Rakennusautomaatiojärjestelmien käyttöliittymäohje

Transcription

Rakennusautomaatiojärjestelmien
käyttöliittymäohje
SUUNNITTELU
TOTEUTUS
VALVONTA
RAU
Versio 3.3
13.09.2011
MUUTOKSET
Versio Muutos
3.1
3.2
Päivämäärä/
Tekijä
20.01.2006 MSi
Täsmennetty käyttöliittymäohjeen liitteitä seuraavasti:
- Grafiikkakuvamallin liitteeseen 2 lisätty suodattimien laitetunnukset (S01, S02).
- Grafiikkakuvamallin liitteeseen 3 selvennetty mistä laitetunnusjärjestelmän koodit muodostuvat (liite 3, s.1).
- Grafiikkakuvamallin liitteeseen 5 täsmennetty pikasulkukoteloiden RAU - liityntöjä sekä kansliahälyttimen / pikasulkukotelon /painevahdin välisiä kytkentöjä.
- Grafiikkakuvamallin liitteeseen 6 täsmennetty huone lämpötila-anturin esitystapaa siten, että eroteltu asetusarvopotentiometri (TH) omaksi yksiköksi.
- Grafiikkakuvamallin liitteeseen 7 täsmennetty (lisätty tarketekstiä) mallikaavion selitysosaan.
- Grafiikkakuvamallin liitteeseen 8 täsmennetty huone lämpötila-anturin esitystapaa siten, että eroteltu asetusarvopotentiometri (TH) omaksi yksiköksi.
- Grafiikkakuvamallin liitteeseen 9 täsmennetty / selventävä
tekstiosuus koskien kiinteistötunnuksen käyttöä rakennusautomaatiojärjestelmän ohjelmoinnissa (ohjelmoitaessa piste
RAU-järjestelmään ei kiinteistötunnusta huomioida).
- Lisätty uusi grafiikkakuvamalli liite 11 (keskusimujärjestelmä).
Täsmennetty käyttöliittymäohjetta ja sen liitteitä seuraavasti:
30.08.2007 MSi
- Lisätty kohtaan 2.1 suunnittelijalle velvoite selvittää valvomolaitteiden liittämisestä HUS:n LAN -verkkoon.
- Lisätty kohtaan 2.2.8 Raportointi velvoitteet sisäilman olosuhteiden ja hälytyksien yhteenvetoraporteista (2.2.8.6 Yhteenvetoraportit).
- Lisätty kohtaan 4 NYKYISTEN ALAKESKUKSIEN LIITTÄMINEN UUSITTAVAAN RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄÄN velvoitteet purkaa myös vanhat pois jäävät liityntäpisteet alakeskuksista ja valvomografiikalta.
- Lisätty velvoite, loppudokumentoinnin toimittamisesta myös
sähköisessä muodossa (2.2.15).
- Grafiikkakuvamallin liitteessä 1 olevaa ”graafisen käyttöliittymän kuvahierarkiapuustoa” täsmennetty.
- Grafiikkakuvamallin liitteeseen 1 lisätty NÄYTÖN VAKIOOSAAN linkkipinnat RAU - järjestelmäkaaviolle, ja Yhteenvetoraporteille (olosuhteet / hälytykset).
- Grafiikkakuvamallin liitteessä 1 oleva KOOSTEKUVA muutettu KOONTIKUVAKSI. Vastaavasti selosteosa muutettu vastaamaan KOONTIKUVAA.
Versio Muutos
3.3
Täsmennetty käyttöliittymäohjeen liitteitä seuraavasti:
- Muutettu kohtaan 2.1 näyttöpäätteen kooksi vähintään 24”
- Grafiikkakuvamallin liitteeseen 5 muutettu painevahdin painekytkimien laitetunnuksen muodot.
- Grafiikkakuvamallin liitteeseen 6 muutettu puhallinkonvektorien nimeämistapaa (huonetilan tunnus juoksevan numeron
eteen).
- Lisätty liitteeseen 8 ilmastointipalkkien laitenumerointi, ja
täsmennetty ilmastointipalkkiventtiileiden laitenumerointia.
- Grafiikkakuvamallin liitteeseen 9 muutettu kiireellisten hälytyspisteiden painekytkimien pistetunnuksia.
- Grafiikkakuvamallin liitteeseen 9 muutettu painekytkimien
kirjoitusasu ja pistetunnus, sekä lämpötila-anturien pistetunnus.
Päivämäärä/
Tekijä
13.09.2011
JNi/JLK
SISÄLLYSLUETTELO
1 JOHDANTO
1.1 Ohjeen tavoitteet
1.2 Ohjeen käyttö
1.3 Käyttöliittymä
1
1
1
2
2 VALVOMO
2.1 Valvomon laitteet
2.2 Valvomo- ohjelmistot
3
3
3
2.2.1 Valvomo-ohjelmistot, yleensä
2.2.2 Graafiset tulostukset, yleistä
2.2.3 Hakukuvat
2.2.4 Prosessikaaviot
2.2.5 Tasokuvat
2.2.6 Muut kuvat
2.2.7 Grafiikkakuvien piirustussäännöt
2.2.8 Raportointi
2.2.9 Hälytystoiminnot
2.2.10 Jatkohälytysten käsittely
2.2.11 Käyttäjätasot
2.2.12 Varmuuskopiointi
2.2.13 Pistetunnukset
2.2.14 Selväkielitekstit
2.2.15 Dokumentaatio
3
3
4
4
4
6
6
7
11
12
12
13
13
13
13
3 LAITTEIDEN OHJAUS JA VALVONTA
3.1 Yleistä
3.2 Ilmanvaihtokoneet
14
14
14
3.2.1 Perusilmanvaihtokoneet
3.2.2 Erilliset ilmanvaihtokoneet ja puhaltimet
3.3 Lämmitysverkostot
3.3.1 Kaukolämpöverkostot
3.3.2 Patteriverkostot
3.3.3 Ilmastointiverkostot
3.3.4 Erilliset sekoituspiirit
3.3.5 Ilmastointiverkoston häiriöhälytys
3.3.6 Käyttövesiverkostot
3.3.7 Kattilalaitokset
3.3.8 Höyryverkostot
3.4 Jäähdytysvesiverkostot
3.4.1 Vedenjäähdytyskoneet, liuosjäähdyttimet
3.4.2 Verkostot
3.4.3 Vapaajäähdytys
3.5 Erillisjärjestelmät (LVI-)
14
17
17
17
17
18
18
18
18
19
19
19
19
20
20
21
3.5.1 Yleistä
3.5.2 Pumppaamot, erotuskaivot
3.5.3 Erilliset putkistoverkostot
3.5.4 Sairaalakaasuverkostot
3.5.5 Kylmälaitteet
3.5.6 Ilmanvaihdon hätäpysäytys
21
21
21
21
22
22
3.6 Erillisjärjestelmät (SÄHKÖ-)
22
3.6.1 Yleistä
3.6.2 Sähköjärjestelmät (> 400V.)
22
23
3.6.3 Sähköjärjestelmät ( 400V.)
3.6.4 Teletekniset järjestelmät
23
24
4 NYKYISTEN ALAKESKUKSIEN LIITTÄMINEN UUSITTAVAAN
RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄÄN
4.1 Yleistä
4.2 Liittämisperiaatteet
25
25
25
5 RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄN TIETOJEN MÄÄRITTÄMINEN
26
6 TAPAHTUMAOHJELMAT
26
LIITTEET
Liite 1
Liite 2
Liite 3
Liite 4
Liite 5
Liite 6
Liite 7
Liite 8
Liite 9
Liite 10
Liite 11
Grafiikkasivumallit; Grafiikkapolku
Säätökaaviomalli; Tuloilmakone
Säätökaaviomalli; Lämmitysjärjestelmä
Säätökaaviomalli; Jäähdytysjärjestelmä
Säätökaaviomalli; Erillispisteet (pikasulkukotelo)
Säätökaaviomalli; Puhallinkonvektorit
Säätökaaviomalli; Saneerattu iv-kone (uudet tunnukset)
Säätökaaviomalli; Jäähdytyspalkkialueet
Rakennusautomaatiojärjestelmän tietojen määrittäminen
Tapahtumaohjelmat
Säätökaaviomalli; Kaasunpoistojärjestelmä
Rakennusautomaatiojärjestelmän
1(26)
RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMIEN KÄYTTÖLIITTYMÄOHJE
1 Johdanto
1.1 Ohjeen tavoitteet
Käyttöliittymäohjeen tavoitteena on yhtenäistää Helsingin Yliopistollisen
keskussairaalan (HYKS:in) alueilla toteutettavien uusien ja saneerattavien
rakennusautomaatiohankkeiden suunnitteluperiaatteet, rakennusautomaatiojärjestelmien valvomokäyttöliittymät ja raportit sekä valvontapisteiden laitetunnukset ja selväkielitekstit.
Valvomoiden käyttöliittymät ja raportit rakennetaan samojen periaatteiden mukaan kaikissa kohteissa, jolloin järjestelmien käyttö helpottuu
mm. päivystystilanteessa.
Valvontapisteet määritellään samojen periaatteiden mukaan kaikissa
kohteissa. Pistevalinnoissa tulee kiinnittää erityistä huomiota tilaajan
tarpeisiin seurata taloteknisten järjestelmien toimintaa, energiankulutusta ja sisäolosuhteita käyttövaiheen aikana.
Valvontapisteiden laitetunnukset ja selväkielitekstit yhtenäistetään tämän ohjeen mukaisesti. Erityistä huomiota tulee kiinnittää kiireellisten
hälytyksien (hälytysluokat 1 ja 2) sekä LVI- ja sähköerillispisteiden laitetunnuksien ja selväkielitekstien määrittelyissä. Pisteiden tunnuksista
ja teksteistä tulee saada yksiselitteisesti selville esim. mikä laite hälyttää.
Ohjetta laadittaessa on otettu huomioon käyttäjien tarpeet sekä aikaisemmin
laaditut käyttöliittymäohjeet.
1.2 Ohjeen käyttö
Ohjetta käytetään kaikissa HYKS:n alueella toteutettavien rakennusautomaatiojärjestelmien suunnittelussa ja toteutuksessa.
Rakennusautomaatiosuunnittelija noudattaa käyttöliittymäohjeen periaatteita
RAU-suunnitteluasiakirjoissa ja huolehtii yhdessä LVI-, sähkö- ja muiden erikoisalojen suunnittelijoiden kanssa, että valvontapistevalinnat ja valvontapisteiden tunnukset ja selväkielitekstit tehdään käyttöliittymäohjeen mukaisesti.
Kuhunkin rakennuskohteeseen hankittavat RAU-järjestelmät ja -ohjelmistot
eritellään tarkemmin ko. kohteen suunnitteluasiakirjoissa.
Rakennusautomaatiourakoitsija noudattaa toteutuksessa käyttöliittymäohjeen periaatteita, erityisesti käyttöliittymän rakennetta, raportointia ja pisteiden laitetunnuksia ja selväkielitekstejä koskevat asiat.
_______________________________________________________________________
www.hus-kiinteistot.fi
2(26)
1.3 Käyttöliittymä
Käyttöliittymällä tarkoitetaan rakennusautomaatiojärjestelmien valvomolaitteita ja -ohjelmistoja, joiden avulla kiinteistön käyttäjät valvovat ja ohjaavat
RAU-järjestelmään liitettyjä LVIS-, KSL-, -ym. järjestelmiä ja laitteita.
_______________________________________________________________________
3(26)
2 Valvomo
2.1 Valvomon laitteet
Peruskokoonpanoltaan klinikkakohtaisen valvomon laitteisto on seuraava:
PC/ keskusyksikkö (sisältää ADSL-/ISDN-modeemit)
Näyttöpääte näppäimistöin ja hiirellä, vähintään 24” näyttö
Hälytyskirjoitin
Raportti värikirjoitin
Huoltopääte (siirrettävä, ellei alakeskuksia ole varustettu kiintein käyttönäppäimistöin)
UPS- laite (valvomon ½ h. syöttöä varten)
Hankittavat valvomolaitteet ja niiden tekniset ominaisuudet määritellään kohteen rakennusautomaatiotyöselityksessä. Ellei laitekannan yhtenäisyys muuta edellytä tulee käyttää teknisiltä ominaisuuksiltaan alan nykyaikaisimpia
laitteita, erityisesti PC:n osalta, niin että käyttöliittymäohjeen asettamat vaatimukset toteutuvat.
Suunnittelijan tulee aina tapauskohtaisesti selvittää valvomolaitteiden liittämisestä HUS:n LAN-verkkoon.
2.2 Valvomo- ohjelmistot
2.2.1 Valvomo-ohjelmistot, yleensä
Valvomo-ohjelmiston päivitystarve arvioidaan aina hankkeen suunnitteluvaiheen aikana.
Mikäli valvomo-ohjelmisto päivitetään hankkeen yhteydessä, tulee suunnitteluvaiheen aikana myös selvittää vaihtoehtoisesti Internet-pohjaisten (webselain) valvomo-ohjelmistojen soveltuvuutta RAU - järjestelmän käyttöliittymäksi.
2.2.2 Graafiset tulostukset, yleistä
Käyttöpäätteellä on voitava tulostaa ja laatia hakukuvia, dynaamisia prosessikaavioita, paikannuskuvia (tasokuvia), taulukoita ja käyrä/ pylväsdiagrammeja. Taulukoiden ja diagrammien laadintaa varten käyttöliittymässä on oltava EXCEL- taulukkolaskentaohjelma.
Käyttöliittymän graafinen rakenne ja käyttötapa on sovittava yhdessä rakennuttajan kanssa ja täsmennettävä urakoitsijalle ennen käyttöliittymän ohjelmointia.
Käyttöliittymän hakukuvien hierarkia on esitetty liitteessä 1.
_______________________________________________________________________
4(26)
2.2.3 Hakukuvat
Hakukuvat sisältyvät urakkaan. Hakukuvissa on klinikkakohtainen listaus
osajärjestelmistä ja niissä valintaikkuna prosessikaavioon ja paluuyhteys klinikan pohjakuvaan ja hakukuvaan.
2.2.4 Prosessikaaviot
Prosessikaaviot sisältyvät urakkaan. Lisäyksiä ja muutoksia on voitava tehdä
käyttöpäätteellä jolloin käytetyt symbolit ja kuva-alkiot sisältyvät valvomoohjelmistoihin. Kaavioiden laadinta tapahtuu hiirellä ja näppäimistöllä.
Yhteen kaaviosivuun on voitava liittää vähintään 60 jatkuvasti päivittyvää
(dynaamista) järjestelmän arvoa mittayksikköineen tai laitteen tilailmaisua.
Kukin näytetty parametri on voitava tekstittää pistetunnuksellaan ja max. 20
merkin selitetekstillä.
Näyttöikkunat on voitava sijoittaa vapaasti kaaviosivulle.
Parametrien tilat ja tilan muutokset ilmaistaan säätökaaviossa värein ao.
symbolissa/ näyttöikkunassa. Punainen väri varataan ainoastaan hälytystilan ilmaisuun.
Tulevien ja poistuvien hälytyksien on tulostuttava näyttöön riippumatta siitä
onko asianomainen prosessikaavio tai muu grafiikkakuva valittu näyttöön.
Asetusarvoja, käyntiaikoja, säädön parametrejä yms. on voitava muuttaa
prosessikaavion apukuvista, jotka on saatava näyttöön maks. kahdella näyttöikkunan sisäkkäisellä valinnalla.
Kaavioiden ym. muutoksien teko käyttöpäätteellä ei saa keskeyttää rakennusautomaatiojärjestelmän normaalia toimintaa.
Prosessikaavioiden lukumäärä määritellään klinikkakohtaisesti asianomaisen rakennusautomaatiojärjestelmän työselityksessä.
Prosessikaaviot käsittävät yhden sivun osajärjestelmän perusosalle (esim.
tulo-/ poistoilmakone) ja tarvittavan määrän jatkosivuja palvelualueen ilmanjakelusta (esim. jälkikäsittely-yksiköt), verkostosta ym.
Kaaviosivusta on valintaikkunayhteys edelliseen/ seuraavaan kaaviosivuun
ja kerrostaso/ palvelualuekuviin sekä paluuyhteys pääjärjestelmäkuvaan.
Erillisjärjestelmien pisteet esitetään dynaamisina taulukon muodossa tai ne
voidaan esittää sijainnin/ palvelualueen mukaisilla grafiikkakuvilla.
2.2.5 Tasokuvat
Tasokuvat sisältyvät urakkaan. Lisäyksiä ja muutoksia on voitava tehdä käyttöpäätteellä jolloin käytetyt symbolit ja kuva-alkiot sisältyvät valvomoohjelmistoihin. Kaavioiden laadinta tapahtuu hiirellä ja näppäimistöllä.
Yhteen kaaviosivuun on voitava liittää vähintään 60 jatkuvasti päivittyvää
(dynaamista) järjestelmän arvoa mittayksikköineen tai laitteen tilailmaisua.
_______________________________________________________________________
5(26)
Kukin näytetty parametri/ laite on voitava tekstittää pistetunnuksellaan ja
maks. 20 merkin selitetekstillä.
Näyttöikkunat on voitava sijoittaa vapaasti kaaviosivulle.
Tasokuvat laaditaan seuraavan kuvahierarkian mukaisesti:
0.
Kartta
Karttakuva laaditaan jos käytössä on yhteisvalvomo, josta voidaan valvoa
kaikkia alueen klinikoita ja erillisiä kiinteistöjä.
Kaikki alueen kiinteistöt kuvataan aluekartassa, josta voidaan siirtyä halutun
klinikan tms. kiinteistön pohjakuvaan. Mikäli jokin valvottava kohde sijaitsee
alueen ulkopuolella, sen kuvake on liitettävä aluekarttaan.
Karttakuvasta on valintaikkunayhteys alueen klinikoihin ja muihin erillisiin
kiinteistöihin.
1.
Klinikan pohjakuva
Pohjakuvaan sijoitetaan klinikan rakennusosat. Pohjakuvasta on valintaikkunayhteys erillisiin rakennusosakuviin ja paluu karttakuvaan.
2.
Rakennusosa
Rakennusosakuvaan sijoitetaan rakennuksen kerrokset. Rakennusosakuvasta on valintaikkunayhteys eri kerrostasokuviin ja paluu pohjakuvaan.
3.
Kerrostasokuva
Kerrostasokuvat laaditaan niistä kerroksista, joissa on rakennusautomaatiojärjestelmän tai siihen liittyvien muiden järjestelmien laitteita tai palvelualueita. Näitä ovat:
-
iv- koneiden tai erillisten jälkikäsittelypiirien palvelualueet
-
valvonta-alakeskukset
-
rakennusautomaatiojärjestelmään liitettyjä laitteita palvelevat ryhmäkeskukset
-
iv- konehuoneissa olevat tulo-/ poistoilmakoneet
-
erilliset iv- koneet
-
huonetilojen mittausarvot
-
erillispisteiden hälytys- ja tilatiedot
-
huonekohtaisista erillissäädöistä mittaukset sekä pääsy asetusarvojen
ja säätöparametrien asetteluun
Kerrostasokuvasta on valintaikkunayhteys suoraan kuvassa esitettyjen osajärjestelmien prosessikaavioon ja paluu rakennusosakuvaan.
Kerrostasokuvissa esitetyillä ilmanvaihtokoneilla on dynaaminen käyttötilan
tai hälytyksen ilmaisu.
_______________________________________________________________________
6(26)
Iv- konehuoneissa ja lämmönjakohuoneissa olevia mittaustietoja ei esitetä
kerrostasokuvassa.
2.2.6 Muut kuvat
Osajärjestelmien vertailtavuudesta riippuen voidaan määrittää ”yhteenvetokuvia”, jotka käsittävät koneryhmiä tai esim. sopivasti ryhmiteltyjä pääparametrejä, joiden vertailu antaa kuvan mahdollisista poikkeamista toimintatilojen ja mittausarvojen suhteen.
Samassa ilmanvaihto- tai muussa vastaavassa konehuoneessa olevat koneet koostetaan yhdeksi näytöksi jolloin voidaan suorittaa ”konehuonekierros” valvomossa koneelta koneelle.
Useamman koneen pääparametreistä, esim. tuloilman lämpötilasta, kanavapaineesta yms. muodostetaan pylväsnäytöin profiilikuva, jossa toleranssialue ja poikkeamat ylös- tai alaspäin osoitetaan hälytys- tai huomiovärillä
(Liite 1, lehti 6).
Prosessikaavioissa on valintaikkuna lisätietosivulle, jossa on ko. osajärjestelmää koskevat tärkeimmät tiedot, kuten toimintaselostukset, viritysarvot ja
muu ei- dynaaminen muistiotiedosto.
2.2.7 Grafiikkakuvien piirustussäännöt
Prosessikaavioiden rakenne on liitteissä 2-8 esitetyn mukainen, jolloin virtaussuunnat ym. ovat kaikissa kohteissa yhtenäiset.
Värejä valittaessa on huomioitava, että ne myös saadaan näkymään väritulostimen paperille.
Prosessikaavioissa käytettävät värit ja niiden merkitys ovat seuraavat:
Dynaaminen osa
Väri
Merkitys
Huom.
Violetti
Sininen
Turkoosi
Säätöohjaus
Vihreä
Käynti
Keltainen
Asetusarvo
Oranssi
Poikkeutettu arvo
Punainen
Hälytys (ainoastaan!)
*)
Valkoinen Seis- tila, mittaus
*)
Nopeusportaan indikointi tekstillä: 1/2-, osa-, 1/1- nop
_______________________________________________________________________
7(26)
Staattinen osa
Väri
Merkitys
Huom.
Violetti
Sininen
Vaalean sininen
Raitisilmakanava
Turkoosi
Vihreä
Keltainen
Muutettavan asetusarvon otsikko
Vaalean keltainen
Poisto-/ jäteilmakanava
Punainen
Ei käytössä
Vaalean punainen
Käsitellyn ilman kanava
Harmaa
Rajaus, kirjoitintulostuksen pohja
Valkoinen
Rajaus, tekstit, symbolien rajaviivat
2.2.8 Raportointi
2.2.8.1
Yleistä
RAU-suunnitteluasiakirjoissa määritellään kohdissa 2.2.8.2-2.2.8.6 esitetyt
seurannat ja raportit.
2.2.8.2
Kulutusseuranta
Kulutusseuranta ja mittarikohtainen kuukausiraportointi toteutetaan rakennusautomaatiojärjestelmän avulla. Kulutusseurannan muu raportointi tapahtuu huolto- ja ylläpitojärjestelmässä (RYHTI™).
Kulutustietojen siirtäminen rakennusautomaatiojärjestelmästä ylläpitojärjestelmään (RYHTI™) pitää selvittää suunnitteluvaiheen aikana tapauskohtaisesti. Ensisijainen tavoite on, että kulutustiedot siirtyvät automaattisesti.
Raporteissa tulostetaan määrämittauksin kerätyt kulutustiedot. Raportointijakson pituus on pääsääntöisesti yksi kuukausi.
Muistikapasiteetin on mahdollistettava kuukausitasolla suoritettavat vertailut
edellisen vuoden vastaaviin kulutustietoihin kymmenen vuoden aikana.
_______________________________________________________________________
8(26)
Raporttimallien on oltava yhtenäiset rakennusautomaatiojärjestelmässä ja ylläpitojärjestelmässä.
Raporteissa tulostuu kumulatiivinen yhteenveto kuluvan vuoden alusta kuukausittain.
Jos kulutusmittauksia on paljon, niistä laaditaan oma grafiikkakaavio (koostekuva).
1)
Lämpöenergia (kuukausiraportti)
Mitattu kulutus
(kuluva vuosi, edellinen vuosi, poikkeama %)
Normitettu kulutus (kuluva vuosi, tavoitekulutus, edellisen vuoden
kulutus, poikkeama tavoitekulutuksesta %)
Lämmöntarveluku (kuluva vuosi, edellinen vuosi, normaali vuosi)
2)
Sähköenergia (kuukausiraportti)
Mitattu kulutus, tavoitekulutus, edellisen vuoden kulutus, poikkeama
tavoitekulutuksesta %
3)
Vesimäärä (kuukausiraportti)
Mitattu kulutus, tavoitekulutus, edellisen vuoden kulutus, poikkeama
tavoitekulutuksesta %
Kulutuksen seurannan toiminnan varmistamiseksi on anturilaitteiden toimintaan (pulssimittarit yms.) kiinnitettävä erityistä huomiota varsinkin saneerattavissa järjestelmissä.
Veden ja höyryn kulutuksen mittaus pienillä virtaamilla on osoittautunut ongelmalliseksi joten soveltuvin mittaustapa ja pulssien lukumäärä, kesto ym.
arvot on määriteltävä jo suunnittelun yhteydessä.
2.2.8.3
Käyttötuntilaskenta
Järjestelmä laskee käyttötilan valvontaan liitettyjen koneiden ja laitteiden
käyttötunnit kosketintietojen tai ohjauksen perusteella ja hälyttää annetun
käyttötuntimäärän ylittyessä. Laskennat kootaan raportteihin rakennuksittain/järjestelmittäin (esim. lämmitys-, vesi- ja viemäri-, IV-järjestelmät, jne.)
Koneissa, joissa on kaksi kierroslukua ja yksi moottori, lasketaan osa- ja 1/1tehon käyttötunnit yhteen.
Käyttötuntiraportti on listatuloste tai grafiikkakuva. Raportti tulostetaan automaattisesti kuukausittain ja muulloin pyydettäessä. Käyttötuntiraportti sisältää seuraavat tiedot:
kertyneet käyttötunnit edellisestä nollauksesta
käyttötuntien raja-arvon (aseteltavissa)
_______________________________________________________________________
9(26)
raja-arvon ja käyttötuntien välinen ero
käyttötuntien nollaus pvm
huomautussarake
2.2.8.4
Huoltoilmoitusraportit
Raporteissa tulostetaan laitteiden käyntiaikaseurantaan sidottuja huoltotoimenpideohjeita ja seurantailmoituksia tai ne voivat perustua kalenteriohjelmiin.
Käyttötuntimäärät lasketaan ja niille asetetaan tarvittaessa hälytysrajat. Rajan ylittyessä annetaan hälytys ja tulostetaan käyttötuntimäärä ja mahdollinen toimenpideohje.
Veden kulutusmittaukset on varustettava vuorokautisin vertailuhälytysrajoin
mahdollisten vuotojen ilmaisemiseksi.
Kalenteriin sidotuilla ilmoituksilla muistutetaan käyttäjää esim. vuodenajoittain suoritettavista asetusarvon tai käyttötilan muutoksista jne.
Toimenpideohjeita voidaan myös antaa kiireellisten hälytyksien yhteydessä.
Ohjeisiin voidaan määritellä henkilöt joihin on vikatapauksessa otettava yhteyttä ja heidän puhelinnumeronsa.
Järjestelmässä on oltava mahdollisuus toimenpideohjeiden lisäämiseen tarvittaessa.
Ohjeiden tulee olla yleisluontoisia eikä liian teknisiä. Toimenpideohjeet laatii
käyttäjä, ellei toisin sovita.
Huolto- ja toimenpideraportteja varten varataan yksi näyttösivu kutakin ilmoitusta varten.
2.2.8.5
LTO- hyötysuhdeseuranta
Ilmanvaihtokoneiden LTO- laitteille lasketaan kone- tai koneryhmäkohtainen
lämmön talteenoton hyötysuhde.
Laskenta on jatkuvaa, mutta koneen käynnistymisen jälkeisen kytkeytymisviiveen on oltava aseteltavissa. Lasketulle arvolle on voitava asetella hälytysraja.
Laskenta suoritetaan ulkoilman, ja LTO:n yli mitatun lämpötilaeron (tulo- tai
vast. poistoilmapuolella) perusteella huomioiden mahdollisten erillispoistojen
arvioidut ilmamääräosuudet.
Tulokset on voitava tallentaa asetelluin määrävälein kovalevyn historiatiedostoon.
LTO:n hyötysuhde lasketaan seuraavan kaavan mukaisesti:
(Tlto-Tu)/(Tp-Tu)* I*100 missä,
Tlto = tuloilman lämpötila LTO:n jälkeen
Tu = ulkoilman lämpötila
_______________________________________________________________________
10(26)
Tp = poistoilman lämpötila
I
= koneen käyntitilatieto (0 tai 1)
2.2.8.6
Yhteenvetoraportit
Sisäilman olosuhteiden yhteenvetoraportissa esitetään tila / tilaryhmäkohtaisesti kuukausittain kunkin tilan / tilaryhmän huonelämpötilan / huonekosteuden minimi- ja maksimiarvot, keskiarvot sekä niiden pysyvyys (%:ssa kuinka
suuren osan ajasta olosuhteet ovat pysyneet minimi- ja maksimitavoitearvojen sisällä, huom. laskenta iv- kojeen käyntiaikana). Arvioitu mittauspisteiden
(lämpötila- ja kosteusmittaus) määrä, mikä tulee liitettäväksi olosuhdeseurantaan on alustavasti n. 60-80 pistettä (arvio).Seurattavat tilat ja tilaryhmät,
liitettävien seurantapisteiden määrä ym. on sovittava ja varmistettava tilaajan
kanssa ennen niiden ohjelmoimista.
Hälytyksien yhteenvetoraportissa esitetään rakennuskohtaisesti kuukausittain hälytysmäärät kiireellisyysluokittain. Tämän lisäksi järjestelmän hälytyshistoriasta pitää kuukausittain voida ottaa / tulostaa yhteenvetoraportti eniten hälyttävistä pisteistä (esim. TOP 10- hälytyslista), missä on esitetty hälytyspistekohtaisesti eniten hälyttäneet pisteet ja niiden esiintymiskerrat / kuukausi.
Em. raportteihin liittyvät yksityiskohdat, raporttien ja tietojen hyödyntäminen
tilaajan jatkoraportointia varten (RYHTI ym.) on sovittava ja varmistettava tilaajan kanssa ennen niiden ohjelmointia.
_______________________________________________________________________
11(26)
2.2.9 Hälytystoiminnot
Hälytykset tulostetaan aina välittömästi näytölle ja hälytyskirjoittimelle ja ilmaistaan äänimerkillä, jonka voimakkuus on säädettävissä.
Hälytystekstin on oltava yksiselitteinen ja hälytyskohteeseen kohdistava.
Saapuvat hälytykset on osoitettava näytölle niin, että ne eivät kokonaan peitä entisiä, voimassa olevia.
Saapuneet hälytykset kuitataan näyttöpäätteeltä.
Kuitatun hälytyksen on säilyttävä näkyvissä kunnes ko. parametrin tila on
palautunut normaaliksi.
Poistuvasta hälytyksestä tulostetaan erillinen ilmoitus näytöllä.
Myös poistuneista hälytyksistä on voitava tulostaa listaus halutulla aikavälillä.
Hälytykset on voitava varustaa halutun pituisella viiveellä.
Laitteiden ollessa pysäytetty hallitusti (rakennusautomaatiojärjestelmästä),
niiden tilat tai raja-arvojen ulkopuolelle ajautuvat parametriarvot eivät saa aiheuttaa hälytystä.
Käynnistyvien laitteiden parametrit eivät saa aiheuttaa hälytystä ennen kuin
asetettu käynnistymisviive on kulunut ja arvot ovat ehtineet asettua toimintaalueelleen.
Jännitekatkon yhteydessä hallitusti pysähtyneet laitteet eivät saa aiheuttaa
hälytyksiä alkusyyn hälytystä lukuun ottamatta.
Kaikki hälytykset on voitava estää yksittäin käyttöpäätteeltä (esim. huoltotoimenpiteiden ajaksi).
Hälytykset ryhmitellään kolmeen kiireellisyysluokkaan:
1. Hälytysluokka 1 (turvallisuushälytys)
Hälytys ilmaistaan kyseisen klinikan paikallisvalvomossa ja siirtyy jatkohälytyksenä Mars-valvomoon ja siitä edelleen huoltohenkilön/päivystäjän GSMpuhelimeen.
-
Palohälytys
-
Energian jakeluun liittyvät hälytykset
-
Sairaalakaasuhälytykset
_______________________________________________________________________
12(26)
-
Hissihälytykset
2. Hälytysluokka 2 (kiireellinen hälytys)
Hälytys ilmaistaan kyseisen klinikan paikallisvalvomossa ja siirtyy jatkohälytyksenä Mars-valvomoon ja siitä edelleen huoltohenkilön/päivystäjän GSMpuhelimeen.
-
Jäätymisvaaratermostaatit
-
Etulämmityspatterien kiertovesipumput
-
Valvonta-alakeskuksien vikahälytykset
-
Tärkeiden ilmanvaihtojärjestelmien (esim. leikkaussalit, ATK-tilat, sähkötilat ym.) puhaltimien, pumppujen ym. hälytykset
-
Tärkeiden lämmitysverkostojen pumppujen hälytykset ja painehälytykset
-
Tärkeiden jäähdytysjärjestelmien ja jäähdytyslaitteiden (kudospankit,
näytejääkaapit yms.) pumppujen, paine-, ym. hälytykset
-
Muut erikseen määriteltävät tärkeät hälytykset
Tärkeiden ilmanvaihto-, lämmitys-, jäähdytysjärjestelmien ym. hälytykset selvitetään suunnitteluvaiheen aikana käyttäjien kanssa. (kts. myös kohta ”Rakennusautomaatiojärjestelmän tietojen määrittäminen”)
3. Hälytysluokka 3 (ei- kiireellinen hälytys)
Hälytys ilmaistaan kyseisen klinikan paikallisvalvomossa.
-
Kaikki muut hälytykset
2.2.10 Jatkohälytysten käsittely
Hälytysluokkien 1 ja 2 jakohälytykset annetaan yksilöityinä pistetunnuksin ja
selväkielitekstein jatkohälytysjärjestelmään (MARS- valvomo). Mars valvomo
ohjaa jatkohälytykset (hälytysluokat 1 ja 2) vuorokauden ajasta riippuen, joko
huoltohenkilölle tai päivystäjälle.
Kunkin kohteen (klinikan) rakennusautomaatiojärjestelmän valvomo-pc:ssä
tulee olla tarvittavat ohjelmistovalmiudet tarvittaessa siirtää kiireelliset hälytykset (hälytysluokat 1 ja 2) suoraan kohteesta/klinikasta huoltohenkilön/päivystäjän GSM-puhelimeen selväkielitekstein.
2.2.11 Käyttäjätasot
Järjestelmän käyttöön liittyvät toimenpiteet ryhmitetään neljään tasoon, jotka
avautuvat kunkin käyttäjän tunnuksen tai salasanan mukaisesti.
Ohjelmointitasot on hyväksytettävä käyttäjällä ennen niiden ohjelmointia.
_______________________________________________________________________
13(26)
1. Tulostustaso
Käyttäjä voi tulostaa näyttöpäätteellä ja kirjoittimilla kaikkia käyttöliittymän kohteita ja kuitata hälytykset.
2. Asettelutaso
Käyttäjä voi tehdä käyttötilojen ja asetusarvojen sekä aikaohjelmien ja
säätöparametrien muutokset
3. Ohjelmointitaso
Käyttäjä voi tehdä kaikki käyttöpäätteellä käyttäjälle sallitut ohjelmointityöt ja ohjelmien muutokset. Ohjelmointitaso sulkeutuu määräajan kuluttua, ellei tasossa toimita
4. Laitetoimittajataso
Vain laitetoimittajan edustaja voi tehdä kaikki käyttöpäätteellä tehtävät
ohjelmointityöt ja ohjelmien muutokset
2.2.12 Varmuuskopiointi
Rakennusautomaatiourakoitsijan tulee toimittaa varmuuskopio järjestelmien
ohjelmistoista rakennuttajan säilytettäväksi.
Ohjelmien ja niiden päivitettyjen versioiden säilymisen varmistamiseksi, on
säännöllisin väliajoin tai aina päivitettäessä huolehdittava varmuuskopioiden
ottamisesta ja taltioinnista. Urakan takuuaikana tulee rakennusautomaatiourakoitsijaa velvoittaa varmuuskopion ottamiseen ja taltiointiin. Urakan takuuajan loputtua käyttöhenkilökunnan tulee määräajoin huolehtia varmuuskopion ottamisesta ja taltioinnista.
2.2.13 Pistetunnukset
Pistetunnuksien laatimisohje esimerkkeineen sisältyy erilliseen, suunnittelualakohtaiseen asiakirjaan ”Laitetunnusjärjestelmä LVIA”.
2.2.14 Selväkielitekstit
Selväkielitekstien laatimisohje esimerkkeineen on esitetty tämän ohjeen liitteessä 9 (Rakennusautomaatiojärjestelmän tietojen määrittäminen).
2.2.15 Dokumentaatio
Urakoitsijan pitää toimittaa loppudokumentaationsa myös sähköisessä muodossa. Kyseiset loppudokumentit on esitetty tapauskohtaisesti projektin RAU
- työselityksessä.
_______________________________________________________________________
14(26)
3 Laitteiden ohjaus ja valvonta
3.1 Yleistä
Rakennusautomaatiojärjestelmään liitettävät valvontapisteet pyritään määrittelemään samojen periaatteiden mukaan eri kohteissa/klinikoissa. Pisteet
määritellään tämän ohjeen mukaisesti (kts. myös liitteissä olevat esimerkkikaaviot).
Pistevalinnoissa tulee ottaa huomioon riittävä hälytysvalvonta, energiataloudellisuus sekä tilaajan ja käyttäjän tarpeet seurata taloteknisten järjestelmien
toimintaa, energiankäyttöä ja sisäolosuhteita käyttövaiheen aikana.
Olosuhdetietoja (huonelämpötiloja ym.) on tähän asti liitetty järjestelmään
säästeliäästi. Jatkossa tulee kiinnittää erityistä huomiota myös olosuhdetietojen seuraamiseen ja mittaamiseen.
Kaikissa toisiaan vastaavissa kohteissa/klinikoissa sovelletaan yhdenmukaista pistevalintaa tämän ohjeen mukaisesti, ellei käyttö erikseen määrättävissä kohteissa vaadi poikkeavaa toteutustapaa.
3.2 Ilmanvaihtokoneet
3.2.1 Perusilmanvaihtokoneet
a) Puhaltimien ohjaukset, lukitukset, indikoinnit/ ristiriitahälytykset
Puhaltimet pyritään aina varustamaan taajuusmuuttajin. Puhaltimien ohjaukset toteutetaan rakennusautomaatiojärjestelmästä. Taajuusmuuttajien ohituskäytön tarve määritellään suunnitteluvaiheessa yhdessä LVISsuunnittelijoiden kanssa prosessin ja koneen palvelualueen tärkeyden perusteella.
Myös puhaltimien joissa ei ole taajuusmuuttajia käyttötilan ohjaukset (0/osa- /1/1- kierrosnopeus) tapahtuvat rakennusautomaatiojärjestelmästä. Ohjaus kohdistetaan ensisijaisesti tuloilmapuhaltimelle. Jos poistoilmapuhaltimen (puhaltimien) käyntitila on yksiselitteisesti tuloilmapuhaltimesta riippuva,
se voidaan lukita tähän ryhmäkeskustasolla (kovalukitus). Muussa tapauksessa lukitus on toteutettava alakeskuksessa ohjelmallisena lukituksena
omalla ohjauspisteellä kullekin puhaltimelle.
WC- tilojen poistopuhaltimia ei yleensä pysäytetä tuloilmakoneen ollessa
pysäytettynä.
Kaikkien puhaltimien käyntitila (käyntitilat) ilmaistaan erikseen valvontajärjestelmässä ja ristiriidasta ohjauksen ja toteutuneen käyttötilan välillä annetaan ohjelmallinen ristiriitahälytys.
Taajuusmuuttajalla varustetuista koneista liitetään valvontajärjestelmään
ryhmäkeskuksen kontaktorin käyttötilan (indikointipiste) lisäksi myös taa_______________________________________________________________________
15(26)
juusmuuttajan ohituskäyttökytkimen käyttötila (indikointipiste, kun taajuusmuuttajan ohituskäyttö on voimassa). Tällaiset taajuusmuuttajien ohituskäyttökytkimillä varustettujen puhaltimien ryhmäkeskuksiin on huomioitava viiveaikareleet, jotka toimivat myös tilanteissa, joissa puhallin joudutaan ohjataan
käsikäytölle ryhmäkeskuksesta.
Mahdollisesta koneen varasyötölle siirtymisestä on saatava hälytys.
Ulko- ja poistoilmapellit lukitaan asianomaisen puhaltimen toimintaan alakeskuksessa joko kovalukituksena tai ohjelmallisena lukituksena.
Isojen peltien ja korkeiden puhallinpaineiden ollessa kyseessä on huomioitava peltien ennakkoavautumisaika peltien sekä kanavien vaurioitumisvaaran vuoksi. Näissä tapauksissa on ennakkoavautumisen toteuduttava myös
puhaltimia ryhmäkeskuksesta käynnistettäessä ja taajuusmuuttajien ohituskäytöllä.
b) Jäätymisvaaratermostaatti, etulämmityspatterin pumppu
Tuloilmakoneen jäätymisvaaratermostaatin toiminta aiheuttaa hälytyksen rakennusautomaatiojärjestelmässä.
Etulämmityspatterin pumpulla on käyttötilan osoitus ja ohjelmallinen pysähtymishälytys rakennusautomaatiojärjestelmässä.
Jäätymisvaaratermostaattien toiminta ja etulämmityspatterin pumpun pysähtyminen on kovalukittava ryhmäkeskuksessa ilmanvaihtokoneen pysäytykseen ja sen kautta peltien sulkeutumiseen. Lukituksen on vaikutettava myös
koneen mahdollisesti ollessa ryhmäkeskuksesta käsikäytöllä tai taajuusmuuttajan ohituskäytöllä.
Jäätymisvaaratermostaatit sijoitetaan alakeskuskaappiin, jossa ne hälytystoiminnon tapahduttua on käytävä käsin kuittaamassa.
Jäätymisvaaratermostaatin anturi sijoitetaan patterin eniten jäätymisalttiiseen
ripaputkeen paluuvesipuolelle. Tällöin ei erillistä anturia patterin paluuvesi
mittausta varten tarvita vaan mittaus voi tapahtua jäätymisvaaratermostaatin
mittausviestistä.
c) LTO- liuospumput, jäähdytyspatterin pumput
Pumput varustetaan ohjauksella valvomosta ja käynnin osoituksella ohjelmallisin ristiriitahälytyksin.
d) Kostuttimet
Sähköllä toimivaa kostutinta (höyrykostutin) ohjataan analogisella säätöviestillä. Kostuttimessa on oltava häiriöhälytys, joka viedään rakennusautomaatiojärjestelmään.
Höyryverkostoon suoraan yhdistettävän kostuttimen höyrylinjassa on oltava
venttiili, joka on kovalukittu lauhteen ylilämpötermostaattiin. Säädön moottoriventtiilin on oltava jännitekatkon sattuessa omavoimaisesti sulkeutuva.
_______________________________________________________________________
16(26)
Kostuttimien on kytkeydyttävä pois toiminnasta iv- koneen pysähtyessä tai
ilman virtauksen kanavassa pienentyessä asetusarvon alapuolelle.
e) Mittaukset
Mittauksia varataan rakennusautomaatiojärjestelmään riittävästi, jolloin voidaan seurata, analysoida sisäolosuhteita ja varmistaa järjestelmien ja laitoksen oikea toiminta sekä tehdä vikatapauksissa johtopäätöksiä vian syystä ja
laajuudesta.
Mittauspisteisiin ohjelmoidaan pääsääntöisesti ylä- ja alarajahälytystoiminnot.
Koneissa, joissa ei ole etujäähdytyspatteria on tuloilman lämpötilan liukuvien
hälytysrajojen välistä toleranssialuetta kasvatettava kesäkuukausina ulkoilman lämpötilasta riippuen.
Kanavien lämpötila-anturien on oltava riittävän pitkiä.
LTO:n jälkeen asennetun kanava-anturin on oltava keskiarvoanturi joka ylettyy vähintään kaksi kertaa kanavan poikki.
Glykoli- LTO:n huurtumista on valvottava liuoksen lämpötilan mittauksella tuloilmapatterin jälkeen.
IV-koneiden suodattimien likaisuutta valvotaan suodattimien yli mitattavalla
paine-eromittauksella. Paine-eromittauksesta liitetään rakennusautomaatiojärjestelmään ohjelmallinen raja-arvohälytys, jota voidaan tarvittaessa
käyttää myös virtausvahtihälytyksenä.
IV-koneiden puhaltimien yli mitataan paine-eroa. Paine-eromittauksesta liitetään rakennusautomaatiojärjestelmään ohjelmallinen raja-arvohälytys, jota
voidaan tarvittaessa käyttää myös virtausvahtihälytyksenä. Taajuusmuuttajaohjatuissa puhaltimissa puhaltimen paine-eromittausta voidaan käyttää
suuntaa antavana ilmamäärän mittausarvona.
f)
Säädöt
Säätö toteutetaan analogisten mittauksien perusteella rakennusautomaatiojärjestelmän alakeskuksissa.
Asetusarvojen ja säätöparametrien muutokset on voitava suorittaa valvomosta ja käsipäätteellä alakeskukselta.
Säätimet ovat PID- toimintoisia, joskin yleensä vain P- ja I- osuudet ovat käytössä. Säätimissä on oltava oma säätöohjelmalohko kullekin säätöportaalle
(esim. iv-kojeen lämmitys- ja jäähdytysporras).
g) Kosketinhälytykset
Laitteet, joita ei valvota mittauksin, varustetaan hälytyskoskettimin.
Näitä ovat:
-
LTO- roottorin ohjauskeskushälytykset
-
Suorajäähdytyskompressorien häiriöhälytykset
_______________________________________________________________________
17(26)
-
Tärkeiden tilojen palopellit (sovitaan erikseen)
-
ym.
3.2.2 Erilliset ilmanvaihtokoneet ja puhaltimet
h) WC- ja sosiaalitilojen poistoilmapuhaltimet
Puhaltimia ohjataan ja niiden käyntiä valvotaan rakennusautomaatiojärjestelmästä.
Puhaltimet käyvät yleensä jatkuvasti ainakin minimikierrosnopeudella.
i)
Teknisten tilojen tulo-/ poistoilmapuhaltimet
Puhaltimia ohjataan ja niiden käyntiä valvotaan rakennusautomaatiojärjestelmän huonelämpötilan tai aikaohjelmien avulla (myös jatkuvasti käyvät puhaltimet).
j)
Paikallisesti ohjatut puhaltimet
Puhaltimista, joita ohjataan paikallisella termostaatilla, rajakytkimellä tai vetokaapin käyttökytkimellä tms. viedään rakennusautomaatiojärjestelmään,
hälytys lämpösuojan toiminnasta. Ne varustetaan ryhmäkeskuksessa ilmanvaihdon hätäpysäytysreleellä joka saa ohjauksensa rakennusautomaatiojärjestelmästä
Puhallinkonvektoreilla ja kierrätysilmakoneilla on usein laitteen mukana toimitettu paikallinen kierrosnopeuden valintakytkin ja lämpötilan säädin, joka
tyypistä riippuen on koneen yhteydessä tai huonetilassa. Toimituslaajuus on
varmistettava suunnittelun yhteydessä.
3.3 Lämmitysverkostot
3.3.1 Kaukolämpöverkostot
Kaukolämpöön liitetyistä kiinteistöistä tai tarvittaessa erillisistä kiinteistön tai
lämmitysjärjestelmän osista viedään rakennusautomaatiojärjestelmään alueja kiinteistökohtaiset lämmitysenergian ja kaukolämpöveden määrän sekä
meno- ja paluuveden lämpötilan mittaustiedot.
3.3.2 Patteriverkostot
Pumpuille varataan kullekin ohjauspiste ja käynnin osoituspiste ohjelmallisin
ristiriitahälytyksin.
Rinnakkaispumpuille joilla on takaiskuventtiilit varataan pumppukohtainen
käynnin ohjauspiste ja käynnin osoituspiste ohjelmallisin ristiriitahälytyksin,
jolloin voidaan toteuttaa vuorottelu ja varapumpun automaattinen käynnistyminen.
Lämpötilan säätö toteutetaan analogisten mittausten perusteella rakennusautomaatiojärjestelmän alakeskuksissa.
_______________________________________________________________________
18(26)
Asetusarvojen ja säätöparametrien muutokset on voitava suorittaa valvomosta ja huoltopäätteellä alakeskukselta.
Paluuveden lämpötilaa valvotaan analogisella mittauksella.
Verkostojen lämpötiloja ja paineita valvotaan analogisilla mittauksilla ohjelmallisin hälytysrajoin.
3.3.3 Ilmastointiverkostot
Pumpuille varataan kullekin ohjauspiste ja käynnin osoituspiste ohjelmallisin
ristiriitahälytyksin.
Rinnakkaispumpuille joilla on takaiskuventtiilit varataan pumppukohtainen
käynnin ohjaus ja indikointi ohjelmallisin ristiriitahälytyksin, jolloin voidaan toteuttaa vuorottelu ja varapumpun automaattinen käynnistyminen.
Menovesipiirien lämpötilan säätö toteutetaan analogisten mittausten perusteella rakennusautomaatiojärjestelmän alakeskuksissa.
Paluuveden lämpötilaa valvotaan analogisella mittauksella.
Verkostojen lämpötiloja ja paineita valvotaan analogisilla mittauksilla ohjelmallisin hälytysrajoin.
3.3.4 Erilliset sekoituspiirit
Kierrätyspumpuille, mikäli niitä on, varataan kullekkin
ohjauspiste ja käynnin osoituspiste ohjelmallisin ristiriitahälytyksin.
3.3.5 Ilmastointiverkoston häiriöhälytys
Ilmanvaihtokoneiden etulämmityspattereille menevän lämmitysveden kiertoa,
lämpötilaa ja painetta valvotaan iv-siirrin kohtaisesti rakennusautomaatiojärjestelmästä.
Häiriötilanne aiheuttaa kiireellisen hälytyksen ja tarvittaessa pysäytetään
vaikutusalueella olevat iv-kojeet riippuen palvelualueen tärkeydestä.
Hälytys on kuitattava valvomosta ennen kuin ilmanvaihtokoneet voidaan jälleen käynnistää.
3.3.6 Käyttövesiverkostot
Kierrätyspumpuille varataan kullekin oma käyttötilan osoituspisteensä ohjelmallisin ristiriitahälytyksin.
Kylmän ja lämpimän käyttöveden kulutusta valvotaan erillisillä kiinteistökohtaisilla kulutusmittauksilla.
_______________________________________________________________________
19(26)
3.3.7 Kattilalaitokset
Kattilalaitoksien automaatio käsitellään aina tapauskohtaisesti, mutta seuraavat seikat on syytä huomioida:
Lämminvesi- ja höyrykattiloita valvotaan poltinjärjestelmien yhteishälytyksin.
Kattilan lämpötilasta/ paineesta on mittauspiste ylä- ja alarajahälytyksin.
Kattilan vedenpinnankorkeuden ylä- ja alarajasta mittaukset rajaarvohälytyksin.
Kiertovesi-, syöttövesi- ja lauhdepumput varustetaan ohjauksella ja käyttötilan osoituksella rakennusautomaatiojärjestelmässä ellei niiden ohjaus kuulu
kattilan omaan automaatiojärjestelmään.
Syöttövesi- ja lauhdesäiliöt varustetaan pinnankorkeuden ylä- ja alarajan
kosketinhälytyksin tai vaihtoehtoisesti mittauksin ja raja-arvohälytyksin.
3.3.8 Höyryverkostot
Höyryverkostoista viedään kulutusmittaustieto rakennusautomaatiojärjestelmään.
Erilliset jakeluverkostot varustetaan kukin paineen mittauksella ylä- ja alarajahälytyksin kunkin paineenalennusaseman jälkeen.
3.4 Jäähdytysvesiverkostot
3.4.1 Vedenjäähdytyskoneet, liuosjäähdyttimet
Vedenjäähdytyskoneikoille varataan käyntilupaohjaus ja kultakin kompressorilta käyttötilan osoitus rakennusautomaatiojärjestelmään.
Mikäli vedenjäähdyttimen sisäisessä automaatiojärjestelmässä on osoitus
koneikon erillisistä häiriöistä, on yhteishälytys kultakin koneikolta valvontajärjestelmään riittävä. Muussa tapauksessa hälytykset on eriteltävä.
Liuosjäähdyttimeltä vedenjäähdytyskoneikolle menevän liuoksen lämpötila
pidetään asetusarvossaan ohjaamalla suhteellisesti sarjassa liuosjäähdyttimen puhaltimien kierrosnopeutta ja säätöventtiiliä. Liuosjäähdyttimien puhaltimien ohjaus suositellaan toteutettavaksi taajuusmuuttajilla (pyörimisnopeudensäätäjillä).
Mikäli liuosjäähdyttimet eivät ole varustettu taajuusmuuttaja ohjatuin puhaltimin lämpötila pidetään asetusarvossaan ohjaamalla suhteellisesti sarjassa
portaittain liuosjäähdyttimen puhallinryhmiä ja säätöventtiilillä.
Liuosjäähdytyspuhaltimien ohjaus tapahtuu joko vedenjäähdyttimen automaatiojärjestelmästä tai vaihtoehtoisesti rakennusautomaatiojärjestelmästä.
Jos puhaltimia ohjataan portaittain, on niiden käynnistymisjärjestystä vuoroteltava puhaltimien käyntiajan tasaamiseksi.
_______________________________________________________________________
20(26)
3.4.2 Verkostot
Latauspumput ja verkostojen kierrätyspumput varustetaan kukin omalla ohjauspisteellään rakennusautomaatiojärjestelmästä sekä käyttötilan osoituksella ohjelmallisin ristiriitahälytyksin.
Latauspiirin ja verkostojen meno- ja paluuveden lämpötilalla on mittaus rakennusautomaatiojärjestelmässä.
Verkostoissa, joissa säätöventtiilit ovat kaksitieventtiileitä, kiertopumppujen
on oltava paine-eroa säätäviä. Paineen säätö voi tapahtua pumppuun integroidulla paineohjatulla kierrosnopeuden säätimellä tai pumpun ohjaus voi tapahtua erillisellä taajuusmuuttajalla jota säädetään rakennusautomaatiojärjestelmästä verkoston paine-eron mukaan.
Mikäli paineen säätö tapahtuu pumppuun integroidulla taajuudenmuuttajalla,
liitetään rakennusautomaatiojärjestelmään taajuusmuuttajan häiriöhälytys.
Taajuusmuuttajaa (pyörimisnopeudensäätäjää) ohjataan erillisellä paineeroanturilla, joka on liitetty suoraan taajuusmuuttajaan.
Mikäli paineen säätö tapahtuu erillisellä taajuusmuuttajalla, liitetään rakennusautomaatiojärjestelmään taajuusmuuttajan häiriöhälytyksen lisäksi mittaus meno- ja paluuveden paineista, joiden erotuksen mukaisesti ohjelmallinen
säädin pitää paine-eron asetusarvossaan.
Huonekohtaisessa jäähdytyspalkkiverkostossa tai vastaavissa jäähdytysverkostoissa (jäähdytyskatot, PKN verkostot, jne.) on huomioitava huoneilman
kosteuden tiivistymismahdollisuus palkkielementin pintoihin (pisaroimisvaara). Palkkiverkoston menoveden lämpötilaa ei saa laskea huoneilmassa olevan kosteuden tiivistymisrajan (ns. kastepistelämpötila) alapuolelle vaan
lämpötilan asetusarvon on muututtava automaattisesti huoneilman lämpötilan ja suhteellisen kosteuden perusteella käyrän mukaisesti.
Lisä varotoimenpiteenä on palkkiverkoston putken pintaan asennettava kosteushälytin (vuotonauha-) jonka toiminta pysäyttää palkkiverkoston kierrätyspumpun ja hälyttää.
3.4.3 Vapaajäähdytys
Mikäli jäähdytysvesiverkostossa on vapaajäähdytysmahdollisuus, tapahtuu
vaihto kesä- ja talvikäyttö (vapaajäähdytys-) tilanteiden välillä automaattisesti joko ulkolämpötilojen mukaan tai mahdollisten häiriötilanne ohjausten mukaan.
Vapaajäähdytyslämmönvaihtimen jäätyminen talviolosuhteissa estetään liuosjäähdytyspiiriin asennettavalla jäätymisvaaratermostaatilla (harkitaan tapauskohtaisesti), joka kovalukitaan liuosjäähdytyspiirin kierrätyspumppuun.
Mikäli liuosjäähdytyspiirissä on säätöventtiili, se on ohjelmallisesti lukittava
jäätymisvaaratermostaattiin siten, että termostaatin toimiessa venttiili ohjataan ohitusasentoon.
_______________________________________________________________________
21(26)
3.5 Erillisjärjestelmät (LVI-)
3.5.1 Yleistä
Erillisjärjestelmien grafiikkasivujen on oltava järjestelmällisesti kootut.
3.5.2 Pumppaamot, erotuskaivot
Pumppaamoissa ja erotuskaivoissa on yleensä erillinen ohjausjärjestelmä,
joka ohjaa pumppujen toimintaa kaivon pinnankorkeudesta riippuen ja antaa
kosketinhälytyksen pumpun toimintahäiriöstä ja mikäli pinta pumppujen toimintahäiriön tai muun syyn tähden nousee yli sallitun tason.
Hälytykset viedään erillisenä kultakin kaivolta/ erottimelta rakennusautomaatiojärjestelmään.
3.5.3 Erilliset putkistoverkostot
Erillisten putkistoverkostojen pumppuja ohjataan omilla ohjausjärjestelmillä
tai rakennusautomaatiojärjestelmästä.
Ohjausjärjestelmästä varataan toimintahälytys valvomoon.
Pumput varustetaan pumppukohtaisella ohjauksella sekä käynnin osoituksella ohjelmallisin ristiriitahälytyksin, mikäli pumput ohjataan rakennusautomaatiojärjestelmästä.
Molemmissa edellisissä tapauksissa varataan järjestelmän valvonnan kannalta tarpeelliset paineen, lämpötilan ja kulutuksen mittauspisteet.
Sprinklerijärjestelmistä viedään seuraavat käyttötilan osoitukset ja mittaukset/ hälytykset rakennusautomaatiojärjestelmään:
-
Vesijohtoverkostopaineen alarajahälytys
-
Sprinkleripumppujen käyttötila ja toimintahälytykset
-
Märkähälytysventtiilien palohälytykset
-
Kuivajatkeventtiilien toimintahälytykset
-
Kuivajatkeventtiilien vuotohälytykset
-
Kuivajatkeventtiilien ilmanpaineen alarajahälytykset
3.5.4 Sairaalakaasuverkostot
Sairaalakaasuverkostojen paineita valvotaan ensisijaisesti sairaalahenkilökunnan toimesta potilastiloissa olevin paikallisin mittarein ja hälytystauluin.
Rakennusautomaatiojärjestelmässä sairaalakaasujen painetta on valvottava
analogisin anturein kaasukeskuksessa pullojen/ säiliöiden jälkeen matalapainepuolella sekä käyttäen hyväksi osastoilla olevia kaasuverkostojen valvontapaneeleja (esim. AGA), joissa on yleensä varattu lisäkoskettimet rakennusautomaatiojärjestelmän hälytyksille.
Nestetypen varastosäiliöstä ei välttämättä tarvita paineen mittausta.
_______________________________________________________________________
22(26)
Mikäli kaasujen säilytystiloissa on happikadon vaara on tilat varustettava
happipitoisuuden mittauksella tai pitoisuushälytyksellä rakennusautomaatiojärjestelmässä.
Paineilmakompressorit on kukin varustettava yhteishälytyksellä, käynnin indikoinnilla ja paineen mittauksin tasaussäiliöstä.
Paineilman kuivaimet on varustettava kukin yhteishälytyksellä.
Paineilman painetta on valvottava verkostoittain analogisin mittauksin ja raja-arvohälytyksin.
3.5.5 Kylmälaitteet
Tärkeille kylmäsäilytystilojen, kuten kudos ja veripankkien jääkaapeille ja pakastearkuille on niiden hankinnan yhteydessä varattava hälytyslähtö, joka liitetään rakennusautomaatiojärjestelmään.
Sairaalakäyttöön tarkoitetuissa jääkaappi- ja pakastinkalusteissa, joilla on
oma kompressorikäyttö, on yleensä varattu kosketinulostulo hälytystä varten
rakennusautomaatiojärjestelmässä. Tärkeissä kaapeissa on koskettimen oltava hälyttäessä avautuva.
Ellei edellä mainittua hälytyskosketinta ole tai kalusteen lämpötilaa muista
syistä on valvottava, voidaan asentaa erillinen lämpötila-anturi kalusteen sisätilaan. Tämä edellyttää kuitenkin puuttumista kalusteen rakenteeseen, jolloin on syytä varmistaa laitetakuun voimassa olo toimenpiteen jälkeen.
Kylmähuoneet ja tarvittaessa muut säilytystilat on varustettava huoneen
lämpötilan mittauksin ja hälytyksin rakennusautomaatiojärjestelmässä sekä
erillisin hälytyksin kompressorien vikaantumisesta.
Ruokatarvikkeiden kylmiöiden lämpötilojen määräajoin tapahtuvaa kirjaamista varten varataan rakennusautomaatiojärjestelmään erillinen raporttikirjoitin,
joka sijoitetaan keittiön tiloihin.
3.5.6 Ilmanvaihdon hätäpysäytys
Säteily- tai kaasuvaaran aikana sekä harkinnan mukaan tulipalossa on kaikki ilmanvaihtokoneet voitava pysäyttää keskitetysti valvomon näytöllä olevasta ohjelmallisesta painikkeesta. Ohjaustoiminnosta on oltava hälytys.
Lisäksi sijoitetaan palokunnan hyökkäystien varrelle erilliset hätäpysäytyspainikkeet kullekin rakennusosalle.
3.6 Erillisjärjestelmät (SÄHKÖ-)
3.6.1 Yleistä
Sähköenergian käytön optimoimiseksi on kuluttajaryhmät varustettava energian mittauksin, jolloin voidaan tehdä seuranta ja analysoida kulutuksen jakautumisesta eri kulutuskohteiden ja ajankohdan suhteen.
_______________________________________________________________________
23(26)
Vähemmän tärkeiksi luokiteltuja sähkönkulutuskohteita voidaan myös automaattisesti kytkeä pois käytöstä verkoston ylikuormitusvaaran tai tariffin ylityksen vuoksi. Irtikytkentä tapahtuu tehomittauksen perusteella ohjelmalla,
joka valvoo verkon tehotrendiä asetetulla aikajaksolla. Tehonrajoitusohjelmien käytöstä on aina sovittava erikseen tilaajan kanssa.
3.6.2 Sähköjärjestelmät (> 400V.)
Sähkön jakeluverkostojen, joiden jännite on korkeampi kuin 400V kaukovalvonta ja -ohjaus tapahtuu vain voimakeskuksen valvomosta.
3.6.3 Sähköjärjestelmät ( 400V.)
Sähkön jakeluverkostojen, joiden jännite on 400V tai sitä matalampi, valvonta toteutetaan klinikkakohtaisissa valvontajärjestelmissä. Verkostojen katkaisijoiden kauko-ohjauksia näissä järjestelmissä ei ole, vaan ohjaus tapahtuu
ryhmäkeskuksilla.
a) Jännitesyötön valvonta
Jännitteen syöttöä valvotaan jännitemittauksin pää- ja tärkeissä jakelukeskuksissa.
Pää- ja tärkeiden katkaisijoiden laukeamisesta viedään kosketinhälytys rakennusautomaatiojärjestelmään.
Muuntajien sisäiset ylilämpöhälytykset viedään rakennusautomaatiojärjestelmään.
b) Valaistuksen ohjaus
Sisävalaistuksen ryhmiä ohjataan rakennusautomaatiojärjestelmästä.
Ohjaus tapahtuu aikaohjelman avulla. Aikaohjelman ulkopuolella valaistusryhmät sytytetään paikallisilla käsipainikkeilla ja ne sammuvat
valvomosta aseteltavan määräajan kuluttua sammutuspulssilla. Ilmaisu valaistuksen käyttötilasta (takaisinkytkentätieto) ei ole tarpeellinen.
Ulko- ja numerovalot sekä tapauksesta riippuen aulojen valaistus ohjataan alueittain aikaohjelmalla ja valoisuusmittauksen perusteella.
c) Sähkölämmityksen ohjaus
Räystäskourujen ja ajoluiskien ym. lämmitys tapahtuu ulkolämpötilan
raja-arvojen perusteella.
Vaihtoehtoisesti esim. räystäskourujen lämmitykset voidaan kytkeä
toimintaan valvomosta jolloin ne aseteltavan määräajan kuluttua automaattisesti kytkeytyvät pois toiminnasta.
Autolämmityspistorasiat kytketään toimintaan ja pois toiminnasta aikaohjelmalla ja ulkolämpötilan mukaan.
d) Muut valvottavat kohteet
_______________________________________________________________________
24(26)
Hissien hälytykset, sen lisäksi, että ne viedään huoltoyhtiöön, ne on
aina myös ilmaistava hissikohtaisin rinnakkaishälytyksin rakennusautomaatiojärjestelmässä.
Suojaeristysmuuntajien (eristystaso) hälytykset, kompensointiparistojen hälytykset ja 5- johdinvalvonnan hälytykset viedään rakennusautomaatiojärjestelmään.
Varavoimakoneiden omien ohjausjärjestelmien ryhmitetyt hälytykset
(yleensä erikseen pysäyttävä-/ hälyttävä häiriö) ja niiden apulaitteiden
kuten polttoainejärjestelmän pinnankorkeuden ja vuodon hälytykset
viedään rakennusautomaatiojärjestelmään.
Katkeamattoman jännitesyötön (UPS- ) laitteiden hälytykset viedään
rakennusautomaatiojärjestelmään.
3.6.4 Teletekniset järjestelmät
e) Palohälytysjärjestelmät
Palohälytysjärjestelmien ”palo-” ja ”laitevika-” hälytykset on vietävä
rakennusautomaatiojärjestelmään sen lisäksi, että palohälytys aina
viedään palolaitokselle.
f)
Varavalaistusjärjestelmät
Varavalaistusjärjestelmien alijännite- ja/tai latauslaitteiden häiriöhälytykset on verkostokohtaisina vietävä rakennusautomaatiojärjestelmään.
g) Muut hälytysjärjestelmät
Kulunvalvonta-, potilaskutsu-, henkilöhaku- yms. erillisten teleteknisten heikkovirtajärjestelmien hälytykset viedään yleensä turvakeskukseen eikä niitä ilmaista rakennusautomaatiojärjestelmässä.
_______________________________________________________________________
25(26)
4 Nykyisten alakeskuksien liittäminen uusittavaan rakennusautomaatiojärjestelmään
4.1 Yleistä
Aikaisemmin toteutettuja ohjaus-, säätö- ja valvontajärjestelmiä saneerattaessa liitetään uuteen rakennusautomaatiojärjestelmään vähintään samat
kohteet kuin entisessäkin järjestelmässä.
Käyttäjän kanssa on kuitenkin määritettävä ne järjestelmät ja laitteet, jotka
ovat jääneet pois käytöstä tai joita ei erityisistä syistä johtuen ole syytä liittää
uuteen järjestelmään. Näiden pois jäävien järjestelmien osalta tulee kaikki
RAU - järjestelmässä olevat pisteliitynnät purkaa alakeskuksesta ja valvomografiikalta.
Saneerattavan järjestelmän laajuutta määritettäessä on käytettävä ainakin
seuraavia lähdetietoja:
-
Entiset rakennusautomaatio- ja sähkösuunnitelmat
-
Entiset luovutuspiirustukset mahdollisin käyttäjän muutosmerkinnöin
-
Käyttäjien haastattelu
-
Paikalla suoritettu kartoitus (rakennusautomaatiolaitteet, sähkökeskukset, kaapelit) suoritusarvojen yms. selvityksin
-
Tämä käyttöliittymäohje
4.2 Liittämisperiaatteet
Entisen valvontajärjestelmän järjestelmiä ja laitteita liitettäessä noudatetaan
seuraavaa työjärjestystä:
-
Entiset liitännät oikeille antureille ja toimilaitteille ym. varmistetaan
-
Kaapelointi siirretään entisestä alakeskuksesta uuteen alakeskukseen.
Kaapeloinnin vaatiessa jatkamista voi entistä alakeskusta tai muuta
säätölaitekoteloa käyttää riviliitinkotelona
-
Siirrettäessä on huomioitava, että entistä alakeskusta ei saa poistaa
käytöstä ennen kuin sen toiminnot kaikilta osin on siirretty uuteen järjestelmään, kuten esimerkiksi iv- järjestelmiä vaiheittain saneerattaessa
-
Kaapelointi on yleensä saneerauksen yhteydessä ainakin konehuoneiden osuudella syytä uusia. Huone- tai muista kaukana sijaitsevista tiloista tulevat kaapelit voidaan, riippuen niiden kunnosta ja sopivuudesta uuteen järjestelmään, säilyttää
-
Urakoitsija merkitsee kaikki uuteen alakeskukseen tulevat kaapelit
-
Urakoitsija purkaa ja luovuttaa rakennuttajalle käyttämättömiksi jäävät
alakeskus- ja säätölaitekotelot sekä varaosiksi kelvolliset muut laitteet
ja siivoaa näkyviin jäävät entiset kaapelit
_______________________________________________________________________
26(26)
-
Urakoitsija varmistaa omien toimintatarkastuksiensa yhteydessä, että
liitetyt kohteet on oikein kytketty uuteen rakennusautomaatiojärjestelmään ja varmistaa laitteilta asti, että myös ne automaation osuudet, joita ei ole saneerattu, toimivat
-
Toimintakokeiden jälkeen urakoitsija on vastuussa saneeratun rakennusautomaatiojärjestelmän toiminnasta kokonaisuudessaan
5 Rakennusautomaatiojärjestelmän tietojen määrittäminen
Ohjeet valvontapisteiden ja selväkielitekstien määrittämisestä on esitetty liitteessä 9 (Rakennusautomaatiojärjestelmän tietojen määrittäminen).
Tavoite on että, valvontapisteiden laitetunnukset ja selväkielitekstit yhtenäistetään tämän ohjeen mukaisesti. Erityistä huomiota tulee kiinnittää kiireellisten hälytyksien (hälytysluokat 1 ja 2) sekä LVI- ja sähköerillispisteiden laitetunnuksien ja selväkielitekstien määrittelyissä.
6 Tapahtumaohjelmat
Rakennusautomaation laitteiden automaattinen toiminta pyritään toteuttamaan vakioitujen tapahtumaohjelmien mukaisesti, jotka toteutuvat prosessin
olosuhteiden ja siihen vaikuttavien ulkoisten tekijöiden perusteella.
Nämä ohjelmat sijaitsevat alakeskustasolla.
Tapahtumaohjelmien luettelo selostuksineen on esitetty esimerkinomaisesti
liitteenä 10.
Insinööritoimisto
OLOF GRANLUND OY
Anders Strand/Mika Silvennoinen
_______________________________________________________________________
KELLONAIKA
Takaisin
Konehuone
Hälytykset
Kuittaus
Vk
:
:
3.
2.
1.
P
K1
K2
Lämmitys
Ilmanvaihto
Jäähdytys
Erillis- LVI
Erillis- SÄ
Energia
Ym.
Ym.
Ym.
Ym.
Muut
RAU-järjestelmäkaavio
Koontikuvat
Olosuhderaportit
Hälytysraportit
OLOF GRANLUND OY
KELLONAIKA
Takaisin
Konehuone
Hälytykset
Kuittaus
KOHDE/ PALVELUALUE
- kartta
- pohjakuva
- rakennusosakuva
Vk
:
:
3.
2.
1.
P
K1
K2
Lämmitys
Ilmanvaihto
Jäähdytys
Erillis- LVI
Erillis- SÄ
Energia
Ym.
Ym.
Ym.
Ym.
Muut
- kerrostasokuva (ks. lehti 3)
- säätökaavio (ks. lehti 4)
- konehuonekuva (ks. lehti 5)
- koostekuva (ks. lehti 6)
- ym. (erikseen sovittavat)
Koontikuvat
Olosuhderaportit
Hälytysraportit
OLOF GRANLUND OY
VALOISUUS
ULKOKOST.
ULKOLT.
KELLONAIKA
KOHDE/ ALUE
VALOISUUS
ULKOKOST.
Takaisin
Konehuone
Hälytykset
Kuittaus
Vk
:
:
3.
2.
1.
P
K1
K2
Lämmitys
Ilmanvaihto
Jäähdytys
Erillis- LVI
Erillis- SÄ
Energia
Ym.
Ym.
Ym.
Ym.
Muut
Koontikuvat
Olosuhderaportit
Hälytysraportit
OLOF GRANLUND OY
VAK1
RK31
TK-01
TK-02
22.3°C
43.2%RH
22.3°C
KK-22
PK-01
PK-02
TK-13
PK-13
ULKOLT.
KELLONAIKA
Takaisin
Konehuone
KOHDE/ ALUE
VALOISUUS
ULKOLT.
KONEIKON KÄYTTÖTILA
XXXX°C
XXXX°C
Hälytykset
Kuittaus
XXXm/s
TV
04
XX%
Vk
:
:
3.
2.
1.
P
K1
K2
ULKOKOST.
Lämmitys
Ilmanvaihto
Jäähdytys
Erillis- LVI
Erillis- SÄ
Energia
Ym.
Ym.
Ym.
Ym.
Muut
Koontikuvat
Olosuhderaportit
Hälytysraportit
OLOF GRANLUND OY
TV
04
XX%
nop.
XXXX°C
P
04
XXXX°C
XXXX°C
TV
01
TF
01
XX%
nop.
PF
01
XXXm/s
P
01
XXXkPa
XXXX°C
XXXX°C
XXXX°C
KELLONAIKA
KOHDE/ ALUE
VALOISUUS
Takaisin
Konehuone
Hälytykset
Kuittaus
Vk
:
:
3.
2.
1.
P
K1
K2
Lämmitys
Ilmanvaihto
Jäähdytys
Erillis- LVI
Erillis- SÄ
Energia
Ym.
Ym.
Ym.
Ym.
Muut
PK-05
PK-06
17.2°C
1/1-NOP
TK-03
18.3°C
1/2-NOP
TK-04
25.2°C
SEIS
TK-05
18.6°C
1/1-NOP
TK-06
RK31
VAK1
Koontikuvat
Olosuhderaportit
Hälytysraportit
OLOF GRANLUND OY
ULKOKOST.
ULKOLT.
KELLONAIKA
Takaisin
Konehuone
Hälytykset
Kuittaus
Vk
:
:
3.
2.
1.
P
K1
K2
Lämmitys
Ilmanvaihto
Jäähdytys
Erillis- LVI
Erillis- SÄ
Energia
Ym.
Ym.
Ym.
Ym.
Muut
Koontikuvat
Olosuhderaportit
Hälytysraportit
OLOF GRANLUND OY
2
NÄYTÖN VAKIO-OSA
(liite 1 lehti 2)
Hakuruudut:
Näyttöruudut:
Kellonaika:
tunnit, minuutit, sekunnit
Päivämäärä:
pvm, kk, vuosi
Valoisuus:
ulkovalaistus [ lx.], ulkokosteus [%RH], ulkolämpötila [ °C]
Kohde/ palvelualue:
kaavio, koostekuva, raportti, listaus yms.
Kohde/palvelualue :
aloituskuva, kiinteistökuva, kerrostasokuva, konehuonekuva
yms.
Sijainti:
kiinteistöosan pieni kuvake, jossa näytössä olevan kohteen tai
osa-alueen sijainti on osoitettu merkillä tai kehyksellä
OLOF GRANLUND OY
Kerrostaso:
näyttöön valitun kiinteistön tai kiinteistön osan kysymykseen
tulevat kerrostasot järjestyksessä
Pääjärjestelmä ym.:
kokonaiskaaviot pääjärjestelmistä tai yhden pääjärjestelmän
hakuruutukoosteet sen osajärjestelmiin.
Hälytysten käsittely:
hälytyslistaus, hälytyksien kuittaus
Navigointi:
palautus edelliseen näyttöön, siirtyminen osajärjestelmästä
iv-konehuoneeseen tai vastaavaan tilaan
3
KERROSTASOKUVA
(liite 1 lehti 3)
Näyttöruudut:
Kuten näytön vakio-osa
Hakuruudut:
Kerrostasokuva:
Rakennusosan/ kerrostason pohjapiirustus huonetunnuksin,
jossa staattisina kuvina valvonta-alakeskukset, tärkeimmät
ryhmäkeskukset ja värein eroteltuina iv- koneiden palvelualueet
Dynaamisina (käyttötila) kuvina iv- koneet ja erilliset puhaltimet
Tilakohtaiset mittausarvot (alemmalla tasolla hälytysrajojen
asettelu, huonekohtaisessa säädössä myös säätöparametrien
asettelu)*
Ao. mittausarvon yhteydessä hälytystilan ilmaisu
värinmuutoksella/ vilkkuvalolla
*)
ao. kaavion ”alla”, yhden tai kahden peräkkäisen
hakuruudun kautta haettavalla erillisellä näyttötasolla.
OLOF GRANLUND OY
4
SÄÄTÖKAAVIO
(liite 1 lehti 4)
Näyttöruudut:
Hakuruudut:
LTO- hyötysuhteen osoitus
Ao. laitesymbolin ja mittausarvon yhteydessä hälytystilan ilmaisu
Hakuruutu prosessikaavioon seuraavalle sivulle ellei käytetä
panorointia (rullausta)
*)
Säätökaavio:
Koneen käyttotila, so. käyntitila tai tapahtumaohjelmien mukaiset
erikoistilanteet, kuten hätäpysäytys, yötuuletus ym.
Puhaltimien ja pumppujen käyttötilan/ nopeuden osoitus
(alemmalla tasolla käsiohjaus)*
Venttiilien asennon osoitus (alemmalla tasolla käsiohjaus)
Peltien asennon osoitus (ainakin analogisesti ohjattujen,
alemmalla tasolla käsiohjaus)*
Säädettyjen parametrien oloarvon ja asetusarvon osoitus
(alemmalla tasolla kompensoinnin ja säätöparametrien asettelu,
hälytysrajojen asettelu)*
Mittausarvojen osoitus (alemmalla tasolla hälytysrajojen
asettelu)*
OLOF GRANLUND OY
ao. kaavion ”alla”, yhden tai kahden peräkkäisen
hakuruudun kautta haettavalla erillisellä näyttötasolla
5
KONEHUONEKUVA
(liite 1 lehti 5)
Näyttöruudut:
Hakuruudut:
Konehuonekuva:
Iv- konehuoneen tai vastaavan teknisen tilan pohjapiirustus
huonetunnuksin, jossa staattisina kuvina iv- koneet,
valvonta-alakeskukset ja tärkeimmät ryhmäkeskukset
Dynaamisina kuvina iv- koneet ja prosessiin liittyvät erilliset
laitteet käyntitiloin ja pääparametrien (esim. tuloilman lämpötila)
mittausarvoin
Ao. mittausarvon yhteydessä hälytystilan ilmaisu
OLOF GRANLUND OY
6
KOONTIKUVA
(liite 1 lehti 6)
Näyttöruudut:
Hakuruudut:
Koontikuva (esimerkki):
Iv- konehuoneen tai laajemman kokonaisuuden iv-koneet
koottuina yhteen näyttöön tunnuksineen ja
palvelualuemerkintöineen
Tärkeimmäksi katsotut parametrit, esim. tuloilman lämpötilat,
tuloilman asetusarvot, puhaltimien käyntiä esittävät symbolit,
LTO - laitteen tila (venttiili / pyörivä). etulämmitysventtiilin ja
jäähdytysventtiilin asento tai muu valittu parametri
Linkkipinnat koneita / palvelualueita palveleviin lämmitys- ja
jäähdytysjärjestelmiin sekä näiden verkostojen dynaamiset
lämpötilojen mittaus- ja asetusarvot sekä venttiileiden asento tai
muu valittu parametri
Koontikuvassa esiintyvät numerot ja niiden selitykset:
5) Mittausarvo - musta teksti vihreällä taustalla, hälyttäessä tausta
OLOF GRANLUND OY
punainen
6) Ohjelman laskema rajoitus- tai säätöarvo - musta teksti
keltaisella taustalla; kiinteä, käsin muutettava asetusarvo keltainen teksti harmaalla ”nappi”-pohjalla
7) Käyttötila - käydessä vihreä, seis -tilassa taustan värinen,
ristiriitahälytyksessä vilkkuva punainen. Lisäksi erikseen
nopeusnäytöt 2-nopeuskoneillä
10) Säätöviesti % - musta teksti sinisellä taustalla
11) Linkkinappi - nappia painamalla pääsee vastaavan tietoon ( ko.
IV-koneen kuvaan tai palvelualueen tasokuvaan )
OLOF GRANLUND OY
OLOF GRANLUND OY
Ilmanvaihtokoneessa
Tunnus
Selitys
TE00
FZ01
TE01
PDIE01
TE02
PE02
FV02
P02
FZ02
SC02
LGE02
TE03
TE04.01
TAZ04
FV04
P04
LP04
TE04.02
FV05
JP05
TE05
TF01
SC08
ULKOILMAN LÄMPÖTILA
TULOILMAPELTI
TULOILMAN LÄMPÖTILA ENNEN LTO - LAITETTA
TULOILMASUODATIN, PAINE-EROMITTAUS
LIUOS LTO:N LÄMPÖTILA
LIUOS LTO:N PAINE
LIUOS LTO:N MOOTTORIVENTTIILI
LIUOS LTO:N PUMPPU
KUUTIO LTO:N MOOTTORIPELTI
PYÖRIVÄN LTO:N PYÖRIMISNOPEUDEN SÄÄDIN
LTO (VESIGLYKOLI) ESILÄMMITYSPATTERI
TULOILMAN LÄMPÖTILA LTO:N JÄLKEEN
LÄMMITYSPATTERIN PALUUVEDEN LÄMPÖTILA
LÄMMITYSVEDEN JÄÄTYMISVAARATERMOSTAATTI
LÄMMITYSPATTERIN MOOTTORIVENTTIILI
LÄMMITYSPATTERIN PUMPPU
LÄMMITYSPATTERI
TULOILMAN LÄMPÖTILA LÄMMITYSPATTERIN JÄLKEEN
JÄÄHDYTYSPATTERIN MOOTTORIVENTTIILI
JÄÄHDYTYSPATTERI
TULOILMAN LÄMPÖTILA JÄÄHDYTYSPATTERIN JÄLKEEN
TULOILMAPUHALLIN
TULOILMAPUHALTIMEN PYÖRIMISNOPEUDENSÄÄTÄJÄ
(TAAJUUSMUUTTAJA)
OLOF GRANLUND OY
Q08
TULOILMAPUHALTIMEN PYÖRIMISNOPEUDENSÄÄTÄJÄN
OHITUSKYTKIN
TULOILMAPUHALTIMEN PAINE-EROMITTAUS (OSOITTAVA)
PDIE08
HK09
HÖYRYKOSTUTIN
TE10
TULOILMAN LÄMPÖTILA PUHALTIMEN JÄLKEEN
FE10
TULOILMAN VIRTAUS PUHALTIMEN JÄLKEEN
IMS21.XX
JÄLKIKÄSITTELY-YKSIKÖN (TULO)ILMAMÄÄRÄSÄÄDIN
FV22.XX
JÄLKIKÄSITTELY-YKSIKÖN LÄMMITYSPATTERIN MOOTTORIVENTTIILI
FV23.XX
JÄLKIKÄSITTELY-YKSIKÖN JÄÄHDYTYSPATTERIN
MOOTTORIVENTTIILI
TE21.XX - TE29.XX TULOILMAN LÄMPÖTILA JÄLKIKÄSITTELY-YKSIKÖIDEN JÄLKEEN
TE30.XX
HUONEILMAN LÄMPÖTILA
TE40
POISTOILMAN LÄMPÖTILA (PÄÄPOISTOKANAVA)
PDIE40.01
PAINE-EROMITTAUS, POISTOILMASUODATIN (PÄÄPOISTOKANAVA)
LGP02
LTO (VESIGLYKOLI) POISTOILMAPATTERI
FE40
POISTOILMAN VIRTAUS ENNEN PUHALLINTA
SC40
POISTOILMAPUHALTIMEN PYÖRIMISNOPEUDENSÄÄTÄJÄ
(TAAJUUSMUUTTAJA)
Q40
POISTOILMAPUHALTIMENPYÖRIMISNOPEUDENSÄÄTÄJÄN
OHITUSKYTKIN
POISTOILMAPUHALTIMEN PAINE-EROMITTAUS (OSOITTAVA)
PDIE40.02
FZ40
POISTOILMAPELTI (PÄÄPOISTOKANAVA)
IMS41.XX
JÄLKIKÄSITTELY-YKSIKÖN ILMAMÄÄRÄSÄÄDIN (POISTO)
TE41.XX- TE49.XX POISTOILMAN LÄMPÖTILA (HAARAKANAVISTOSSA)
OLOF GRANLUND OY
OLOF GRANLUND OY
Lämmitysjärjestelmässä
(kaukolämpöverkosto)
(patteri-/ilmanvaihtoverkosto)
Tunnus
Selitys
Tunnus
Selitys
FQ00
QQ00
TE41
PE41
TE42
PE42
VESIMÄÄRÄLASKURI
LÄMPÖMÄÄRÄLASKURI
KAUKOLÄMMÖN MENO LÄMPÖTILA
KAUKOLÄMMÖN MENO PAINE
KAUKOLÄMMÖN PALUU LÄMPÖTILA
KAUKOLÄMMÖN PALUU PAINE
FV01
P01
TE41
TE42
PE42
PATTERIVERKOSTON MOOTTORIVENTTIILI
PATTERIVERKOSTON PUMPPU
PATTERIVERKOSTON MENO LÄMPÖTILA
PATTERIVERKOSTON PALUU LÄMPÖTILA
PATTERIVERKOSTON PAINE
(käyttövesiverkosto)
(patteri -/ilmanvaihtoverkosto, jossa shunttipiiri)
Tunnus
Selitys
Tunnus
Selitys
FV01
VM01
VM02
TE31
P01
KÄYTTÖVESIVERKOSTON MOOTTORIVENTTIILI
KYLMÄNVEDEN KULUTUS
LÄMPIMÄNVEDEN KULUTUS
KÄYTTÖVESIVERKOSTON MENOVEDEN LÄMPÖTILA
KÄYTTÖVESIVERKOSTON PUMPPU
FV01
P01.1
P01.2
TE41.XX
TE42.XX
FV02
P02
TE41.XX
TE42.XX
PE42
VERKOSTON MOOTTORIVENTTIILI
VERKOSTON PUMPPU
VERKOSTON PUMPPU
VERKOSTON MENO LÄMPÖTILA
VERKOSTON PALUU LÄMPÖTILA
SHUNTTIPIIRIN MOOTTORIVENTTIILI
SHUNTTIPIIRIN PUMPPU
SHUNTTIPIIRIN MENO LÄMPÖTILA
SHUNTTIPIIRIN PALUU LÄMPÖTILA
VERKOSTON PAINE
OLOF GRANLUND OY
OLOF GRANLUND OY
OLOF GRANLUND OY
Jäähdytysjärjestelmässä
Tunnus
Selitys
VJK01
NJ 01 .1…01.X
FV01
FV01.2
FV01.3
P01.1
TE61.1
PE61.1
TE62.1
TE62.2
TZA62.2
VEDENJÄÄHDYTIN
LIUOSJÄÄHDYTIN (VJK01:SSÄ)
LAUHDEPIIRIN VENTTIILI
VAPAAJÄÄHDYTYKSEN VAIHTOMOOTTORIVENTTIILI (VJK:LLE)
VAPAAJÄÄHDYTYKSEN VAIHTOMOOTTORIVENTTIILI
(VAPAAJÄÄHDYTYSSIIRTIMELLE)
LIUOSPIIRIN PUMPPU
LIUOSPIIRIN MENO LÄMPÖTILA (VJK NJ)
LIUOSPIIRIN PAINE
LIUOSPIIRIN PALUU LÄMPÖTILA (NJ VJK) OHJAAVA-ANTURI
LIUOSPIIRINPALUU LÄMPÖTILA (NJ VJK) JÄÄTYMISVAARAAN
LIUOSPIIRIN JÄÄTYMISVAARATERMOSTAATTI
P01.2
TE51.1
TE52.1
PE51.1
LATAUSPIIRIN PUMPPU
LATAUSPIIRIN MENO LÄMPÖTILA (VJK SÄILIÖ)
LATAUSPIIRIN PALUU LÄMPÖTILA (SÄILIÖ VJK)
LATAUSPIIRIN PAINE
TE50.1
TE50.2
SÄILIÖN YLÄLÄMPÖTILA
SÄILIÖN ALALÄMPÖTILA
P03
TE51.3X
PE51.3X
TE52.3X
PE52.3X
ILMANVAIHTOVERKOSTON PUMPPU
ILMANVAIHTOVERKOSTON MENOVEDEN LÄMPÖTILA
ILMANVAIHTOVERKOSTON MENOPUOLEN PAINE
ILMANVAIHTOVERKOSTON PALUUVEDEN LÄMPÖTILA
ILMANVAIHTOVERKOSTON PALUUPUOLEN PAINE
P04
FV04
TE51.4X
PE51.4X
TE52.4X
HUONELAITEVERKOSTON PUMPPU
HUONELAITEVERKOSTON MOOTTORIVENTTIILI
HUONELAITEVERKOSTON MENOVEDEN LÄMPÖTILA
HUONELAITEVERKOSTON MENOPUOLEN PAINE
HUONELAITEVERKOSTON PALUUVEDEN LÄMPÖTILA (ENNEN
VAPAAJÄÄHDYTYS SIIRRINTÄ)
HUONELAITEVERKOSTON PALUUPUOLEN PAINE
HUONELAITEVERKOSTON PALUUVEDEN LÄMPÖTILA
(VAPAAJÄÄHDYTYS SIIRTIMEN JÄLKEEN)
PE52.4X
TE52.5X
OLOF GRANLUND OY
OLOF GRANLUND OY
OLOF GRANLUND OY
OLOF GRANLUND OY
OLOF GRANLUND OY
LIITE 9
1(10)
Rakennusautomaatiojärjestelmän tietojen määrittäminen
Yleistä
Suunnittelijoiden tulee määrittää rakennusautomaatiojärjestelmään liitettävien
pisteiden tunnukset ja alustavat selväkielitekstit sekä kiireellisyysluokat LVI- ja
sähköerillispisteille ja kiireellisille hälytyksille tämän ohjeen mukaisesti suunnittelemiensa järjestelmien ja laitteiden osalta. Rakennusautomaatiourakoitsijan
tulee määrittää tiedot rakennusautomaatiojärjestelmään myös muiden pisteiden
tunnukset, selväkielitekstit ja kiireellisyysluokat tässä ohjeessa esitettyjen periaatteiden mukaisesti.
Suunnittelijoiden tulee taulukoida rakennusautomaatiojärjestelmään liitettävät
pisteet tietoineen liitteen 1 mukaiseen taulukkoon ja toimittaa taulukko kohteen
rakennusautomaatiosuunnittelijalle. Rakennusautomaatiosuunnittelijan tulee
tarkastaa tiedot sekä toimittaa ne kommentoitavaksi kohteen tekniselle isännöitsijälle. Kommentoidut tiedot toimitetaan rakennusautomaatiosuunnittelijan
toimesta rakennusautomaatiourakoitsijalle, joka määrittää tiedot rakennusautomaatiojärjestelmään.
Myös rakennusautomaatiourakoitsijan tulee toimittaa itse määrittämänsä pisteet
tietoineen hyväksyttäväksi rakennusautomaatiosuunnittelijalle ja tekniselle
isännöitsijälle ennen tietojen syöttöä järjestelmään.
HUOM ! Pistetunnusta ohjelmoitaessa rakennusautomaatiojärjestelmään jätetään kiinteistötunnusta esittävä osa pois (001=ME, 005=KI, jne.), johtuen joidenkin rakennusautomaatiojärjestelmien ohjelmistojen rajallisesta merkkimäärästä.
Rakennusautomaatiojärjestelmään liitettävien pisteiden nimeäminen
Rakennusautomaatiojärjestelmään liitettävien pisteet nimetään suunnittelualakohtaisten laitetunnusjärjestelmäohjeiden mukaisesti, siten että jokaisella laitteella on oma yksilöllinen laitetunnuksensa. Rakennusautomaatiojärjestelmään
liitettävät pisteet merkitään samoilla laitetunnuksilla piirustuksiin ja dokumentteihin.
Selväkielitekstien määrittäminen
Pääperiaate luodessa selväkielitekstiä on, että ilmoituksen on oltava selväkielinen ja yksiselitteinen niin, että ilmoittava laite sen perusteella on tunnistettavissa ja paikallistettavissa ja ilmoituksesta käy ilmi ilmoituksen syy. Ilmoitus on oltava selkeä sekä luettaessa tiedot valvomopäätteeltä että siirrettäessä ilmoitus
jatkohälytyksenä esimerkiksi GSM-matkapuhelimeen.
Ilmoituksesta on käytävä ilmi seuraavat asiat:
laitteen pistetunnus (suunnittelualakohtaisten laitetunnusjärjestelmäohjeiden mukaan)
ilmoituksen tyyppi (ilmoitustyypit kohdan mukaisesti)
laitteen nimitys (suunnittelualakohtaisten laitetunnusjärjestelmäohjeiden
mukaan)
_______________________________________________________________________
LIITE 9
2(10)
hälyttävän pisteen hälytysluokka (prioriteetti)
osajärjestelmän tai laitteen laji tai nimitys (suunnittelualakohtaisten laitetunnusjärjestelmäohjeiden mukaan, esim. tuloilmakone, iv- lämmitysverkosto, rasvanerotuskaivo)
muuttuja (esimerkiksi lämpötila, paine, häiriö)
päälaite (järjestelmä tai laite, johon ilmoittava laite kuuluu tai jossa se sijaitsee, esim. tuloilmakone tai nousukeskus)
palvelualue (esimerkiksi rakennusosa ja kerros, tila tai palvelualue yleisesti)
laitteen sijainti (huone, jossa laite sijaitsee)
Pisteiden tunnus muodostetaan suunnittelualakohtaisten laitetunnusjärjestelmäohjeiden mukaan, kuitenkin niin että välimerkit jätetään pois. Mikäli rakennusautomaatiojärjestelmän ohjelmiston merkkimäärä rajoittaa pistetyyppitunnusta voidaan LVI-järjestelmien osalta lisäksi tarvittaessa jättää pois pääjärjestelmätunnus (G1….G6, jne).
Laitteiden sijaintitietona tulee käyttää huonenumerointia jolloin projekteissa tulee odottaa suunnitteluvaiheita, jolloin huonenumerointi on vakiintunut.
Palvelualuetiedoissa tulisi välttää ko. tilan liian yksityiskohtaista käyttötarkoituksen nimeämistä koska eri sairaalatilojen käyttö useasti muuttuu.
Eri rakennusautomaatiojärjestelmissä tiedot määritetään eri kenttiin. Pääsääntönä on, että mikäli rakennusautomaatiojärjestelmän ohjelmistossa on tietty tiedolle varattu kenttä tieto määritetään siihen. Mikäli tiedolle ei ole erikseen määritettyä kenttää tieto määritetään vapaasti ohjelmoitavaan tekstiosaan.
Mikäli suunnittelijoiden määrittämät tiedot eivät mahdu rakennusautomaatiojärjestelmän ohjelmiston kenttiin rakennusautomaatiourakoitsija voi lyhentää tekstejä, kuitenkin niin että tärkeimmät tiedot säilyvät.
Ilmoitustyypit
Ilmoitukset jaetaan seuraaviin tyyppeihin:
Tunnus
AR
C
F
G
H
I
K
L
M
O
R
RR
Selitys
Alaraja
Säädin, asetusarvo
Fiktiivinen piste
Globaalipiste
Hälytys
Tilatieto/indikointi
Kokonaislaskuri
Laitepiste esim. tilanneohjaus, K-0-A piste
Mittaus
Ohjaus
Raja-arvo
Ristiriita
_______________________________________________________________________
LIITE 9
3(10)
S
T
YR
Säätöviesti
Aikaohjelma
Yläraja
Ilmoitustyypit määritetään rakennusautomaatiojärjestelmän ohjelmistoon erilliseen kenttään tai pistetunnuskenttään laitetunnuksen perään erotettuna tavuviivalla.
Esimerkki KIG3KTK41TAZ04-AR Kirurgisen sairaalan (KI) ilmanvaihtojärjestelmän (G3) K-osan (K) tuloilmakoneen (TK41) jäätymisvaaratermostaatin
(TZA04) alarajahälytys (AR).
Jos samasta pisteestä otetaan useampi samantyyppinen ilmoitus, ilmoitustyyppi muodostetaan tyyppitunnuksesta ja juoksevasta numerosta (esimerkiksi H1,
H2).
Selväkielitekstien määrittämislaajuus ja hälytysten jako kiireellisyysryhmiin
Tässä ohjeessa on esimerkinomaisesti esitetty rakennusautomaatiojärjestelmiin
liitettävät erillispisteet ja kiireelliset hälytykset. Rakennusautomaatiojärjestelmiin liitettävät pisteet on tarkemmin käsitelty Rakennusautomaatiojärjestelmien
käyttöliittymäohjeen kohdassa 3.
Rakennusautomaatiojärjestelmästä tulevat hälytykset jaetaan ryhmiin huomioiden niiden kiireellisyysaste ja siirto esimerkiksi jatkohälytyksiin.
Urakoitsijan suunnittelun helpottamiseksi tämä ryhmitys on oletusarvoisesti tarkoituksenmukaista suorittaa toteutussuunnittelun yhteydessä.
Hälytykset jaetaan kiireellisyysluokkiin seuraavasti:
1. luokka, turvallisuushälytykset
2. luokka, kiireelliset laitehälytykset
3. luokka, ei- kiireelliset laite- tai huoltohälytykset
Erillispisteiden ja kiireellisten hälytysten ryhmittely tulee aina määrittää projektikohtaisesti. Hälytysluokat pitää käsitellä tapauskohtaisesti järjestelmää palvelevien tilojen tärkeyden ja toiminnan mukaan. Tärkeiden ilmanvaihto-, lämmitys, jäähdytysjärjestelmien ym. hälytysluokat selvitetään tarkemmin suunnitteluvaiheen aikana teknisen isännöitsijän/käyttäjän kanssa. Pääsääntöisesti jako hälytysluokkiin on seuraava:
Ilmanvaihtojärjestelmät
Hälytys
Kiireellisyys
Jäätymisvaarat
2
Etulämmityspatterien pumput
2
Tärkeitä tiloja (esim. leikkaussaleja) palvelevat puhaltimet
2
_______________________________________________________________________
LIITE 9
4(10)
Puhaltimien ristiriita- ja lämpötilahälytykset
3
Puhaltimien paine-erohälytykset
3
Suodattimien paine-erohälytykset
3
LTO- kiekkojen häiriöhälytykset
3
LTO- ja jäähdytyspatteripumppujen ristiriitahälytykset
3
Suorajäähdytyskompressorien häiriöhälytykset
3
Kostuttimien häiriöhälytykset
3
Tärkeiden tilojen palopeltien laukaisu
2
Muut hälytykset
3
Lämmitysjärjestelmät
Hälytys
Kiireellisyys
Höyrykattila-automatiikat
1
Höyryn alipaine
2
Kattilajärjestelmän säiliöiden pinnankorkeushälytykset
3
Iv- lämmityspiirin menoveden lämpötila/ paine
2
Iv- lämmityspiirin pumppujen ristiriitahälytykset
2
Muiden lämmityspiirien pumppujen ristiriitahälytykset
3
Muut hälytykset
3
Jäähdytysjärjestelmät
Hälytys
Kiireellisyys
Jäätymisvaarat
2
Vedenjäähdytyskoneikkojen häiriöhälytykset
3
Lauhdutinkoneikkojen häiriöhälytykset
3
Verkostopumppujen ristiriita- ja taajuusmuuttajahälytykset
3
Muut hälytykset
3
LVI-erillisjärjestelmät
Hälytys
Kiireellisyys
Sairaalakaasut
1
Kylmätilat
2
Dialyysivesijärjestelmä
2
Iv- hätäpysäytys
2
Sprinklerventtiilien laukaisu (palo-)
1
Muut sprinklerhälytykset
2
_______________________________________________________________________
LIITE 9
5(10)
Pumppaamojen häiriöhälytykset
2
Erillispumppujen ristiriitahälytykset
2
Paineilmajärjestelmien hälytykset
2
Muut hälytykset
3
_______________________________________________________________________
LIITE 9
6(10)
Sähköerillisjärjestelmät
Hälytys
Kiireellisyys
10 kV suurjännitejärjestelmä, ylivirtasuoja/maasulkusuoja
Sähköverkon katkaisijan laukaisu
Suurjännitemuuntajat, ylilämpö/kaasurele
1/1
1
1/1
Sähköverkon alijännite
1
Varavoiman alijännite
1
Varavoimakone, hälyttävä vika/polttoaine
2/2
Turvasyöttöjärjestelmän (katkos < 0,5 s) akusto varauslaitteineen
2
UPS- laitteet
2
Lääkintäsuojaerotusmuuntajan ylivirtavalvontalaitteet
1
IT-verkon eristystilan valvontalaitteet
1
TN-S verkonvalvontalaitteet
3
Kompensointiparistot
2
Valaistusohjauksen ristiriita
3
Paloilmoituskeskus, palo/ennakko/vika/ovi
1/2/2/2
Turvavalaistuskeskus
1
Muut hälytykset
3
Kiinteät sairaalalaitteet ja kiinteät keittiölaitteet
Hälytys
Kiireellisyys
Kylmäkalusteet
2
Dialyysilaitteet
2
Muut hälytykset
3
Rakennuksen laitteet
Hälytys
Kiireellisyys
Hissit
1
Muut hälytykset
3
Mallitekstit
Ilmanvaihto-, lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmien ym. valvontapisteiden selväkielitekstit ovat yleensä vakiotekstejä, jotka voidaan määrittää toteutusvaiheessa rakennusautomaatiourakoitsijan valvomo-ohjelmoinnin yhteydessä seuraavien esimerkkien mukaisesti:
_______________________________________________________________________
LIITE 9
7(10)
Ilmanvaihtojärjestelmät
Pistetunnus ja tyyppi
Laitteen nimitys
KIG3KTK41TAZ04-AR
Muuttuja
Päälaite, johon laite kuuluu
Sijainti
Palvelualue tms.
Jäätymisvaara
Tuloilmakone TK41
Jäätymisvaaratermostaatti K4.01 IV-konehuone
NKG3CTK05TE10-I
Lämpötila
Tuloilmakone TK05
C4.01 IV-konehuone
C-osa 2- 5.krs, osastot
Lämpötila
Jälkikäsittely JLP02
C4.01 IV-konehuone
C-osa 2.krs, sisäänp.ilma
Muuttuja
Sijainti
Palvelualue tms.
Lämpötila
IV-verkosto
C4.01 IV-konehuone
Menovesi
Muuttuja
Laitteen nimitys
Sijainti
Palvelualue tms.
NKG4CVJK401SC02-H
Häiriö
Vedenjäähd.kone VJK401
C4.01 IV-konehuone
C-osa 6.krs, laboratoriot
Häiriö
Vedenjäähd.kone VJK401
C4.01 IV-konehuone
C-osa 6.krs, laboratoriot
Muuttuja
Laitteen nimitys
Sijainti
Palvelualue tms.
NKG52CPVA01PSC2.001
(C02) -H
Paine
Happiverkosto
C2.01 Leikkaussali
C-osa 2.krs, leikkaussalit
Lämpötila-anturi
NKG3CTK06TE14-O
Lämpötila-anturi
Lämmitysjärjestelmät
Laitteen nimitys
NKG1CLIV101T41-M
Lämpötila-anturi
Jäähdytysjärjestelmät
Taajuusmuuttaja
NKG4CVJK401P02-RR
Pumppu
LVI-erillisjärjestelmät
Painekytkin
NKG2CREK01GA03-I
Pinnankorkeus
_______________________________________________________________________
LIITE 9
8(10)
Rasvanerotuskaivo
C1.01 IV-konehuone
C-osa 1.krs, keittiö
Muuttuja
Sijainti
Palvelualue tms.
Sähköerillisjärjestelmät
Laitteen nimitys
KIF51PIKK11-H1
Palohälytys
Paloilmoituskeskus
K1.01 Tuulikaappi
KIF51PIKK11-H2
Ennakoiva hälytys
Paloilmoituskeskus
K1.01 Tuulikaappi
KIF51PIKK11-H3
Paloilmoituskeskus
KIF51PIKK11-H4
Paloilmoituskeskus
KIW1SJKK11-H
Suurjännitekojeisto
KIW1SJMK11-H
Suurjännitemuuntaja
K-osa
K-osa
Laitevikahälytys
K1.01 Tuulikaappi
K-osa
Ovihälytys
K1.01 Tuulikaappi
K-osa
Katkaisijan laukaisu
Sj-jakelu
K1.11 Muuntamo
Lämpötila
K1.11 Muuntamo
Sj-jakelu
Ylivirta
Jakokeskus W29.JK A2.1
A2.11 Sähkötila
2. krs, leikkaussali 2
Eristysvastus
Jakokeskus W29.JK A2.1
IT-verkon eristystason
valvontalaite
A2.11 Sähkötila
2. krs, leikkaussali 2
KIW21JKE11-RR
Valaistusohjaus
Jakokeskus
E1.11 Sähkötila
E-osa 1.krs, käytävät
Muuttuja
Laitteen nimitys
Sijainti
Palvelualue tms.
KIF81HIK1
Hälytys
KIW29YVLA21-H
Ylivirtavalvontalaite
KIW29ITVA21-H
Rakennuksen laitteet
Hissi
K-osa
_______________________________________________________________________
LIITE 9
9(10)
Esimerkki rakennusautomaatiojärjestelmään liitettävien kiireellisten hälytyspisteiden
(hälytysluokat 1 ja 2) ja erillispisteiden ilmoitustietojen toimittamislomakkeesta.
Rakennusautomaatiojärjestelmään liitettävien pisteiden ilmoitustiedot
Erillispisteet ja kiireelliset hälytykset
Vastaanottaja
Yritys:
Yhteyshenkilö:
Osoite:
Postiosoite:
Sähköpostiosoite:
Pistetunnus
Muuttuja
Hankkeen ja asiakirjan tiedot
Projektinumero:
Projektin nimi:
Asiakirjan numero:
Laadittu:
Päivitetty:
Palvelualue
Sijainti
NK F 81 H IC1
H
H issi
1
H älytys
C-o sa
NK G 2 C REK01
REK03
H
R asvanerot uskai vo
2
Pin nan ko rke us
C-o sa 1.krs, ke itt iö
Jä ätym isvaaratermo staat ti
2
NK G 3 C TK 05
TA Z04
Ilm.* Laitteen nimitys
AR
Lähettäjä
Yritys:
Yhteyshenkilö:
Osoite:
Postiosoite:
Sähköpostiosoite:
Pri
Päälaite
Tu loilm akone T K05
C1 .01 IV-ko ne hu on e
Jä ätym isvaara
C4 .01 IV-ko ne hu on e
Pain e
C2 .01 L eikkau ssali
NK G 52 CPVA01
PVAC2.0 01
(O2/N 2O/ Pi H)
H
Pain evah ti
1
NK G 52 CPVA01
PSC2.011 (O2)VA K
H
Pain ekytkin
1
Pikasul kukote lo
(CPVA 01
PSK C2.01 .(O 2/N2 O/PiH )
Pain e
NK G 52 CPVA01
PSC2.013 (O2)VA K
H
Pain ekytkin
1
Pikasul kuko te lo
(CPVA 01
PSK C2.01 .(O 2/N2 O/PiH )
Pain e
NK G 52 CPVA01
PSC2.015(O 2)VA K
H
Pain ekytkin
1
Pikasul kukote lo
(CPVA 01
PSK C2.01 .(O 2/N2 O/PiH )
Pain e
NK W2 9 ITVA 21
H
IT -ve rk on eristys taso n
val von talai te
1
Jako kesku s W29.JK
A2.1
Eristysvastus
2.k rs, leikkau ssali 2
A2.1 1 Sähkötila
NK W2 9 YVLA21
H
Ylivirtavalvo ntalaite
1
Jako kesku s W29.JK
A2.1
Eristysvastus
2.k rs, leikkau ssali 2
A2.1 1 Sähkötila
NK W2 1 LVI K 1.01
O
U lkova lo-ohjaus
C-o sa 2.krs,
leik kauss alit
Pääsi säänk äynnin
u lkova lo-oh jaus
*) Ilm . = Ilm oi tu styyp pi
_______________________________________________________________________
LIITE 9
10(10)
Tyhjä lomakepohja
Rakennusautomaatiojärjestelmään liitettävien pisteiden ilmoitustiedot
Erillispisteet ja kiireelliset hälytykset
Vastaanottaja
Yritys:
Yhteyshenkilö:
Osoite:
Postiosoite:
Sähköpostiosoite:
Pistetunnus
Ilm.* Laitteen nimitys
Lähettäjä
Yritys:
Yhteyshenkilö:
Osoite:
Postiosoite:
Sähköpostiosoite:
Päälaite
Pri
Muuttuja
Hankkeen ja asiakirjan tiedot
Projektinumero:
Projektin nimi:
Asiakirjan numero:
Laadittu:
Päivitetty:
Palvelualue
Sijainti
*) Ilm. = Ilmoitustyyppi
_______________________________________________________________________
LIITE 10
RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMIEN
TAPAHTUMAOHJELMAT
Muutos
29.04.2005
Laadittu
Laatija/teks.käs.
Tark.
31.5.2001
MSi
ASt
Työ nro
Asiakirja nro
SISÄLLYSLUETTELO
TAPAHTUMAOHJELMAT
1
0. YLEISET TAPAHTUMAOHJELMAT
1
0.1 PORRASTETUN KÄYNNISTYKSEN OHJELMA
1
1. IV-HÄTÄPYSÄYTYS
1
2. LÄMMITYS- / IV-VERKOSTON HÄIRIÖ
1
3. YÖTUULETUS
2
4. PALOVAARA
4
5. LISÄAIKAKÄYTTÖ
4
6. 2-NOPEUSKONEEN NOPEUDENVAIHTO ULKOLÄMPÖTILAN MUKAAN
4
7. VAPAA
4
8. LTO-LUKITUS
5
9. VAPAA
5
10. SÄHKÖN HUIPPUTEHON VALVONTA- JA RAJOITUSOHJELMA
5
11. YÖJÄÄHDYTYS
5
12. VARAVOIMATILANTEEN OHJAUSLOGIIKKA
6
13. LÄMMITYSOPTIMOINTI
6
14. LÄMMITYKSEN ASETUSARVON MUUTOS AIKAOHJELMAN MUKAAN
7
15. IV-KONEEN KÄYNNISTYSOHJELMA
7
16. JÄNNITEKATKO-OHJELMA
7
________________________________________________________________________
1(8)
TAPAHTUMAOHJELMAT
Kaikki tapahtumaohjelmissa esitetyt asetus- ja raja-arvot, kellonajat, viiveet,
ero- ja suhdealueet ovat käyttöpäätteeltä käyttäjän aseteltavia arvoja.
0. YLEISET TAPAHTUMAOHJELMAT
Koskee kaikkia koneita ja laitteita.
0.1 PORRASTETUN KÄYNNISTYKSEN OHJELMA
Ohjelma käynnistää ilmastointikoneet ja muut ohjattavat sähkölaitteet portaittain
normaaliin käyttötilaan jännitekatkon tai hätäpysäytystilanteen jälkeen sekä aikaohjelmatapahtuman yhteydessä. Saman käynnistysajan omaavat koneet
käynnistyvät portaittain. Käynnistyksien välinen aika on voitava määritellä vapaasti.
2-nopeuksiset kojeet käynnistyvät aina osatehon kautta.
VALVONTAJÄRJESTELMÄÄN OHJELMOIDAAN SEURAAVISTA NE OHJELMAT, JOIHIN
LIITETTÄVIÄ KONEITA JA LAITTEITA ON ESITETTY TOIMINTA-SELOSTUKSISSA.
1. IV-HÄTÄPYSÄYTYS
Painettaessa iv-hätäpysäytyspainiketta (lukkiutuva) tai suoritettaessa
iv-hätäpysäytyksen toimintakäsky käyttöpäätteeltä pysähtyvät ko. painikkeelle
suunnitelmissa määritellyt tuloilmakoneet ja saadaan hälytys. Siirtyminen normaaliin käyttötilaan tapahtuu, kun painike on palautettu normaaliin paikanpäällä. Tämän jälkeen koneet käynnistyvät porrastetun käynnistyksen ohjelman
mukaisesti.
2. LÄMMITYS- / IV-VERKOSTON HÄIRIÖ
Kaikki verkostoon liittyvät koneet pysähtyvät ja seuraa hälytys, jos verkoston
paineen tai menoveden lämpötilan häiriöhälytys alaraja hälyttää yhtäjaksoisesti
väh. 5 tai verkoston pääpumppu pysähtyy, kun ulkolämpötila on alle +2°C.
Häiriöhälytys alarajat ovat muista raja-arvoista riippumattomasti aseteltavissa.
Paluu normaaliin käyttötilaan tapahtuu kuittaamalla hälytys valvontajärjestelmästä tai kun hälytyksen aiheuttajat ovat palanneet normaalitilaan tai kun hälytyksen poistumisesta on kulunut 0,5 h.
_________________________________________________________________________
2(8)
3. YÖTUULETUS
Vaihtoehtoa a) käytetään ohjattaessa yötuuletusta huonelämpötilan mukaan ja
vaihtoehtoa b) poistolämpötilan mukaan.
a) YÖTUULETUS HUONEILMAN LÄMPÖTILAN MUKAAN
Yötuuletuksen käynnistysehdot ovat seuraavat (kaikkien ehtojen tulee olla voimassa):
kello on välillä 00.00-07.00
ulkolämpötila on yli yötuuletusrajan (+12°C, jos kojeessa ei ole LTO:ta,
+8°C jos on)
huonelämpötila (tai niiden keskiarvo) on yli mukavuusylärajan (+23°C)
huonelämpötila (tai niiden keskiarvo) on väh. 3°C korkeampi kuin ulkolämpötila
kojeet käy normaalia aikaohjelman mukaista käyttöä
Yötuuletuksen aikana:
tulo- ja poistoilmapuhaltimet käyvät täydellä teholla
ulkoilma- ja poistoilmapellit ovat auki (mahdollinen kiertoilmapelti on kiinni)
lämmitys- ja jäähdytysventtiilit ovat kiinni (jäätymisvaaratermostaatti on
toiminnassa)
LTO jälkeisen lämpötilan asetusarvo on +12°C
kostutus ei ole toiminnassa
raja-arvohälytykset ovat estetty
Yötuuletus pysähtyy, kun yksikin seuraavista ehdoista toteutuu:
huonelämpötila (tai niiden keskiarvo) on alle mukavuusalarajan (+20°C)
ulko- ja huonelämpötilan välinen lämpötilaero on pienentynyt 2°C:een
ulkolämpötila on alle minimi yötuuletusrajan (+10°C jos kojeessa ei ole
LTO:ta, +5°C jos kojeessa on LTO)
kone käynnistyy aikaohjelman mukaiselle normaalikäytölle
b) YÖTUULETUS POISTOILMAN LÄMPÖTILAN MUKAAN
Yötuuletuksen käynnistysehdot ovat seuraavat (kaikkien ehtojen tulee olla voimassa):
kello on välillä 00.00-07.00
normaali aikaohjelma ei ole voimassa
ulkolämpötila on yli minimi yötuuletusrajan (+12°C jos kojeessa ei ole
_________________________________________________________________________
3(8)
Koneisto käynnistyy klo 00.00 15 minuutiksi. Mikäli käyntiajan loputtua seuraavat ehdot toteutuvat jatkuu yötuuletus:
poistoilman lämpötila on yli mukavuusylärajan (+24°C)
poistolämpötila on vähintään 4°C korkeampi, kuin ulkolämpötila
_________________________________________________________________________
4(8)
Yötuuletuksen aikana:
tulo- ja poistoilmapuhaltimet käyvät täydellä teholla
ulkoilma- ja poistoilmapellit ovat auki (mahdollinen kiertoilmapelti on kiinni)
lämmitys- ja jäähdytysventtiilit ovat kiinni (jäätymisvaaratermostaatti on
toiminnassa)
LTO:n jälkeisen lämpötilan asetusarvo on +12°C
kostutus ei ole toiminnassa
raja-arvohälytykset ovat estetty
Yötuuletus pysähtyy, kun yksikin seuraavista ehdoista toteutuu:
poistoilman lämpötila on alle mukavuusalarajan (+22°C)
ulko- ja poistolämpötilan välinen lämpötilaero on pienentynyt 2°C:een
ulkolämpötila on alle minimi yötuuletusrajan (+10°C jos kojeessa ei ole
kone käynnistyy aikaohjelman mukaiselle normaalikäytölle
4. PALOVAARA
Tuloilman lämpötilan noustessa yli +45 °C:n pysähtyvät tulo- ja poistoilmapuhaltimet ja saadaan hälytys. Hälytys tulostuu aina ja ilman viivettä. Kuittaus ja
käynnistys tapahtuu käsin alakeskuspäätteeltä tai alakeskuksen kuittauspainikkeesta tai kun hälytyksen poistumisesta on kulunut 0,5 h.
5. LISÄAIKAKÄYTTÖ
Painettaessa lisäaikapainikkeesta kone käynnistyy valvontajärjestelmän ohjaamana halutulle teholle käyttäjän päätteeltä asettelemaksi ajaksi, päätteellä
näyttö, kun koje käy lisäaikakäyttöä.
6. 2-NOPEUSKONEEN NOPEUDENVAIHTO ULKOLÄMPÖTILAN MUKAAN
Ulkolämpötilan laskiessa alle asetusarvon siirtyy koneisto 1/2-teholle. Palautuminen normaalitoimintaan tapahtuu ulkolämpötilan noustessa eroalueen verran
asetusarvon yläpuolelle.
7. VAPAA
_________________________________________________________________________
5(8)
8. LTO-LUKITUS
LTO:n jälkeisen tuloilman lämpötilan ollessa yhtäjaksoisesti esim. 5 min. nopeudenvaihtorajansa alapuolella ohjaa valvontajärjestelmä koneen 1/2-nopeudelle.
Siirtyminen normaaliin käyttötilaan tapahtuu automaattisesti 30 minuutin lukitusehtojen poistuttua tai seuraavan aikaohjelman mukaisen käynnistymisen yhteydessä.
9. LTO JÄÄHDYTYSENERGIAN TALTEENOTTO
IV-koneen jäähdytysportaan ollessa päällä ja poistoilman lämpötila ollessa 3°C
alle ulkolämpötilan, ohjataan LTO 100% teholle. Palautuminen normaalisäätöön tapahtuu, kun lämpötilaero on laskenut alle 1°C tai lämmitysporras alkaa
10. SÄHKÖN HUIPPUTEHON VALVONTA- JA RAJOITUSOHJELMA
Ohjelmassa käytetään valitun mittausjakson (esim. 15 min) keskiarvotehoa, joka saadaan laskennallisesti kWh-mittarin pulssien sekä sähkölaitoksen huipunmittausjaksojen perusteella. Ohjelma arvioi mittausjakson keskiarvotehon
perusteella, tullaanko huipputehon raja-arvo ylittämään mittausjakson aikana.
Jos ohjelma ennakoi ylityksen tapahtuvan, kytkeytyy koneita / laitteita pois käytöstä kuormituksen alentamiseksi siten, että aseteltua tehorajaa ei ylitetä.
Ohjelmaan liitetyt ohjauspisteet priorisoidaan pistekohtaisesti. Koneiden pysäytys ja käynnistys tapahtuu prioriteettiluokkien mukaan. Huipputehon rajoitukseen liittyvät maksimi poissaoloajat sekä minimipäälläoloajat on voitava määritellä pistekohtaisesti. Ohjelma valitsee pysäytettävät koneet / laitteet siten, että
samaa konetta ei kytketä pois peräkkäisinä jaksoina. Jokainen ohjauspisteellä
varustettu kone / laite on voitava liittää tehonrajoitusohjelmaan.
11. YÖJÄÄHDYTYS
Koneisto käynnistyy ensin ohjelman nro 3 mukaiselle yötuuletukselle.
Yöjäähdytys käynnistyy, mikäli ulkolämpötila on yli yöjäähdytysrajan (+20°C).
Yöjäähdytyksen aikana yötuuletustoiminnan lisäksi jäähdytyspatterin venttiiliä
säädetään siten, että tuloilmapuhaltimen jälkeinen lämpötila pysyy +15 °C:ssa.
Muut ehdot ovat yötuuletusohjelman no 3 mukaiset.
_________________________________________________________________________
6(8)
12. VARAVOIMATILANTEEN OHJAUSLOGIIKKA
[Määritellään kohdekohtaisesti]
Jännitekatkotilanteessa varavoimakoneiden syöttäessä sähköverkkoa ovat voimassa seuraavat toiminnat ja ohjaukset:
ohjelma noudattaa jännitekatko- ja porrastetun käynnistyksen ohjelmaa
kuormien ohjausten sekä hälytysten eston osalta
varavoimatilanne todetaan varavoimakoneiden käyttötilojen ja sähkölaitoksen verkon tilatiedon perusteella
mikäli sähkölaitoksen verkon tilatieto on päällä, ei varavoimatilanteen ohjauslogiikka käynnisty (estetään turhat ohjaukset varavoimakoneiden kokeilujen aikana)
varavoimatilanteessa ohjataan päälle vain ennalta määritellyt kriittiset
kuormat (pääpumput, tarvittavat valot, kriittiset ilmastoinnit, yms.)
sähkönsyötön palattua normaalitilaan käynnistetään koneet porrastetun
käynnistysohjelman mukaisesti ja palautetaan LVIS-laitteet normaalikäytölle
13. LÄMMITYSOPTIMOINTI
Perustoiminnot:
lämmitys on estetty asetellun seisontajakson aikana seisonta-aikainen
lämmitys käynnistyy, mikäli huonelämpötila saavuttaa asetellun alarajan
korotettu lämmitys alkaa optimoidusti siten, että huonelämpötila on aseteltujen mukavuusrajojen sisällä normaalin käyttöajan alkaessa
aloitusajankohtaan vaikuttavat ulkolämpötila, huonelämpötila, seisontajakson pituus ja lämmitysjärjestelmien lämmitysteho
kojeisto käynnistyy kiertoilmakäytössä, mikäli kiertoilma on käytettävissä
Optimointiohjelma ei kytkeydy päälle mikäli:
ulkolämpötila on yli +5°C tai
huonelämpötila on mukavuusrajojen sisällä
IV-koneiden toiminta optimointiohjelman aikana on esitetty ko. koneen toimintaselostuksessa.
_________________________________________________________________________
7(8)
14. LÄMMITYKSEN ASETUSARVON MUUTOS AIKAOHJELMAN MUKAAN
Aikaohjelmalla muutetun asetusarvo-ohjauksen perusajatuksena on antaa
lämmitysverkostolle asetusarvomuutokset siten että rakennuksen
lämpökuormien vaikutus voidaan huomioida säädössä.
Asetusarvomuutosten asettelu tulee tehdä trend- seurantaohjelmaa apuna
käyttäen.
Asetusarvomuutokset tapahtuvat säätöohjelmaan aseteltujen
ulkokompensoitujen minimi ja maksimi kompensointikäyrien välillä siten, että
ulkolämpötilan laskiessa asetusarvojen vaikutusosuus kasvaa
Lämmitysverkoston menevän veden asetusarvo voidaan valita pudotettavaksi
seuraavasti:
aamulämpötilan korotus aloitetaan esimerkiksi 05.00, ollen maksimiarvossaan tilojen käyttöajan alkaessa, jolloin tilojen tulee olla savuttanut normaalin lämpötason
normaaliin asetusarvoon palataan esim. klo 09.00
pudotus aloitetaan arkisin esim. klo 12.00
normaaliin asetusarvoon palataan esim. klo 01.00 välisenä aikana
pudotus voidaan valita kestämään yli viikonlopun ja juhlapyhien, jolloin palautuminen tapahtuu seuraavaan työpäivään mennessä.
15. IV-KONEEN KÄYNNISTYSOHJELMA
[HUOM! Ohjelman käyttö on harkittava tapauskohtaisesti]
Ohjelma toimii, mikäli ulkolämpötila on alle +5°C.
Säätöohjelma asettaa tuloilman lämpötilan asetusarvoksi ennen käynnistystä
+22°C. Mikäli kone on varustettu LTO- laitteella, ohjataan se täydelle teholle
käynnistyksen yhteydessä. Käynnistyksen jälkeen asetusarvo palautuu normaalisäädön mukaiseksi aseteltavan ajan kuluessa.
16. JÄNNITEKATKO-OHJELMA
Sähkökatkon aikana hälytykset turvallisuus-, hissi-, palo- ja kiireellisiä hälytyksiä lukuun ottamatta estetään alakeskukseen sijoitettavan jännitevalvontareleen ja prosessiasemakohtaisen hälytyspisteen perusteella. Valvomoon saadaan kiireellinen hälytys ko. prosessiaseman jännitekatkosta. Jännitteen palattua käynnistetään koneet porrastetun käynnistysohjelman mukaisesti. Jännitekatkon hälytykset liitetään jännitekatko-ohjelman mukaisesti.
Jos alakeskuksen sähkönsyöttö on varmennettu (varavoima, ups-laite tai akut):
jännitekatkon tullessa kytkee alakeskuskohtainen jännitevalvontarele jännitekatkohälytyksen päälle, joka käynnistää hälytyksenesto-ohjelman
ohjelma kytkee alakeskuksen kaikki ohjauspisteet pois päältä
jännitteen palattua ohjelma käynnistää koneet porrastetun käynnistysohjelman mukaisesti ja palaa normaaliin käyttötilaan
_________________________________________________________________________
8(8)
Jos alakeskuksen sähkönsyöttöä ei ole varmennettu:
ohjelma saa alakeskuksen jännitevalvontareleeltä (vetohidastettu rele) hälytyksen jännitekatkosta. Ohjelman tulee olla siten rakennettu, että jännitteen palatessa alakeskukselle ohjelma lukee ensin jännitevalvontareleen tilatiedon, antaa jännitekatkohälytyksen ja tekee vaaditut toimenpiteet (hälytysten estot, ohjaukset pois päältä). Tämän jälkeen ohjelma käynnistää koneet porrastetun käynnistysohjelman mukaisesti ja palaa normaaliin käyttötilaan.
_________________________________________________________________________
OLOF GRANLUND OY

Rakennusautomaatiojärjestelmien käyttöliittymäohje

Transcription

Similar documents

5. osa - Granlund

Ässäcontrol-pikaohje Vsi, Vm ja E si

Apua paikalle. Kooste avuspyyntijärjetelmistä (pdf)

CENTRO - Celotron

Teknologia avuksi ihmisten ja esineiden paikantamisessa

Priot 2014 - Tekstiilitukku

TAC2412 - Schneider Electric

TAC2413 - Schneider Electric

ICU62 tuote-esite