docRakuunoilla edessä lähtö Haminaan
download 
Report Transcription
Rakuunoilla edessä lähtö Haminaan
YHDYSMIES Nro 1 2013 58. vuosikerta ETELÄ-KARJALAN MAANPUOLUSTUSVÄEN LEHTI Rakuunoilla edessä lähtö Haminaan Vielä ehditään pitää monet valajuhlat Lappeenrannassa, mutta viimeistään vuoden 2018 tammikuun saapumiserä astuu palvelukseen Haminassa. Sotilasvalalla on pitkät perinteet Suomen sotilaat vannoneet valan jo 95 vuotta Kuva Juha Kosonen Mm. tämä sisältyy sotilasvalaan: ”Jos minut asetetaan esimiesasemaan, tahdon olla alaisiani kohtaan oikeudenmukainen, pitää huolta heidän hyvinvoinnistaan, hankkia tietoja heidän toiveistaan, olla heidän neuvonantajanaan ja ohjaajanaan sekä omasta puolestani pyrkiä olemaan heille hyvänä ja kannustavana esimerkkinä.” Sopii ohjeeksi kaikille esimiehille. Eila Hiltusen suunnitteleman Simpeleen sankarimuistomerkin vieressä vartiossa seisovat Olli Repo ja pojat Samu, Taneli ja Santeri. Reserviläisten asema osana Puolustusvoimia puhututtaa Vapaaehtoinen koulutus ja paikallisjoukot tarjoavat reserviläisille entistä paremman mahdollisuuden osallistua. Lisää sivulla 7 Lisää sivuilla 3 ja 9 Yhdysmies 2 Pääkirjoitus Nro 1 / 2013 Puheenjohtajilta Kyberuhkasta kyberturvallisuuteen Valoa ja lämpöä riittää, ruokaa saa kaupasta, kännykällä voi soittaa, rahaliikenne toimii jne. Kaikki hyvin kun palvelut pelaavat. Jokapäiväinen elämämme pyörii tietoliikenteen ympärillä ja olemme täysin riippuvaisia niiden toimivuudesta. Häiriöt tietoliikenteessä ja sähkönjakelussa sulkevat kassat, ajanvaraukset eivät toimi, talot kylmenevät jne. Nyky-yhteiskunnan saattaminen sekasortoon onnistuisi varsin helposti sabotoimalla sähkö- ja tietoliikenneverkkoja. Myrskyvahingot ovat antaneet tästä hieman esimakua. Tietojärjestelmiin suunnattuja hyökkäyksiä tehdään entistä enemmän. Ja tällaiset hyökkäykset muodostavat suuren kyberuhkan, mikä on yksi suurimmista yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden uhkista. Kyberturvallisuus tarkoittaa digitaalisen maailman turvallisuutta. Suomi sai tammikuussa valmiiksi kyberturvallisuustrategian. Siinä määritellään keskeiset tavoitteet ja toimintalinjat, joiden avulla vastataan kybertoimintaympäristöön kohdistuviin haasteisiin ja varmistetaan sen toimivuus. Tavoitteeksi on myös asetettu, että ”vuonna 2016 Suomi on maailmanlaajuinen edelläkävijä kyberuhkiin varautumisessa ja niiden aiheuttamien häiriötilanteiden hallinnassa”. Ja oletuksena on myös saada uusia vientituotteita, jotka hyödyttävät Suomea. Innokkaimmat ovat jopa väläytelleet, että kyberturvallisuudessa Suomi saa uuden Nokian. Tavallisen kansalaisenkin pitää ymmärtää jotain kyberturvallisuudesta. Onhan meidän jokaisen intressissä, että kansalaisyhteiskunnan toimivuus taataan. Uutta Nokiaa odotellessa voi itse kukin huolehtia omasta kyberturvallisuudestaan pitämällä ainakin tietokoneen päivitykset ja salasanat ajan tasalla ja vaikkapa suhtautumalla kriittisesti epämääräisiin sähköposteihin ja verkkosivuihin. Raili Leino Vietän 24.4.2013 olevaa merkkipäivääni la 27.4. klo 14.00 alkaen Särkisalmen Kisapirtillä, Melkoniementie 139. Tervetuloa. Allan Granlund Tervehdys, ja tervetuloa mukaan toimintaamme ja Yhdysmiehen lukijakuntaan, te lukuisat piirimme alueen uudet jäsenet. Piirimme on niiden harvojen reserviupseeripiirien joukossa, joiden jäsenmäärä on kasvanut viime vuosina. Viime vuodenvaihteessa meitä oli 951 jäsentä, joista uusia, viime vuonna liittyneitä, oli kymmenen reserviupseeria. Suuri kiitos myös teille, jotka olette kantaneet huolta jäsenkehityksestämme ja teille, jotka olette kerhoissa järjestäneet aktiivista toimintaa jäsenistöllemme. Reserviupseerit ovat joukko, jolta odotetaan myös tulevina vuosina sitoutumista ja vahvoja kannanottoja kokonaismaanpuolustukseen. Meidän on oltava aktiivisesti mukana keskustelussa, jota käydään reserviläisten asemasta ja urasta tulevaisuuden puolustusvoimissa. Meidän on myös tuotava keskusteluun rakentavia mielipiteitä ja uusia toimintamalleja mutta ennen kaikkea pidettävä huolta maanpuolustushengen säilymisestä omassa lähipiirissämme. Sotiemme veteraanit ovat hiljalleen saavuttamassa viimeisen iltahuudon mutta heitä on edelleen keskuudessamme 42 000. He ovat keski-iältään lähes 89-vuotiaita ja monien veteraa- nien päivittäiset askareet vaativat ulkopuolisen apua. Sotiemme Veteraanit -keräyksen tempauspäivinä perjantaina ja lauantaina 8.–9.3.2013, toivon mahdollisimman monen osallistuvan lipaskeräysten järjestelyihin ja keräystyöhön. Kerätyistä varoista jaetaan tukea oman piirimme alueella tuen tarpeessa oleville veteraaneille. Tarvitessanne apua ja ohjeita tempausten järjestämiseen olkaa yhteydessä Etelä-Karjalan keräyspiirin päällikköön Matti Ruskonmäkeen. Kevään hanget suorastaan kutsuvat hiihtäjiä kokemaan suomalaisen luonnon elämyksiä. Hyvä on hiihtäjän hiihdellä myös urbaanisti valaistulla ladulla, tärkeintä on liikunta ja mielen rentoutuminen. Harrastamalla kuntoliikuntaa säännöllisesti pitää myös yllä yhtä sotilaan tärkeintä ominaisuutta, hyvää fyysistä suorituskykyä. Oman liikkumisen aktiivisuutta voi seurata vaikkapa reserviläisen kuntokortin avulla. Kuntokortin on ottanut aktiivikäyttöön tänäkin vuonna monta uutta kokeilijaa, joista osa jatkaa kortin täyttöä toivottavasti myös tulevina vuosina. Koskaan ei ole myöhäistä aloittaa säännöllistä liikuntaharrastusta. Kuntokorttiin voi myös kätevästi kirjata ampumasuorituksen ja hoitaa näin prosenttiammunnan virallisenkin puolen päivittämisen. Kuntokortin voi myös tulostaa tarvitessaan ampumapäiväkirjaa, harrastuneisuuden osoittamiseen tai aselainsäädännön tarpeisiin. Etelä-Karjalan aluetoimisto järjestää kevään aikana tiedotustilaisuuden reserviläisille piirien kevätkokousten yhteydessä. Tilaisuuden pääaiheina tulevat varmasti olemaan katsaus uuden taistelutavan kehitysvaiheisiin sekä paikallispataljoonien suunnittelutilan päivittäminen. Tulkaa runsaslukuisesti paikalle kokouksiin ja kuulemaan viimeisimmät tiedot puolustusvoimien uudistuksista ja niiden mukanaan tuomista uusista mahdollisuuksista meille reserviupseereille. Keväisin terveisin! Jyrki Kosonen Terveisiä Jormalta Talven selkä näyttäisi taittuneen ja ollaan menossa kevättä kohti. Nyt on paras mahdollinen aika harrastaa maastohiihtoa sekä muitakin talvisia lajeja. Kaikki liikuntahan parantaa kansalaisten yleiskuntoa ja reserviläisen kenttäkelpoisuutta. Tavoitteena on myös saada mahdollisimman moni reserviläisistä käyttämään liiton sivustolta löytyvää sähköistä kuntokorttia liikuntasuoritusten rekisteröintiin. Kaikki te, joilla on internet yhteys käytössään, käykääpäs tutustumassa Reserviläisliiton kotisivuun ja sen tarjoamiin palveluihin. Tämän päivän lehdessä 5.2.2013 oli uutinen rakuunoiden mahdollisesta siirtymisestä pois Lappeenrannasta. Vaikka siirto itsessään ajoittuukin vasta muutaman vuoden päähän, se varmaankaan ei ole vaikuttamatta myös meidän reserviläisten toimintaan pitkällä aikavälillä. Puolustusvoimauudistus muutenkin vaikuttaa siihen mitä ja minkälaista yhteistyötä puolustusvoimat pystyy meille tarjoamaan. Reserviläisliitto on syyskokouksessaan hyväksynyt toimintasuunnitelman jossa reserviläisiä kannustetaan itse huolehtimaan oman osaamisensa ylläpidosta ja kehittämisestä. Koska kerta- usharjoitusten osalta on tarjolla pelkkää niukkuutta, niin paras tie on hakeutua aktiivisesti Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen tarjoamaan koulutukseen. Reserviläispiirillä on aikomus kartoittaa yhdessä Kotu yksikön kanssa helmikuun aikana sellaisia koulutuksia joita voidaan sitten jäsenistölle suositella. Kurssitarjonnasta on tarkoitus katsoa sellaiset koulutukset, jotka sopivat useimmille aliupseereille sekä miehistölle. Kurssien tulee olla avoimia ja sotilaallista osaamista palvelevia. Viime vuoden jäsenhankinta kampanja tuotti tulosta. Saimme pysäytettyä negatiivisen kierteen maksaneiden jäsenten osalta. Tästä on hyvä ponnistaa yhdessä eteenpäin, kun huomasimme että jos aktiivisesti tarjoamme Reserviläisyhdistysten jäsenyyttä eri yhteyksissä, niin kiinnostusta on ja saadaan väkeä toimintaan mukaan. Jäsenmäärän kasvattaminen ei luonnollisesti ole mikään itsetarkoitus, mutta kuitenkin ainoa mahdollisuus saada niitä uusia aktiivi toimijoita joita yhdistyksissä tarvitaan. Piirihallituksen järjestäytymiskokouksessa keskusteltiin vilkkaasti tulevan kauden tapahtumista. Toimintakalenterissa on nyt neljä sellaista kohtaa jotka on päätetty yhdessä viedä läpi. Veteraanikeräyksen tempauspäivä, Reserviläisten ampumataitopäivä, Perheliikuntapäivä ja Joulutulet. Kaikki sellaisia asioita, jotka voidaan hoitaa pienimmänkin yhdistyksen resursseilla, kun tahtoa löytyy.Piirin puolelta on tarkoitus tukea aktiivisesti vuoden aikana tapahtumia järjestäneitä yhdistyksiä. Lopuksi en malta olla ottamatta kantaa Jouluaaton kunniavartioon Lappeenrannassa. Eri Reserviläispiirien lehtiä selaillessa olen huomannut että muissa piireissä kunniavartiot ovat yhtenäisissä asusteissa ja varusteissa. Miksi ei Lappeenrannassa? Olisi huomattavasti arvokkaamman näköistä, jos kaikilla vartiossa on yhtenäinen varustus. Hyvää kevättä kaikille lehden lukijoille Jorma Mällinen Yhdysmies Nro 1 / 2013 3 Näkökulmia vapaaehtoiseen maanpuolustuskoulutukseen Viime aikoina keskustelu Puolustusvoimien uudistuksesta on painottunut Puolustusvoimien hallintojärjestelmän muutoksiin sekä joukko-osastojen lakkautuksiin joko kokonaan tai itsenäisinä joukko-osastoina. Samalla on jäänyt vähemmälle keskustelu ja kannanotot maavoimien uudistetusta taistelutavasta sekä joukkorakenteen muutoksesta. Puolustusvoimauudistuksessa sodan ajan joukot jaetaan käyttötarkoituksen mukaan operatiivisiin, alueellisiin ja paikallisjoukkoihin. Tässä artikkelissa keskitytään vapaaehtoiseen maanpuolustukseen ja erityisesti paikallisjoukkoihin. Paikalliset joukot organisoidaan osasta nykyisiä alueellisia joukkoja ja niiden keskeisinä tehtävinä voivat olla esimerkiksi paikalliset taistelu- ja tukemistehtävät, kohteiden suojaaminen, liikenteen ohjaaminen, joukkojen perustaminen ja virka-apu. Paikallisjoukkoja perustetaan alueellisesti kattavasti ja niille on suunniteltu tehtävien mukaisesti kevyt varustus. Aikaisemminkin on siis ollut alueellisia joukkoja, jotka ovat suorittaneet vastaavia tehtäviä, mutta nyt ne yhdistetään paikallisesti yhtenäisempään johtoon paikallispataljooniksi. Paikallispataljoonan voi jatkossa kuulua esikunnan lisäksi maakuntakomppania, sotilaspoliisikomppania, taistelukoulutusyksiköitä ja reservistä palvelukseen käskettävien joukkojen perustamiskeskuksia. Nykyisiltä alueellisilta ja operatiivisilta joukoilta kohdennetaan vanhempaa, mutta tehtävien suorittamiseen käyttökelpoista materiaalia paikallisjoukoille. Paikallisjoukot eivät ole kodinturvajoukkoja vaan reservistä perustettavia Puolustusvoimien poikkeusolojen joukkoja. Paikallispataljoonan suorituskyvyn rakentamisessa, ylläpidossa ja kehittämisessä on tavoitteena aikaisempaa parem- min hyödyntää vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta. Tämä tavoite asettaa haasteen sekä Puolustusvoimille että reserviläisille. Puolustusvoimilla on tarve yhdessä järjestöjen kanssa kehittää mahdollisuuksia vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen vahvistamiseen. Mitä keinoja tähän tavoitteeseen pääsemiseksi voisi olla käytössä? Paikallisjoukkojen ja erityisesti paikallispataljoonien perustaminen muodostaa paikallisen kokonaisuuden, johon Puolustusvoimat tulee kohdentamaan järjestämänsä tai tilaamansa vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen painopisteen. MPK tulee jatkossakin olemaan tärkeä yhteistyökumppani, jolta Puolustusvoimat tilaa sotilaallista koulutusta. Puolustusvoimien on omalta osaltaan tuettava MPK:n kouluttajien osaamisen kehittämistä, hyödynnettävä reserviläisten käyttöä koulutustapahtumien suunnittelu-, valmistelu- ja kouluttajatehtävissä sekä valmisteltava rekrytointijärjestelmä, jolla reserviläiset voivat hakeutua poikkeusolojen tehtäviin tunnistettujen osaamisten perusteella. Reserviläisten vapaaehtoisen koulutuksen hyödyntämiseksi Puolustusvoimien on kehitettävä oppimisympäristöjä siten, että sekä ohjattua että omaehtoista kehittämistä varten on käytössä ampumaratoja, liikunta- ja muita koulutustiloja sekä tietysti myös mahdollisuus hyödyntää verkko-opiskelua. Samalla on hyödynnettävä myös aktiivisille reserviläisille jo kertynyt osaaminen joka on tullut esimerkiksi kriisinhallintatehtävästä tai siviilityöstä. Paikallisjoukkojen reserviläisten laajalla osaamisella voidaan tukea myös muita turvallisuusviranomaisia yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaisesti. Paikallispataljoonan harjoitusten kautta tai niiden yhteydessä voidaan toteuttaa myös paikalli- sia kokonaisturvallisuuden harjoituksia tai poikkeusolojen valmiuksien kehittämistä, jos tähän on paikallisesti tarvetta. Reserviläisten osalta myös niin sanottu reserviläisen urapolku on luotava aktiivisille reserviläisille, jotka myös sitoutuvat omalta osaltaan järjestelmään. Polku voisi kulkea varusmiespalveluksen jälkeen operatiiviseen joukkoon, josta jatkosijoitukset ensin maakuntakomppaniaan ja sieltä joko paikallispataljoonan esikuntaan tai vaikka perustamiskeskukseen. Kouluttajana häntä voisi käyttää paikallisjoukoissa jo sinä aikana, jolloin sijoitus on vielä operatiivisessa joukossa. Jotta hyödyt eivät olisi yksipuolisia, on Puolustusvoimien kehitettävä kannustinjärjestelmää nykyisestä. Kuten asioiden keskeneräisyydestä näkyy, työtä on runsaasti tekemättä ja siihen tarvitaan tukea sekä apua reserviläis- ja maanpuolustusjärjestöiltä. Yhdessä tehden ja toisten tarpeet huomioiden saadaan aikaan paras järjestelmä kaikille osapuolille. Samalla yhdessä suunnitellulla vapaaehtoisella maanpuolustustyöllä tuetaan kansallisen puolustuksen keskeistä perustaa, maanpuolustustahtoa. Everstiluutnantti Hans Forsman, Maasotakoulu Lisää aiheesta sivulla 9 Yhdysmies 4 Kaakkoisrajalla rajanylitysliikenteen turvallisuus ja sujuvuus ylläpidetään nykytasolla Rajavartiolaitos käynnistää 28 miljoonan euron sopeuttamisohjelman, joka toteutetaan vuosina 2013–2017. Sopeuttamisohjelma on välttämätön, sillä katetaan rajavartiolaitokselle budjettikehyksessä asetetut säästövelvoitteet ja kustannusten nousu. Sopeuttamisohjelman jälkeen Rajavartiolaitoksen toiminta keskittyy aikaisempaakin selvemmin Suomen rajaturvallisuuden ydinalueille kaakkoiselle ulkorajalle ja Suomenlahdelle. Sopeuttamisohjelmalla turvataan Rajavartiolaitoksen ydintoiminnot. Kaakkois-Suomen rajavartioston kannalta sopeuttamisohjelmalla pystytään varmistamaan nykytasoinen ulkorajaliikenteen turvallisuus ja sujuvuus sekä maastorajan valvonta rajavartioston vastuualueella. Tarvittavat kustannussäästöt hankitaan muilta alueilta sekä rajavartiolaitoksen hallintoa ja tukitoimintaa edelleen kehittämällä. Muutokset toteutetaan ilman irtisanomisia tai lomautuksia luonnollista poistumaa hyödyntäen. Sopeuttamisohjelmalla ei ole suuria vaikutuksia Kaakkois-Suomen rajavartioston nykyiseen toimintaan tai henkilöstöön. Operatiivisissa tehtävissä työskentelevien henkilöiden määrä pidetään nykytasolla. Kaakkois-Suomen rajavartiostoon rekrytoidaan uusia rajavartijoita rajanylityspaikoille sieltä eläkkeelle siirtyvien tilalle. Poistumaa korvataan vuodesta 2015 alkaen myös siirtämällä rajavartio- laitoksen henkilöstöä Lapista ja Kainuusta 2–3 vuoden määräajaksi Kaakkois-Suomen rajavartiostoon. Lisäksi varaudutaan henkilöstön lyhytaikaisiin komennuksiin Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoille. Rajavartiolaitoksen hallinnon ja tukipalvelujen järjestelyissä tehtävät muutokset vaikuttavat myös Kaakkois-Suomen rajavartioston henkilöstöön. Henkilöstöhallinnon päivittäispalveluja sekä taloushallinnon ja teknillisen alan palveluja keskitetään Rajavartiolaitoksen esikunnan johtoon. Näissäkin hankkeissa Kaakkois-Suomen rajavartioston tehtävissä työskentelevällä henkilöstöllä on halukkuuden mukaan mahdollisuus jatkaa työtään Imatralla rajavartiolaitoksen valtakunnallisten palvelujen tuottamisessa tai Kaakkois-Suomen rajavartioston tehtävissä. Rajaliikenteen kasvuun ei kyetä enää vastaamaan Nro 1 / 2013 Rautjärvellä torjuttiin ikävää Rautjärven Reserviupseerit järjesti talvisodan alkamisen muistopäivänä Ikäväntorjuntailtamat, jotka kokosivat pari sataa henkeä Rautjärven aseman koululle. Talvisodan muistopäivä puhuttelee yhä rajaseudun ihmisiä ja kun mukana oli vielä kaksi vetonaulaa: valtioneuvos Riitta Uosukainen ja Korsuorkesterin soittajista koottu Muistelo-orkesteri, oli yleisömenestys taattu. Riitta Uosukaista harmitti se, etteivät television aamujuontajat tuntuneet tietäneen, mitä tapahtui, kun seppelpartiot olivat liikkeellä ja kunniavartio marsalkan haudalla. Rautjärven Reserviupseerien puheenjohtaja Aarto Kosunen muistutti, että RauRu on pitänyt yllä isänmaallisuutta ja veteraanien perintöä, kuten reserviläisten edellytetäänkin tekevän. Nyt Rautjärven Reserviup- seerikerho kokoaa muistitietoja kesän 1941 tapahtumista. Rautjärvi oli silloin sotatoimialuetta. Illan aikana lauloivat MarjaLeena ja Kari Luumi,Pasi Suikkanen soitti ja Erkki Luumi lausui. Muistelo-orkesterissa olivat mukana Pepe Kovanen, Ile Broman, Erkki Luumi, Pasi Suikka- nen, Seppo Äijö ja Jorma Sahla. Illan aikana oli nähtävillä Risto Pajarin kokoamia valokuvia vuodelta 1941. Teksti ja kuvat Anne Uppman Kuvissa: Muistelo-orkesteri, Riitta Uosukainen ja yleisöä. Itärajan henkilöliikenteen arvioidaan lähes kaksinkertaistuvan vuoteen 2017 mennessä. Pääosa kasvusta kohdistuu Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoille. Rajaliikenteen kasvuun ei kyetä enää vastaamaan Rajavartiolaitoksen sisäisin voimavarasiirroin. Liikenteen pitäminen turvallisena ja sujuvana edellyttää liikenneväylien ja rajainfrastruktuurin uudistamista sekä rajavartioston voimavarojen vahventamista. KAAKKOIS-SUOMEN MAANPUOLUSTUSPIIRI ETELÄ-KARJALAN KOULUTUS- JA TUKIYKSIKKÖ Päällikkö Esa Hirvonen 0400 95 4552 [email protected] Kaakkois-Suomen maanpuolustuspiiri Etelä-Karjalan koulutus- ja tukiyksikkö (KOTU) Väinö Valveen katu 4, 53900 LAPPEENRANTA Koulutuspäällikkö Eino Laulainen 0400 40 5701 [email protected] Varapäällikkö Petri Kukkonen 0403 32 5851 [email protected] Kotisivut: www.mpk.fi/etela-karjala, Sähköposti: [email protected] Yhdysmies Nro 1 / 2013 5 Salpavaellus jaksaa vetää Yhteistä laatuaikaa lapsille ja aikuisille Jo 20. kerran järjestettävän Salpavaelluksen reittiuutuus, Laatuaikaa linjalla – nuorten ja lasten Salpavaellus, on nerokas. Se antaa vaelluskonkareille ja muille Suomen lähihistoriasta kiinnostuneille mahdollisuuden siirtää tietonsa ja kokemuksensa suoraan maastossa uudelle sukupolvelle, perinnöksi tulevaisuuteen. Laatuaikaa linjalla -reitille voivat lähteä matkaan lapset, lapsenlapset, kummilapset, ketkä tahansa nuoret, turvallisesti luottoaikuisensa kanssa. Oppaiden kertomia asioita voidaan kerrata aikuisen avulla vielä kauan kotona reissun jälkeen ja yhdessä koettu laatuaika vain jatkuu ja jatkuu. Tavoitteena on saada nuoret ymmärtämään, että kaikki hyvä Suomessa ei olekaan itsestään selvyys. Juhlavaellus samotaan viikko jälkeen juhannuksen, keskuspaikkana on Miehikkälän Salpalinja-museo. Lisäksi reittivaihtoehtoina Salpavaelluksella ovat Luumäen linnoitteet -reitti, kahden yön yli kestävä Eteläisen rantamaan reitti ja muutaman vuoden tauon jälkeen polkupyöräreitti. Kaksi viimeistä pyörivät Virolahden ja Miehikkälän maisemissa kuten laatuaikareittikin. Tarkat reittikuvaukset ja lisätiedot löytyvät netistä salpavaellus. net -sivustolta. Kolkkous, kosteus ja pimeys ovat Salpalinjan teräsbetonikorsujen luonnollinen olotila. Edes ahtaus, hyttyset, sammakot ja kenties vesi korsujen lattialla eivät ole pelästyttäneet Suomen Vaelluksen johtaja Risto Sivula, [email protected] 044 080 4616 Vaelluksen tiedottaja Terho Ahonen, [email protected] 040 504 0293 Kuva Mikko Huolman Seuraa sivustoa: www.salpavaellus.net Lisää tietoa myös blogissa Salpalinjan salat, http://salpalinjansalat.blogspot.com Facebookissa ryhmä Salpavaeltajat ja tuote Salpavaellus, liity ja tykkää. Ilmoittautumiset (kesk. 19.6.2013 mennessä) ja tiedustelut suoraan reittipäälliköille. Pankkiyhteys FI73 5268 0020 0034 77 BIC OKOYFIHH, saaja Salpavaellus -94. Osanottomaksuun sis. mm. kaikki ruokailut ja telttamajoitus. Reittipäälliköiden yhteystiedot löytyvät reittikuvauksista, linkit alla www.salpavaellus.net http://salpalinjansalat.blogspot.com itärajan linnoitukseen tutustujia Salpavaelluksilla. Salpavaellus-oppaalle korsun sisällä kohdattu hetkellinen kurjuus on voima, jolla ryhmän sokki käännetään kiehtovaksi historiaelämykseksi. Oppaan tarvitsee vain näyttää ja kertoa, miksi, ketkä, miten ja mitä itärajallamme viime sotien aikana rakennettiin. Loppu vie mennessään; Suomen menestykselle löytyy selitys. Näistä peruselementeistä syntyi Salpavaellus. Vuonna 1994 ensimmäisen kerran järjestetyn Salpavaelluksen tuli jäädä silloin myös viimeiseksi. Yleisö on ollut toista mieltä. Luumäen, Miehikkälän ja Virolahden reserviläisjärjestöt ovat puolustusvoimien tuella loihtineet korsut ja kuopat vuodesta toiseen kertomaan tarinaansa. Loppua ei näy. 20. Salpavaellus päättyy sunnuntaina 30.6. klo 13 alkavaan maanpuolustusjuhlaan. Tapahtuman suojelijana on Puolustusvoimain komentaja, kenraali Ari Puheloinen. Kuva: Salpavaellus / Armi Oinonen Luumäen linjan reittiläiset Ylämaan Hostikassa konekiväärikorsun päällä, näkyvissä ampuma-aukko ja siipimuuri. Vesistön ylitys on ollut useasti yhtenä rastina. Jukajärven jotos Perinteinen Jukajärven Jotos järjestetään 10.–11.8.2013 Sulkavan ja Ruokolahden rajalla, Lieviskäjoen ja Jukajärven maastossa. Elokuun jotos toimii samalla Imatralla järjestettävän Reserviläisurheiluliiton valtakunnallisen talvijotoksen 2014 esikisana. Jotosreiteille on ripoteltu tehtävärasteja, jotka liittyvät reserviläistietoihin ja -taitoihin, ammuntaan, suunnistukseen ja kartanlukuun, ensiaputaitoihin, luonnontuntemukseen sekä yleistietoihin. Voit tarkastella tapahtumaa myös MPK:n nettisivuilla osoitteessa www.mpk.fi, Etelä-Karjala, Jukajärven Jotos. Kutsu jotokselle ja tarkemmat ohjeet tiedotetaan tämän lehden kesäkuun numerossa. Teksti: Mikko Huolman ja Veli-Matti Kesälahti Maasotakoulu julkaisi lastenkirjan Maasotakoulun julkaisusarjassa on juuri ilmestynyt Maasotakoulun tutkija Timo Härkösen kirjoittama ja Harri Kotosen ja Antti Tahvanaisen kuvittama lastenkirja ”Vanhempani työpaikka on Maasotakoulu”. Kirja on ensimmäinen laatuaan puolustusvoimissa. Idea kirjaan on tullut kirjan kirjoittajan omien lasten kommenteista. Puolustusvoimien työntekijät ovat esimerkiksi sotaharjoitusten ja muiden työkomennusten vuoksi välillä pitkiä aikoja poissa perheen arjesta, mikä herättää pienten lasten mielissä kysymyksiä ja ikävää. Lisäksi Lappeenranta on varuskuntakaupunki, jonka katukuvassa näkyy usein sotilaita ja puolustusvoimien kalustoa. Kirjan tarkoituksena on lievittää lasten ikävää ja vastata kuvien ja lapsenomaisen kerronnan kautta muun muassa kysymyksiin mikä on Maasotakoulu? Missä Maasotakoulu toimii? Millaisia erilaisia työntekijöitä Maasotakoululla on? Millaisia töitä Maasotakoululla tehdään? Lastenkirja ”Vanhempani työpaikka on Maasotakoulu” on Timo Härkösen viides julkaistu lastenkirja. Kirjaa jaetaan Maasotakoulun työntekijöille ja kurssilaisille. Lisäksi Lappeenrannan päiväkoteihin, kirjastoihin ja Etelä-Karjalan alueen sairaaloihin sekä terveyskeskuksiin lähetetään omat kappaleet. Yhdysmies 6 Nro 1 / 2013 Jouluaaton kunniavartiot suosittuja Jouluaaton kunniavartiosta on monelle tullut aattoiltapäivän ohjelmaan kuuluva perinne. Simpeleellä vartioidaan jopa perhekunnittain ja perinnettä on vaalittu pitkään. Kunniavartio on ollut Simpeleen sankarihautausmaalla joulu- hartauden aikana eli päivällä vuodesta 1951 lähtien. Jorma Backman seisoi kunniavartiossa 50 vuotta keskeytyksettä vuodesta 1962. Viime jouluna hän jo luovutti paikkansa nuoremmille. Aaton kunniavartio on edel- leen hyvin suosittu tapahtuma. Nyt viime joulunakin nämä 20 vapaaehtoista löytyivät nopeasti, kertoi Juha Kosonen Simpeleen Reserviupseerikerhosta. Naispuolinen kunniavartijakin Sini Timonen on ollut mukana jo kolme kertaa. Kuvaaja Jorma K.O. Ignatius. Kuva Anne Uppman. Imatran kolmella sankarihaudalla Imatrankoskella, Tainionkoskella ja Vuoksenniskalla vartiossa Tämän Eila Hiltusen suunnitteleman Simpeleen sankarimuistoseisoi yhteensä 36 miestä Imatran reserviupseerikerhosta ja reserviläisistä. Roihut sponsoroi Suo- merkin vieressä seisoi Jorma Backman vartiossa kaikki jouluaatot men Kerta Oy. Tainonkosken sankarihaudalla vuorossa kunniavartiomiehet Nuuttila ja Luostarinen. viidenkymmenen vuoden ajan. Suomen kyberturvallisuusstrategian strategiset linjaukset Valtioneuvosto antoi periaatepäätöksen Suomen kyberturvallisuusstrategiasta 21.3. Strategia on osa vuonna 2010 julkaistun Yhteiskunnan turvallisuusstrategian toimeenpanoa. Siinä on kuvattu yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen periaatteet. Elintärkeitä toimintoja ovat valtion johtaminen, kansainvälinen toiminta, Suomen puolustuskyky, sisäinen turvallisuus, talouden ja infrastruktuurin toimivuus, väestön toimeentuloturva ja toimintakyky sekä henkinen kriisinkestävyys. Strategiset linjaukset ovat: 1. Luodaan kansallisen kyberturvallisuuden ja kyberuhkien torjunnan edistämiseksi viranomaisten ja muiden toimijoiden välinen tehokas yhteistoimintamalli. 2. Parannetaan yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseen osallistuvien keskeisten toimijoiden kokonaisvaltaista kyberturvallisuuden ti- lannetietoisuutta ja tilanneymmärrystä. 3. Ylläpidetään ja kehitetään yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen kannalta tärkeiden yritysten ja organisaatioiden kykyä havaita ja torjua elintärkeää toimintoa vaarantavat kyberuhkat ja -häiriötilanteet sekä toipua niistä osana elinkeinoelämän jatkuvuuden hallintaa. 4. Huolehditaan, että poliisilla on tehokkaat edellytykset ennalta ehkäistä, paljastaa ja selvittää kybertoimintaympäristöön kohdistuvia ja sitä hyödyntäviä rikoksia. 5. Puolustusvoimat luo kokonaisvaltaisen kyberpuolustuskyvyn lakisääteisissä tehtävissään. 6. Vahvistetaan kansallista kyberturvallisuutta osallistumalla aktiivisesti ja tehokkaasti kyberturvallisuuden kannalta keskeisten kansainvälisten organisaatioiden ja yhteistyöfoorumeiden toimintaan. 7. Parannetaan kaikkien yhteiskunnan toimijoiden kyberosaamista ja -ymmärrystä. 8. Kansallisella lainsäädännöl- lä varmistetaan tehokkaan kyberturvallisuuden toteuttamisen edellytykset. 9. Määritellään viranomaisille ja elinkeinoelämän toimijoille kyberturvallisuutta koskevat tehtävät ja palvelumallit sekä yhteiset perusteet kyberturvallisuuden vaatimusten hallinnalle. 10. Strategian toimeenpanoa valvotaan ja toteumaa seurataan. Ministeriöt ja virastot vastaavat toimialalleen kuuluvasta strategian toimeenpanosta. Määritelmät: Kyber-sanaa käytetään lähes poikkeuksetta yhdyssanan määriteosana eikä yksinään. Sanan merkityssisältö liittyy yleensä sähköisessä muodossa olevan informaation (tietojen) käsittelyyn: tietotekniikkaan, sähköiseen viestintään (tiedonsiirtoon), tieto- ja tietokonejärjestelmiin. Vasta koko yhdyssanalla (määriteosan ja perusosan yhdistelmällä) voidaan katsoa olevan oma merkityksensä. Sanan kyber voidaan katsoa tulevan alun perin kreikankie- len sanasta ”kybereo” – ohjata, opastaa, hallita. Kyberriskillä tarkoitetaan kybertoimintaympäristöön kohdistuvaa vahinkomahdollisuutta tai haavoittuvuutta, joka toteutuessaan tai jota hyväksi käyttäen kybertoimintaympäristön toiminnasta riippuvalle toiminnolle voi aiheutua vahinkoa, haittaa tai häiriötä. Kybertoimintaympäristö on sähköisessä muodossa olevan informaation (tiedon) käsittelyyn tarkoitettu, yhdestä tai useammasta tietojärjestelmästä muodostuva toimintaympäristö. Informaation (tietojen) käsittely tarkoittaa informaation (tietojen) keräämistä, tallettamista, järjestämistä, käyttöä, siirtämistä, luovuttamista, säilyttämistä, muuttamista, yhdistämistä, suojaamista, poistamista, tuhoamista sekä muita informaatioon (tietoihin) kohdistuvia toimenpiteitä. Kyberturvallisuudella tarkoitetaan tavoitetilaa, jossa kybertoimintaympäristöön voidaan luottaa ja jossa sen toiminta turvataan. Tavoitetilassa kybertoi- mintaympäristöstä ei aiheudu vaaraa, haittaa tai häiriötä sähköisen tiedon (informaation) käsittelystä riippuvaiselle toiminnalle eikä sen toimivuudelle. Kyberturvallisuus käsittää yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin ja kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvat toimenpiteet, joiden tavoitteena on saavuttaa kyky ennakoivasti hallita ja tarvittaessa sietää kyberuhkia ja niiden vaikutuksia, jotka voivat aiheuttaa merkittävää haittaa tai vaaraa Suomelle tai sen väestölle. Kyberuhka tarkoittaa mahdollisuutta sellaiseen kybertoimintaympäristöön vaikuttavaan tekoon tai tapahtumaan, joka toteutuessaan vaarantaa jonkin kybertoimintaympäristöstä riippuvaisen toiminnon. Kybertoimintaympäristöön kohdistuvat uhkat ovat tietoturvauhkia, jotka toteutuessaan vaarantavat tietojärjestelmän oikeanlaisen tai tarkoitetun toiminnan. Lue lisää http://www.yhteiskunnanturvallisuus.fi/ Yhdysmies Nro 1 / 2013 7 ”Kuullos pyhä vala, kallis Suomenmaa…” – Sotilasvala 95 vuotta Valalaulu kajahtaa, kun puolustusvoimissa tammikuussa 2013 palveluksensa aloittaneet yli 12 000 alokasta vannovat sotilasvalansa tai antavat vakuutuksensa helmikuussa. Silloin tulee kuluneeksi 95 vuotta ensimmäisestä itsenäisen Suomen sotilaiden kansalliselle esivallalleen vannomasta valasta. Vuonna 1918 keisarillisessa Saksassa koulutuksessa olleet lähes tuhat suomalaista jääkäriä vannoivat valan 13. helmikuuta 1918, juuri ennen Suomeen paluutaan. Kuluvan helmikuun aikana vala- ja vakuutustilaisuuksia järjestetään yhteensä 25 eri puolella Suomea. Maasotakoululla valapäivä oli helmikuun alussa. Varusmies voi oman päätöksensä mukaan valita, vannooko hän sotilasvalan vai antaako vakuutuksen. Vakuutus eroaa valasta siten, että siinä ei viitata lainkaan henkilön uskontoon. Valantekijä lupaa ja vakuuttaa kaikkivaltiaan ja kaikkitietävän Jumalan edessä, kun taas vakuutuksenantaja kunniansa ja omantuntonsa kautta. Maasotakoulun johtaja, eversti Kimmo Lehto toteaa, että monet uskonnottomatkin haluavat vannoa valan, koska haluavat olla oman joukkueensa kanssa tänä tärkeänä päivänä. Vain murto-osa alokkaista antaa vakuutuksen. Valan vannominen on aina kuulunut yhteiskuntaan. Ensisijaisesti sillä on turvattu rauhaa, toissijaisesti vannomalla vahvistettu ja vahvistetaan sanojen totuutta. Maasotakoulun perinteisiin kuuluu, että esilukijana toimii aina vaaleilla valittu luottamushenkilö, joka näin edustaa koko yhteiskuntaa. Tällä nimenomaan korostetaan sitä, että vala vannotaan aina yhteiskunnalle, tähdentää eversti Lehto. Tänä vuonna esilukijana toimi Lappeenrannan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Heikki Järvenpää. Eversti Kimmo Lehto itse vannoi valan radikaalilla 70-luvulla 1979. Hänen mukaansa 90ja 2000-luvulla omaisten läsnäolo on huomattavasti lisäänty- nyt ja tilaisuudesta on tullut yksi hienoimmista maanpuolustusjuhlista. Kimmo Lehto ihastelee sitä, miten yhteen A nelos sivuun on pystytty laittamaan kansalaisen ja esimiehen toiminta kolmella kohdalla. Valanvannoja kertoo, miten hän toiminnallaan edistää isänmaan koskemattomuutta, miten hän itse käyttäytyy ja miten toimii esimiehenä. – Tämä on hyvä ohje koko yhteiskunnalle ja kaikille esimiehille, sanoo eversti Lehto. Rakuunoiden lähtölaskenta Haminaan alkanut Rakuunoita on heitelty ennenkin, mutta onko nyt edessä lopullinen heitto. Viime vuoden kesäkuussa todettiin Pääesikunnan suunnitteluosaston käskyssä, että puolustusvoimauudistuksessa Haminassa joukkoyksikkönä toimiva Reserviupseerikoulu vastaa asevelvollisten koulutuksesta. Maavoimien komentaja Raimo Jyväsjärvi päätti tammikuun lopulla, että Maasotakoulun uudessa organisaatiossa Reserviupseerikouluun kuu- luvan Rakuunaeskadroonan sijoituspaikka on Hamina. Siirtymäaikaa on annettu viitisen vuotta. Haminan kasarmirakennukset kaipaavat peruskorjausta, mikä tapahtuu vuosina 2014–2017. Rakuunaeskadroona siirretään Lappeenrannasta Haminaan heti tilahallinnan sen mahdollistaessa, mikä arvion mukaan tapahtuisi tammikuun saapumiserän 2018 palvelukseen astumiseen mennessä. Siirron jälkeen Lappeenran- nassa palvelisi peruskoulutuskauden jälkeen varusmiehiä komennusmiehinä muun muassa sotilaspoliisien, lääkintämiehien ja kuljettajien tehtävissä. Henkilökuntaan tämä muutos ei juurikaan vaikuta. Muut muutokset, kuten pioneeri- ja suojelukoulutuksen siirtyminen Lappeenrantaan ja soittokunnan kasvu lisäävät henkilökunnan määrän vuosikymmenen loppuun mennessä nykyisestä 220:sta 270:een henkilöön, toteaa Maasotakoulun johtaja, eversti Kimmo Lehto. Rakuunaeskadroonan siirto Haminaan, yhdessä muiden muutosten kanssa, vaikuttaa myös Maasotakoulun tilaratkaisuihin. Tämänhetkisten suunnitelmien mukaan Leirikentälle valmistuu vuoden 2017 loppuun mennessä majoitustilaa varusmiehille. Myös merkittävästi kasvava Rakuunasoittokunta saa uudet harjoitus- ja toimitilat Lappeenrantaan. Senaatti-kiinteistöt saa pal- jon myytävää, koska uusien tilojen ja järjestelyjen myötä osasta Rakuunamäen ja Sairaalanmäen rakennuksia voidaan luopua vuosien 2015–2018 aikana. Maasotakoululla on vaalittavana Rakuunoiden perinteet, jotka yltävät aina 1800-luvun loppuun saakka. Tämän vuoden aikana ratkaistaan mitä näille tapahtuu, kun Maasotakoulu tekee esityksen Maasotakoulun ja sen myötä Rakuunoiden perinteistä ja niiden vaalimisesta. Yhdysmies 8 Nro 1 / 2013 Imatran reserviupseerit koukkaavat kesällä Itä-Lappiin Ensisijaisesti Imatran reserviupseerikerhon jäsenille läheisineen suunnattu sotahistoriallinen matka koukkaa tänä vuonna Itä-Lapin kautta Vienan merelle. Matkan varrella tutustutaan mm. Raatteen tien museoon, Sallan-Alakurtin suunnan taisteluihin ja historiaan, Kantalahteen, Muurmannin rataan ja Rukajärveen. Vierailevana oppaana matkassa on mukana prikaatinkenraali Pentti Airio. Matka on lähes loppuunmyyty, mutta viimeisiä paikkoja ja mahdollisia peruutuspaikkoja voi vielä tiedustella matkanjohtaja V-M Kesälahdelta p. 0400012989, [email protected]. Veli-Matti Kesälahti kuvasi Chirka-Kemi-joen Jyskyjärvellä edellisellä Vienaan suuntautuneella retkellä. TOIMINTAKALENTERI VUODELLE 2013 Ilma-asemestaruus Helmikuu 24.02. Etelä-Karjalan aluetoimiston vuosipäivä Maasotakoulu Maaliskuu 02.–03.03. 09.03 13.03. 21.03. 21.03. 23.03. 30.03. RESUL talvijotos Pohjois-Savo Veteraanikeräyksen tempauspäivä yhdistykset Talvisodan päättymisen muistotilaisuudet yhdistykset Kevätkokoukset Lappeenrannassa piirit ja yhdistykset Rajavartiolaitoksen vuosipäivä K-SR Piirien pilkkikilpailut RauRu RES ylennysehdotukset piiriin yhdistykset Huhtikuu 06.04. Reserviläisliiton kevätkokous Kokkolassa 26–27.04. Sotilasmarssi 27.04. Kansallinen veteraanipäivä, lippulinnat LauRes yhdistykset Reserviläispiirien ilma-asemestaruudet 2013 ratkottiin jälleen Lappeenrannan urheilutalolla 19. tammikuuta. Ampujia oli paikalla 27 ja ampumasuorituksia kirjattiin 28 kappaletta. Edellisvuosien tapaan oli tapahtumaan osallistumisen kynnystä alennettu tarjoamalla mahdollisuutta käyttää laina-aseita. Järjestelyistä vastasi Etelä-Saimaan Ampujat ja Lappeenrannan Reserviupseerikerho. Kirjausvirheen vuoksi IMRU:n Seppo Skyttä kilpaili nuorempien sarjassa mutta virhe on korjattu lopputuloksiin jossa hän on M-70 ilmakiväärin mestari. Ilmapistoolissa huomioitiin varttuneempia pitkän linjan ampujia perustamalla sarja M-75 jonka tulostaso puhuu puolestaan, treenattu on. Ampumataito on yksi reserviläisen kenttäkelpoisuuden osa-alue jonka ylläpitäminen ja kehittäminen vaatii jatkuvaa harjoittelua. Lukija voi katsoa peiliin ja kysyä mikä on oma ampumataito tällä hetkellä? Jos et tiedä kysymykseen vastausta niin piirin alueella on tänäkin vuonna lukuisia ampumatapahtumia. Osa näistä soveltuu myös aseita omistamattomille. Aloita vaikka oman yhdistyksesi tapahtumista ja MPK:n kurssitarjonnasta. Ville Lindqvist kilpailun johtaja Toukokuu 15.05. 18.05. 19.05. 20.05. 22.05. 25.05. 26.05. Piirien pistooliampumajuoksu Reserviläisten ampumataitopäivä Kaatuneiden muistopäivän, lippulinnat RES ansiomitali esitykset piiriin Kuntotesti Piirien ruutiase kilpailu Yhdysmies-lehti aineistopäivä ParRes yhdistykset yhdistykset yhdistykset ImRu LauRes Kesäkuu 04.06. Puolustusvoimien lippujuhlapäivä, lippulinnat yhdistykset 29.–30.06. Salpavaellus Luumäki-Miehikkälä Elokuu 01.08. 03.08. 10.–11.08. 13.08 17.–18.08. 17.–18.08. 20.08. 31.08 Upseerien ylennysehdotukset aluetoimistoon Piirien Res- ja perinnekiväärin kilpailu Jukajärven jotos Piirien sotilaspistooli kilpailu RUL ampumamestaruuskilpailut RES ampumamestaruuskilpailu Piirien suunnistuskilpailut Piirien perinnekivääri kilpailu 300m yhdistykset ImRes ImRu LauRes Suur-Savo Pirkanmaa ImRu ImRes Syyskuu 07.09. 07.09. 08.09. 10.09. 14.09. 19.09. 20.–22.09. 21.09. Komentajan Rk ammunnat Reserviläisten perheliikuntapäivä Yhdysmies-lehti aineistopäivä Piirien perinnepistooli kilpailu Piirien Reserviläiskivääri 300m kilpailu Kansainvälinen veteraanipäivä RESUL syysjotos Pienoiskivääri TA kilpailu aluetoimisto yhdistykset LauRes ImRes Imatra Helsinki LauRes Lokakuu 11.10. 00.10. 19.10. Johtamisseminaari Syyskokoukset Maasotakoulun vuosipäivä MPKK, Helsinki piirit ja yhdistykset Maasotakoulu Marraskuu 00.00. Yhteistoimintailta Maasotakoulu 23.–24.11. Liittojen yhteinen syyskokoustapahtuma Oulu Talvisodan alkamispäivän hartaustilaisuudet, piirien kirkkoilta 30.11. Joulukuu 01.12. 05.12. 06.12. 12.12. 24.12. 31.12. Yhdysmies-lehti aineistopäivä Itsenäisyyspäivän aaton iltajuhlat Imatra ja Lappeenranta Itsenäisyyspäivä, lippulinnat Reserviläisten Joulutulet yhdistykset Jouluaaton kunniavartiot ja soihtukulkueet Prosenttiammunnat päättyvät Kuva Jorma Hyrkkänen Etelä-Karjalan Reserviläispiirien ilma-asemestaruuskilpailut Lappeenrannan urheilutalolla 19.1.2013. Tulokset: 10m Ilmakivääri 40 ls sarja M-yleinen 1) Petrus Kuikka TaiRes 319 2) Veli-Matti Kesälahti ImRu 273 3) Sakari Vornanen LauRes 242 10m Ilmakivääri 40 ls sarja M-50 1) Kari Taurama Et-LapRes 354 2) Pekka Hulkkonen LapRAU 352 3) Timo Karhu TaiRes 289 4) Heikki Santajärvi LapRAU 280 10m Ilmakivääri 40 ls sarja M-60 1) Markku Mäyränen ParRes 371 2) Ismo Kärmeniemi JouRes 359 3) Martti Syrjäoja LapRAU 357 4) Risto Paronen TaiRU 209 10m Ilmakivääri 40 ls sarja M-70 1) Seppo Skyttä ImRU 212 10m Ilmapistooli 40 ls sarja Naiset 1) Pia Henttonen ImRes 322 10m Ilmapistooli 40 ls sarja M-yleinen 1) Olli Ryösö LauRes 348 2) Mikko Huolman ImRU 300 3) Tapio Suhonen LauRes 294 4) Veli-Matti Kesälahti ImRu 291 10m Ilmapistooli 40 ls sarja M-50 1) Jouko Lehikoinen JouRes 357 2) Sauli Kosonen ParRes 322 3) Jarmo Tölski LemRU 294 10m Ilmapistooli 40 ls sarja M-60 1) Olli Lehtimäki ImRes 323 2) Ossi Markku LapRAU 315 10m Ilmapistooli 40 ls sarja M-70 1) Taisto Rintee JouRes 339 2) Pertti Parikka ImRes 328 3) Simo Suo-Anttila LauRU 294 4) Heikki Kettunen LauRU 268 10m Ilmapistooli 40 ls sarja M-75 1) Leevi Ryhänen LapRAU 346 2) Veijo Nousiainen LauRes 315 Yhdysmies Nro 1 / 2013 Puolustusvoimat kehittämässä uusia mahdollisuuksia hyödyntää vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta ja reserviä Puolustusvoimain komentajan, kenraali Ari Puheloisen mukaan vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta on tarkoitus hyödyntää tulevaisuudessa nykyistä enemmän. Puheloinen puhui 204. Valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaisissa Helsingissä 21. tammikuuta 2013. Sodan ajan joukkoja uudistettaessa osa nykyisistä alueellisista joukoista organisoidaan paikallisjoukoiksi. Niitä ovat muiden muassa maakuntakomppaniat, sotilaspoliisikomppaniat, taistelukoulutusyksiköt ja perustamiskeskukset, jotka kootaan yhtenäiseen johtoon paikallispataljooniksi. Nämä yksiköt kuuluvat nykyisinkin sodan ajan joukkoi- hin. Uudistuksessa niiden johtosuhteita järjestetään uudelleen ja tehtäviä tarkennetaan. Niille kohdennetaan alueellisilta ja operatiivisilta joukoilta vapautuvaa materiaalia. Paikallisjoukkojen tehtäviä poikkeusoloissa voivat olla kohteiden ja henkilöiden suojaaminen, valvonta ja vartiointi ja joukkojen perustaminen ja täydennyskoulutus sekä virka-apu muille viranomaisille. – Paikallisjoukkojen koulutuksessa on tarkoitus entistä määrätietoisemmin hyödyntää vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta sekä reserviä, sanoi Puheloinen. Reservin neuvottelukunnassa edustettuina olevat järjes- töt on jo kutsuttu mukaan tähän kehitystyöhön. Reservin käyttöä ollaan kehittämässä laajemminkin kuin vain paikallisjoukkojen osalta. Tarkoituksena on tunnistaa reserviläisten osaaminen ja kohdentaa se aiempaa paremmin, parantaa reserviläisten omaehtoista osaamisen kehittämistä sekä mahdollisuuksia hakeutua poikkeusolojen tehtäviin. Reserviläisten sitoutumisen ja motivoitumisen tueksi kehitetään kannustejärjestelmää. Sotilaskotiliiton ja Naisten valmiusliiton mahdollisuuksia edelleen kehittää tukea puolustusvoimille harjoituksissa ja muissa tapahtumissa selvitetään. Reserviläisliitto penää lisää vastuuta Reserviläisliiton puheenjohtaja Mikko Savola vaati Turvallisuusja puolustuspoliittisen selonteon lähetekeskustelussa puolustuksen määrärahatason määrittelyä vuoden 2015 jälkeiselle ajalle, panostuksia vapaaehtoisen maanpuolustuksen suunnitteluun ja koulutuksen toteuttamiseen sekä kertausharjoituksien määrän lisäämistä. Eduskunnassa puhunut kansanedustaja Mikko Savola perää selkeämpää vapaaehtoisen maanpuolustuksen arvottamista ja roolin määritystä. – Selonteossa on mainittuna vapaaehtoisen maanpuolustuksen tärkeys, mutta liha luiden ympäriltä puuttuu. Reservi- läisissä on paljon tietoa ja taitoa eri saroilta. Tällä väellä on myös luonnollisesti vankkaa maanpuolustustahtoa hyödyntää näitä taitoja isänmaan parhaaksi. Mikko Savola esittää, että reserviläisten tulisi saada harjoitteluun ja koulutukseen lisää vastuuta. – Useissa maissa reserviläiset harjoittelevat todellisen kriisitilanteen mukaisesti huomattavasti vapaammin itsenäisesti, puolustusvoimien kalustolla, omilla kouluttajilla ja sen tuoman vastuun tuomalla luottamuksella. Eikö tätä voisi kokeilla myös meillä? Savola tuomitsi myös puolustusmenojen muita hallinnon- aloja suuremmat leikkaukset. Ylisuuret säästöt niin henkilöstöstä, toiminnasta kuin materiaalihankinnoista ovat Savolan mukaan olleet omiaan rapauttamaan kansalaisten uskoa puolustuksemme suorituskykyyn ja uskottavuuteen. – Viimeisimmän mielipidemittauksen mukaan vain 40 prosenttia suomalaisista uskoo, että Suomi pystyisi puolustamaan omaa aluettaan sodassa ilman muiden maiden apua. Samalla Savola ihmetteli sitä, kuinka puolustusvoimien kansainvälisille operaatioille löytyy aina helposti rahoitus, vaikka kotimaan puolustus raastetaan vereslihalle. 9 MERKKIPÄIVÄT maalis-kesäkuu 2013 Henkilön nimi Maaliskuu Lautamäki Pertti Vilho J Wilen Kirmo Kaarta Harri Tapani Merikoski Kari Hovi Pekka Sakari Salmi Tarmo Pellervo Kouvo Vesa Antero Pelkonen Timo Eero Olavi Repo Olli Antero Klami Arvo Ilmari Räikkönen Harri Petteri Aavaharju Seppo T Aho Kalevi Taalikainen Taisto Juhani Anttonen Jorma Olavi Mielonen Reino Salo Ilpo Ilari Haiko Jarmo Olavi Halme Jouko Pekari Lauri Ström Paavo Huhtikuu Jaakkonen Seppo Pellinen Veli-Matti Hämäläinen Erkki Pitkänen Pentti Cajander Kari Allan Neuvonen Timo Tapani Soikkeli Jouko Nikkilä Pertti Jaakko E Ovaska Heikki Kärki Heikki Eino Kalevi Keinonen Reijo Myöhänen Jukka Veikko Lumme Kari Keijo Varis Arto Granlund Allan Tapio Skyttä Seppo Ilvonen Antti Toukokuu Modinos Constantinos Peräkylä Veikko Hulkkonen Esa Lappalainen Kauko Hirvonmäki Veijo Aulis Seppälä Reijo Salpakari Seppo Himmi Lauri Juhani Korhonen Jouko Berg Ari Kalervo Vanonen Pertti Lipponen Martti Tukiainen Tauno Suutarinen Taisto Juhani Nousiainen Veijo Peltonen Pasi Juhani Hyvärinen Kari Tapani Kovasiipi Pertti Waris Kalervo Sorvali Seppo Kesäkuu Hyyryläinen Kari Juhani Kaihera Markku Karhu Lasse Ensio Hirvonen Esa Koivistolainen Juhani Sorjonen Heikki Juha T Pöyhönen Niilo Petter L Sipponen Seppo Sakari Tanskanen Reijo Kostiainen Hannu Kalevi Mällinen Jorma Juhani Sot.arvo Paikkakunta Ylik Ylil Ltn Ylik Stm Alik Korpr Kers Kers Ltn Vääp Ylik Ltn Kapt Kers Vänr Kers Vääp Ylil Täyttää Päivämäärä Ltn Lappeenranta Kirjavala Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Taipalsaari Lappeenranta Simpele Lappeenranta Joutseno Imatra Rauha Savitaipale Lappeenranta Parikkala Savitaipale Lemi Taavetti Lemi Imatra 70 60 50 60 75 75 60 60 50 85 60 70 80 75 60 60 50 50 75 85 70 01.3. 04.3. 05.3. 05.3. 06.3. 08.3. 10.3. 10.3. 10.3. 14.3. 15.3. 17.3. 17.3. 20.3. 21.3. 25.3. 25.3. 28.3. 28.3. 29.3. 30.3. Ltn Kers Ylik Ylik Stm Vääp Vänr Vänr Alik Ylil Ylik Ylik Kapt Ylil Sotmest Ylil Ylik Savitaipale Laikko Luumäki Imatra Lappeenranta Heituinlahti Konnunsuo Lappeenranta Taavetti Tornio Lappeenranta Levänen Lohja Lappeenranta Särkisalmi Imatra Lappeenranta 75 60 75 80 70 50 50 70 50 60 70 60 70 60 70 70 50 01.4 01.4. 02.4. 05.4. 07.4. 08.4. 09.4. 11.4. 11.4. 13.4. 17.4. 17.4. 20.4. 23.4. 24.4. 28.4. 30.4. Yliv Ulil Alik Alik Kers Sotmest Maj Ltn Sotmest Korpr Vääp Ylil Kapt Kapt Alik Stm Stm Ylik Vääp Alik Lappeenranta Joutseno Joutseno Ruokolahti Lappeenranta Imatra Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Haapaoja Saimaanharju Lahti Lappeenranta Imatra Lappeenranta Imatra Ruokolahti Taavetti Miettilä Taavetti 50 75 70 70 70 60 75 70 60 50 75 60 80 70 75 50 60 80 75 60 02.5. 04.5. 05.5. 05.5. 08.5. 08.5. 09.5. 10.5. 11.5. 14.5. 17.5. 19.5. 22.5. 24.5. 25.5. 26.5. 29.5. 29.5. 30.5. 31.5. Ltn Ylik Ylik Maj Ltn Vääp Ltn Alik Maj Kapt Sotmest Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Imatra Joutseno Lappeenranta Helsinki Lappeenranta Taavetti Lappeenranta Lappeenranta 50 60 70 60 60 60 60 75 75 60 60 01.6. 02.6. 05.6. 08.6. 08.6. 10.6. 12.6. 15.6. 19.6. 24.6. 26.6. Yhdysmies onnittelee merkkipäiväänsä viettäviä! Yhdysmies Nro 1 / 2013 Vapautumassa rivitalokohteissa laadukkaita Osaomistusasuntoja 2h+k+s+akp 3h+k+s+akp 4h+k+s+akp 54,5 m2 25.091,73 € 39.882,75 € 84 m2 2 42.354,60 € 88 m Lisätietoja www.imatran-yh.fi Yli 60 vuotta koteja Imatralla Imatran YH-RAKENNUTTAJA OY Puh. 05-235 2810 Hyvä valikoima HOPEAKORUJA ja -KETJUJA Kelloista ja kultakoruista TARJOUKsiA! • Kello- ja kultasepäntyöt • Kaiverrukset Vuoksenniskantie 78 B P. 040 505 3501 Avoinna ma-pe 9-16 JANNE PIILI 10 MPK:N KOULUTUSTARJONTA 2013 SOTILAALLINEN KOULUTUS VIP-varainhoitoa 20.000 eurosta alkaen. Rajahiihto 2.3. Vääpelikurssi 9.–10.3. Pioneerikurssi 1, sillan kunnostus 15.–17.3. Pioneerikurssi 2, sillan kunnostus 17.–19.5. Jukajärven jotos 10.–11.8. Vääpelikurssi, käytäntö 30.8.–1.9. Linnoittaminen 21.–22.9. Ampumakurssi 28.9. Reserviläisen reppumarssi 28.9. VARAUTUMIS- JA TURVALLISUUSKOULUTUS Tervetuloa tapaamaan henkilökohtaista asiantuntijaasi. Einonkatu 3, Imatra www.handelsbanken.fi/imatra Johtamisen peruskurssi 2.–3.3. Jäistä pelastautuminen 16.3. Ampumakorttikoulutus, teoria 19. ja 26.3. Pistooliammunnat 16.4. Pistooliammunnat 23.4. Pistooliammunnat 14.5. Intti tutuksi kehitysvammaisille 14.–16.6. Pistooliammunnat 6.8. Pistooliammunnat 17.8. Intti tutuksi naisille 30.8.–1.9. Arki turvalliseksi lukiolaisille, Imatra elo-syyskuu Pistooliammunnat 10.9. Ampumakorttikoulutus: kertaus ja koe 5.10. Johto 14 16.11. Luetteloon voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot löydät verkkosivuiltamme www.mpk.fi, (tutustu kursseihin, etelä-karjala). Yhdysmies Nro 1 / 2013 Etelä-Karjalan Maanpuolustuksen Tuki ry Etelä-Karjalan Reserviupseeripiiri ry Etelä-Karjalan Reserviläispiiri ry 11 www.ekres.net www.ekres.net Etelä-Karjalan Maanpuolustuksen Tuki ry Etelä-Karjalan Maanpuolustuksen Tuki ry Etelä-Karjalan Maanpuolustuksen Tuki ry Liittymislomake: Liittymislomake: Liittymislomake: Liittymislomake: Henkilön, yrityksen tai yhdistyksen nimi Jäsenet kutsutaan sääntömääräisiin syysvuosikokouksiin tiistaina 18.10.2011 Imatralle Immolaan Henkilön, yrityksen tai yhdistyksen nimi jäsenet kutsutaan sääntömääräisiin kevätvuosikokouksiin www.ekres.net www.ekres.net Etelä-Karjalan Maanpuolustuksen Tuki ry:n, Etelä-Karjalan Etelä-Karjalan Maanpuolustuksen Tuki ry:n, Etelä-Karjalan Reserviupseeripiiri ry:n ja Maanpuolustuksen Tuki ry Etelä-Karjalan Reserviupseeripiiri ry:n ja Etelä-Karjalan Reserviläispiiri ry:n Etelä-Karjalan Reserviläispiiri ry:n Kaakkois-Suomen Rajavartioston raja- ja merivartiokoululle. Piirien syyskokoukset alkavat klo 17:30 ja Tuen klo 18:15. Kokouksissa käsitellään yhdistyksien tiistaina 21.03.2013 Lappeenrannan Keskussotilaskotiin sääntöjen mukaiset syysvuosikokousasiat. Kokouskahvit juodaan syyskokouksienHenkilön, jälkeen ennen yrityksen tai yhdistyksen nimi Rakuunamäelle. Piirien kevätkokoukset alkavat klo Katuosoite esitelmää. Henkilön, 17.00 sotilaskodin eri tiloissa, Tuen kevätkokous Katuosoite yrityksen tai yhdistyksen nimi Kahvien jälkeen alkaen noin klo 19:00 rajakoulun auditoriossa on yhteinen esitelmä aiheesta; alkaa klo 17.45 sotilaskodin järjestötilassa. Kahvit ja Ajankohtaista reserviläistoiminnassa. Esitelmän pitää RESERVILÄISLIITON (RES) puheenjohtaja palkitsemiset sotilaskodissa noin klo 18.30–18.50. Katuosoite ja – paikka Markku Pakkanen. Postinumero Kokouksissa käsitellään yhdistyksien sääntöjen mukaiset Katuosoite ja – paikka Postinumero Tilaisuuksien kokokestoksiPiirien arvioidaan noin 3 tuntia. kevätvuosikokousasiat. virallisilla edustajilla tulee olla valtakirjat omista yhdistyksistään. Tervetuloa Hallitukset Puhelimet Postinumero ja – paikka Kokouksien jälkeen alkaen noin klo 19.00 MaasotaPuhelimet Postinumero ja – paikka koulun auditoriossa on yhteinen vapaa esitelmätilaisuus, jonka pitää koulunjohtaja eversti Kimmo Lehto Faksi Puhelimet aiheenaan Maasotakoulun ajankohtaiset asiat Faksi Puhelimet ja paikallispataljoona. Tilaisuuksien koko kestoksi arvioidaan noin 3 tuntia. Tervetuloa Hallitukset Sähköposti ja www-sivusto Faksi Sähköposti ja www-sivusto Faksi Yhteyshenkilö (vain yritykseltä ja yhdistykseltä) Sähköposti ja www-sivusto Yhteyshenkilö (vain yritykseltä ja yhdistykseltä) Sähköposti ja www-sivusto Luumäen Reserviupseerikerho ry:n ja Luumäen Reserviläiset ry:n Luumäen Reserviupseerikerho ry vuosikokoukset ti 19.3.2013 klo 19 Luumäen Reserviläiset ry Koneraudan alakerrassa, käsitellään kevätkokoukselle kuuluvat asiat. Molempien yhdistysten hallitukset kokoontuvat klo 18.30. Tervetuloa mukaan, kahvitarjoilu. Yhteinen keRhoilta Junkkarikämpällä 3.4. alkaen klo 18 Lappeenrannan Maanpuolustusnaiset ry:n hallitus 2013 Sanna Artell Puheenjohtaja Irma Rasa Varapuheenjohtaja Minna Värtö Sihteeri Marja-Sisko Hartikka, Päivi Latvala, Inkeri Pajari, Satu Suoknuuti JÄSENMAKSUT 2010, liittyminen rastitetaan Allekirjoitus ja nimen selvennös HENKILÖJÄSENET: JÄSENMAKSUT 2010, liittyminen rastitetaan Allekirjoitus ja nimen selvennös HENKILÖJÄSENET: vuosijäsen 10,00 ¤/vuosi vuosijäsen 10,00 ainaisjäsen 60,00 ¤/vuosi ¤/liittyminen 60,00 ¤/liittyminen YHDISTYSJÄSENET: ainaisjäsen HENKILÖJÄSENET: JÄSENMAKSUT 2010, liittyminen YHDISTYSJÄSENET: vuosijäsen, 10,00 ¤/vuosirastitetaan vuosijäsenpieni yhdistys 10,00e/vuosi HENKILÖJÄSENET: vuosijäsen, pieni yhdistys 10,00 ¤/vuosirastitetaan iso yhdistys 20,00 JÄSENMAKSUT 2010, liittyminen ainaisjäsen 60,00e/liittyminen vuosijäseniso 10,00 ¤/vuosi HENKILÖJÄSENET: vuosijäsen, yhdistys 20,00 ¤/vuosi ainaisjäsen, pieni yhdistys 90,00 ¤/liittyminen ainaisjäsen 60,00 ¤/liittyminen vuosijäsen 10,00 ¤/vuosi pieni yhdistys 200,00 90,00 ¤/liittyminen YHDISTYSJÄSENET:ainaisjäsen, iso yhdistys YHDISTYSJÄSENET: ainaisjäsen, vuosijäsen, pieni yhdistys 200,00 10,00e/vuosi ainaisjäseniso 60,00 ¤/liittyminen yhdistys ¤/liittyminen vuosijäsen, iso pieni yhdistys 10,00 ¤/vuosi YRITYS/YHTEISÖJÄSENET: YHDISTYSJÄSENET: vuosijäsen, yhdistys 20,00e/vuosi YRITYS/YHTEISÖJÄSENET: vuosijäsen ¤/vuosi yhdistys 20,00 vuosijäsen, iso pieni yhdistys 10,00 ¤/vuosi ainaisjäsen, pieni yhdistys 30,00 90,00e/liittyminen vuosijäsen 30,00 ¤/vuosi ainaisjäsen ¤/liittyminen ainaisjäsen, iso pieni yhdistys 300,00 90,00 ¤/liittyminen vuosijäsen, yhdistys 20,00 ¤/vuosi ainaisjäsen, iso yhdistys 200,00e/liittyminen ainaisjäsen 300,00 ¤/liittyminen ainaisjäsen, iso yhdistys 200,00 pieni yhdistys 90,00 ¤/liittyminen YRITYS/YHTEISÖJÄSENET: ainaisjäsen, iso yhdistys 200,00 ¤/liittyminen Etelä-Karjalan Maanpuolustuksen Tuki ry Lomakkeen palautus: YRITYS/YHTEISÖJÄSENET: vuosijäsen Lomakkeen palautus: Etelä-Karjalan Maanpuolustuksen Tuki ry 363 tai 0400-552 307 Taloudenhoitaja Juhani Pylkkänen30,00e/vuosi puh. (05) 4120 vuosijäsen 30,00 YRITYS/YHTEISÖJÄSENET: ainaisjäsen 300,00e/liittyminen Taloudenhoitaja Juhani Pylkkänen puh. ¤/vuosi (05) 4120 363 tai 0400-552 307 Faksi (05) 4120 363 ainaisjäsen 300,00 ¤/liittyminen vuosijäsen 30,00 ¤/vuosi Faksi (05) 84120 363 Rantakatu A 19, 53900 Lappeenranta ainaisjäsen 300,00 Rantakatu A 19, 53900 Lappeenranta ¤/liittyminen Sähköposti:8 [email protected] Sähköposti: [email protected] Etelä-Karjalan Maanpuolustuksen Tuki ry Lomakkeenjäsenmaksuumme palautus: Liittymisen kuuluu Etelä-Karjalan maakunnan ainoa maapuolustusaiheinen lehti, joka Taloudenhoitaja Juhani Pylkkänen puh. (05) 4120 363 tai 0400-552 307 Etelä-Karjalan Maanpuolustuksen Tuki ry Lomakkeen palautus: Liittymisen jäsenmaksuumme Etelä-Karjalan maakunnan ainoa maapuolustusaiheinen lehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa.kuuluu Saat mielenkiintoista maanpuolustusasiaa hyvin pienellä jäsenmaksulla. Faksi (05) 4120 363 Juhani Pylkkänen puh. (05) 4120 363 tai 0400-552 307 ilmestyy neljä kertaa vuodessa.Taloudenhoitaja Saat mielenkiintoista maanpuolustusasiaa hyvin pienellä jäsenmaksulla. Rantakatu A 19, 53900 Lappeenranta Faksi (05) 84120 363 Sähköposti:8 [email protected] Rantakatu A 19, 53900 Lappeenranta [email protected] Liittymisen jäsenmaksuummeSähköposti: kuuluu Etelä-Karjalan maakunnan ainoa maapuolustusaiheinen lehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Saat mielenkiintoista maanpuolustusasiaa hyvin pienellä jäsenmaksulla. Liittymisen jäsenmaksuumme kuuluu Etelä-Karjalan maakunnan ainoa maapuolustusaiheinen lehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Saat mielenkiintoista maanpuolustusasiaa hyvin pienellä jäsenmaksulla. JÄSENMAKSUT 2013, liittyminen rastitetaan Simpeleen Reserviläiset ry Simpeleen Reserviupseerikerho ry Kerhoillan jälkeen molempien kerhojen kevätkokoukset. Tervetuloa Allekirjoitus ja nimen selvennös ja yhdistykseltä) Yhteyshenkilö (vain yritykseltä Allekirjoitus ja nimen selvennös Yhteyshenkilö (vain yritykseltä ja yhdistykseltä) Kerhot ja yhdistykset Yhdysmies-lehti Uudet jäsenet ja osoitteen muutokset suoraan: Maanpuolustusyhtiö MPY Oy Jäsenrekisteri Aineistopäivät vuonna 2013: Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki tai mieluimmin internetin osoitteessa: Liittojen yhteystiedot http://www.rul.fi (Reserviupseeriliitto ry) osoite kaikilla http://www.reservilaisliitto.fi (Reserviläisliitto ry) http://www.ekres.net (Etelä-Karjalan Reserviupseeri- ja Reserviläispiirit) Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki • RUL:n toimisto puh. 09-4056 2050 • RES:n toimisto, puh. 09-4056 2040 • Maanpuolustuksen Tuki ry puh. 09-4056 2022 • Reserviläisurheiluliitto ry puh. 09-4056 2060 • Maanpuolustusnaisten Liitto ry puh. 09-4056 2094 Nro 1 Nro 2 Nro 3 Nro 4 su 10.2. ilmestyy viikolla 8 su 26.5. ilmestyy viikolla 24 su 8.9. ilmestyy viikolla 38 su 1.12. ilmestyy viikolla 50 Julkaisija: Etelä-Karjalan Maanpuolustuksen Tuki ry Päätoimittaja: Raili Leino, puh. 0400 251 740 [email protected] Sivunvalmistus: Mediasepät Oy, Pieksämäki Painopaikka: Lehtisepät Oy, Pieksämäki Yhdysmies 12 Turvallinen huristelu on nyt edullista. Nro 1 / 2013 Hulkonmäentie 130, 54190 Konnunsuo jätteen vastaanotto p. 010 841 1813 Pohjolan etuasiakkaille uusi autovakuutus nyt vuodeksi -50 %. Avoinna kaikille jätteentuojille ma–pe klo 7.00–20.00 Tiedätkö miten rahat on järkevä sijoittaa? Tiedätkö miten rahat on järkevä sijoittaa? Kun haluat pistää syrjään suuremman summan itsellesi tai läheisillesi, Kun haluat pistää syrjään suuremman summan itsellesi tai läheisillesi, OP-sijoitusvakuutus on oivallinen vaihtoehto. Useampi sijoituskohde hoituu OP-sijoitusvakuutus on oivallinen vaihtoehto. Useampi sijoituskohde hoituu yhdellä sopimuksella, ja voit vaihtaa niitä maksutta. Lisätietoja osoitteesta Etu koskee toisesta yhtiöstä siirtyviä autovakuutuksia liikennevakuutuksen yhteydessä. Edun saa yksityiskäyttöisiin yhdellä sopimuksella, op.fi/vakuutussaastaminenja voit vaihtaa niitä maksutta. Lisätietoja osoitteesta henkilöautoihin ja se on ajoneuvokohtainen. Etuasiakas on sellainen asiakas, jolla on vakuutus kolmesta eri vakuutusop.fi/vakuutussaastaminen ryhmästä Pohjolassa. Tarjous on voimassa 31.12.2012 saakka. Vakuutussopimus solmitaan OP-Pohjola-ryhmän kokonaan omistaman OP-Henkivakuutus Oy:n kanssa, jonka asiamiehenä pankki toimii. Tasokkaat vuokrahuvilat nyt kampanjahintaan Sijainti erämaajärven rannalla 35 km Imatralta. Huvilat soveltuvat ympärivuotiseen käyttöön. Hinnat alkaen 90€ 190 490€ 390 790€ arki-vrk viikonloppu viikko Hinta per huvila (1-8 hlö) www.patalaiska.fi [email protected] puh. 050 441 1094 www.evalahti.com
