5. osa - Granlund
Transcription
5. osa - Granlund
Teksti on otettu syksyllä 2010 julkaistusta Granlundin 50-vuotishistoriikista Insinööritoimisto Olof Granlund Oy suomalaista talotekniikan suunnittelua ja konsultointia vuodesta 1960 Osa 5: Vuosituhat vaihtuu © Insinööritoimisto Olof Granlund Oy Teksti: Reijo Hänninen, Markku Jokela, Harri Aavaharju Tämän osan kuvien lähteet ja valokuvaajat: Suvi Kiviniemi Tilastokeskus Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Granlund Arto Kiviniemi 78, 79, 82, 83, 91 79 81 84, 85, 86 89, 90 Vuosituhat vaihtuu V Uudet haasteet uosituhannen vaihtuessa tuntui koko Suomi ja myös muu maailma elävän IT- ja matkapuhelinhuumassa. Puhuttiin ns. uuden ekonomian uusista säännöistä. Teknologian uskottiin räjähtävän kaikkialle. Sirujen (chips) määrän muissa tuotteissa kuin tietokoneissa ennustettiin kasvavan eksponentiaalisesti. Alan gurut kirjoittivat mm: ”Koska kommunikaatio – joka viime kädessä on mitä digitaalitekniikka ja media ovat – ei ole vain talouden osasektori, kommunikaatio on koko talous (The economy).” Vuonna 2001 sitten koettiin se, että tämä liiketoiminnan uusjako (New Deal) ei toteutunut ja puhelinyhtiöt ja koko IT-ala kokivat melkoisen romahduksen, joka vaikutti hetkellisesti myös rakennustoimintaan niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Granlund-konsernin henkilömäärä oli kasvanut 240 henkilöön. Tytäryhtiöt olivat kasvaneet jo alueensa merkittävimmiksi yrityksiksi ja niissä työskenteli yhteensä noin 60 henkeä eli noin 25 % koko henkilökunnan määrästä. LVI-osasto oli edelleen yhtiön suurin yksikkö, mutta sähkö-, rakennusautomaatio- ja kiinteistönpito-osastot olivat laajentuneet viimeisen viiden vuoden aikana merkittävästi. Granlund miellettiin alalla täyden palvelun talotekniikkasuunnittelijaksi. RYHTI-ohjelmiston myynti oli kasvanut melkoisesti ja sitä tukeva konsultointipalvelu lisääntynyt moninkertaiseksi. Myös yhtiön taloudellinen tilanne oli parantunut selvästi viimeisen viiden vuoden aikana. Hallitus halusi saada uusia osakkaita yrityksessä työskentelevistä henkilöistä ja samalla saada yhtiö 78 I nsinööritoimisto O lof G ranlund O y Stockmannin Helsingin tavaratalo. kokonaisuudessaan siinä työssä olevien henkilöiden omistukseen. Vuonna 2001 yhtiön hallitus päätti jakaa yrityksen kahteen osaan: Suurin osa yhtiön varallisuudesta siirrettiin Remkab Invest Oy:öön, jonka omistajina säilyivät kaikki ”vanhan” Insinööritoimisto Olof Granlund Oy:n osakkeita omistaneet. Operatiivista toimintaa jatkoi ”uusi” Insinööritoimisto Olof Granlund Oy, josta oli ostettu ulos kaikki aiemmin yrityksestä lähteneet henkilöt. Remkab oli puhdas sijoitusyhtiö, jolla ei ollut varsinaista operatiivista toimintaa. Remkab Invest päätettiin lakkauttaa lopulta toukokuussa 2010. Uusi Granlund oli jakautumisen myötä keventynyt oman pääoman suhteen huomattavasti. Yhtiön hallitus päätti uudesta osakeannista, jolloin työntekijöille tarjottiin Granlundin osakkeita ostettavaksi. Yhtiön varallisuus lähti kuitenkin seuraavina vuosina nopeaan nousuun, mikä mahdollisti myös aiemmin kerrotun Malminkaaren kiinteistön oston vuonna 2004. Toimisto- ja liikerakentaminen kiihtyy Suomessa 2000-luvulla Best Western -hotelliksi saneerattu Katajanokan vankila. Rakentamisen suhdannekehitys vuosina 1985–2010. miljoonaa kuutiota 80 60 40 20 0 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 Luvat Aloitukset Informaatioteknologian kehitys ja kuvitelmat mobiilimaailman valloituksesta loivat runsaasti uusia yrityksiä ja myös toimistorakentamisen määrä kasvoi vuosituhannen vaihteessa. Vuosi 2001 kuitenkin palautti maailman taas reaaliselle tasolle ja it-kupla puhkesi. Suomi oli kuitenkin vähitellen siirtymässä palveluyhteiskunnaksi ja uutta toimistotilaa tarvittiin varsinkin pääkaupunkiseudulla. Uusia moderneja toimitiloja tarvittiin myös siksi, että keskustan vanhat rakennukset eivät vastanneet nykyaikaisia toimitilatarpeita ja olivat liikenteellisesti hankalissa paikoissa. Uusia toimistorakennuksia alkoikin syntyä mm. Keilaniemeen ja lentokentän läheisyyteen Kehäteiden varsille. Merkittäviä Granlundin suunnittelemia toimistorakennushankkeita tuolta ajalta olivat Pfizerin pääkonttori Munkkivuoressa, Kone Oyj:n torni Keilaniemessä, Metlan puurakenteinen toimistorakennus Joensuussa sekä Kuntien eläkevakuutuksen rakennus Kaisaniemessä. Samalla vanhoja keskustan rakennuksia alettiin saneerata asuinhuoneistoiksi, joita ne usein alun perin olivat olleetkin. Myös uusia hotelleja alkoi syntyä vanhoihin rakennuksiin Helsingin keskustan alueelle. Granlund oli suunnittelijana mm. Katajanokan vankilan muutoksessa sekä Valmistuneet Y rityksen historia 79 Bulevardin ja Erottajan kulmassa olevan Klaus K:n täydellisessä uudistamishankkeessa. Liikerakentaminen jatkoi kasvuaan koko 2000luvun. Elintarvikekaupan keskittyminen oli alkanut jo edellisellä vuosikymmenellä ja 2000-luvulle tultaessa oli käytännössä jäljellä kaksi suurta ketjua, Kesko ja SOK. Niiden keskinäinen kilpailu hyvistä markkinapaikoista johti kaupunkien keskustojen ulkopuolelle rakennettavien liikekeskusten tai supermarketien syntymiseen. Tämä kehitys ei pysähtynyt edes vuoden 2008 globaaliin taloustaantumaan, vaan jatkuu Suomessa edelleenkin. Valtiovallan kaavoitustoimenpiteet tulevat siihen kuitenkin vaikuttamaan seuraavina vuosina, sillä uusien valtavien kauppakeskusten kaavoitus kaupunkien keskustojen ulkopuolelle on energia- ja ympäristösyistä tehty lähes mahdottomaksi. Ulkomaisia yrityksiä on tullut markkinoille muutamia kuten Lidl elintarvikekauppaan, Ikea huonekalukauppaan ja Bauhaus rautakauppaan. Myös kodinelektroniikkasektorilla toimii muutamia ulkomaisia ketjuja. Kaikkiaan niiden osuus on jäänyt kuitenkin melko vähäiseksi Ikeaa lukuun ottamatta, jonka Suomen valloitus näyttää vuonna 2010 jatkuvan kasvavalla vauhdilla. Granlundille näistä liikerakennuskohteista on kuluneella vuosikymmenellä ollut runsaasti toimeksiantoja ja Kesko on ollut viimeisten vuosien ajan ollut yksi yhtiön tärkeimmistä asiakkaista. Vastaavasti aluetoimistot ovat toteuttaneet useita SOK:n hankkeita. Ikealle on suunniteltu Vantaan myymälä ja parhaillaan Kuopion toimisto laatii Kuopion Ikean talotekniikkasuunnitelmia. 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen suurin ja vaativin liiketilahanke on kuitenkin ollut Helsingin keskustan Stockmannin tavaratalokorttelin saneeraus ja laajennus, johon myös liittyy Mannerheimintien alle toteutetun paikoitusluolan suunnittelu. Projekti käynnistyi jo vuonna 2003 ja jatkuu vielä vuoden 2011 puolelle. Myymälätilat on pidetty koko ajan käytössä ja saneerauksesta huolimatta lämpötilaolosuhteiden on 80 I nsinööritoimisto O lof G ranlund O y vastattava asiakkaan vaatimuksia. Niinpä muutostyöt ovat tapahtuneet pitkälti yöaikaan. Olemassa olevien kauppakeskusten muutostyöt ovat työllistäneet yritystä vuosittain. Etenkin Itäkeskuksen ja Forum-korttelin osalla on ollut runsaasti toimeksiantoja. Julkisen sektorin rooli ja EU:n kilpailulainsäädännön merkitys suunnittelijavalinnoissa EU:n kilpailulainsäädäntö tuli Suomessa voimaan 1990-luvun laman pahimmilla hetkillä. Suunnittelutehtävistä oli puutetta, mutta Suomen lainsäädäntö piti harmonisoida vastaamaan EU:n direktiivejä, jotta Suomi täyttäisi jäsenyysvaatimukset. Se aiheutti aluksi lähes kaaosmaisen tilanteen, kun tilaajat eivät osanneet määritellä käytännössä muita perusteita suunnittelijavalinnoille kuin halvimman hinnan. Kun tarjouspyynnöt usein olivat epämääräisiä, syntyi paljon sekaannusta ja lukuisissa hankkeissa tehtiin valituksia, jolloin hankkeet viivästyivät. Tilanne oli vakava Granlundin kannalta, sillä mm. Valtion kiinteistölaitos (aiemmin rakennushallitus ja myöhemmin Senaatti-kiinteistöt) oli yhtiölle tärkeä asiakas. Samoin suurten kuntainliittojen sairaalat ja kaupunkien hankkeet kuten koulut, päiväkodit ja vanhusten palvelutalot kuuluivat julkisen kilpailulainsäädännön piiriin. Vähitellen valveutuneet tilaajat kuitenkin ymmärsivät, että valinnoissa voidaan huomioida myös erilaisia laatutekijöitä, joilla suunnittelijoita voidaan pisteyttää ja samalla vähentää halvimman kiinteän tarjoushinnan merkitystä. Tarjouspyyntöjen tehtävämäärittelyt täsmentyivät myös vähitellen. Tähän vaikuttivat osaltaan vuonna 1995 julkaistut uudet suunnittelun tehtäväluettelot. Senaatti-kiinteistöjen toimitusjohtaja Aulis Kohvakka kommentoi kilpailuttamista keväällä 2010 seuraavasti: HYKSin Meilahden alue. ”Suunnittelijoiden valinta perustuu edelleen kilpailutukseen. On päästy siihen, ettei pelkästään hinta ratkaise. Laatupisteiden osuus on 60–70 prosenttia. Silti hinta saattaa olla se ratkaiseva. Tarjouksen jättäjät pitäisi pystyä laittamaan paremmuusjärjestykseen. Etenkin arkkitehdit ovat herkkiä näille laatupisteille. On kuitenkin paljon rakennuttajia, jotka omaa työtään helpottaakseen antavat hinnan ratkaista. Neuvottelumenettely on mahdollinen, etenkin saneerauskohteissa, ja silloin kuin laatu ratkaisee. Tilanne pitäisikin nähdä, kuin se olisi jääkiekkokaukalo, jossa laitojen tuleekin välillä ryskyä. Jos tilaa ratakiskoa, saa sitä kilohintaan, mutta jos tarvitaan erikoisteräksiä, niin pitää tietää mitä tilaa.” Kaiken kaikkiaan Granlundin julkiselta sektorilta saamat toimeksiannot eivät vähentyneet, vaikka alku näyttikin vaikealta. Pienempien kuntien osalta tilanne oli kuitenkin pitkään hankala ja yhtiö pidättäytyi laatimasta niille tarjouksia. Suuret tilaajat tekivät myös vuosisopimuksia pienemmistä tehtävistä, jolloin niihin voitiin valita suunnittelijat suoraan ilman monimutkaista kilpailutusta, johon helposti kului yhtä paljon aikaa kuin koko suunnittelutehtävän tekemiseen. Arkkitehtikilpailut, joissa voittanut tiimi insinöörisuunnittelijat mukaan luettuna saivat työn sekä kehitys-pilottiprojektit olivat myös mahdollisuuksia välttää tarjouskilpailu. Granlundin suurimpiin julkisen sektorin asiakkaisiin viimeisen vuosikymmenen aikana ovat kuuluneet Senaatti-kiinteistöt, HUS ja Helsingin kaupunki. Sairaalat ovat olleet edelleen tärkeä Y rityksen historia 81 Muita 2000-luvun julkisen sektorin hankkeita ovat mm. Helsinki-Vantaan lentoaseman laajennuksen ja saneerauksen sähkösuunnittelu, Länsimetron asemien (7 kpl) LVI-suunnittelu, puitesopimukset Kehäradan suunnittelusta sekä vastaavasti puitesopimukset Helsingin kaupungin tilakeskuksen ja VR:n kanssa. TKK:n päärakennus, Otaniemi. Viron rakentaminen käynnistyy Oikealla TKK:n TUAS-rakennus. alue yhtiölle ja Granlundilla ja sen tytäryhtiöillä on toimeksiantoja sekä pääkaupunkiseudulla (HYKS, Jorvi, Peijas, Lohja, Porvoo) kuin myös monien maakuntien sairaanhoitopiirien alueilla. Suurimmat kohteet ovat vuonna 2010 HYKS:n vanhan Meilahden alueen pääsairaalan ”Hiltonin” täydellinen saneeraus sekä EPSHP:n Y-talo Seinäjoella. Myös Vantaan ja Espoon kaupungit ovat muuttaneet viime aikoina kilpailusääntöjään ja Granlund on valittu mm. Kaunialan sairaalan LVI-suunnittelijaksi ja Espoon uuden lähes 70 000 m2:n sairaala- ja seniorirakennuksen sähkösuunnittelijaksi. Senaatin 2000-luvun kohteista huomion arvoisia ovat olleet TKK:n useat rakennukset, mm. TUAS-rakennus ja TKK:n päärakennuksen saneeraus, useat vankilat sekä ennen kaikkea Senaatin pääkonttorirakennus, josta on erillinen kertomus toisaalla. Kaikkein merkittävin ja myös eniten huomiota saanut julkinen kohde on kuitenkin Helsingin Musiikkitalo. Sen rakennuttajana on Kiinteistö Oy Helsingin Musiikkitalo, jonka omistajina puolestaan ovat Suomen valtio, Helsingin kaupunki ja Yleisradio. Musiikkitalon suunnittelusta on myös oma erillinen kuvaus. 82 I nsinööritoimisto O lof G ranlund O y Neuvostoliiton hajottua Viro julistautui itsenäiseksi 20.8.1991. Viron kehitys lähti yllättävän nopeasti käyntiin ja Granlund sai merkittävän roolin 1990-luvulla Viron ja ennen kaikkea Tallinnan suurimpien uusien rakennushankkeiden suunnittelijana. Granlund oli suunnitellut Neuvostoliiton aikana mm. Tallinnan satamaa. Vantaan toimiston vetäjänä tuossa vaiheessa ollut Kari Siuru oli edellisessä työpaikassaan EKE:llä tehnyt töitä myös Viroon ja tunsi Tiit Hellak -nimisen LVI-diplomi-insinöörin. Viron itsenäistymisen jälkeen Tallinnassa oli lähinnä vielä vanhoja venäläistyylisiä suunnitteluinstituutteja, jotka eivät toimineet kovin tehokkaasti eivätkä tunteneet länsimaista tekniikkaa. Ensimmäisinä kohteina lähtivät liikkeelle virolaisten pankkien pääkonttorit. Arkkitehtisuunnittelu tapahtui virolaisin voimin, mutta nuoret pankkien johtohenkilöt halusivat rakennustensa talotekniikan edustavan nykyaikaista länsimaista tasoa ja näin Granlundille tarjoutui mahdollisuus päästä mukaan näihin projekteihin, joita olivat Hansa-pankin, Tallinn-pankin ja Ühispankin pääkonttorit sekä Stockmannin Tallinnan tavaratalo. Henkilökunnan keski-ikä oli näissä pankeissa tuolloin vuonna 1993–1994 todella alhainen; yritysten johtohenkilöt olivat vähän yli 30-vuotiaita ja muu henkilökunta noin 25 vuotta keski-iältään. Yhteistyö Tiit Hellakin kanssa johti vuonna 1994 yhteisen yrityksen perustamiseen Tallin Y rityksen historia 83 naan. Granlund omisti siitä enemmistön. Yhtiö sai nimekseen Granlund Eesti A/S. Yhtiössä työskenteli enimmillään 10 henkeä. Todellinen yhteistyö Helsingin ja Tallinnan välillä jäi kuitenkin melko vähäiseksi, mikä johtui lähinnä suurista kulttuurieroista ja taustoista, miten suunnitteluprosessia pitäisi hoitaa. Suurimmaksi yhteiseksi hankkeeksi muodostui Tallinnan taidemuseon (Eesti Kunstimuuseum) hanke eli KUMU, joka oli suomalaisen arkkitehti Pekka Vapaavuoren hieno kilpailuvoitto vuodelta 1994. Tyypilliseen tapaan kesti useita vuosia ennen kuin hanke lähti liikkeelle ja rakentaminen alkoi vuonna 2002. Rakennus valmistui vihdoin vuonna 2006. Tallinnan toimistolla oli käytännössä omat projektinsa ja Helsingin toimisto toteutti omia hankkeitaan, joista merkittävimpiä ovat olleet Virukeskus ja Viru-hotellin saneeraus, Swissôtelin yli 30-kerroksinen viiden tähden hotelli sekä Tarton Biomedicum. Viroon alkoi nopeasti tulla 1990-luvun loppupuolella omia yksityisiä suunnittelutoimistoja. Markkinat ylikuumenivat 2000-luvulla ja Granlund päätti myydä Viron yrityksen vuonna 2006 Tiit Hellakille, koska oli nähtävissä, että lainarahoilla toimivat markkinat voivat romahtaa, kuten sitten vuonna 2008 kävikin. 2000-luvulla Granlund on tehnyt jonkin verran yhteistyötä tekniikan tohtori Gery Einbergin kanssa. Granlund rahoitti Geryn väitöskirjan tekoa KTH:lla Tukholmassa ja Gery työskenteli myös pari vuotta Granlundin Helsingin toimistossa. Muutamissa projekteissa on käytetty myös pieniä virolaisia toimistoja alikonsultteina. Vastaavia yhteyksiä syntyi myös Latviassa ja hieman vähäisemmässä määrin Liettuassa. Näiltä markkinoilta kartoitettiin tilannetta 2000-luvun alkupuolella ja myös saatiin joitakin toimeksiantoja. Suunnittelualan yritykset olivat siellä kuten Virossakin hyvin pieniä muutaman hengen yrityksiä, jotka sitten keräsivät usean yrityksen ryhmän. Paikallinen hintataso oli kuitenkin nousukauden aikanakin niin alhainen Suomen hintatasoon verrattuna, että näihin maihin ei lähdetty 84 I nsinööritoimisto O lof G ranlund O y Stockmannin tavaratalo ja Swissôtel Tallinnassa. perustamaan omaa yritystä. Taantuman alettua rakentamisen määrä niissä on romahtanut vielä Viroakin voimakkaammin ja tällä hetkellä esim. latvialaiset rakennusyritykset ja työvoima menevät Viroon ja vastaavasti virolaiset suuntaavat Suomeen. Venäjän toiminnan uudelleen aktivointi Suomalaiset rakennusalan yritykset lähtivät 1990-luvun puolivälin jälkeen hakemaan uusia markkinoita aluksi lähinnä Venäjältä ja Baltian maista sekä myöhemmin myös muualta Itä-Euroopan maista. Venäjän ruplakriisi vuonna 1998 Moskovan toimistomme 6 metriä korkea tila! hillitsi hieman vauhtia, mutta vauhti kiihtyi nopeasti 2000-luvun alkupuolella, jolloin yritykset perustivat eri maihin omia yhtiöitä tai ostivat paikallisia rakennusliikkeitä. Ensimmäisiä hankkeita, joissa Granlund oli mukana, olivat Pietarin ja Jaroslavlin monitoimiurheiluareenat, jotka rakennettiin vuoden 2000 jääkiekon maailmanmestaruuskilpailuja varten. Markkinat Venäjällä alkoivat kehittyä suotuisasti, sillä investoinnit kasvoivat vauhdilla ja paikalliset vanhat suunnitteluinstituutit alkoivat natista liitoksissaan. Alalle tuli uusia yrityksiä, jotka usein tarjosivat monipuolista palvelua laitemyynnistä suunnitteluun ja urakointiin. Suomalaiset rakennusliikkeet alkoivat vaatia, että mikäli heidän vientiprojekteissaan aikoo olla mukana, on suunnittelua siirrettävä tapahtuvaksi suoraan Venäjällä. Aiemminhan suomalaiset tekivät eräänlaiset urakkalaskentasuunnitelmat, jotka rakennusliikkeet sitten muutattivat paikallisia määräyksiä ja normeja vastaaviksi yleensä em. suunnitteluinstituuteissa. Tällaisen palvelun hoitamiseen ei enää välttämättä löytynyt tekijöitä ja vastuu suunnitelmien laatimisesta venäläisten normien mukaisiksi alkoi siirtyä suomalaisille suunnittelutoimistoille. Edellä mainitut realiteetit vaikuttivat päätökseen perustaa vuonna 2004 Moskovaan oma sataprosenttisesti Granlundin omistama y ritys OOO Granlund. Päätös noudatti Granlundin periaatteita luoda kaikki itse ja myös periaatteessa omistaa kaikki, oli sitten kyse kiinteistöstä, työ Y rityksen historia 85 OOO Granlundin historian molemmat General Directorit, Yevgeny Funtov ja Göran Langhoff. suhdeautoista tai ATK-laitteista. Ainoa ostettu yrityshän oli tähän mennessä ollut Insinööritoimisto Erkki Lahtinen vuonna 1982. Venäjän yrityksen perustamisessa avusti suuresti Suomalaisvenäläinen kauppakamari. Venäjällä byrokratia aiheuttaa monesti ongelmia ja esimerkiksi yhtiön perustamisen yhteydessä sen rekisteröinti ei ole mahdollista, mikäli yrityksellä ei ole venäläistä osoitetta. Tilan vuokraus on taas vaikeaa, mikäli yritys ei ole rekisteröity Venäjälle. Näistä esteistä kuitenkin selvittiin ja ensimmäiseksi ”general directoriksi” valittiin venäläinen Jevgeni Funtov. Hänellä ei ollut talotekniikan koulutusta, joten henkilökunnan valinta ei alussa onnistunut kovin hyvin. Venäjällä vallitsi tuossa vaiheessa kova rakentamisen volyymin kasvu, joten palkkakustannukset pyrkivät kasvamaan nopeasti tai sitten henkilökunta vaihtoi helposti työpaikkaa, mikäli toinen yritys tarjosi parempaa taloudellista korvausta. Moskovan kustannukset, mm. toimitilojen ja asuntojen vuokrat, olivat jo tuolloin noin kolminkertaiset Helsingin vastaaviin verrattuna. Alku ei ollut siten kovin lupaavaa. Venäläistä henkilökuntaa ei kiinnostanut toimia suomalais 86 I nsinööritoimisto O lof G ranlund O y ten tekemien projektien ”venäläistäjinä”, mikä oli yksi toimiston perustamiseen vaikuttaneista tekijöistä. Vähitellen tilanne kehittyi siten, että Moskovan toimistolla oli omat projektinsa, mutta taloudellisesti se tuotti jatkuvasti tappiota. Jevgeni Funtov luopui tehtävästä muutaman vuoden jälkeen ja hänen tilalleen löytyi sattumalta Moskovan lennoilta vanha Granlundin ”sotaratsu”, Göran Langhoff, joka oli ollut 1990-luvun alusta lähtien Pietarissa LVI-urakoitsijan palveluksessa ja oli nyt ollut Moskovassa hoitamassa erästä projektia, joka oli juuri päättymässä. Göranin myötä henkilökunnan valinnassa onnistuttiin paremmin ja myös tilanne vakiintui niin, että henkilökunnan vaihtuvuus väheni. Henkilökuntaa oli vuoden 2008 alussa 13 henkilöä. Samaan aikaan Venäjän projektien määrä Helsingin toimistossa oli nopeasti kasvanut ja Helsingin toimiston liikevaihto Venäjälle oli vuosina 2007– 2008 lähes kaksi miljoonaa euroa. Oma yritys Venäjällä vaikutti osaltaan liiketoimintojen kasvuun, vaikka yhteistyö Moskovan toimiston kanssa ei vieläkään toiminut toivotulla tavalla. Venäjän toimintaan tuli kuitenkin lokakuussa 2008 täydellinen pysähdys, kun maailmantalouden lama iski myös Venäjän markkinoille. Rupla devalvoitui 30 % ja öljyn hinta romahti. Pankkien rahoitushanat menivät kiinni. Tilanne jatkui kuvatun kaltaisena koko vuoden 2009, jolloin yhtiö teki päätöksen supistaa Moskovan toimiston henkilökunta minimiin, kolme henkeä ja Göran. Helsingissä viennin romahdus onnistuttiin paikkaamaan melko hyvin kotimaisilla projekteilla, joita valtion ja muun julkisen sektorin elvyttämänä käynnistyi vuoden 2009 aikana. Vuosi 2010 on näyttänyt hieman valoisammalta ja Venäjälle on tehty lukuisia tarjouksia. Pietarista vuokrattiin 1.3.2010 alkaen oma toimistotila ja odotukset markkinoiden elpymisestä ovat varovaisen toiveikkaat. Venäjällä on herännyt myös kiinnostus energia- ja ympäristöasioita kohtaan. Ympäristöluokituksista tiedustellaan varsinkin Sotšin Olympiakisarakennusprojekteihin. Globalisaatio realisoituu myös suomalaisessa rakentamisessa ja suunnittelussa Varsinainen globalisaatio alkoi realisoitua Granlundin tehtäväkuvassa, kun Nokia lähti rakentamaan tuotantoaan maailmalla. Granlund oli mukana useissa Nokian hankkeissa aina siitä asti kun Nokia lähti Saksaan Bochumiin 1990-luvulla. Jatkoa seurasi, kun yritys avasi tuotantolaitokset Unkarin Komaromiin vuoden 2000 alussa. Euroopan jälkeen oli vuorossa Kiina, Intian Chennai sekä Etelä-Korean Masan. Chennaissa Granlundin henkilöt toimivat myös useita vuosia talotekniikan valvojina. Bochumin tehtaiden sulkemispäätöksen jälkeen Granlund oli mukana Romaniaan rakennetun Cluj-Napocan tuotantolaitoksen suunnittelussa. Nokia ja Siemens yhdistivät verkkoliiketoimintansa ja yhteisyrityksen nimeksi tuli Nokia Siemens Networks. Se aloitti toimintansa huhtikuussa 2007. Tämä lisäsi vielä Granlundin tehtävämäärää, kun yhdistymisen myötä saatiin toimeksiantoja uuden NSN:n puolelta. Myös Nokian Meksikon ja Brasilian toimipisteissä on ollut konsultointitehtäviä, mm. energian tavoitekulutuksen määrittelyt sekä globaalin ylläpidon ja huollon ns. campus-kohtaisen raportointijärjestelmän kehittäminen. Nokian menestyksen myötä monet muutkin suomalaiset suuryritykset alkoivat siirtää tuotantoaan ulkomaille. Puu- ja paperiteollisuus oli toki jo kansainvälistynyt aiemmin, mutta sillä alueella Granlundilla ei ole ollut tiiviitä asiakassuhteita. Sen sijaan kone- ja metalliteollisuuden puolella Granlund on ollut mukana useissa Kone Oyj:n hankkeissa mm. Tšekin tasavallassa, Meksikossa ja Kiinassa. Vastaavasti Wärtsilä on työllistänyt yhtiötä Kiinan ja Korean projekteillaan. Kuopion tytäryhtiöllä on lisäksi ollut toimeksiantoja Perlokselta Englannissa, Kiinassa ja Intiassa, etenkin puhdastilasuunnitteluasiantuntijana. Globalisaatio näyttää edelleen jatkuvan ja vuoden 2009 taantuman jälkeen vauhti näyttää jälleen kiihtyvän. Granlundin kannalta se tietää taas uusia tilauksia, mikäli yritys pystyy tarjoamaan sellaisia palveluja, jossa vaaditaan mm. energia- ja ympäristöasioiden hyvää asiantuntemusta. Vuosien 2007–2008 finanssikriisi – taantuman vaikutukset Suomessa ja Granlundilla Uusi vuosituhat alkoi suuren toiveikkuuden merkeissä. Uskottiin, että ICT- ja mobiilimaailma ratkaisee kaikki ongelmat ja luo uuden maailmantalouden perustan. Vuosi 2001 toi kuitenkin mukanaan syyskuun 11. päivän tapahtumat ja samoihin aikoihin ”Dot.com-kupla” puhkesi. USA:n keskuspankissa pelättiin talouden lähtevän iskujen myötä taantumaan. Pankki pumppasi rahaa markkinoille alhaisella korolla. Amerikkalaiset perheet ajettiin velkavankeuteen luomalla ”talouden virtuaalisen toipumisen”, jota rahoittavat massiiviset kulutusluotot. Koskaan ennen historiassa ei velkaisuus ole lisääntynyt taloudellisen toipumisen aikakaudella, pikemminkin päinvastoin. Yhdysvaltalainen unelma oman talon omistamisesta oli ennätysmäisen lainaamisen pääsyy, jota alhaisimmat korot 43 vuoteen ruokkivat. Ne tekivät pankkilainan oton helpoksi, itse talo-osake riitti takuuksi. Nämä lainat, jotka ovat sidottuja asuntokauppojen kasvaviin hintoihin, mahdollistivat yhdysvaltalaisten perheiden rahoittavan uusia kalusteita, autoja ja vaikka mitä muuta lisäksi. Kaikki tämä kulutus loi talouden paranemisen harhan, jonka alla oli kuitenkin suuri ja koko ajan kasvava lainataakka. Dot.com-kupla muuntautui suuremmaksi ja enemmän uhkaavaksi asuntokauppojen ”Real Estate” -kuplaksi. Tilanne alkoi kärjistyä vuonna 2007. Lainat, jotka vielä eilen näyttivät maksettavilta, muuttuivat yhtäkkiä mahdottomiksi maksaa. Syntyi ns. Subprime-kriisi eli asuntomarkkinoiden lainakriisi, jossa korkean riskin asuntoluotoissa Y rityksen historia 87 lainanottajan maksukyky ja luottokelpoisuus olivat normaaleja alempia. Se johti seuraavana vuonna rahoitussektorin finanssikriisiin ja loppuvuodesta 2008 maailmanlaajuiseen taantumaan. Kriisin syynä oli pankkien asuntoluottojen myöntäminen usean vuoden ajan riskiasiakkaille, mikä johti asuntojen hintojen laskiessa pankkien suuriin luottotappioihin. Kriisi levisi lokakuussa 2008 kaikkialle maailmaan. Se käynnistyi syyskuun puolivälissä, kun Lehman Brothers, yksi USA:n suurimmista investointipankeista, ajautui vakaviin vaikeuksiin ja 15.9.2008 konkurssiin. Pankit olivat myyneet toisilleen näitä subprime-lainoja ja sitä kautta siihen asti USAn ongelmana pidetty asia levisi ympäri maailmaa ja pian myös Suomeen, vaikka vielä lokakuussa Suomen hallitus vakuutti, että sillä ei ole vaikutusta Suomen talouteen. Talouden taantuman merkit alkoivat näkyä jo vuoden 2008 alussa Suomen taloudessa. Teollisuustuotteiden vienti väheni ja rakentamisen vuodesta 2001 lähtien jatkunut investointien kasvu pysähtyi. Lokakuussa 2008 tapahtui kuitenkin romahdus, kun pankkien keskinäinen luottamus romahti ja rahaa ei löytynyt enää markkinoilla. Ensimmäisenä tämä vaikutti asuntorakentamisen pysähtymiseen, koska rakennusliikkeiden myymättömien asuntojen määrä oli kasvanut, eivätkä ne enää menneet kaupaksi lainansaannin vaikeutuessa. Vielä voimakkaammin romahdus näkyi Venäjällä ja muualla Itä-Euroopassa, jossa kaikki rakentaminen pysähtyi kuin seinään. Pahimmillaan Venäjällä oli laskujen suhteen pelko, ettei pankkien kautta kannata maksaa mitään, koska oltiin epävarmoja menevätkö rahat perille. Granlundilla oli käynnissä vuonna 2008 useita suuria projekteja Venäjällä ja Ukrainassa. Ne kaikki pysähtyivät lokakuussa 2008 ja laskujen maksu alkoi kangerrella. Yhtiö oli joutunut ensimmäisen kerran sitten 1990-luvun laman tilanteeseen, jossa sen volyymi aleni. Hankalinta oli löytää uusia töitä yli 20:lle vientiprojekteissa työskennelleelle. 88 I nsinööritoimisto O lof G ranlund O y Näkymät vuoden 2009 alussa olivat synkät. Suomessa käynnistyivät YT-neuvottelut useissa teollisuusyrityksissä eikä uusia teollisuuden investointeja käynnistynyt. Rakennusliikkeet eivät aloittaneet käytännössä yhtään ”kovan rahan” asuinrakennushanketta. Myöskään uusia toimistorakennuksia ei tarvittu, koska työttömyysaste oli nousussa. Suomen hallitus päätti alkuvuonna 2009 vauhdittaa julkisen sektorin rakennusinvestointeja ja tukea rakennusten perusparannuksia ja putkistoremontteja. Pelkona oli rakennusalan suurtyöttömyys, joka näillä toimenpiteillä vältettiin. Hankkeita käynnistyi vilkkaasti jo keväällä 2009 ja tilanne normalisoitui melko nopeasti. Loppujen lopuksi Granlundin kotimaan liikevaihto kasvoi vuonna 2009 lähes 7 %. Viennin määrä putosi kuitenkin 20 %:sta 7 %:iin, joten yhtiön vuoden 2009 liikevaihto oli noin miljoona euroa edellistä vuotta alhaisempi. Voidaankin sanoa, että julkinen sektori pelasti paljolti monen suunnittelu- ja rakennusyrityksen pahemmilta kolhuilta. 2000-luvun ensimmäinen vuosikymmen – kasvua maakunnissa Edellä mainituista maailmantalouden mullistuksista huolimatta 2000-luvun ensimmäistä vuosikymmentä voidaan pitää menestyksellisimpänä Granlund-konsernin historiassa. Sen kokonaishenkilömäärä kasvoi vuosituhannen vaihteen 230 henkilöstä nykyiseen 370 henkilöön. Vuosikymmenen jälkipuoliskolla oli päästy tavoitteeseen, joka oli asetettu Granlundin aluetoimistoille niitä yhtiöitettäessä edellisellä vuosikymmenellä: kasvaa alueensa johtavan talotekniikkatoimiston asemaan. Kaikki pystyivät tarjoamaan LVI-, sähkö- ja rakennusautomaatiosuunnittelun lisäksi kiinteistönpidon palveluita sekä hyödyntämään Granlundin moninaisia ohjelmistoja. Aluetoimistojen kasvu oli myös suhteellisesti Aluetoimistojen johtoa: Vaasan LVI-osaston johtaja Pekka Pajuniemi, Kuopion tj. Jukka Vasara ja Tampereen tj. Tarmo Wilén vuonna 2009. nopeampaa kuin Helsingin emoyhtiön ja niiden osuus konsernin kokonaisliikevaihdosta oli kasvanut vuodesta 2000 vuoteen 2010 alle 20 %:sta 33 %:iin vuoteen 2010 mennessä. Viime vuosina monien pienempien suunnitteluyritysten vetäjät olivat jäämässä eläkkeelle ja he tarjosivat yrityksiään ostettavaksi taatakseen jatkuvuuden yrityksensä henkilökunnalle ja toivoivat myös tietysti ansaitsevansa jotain yrityksestään. Ensimmäinen yritysosto tapahtui Vaasassa, jossa tarvittiin pätevää sähköosaston vetäjää. Vuonna 2006 Insinööritoimisto Christer Harv Oy sulautettiin Insinööritoimisto Granlund Vaasa Oy:öön. Christer jatkoi menestyksellisesti tehtävässä aina vuoteen 2009 saakka, jolloin hän jäi eläkkeelle. Vuonna 2009 tarve uudesta sähköosaston vetäjästä Pohjanmaalla tuli akuutiksi. Granlund Vaasa oli jo hieman aiemmin perustanut oman alue toimiston Seinäjoelle lähinnä palvelemaan Seinäjoen keskussairaalan suunnittelutarpeita. Gran lundilla oli siellä tuolloin vain LVI-henkilöitä. Keskussairaala-alueen sähkösuunnittelusta vastasi pitkälti Sähköinsinööritoimisto Raimo YläSulkava Oy, joka oli vuonna 2008 valittu Raklin ja STUL:n toimesta vuoden sähkösuunnittelijaksi sama titteli, jonka Insinööritoimisto Olof Granlund Oy sai kolme vuotta aiemmin. Raimo oli tulossa myös lähivuosina eläkeikään ja halusi löytää jatkuvuutta yritykselleen. Keskustelut johtivat samanlaiseen sulautumiseen vuonna 2009 kuin tapahtui aikaisemmin Christer Harvin kanssa. Raimo jatkoi johtajana Seinäjoen toimipisteessä, johon yhdistettiin Granlund Vaasan paikallinen LVI-ryhmä. Koska Vaasan ja Seinäjoen, kahden kilpailevan naapurin, kannalta Insinööritoimisto Granlund Vaasa Oy ei vaikuttanut ”myyvältä” nimeltä Seinäjoella, tehtiin kompromissi ja yrityksen nimeksi tuli 1.1.2010 alkaen Insinööritoimisto Granlund Pohjanmaa Oy pääpaikkanaan Vaasa. Vuonna 2008 perustettiin tytäryhtiö Riihimäelle, Insinööritoimisto Granlund Riihimäki Oy, palvelemaan Riihimäki-Hyvinkää-Hämeenlinnaaluetta, jossa oli selvä aukko suunnittelijakentässä. Sen toimitusjohtajaksi valittiin DI Riku Bitter. Kuopiossa oli myös kasvuhaluja Joensuuhun päin, olihan siellä ollut merkittäviä asiakkaita kuten keskussairaala, Perlos ja Laakkonen. Vuonna 2009 päätettiin perustaa Insinööritoimisto Granlund Kuopio Oy:lle oma aluetoimisto Joensuuhun. Kuopio oli samana vuonna käynnistänyt neuvottelut kuopiolaisen Insinööritoimisto Vihreä Putki Oy:n kanssa yhdistymisestä. Nämä neuvottelut johtivat maalikuussa 2010 vastaavanlaiseen sulautumisprosessiin kuin aiemmin Vaasassa. Vihreän Putken koko henkilökunta siirtyi kesällä 2010 Insinööritoimisto Granlund Kuopion palvelukseen. Toinen Vihreän Putken omistajista, Pertti Kuronen, nimitettiin Joensuun toimipisteen johtajaksi. Granlund Tampereella koettiin toukokuussa 2010 raskas menetys, kun koko vuosikymmenen toimitusjohtajana toiminut Tarmo Wilén meneh tyi vakavaan sairauteen 65-vuotiaana. Uudeksi toimitusjohtajaksi nimitettiin insinööri Risto Y rityksen historia 89 Toimitusjohtaja Reijo Hänninen, LVI-osaston johtaja Mika Reinikainen sekä Rakennusautomaatio-osaston johtaja Anders Strand. Suojanen, joka oli toiminut jo aiemmin projektipäällikkönä Tampereella. Risto aloitti tehtävässä elokuun 2010 alussa. Itse emoyhtiö Granlundin osalta ulkopuoliset yrityshankinnat ovat jääneet vähäisemmiksi. Tietomallinnusvaatimusten (Building Information Modelling) tultua voimaan Senaatti-kiinteistöjen hankkeissa 1.10.2007 yhtiön johto katsoi tarpeelliseksi kehittää palveluita, joiden avulla voitaisiin varmistaa arkkitehtien tietomallien oikeellisuus. Samalla haluttiin varmistaa, että mallit ovat hyödynnettävissä Granlundin omassa suunnitteluprosessissa, jota yritys oli kehittänyt aiemmin ja joka perustui tietomallien tehokkaaseen käyttöön. Koska ei vaikuttanut uskottavalta, että Granlund palkkaisi arkkitehteja palvelukseensa, päädyttiin yhteistyössä Rapal Oy:n kanssa ratkaisuun, että perustetaan erillinen yritys, jossa työntekijät ovat tietomallintamisen hallitsevia arkkitehteja. Tähän löytyi sopiva kumppani, Studio HEMA Oy, jonka omistivat arkkitehdit Tomi 90 I nsinööritoimisto O lof G ranlund O y Hallituksen puheenjohtaja, varatoimitusjohtaja Kari Kaleva ja talousjohtaja Aira Merjovirta vuonna 2009. Henttinen ja Mika Jaatinen. He olivat jo toistakymmentä vuotta olleet arkkitehdeille suunnattujen CAD- ja tietomallipohjaisten ohjelmistojen asiantuntijoita. Granlund ja Rapal tulivat Studio HEMA:n osaomistajiksi ostamalla 50 % yhtiön osakepääomasta. Samalla yhtiön nimeksi muutettiin Gravicon Oy. Yhtiön toimitusjohtajana toimii Tomi Henttinen. Vuonna 2010 perustettiin myös Tanskaan vastaavalla konseptilla toimiva Graviconin tytäryhtiö Gravicon Danmark, jossa Graviconin lisäksi osakkaina ovat Jan Karlshøj ja Bengt Kalderén. Toinen ulkopuolinen laajennus Granlundin liiketoimintaan tapahtui syksyllä 2009, kun Sairaalatekninen insinööritoimisto Aarnio Oy:n koko henkilökunta siirtyi Granlundin palvelukseen, kuten jo kiinteiden sairaalalaitteiden suunnittelua kuvaavassa osassa on kerrottu. Vuosi 2010 – Insinööritoimisto Olof Granlund Oy 50 vuotta Insinööritoimisto Olof Granlund Oy ei ole koskaan haaveillut menemisestä pörssiyhtiöksi kuten eräät muut suomalaiset konsulttitoimistot. Yhtiön osakkeen arvo on kuitenkin noussut vuonna 2001 tapahtuneen jakautumisen jälkeen sijoitusyhtiö Remkab Investiin ja Insinööritoimisto Olof Granlund Oy:öön lähes 17-kertaiseksi. Osakkeen arvon noususta noin puolet tosin selittyy onnistuneella kiinteistön ostolla. Granlundin asiakkuus on monien merkittävien julkisten ja yksityisten asiakkaiden kanssa jatkunut useita vuosikymmeniä ja yhteistyö perustuu jatkuvaan asiakassuhteen ja tarjottavien palveluiden kehittämiseen. Yhtiön kehityspanostus on noin 10 % koko kapasiteetista eli 50 000 työtuntia vuodessa, mikä vastaa suhteellisesti Nokian prosentuaalista T&K-panostusta. Vuosikymmenen aikana yhtiön hallituksessa on tapahtunut muutoksia, kun Reijo Honkaranta jäi vuonna 2001 sairauseläkkeelle. Jukka Meller jäi eläkkeelle vuoden 2003 lopulla, jonka jälkeen hallituksen muodostivat Bo Söderholm (puheenjohtaja), Reijo Hänninen, Kari Kaleva ja Aira Merjovirta. Kun myös kolme muuta alkuperäistä yhtiön Olof Granlundilta vuonna 1989 ostanutta henkilöä, Aira, Bosse ja Reijo, alkoivat lähestyä eläkeikää, ryhdyttiin yrityksessä valmistautumaan ”kolmanteen” sukupolven vaihtoon. Hallitukseen valittiin vuonna 2008 uusina jäseninä LVI-osaston johtaja insinööri Mika Reinikainen ja kiinteistönpito-osaston johtaja insinööri Jack WestrénDoll. Seuraavana vuonna Bo Söderholmin jäädessä eläkkeelle hänen tilalleen valittiin rakennusautomaatio-osaston johtaja DI Anders Strand. Vuodet 2010 ja 2011 ovat yrityksen historian merkittävimpiä hetkiä sitten vuoden 1989, kun yhtiö saa kolmannen toimitusjohtajansa 1.11.2010 alkaen. Tehtävään valittiin DI Pekka Metsi, jolla Pekka Metsi on takanaan lähes kymmenen vuoden aikaisempi työkokemus Granlundilla (vuosina 1988–1997). Reijo Hänninen jatkaa vielä vienti- ja kehitystoiminnan erityistehtävissä ennen eläkkeelle lähtöään 30.4.2011. Samaan aikaan jää eläkkeelle myös talousjohtaja Aira Merjovirta. Yhtiön omistuspohjaa laajennettiin vuonna 2010 tarjoamalla yhtiön osakkeita yhtiössä työskenteleville henkilöille. Kiinnostus oli positiivisen runsasta ja yhtiön osakkeenomistajien määrä kasvoi lokakuussa 2010 huomattavasti nykyisestä 22:sta. Y rityksen historia 91