YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVA

Transcription

YRITTÄJÄN
TYÖTTÖMYYSTURVA
OPAS 2013
Sisältää liittymislomakkeen
2.
AYT-KASSAN JÄSENMAKSU JA PÄIVÄRAHAN SUURUUS
VUONNA 2013
JÄSENMAKSU: 1,9 % 5.800 €/v ylittävästä työtulon osasta 25.000 €/v työtuloon saakka ja tämän ylittävästä osasta 1,45 %
PÄIVÄRAHA: perusosa (32,46 €) + 45 % perusosan ylittävästä päiväpalkan osasta vuosityötuloon 40.899,60 € saakka
ja sen yli menevältä osalta 20 % (lisäksi lapsikorotus 5,24, 7,69 tai 9,92 €/pv, mikäli 1, 2 tai useampia
alle 18 v. huollettavia)
HUOM!
Päivärahan suuruus lapsikorotuksineen saa olla enintään 90 % päiväpalkasta
TYÖTULO
euroa/vuosi
8 520
9 000
10 000
11 000
12 000
13 000
14 000
15 000
16 000
17 000
18 000
19 000
20 000
21 000
22 000
23 000
24 000
25 000
26 000
27 000
28 000
29 000
30 000
31 000
32 000
33 000
34 000
35 000
36 000
37 000
38 000
39 000
40 000
41 000
42 000
43 000
44 000
45 000
2
JÄS.MAKSU
euroa/vuosi
51,68
60,80
79,80
98,80
117,80
136,80
155,80
174,80
193,80
212,80
231,80
250,80
269,80
288,80
307,80
326,80
345,80
364,80
379,30
393,80
408,30
422,80
437,30
451,80
466,30
480,80
495,30
509,80
524,30
538,80
553,30
567,80
582,30
596,80
611,30
625,80
640,30
654,80
Yrittäjän työttömyysturvaopas 2013
PÄIVÄRAHA
euroa/päivä
32,46
33,55
35,29
37,04
38,78
40,53
42,27
44,02
45,76
47,50
49,25
50,99
52,74
54,48
56,23
57,97
59,71
61,46
63,20
64,95
66,69
68,43
70,18
71,92
73,67
75,41
77,16
78,90
80,64
82,39
84,13
85,88
87,62
89,27
90,04
90,82
91,59
92,37
TYÖTULO
euroa/vuosi
46 000
47 000
48 000
49 000
50 000
51 000
52 000
53 000
54 000
55 000
56 000
57 000
58 000
59 000
60 000
61 000
62 000
63 000
64 000
65 000
66 000
67 000
68 000
69 000
70 000
75 000
80 000
85 000
90 000
95 000
100 000
105 000
110 000
115 000
120 000
125 000
130 000
135 000
JÄS.MAKSU
euroa/vuosi
669,30
683,80
698,30
712,80
727,30
741,80
756,30
770,80
785,30
799,80
814,30
828,80
843,30
857,80
872,30
886,80
901,30
915,80
930,30
944,80
959,30
973,80
988,30
1 002,80
1 017,30
1 089,80
1 162,30
1 234,80
1 307,30
1 379,80
1 452,30
1 524,80
1 597,30
1 669,80
1 742,30
1 814,80
1 887,30
1 959,80
PÄIVÄRAHA
euroa/päivä
93,14
93,92
94,69
95,47
96,24
97,02
97,79
98,57
99,35
100,12
100,90
101,67
102,45
103,22
104,00
104,77
105,55
106,32
107,10
107,87
108,65
109,42
110,20
110,97
111,75
115,62
119,50
123,38
127,25
131,13
135,00
138,88
142,76
146,63
150,51
154,38
158,26
162,14
Saatteeksi lukijalle
AYT- kassa
Tärkeimmät lakimuutokset vuoden 2013 alusta
AYT- kassa saavutti täysi-ikäisyyden 1.1.2013 kun sen perustamisesta tuli kuluneeksi 18 vuotta. Samalla koettiin AYT- kassan
tähänastisen historian suurin muutos, kun alusta asti kassanjohtajana toiminut Antero Tala jäi eläkkeelle vuoden vaihteessa
ja Sami Aapro, OTK, aloitti uutena kassanjohtajana.
Vuoden 2013 alusta tuli voimaan lakimuutoksia, jotka parantavat joiltakin osin yrittäjien mahdollisuuksia päästä työttömyysturvan piiriin. Työttömyysturvalakiin ja lakiin julkisesta
työvoima- ja yrityspalvelusta tulleet muutokset on otettu
huomioon tässä oppaassa. Tiivistettynä olennaisimmat yrittäjiä
koskevat muutokset ovat seuraavat:
AYT- kassan jäsenmäärä on jo ylittänyt 11 000 jäsenen rajapyykin ja vuonna 2012 maksoimme etuuksia noin 7 %:lle
jäsenistämme yhteensä noin 5 milj. €. AYT -kassa on turvallinen
ja tehokas kassa, johon voi luottaa kaikkein huonoimmallakin
hetkellä.
•
•
Perustehtävämme on etuuksien maksaminen. Lisäksi vaikutamme aktiivisesti yrittäjän työttömyysturvan kehittämiseen ja
tiedotamme palkansaajajärjestöjä ja muita yhteisöjä yrittäjän
työttömyysturvasta.
Kassan hallinto
AYT -kassan ylintä päätösvaltaa käyttää kassan kokous. Kassan hallitus vastaa siitä, että kassan asioita hoidetaan lakien,
kassan sääntöjen ja kassan kokouksen päätösten mukaisesti.
Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja 12 jäsentä varahenkilöineen. Hallitus valitsee vuosittain työvaliokunnan hoitamaan
hallinnon käytännön asioita.
Opas
Tämä opas antaa tärkeimmät perustiedot yrittäjien työttömyysturvajärjestelmästä ja AYT -kassan toiminnasta. Oppaan
rakennetta on uusittu siten, että koko opas toimii kattavana
yleisoppaana yrittäjille, yritystoimintaa harkitseville ja neuvontaa
tai tiedotusta yrittäjille tarjoaville tahoille ja kappaleet 7-16
palvelevat erityisesti työttömäksi jääviä yrittäjiä.
Lukijan on hyvä kiinnittää huomiota siihen, että kassan päätökset annetaan aina voimassa olevien lakien, asetusten ja
lakien soveltamisohjeiden perusteella. Tämä opas on kirjoitettu
kirjoittamishetkellä voimassa olleiden säädösten perusteella.
•
•
Yritystoiminnan sivutoimiseksi katsomista on lievennetty
(ks. kohta 11)
Yritystoiminnan lopettamista koskevaa säännöstöä
on lievennetty. Muun muassa yritystoiminnan
keskeyttäminen ei ole enää itsenäinen peruste
työttömyysturvan piiriin pääsemiseksi, mutta
toisaalta enää ei edellytetä yrityksen poistamista
kaupparekisteristä (ks. kohta 4.1)
Yrittäjän perheenjäsenen asemaa on vahvistettu
mm. siten, että tietyin edellytyksin puolison oikeus
päivärahaan voi syntyä lomauttamisen perusteella (ks. kohta 4.4)
Yrityksessä työskentelyn päättyminen on huomioitu
laissa aiempaa paremmin (ks. kohta 4.2.-4.4)
Näiden muutosten lisäksi muutoksia on tullut seuraavasti:
••
•
••
Lomakorvauksen jaksotuksesta on luovuttu
Ylläpitokorvaukset muuttuivat kulukorvauksiksi
Työllistymistä edistävästä palvelusta poissaolosta
ilmoittamisesta säädettiin
Opiskelun sivutoimisuuden määritelmää täsmennettiin
Opintojen päättymistä koskevaa säännöstöä
täsmennettiin
Edelleen vuoden 2014 alusta tullee voimaan AYT-kassan ajamia
muutoksia, joilla yrittäjien asemaa parannetaan entisestään.
3
Sisällysluettelo
YLEISTÄ
1.
1.1
1.2
1.3
1.4 1.5. 1.6. KUKA ON YRITTÄJÄ?....................................................................................... 5
Keskeiset määritelmät.................................................................................... 5
YEL- ja MYEL-vakuutetut................................................................................. 5
TyEL-vakuutettu osaomistaja-yrittäjä
(oma omistusosuus vähintään 15 %)...................................................... 6
TyEL-vakuutettu yrittäjän perheenjäsen
(oma omistusosuus alle 15 %)................................................................... 6
Välillinen omistus............................................................................................... 6
Sivutoiminen yrittäjyys.................................................................................... 6
2.
2.1 2.2 2.3 2.4
MIKSI YRITTÄJÄN KANNATTAA LIITTYÄ AYT-KASSAAN?........... 7
Voit vaikuttaa työttömyyspäivärahasi suuruuteen............................. 7
Saat nopeaa ja asiantuntevaa palvelua................................................. 7
Työttömyysvakuutus on edullista riskienhallintaa............................. 7
Nopeasti liittyvälle lisäetu............................................................................. 7
3. 3.1 3.2 3.3 3.4
3.5 3.6
AYT-KASSAN JÄSENYYS............................................................................... 8
Kassaan liittyminen.......................................................................................... 8
Jäsenmaksu ja laskutus.................................................................................. 8
Muutokset jäsenyydessä............................................................................... 8
Osatyökyvyttömyys- tai osa-aikaeläkkeellä olevan
yrittäjän jäsenyys............................................................................................... 9
Kassasta eroaminen tai erottaminen...................................................... 9
Kassan vaihtaminen......................................................................................... 9
4. 4.1
4.2 4.3 4.4 MILLOIN YRITTÄJÄ ON TYÖTÖN?............................................................10
Yritystoiminnan lopettaminen....................................................................10
Yrittäjän työskentelyn päättyminen yrityksessä...............................10
Osaomistaja-yrittäjän työskentelyn
päättyminen yrityksessä.............................................................................. 11
Yrittäjän perheenjäsenen työskentelyn
päättyminen yrityksessä.............................................................................. 11
5. 5.1 5.2 5.3 5.4 5.5 5.6 5.7 YRITTÄJÄN OIKEUS TYÖTTÖMYYSPÄIVÄRAHAAN........................12
Yrittäjän työssäoloehto.................................................................................12
Yrittäjän työttömyyspäivärahan määrittely..........................................12
Yrittäjäpäivärahan enimmäismaksuaika...............................................13
Palkansaajan työssäoloehto......................................................................14
Palkansaajaperusteisen jälkisuojapäivärahan määrittely ..........14
Palkansaajaperusteisen päivärahan enimmäismaksuaika..........15
Ei oikeutta työttömyyspäivärahaan........................................................16
6. 6.1 6.2 JÄLKISUOJAOIKEUS- JA PÄIVÄRAHA...................................................17
Palkansaajasta yrittäjäksi...........................................................................17
Yrittäjästä palkansaajaksi...........................................................................19
PÄIVÄRAHAN HAKIJALLE
7. 7.1 7.2 7.3 JOS JÄÄT TYÖTTÖMÄKSI.............................................................................20
Ilmoittaudu työ- ja elinkeinotoimistoon................................................20
Päivärahan hakeminen ensimmäistä kertaa......................................21
Jatkohakemukset.............................................................................................21
8. 8.1
8.2 8.3 8.4 8.5 8.6 MAKSU- JA KÄSITTELYKÄYTÄNTÖ........................................................ 22
Hakemusten käsittelyaika.......................................................................... 22
Työttömyyspäivärahan maksamisen siirtyminen
tai estyminen.....................................................................................................23
Päätökset ja niistä valittaminen .............................................................24
Etuuksien verotus............................................................................................24
Viranomaisen perintä työttömyysetuudesta..................................... 25
Etuuksien takaisinperintä........................................................................... 25
9. 9.1 9.2 9.3 9.4 9.5 MYYNTIVOITTO.................................................................................................26
Selvitysvelvollisuus.........................................................................................26
Tilanteet, joissa myyntivoittoa ei huomioida.....................................26
Selvityslomakkeen liitteet...........................................................................26
Myyntivoiton määrittely ...............................................................................27
Myyntivoiton jaksotus....................................................................................27
10.
TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄT PALVELUT............................................28
10.1 Kulukorvaus........................................................................................................28
10.2 Poissaolo työllistymistä edistävästä palvelusta...............................29
11. 11.1 11.2 11.3 11.4 11.5 SOVITELTU PÄIVÄRAHA..............................................................................30
Palkkatyön vastaanottaminen työttömyysaikana............................30
Sovittelujakso....................................................................................................30
Työaikatarkastelu.............................................................................................31
Sovittelussa huomioon otettava tulo.....................................................31
Sovitellun päivärahan suuruus..................................................................31
12.
12.1 12.2 12.3 SOSIAALIETUUDET JA PÄIVÄRAHA......................................................32
Päivärahan maksuun vaikuttamattomat sosiaalietuudet.............32
Päivärahasta vähennettävät sosiaalietuudet.....................................32
Päivärahan maksun estävät sosiaalietuudet......................................32
13. TYÖTTÖMYYSPÄIVÄRAHA TYÖKYVYTTÖMYYDEN AIKANA......33
13.1 Sairastuminen työttömyysaikana............................................................33
13.2 Kelan sairauspäivärahan enimmäisajan täyttyminen....................33
14. TYÖNHAKU ........................................................................................................34
14.1 Työnhaun voimassaolo ja uusiminen......................................................34
14.2 Työnhaku EU- ja ETA-maissa......................................................................34
15. PALKKATYÖHÖN SIIRTYMINEN..............................................................35
16. UUDELLEEN YRITTÄJÄKSI..........................................................................36
Yhteystiedot.........................................................................................................................41
Toimialaluettelo..................................................................................................................42
4
1.
KUKA ON YRITTÄJÄ?
1 .1 Keskeiset määritelmät
Yrittäjä on henkilö, joka työskentelee yrityksessä, josta hän itse
tai hän yhdessä perheensä kanssa tai perhe omistaa laissa
määritellyn osuuden. Pelkkä yrityksen tai sen osan omistaminen
ei tee yrittäjäksi.
Työttömyysturvalain mukaan yrittäjä on henkilö, joka on YEL- tai
MYEL-vakuutusvelvollinen
AYT-kassaan voi liittyä yrittäjä, jonka
lakisääteisen eläkevakuutuksen
vahvistettu työtulo on vähintään
8 520 euroa vuodessa.
Jos eläkevakuutusta ei ole tai
se on edellä mainittua pienempi,
kassaan ei voi liittyä.
Yrittäjäksi katsotaan myös TyEL-vakuutuksen piiriin kuuluva
henkilö, joka
•
•
omistaa yksin vähintään 15 % tai yhdessä perheensä
kanssa (tai perhe) omistaa vähintään 30 % yhtiöstä,
jossa hän työskentelee johtavassa asemassa
omistaa yksin tai yhdessä perheensä kanssa (tai
perhe) omistaa vähintään 50 % yhtiöstä, jossa hän
työskentelee
Johtavassa asemassa työskentelevät
Työttömyysturvalain mukaan johtavassa asemassa työskenteleviksi katsotaan pääsääntöisesti hallituksen puheenjohtaja,
hallituksen varsinaiset jäsenet, toimitusjohtaja sekä tasaomisteisen yhtiön osakkaat, joista kullakin on vähintään 15 %
omistusosuus.
1.2
YEL- ja MYEL-vakuutetut
Työttömyysturvalain mukaan yrittäjä on henkilö, joka on YELtai MYEL -vakuutusvelvollinen. Yrittäjänä ei kuitenkaan pidetä
MYEL- vakuutettua apurahansaajaa. Työttömyyskassaan liittymisen edellytyksenä on, että yritystoiminta on laajuudeltaan
olennaista, jolloin YEL- tai MYEL-vakuutuksen vahvistettu työtulo
on vähintään 8 520 euroa vuodessa.
Jos aloittava yrittäjä haluaa liittyä AYT-kassaan eikä hän ole
vielä ottanut YEL- tai MYEL-vakuutusta, hän voi liittyä kassaan,
kunhan hän ottaa YEL- tai MYEL- vakuutuksen takautuvasti
eläkevakuuttamislainsäädännön edellyttämällä tavalla viimeistään AYT-kassan liittymispäivästä lähtien.
Perheenjäsenet
Työttömyysturvalain mukaan perheenjäseniä ovat yrittäjän
kanssa samassa taloudessa asuvat
••
•
puoliso (myös avopuoliso)
lapset (lastenlapset)
omat vanhemmat (isovanhemmat)
Kun perheyrityksessä työskentelevät lapset muuttavat pois
vanhempiensa taloudesta tai kun puolisot muuttavat erilleen
tai eroavat, heitä ei enää katsota työttömyysturvassa toistensa
perheenjäseniksi. Tämä voi aiheuttaa muutoksen siihen, onko
henkilö työttömyysturvassa yrittäjä vai palkansaaja.
5
1 .3 TyEL-vakuutettu osaomistaja-yrittäjä
(oma omistusosuus vähintään 15 %)
1.4 TyEL-vakuutettu yrittäjän perheenjäsen (oma omistusosuus alle 15 %)
Työttömyysturvalain mukaan myös osa TyEL-vakuutuksen piiriin
kuuluvista osa-omistajista on yrittäjiä.
Työttömyysturvalain mukaan henkilö voi olla yrittäjä, vaikka
hänen oma omistusosuutensa yrityksestä on alle 15 %.
Jos henkilö työskentelee yrityksessä johtavassa asemassa ja
kuuluu TyEL-vakuutuksen piiriin, hänet katsotaan yrittäjäksi,
jos hän
Henkilö on työttömyysturvalain mukaan yrittäjä, jos hän työskentelee johtavassa asemassa yrityksessä, josta hän yhdessä
samassa taloudessa asuvan perheensä kanssa tai perhe
omistaa vähintään 30 %.
••
omistaa yksin vähintään 15 % yrityksen osakkeista tai
omistaa yhdessä perheensä kanssa vähintään 30 %
yrityksen osakkeista.
Yrityksessä työskentelevät, joilla ei ole johtavaa asemaa
•
Jos henkilö työskentelee yrityksessä ilman, että hänen
katsotaan työskentelevän johtavassa asemassa, hänet
katsotaan yrittäjäksi, jos hän omistaa yksin tai yhdessä
perheensä kanssa vähintään 50 % yrityksestä.
Yrityksessä työskentelevät, joilla ei ole johtavaa asemaa
Jos henkilö työskentelee yrityksessä, eikä ole yrityksen hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja, hän on lain mukaan yrittäjä, jos
hän yhdessä samassa taloudessa asuvan perheensä kanssa
tai perhe omistaa vähintään 50 % yhtiön osakkeista.
Kommandiittiyhtiössä työskentelevää äänetöntä yhtiömiestä ei
pidetä työttömyysturvalain mukaisena yrittäjänä, ellei vastuunalainen yhtiömies ole hänen perheenjäsenensä.
1.5. Välillinen omistus
Välillinen omistus toisen yrityksen kautta lasketaan mukaan
omistusosuuteen, jos henkilö omistaa itse tai yhdessä perheensä kanssa väliyhtiöstä vähintään 50 %.
1.6. Sivutoiminen yrittäjyys
Yrittäjä on henkilö, joka työskentelee yrityksessä, josta hän itse
tai hänen perheensä omistaa vähintään edellä mainitut osuudet.
Pelkkä yrityksen tai sen osan omistaminen ei tee henkilöstä
yrittäjää. Tämän vuoksi henkilön, joka työskentelee sivutoimisena yrittäjänä palkkatyön ohella, kannattaa vakuuttaa itsensä
palkkatyöstä työttömyyden varalta palkansaajakassassa.
Jos palkkatyö myöhemmin muuttuu enemmän sivutoimiseksi,
kannattaa harkita kassan vaihtoa. Näissä tilanteissa on suositeltavaa ottaa yhteyttä AYT-kassaan tilanteen selvittämiseksi.
6
2.
MIKSI YRITTÄJÄN KANNATTAA LIITTYÄ AYT-KASSAAN?
2 .1 Voit vaikuttaa työttömyyspäivärahasi
suuruuteen
Työttömyyskassan jäsen voi vaikuttaa
työttömyysturvansa suuruuteen.
Ilman työttömyyskassan jäsenyyttä työtön on
Kelan maksaman perusturvan varassa.
Työttömyysturvalla hallitaan yritystoiminnan jatkuvuuteen
liittyviä riskejä. Riskit saattavat realisoitua markkinatilanteen
muutoksista tai muista yrittäjästä riippumattomasta seikoista
johtuen. Halu tai mahdollisuudet yritystoiminnan jatkamiseen
voivat loppua syystä tai toisesta. Voi käydä niin, että tuotteet
tai palvelut eivät käy kaupaksi, työ käy ylivoimaiseksi jaksamiselle tai päämies irtisanoo sopimuksen. Muutokset vaikuttavat
samalla yrittäjän perheen toimeentuloon.
Riskien hallitsemiseksi yrittäjät voivat vakuuttaa itsensä
työttömyyden varalta AYT-kassan jäsenyydellä.
Jäsenenämme yrittäjä turvaa toimeentulonsa
työttömyyden kohdatessa.
Työtön yrittäjä voi kassan jäsenenä saada tietyin edellytyksin
korotettua ansio-osaa työllistymistä edistävien palveluiden
ajalta (esimerkiksi omaehtoinen opiskelu) ja kouluttautua
uuteen ammattiin.
Päiväraha AYT-kassasta
verrattuna Kelan
peruspäivärahaan
2.2 Saat nopeaa ja asiantuntevaa palvelua
AYT-kassa on luotettava ja tehokas työttömyyskassa. Päivärahahakemukset käsitellään AYT- kassassa yleensä samana
päivänä, kun ne saapuvat kassaan.
Jäsenistämme jopa 7 % saa vuosittain etuuksia kassasta, joten
muihin yrittäjän vakuutuksiin verrattuna, vakuutuksen riskin
toteutumisen mahdollisuus on suuri.
2.3 Työttömyysvakuutus on edullista
riskienhallintaa
Yrittäjän vakuutusten joukossa AY T- kassan jäsenyys on
edullinen tapa hallita riskejä. Yrittäjä voi vakuuttaa itsensä
työttömyyden varalta yli 24000€ työtulosta vain päivittäisen
sanomalehden vuositilauksen hinnalla.
AYT-kassan jäsenmaksu on kokonaisuudessaan vähennys
kelpoinen henkilöverotuksessa.
2.4
Nopeasti liittyvälle lisäetu
Uuden yrittäjän, joka on palkansaajakassan jäsen, kannattaa
ottaa heti yhteyttä AYT-kassaan saadakseen parhaan mahdollisen hyödyn palkansaajakassan jäsenyydestään. Palkansaajasta
yrittäjäksi siirtyvä voi saada kuuden kuukauden hyvityksen
työssäoloehtoonsa, mikäli hän liittyy AYT-kassaan kuukauden
kuluessa yrittäjäksi ryhtymisestä. Työssäoloehtohyvityksen
kanssa yrittäjän työssäoloehto täyttyy jo 12 kuukauden jäsenyyden jälkeen, jolloin hänen työttömyysturvansa on katkeamaton. Jos yritystoiminta päättyy ennen kuin yrittäjä on täyttänyt
yrittäjän työssäoloehdon, hän voi saada työttömyyspäivärahaa
yrittäjyyttä edeltäneen palkkatyön ansioiden perusteella.
Yrittäjän täytyy pääsääntöisesti olla AYT- kassan jäsen 18
kuukauden ajan ennen kuin hänellä on oikeus päivärahaan. AYTkassan jäseneksi kannattaakin liittyä jo silloin kun asiat ovat
hyvin, jotta toimeentulo on turvattuna jos toiminnan jatkaminen
jossain vaiheessa ei ole enää mahdollista.
Päiväraha AYT-kassasta
verrattuna Kelan
peruspäivärahaan
7
3.
AYT-KASSAN JÄSENYYS
3 .1 Kassaan liittyminen
AYT-kassan jäseneksi voi liittyä työttömyysturvalain tarkoittama alle 68 -vuotias päätoiminen yrittäjä. Yrittäjäkassan jäsen
voi kuitenkin 65 vuotta täytettyään saada päivärahaa vain
harvinaisissa poikkeustapauksissa. Kassan jäsenyydestä ei
siten ole yleensä hyötyä yrittäjälle, joka on täyttänyt 65 vuotta. Päätoimisuuden lisäksi liittymisen edellytyksenä on, että
yritystoiminta on laajuudeltaan olennaista, eli lakisääteisen
eläkevakuutuksen työtulon (YEL- ja MYEL-eläkevakuutuksen
vahvistetun työtulon, TyEL-vakuutetuilla bruttopalkan) tulee olla
vähintään 8 520 euroa vuodessa.
Aloittava yrittäjä voi liittyä kassaan ilman voimassaolevaa eläkevakuutustakin, kunhan hän sitoutuu ottamaan takautuvasti
eläkevakuutuksen viimeistään AYT-kassan liittymispäivästä
lukien. Jos eläkevakuutus ei toteudu kassaan ilmoitetulla tavalla,
siitä tulee ilmoittaa kassalle.
AYT-kassaan liitytään kirjallisesti, joko sähköisellä lomakkeella
verkkosivuillamme www.ayt.fi tai painetulla lomakkeella.
Jäsenyys alkaa siitä päivästä, jolloin liittymislomake on saapunut kassaan.
AYT-kassan jäsen ei saa olla samanaikaisesti jäsenenä toisessa työttömyyskassassa. AYT-kassan liittymislomakkeessa voi
antaa kassalle erovaltuutuksen, jonka perusteella toimitamme
jäsenen puolesta eroilmoituksen hänen aiempaan työttömyyskassaansa. On tärkeää muistaa, että eroilmoitus koskee vain
työttömyyskassaa, ei ammattiliittoa. Kassaa vaihdettaessa
jäsenen kannattaa ehdottomasti itse ottaa yhteyttä liittoonsa
jäsenyydestään ja valintansa mukaan joko jatkaa jäsenyyttä
esimerkiksi yrittäjäjäsenyyden muodossa tai irtisanoa jäsenyys.
Jos AYT-kassan jäsenyyttä hakeva yrittäjä ei täytä jäsenyyden
edellytyksiä, kassa antaa jäsenyyden hylkäämisestä valituskelpoisen päätöksen.
3 .2 Jäsenmaksu ja laskutus
AYT-kassan jäsen on velvollinen maksamaan jäsenyysajaltaan
jäsenmaksua. Kassaan liittyessään jäsen valitsee työtulon, josta
hän vakuuttaa itsensä kassassa. Jäsenen kassaan valitsema
työtulo voi olla enintään yhtä suuri kuin häntä koskeva eläkejärjestelmän mukainen vuositulo. YEL- tai MYEL-vakuutetulla
vuosityötulolla tarkoitetaan eläkevakuutuksen vahvistettua
vuosityötuloa ja TyEL-vakuutetulla TyEL-vuosipalkkaa. Kassan
työtulo ilmoitetaan aina koko vuoden tulona, vaikka liittyminen
tapahtuisikin keskellä vuotta.
8
Sekä kassan jäsenmaksu että yrittäjäpäiväraha määritellään
kassaan valitun työtulon perusteella. Jäsenmaksun määrä on
Finanssivalvonnan vuosittain vahvistama prosenttiosuus jäsenen kassaan valitsemasta työtulosta. Vuonna 2013 jäsenmaksu
on 1,9 % vakuutuksen perusteeksi valitun työtulon 5 800 euroa
vuodessa ylittävästä osasta 25 000 euron vuotuiseen työtuloon
saakka ja tämän ylittävältä osalta 1,45 %.
Jäsenmaksu peritään liittymiskuukauden alusta lukien. Tämän
oppaan sivulla 2 on taulukko jäsenmaksun ja työttömyyspäivärahan suuruudesta eri työtulotasoilla nopeaa vertailua varten.
Jäsenmaksun voi maksaa oman valintansa mukaan yhdessä,
kahdessa tai neljässä erässä. Valittujen maksuerien eräpäivät
ovat helmi-, huhti-, kesä- ja elokuun viimeinen päivä. Jos jäseneksi liittyy kesken vuotta, sovitetaan maksut em. aikatauluun
siltä osin kuin se on mahdollista.
Kassan jäsenmaksu on kokonaisuudessaan
vähennyskelpoinen jäsenen henkilökohtaisessa
verotuksessa. Tiedot maksetuista jäsenmaksuista
toimitetaan vuosittain sähköisesti kassasta verottajalle.
3.3 Muutokset jäsenyydessä
Jäsen voi muuttaa kassaan valitsemaansa työtuloa kirjallisella
ilmoituksella, joko kassan verkkosivuilla www.ayt.fi, kirjeitse
tai sähköpostilla. Kassan työtulo kannattaa tarkistaa vuosittain
esimerkiksi jäsenmaksulaskutuksen yhteydessä ja ilmoittaa
muutoksesta kassalle mahdollisimman nopeasti.
Valitessaan kassaan työtuloa, jäsenen kannattaa muistaa,
että yrittäjän työttömyyspäiväraha määritellään sen työtulotason perusteella, jonka mukaan hän on vakuuttanut itsensä
kassassa 18 kuukauden ajan ennen työttömyyttä. Kassaan
valittu työtulo ei saa olla suurempi kuin jäsenen lakisääteisen
eläkevakuutuksen vuosityötulo.
Päivärahan määrittelyssä otetaan huomioon työtulotasojen
kuukausikeskiarvo työttömyyttä edeltäneen 18 kuukauden
ajalta. Tuona aikana työtulossa voidaan työttömyysturvalain
mukaan ottaa huomioon enintään 20 % korotus. Jos kassan
työtuloa nostaa enemmän kuin 20 %, korotettua tasoa tulee
ylläpitää vähintään puolitoista vuotta, jotta myös 20 % ylittävä
osuus otetaan työttömyyspäivärahan perusteeksi.
Yrittäjän työttömyyspäivärahan määrittelystä on kerrottu tarkemmin tämän oppaan kohdassa 5.
Jäsenellä on oikeus vapautukseen kassan jäsenmaksusta
esimerkiksi jäsenyysajalta, jolloin
•
••
•
jäsenen katsotaan olevan poissa työmarkkinoilta
sairauden, äitiysloman, hoitovapaan tai päätoimisen
opiskelun takia
työvoimaviranomainen on todennut jäsenen työttömäksi
jäsen on luopunut lakisääteisestä eläkevakuutuksestaan
(YEL, TyEL, MYEL)
jäsenen lakisääteisen eläkevakuutuksen vuosityötulo on
pienempi kuin 8 520 €/vuosi
Maksuvapautus merkitään voimaan jäsenen kirjallisen ilmoituksen perusteella. Jäsen on velvollinen ilmoittamaan kassalle
jäsenmaksuvapautuksen perusteesta viimeistään kahden kuukauden kuluessa perusteen syntymisestä. Jäsenmaksuvapautus
kestää siihen saakka, kun peruste maksuista vapauttamiselle
on voimassa.
3 .4 Osatyökyvyttömyys- tai osaaikaeläkkeellä olevan yrittäjän jäsenyys
AYT-kassan jäsenmaksu osatyökyvyttömyys- tai osa-aikaeläkkeen aikana määräytyy seuraavasti:
•
•
Jos eläkeaikainen alennettu YEL-työtulo on yli 8 520
euroa vuodessa, jäsen maksaa jäsenmaksunsa tämän
alennetun työtulon mukaan
jos eläkeaikainen alennettu YEL-työtulo on alle 8 520
euroa vuodessa, jäsen vapautetaan jäsenmaksusta
Osatyökyvyttömyys- tai osa-aikaeläkkeellä olevan yrittäjän
jäädessä työttömäksi hänen päivärahansa määräytyy ennen
eläkettä vallinneen tilanteen mukaisesti. Edellytyksenä on,
että jäsen on täyttänyt yrittäjän työssäoloehdon eläkkeelle
jäädessään.
Jos yrittäjä ei ole täyttänyt työssäoloehtoa eläkkeelle jäädessään, voidaan eläkeaika huomioida yrittäjän työssäoloehtoon,
kunhan lakisääteisen eläkevakuutuksen työtulo eläkeaikana on
vähintään 8 520 euroa vuodessa.
3.5 Kassasta eroaminen tai erottaminen
Jäsen voi halutessaan erota kassasta kirjallisella ilmoituksella.
Ilman eroilmoitusta jäsenyys katsotaan päättyneeksi viimeistään
sen kalenterikuukauden lopussa, jolloin jäsen täyttää 68 vuotta.
Jos jäsenen erotessa hänellä on jäsenyysajalta jäsenmaksua
maksamatta, kassa toimittaa avoimesta maksusta erillisen
laskun. Eronneella tai erotetulla jäsenellä ei ole oikeutta saada
takaisin kassalle suorittamiaan jäsenmaksuja, jotka kohdistuvat
eroamis- tai erottamisajankohtaa edeltävään aikaan.
Kassan hallitus voi jäsentä kuultuaan antaa huomautuksen tai
varoituksen tai erottaa jäsenen:
•
•
•
joka jäseneksi on antanut liittyessään vääriä tai
harhaanjohtavia tietoja,
joka on ilmoittanut vilpillisesti väärin tai salannut jonkin
päivärahan, koulutustuen tai muun kassan maksaman
etuuden saantiin tai sen suuruuteen vaikuttavan seikan
sekä
joka kieltäytyy noudattamasta kassan sääntöjä tai
kassan hallituksen antamia ohjeita.
Kassan hallitus tai kassanjohtaja voi erottaa jäsenen kassan
jäsenyydestä siitä päivästä lukien, josta jäsenmaksut on maksamatta, jos jäsenmaksua on maksamatta kahden kuukauden
ajalta.
Kassan hallitus voi erottaa jäsenyydestään sen, joka on pysyvästi siirtynyt pois ammatista tai työalalta, joka kuuluu kassan
toiminnan piiriin. Erottamisesta annetaan jäsenelle aina valituskelpoinen päätös, johon voi hakea muutosta.
3.6
Kassan vaihtaminen
Kassasta toiseen siirtyessä jäsenen kannattaa varmistaa, että
jäsenmaksu vanhaan kassaan on maksettu eropäivään saakka.
Kassajäsenyyksien välissä ei saa olla yli kuukauden vakuuttamatonta jaksoa, jotta edellisessä kassassa ansaittu työttömyysturva säilyy. Mahdollisuus katkottomaan ansioturvaan
sekä työssäoloehto- ja jäsenaikahyvityksiin on vain henkilöllä,
joka siirtyy kuukauden kuluessa kassasta eroamisesta lukien
toisen kassan jäseneksi.
Palkkatyöstä päätoimiseksi yrittäjäksi ja yrittäjyydestä palkkatyöhön siirtyvän ansioturvasta, sekä mahdollisuudesta
työssäoloehtohyvitykseen on kerrottu tarkemmin tämän oppaan
kohdassa 6.
9
4.
MILLOIN YRITTÄJÄ ON TYÖTÖN?
Työ- ja elinkeinotoimisto selvittää, onko yrittäjä työtön. Yrittäjällä on oikeus työttömyyspäivärahaan, kun yritystoiminta on
kokonaan lopetettu tai työllistyminen yrityksessä on päättynyt.
4 .1 Yritystoiminnan lopettaminen
Päätoimisesti yritystoiminnassa työllistyneelle työnhakijalle
voidaan muiden edellytysten täyttyessä maksaa työttömyyspäivärahaa, kun koko yritystoiminta on lopetettu.
4.2 Yrittäjän työskentelyn päättyminen
yrityksessä
Päätoimisesti yritystoiminnassa työllistyneelle yrittäjälle voi
syntyä oikeus työttömyyspäivärahaan myös, jos hänen työllistymisensä on päättynyt työttömyysturvalain tarkoittamassa
tilanteessa. Tällaisia tilanteita ovat:
•
Yritystoiminta voidaan katsoa kokonaan lopetetuksi tuotannollisen ja taloudellisen toiminnan päätyttyä. Tällöin yrittäjän on
esitettävä TE-toimistolle selvitys siitä, että hän on
••
luopunut YEL- tai MYEL-vakuutuksesta sekä
jättänyt verohallinnolle ilmoituksen
»» yrityksen poistamiseksi ennakkoperintärekisteristä
»» yrityksen poistamiseksi työnantajarekisteristä ja
»» yrityksen poistamiseksi tai keskeyttämiseksi
arvonlisäverovelvollisten rekisteristä.
Yrityksen jättämisellä kaupparekisteriin ei ole merkitystä arvioitaessa yritystoiminnan lopettamista.
Yritystoiminta katsotaan kokonaan lopetetuksi silloin, jos yritys
on asetettu konkurssiin, osakeyhtiö tai osuuskunta on asetettu
selvitystilaan tai muun kuin osakeyhtiön purkamisesta on tehty
yhtiömiesten kesken sopimus. Yritystoiminta voidaan katsoa
kokonaan lopetetuksi myös silloin, kun muiden seikkojen
perusteella on ilmeistä, että tuotannollinen ja taloudellinen
toiminta on loppunut.
Kun yritystoiminta on lopetettu tai myyty, tehdään työttömyyskassalle selvitys yrityksen käyttö- ja vaihto-omaisuudesta, sekä
mahdollisesta myyntivoitosta. Myös omaan käyttöön jätetyn
omaisuuden käypä arvo tulee selvittää kassalle. Selvitys on
tehtävä vaikka myyntivoittoa ei muodostuisikaan.
•
yrittäjä on ollut palkansaajaan rinnastettavana yrittäjä Palkansaajaan rinnastettava yrittäjän asema
tarkoittaa sitä, että yrittäjä tekee työsuorituksia
toimeksiantosopimusten perusteella siten, että
työsuoritus muistuttaa sen epäitsenäisen luonteen
takia palkansaajana tehtävää työtä. Käytännössä tämä
tarkoittaa, että:
»» henkilö tekee työsuorituksen itse toimeksiantajan
määräämällä tavalla,
»» hän on toimeksiantosuhteessa samoihin
harvalukuisiin toimeksiantajiin,
»» hänellä ei ole kiinteää osto- tai myyntipaikkaa tai
vastaavaa toimipaikkaa toiminnan harjoittamista
varten, ja
»» hänellä ei ole viimeisen vuoden aikana työnhakijaksi
ilmoittautumisestaan ollut työsuoritusten
tekemiseksi palveluksessaan työsuhteessa olevia
työntekijöitä muutoin kuin satunnaisesti.
Palkansaajaan rinnastettavan yrittäjän toimeksiantojen
tulee olla päättyneitä, tai jäljelle jääneet toimeksiannot
eivät saa työllistää häntä päätoimisesti. Henkilön
pitäminen palkansaajaan rinnastettavana yrittäjänä
todetaan aina jälkikäteen.
•
10
yrittäjän työkyvyn pysyvä ja olennainen alentuminen
Yrittäjän on täytynyt saada enimmäisaika Kelan
sairauspäivärahaa ja hänen työkyvyttömyytensä täytyy
edelleen jatkua. Lisäksi edellytetään, että hänen
työkyvyttömyyseläkehakemuksensa on joko vireillä tai
hylätty.
yritystoimintaa on pidettävä kausiluonteisena ja
toimintakausi on päättynyt Kausiluonteisena pidetään yritystoimintaa, jota on
luonnonolosuhteiden takia mahdollista harjoittaa
keskimäärin yhteensä enintään kuuden kuukauden
ajan vuodessa. Toiminnan tulee estyä nimenomaan
luonnonolosuhteiden takia. Sillä, ettei toiminta ole koko
vuotta kannattavaa luonnonolosuhteista johtuen, ei ole
asiassa merkitystä.
4 .3 Osaomistaja-yrittäjän työskentelyn
päättyminen yrityksessä
Osaomistaja katsotaan työttömäksi yritystoiminnan päätyttyä
kokonaan. Osaomistaja-yrittäjällä voi olla oikeus työttömyyspäivärahaan myös, jos hänen työllistymisensä yrityksessä on
päättynyt seuraavien tilanteiden johdosta:
•
•
työkyvyn pysyvä ja olennainen alentuminen
Osaomistaja-yrittäjän on täytynyt saada enimmäisaika
Kelan sairauspäivärahaa ja hänen työkyvyttömyytensä
täytyy jatkua edelleen. Lisäksi edellytetään, että
yrittäjän työkyvyttömyyseläkehakemus on joko vireillä tai
hylätty
yritystoiminta on ollut luonnonolosuhteista johtuen
kausiluonteista ja toimintakausi on päättynyt
Kausiluonteisena pidetään yritystoimintaa, jota on
vuodessa keskimäärin yhteensä enintään kuuden
kuukauden ajan. Toiminnan tulee estyä nimenomaan
luonnonolosuhteiden takia.
•
•
•
•
4 .4 Yrittäjän perheenjäsenen työskentelyn
päättyminen yrityksessä
Varsinaisen yrittäjän perheenjäsen, joka on työskennellyt
yrityksessä, voi saada työttömyyspäivärahaa yritystoiminnan
päättyessä kokonaan tai hänen työskentelynsä päätyttyä
seuraavissa tilanteissa:
•
•
•
työkyky on alentunut pysyvästi ja olennaisesti
Perheenjäsenyrittäjän on täytynyt saada enimmäisaika
Kelan sairauspäivärahaa ja hänen työkyvyttömyytensä
täytyy jatkua edelleen. Lisäksi edellytetään, että hänen
työkyvyttömyyshakemuksensa on joko vireillä tai hylätty.
yritystoimintaa on pidettävä luonnonolosuhteista
johtuen kausiluonteisena ja toimintakausi on
päättynyt Kausiluonteisena pidetään yritystoimintaa, jota on
vuodessa keskimäärin yhteensä enintään kuuden
kuukauden ajan. Toiminnan tulee estyä nimenomaan
luonnonolosuhteiden takia. Sillä, ettei toiminta ole koko
vuotta kannattavaa luonnonolosuhteista johtuen, ei ole
asiassa merkitystä.
•
työllistyminen yrityksessä on ollut satunnaista
Henkilö on työllistynyt päätoimisesti yritystoiminnassa
enintään kuuden kuukauden ajan viimeisen kahden
vuoden aikana
yrityksessä työskentely on johtunut yksinomaan
työllistymistä edistävään palveluun osallistumisesta
tai muihin omaehtoisiin opintoihin liittyvästä
harjoittelusta
henkilön työ on loppunut tuotantosuunnan
lopettamisen tai vastaavan syyn johdosta
Tuotantosuunnan lopettamisesta on kyse esimerkiksi
silloin, kun leipomon yhteydessä sen tuotteita myynyt
myymälä lopettaa toimintansa muun leipomotoiminnan
jatkuessa.
henkilö on lomautettu kokoaikaisesti
»» Edellytyksenä on, että henkilöllä on muu kuin YELtai MYEL-vakuutus ja että yrityksestä on lomautettu
tai irtisanottu taloudellisista tai tuotannollisista
syistä vuoden tarkastelujaksolla myös vähintään
yksi perheen ulkopuolinen työntekijä
»» Kokoaikaisella lomautuksella tarkoitetaan vähintään
kalenteriviikon kestävää lomautusta
henkilön työnteko ja palkanmaksu ovat keskeytyneet
kokonaan työpaikkaa kohdanneen tulipalon tai
poikkeuksellisen luonnontapaturman takia
»» Edellytyksenä on, että henkilöllä on muu kuin YEL
tai MYEL-vakuutus ja että yrityksessä on myös
vähintään yksi perheen ulkopuolinen työntekijä,
jonka työnteko ja palkanmaksu ovat keskeytyneet
samasta syystä
henkilön työ on loppunut yritystoiminnan edellytysten
pysyväisluonteisen heikentymisen johdosta
»» Edellytyksenä on, että yritystoiminnasta syntyvä
tulo yrityksessä työskentelevää henkilöä kohti
on vähemmän kuin 8 520 euroa vuodessa, eikä
yrityksessä työskentele muita kuin yrittäjän
perheenjäseniä
Edellä mainituissa tilanteissa edellytetään lisäksi, että yrittäjän
perheenjäsenen omistusosuus on viimeisen kahden vuoden
aikana ollut alle 15 % yrityksestä, eikä hänellä ole ollut muutoinkaan vastaavaa määräysvaltaa yrityksessä.
11
5.
YRITTÄJÄN OIKEUS TYÖTTÖMYYSPÄIVÄRAHAAN
AYT-kassa maksaa jäsenilleen työttömyyspäivärahaa. Ennen
päivärahan määrittelyä selvitetään, onko jäsen kerryttänyt AYTkassassa yrittäjän työssäoloehdon. Yrittäjän työssäoloehto on
täyttynyt, jos hakijalla on ollut kassan jäsenyysaikana vähintään
18 kuukautta olennaista yritystoimintaa.
Työssäoloehtohyvitys
Palkansaajasta AY T-kassaan siirtynyt yrittäjä voi tuoda
palkansaajakassasta mukanaan enintään kuuden kuukauden
työssäoloehtohyvityksen, jolloin yrittäjän työssäoloehto voi
täyttyä jo 12 kuukauden yrittäjyydellä.
Jos yrittäjäksi ryhtyvä on palkansaajakassan jäsen ja siirtyy
AYT-kassaan kuukauden kuluessa päätoimiseksi yrittäjäksi
ryhtymisestä ja palkansaajakassasta eroamisesta, hän voi
saada yrittäjän 18 kuukauden mittaiseen työssäoloehtoon
enintään kuuden kuukauden työssäoloehtohyvityksen.
Palkansaajakassasta yrittäjäkassaan siirtyneellä jäsenellä voi
siis olla oikeus yrittäjäpäivärahaan jo 12 kuukauden AYT-kassan
jäsenyyden jälkeen.
Jos jäsen ei ole kerryttänyt AYT-kassassa yrittäjän työssäoloehtoa ja on toiminut yrittäjänä alle 18 kuukautta, selvitetään onko
jäsenellä oikeus päivärahaan joka perustuu palkansaajakassan
jäsenenä saatuun palkkatuloon. Tätä päivärahaa kutsutaan
palkansaajan jälkisuojapäivärahaksi.
Hyvityksen saaminen edellyttää, että AYT-kassaan siirtyvälle
henkilölle on kertynyt työssäoloehdon täyttävää työtä palkansaajakassan jäsenenä. Jos työssäoloehdon täyttävää työtä on
kertynyt esimerkiksi vain kolme kuukautta, työssäoloehtohyvitys
yrittäjäkassaan siirryttäessä on kolme kuukautta.
5 .1 Yrittäjän työssäoloehto
Poissa työmarkkinoilta
Työttömyyspäivärahaan on oikeus työttömällä työnhakijalla
(katso kohta 4), joka täyttää yrittäjän työssäoloehdon.
Henkilön katsotaan olevan työmarkkinoilla, jos hän on työllistynyt työttömyysturvalain tarkoittamassa yritystoiminnassa tai
palkkatyössä tai ollut työnhakijana työvoimatoimistossa.
Yrittäjän työssäoloehto täyttyy, kun henkilö on
•
•
ollut vähintään 18 kuukautta AYT-kassan jäsen
(työssäoloehtohyvityksen kanssa liittyneellä edellytetään
12 kuukauden jäsenyysaikaa) ja
toiminut saman ajan päätoimisena yrittäjänä siten, että
yrittäjyys on laajuudeltaan olennaista.
Jos yrittäjä on ilman hyväksyttävää syytä ollut poissa työmarkkinoilta yli kuusi kuukautta, hän menettää työttömyys
päivärahaoikeutensa. Hyväksyttävä syy työmarkkinoilta
poissaoloon on esimerkiksi sairaus, äitiysloma tai päätoiminen
opiskelu.
5.2 Yrittäjän työttömyyspäivärahan määrittely
Yritystoiminta on laajuudeltaan olennaista, jos yrittäjän eläkevakuutustulo on vähintään laissa säädetyn alarajan (8 520 €/
vuosi) suuruinen. Eläkevakuutustulolla tarkoitetaan yrittäjän
YEL- tai MYEL-vakuutuksen vahvistettua työtuloa sekä osaomistajan tai perheenjäsenyrittäjän TyEL-palkkaa. Tuloon ei
lasketa mukaan vapaaehtoisia eläkevakuutuksia.
Eläkevakuutusmaksujen tulee olla maksettu, jotta aika voidaan
laskea mukaan yrittäjän työssäoloehtoon.
Yrittäjän työssäoloehto voi kertyä vähintään neljän kuukauden
jaksoissa työttömyyttä edeltäneen neljän vuoden tarkastelu
jakson aikana. Tarkasteluaikaa voidaan pidentää enintään
seitsemällä vuodella esimerkiksi äitiysloman, hoitovapaan,
sairasloman, opiskelun tai osa-aikaeläkkeen vuoksi.
Sairaus-, osasairaus-, äitiyspäiväraha-, tai muu vastaava aika
tai ei kerrytä työssäoloehtoa. Työssäoloehto ei myöskään kerry
ajalta, jolta henkilö saa työttömyyspäivärahaa tai työmarkkinatukea yritystoiminnan päättymisen tai yritystoiminnassa
työllistymisen päättymisen vuoksi.
12
Yrittäjäpäivärahan perusteena oleva työtulo
Yrittäjän päiväraha määritellään hänen kassaan valitsemansa
työtulon perusteella, joka saa olla enintään lakisääteisen eläkevakuutustyötulon suuruinen. Mukaan määrittelyyn otetaan ne
kuukaudet, joina yrittäjän vahvistettu eläkevakuutustulo on ollut
vähintään laissa säädetyn alarajan suuruinen (8 520 €/vuosi).
Jos AYT-kassaan valittu työtulo on vaihdellut, päiväraha määritellään työttömyyttä edeltäneiden 18 kuukauden työtulojen
kuukausikeskiarvon perusteella.
Eläkevakuutustulo ja AYT-kassan työtulo ilmoitetaan vuosityötulona. Päivärahaa laskettaessa vuosityötulo jaetaan 12
kuukaudella kuukausituloksi. Kuukausitulosta saadaan päiväpalkka jakamalla se 21,5 työpäivällä. Päiväraha lasketaan
tästä kuukausipalkasta.
20 prosentin sääntö
Päivärahan määrittelyssä otetaan huomioon työtulotasojen
kuukausikeskiarvo työttömyyttä edeltäneiden 18 kuukauden
ajalta. Tuona aikana työtulossa voidaan työttömyysturvalain
mukaan ottaa huomioon enintään 20 % korotus. Jos kassan
työtuloa nostaa enemmän kuin 20 %, korotettua tasoa tulee
ylläpitää vähintään 18 kuukautta, jotta myös 20 % ylittävä
osuus otetaan työttömyyspäivärahan perusteeksi.
Esimerkki 20 prosentin säännöstä:
Jäsen on liittynyt kassaan 1.1.2011.
Ajalla 1.1.-31.12.2011 kassan valittu työtulo
on ollut 20 000 €/vuosi.
Jäsen on korottanut 1.1.2012 alkaen
kassaan valitun työtulonsa tasolle 30 000 €/vuosi.
a) Jos jäsen jää työttömäksi ennen kuin korotuksesta on
kulunut 18 kuukautta, esim. 1.1.2013 lähtien, työtulo
on ollut 12 kk tasolla 30 000 € ja edeltävät 6 kk tasolla
20 000 €, joka on 20 %:lla korotettuna 24 000 €/vuosi.
Päivärahan perusteena oleva kuukausitulo
lasketaan tällöin seuraavasti:
[6 x (20 000 €/12) + 12 x (24 000 €/12)] /
18 = 1 888,89 €
b) Jos jäsen jää työttömäksi aikaisintaan 18 kuukauden
kuluttua työtulon korotuksesta, esim. 1.7.2013 alkaen,
on työtulo ollut tasolla 30 000 €/vuosi koko
työttömyyttä edeltäneen 18 kuukauden ajan.
Päivärahan perusteena oleva kuukausitulo on tällöin:
30 000 € /12 = 2 500 €
Perusosan suuruus vuonna 2013 on 32,46 €/päivä. Ansio-osa
on 45 % päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Jos vuosityötulo
ylittää 40 899,60 €, ansio-osa on sen ylimenevältä osalta
20 %.
Lapsikorotuksia maksetaan, jos huollettavana on alle 18-vuotiaita lapsia. Jos huollettavat eivät ole omia lapsia, päivärahahakemukseen liitetään ote talonkirjasta tai muu luotettava
selvitys. Lapsikorotukset vuonna 2013 ovat:
••
•
yhdestä lapsesta 5,24 €/päivä
kahdesta lapsesta 7,69 €/päivä
kolmesta tai useammasta lapsesta 9,92 €/päivä
Esimerkki päivärahan laskemisesta:
Yrittäjä on vakuuttanut itsensä AYT-kassassa
20 000 euron vuosityötulosta ja hänellä on kaksi lasta.
Kuukausitulo = 20 000€ / 12 kk = 1 666,67 €/kk
Päiväpalkka= 1 667,67 € / 21,5 = 77,52 €
Ansio-osa = (45/100) * (77,52 €/pv - 32,46 €/pv)
= 20,28 €
Ansiopäiväraha = perusosa + ansio-osa +lapsikorotus
Ansiopäiväraha = 32,46 €/pv + 20,28 €/pv + 7,69 €/
pv = 60,43 €/pv
Maksettava päiväraha lapsikorotuksineen saa kuitenkin olla
enintään 90 % päiväpalkasta.
AYT-kassan nettisivuilla
on päivärahalaskuri,
jolla voit laskea päivärahasi
(myös korotetun päivärahan)
suuruuden eri työtuloilla.
Osatyökyvyttömyys- tai osa-aikaeläkkeeltä työttömäksi
Osatyökyvyttömyys- tai osa-aikaeläkkeellä olevan yrittäjän
jäädessä työttömäksi hänen päivärahansa määräytyy ennen
eläkettä vallinneen tilanteen (täyden työtulotason) mukaisesti
edellyttäen, että jäsen on täyttänyt AYT-kassassa yrittäjän
työssäoloehdon eläkkeelle jäädessään.
Jos AYT-kassan jäsen siirtyy osatyökyvyttömyys- tai osaaikaeläkkeelle, hänen tulee ottaa yhteys kassaan työtulo- ja
jäsenmaksukysymysten selvittämiseksi.
Jos osa-aikaeläkkeellä oleva yrittäjä jää työttömäksi, osa-aikaeläkkeen maksu päättyy. Osatyökyvyttömyyseläke vähennetään
päivärahasta, jos sen maksaminen jatkuu työttömyysaikana.
Yrittäjäpäivärahan suuruus
Ansiosidonnainen päiväraha koostuu
••
••
perusosasta,
ansio-osasta ja
mahdollisesta lapsikorotuksesta ja
mahdollisesta korotusosasta
Yrittäjäpäivärahan korotettu ansio-osa
Yrittäjäpäivärahaa saavalla henkilöllä on oikeus korotettuun
ansio-osaan vain työllistymistä edistävän palvelun ajalta (ks.
kappale 10). Korotettua työttömyyspäivärahaa maksetaan
enintään 200 päivän ajalta riippumatta siitä, maksetaanko
täyttä vai soviteltua etuutta.
Korotettu ansio-osa on 57,5 % päiväpalkan ja perusosan
erotuksesta. Jos vuosityötulo ylittää 40 899,60 €, korotettu
ansio-osa on sen ylimenevältä osalta 35 %.
5.3 Yrittäjäpäivärahan enimmäismaksuaika
Yrittäjällä on oikeus saada seitsemän arkipäivän mittaisen
omavastuuajan jälkeen työttömyyspäivärahaa enintään 500
päivältä. Päivärahaa maksetaan viideltä päivältä viikossa.
Yrittäjäpäivärahaa saavalla hakijalla ei ole oikeutta 500 päivän
jälkeen ns. lisäpäiviin. Jos yrittäjän 500 päivän enimmäismäärä
täyttyy ja työttömyys kuitenkin vielä jatkuu, hän voi hakea peruspäivärahan (32,46 €/pv) suuruista työmarkkinatukea Kelasta.
13
5 .4 Palkansaajan työssäoloehto
AYT-kassa voi maksaa päivärahaa myös yrittäjyyttä edeltäneen
palkkatulon perusteella. Tätä päivärahaa kutsutaan palkan
saajan jälkisuojapäivärahaksi.
Palkansaajan jälkisuojapäivärahaa maksetaan henkilölle:
•
••
joka ei ole täyttänyt yrittäjän työssäoloehtoa AYTkassassa,
joka on toiminut yrittäjänä alle 18 kuukautta ja
jonka palkansaajan 34 viikon työssäoloehto on
voimassa.
Palkansaajan jälkisuojaoikeudesta on kerrottu tarkemmin
kohdassa 6.1.
Palkansaajan työssäoloehdon pituus on 34 kalenteriviikkoa.
Työssäoloehtoa kerryttää jokainen työviikko, jolloin työtä on ollut
vähintään 18 tuntia ja työstä on maksettu työehtosopimuksen
mukainen palkka. Työn ei tarvitse olla yhdenjaksoista, mutta
työssäoloehdon tulee täyttyä 28 kuukauden mittaisen tarkastelujakson aikana. Tarkastelujakso alkaa siitä päivästä, jolloin
henkilön työnhakijaksi ilmoittautumista edeltänyt työsuhde on
päättynyt.
Tarkastelujaksoa voidaan pidentää enintään seitsemällä
vuodella työttömyysturvalaissa hyväksyttävästä syystä kuten
sairauden, alle 3-vuotiaan lapsen hoidon tai päätoimisen
opiskelun vuoksi.
Työssäoloehdon voimassaolo päättyy henkilön oltua poissa
työmarkkinoilta yli kuusi kuukautta ilman hyväksyttävää syytä
tai yritystoiminnan jatkuttua yli 18 kuukautta.
5.5 Palkansaajaperusteisen
jälkisuojapäivärahan määrittely
Jälkisuojan perusteella maksettava työttömyyspäiväraha lasketaan yrittäjyyttä välittömästi edeltäneen 34 viikon vakiintuneen
palkkatulon perusteella. Vakiintuneeseen palkkaan huomioidaan
normaalin kuukausipalkan ja luontoisetujen lisäksi mm. ilta- ja
vuorotyölisät ja työajanlyhennyskorvaukset. Tulospalkkiot ja
bonukset huomioidaan niiden ansainta-ajankohdan mukaan.
Palkanmäärittelyssä ei huomioida mm. lomarahaa, lomakorvausta tai työsuhteen päättyessä maksettua kertakorvausta.
Jos henkilö on saanut palkansaajakassasta työttömyyspäivärahaa ennen yrittäjyyden aloittamista, AYT-kassa maksaa
hänelle samansuuruista päivärahaa, kuin hän on saanut ennen
yrittäjäksi ryhtymistään enimmäismaksuajan täyttymiseen
saakka.
Palkansaajaperusteisen jälkisuojapäivärahan suuruus
Kun päivärahaa määritellään, lasketaan ensin päivärahan perusteena olevasta vakiintuneesta tulosta kuukausipalkka. Palkkaan
tehdään aina työeläkemaksusta johtuva vähennys. Vähennyksen
suuruus on 3,89 prosenttia vuonna 2013. Päiväraha lasketaan
tästä kuukausipalkasta.
Päiväraha muodostuu perusosasta, ansio-osasta, lapsikorotuksista ja mahdollisesti korotusosasta. Perusosan suuruus
vuonna 2013 on 32,46 €/päivä. Ansio-osa on 45 % päiväpalkan
ja perusosan erotuksesta. Jos vuosityötulo ylittää 40 899,60
€, ansio-osa on sen ylimenevältä osalta 20 %.
Lapsikorotuksia maksetaan, jos huollettavana on alle
18-vuotiaita lapsia. Jos huollettavat eivät ole omia lapsia, päivärahahakemukseen liitetään ote talonkirjasta tai muu luotettava
selvitys. Lapsikorotukset vuonna 2013 ovat:
••
•
14
yhdestä lapsesta 5,24 €/päivä
kahdesta lapsesta 7,69 €/päivä
kolmesta tai useammasta lapsesta 9,92 €/päivä
Palkansaajan korotettu päiväraha ja muutosturva
Päivärahan korotettu ansio-osa lasketaan siten, että korotettu
ansio-osa on 57,5 % päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Perusosa on 32,46 €/päivä. Jos palkka on kuukaudessa suurempi
kuin 3408,30 €, ansio-osa on tämän rajan ylittävältä osalta
35 %. Muutosturvan vastaavat prosentit ovat 65 % ja 37,5 %.
Palkansaajan jälkisuojapäiväraha voidaan maksaa korotettuna:
•
•
•
•
työttömyyden alussa (20 päivää)
Edellytyksenä on, että henkilö on ollut töissä
vähintään kolme vuotta täyttäen uuden palkansaajan
työssäoloehdon jäädessään työttömäksi ja että hän on
ollut työttömyyskassan jäsen vähintään kolme vuotta.
pitkän työuran perusteella, jos henkilö on irtisanottu
tuotannollisista tai taloudellisista syistä (100 päivää)
Edellytyksenä on, että henkilö on irtisanottu
taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ja
että hän on ollut ennen työn menettämistä
palkansaajakassan jäsen vähintään 5 vuotta ja hänellä
on eläkevakuutettua työhistoriaa vähintään 20 vuotta.
Työstä irtisanoutuneella ei ole oikeutta korotettuun
työttömyyspäivärahaan.
muutosturvatilanteessa (enintään 200 päivää)
Edellytyksenä on, että henkilön irtisanomiselle on
tuotannolliset tai taloudelliset syyt ja että henkilö on
ollut työssä vähintään kolme vuotta ennen työttömyyttä.
Muutosturvatilanteensa päiväraha maksetaan
korotettuna työllistymistä edistäneen palvelun ajalta ja
edellytyksenä on, että TE-toimiston lausunnon mukaan
työllistymistä edistävä palvelu kuuluu muutosturvan
piiriin.
5.6 Palkansaajaperusteisen päivärahan
enimmäismaksuaika
Päivärahan enimmäismaksuaika on 500 päivää. Jos jäsen on
saanut välittömästi ennen yrittäjyyden aloittamista päivärahaa
palkansaajakassasta, AYT-kassasta voidaan maksaa hakijalle
työttömyyspäivärahaa aiemman kassan maksamat päivät
mukaan lukien yhteensä enintään 500 päivää.
Ikääntyneellä työttömällä, joka jää työttömäksi saaden palkansaajan jälkisuojapäivärahaa, voi olla oikeus saada lisäpäiviä
500 päivän täytyttyä seuraavasti:
•
•
Lisäpäivät vuosina 1950 - 1954-syntyneille
Jos vuosina 1950 - 1954 syntynyt henkilö täyttää 59
vuotta, ennen kuin hänen 500 päivän enimmäisaikansa
täyttyy, hänelle voidaan maksaa 500 päivän lisäksi
työttömyyspäivärahaa sen kalenterikuukauden loppuun,
jonka aikana hän täyttää 65 vuotta. Lisäksi edellytetään,
että henkilöllä on työssäoloaikaa vähintään viisi vuotta
viimeisen 20 vuoden aikana.
Lisäpäivät vuonna 1955 tai sen jälkeen syntyneille
Jos vuonna 1955 tai sen jälkeen syntynyt henkilö
täyttää 60 vuotta ennen kuin hänen 500 päivän
enimmäisaikansa täyttyy, hänelle voidaan maksaa
500 päivän lisäksi työttömyyspäivärahaa sen
kalenterikuukauden loppuun, jonka aikana hän täyttää
65 vuotta. Lisäksi edellytyksenä on, että henkilöllä
on työssäoloaikaa vähintään viisi vuotta viimeisen 20
vuoden aikana.
Vuosina 1950 - 1957 syntynyt henkilö voi halutessaan siirtyä
lisäpäiviltä vanhuuseläkkeelle 62-vuotiaana ilman varhennusvähennystä.
työllistymistä edistävän palvelun ajalta (enintään 200 päivää)
Työttömyyspäiväraha voidaan maksaa korotettuna
enintään 200 päivän ajalta henkilölle, joka osallistuu
työllistymistä edistävään palveluun, josta on sovittu TEtoimiston kanssa tehdyssä työllistymissuunnitelmassa.
15
5 .7 Ei oikeutta työttömyyspäivärahaan
Jos työttömyyspäivärahaoikeuden edellytykset eivät täyty,
henkilöllä voi kuitenkin olla oikeus peruspäivärahaan tai työmarkkinatukeen. Nämä etuudet ovat samansuuruisia (32,46
€ /päivä vuonna 2013) ja niiden hakemisesta voi tiedustella
Kelan toimipisteistä.
Kela saattaa edellyttää kassan jäseneltä päivärahaoikeuden
tarkistamista työttömyyskassassa ennen peruspäiväraha- tai
työmarkkinatukihakemuksen käsittelyä. Lisätietoja peruspäivärahan ja työmarkkinatuen hakemisesta saa Kelasta.
16
Yleensä yrittäjän kannattaa jäädä AYT-kassan jäseneksi, vaikka
hänen työssäoloehtonsa ei olisikaan täyttynyt. Jos yritystoiminta
myöhemmin jatkuu, voidaan yrittäjyysajat laskea yhteen uutta
työssäoloehtoa tarkasteltaessa. Palkkatyöhön lähtevän kannattaa heti palkkatyön alettua siirtyä palkansaajakassan jäseneksi,
jolloin hänellä on mahdollisuus työssäoloehtohyvitykseen.
AYT-kassa ei peri jäsenmaksua työttömyyden ajalta.
6.
JÄLKISUOJAOIKEUS- JA PÄIVÄRAHA
Työttömyysturvajärjestelmässä yrittäjätyöstä voi vakuuttaa
itsensä yrittäjäkassassa ja palkkatyöstä palkansaajakassassa.
Jos palkansaajasta yrittäjäksi siirtyvä haluaa säilyttää ansioturvansa voimassa ilman katkoksia, hänen tulee liittyä AYT-kassaan
kuukauden sisällä yritystoiminnan aloittamisesta. Yrittäjästä
palkansaajaksi siirtyvän henkilön kannattaa puolestaan liittyä
palkansaajakassaan heti hänen siirryttyään yrittäjästä palkansaajaksi.
Työttömyyspäivärahaa haetaan siitä kassasta,
jonka jäsen henkilö on työttömyyden alkaessa.
Työttömänä ei yleensä täytä työttömyyskassan liittymisedellytystä, joten työttömyysaikana kassaa ei voi enää vaihtaa.
Jos työttömänä ottaa vastaan osa-aikaisenkin palkkatyön,
voi liittyä palkansaajakassaan jatkaen sovitellun päivärahan
hakemista sieltä.
Palkansaajan jälkisuoja
Palkansaajakassasta yrittäjäkassaan siirtynyt henkilö voi siirtää
palkansaajan työssäoloehdon kokonaisuudessaan mukanaan
yrittäjäkassaan niin sanotun jälkisuojan avulla. Jälkisuoja
tarkoittaa henkilön oikeutta saada palkansaajana ansaittua
päivärahaa AYT-kassasta hänen jäädessään työttömäksi ennen
kuin yrittäjän työssäoloehto on täyttynyt ja toimittuaan yrittäjänä
alle 18 kuukautta.
Jälkisuojan siirtymisen edellytyksenä on, että henkilö:
•
•
6 .1 Palkansaajasta yrittäjäksi
Palkansaajasta yrittäjäksi ryhtyvällä on mahdollisuus katkottomaan työttömyysturvaoikeuteen. Katkoton työttömyysturva
toteutuu työssäoloehtohyvityksen ja palkansaajan jälkisuojan
avulla. Yrittäjän työssäoloehdosta on kerrottu tarkemmin
kohdassa 5.1
Jos yritystoiminnan aloittaa saadessaan työttömyyspäivärahaa
palkansaajakassasta, jälkisuojaoikeus koskee palkansaajakassasta jäljellä olevia päiviä.
•
Työssäoloehtohyvitys palkansaajasta yrittäjäksi siirryttäessä
on enintään 6 kuukautta. Työssäoloehtohyvityksen saamisen
edellytyksenä on, että henkilö liittyy AYT-kassaan:
•
••
•
•
Kuukauden sisällä yritystoiminnan aloittamisesta
Kuukauden sisällä palkansaajakassasta eroamisesta
Palkansaajakassan jäsenmaksut tulee maksaa
eropäivään saakka. Edellisestä kassastaan erotettu ei
voi saada mukanaan työssäoloehtohyvitystä.
Lisäksi edellytetään, että henkilö on kerryttänyt
palkansaajakassassa vähintään 6 kuukautta
työssäoloehtoa. Jos henkilö on ehtinyt kerryttää
palkansaajakassan jäsenyysaikana esimerkiksi 4
kuukautta palkansaajan työssäoloehtoa, hyvitys
on yrittäjäkassaan siirryttäessä 4 kuukauden
mittainen. Jos henkilö on saanut palkansaajakassasta
työttömyyspäivärahaa välittömästi yrittäjäkassaan
liittyessä, hän saa hyvityksenä täydet 6 kuukautta.
liittyy AYT-kassaan kuukauden sisällä
palkansaajakassasta eroamisesta. Lisäksi edellytetään,
että jäsenmaksut palkansaajakassaan on maksettu
eropäivään saakka. Kassasta erotetulla ei ole oikeutta
palkansaajan jälkisuojaan.
on ehtinyt kerryttää palkansaajan työssäoloehdon
palkansaajakassassa. Työssäoloehdon tulee olla
voimassa työttömäksi jäädessä.
Jos henkilö on saanut palkansaajakassasta päivärahaa
400 päivältä, jälkisuoja koskee jäljellä olevia 100 päivää
(ja mahdollisia lisäpäiviä).
Jos henkilö on saanut työttömyyspäivärahaa täydet
500 päivää, jälkisuojan perusteella ei voida maksaa
päivärahaa.
Jos henkilö ryhtyy yrittäjäksi välittömästi palkkatyön
päätyttyä ja on kerryttänyt palkansaajan
työssäoloehdon, hän saa jälkisuojan perusteella
päivärahaa enimmäismaksuajan (500 päivää).
Jos henkilö ei ole saanut työttömyyspäivärahaa
palkansaajakassasta välittömästi ennen yritystoiminnan
aloittamista edellytetään, että 34 viikkoa palkansaajan
työssäoloehtoa on täyttynyt 28 kuukauden
tarkastelujaksolta. Tarkastelujakso alkaa siitä päivästä,
jolloin henkilön työnhakijaksi ilmoittautumista edeltänyt
työsuhde on päättynyt.
Palkansaajan jälkisuojaan saattaa sisältyä myös oikeus korotettuun työttömyyspäivärahaan pitkän työhistorian perusteella,
työttömyyden alkaessa tai muutosturvatilanteissa, sekä mahdollisesti myös oikeus palkansaajan lisäpäiviin. Palkansaajan
jälkisuojapäivärahan määrittelystä on kerrottu tarkemmin
kohdassa kohdassa 5.5.
17
Kassaan liittymisen ajankohta vaikuttaa työttömyyspäivärahaoikeuteen. Katkottoman ansioturvan saa
ainoastaan liittymällä AYT-kassaan kuukauden sisällä
yritystoiminnan aloittamisesta. Jos yrittäjä ei ole ehtinyt
liittyä AYT-kassaan kuukauden sisällä yritystoiminnan
aloittamisesta, kannattaa kuitenkin liittyä mahdollisimman nopeasti, jotta katkos työttömyysturvassa
on mahdollisimman lyhyt.
1.
2.
Henkilö liittyy AYT-kassaan toimittuaan yrittäjänä yli kuukauden
Jos palkansaajakassan jäsen liittyy AYT-kassaan
toimittuaan yrittäjänä yli kuukauden, hänen oikeutensa
palkansaajaperusteiseen päivärahaan siirtyy AYTkassaan.
Tässä tilanteessa jälkisuoja on voimassa 18
kuukauden ajan yrittäjäksi ryhtymisestä lukien.
Jälkisuojaoikeuden päätyttyä ansioturvaoikeuteen
tulee katkos, koska yrittäjän 18 kuukauden pituinen
työssäoloehto ei ehdi täyttyä jäljellä olevana jälkisuojaaikana. Jälkisuojaoikeuden edellytyksenä on, että
henkilö on liittynyt AYT-kassaan kuukauden sisällä
palkansaajakassasta eroamisesta.
Henkilö liittyy AYT-kassaan kuukauden sisällä
yrittäjäksi ryhtymisestä ja palkansaajakassasta
eroamisesta
Yrittäjä voi siirtää AYT-kassaan jälkisuojaoikeutensa,
eli oikeutensa palkansaajaperusteiseen
työttömyyspäivärahaan. Jälkisuojaoikeus on voimassa,
kunnes yrittäjän työssäoloehto täyttyy, kuitenkin
enintään 18 kuukauden ajan yrittäjäksi ryhtymisestä
lukien. 3.
Yrittäjän työssäoloehtoa laskettaessa henkilölle
luetaan lisäksi hyväksi enintään kuusi kuukautta
palkansaajakassan työssäoloehtoa. Hyvityksen
ansiosta yrittäjän työssäoloehto täyttyy AYT-kassassa
useimmiten jo 12 kuukauden jäsenyyden jälkeen.
Yrittäjän työssäoloehdon täytyttyä työttömyyspäiväraha
määritellään yrittäjäkassaan valitun työtulon perusteella.
Henkilö jää palkansaajakassan jäseneksi
Jos henkilö jää palkansaajakassan jäseneksi, hänellä on
18 kuukauden jälkisuojaoikeus palkansaajaperusteiseen
työttömyyspäivärahaan. Toimittuaan yrittäjänä vähintään
18 kuukautta hänen on erottava palkansaajakassasta
ja hän menettää oikeutensa työttömyyspäivärahaan.
Jos hän liittyy AYT-kassaan vasta tällöin, hänen
tulee kerryttää AYT-kassan jäsenyysaikana 18
kk:n mittainen yrittäjän työssäoloehto saadakseen
työttömyyspäivärahaa.
AYT-‐kassaan lii1ymishetki Palkansaajan työ1ömyyspäiväraha Yri1äjän työ1ömyyspäiväraha Katkos työ1ömyyspäivärahaan, mikäli ei ole jäänyt työ1ömäksi ensimmäisen 18 kk aikana Y
R
I
T 1
Y
S
T RY
O TI
I YS
M OT
I MI
N NI
N NA 2
A N N AL
K
A
A MI
L NE
K N A
M
I 3
N
E
N
18
12 kk 3kk 3 kk 15 kk 15 kk 3 kk 15 kk 18 kk 0 kk
18 kk 6 kk
12kk
18kk 24 kk 30 kk 36 kk 6 .2 Yrittäjästä palkansaajaksi
Yrittäjän jälkisuoja
Jos AYT-kassassa työssäoloehdon täyttänyt henkilö on siirtynyt
palkansaajakassaan ja jäänyt työttömäksi ennen kuin hänen
palkansaajan työssäoloehtonsa on täyttynyt, hän voi saada
palkansaajakassasta AYT-kassaan valitsemaansa työtuloon
perustuvaa työttömyyspäivärahaa. Tämä yrittäjän jälkisuoja
on voimassa siihen asti, kunnes palkansaajan työssäoloehto
täyttyy.
Yrittäjäkassasta palkansaajakassaan siirryttäessä työssäoloehtohyvitys on enintään 10 viikkoa. Työssäoloehtohyvityksen
edellytykset ovat:
•
•
•
että henkilö liittyy palkansaajakassaan kuukauden
sisällä palkansaajaksi ryhtymisestä
että henkilö liittyy palkansaajakassaan kuukauden
sisällä AYT-kassasta eroamisesta. Lisäksi edellytetään,
että jäsenmaksut AYT-kassaan on maksettu eropäivään
saakka. Kassasta erotettu ei voi saada mukanaan
työssäoloehtohyvitystä
että henkilö on kerryttänyt AYT-kassan jäsenyysaikana
vähintään 10 viikkoa yrittäjän työssäoloehtoa.
Jos henkilö on saanut AYT-kassasta yrittäjätuloon
perustuvaa työttömyyspäivärahaa välittömästi ennen
palkansaajakassaan liittymistä, hän saa hyvityksenä
aina 10 viikkoa.
Yrittäjän jälkisuojapäivärahan saamisen edellytyksenä on,
että yrittäjän työssäoloehto on voimassa henkilön jäädessä
työttömäksi. Työssäoloehdon tulee lisäksi täyttyä työttömyyttä
välittömästi edeltäneen 48 kuukauden tarkastelujakson aikana.
Tarkastelujaksosta ja työssäoloehdon voimassaolosta kerrotaan
tarkemmin kappaleessa kappaleissa 5.1 - 5.2.
Yrittäjän jälkisuojan edellytyksenä on, että henkilö:
1.
liittyy palkansaajakassaan kuukauden sisällä AYTkassasta eroamisesta ja että hänen jäsenmaksunsa
on maksettu kassan sääntöjen edellyttämällä tavalla
eropäivään saakka. Kassasta erotetulla ei ole oikeutta
yrittäjän jälkisuojaan.
2.
on ehtinyt AYT-kassassa kerryttää yrittäjän
työssäoloehdon
Jos henkilö on saanut AYT-kassasta työttömyyspäivärahaa
yrittäjän työssäoloehdon perusteella, jälkisuojaoikeus koskee
AYT-kassasta jäljellä olevia päiviä.
19
7.
JOS JÄÄT TYÖTTÖMÄKSI
7 .1 Ilmoittaudu työ- ja elinkeinotoimistoon
AY T-kassa voi maksaa työttömyyspäivärahaa työttömälle
henkilölle, joka on ilmoittautunut TE-toimistoon työnhakijaksi
ja täyttää työssäoloehdon. Työssäoloehdosta on kerrottu tarkemmin oppaan kohdassa 5.
Ilmoittautumisen jälkeen TE-toimisto tutkii, onko yritystoiminta
tai työllistyminen yrittäjänä päättynyt. Tämän jälkeen TE-toimisto
antaa kassalle asiasta sitovan työvoimapoliittisen lausunnon.
Työvoimapoliittisesta lausunnosta ei voi valittaa, mutta
kun henkilö toimittaa kassalle päivärahahakemuksen,
hän saa kassalta päätöksen, joka on valituskelpoinen.
Kassa ei voi koskaan maksaa työttömyyspäivärahaa vastoin
TE-toimiston lausuntoa. Päivärahan saannin työvoimapoliittisista edellytyksistä on kerrottu tarkemmin oppaan kohdassa 4.
Muista kertoa olevasi AYT-kassan jäsen, kun ilmoittaudut TEtoimistoon. Näin varmistat, että TE-toimiston lausunto tulee
oikeaan kassaan.
TE-toimistoon tulee toimittaa kaikki yritystoiminnan päättymiseen liittyvät asiakirjat. Lisätietoa saat TE-toimistosta. Yritystoiminnan päättymisen voit osoittaa esimerkiksi seuraavilla
asiakirjoilla:
••
••
•
••
•
•
•
todistus eläkevakuutuksen lopettamisesta
sopimus yhtiön purkamisesta
kauppakirja, jos yritys tai osa siitä on myyty
todistus konkurssiin tai selvitystilaan asettamisesta
todistus yrityksen poistamisesta ennakonperintä- ja alvrekisteristä
todistus työnantajarekisteristä poistamisesta
todistus yrityksen vuokrasopimuksen tai muiden
sopimusten päättymisestä
todistus toimeksiantosuhteen päättymisestä ja
esimerkiksi kirjanpitäjän todistus toimeksiantajien
lukumäärästä (palkansaajaan rinnastettava yrittäjä)
päätös sairauspäivärahaoikeuden päättymisestä, sekä
todistus työkyvyttömyyseläkkeen hakemisesta
lomautusilmoitus ja todistus, josta ilmenee, että
yrityksestä on kuluneen vuoden aikana ollut
lomautettuna myös muita työntekijöitä
Lisätietoja työvoimapoliittiseen lausuntoon liittyvistä
asioista sekä työnhausta saat Työhallinnon valtakunnallisesta työttömyysturvaneuvonnasta puh. 0295 020 700.
20
7 .2 Päivärahan hakeminen ensimmäistä
kertaa
Hakemuslomakkeita on saatavilla verkossa www.ayt.fi, TEtoimistoista sekä AYT-kassasta. Päivärahaa haetaan kassasta
aina takautuvasti. Etukäteen haettua aikaa ei voida maksaa.
Ensimmäisen hakemuksen voit toimittaa kassalle oltuasi TEtoimistossa työttömänä työnhakijana vähintään neljä viikkoa.
Hakemus tulee toimittaa kassaan viimeistään kolmen kuukauden sisällä työttömäksi jäämisestä.
Jos olet kuulunut palkansaajakassaan välittömästi ennen
yrittäjäksi ryhtymistä, tulee hakemukseen merkitä edellisen
työttömyyskassasi nimi.
Ensimmäisen hakemuksen liitteet
TE-toimisto ei lähetä sinne toimitettuja asiakirjoja kassalle.
Ensimmäiseen hakemukseen on liitettävä:
•
•
•
•
todistus eläkevakuutuksen vahvistetun työtulon
tasosta ja eläkevakuutusmaksujen maksamisesta
neljän vuoden ajalta ennen työttömäksi jäämistä
»» Pyydä todistus omasta eläkevakuutusyhtiöstäsi.
Todistuksesta tulee käydä ilmi eläkevakuutuksesi
vahvistettu työtulo vuosittain eriteltynä.
Todistuksesta tulee ilmetä myös, mihin saakka
eläkevakuutusmaksut on maksettu.
myyntivoittoselvitys liitteineen (ks. kohta 9)
»» Työttömäksi jääneen henkilön tulee aina tehdä
selvitys yritystoiminnan taloudellisesta tilanteesta
lopettamishetkellä (ns. myyntivoittoselvitys).
Selvitys on toimitettava kassalle, jos olet
työskennellyt yrittäjänä yli 18 kuukautta ennen
työttömäksi jäämistä, vaikka mitään myyntivoittoa
ei syntyisikään. Jos olet itse omistanut yrityksen
osakkeita tai osuuksia ja yritystoiminta on
päättynyt, lomakkeen liitteeksi on aina toimitettava
vähintään viimeisen täyden tilikauden tase tai
omaisuusluettelo. Muista liitteistä kerrotaan
tarkemmin kohdassa 9 sekä lomakkeen
täyttöohjeessa.
verokortti
»» AYT-kassa saa yleensä veroprosentin
suoraan verottajalta. Jos haluat muutoksen
pidätysprosenttiisi, toimita kassalle alkuperäinen
muutoskortti etuutta varten. Lisätietoja etuuksien
verotuksesta on kohdassa 8.3.
selvitys muista sosiaalietuuksista
»» Jos saat jotakin sosiaalietuutta, kuten eläkettä,
kotihoidontukea tai vastaavaa etuutta, liitä
hakemukseen todistus siitä. Jos puolisosi saa
kotihoidontukea, sinun tulee ilmoittaa myös siitä
kassalle. Etuuksien vaikutuksen voit tarkistaa
kohdasta 12.
•
palkkatodistus ja irtisanomisilmoitus
»» Jos haet päivärahaa palkansaajan jälkisuojan
perusteella, toimita kassalle palkkatodistus sekä
kopio irtisanomisilmoituksesta. Palkkatodistuksesta
tulee käydä ilmi ennakonpidätyksen alainen ansio
34 kalenteriviikolta välittömästi ennen yrittäjäksi
ryhtymistä. Palkkatodistuksessa tulee olla eriteltyinä
lomarahat, lomakorvaukset, palkattomat poissaolot,
osa-palkkaiset sairaslomat, eroraha ja muut
taloudelliset etuudet. Palkkatodistuslomakkeen saat
verkossa osoitteessa www.tyj.fi (kohta: lomakkeet).
Muista tarkistaa, että:
• olet täyttänyt lomakkeen kaikki kohdat
• olet tehnyt merkinnän jokaisen hakujakson päivän osalta
• olet ilmoittanut hakemuksessa puhelinnumeron, josta sinut on
helppo tavoittaa
• hakemuksen mukana ovat
kaikki tarvittavat liitteet
• olet allekirjoittanut
hakemuslomakkeen.
Sinun kannattaa toimittaa hakemus kassalle vasta sitten, kun
TE-toimisto on antanut lausunnon työttömyydestäsi. Kassa
ei voi koskaan maksaa päivärahaa ilman työvoimapoliittista
lausuntoa. AYT-kassa pyrkii käsittelemään hakemukset viikon
kuluessa niiden saapumisesta kassalle.
7.3 Jatkohakemukset
Kun olemme maksaneet ensimmäiset päivärahasi, lähetämme
sinulle maksuilmoituksen, jonka mukana on jatkohakemuslomake. Täytä jatkohakemus takautuvasti vähintään neljältä
viikolta ja toimita se AYT-kassalle. Etukäteen haettua aikaa ei
voida käsitellä.
Sinun kannattaa säilyttää maksuilmoitusosa, sillä sille voi olla
käyttöä myöhemmin asioidessasi esimerkiksi verottajan kanssa.
Voit täyttää jatkohakemuksen kätevästi myös AYT-kassan
verkkosivulla eAsioinnissa, johon kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla. eAsioinnissa täytetty päivärahahakemus saapuu
kassaan yleensä tunnin sisällä sen hyväksymisestä. Tarvittaessa
eAsiointipalvelun kautta on mahdollista toimittaa kassalle myös
päivärahahakemuksen liitteet.
21
8.
MAKSU- JA KÄSITTELYKÄYTÄNTÖ
8 .1 Hakemusten käsittelyaika
Ensimmäinen hakemus
Ensimmäisen päivärahahakemuksen käsittely kestää n. 2-4
viikkoa. Yleensä asian käsittely vie eniten aikaa TE-toimistossa.
AYT-kassa ei voi käsitellä päivärahahakemusta ennen kuin
työvoimaviranomainen on antanut asiasta lausuntonsa, joten
paperit kannattaa toimittaa TE-toimistoon pikaisesti.
Työttömyyspäivärahan lyhin maksujakso on neljä kalenteriviikkoa.
Jatkohakemukset
Jatkohakemukset pyritään käsittelemään viimeistään niiden
saapumista seuraavana työpäivänä. Jos hakemuksen käsittelyyn tarvitaan lisätietoja, se käsitellään, kun lisätiedot ovat
saapuneet kassalle.
Työttömyyspäivärahan maksupäivät ovat tiistai, keskiviikko ja
perjantai. Poikkeuksen muodostavat arkipyhät. Etuudet maksetaan takautuvasti.
Päivärahahakemus tulee aina täyttää huolellisesti. Jatkohakemuksen tekeminen ja lähettäminen on mahdollista myös
internetin kautta (ks. kohta 8.3).
Mahdollisista aikataulumuutoksista ilmoitetaan AYT-kassan
internetsivuilla osoitteessa www.ayt.fi.
22
Hakemuksen käsittelyä nopeuttaa
se, että kaikki tarvittavat liitteet
ovat hakemuksen mukana.
Jos kassa pyytää sinulta
lisäselvitystä, sinun tulee
palauttaa selvitys kassaan 14
vuorokauden kuluessa kirjallisen
selvityspyynnön päiväyksestä.
Jos et toimita pyydettyjä
selvityksiä kassaan 14 vuorokauden
määräajan puitteissa, AYT- kassa
joutuu hylkäämään hakemuksesi.
8 .2 Työttömyyspäivärahan maksamisen
siirtyminen tai estyminen
Päivärahan maksamisen alkaessa pidätettävä omavastuuaika
siirtää yleensä työttömyyspäivärahan maksamisen alkamisajankohtaa. Omavastuuaika pidätetään aina kun 500 päivän enimmäismaksuaika alkaa alusta. Omavastuuaika on 7 kokonaan
työtöntä arkipäivää. Omavastuuajalta ei makseta työttömyyspäivärahaa. Jos henkilö osallistuu TE-toimiston kanssa sovittuun
työllistymistä edistävään palveluun omavastuuaikana, hänelle
maksetaan työttömyyspäivärahaa myös omavastuuajalta.
Yritystoiminnan lopettamisen yhteydessä yrittäjälle jäänyt
myyntivoitto voi siirtää päivärahan maksun alkamista enintään
24 kuukaudella. Myyntivoiton jaksottamisesta on kerrottu
tarkemmin kohdassa 9. Myyntivoitto jaksotetaan yleensä
yritystoiminnan lopettamishetkestä lähtien ennen omavastuuajan pidättämistä.
Työttömyyspäivärahaa maksetaan kuitenkin yleensä työllistymistä edistävien palvelujen ajalta karenssiajasta huolimatta. Ajalta,
jolta henkilö saa esimerkiksi irtisanomisajan palkkaa tai vastaavaa korvausta, hänellä ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan.
Päivärahan maksaminen voi tietyissä tilanteissa estyä kokonaan. Päivärahan maksamisen estävät kokonaan esimerkiksi
seuraavat seikat:
•
••
••
ikä (päivärahaa voidaan maksaa normaalisti
17 - 65-vuotiaille ja 65 - 68-vuotiaille vain
poikkeustilanteissa)
päätoiminen opiskelu
päätoiminen työllistyminen yritystoiminnassa
TE-toimistoon ilmoittautumisen laiminlyönti ja
eräät sosiaalietuudet (luetteloitu kappaleessa 12.)
TE-toimisto voi asettaa työvoimapoliittisesti moitittavasta menettelystä henkilölle korvauksettoman määräajan (karenssi).
Työttömyyspäivärahaa ei makseta karenssiajalta. Työvoima
poliittisesti moitittavia menettelyjä ovat esimerkiksi:
»»
»»
»»
työstä eroaminen tai tarjotusta työstä
kieltäytyminen
työllistymistä edistävästä palvelusta kieltäytyminen
tai palvelun keskeyttäminen
työllistymissuunnitelman laatimisesta tai
toteuttamisesta kieltäytyminen.
23
8 .3 Päätökset ja niistä valittaminen
8.4 Etuuksien verotus
Jokainen AYT-kassan tekemä jäsenyys- ja päivärahapäätös on
valituskelpoinen ja sisältää valitusohjeen. Kirjallinen valitus
tulee toimittaa kassalle 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi
saamisesta. Päätös katsotaan saadun tiedoksi viimeistään
seitsemäntenä päivänä sen postittamisesta. AYT-kassa lähettää
valitukset muutoksenhakuelimille. Työttömyyspäiväraha-asioissa
valitusasteita on kaksi: työttömyysturvan muutoksenhaku
lautakunta ja vakuutusoikeus.
AYT-kassan maksamat etuudet ovat veronalaista tuloa. Verohallinto suosittelee, että työttömyysetuuksia saavat henkilöt
hakisivat aina muutosverokortin etuutta varten, jotta ennakonpidätys saataisiin vastaamaan mahdollisimman hyvin lopullista
verotusta ja jälkiveroilta vältyttäisiin. Etuutta varten annetun
muutosverokortin ennakonpidätysprosentteja ei koroteta.
Päivärahan maksamisen saattaa estää mm. TE-toimiston
lausunto. Työvoimaviranomaisen lausunto jäsenen päivärahaoikeudesta on kassaa sitova. Jos lausunto on kielteinen,
päivärahaa ei voida maksaa, jolloin kassa toimittaa jäsenelle
asiasta hylkäävän päätöksen.
TE-toimiston lausunnosta
ei voi valittaa, vaan vasta
kassan antamasta päätöksestä,
joka on annettu
lausunnon perusteella.
Jos valitus koskee työvoimaviranomaisen lausuntoon perustuvaa päätöstä, AYT-kassa toimittaa valituksen kyseiseen TEtoimistoon työvoimapoliittisen lausunnon tarkistamista varten.
Kun TE-toimisto toimittaa kassalle lausuntonsa valituksesta,
AYT-kassa antaa valituksesta vielä oman lausuntonsa. Valitus
liitteineen, sekä molemmat lausunnot toimitetaan työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan käsittelyyn ja tiedoksi
valittajalle.
Valituksen käsittely työttömyysturvan muutoksenhakulauta
kunnassa saattaa kestää useista kuukausista aina vuoteen
saakka.
Kassa ei saa tietoja valituksen käsittelyaikataulusta. Asian
etenemisestä voi tiedustella suoraan kyseisestä valitusasteesta.
Ensimmäinen valitusaste:
työttömyysturvan
muutoksenhakulautakunta: ttlk.fi
Toinen valitusaste:
vakuutusoikeus:
oikeus.fi/vakuutusoikeus
24
Muutosverokortti pitää toimittaa kassalle alkuperäisenä.
Muutosverokorttia käytetään siitä päivästä lähtien, kun verokortti
on saapunut kassalle. Kassan käyttämään pidätysprosenttiin saa
halutessaan korotuksen ilmoittamalla siitä kassalle kirjallisesti.
Jos muutosverokorttia ei ole toimitettu, käytetään etuuden
ennakonpidätyksessä verottajalta sähköisesti saatua palkkaa
varten annettua veroprosenttia. Palkkaa varten annettua veroprosenttia korotetaan ohjeen mukaisesti 2 prosenttiyksiköllä
työttömyyspäivärahaa maksettaessa ja 4 prosenttiyksiköllä
korotettuna, jos työttömyyspäiväraha maksetaan korotetulla
ansio-osalla tai muutosturvalisällä korotettuna. Ennakonpidätys
on kuitenkin toimitettava vähintään 20 prosentin suuruisena.
Jos kassa ei ole saanut henkilöltä itseltään tai verohallinnolta
verotustietoja, kassan on toimitettava ennakonpidätys verottajan vahvistaman taulukon mukaisesti.
AYT-kassa ilmoittaa tiedot
maksetuista päivärahoista
suoraan verottajalle.
Säilytä AYT-kassalta
saamasi maksuilmoitukset
mahdollisia tarkistuksia varten.
8 .5 Viranomaisen perintä
Työttömyysetuuden periminen takautuvasti
maksettavasta etuudesta
Tietyissä tilanteissa viranomaisella on oikeus periä omaa saatavaansa hakijan työttömyysetuudesta. Tällaisia tilanteita ovat
muun muassa ulosottoviranomaisen suorittama ulosmittaus,
kunnan toimielimen suorittama ennakolta maksetun toimeentulon perintä työttömyysetuudesta tai Kelan suorittama perintä
työttömyysetuuden lapsikorotuksesta. Viranomainen tekee
pyynnön suoraan työttömyyskassalle.
Työttömyyskassa saa periä perusteettomasti maksetun
työttömyysetuuden takautuvasti suoritettavasta eläkkeestä,
luopumiskorvauksesta, luopumistuesta, päivärahasta tai tapa
turmaeläkkeestä.
työttömyysetuudesta
Kahden viimeksi mainitun osalta kassa kuulee hakijaa kirjallisesti ennen päätöksen tekemistä. Jos kassa maksaa hakijaa
kuultuaan työttömyysetuuden tai sen osan viranomaiselle, hakija
saa asiasta valituskelpoisen päätöksen.
8 .6 Etuuksien takaisinperintä
Jos AYT on maksanut etuutta aiheettomasti tai määrältään liian
suurena, liikaa maksettu etuus on perittävä takaisin riippumatta
liikamaksun syystä.
Toimenpiteet liikamaksun yhteydessä
Liikamaksun saajaa kuullaan kirjallisesti takaisinperintäasian
yhteydessä, jolloin hänelle varataan mahdollisuus selvittää:
••
•
onko päivärahaa maksettu aiheettomasti
aiheettoman maksun suuruus
takaisinperinnän kohtuullisuus
Kuulemisen jälkeen asia käsitellään mahdollisimman pikaisesti
AYT-kassassa. Liikamaksun saajalle toimitetaan kyseiseltä ajalta
uudet valituskelpoiset päätökset ja liikaa maksettu suoritus
joko kuitataan tulevista työttömyysetuuksista tai henkilölle
toimitetaan pankkisiirto maksua varten.
Näin menetellään, jos henkilö on saanut työttömyysetuutta
samalta ajalta, jolta hänelle myönnetään takautuvasti kansaneläkettä tai eläkettä työ- tai virkasuhteen tai yrittäjätoiminnan perusteella, sukupolvenvaihdos- tai luopumiseläkettä,
luopumiskorvausta, luopumistukea taikka sairausvakuutuslain
mukaista sairauspäivärahaa, kuntoutusrahalain mukaista
kuntoutusrahaa, tapaturmavakuutuslain mukaista päivärahaa
tai tapaturmaeläkettä.
Jos henkilölle on myönnetty takautuvasti työkyvyttömyyseläke
samalle ajalle, jolta hän on saanut työttömyysetuutta, työttömyyskassa saa periä perusteettomasti maksetun työttömyys
etuuden määrän suoraan takautuvasti suoritettavasta eläkkeestä.
Jos peritty määrä ei kata työttömyysetuuden liikamaksua, jäljelle
jäävä liikamaksu voidaan tietyin edellytyksin jättää perimättä.
Tätä lainkohtaa sovelletaan vain sellaisessa työttömyysetuuden takaisinperintätilanteessa, jossa henkilölle myönnetään
takautuvasti työkyvyttömyyseläke, osatyökyvyttömyyseläke,
yksilöllinen varhaiseläke tai tapaturmavakuutuslainsäädännön
mukainen eläke samalle ajalle, miltä hän on saanut työttömyysetuutta, ja liikaa maksetun työttömyysetuuden määrä
ylittää sen määrän, jonka työttömyyskassa on perinyt eläke- tai
vakuutuslaitokselta.
Ulosmittaus
Jos liikamaksun saaja ei maksa liikamaksua takaisin sovitulla
tavalla eikä esitä perusteltua syytä maksamatta jättämiselle,
työttömyyskassa antaa liikamaksun perinnän ulosottoviranomaisen tehtäväksi.
25
9.
MYYNTIVOITTO
Lain mukaan yritystoiminnan lopettamisen yhteydessä mahdollisesti saatu myyntivoitto siirtää päivärahan maksua enintään
24 kuukaudella. Kassalle on tehtävä selvitys myyntivoitosta
päivärahaa haettaessa, jos hakija on toiminut yrittäjänä yli 18
kuukautta. Myyntivoiton selvittämistä varten on oma lomakkeensa, jonka voi tulostaa AYT- kassan verkkosivuilta www.ayt.fi
tai sen voi tilata kassan toimistosta. Lomake on myös tämän
oppaan lopussa.
9.3 Selvityslomakkeen liitteet
Mahdollinen myyntivoitto huomioidaan, jos:
••
•
yritystoiminta on kestänyt yli 18 kuukautta,
yrityksen viimeisen täyden tilikauden tase on veloilla
vähennettynä yli 10 000 euroa ja
yritystoiminta on päättynyt tai henkilö on luopunut
omistusosuudestaan.
9 .1 Selvitysvelvollisuus
Sinun on annettava kassalle selvitys myyntivoitosta päivärahaa
hakiessasi, jos
••
olet toiminut yrittäjänä yli 18 kuukautta ja
olet lopettanut yritystoiminnan (Yritys on poistettu
verottajan rekistereistä ja YEL-vakuutus on lopetettu tai
osakkeet on myyty tai luovutettu.)
Edellä mainituissa tilanteissa selvityslomakkeeseen on liitettävä
vähintään:
•
9 .2 Tilanteet, joissa myyntivoittoa ei
huomioida
Esimerkiksi hieroja, joka ei ole vuosittain ollut velvollinen
toimittamaan verottajalle tasetta, voi toimittaa kassalle
allekirjoitetun omaisuusluettelon, jossa on luetteloitu
yritystoimintaan hankittu omaisuus ja oma arvio sen
käyvästä arvosta. Jos yritystoimintaa on harjoitettu
yrittäjän kotona (esimerkiksi perhepäivähoitaja),
yrittäjän oma koti ei kuulu yritysomaisuuteen.
Myyntivoittoa ei huomioida:
•
••
•
jos et ole itse omistanut yrityksen osakkeita
(perheenjäsenyrittäjä),
jos olet toiminut yrittäjänä enintään 18 kuukautta,
jos yritysomaisuutesi on ollut vähäistä ja yrityksesi
viimeisen täyden tilikauden taseen loppusumma veloilla
vähennettynä on ollut alle 10 000 euroa. Sinun tulee
tässä tilanteessa kuitenkin toimittaa yrityksen viimeisen
täyden tilikauden tase tai allekirjoituksella vahvistettu
omaisuusluettelo kassalle
jos yritystoimintasi ei ole päättynyt, mutta sinun
työskentelysi yrityksessä on päättynyt tai keskeytynyt
»» työkyvyttömyyden,
»» palkansaajaan rinnastettavan yrittäjän
toimeksiantosuhteen päättymisen,
»» toimintakauden päättymisen (sääolosuhteista
johtuen kausiluonteiset yrittäjät),
»» tuotantosuunnan lopettamisen (vain yrittäjän
perheenjäsenet, joiden oma omistusosuus
yrityksestä viimeisen kahden vuoden aikana on ollut
alle 15 %) tai
»» lomautuksen vuoksi (vain TyEL-vakuutetut yrittäjän
perheenjäsenet, joiden oma omistusosuus
yrityksestä viimeisen kahden vuoden aikana on ollut
alle 15%)
Myyntivoiton selvityslomake on kuitenkin myös näissä tilanteissa
täytettävä ja toimitettava kassalle allekirjoitettuna.
26
yrityksen tasetiedot viimeiseltä täydeltä tilikaudelta
Jos et ole ollut velvollinen tekemään tasetta,
toimita kassalle allekirjoitettu omaisuusluettelo
yritysomaisuuden arvosta. Selvitykseksi käy esimerkiksi
kopio viimeisestä verottajalle tehdystä veroilmoituksesta
tai oma selvityksesi yritystoiminnan luonteesta sekä
luettelo yritysomaisuudesta.
Jos yrityksen viimeisen täyden tilikauden tase veloilla vähennettynä on yli 10 000 euroa, sinun tulee lisäksi toimittaa kassalle
myyntivoiton määrittelyä koskevat selvitykset, kuten:
•
•
kauppakirja koskien yrityksesi tai myytyjen osakkeiden
myyntiä ja/tai luotettava selvitys yrityksesi käyttö- ja
vaihto-omaisuuden käyvästä arvosta lopettamishetkellä.
»» Tähän lasketaan mukaan myös 6 kuukautta ennen
yrityksen lopettamista myyty käyttö- ja vaihtoomaisuus. Kassalle voi toimittaa selvityksenä
kauppakirjat yrityksen myynnistä tai esimerkiksi
autoliikkeen tai kiinteistönvälittäjän arviot
omaan käyttöön otetun tai myymättä jääneen
käyttöomaisuuden arvosta.
yrityksesi lopettamisajankohdan tase, josta ilmenee
mahdolliset lopettamisajankohdan velat sekä käyttö- ja
vaihto-omaisuuden kirjanpidossa poistamatta oleva arvo
lopettamishetkellä.
9 .4 Myyntivoiton määrittely
Esimerkki myyntivoiton jaksotusajan laskemisesta:
Myyntivoitto lasketaan yritysomaisuuden käyvästä arvosta.
Myyntivoitosta voi vähentää hankintamenona joko puolet myyntihinnasta tai yrityksen lopettamishetken taseessa poistamatta
olevan osan omaisuuden hankintamenosta. Lisäksi myyntivoitosta voidaan vähentää omaisuuden myynnistä aiheutuneet
kulut sekä yritystoiminnan lopetushetkellä olleet maksamattomat velat ja niiden korot. Yrittäjän henkilökohtaisia velkoja
(esimerkiksi hakijalle itselleen aiheutuneita veroseuraamuksia)
ei voida vähentää myyntivoitosta.
Työttömyyspäivärahan perusteena käytettävä
vuosityötulo on 18 000 euroa
(1 500 euroa kuukaudessa).
Tasetarkastelu tehdään koko yrityksestä ja myyntivoitto lasketaan suhteessa hakijan omistusosuuteen.
9 .5 Myyntivoiton jaksotus
Myyntivoitto jaksotetaan päivärahan perusteena olevan työtulon
mukaan. Myyntivoitto jaksottuu aina kuitenkin enintään 24
kuukauden ajalle. Jaksotusajan jälkeen päivärahaa maksetaan
enintään 500 työttömyyspäivältä.
Yrittäjällä on ollut osakeyhtiö, josta hän on omistanut
50 %. Yhtiö on lopetettu 31.12.2012.
Osakeyhtiön viimeisen täyden tilikauden taseen
loppusumma veloilla vähennettynä on ollut
19 000 euroa. Lopettamishetkellä yrityksellä on
ollut kaksi autoa, jotka osakkaat ovat ottaneet omaan
käyttöönsä. Autoliikkeen arvion mukaan autojen käyvät
arvot lopettamishetkellä ovat yhteensä 25 000 euroa
(12 500€/kpl).
Taseessa poistamatta oleva osa hankintamenosta
on 15 000 euroa, joka on enemmän kuin puolet käyvästä
arvosta (12 500 euroa). Yrityksellä ei ole ollut muuta
käyttö- eikä vaihto-omaisuutta eikä pitkäaikaista
sijoitusta. Yrityksen lopettamishetken taseessa on
alv-velkaa yhteensä 1 000 euroa. Myyntivoitto on
autojen käypä arvo 25 000 euroa.
Siitä vähennetään hankintamenona 15 000 euroa,
koska taseessa poistamaton osa hankintamenosta
(15 000 euroa) on suurempi kuin puolet käyvästä
arvosta (12 500 euroa). Lisäksi vähennetään yrityksen
lopettamishetken velat 1 000 euroa.
Jaksotettavaksi myyntivoitoksi jää 9 000 euroa.
Tämä jaetaan omistussuhteiden mukaan osakkaille,
jolloin hakijalle jää jaksotettavaa myyntivoittoa
yhteensä 4 500 euroa.
Saatu myyntivoitto jaetaan päivärahan perusteena
olevalla kuukausitulolla (4 500 euroa/1 500 euroa=3).
Myyntivoitto jaksottuu kolmelle kuukaudelle eli ajalle
1.1.2013 - 31.3.2013 ja työttömyyspäivärahan omavastuuajan pidättäminen alkaa kolmen kuukauden jaksotusajan jälkeen 1.4.2013. Omavastuuajan jälkeen hakijalla
on oikeus saada AYT-kassasta työttömyyspäivärahaa
enintään 500 kokonaan työttömältä työttömyyspäivältä.
27
10.
TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄT PALVELUT
TE-toimisto voi ohjata työnhakijan työllistymistä edistäviin
palveluihin, joiden ajalta maksetaan työttömyyspäivärahaa.
Päivärahaa saavalla henkilöllä voi olla oikeus korotettuun ansioosaan työllistymistä edistävän palvelun aikana (katso kohdat
5.2 ja 5.5). Työttömyysetuutta voidaan maksaa korotettuna
työllistymistä edistävän palvelun ajalta, jos palvelusta on sovittu
työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa.
10.1 Kulukorvaus
Työllistymistä edistäviä palveluita ovat esimerkiksi:
Kulukorvauksen suuruus on 9 euroa päivältä ja korotetun kulukorvauksen 18 euroa päivältä. Kulukorvaus maksetaan korotettuna silloin, kun henkilö osallistuu työllistymistä edistävään
palveluun työssäkäyntialueensa ulkopuolella.
••
••
•
työvoimakoulutus
omaehtoinen opiskelu
työnhakuvalmennus
kokeilu
uravalmennus
Etuutta voidaan maksaa vain siltä ajalta, kun henkilö on työttömänä työnhakijana TE-toimistossa. Työttömyysetuutta maksetaan työllistymistä edistävien palvelujen ajalta mahdollisesta
korvauksettomasta määräajasta huolimatta. Työttömyysetuutta
voidaan maksaa työllistymistä edistävän palvelun aikana myös
omavastuuajalta.
Työttömyyspäivärahaa maksetaan korotettuna enintään 200 päivän ajalta riippumatta siitä, maksetaanko täyttä vai soviteltua
etuutta. Jos henkilö osallistuu kahteen palveluun, joiden välinen
aika on enintään 7 kalenteripäivää, korotettua työttömyyspäivärahaa voidaan maksaa myös palvelujen väliseltä ajalta.
Työttömyyspäivärahaa voidaan maksaa omaehtoisen opiskelun
vuoksi enintään 24 kuukauden ajalta opintojen muodostamaa
kokonaisuutta kohti.
Työttömyyspäivärahaan ei ole oikeutta henkilöllä, joka työllistyy
kokoaikatyössä yli kahden viikon ajan.
28
Hakijalla voi olla oikeus työllistymistä edistävien palvelujen
ajalta työttömyysetuuden lisäksi kulukorvaukseen. Kulukorvausta maksetaan TE-toimiston kanssa sovittujen toimenpiteiden
ajalta. Kulukorvaus on tarkoitettu ateria- ja matkakustannusten
korvaamiseen.
Korotettuun kulukorvaukseen on oikeus myös, kun henkilö
osallistuu työssäkäyntialueellaan kotikunnan ulkopuolella
järjestettävään palveluun ja hänelle aiheutuu osallistumisesta
majoituskustannuksia ja hän esittää vuokrasopimuksen tai
muun luotettavan selvityksen majoituksesta aiheutuvista kustannuksista. Kulukorvaus on verotonta tuloa.
Kulukorvausta maksetaan palveluista todellisilta osallistumis
päiviltä. Työvoimapoliittisessa aikuiskoulutuksessa ja oma
ehtoisessa opiskelussa kulukorvausta maksetaan myös
poissaolopäiviltä, ei kuitenkaan loma-ajoilta.
1 0 .2 Poissaolo työllistymistä edistävästä
palvelusta
Työvoimapoliittisessa aikuiskoulutuksessa ja omaehtoisessa
opiskelussa työttömyysetuutta maksetaan kaikilta koulutuspäiviltä.
Muissa työllistymistä edistävissä palveluissa työttömyysetuuteen ei ole oikeutta koulutusajan poissaolopäiviltä. Jos
työnhakija on poissa palvelusta hyväksyttävistä syistä, työttömyysetuutta voidaan kuitenkin maksaa myös poissaolopäivältä.
Jos poissaololle ei ole hyväksyttävää syytä, työnhakijalle ei
makseta lainkaan työttömyysetuutta poissaolopäivältä.
Hyväksyttäviä syitä ovat:
••
•
työkyvyttömyys
kerralla enintään neljä työpäivää kestävä alle
10-vuotiaan lapsen sairaus
työhaastattelu tai muu tähän rinnastettavasta
työllistymiseen liittyvä syy
Jos poissaolon syy on työhaastattelu tai muu siihen rinnastettava työllistymiseen liittyvä syy, AYT-kassa tarvitsee poissaolosta TE-toimiston lausunnon. Muissa tapauksissa AYT-kassa
ratkaisee itsenäisesti onko poissaolon syy ollut hyväksyttävä.
Hakijan tulee ilmoittaa sairastumisesta johtuvasta poissaolosta
työttömyyspäivärahahakemuksessaan. Hakija voi olla omalla
ilmoituksellaan pois palvelusta oman sairautensa vuoksi
enintään kolme peräkkäistä päivää. Tämän jälkeen hänen
on toimitettava lääkärintodistus AYT-kassalle saadakseen
työttömyyspäivärahaa poissaolopäiviltä. Jos hakija ei toimita
lääkärintodistusta kassalle, työttömyyspäiväraha hylätään
neljännestä poissaolopäivästä lukien.
Työnhakija voi olla pois työllistymistä edistävästä palvelusta
omalla ilmoituksellaan enintään neljä peräkkäistä päivää alle
10-vuotiaan lapsensa sairauden vuoksi. Lääkärintodistusta ei
tässä tilanteessa tarvitse toimittaa työttömyyskassalle. Poissa
olon syy on kuitenkin merkittävä hakemukseen. AYT-kassa hylkää työttömyyspäivärahan viidennestä poissaolopäivästä lukien.
Muiden kuin työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ja omaehtoisen opiskelun osalta kulukorvausta maksetaan vain todellisilta
osallistumispäiviltä. Todellisia osallistumispäiviä ovat päivät,
joina palvelua järjestetään ja työnhakija osallistuu siihen.
Päätoiminen yrittäjä
TE-toimiston osoittamaan työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistuvalle työnhakijalle voidaan maksaa työttömyysetuutta, vaikka hänet katsotaan päätoimiseksi yrittäjäksi tai
vaikka hän ei ole työtön tai lomautettu, jos hän on työttömyys
uhan alainen. Työttömyysuhan alaisuuden toteaa TE-toimisto.
Päätoimisille yrittäjille maksetaan työttömyyspäivärahan perusosaa, mutta ei ansio-osaa. Perusosa on mahdollista saada
korotettuna, jos koulutus sisältyy TE-toimiston kanssa tehtyyn
työllistymissuunnitelmaan. Perusosa on 32,46 €/pv ja korotusosa 4,59 €/pv. Lisäksi maksetaan verotonta kulukorvausta
9 €/pv. Päätoimisen yrittäjän tulot vaikuttavat vähentävästi
maksettavaan etuuteen (katso kohta 11.4)
29
11.
SOVITELTU PÄIVÄRAHA
1 1 .1 Palkkatyön vastaanottaminen
Jos vastaanottamasi kokoaikatyö kestää yli kaksi viikkoa, työssäoloajalta ei ole oikeutta soviteltuun työttömyyspäivärahaan.
Työttömyyden aikana on mahdollista tehdä työtä siten, että
AYT-kassa maksaa samanaikaisesti soviteltua päivärahaa.
Hakijalla on oikeus soviteltuun päivärahaan jos hän työttömänä
vastaanottaa osa-aikatyön tai enintään kaksi viikkoa kestävän
kokoaikatyön. Soviteltua päivärahaa maksetaan myös, jos
henkilöllä on tuloa sivutoimisesta yritystoiminnasta tai omasta
työstä. AYT-kassa ei peri jäsenmaksua työttömyyden aikana,
vaikka jäsen olisikin palkkatyössä.
Hakemuksen täyttäminen
työttömyysaikana
Soviteltua päivärahaa saadakseen
on oltava TE-toimistossa työttömänä
työnhakijana.
Ilmoita aina vastaanottamistasi
töistä myös TE-toimistoon.
Osa-aikatyöllä tarkoitetaan työsuhteessa tehtyä työtä, jonka
työaika on enintään 80 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta.
Kokoaikatyössä työaika ylittää 80 prosenttia alalla toimivan
kokoaikatyöntekijän työajasta.
Sivutoiminen yritystoiminta voi olla sovittelun piirissä silloin,
kun se on niin pienimuotoista, ettei se ole esteenä kokoaika
työn vastaanottamiselle. Työvoimaviranomainen ratkaisee,
onko yrittäjyys sivutoimista vai päätoimista. Lähtökohtaisesti
yritystoiminta katsotaan sivutoimiseksi, jos henkilön työssäolon
perusteella voidaan päätellä yritystoiminnan vaatiman työmäärän olevan niin vähäinen, ettei se ole esteenä kokoaikatyön
vastaanottamiselle. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että
yritystoiminta katsotaan sivutoimiseksi, kun henkilö on tehnyt
yritystoiminnan aikana kokoaikatyötä vähintään kahdeksan
kuukautta tai täyttänyt yritystoiminnan aikana palkansaajan
työssäoloehdon esimerkiksi osa-aikatyöllä. Päätoimisella yrittäjällä ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan.
Jos sivutoimisen yritystoimintasi aikana YEL-vakuutuksesi
vahvistettu vuosityötulo on vähintään 8 520 euroa, yrittäjän
työssäoloehto kertyy myös sivutoimisen yritystoiminnan
ajalta. Työssäoloehdon kerryttävältä ajalta AYT-kassa perii
jäsenmaksua.
Omana työnä pidetään ansiotarkoituksessa harjoitettua toimintaa, jota varten henkilö ei ole velvollinen ottamaan YEL- tai
MYEL–vakuutusta (esim. pienimuotoiset käännöstyöt).
Omasta työstä on tehtävä selvitys TE-toimistoon, joka antaa
asiasta AYT-kassalle lausunnon.
30
Hakemuksen liitteenä tulee toimittaa palkkatodistus hakuaikaa
vastaavalta ajalta. Hakemukseen merkitään päiväkohtaiseen
täyttöön todelliset tehdyt työtunnit.
Jos sinulla on useita osa-aikatöitä, toimita kaikista töistä palkkatodistukset kassalle sovittelujaksoittain. Merkitse työssäolopäiväsi ja tuntisi hakemukseen niin, että kummankin työn tunnit
käyvät ilmi erikseen (esim. työ A ja työ B). Työsopimuksista
tulee myös toimittaa jäljennökset kassalle työsuhteen alkaessa.
Päivärahaa on haettava edellisen maksujakson päättymisestä
lähtien myös esimerkiksi silloin, kun työnhaku ei ole ollut voimassa lyhyen, enintään kahden viikon mittaisen, työsuhteen
aikana.
Yli kaksi viikkoa kestävä kokoaikatyö
Yli kaksi viikkoa kestävän kokoaikatyösuhteen ajalta ei ole
oikeutta työttömyyspäivärahaan. Ilmoita saamastasi työstä
TE-toimistoon ja toimita kassalle työsuhteesi päätyttyä palkkatodistus, josta käy ilmi ennakonpidätyksenalainen tulo koko työsuhteen ajalta sekä maksetun lomarahan ja -korvauksen määrä.
Sovitellun päivärahan vaikutus 500 päivän kertymään
Sovitellut työttömyyspäivät kerryttävät 500 päivän enimmäis
aikaa. Sovitellut työttömyyspäivät otetaan huomioon muunnettuina täysiksi työttömyyspäiviksi.
AYT-kassan jäsenenä tehty palkkatyö ei kerrytä yrittäjän
työssäoloehtoa, eikä vaikuta enimmäisajan alkamiseen
alusta.
11.2 Sovittelujakso
Soviteltua työttömyyspäivärahaa haetaan takautuvasti joko
kuukauden tai neljän peräkkäisen kalenteriviikon (maanantai
- sunnuntai) jaksoissa. Se, kumpaa sovittelujaksoa käytetään,
riippuu palkanmaksujaksoista.
Jos palkka maksetaan kerran kuussa, sovittelujaksona käytetään kuukautta. Jos taas palkka maksetaan kerran neljässä viikossa tai kahden viikon välein, haku-, maksu- ja sovittelujaksot
ovat neljän kalenteriviikon (maanantai - sunnuntai) mittaiset.
Normaalia sovitteluaikaa lyhyempää sovittelujaksoa eli erityistä
sovittelujaksoa käytetään, jos sovitteluaikaan sisältyy ajanjaksoja kuten omavastuuaika ja karenssiaika, joilta hakijalla ei
ole oikeutta työttömyysetuuteen. Kassa voi käyttää erityistä
sovittelujaksoa yli neljä viikkoa kestävän osa-aikatyön alkaessa,
jotta sovittelujakso jatkossa vastaa paremmin palkanmaksujaksoja. Erityinen sovittelujakso on lyhyempi kuin neljä viikkoa tai
kuukausi. Erityistä sovittelujaksoa käytettäessä sovittelujaksolla
saatu työtulo muunnetaan laskennallisesti kuukausituloksi.
Palkkatodistuskaavakkeita voi tulostaa työttömyyskassojen
yhteisjärjestön verkkosivuilta www.tyj.fi.
1 1 .3 Työaikatarkastelu
Sovitellun työttömyyspäivärahan määrä lasketaan siten, että
50 prosenttia sovittelujakson aikana saaduista tuloista vähennetään täysimääräisestä päivärahasta.
Työnhakijalla ei ole oikeutta soviteltuun päivärahaan, jos hänen
työaikansa sovittelujakson aikana ylittää 80 prosenttia alalla
sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta.
Jos henkilöllä on useampia sovittelun piirissä olevia työsuhteita,
työsuhteiden työaika lasketaan yhteen.
Toimita kassalle aina kopio
työsopimuksesta. Työsopimuksesta
käy ilmi sovittu työtuntimäärä
ja useimmiten myös sovellettava
työehtosopimus.
1 1 .4 Sovittelussa huomioon otettava tulo
Sovittelussa otetaan huomioon sovittelujaksolta saatu palkka.
Jos sovittelujaksona käytetään ns. erityistä sovittelujaksoa,
sovittelujakson palkkatulo muutetaan laskennallisesti kuukausi
tuloksi. Laskennallinen työtulo saadaan jakamalla ansaittu
palkkatulo ajanjaksoon sisältyvillä päivillä ja kertomalla saatu
päiväpalkka luvulla 21,5.
Huomioon otettava palkkatulo määritellään aina palkkatodistuksen perusteella, jonka on vastattava sovittelujaksoa.
Sovittelussa otetaan lähtökohtaisesti tulot huomioon niin
sanotun ansaintaperiaatteen mukaisesti. Marraskuun sovittelussa esimerkiksi on huomioitava myös joulukuussa maksuun
tuleva marraskuun palkan osuus, jos osa marraskuun palkasta
maksetaan vasta joulukuussa. Päivärahan maksun nopeuttamiseksi kannattaa tässä tapauksessa pyytää työnantajalta
erillinen todistus myöhemmin maksettavista marraskuun töitä
koskevista palkoista.
Toimita kassalle työnantajaltasi todistus, josta käy ilmi myöhemmin maksettavan palkan määrä, jos olet sopinut työnantajasi kanssa, että palkka maksetaan vasta kahden kuukauden
kuluttua työn tekemisestä. Tällöin kassa pystyy käsittelemään
hakemuksesi ja maksamaan sinulle soviteltua päivärahaa,
vaikka et ole vielä saanut maksua työstäsi.
Tarkista, että hakemuksessa
ilmoitetut tunnit vastaavat
työnantajan palkkatodistusta
Palkkatodistuksesta on käytävä ilmi seuraavat seikat:
••
••
ajanjakso, jolle palkka kohdistuu
ennakonpidätyksen alainen ansio
mahdolliset lomakorvaukset ja/ tai lomarahat
työnantajan yhteystiedot (työantajan nimi ja
puhelinnumero)
11.5 Sovitellun päivärahan suuruus
Esimerkki sovitellun päivärahan laskemisesta:
Täysi työttömyyspäiväraha 50 €/pv, saatu palkka 400 €.
Soviteltu päiväraha lasketaan seuraavasti:
0,50 x 400 € = 200 € (puolet sovittelujakson tuloista)
Lasketaan vähentävä vaikutus/pv
200 € : 21,5 pv = 9,30 €/pv
Sovittelujaksolta maksetaan päivärahaa seuraavasti
50 €/pv - 9,30 €/pv = 40,70 €/pv.
Sovitellun päivärahan määrä lapsikorotuksineen ja saatu palkka
voivat olla sovittelujakson aikana enintään 90 % työttömyyspäivärahan perusteena olevasta palkasta. Tästä käytetään
nimitystä 90 prosentin sääntö (ks. esimerkki alla).
Jos henkilölle työttömyysetuutena kuukaudelta maksettava erä
olisi pienempi kuin 50 % peruspäivärahasta (16,23 € vuonna
2013), etuutta ei makseta.
Esimerkki 90 %:n säännöstä:
Päivärahan perusteena oleva työtulo on 1500 €/kk
eli 69,77 €/pv.
Täysi työttömyyspäiväraha on tällöin 49,25 €/pv.
Jos työttömänä tehdystä osa-aikatyöstä saatu
palkka on 1000 €
0,50 x 1000 € = 500 € (puolet sovittelujakson tuloista)
Lasketaan vähentävä vaikutus / pv
500 € : 21,5 pv = 23,26 €/pv
Sovittelujaksolta maksettaisiin päivärahaa
49,25 € - 23,26€ = 25,99 €/pv, mutta
soviteltu päiväraha ja työtulo voivat yhteensä
olla enintään 90 % päivärahan perusteena
olevasta päiväpalkasta: 0,9 x 69,77 = 62,79 €/pv.
Saatu palkka muutetaan päiväkohtaiseksi ja saadaan:
1000 € : 21,5 pv = 46,51 €/pv).
Hakijalle voidaan maksaa soviteltua päivärahaa
62,79 € - 46,51 € = 16,28 €/pv.
Soviteltua päivärahaa maksetaan maksujakson kaikilta päiviltä,
myös työssäolopäiviltä.
Sovitellun päivärahan määrän voit
käydä laskemassa AYT-kassan
internetsivuilla www.ayt.fi
31
12.
SOSIAALIETUUDET JA PÄIVÄRAHA
Sosiaalietuudet voivat vaikuttaa AYT-kassan maksamiin etuuksiin. Osa etuuksista estää työttömyyspäivärahan saamisen, osa
vähennetään päivärahasta ja osalla ei ole lainkaan vaikutusta
kassan maksamiin etuuksiin. Ilmoita AYT-kassalle kaikista
hakemistasi sosiaalietuuksista.
1 2 .1 Päivärahan maksuun vaikuttamattomat
sosiaalietuudet
Työttömyyspäivärahan maksuun eivät vaikuta seuraavat etuudet:
••
••
••
••
••
asumistuki
lapsilisä
perhe-eläkkeet (ns. leskeneläke)
hoitotuki
haittaraha
lisäeläke (itse maksettu)
vammaistuki
sotilasvammalain elinkorko ja täydennyskorko
sotilasavustus
kertasuorituksena maksettava luottamushenkilöeläke
•
•
toisesta valtiosta saatu etuus työkyvyttömyyden
perustella
opintotuki tietyissä tilanteissa
Hakijan saama kotihoidon tuki vähennetään aina hänen
työttömyyspäivärahastaan.
Pääsääntöisesti myös puolison saama lasten kotihoidon tuki
vähennetään työttömyyspäivärahan hakijan työttömyysetuudesta. Mahdollista kuntalisää ei oteta huomioon.
Etuuden hakijan puolison saamaa lasten kotihoidon tukea ei
vähennetä työttömyysetuudesta, jos puoliso:
•
•
hoitaa itse lasta ja saa samanaikaisesti äitiys-,
erityisäitiys- tai vanhempainrahaa
hoitaa itse lasta, eikä hänellä ole tämän lastenhoidon
takia oikeutta työttömyysetuuteen.
Sosiaalietuudella vähennettyä työttömyyspäivärahaa maksetaan
korkeintaan 500 päivän ajalta. Vähennetty päiväraha kerryttää
500 päivän enimmäisaikalaskuria samoin kuin kokonaan työttömän täysi päiväraha.
1 2 .2 Päivärahasta vähennettävät
sosiaalietuudet
Jos sosiaalietuuden määrä
muuttuu esim. vuodenvaihteessa,
toimita AYT-kassaan päätös,
josta ilmenee muuttuneen
etuuden määrä.
Työttömyyspäivärahasta vähennetään seuraavat etuudet
bruttomääräisinä:
••
•
••
•
•
•
•
••
•
32
osatyökyvyttömyyseläke
osa-aikaeläke
vanhuuseläke, jota ei ole myönnetty täysien
palvelusvuosien perusteella
työnantajan järjestämä lisäeläke
luopumiseläke
liikennevakuutuslain mukainen ansionmenetyskorvaus
ja työkyvyttömyyseläke, jota ei ole myönnetty täyden
työkyvyttömyyden perusteella
sotilasvammalain mukainen päiväraha, jota ei ole
myönnetty täyden työkyvyttömyyden perusteella
tapaturmavakuutuslain mukaisen elinkoron
täydennyskorkoa vastaava osa, jota ei ole myönnetty
täyden työkyvyttömyyden perusteella
tapaturmaeläke, jota ei ole myönnetty täyden
työkyvyttömyyden perusteella
rikosvahinkolain mukainen ansionmenetyskorvaus
potilasvahinkolain mukainen korvaus työansion
menetyksestä (eläke)
kansaneläkelain 12 §:n 4 momentin perusteella
myönnetty eläke ja
12.3 Päivärahan maksun estävät
sosiaalietuudet
Työttömyyspäivärahan maksun estävät kokonaan seuraavat
etuudet:
••
••
••
sairauspäiväraha / osasairauspäiväraha
kuntoutusraha tai ansionmenetyskorvaus
täysi työkyvyttömyyseläke
äitiys-, isyys- tai vanhempainraha sekä erityshoitoraha
vanhuuseläke tai varhennettu vanhuuseläke
maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläke ja
luopumistuki
13.
TYÖTTÖMYYSPÄIVÄRAHA TYÖKYVYTTÖMYYDEN AIKANA
1 3 .1 Sairastuminen työttömyysaikana
Jos kassan jäsen sairastuu työttömänä ollessaan niin, että hän
on oikeutettu sairauspäivärahaan, sairaudesta tulee ilmoittaa
sekä AYT-kassaan että TE-toimistoon. AYT-kassa voi maksaa
työttömyyspäivärahaa sairauspäivärahan omavastuupäivien
ajalta.
Sairauspäivärahaa haetaan ensisijaisesti Kelasta. Kela toimittaa hakijalle ja kassalle päätöksen omavastuuajasta ja siitä,
miltä ajalta sairauspäivärahaa maksetaan. Saatuaan Kelan
päätöksen sairastunut työnhakija voi hakea AYT-kassasta
työttömyyspäivärahaa Kelan omavastuuajalta. Hakemukseen
ei tarvita liitteitä.
1 3 .2 Kelan sairauspäivärahan enimmäisajan
täyttyminen
Kela maksaa sairauspäivärahaa enintään sen kalenterikuukauden loppuun, jota seuraavan kuukauden aikana päivärahapäivien määrä nousisi 300 päivään.
Enimmäisajan sairauspäivärahaa saaneella henkilöllä voi 12
kuukauden työttömyysjakson jälkeen olla uudelleen oikeus
sairauspäivärahaan, jos hän on edelleen työkyvytön. Näissä
tilanteissa sairauspäivärahaa voidaan hakea uudelleen työttömyyden jatkuttua 12 kuukautta.
Vakuutettu voi myös saada sairauspäivärahaa saman sairauden
perusteella enimmäisajan täyttymisestä huolimatta, jos hän
palaa ansiotyöhön ja sairaus uusiutuu työssäolon jatkuttua
yhtäjaksoisesti vähintään 30 päivää. Enimmäisajan jälkeen
päivärahaa maksetaan yhdessä tai useammassa jaksossa
enintään 50 arkipäivältä.
Kelan enimmäisajan jälkeen henkilö voi hakea työttömyyspäivärahaa kassasta, jos hän on edelleen terveydellisistä syistä
työhön kykenemätön ja työkyvyttömyyseläkehakemus on vireillä
tai hylätty. Päivärahan saamisen edellytyksenä on myös, että
500 päivän enimmäismäärää ei ole vielä täyttynyt ja että henkilö on ilmoittautunut TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi.
Jos työkyvyttömyyseläke myönnetään, odotusajalta maksetut
päivärahat peritään takaisin taannehtivasta eläkkeestä.
Sairausajan etuuksista saat lisätietoa Kelasta tai
omasta eläkevakuutusyhtiöstäsi.
33
14.
TYÖNHAKU
1 4 .1 Työnhaun voimassaolo ja uusiminen
14.2 Työnhaku EU- ja ETA-maissa
Työttömyysetuuteen on oikeus henkilöllä, joka on ilmoittautunut
TE-toimistoon työnhakijaksi, ja jonka TE-toimisto on todennut
työttömäksi. Työttömyyspäivärahaa saadakseen tulee hakijan
työnhaun olla voimassa katkotta. Jos työnhaku jää uusimatta
TE-toimiston kanssa sovittuna aikana, työttömyysetuutta ei
voi saada siltä ajalta, jolloin työnhaku ei ole ollut voimassa.
Työnhaun uusiminen hoidetaan aina TE-toimistossa heidän
ohjeidensa mukaan.
Työnhakuun EU- tai ETA-maahan lähtevä hakija voi saada
Suomesta työttömyyspäivärahaa enintään kolmen kuukauden
ajalta. Hakijalta edellytetään, että hän on ollut TE-toimistossa
työttömänä työnhakijana vähintään neljä viikkoa ennen työnhakumatkalleen lähtöä. Työnhakumatkalle lähdöstä on aina ilmoitettava TE-toimistoon, joka antaa kassalle lausunnon lähdöstä.
Työnhakijan täytyy olla valmis vastaanottamaan TE-toimiston
tarjoamaa omaa työkykyään vastaavaa työtä.
Työnhakumatkalle lähtevän hakijan on pyydettävä kassalta
U2-lomake hyvissä ajoin ennen matkalle lähtöä. Hakijan tulee
esittää U2-lomake paikallisille työvoimaviranomaisille työnhakijaksi ilmoittautuessaan. Työnhakijaksi on ilmoittauduttava
seitsemän päivän sisällä maahan saapumisesta.
Työnhaku tilapäisen ulkomaanmatkan tai loman ajalta
Työnhakijan ei ole välttämätöntä ilmoittaa TE-toimistoon tilapäisistä ulkomaanmatkoistaan, kunhan hän pystyy vastaanottamaan hänelle mahdollisesti tarjotun työn tai TE-toimiston
tarjoaman työllistymistä edistävän palvelun kohtuullisen ajan
kuluessa.
Työnhakijan vastuulla on tarkistaa, että hänen TE-toimistoon
antamansa yhteystiedot ovat voimassa myös ulkomaanmatkan
ajan. Jos työnhakija haluaa lomailla olematta TE-toimiston
tavoitettavissa, hän voi ilmoittaa TE-toimistoon pitävänsä lomaa. Tällöin hänelle ei tehdä työtarjouksia, eikä hän voi saada
työttömyyspäivärahaa.
Hakijan tulee olla työmarkkinoiden käytettävissä ja ilmoittaa hakemuksessa olevansa työtön, jotta päivärahaa voidaan maksaa.
U2-lomakkeen kirjoittamista varten kassa tarvitsee työvoimapoliittisen lausunnon lisäksi seuraavat tiedot:
••
•
syntymänimi
kansalaisuus ja
syntymäpaikka
Jos työtä ei löydy, hakijan on jatkuvan päivärahaoikeutensa
säilyttämiseksi palattava Suomeen ja ilmoittauduttava TEtoimistoon U2-lomakkeen voimassaoloajan puitteissa. Viimeinen
voimassaolopäivä näkyy lomakkeessa.
Jos työnhakumatka kestää yli kolme kuukautta, päivärahaoikeus alkaa uudelleen, kun hakija on ollut Suomeen palattuaan
vähintään neljä viikkoa palkkatyössä tai työvoimaviranomaisen
osoittamassa koulutuksessa tai toiminut vähintään neljä kuukautta yrittäjänä.
Lisätietoja
työnhausta ulkomailla
saat TE-toimistojen
Eures-neuvojilta
sekä Kelasta.
34
15.
PALKKATYÖHÖN SIIRTYMINEN
Jos aloitat palkkatyön, sinun kannattaa liittyä palkansaajakassan jäseneksi välittömästi työn alettua. Kun vaihdat kassaa
heti tilanteen muuttuessa, päivärahaoikeutesi pysyy voimassa
katkotta. Katkeamaton työttömyysturva toteutuu työssäoloehto
hyvityksen ja jälkisuojan keinoin. Lisätietoja saat kohdasta 6.
Päivärahaa haetaan aina
siitä kassasta, jonka jäsenyys
on voimassa työttömyyden
alkaessa.
Kassaa ei voi vaihtaa
työttömyysaikana.
Jos olet täyttänyt yrittäjän työssäoloehdon
Jos olet täyttänyt AYT-kassassa yrittäjän työssäoloehdon ja
siirryt palkkatyöhön, kannattaa sinun siirtyä heti palkansaaja
kassaan, sillä AYT-kassan jäsenenä et voi kerryttää palkansaajan työssäoloehtoa.
Jos siirryt palkansaajakassaan ja jäät työttömäksi ennen kuin
olet ehtinyt täyttää palkansaajan työssäoloehdon, palkansaajakassa voi maksaa sinulle yrittäjän jälkisuojapäivärahaa, joka
määritellään AYT-kassaan valitun työtulon perusteella. Jos olet
saanut AYT-kassasta työttömyyspäivärahaa, palkansaajakassa
maksaa entisen suuruista päivärahaa 500 päivän enimmäisajan
täyttymiseen saakka.
Jos myöhemmin täytät palkansaajan työssäoloehdon, työttömyyspäivärahasi määritellään uudelleen.
Jos et ole täyttänyt yrittäjän työssäoloehtoa
Jos kuulut edelleen palkansaajan jälkisuojan piiriin, sinun
kannattaa palkkatyöhön lähtiessäsi palata takaisin palkansaajakassaan. Oikeutesi palkansaajan päivärahaan säilyy
edellyttäen, että liityt palkansaajakassaan kuukauden sisällä
AYT-kassasta eroamisesta ja että sinulla on työttömäksi jäädessäsi 28 kuukauden tarkastelujaksolla vähintään 34 viikkoa
palkansaajakassassa vakuutettua palkkatyötä.
Jos olet saanut palkansaajaperusteista päivärahaa palkansaaja- tai yrittäjäkassasta etkä ole kerryttänyt uutta työssäoloehtoa, jatkuu enimmäismaksuajasta jäljellä olevien päivien
maksaminen.
Jos et ole kuulunut palkansaajakassaan välittömästi ennen
AYT- kassan jäsenyyttä, etkä ole täyttänyt yrittäjän työssäoloehtoa, sinun täytyy kerryttää palkansaajakassan jäsenenä
uusi työssäoloehto, ennen kuin sinulla on oikeus päivärahaan.
Jos liityt palkansaajakassaan kuukauden sisällä palkkatyön
vastaanottamisesta, saat AYT-kassasta mukaasi enintään
10 viikon työssäoloehtohyvityksen. Työssäoloehtohyvityksen
edellytys on, että olet:
•
•
•
liittynyt palkansaajakassaan kuukauden sisällä
palkkatyön alkamisesta
kerryttänyt AYT-kassassa yrittäjän työssäoloehtoa
vähintään neljä kuukautta, sekä
maksanut AYT-kassan jäsenmaksun siltä ajalta, kun
laskutus on ollut voimassa.
Palkansaajan työssäoloehto on 34 työssäoloehdon täyttävää
viikkoa palkansaajakassan jäsenyysaikana. Työssäoloehdon
tulee täyttyä työttömyyttä välittömästi edeltäneiden 28 kuukauden aikana. Yrittäjä, joka on liittynyt palkansaajakassaan
kuukauden sisällä palkkatyön vastaanottamisesta, voi saada
palkansaajan työssäoloehdon täyteen jo 24 viikon palkkatyöllä.
35
16.
UUDELLEEN YRITTÄJÄKSI
Jos ryhdyt työttömyyden jälkeen uudelleen yrittäjäksi, ilmoita
asiasta heti sekä kassaan että TE-toimistoon. Ilmoita kassaan
kirjallisesti myös työtulotaso, jonka haluat jäsenmaksujesi perusteeksi. Työtulotaso voi olla korkeintaan eläkevakuutuksesi
vahvistetun vuosityötulon suuruinen.
Yrittäjän työssäoloehto kertyy sellaiselta jäsenyysajalta, jolloin
eläkevakuutuksesi vahvistettu työtulo on vähintään 8 520 €/
vuosi (710 €/kk) ja eläkevakuutusmaksut on maksettu.
36
Jos olet saanut päivärahaa, oikeutesi uuteen 500 päivään
täyttyy, kun olet kerryttänyt uudelleen yrittäjän työssäoloehdon
(katso kohta 5).
Jos toimit yrittäjänä ilman lakisääteistä eläkevakuutusta tai
vakuutettuna siten, että työtulosi on pienempi kuin 8 520 €/
vuosi, et pysty kerryttämään yrittäjän työssäoloehtoa. Tältä
ajalta olet oikeutettu vapautukseen AYT-kassan jäsenmaksusta.
SELVITYSLOMAKE
Yritystoiminnan taloudellinen tilanne
yrittäjyyden lopettamishetkellä
(myyntivoiton selvityslomake)
Toimita tämä lomake täytettynä ensimmäisen päivärahahakemuksesi mukana omaan
työttömyyskassaasi tai Kelan toimistoon
Jos sinulla on useita yrityksiä, täytä tämä lomake jokaisen yrityksen osalta erikseen.
1
Henkilötiedot
Henkilötunnus
Sukunimi ja etunimet
2
Yritystiedot
Yrityksen nimi
Yritysmuoto
hakijan oma omistusosuus yrityksestä
Osakeyhtiö
%
perheen omistusosuus yrityksestä
%
hakija on vastuunalainen yhtiömies
Kommandiittiyhtiö
kyllä
ei
kyllä
ei
kyllä
ei
Ky:n vastuunalaisten yhtiömiesten lukumäärä
hakija on yhtiömies
Avoin yhtiö
Avoimen yhtiön yhtiömiesten lukumäärä
hakija on toiminimen haltija
Toiminimi
Muu, mikä
3
Yrittäjyyden
kesto ja
päättyminen
Yrittäjyys alkanut (pvm)
hakijan oma omistusosuus
%
perheen omistusosuus
%
Yrittäjyys päättynyt (pvm)
Yrittäjyys keskeytynyt (pvm)
Yrittäjyyden päättymisen syy
Lopettaminen
Keskeyttäminen
Konkurssi
Myynti
Muu syy, mikä
Jos oma omistusosuutesi yrityksestä on ollut 0 % tai jos yritystoiminta on kestänyt enintään 18 kuukautta tai
yritystoiminta on loppunut keskeyttämisen tai konkurssin vuoksi, ei lomaketta tarvitse täyttää pidemmälle.
Tässä annetut tiedot on kuitenkin vahvistettava oikeiksi allekirjoituksella, jota varten on kohta lomakkeen
lopussa.
4
Tasetarkastelu
Yrityksen
taloudellinen
tilanne ennen
lopettamista
Mukaan tulee liittää jäljennös viimeisen täyden tilikauden taseesta, jonka perusteella tasetarkastelu
tehdään. Jos tasetta ei ole, käytetään oikeaksi vahvistettua omaisuusluetteloa.
Viimeisen täyden tilikauden taseen loppusumma tai
omaisuusluettelon mukainen omaisuuden arvo
+
€
Yritystoiminnan velat viimeisen täyden tilikauden lopussa
-
€
Erotus
Jos edellä olevan tasetarkastelun loppusumma (erotus) on enintään 10.000 €, lomaketta ei tarvitse täyttää
pidemmälle. Tässä annetut tiedot on kuitenkin vahvistettava oikeiksi allekirjoituksella, jota varten on kohta
lomakkeen lopussa.
TYJ Myyntivoiton_selvitys_s.1 9.2011
Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake
€
5
Myyntivoiton
määrittely
Oma ilmoitus
A.
Yrityksen
taloudellinen
tilanne
lopettamishetkellä
€
Kassan / Kelan päätös
€
Ilmoita tässä koko yrityksen tai myytyjen
osakkeiden tai osuuksien myyntihinta
+
+
Hankintameno (katso täyttöohje)
-
-
Jos yritysomaisuutta on myyty erikseen,
ilmoita tässä myyntihinta käyttö- ja vaihtoomaisuudesta ja muusta yrityksen pitkäaikaisesta sijoituksesta
+
+
-
-
Ilmoita tässä käypä arvo siitä
yritysomaisuudesta, joka on otettu omaan
käyttöön
+
+
-
-
Ilmoita tässä käypä arvo siitä
yritysomaisuudesta, joka on jäänyt
myymättä
+
+
-
-
MYYNTIVOITTO (A + B + C + D yhteensä)
+
+
Ilmoita tässä yrityksen lopettamishetken
velat ja niiden erääntyneet, maksamattomat
korot
-
-
Erotus A
B.
Erotus B
C.
Erotus C
D.
Erotus D
E.
JAKSOTETTAVA MYYNTIVOITTO
Vakuutan
tiedot
oikeiksi
Päiväys
Allekirjoitus
Tässä lomakkeessa annetuista tiedoista voi tehdä tarkentavia kysymyksiä kirjanpitäjälle.
Kirjanpitäjän
yhteystiedot
Nimi
Puhelin
Sähköposti
Faksi
TÄYTTÖOHJE
2.
Yritystiedot
Tässä kohdassa selvitetään hakijan yrityksen muoto sekä hakijan oma ja hänen perheensä
omistusosuus yrityksestä sen lopettamishetkellä. Osakeyhtiön osalta omistusosuudeksi katsotaan
omistettujen osakkeiden osuus yhtiön kaikkien osakkeiden määrästä.
Työttömyysturvassa yrittäjäksi katsotun henkilön ei tarvitse tehdä myyntivoittoselvitystä, jos hän
ei omista itse osakkeita osakeyhtiömuotoisesta yrityksestä
ei ole itse kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies
ei ole itse avoimen yhtiön yhtiömies
ei ole itse toiminimen haltija
ei omista osuuksia muunlaisessa yritysmuodossa
Vaikka tarkempaa myyntivoittoselvitystä ei tarvitse tehdä, on annetut tiedot vahvistettava
oikeiksi allekirjoittamalla lomake.
3.
Yrittäjyyden kesto ja päättyminen
Tässä kohdassa selvitetään hakijan päätoimisen yrittäjyyden kesto ja päättymisen syy. Jos päätoiminen
yrittäjyys on kestänyt selvästi yli 18 kk, ei alkamisaikaa tarvitse täyttää. Jos yrittäjyys on kestänyt
enintään 18 kk tai päättynyt konkurssiin tai keskeytykseen, ei myyntivoittolaskelmaa tarvitse tehdä.
4.
Tasetarkastelu
Tässä kohdassa selvitetään yritystoiminnan laajuus viimeisen täyden tilikauden taseen perusteella. Jos
kyseessä on ammatinharjoittaja, jolle ei ole laadittu tasetta, käytetään taseen sijaan vastaavan
ajankohdan omaisuusluettelon lukuja. Esim. jos tilikausi on kalenterivuosi ja yritystoiminta loppuu
toukokuun alussa, käytetään edellisen vuoden 31.12. tilanteen mukaan vahvistettua tasetta.
Tarkastelu tehdään vähentämällä taseen loppusummasta yritystoiminnan sen hetkiset velat.
Jos taseen loppusumman ja velkojen erotus on enintään 10.000 €, katsotaan yritystoiminta niin
vähäiseksi, ettei yrityksen lopettamiseen liittyvää myyntivoittoa oteta huomioon eikä laskelmaa tarvitse
tarkemmin tehdä.
Esimerkki
Taseen loppusumma on 18.000 €. Vieras pääoma (lyhyt- ja pitkäaikainen yhteensä) on 9.500 €.
18.000–9.500 = 8.500 eli alle 10.000 €. Lomaketta ei tarvitse täyttää pidemmälle.
Liitä mukaan tase tai omaisuusluettelo, josta luvut käyvät ilmi.
Esimerkki
Taseen loppusumma on 18.000 €. Taseen vieras pääoma on yhteensä 5.000 €.
18.000–5.000 = 13.000 eli yli 10.000 €. Selvitä myyntivoitto kohdassa 5.
LIITTEET: Mukaan on liitettävä
viimeisen täyden tilikauden tase tai jos sellaista ei ole tehty, oikeaksi vahvistettu sen hetkinen
omaisuusluettelo
5.
Myyntivoiton määrittely
Tämä lomakkeen kohta täytetään aina, jos tasetarkastelun erotus kohdassa 4 on suurempi kuin 10.000
€, vaikka yritysomaisuutta ei olisi myyty.
A.
Tässä kohdassa ilmoitetaan myydystä yrityksestä, omistetuista osakkeista tai osuuksista saatu
myyntihinta.
Hankintamenona vähennetään automaattisesti 50 % myyntihinnasta. Menona saa kuitenkin käyttää kirjanpidossa
poistamatta olevaa osaa todellisesta hankintamenosta lisättynä voiton hankkimisesta aiheutuneilla kustannuksilla
(myyntikulut), mikäli näiden yhteismäärä ylittää 50 % myyntihinnasta.
Vastikkeetta saadun omaisuuden hankintamenoksi katsotaan myös 50 % myyntihinnasta tai toimitetussa perintö- tai
lahjaverotuksessa käytetty verotusarvo lisättynä myyntikuluilla, jos se ylittää 50 % myyntihinnasta.
Esimerkki
Henkilö A on ostanut yrityksensä osakkeet hintaan 8.000 € ja lopetettuaan yritystoimintansa myy
osakkeet hintaan 15.000 €. Osakkeiden myyntikulut ovat 1.000 €.
Hankintamenona voidaan vähentää suurempi seuraavista:
50 % myyntihinnasta ( 50 % 15.000 €:sta) on 7.500 € tai
kirjanpidon mukainen hankintahinta lisättynä myyntikuluilla (8.000+1.000) on 9.000 €
Myyntivoitoksi jää 15.000 euroa–9.000 euroa = 6.000 euroa.
B.
Tässä kohdassa ilmoitetaan yrityksen käyttö- ja vaihto-omaisuudesta ja muusta pitkäaikaisesta sijoituksesta saatu
myyntihinta. Mukaan on laskettava myös yrityksen lopettamista edeltäneen 6 kuukauden aikana myydystä
käyttöomaisuudesta tai muusta pitkäaikaisesta sijoituksesta saatu myyntihinta.
Hankintameno määräytyy samoin kuin kohdassa A.
Esimerkki 1
Käyttöomaisuuteen kuuluva kone myydään hintaan 16.000 euroa. Koneen arvo kirjanpidossa
lopettamishetkellä on 18.000 euroa. Hankintamenona voidaan vähentää suurempi seuraavista:
- 50 % myyntihinnasta (50 % 16.000 eurosta) on 8.000 euroa tai
- kirjanpitoarvo lisättynä myyntikuluilla on 18.000 euroa
Myyntivoittoa ei synny (16.000 euroa–18.000 euroa).
Esimerkki 2
Käyttö- ja vaihto-omaisuus myydään hintaan 25.000 euroa. Arvo kirjanpidossa on lopettamishetkellä
11.000 euroa. Myyntikulut ovat 500 euroa. Hankintamenona voidaan vähentää suurempi seuraavista:
- 50 % myyntihinnasta (50 % 25.000 eurosta) on 12.500 euroa tai
- kirjanpitoarvo lisättynä myyntikuluilla (11.000+500) on 11.500 euroa
Myyntivoitoksi jää 25.000 euroa–12.500 euroa = 12.500 euroa.
C.
Tässä kohdassa ilmoitetaan omaan käyttöön jätetyn omaisuuden käypä arvo, mistä vähennetään
hankintameno samojen periaatteiden mukaisesti kuin kohdassa A. Yritysomaisuudeksi katsotaan vaihto-omaisuus,
käyttöomaisuus sekä muut pitkäaikaiset sijoitukset. Yritysomaisuuden käypä arvo tulee osoittaa luotettavin
selvityksin, esim. seuraavasti:
Autoliikkeen ostotarjous käy selvitykseksi auton käyvästä arvosta
Tilintarkastajien tai kirjanpitäjän perusteltu arvio tai luotettava ostotarjous käy selvitykseksi koneiden, laitteiden,
tavaravarastojen ym. käyttö- ja vaihto-omaisuuserien käyvästä arvosta.
Esimerkki
D.
Tässä kohdassa ilmoitetaan myymättä jääneen omaisuuden käypä arvo, mistä vähennetään
hankintameno samojen periaatteiden mukaisesti kuin kohdassa A. Käyvän arvon määräytymistä on
selvitetty kohdassa C.
Esimerkki
E.
Yrityksen omistuksessa ollut auto on jätetty omaan käyttöön. Auton arvo kirjanpidossa on 12.000 euroa.
Autoliikkeen hinta-arvio autosta (käypä arvo) on 18.000 euroa. Hankintamenona voidaan vähentää
suurempi seuraavista:
- 50 % käyvästä arvosta (50 % 18 000) on 9.000 euroa
- kirjanpitoarvo lisättynä myyntikuluilla on 12.000 euroa
Myyntivoitoksi jää 18.000–12.000 euroa = 6.000 euroa.
Kaupan lopettamistilanteessa myymättä ovat jääneet yli 10 vuotta vanha kassakone ja tietokone sekä
kaupan kalusteet. Kirjanpitäjän selvityksen mukaan koneet ja kalusto ovat arvottomia eikä niitä voida
myydä.
Myymättä jääneen omaisuuden arvo on 0 euroa, joten myyntivoittoa ei synny.
Vain yritystoiminnan velat ja niiden erääntyneet, maksamattomat korot otetaan huomioon vähennyksenä,
ei yrittäjän henkilökohtaisia velkoja (esim. asuntolaina).
Esimerkki
Myyntivoiton määrä on 10.000 € ja velkoja on 8.000 €. Jaksotettavan myyntivoiton määrä
on tällöin 10.000 €–8.000 € = 2.000 €. Jos päivärahan perusteena oleva työtulo (= enintään
eläkevakuutuksen perusteena oleva työtulo) on 12.000 €/vuosi (= 1.000 €/kk), vastaa 2.000 €
kahden kuukauden työtuloa, joten jaksotusaika on kaksi kuukautta. Päivärahan maksatus alkaa
siis kahden kuukauden kuluttua yrittäjyyden päättymisestä.
LIITTEET: Mukaan on liitettävä
Kopio asiakirjoista, joista kohdan 5 luvut käyvät ilmi. Tällaisia asiakirjoja ovat esim.
•
yrityksen lopettamisajankohdan tase (tai omaisuusluettelo)
•
kopio kauppakirjasta
•
selvitykset yritysomaisuuden käyvästä arvosta
Tietojen oikeaksi vakuuttaminen
Selvityslomakkeella annetut tiedot on vahvistettava oikeiksi allekirjoituksella.
Kirjanpitäjän yhteystiedot
Myyntivoittolaskelmaan voidaan tarvita täsmentäviä tietoja kirjanpidon luvuista. Käytännössä niiden
selvittäminen suoraan kirjanpitäjän kanssa nopeuttaa usein hakemuksen käsittelyä. Jos päivärahan
hakija hyväksyy suoran yhteyden ottamisen kirjanpitäjäänsä, hän voi antaa tässä tarvittavat yhteystiedot.
Yhteystiedot
b
Asiakaskäynnit
Ratavartijankatu 2 B
00520 Helsinki
arkisin klo 9 – 13
sisäänkäynti kävelytasolta Junailijankujalta
B-porras, hissillä 1 kerrokseen.
Maksuton palvelunumero
ma-to pe klo 9 – 16
klo 9 – 13
0800-9-0888
www.ayt.fi
[email protected]
faksi (09) 2535 3131
41
Toimialaluettelo
A Maatalous, metsätalous ja kalatalous
L Kiinteistöalan toiminta
(esim. kiinteistökauppa, vuokraus, isännöinti)
C Teollisuus
D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta
M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta
(esim. lakiasiat, laskentatoimi, insinööripalvelut, mainostoiminta, markkinatutkimus)
E Vesi-, viemäri- ja jätevesihuolto,
jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito
P Koulutus
G Tukku- ja vähittäiskauppa
Q Terveys-ja sosiaalipalvelut
(esim. lääkäri-, fysioterapia-, päivähoito-,
vanhustenhoitopalvelut)
H Kuljetus ja varastointi
R Taiteet, viihde ja virkistys
I Majoitus- ja ravitsemistoiminta
J Informaatio ja viestintä
(esim. kustannustoiminta, televiestintä,
ohjelmisto- ja tietopalvelutoiminta)
S Muu palvelutoiminta
(esim. tietokoneiden korjaus, pesula-,
kampaamo-, kauneudenhoitopalvelut)
F Rakentaminen
K Rahoitus- ja vakuutustoiminta
42
X Muu kuin edellä mainittu
Liittymislomake
Sukunimi
Etunimet
Henkilötunnus
Katuosoite
Postinumero
Postitoimipaikka
Sähköposti
Kotipuhelin
Matkapuhelin
Yrityksen nimi
Päätoimisen yritystoiminnan alkamispäivä
Jos et halua liittyä heti, ilmoita tässä haluamasi
liittymispäivä
Yrittämisen muoto
Omistussuhteet
Lisätietoja
 ammatinharjoittaja
 toiminimi
 kommandiittiyhtiö
 avoin yhtiö
 osakeyhtiö
 osuuskunta
Toimiala
(katso koodi viereiseltä sivulta)
Asema yrityksessä
 hallituksen varsinainen jäsen
 toimitusjohtaja
 kommandiittiyhtiön vastuunalainen
yhtiömies
 toiminimen haltija
 muu
Omistan itse _______%
Samassa taloudessa asuvat perheenjäseneni
omistavat _______%
 Omistan itse tai samassa taloudessa asuvat
perheenjäseneni omistavat toisen yhtiön
kautta osuuden yrityksestä, jossa työllistyn
päätoimisesti.
Lakisääteisen eläkevakuutuksen laji:
vahvistettu vuosityötulo
 YEL
 TyEL vuosityötulo
_______________ € /v
TyEL:in alainen bruttopalkka vuodessa
 MYEL
_______________ € /v
vahvistettu vuosityötulo
_______________ € /v
Työttömyysturvatason valinta kassaan
Päivärahan ja jäsenmaksun perusteeksi katsotaan valitsemasi työtulo, joka voi olla enintään eläkevakuutuksesi (YEL, MYEL, TyEL)
perusteeksi vahvistetun vuosityötulon suuruinen ja jonka tulee olla vähintään 8.520 € /v. Pienemmällä työtulolla ei AYT-kassaan voi liittyä.
Valitsemani työtulo _______________ € /v
Jäsenmaksu Haluan maksaa jäsenmaksun:
 yhdessä erässä
 kahdessa erässä
 neljässä erässä
Olen jäsenenä seuraavassa ammattiliitossa:
 En ole jäsenenä missään ammattiliitossa.
Edellisen työttömyyskassan nimi:
 Valtuutan AYTn irtisanomaan jäsenyyteni edellisestä kassasta. Huom. Vain työttömyyskassasta, ei liitosta.
Haluan liittyä AYT-kassan jäseneksi ja vakuutan, että minulla on yllämainitun suuruinen eläkevakuutus
tai että olen sellaisen ottamassa liittymisajankohdasta lähtien.
Päiväys
Allekirjoitus
Postita liittymislomake osoitteeseen AYT-kassa, Ratavartijankatu 2 B, 00520 Helsinki tai faksaa numeroon (09) 2535 3131.
Vastaanottaja
maksaa
postimaksun
AYT
TUNNUS 5009262
00003 VASTAUSLÄHETYS
Taita ja niittaa ............
Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassa AYT
Maksuton palvelunumero
ma-to klo 9-16
pe klo 9-13
0800-9-0888
www.ayt.fi
[email protected]
faksi 09 2535 3131
Asiakaskäynnit
arkisin klo 9-13
Ratavartijankatu 2 B, 1. krs
00520 HELSINKI

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVA

Transcription

Similar documents

Mikä on AYT

Päivärahat ja ateriakorvaus 2015

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVAOPAS 2015

Työttömyyskassa usein kysyttyä.pdf

Ansioturvan ABC 2012

yleisohje sairauskassa laivan jäsenille 1.6.2011

Työttömyysturvan perusopas_2011.pdf

Ansioturvan ABC 2014

Lataa käyttöohje ja palvelukuvaus

1|2013

SAIRAUSKASSA LAIVAN SAANNOT2015

Ennakkopidätystiedot ja verokorttitietojen suorasiirto