TYÖSELOSTUS

Transcription

TYÖSELOSTUS

TYÖSELOSTUS
LVIA
Kårkulla Jackarbygatan
Muutostyö /laajennus
Jackarbygatan 4 / Jakarikatu 4
01600 PORVOO
Asiakirja:
Päivämäärä:
Laatija:
LVI 3603 002
01.07.2013
J.N
1
SISÄLLYSLUETTELO
0.1
Tiedot rakennushankkeesta
5
0.1.2
Tilaaja
5
0.1.3
Suunnittelu´
5
0.1.4
Urakat
6
0.2
Urakkarajat
6
0.3
Lait, asetukset, määräykset ja normit
8
0.4
Alaurakoitsija
8
0.5
Töiden edistyminen, kokeet ja mallit
0.5.1
Toimintakokeet
8
9
0.6
Yhteistyö, työnjohto ja tietojenvaihto
10
0.7
Työn suoritus ja tarvikkeet
10
0.7
Vastuu vahingoista
11
0.8
Piirustukset
11
0.8.1
Suunnittelijan piirustukset
11
0.8.2
Urakoitsijan piirustukset
12
0.9
Reikäpiirustukset
12
0.10
Muutokset
13
0.11
Kannakointi ja kiinnitykset sekä tartunnat,kiinnikkeet
13
0.12
Materiaalit ja pintakäsittely
13
0.13
Sähkömoottorit
14
0.14
Laitemerkinnät
15
0.14.1
0.14.2
0.15
Rakennusaikaiset merkinnät
15
Lopulliset merkinnät
15
Akustiset vaatimukset
16
0.15.1
Yleistä
16
0.15.2
Tärinän ja runkoäänen eristys
17
0.15.3
Läpiviennit - Seinien ja välipohjien lävistys
17
0.15.4
Äänitasot
18
0.16
Esteettiset vaatimukset
18
0.17
Takuu
19
0.18
Luovutusasiakirjat
19
0.19
Takuuajan huolto
21
0.19.1
Yleistä
21
0.19.2
Putkiurakoitsijan takuuajan huolto
21
2
0.15.3
Ilmanvaihtourakoitsijan takuuajan huolto
22
0.15.4
Säätö- ja valvontalaiteurakoitsijan takuuajan huolto
22
0.15.5
Valvontalaitteiden huolto
24
1
PUTKITYÖT
25
1.1 Lämmitysputkistot varusteineen
1.1.1 Laitosselostus
1.1.2 Hankintarajat
1.1.3 Pumput
1.1.4 Putket
1.1.11
Venttiilit
1.1.12
Muut varusteet
1.1.13
Painekokeet
25
25
25
25
25
26
27
27
1.2 Vesi- ja viemärilaitteet
1.2.2 Hankintarajat
1.2.3 Suunnitteluperusteet
1.2.4 Käyttöveden lämmitys
1.2.5 Pumput
1.2.6 Putket
1.2.6.1 Kylmävesiputket
1.2.6.2 Lämminvesiputket
1.2.6.3 Jätevesiviemärit
1.2.6.5 Muut viemärit
1.2.7 Venttiilit
1.2.8 Muut varusteet
29
29
29
29
29
29
29
29
30
30
31
31
31
1.2.9.2
1.2.10
1.2.11
31
32
32
Lattiakaivot
Painekokeet ja huuhtelut ja videokuvaus
Vesi- ja viemärilaitteet
1.2.12
Jauhesammuttimet ja pikapalopostit
1.2.14
Verkostojen säätö
33
1.3 Putkistojen asennus
1.3.1 Kiinnitys ja kannatus
1.3.2 Lävistykset
1.3.3 Lämpölaajeneminen
1.3.4 Asennustyö
34
34
34
35
35
2
38
2.1
PUTKIERISTYSTYÖT
Työn laajuus
Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.
38
2.1.1
Työn tarkastus
38
2.1.2
Käsitteet ja määritteet
38
2.2
Eristeet
38
2.3
Eristyspaksuudet
39
2.4
Päällysteet
39
2.5
Eristyskohteet, -tyypit ja –paksuudet
41
2.6
Lävistykset
42
2.7
Kondenssitiiveys
42
3
2.8
Eristämättömät toimitukset
42
2.9
Lisäselvityksiä
43
3
ILMANVAIHTOTYÖT
44
3.1
Laitosselostus
44
3.2
Hankintarajat
44
3.3
Suunnitteluperusteet
44
3.4
Kojeet
3.4.1 Huippuimurit
44
45
3.5
Moottorit ja taajuusmuuttajat
45
3.6
Ulkosäleiköt, ulkoilmakanava
45
3.7
Säätö- ja sulkupellit
45
3.8
Suodattimet
46
3.9
Lämmöntalteenottolaitteet
3.10
Kanavat
Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.
46
3.11
Asennus
3.11.1
Tiiveys
49
49
3.12
Lämpöeristykset
50
3.13
Paloeristykset ja palopellit
50
3.14
Äänenvaimentimet ja äänieristykset
51
3.15
Puhdistus- ja tarkastusluukut, PL, TL
51
3.16
Tulo- ja poistoilmaelimet
52
3.17
Säätö- ja mittaus
53
AUTOMAATIOTYÖT
54
4
4.1
5
Yleistä
LUOVUTUSASIAKIRJAT
54
54
5.1
Loppupiirustukset
54
5.2
Luovutuskansiot
54
5.3
Muut luovutettavat asiakirjat
54
5.4
Merkinnät
54
5.5
Takuuajan huolto
55
4
Insinööritoimisto Duopoint Oy
0
ESITIEDOT RAKENNUSKOHTEESTA SEKÄ YLEISET MÄÄRÄYKSET
JA
VELVOITTEET
0.1
Tiedot rakennushankkeesta
Hanke käsittää Porvoon kaupungin 5. kaupungin osassa, korttelissa 139, tontilla 8 olemassa olevan asuntolarakennuksen muutostyön ja laajennuksen. Kårkulla Fastighets Ab omistama rakennus valmistunut 1994.
Hanketiedot:
Bruttoala 514 brm2, kerrosala 500 htm2 /tilavuus 1800m3
Paloluokka P3
Kiinteistötunnus: XXx xxx
Rakennustunnus: xxxxx / Rakennusnumero: 0xx
Asemakaavatunnus : xxxx
0.1.2
Tilaaja
Kårkulla Fastighets Ab
Kenneth Lindroos
Runsövägen 415, 25830 Västanfjärd
puh. 050- 3157159
0.1.3
Suunnittelu´
Arkkitehtisuunnittelu:
RA Taina Valkeavirta
Adlercreuzinkatu 23, 06100 PORVOO
puh. 040 543 5350
yhteyshenkilöt : Matti Valkeavirta
[email protected]
5
LVIA-suunnittelu:
Kaislatie 4, 01300 VANTAA
puh. 09 8230 220
fax. 09 823 0230
yhteyshenkilö : Jukka Nissinen
[email protected]
Sähkösuunnittelu:
Klawers Oy
Työpajantie 38, 06150 PORVOO
puh. 040-545 3233
yhteyshenkilö : Harri Helenius
[email protected]
0.1.4
Urakat
LVI- työt jaetaan seuraaviin urakoihin:
-
putkiurakka, PU
ilmastointiurakka, IU
automaatiourakka, AU
Urakoihin sisältyvät työselityksen ja piirustusten mukaiset työt ja laitteet kuljetuksineen, täysin valmiina, paikoilleen asennettuina ja käyttökuntoon säädettyinä, viranomaisten vaatimat tarkastukset suoritettuina, käytön opastus,
tarvittavat säädön tarkistukset takuuaikana sekä takuuajan työt ja huolto.
Lisäksi on huomioitava mitä hankesuunnitelmassa, urakkaohjelmassa, urakkarajaliitteessä ja tarjouspyynnössä on mainittu.
Urakoitsijalle kuuluu tutustua rakennuskohteeseen ennen tarjouksen antamista.
0.2
Urakkarajat
Rakennusurakka
Rakennusurakkaan kuuluvat LVI- töistä aiheutuvat rakennus- ja aputyöt on
esitetty arkkitehti- ja rakennesuunnitelmien lisäksi, tässä työselostuksessa ja
LVI- piirustuksissa.
Kuten suojakaukalot astianpesukoneen ja keittiön pesualtaan alle. Muita rakennusurakkaan kuuluvia tehtäviä on mm. tarvittavien huoltoluukkujen teko
alakattorakenteisiin. Kaikkien yli 32 mm reikien teko, pienemmät reiät tekee
kyseinen urakoitsija, reikien teko rakennesuunnittelijan luvalla.
Sähköurakka
6
LVI- töistä aiheutuvat sähköurakkaan kuuluvat sähkötyöt on esitetty sähkösuunnitelmien lisäksi, tässä työselostuksessa ja LVI- piirustuksissa.
Putkiurakka
Urakkaan kuuluvat:
-
työselityksen luvussa "ESITIEDOT RAKENNUSKOHTEESTA
SEKÄ YLEISET MÄÄRÄYKSET JA VELVOITTEET" (luku 0)
esitetyt työt, laitteet ja velvoitteet
-
työselityksen luvussa "PUTKITYÖT" (luku 1),
PUTKIERISTYSTYÖT (luku 2), esitetyt työt, laitteet ja velvoitteet
Rakennusurakkaan kuuluvien laitteiden esim. astiapesukoneiden ym. vastaavien laitteiden kytkentä kuuluu putkiurakkaan.
Ilmanvaihtourakka
Ilmanvaihtourakkaan kuuluvat:
-
työselityksen luvussa ”ESITIEDOT RAKENNUSKOHTEESTA
SEKÄ YLEISET MÄÄRÄYKSET JA VELVOITTEET” (luku 0)
-
työselityksen luvussa ”ILMANVAIHTOTYÖT” (luku 3) esitetyt
työt, laitteet ja velvoitteet
Automaatiourakka
Automaatiourakkaan kuuluvat:
-
työselityksen luvussa ”ESITIEDOT RAKENNUSKOHTEESTA
SEKÄ YLEISET MÄÄRÄYKSET JA VELVOITTEET” (luku 0)
-
työselityksen luvussa ”AUTOMAATIOTYÖT” (luku 4) esitetyt
työt, laitteet ja velvoitteet
7
0.3
Lait, asetukset, määräykset ja normit
Kaikki laitteet, rakenteet ja asennustyöt on tehtävä siten, että ne ovat voimassaolevien Suomen lakien ja asetusten, Talotekniikka RYL2002, Suomen rakentamismääryskokoelman ohjeiden ja määräysten, yleisten tai kunnallisten ohjeiden ja normien sekä hyväksi tunnettujen työtapojen että viranomaisten määräysten mukaiset. LVIA –urakoitsija sitoutuu myös noudattamaan SFSstandardeja.
Urakoitsija on velvollinen hankkimaan tarvittaessa edellä esitetyt lait, normit,
ohjeet, säädökset sekä tarvittavat LVI-kortit työmaalle.
Ilmastointikoneiden ja kanavistojen varusteineen tulee olla materiaaliluokkaa
M1
Urakoitsija on velvollinen oma-aloitteisesti hoitamaan yhteydenpidon viranomaisiin, huolehtimaan kustannuksellaan näiden vaatimista tarkastuksista
sekä korjaamaan tarkastuksissa havaitut virheet ja puutteet.
Töissä noudatetaan Sisäilmastoluokituksen 2008 (RT 07-10946) mukaista sisäilmastoluokkaa S2 ja puhtausluokkaa P1.
Puhtausluokituksien mukaiset vaatimukset tulee huomioida erityisesti varastoinnissa
sekä työnaikaisessa kanavistojen ja laitteiden suojauksessa sekä toteutustavoissa.
Viranomaisten tarkastuksista tehdään merkinnät työmaakokouspöytäkirjaan.
Kaikilla työmaalla toimivilla urakoitsijoilla tulee olla voimassa oleva tulityölupa.
Urakoitsijan on tarjouksen yhteydessä tehtävä huomautus, jos hän haluaa
käyttää omaa laitetta tai menetelmää , ei voi toimittaa laitteita suunnitelmien
mukaisesti tai jos urakoitsijalla on toivomuksia suunniteltuihin tilavarauksiin
nähden.
Katso myös hankesuunnitelmat sekä urakkarajaliite.
0.4
Alaurakoitsija
Mikäli urakoitsija käyttää alaurakoitsijoita, on töiden ja tehtävien siirtäminen
ja hankintarajat määriteltävä niin, ettei töitä viivästyttäviä eikä vastuusuhteita sekoittavia epäselvyyksiä pääse syntymään.
Alaurakoitsijat on ennen ko. töiden tilaamista esitettävä rakennuttajan hyväksyttäväksi.
0.5
Töiden edistyminen, kokeet ja mallit
Urakoitsija vastaa siitä, että työt edistyvät rinnan rakennus- ja muiden töiden
kanssa. Jos urakoitsijalle kuulumattomista töistä aiheutuu viivästymistä ao.
urakkaan kuuluvan työn suorittamisessa, on urakoitsijan viipymättä ilmoitettava siitä kirjallisesti rakennuttajalle.
8
Urakkaan kuuluu tehdä kokeita ja malliasennuksia. Kokeet, mallit ja mallihuoneet tehdään niin ajoissa, että muutokset ja korjaukset voidaan toteuttaa
ennen kuin työ muualla rakennuksessa aloitetaan. Mallit tehdään lopullisen
suorituksen osana ja niitä muutetaan tai korjataan kunnes saavutetaan sopimusasiakirjojen edellyttämä tulos.
Rakennuttajan hyväksyessä voidaan valmistustarkkailulla ja/tai aikaisemmilla
kokeilla saavutetut tulokset katsoa tarvikkeiden ja rakennusosien kohdalla hyväksyttäviksi.
Muissa asiapapereissa tai työmaakokouksissa määrätään yksityiskohtaisesti
ko. osasuorituksen kohdalla niistä malleista, asennuksista ja kokeista, joita
urakoitsijoiden tulee hankkia tai suorittaa ennen jonkin osasuorituksen toteutusta. Sellaiset koe - ja malliasennukset, joihin liittyy kahden tai useamman
urakoitsijan suorituksia, tulee valmistaa rakennusurakoitsijan johdolla ja valvonnassa kaikilta osin lopullista suoritusta vastaavaksi.
0.5.1 Toimintakokeet
Toimintakokeet ovat osa rakennuttajan ja urakoitsijoiden yhteistä laadunvarmistusta. Urakoitsijat osoittavat toimintakokeissa, että järjestelmät ja laitteet
toimivat suunnitellulla tavalla kaikissa käyttö- ja poikkeusolosuhteissa.
Toimintakokeet pidetään urakoitsijoiden tekemien toimintatarkastusten jälkeen, urakoitsijoiden yhteisesti ehdottamana ajankohtana, kun urakoitsijat
ovat todenneet, että kaikkien urakoitsijoiden osalta on valmius toimintakokeiden aloittamiseen.
Toimintakokeet voidaan urakoitsijoiden laatujärjestelmistä riippuen tehdä pistokoeluotoisesti siten, että niissä tarkastetaan vain osa urakoitsijoiden toimintatarkastuksiin sisältyvistä toiminnoista.
Toimintakoevalmius edellyttää, että urakoitsijat ovat suorittaneet edellä esitetyt keskeneräiset toimintatarkastuksensa, todenneet niissä järjestelmien ja
laitteiden olevan toimintakuntoisia sekä toimittaneet tarkastusdokumentit rakennuttajalle. Lisäksi edellytetään, että edellä luetellut toimintatarkastusvalmiuteen liittyvät velvoitteet on suoritettu kaikkien urakoitsijoiden osalta.
Toimintakokeita ei aloiteta, tai ne keskeytetään, mikäli velvoitteiden suorittaminen todetaan puutteelliseksi. Uusintatarkastusten kustannukset maksaa
niiden aiheuttanut urakoitsija.
Toimintakokeiden koordinoijana toimii RAU-urakoitsija joka varaa itselleen
riittävän ajan toimintakokeiden ja koekäytön suorittamiselle.
RAU-urakoitsija hankkii toimintakokeiden ja sen jälkeen vastaanottoon liittyvien tarkastusten ajaksi radiopuhelimet (2 kpl) tarkastajien käyttöön tarvittaessa.
Lopulliset suodattimet asennetaan paikoilleen ennen toimintakokeita sen jälkeen, kun ilmastointijärjestelmät LVI-tarvikkeineen on sisäpuolelta puhdistettu rakentamisen aikaisen käytön aikana kertyneestä liasta ja pölystä.
9
0.6
Yhteistyö, työnjohto ja tietojenvaihto
Urakoitsijan tulee olla kiinteässä yhteistyössä rakennuttajan sekä muiden
urakoitsijoiden kanssa, sopia asennusjärjestyksestä, toimittaa muille urakoitsijoille heidän tarvitsemansa tiedot ja huolehtia siitä, että asennetut laitteet eivät estä muidenkaan laitteiden huoltoa.
Urakoitsijan tulee valvoa myös omiin työsuorituksiinsa liittyvät muitten urakoitsijan osuutta koskevat asennukset siten, ettei tarkoitettua tulosta estäviä
virheitä pääse syntymään.
Urakoitsijan tulee tehdä asennustyöt siten, että ne mahdollisimman vähän
haittaavat muiden urakoitsijoiden töitä. Käyttökeskeytyksistä on sovittava rakennuttajan edustajan kanssa.
Urakoitsijan päätösvaltaisen edustajan on osallistuttava rakennustyön edellyttämiin kokouksiin yms. tilaisuuksiin työmaalla.
0.7
Työn suoritus ja tarvikkeet
Kojeiden ja tarvikkeiden tulee olla Suomessa yleisesti tunnettuja ja niille tulee
olla saatavissa helposti varaosia. Kojeen huollon tulee olla järjestetty luotettavasti valmistajan tai maahantuojan toimesta. Kojeiden ja tarvikkeiden tulee
täyttää Suomen viranomaisten määräykset. Kojeista ja tarvikkeista tulee olla
saatavissa valmistajan esite, missä on luotettavasti esitetty kojeen tai tarvikkeiden suoritusarvot eri olosuhteissa, sekä sallitut käyttöalueet.
Työt on tehtävä valmiiksi hyvistä aineista hyväksi tunnettuja työtapoja noudattaen siten, että laitos luovutetaan täysin käyttökunnossa.
Mikäli työmaalla joudutaan olosuhteista johtuen putkia, kanavia tai laitteita
asentamaan työselityksestä tai piirustuksista poiketen ei tästä suoriteta eri
korvausta.
Urakoitsijoiden on asennuksessa noudatettava sisustuspiirustuksia ja muita
erikoispiirustuksia, joita arkkitehti tai muu asiantuntija toimittaa. Piirustuksissa olevat mittaluvut pätevät ennen mittakaavan suureita.
Työselityksessä ja piirustuksissa käytetyt laite- ja materiaalikoodit viittaavat,
mikäli muuta ei ole mainittu, valmistajien voimassa oleviin luetteloihin ja LVItarvikeluetteloon.
Piirustuksissa käytetyt mitat tarkoittavat kupari-, RFe- ja HFe- putkilla ulkomittoja, teräs- ja valurautaputkilla DN- mittoja.
LVI - laitteiden sähkömoottoreiden ym. tarvikkeiden valinnassa tulee urakoitsijan olla tietoinen tarvikkeen alkuperäisestä maasta ja pyydettäessä pystyttävä osoittaman se kirjallisesti. Kaikilla valituilla laitteilla tulee niiden huolto olla luotettavasti järjestetty.
10
Koneiden ja laitteiden on oltava standardin SFS-EN 60204-1, koneturvallisuus,
mukaisia.
Käytettävien LVI-laitteiden. –kojeiden ja sähkölaitteiden on oltava CEmerkittyjä kutakin koskevien EU-direktiivien mukaisesti.
Suunnitelmissa laatutavoitteet on määritelty seuraavalla tavalla:
”esim. mallia TYYPPI, Firma Oy” tai ”esim. LVI-numero”
Kun toteutuksessa halutaan ehdottomasti käyttää tiettyä tuotetta on se asiakirjoissa määritelty seuraavalla tavalla:
”mallia TYYPPI, Firma Oy” tai ”LVI-numero”
Urakoitsijan tulee hyväksyttää kaikki työmaalle hankkimansa laitteet ja mariaalit.
Mikäli urakoitsija haluaa vaihtaa LVI-asiakirjoissa määriteltyjen tarvikkeiden,
materiaalien, liitostapojen tms. tilalle muita vastaavaksi katsomiaan, on niiden
tilankäytöltään, toiminnaltaan, teknisiltä ominaisuuksiltaan ja huollon jatkuvuuden osalta läheisesti vastattava em. urakka-asiakirjoissa määriteltyjä.
Vaihdolle on urakoitsijan saatava ensin tekninen ja taloudellinen hyväksyminen muilta urakoitsijoilta sekä tilaajalta. Vastaavuudesta vastaa teknisesti ja
taloudellisesti vain vaihtamista esittänyt urakoitsija.
Mikäli rakennuttaja tai suunnittelija edellyttää kokeiden tai selvitysten suorittamista urakoitsijan esittämien tarvikkeiden vastaavuuden toteamiseksi, vastaa kokeiden tai selvitysten kustannuksista urakoitsija. Urakoitsijalle kuuluu
myös vaihdon kaikki aiheuttamat kustannukset, kuten esim. asiakirjojen päivittäminen ja muuttaminen.
Rakennuttajalla on oikeus vaatia yksityiskohtainen luettelo urakoitsijalta rakennuskohteeseen tulevista LVI- laitteista.
0.7
Vastuu vahingoista
Urakoitsija on velvollinen kustannuksellaan viipymättä korjaamaan toimittamissaan kojeissa, laitteissa, tarvikkeissa sekä suorittamassaan työssä urakkaja takuuaikana esiintyvät virheellisyydet ja haitat.
Urakoitsija on velvollinen korvaamaan myös muille urakoitsijoiden laitteille ja
asennuksille mahdollisesti aiheuttamansa vauriot.
Mikäli urakoitsija omavaltaisesti on poikennut suunnitelmasta tai suorittanut
ala-arvoista työtä, kuuluu hänelle, omien asennustöiden korjaamisen lisäksi,
korvata myös korjauksesta johtuvat muut työt (mahdolliset rakennus-, sähköym. työt) ja mahdolliset ylimääräiset käyttökustannukset.
0.8
Piirustukset
0.8.1
Suunnittelijan piirustukset
Työselitys ja siihen liittyvät piirustukset täydentävät toisiaan. Myös eri piirustukset täydentävät toisiaan.
11
0.8.2
Urakoitsijan piirustukset
Asennuksessa tarvittavat erikois- ja työpiirustukset kuuluvat urakkaan liittyen urakoitsijan toimituksiin.
Urakoitsijan on toimitettava seuraavat piirustukset ja tiedot:
-
mahdolliset tarvittavat erikois- ja työpiirustukset kuten kojealustat ym. mittakaavassa 1:20, esim. konehuoneet vedenjäähdytyshuone ym.
-
ohjelman muutokset 1:50 työpiirustuksiin
-
tarkistetut moottoriluettelot tehontarpeineen ja muine sähkösuunnittelun sekä talotekniikan vaatimine tietoineen
-
säätölaitteiden piirikaaviot ja valvontajärjestelmän alakeskusten
lay-out piirustukset
-
sähköurakkaan kuuluvien ryhmäkeskusten osalta periaatepiirikaaviot laatii sähkösuunnittelija
-
laite- ja kanavamerkintöjen täydentäminen piirustuksiin urakoitsijan käyttämien laitteiden mukaan
-
kytkentäpiirustukset toisten urakoitsijoiden töihin liittyvistä
kohteista
-
piirustukset laitealustoista, kannatus- ja kiinnitysrakenteista
yms. vastaavista yksityiskohdista
Urakoitsijan tulee merkitä kaikki työn aikana mahdollisesti tapahtuvat poikkeamat ja asennustekniset muutokset välittömästi työmaalla säilytettävään
kopiosarjaan. Viimeistään kaksi viikkoa ennen luovutusta muutokset siirretään urakoitsijan kustannuksella CAD-piirustuksiin, jonka jälkeen kuvat luovutetaan rakennuttajalle.
Rakennusteknisistä syistä tai rakennuttajan pyynnöstä merkittävät suunnitelmiin kohdistuvat muutokset, jotka aiheuttavat merkittäviä kustannuksia
urakoitsijalle on sovittava erikseen rakennuttajan kanssa.
Urakoitsija on velvollinen toimittamaan korvauksetta enintään 3 sarjaa kopioita ja sähköiset kopiot CD-levyllä laatimistaan piirustuksista. Katso lisäksi
urakkarajaliite kohta Luovutuspiirustukset.
0.9
Reikäpiirustukset
Reiät tehdään paikan päällä rakennesuunnittelijan ohjeiden ja luvan mukaisesti.
Katso myös Urakkarajaliite.
12
0.10
Muutokset
Jos rakennusteknisistä syistä tai rakennuttajan pyynnöstä rakennusaikana
suoritetaan suunnitelmien muutoksia, jotka aiheuttavat muutoksia urakkasummaan, on urakoitsijan ennen muutostöiden aloittamista tehtävä niistä
kirjallinen tarjous. Vasta rakennuttajan kirjallisesti hyväksymänä se on pätevä
lisä- ja hyvityslaskuja esitettäessä.
Tarjouksissa työt on eriteltävä yksityiskohtaisesti ja hinnoiteltava urakkasopimuksen liitteenä olevan yksikköhintaluettelon mukaisesti. Ellei joistakin
töistä, laitteista yms. ole yksikköhintaa, työ hinnoitellaan urakkaohjelman ja
yleisten sopimusehtojen mukaisesti.
Rakennuttaja on oikeutettu myös hyvitykseen niistä alkuperäiseen ohjelmaan
tehdyistä muutoksista, jotka vaikuttavat urakoitsijan kustannuksia alentavasti.
Urakoitsijan tulee työssään noudattaa rakennuttajan edustajan työn kuluessa
suullisesti tai kirjallisesti antamia ohjeita ja urakoitsijan on huolehdittava, että
em. ohjeet kirjataan seuraavaan työmaakokouspöytäkirjaan.
0.11
Kannakointi ja kiinnitykset sekä tartunnat,kiinnikkeet
Katolle tulevat kannatusrakenteet tulee tehdä rakennesuunnittelijan ohjeiden
ja piirustusten mukaan .
Koko rakennuksen osalta toteutetaan Talotekniikka RYL2002 mukaisesti sekä
noudatten LVI-kortin 12-10370 ohjetta ellei toisin sovita.
Kanavistojen ja putkistojen kannatustavasta on sovittava rakennesuunnittelijan kanssa ennen töiden aloittamista.
Kannakkeiden ja kiinnityksien on oltava ominaisuuksiltaan sellaisia että ne
kestävät kannatettavan laitteen aiheuttamat rasitukset. Kiviaineisiin pintoihin
kiinnitykset tehdään kiila-ankkurein ja kiinnitystulpin.
Kiinnitystarvikkeiden on oltava koon, lujuuden, lukumäärän ja muiden ominaisuusien osalta sellaisia, että ne kestävät niihin kohdistusvan rasituksen. Kiinnitystarvikkeiden hankinta ja asennus kuuluu ao. urakoitsijalle.
0.12
Materiaalit ja pintakäsittely
Laitteiden materiaaleista on käytetty myös seuraavia lyhenteitä:
Fe
RFe
Rst
HFe
Hst
Al
Cu
ZnFe
GR
M
=
=
=
=
=
=
=
=
=
=
teräs
ruostumaton teräs
ruostumaton teräs
haponkestävä teräs
haponkestävä teräs
alumiini
kupari
sinkitty teräs
valurauta
muovi
13
Asennustyössä on erityisesti kiinnitettävä huomiota toisiinsa liittyvien eri materiaalien korroosiosuojaukseen.
Urakoitsija on velvollinen vaadittaessa ilman lisäkorvausta esittämään selvitykset, että käytetyt tarvikkeet täyttävät niille asetetut vaatimukset.
Kaikkien työmaalle toimitettavien laitteiden, putkia lukuun ottamatta, tulee
olla pohjamaalattuja tai valmiiksi pintakäsiteltyjä. Valmiiksi maalattuina toimitetaan sellaiset laitteet, jotka normaalisti on jo tehtaalla pintamaalatut kuten esim. pumput, paisunta-astiat, säätölaitekotelot ym.
Urakoitsija käsittelee kaikki teräsosat seuraavasti (suojamaalaus):
–
Teräsmaalaus sisällä: maalataan esim. Teknos-Maalit Oy:n korroosionestomaalauksella (2-kertainen käsittely). alkydiyhdistelmän K22 pohjamaalausosaa
–
Teräsmaalaus ulkona: kuten edellä, mutta käytetään epoksiyhdistelmän K17 pohjamaalausosaa.
Käsiteltävät pinnat on puhdistettava maalivalmistajan ohjeen mukaan ennen
suojamaalausta.
0.13
Sähkömoottorit
Kaikki LVI- laitteisiin liittyvät sähkömoottorit kuuluvat ao. urakoitsijan hankintaan.
Moottoreiden on oltava seuraavien vaatimusten mukaisia:
Sähkölaitteiden nimellisjännite on 400/230 V 50 Hz ja 5 - johdinjärjestelmään
soveltuvia. Jos tarvitaan muita jännitteitä, hankkii ja asentaa LVI- ja säätölaiteurakoitsija toimituksiinsa kuuluville laitteille tarvittavat muuntajat ja tasasuuntaajat.
Sähkömoottoreiden, ellei toisin ole mainittu, tulee olla IEC-normien 72-1 ja 722 tarkoitukseensa riittäväntehoisia täysin suljettuja oikosulkumoottoreita. Suojaustapa sijoitustilan mukaan kuitenkin vähintään IEC:n IP 54.
Sähkömoottorit on ylimitoitettava 20 %. (käyntivirta saa olla korkeintaan 80 %
nimellisvirrasta).
Moottorin liitäntäkotelon on oltava sellainen, että moottorikaapeli voidaan tuoda ja liittää yhtä helposti tulipa kaapeli miltä suunnalta tahansa. Liitäntäkotelon on oltava niin tilava, että kaapelin kytkentä on helppo suorittaa, moottoreiden liitäntäkotelossa tulee olla myös kytkentätilat moottorikohtaisen kompensointikondensaattorin kaapelia varten.
Liitäntäkotelot varustetaan lisäksi kaapeleille sopivilla liitäntäruuveilla ja kaapelipäätteillä ja tiivisteholkeilla.
Kaapeleiden kytkemistä varten on laiteyhdistelmissä oltava riviliittimet ja
kaapeleiden läpiviennissä holkkitiivisteet.
14
Mahdollisuuksien mukaan on käytettävä moottoria, joiden kierrosluku saa olla
enintään 1500 r/min. Nestejäähdytysjärjestelmän, lto-järjestelmän ja jäähdytyspiirien pumppujen moottoreiden pyörimisnopeus voi olla enintään 3000
r/min.
0.14
Laitemerkinnät
0.14.1 Rakennusaikaiset merkinnät
Kaikki hankintaan sisältyvät moottorit, säätölaitteet ja sähkökojeet merkitsee
urakoitsija välittömästi laitteiden tultua asennetuiksi paikoilleen. Merkinnästä
tulee selvitä koneesta laiteluettelossa käytetty tunnus ja koneen asennuspäivämäärä. Merkinnät tehdään pahvilapuille, jotka kiinnitetään paikoilleen langalla. Huopakynää ja teippiä ei merkintään saa käyttää.
Em. väliaikaiset merkinnät poistetaan urakoitsijan toimesta vasta sitten, kun
lopulliset tunnuskilvet on asennettu paikoilleen. Urakoitsija poistaa myös ivkoneiden ja kanavien osista, pumpuista yms. huopakynämerkinnät, paperilaput jne.
0.14.2
Lopulliset merkinnät
Urakoitsijat merkitsevät kaikki hankintaansa kuuluvat laitteet kuten esim.
–
–
–
–
–
–
–
–
–
tulo- ja poistoilmakoneet
lämmönsiirtimet
pumput, moottoriventtiilit, paisunta-astiat
kompressorit
valvontajärjestelmän alakeskukset
säätölaitteet, säätöventtiilit numeroin-virtaumin ja painehäviöin
sekä säätöarvoin
kertasäätö-, moottori- ja linjasulkuventtiilit
ilmavirtasäätimet, säätöpellit
palonsammutuslaitteet
Kojeet varustetaan pääkilvellä, josta ilmenee kojeen koodi, tyyppi, palvelualue
sekä tehoarvot. Kojeen osat merkitään kilvellä, josta ilmenee koodi sekä tyyppi
esim. kiertovesipumppu, etulämmityspatteri jne.
Kertasäätöventtiilit, säätöpellit yms. varustetaan kilvellä, josta ilmenee asetusarvo, painehäviö sekä virtaama.
Ilmamäärän mittauspisteet varustetaan kilvellä, josta ilmenee ilmamäärä ja
ilman nopeus.
Konehuoneiden ovet varustetaan ao. urakoitsijan toimesta tilan käyttötarkoitusta ilmaisevalla kilvellä.
Tunnuskilvet tehdään kerrosmuovista, leveys 100 - 200 mm, korkeus tarpeen
mukaan. Teksti on valkoinen ja pohja musta. Päänimikkeen kirjain korkeus
vähintään 15 mm ja alanimikkeen 8 mm.
15
Kilvet kiinnitetään näkyvälle paikalle seinään ko. laitteen kohdalle tai itse laitteeseen.
Ulkona ja kylmissä tiloissa olevien laitteiden kilvet kiinnitetään ruostumattomilla ruuveilla, sisätiloissa kilvet kiinnitetään liimaamalla tai ruuveilla. Kaikkien kilpien ja tekstien luonnokset sekä mallikilvet esitetään rakennuttajalle
hyväksyttäväksi ennen kilpien tekoa. Venttiili- ja ilmamäärän mittauspistemerkintöihin voidaan käyttää ketjukiinnitteisiä kilpiä (esim. Rotex tai Jirva).
Pumpuissa, lämmönsiirtimissä, paisunta-astioissa, puhaltimissa ym. laitteissa
on oltava em. merkinnän lisäksi eristyksen pinnan tasoon jäävät metallikilvet
tai selvät leimat, joista tulee ilmetä viranomaisten vaatimien tietojen lisäksi
ainakin valmistaja, tyyppimerkintä, ja suoritusarvot. Mikäli laite ei ole kotimainen, on kilvessä oltava maahantuojan nimi.
Palonsammutuslaitteet, palopellit yms. merkitään viranomaisten vaatimilla
opaste- ja huomiokilvillä, joiden hankkiminen ja kiinnittäminen kuuluu laitteen toimittavalle urakoitsijalle.
Teknisissä tiloissa ja käytävillä putkistot merkitään teipillä. Kukin urakoitsija
merkitsee omat putkensa käyttäen virtaussuuntanuolia (ISO/R 508 soveltaen).
Merkinnät sijoitetaan seinämien läpimenokohtiin ja venttiiliryhmien lähelle.
Ulko-, tulo- ja poistoilmakanavat varustetaan konehuoneissa ja kuiluissa virtaussuuntanuolilla ja kilvillä, joissa on laitetunnus ja ko. palvelualueen nimi.
Teknisissä tiloissa merkintöjen välinen etäisyys n. 5 m, käytävillä ja tunneleissa n. 10 m. Kuiluissa joihin on käyntimahdollisuus merkinnät tehdään joka
kerrosväliin.
0.15
Akustiset vaatimukset
Töissä noudatetaan rakentamismääräyskokoelman osa C1 ja D2 ääneneristysmääräyksiä.
0.15.1 Yleistä
Ääniteknisen suunnittelun lähtökohtana on ollut, että laitteiden toimiessa suurimmalla normaaliteholla, saavutetaan asetetut äänitasovaatimukset.
Urakoitsijan tulee valita laitteet, joihin on annettu valintamahdollisuus siten,
että vaaditut äänitasot saavutetaan.
Urakoitsijan tulee ennen työhön ryhtymistä toimittaa kaikki valittuja laitteita
ja niiden vaimentimia koskevat äänitekniset tiedot, suunnitelmat ja asennuspiirustukset akustisen- ja LVI-suunnittelijan sekä LVI-valvojan hyväksyttäväksi. Suunnitelmien yhteydessä tulee esittää poikkeukset suunnitelmien mukaisista laitteista ja äänitehotasoista sekä selvitys vastaavista äänenvaimentimien muutoksista.
16
0.15.2 Tärinän ja runkoäänen eristys
Lukuun ottamatta pieniä putkeen kannatettuja pumppuja urakoitsijan tulee
asentaa kaikki hankkimansa koneet ja laitteet, joissa on tärinää synnyttäviä
toimintoja tärinäneristimille. Rakennusurakoitsija tekee laitteiden tarvitsemat
betoniset alustat, pulttien kolot, betoniteräksiset tartunnat ja suorittaa kiinnivalamiset ja teräsrakenteiset alustat. Laitteen toimittaja hankkii ja asentaa tärinäneristimet kiinnikkeineen.
Tärinäneristiminä käytetään kumi- tai teräsjousia. Eristimet on mitoitettava
siten, että laitteen aiheuttaman alimman häiriötaajuuden f ja eristimien ja niiden varassa olevan massan muodostelman ominaistaajuuden fo suhde f/fo on
suurempi kuin 2,5. Kuitenkin fo tulee olla enintään 12-15 Hz. Erikoistapauksissa voidaan suunnittelijan suostumuksella käyttää poikkeavaa mitoitusta.
Tärinäneristimien mitoituksessa tulee lisäksi ottaa huomioon mahdollisen joustavan alusrakenteen vaikutus. Ominaistaajuus fo on silloin yleensä sijoitettava
alustan resonanssitaajuuden alapuolelle.
Tärinäneristimille sijoitettujen koneiden ja laitteiden sähköputki yms. johdot
kytketään koneisiin joustavilla väliosilla.
Putkien joustavina väliosina käytetään metalli- tai kumiletkuja. Ne tulee valita
siten, että tärinän siirtyminen estyy riittävästi. Liittimien tulee vastata viereistä putkiverkostoa kooltaan, ja kestävyydeltään (lämpötila, paine, kemiallinen
kestävyys). Joustavien liittimien asennuksessa ja kiinnityksessä on otettava
huomioon putkissa vaikuttavat voimat.
0.15.3 Läpiviennit - Seinien ja välipohjien lävistys
Rakenteiden putki- ja kanavalävistykset tehdään huomioiden RakMK C1 määräykset ja ohjeet.
Läpimenokohdissa ei kanavat ja putket saa viemäreitä lukuun ottamatta olla
kiinteässä yhteydessä rakenteisiin. Läpivientien suojaputket on tultava lopullisen lattiapinnan yläpuolelle vähintään 50mm. Sisäkatto- sekä seinäpintojen
läivientien suojaputket on oltava lävistävän pinnan kanssa tasan. Vesikaton
läpiviennit kumipanta tiivistein.
Lävistyksien tiiviys on tehtävä Talotekniikka RYL2002:n ja tyyppihyväksyntä
päätösten sekä valmistajien ohjeiden mukaisesti.
Kun putki tai ilmastointikanava lävistää seinän tai välipohjan, jolle rakennusselityksessä tai virallisissa ääneneristys- tai / ja palomääräyksissä on asetettu
eristysvaatimuksia, noudatetaan seuraavia ohjeita.
Putki- ja kanavalävistykset
Työssä noudatetaan LVI-kortiston ohjetta LVI 12-10217.
LV-urakoitsija toimittaa putken ympärille armaflex-eristeen. Viemäriputkien
lävistysaukot valetaan kiinni betonilla.
Läpiviennin kohdalla ei saa olla liitoksia.
LV-urakoitsija toimittaa ja RU asentaa peitelaipat läpivientipaikoille.
17
Ilmanvaihtokanavien lävistykset
Ilmanvaihtokanavien lävistysaukot rakennusurakoitsija sulkee yleensä samalla materiaalilla kuin on lävistettävä rakennekin (tiilimuuraus, betonimassa,
kipsivalu). Kanavassa tulee olla riittävä jäykistys lävistyskohdassa.
0.15.4 Äänitasot
Suurimmat sallitut äänitasot dB(A) ovat seuraavat:
– Asuintilat
– keittiö, wc
– kylpyhuone
– varastot
– taukotila
– leikki- ja ryhmätilahuone
– eteinen
28/33 dB(A)
33/38 dB(A)
38/43 dB(A)
43/48 dB(A)
38/43 dB(A)
33/38 dB(A)
33/38 dB(A)
Niiden tilojen osalta, joille ei ole em. työselityksessä asetettu vaatimuksia,
noudatetaan rakentamismääräyskokoelman osien C1 ja D2 ohjeita ja määräyksiä.
Laitteiden toimiessa normaalilla tehollaan niiden aiheuttamat äänitasot eivät
saa ylittää Suomen Rakentamismääräyskokoelman osassa D2 mainittuja arvoja
Kun laitos on säädetty, urakoitsija suorittaa äänitasomittaukset ja luovuttaa
niistä laaditun pöytäkirjan rakennuttajalle lopputarkastuksessa. Mittaus suoritetaan yleensä ihmisten oleskelualueella. Mittareiden tulee täyttää IEC:n
asettamat vaatimukset. Mittauksissa ja työsuorituksessa on otettava huomioon
Suomen Rakentamismääräyskokoelman osien C1 ja C5 määräykset ja ohjeet.
0.16
Esteettiset vaatimukset
Asennusten on esteettiseltä kannalta täytettävä tilojen edellyttämät vaatimukset.
Urakoitsijan suorittaman asennustyön tulee olla tarkoituksenmukaista ja siistiä. Kojeiden ja laitteiden lopullinen sijoittelu on suoritettava siten, että niiden
putki- ja kanavaliitokset voidaan tehdä juohevasti. Putki- ja kanavavetojen ym.
asennusten on yleensä noudatettava rakenteiden määrittelemiä pääsuuntia.
Urakoitsijan on asennuksissaan noudatettava myös sisustuspiirustuksia ja
muita erikoispiirustuksia, joita arkkitehti tai muu asiantuntija rakennuttajan
kautta toimittaa. Urakoitsijan on pyydettävä ko. piirustukset käyttöönsä riittävän ajoissa ennen asennustöittensä aloittamista.
Ilmanvaihtokanavien ja kojeiden tiivistämiseen ei saa käyttää näkyviin jäävää
kittiä. Tiivistysteippien käyttö on kielletty. Ks. myös puhtaan ilmanvaihdon
asennusoppaan ohjeet.
Putkien ja kanavien rakenneläpäisyssä käytetään tarvittaessa peitelevyjä.
Vierekkäin kulkevien putkien ja kanavien sekä niiden kannatusten tulee olla
yhdenmukaisia.
18
0.17
Takuu
Takuu on kaksi vuotta.
Urakoitsija sitoutuu takuuaikana omalla kustannuksellaan välittömästi korjaamaan sellaiset viat, jotka ilmaantuvat puutteellisen työn, virheellisen rakenteen tai ala-arvoisen aineen johdosta.
Virheellisten asennusten ja laitteiden mahdollinen havaitsematta jääminen
vastaanottotarkastuksessa ei vapauta urakoitsijaa vastuuvelvollisuudesta.
Korjatun tai vaihdetun osan takuuaika lasketaan alkavaksi siitä päivästä, jolloin korjaus tai vaihto on tapahtunut.
Takuuseen sisällytetään myös työselityksessä ja piirustuksissa esitetyt ja vaaditut tekniset arvot, jotka tilaaja halutessaan voi takuuaikana tarkistaa.
Rakennuttajan velvollisuudet takuuaikana:
0.18
-
rakennuttajan edellytetään mahdollisimman pikaisesti ilmoittavan havaitsemistaan toimintahäiriöistä ja suuremman vian tai
toimintahäiriön sattuessa myötävaikuttavan toimenpiteillään
vahinkojen rajoittamiseksi mahdollisimman pieniksi
-
rakennuttajalla ei ole lupaa mennä korjaamaan tai muuten
muuttamaan urakkaan kuuluvien laitteiden asetusarvoja takuuaikana, vaan kyseinen toimenpide kuuluu urakoitsijalle
Luovutusasiakirjat
Urakoitsijat luovuttavat ennen vastaanottotarkastusta 2 sarjaa sisällysluetteloilla varustettuja luovutuskansioita seuraavasti:
LVI-suunnitelmakansiot seuraavan sisältöisinä:
1. Työselostus
2. Piirustusluettelo
3. Urakoitsijan leimalla, päiväyksellä ja merkinnällä ”Loppupiirustus”, varustetut piirustukset, joissa on työnaikaiset muutokset huomioituna. Ilmanvaihtopiirustukset väritettyinä.
4. Asennuspiirustukset
Kaikki huolto- hoito- ja käyttöohjeiden tulee olla suomenkielisiä, laitteiden kokoonpanopiirustukset, purkamis- ja korjaamisohjeet voivat olla ruotsin-, englannin- tai saksankielisinä.
Seuraavat asiakirjat luovutetaan nitomaseläkkeellä varustettuna ja rengaskansioihin sijoitettuna:
-
2 sarjana laitteiden täydelliset kytkentä- , työ- ja asennuspiirustukset,
joissa on otettu huomioon myös työn aikana tehdyt muutokset
-
piirustukset laitteiden sisäisistä kytkennöistä ja liittymisistä toisten
urakoitsijoiden laitteisiin
19
-
erityistä huoltoa tarvitsevien laitteiden kokoonpanopiirustukset
-
huoltoja hoito-ohjeet, huollon tarve ja suoritustapa
-
konekortit joista ilmenevät:
-
laitteen nimi, sijoitus ja numero
-
tehoarvot ja käyttöolosuhteet
-
rakennemateriaalit huolettavine syöpymissuojauksineen
-
laakerien ja muiden varaosien ja tarvikkeiden tilausnumerot ja myyjä
Suomessa
-
säädön asetusarvot
-
laitteiden tehokäyrät
koepaine-, paine-, verkostojen huuhtelu- ja mittaus- sekä säätö- ja virityspöytäkirjat, ilmamäärien mittauspöytäkirjat sekä venttiilien asetusarvoista
pöytäkirjat
viranomaistarkastusten tarkastuspöytäkirjat (tai kopiot niistä) (Vesilaitos, kaukolämpölaitos)
Vesikalusteiden käyttö- ja huolto-ohjeet
Iv-koneiden, liesikupujen ja päätelaitteiden tekniset tiedot sekä huoltoja käyttöohjeet
Huoltokirja laaditaan tilaajan erillisen ohjeen mukaan.
Urakoitsijat toimittavat huoltokirjamateriaalin sähköisessä muodossa joko
skannattuina pdf-formaatissa (Adobe Acrobat-ohjelma), MSOfficeohjelmaformaateissa (Word, Excel) tai Autocadin dwg-tiedostoina.
Huoltokirjamateriaalin tulee sisältää vähintään: konekortit, laite-esitteet, laitevalmistajien huolto-ohjeet ja huollon jaksotustaulukot
Teknisten laitteiden konekorteissa on oltava:
laitteen tunnus
laitteen sijainti ja palvelualue
laitteen nimitys
asennus- tai luovutuspäivämäärä
valmistaja ja maahantuoja
laitteen tekniset suoritusarvot suunnitteluarvoilla (esim. ilmamäärä,
paine, kierrosnopeus, pattereiden tehot, virtaamat, painehäviöt), moottoritiedot (tyyppi, valmistaja, kierrosluku, sähköteho, virta, jännite)
suodattimen tyyppi ja tilaustunnus
kiilahihnojen tyyppi
Teknisten laitteiden huoltoja käyttöohjeissa on oltava:
laitteen kuvaus
toimintaperiaate
rakennusmateriaali
päämitat
20
-
yhteiden sijainti
laitteen huoltokohteet
huoltotoimenpiteet
huoltovälit
laitteen tarveaineet kuten jäähdytysaine ja pitoisuus
varaosasuositukset kuluvista osista.
Automaatiourakoitsija toimittaa ja kiinnittää tekniikkatilojen seiniin ko. tilojen
laitteiden laminoidut toimintakaaviot. Kaaviot laminoidaan kovalle pohjalle.
Putkiurakoitsija toimittaa ja kiinnittää lämmönjakohuoneen seinään laminoidut kytkentäkaaviot. Kaaviot laminoidaan kovalle pohjalle.
0.19
Takuuajan huolto
0.19.1
Yleistä
Huoltoon sisältyvät kaikki kustannukset, jotka aiheutuvat matkoista ja lähetyksistä huoltomatkojen yhteydessä.
Huollon edellytetään tapahtuvan normaalina työaikana.
Huoltokäynnistä tulee ilmoittaa ennakkoon rakennuttajalle ja laitoksen vastuunalaiselle hoitajalle.
Huoltotöiden suorituksessa tulee olla mukana koulutusta varten laitoksen vastuunalainen henkilö tai korjaushenkilökuntaa.
Kaksi kertaa vuodessa tapahtuvien huoltokäyntien väli on vähintään viisi (5)
kuukautta ja enintään seitsemän (7) kuukautta.
Huoltokäynnin yhteydessä takuun puitteissa uusittavat osat ja tarveaineet sisältyvät huoltoon, mutta eivät kulutustarvikkeet ja aineet.
Mikäli laitoksessa ilmenee takuun piiriin luettavia vikoja, jotka edellyttävät
käyntiä huoltokäyntien välillä kuuluvat nämä välikäynnit takuuseen.
Jokaisesta huoltokäynnistä on saatava laitoksen vastuunalaisen hoitajan kuittaus sekä osoitettava toimenpiteet, jotka on tehty.
Huoltokäynnin yhteydessä on suoritettava yleiskatselmus ja tutkittava, että
laitosta käytetään tarkoituksenmukaisesti sekä oikaistava mahdolliset virheet.
Viimeinen huoltokäynti takuuaikana on suoritettava aikaisintaan kuusi (6)
viikkoa ennen takuuajan päättymistä.
0.19.2
Putkiurakoitsijan takuuajan huolto
Kerran vuodessa suoritettavat toimenpiteet:
Kaikkien pumppujen, moottorien ja muiden laitteiden toiminnan kokeilu, laakeriäänien, tärinän ja lämpenemisen tarkastus ja tarvittavat toimenpiteet.
21
Putkiurakkaan kuuluvien pumppujen ym. laitteiden käynnistys- ja hälytyslaitteiden toiminta-arvojen tarkastus.
Putkisto-, pumppuja venttiilitiivistyksen korjaus mikäli korjaus edellyttää tiivisteiden vaihtoa tai uudelleen pakkausta. Kalusteiden käyttöhanojen tiivisteiden vaihdon suorittaa huoltohenkilökunta.
Tarvittavat voiteluaine- ym. täyttöjen ja pitoisuuksien tarkistus ja tarvittaessa
lisääminen.
Valmistajan suosituksen mukaan tehtävä laitteiden laakerien ja liikkuvien osien voitelu silloin, kun se edellyttää laitteen purkamista.
Kerran takuuaikana suoritettavat toimenpiteet:
Takuuajan lopulla tehtävä laitteiden syöpymissuojausten tarkistus siten, ettei
ruostumista tai muuta syöpymää esiinny. Korjaukset tarvikkeineen kuuluvat
urakkaan.
0.15.3
Ilmanvaihtourakoitsijan takuuajan huolto
Kaksi kertaa vuodessa suoritettavat toimenpiteet:
Huoltoon ei sisälly suodattimien puhdistus tai suodatinmattojen vaihto useammin kuin kaksi kertaa vuodessa, mikäli ulkoisten olosuhteiden takia tämä
olisi tarpeen. Nämä toimenpiteet kuuluvat laitoksen hoitoon.
Säätöpeltien säleiden puhdistus ja tiiveyden tarkastus sekä laakerien rasvaus.
Kaikkien puhaltimien, moottorien ja muiden pyörivien laitteiden laakeriäänien,
tärinän ja lämpenemisen tarkistus ja tarvittaessa korjaustoimenpiteet.
Säädön ja toiminnan tarkastus ja tarvittaessa vikojen etsintä ja korjaus.
Hälytystoiminnan tarkastus.
Kerran vuodessa suoritettavat toimenpiteet:
Poistopuhaltimien puhdistus liasta ja rasvasta.
Valmistajan suosituksen mukaan tehtävät laitteiden laakerien ja liikkuvien
osien voitelu.
Kerran takuuaikana suoritettavat toimenpiteet:
Takuuajan lopulla tehtävä laitteiden syöpymissuojausten tarkastus siten, ettei
ruostumista tai muuta syöpymää synny. Korjaukset tarvikkeineen kuuluvat
urakkaan.
0.15.4
Säätö- ja valvontalaiteurakoitsijan takuuajan huolto
Kaksi kertaa vuodessa suoritettavat toimenpiteet
Kojeiden automaattisten valvonta- ja säätölaitteiden yleiskunnon, säädön ja
toiminnan tarkastus ja tarvittaessa vikojen etsintä ja korjaus.
22
-
toimimoottoreiden ja venttiilitiivisteiden tarkastus ja korjaus
-
kaikkien asetusarvojen tarkistus ja tarvittavien muutoksien suorittaminen
-
suoritettujen toimenpiteiden kirjaaminen huoltoja asetuskortteihin
-
Putkiurakkaan kuuluvien pumppujen ym. laitteiden käynnistysja hälytyslaitteiden toiminta-arvojen tarkastus.
-
puhaltimien painesäätöjen toiminta ja tarkastus ilmavirtasäätimien tarkastuksen yhteydessä
–
paikallisohjausten tarkastus (mm. iv-hätäseis -painike)
–
ilmavirtasäätimien toimintojen tarkistus (sulkutoiminnat, säätö,
ilmavirrat.) Tarkistuksesta säädinkohtainen raportti.
-
suoritettujen toimenpiteiden kirjaaminen huoltoja asetuskortteihin
-
muiden, säätölaitteisiin liittyvien LVI-laitteiden toiminnan seuraaminen ja havaittujen puutteiden informointi rakennuttajalle
-
käynnistys- ja hälytyslaitteiden toiminta-arvojen tarkastus
-
käyttöhenkilökunnan opastus säätöjärjestelmien tarkoituksenmukaisesta käytöstä
Kerran takuuaikana suoritettavat toimenpiteet
Kojeiden ja sähkömoottoreiden laakerien puhdistus, rasvaus ja tarvittaessa
vaihto. Syöpymissuojausten tarkastus ja korjaus.
23
0.15.5
Valvontalaitteiden huolto
Neljä kertaa vuodessa suoritettavat toimenpiteet
-
keskuslaitteen toiminnan tarkastus
-
mahdollisten ohjelmavikojen korjaukset
-
alakeskusten, joissa on erillinen virransyöttöyksikkö, ja keskusyksikön jännitelähteiden tarkastus ja säätö
-
akkujen toiminnan tarkastus
-
käyttöhenkilökunnan opastus
Kaksi kertaa vuodessa suoritettavat toimenpiteet
-
optimointiohjelman parametrin tarkastukset sekä mahdolliset
muutokset raporttien perusteella
-
tarvittaessa muistiin ohjelmoitujen tietojen kopiointi magneettinauhalle tai levymuistiyksikköön
-
kirjoittimen puhdistus
Kerran vuodessa suoritettavat toimenpiteet
-
lämpötila- ja kosteusmittausten kalibrointi
-
hälytysten kosteus hälytyselimeltä niissä kohteissa, joissa hälytyselin sisältyy valvontaurakkaan
24
1
PUTKITYÖT
1.1
Lämmitysputkistot varusteineen
Rakennus on liitetty kaukolämpöön ja lämmitetään vesikiertoisella lattialämmityksellä. Järjestelmään ei tehdä tässä työssä muutoksia. Laajennusosan
lämmitys hoidetaaan sähköisellä lattialämmityksellä (SU). Uusittavien kosteiden tilojen lämmitys on myös järjestetty vesikiertoisella lattialämmityksellä.
Lattialämmityksen huonetermostaatit uusitaan mallia ”julkinen tila”.
Hankinta (PU) ja asennus sekä kytkentä (SU). Uusi malli Uponor SPI
Thermostat 24V NSB DTI (1061164). Yhteensä 15 kpl.
Urakoitsijan on varmistuttava ja ohjattava rakennusurakoitsijaa mm. viemäreiden muutostöiden yhteydessä suorittavien piikkaustöiden yhteydessä äärimmäiseen varavaisuuteen ettei putkisto vaurioidu. Järjestelmä voidaan esim.
jakotukeittain varustaa painepumpulla ja mittarilla, jota seuraamalla varmistutaan, ettei putkisto vaurioidu työn aikana. Mahdolliset vauriot on korjattava
valmistajan ohjeiden mukaisesti.
1.1.2 Hankintarajat
Lämmitysjärjestelmän on täytettävä voimassa olevien RakMK:n osien
C1,C2,D1,D3,D5,E1 ja F1 sekä terveydenhoitolain ja –asetuksen vaatimukset.
Sekä kaikki tässä luvussa, luvuissa 0 ja 2 esitetyt laitteet ja laitteistot asennuksineen, säätöineen ja mittauksineen täyteen käyttökuntoon saatettuina.
Kaikki järjestelmien täytöt, tyhjennykset ja ilmaukset kuuluvat urakkaan.
1.1.3 Pumput
Nykyinen kiertovesipumppu säilytetään.
1.1.4 Putket
Nykyinen järjestelmä säilyy ennallaan. Tarvittaessa noudatetaan seuraavaa:
Putkistojen lämmönjakelun ja liittämisen osalta noudatetaan Talotekniikka
RYL2002 vaatimuksia.
Putkistojen liittämisessä käytetään ainoastaan hitsaus-kierre ja laippaliitoksia.
(Ei porattava liitoksia)
Lämpöputket DN 10...40
0400
Lämpöputket DN 50...
0304
Glykolijärjestelmien putket
0304
Ilmanpoisto, tyhjennys ja mittareiden liitosjohdot tehdään mustasta kierteistettävistä teräsputkista 04 00 tai 04 01.
Eristämättä jätetään seuraavat putkiston osat, laitteet ja varusteet:
25
Seinällä näkyvissä oleva enintään DN 20 kokoiset lämmitysverkoston nousuputket samassa huonetilassa olevat patterin kytkentäputket sekä patterin alla
olevat jakoputket tyhjennysputket, ilmanpoistimien ja painemittareiden kytkentäputket lämmityksen kertasäätöventtiilit.
Tyhjennysputket, ilmanpoistimien ja painemittareiden kytkentäputket, sekä
lämmityksen kertasäätöventtiilit.
Kaikki putkikuilut tulee varustaa riittävällä määrällä huoltoluukkuja vaikka
niitä ei olisi esitettykään suunnitelmissa. Järjestelmä tulee päästä tarvittaessa
huoltamaan mahdollisimman helposti.
1.1.11 Venttiilit
Venttiilien ja niiden tiivisteiden tulee olla soveliaita ko. verkoston nesteille,
lämpötiloille ja paineille.
Jos säätöventtiili sisältää sulkutoiminnan ei erillistä sulkuventtiiliä tarvita.
Sulkuventtiilit lämpöputkissa
DN 10...50 palloventtiilejä
37 100..
DN 65...
37 331.. tai 37 536..
palloventtiilejä
Venttiilit varustetaan avaimin.
Kertasäätö- ja linjasäätöventtiilit lämpöputkissa
DN 10...50
linjasäätöventtiileitä
STAD (TA)
DN 65
kertasäätöventtiileitä
STA-F (TA)
Kaikki venttiilit varustetaan paine-eron mittausyhteillä.
Yksisuuntaventtiilit lämpöputkissa
DN 15...40
39 112
DN 50...65
37 148
Tyhjennysventtiilit
palloventtiilejä
37 100..
lämmöntalteenottoputkissa palloventtiilejä
37 536..
Tyhjennysventtiilit tulpataan.
Kangasvahvisteinen tyhjennysletku ∅ 13, pituus 6 m varustettuna letkuliittimillä DN 15 sijoitetaan Kavika 9030 telineelle lämmönjakohuoneeseen / tekniseen tilaan.
26
Lämpömittarit
Mittarit asennetaan piirustusten mukaisiin kohtiin siten, että ne ovat helposti
luettavissa. Paikat on sovittava rakennuttajan kanssa. Mittausalue 0….+130 C.
Lämpömittareiden kohdalle DN 40 ja pienempiin putkiin on tehtävä laajennus
niin, että putken poikkipinta-ala ei pienene.
Muina lämpömittareina käytetään esim. Serpens Oy:n pyöreitä, tarkistettuja
mittareita RFe-taskuin. Taulukot ø 63, ø 65 tai ø 100. Asteikot tulee hyväksyttää rakennuttajalla ennen tilausta.
Painemittarit
Painemittareiden osoitintaulun halkaisijan tulee olla vähintään 100 mm. Maksimilukeman tulee olla noin 40 % suurempi kuin mitattavan paineen ja asteikon laadun MPa. Painemittarit ovat 45 31 034 –mittausalue 0…1,6Mpa ja 45
31 120 –mittausalue 0…0,6Mpa, liitetään automaatiojärjestelmään.
Painemittarit liitetään palloventtiilillä 37 100... Mittarihanoja ei käytetä.
Painemittareiden virheen tulee olla pienempi kuin ± 2 % mittarin maksiminäyttämästä.
Painemittausyhteet
Ilmastoinnin pattereiden, kiertopumppujen ym. laitteiden yli mitataan paineerot painehäviöiden tarkastamiseksi ja virtaamien mittaamiseksi. Mittausta
varten em. laitteet varustetaan mittausyhteillä, jonka muodostaa DN 10 putkihaara, palloventtiili ja mittaushana. Mittaushanat mallia TA. Yhteiden sijainnit on esitetty kytkentäkaaviossa.
Varoventtiiilit 39 41 308
Täyttöventtiili 40 12 204
Joustavat liittimet
Joustavat liittimet ovat Lining Oy:n kumisia pallotasaimia. Sisähalkaisijan tulee olla vastaava kuin putkella. Letkujen paineluokan tulee vastata verkoston
paineluokkaa. Ulos sijoitettavien pallotasaimien tulee olla auringon säteilyä
kestäviä.
1.1.13 Painekokeet
Painekokeista tulee ennalta hyvissä ajoin ilmoittaa rakennuttajalle.
Painekokeet suoritetaan verkostojen osapainekokeina ja/tai kokoverkostojen
painekokeina. Kokeiden aikana tulee paisuntalaitteiden olla irrotettuna.
Osapainekokeet suoritetaan työn edistymisen ja työaikataulun mukaan niille
verkostojen osille, jotka jäävät rakenteiden sisään tai jotka eristetään.
27
Ennen painekokeen aloittamista on veden lämpötilan oltava tasaantunut. On
myös tarkistettava, että pakolliset kiinnitykset, tuet kulmissa, haaroitukset,
pääte- ja kiintopisteet, paisuntalaitteet yms. on tehty tukevasti. Jos laitokseen
sisältyy laskentapainetta pienempään paineluokkaan kuuluvia osia, on ne
asennettava kokeiden jälkeen tai irrotettava verkostosta kokeen ajaksi.
Paine- ja tiiviyskokeet tehdään yleensä vedellä. Jos on pelättävissä, että vesi
jäätyy, on veteen lisättävä tarvittava määrä jäätymisen estävää ainetta, jolloin
urakoitsija vastaa aineen talteenotosta ja hävittämisestä. Jäätymisenestoaineen käytössä tulee varmistua, että se ei aiheuta verkostossa ongelmia käytön
jälkeen. Ennen kuin verkostoon lisätään koepaine, on sen oltava täytetty nesteellä ja ilmattu.
Ilmaa käytetään painekokeen väliaineena, kun siitä erikseen sovitaan. Suoritusohjeet on haettava joka kerran erikseen ao. viranomaiselta ja hyväksyntä lisäksi valvojalta.
Koepaine mitataan tarkistetulla painemittarilla.
Painekokeesta tehdään mittauspöytäkirja, josta on ilmettävä seuraavat tiedot:
suurin verkostossa esiintyvä suunnittelupaine
koepaine
havainnot kokeen aikana
kokeen suorituspaikka ja -aika
kokeen suorittaja
Painekokeista laadittu pöytäkirja luovutetaan rakennuttajalle.
Osapainekokeet suoritetaan työn edistymisen ja työaikataulun mukaan niille
verkostojen osille, jotka jäävät rakenteiden sisään tai jotka eristetään.
28
1.2
Vesi- ja viemärilaitteet
Rakennus on liitetty Porvoon kaupungin vesi- ja viemärijärjestelmään.
Nykyinen viemäriverkosto on johdettu viettoviemärinä kunnan viemärijärjestelmään. Viemärijärjestelmä säilytetään pääosin ennallaan. Uudet kaivot ja
viemäripisteet liitetään nykyiseen verkostoon piirustuksien osoittamassa laajuudessa.
Nykyinen vesijohtojärjestelmä säilytetään runkoputkiston osalta ennallaan.
Rakennuksen märkätiloja uusitaan osoitetussa laajuudessa ja tässä yhteydessä
uusitaan tilakohtaiset vesijohdot muoviputkeksi asennettuna suojaputkeen.
Vesimittari, sulut, venttiilit, siirrin säilytetään pääosin ennallaan. Uusittavat
putket pääosin muovia, pinta-asenteiset kuparia, näkyvin osin kromattuna.
Uusinnan yhteydessä tarkistetaan verkostopaine.
1.2.2 Hankintarajat
Vesi- ja viemärijärjestelmän on täytettävä voimassa olevien RakMK:n osien
C1,C2,C3, C5,C6, D1,D3,D5,E1 ja F1 sekä terveydenhoitolain ja –asetuksen
vaatimukset. Sekä kaikki tässä luvussa, luvuissa 0 ja 2 esitetyt laitteet ja laitteistot asennuksineen, säätöineen ja mittauksineen täyteen käyttökuntoon saatettuina.
Kaikkien rakennuttajan, käyttäjän tai muun urakoitsijan hankkimien laitteiden kytkennät ao. verkostoihin laitetoimittajan ohjeiden mukaan.
1.2.3 Suunnitteluperusteet
Suunnitelmat on laadittu noudattaen Suomen rakentamismääräyskokoelman
antamia kiinteistön vesi- ja viemärilaitteistoja koskevia määräyksiä ja ohjeita.
1.2.4 Käyttöveden lämmitys
Nykyinen siirrin säilytetään.
1.2.5 Pumput
Lämpimän käyttöveden kiertopumppu säilytetään
1.2.6 Putket
1.2.6.1 Kylmävesiputket
Päävesimittari säilytetään ennallaan
Vanhat säilytettävät vesijohtorunkoputket ovat kupariputkia 15 811….
29
Peruskorjattavissa märkätiloissa vanhat pinta-asenteiset kupariputket puretaan. Alalasketun katon sisällä oleviin runkojohdon haaroihin asennetaan jakotukit ja niistä kalusteille kytkentäjohdot tehdään muoviputkesta (PEX) asennettuna suojaputkeen. Kalusteille hanakulmarasiat. Alakattoihin avattavat
tarkastusluukut jakotukkien kohdalle (RU), putkiurakoitsija ohjaa tarvittaessa
luukun paikassa ja koossa. Min. 300 x 300 mm.
Kaikki näkyviin jäävien eristämättömien pinta-asennusputkien haaroitukset ja
suunnan muutokset tehdään tehdasvalmisteisia pienisäteisiä käyriä ja kapillaariputkiyhteitä käyttäen.
Näkyviin jäävät kytkentäjohdot ovat kromattuja
Puristusliittimiä käytettäessä tulee käyttää muoviputkiliitoksissa tukiholkkeja.
Käyttövesiputkien asennuksen tulee täyttää RakMK:n osan C1 äänitekniset
vaatimukset ja osassa C2 esitetyt vaatimukset putkistojen tarkastettavuuden,
huollettavuuden, korjattavuuden sekä vuotojen havaittavuuden osalta. Putkistoja ja laitteita asennettaessa kiinnitetään riittävää huomiota niiden äänettömään toimintaan. Huoltoluukkujen koko 600x600.
Putkien asennuksessa otetaan huomioon lämpölaajeneminen, asennus- ja käyttölämpötilojen ero sekä pienimmät sallitut taivutussäteet. Avoimet putkenpäät
peitetään suojatulpalla välittömästi asennuksen jälkeen. Putket asennetaan
riittävälle etäisyydelle muista putkista ja pinnoista, jotta liitos- ja eristystyöt
voidaan tehdä ja jotta tilojen huolto ja siivous olisi mahdollista. Putkien asennus- ja eristysvälit on esitetty LVI-ohjekortissa LVI 12-10370 Putkistojen kannakointi. Pinta-asenteisten putkien kannakointiin on tilojen käyttötarkoituksesta johtuen kiinnitettävä erityistä huomiota. Normaalia tiheämpi kannakointi ja ruuvilukitteiset kiinnikkeet.
1.2.6.2 Lämminvesiputket
Lämminvesiputket kuten kylmävesiputket.
1.2.6.3 Jätevesiviemärit
Pohjaviemärit ovat PEH tai PVC-muovia kumirengasmuhviliitoksin, lujuusluokkaa SN8 (T8).
Tuuletusviemäri nykyinen
Pohjaviemärin muutostyöt rajoittuvat pääosin kahteen pesuhuoneryhmään,
joissa muutetaan altaan, suihkun (lattiakaivon) ja oven paikkaa.
Lisäksi keittiöiden pesualtaiden paikan muutos aiheuttaa viemärin asennuksen pintatyönä.
Materiaalit ja liitostavat Talotekniikka RYL 2002 mukaisesti.
Sisäpuoliset uusittavat viemärit tehdään pääosin Uponor htpmuoviviemärijärjestelmällä, noudattaen tarkoin valmistajan HTP- ja dbkäsikirjan ohjeita.
30
Läpiviennit (RU), jotka läpäisevät palo-osastoivia rakenteita (välipohjat ym.) on suljettava palokatkoilla, jotka ovat ympäristöministeriön tyyppihyväksymiä. Teräsputket
suojataan palokatkotiivistemassalla (esim. Hilti CP 601S) ja muoviputkiston halkaisijan ollessa yli 50 mm palokatkomansetein (esim. Hilti CP 643). Muoviputkiston
halkaisijan ollessa alle 50 mm, käytetään laajenevaa palokatkomassaa (esim. Hilti CP
611A). Muoviputkille esim. Uponor palomansetit ja palokatkomassat.
1.2.6.5 Muut viemärit
Ilmastointikojeen kondenssiviemärihde varustetaan vedenpoistoputkin, vesilukoin ja johdetaan alapuolisen tilan WC:n pesualtaan vesilukkoon. Iv-koneen
vesilukot kuuluvat iu-toimitukseen, jonka pu asentaa ja johdattaa lattiakaivoon. Putket kuparia 15 811
1.2.7 Venttiilit
Vesijohtojen venttiilit
DN 10...32 ovat palloventtiilejä 37 100...
Linjasäätöventtiilit ja muut kuristusventtiilit DN 15...50 ovat mallia 40 12 104.
/ 40 14 202, 1Mpa. varustettuina mittaus- ja tyhjennysyhteillä. Suuremmat
ovat mallia STA-F (TA).
Tyhjennysventtiilit ovat tulppaventtiileitä 38 51108. Yksisuuntaventtiilit DN
10...50 ovat 39 101.., DN 65... 39 133.. .
Varoventtiilit ovat 39 43328, avautumispaine 10 bar.
Vesijohtokalusteet varustetaan kalustekohtaisin pallosuluin.
Lämpö- ja painemittarien osalta noudatetaan mitä on sanottu lämpöjohtojen
mittareista.
Yksisuuntaventtiilit 39 11 102, 1Mpa.
Vedenlämmittimen syöttöventtiili 40 12 304…, 1Mpa.
Käyttöveden pumppuventtiiili 4012 142….156 , 1Mpa
Käyttövesipumpun säätöventtiili 40 12 122….136, 1MPa
1.2.9.2 Lattiakaivot
Lattiakaivot ovat muovia ja niiden varusteet on esitetty piirustuksessa.
Nykyisten lattiakaivojen malli ja soveltuvuus käytettävään vesieristysmenetelmään ja lattiamateriaaliin on tarkistettava ennen lattiatöiden ja uusien lattiakaivojen tilaamista. Tarvittaessa vesieristyslevyt ja korotusrenkaat. Ruuvi-
31
kiinnitteiset Rst-kannet kaikkiin lattiakaivoihin, myös vanhoihin, ellei toisin
mainittu. Kaivojen asennuksessa noudatettava valmistajan ohjeita.
1.2.10 Painekokeet ja huuhtelut ja videokuvaus
Putkistojen tiiveyden toteamiseksi urakoitsija suorittaa painekokeet kylmällä
vedellä. Vesijohdot koepainetaan tilaajan edustajan läsnä ollessa koko verkoston tai osan siitä ollessa tarkastettavissa 1,0MPa vesipaineella. Eristettävät tai
muuten verhottavat putket on koepainettava ennen peittämistä. Sade- ja jätevesiviemärit on huuhdeltava ennen käyttöönottoa ja varmistettava niiden toiminta.
Painekokeet suoritetaan vesi- ja viemärilaitoksen ohjeiden mukaisesti. Kokeista ja kuvauksista laaditaan pöytäkirjat. kts. myös kohta 1.1.13
Kupariset vesijohdot huuhdellaan D1:ssä ja Talotekniikka RYL2002:ssa esitetyillä tavoilla käyttäen puhdasta vesijohtovettä. Painekokeiden jälkeen putkisto tyhjennetään välittömästi. Putkiston huuhtelu tulee suorittaa mahdollisimman pian putkiston valmistuttua kalustuksen jälkeen järjestelmän ensimmäisen täytön yhteydessä. Huuhtelu suoritetaan voimakkaalla vesijohtoveden virtauksella kaikissa putkiston osissa.
Jotta riittävä virtaama voidaan saavuttaa, tulee huuhtelu suorittaa yhdessä
putkilinjassa tai putkiston osassa kerrallaan. Kylmä- ja lämminvesiputkisto
erikseen.
1.2.11 Vesi- ja viemärilaitteet
Kaikki vesi- ja viemärikalusteet uusitaan. Vanhojen ehjien kalusteiden jatkokäytöstä tulee saada rakennuttajan hyväksyntä.
Kaikkien kalusteiden ja niiden osien tulee olla ce-hyväksyttyjä. Kalusteet hyväksytetään tilaajalla. Kalusteet kalustekohtaisin suluin.
Hyväkuntoisten ja suunnitelmia vastaavien kalusteiden käyttö hyväksytetään
tilaajalla.
Vesijohtokalusteiden tulee olla näkyvin osin kromattuja.
Sekoittimien ja hanojen ääniluokka on 1.
Sekoittimissa on portaaton virtauksen säätömahdollisuus. Hanat varustetaan
kulloisellekin asennustavalle soveltuvin liittimin.
Sekoittimet ovat mallia Oras, kalusteluettelon mukaisesti.
Lattiakaivoihin, joihin tulee sivuliitäntöjä, tulee käyttää sivuliitännällisiä kaivoja.
Letkuliitinsekoittajat, kastelupostit, eri koneliitokset, vedenpuhdistuslaitteet,
ym. on varustettava imusuojin, huomioiden Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D1 kohta 2.3.1.2.
32
Vesijohtokalusteet on piirustuksissa esitetty pääasiassa koodein. Koodien mukaiset varusteet on esitetty piirustuksessa.
Altaiden kannatus kuuluu urakkaan ja allastyypin mukaisesti.
Asennuskorkeuksissa ja -mitoissa on ehdottomasti noudatettava arkkitehdin
erikoispiirustusten osoittamia mittoja.
WC-kulhot kiinnitetään voimaliimalla, esim. Sikaflex Sikabond T2.
1.2.14 Verkostojen säätö
Kaikki kerta- ja linjasäätöventtiilit asetellaan niin, että piirustusten mukaiset
nestevirrat saavutetaan. Piirustuksissa annetut esisäätöarvot ovat ohjeellisia
säätötyön lähtökohdaksi annettuja arvoja. Lopulliset säätöarvot määritetään
säätötyön yhteydessä. Kiertojohdon minimilämpötila on +55°C.
Venttiilit lukitaan asetusarvoihin ja kuhunkin venttiiliin kiinnitetään heti säädön jälkeen muovikilpiin, jotka kiinnitetään venttiileihin helmiketjuilla.
Urakoitsija tekee säädöistä pöytäkirjat ja luovuttaa ne rakennuttajalle.
33
1.3
Putkistojen asennus
1.3.1 Kiinnitys ja kannatus
Kannakointi toteutetaan Talotekniikka RYL2002 mukaisesti. Kannatusvälit
tiheämmät kuin taulukon 21T6 mukaisesti. Myös uusien muoviputkien kiinnitykseen on kiinnitettävä huomiota, jotta vältetään paineenvaihteluista aiheutuvat kolahdukset tms.
Kiinnitys- ja ripustusjärjestelmät tulee hyväksyttää rakennuttajalla ja niistä
tehdään malliasennukset.
Putkikannakkeina käytetään esim. HILTI OY: n LVIS asennusjärjestelmän
mukaisia sinkittyjä kannakkeita tai vast.. Putkien ja kannakkeiden välissä
käytetään äänenvaimennuskumeja.
Putkistot, joissa esiintyy lämpöliikettä, tulee kannakoida joko heiluri- tai liukukannakkeilla. Heilurikannakkeita käytettäessä kiinnitysvarren tulee olla
LVI-kortin LVI 12-10370, kuvan 16 mukainen.
Rinnakkain asennettavat vaakasuorat putket ripustetaan samasta kannakekiskosta.
1.3.2 Lävistykset
Rakenteiden putkilävistyksissä huomioidaan RakMK C6 ohjeet.
Kaikissa lattia- ja seinälävistyksissä putken näkyvän osan tulee olla kohtisuorassa seinää vastaan. Kaakeloidun seinän lävistyskohdissa käytetään
kromattuja heloja, muutoin käytetään muovisia peiteprikkoja. Kupariputkien
peitelaipat 65 01 710.
Seinien ja välipohjien lävistyksissä käytetään teräs- ja/tai muovihylsyjä.
Vesieristysten läpimenokohdissa käytetään laipallisia (laipan leveys 200 mm)
Cu- tai RFe-hylsyjä.
Läpiviennit, jotka läpäisevät palo-osastoivia rakenteita (välipohjat/-seinät ym.)
on suljettava palokatkolla, jotka ovat ympäristöministeriön tyyppihyväksymiä.
Teräsputket suojataan palokatkotiivistemassalla (esim. Hilti CP 601S) ja muoviputkiston halkaisijan ollessa yli 50 mm palokatkomansetein (esim. Hilti CP
643). Muoviputkiston halkaisijan ollessa alle 50 mm, käytetään laajenevaa palokatkomassaa (esim. Hilti CP 611A). Muoviputkille esim. Uponor palomansetit
ja palokatkomassat.
Putkien ja hylsyjen välisen tilan ääniteknillinen tiivistäminen mineraalivillakudoksella ja joustavalla saumausmassalla kuuluu putken toimittavalle urakoitsijalle.
34
1.3.3 Lämpölaajeneminen
Putkiston lämpölaajenemisen tasaamiseen pyritään yleensä käyttämään putkistossa esiintyviä mutkia. Kaikki mahdolliset paisuntalenkit, ohjauspisteet ja
kiintopisteet kuuluvat urakkaan vaikka niitä ei ole kuviin merkattu.
Kiintopisteet on tehtävä huolella ja urakoitsija mitoittaa ne kestämään niihin
kohdistuvat kuormitukset. Kiintopisteiden kiinnitysteräkset on asennettava
niin, että rakenteet eivät pääse särkymään.
Ohjauspisteet on tehtävä niin, että putket eivät pääse siirtymään sivusuunnassa ja, että putken pituusvenymän paine kohdistuu tasaimia vastaan niiden
suuntaisena.
1.3.4 Asennustyö
Asennustyö on tehtävä tarkoin RakMK D1:n määräyksiä sekä vesi- ja viemärilaitoksen antamia ohjeita noudattaen.
Työaikana avoimiksi jääneet putkenpäät suljetaan heti asennuksen jälkeen
muovitulpalla, joka ei voi päästä putken sisälle. Lattiakaivot peitetään kiinnitettävillä muovilevykansilla.
Ennen asennusta on putket huolellisesti puhdistettava epäpuhtauksista sekä
sisä- että ulkopuolelta.
Urakoitsija on velvollinen ilmoittamaan tilaajalle rakenne-, laite- ja asennustapatarkastuksien ajankohdan, jolloin käytettävien materiaalien laatu ja eri työvaiheiden oikea suoritustapa voidaan todeta. Peitettävien työsuoritusten yhteydessä pidettäviä tarkastuksien tarkastuksissa tulee KVV- ja IVtyönjohtajien olla läsnä.
Tarkastukset koskevat erityisesti peitettäviä rakenteita kuten salaojia, viemäröintiä, kosteuden- ja vedeneristyksiä, lämmön- ja äänen- sekä paloteknisiä
eristyksiä.
Putkista, myös valurauta- ja muoviviemäreistä on katkaisun jäljiltä leikkuureunat poistettava huolellisesti.
Muoviviemärit on katkaistava sahalla ja leikkuureuna viistettävä valmistajan
ohjeiden mukaan.
Viemäreiden kallistuksien tulee olla kaikkialla vähintään määräysten mukaiset, erikoista huomiota on kiinnitettävä valurautaviemäreiden harjoitusten kallistuksiin ja asennuksiin yleensä.
Urakoitsija vastaa viemäreiden oikeista asennuskorkeuksista ja kaltevuuksista
ja osoittaa ne rakennuttajan halutessa mittauksilla ennen peittämistä.
Rakennuttajalla on oikeus asennuksen jälkeen pistokokein avauttaa viemäriliitoksia. Viemäriasennukset on tarkistutettava rakennuttajan LVI-valvojalla ennen peittämistä.
Viemärien kumirengastiivisteiden valinnassa on huomioitava putkessa virtaava neste ja sen lämpötila.
35
Asiallisen eristystyön aikaansaamiseksi ei eristettävissä putkissa saa käyrää
liittää muuhun kuin suoran putken päähän. (Ei suoran putken selkään, venttiiliin, tms.).
Kupariputkien asennuksessa on noudatettava Outokumpu Oy:n julkaiseman
kupariputkioppaan ohjeita ja tulee sellainen olla asentajan käytettävissä.
Putkiverkostoihin on järjestettävä tarpeellisiin kohtiin avattavia liitoksia siten,
että kaikkien laitteiden, venttiileiden, venttiilien yms. irrottaminen on mahdollista.
Putkien liitokset tehdään valmistajan ohjeiden mukaisesti.
Panta-, kumirengas- ja laippaliitosten tiivisteiden tulee olla soveliaita ko. verkoston nesteelle tai kaasulle, niiden lämpötiloille ja paineille.
Lianerottimet on puhdistettava juuri ennen vastaanottotarkastusta rakennuttajan edustajan läsnä ollessa ja tarvittaessa takuuaikana.
Jos vaakasuora lämpö- tai lämminvesijohto asennetaan kylmävesijohdon tai
vastaavan kanssa päällekkäin, on kylmävesijohto sijoitettava alimmaksi.
Verkostot varustetaan tyhjennysventtiileillä siten, että kaikki verkostojen osat
ja laitteet voidaan tyhjentää.
Ennen putkistojen täyttämistä ne on huuhdeltava huolellisesti rakennuttajan
valvojan läsnä ollessa.
Kaikki tarpeelliset ilmakellot, tyhjennyshanat ja vesitykset kuuluvat urakkaan
riippumatta siitä, esiintyvätkö ne piirustuksissa vai eivät.
Ilmaus- ja tyhjennysputket tulpataan.
Pesualtaiden näkyvät liitoskohdat on asennettava symmetrisesti vesilukkoon
nähden. Altaiden vesilukot on asennettava riittävän korkealle siten, että ne
voidaan vaivatta tyhjentää.
Ns. HK-kumien käyttö on kielletty. Altaiden viemärit liitetään viemäriin käyttäen Upovieser vesilukon liitosyhdettä (LVI-n:o 2362 053…075). Muut supistukset tehdään käyttäen HTP-osia.
Puhdistusluukut asennetaan kaikkien viemärien pystylinjojen alaosaan ja lisäksi piirustuksissa esitettyihin paikkoihin.
Putkiurakoitsijan on liitettävä muiden urakoitsijoiden tai rakennuttajan hankkimat laitteet putkistoihinsa (kuten: säätöventtiilit, termostaattien ja mittausanturien taskut yms.).
Lämpimän käyttövedenputkistoon tulevien suojataskujen tulee olla haponkestävää terästä.
Muiden kuin kromattujen putkien ja putkenosien näkyviin jäävien pintaan
asennettavien kupariputkien osina saa käyttää vain tehdasvalmisteisia käyriä,
kulmia ja T-kappaleita. Taivuttamalla tehtyjä käyriä ei hyväksytä. Kaikki liitokset kapillaariliitoksia.
36
Lämpömittarien upotussyvyyden tulee olla vähintään 30 mm.
Kaikki putki- ja viemärikuilut tulee varustaa riittävällä määrällä huoltoluukkuja vaikka niitä ei olisi esitettykään suunnitelmissa. Järjestelmä tulee päästä
tarvittaessa huoltamaan mahdollisimman helposti.
37
2
PUTKIERISTYSTYÖT
2.1
Työn laajuus
Eristystöihin kuuluvat putkien ja laitteiden eristystyöt kaikkine tarvikkeineen
täysin valmiina.
Niiltä osin, joihin tässä ohjelmassa ei ole esitetty rakenteelliseen tai työtapaan
kohdistuvia vaatimuksia, urakoitsijan on noudatettava eristysalan yleisesti hyväksyttyjä työtapoja ja laatuvaatimuksia. Noudatetaan Talotekniikka RYL
2002 ohjeita.
2.1.1
Työn tarkastus
Eristystyöt tarkastetaan ennen päällystyksen aloitusta tai rakenteeseen peittämistä. Tarkastuksessa todetaan eristysaine, -paksuus, työn laatu, kiinnitys,
saumojen tiiveys, paisuntavarojen teko yms.
Päällysteiden tarkastuksessa huomioidaan materiaali, työn laatu, esteettisyys
ja kylmäeristeissä pintojen höyrytiiveys.
2.1.2
Käsitteet ja määritteet
Näkyvällä tilalla tarkoitetaan eristyksen paikkaa, joka on rakennuksen valmistuttua siellä toimivien henkilöiden näkyvissä.
Tällaisia tiloja ovat mm.:
–
–
–
–
näkyvissä olevat tilat, joissa ei ole alakattoa
lämmönjako- ja ilmastointikonehuoneet
kellaritilat
muut tilat, joissa putkia ei ole rakenteilla peitetty
Näkymättömällä tilalla tarkoitetaan eristyksen paikkaa, jossa tapahtuu käyntejä vain poikkeuksellisesti tai jossa putket on rakennusaineella peitetty.
Tällaisia tiloja ovat mm.:
–
–
–
–
nousukuilut eli roilot
putkikotelot
alakatot lattiakanavat
muut tilat, joissa olevat putket peitetään rakennusaineella
Lämmittämättömissä tiloissa eristyspaksuus kaikille putkille ja venttiileille on
sarja 25.
2.2
Eristeet
Aa
Mineraalivillakouru PV-E. Käyrät tehdään käyräkappaleista tai
kouruista leikatuista välikappaleista. Kiinnitys sinkityllä Ý 1
mm:n hehkutetulla teräslangalla n. 300 mm välein kuitenkin
niin, että kukin osa sidotaan.
38
2.3
Ac
Alumiinipaperilla tehtaalla päällystetty mineraalivillakouru PVAE. Käyrät tehdään käyräkappaleista tai kouruista leikatuista
välikappaleista. Saumaus kuumasaumaamalla, tai lämpimissä
putkissa sinkityllä Ý 1 mm:n hehkutetulla teräslangalla kuten
edellä.
Ba
Mineraalivillamatto PV-LAM. Kiinnitys kuumasaumaamalla.
Cc
Kaksinkertainen bitumoitu kreppipaperi. Paperi kiedotaan putken ympäri siten, että limitys on 50 mm.
Ee
Tyyppihyväksytty solukumieristysputki tai -levy.
Bc
Vuorivillamatto PV-80 VM.
Da
Mineraalivillalevy PV-S tai eristysominaisuuksiltaan vastaava
esim. polyuretaanilevy levy.
Ef
Tyyppihyväksytty solukumieristysputki tai -levy, syttymisherkkyysluokka 1/II.
Eristyspaksuudet
Eri mineraalivillakourujen nimelliset eristyspaksuudet millimetreinä:
Eristeen sisämitta Eristyspaksuussarja
22
23
24
25
26
10 - 49
30
40
50
60
80
54 - 89
40
50
60
80
100
2.4
Päällysteet
10
Kuumasinkitty teräslevy FSF 650, kuumasinkityt 350 g/m², normaalikuvio.
Paksuus 0,5 mm, kun eristyksen ulkoläpimitta on alle 300 mm ja 0,75 mm, kun
ulkoläpimitta on yli 300 mm. Pienet käyrät päällystetään syvävedetyillä käyräkappaleilla.
10K
Pellityksen saumat teipataan höyrytiiviiksi teollisuusteipillä. Väritön Nitto N:o
21 (Etola), leveys 50 mm. Teippaus kaksinkertainen, limitys 50 %. Pellityksen
pituussauma sijoitetaan putken näkyvälle puolelle.
39
6
Paloluokiteltu PVC- muovilevy, joka kiinnitetään muoviniiteillä. Käyrät, Thaarat, päätteet ym. päällystetään tarkoitukseen tehdyillä tehdasvalmisteisilla
osilla. Päällysteen paksuus 0,35 mm, kun ulkoläpimitta on alle 300 mm ja 0,5
mm kun ulkoläpimitta on yli 300 mm. Mikäli päällystettävään osaan ei ole saatavissa valmista päällysteosaa (esim. suurisäteiset käyrät) eriste tasoitetaan ja
kiedotaan muun päällysteen värisellä PVC- nauhalla.
6K
Päällysteen saumat tiivistetään 30 mm PVC- teipillä, tyyppi Jotyn. Kannakkeiden reiät, päätteet ym. tiivistetään värittömällä silikonikitillä siten, että päällyste kokonaisuutena muodostaa kosteussulun.
40
2.5
Eristyskohteet, -tyypit ja –paksuudet
Putkisto,
Putkisto osa
Eristetyyppi
Sarja
tai
paksuus
Päällyste
Paikka,
huomautuksia
Kauko-/aluelämpöputket
Aa
25
10
Kaikkialla, myös siirrinpaketissa
Kauko/aluelämpöventtiilit
Aa
25
10
Kaikkialla
Lämmönsiirtimet
Da
2 x 60
10
Lämpö- ja lämminvesiputket
Aa
24
6
Lämpö- ja lämminvesiputket
Ac
24
Lämpö- ja lämminvesiputkien venttiilit
>DN 40
Aa
24
10
Lämmönjakohuoneessa
ja iv-konehuoneessa
Kylmävesiputket
Aa
22
6K
Näkyvät tilat
Kylmävesiputket
Ac
22
-
Näkymättömät tilat
Kv-venttiilit ja mittarit
≥ DN 40
Ef
13mm
-
Kaikkialla
Kv-venttiilit ja mittarit
< DN 40
Ef
9 mm
-
Kaikkialla, myös päävesimittari
Jäähdytysvesiputket
Ef
13
-
Yleensä
Jäähdytysvesiputket
Ac
22
-
Roiloissa
Jäähdytyspalkkien ja
puhallinkonvektoreiden
jäähdytysvesiputket
Ef
13
-
Yleensä
Jäähdytyspalkkien ja
puhallinkonvektoreiden
jäähdytysvesiputket
Ac
22
-
Roiloissa
Jäähdytysvesisäiliöt
Ef
2x19
mm
-
Näkyvät tilat
Näkymättömät tilat
41
Nestejäähdytysputket
Ef
13
-
Yleensä
Nestejäähdytysputket
Ac
22
-
Roiloissa
Konvektoreiden venttiilit
Ef
2x3
mm
-
Nauha
Jäähdytysvesiventtiilit
Ef
13 mm
-
Kaikkialla
Jäähdytysvesipumppujen
pesät
Ef
13 mm
-
Tuuletusviemärit kylmässä tilassa (ullakko)
Aa
22
Sadevesiviemärit
Aa
22
Sadevesiviemärit
Ef
19 mm
Ontelossa ja rakenteessa
Sadevesiviemärit
Ef
19 mm
Näkymättömät tilat ja kotelot
2.6
6K
Näkyvät tilat
Lävistykset
Eristetyn putken lävistäessä rakenteen viedään eristys katkaisematta päällysteineen myös rakenteen läpi. Osastoivien seinien kohdalla on käytettävä palamatonta eristettä. Jos putki eristetään palavalla eristeellä, on palava eriste
katkaistava lävistyskohdassa ja korvattava palamattomalla. Samoin menetellään roilojen palokatkojen kohdalla.
2.7
Kondenssitiiveys
Kondenssitiiviyteen tulee kiinnittää jäähdytys- ja kylmävesiputkistoissa erityistä huomiota.
Höyrynsulku K tehdään tiivistämällä päällysteiden saumat pehmeällä, värittömällä, vähintään 30 mm leveällä PVC-teipillä.
Eristeiden Ac, Ba ja Bc saumat suljetaan kuumasaumaamalla tai alumiiniteipillä. Umpisolukumieristettä käytettäessä eristeen päät ja saumat liimataan
huolellisesti kiinni valmistajan ohjeiden mukaisesti.
Päätteet, kannakereiät ja muut lävistykset tiivistetään silikonikitillä siten, että
päällyste kokonaisuudessaan muodostaa höyrysulun.
2.8
Eristämättömät toimitukset
Seuraavia putkia ja laitteita ei eristetä:
–
DN20 ja sitä pienemmät lämpöjohdot (näkyvät)
–
näkyviin jäävät patteriverkoston lämpöjohtojen nousulinjat ja
niiden yhdysjohdot
42
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
2.9
näkyviin jäävät patterien kytkentäjohdot, jotka ovat samassa tilassa kuin patteri
vesijohtokalusteiden näkyviin jäävät liitäntäjohdot siinä huoneessa missä kaluste on
kaikki lämpö-, LVK- ja LTO-pumput (J-pumppujen pesät eristetään)
lämpömäärämittarit
paisuntajohdot ja säiliöt (j-paisuntajohto eristetään 500mm osuudelta)
ylivuoto- ja ulospuhallusjohdot
automaattiset lämmityksen säätöventtiilit ja kertasäätöventtiilit
(J-johtojen kertasäätöventtiilit eristetään)
lianerottimet (J-johtojen lianerottimet eristetään) putkissa
säiliöiden ym. laitteiden arvokilvet (kilpiä ei saa irrottaa eikä
siirtää eristyksen päälle)
tuloilmakojeiden lämmityspatterien liitosjohdot sulkuventtiilien
ja patterien väliseltä osalta
ilmanpoistoputket
Lisäselvityksiä
Putkien eristys päätetään avattavasta liitoksesta niin etäälle, että liitos voidaan avata eristettä rikkomatta. Mittari- yms. upotuksiin tehdään kartiot (mittaritasku).
Eristysten päätteet (mansetit) tehdään vähintään 0,5 mm Al-levystä ja kiinnitetään tukevasti eristykseen. Ohuita rimpsumaisia päätteitä ei hyväksytä. Kun
eristys on päällystetty ZnFe-levyllä niin päätteiden tulee olla samaa ainetta.
43
3
ILMANVAIHTOTYÖT
3.1
Laitosselostus
Nykyinen ilmanvaihtojärjestelmä puretaan pääosin ja nykyiset korvausilmaaukot tulpataan (RU). Rakennus varustetaan koneellisella tulo- ja poistoilmanvaihtolaitteella, sekä keittiötiloja palvelevilla erillisillä vanhoilla huippuimurilla. Keittiöiden liesikuvut uusitaan muuntajasäätimillä varustetuilla malleilla.
Uusi iv-koje sijoitetaan ullakolle rakennettavaan tekniseen tilaan.
Ilmanvaihtourakkaan kuuluvien laitteiden ja kojeiden tulee olla sellaista mallia
ja rakennetta, joiden tekniset arvot ovat julkaistuja ja helposti tilaajan ja suunnittelijan tarkastettavissa.
Ilmanvaihtolaitos tehdään Talotekniikka RYL 2002:n mukaisesti, noudattaen
RakMK C1, C6, D2. D5, E1, E2, E7 ja F2 määräyksiä ja ohjeita sekä eri viranomaisten ja laitosten antamia ohjeita.
3.2
Hankintarajat
Urakkaan kuuluvat kaikki tässä luvussa ja luvuissa 0 ja 4 sekä 5, sekä ilmanvaihtopiirustuksissa esitetyt ilmanvaihtolaitteet asennuksineen, säätöineen ja
mittauksineen täyteen käyttökuntoon saatettuina.
Tulo-, poisto- ja siirtoilmaventtiilit urakoitsija toimittaa arkkitehdin määräämässä värisävyssä (vakioväri).
Vesikatolle tuleva ulospuhallushajotin sekä ilmanottosäleikkö sekä kattoläpiviennit toimitetaan valmiiksi pulveripolttomaalattuina arkkitehdin määräämään värisävyyn.
Värisävy tarkistettava arkkitehdilta ennen laitteiden tilaamista
3.3
Suunnitteluperusteet
Suunnittelussa on noudatettu rakennuttajan antamia suunnitteluohjeita sekä
ilmanvaihtolaitoksista annettuja paloturvallisuusmääräyksiä ja Rakentamismääräyskokoelmanosien D2 ja E7 määräyksiä ja ohjeita.
Laitteiden mitoitus on esitetty piirustuksissa:
3.4
Kojeet
Rakennukseen asennetaan tehdasvalmisteinen koteloitu koneellinen tulo- ja
poistoilmakone. Konetyypit on esitetty laiteluettelossa. Laitetoimittaja toimittaa ja asentaa kaikki työselityksessä ja suunnitelmissa esitetyt laitteet ja kojeet.
Iv-kone asennetaan omalle alustalleen.
Koneen tulee olla Sisäilmastoluokitus 2000:n mukaista materiaaliluokkaa M1.
44
Koneen asennuksessa noudatetaan valmistajan ohjeita. Kone asennetaan niin
että huoltoon jää tarvittava tila. Koneiden ja kanaviston liitokset tehdään yhtä
tiiviiksi kuin kanavisto.
Koneiden sisäpuolinen puhdistus kaikkine koneosineen kuuluu urakkaan;
puhdistus on suoritettava ennen kojeiden ensimmäistä käynnistystä sekä uudelleen ennen vastaanottotarkastusta.
Puhaltimien kokonaishyötysuhteen tulee olla vähintään RakMK:n D2 mukainen.
LTO-laitteelle ilmanvaihtourakoitsija toimittaa vesilukot, jonka putkiurakoitsija asentaa.
3.4.1 Huippuimurit
Huippuimurit ovat alkuperäiset piirustuksissa esitettyä mallia.
Rakennusurakoitsija tekee avustaa ilmanvaihtourakoitsijaa kattoläpiviennin
teossa ja liittää sen vesikattorakenteisiin. Urakoitsijoiden tulee yhteistyössä
tarkistaa olemassa olevat huippuimureiden läpiviennit ja niiden liitokset vesikattorakenteeseen ja aluskatteeseen.
Puhaltimet varustetaan turvakytkimin.
3.5
Moottorit ja taajuusmuuttajat
Moottoreina käytetään täysin suljettuja, ripajäähdytettyjä oikosulkumoottoreita.
Moottoreiden on oltava IEC:n mittastandardien (IEC 72-1 ja 72-2) mukaisia.
3.6
Ulkosäleiköt, ulkoilmakanava
Ulkosäleiköt kehyksineen ja suojaverkkoineen hankkii ilmanvaihtourakoitsija.
Säleikkö on tyyppiä esim. RIS (Fläkt Woods), materiaali AluZink-teräs. Sinkityksen lisäksi ulkosäleikkö polttomaalataan arkkitehdin määräämään värisävyyn.
Ulkosäleikön tyyppi on hyväksytettävä suunnittelijalla ja arkkitehdillä ennen
tialusta. Asennuspaikka tarkistetaan arkkitehdilta.
3.7
Säätö- ja sulkupellit
Säätö- ja sulkupeltien tulee olla tehdasvalmisteisia tuotteita. Peltien kehysrakenne on sinkittyä terästä. Säätö- ja sulkulaitteet ja niiden asento merkitään.
Asennukset tehdään valmistajan ohjeiden mukaisesti.
Peltien rakenne on mitoitettava riittävän tukeviksi ottaen huomioon käytännössä siihen kohdistuvat rasitukset.
Kanaviston säätöpellit (SP) ovat mallia IRIS (Fläkt Woods Oy)
45
Mikäli piirustuksiin on erikseen merkitty jokin säätö- tai sulkupeltityyppi, niin
merkittyä peltityyppiä.
3.8
Suodattimet
Suodattimet tulee täyttää RYL-2002 vaatimukset. (Koneissa hienosuodattimet
EU7)
Suodattimien erotusaste on esitetty laiteluettelossa. Suodattimet ovat kertakäyttöisiä. Suodattimista tulee pyydettäessä esittää testiraportit, painehäviökäyrästö sekä pinta-alatiedot.
Urakoitsija antaa kirjallisena säätölaiteurakoitsijalle 2 viikkoa ennen toimintakoetta painehäviöarvot puhtaalle ja likaiselle suodattimelle suodattimien
paine-eromittariin merkitsemistä varten.
Suodattimia toimitetaan 3 sarjaa. Yksi sarja asennetaan koneeseen, toinen sarja luovutetaan talon varastoon varasuodattimiksi, kolmas sarja (takuuajan varasuodattimet). Suodattimien laatikossa on kilpi josta ilmenee koje, määrä,
tuotteen tilauskoodi ja toimittaja.
Suodattimet tulee täyttää seuraavat vaatimukset:
Hienosuodattimet (EU7), ainoastaan standardikokoja käytetään:
–
–
–
–
–
–
suodatinpinta-ala vähintään 25 kertaa otsapinta-ala
suodattimen pussit tulee säilyttää kiilamaisen muotonsa puhaltimen
käydessä eivätkä suodattimet saa vajota kasaan puhaltimien pysähtyessä
pölynvarauskyky (g/m2)
6300
alkupainehäviö (Pa) 95
loppupainehäviö (Pa)
250
otsapintanopeus (m/s)
2,6
Suodattimien pölynvarauskyky on ilmoitettu ilmakehän pölylle
3.10
Kanavat
Kanaviston on täytettävä RakMK osan E1 vaatimukset ja osan E7 ohjeet. Kanavaosien mittojen on noudatettava standardia SFS 3541.
Peltikanavat tehdään noudattaen aineen ja paksuuksien suhteen SFSstandardilehtiä 3281-3282.
Pyöreissä kanavissa on käytettävä tehdasvalmisteisia osia kumirengasliitoksella. Kanavaliitokset tehdään ensisijaisesti tehdasvalmisteisin T-osin.
Kanavistot tulee toteuttaa siten, että ne voidaan helposti puhdistaa. Puhdistusluukkujen ohjeelliset paikat on esitetty suunnitelmissa. Luukkujen lopulliset
paikat määräytyvät asennustöiden mukaan. Puhdistusluukkujen avattavuus
on todennettava asennustyön aikana, kaikkien urakoitsijoiden asennusten jälkeen.
46
Liitokset tehdään joko kutistuspantaliitoksina tai kumirengasliitoksina. Liitostapa on hyväksytettävä rakennuttajalla.
Kanavaosien liitokset tehdään vähintään kolmella vetoniitillä. Liitoksissa ei
saa käyttää peltiruuveja.
Suorakaidekanavissa noudatetaan Suomen Metalliteollisuusyhdistys ry:n hyväksymä tehdasstandardeja. Liitokset tehdään kumitiivisteistä muotolistaa ja
nurkkapaloja käyttäen.
Kanavat on rakennettava riittävän jäykiksi siten, ettei niistä aiheudu ylimääräistä ääntä. Liitokset on tehtävä joustaviksi ja kulmat pyöristäen. Kanavissa
ei saa olla irrallisia levyn reunoja eikä sisäpuolisia rakoja. Kanavien poikkipintaa ei saa pienentää.
Kanavien valmistuksessa noudatetaan sisäilmastoluokkaa P1 eli:
pyöreiden kierresaumakanavien ja niiden osien valmistuksessa ei saa
käyttää muita kuin vesiliukoisia aineita
sisäpinnoilla ei saa olla tahroja
jäysteet on poistettu
kanavat ja tarvikkeet suojataan sisäpuoliselta likaantumiselta ja kastumiselta; kanavat tulpataan umpitulpilla ja tarvikkeet pakataan suljettuihin laatikoihin
kanavat osineen säilytetään katetussa varastossa
Kanavia asennettaessa on erityisesti tarkastettava, että sisäpuolelle ei jää teräviä pellinreunoja.
Kanavien varastointi ja käsittely kuljetuksessa ja työmaalla
Kanavat ja tarvikkeet toimitetaan työmaalle riittävän monessa erässä siten, että ne voidaan välittömästi siirtää joko suoraan asennuspaikalle tai välivarastoon. Kanavat säilytetään työmaalla katetussa välivarastossa tulpattuina siten,
että ne eivät joudu alttiiksi sateelle tai ulkopuolelta tulevalle lialle. Pienet kanavaosat ja päätelaitteet kuljetetaan ja säilytetään pakkauksissa suojattuna
sateelta ja pölyltä.
Kanavien ja laitteiden asennus ja suojaus työn aikana
Kanavat katkaistaan kanavan koon riippuen joko levyleikkurilla, sähkökäyttöisillä peltisaksilla tai muulla vastaavalla rautapölyä tuottamattomalla työkalulla. Katkaisu kulmahiomokoneen avulla on kielletty.
Kanavien ja tarvikkeiden suojaukset poistetaan vain asennustyön ajaksi.
Avoimet päät suljetaan pölytiiviisti aina myös taukojen ja keskeytysten ajaksi.
Avoimiksi jäävät pystykanavat tulpataan umpitulpilla välittömästi käyttäen
tehdasvalmisteisia päätykansia. Vaakakanavien avoimet päät tulpataan muoviosia käyttäen.
Asennustyön aikana katkaistuista kanavapäistä poistetaan jäysteet yms. Puhdistusta haittaavat epätasaisuudet. Liitostöissä syntyneet epäpuhtaudet poistetaan huolellisesti.
47
Pystykanavat on myös tulpattava yläpäästään ennen niiden liittämistä ilmanvaihtokoneisiin. Ilmanvaihtokoneet pidetään suljettuina luukut ja pellit kiinni
koko asennustyön ajan.
Kaikki kanavat ja ilmanvaihtoon liittyvät laitteet on pidettävä suojattuina koko
rakentamisen ajan. Suojattavia laitteita ovat:
–
huonetilojen tulo- ja poistoilmalaitteet
Tulo- ja poistoilmakoneet on säilytettävä ulkoilma- ja palopellit sekä huoltoluukut suljettuina (koneita ei saa käyttää varastoina).
Suojaukset saadaan poistaa vasta suoritetun siivouksen jälkeen vastaavan
mestarin ja valvojan luvalla, kun on varmistettu, ettei tiloissa enää tehdä pölyäviä töitä. Jos näissä tiloissa kuitenkin joudutaan suorittamaan pölyäviä töitä myöhemmin, on huonelaitteet suojattava uudelleen.
Mikäli työmaalla on puhdistamattomia tai suojaamattomia kanavia tai tarvikkeita, on ne poistettava työmaalta tai puhdistettava hyväksyttävästi.
Tarkastukset
Kanavien puhtaus ja puhdistusluukkujen toiminta tarkistetaan pistokokein
asennustyön aikana sekä vastaanottotarkastusmenettelyn yhteydessä. Jos tarkastusten yhteydessä kanavissa esiintyy likaisuutta, on ne puhdistettava hyväksyttävästi. Vastaavasti toimimattomat puhdistusluukut on korjattava.
HUOM! Ennen toimintakokeita ja säätötöitä vaihdetaan puhtaat suodattimet
koneisiin.
Luovutusvalmiin ilmanvaihtokanaviston sisäpinnan pölypitoisuus saa olla
enintään P1-luokkaa vastaava eli 1,0g/m2 (suodatinmenetelmällä mitattuna).
Puhtaus todetaan ensisijaisesti näköhavaintoon perustuen. Mikäli näköhavaintojen perusteella ei kanavistojen puhtaudesta päästä yksimielisyyteen, suoritetaan mittaus. Tällaisessa tapauksessa otetaan vähintään 5 kpl näytteitä jokaisen rakennusosan kanavistosta, jotka analysoidaan. Näytteiden ottokohdat valitaan satunnaisesti. Kanavisto todetaan puhtaaksi, mikäli otetuista näytteistä
vähintään 80 % alittaa rajan 1,0g/m2. Rajan ylittäneistä näytteistä vain 5
%:ssa sallitaan 50 % ylitys raja-arvosta. Jos yksikin näyte ylittää raja-arvon 3
kertaisesti on puhdistus suoritettava.
Jos kaikki ylitykset liittyvät tietylle alueelle, voidaan puhdistus kohdistaa vain
tälle alueelle.
Mikäli kanavisto on likainen, maksaa urakoitsija mittauskustannukset ja vastaavasti mikäli kanavisto on puhdas, maksaa rakennuttaja mittauskustannukset.
Kanaviston ja ilmastointikoneiden puhdistus tulee suorittaa siihen erikoistuneen yrityksen toimesta, käyttäen tähän tarkoitukseen kehitettyä erikoiskalustoa. Puhdistus tapahtuu harjausmenetelmällä, poistoilma on suodatettava.
Kanavat ja niiden osat sekä kanaviin leikatut reiät on muotoiltava niin, että
kanavistossa ei synny häiritsevää ääntä, eivätkä painehäviöt muodostu kohtuuttoman suuriksi eikä vapaa poikkipinta pienene.
48
3.11
Asennus
Kanavistojen asennuksessa noudatetaan Sisäilmayhdistyksen Puhtaan ilmanvaihdon asennusoppaan (Sisäilmaopas 2 ISSN 1455-514X) ohjeita.
Kanavisto on asennettava siten, että se on tarkastettavissa ja puhdistettavissa.
Näkyviin jäävät kanavat ripustetaan sankakannakkeilla ja kahdella kierretangolla/sanka. Ullakolla kanava voi olla asennettuna kattotuolin alakannattajan
varaan mutta tulee kiinnittää siihen liikkumisen ja äänten estämiseksi.
Kanavien kannattimien on oltava vähintään samaa paloteknistä luokkaa kuin
kanavat.
Käyttämättä jääneet tai virheelliset omat kiinnitykset poistaa rakenteista IU.
Kanavisto tehdään pääosin kuumasinkitystä teräslevystä. Kanavien ja sen osien rakenteen on oltava niin jäykkä, että se kestää muotoaan muuttamatta
oman painonsa ja lommahtelematta kanaviston sisäpuolisen paineen seurauksesta.
Liitostyöt on tehtävä niin, etteivät kanavat tai liitostarvikkeet vahingoitu työn
aikana. Kanavat liitetään toisiin kanaviin ja liitososiin reiättömillä vetoniiteillä. Levyruuvien käyttö on kielletty, kanavan ilmatilaan ei saa jäädä ruuveja
yms.
Kanavakittinä on käytettävä sellaisia kittiä, joka ei aiheuta terveydellistä haittaa tai haitta katoaa ennen käyttöönottoa.
Peltikanavien liittyessä kojeeseen tai rakennusaineeseen käytetään aina kulmateräslaippaliitosta tai muuta yhtä lujaa ja helposti avattavaa liitosta.
Ilmanvaihtourakkaan kuuluu myös toimittaa rakennusaineeseen kiinnitettävä
muurauskehys tartuntateräksineen. Sen kiinnittää rakenteisiin rakennusurakoitsija.
Kaikkiin ulkoseinälävistyksiin (kanavat, ulkoilma-aukot yms.) tehdään sinkitystä teräspellistä tiivis, seinäaukon suuruinen ja syvyinen lävistyskappale siten, ettei vesi pääse seinärakenteen sisään. Huom. lävistävä kanavaosa asennetaan hieman ulospäin kallistuen, siten ettei sulavan lumen vesi pääse rakenteisiin.
Iv-urakoitsija tekee säätö- ja valvontaurakoitsijan tarvitsemat reiät termostaatteja ja mittauspisteitä varten.
Kanavat varusteineen kannatetaan riittävän tiheään (enintään 2 m:n välein)
asennetuilla järjestelmäkannatusrakenteilla. Kannakkeiden on oltava sinkittyjä eikä niitä saa liittää kiinteästi kanaviin. Kanavia ei saa kannattaa reikänauhalla.
3.11.1 Tiiveys
Kanavien tiiveyden suhteen noudatetaan Rakentamismääräyskokoelman osan
D2 määräyksiä ja ohjeita.
49
Koteloidut tulo- ja poistoilmakojeet koepainetaan 500 Pa paineella , vuoto korkeintaan 1,8 l/sm2 ( luokka A )
- luokka B , kanavat koepainetaan 400 Pa paineella , vuoto korkeintaan 0,45
l/sm2
- luokka
C, kanavat koepainetaan 500 Pa paineella , vuoto korkeintaan 0,18
l/sm2
Urakoitsija laskee koteloitujen kojeiden vaipan pinta-alat sekä tulo- ja poistoilmakanavien vaipan pinta-alat koepaineen mukaisiin ryhmiin jaettuna. Painekokeitten jälkeen kojeiden ja kanavien vuotoilmavirrat lasketaan yhteen,
sekä tulo- ja poistoilmakanavien vaipan pinta-alat koepaineen mukaisiin ryhmiin jaettuna .Painekokeitten jälkeen kojeiden ja kanavien vuotoilmavirrat
lasketaan yhteen. Yhteen laskettu vuotoilmavirta ei saa ylittää 3 % puhaltimen
ilmavirrasta .
Kanavien tiiveyden toteamiseksi suoritetaan tiiviyskokeet rakennuttajan edustajan valvonnassa ja tiedot kirjataan kuten painekokeet.
Mittauslaitteiden on oltava riittävän tarkkoja ja hyväksytysti kalibroituja.
3.12
Lämpöeristykset
Eristyksissä noudatetaan Talotekniikka RYL 2002 ohjeita.
Kaikki ulkoilman sisäänottokanavat tehdään esim. kaksinkertaisina peltikanavina, joiden välissä 100 mm Paroc Fire Slab 80 -vuorivillalevy.
Kylmässä tilassa kanavat lämpöeristetään paloeristyksen lisäksi Paroc Wired
Mat 80 AluCoat – vuorivillamatolla.
Eristykset pellitetään piirustusten osoittamassa laajuudessa.
3.13
Paloeristykset ja palopellit
Eristyksissä noudatetaan Talotekniikka RYL 2002 ohjeita.
Paloeristykset tehdään PV-80 VM ja PV-80 AVM vuorivillamatolla piirustusten
mukaan ja pellitetään piirustusten osoittamassa laajuudessa. PV-80 VMmattoa käytetään pellitetyissä kanavissa.
Palopeltien ja palorajoittimien on täytettävä Suomen RakMK:n osan E7 ohjeet.
Palopellit ovat EI30—luokan sulakkeellisia palopelteja ellei toisin mainittu. Palopellit ja palorajoittimet on merkittty piirustuksiin merkillä PP.
Palopellit kiinnitetään tukevasti osastoivaan rakennusosaan valmistajan ohjetta noudattaen. Palopeltien tiivistäminen rakennnusosaan ja läpiviennin jälkityöt kuuluvat ilmanvaihtourakkaan.
Palopellin tai palorajoittimen ja niiden liitosten on vastattava kanavalle asetettuja vaatimuksia niin, että kyseiselle kanavalle vaadittu tiiveysluokka saavutetaan.
Rakennusurakassa olevat ilmanvaihtoroilot ovat paloeristeisiä EI60
50
3.14
Äänenvaimentimet ja äänieristykset
Koneiden äänenvaimentimet ja kanavavaimennukset on siten valittu, ettei ilmanvaihtolaitteiden toimiessa täydellä teholla suunnitelmien mukaisia äänitasoja ylitetä.
Äänenvaimentimien pitää olla puhdistettavissa.
Äänenvaimennusrakenteen sisäpinnan rakenteiden on oltava puhdistusta kestäviä.
Äänenvaimentimina käytetään tehdasvalmisteisia ja äänenvaimennusominaisuuksiltaan tunnettuja LVI-tarvikkeita. LVI-tarvikkeen sisäpuolinen vaimennusmateriaali on tyypiltään äänenvaimennukseen tarkoitettua materiaalia,
esim. Dacron. / Cleantec.
Piirustuksissa esitetyt äänenvaimennukset ovat vähimmäisvaatimuksia. Jos
ilmanvaihto-urakoitsija käyttää laitteita, joiden aiheuttamat äänitasot ovat
niin korkeita, ettei esitetyillä äänenvaimennuksilla päästä em. tavoitteisiin,
niin urakoitsija suorittaa tavoitteiden saavuttamiseksi vaadittavat lisävaimennukset.
Em. vaimentimia ei urakoitsija saa pienentää / heikentää, mutta mikäli urakoitsija laitevalintoihinsa perustuen katsoo, ettei näillä vaimentimilla saavuteta haluttuja äänitasoja, kuuluu urakkaan tarvittavat lisävaimentimet. Jos äänenvaimennusverhousta käytetään samalla paloeristyksenä, tulee mineraalivillan laatu ja paksuus valita paloluokitusta vastaavaksi.
Kuljetuksessa tai varastoinnissa kolhiintunutta, likaantunutta tai kostunutta
(taikka muuhun tarkoitukseen hankittua) materiaalia ei saa käyttää.
Äänenvaimentimien tyypit ja koot on esitetty piirustuksissa.
Vaimentimien pituudet on näytetty piirustuksissa.
Kaikki konehuoneiden ulkopuolelle asennettavat vaimentimet tulee olla sisäpuolelta pinnoitettu ZnFe- tai Al-reikäpellillä.
Lisäksi kanavistossa esitetyt muut vaimennukset piirustuksien mukaan.
Vaimennetun kanavan (Ä) vaimennusverhouksena käytetään mineraalivillaa,
joka suojataan 0,012 paksuisella muovikalvolla (tai Dacron) ja 0,7 mm paksuisella rei'itetyllä alumiinilevyllä. Reikien pinta-ala tulee olla vähintään 15 % levyn pinta-alasta. Reikien keskipisteiden väli enintään 15 mm. Rei'itetty levy on
tuettu kanavan ulkokuoreen esim. ruostesuojatuin z-listoin k 600 mm. Saumat
on tehtävä sileiksi ja tiiviiksi
3.15
Puhdistus- ja tarkastusluukut, PL, TL
Puhdistusluukkujen (PL) vähimmäismäärä ja koot määräytyvät RakMK D2 ja
E7 mukaan.
Puhdistusluukkujen on oltava tehdasvalmisteisia. Ne on tehtävä paloteknisesti
kanavan seinämää vastaavaksi.
Puhdistusluukkujen mittojen on oltava suhteessa hormin kokoon, kuitenkin pituuden oltava vähintään 400 mm. Pystyhormin alapäähän hyväksytään kuitenkin myös kanavan poikkipinnan suuruinen puhdistusluukku.
51
Pyöreissä kanavissa käytetään aina ensisijaisesti tehdasvalmisteisia kanavaosaluukkuja, esim. NUOHO-luukkuja (IVK-Tuote Oy).
Puhdistusluukuksi hyväksytään myös venttiili, jonka kautta hormissa oleva lika voidaan poistaa. Puhdistusluukun etäisyys puhdistettavan hormin sisäpinnasta saa olla enintään 15 cm.
Puhdistusluukkuja asennetaan
-
pystykanavien ala- ja yläpäihin
-
kanavien haara- ja mutkakohtiin
-
vaakakanaviin enintään 8 m:n jaolla
-
säätö- ja sulkupeltien läheisyyteen
-
sekä muilta osin paloluokitustiedotuksen mukaan
Puhdistusluukkujen tulee olla siten suljetut, ettei niitä voida avata ilman
avainta tai työkalua.
Suunnitelmissa on esitetty puhdistusluukut, mutta urakoitsija vastaa urakkaansa kuuluvana myös asennusmuutosten ja viranomaisvaatimusten takia tulevista lisäluukuista.
Kanavissa olevan esteen (PP, SP yms.) molemmin puolin tai välittömään läheisyyteen asennetaan PL.
3.16
Tulo- ja poistoilmaelimet
Päätelaitteina käytetään ensisijaisesti puhtausluokiteltuja laitteita ja komponentteja Sisäilmastoluokitus 2008:n mukaisesti, puhtausluokka P1. Laitteiden tulee täyttää ensisijaisesti rakennusmateriaaliluokan M1 vaatimukset.
Laitteissa voi olla vähäisessä määrin rakennusmateriaaliluokan M2 tuotteita.
Päätelaitteiden tulee olla sisäpuolelta puhdistettavia ja rakenteeltaan sellaisia,
että niiden kautta voidaan myös liitoskanavahaara puhdistaa.
Laitteet on esitetty tyypitettyinä piirustuksissa, tyypit on määritetty piirustuksissa.
Tulo- ja poistoilmalaitteet kuten säleiköt, hajottimet, venttiilit on valittu siten,
että saavutetaan vaaditut äänitasot.
Venttiilit varustetaan malliin kuuluvilla säätölaitteilla, kiinnityskehyksillä ja
ohjaimilla.
Venttiilityypit on ilmoitettu piirustuksissa.
Venttiilit toimitetaan arkkitehdin määräämin värein.
Suunnitelmissa on käytetty seuraavien valmistajien elimiä:
- Climecon Oy ja Fläkt Woods Oy
52
Asennuksessa ja päätelaitteiden säädössa noudatetaan valmistajan laatimia
asennus- ja säätöohjeita
Liesikupu on varustettu rasvasuodattimella, valolla, säätimellä.
3.17
Säätö- ja mittaus
Kojeiden ja laitteiden toiminta säädetään säätöön ja viritykseen varatun ajan
kuluessa siten, että vaaditut huonekohtaiset ilmavirrat saavutetaan ± 5 %
tarkkuudella, kokonaisilmavirrat kuitenkin 100 %:ti. Piirustuksissa on esitetty
mitoitusilmavirrat.
Painesuhteiden on säädön jälkeen vastattava piirustuksissa esitettyjä. Järjestelmää säädettäessä tulee huomioida käyttäjän mahdollisuus ohjata ilmavirtoja.
Mittauksista laaditaan pöytäkirjat, joista selviää mittauksen suorittaja, käytetty mittari, taulukko pääte-elimistä huoneittain, niiden tyypit ja asetusarvot sekä vaaditut ja mitatut ilmamäärät.
53
4
AUTOMAATIOTYÖT
4.1
Yleistä
Järjestelmien rakenne on esitetty automatiikan järjestelmäkaaviossa (DDC).
DDC-pohjainen ohjaus- ja säätöärjestelmä on avoin, muunneltavat laitteistoratkaisut salliva suora numeerinen kiinteistöautomaatiojärjestelmä
Alakeskus on sijoitettu tekniseen tilaan.
5
LUOVUTUSASIAKIRJAT
Ks. yleinen osa.
5.1
Loppupiirustukset
Loppupiirustukset tehdään suunnitelma- ja työpiirustuksia täydentämällä ja
korjaamalla sekä tarvittaessa uudestaan piirtämällä. Urakoitsijan tulee siirtää
tekemiinsä työpiirustuksiin asennusten aikana tulleet muutokset ja täydennykset. LVIA-suunnitelman piirustuksiin muutokset tekee urakoitsija tai urakoitsija voi halutessaan tilata ko. työn kirjallisesti LVI-suunnittelijalta. Tällöin
LVI-suunnittelija siirtää muutokset kuviin urakoitsijalta saatujen tietojen mukaan urakoitsijan kustannuksella.
5.2
Luovutuskansiot
Luovutuskansioiden tulee edellä mainittujen lopullisten piirustusten lisäksi sisältää ainakin seuraavat asiapaperit suomenkielisinä:
− alakeskusten input-output-luettelot
− laiteluettelot
− alakeskusten piirikaaviot ja kytkentätaulukot
− esitteet asennetuista laitteista teknisine ominaistietoineen
− koestus-, säätö- ja virityspöytäkirjat.
5.3
Muut luovutettavat asiakirjat
Luovutuskansioiden lisäksi urakoitsija toimittaa:
− tallenteet järjestelmän muistin ohjelmoinnista sekä CD-levynä että levykkeinä
− kaikki, myös väyläsäätöjärjestelmän ohjelmointitiedot sekä lukuohjelma tallennettuna CD-levylle
− ohjelmointikäsikirjat käyttöohjelmista muutoksia ja lisäyksiä varten.
5.4
Merkinnät
Järjestelmään liittyvät laitteet, kojeet ja riviliittimet merkitään rakennuttajan
ja järjestelmän toimittajan ohjeita noudattaen.
54
5.5
Takuuajan huolto
Takuuaika on kaksi vuotta ja sinä aikana suoritettavat huoltoja korjaustyöt
sisältyvät takuuaikaiseen huoltoon korvauksetta. Kuukautta ennen takuuajan
päättymistä on säätö- ja valvontalaitteille suoritettava määräaikaiseen vuosihuoltoon sisältyvät työt korvauksetta.
Huoltotoimenpiteisiin katsotaan kuuluvaksi ainakin seuraavat toimenpiteet
kerran vuodessa:
− perustoimintojen, ohjausten, hälytysten, mittausten sekä viritysten tarkistukset kenttälaitteista lähtien
− käyttöohjelmien perushuolto (tarkoituksenmukaisuusarvionti), toimintojen
ja parametrien tarkistukset sekä ohjelmistotallenteiden ja pistetaulukoiden
korjaus ajan tasalle kaksi kertaa vuodessa
− toimintojen tarkistukset toiminto-, laitteisto- ja järjestelmätyyppikohtaisesti
pistokokein
− ohjelmointien tarkistukset käyttäjän haluamalla tavalla sekä ohjelmistotallenteen ja pistetaulukoiden korjaus tältä osin
− jatkohälytysyhteyksien kokeilu
− oheislaitteiden huolto.
Huoltokäyntien ajoituksesta, kirjausmenettelystä ja raportoinnista sovitaan
erikseen yhdessä rakennuttajan kanssa
55

TYÖSELOSTUS

Transcription

Similar documents

PAROC-puhallusvillan (PAROC BLT 6) yleiset

TIIVIYSMITTAUSRAPORTTI n50

Urakan vastaanotto ja vastaanottajan toimet

oheisen pdf-lomakkeen - Isännöitsijäunioni Oy ISA

Konstru, rakennusurakan urakkaohjelma

Talonrakentamisen projektinjohtopalvelu (PJP)

URAKKAOHJELMA - Lapin jätehuolto kuntayhtymä

Rakennushankkeen toteuttaminen – työsuhde vai urakka

SOLKULLA STIFTELSEN

5. osa - Granlund

Pientalon työmaasuunnitelma ja tontin käyttö rakennusaikana