Vuosikertomus 2010

Vuosikertomus 2010
2
VI KYVO2 s.34
I
II
III
IV
V
Toimitusjohtajan katsaus............................................................................................................................................... s. 4
Lahti Energian toiminta ja johto................................................................................................................................... s. 6
Avaintietoja ......................................................................................................................................................................... s.10
Vuoden päiviä 2010 ........................................................................................................................................................ s.16
Vuosikatsaus ..................................................................................................................................................................... s.20
3
Toimitusjohtajan katsaus
2010
Täydellinen vuosi?
Janne Savelainen | Toimitusjohtaja
laskujen määrää merkittävästi.
Vuoden 2010 aikana otimme käyttöön uuden riskikäsikirjan
ja suojasimme kasvavan velkataakkamme koron suotuisaan aikaan. Sovimme riitamme vakuutusyhtiöiden ja hiilikauppiaiden
kanssa. Neuvottelimme uusiksi merkittäviä sopimuksia muuttuneessa asiakaskunnassamme.
Henkilökuntamme uudistuu nopeasti. Rekrytoimme kuluneen vuoden aikana yli 10 % henkilökunnastamme. Tämä on
meille suuri haaste, sillä haluamme säilyttää ammattitaitomme
ja tietotasomme korkealla. Toisaalta vauhti avaa suuria mahdollisuuksia organisaation osaamisen uudistamiseen ja monipuolistamiseen.
Olemme pystyneet monin tavoin toteuttamaan vuonna 2009
tiivistämäämme konsernistrategiaa ”Lisää tehoa!”. Vuonna
2010 kokosimme yhteisesti Lahti Energia -konsernin arvot.
Tunnistimme ja tiivistimme laajojen keskustelujen jälkeen yhteisiksi toimintaamme ohjaaviksi arvoiksemme tahdon kehittää,
halun saada aikaan ja aidon yhteistyön.
Haluan kiittää kaikkia lahtienergialaisia kuluneesta vuodesta.
Vuosi 2010 tuntuu nyt täydelliseltä, mutta pystymme kyllä tulevaisuuden muuttuvassa maailmassa parempaankin. Meidän
tarvitsee vain tehdä työtä ahkerasti arvojemme mukaan.
Vuonna 2010 teimme yhtiön ennätystuloksen haastavilla markkinoilla. Kylmät talvet lisäsivät sekä volyymia että hinnan vaihteluita ja Lahti Energia pystyi hyödyntämään markkinoiden tarjoamat mahdollisuudet todella hyvin. Kaukolämmön myyntimme ylitti odotuksemme kylmien ajanjaksojen ansiosta 1,8 miljoonalla eurolla. Sähkön tukkumarkkinoilta saimme liikevoittoa
yli 15 miljoonaa euroa enemmän kuin vuosi sitten osasimme
ennakoida.
Kehitimme voimakkaasti kaukolämpöverkkoamme ja moninkertaistimme kykymme siirtää Kymijärven voimalaitoksella
tehokkaasti tuotettua lämpöä asiakkaille valtatie 12:n ja rautatien ali Lahden eteläpuolelle. Rakensimme ja otimme käyttöön
Mukkulan 50 MW:n lämpökeskuksen ja purimme vanhan - käytöstä 1980-luvulla poistetun - jätteiden massapolttolaitoksen.
Huhtikuussa aloitimme uuden voimalaitoksen, KYVO2:n rakentamisen Kymijärven voimalaitosalueelle ja projektimme etenee erinomaisesti.
Sähkön siirrosta ja mittauksesta vastaava tytäryhtiömme
LE-Sähköverkko Oy aloitti huolellisen suunnittelun jälkeen mittavan ja vaativan sähkömittareiden vaihtoprojektin.
Kehitimme sisäisiä työ- ja toimintatapojamme ja kuluvan talven aikana olemme onnistuneet laskemaan virheellisten sähkö-
5
Lahti Energian toiminta ja johto
Johtoryhmä vasemmalta oikealle:
•Henkilöstöpäällikkö Kimmo Kurki
•LE Sähköverkko Oy:n toimitusjohtaja Eero Seesvaara
•Hankintajohtaja Ahti Nikkanen
•Lämpöjohtaja Olli Lindstam
•Talousjohtaja Eila Lindström
•Toimitusjohtaja Janne Savelainen
•Myyntijohtaja Asmo Rantanen
•Kehityspäällikkö Arttu Laine
•Viestintäpäällikkö Jaana Lehtovirta
•Tuotantojohtaja Jukka Manskinen
Energian tuotanto
Lahti Energia on energia-alan yritys, joka tuottaa ja myy sähköä kaikkialle Suomeen ja lämpöä jakeluverkkonsa alueella.
Sähkö- ja lämpöverkko ulottuu Lahden lisäksi Nastolaan ja
Hollolaan sekä osin Iitin, Hämeenkosken ja Asikkalan kuntiin. Päätuotteita ovat sähkö ja kaukolämpö.
Lahti Energian myymästä sähköstä osa tuotetaan itse ja osa
hankitaan EPV Energia Oy:stä ja Suomen Hyötytuuli Oy:stä,
joissa Lahti Energia on osakkaana. Hyötytuulen ja EPV:n
kautta meillä on osuus vesivoimaa, tuulivoimaa ja ydinvoimaa. Sähköä ostetaan myös pörssistä.
Lahti Energian omat voimalaitokset sijaitsevat
Lahdessa ja Heinolassa. Polttoaineina käytämme kivihiiltä, maakaasua, puuperäisiä aineita,
erilliskerättyä energiajätettä ja biokaasua. Lahti
Energia tuottaa suurimman osan energiastaan
lämmön ja sähkön yhteistuotantona. Kun tavallisesti sähköntuotannon yhteydessä syntyvä
lämpö jää hukkaenergiaksi, yhteistuotannossa
se otetaan talteen ja käytetään kaukolämmitykseen. Kaikki tämä vähentää merkittävästi ympäristön kuormitusta.
Lämmitys
Sähkön siirto
Lämpö tuotetaan lähes kokonaan itse omissa voimalaitoksissa ja lämpökeskuksissa. Tarjoamamme lämmitysmuodot
ovat kaukolämpö ja maakaasu.
LE-Sähköverkko Oy on Lahti Energian tytäryhtiö, joka huolehtii sähkön jakelusta ja siihen liittyvistä palveluista alueellamme.
Sähkön myynti
7
Arvot arkityön tukena
Lahti Energia sai keväällä 2010 uudet arvot. Uuden strategian
jälkeen se oli luonnollinen askel kohti tavoitetta olla Suomen
nopeimmin kasvava energiayhtiö vuoteen 2013 mennessä.
Lahti Energian arvoja mietittiin yhteistyössä koko henkilöstön
kanssa keväällä järjestetyissä arvotyöpajoissa. Noin 120 lahtienergialaista eri puolilta organisaatiota osallistui yhteisten arvojen luomiseen. Työpajoissa kerrattiin mikä on nyt hyvin ja mitä
kannattaa säilyttää. Keskusteluissa etsittiin tältä pohjalta uusia
arvoja - ja löydettiin ne:
Tahto kehittää.
Halu saada aikaan.
Aito yhteistyö.
Kesäjuhlassa 10.6. Nikkilän vanhalla sähköasemalla arvot
julkistettiin. Syksyllä alkoi käytännön työ. Arvot jalkautettiin
jokaisen Lahti Energian työntekijän työpäivään. Arvot antavat
meille pelisäännöt, joiden mukaan toimitaan ja alustan, jolta
ponnistetaan jokapäiväisessä työssämme.
8
Tahto
kehittää
Aito
Halu
saada yhteistyö
aikaan
9
Avaintietoja
Talouslukuja
Vuoden 2010 lukuja verrattuna vuoteen 2009
180,0
51,2
35,7
57,7
36,5
27,1
Liikevaihto 180,0 milj. euroa
(162,4 milj. euroa), +10,8 %
Liikevoitto 51,2 milj. euroa
(29,6 milj. euroa), +72,8 %
Tilikauden voitto 35,7 milj. euroa
(19,4 milj. euroa), +84,0 %
Investoinnit 57,7 milj. euroa
(34,9 milj. euroa), +65,3 %
Omavaraisuusaste 36,5
(40,6)
Sijoitetun pääoman tuotto 27,1 %
(20,1 %)
11
Asiakkaat
Sähkön myyntiasiakkaat 76 908 (+10 012)
Kaukolämpöasiakkaat 7 244 (+181)
Maakaasuasiakkaat 402 (+5)
Höyryasiakkaat 8 (-1)
Kaukokylmäasiakkaat 1 (+-0)
Sähkön siirtoasiakkaat 80 722 (+1 093)
Myyntimäärät
Sähkön myynti 1 338 GWh (+20,4 %)
Kaukolämmön myynti 1 407 GWh (+9,1 %)
Maakaasun myynti 183 GWh (-28,0 %)
Höyryn myynti 141 GWh (+10,2 %)
Sähkön siirto 1 258 GWh (+3,3 %)
Henkilöstö
Henkilöstö vuoden lopussa 237 (231)
Miehiä 182, naisia 55
Uusia rekrytointeja 27
Eläkkeelle jäi 15
Henkilöstön keski-ikä 48 vuotta
Työsuhteen kesto keskimäärin 20 vuotta
12
Siirtoverkot
Kaukolämpöverkko 561 km (+17 km)
Maakaasuverkko 161 km (+1 km)
Sähkön jakeluverkko 4 459 km (+74 km)
Sähkön siirto
Keskijänniteverkon kaapelointiaste 41 %
Pienjänniteverkon kaapelointiaste 71 %
Sähköasemia 10 kpl
Jakelumuuntajia 1 580 kpl
Jakelumuuntamoja 1 454 kpl
Kiinteistömuuntamot 18 %
Puistomuuntamot 29 %
Tornimuuntamot 2 %
Pylväsmuuntamot 51 %
Päämuuntajateho 461 MVA
Jakelumuuntajateho 668,9 MVA
Verkoston huipputeho 27.1.2010 klo 8-9
Asiakaskohtainen sähkön toimitusvarmuus
Vuotuinen keskeytysaika 2 h 16 min/asiakas
Vuotuinen keskeytysmäärä 2,6 kpl/asiakas
Keskeytyksen keskipituus 53 min/kpl
239,9 MW
13
Energian hankinta
Maakaasu 1 138 GWh (+23,4 %)
Lämpö 1 727,5 GWh (+8,3 %)
• Yhteistuotanto 1 394,2 GWh (1 242,7 GWh)
Kymijärven voimalaitos 1 197,7 GWh (1 105,5 GWh)
Heinolan voimalaitos 119,7 GWh (99,6 GWh)
Kaasuturbiinit 69,2 GWh (23,6 GWh)
Polttomoottorit 2,4 GWh (14,0 GWh)
• Erillistuotanto 333,0 GWh (343,3 GWh)
• Osto muilta 5,5 GWh (13,5 GWh)
Sähkö 1 338 GWh (+20,3 %)
• Kymijärven voimalaitos 858,7 GWh (708,5 GWh)
• Muu oma tuotanto 30,9 GWh (9,9 GWh)
• Hyötytuuli Oy 6,6 GWh (5,4 GWh)
• EPV Energia Oy 228,7 GWh (191,3 GWh)
• Osto muilta 213,1 GWh (196,3 GWh)
14
Energian tuotanto
Käytettävissä oleva sähköteho 225,5 MW
Käytettävissä oleva kaukolämpöteho 769,1 MW
Polttoainejakautuma:
Kivihiili 57,5 %
Maakaasu 28,7 %
Puuperäiset 9,7 %
REF 3,3 %
Öljy 0,7 %
Biokaasu 0,1 %
Hyötyenergia yhteensä 2 609 313,9 MWh | Polttoaineen käytön hyötysuhde 78,3 %
15
Vuoden päiviä 2010
10.4. Kaukolämmön uutta runkolinjaa ryhdytään
rakentamaan keskustasta Launeelle.
31.5. Asiakaslehti 1/2010 lähetetään asiakkaille.
30.11. Mukkulan vanha sekajätteen massapolttolaitos
puretaan tarpeettomana.
3.9. Ministeri Mauri Pekkarinen muuraa
KYVO2:n peruskiven.
17
27.1. Sähköverkoston vuoden
huipputeho 239,9 MW
koetaan klo 8-9.
26.1. Alueen yrityksille järjestetään
KYVO2-voimalaitokseen
liittyvä infotilaisuus,
200 henkilöä osallistuu.
1.1. Uudistetut kotisivut
avataan yleisölle.
Tammikuu
31.3. Vuoden 2009
vuosikertomus julkaistaan.
31.5. Asiakaslehti 1/2010
lähetetään asiakkaille.
27.3. Lahti Energia on mukana
Earth Hour -tapahtumassa.
27.5. Tuulienergia Tuulenpesä saa niin
suuren suosion, että se myydään loppuun.
18.3. Lahti Energia otteluisäntänä
Isku-Areenalla Pelicans-joukkuetta
kannustamassa.
19.5. KYVO2:n virallinen
alkupaukku ammutaan.
12.3. Lahti Energia palkitsee
Keskuskauppakamarin ansiomerkillä
3 henkilöä 40 v. kestäneestä työurasta, 14 henkilöä 30 v. urasta ja 36
henkilöä 20 v. kestäneestä urasta.
Helmikuu
Maaliskuu
Huhtikuu
Toukokuu
Kesäkuu
10.6. Yhtiön kirkastetut arvot lanseerataan kesäjuhlassa henkilöstölle.
17.2. Lahden kaupunginvaltuusto vierailee
Kymijärvellä kuulemassa KYVO2-hankkeesta.
17.2. Sähköverkkoa putsataan tykkylumesta
helikopterin avulla.
18.2. Lahti Energia perustajaksi Karpalohankkeeseen, joka pyrkii lisäämään kuluttajien
energiatehokkuusneuvontaa.
1.4. LE-Sähköverkko tekee
päätöksen vahvistaa 110 kV:n
siirtoverkkoa Lahdessa.
16.6. Kymijärven voimalaitoksen vuosihuolto alkaa.
21.6. Lahti Energia ottaa ensimmäisenä yhtiönä
Suomessa käyttöön kotimaiset tehdasvalmistetut
taivutetut kaukolämpöelementit.
2.4. Polttimon öljyvahinko
havaitaan pitkäperjantaina.
10.4. Kaukolämmön uudisrakentamisen
merkittävin työmaa avataan, kun ryhdytään
rakentamaan uutta, korvaavaa runkolinjaa
keskustasta Launeelle.
18
22.6. Sähköautot saavat Lahden ensimmäiset
maksuttomat latauspisteet Kauppakadulle,
Lahti Energian asiakaspalvelun eteen.
23.6. Mukkulan uuden lämpökeskuksen harjannostajaiset.
1.7. Arvonlisävero nousee 23 %:iin ja vaikuttaa
asiakkaiden energialaskuihin. Energian hinnoissa
ei tehdä muutoksia.
1.9. Etäluentamittareiden vaihdon koe-erä
alkaa Villähteellä.
2.7. Lahti Energia aloittaa johdannaiskaupankäynnin Nord Pool -sähköpörssissä.
2.9. Lahti Energian kaukolämpötyömaalta
löytyy sodanaikainen pommi.
3.7. Lahti Energian Suur-Hollola-piknik
Jokimaalla kerää satoja osanottajia.
3.9. Ministeri Mauri Pekkarinen muuraa
KYVO2:n peruskiven.
17.7. Lahden runomaratonia
vietetään Mukkulassa aurinkoisessa
säässä Lahti Energian tuella.
9.9. Sähköverkolle suoritetaan sähköturvallisuuslain mukaiset määräaikaisja varmennustarkastukset.
8.11. Mukkulan lämpökeskus vihitään käyttöön.
11.11. Uusi 40 MVA päämuuntaja otetaan
käyttöön Nikkilän sähköasemalla.
13.11. Launeen runkolinjan kaukolämpöputket
kaivetaan yön aikana pääraiteen ali Lahden
ratapihalla.
15.11. Asiakaslehti Lahti-Watti
2/2010 jaetaan asiakkaille.
30.11. Mukkulan vanha
sekajätteen massapolttolaitos
puretaan tarpeettomana.
Heinäkuu
Elokuu
Syyskuu
Lokakuu
Marraskuu
26.10. Nikkilän sähköasemalta
siirretty 20 MVA päämuuntaja
otetaan käyttöön Salpakankaalla.
25.8. Päijät-Hämeen Jätehuolto
Oy:n kanssa allekirjoitetaan
KYVO2-voimalaitokseen
liittyvä kierrätyspolttoaineen
toimitussopimus.
22.10. Lahti Energia järjestää
ammattilaisseminaarin
aiheesta ”Sodanaikainen
pommi kaivannossa”.
22.8. Lahti Energian otteluisännyys
FC Lahden kotipelissä.
31.12. Sähkön
myynnin asiakasmäärä
saavuttaa 2000-luvun
korkeimman lukeman.
11.10. Energiansäästöviikolla neuvotaan ja
ohjataan tokaluokkalaisia ja myös aikuisia.
21.8. Kymijärven voimalaitos
käynnistetään vuosihuollon päätyttyä
8.8. Raju Sylvi-myrsky ravisuttelee
Päijät-Hämettä ja jättää tuhansia
asukkaita ilman sähköä.
Joulukuu
5.10. Launeen runkolinjan kaukolämpöputket
porataan vaakatasossa 70 metriä valtatie 12 ali.
4.10. KHO antaa lopullisen päätöksensä Kymijärven voimalaitoksen ympäristölupa-asiasta.
19
10.12. Lahti Energian
sähköauto otetaan käyttöön.
1.12. Etäluentamittareiden
massavaihto alkaa Lahden
keskustan kerrostaloissa.
Vuosikatsaus
Sähkönmyynti
Haastavaa mutta tuloksellista
Sähkön markkinahintojen nousu ja jatkuvasti kiristyvä kilpailu
niin kuluttaja kuin yritysasiakaspuolellakin teki sähkön myyntityöstä viime vuonna haastavaa varsinkin, kun monet yritykset
ja kuluttajat olivat vuoden 2009 matalamman hintatason aikana sitoutuneet määräaikaisiin sopimuksiin.
Kauppakeskus Triossa yhdessä Lahden seudun ympäristöpalveluiden kanssa sekä tokaluokkalaisten energiansäästöviikon
päijäthämäläisissä kouluissa. Rakentajille tarjottiin energiatehokkaan rakentamisen koulutusta osana Karpalo-hanketta.
Suur-Hollola-raveissa Jokimaalla Lahti Energian järjestämä
piknik-tapahtuma keräsi satoja asiakkaita viettämään kesäpäivää hevosurheilun parissa.
Jalkauduimme vuoden aikana useaan otteeseen kaupunkilaisten pariin osallistumalla kauppakeskuksissa järjestettyihin tapahtumiin sekä erilaisten järjestöjen ja oppilaitosten tilaisuuksiin.
Asiakasmäärän valtava kasvu
Vuosi 2010 oli kaikesta huolimatta sähkönmyynnin osalta hyvä. Vuoden aikana Lahti Energian sähkönmyyntiasiakasmäärä kasvoi aktiivisen myyntityömme ansiosta yli 10 000 uudella
asiakkaalla. Vuoden lopun lukema 76 908 asiakasta oli suurempi kuin koskaan vuoden 1999 jälkeen.
Pienasiakkaille suunnattu määräaikainen tuulisähkötuote Tuulenpesä otettiin hyvin vastaan ja tuulisähköasiakkaiden
määrä lisääntyi nopeasti. Tuulenpesä myytiin loppuun jo kevään aikana.
Vuoden aikana myyntiä tehostettiin henkilökohtaisen myyntityön aktivoimisella ja tavoitteiden asettamisella, koulutuksella
sekä onnistuneilla rekrytoinneilla. Myynnin tueksi avattiin uusia
myyntikanavia internetiin ja osallistuttiin myös ostoyhteenliittymien kilpailutuksiin.
Myydyn sähkön alkuperä 2010
Fossiiliset energialähteet 59,8 %
Uusiutuvat energialähteet* 22,1 %
Ydinvoima 18,1 %
Mukana elämässä
* Uusiutuvista on 2,5 prosenttiyksikköä
myyty ympäristösähkönä (vesi, tuuli).
Lahti Energia osallistui aktiivisesti valtakunnalliseen energiansäästöviikkoon järjestämällä mm. Energiaa säästämään -päivän
21
Lämpöliiketoiminta
Kaukolämpö on hyvä valinta
neen runkoverkon vahvistaminen edellytti valtatie 12:n ja junaradan alituksen. Tien ali mentiin vaakaporauksella ja ratapihan
työt tehtiin viikonlopun aikana, kun päärata oli suljettuna
Kaukolämpö on yhtiömme strateginen painopistealue ja toiminnan kehittämiseen panostettiin vuoden aikana huomattavasti. Rakentamisen volyymi oli lähes kaksinkertainen verrattuna edelliseen vuoteen.
Kaukolämmitys näkyi katukuvassa eniten suurten vahvistuslinjojen rakennustöiden kautta. – Näkyvyyttä antoi toki myös
työmaalta syyskuussa löytynyt sodanaikainen pommi, joka hävitettiin yhteistyössä poliisin ja puolustusvoimien kanssa.
Otimme pommitapauksen vakavasti ja järjestimme yhteistyökumppaneillemme ja alueen maanrakentajille lokakuussa pommiseminaarin, jossa asiantuntijat kertoivat oikeista menettelytavoista vastaavassa tilanteessa.
Kaukolämpöverkkoa rakennettiin Lahden kaupungin alueella, Nastolassa, Vääksyssä ja Hollolassa. Johtorakenteena
käytettiin kiinnivaahdotettua muovikuorista eristyselementtiä.
Otimme myös ensimmäisenä yhtiönä Suomessa käyttöön kotimaiset tehdasvalmistetut taivutetut kaukolämpöelementit.
Kaukolämpöverkon rakentamisen merkittävimmät työt tehtiin vahvistusrakentamisen kohteissa Vipusenkadulla ja IsoPaavolankadulla Lahdessa. Työ paransi oleellisesti lämmön
siirtoa pohjoiseen Mukkulan alueelle ja etelään Launeelle. Lau-
Etäluentaprojekti alkoi
myös kaukolämmössä
Merkittävä yksittäinen ponnistus oli energiamittauksen etäluentaprojektin aloittaminen ja kilpailutuksen läpikäynti. Jatkossa
siis myös Lahti Energian kaukolämmön kulutus mitataan ja laskutetaan etäluettavien mittareiden antamien tietojen perusteella.
Mittariasennukset toteutetaan vuosien 2011 - 2012 aikana.
Luvassa viilenevää...
Kaukolämmön kulutusta nostivat talviset olosuhteet, joita koettiin sekä alku- että loppuvuodesta. Vuoden keskilämpötila oli
+4,1 °C, kun se edellisenä vuonna oli +5,4 °C.
Kaukolämpövaurioita korjattiin 55 kpl. Suurimmat vauriot
sattuivat Loviisankadulla, Vanhanradankadulla ja Vapaudenkadulla. Vauriot tapahtuivat kuitenkin varsinaisen lämmityskauden
ulkopuolella, joten lämmönjakelun keskeytyksistä ei aiheutunut
asiakkaille merkittävää haittaa.
22
Lämpöjohtaja Olli Lindstam seisoo 800 mm
kaukolämpöputkien välissä Launeen runkoverkon vahvistamistyömaalla, joka oli vuoden
merkittävin lämmön rakentamisprojekti.
23
Energian tuotanto
Turvallisesti ja ennakoiden
Vuonna 2010 Lahti Energian tuotannon kaksi merkittävintä tapahtumaa olivat kierrätettyä jätettä polttoaineenaan käyttävän
KYVO2-voimalaitoksen rakentamisen aloittaminen Kymijärven voimalaitoksen alueelle
sekä uuden 50 MW:n lämpökeskuksen rakentaminen ja käyttöönotto Mukkulassa.
Nolla tapaturmaa
tavoitteeksi
Tuotannon osalta selkeänä päämääränä on
ollut turvallinen työskentely-ympäristö. Pysyväksi tavoitteeksi asetettiin kunnianhimoinen nolla tapaturmaa. Vuoden aikana määritettiin selkeät turvallisuusmittarit ja -tavoitteet, joiden kehittymistä seurataan kuukausitasolla.
Painopiste turvallisuuden osalta pyrittiin
saamaan mahdollisimman paljon kohti ennakoivaa toimintaa. Turvallisuusperehdytysmateriaalin päivittäminen sekä uusitut turvallisuuskierrokset ovat tästä hyviä esimerkkejä. Uudistetut turvallisuuskierrokset otettiin aktiiviseen käyttöön Kymijärven voimalaitoksen lisäksi myös KYVO2-projektissa.
Investoinnit ja kunnossapito 2010
• Mukkulan uusi 50 MW:n lämpökeskus valmistui ja otettiin käyttöön tavoitellussa aikataulussa. Alueella aiemmin sijainneen sekajätteen massapolttolaitoksen purkaminen aloitettiin
vuoden lopulla. Vanhentunutta tekniikkaa edustanut jätteenpolttolaitos tekee tilaa Kymijärven
voimalaitosalueella rakenteilla olevalle KYVO2-kaasutusvoimalaitokselle, jonka avulla hyödynnetään jätettä uudella, tehokkaalla tavalla.
• Kymijärven voimalaitoksen matalapaineturbiinissa tapahtui siipivaurio helmikuussa. Selvitysten perusteella päädyttiin koko juoksusiipivyöhykkeen uusintaan vuosihuollossa. Korjaustyö
kuljetuksineen kesti noin 7 viikkoa.
• Kymijärven voimalaitoksen vuosihuollon suurimpia yksittäisiä töitä olivat huippulämmönvaihtimen uusintaan liittyvät putkistomuutokset, matalapaine-esilämmittimen korjaus, A-ladon purkuruuvin uusinta, generaattorin vetyjäähdyttimien uusinta ja generaattorin suojauksen uusinta.
KYVO2-projektiin liittyviä töitä olivat mm. vesi-, sprinkler- ja viemäriputkistojen muutostyöt.
• Keväällä aloitettiin mittava öljysäiliöiden tarkastus- ja kunnostusohjelma öljyriskikartoituksen
perusteella. Öljysäiliöt tyhjennettiin, tarkastettiin ja tarvittaessa kunnostettiin. Lisäksi säiliöihin
lisättiin pinta- ja lämpötilamittauksia sekä ylitäytön estoja.
• Keväällä uusittiin Hartwallin lämpökeskuksen piippu, joka oli alkanut syöpyä kaatopaikalta
kerättävän biokaasun koostumuksen muututtua. Toimenpiteiden jälkeen päästiin jälleen jatkamaan biokaasun polttoa, runsaan vuoden tauon jälkeen.
• Teivaanmäen voimalaitoksen 28 MW:n kuumavesikattilan painerungossa ilmeni isoja vaurioita ja kunnostustyö kesti yli kolme kuukautta. Lisäksi tehtiin isoja muutoksia laitoksen polttoöljylaitteistoon ja sen ohjausjärjestelmään.
• Tuotannon pitkän tähtäimen suunnitelman ensimmäinen versio valmistui vuoden lopulla ja
siinäkin mainittu laitosten automaation ja kaukokäytön kehittäminen käynnistyi.
24
Mukkulan uusi lämpökeskus edustaa uutta rakentamista.
Laitoksen takana näkyy vielä vanha jätteenpolttolaitos, joka
purettiin pois loppuvuonna tarpeettomana. Lahdessa ei
enää uskota sekajätteen massapolttoon.
25
Energian hankinta
Myynnin ja tuotannon eriytys oikea ratkaisu
KYVO2-voimalaitoksen normaalikäytössä vuosittainen kierrätyspolttoaineen tarve on yli 1 100 GWh vuodessa eli noin
puolet Kymijärven höyryvoimalaitoksen vuosittaisesta polttoaineen käytöstä.
Polttoaineen toimitusketjun suunnitteluun panostetaan, jotta
arkipäivittäin saapuvat 30-40 rekkaa saadaan hallitusti purettua ja polttoaineen laatu analysoitua.
Energian hankinnassa otettiin käyttöön sähkökaupan uusi riskikäsikirja ja rakennettiin yhtiön suojausstrategia. Sähkön tuotannon ja sähkön myynnin suojaustoiminta alkoi vuoden alusta ja
paransi vuoden 2010 tulosta merkittävästi.
Hiilivarastot hyvällä tasolla
Lahti Energia hyödynsi taantuman aiheuttaman hiilen alhaisen
maailmanmarkkinahinnan ja on ostanut hiiltä aktiivisesti varastoon. Maailman talouden hiljaa elpyessä hiilen hintaan on kohdistunut jo selvää nousupainetta.
Kuljetukset onnistuivat vuoden aikana suunnitelmien mukaisesti ja vielä joulukuussa, läpi pakkasen ja jään, saatiin toimitettua sovitut kuusi viimeistä hiililaivaa satamiinsa.
Pörssisähkön korkean hinnan syitä
Sähkön pörssihinta oli vuonna 2010 korkein Suomen osalta Nordpoolin tähänastisessa historiassa. Hinta oli 56,64 €/
MWh ja myös kuukausittaiset vaihtelut olivat suuria. Korkeaan
hintaan vaikuttivat etenkin koko vuoden jatkunut vesivarastojen alhaisuus, kylmä alku- ja loppuvuosi sekä Ruotsin ydinvoimalaitosten ongelmat. Uuden riskikäsikirjan sekä suojausstrategian ansiosta Lahti Energia onnistui hyödyntämään sähkön
korkean hinnan erinomaisesti.
Polttoainesopimukset jätteen
osalta solmittu
Rakenteilla olevan KYVO2-voimalaitoksen polttoainesopimukset saatiin solmittua joulukuun alkuun mennessä pitkällisten
neuvottelujen jälkeen. Sopimuksilla varmistettiin, että toimittajien kannattaa panostaa polttoaineen laadun kehittämiseen,
koska se vaikuttaa merkittävästi siitä maksettavaan hintaan.
Toimitusjohtajat Janne Savelainen Lahti Energiasta ja
Tuula Honkanen Päijät-Hämeen Jätehuollosta lyövät kättä
polttoaineen toimitusketjun vahvistamiseksi.
26
Sähkön hankinta 2006-2010
Lämmön hankinta 2006-2010
GWh
GWh
1600
1600
1400
1400
1200
1200
1000
1000
800
800
600
600
400
400
200
200
2006 2007
2008
Kymijärven
voimalaitos
Muu oma
tuotanto
Hyötytuuli
EPV
2009
2010
2006 Kymijärven
voimalaitos
Osto
27
2007
2008
Muu oma
tuotanto
2009
Osto
2010
Henkilöstö
Arvot pitävät hyvässä kunnossa
ja resurssien oikeasta kohdentamisesta.
Henkilöstön tuntemuksia ja työssä viihtymistä seurattiin koko vuoden ajan kolmen viikon välein toistetulla henkilöstökyselyllä eli viremittauksella. Kyselyiden perusteella todettiin viihtymisen parantuneen edellisvuoteen verrattuna.
Yhtiö kannustaa henkilökuntaansa työkyvyn omaehtoiseen
ylläpitoon tarjoamalla sportti- ja kulttuuripassin käyttöä henkilöstöetuna. Myös konsernin omistamat lomamökit ovat henkilöstön käyttävissä vapaa-aikana. Lisäksi osallistumista erilaisiin tapahtumiin, kuten Sulkavan soudut, Dragon-melonta,
Finlandia-maraton ja ICE GP -jääratamikroautokisa, tuettiin.
Keväällä muodostettujen arvojen mukaista toimintatapaa kehitettiin vuoden aikana koko henkilöstön arvopäivässä, tiimien ja
yksiköiden kokouksissa sekä esimiesfoorumeilla. Yhteiset arvot haluttiin saada osaksi henkilöstön arkipäivää ja johtamista.
Myös aloitejärjestelmä on korvattu sähköisellä ehdotusjärjestelmällä. Avoimen järjestelmän tavoitteena on kannustaa henkilöstöä kehittämään omaa työtään ja työhön liittyviä menetelmiä.
Keski-ikä alenee
Yhtiöön palkattiin vuoden aikana 27 uutta työntekijää. Keskimääräinen työskentelyaika yhtiössä laski 22 vuodesta 20 vuoteen. Eläköitymisen ja uusien rekrytointien seurauksena yhtiön henkilöstön keski-ikä laski 50 vuodesta 48 vuoteen. Keskimääräinen eläkkeelle jäämisikä on ollut 62,7 vuotta.
Terveysprosentti eli henkilökunnasta koko vuoden terveenä
olleiden määrä nousi ja oli 48 prosenttia. Sairauspoissaolot lisääntyivät silti 1,4 prosenttia. Sairaudesta ja tapaturmista johtuvat poissaolot olivat 11 päivää työntekijää kohti.
Lahti Energialla on käytössään sekä kannustepalkka että
henkilöstörahasto. Vuoden 2010 kannustepalkka tuotti koko
henkilöstölle keskimäärin 98,79 prosenttia enimmäismäärästä
eli kuukauden palkasta.
Koulutusta ja työhyvinvointia
Koulutuksessa pääpaino on ollut kaikkien henkilöstöryhmien
osalta ammatillisen osaamisen kehittämisessä. Tavoitteena on
nostaa myös ammattitutkintojen avulla konsernin koulutustasoa ja osaamista. Esimiestoiminnan kehittäminen on jatkunut
esimiesfoorumeissa, joissa varmistetaan laadukas esimiestyö.
Työkykyriskien varhaiseen tunnistamiseen ja työkyvyn ylläpitämiseen on kiinnetty erityistä huomiota varhaisen puuttumisen -mallin avulla. Tavoitteena on tunnistaa uhkaavat työturvallisuus- ja työkykyriskit varhaisessa vaiheessa yhteistyössä
linja- ja työsuojeluorganisaation ja henkilöstöhallinnon kanssa
sekä varmistaa tarvittavien lääketieteellisten tutkimusten ja tehokkaan hoidon toteuttaminen ajoissa työterveydenhuollossa.
Turvallista työympäristöä ja työturvallisuusajattelua on syvennetty konsernissa ottamalla käyttöön sähköiset tapaturma- ja turvallisuushavaintolomakkeet. Järjestelmän tavoitteena on tunnistaa mahdolliset turvallisuusriskit ja poistaa ne.
Järjestelmä on avoin koko henkilöstölle.
Henkilöstön parhaaksi
Voimakas panostaminen henkilöstön koulutus-, kehittämis- ja
virkistystoimintaan jatkui vuoden aikana.
Henkilökohtaiset kehityskeskustelut käytiin koko henkilöstön kanssa. Keskusteluilla varmistettiin toiminnan tavoitteellisuus ja tehtiin havainnot myös henkilöstön koulutustarpeesta
28
Henkilöstön kokonaismäärä
lkm
Työsuhteen kesto
%
250
50
200
40
150
30
100
20
50
10
2006 2007
2008
2009
2010
1-10 v 11-20 v 21-30 v 31-40 v 41-50 v
Miehet
Naiset
Henkilöstön ikärakenne
lkm
100
80
60
40
20
-20
Miehet
20-29 30-39 40-49
50-59
60-
Naiset
Henkilöstön yhteisiä tilaisuuksia oli vuoden varrella useita
ja mm. vappua juhlistettiin.
29
Ympäristö
Päämääränä ympäristön säästäminen
ven voimalaitosta lukuun ottamatta. Kymijärvellä vastaava kartoitus tehdään vuoden 2011 aikana.
Kymijärven voimalaitoksen tuhkalle on etsitty uusia hyötykäyttökohteita ja tuhkasta pystyttiinkin vuoden aikana hyödyntämään 9148 tonnia.
Syksyllä 2010 käynnistettiin työ nykyisen ISO 14001 -ympäristöjärjestelmän päivittämiseksi.
Lahti Energian CO2-päästöjen määrä vaihtelee vuosittain sen
mukaan, kuinka paljon tuotantolaitokset ovat käynnissä. Vuonna 2010 päästöoikeuksia ostettiin 174 000 tonnia ja CER-oikeuksia 95 000 tonnia. Lahti Energian tuotantolaitoksissa syntyi päästöjä vuoden aikana 837 815 tonnia. Vuoden aikana ei
ollut päästörajojen ylityksiä.
Tapahtumia monella rintamalla
Lisää ympäristölupahakemuksia
Ympäristöasioista valitettavin oli Polttimon lämpökeskuksella
pääsiäisenä tapahtunut öljyvuoto, jonka seurauksena maaperään ja Vesijärven rantaan pääsi vuotamaan noin 5 m3 kevyttä
polttoöljyä. Suurin osa valuneesta öljystä saatiin nopeasti talteen, mutta Vesijärven jääpeite ja sen sulaminen pitkittivät torjuntatyön keston useammaksi viikoksi. Vesijärvellä tehtiin kuukausien ajan tehostettua seurantaa vuodon seurauksien selvittämiseksi. Syksyllä päättyneen seurannan perusteella öljyvuodosta ei aiheutunut haittaa vesieliöstölle. Maaperään valunut
öljy saatiin puhdistettua kokonaisuudessaan.
Vuoden 2008 Joutjoen öljyvahingon syyksi selvisi alhaisen
pohjaveden tason vuoksi kallioöljysäiliöstä jäähdytysvesitunnelin kautta Joutjokeen tihkunut öljy. Pohjaveden pinnan tason
säätelemiseksi rakennettiin syksyn aikana vesiverhojärjestelmä.
Pilaantunutta maata tuli esiin uudisrakentamisen yhteydessä Mukkulassa ja Kymijärven voimalaitoksen vierestä hankitulla
tontilla. Molemmissa tapauksissa maaperä saatiin puhdistettua
kokonaisuudessaan, eivätkä viranomaiset ole vaatineet jälkiseurantaa.
Vuoden 2009 lopussa tilattu öljyriskikartoitus toteutettiin keväällä kaikilla Lahti Energian öljyä käyttävillä laitoksilla, Kymijär-
Korkein hallinto-oikeus teki lopullisen päätöksensä vuonna
2002 jätetyn Kymijärven voimalaitoksen ympäristölupahakemuksen suhteen. KHO palautti luvan käsittelyn Etelä-Suomen
aluehallintovirastolle.
Lahti Energia jätti kaksi ympäristölupahakemusta. Näistä toinen koskee Miekan tuhkan läjitysalueen laajentamista ja toinen
Heinolan voimalaitoksen lupamääräysten päivittämistä.
Yhdessä muiden kanssa
Lahti Energia osallistui aktiivisesti Lahden kaupungin ilmastotyöryhmän työskentelyyn ja oli mukana Hollola-Lahti-Nastola
ilmasto-ohjelman toteutuksessa. Lisäksi osallistuimme IMMUhankkeeseen (Paikallisilla teoilla ilmastonmuutoksen hillintään).
IMMU-hankkeen puitteissa Lahti Energialle valmistui kaksi diplomityötä.
Lahti Energia on osallistunut myös ilmanlaadun yhteistarkkailuun Lahdessa ja Heinolassa sekä Vesijärven yhteistarkkailuun. Olimme edelleen mukana tukemassa työtä Vesijärven tilan parantamiseksi rahoittamalla merkittävillä summilla Vesijärviohjelmaa ja Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiötä.
30
Energiantuotannon polttoaineet 2010
Energiantuotannon päästöt
CO2 fossiilinen
Polttoöljy
Maakaasu
Biokaasu
GWhTJ
2382
957
Nox
1 873 t
414
SO2
1 441 t
Puuhake
142510
Puupöly
2073
Kivihiili
54 014 t
3 445
Teollisuusbensiini 01
Kuitupitoinen jäte
CO2 bio
6
22
1 918
6 906
Hiukkaset
40t
Ominaispäästö / käytetty polttoaine
CO2
Puujäte
157564
Nox
REF
107385
SO2
71g/MJ
Hiukkaset
YHTEENSÄ:
Uusiutuvan polttoaineen
määrä 2010 kokonaispolttoaineesta
3 334
12 002
429
1 544
Oma energiantuotanto 2010
GWhTJ
Sähkö
889
3 202
1 533
5 519
Prosessihöyry
YHTEENSÄ:
189680
2 611
9 401
156mg/MJ
120mg/MJ
3mg/MJ
Ominaispäästöt/ tuotettu energia
CO2
326g/kWh
Nox
717mg/kWh
SO2
552mg/kWh
Hiukkaset
Kaukolämpö
851 286 t
15mg/kWh
Tuotetut jätteet
Kaatopaikkajäte
Ongelmajäte
Tuhkat
129t
42t
41 409 t
Kymijärven kaasuttimella hävitetyt jätteet
REF ja puujäte 83 673 t
31
LE-Sähköverkko Oy
Etäluentaa ja verkon hoitoa
LE-Sähköverkko Oy on Lahti Energian tytäryhtiö, joka huolehtii
sähkön jakelusta ja siihen liittyvistä palveluista. Yhtiö huolehtii sähkön toimitusten lisäksi jakelualueensa sähkömittareista ja
tarjoaa asiakkailleen erilaisia neuvontapalveluja.
va Lahdessa. Tähän, noin 10 miljoonan euron hankkeen käynnistämiseen liittyvä päätös tehtiin 1.4.2010.
…ja jakeluverkkoa
Merkittävimmät jakeluverkon uudisalueet olivat Lahden Rekolanniitty ja Nastolan Kyynärä, molemmat pientaloalueita. Verkkoa uusittaessa johdot rakennetaan pääosin maahan. Keskijännitteen kaapelointiaste kasvoi jälleen prosentilla 41 %:iin.
Osana tätä käyttövarmuutta parantavaa muutosta Keskussairaalaa syöttävän johdon viimeinenkin ilmajohto-osuus kaapeloitiin.
Lahden keskusta-alue siirtyi käyttämään 6 kV sijaan 10 kV
jakelujännitettä vuonna 1965 Teivaanmäen voimalaitoksen valmistuttua. 1970-luvulla tehtiin strateginen päätös siirtyä askel
askeleelta myös keskustassa 20 kV jakelujännitteeseen. Tähän
päätökseen liittyen kuluneena vuonna siirryttiin Ruolan alueella sekä Rullakadun alueella saneeraustöiden yhteydessä 20 kV
jännitteeseen.
Jakeluverkon investoinneista reilut 15 % kohdistui kohteisiin,
jossa päämotiivina oli sähkön laadun parantaminen. Muilta osin
rakentaminen jakaantui liki puoliksi uudisrakentamisen ja korvausinvestointien kesken.
Sähkönjakelun haasteita
Kulunut vuosi muistetaan myrskyisestä kesästään. Pahin
myrskyistä oli 8.8. raivonnut Sylvi. Myrskyn sähköverkolle tekemät tuhot vaikuttivat noin 16 500 asiakkaaseen. Pääosin sähköt saatiin palautettua 24 tunnin kuluessa. Korjauskustannukset nousivat noin 250 000 euroon.
Alkuvuodesta esiintyneen tykkylumen vaikutuksia minimoitiin ennakoivalla partioinnilla. Se ja määrätietoinen, jatkuva kunnossapito ja raivaus palkitsivat tällaisessa tilanteessa, eikä vaurioita juurikaan esiintynyt.
Uutta siirtoverkkoa
Merkittävin yksittäinen investointi oli uuden 40 MVA päämuuntajan hankinta Nikkilän sähköasemalle Lahteen. Investoinnin
laukaisevana tekijänä oli Salpakankaan sähköaseman muuntokapasiteetin niukkuus Hollolassa päämuuntajavauriotapauksessa. Salpakankaalle siirrettiin Nikkilästä 20 MVA päämuuntaja ja sieltä puolestaan hyvin palvellut, vuonna 1960 valmistettu
8 MVA muuntaja myytiin metallinkierrättäjälle. Näin Salpakankaan muuntoteho nousi 12 MVA ja Nikkilän 20 MVA. Muuntokapasiteettimme pystyy edelleen vastaamaan eteläisen Lahden ja Hollolan keskustan kasvavan rakennuskannan tarpeisiin.
Liki 50 vuoden ikäistä 110 kV rengasverkkoa on vahvistetta-
Etäluentaprojekti ja liittymät
Asiakkuuden hallintaa kehitettiin siirtämällä liittymien myynti
vuodenvaihteesta lähtien yhtiön hoidettavaksi. Sähköenergiamittareiden vaihtaminen etäluettaviin aloitettiin syksyllä pilottihankkeella ja massavaihtona joulukuussa. Tämän lisäksi yli 63 A
32
mittareiden tehostettu vaihto saatiin lähes päätökseen. Uusia liittymiä rakennettiin 381 kpl (260 kpl). Liittymien kokonaismäärä oli vuoden lopussa 26 899 (26 518) kappaletta. Energiatehokkuusneuvontaan panostettiin hankkimalla ja jakamalla
asiakkaille sähkön järkevään käyttöön opastavaa materiaalia.
Oma sähköauto liikenteeseen
Lahti Energia sai oman konversiosähköautonsa rekisteröityä ja
liikenteeseen. Auto otettiin virallisesti käyttöön 10.12.2010. Auto on ensimmäinen yhteisöllinen polttomoottoriautosta sähköautoksi muunnettu yksilö Suomessa, joka on saatu myös rekisteröityä.
Jatkossa sähköautoa käytetään yhtiön ajoissa, mm. mittarinlukijoiden matkoilla. Auto ladataan Tuulenpesä-tuulisähköllä
yhtiön sähköauton lataustolpilla Kauppakadulla.
Tarkista, miten sähköautomme rakennettiin osoitteesta:
http://eyaris.lahtienergia.fi.
LE-Sähköverkko Oy:n lukuja
Liikevaihto 35,2 (30,2) milj. euroa
Siirtoliiketoiminnan osuus 33,3 (29,4) milj. euroa
Liikevoitto 14,6 (12,4) milj. euroa
Tilikauden tulos 2,0 (1,2) milj. euroa
Investoinnit 7,2 (8,2) milj. euroa
Henkilöstö vuoden lopussa 58
33
Vihreä voimalaitos
Kymijärven uusi voimalaitos KYVO2:
Pian roskat muuttuvat
energiaksi
Marraskuun lopulla 2009 Lahti Energia käynnisti KYVO2-voimalaitoshankkeen:
yhtiö rakentaa Lahteen uuden kierrätettyä jätettä polttoaineenaan käyttävän
vastapainevoimalaitoksen. Vuonna 2012 valmistuva kaasutusvoimalaitos on
kansainvälisesti merkittävä investointi, sillä se edustaa aivan uudenlaista
ympäristömyönteistä tekniikkaa ja vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä
Lahdessa merkittävästi. Uudessa laitoksessa roskat muuttuvat energiaksi.
35
Kaasuttimet paikoilleen
Vuoden 2010 alussa saatiin pääosa projektiorganisaatiosta
muodostettua ja varsinainen yksityiskohtainen suunnittelu pääsi käyntiin. Suunnittelua tehtiin toimittajien ja alitoimittajien osalta aina Helsingistä Ouluun ja osin ulkomailla ulkomaisten toimittajien kohdalta. Suunnittelun onnistumista kuvaa hyvin se,
että jokainen tärkeä päivämäärä, kuten maanrakennustöiden
aloitus, perustustöiden aloitus, asennusten aloitus ja FAT-testien aloitus pystyttiin hoitamaan ajallaan.
Vuoden lopussa suunnittelun valmiusaste oli jo yli 90 %. Lahti Energian vastuualueeseen kuuluvia suunnittelutunteja oli vuoden aikana noin 20 000 ja päälaitetoimittaja Metso Powerilla
tunteja oli noin 50 000. Alihankkijoiden tunnit mukaan laskettuna suunnittelun kokonaistuntimäärä oli arviolta 100 000 tuntia.
Projektin kannalta hankintavuosi 2010 oli vilkas ja työntäyteinen. Hankinnat kilpailutettiin ja hankintaneuvotteluja käytiin yli
kolmesataa, eli joinakin päivinä saattoi olla useita neuvotteluita eri alueilla. Yhdessä päätoimittajan kanssa hankintoja tehtiin
hieman yli 200 kappaletta. Hankintojen osalta valmiusaste oli
vuoden lopussa yli 90 %.
Asennusten kenraaliharjoitus tehtiin heinäkuussa, kun vanhan
laitoksen kuljettimet poistettiin ja tilalle rakennettiin elevaattori
ja uudet kuljettimet, jotka mahdollistavat uuden turbiinisalin rakentamisen.
Uuden laitoksen osalta asennukset alkoivat lokakuussa,
kun kaasuttimien lohkot saapuivat työmaalle. Vuoden loppuun
mennessä jo kahdeksan yhdeksästä lohkosta oli nostettu paikoilleen. Polttoaineen syöttösiilot kasattiin valmiiksi työmaaalueella ja ne nostettiin paikoilleen vuodenvaihteessa.
Syksyllä purettiin vanha päiväöljysäiliö, jonka paikalle rakennetaan myöhemmin uusi vesilaitos. Joulukuussa aloitettiin uuden raakavesisäiliön asennus.
Turvakoulutusta koko vuoden
Vuoden loppuun mennessä projektin turvakoulutuksen oli saanut 427 henkilöä, joista ulkomaalaisia oli 57 henkeä viidestä eri
kansallisuudesta. Turvallisuuskoulutustilaisuuksia järjestettiin
vuoden aikana 56 kertaa. Tulityölupia myönnettiin 168 kpl.
Työmaavahvuus vuoden lopulla oli noin 180 henkilöä. Projektissa ei kirjattu vuoden aikana yhtään työtapaturmaa. Läheltäpiti-ilmoituksia tehtiin 4 kappaletta.
Huhtikuussa avattiin rakennustyömaa
Toiminta työmaalla alkoi huhtikuussa, kun työmaa-alueella aloitettiin puiden kaato. Louhintatyöt pääsivät hyvään alkuun toukokuussa ja räjäytyksiä tehtiin kesän aikana noin 150. Työmaaalueella louhittiin ja murskattiin kalliota 35 000 m3. Maata kaivettiin ja siirrettiin 52 000 m3. Projektikonttori ruokaloineen ja
sosiaalitiloineen avattiin kesäkuussa.
Kesäkuussa aloitettiin paalutustyöt ja porapaaluja käytettiin noin 560 kappaletta ja lyöntipaaluja noin 510 kappaletta. Perustustyöt alkoivat heinäkuussa ja peruskiven muurasi
3.9.2010 työ- ja elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen.
Rakennustyöt edistyivät suunnitellusti ja mahdollistivat laiteasennusten alkamisen ajallaan. Aikainen kova talvi asetti omat haasteensa rakentamiselle, joka jatkuu vielä pitkälle vuoden 2011 puolelle. Lopulliset maisemointityöt tehdään
projektin päätteeksi.
KYVO2-tunnuslukuja
Budjetti 160 meur
Polttoaineteho 160 MW
Polttoaineen vuotuinen käyttö 250 000 t
Sähköteho 50 MW
Kaukolämpöteho 90 MW.
36
Aloituspäivämääriä
KYVO2-projektissa 2010
23.3.Metsähakkuut
26.4.Maanrakennustyöt
19.5. Virallinen alkupaukku
7.6.Paalutus
1.8.Perustustyöt
3.9.
Peruskiven muuraus
18.10. Teräsrungon asennus
3.11. Kaasuttimien asennus
3.12.Kuumasuotimien
teräsrungon asennus
7.12. Automaation FAT-testit
20.12. Syöttövesisäiliön nosto
37
Tämän vuosikertomuksen on painanut
kirjapaino jolla on Pohjoismainen
ympäristömerkki ja Joutsenmerkki, paperille
joka on kierrätettävää ja ympäristöystävällisesti
valmistettua, puusta joka kaadettiin suomalaisessa
ja hyvinhoidetussa talousmetsässä.
Lahti Energia – välittää myös ympäristöstään.
38
39
Lahti Energia Oy | Vuosikertomus 2010
Kauppakatu 31, PL 93, 15141 Lahti
Puh. 029 000 8000 | Fax 029 000 8400
www.lahtienergia.fi
40