Vuosikertomus 2010

Transcription

Vuosikertomus 2010

Vuosikertomus
ESEN 110 VUOTTA
ENERGIAA 1900–2010
Vuonna 2010 ESE vietti 110-vuotisjuhlavuottaan, jota
juhlistettiin työn merkeissä. Vuosien saatossa ESE on kasvanut
28 asiakkaan paikallisesta sähkölaitoksesta valtakunnallisesti
tunnustetuksi uusiutuvien polttoaineiden käyttäjäksi.
1950-luku
Kaukolämpötoiminta Mikkelissä alkaa. Kuvassa sähkölaitos ilmasta kuvattuna n. vuonna
1955. Kuvan yläosassa näkyy Likolampi.
1900- ja 1910-luvut
Sähkölaitos Mikkeliin ja kaduille sähkövalot.
Sähkölaitos siirtyi kaupungille 1.2.1911.
Ensimmäinen vuonna 1908 hankittu sähköntuotannon höyrykattila kuvassa vasemmalla
ja toinen oikealla.
1980- ja 1990-luvut
Kaukolämmön tuotannon ja myynnin lisääntyessä sähkölaitoksesta tulee nimenmuutoksella energialaitos. Pursialan lämpökeskus
valmistuu vuonna 1981 ja Pursialan voimalaitos vuonna 1990. Sähkökilpailu vapautuu
ja ympäristökysymykset nousevat pinnalle.
Osakeyhtiö perustetaan vuonna 1994.
1920- ja 1930-luvut
Energianpuute muodostaa esteen teollisuuden saamiselle Mikkelin seudulle. Tasavirta
vaihtuu vaihtovirraksi. Kuvassa Palokunnantalo ja Naisvuori 20-luvun asussaan.
1940-luku
Sähkönkulutusta säännöstellään ja sähkölaitos liitetään valtakunnan verkkoon. ESEn
uudisrakennus valmiina vuonna 1949.
1960- ja 70-luvut
Kaukolämpöverkosto laajenee ja öjyn hintakriisi pakottaa rajoittamaan energian kulutusta.
Lämpövoimalan suunnittelu alkaa. Kuvassa
näkymä Maaherrankadulta 1960-luvulla.
2000-luku
ESE on merkittävä työllistäjä Mikkelin seudulla
työllistäen välittömästi n. 250 henkilöä.
Pursialan voimalaitoksen laajennusosa
valmistuu vuonna 2005. ESE hankkii osakkuuksia sähkönhankintayhtiöistä. ESE
keskittyy vihreän energian markkinoihin.
ESEn uusiutuvilla polttoaineilla tuotettua
sähköä markkinoidaan Ekoteko-markkinointinimellä, jolle on myös myönnetty Suomen
Luonnonsuojeluliiton Ekoenergia-merkki.
ESE VUONNA 2010
SISÄLTÖ
Yhtiö täytti 110 vuotta.
K onsernin toimitusjohtaja vaihtui edellisen
toimitusjohtajan jäätyä eläkkeelle.
olttoaineenhankintaa Venäjältä
P
vahvistettiin hankkimalla
OOO Russkij Les hakkuuyhtiö.
Toimitusjohtajan katsaus.................................4
Toimintakertomus ..............................................8
Sähkönmyyntiliiketoiminta.........................12
Lämpöliiketoiminta..........................................14
Voimaliiketoiminta............................................16
ESE-Verkko Oy......................................................18
ESE-Tekniikka Oy................................................20
Tuloslaskelma .....................................................22
soituksena ESEn menestyksekkäästä
O
toiminnasta uusiutuvien polttoaineiden
käyttäjänä Mikkeli palkittiin Uusiutuvan
energian kunta 2010 -palkinnolla.
Yhtiö kasvatti niin lämmön myyntiään
kuin sähkön siirtoaankin.
Tase............................................................................ 23
Rahoituslaskelma .............................................25
Liitetiedot...............................................................26
Ympäristöjärjestelmä .....................................35
Luettelo käytetyistä
kirjanpitokirjoista...............................................35
Sähkönmyyntiliiketoiminnan
tuloslaskelma ......................................................36
Tilinpäätöksen allekirjoitus
ja tilinpäätösmerkintä ...................................38
English Summary...............................................40
oimalaitosten käytettävyys oli
V
erittäin hyvä ja oman sähköntuotannon
tukkumyynnissä hyödyttiin sähkön
korkeasta pörssihinnasta.
Etelä-Savon Energia vuosikertomus 2010
3
TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS
ESE teki vuonna 2010 historiansa parhaan liikevoiton. Tätä auttoivat erityisesti kylmä vuosi sekä
korkeat sähkön pörssihinnat, joita pääsimme hyödyntämään myydessämme oman Pursialan
voimalaitoksen tuotantoa pörssiin. Kaukolämmön myynnissä teimme myös uuden ennätyksen,
kun ESE rikkoi ensimmäisen kerran 400 GWh myyntirajan, myynnin ollessa 431,8 GWh.
Strategiatyö
Aloitettuani ESEn toimitusjohtajana joulukuun alussa aloitettiin välittömästi ESEn uuden strategian työstäminen. Aiempi strategia on
vuodelta 2006 ja monin osin se on jo ehtinyt vanhentua. Myös epäselvyys ESEn tulevaisuudesta itsenäisenä yhtiönä on ymmärrettävästi
viivästyttänyt strategian päivittämistä. Uusi strategia saadaan valmiiksi
toukokuun loppuun mennessä.
Energiaselvitys
ESEn vuoden 2010 tärkeisiin tapahtumiin kuuluu energiaselvityksen
päättyminen tältä erää. Vuonna 2008 alkanut selvitystyö Etelä-Savon
Energia Oy:n ja Suur-Savon Sähkö Oy:n yhdistämisestä uudeksi
maakunnalliseksi energiayhtiöksi sai päätöspisteen, kun ensin ESEn
neuvottelijat totesivat, että he eivät löytäneet mallia, jonka pohjalta
uusi yhtiö voitaisiin perustaa. Myöhemmin työtä jatkaneet Mikkelin
kaupungin neuvottelijat eivät myöskään löytäneet ratkaisua, joka olisi
Konsernin tunnusluvut
vastannut Mikkelin kaupungin tavoitteita. Jatkossa tullaan kuitenkin
etsimään yritysten välisiä yhteistyömahdollisuuksia.
Palkintoja
ESE tunnetaan ympäristöystävällisen energian tuottajana ja myyjänä.
Ekologisen energian tuotantoa on määrätietoisesti kehitetty vuosien
aikana. ESE osallistui yhdessä omistajansa Mikkelin kaupungin kanssa
Uusiutuvan energian kunta -kilpailuun. Kilpailun tarkoituksena on
edistää uusiutuvan energian käyttöä kunnissa ja tuoda esille myönteisiä esimerkkejä. Osoituksena ESEn menestyksekkäästä toiminnasta
Mikkeli palkittiin Uusiutuvan energian kunta 2010 -palkinnolla. Palkintoraati painotti arvioinnissaan erityisesti toteutuneen uusiutuvan lämmöntuotannon määrää, uusiutuvan energian käytön kasvattamiseen
liittyvien päätösten ja suunnitelmien merkittävyyttä lisäksi parhaita
käytäntöjä nykyisessä ja suunnitteilla olevassa uusiutuvan energian
käytössä. Palkinto osoittaa, kuinka yhtiöllä jo vuosikymmenien ajan
2010
2009
2008
50,0
9,7 6,52
57,7
7,3
0,521
121,5
46,4 7,85
4,26
59,2
8,8
0,540
117,5
41,9
5,17
2,53
54,0
9,9
0,537
113,1
10,3 %
26,2 %
15,4 %
8,80 % 25,5 %
10,40 %
6,0 %
26,9 %
6,0 %
323 GWh
432 GWh
355 GWh
372 GWh
382,2 GWh
342,5 GWh
402 GWh
349,2 GWh
345 GWh
0,9
0,9
0,7
Milj. €
Liikevaihto
Liikevoitto
Tilikauden voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja
Korolliset pitkäaikaiset velat
Investoinnit
Liikevaihto/ työntekijä
Taseen loppusumma
%
Sijoitetun pääoman tuotto %
Omavaraisuusaste %
Oman pääoman tuotto %
GWh
Sähkön myynti GWh
Kaukolämmön myynti GWh
Sähkön siirto GWh
Maksuvalmius (Quick Ratio)
4
Olemalla mukana erilaisissa
sähköntuotantomuodoissa
hajautetaan myös ESEn
sähkönhankinnan riskejä.
tavoitteena ollut toiminta hyödyntää ekologisesti kestävää ja puhtaasti kotimaista raaka-ainetta energian lähteenä on onnistunut.
Uudet hankkeet
ESEn toiminnan perustana ovat oma Pursialan voimalaitos sekä
Mikkelin kaupungin alueella olevat kaukolämpö- ja sähköverkot sekä
merkittävä asema oman toimitusvelvollisuusalueen sähkönmyynnissä. Kasvua haetaan yhteistyöprojekteista, joiden kautta lisätään
sähköntuotanto-osuuksia. Tällä hetkellä Pursialan sähköntuotantoteho on 62 MW, jonka polttoaineista noin 65 % on puupolttoaineita.
Lisäksi ESE:llä on 7 MW vesivoimaa osakkuusyhtiö Koskienergia Oy:n
kautta ja 0,4 MW tuulivoimaa. Olkiluoto 3:sta ESE:llä on 3 MW osuus
ja viime vuonna päätettiin lähteä mukaan Haminan Mäkelänkankaan tuulipuistoon, josta ESE saa noin 1 MW osuuden. ESE on myös
mukana tuulipuistohankeselvityksessä, josta saatavissa olisi 8 MW
osuus. Lisäksi ESE on päättänyt jatkaa mukana Fennovoiman ydinvoimalaitoshankkeessa 15 MW osuudella. Erityisesti osakkuusyhtiö Suomen
Voima Oy:n kautta on jatkossa tulossa lisää niin vesi- kuin tuulivoimahankkeitakin. ESEn tavoite on panostaa uusiutuviin polttoaineisiin
sekä ydinvoimaan, sillä katsomme, että siihen sijoittaminen kotimaassa on parempi ratkaisu kuin ydinvoimalla tuotetun sähkön tuominen
Suomeen. Olemalla mukana erilaisissa sähköntuotantomuodoissa
hajautetaan myös ESEn sähkönhankinnan riskejä.
ESEn Venäjän toiminnot
Maaliskuussa 2010 ESE osti Venäjältä Tihvinästä venäläisen hakkuuyhtiön OOO Russkij Les:n Stora Ensolta. Yhtiöllä on hakkuuoikeuksia
75.000 ha ja vuokraoikeus näihin seuraaviksi 49 vuodeksi. Haketta
tullaan tuomaan Suomeen junalla. Venäjän toiminnoilla laajennetaan
puupolttoaineen hankintaverkostoa. ESE varautuu ensi sijassa kiristy-
vään kilpailuun puupolttoaineista sekä mahdolliseen teollisuuden
sivutuotteiden vähenemiseen, jota korvataan muilla puupolttoaineilla. ESE on kuitenkin edelleen keskeisesti mukana kehittämässä
puupolttoaineenhankintaa Etelä-Savosta.
Hinnat
ESE korotti vuoden 2010 aikana sähkön ja lämmön hintojaan 9 % sekä
sähkön siirron hintaa 15 %. Sähkön siirron hinnankorotuksella katetaan tehtyjä investointeja, joiden johdosta ESE-Verkon tuotto on ollut
alle Energiamarkkinaviraston valvoman sallitun tuoton. Koska vuoden
2011 alussa ESE ei ole korottanut sähkön hintaa, on ESEn kilpailukyky
kuluttaja-asiakkaiden sähkömarkkinoilla jälleen parantunut. Kaukolämmön hintaa korotettiin vuoden 2011 alussa tuotantokustannusten
nousua vastaavasti noin 6 %.
Talous
Konsernin liikevaihto kasvoi vuodesta 2009 noin 3,6 milj. euroa ja
liikevoitto parani lähes 2 milj. euroa. Tässä auttoivat sähkön pörssimyynnistä jääneet aiempaa paremmat katteet sekä sähkön siirron
hinnankorotus, jolla katetaan tehtyjä investointeja. Lähivuosien tavoitteena on parantaa konsernin omavaraisuusastetta ja nostaa se yli 30 %.
Kiitokset asiakkaillemme, henkilökunnallemme, yhtiön hallitukselle
sekä muille sidosryhmillemme jälleen tuloksekkaasta vuodesta 2010.
Erkki Karppanen
toimitusjohtaja
5
ESEN ORGANISAATIO
ESE-Verkko Oy
Talousosasto
LIIKETOIMINTAYKSIKÖT
Sähkönmyyntiliiketoiminta
Sähkön vähittäismyynti vastuualueella
Sähkön vähittäismyynti vastuualueen ulkopuolella
Sähkön tilapäismyynti
Lämmön myynti
Muu liiketoiminta
Lämpöliiketoiminta
Voimaliiketoiminta
6
Sähkön sisäinen myynti
Lämmön sisäinen myynti
Teollisuuslämmön myynti
Muu liiketoiminta
ESE-Tekniikka Oy
ESEN HALLITUS
Markku Kakriainen
hallituksen jäsen
Jouko Varis
hallituksen jäsen
Jyrki Peltonen
hallituksen jäsen
Erkki Karppanen
toimitusjohtaja
Unto Roikonen
henkilöstön edustaja
Leena Varis
hallituksen jäsen
Sari Siiskonen
sihteeri
Paavo Barck
hallituksen puheenjohtaja
Mauri Ruuth
hallituksen jäsen
Antti Suhonen
hallituksen
varapuheenjohtaja
ESEN JOHTORYHMÄ
Arto Salmela
liiketoimintajohtaja
Jarno Marttinen
kehityspäällikkö
Sari Siiskonen
talousjohtaja
Erkki Karppanen
toimitusjohtaja
Arto Nieminen
toimitusjohtaja
Jari Nykänen
myyntipäällikkö
Risto Kosunen
toimitusjohtaja
Timo Leppänen
voimalaitosjohtaja
Mervi Ahokainen
johdon assistentti,
johtoryhmän sihteeri
Mauri Vitikainen
sähkölaitosasentaja,
henkilöstön edustaja
7
TOIMINTAKERTOMUS 2010
Paavo Barck,
hallituksen puheenjohtaja
OLENNAISET TAPAHTUMAT
TILIKAUDELLA ESE ylitti vuonna 2010 budjetoidun tuloksensa. Tähän suurimmat syyt
olivat talvikuukausien kovat pakkaset sekä sähkön korkeat pörssihinnat, jolloin omaa tuotantoa voitiin myydä pörssiin budjetoitua paremmalla hinnalla. Vuoden budjetoitu lämmöntarveluku oli 4500, mutta
lämmöntarveluku toteutui tasolla 5286 (4615 vuonna 2009).
Kaukolämpöön liittyi uutta 45 asiakasta, asiakasmäärän ollessa
vuoden lopussa 2094. Kaukolämmön myynnissä ESE teki uuden
ennätyksensä 431,8 GWh, jossa on kasvua lähes 50 GWh (382,2 GWh
vuonna 2009). Kaukolämmön myynti kasvoi jo kolmatta vuotta peräkkäin sitten vuoden 2003. Teollisuuslämpöä myytiin 60,5 GWh.
ESEn sähkönmyynti myi vähittäismyyntinä omalle toimitusvelvollisuusalueelle 237 GWh (267 GWh) ja oman alueen ulkopuolelle 81 GWh
(79 GWh) eli vähittäismyyntiä oli 318 GWh. Tämän lisäksi pörssiin myytiin 30 GWh. ESEn sähkönmyynti oli kokonaisuudessaan 348 GWh.
Myydystä sähköstä Pursialan voimalaitos tuotti 255 GWh (224 GWh),
osakkuusvoimalaitokset 26 GWh (25 GWh) ja pörssistä sekä muilta ulkopuolisilta toimittajilta ostettiin 42 GWh (123 GWh). Pursialan voimalaitoksen sähköntuotannon kapasiteetti on noin 400 GWh vuodessa.
ESE-Verkon sähkönsiirto vuonna 2010 oli 355 GWh (342,5 GWh
vuonna 2009) eli taloudellinen taantuman jälkeen sähkön käyttö on
verkkoalueellamme jälleen kasvussa. ESE-Verkko oli vuoden 2009
lopussa noin 0,8 milj. euroa alle sallitun tuoton, minkä johdosta siirtohintaa voitiin helmikuun alussa korottaa noin 15 %. Suurin syy sallitun
tuoton alitukseen ovat siirtoverkkoon tehdyt huomattavat investoinnit.
ESE-Tekniikan lämmön myynti oli 13,9 GWh, jossa kasvua oli 1,4 GWh
(12,5 GWh). Liikevaihto kasvoi noin 24 %. Asennusliiketoiminnan sekä
huoltoliiketoiminnan yhteenlaskettu liikevaihto laski 3 %. Yhtiön tulos
parani noin 134 % edellisvuodesta.
Toimitusjohtajanvaihdos
ESEn pitkäaikainen toimitusjohtaja Osmo Hyvönen jäi eläkkeelle
8
1.2.2010 alkaen. Yhtiön väliaikaisena toimitusjohtajana toimi tämän
jälkeen talousjohtaja Sari Siiskonen. ESEn uusi toimitusjohtaja Erkki
Karppanen aloitti tehtävässään 1.12.2010.
Selvitys maakunnallisen energiayhtiön perustamisesta
Vuonna 2009 ESEn ja Suur-Savon Sähkö Oy:n luottamushenkilöistä
koottu neuvotteluryhmä aloitti selvitystyönsä, jonka tavoitteena oli
löytää yhteisesti hyväksytty malli siihen, miten ESEn ja SSS:n toiminnot yhdistämällä voitaisiin muodostaa uusi maakunnallinen energiayhtiö. ESEn hallituksen jäsenistä neuvotteluryhmässä olivat mukana
varapuheenjohtajana Paavo Barck sekä jäseninä Markku Kakriainen ja
Jyrki Peltonen. ESEn neuvotteluryhmä päätyi toukokuussa 2010 siihen
tulokseen, ettei selvitystyössä uuden maakunnallisen energiayhtiön
muodostamiseksi saatu aikaiseksi ratkaisua, jonka he olisivat voineet
allekirjoittaa ja esittää ESEn omistajalle Mikkelin kaupungille hyväksyttäväksi. Tämän jälkeen selvitystyötä jatkoi vielä ESEn edustajina Mikkelin kaupunginhallituksen jäsenistä koottu ryhmä, jossa oli mukana
myös kaupunginjohtaja Mikander. Neuvotteluissa ei edelleenkään
löytynyt ratkaisua, jonka pohjalle uusi yhtiö olisi voitu perustaa. Jatkossa tullaan kuitenkin etsimään yritysten välisiä yhteistyömahdollisuuksia.
Polttoaineenhankinta Venäjältä
ESEn energiantuotannon kilpailukyvyn varmistamiseksi voimalaitoksen biopolttoaineiden saatavuuden turvaaminen ja niiden hintataso
ovat erittäin tärkeitä. Metsähakkeen saatavuuden varmistamiseksi ESE
jatkoi vuonna 2010 panostuksia Venäjälle. ESE hankki maaliskuussa
omistukseensa OOO Russkij Les -nimisen hakkuuyhtiön Venäjältä.
Tavoite on, että metsähaketta ja teollisuuden sivutuotteita voidaan
vakiinnuttaa hakkeen tuonti Venäjältä sekä kasvattaa sitä markkinatilanteen ja tarpeen mukaisesti. Tätä tehtävää varten on Venäjälle
perustettu tytäryhtiö OOO ESE.
Päästöoikeudet
Pörssisähkön alhaisesta hinnasta johtuen ESEn Pursialan voimalaitoksen sähköntuotanto ei ollut maksimitasollaan, joten ESEn ei tarvinnut
käyttää kaikkia sille myönnettyjä päästöoikeuksia. Tältä päästökauppajaksolta ESE:ltä tulee jäämään päästöoikeuksia käytettäväksi seuraavalla päästökauppajaksolla.
Hinnankorotukset
ESE joutui erityisesti polttoaineiden hinnankorotusten vuoksi nostamaan sekä sähkön että kaukolämmön hintoja vuoden 2010 alusta.
Sähkön ja kaukolämmön hintoja korotettiin 9 %. Lisäksi sähkön siirtohintaa korotettiin helmikuun alusta 15,4 %.
Verohyödyn palautusvaade
ESE on myynyt ns. vihreää sähköä vuonna 2002 Hollantiin Reliant
Energy Trading and Marketing B.V.:lle. Yhtiön nykyinen omistaja
Vattenfall Energy Trading Netherlands N.V. on lähettänyt ESE:lle vaateen tämän vihreän sähkön verohyödyn palauttamisesta. Vaade on
535.077 euroa lisättynä pääomalle kertyneillä koroilla 57.234 euroa eli
yhteensä 592.311 euroa. Vaateen eräpäivä oli 15.8.2010, mutta ESE on
katsonut, että palautusvaade on aiheeton. Asiaa hoitaa hollantilainen
asianajotoimisto ja mikäli asiassa ei päästä sopimukseen, tullaan asia
ratkaisemaan välimiesoikeudessa.
Investoinnit
Konsernin investoinnit vuonna 2010 olivat 7,3 milj. euroa (8,8 milj.
euroa vuonna 2009). Kuluneen vuoden aikana investointiin erityisesti
kaukolämmön runko- ja korttelijohtojen rakentamiseen sekä sähkön
jakeluverkkoon. Lisäksi investoitiin kaukolämmön talojohtoihin, voimalaitoksen perusparannuksiin, sähköasemien koneisiin ja laitteisiin
sekä kaukoluettaviin energiamittareihin.
ESE osti maaliskuussa 2010 venäläisen hakkuuyhtiön OOO Russkij
Les:n, joka sijaitsee Tihvinässä, Leningradin alueella. Yhtiöllä on hakkuuoikeuksia 75.000 hehtaaria seuraaviksi 49 vuodeksi.
TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT
ESEn strategiatyö
ESE:ssä on aloitettu uuden toimitusjohtajan johdolla konsernin strategian päivitys. Uusi strategia on tarkoitus saada valmiiksi toukokuuhun
2011 mennessä.
Toiminnan kehitys
Budjettiperustana on pidetty lämmöntarvelukua 4500, joka otettiin
käyttöön vuoden 2009 budjettia laadittaessa. Lämpötila on suuri
yksittäinen tekijä, joka vaikuttaa ESEn lämmönmyyntiin ja sen tulee
olla realistisella tasolla, jotta budjetti voi toteutua. Toinen tärkeä tekijä
budjetoidun tuloksen saavuttamisessa on niin polttoaineiden saatavuuden varmistaminen kuin niiden hintataso. Tämän johdosta ESE
tulee edelleen kehittämään yhteistyötä paikallisten polttoainetoimittajien kanssa sekä jatkaa venäläisen tytäryhtiönsä OOO ESEn kautta
polttoaineenhankintaverkoston kehittämistä Venäjällä.
Ekoteko – suomalaista energiaa luonnosta
ESEn myymästä energiasta yli 60 % on tuotettu uusiutuvilla polttoaineilla tai osakkuusyhtiöiden kautta vedellä tai tuulella. Tämän
johdosta yhtiön sähköä ja kaukolämpöä markkinoidaan vihreinä
vaihtoehtoina yhtiön oman ”Ekoteko” -brändin alla. Brändin tunnettuuden lisäämiseksi jatketaan markkinointitoimenpiteitä mm. internetin kautta sekä kohdennetuilla kampanjoilla.
Henkilöstö
Konsernin palveluksessa oli vuoden aikana keskimäärin 96 henkilöä
(86 vuonna 2009). Emoyhtiön palveluksessa oli vuoden aikana keskimäärin 73 henkilöä (63 vuonna 2009). Konserni maksoi palkkoja ja
palkkioita vuoden 2010 tilikaudella 5.373.572,55 euroa (4.915.642,65
euroa vuonna ). Emoyhtiön palkat ja palkkiot vuonna 2010 olivat
3.812.393,37 euroa (3.719.828,41 euroa vuonna 2009).
Kaukolämmityksen laajentaminen Mikkelissä
ESE jatkaa edelleen vuonna 2008 käynnistettyä kaukolämmön laajennusprojektia. Kaukolämpöverkon laajentamisen kannattavuutta
tullaan edelleen selvittämään kaukolämmityksen ulkopuolisilla alueilla, ja olemme panostaneet markkinointiin, jotta kaukolämpöverkon
alueella olevat öljylämmittäjät saataisiin kaukolämmön asiakkaiksi.
Kaukolämpökuorman kasvattamisen kautta ESEn oman sähköntuotannon kannattavuus ja kilpailukyky kasvavat, kun lämmön kanssa
yhteistuotantona tuotetun sähkön määrä kasvaa.
Ympäristö
Yhtiö julkistaa vuosittain erillisen ympäristöraportin. Tilikaudella 1.1.31.12.2010 ei ollut ympäristöinvestointeja (697.000 euroa v. 2009),
mutta kuluksi kirjattuja ympäristömenoja oli 226.000 euroa (216.000
euroa v. 2009). Ympäristömenot olivat 0,5 % liikevaihdosta. Kulujen
odotetaan tulevaisuudessa olevan samalla tasolla.
Investoinnit vuonna 2011
Vuoden 2011 suurin yksittäinen investointi on 10 MW vara- ja huippulämpökeskuksen rakentaminen Tuukkalaan. Tällä varmistetaan lämmönjakelua Kyyhkylässä, Silvastissa, Moisiossa ja Tuukkalassa. Muita
suurempia investointeja on Pursiala 1:n automaation uusinta
ja Saattotien runkojohdon rakentaminen.
OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDEN
PÄÄTTYMISEN JÄLKEEN
Hinnankorotukset
Vuoden 2011 alusta ESE nosti kaukolämmön energiahintaa 8 %
tuotantokustannusten nousua vastaavasti. Vaikutus kaukolämmön
kokonaishintaan on 5–6 % käyttäjäryhmästä riippuen.
9
TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINTA
ESE oli mukana vuonna 2010 seuraavissa kehityshankkeissa: Mictech
Oy:n SeniorPRO -hanke sekä polttoaineiden hankinta- ja logistiikkayhtiön perustamiseen liittyvä mahdollisuuskartoitus, Oulunsalo-Hailuoto tuulipuiston hankekehitys ja Fortum Power Solutions Ekotuunaus
–projekti, jossa selvitetään Pursialan voimalaitoksen energiatehokkuuden ja käyttötalouden parantamista. Tutkimus- ja kehitystoiminnan
kuluja vuonna 2010 oli noin 159.800 euroa (vuonna 2009 oli noin
37.500 euroa).
RISKIT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT
Strategiset riskit
ESEn strategiset riskit liittyvät sähkön ja kaukolämmön myynnin
kannattavuuteen. ESE pystyy tuottamaan kaiken myymänsä sähkön
Pursialan voimalaitoksessa, mutta sähkön tuotannon ja myynnin
kannattavuus riippuu sähkön markkinahintatilanteesta. Vastapaineella
tuotettu sähkö on aina kannattavaa tuottaa ja myydä, mutta lauhdetuotannon kannattavuus riippuu sähkön markkinahinnasta.
Energian tuotantokustannusten nousua on pyritty estämään hajauttamalla polttoaineiden hankintaa ja tekemällä pitkäaikaisia yhteistyösopimuksia, joilla polttoaineentoimittajalle myydään sähköä
markkinahintaa alhaisemmalla tasolla. Lisäksi pyritään hankkimaan
polttoaineita omien yhteyksien kautta vähemmän kilpailluilta markkinoilta Venäjältä. Lämpöliiketoiminnan riskinä on ilmaston mahdollisesta lämpenemisestä johtuva kaukolämmön myynnin pieneneminen.
Operatiiviset riskit
Operatiivisista riskeistä huomattavimmat ovat puupolttoaineen saannin turvaaminen, lämmöntuotantokapasiteetin riittävyys ja toimivuus
sekä sähkönjakelun varmistaminen.
Polttoaineiden saantia on pyritty turvaamaan riittävillä polttoainesopimuksilla sekä omilla polttoaineiden varmuusvarastoilla. Lisäksi
oman polttoaineiden hankinnan kehittäminen Venäjällä varmistaa
puupolttoaineiden saatavuutta.
Lämmöntuotantokapasiteetin riittävyys häiriötilanteissa ja suurissa
kuormissa on varmistettu vara- ja huippulämpökeskusten kapasiteetilla. Pursialan kapasiteetti on noin 125 MW ja vara- ja huippulämpökeskusten kapasiteetti on noin 100 MW. Kaukolämpöalueen
laajentuessa ja myyntimäärien kasvaessa myös vara- ja huippulämpökeskusten kapasiteettia kasvatetaan.
Verkkotoiminnan riskeinä ovat sähkönjakelun häiriöt ja sallitun tuoton
laskentaan vaikuttavat viranomaissäädökset tulkintoineen. Sähkönjakelun häiriöitä pyritään ehkäisemään ennalta sähköverkkoa parantamalla ja sen toimintakunnosta huolehtimalla mm. huoltotoimenpiteillä ja verkonraivauksella.
Muita riskejä ovat päästöoikeuksien riittävyys ja muutokset sähkön
markkinahinnassa. Päästöoikeuksien määrän arvioidaan riittävän Pur-
10
sialan voimalaitoksen tarvitsemaan turpeen polttomäärään nykyisen
päästökauppajakson eli vuoden 2012 loppuun. Mahdollisiin lisätarpeisiin on varauduttu Fine Carbon Fund -sijoituksella. ESEn käyttämän kattilatekniikan maksimiraja puunkäytölle on noin 70 %.
Sähkön hintariskeihin on varauduttu riskipolitiikalla, jonka mukaan
ESEn tuottama tai hankkima sähkö tulee ennen budjetin vahvistamista suojata joko myyntisopimuksilla tai suojaustuotteilla. Oman
voimalaitoksen ja osakkuusvoimaloiden tuotantoennusteen ylittävälle sähkönmyynnille tehdään hankintasuojaukset sähköpörssistä
sähkönmyynnin riskipolitiikan mukaisesti.
Rahoitusriskit
Konsernin rahoitusriskeihin on varauduttu joko kiinteäkorkoisilla lainoilla tai hankkimalla lainoille suojaustuotteita. Tällä tavoin suojattuja
lainoja on noin 90 % koko lainakannasta.
Vahinkoriskit
Konsernissa on tunnistettu seuraavat vahinkoriskit: omaisuusvahinkoriskit, vastuuvahingot, tuotannon keskeytysriskit, ympäristövahingot
ja tapaturmat. Omaisuusvahinkoriskeihin on varauduttu omaisuusvakuutuksilla, joita ovat mm. kiinteistön ja sen irtaimiston vakuutukset. Toiminnan vahinkojen varalta yhtiöllä on toimitusjohtajan,
hallituksen, johtoryhmän ja toiminnan vastuuvakuutukset. Pursialan
voimalaitoksen sekä Tikkalan tuotantojen mahdollisen keskeytyksen
varalta on keskeytysvakuutus. Ympäristövahinkoihin on varauduttu
ympäristövakuutuksin sekä valitsemalla vähäpäästöisiä polttoaineita,
parantamalla tulipalotilanteiden toimintavalmiuksia ja vaihtamalla sähköverkkoon ympäristöystävällisiä muuntajia. Työtapaturmien
varalta henkilöstöllä on lakisääteinen tapaturmavakuutus ja matkavakuutus työmatkoille. Henkilöstölle on otettu myös vapaaehtoinen
sairauskuluvakuutus, joka on voimassa sekä töissä että vapaa-ajalla.
Vakuutusmäärät tarkastetaan vuosittain.
TALOUDELLINEN
ASEMA JA TULOS
Konserni
Konsernin liikevaihto kasvoi 3,6 milj. euroa vuonna 2010 ollen 50,0
milj. euroa (46,4 milj. euroa vuonna 2009). Liikevoitto oli 9,7 milj.
euroa (7,9 milj. euroa), joten konsernin liikevoittoprosentti oli 19,5 %
(16,9 %). Konsernin tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli 6,5 milj.
euroa (4,3 milj. euroa) eli parannusta edellisvuoteen oli 51 %.
Sijoitetun pääoman tuotto oli 10,3 % (8,8 %). Konsernin omavaraisuusasteen parantaminen on ollut tavoitteena ja se paranikin
hieman ollen 26,2 % (25,5 %). Oman pääoman tuotto on 15,4 % (10,4
%). Maksuvalmius quick ratio oli vuodenvaihteessa 0,9 (0,9) pysyen
edellisvuoden tasolla. Liikevaihtoa kertyi työntekijää kohden hieman
edellisvuotta vähemmän eli 0,521 milj. euroa (0,540 milj. euroa).
Konsernin korolliset pitkäaikaiset velat olivat 57,7 milj. euroa (59,2 milj.
euroa). Lainoja on lyhennetty suunnitelmien mukaisesti.
TUNNUSLUVUT
Liikevaihto
Liikevoitto
Liikevoitto %
OPO %
Omavaraisuusaste
2010
49 987 505
9 749 847
19,5 %
15,4 %
26,2 %
2009
46 424 168
7 854 035
16,9 %
10,4 %
25,5 %
2008
41 867 073 5 165 973
12,3 %
6,0 %
26,9 %
2007
36 001 387
6 538 482
18,2 %
8,3 %
29,4 %
Emoyhtiö
Emoyhtiön liikevaihto kasvoi 1,8 milj. euroa ollen 40,2 milj. euroa
(38,4 milj. euroa vuonna 2009). Tästä sähkönmyyntiliiketoiminnan
liikevaihto oli 15,0 milj. euroa (18,3 milj. euroa), lämpöliiketoiminnan
liikevaihto 20,8 milj. euroa (17,3 milj. euroa) ja muun liiketoiminnan
4,2 milj. euroa (3,1 milj. euroa). Liikevoitto oli 6,7 milj. euroa (5,3 milj.
euroa) eli 16,8 % (13,9 %). Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli
5,3 milj. euroa (3,9 milj. euroa). ESE-Verkko maksoi emoyhtiölle konserniavustusta 1,39 milj. euroa (tytäryhtiöt yhteensä 1,58 milj. euroa
vuonna 2009).
henkilöstön edustajaa ei enää valittu hallitukseen. Toimitusjohtaja
toimii hallituksen esittelijänä ja henkilöstön edustajalla on läsnäolooikeus hallituksen kokouksissa. Henkilöstön edustajana jatkoi kaukolämpöinsinööri Unto Roikonen.
HALLINTO
Etelä-Savon Energia Oy:n toimitusjohtajana toimi Osmo Hyvönen
1.2.2010 asti ja Erkki Karppanen 1.12.2010 alkaen.
Etelä-Savon Energia Oy on kokonaan Mikkelin kaupungin omistama
osakeyhtiö. Etelä-Savon Energia -konsernin muodostavat Etelä-Savon
Energia Oy sekä sen tytäryhtiöt ESE-Verkko Oy, ESE-Tekniikka Oy, Kiinteistö Oy Korjaamonkatu 3, OOO ESE, OOO Russkij Les ja Huippuenergia Oy.
HALLITUKSEN ESITYS
VOITTOVAROJEN KÄY TTÄMISESTÄ
Etelä-Savon Energia Oy:n hallitukseen valittiin varsinaisessa yhtiökokouksessa 27.4.2010 sähköasentaja Paavo Barck (puheenjohtaja),
asianajaja Antti Suhonen (varapuheenjohtaja), toimitusjohtaja, yMBA
Markku Kakriainen, maanviljelijä Mauri Ruuth, yrittäjä/tj. Jyrki Peltonen, aluepäällikkö Leena Varis, maanmittausteknikko Jouko Varis, henkilökunnan edustaja kaukolämpöinsinööri Unto Roikonen ja yhtiön
va. toimitusjohtaja Sari Siiskonen.
Heidän varajäseninään toimivat ylimääräiseen yhtiökokoukseen
8.12.2010 asti metsätalousinsinööri Anita Törn, työterveyslääkäri
Pirkko Valtola, palveluohjaaja Päivi Ylönen, rehtori Jaana Strandman,
apulaisrehtori Pirjo Hänninen, toiminnanohjaaja Anneli Moilanen,
ekonomi Eero Erola, henkilökunnan varaedustajana myyntipäällikkö
Jari Nykänen ja toimitusjohtajan varajäsenenä voimalaitosjohtaja
Timo Leppänen.
Yhtiön tilintarkastajina ovat toimineet HTM-yhteisö Oy Audiator Yhtiötarkastus Ab / Ulla-Maija Lakonen KHT, JHTT, varalla Matti Kalliolahti KHT, JHTT ja Sinikka Hiidenmaa KHT, PricewaterhouseCoopers Oy
Mikkeli, varalla Timo Mitikka KHT, PricewaterhouseCoopers Oy Mikkeli.
Emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat 2.997.717,35 euroa, josta tilikauden voitto on 2.860.443,20 euroa. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle,
että tilikauden voitosta jaetaan osinkona 2.860.000,00 euroa. Ehdotettu voitonjako ei vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön
maksukykyä.
Yhtiön osakkeiden määrä
Yhtiön osakepääoma
Osakkeen nimellisarvo
Osakkeen verotusarvo v. 2009
300 kpl
5 045 637,79
16 818,79
45 868,32
Hallitus
Etelä-Savon Energia Oy:n ylimääräinen yhtiökokous pidettiin
8.12.2010, jossa yhtiöjärjestystä muutettiin niin, että kaikilta hallituksen jäseniltä poistettiin varajäsenet, minkä lisäksi toimitusjohtajaa ja
11
Sähkönmyyntiliiketoiminta vastaa ESEn toimitusvelvollisuusalueen
sähkönmyynnistä sekä myy ympäristöystävällistä Ekoteko-sähköä valtakunnallisesti.
12
TILIKAUDELLA
Sähkönmyynti
Sähkönmyynti ESEn alueelle oli noin 237 GWh, mukaan lukien
ulkovalaistus ja häviöenergian myynti. ESEn sähkönmyynti omalle
vastuualueelle pieneni edellisvuodesta 30 GWh. Merkittävimmät
syyt sähkönmyynnin pienentymiseen tulivat kilpailun kiristymisestä
sähkönmyynnissä.
Sähkönmyynti kuluttajaryhmille
(Kokonaismyynti 323 GWh)
Yksityinen 40 %
Jalostus 20 %
Palvelu 18 %
ESEn myynti Mikkelin seudun ulkopuolelle ja pörssiin oli yhteensä
noin 86 GWh, joka on edellisvuotta pienempi. Kokonaissähkönmyynti
oli siten noin 323 GWh eli noin 13 % vähemmän kuin vuonna 2009.
Mikkelin seudun ulkopuolelle myytiin vuonna 2010 noin 25 % kaikesta sähköstä.
Ekoteko-sähkö
ESE on määrätietoisesti kehittänyt ekologisen energian tuotantoa.
Yhtiöllä on ollut jo vuosikymmenien ajan tavoitteena hyödyntää
ekologisesti kestävää ja puhtaasti kotimaista raaka-ainetta energian
lähteenä.
ESEn hankkima ja myymä ympäristöystävällinen sähkö on tuotteistettu Ekoteko-sähköksi. Ekoteko-sähkö perustuu vain uusiutuviin
energialähteisiin tai uusiutuviin polttoaineisiin. Ekoteko-sähkön
käyttäjälle toimitetaan sähkösopimuksen lisäksi diplomi osoituksena
ympäristöystävällisen energian käytöstä. ESEn ympäristöystävällinen
sähkön tuotanto jakautui seuraavasti: tuulivoima (0,3 %), vesivoima
(13,5 %) ja puupohjaisilla polttoaineilla tuotettu (86,2 %). ESEn käyttämä puupolttoaine on haketta, metsähaketta, kantoja, kuorta, purua ja
murskattua kierrätyspuuta.
Sähkönhankinta
Sähkön kokonaishankinta oli 323 GWh. Hankitusta sähköstä ostettiin osakkuustoimittajilta noin 26 GWh. Sähköpörsseistä ja muilta
ulkopuolisilta toimittajilta ostettiin noin 42 GWh. Pursialan voimalaitos
tuotti noin 255 GWh.
Julkinen 8 %
Maatalous 1 %
Sähkön hankinta
(Kokonaishankinta 323 GWh)
Ostot Pursialan voimalaitokselta
255 GWh
Ostot sähköporssistä ja
ulkopuolisilta toimittajilta
41,9 GWh
Ostot osakkuusvoimalaitoksilta
26,1 GWh
Sähkön toimitus
(Kokonaishankinta 323 GWh)
Kokonaishankinta ESEn alueen
vähittäismyyntiin 237 GWh
Kokonaishankinta ESEn alueen
ulkopuoliseen sähkönmyyntiin
81 GWh
Pörssimyynti 5 GWh
13
Lämpöliiketoiminta myy kaukolämpöä Mikkelin kaupungin alueella
olevan kaukolämpöverkon asiakkaille. Kaukolämpöverkolla on
pituutta noin 183 km ja asiakkaita noin 2.000.
Kaukolämmön kysyntä kasvoi merkittävästi vuonna 2010. Osan kasvusta selitti kylmä talvi.
14
TILIKAUDELLA
Lämmönmyynti
Vuonna 2008 käynnistettyä kaukolämmön markkinointia jatkettiin
vuoden 2010 aikana hieman toteutustapaa muuttaen ja tuloksena
saatiin varsin hyvä liittymistulos kaukolämpöputkiston varsilla olevissa
kiinteistöissä.
Lämmöntarveluku Mikkelissä oli 5286. Se vauhditti lämmönmyynnin
ennätykselliseen 431,8 GWh:n tasoon. Lämmön myynti kasvoi edellisestä vuodesta 57,8 GWh.
Kaukolämpöasiakkaiksi liittyi vuoden aikana uutta 45 kiinteistöä.
Kaukolämpöasiakkaita oli vuoden lopussa 2060 kpl, ja lämpöasiakkaiden lämmitettävä rakennustilavuus kasvoi 216 674 rakennuskuutiolla.
Kokonaisuudessaan lämmitettävä rakennustilavuus oli vuodenvaihteessa 9.7 miljoonaa rakennuskuutiota.
Lämmönhankinta
Lämpöä hankittiin yhteensä 470,7 GWh, josta voimalaitoksen tuotannoksi kertyi 462,6 GWh. Erillisten lämpökeskusten tuotannon osuus oli
8,1 GWh.
Arto Salmela, liiketoimintajohtaja
Lämmön hankinta
(Kokonaishankinta 470,7 GWh))
Osto voimalaitokselta 462,6 GWh
Lämpökeskukset 8,1 GWh
Lämmön toimitus
(Kokonaistoimitus 470,7 GWh)
Asuintalot 207,6 GWh
Toimistorakennukset 99,8 GWh
Investoinnit
Kaukolämpöinvestointeihin käytettiin yhteensä noin 688 143 € ja kaukolämpöverkon saneerauksiin noin 235 192 €. Liittymismaksutuloja
kertyi noin 832 295 €.
Muut asiakkaat 79,1 GWh
Teollisuus 45,3 GWh
Häviöt 38,9 GWh
Kaukoluettavat mittarit
Yhtiössä on tavoitteena saada kaikki kaukolämmön asiakasmittalaitteet uusittua kaukoluentaa varten vuoteen 2014 mennessä. Kaukoluettavia mittareita on vuoden 2010 lopussa käytössä 1013, mikä
vastaa 49,3 %:a koko asiakasmäärästä.
15
Voimaliiketoiminta
Voimaliiketoiminta vastaa ESEn sähkön ja kaukolämmön tuotannosta
Pursialan voimalaitoksissa, jotka tuottavat yhteistuotannossa sähköä ja lämpöä.
Lisäksi uudempi voimalaitos voi tuottaa myös lauhdesähköä. Polttoaineena
kattiloissa voi käyttää 70 % puuta ja 30 % turvetta. Voimalaitoksen lämpöteho
on 125 MW ja sähköteho 62 MW. Laitokset on rakennettu vuosina 1990 ja 2005.
Voimaliiketoiminnalla on myös teollisuuden kanssa yhteistyösopimuksia,
joilla myydään höyryä ja lämpöä teollisuusprosessien käyttöön.
Pursialan lämpövoimala käyttää polttoaineenaan mm. metsähaketta.
16
TILIKAUDELLA
Sähkön ja lämmön tuotanto
Voimalaitosten sähkön tuotanto oli kertomusvuonna 255,2 GWh.
Kaukolämmön tuotanto voimalaitoksilla ja turvelämpökeskuksella
oli 469,8 GWh. Sähkön markkinahinta oli talvikaudella sekä vuoden
loppupuolella melko korkea. Tämän seurauksena omaa tuotantoa
myytiin myös pörssiin. Lähes kaikki tarvittava kaukolämpö tuotettiin voimalaitoksella. Vuosi oli astepäiväluvulla mitattuna normaalia
kylmempi. Tämän seurauksena kaukolämmön ja vastapainesähkön
tuotanto oli budjetoitua enemmän.
Lisäksi tuotettiin 63,6 GWh teollisuuslämpöä ja -höyryä. Voimalaitoksen käytettävyys (tgdE) oli Pursiala 1:n osalta 99,9 % ja Pursiala 2:n osalta
99,4 %.
Timo Leppänen, voimalaitosjohtaja
vuosille 2008 – 2012. Vuodelle 2010 myönnetyt päästöoikeudet
riittivät kattamaan sähkö- ja kaukolämpötuotannon aiheuttamat
päästöt. Valmistelussa on tulevan päästökauppakauden laki
vuosille 2013–2020.
Tämän perusteella näyttäisi siltä, että ilmaisia päästöoikeuksia saadaan
rajoitetusti vain kaukolämmön tuotantoon. Muut tarvittavat päästöoikeudet joudutaan hankimaan markkinoilta.
Sähkön- ja lämmöntuotanto
(Kokonaistuotanto 816,9 GWh)
Kaukolämmöntuotanto 462,6 GWh
Sähkön tuotanto 255,2 GWh
Polttoaineiden hankinta
Polttoaineiden hankinta oli kuluneena vuotena normaalia verrattuna
edelliseen vuoteen. Turvetta saatiin tuotettua normaali määrä. Lisäksi
tehtiin turpeen toimituksesta turvavarastosopimus, jolla varmistetaan
turpeen toimitusta huonona turvetuotantovuotena.
Tuleville vuosille erityisesti metsähakkeen hankintaa on tehostettu
yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa. Lisäksi Venäjältä ostettiin
hakkuuoikeuksia, ja hakkuut omista metsistä alkoivat keväällä. Metsähakkeen toimitukset alkavat näistä hakkuista ensi vuonna. Sahojen
rimahakkeen toimitusta Venäjältä on jatkettu kuten myös yhteistyötä
Mikkelin ympäristön sahojen kanssa.
Teollisuuslämpö 60,6 GWh
Sähkön omakäyttö 29,6 GWh
Lämmön omakäyttö 8,9 GWh
Puupolttoaineiden jakauma
(Yhteensä 728,5 GWh)
Metsähake 439,8 GWh
Teollisuuden sivutuotteet 285,5 GWh
Kierrätyspuu 3,1 GWh
Puun osuus polttoaineista oli 62,8 % ja turpeen sekä kivihiilen osuus
oli 36,8 %. Öljyn osuus voimalaitoksen polttoaineista oli vain 0,4 %.
Puupolttoaine on metsäteollisuuden sivutuotteita, metsähaketta ja
kierrätyspuuta.
Teollisuuslämmön ja –höyryn myynti
Teollisuuslämpöä ja -höyryä toimitettiin kuudelle Mikkelin ja sen
ympäristön teollisuuslaitokselle. Kattilalaitosten käyttöä valvotaan ja
ohjataan Pursialan voimalaitoksen valvomosta. Päivittäinen huolto ja
kunnossapito tehdään voimaliiketoiminnan huoltomiesten toimesta.
Polttoaineiden käyttö
(Voimaliiketoiminta, kaikki 1134,6 GWh)
Puupolttoaineet 728,5 GWh
Turve 395,3 GWh
Öljy 9,3 GWh
Hiilidioksidipäästöt
Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt hiilidioksidipäästöoikeudet
Kivihiili 1,5 GWh
17
ESE-Verkko Oy
ESE-Verkko Oy vastaa sähkönsiirrosta omalla verkkoalueellaan.
Yhtiöllä on sähköverkkoa noin 1.000 km ja asiakkaita noin 23.500.
Sähkönsiirto jakelualueella
(355 GWh)
Siirretty sähkömäärä jakelualueella
(Kokonaissiirto 355 GWh)
Sähkönsiirto kantaverkosta 31%
Sähkönsiirto Pursialan
voimalaitokselta 69%
20 kV ja 110 kV asiakkaille 84 GWh
0,4 kV asiakkalille 260 GWh
Häviöt 11 GWh
18
TILIKAUDELLA
Yhtiön toiminnasta
ESE-Verkko Oy vastaa sähkönjakelusta omalla sähköverkkolupa-alueellaan. Yhtiö rakentaa ja ylläpitää sähkönjakeluverkkoa, johon on liitetty n. 23 500 käyttöpaikkaa. Jakeluverkon pituus on lähes 1 000 km
ja siihen kuuluu seitsemän 110 kV sähkö- ja kytkinasemaa ja kolme 20
kV kytkinasemaa.
Sähkön siirtomäärä oli 355 GWh (342,5 GWh vuonna 2009). Yhtiö on
investoinut viime vuosina voimakkaasti 110 kV verkkoon ja sähköasemiin. Lähivuosien suurin lisäinvestointi on kaukoluettavien mittareiden hankinta vuoden 2013 loppuun mennessä.
Hinnankorotus
Yhtiö korotti sähkön siirtohintojaan 1.2.2010 alkaen 15,4 % ja tämä
korotus koski kaikkia hintoja. Kyseisellä hinnankorotuksella katetaan
mittavia sähköverkkoon viime vuosina tehtyjä investointeja.
Verkon rakennus, perusparannus ja kunnossapito
Verkon rakennus keskittyi Mikkelin torin ympäristöön, jossa rakennettiin uusi 20 kV maanalainen kytkinlaitos toriparkin yhteyteen ja jatkettiin 20 kV kaapeliverkon ja muuntamoiden uusintaa.
Koko rakennustyömaan aikataulut muuttuivat niin, että kaikkia
sähköverkon töitä ei pystytty tekemään valmiiksi. Toriparkin kytkinlaitos otettiin jännitteiseksi joulukuussa ja se valmistuu kokonaan
vuoden 2011 alussa. Toriparkkiin Suojalammen sähköasemalta tuleva
suora syöttöyhteys ja valokuituyhteys ovat käytössä. Uudet yhteydet
Siekkilän sähköasemalle valmistuvat kesällä 2011. Toriparkin toinen
muuntamotila valmistuu keväällä 2011 ja kaapelointityöt etelän suuntaan jatkuvat kesällä 2011. Näiden yli kaksi miljoonaa euroa maksavien
töiden jälkeen keskusta-alueen jakelu varmentuu ja voimme käyttää
nykyistä pienempiä syöttöalueita ja useita syöttösuuntia.
Koko 20 kV ilmajohtoverkko raivattiin perusteellisesti kesällä. Urakkaan kuului johtoaukon pohjan raivaus ja runsas reunapuiden poisto.
Raivauksen ansiosta selvisimme vähäisillä häiriöillä vuoden 2011 alun
tykkylumikaudesta. Kesällä Savossa ja Etelä-Karjalassa riehuneet, laajoja
sähköhäiriöitä aiheuttaneet myrskyt, eivät osuneet jakelualueellemme.
Kaukoluettavat mittarit
Vuoden aikana asennettiin 5 500 kaukoluettavaa mittaria kerros- ja
rivitalojen yhteismittauskeskuksiin. Vuoden lopussa oli asennettuna
n. 16 000 kaukoluettavaa mittaria. Määrä on lähes 70 % kaikista mittauspisteistä. Omakotitalojen ja muiden yksittäiskohteiden kaukoluettavat
mittarit asennetaan vuosina 2012 ja 2013.
Risto Kosunen, toimitusjohtaja
TILIKAUDEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEEN
Risto Kosunen nimitettiin yhtiön toimitusjohtajaksi 18.1.2011.
Arvio tulevasta kehityksestä
ESE-Verkon toiminta jatkuu perusteiltaan ennallaan omaa verkkoaluetta kehittäen. Välttämättömät siirtoverkko- ja sähköasemainvestoinnit on nyt toteutettu. Parin seuraavan vuoden aikana suuri osa
jakeluverkon saneeraustöistä tehdään jakelumuuntamoilla. Kahden
seuraavan vuoden aikana käytetään investointeihin yli kaksi miljoonaa
euroa vuodessa, koska tällöin valmistuu mittareiden vaihto kaukoluettaviksi.
Energiamarkkinavirasto valvoo sähköverkkotoimintaa ja uusi valvontajakso alkaa 2012. Uutta valvontajaksoa koskevat päätökset ovat
valmistelussa ja muutokset valvonnan ehdoissa voivat vaikuttaa
merkittävästi yhtiön toimintaan.
Hallinto
ESE-Verkon yhtiökokous valitsi 20.5.2010 hallitukseen jatkamaan sähköasentaja Paavo Barckin (puheenjohtaja), asianajaja Antti Suhosen
sekä toimitusjohtaja, yMBA Markku Kakriaisen. Ylimääräisessä yhtiökokouksessa 22.12.2010 hallitusta täydennettiin valitsemalla hallitukseen toimitusjohtaja Erkki Karppanen.
Tilintarkastajana on toiminut Oy Audiator Yhtiötarkastus Ab / UllaMaija Lakonen KTM, JHTT.
Yhtiön toimitusjohtajana toimi Jussi Malkamäki 20.5.2010 asti, jonka
jälkeen toimitusjohtajan tehtävää hoiti väliaikaisesti käyttöpäällikkö
Risto Kosunen. Yhtiön palveluksessa oli tilikauden aikana keskimäärin
13 henkilöä (13 vuonna 2009).
Talous
ESE-Verkon liikevaihto vuonna 2010 oli 8,1 milj. euroa (7,3 milj. euroa
vuonna 2009). Liikevaihto kasvoi sekä kasvaneen siirtomäärän että
korotetun siirtohinnan johdosta.
Yhtiö teki investointeja noin 3 milj. eurolla ja ne rahoitettiin tulorahoituksella sekä lainalla konsernikassasta. Liittymismaksuja kertyi 78.160
euroa (259.000 euroa vuonna 2009). Yhtiön omavaraisuusaste oli
38,2% (35,3% vuonna 2009).
19
ESE-Tekniikka Oy
ESE-Tekniikka Oy:llä on sähköasennusliiketoimintaa, ulkovalojen
huoltotoimintaa sekä lämmönmyyntiä aluelämpökeskuksista.
ESE-Tekniikka on ollut mukana Mikkelin hallitustorin toriparkin sähköasennustöissä.
20
TILIKAUDELLA
Tilikauden aikana liiketoiminnot ovat säilyneet muuttumattomina.
Asennustoiminnassa merkittävimpänä työkohteena on ollut Mikkelin
hallitustorin toriparkkityömaa ja siihen liittyen Hallituskadun ja Mannerheimintien sähköverkko-, katu- ja liikennevalojärjestelyt. Töiden
viimeistely jatkuu vielä alkaneella tilikaudella. Muita isompia asennuskohteita olivat katuvaloasennukset TV5:n Visulahden uusien tiejärjestelyjen yhteydessä, Yhdystien valaistuasennukset Kalevankankaalla
sekä ESE-Verkon muuntamosaneeraukset Mikkelin kaupunkiverkossa.
Pienempiä kertaluontoisia asennustöitä on tehty isoille ja pienille
asiakkaille kymmenittäin. Olimme mukana myös myrskytuhojen korjaustalkoissa Imatran suunnalla.
Sopimusten mukainen katu- ja liikennevalohuolto on tehty ennakkosuunnitelmien mukaisesti. Yleinen energian säästäminen ja valtiovallan toimenpiteet ovat lisänneet muutoksen tarvetta katuvaloverkossa. Vuoden lopulla aloitettiin katuvalojen vanhojen lamppujen ja
valaisimien korvaaminen energiaystävällisemmillä ratkaisuilla. Tämä
työ on vasta alussa ja sitä riittää vielä tuleville vuosillekin. Muutoinkin ikääntyvä katuvaloverkko tarjoaa jatkuvasti enemmän huolto- ja
viankorjauskeikkoja.
Edeltäviin vuosiin verrattuna kylmä viime vuosi toi ennakoitua paremman tuloksen lämpötoiminnassa. Lisäksi onnistuimme ennakkohuollolla ja paremmalla polttoaineella vähentämään merkittävästi lämpölaitosten toimintahäiriöistä johtuneita hälytyskäyntejä. Merkittävä
uudistus oli Mikkelin Pesulan ykköskattilan polttimen ja polttotekniikan uusiminen. Tällä toimenpiteellä oli myös merkityksensä hälytyskäyntien määrän pienenemiseen.
Arto Nieminen, toimitusjohtaja
Arvio tulevasta kehityksestä
Alkaneella tilikaudella yrityksen toiminta jatkuu ennallaan. Uutta
liiketoimintaa haetaan asennus-, huolto- ja lämpötoiminnan lisäksi
uusista lämmitysmuodoista. ESE-konsernin uudistuva strategia asettaa suuntaviivoja myös ESE-Tekniikka Oy:n toiminnalle.
Hallinto
ESE-Tekniikan yhtiökokous 28.4.2010 valitsi yhtiön hallitukseen sähköasentaja Paavo Barckin (puheenjohtaja), maanviljelijä Mauri Ruuthin ja
yrittäjä / tj. Jyrki Peltosen.
Tilintarkastajana on toiminut Oy Audiator Yhtiötarkastus Ab/UllaMaija Lakonen KHT, JHTT. Yhtiön toimitusjohtaja on Arto Nieminen.
Yhtiön palveluksessa oli tilikauden aikana keskimäärin 10 henkilöä
(10 henkilöä vuonna 2009).
Talous
Päättyneellä tilikaudella ESE-Tekniikka ylitti 2 milj. euron liikevaihdon,
liikevaihdon ollessa 2,03 milj. euroa (1,92 milj. euroa vuonna 2009).
Budjetoitu liikevaihto ylittyi noin 35.000 eurolla. Voitto ennen satunnaisia kasvoi 134 % ollen ollen 209.600 euroa.
ESE-TEkniikan
käytetyt polttoaineet
(13,9 GWh )
Liikevaihdon
jakauma
(2031,3 tuhatta euroa)
Olennaiset tapahtumat tilikauden
päättymisen jälkeen
Tilikauden päättymisen jälkeen ei yrityksen toiminnassa ole tapahtunut olennaista muutosta. Vuoden pari ensimmäistä kuukautta ovat
perinteisesti vuoden hiljaisinta aikaa. Silloin viimeistellään kesken
olevia töitä. Myös henkilöstön koulutus on tarkoituksenmukaisinta
järjestää vuoden alussa.
Hake 52 %
Puupelletti 8 %
Asennustoiminta 49 %
Raskasöljy 31 %
Kevytöljy 9 %
Lämpö ja höyry 39 %
Huoltopalvelut 12 %
21
1.1.—31.12.2010
TULOSLASKELMA
Liikevaihto
Valmistus omaan käyttöön
konserni
konserni
emoyhtiö
emoyhtiö
2010
2009
2010
2009
49 987 505,27
46 424 167,89
40 176 346,49
38 447 757,27
546 591,29
500 507,04
135 546,81
211 738,01
1 074 847,88
853 561,19
1 734 231,58
1 574 328,73
Ostot tilikauden aikana
23 086 272,14
23 807 746,26
21 487 521,29
22 341 630,42
Varastojen lisäys
-1 719 102,49
-936 483,44
-1 585 345,80
-923 531,88
2 556 612,76
1 977 659,29
2 080 251,55
1 835 968,86
4 361 953,54
3 798 523,98
3 084 374,01
2 842 933,21
Eläkekulut
818 868,71
839 107,79
591 240,19
659 567,70
Muut henkilösivukulut
192 750,27
278 010,88
136 779,17
217 327,50
Liiketoiminnan muut tuotot
Kulut:
Aineet, tarvikkeet ja tavarat:
Ulkopuoliset palvelut
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Suunnitelman mukaiset poistot
8 577 447,73
7 530 229,27
6 633 851,88
5 760 277,31
Liiketoiminnan muut kulut
3 984 294,53
2 629 407,42
2 883 230,16
2 172 960,96
41 859 097,19
39 924 201,45
35 311 902,45
34 907 134,08
9 749 847,25
7 854 034,67
6 734 222,43
5 326 689,93
Liikevoitto
Rahoitustuotot ja -kulut:
Muut rahoitustuotot
85 697,45
84 381,24
114 610,46
145 978,29
3 320 170,60
3 680 256,29
2 890 884,71
3 183 226,16
-3 234 473,15
-3 595 875,05
-2 776 274,25
-3 037 247,87
6 515 374,10
4 258 159,62
3 957 948,18
2 289 442,06
Satunnaiset tuotot
0,00
0,00
1 390 000,00
1 578 000,00
Satunnaiset kulut
0,00
0,00
0,00
0,00
6 515 374,10
4 258 159,62
5 347 948,18
3 867 442,06
0,00
0,00
-1 479 163,91
0,00
-1 089 258,83
-1 028 754,93
-1 008 341,07
-1 006 685,30
-668 686,96
-92 313,27
0,00
0,00
4 757 428,31
3 137 091,42
2 860 443,20
2 860 756,76
Muut rahoituskulut
Voitto ennen satunnaisia eriä
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja
Poistoeron muutos
Välittömät verot
Laskennallisen verovelan osuus
Tilikauden voitto
22
1.1.—31.12.2010
TASE - VASTAAVAA
konserni
2010
konserni
2009
emoyhtiö
2010
emoyhtiö
2009
637 455,65
343 449,00
819 411,75
555 101,52
707 819,15
523 197,94
43 812 542,42
48 239 747,95
898 972,82
1 630 979,37
95 105 440,50
522 636,34
49 345 547,95
44 697 723,20
967 054,58
536 499,38
96 069 461,45
256 842,47
29 117 263,28
39 494 167,37
885 945,07
270 198,81
70 024 417,00
256 842,47
29 752 311,94
41 762 805,86
953 560,15
51 492,41
72 777 012,83
0,00
123 765,37
1 789 230,35
330 720,36
2 243 716,08
0,00
123 765,37
1 626 777,38
334 187,14
2 084 729,89
1 868 562,99
123 765,37
1 789 230,35
802 060,36
4 583 619,07
1 258 402,99
123 765,37
1 626 777,38
805 527,14
3 814 472,88
98 330 061,23
98 973 603,09
75 163 137,59
77 299 304,86
6 393 208,82
4 499 521,38
6 041 301,19
4 455 955,39
93 743,21
0,00
93 743,21
84 154,48
0,00
84 154,48
79 725,30
0,00
79 725,30
84 154,48
0,00
84 154,48
13 237 613,49
0,00
2 266 462,84
485 771,59
719 853,32
16 709 701,24
11 677 978,02
0,00
1 403 468,45
775 263,89
92 633,56
13 949 343,92
12 489 972,47
4 388 019,07
2 057 278,69
484 538,31
125 035,22
19 544 843,76
11 211 430,51
2 037 566,47
1 386 991,72
772 283,20
63 827,66
15 472 099,56
23 196 653,27
18 533 019,78
25 665 870,25
20 012 209,43
121 526 714,50
117 506 622,87
100 829 007,84
97 311 514,29
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet
Konserniliikearvo
Aineelliset hyödykkeet
Maa-alueet
Rakennukset ja rakennelmat
Koneet ja kalusto
Muut aineelliset hyödykkeet
Keskeneräiset työt
Aineelliset hyödykkeet yhteensä
Sijoitukset
Osuudet saman konsernin yrityksissä
Osuudet omistusyhteysyrityksissä
Muut osakkeet ja osuudet
Pääomalainas./pitkäaik.sij.
Sijoitukset yhteensä
Pysyvät vastaavat yhteensä
Vaihtuvat vastaavat
Vaihto-omaisuus
Aineet ja tarvikkeet
Saamiset
Pitkäaikaiset
Muut saamiset
Konserniyhtiöiltä
Lyhytaikaiset
Myyntisaamiset
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Muut saamiset
Siirtosaamiset
Rahat ja pankkisaamiset
Vaihtuvat vastaavat yhteensä
Vastaavaa yhteensä
23
1.1.—31.12.2010
TASE - VASTATTAVAA
konserni
2010
konserni
2009
emoyhtiö
2010
emoyhtiö
2009
5 045 637,79
8 577 584,25
13 442 093,92
4 757 428,31
31 822 744,27
5 045 637,79
8 577 584,25
13 160 939,45
3 137 091,42
29 921 252,91
5 045 637,79
8 577 584,25
137 274,15
2 860 443,20
16 620 939,39
5 045 637,79
8 577 584,25
136 517,39
2 860 756,76
16 620 496,19
12 206 934,77
10 727 770,86
Vastattavaa
OMA PÄÄOMA
Osakepääoma
Vararahasto
Edellisten tilikausien voitto
Tilikauden voitto
Oma pääoma yhteensä
TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen
Liittymismaksut
Lainat rahoituslaitoksilta
Muut velat
Laskennallinen verovelka
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä
Lyhytaikainen
Ostovelat
Velat saman konsernin yrityksille
Muut velat
Siirtovelat
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä
Vastattavaa yhteensä
24
8 751 049,48
43 390 769,86
14 329 776,95
5 266 676,27
71 738 272,56
7 840 593,82
44 898 822,79
14 295 973,75
4 597 989,32
71 633 379,68
6 973 835,82
36 093 457,36
14 295 973,75
0,00
57 363 266,93
6 141 540,16
36 405 962,04
14 295 973,75
0,00
56 843 475,95
6 522 058,86
4 376 737,78
0,00
5 583 352,73
1 483 548,30
17 965 697,67
6 014 111,97
4 441 838,61
0,00
4 235 653,86
1 260 385,84
15 951 990,28
5 312 504,68
3 457 292,47
179 743,59
4 626 590,80
1 061 735,21
14 637 866,75
4 791 037,37
3 713 722,70
140 490,68
3 533 169,48
941 351,06
13 119 771,29
121 526 714,50
117 506 622,87
100 829 007,84
97 311 514,29
1.1.—31.12.2010
RAHOITUSLASKELMA
konserni
konserni
emoyhtiö
emoyhtiö
1.1.-31.12.2010
1.1.-31.12.2009
1.1.-31.12.2010
1.1. - 31.12.2009
Liikevoitto
9 749 847,25
7 854 034,67
6 734 222,43
5 326 689,93
Oikaisut liikevoittoon
8 577 447,73
7 530 229,27
6 633 851,88
5 760 277,31
Käyttöpääoman muutos
-2 575 832,56
-5 768 706,39
-3 160 856,07
-2 202 748,89
Maksetut korot ja maksut
-3 320 170,60
-3 680 256,29
-2 890 884,71
-3 183 226,16
0,00
0,00
0,00
0,00
Liiketoiminnan rahavirta
Saadut osingot
Saadut korot
85 697,45
84 381,24
114 610,46
145 978,29
Maksetut verot
-1 138 659,03
-1 028 754,93
-1 057 741,27
-1 006 685,30
Liiketoiminnan rahavirta (A)
11 378 330,24
4 990 927,57
6 373 202,72
4 840 285,18
Investointien rahavirta
-7 508 629,25
-8 764 567,86
-3 728 538,44
-6 740 088,00
Investoinnit muihin sijoituksiin
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin
-158 986,19
-111 020,85
-769 144,19
-111 020,85
Liittymismaksut
910 455,66
1 099 996,90
832 295,66
840 907,30
-6 757 159,78
-7 775 591,81
-3 665 386,97
-6 010 201,55
Investointien rahavirta (B)
Rahoituksen rahavirta
Pitkäaikaiset saamiset, lisäys(-), vähennys(+)
Pitkäaikaisten lainojen nostot
-9 588,73
28 880,38
4 429,18
28 880,38
5 000 000,00
11 200 000,00
5 000 000,00
9 000 000,00
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut
-6 124 361,97
-5 078 323,21
-4 791 037,37
-4 308 769,03
Maksetut osingot
-2 860 000,00
-3 566 000,00
-2 860 000,00
-3 566 000,00
Rahoituksen rahavirta (C)
-3 993 950,70
2 584 557,17
-2 646 608,19
1 154 111,35
627 219,76
-200 107,07
61 207,56
-15 805,02
Rahavarojen muutos (A+B+C)
Rahavarat 1.1.
92 633,56
292 740,63
63 827,66
79 632,68
719 853,32
92 633,56
125 035,22
63 827,66
Lyhytaikaisten liikesaamisten lisäys(-), vähennys(+)
-2 365 868,48
-2 340 220,64
-2 572 138,42
1 177 188,79
Vaihto-omaisuuden lisäys(-), vähennys(+)
-1 417 962,46
-936 483,44
-1 585 345,80
-923 531,88
Lyhytaikaisten velkojen lisäys(+), vähennys(-)
1 207 998,38
-2 492 002,31
996 628,15
-2 456 405,80
-2 575 832,56
-5 768 706,39
-3 160 856,07
-2 202 748,89
Rahavarat 31.12.
Käyttöpääoman muutos:
25
LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEEN 31.12.2010
1. TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT
1.1 Arvostusperiaatteet
1.1.1 Pysyvien vastaavien arvostaminen
Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman
mukaisten poistojen perusteet:
• Kuluvan käyttöomaisuuden poistojen määrittämiseen on
käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa.
• Poistoaikoja ja poistosuunnitelmaa on tarkastettu vastaamaan hyödykkeiden taloudellista pitoaikaa.
• Vuosipoistoja on muutettu verrattuna edelliseen tilikauteen.
Poistomenetelmä on tasapoisto. Poistoajat, jotka perustuvat arvioituihin taloudellisiin käyttöaikoihin ovat seuraavat:
Omaisuusryhmä Poistoaika (vuosia)
5
15 – 40
Tuotannolliset koneet ja laitteet
5 – 30
Muut koneet, laitteet ja kalusto
3–6
1.1.2 Vaihto-omaisuuden arvostaminen
Vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoon tai sitä alhaisempaan hankinta-arvoon.
1.1.3 Rahoitusvälineiden arvostaminen
Koronvaihtosopimuksilla on vaihdettu yhtiön rahalaitoslainojen vaihtuva korko kiinteäksi koroksi ja korkokatoilla on suojattu laina korkojen
nousulta. Velat on arvostettu nimellisarvoon. Koronvaihtosopimuksia
ei ole kirjattu taseeseen, mutta niistä aiheutuneet kulut ovat tuloslaskelman korkokuluissa.
1.1.4 Johdannaissopimusten arvostaminen
Suojaamistarkoituksessa tehtyjen johdannaissopimusten arvonmuutoksia ei ole käsitelty tulosvaikutteisesti, vaan niistä realisoituvat
voitot/tappiot kirjataan tulokseen samalle jaksolle niillä suojattujen
fyysisten sopimusten kanssa. Muussa kuin suojaamistarkoituksessa
tehtyjä sopimuksia ei ole.
1.1.5 Eläkkeiden kirjaaminen
Yhtiön henkilökunnan eläketurva on hoidettu Kuntien eläkevakuutuksen toimesta. Eläkemenot kirjataan kuluksi kertymisvuonna. Yhtiöllä
on eläkevastuu yhdestä entisestä työntekijästä, jonka eläkettä varten
tehdään tilinpäätökseen varaus oletettavissa olevan eliniän mukaan.
1.1.6 Laskennallisten verojen kirjaaminen
Laskennallinen verovelka on laskettu verotuksen ja tilinpäätöksen
26
väliaikaisille eroille käyttäen tilinpäätöshetkellä vahvistettua seuraavien vuosien verokantaa. Taseeseen sisältyy laskennallinen verovelka
kokonaisuudessaan.
1.2 Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet
1.2.1 Konsernitilinpäätöksen laajuus
Vuodelta 2010 on laadittu konsernitilinpäätös, joka sisältää emoyhtiö
Etelä-Savon Energia Oy:n ja 100 % tytäryhtiöiden ESE-Tekniikka Oy:n,
ESE-Verkko Oy:n, Huippuenergia Oy:n, Kiinteistö Oy Korjaamonkatu
3:n, OOO ESE:n ja OOO Russkij Les:n tilinpäätöstiedot. Osakkuusyhtiöitä ei ole yhdistelty konsernitilinpäätökseen, koska niiden vaikutus
konsernin tulokseen ja taloudelliseen asemaan on vähäinen.
1.2.2 Sisäinen osakkeenomistus
Konsernitilinpäätös on laadittu hankintamenomenetelmällä. Tytäryhtiön OOO Russkij Les:n hankintamenon ja hankittua osuutta vastaavan oman pääoman ero on kirjattu konserniaktiivaksi. Se poistetaan
10 vuodessa, viimeinen osuus v. 2019.
1.2.3 Sisäiset liiketapahtumat ja katteet
Konsernin sisäiset liiketapahtumat, keskinäiset saamiset ja velat
samoin kuin sisäinen voitonjako on eliminoitu.
1.2.4 Muuntoerot
OOO ESE:n ja OOO Russkij Les:n tuloslaskelma ja tase on muutettu
EKP:n vuoden 2010 keskikurssilla 40,2629. Muuntamisessa syntyneet
kurssierot ovat konsernin sidotussa omassa pääomassa.
2. TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT
2.1 Liikevaihdon jakauma toimialoittain
2010
emoyhtiö
15 022 018,32
20 772 595,13
Muu liiketoiminta
4 381 733,04
40 176 346,49
2009
emoyhtiö
18 145 269,17
17 689 380,64
2 613 107,46
38 447 757,27
Valmistus omaan käyttöön muodostuu itse valmistetuista aktivoiduista investointimenoista, joista suurimpia kohteita ovat voimalaitoksen koneet ja laitteet 0,05 milj. euroa ja kaukolämpöverkko 0,05 milj.
euroa.
2.2 Liiketoiminnan muut tuotot
Liiketoiminnan muut tuotot koostuvat pääosin konsernipalveluista 0,7
milj. euroa ja sähköntuotannontuesta 0,7 milj. euroa.
2.3 Henkilöstön lukumäärä ja henkilöstökulut
Konsernin palveluksessa oli tilikauden aikana keskimäärin
Toimihenkilöitä
Työntekijöitä
Yhteensä
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Eläkekulut
Yhteensä
2010
konserni
57
39
96
2009
konserni
53
33
86
2010
emoyhtiö
49
24
73
2009
emoyhtiö
43
20
63
2010
konserni
4 361 953,54
818 868,74
192 750,27
5 373 572,55
2009
konserni
3 798 523,98
839 107,79
278 010,88
4 915 642,65
2010
emoyhtiö
3 084 374,01
591 240,19
136 779,17
3 812 393,37
2009
emoyhtiö
2 842 933,21
659 567,70
217 327,50
3 719 828,41
2010
konserni
284 810,05
36 150,64
2009
konserni
280 538,81
24 011,00
2010
emoyhtiö
29 863,16
2009
emoyhtiö
21 149,30
Johdon palkat ja palkkiot
Toimitusjohtajat
Hallituksen jäsenet
Yhtiön toimitusjohtajalta, hallituksen jäseniltä ja lähipiiriltä ei ole lainasaamisia eikä yhtiö ole antanut sitoumuksia heidän puolestaan.
2.4 Poistot ja arvonalentumiset
Konserniliikearvon poisto on sisällytetty konsernituloslaskelmassa kohtaan poistot ja arvonalentumiset. Konserniliikearvo poistetaan 10 vuodessa. Konserniliikearvo on muodostunut tytäryhtiö OOO Russkija Les:n ostamisesta. Tytäryhtiöllä on ostettaessa ollut hakkuuoikeuksia Venäjällä 49
vuodeksi, joten yhtiöllä on tulontuottokykyä tulevaisuudessa.
Konserniliikearvon poisto
2010
konserni
38 165,96
2009
konserni
-
2010
emoyhtiö
332 908,30
134 313,65
257 768,54
217 192,40
2009
emoyhtiö
281 304,43
138 534,70
277 635,68
157 224,07
2010
konserni
2009
konserni
2010
emoyhtiö
2009
emoyhtiö
7 278,78
10 383,00
2 732,10
7 549,50
8 975,00
9650
0
9 650,00
2.5 Liiketoiminnan muut kulut
Liiketoiminnan muiden kulujen olennaiset erät
Atk-kulut
Mainos- ja markkinointikulut
Vakuutuskulut
Laki ja konsultointikulut
2.6 Tilintarkastajien palkkiot
Oy Audiator Ab
Tilintarkastuspalkkiot
PricewaterhouseCoopers Oy
Tilintarkastuspalkkiot
27
2.7 Rahoitustuotot ja kulut
2010
konserni
2009
konserni
2010
emoyhtiö
2009
emoyhtiö
0
0
0
0
0
0
0
0
0
85 697,45
85 697,45
0
84 381,24
84 381,24
29 418,76
85 191,70
114 610,46
62 012,35
83 965,94
145 978,29
Korkokulut ja muut rah.kulut
Saman konsernin yhteisölle
Muille
Rahoituskulut yhteensä
1 294 620,17
2 025 550,43
3 320 170,60
1 411 641,56
2 268 614,73
3 680 256,29
1 294 620,17
1 596 264,54
2 890 884,71
1 411 641,56
1 771 584,60
3 183 226,16
Rahoitustuotot ja kulut yht.
-3 234 473,15
-3 595 875,05
-2 776 329,89
-3 037 247,87
2010
emoyhtiö
361 400,00
696 341,27
2009
emoyhtiö
410 280,00
596 405,30
1 057 741,27
1 006 685,30
Tuotot muista pysyvien vast.
sijoituksista
Osinkotuotot
Muilta
Muut korkoja rahoitustuotot
Saman konsernin yhteisöltä
Muilta
Rahoitustuotot yhteensä
2.8 Satunnaiset erät
Satunnaisiin tuottoihin on kirjattu saadut konserniavustukset 1 390 000,00 euroa.
2.9 Tilinpäätössiirrot
Suunnitelman mukaisten ja verotuksessa tehtyjen poistojen
erotus
2010
emoyhtiö
2009
emoyhtiö
1 289 163,91
0,00
2010
konserni
2009
konserni
1 138 659,03
-619 286,96
519 372,07
1 028 754,93
-92 313,27
936 441,66
2.10 Tuloverot
Tuloverot satunnaisista eristä
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta
Laskennallisen verovelan muutos
Yhteensä
Tuloverot on eritelty liitetiedoissa, koska erät on yhdistelty tuloslaskelmassa.
28
3.1 Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet
Aineettomat oikeudet
Omaisuus tilikauden alussa
Hankintamenon lisäykset tilikaudella
Tilikauden suunnitelmapoistot
Hankintajäännös tilikauden lopussa suunnitelmapoistoin
Keskeneräiset työt 1.1.
Siirto käyttöomaisuuteen
Lisäys tilikaudella
Maa-alueet
Maa-alueet tilikauden alussa
Lisäykset tilikaudella
Siirto tase-erien kesken
Hankintamenojäännös tilikauden lopussa suunnitelmapoistoin
Poistoero 1.1.
Poistoeron lisäys/vähennys tilikaudella
Poistoero 31.12.
Kokonaispoistot tilikaudella
Hankintamenojäännös kokonaispoistojen jälkeen
Koneet ja kalusto
Siirto tase-erien kesken
Poistoero 1.1.
Poistoeron lisäys tilikaudella
Poistoero 31.12.
Kokonaispoistot tilikaudella
Hankintamenojäännös kokonaispoistojen jälkeen
2010
konserni
2010
emoyhtiö 2009
konserni
2009
emoyhtiö
819 411,75
74 194,96
-256 151,06
637 455,65
707 819,15
61 704,29
-214 421,92
555 101,52
999 217,41
115 191,07
-294 996,73
819 411,75
824 387,18
83 103,60
-199 671,63
707 819,15
0
0
1 928,00
1 928,00
0
0
1 928,00
1 928,00
22 807,26
-22 807,26
0
0
22 807,26
-22 807,26
0
0
522 636,34
561,6
523 197,94
256 842,47
0
256 842,47
522 636,34
0
522 636,34
0
256 842,47
0
256 842,47
49 292 859,45
2 686 105,51
-5 176 599,23
-2 989 822,61
43 812 542,42
29 752 311,94
959 508,37
0
-1 594 557,01
29 117 263,30
47 116 055,95
5 030 723,76
0
-2 853 920,26
49 292 859,45
27 550 276,10
3 677 613,25
0
-1 475 577,41
29 752 311,94
6 668 816,81
1 092 709,00
7 761 525,81
4 082 531,61
36 051 016,61
0
0
0
-1 594 557,01
29 117 263,30
6 313 765,77
355 051,04
6 668 816,81
-3 208 971,30
42 624 041,94
0
0
0
-1 475 577,41
29 752 311,94
536 499,38
-536 499,38
1 142 561,01
1 142 561,01
51 492,41
-51 492,41
62 841,64
62 841,64
732 328,88
-732 328,88
536 499,38
536 502,38
414 337,46
-414 337,46
51 492,41
51 492,41
44 750 411,70
3 576 129,32
5 176 599,23
-5 263 392,30
48 239 747,95
41 762 805,86
2 694 165,74
0
-4 757 257,87
39 699 713,73
45 404 573,74
3 665 867,92
0
-4 320 029,96
44 750 411,70
42 590 006,89
3 197 011,60
0
-4 024 212,63
41 762 805,86
11 015 757,48
1 479 163,91
12 494 921,39
-6 742 556,21
35 744 826,56
10 727 770,85
1 479 163,91
12 206 934,76
6 236 421,78
27 492 778,97
11 015 757,48
0
11 015 757,48
-4 320 029,96
33 734 654,22
10 727 770,85
0
10 727 770,85
4 024 212,63
31 035 035,01
29
Hankintamenon vähenn. tilikaudella
2010
konserni
0
0
486 490,36
486 490,36
2010
emoyhtiö 0
0
205 429,17
205 429,17
2009
konserni
113 188,23
-113 188,23
0
0
2009
emoyhtiö
27 006,31
-27 006,31
0
0
967 054,58
0
0
-68 081,76
898 972,82
953 560,15
0
0
-67 615,08
885 945,07
833 318,73
195 018,17
0
-61 282,32
967 054,58
819 357,62
195 018,17
0
-60 815,64
953 560,15
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
3.2 Aktivoidut kehittämismenot
Kehittämismenoihin on kirjattu kehittämistoiminnasta välittömästi aiheutuneita menoja ja ne poistetaan vaikutusaikanaan.
2010
2009
2010
konserni
konserni
emoyhtiö
Aktivoidut kehittämismenot
0,00
28 200,00
0,00
2009
emoyhtiö
28 200,00
3.3 Aktivoidut korkomenot
Vuonna 2005 valmistuneen Pursialan voimalaitoksen toisen yksikön hankintamenoon on aktivoitu rakennusaikaisia korkoja, joiden poistamaton
osa tase-erässä Rakennukset ja rakennelmat muodostuu seuraavasti:
2010
konserni
Aktivoitu tilikaudella
-
Aktivoituja korkomenoja poistamatta
982 378,13
2009
konserni
-
1 022 174,29
2010
emoyhtiö
-
982 378,13
2009
emoyhtiö
1 022 174,29
3.4 Osake-erittelyt
Nimi
Tytäryritykset:
Huippuenergia Oy, Mikkeli
ESE-Tekniikka Oy, Mikkeli
ESE-Verkko Oy, Mikkeli
Kiint. Oy Korjaamonk.3
OOO ESE
OOO ESE Ruskij Les
Omistusyhteysyritykset:
KS Energiavälitys Oy, Jyväskylä
Suomen Voimatieto Oy, Imatra
Koskienergia Oy, Mikkeli
Kiinteistö Oy Koppelonpesä,
Mikkeli
30
lukumäärä
omistusosuus
(kpl)
kirjanpitoarvo
(€)
oma pääoma
(€)
tilikauden tulos
(€)
15
100
2040
5350
100%
100%
100%
100%
100%
100%
2 522,82
100 000,00
1 029 075,46
101 600,00
25 204,71
610 160,00
1 868 562,99
2 056,37
305 178,54
1 133 709,53
209 781,46
20 617,82
106 387,71
-79
153 137,36
17 683,42
27 064,09
-43 682,73
-122 158,04
21
150
15
20%
21,74%
45%
10 765,37
15 000,00
45 000,00
17 323,36
82 249,24
100 005,26
0
1 450,97
0
26
50%
53 000,00
101 163,86
123 765,37
-1 452,36
Nimi
Osuudet muissa yrityksissä:
Propel Voima Oy, Uusikaupunki
Energiameklarit Oy, Helsinki
Misawa Homes of Finland Oy, Mikkeli
Etelä-Suomen Voima Oy / Olkiluoto
Kiinteistö Oy TeknoGraani, Mikkeli
Etelä-Suomen Voima Oy
Etelä-Suomen Voima Oy / Keljonlahti
KS Energiavälitys Oy / Keljonlahti
ESV/FKA
Svop rahasto Suomen Voima Oy
Pääomapanos Fine Carbon Fund Ky
Suomen Voima Oy
lukumäärä
omistusosuus
(kpl)
kirjanpitoarvo
(€)
oma pääoma
(€)
tilikauden tulos
(€)
120
56
400
15%
7%
2,11%
24 000,00
23 788,50
67 275,17
551 372,37
486 118,38
21 997,27
141 617,43
49 512,96
882
242 100,35
1 000,00
17 112,95
1 626 777,38
136 683,60
-98 571,66
6 821 831,88
13 514,60
74 175,00
19 538,31
18%
Pääomalainasaaminen Energiameklarit
Osakaslaina KS Energiavälitys Oy
Osakaslaina Etelä-Suomen Voima Oy
44 236,06
74 273,64
212 210,66
334 187,14
Yhteensä
3 343 133,18
3.3 Saamiset konserniyrityksiltä ja omistusyhteysyrityksiltä
Saamisten erittely
Pitkäaikaiset
Saamiset omistusyhteysyrityksiltä
Myyntisaamiset
Lainasaamiset
Muut saamiset
Siirtosaamiset
Yhteensä
Lyhytaikaiset
2010
konserni
2009
konserni
2010
emoyhtiö
2009
emoyhtiö
79 725,30
84 154,48
79 725,30
84 154,48
79 725,30
84 154,48
79 725,30
84 154,48
2010
konserni
2009
konserni
2010
emoyhtiö
2009
emoyhtiö
409 107,31
1 337 804,08
2 641 107,68
378 565,14
74 404,18
1 484 597,25
4 388 019,07
2 037 566,57
Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä
Myyntisaamiset
Lainasaamiset
Muut saamiset
Siirtosaamiset
Yhteensä
3.4 Siirtosaamiset
Siirtosaamisten olennaiset erät
2010
emoyhtiö
Laskuttamaton energia
35 000,00
2009
emoyhtiö
208 000,00
31
3.5 Oma pääoma
Oman pääoman erittely
2010
konserni
2009
konserni
2010
emoyhtiö
2009
emoyhtiö
Osakepääoma 1.1.
Muuntoero
Osakepääoma 31.12.
5 045 637,79
815,30
5 046 453,09
5 045 637,79
-1 332,97
5 044 304,82
5 045 637,79
5 045 637,79
5 045 637,79
5 045 637,79
Vararahasto 1.1.
Lisäykset
Vararahasto 31.12.
8 577 584,25
8 577 584,25
8 577 584,25
8 577 584,25
8 577 584,25
8 577 584,25
8 577 584,25
8 577 584,25
13 624 037,34
13 621 889,07
13 623 222,04
13 623 222,04
Voitto edell. tilikausilta 1.1.
Osingonjako
Voitto edell. tilikausilta 31.12.
16 301 441,04
-2 860 000,00
13 441 441,04
16 730 349,49
-3 566 000,00
13 164 349,62
2 997 274,15
-2 860 000,00
137 274,15
3 702 517,39
-3 566 000,00
136 517,39
Tilikauden voitto
muuntoero
Vapaa oma pääoma yhteensä
4 757 428,11
-162,22
18 198 706,93
3 137 091,42
-2 077,20
16 299 363,84
2 860 443,20
2 860 756,76
2 997 717,35
2 997 274,15
31 822 744,27
29 921 252,91
16 620 939,39
16 620 496,19
Sidottu oma pääoma
Sidottu pääoma yhteensä
Vapaa oma pääoma
Oma pääoma yhteensä
3.6 Jakokelpoinen vapaa oma pääoma
Laskelma emon voitonjakokelpoisista varoista 31.12.
2010
emoyhtiö
Edellisten tilikausien voitto 137 274,15
Tilikauden voitto
2 860 443,20
Jakokelpoiset varat2 997 717,35 2009
emoyhtiö
136 517,39
2 860 756,76
2 997 274,15
3.7 Tilinpäätössiirtojen kertymä ja laskennallinen verovelka
Tilinpäätössiirtojen kertymä yhtiössä muodostuu kertyneestä poistoerosta.
2010
konserni
Poistoero konsernitaseessa20 256 447,21 Siirretty omaan pääomaan14 989 770,94 Laskennallinen verovelka 5 266 676,2
32
2009
konserni
17 684 574,30
13 086 584,98
4 597 989,32
3.8 Pitkäaikainen vieras pääoma
Velat, jotka erääntyvät 5 vuoden tai sitä pitemmän ajan kuluttua.
Lainat julkisyhteisöiltä
2010
emoyhtiö
10 243 077,00 14 295 973,75 2009
emoyhtiö
13 344 138,00
14 295 973,75
3.9 Velat konserniyrityksille ja omistusyhteysyrityksille
Velkojen erittely
2010
konserni
Lyhytaikaiset
2009
konserni
Velat samaan konserniin
kuuluville yrityksille
Ostovelat
Lainat
Muut velat
Siirtovelat
Yhteensä
2010
emoyhtiö
2009
emoyhtiö
179743,59
137 111,35
0
179 743,59
3 379,33
140 490,68
3.10 Siirtovelat
Siirtovelkojen olennaiset erät
2010
emoyhtiö
Vuosilomapalkat sosiaalikuluineen 491 189,69
Korkomenot 308 250,46
Muut 262 295,06
Yhteensä 1 061 735,21
2009
emoyhtiö
502 099,30
341 990,38
97 261,38
941 351,06
4. VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT
4.1 Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä
4.2 Muut annetut vakuudet
Talletusvakuus
2010
konserni
Velan määrä
31.12.
2010
konserni
Annetut
kiinnitykset
2009
konserni
Velan määrä
31.12.
2009
konserni
Annetut
kiinnitykset
49 912 828,72
43 552 782,43
50 912 934,76
42 352 782,43
2010
konserni
Velan määrä
31.12.
2010
konserni
Annetut
kiinnitykset
2009
emoyhtiö
Velan määrä
31.12.
2009
emoyhtiö
Annetut
kiinnitykset
41 405 962,04
32 452 782,43
41 196 999,41
31 252 782,43
2010
emoyhtiö
80 000,00
2009
emoyhtiö
0,00
33
4.3 Muut annetut takaus- ja vastuusitoumukset
2010
2009
emoyhtiö
emoyhtiö
Takausvastuut muiden puolesta: 4 892 178,20
2 642 178,20
Muut omat vastuut ja vastuusitoumukset:
Leasing-vastuut
- tilikautta seuraavalla tilikaudella
5 700,00
5 700,00
- sen jälkeen
2 850,00
8 550,00
Yhteensä
4 900 728,20
3 057 600,00
Leasingmaksut on kirjattu tuloslaskelmaan vuokrakuluihin. Leasing-maksut ovat kopiokoneiden leasingsopimuksia,
jotka on tehty kolmelle vuodelle ja niihin ei liity lunastusehtoja.
4.4 Ulkomaanrahan määräiset pitkäaikaiset velat
Yhtiöllä ei ollut valuuttavelkoja tilinpäätöshetkellä.
4.5 Muu taloudellinen vastuu
4.5.1 Rahoitusarvopaperit
Rahoitusarvopaperit ovat lainojen korkosuojauksiin käytettyjä koronvaihtosopimuksia sekä korkokattoja.
Koronvaihtosopimukset
Korkokatot
Yhteensä
Käypä arvo
31.12.2010
konserni
-1 361 070,64
-39 373,00
-1 400 443,64
Käypä arvo
31.12.2010
emoyhtiö
-776 746,64
0
-776 746,64
Käypä arvo
31.12.2009
konserni
-1 931 672,88
-49 480,00
-1 981 152,88
Käypä arvo
31.12.2009
emoyhtiö
-1 311 586,88
0
-1 311 586,88
Euromääräinen käypä arvo on senhetkinen voitto (+) tai tappio (-), joka olisi ollut seurauksena, jos kyseessä olevat suojaukset olisi suljettu
tilinpäätöspäivänä. Käypä arvo on laskettu tilinpäätöspäivän keskikurssien, korkojen ja volatiliteettien perusteella. Korkosuojaukset erääntyvät
vuosina 2012–2017.
Kohde-etuuden
Kohde-etuuden
Kohde-etuuden Kohde-etuuden
arvo
arvo
arvo
arvo
31.12.2010
31.12.2010
31.12.2009
31.12.2009
konserni
emoyhtiö
konserni
emoyhtiö
Koronvaihtosopimukset
43 960 768,00
37 446 482,00
34 498 042,16
27 255 185,00
Korkokatot
2 400 000,00
0
2 550 000,00
0
Yhteensä
46 360 768,00
37 446 482,00
37 048 042,16
27 255 185,00
4.5.2 Sähkön johdannaissopimukset
Sähkön johdannaissopimukset ovat sähkönhankinta ja -myyntisuojauksia. Sähkön hankintasuojaukset tehdään Etelä-Savon Energia Oy:n riskikäsikirjan mukaisesti. Hankintasuojauksilla suojataan ennalta määrättyyn hintaan se sähkönhankinta, joka tehdään avoimen position poistamiseksi eli oman tuotannon ja ulkopuolisen hankinnan tulee kattaa myyntiennusteen mukainen sähkönmyynti. Sähkön tuotantosuojaukset ovat
myyntisuojauksia, joilla Pursialan voimalaitoksen tuotantoa on suojattu, kun sähkön myyntihinta ylittää määritellyn tavoitetason.
Suojaamistarkoituksessa tehdyt
termiinisopimukset
Hankintasuojaukset
Myyntisuojaukset
Yhteensä
34
emoyhtiö
Kohde-etuuden
arvo
31.12.2010
3 058 682
2 361 521
5 420 203
emoyhtiö
Käypä arvo
emoyhtiö
Käypä arvo
31.12.2010
emoyhtiö
Kohde-etuuden
arvo
31.12.2009
4 780 706
2 515 709
7 386 415
8 619 920
0
8 619 920
8 883 620
0
8 883 620
31.12.2009
4.5.3 Muut vastuut
Otettaessa rakennus vähennyskelvollisesta käytöstä vähennyskelvottomaan käyttöön, tulee rakennukseen kohdistuneista uudisrakentamis- ja
peruskorjauskustannuksista maksettujen arvonlisäverojen määrä palauttaa viimeisen viiden vuoden ajalta. Ei pidetä todennäköisenä, että tämä
vastuu realisoituu, ja että ESE-konsernille kuuluvia rakennuksia voitaisiin ottaa vähennyskelvollisesta käytöstä vähennyskelvottomaan käyttöön.
Yhtiö on lisäksi antanut Fine Carbon Fund Ky:lle sitoumuksen päästöoikeusvähenemien hankkimiseksi. Kokonaissitoumus on 1.500.000 euroa.
Tästä on suoritettu 629.232,27 euroa, josta pantatulla tilillä on 244.292,17 euroa.
5. YMPÄRISTÖASIOITA KOSKEVAT LIITETIEDOT
5.1 Ympäristöjärjestelmä
ESEllä on käytössä sertifioitu toimintajärjestelmä, joka täyttää standardien (ISO 9001 -laatujärjestelmät, ISO 14001 -ympäristöjärjestelmät sekä
OHSAS 18001 -työturvallisuus- ja työterveysjohtamisjärjestelmät) vaatimukset ja johon ESEn kaikki toiminnot kuuluvat. Osoituksena tästä Det
Norske Veritas on myöntänyt Etelä-Savon Energia Oy:lle, ESE-Tekniikka Oy:lle ja ESE-Verkko Oy:lle sertifikaatit kaikista kolmesta standardista.
Toimintajärjestelmän ajantasaisuus on varmistettu vuosittaisilla sisäisillä auditoinneilla. Lisäksi järjestelmän vaatimustenmukaisuutta seurataan
sertifikaatin myöntäneen Det Norske Veritaksen yhdeksän kuukauden välein toteuttamilla seurantatarkastuksilla.
ESEn toimintajärjestelmään sisältyvä ympäristöjärjestelmä varmistaa ympäristönsuojelun nitoutumisen osaksi jokapäiväistä toimintaa. Ympäristöjärjestelmämme päätavoitteena on ympäristönsuojelun jatkuva parantaminen, joka perustuu ympäristöriskien jatkuvaan tunnistamiseen ja
analysointiin. Analyysien perusteella keskitetään voimavaroja merkittävimpien ympäristöriskien ennalta ehkäisyyn.
5.2 Ympäristökustannukset
ESEn ympäristökustannukset muodostuvat jätteiden ja jätevesien käsittelyn kustannuksista, ympäristöasioiden hallinnan kehittämiskustannuksista, ympäristövaikutusten seurannasta ja ympäristönsuojelun parantamisinvestoinneista.
Kohde Kustannukset (1000 Є)
Ympäristöjärjestelmä (ISO14001)
10
Jätehuolto
29
Tuhkan käsittely
135
Ympäristövakuutus
2
Jätevesimaksut
45
Ympäristötiedotus
5
Yhteensä
226
Vuosittain julkaistaan erillinen ympäristöraportti, joka
sisältää yksityiskohtaisemmat tiedot ympäristöasioista.
5.3 Päästöoikeudet
Laskelma päästöoikeuksista
Siirtyneet vuodelta 2009
Myönnetty vuodelle 2010
Käytetty vuonna 2010
Siirtyy vuodelle 2011
Tilikauden 2010 aikana käytetyt tilikirjat:
42 670 tonnia
164 804 tonnia
151 869 tonnia
55 605 tonnia
Päästöoikeudet ovat taseen ulkopuolista varallisuutta. Vuodelle 2011
siirtyvien päästöoikeuksien arvo Nordpoolin vuodenvaihteen
(30.12.2010) EUADEC-11 markkinahinnan 14,19 euroa/ tonnilta
mukaan on 789 035 euroa.
-tasekirja
-tase-erittelykirjat I-II
-päiväkirja (atk)
-pääkirja (atk)
-myyntireskontra (atk)
-ostoreskontra (atk)
-palkanlaskenta (atk)
-varastokirjanpito (atk)
-käyttöomaisuuskirjanpito (atk)
35
1.1.—31.12.2010
SÄHKÖNMYYNTILIIKETOIMINNAN TULOSLASKELMA
Liikevaihto
Sisäisten palvelujen myynti
2010
2009
15 022 018,32
18 145 269,17
0,00
0,00
202 469,29
176 781,11
2 349 332,76
5 813 195,00
0,00
0,00
132 517,43
169 084,02
268 423,01
251 547,24
Materiaalit ja palvelut
Varastojen lisäys(-)/vähennys(+)
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Eläkekulut
46 928,20
47 855,56
12 630,64
16 612,00
74 143,00
67 600,00
Poistot ja arvonalentumiset
Sisäiset ostopalvelut
Liikevoitto
178 450,57
92 374,77
11 529 200,00
10 950 600,00
14 591 625,61
17 408 868,59
632 862,00
913 181,69
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Voitto ennen satunnaiseriä ja varauksia
Satunnaiset tuotot
64 500,00
52 300,00
188 400,00
69 600,00
-123 900,00
-17 300,00
508 962,00
895 881,69
0,00
0,00
508 962,00
895 881,69
Poistoeron lisäys
0,00
0,00
Välittömät verot
-132 330,12
232 929,24
Tilikauden voitto
376 631,88
662 952,45
36
1.1.—31.12.2010
SÄHKÖNMYYNTILIIKETOIMINNAN TASE
Pysyvät vastaavat
Maa-alueet
Rakennukset
Osuus toimitalosta
Koneet ja kalusto:
Maalämpöpumput
Kuljetusvälineet
Atk-laitteet
Työkalut ja kalusto
Osuudet saman konsernin yrityksiltä
Osuudet omistusyhteysyrityk.
Muut osakkeet ja osuudet
Ennakkomaksut sijoituksista
Muut saamiset/sijoitukset
33 916,63
7 125,03
1 695,19
0,00
2010
2009
80 353,46
0,00
196 204,15
0,00
322 322,08
333 170,28
42 736,85
1 928,00
0,00
0,00
444 198,62
0,00
286 484,30
1 178 023,31
38 035,51
11 875,05
942,20
0,00
50 852,76
0,00
0,00
0,00
309 608,26
0,00
286 484,30
1 176 319,75
Vaihtuvat vastaavat
Vaihto-omaisuus
Aineet ja tarvikkeet
Saamiset
Pitkäaikaiset
Muut saamiset
Konserniyhtiöiltä
Lyhytaikaiset
Myyntisaamiset
Muut saamiset
Siirtosaamiset
6 117 841,12
219 220,79
421 484,19
35 000,00
Yhtiötili
Vastaavaa yhteensä
Vastattavaa
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
6 793 546,10
6 401 522,75
129 692,10
342 325,66
208 000,00
7 081 540,51
0,00
0,00
0,00
0,00
7 971 569,41
8 257 860,26
OMA PÄÄOMA
Osakepääoma
Vararahasto
Edellisten tilikausien voitto
Tilikauden voitto
0,00
0,00
61 574,93
376 631,88
438 206,81
0,00
0,00
61 385,74
662 952,45
724 338,19
TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ
Poistoero
0,00
0,00
466 666,67
489 090,49
525 000,00
489 090,49
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen
Velat kaupungille
Lyhytaikainen
Ostovelat
Velat saman konsernin yrityksiltä
Muut velat
Siirtovelat
58 333,33
298 523,83
0,00
329 117,93
271 914,81
957 889,90
58 333,33
437 560,11
0,00
88 106,73
271 914,81
855 914,98
Yhtiötili
5 619 715,53
5 663 516,60
7 971 569,41
8 257 860,26
37
Tilinpäätöksen allekirjoitukset
Mikkelissä, 29. maaliskuuta 2011
Paavo Barck
puheenjohtaja
Antti Suhonen
varapuheenjohtaja
Markku Kakriainen
Mauri Ruuth
Jyrki Peltonen
Leena Varis
Jouko Varis
Erkki Karppanen
toimitusjohtaja
Tilintarkastusmerkintä
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Mikkelissä, 5. huhtikuuta 2011
Oy Audiator Yhtiötarkastus Ab
HTM-yhteisö
Ulla-Maija Lakonen
KHT, JHTT
38
Sinikka Hiidenmaa
KHT
1.1.—31.12.2010
ESE-VERKKO OY:N TULOSLASKELMA
2010
Liikevaihto
2009
Valmistus omaan käyttöön
+
8 128 113,43
409 611,21
+
7 286 152,94
288 769,00
+
9 961,27
+
7 400,61
Materiaalit ja palvelut
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Eläkekulut
-
Liikevoitto
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Voitto ennen satunnaisia eriä ja varauksia
Satunnaiset kulut
Poistoeron lisäys
Tuloverot
Tilikauden voitto
1 570 054,04
1 083 298,37
1 495 312,32
981 692,77
637 120,67
548 434,18
120 167,71
22 235,01
1 769 461,66
417 067,03
5 619 404,49
2 928 281,42
102 438,96
35 919,57
1 646 881,34
353 769,38
5 164 448,52
2 417 874,03
-
153,24
420 251,72
420 098,48
2 508 182,94
-
1 390 000,00
-
1 118 182,94
1 092 709,00
7 790,52
-
20,33
540 149,94
540 129,61
1 877 744,42
-
1 500 000,00
-
377 744,42
355 051,04
7 781,88
17 683,42
14 911,50
Käyttöomaisuuden
nettoinvestoinnit
Maa-alueet
Verkostot
Muut
koneet ja laitteet
2010
2009
-29 238 -63 000
0
24 000
-23 549 9 000
784 186 -83 000
-43 585
27 000
Ennakkomaksu ja keskeneräiset hankinnat
1 079 719 485 000
Yhteensä
Sijoitetun pääoman tuottoprosentti oli 15,8 % (vuonna 2009 13,8 %)
1 767 533 399 000 Etelä-Savon Energia vuosikertomus 2010
39
1.1.—31.12.2010
ESE-VERKKO OY:N TASE
2010
2009
82 354,13
111 592,60
Maa-alueet
Sähköasemat
Sähköverkon aineelliset hyödykkeet
Sähköasemalaitteisto
Siirtoverkko
Jakeluverkko
Kuluttajalaitteet
Kaukokäyttö
Koneet ja kalusto:
Kuljetusvälineet
Atk-laitteet
Työkalut ja kalusto
96 914,85
96 353,25
422 307,67
445 857,04
VASTAAVAA
Pysyvät vastaavat
5 470 998,23
3 767 005,98
9 806 109,07
2 508 119,72
453 081,51
67 728,56
76 793,58
32 177,32
13 027,75
Pysyvät vastaavat yhteensä
22 005 314,51
189 727,21
1 079 719,37
5 837 964,40
3 913 553,94
8 957 303,56
2 058 473,32
453 833,11
31 499,11
142 901,35
45 417,21
13 494,43
23 876 337,74
21 221 128,33
233 312,10
485 006,97
22 593 250,29
Vaihtuvat vastaavat
Vaihto-omaisuus
Saamiset
Lyhytaikaiset
Myyntisaamiset
Muut saamiset
Siirtosaamiset
22 124,75
147 172,05
0,00
0,00
Vastaavaa yhteensä
169 296,80
172 240,93
132 927,50
0,00
300,00
305 468,43
17 778,72
850,52
24 063 413,26
22 899 569,24
VASTATTAVAA
Oma pääoma
Osakepääoma
Ylikurssirahasto
Edellisten tilik. voitto/ tappio
Tilikauden voitto
408 000,00
621 075,46
86 950,65
17 683,42
1 133 709,53
408 000,00
621 075,46
72 039,15
14 911,50
1 116 026,11
Tilinpäätössiirtojen kertymä
Poistoero
Vieras pääoma
Pitkäaikainen
Liittymismaksut
Velat konserniyrityksille
Lyhytaikainen
Ostovelat
Velat saman konsernin yrityksiltä
Muut velat
Siirtovelat
40
1 168 571,42
694 941,48
2 735 478,27
705 351,83
221 580,31
8 049 512,44
6 956 803,44
7 105 714,32
1 777 213,66
471 340,00
8 274 285,74
1 699 053,66
471 340,00
5 525 923,31
24 063 413,26
1 168 571,42
623 582,14
1 681 122,31
672 196,85
236 587,57
4 382 060,29
22 899 569,24
OVERVIEW BY THE CEO
In 2010, ESE made the best operating profit in its
history. This was due especially to the cold year and
high stock exchange prices of electricity, which we
were able to take advantage of when we sold electricity production from our own Pursiala power plant
on the stock market. We also hit a new record high
in district heating sales, as ESE sold over 400 GWh for
the first time with sales of 431.8 GWh.
Strategy work
Once I started as the CEO of ESE at the beginning of December, work on the new ESE strategy began immediately. The earlier strategy was
from 2006 and it was already outdated in many
parts. The updating of the strategy was delayed
because the future of ESE as an independent
company was still unclear. The new strategy
will be ready by the end of May.
Energy study
One of ESE’s more significant events in 2010
was the end of the energy study for the time
being. The study, which started in 2008, was
carried out to investigate the merging of EteläSavon Energia Oy and Suur-Savon Sähkö Oy
into an energy company covering the entire
province. The study first came to an end when
the negotiators of ESE said that they could
not find a model on which to base the new
company. The negotiators of the City of Mikkeli
continued the work later, but they could not
find a solution which would meet the goals of
the City either. However, in the future, forms of
cooperation between the two companies will
be examined.
Awards
ESE is known as a producer and seller of environmentally friendly energy. The production of
ecological energy has been purposefully developed during recent years. ESE, together with its
owner, the City of Mikkeli, took part in the renewable energy community competition. The
purpose of the competition is to further the
use of renewable energy in communities and
to set positive examples. As proof of successful
activities, Mikkeli was awarded the renewable
energy community award for 2010. The prize
committee especially noted in its assessment
the amount of renewable heat production,
the important decisions and plans concerning the increase in renewable energy use, and
best practices in the existing and future use of
renewable energy. The award shows how the
environmentally sustainable business activities
and use of purely domestic raw materials as
sources of energy, which the company had
already set
as its goal for
decades, have
been successful.
Key figures for the Group
2010
2009
2008
Million euros
Turnover
Operating profit
%
Net profit for the financial period
before appropriations and taxes
Long-term debts with interest
Investments
Turnover/employee
Balance sheet total
Yield % of invested capital
Equity ratio %
Yield % of shareholders’ equity
50.0
46.4 41.9
9.7 7.85
5.17
6.52
57.7
7.3
0.521
121.5
4.26
59.2
8.8
0.540
117.5
2.53
54.0
9.9
0.537
113.1
10.3 %
26.2 %
15.4 %
8.80 % 25.5 %
10.40 %
6.0 %
26.9 %
6.0 %
323 GWh
432 GWh
355 GWh
372 GWh
382,2 GWh
342,5 GWh
402 GWh
349,2 GWh
345 GWh
0.9
0.9
0.7
GWh
Electricity sales GWh
District heating sales GWh
Electricity transfer GWh
Liquidity (Quick Ratio)
New projects
The basis of ESE operations are the company’s
Pursiala power plant and the district heating and electricity networks within the City of
Mikkeli, together with the significant position
in electricity sales inside the area set for obligatory deliveries. We are seeking growth in joint
projects, through which the share of electricity
production will be increased. At the moment,
the electricity output of Pursiala is 62 MW,
and 65 % of its fuel is wood. In addition, ESE
has 7 MW of hydropower from the associated
company Koskienergia Oy and 0.4 MW of wind
power. ESE has a share of 3 MW of the Olkiluoto
3 nuclear power plant, and last year the decision was made to take part in the Mäkelänkangas wind park, of which ESE will get a share
of c. 1 MW. ESE is also involved in a wind park
survey with a projected share of 8 MW. In addition to the aforementioned, ESE has decided
to continue its involvement in the Fennovoima
nuclear power plant project, with a share of
15 MW. In the future there will be more hydroand wind power projects, especially through
the associated company Suomen Voima Oy.
The goal of ESE is to put emphasis on renewable fuels and nuclear power, as we are of the
opinion that investing in it domestically is a
better solution than importing electricity produced by nuclear power to Finland. By being
involved in various forms of electricity production, the risks of ESE electricity acquisitions are
also dispersed.
ESE Russian operations
In March 2010, ESE bought the Russian logging
company OOO Russkij Les in Tihvin, Russia,
from Stora Enso. The company possesses
75,000 hectares of logging rights and it has the
right to rent them for 49 years. Wood chips will
be imported to Finland by train. The operations
in Russia will expand the wood fuel acquisition
network. ESE is mainly being prepared for more
intense competition for wood fuels, and for
the possible reduction in industry by-products,
which will be replaced with other wood fuels.
However, ESE is still essentially involved in
developing wood fuel acquisition from the
district of South Savo.
Prices
During 2010, ESE raised its prices for electricity and heat by 9% and its electricity transfer
price by 15%. The electricity transfer price rise
is being used to cover the investments made,
thanks to which the yield of the ESE network
was under the allowed yield monitored by
the Energy Market Authority of Finland. In the
beginning of 2011, ESE did not raise the price
of electricity, and this means that the competitiveness of ESE on the consumer electricity market was again improved. The price of
district heating was raised in the beginning
of 2011 by c. 6% in order to meet the rise in
production costs.
Finances
The Group’s turnover grew by c. EUR 3.6 million
from 2009 and operating profits improved by
nearly EUR 2 million. This was thanks to better
margins left over from stock exchange sales of
electricity, and the rise in electricity distribution
prices which were used to cover investments
that were made. The goal of the next few years
is to improve the Group’s equity ratio and bring
it to over 30 %.
I am pleased to once again thank our customers, staff, the Board of the company, as well as
all our partners for yet another successful year
in 2010.
Erkki Karppanen, CEO
41
report of the board of directors 1 January–31 december 2010
ANNUAL REPORT –
PRIMARY TRANSACTIONS
DURING THE FINANCIAL
PERIOD
for installation and maintenance decreased by
Emissions trade
3 %. The result of the company was increased
Due to the low price of stock exchange electri-
by c. 134 % compared to the previous year.
city, the output of the ESE Pursiala power plant
was not at maximum level, i.e. ESE did not
Change of CEO
have to use all the allocated emission permits.
ESE’s long-standing CEO, Mr. Osmo Hyvönen,
During this emission trade period, ESE will have
ESE exceeded its budgeted result in 2010. The
retired on 1 February 2010, after which Finan-
emission permits left for the next emission
most significant reasons for this were the cold
cial Manager Sari Siiskonen acted as a tempo-
trade period.
weather during the winter months and the
rary CEO. ESE’s new CEO, Mr. Erkki Karppanen,
high stock exchange prices of electricity, whe-
started on 1 December 2010.
Rises in prices
ESE was forced to raise the price of electricity
reby the company’s own production could be
sold to the exchange at a price that was better
Study concerning the establishment of a
and district heating, primarily due to the rises
than what was budgeted. The budgeted heat
provincial energy company
in fuel prices, at the beginning of 2010. The
demand figure for the year was 4500, but the
In 2009 a negotiation committee comprising
prices of electricity and district heating were
actual heat demand figure was 5286 (4615 in
trustees of ESE and Suur-Savon Sähkö Oy
increased by 9 %. In addition to this, the distri-
2009).
began a study aimed at finding a mutually ac-
bution price of electricity was increased by 15.4
Forty-five new customers connected to
cepted model of how a new provincial energy
% at the beginning of February.
district heating, making at total of 2094 custo-
company could be established by combining
mers by the end of the year. ESE made a new
the activities of ESE and SSS. The committee
Claim for restitution of tax benefit
record in district heating sales, 431.8 GWh,
included Vice Chairman Paavo Barck and mem-
ESE sold environmentally sustainable electricity
representing a growth of nearly 50 GWh (382.2
bers Markku Kakriainen and Jyrki Peltonen from
to Reliant Energy Trading and Marketing B.V. in
GWh in 2009).The sales of district heating
ESE’s Board of Directors. In May 2010, the ESE
the Netherlands in 2002. The current owner of
has increased for the third year in a row since
negotiation committee came to the conclusi-
the company, Vattenfall Energy Trading Nether-
2003. A total of 60.5 GWh was sold in industrial
on that the study did not yield a solution for a
lands N.V., has sent ESE a claim for restitution
heating.
new provincial energy company, which could
of the tax benefit for this electricity. The claim
be signed and presented to the owner of ESE,
amounts to €535,077.00 with interest on capital
GWh) in retail sales in the required area and 81
the City of Mikkeli, for approval. The study
of €57,234.00, making a total of €592,311.00.
GWh (79 GWh) outside its own region, making
was continued, however, by another commit-
The due date of the claim was 15 August 2010,
total retail sales 318 GWh. In addition, 30 GWh
tee comprising members of the Mikkeli City
but ESE is of the opinion that the claim for
were sold to the stock exchange. ESE’s total
Government, who represented ESE, and Mayor
restitution is without grounds. A Dutch law firm
electricity sales were 348 GWh.
Mikander. These negotiations still did not yield
is handling the matter, and if an agreement
a solution for a new company. The matter will
cannot be reached, it will be solved in a court
duced 255 GWh (224 GWh), associated power
most likely be taken up again after a sufficient
of arbitration.
plants 26 GWh (25 GWh), while 42 GWh (123
amount of political support for establishing a
GWh) was bought from the exchange or other
new company can be found.
ESE’s electricity sales sold 237 GWh (267
Of the electricity sold, the Pursiala plant pro-
pacity of the Pursiala plant is c. 400 GWh per year.
Investments
The Group made investments amounting to
outside suppliers. The electricity production caPurchasing fuel from Russia
EUR 7.3 million (EUR 8.8 million in 2009) in
The electricity transmission of ESE-Verkko
Safeguarding the availability of bio-fuels the
2010. During the past year, investments were
was 355 GWh in 2010 (342.5 GWh in 2009), i.e.
price level of them are extremely significant
made primarily in the building of district hea-
the use of electricity in our network area is on
factors in ensuring the competitiveness of ESE’s
ting trunk and block lines and in the electricity
the rise again after the recession. At the end of
energy production. To ensure the availabi-
distribution network. In addition to this, invest-
2009, ESE-Verkko was c. 0.8 million euros less
lity of forest wood chips, ESE continued its
ments were made in district heating house
than the permitted yield, which meant that
investments in Russia in 2010. In March, ESE
lines, basic renovations in the power plant,
the company could raise the distribution price
purchased ownership of the logging company
electricity station machines and instruments
could by c. 15% at the beginning of February.
OOO Russkij Les in Russia. The aim is to stabilise
and in remotely readable electric meters.
Great investments in the distribution network
the availability of wood chips and industry by-
In March 2010, ESE bought the Russian
were the reasons behind the lower yield.
products by importing wood chips from Russia
logging company, OOO Ruskij Les, located in
ESE-Tekniikka’s heating sales of were 13.9 GWh,
and to increase it as needed and according to
Tihvin in the district of Leningrad. The company
representing a growth of 1.4 GWh (12.5 GWh).
the market situation. The subsidiary OOO ESE
possesses 75,000 hectares of logging rights for
Turnover rose c. 24 %. The combined turnover
has been established for this purpose in Russia.
the next 49 years.
42
Personnel
fuel suppliers and continue to develop its fuel
During the year under survey, the Group had
acquisition network in Russia together with its
an average of 96 employees (86 in 2009). The
Russian subsidiary OOO ESE.
RISKS AND FACTORS of
uncertainty
Strategic risks
parent company had an average of 73 employees (63 in 2009). During the fiscal year, the
Ekoteko – Finnish natural energy
The strategic risks of ESE are related to the
Group paid salaries and remunerations amoun-
More than 60 % of the energy sold by ESE
profitability of electricity and district heating
ting to €5,373,572.55 (€4,915,642.65 in 2009).
is produced using renewable fuels, or using
sales. ESE is able to produce all of the electricity
The salaries and remunerations paid by the
water or wind through associated companies.
it sells at the Pursiala power plant, but the
parent company were €3,812,393.37 in 2010
Hence, the company’s electricity and district
profitability of electricity production and sales
(€3,719,828.41 in 2009).
heating are marketed as environmentally
depends on the price on the global market.
sustainable options under its own “Ekoteko”
Electricity produced using back-pressure is
Environment
(eco-deed) brand. The visibility of the brand is
always profitable to produce and sell, but the
Each year, the company publishes a separa-
enhanced through marketing channels such as
profitability of condensing power depends on
te environment report. During the financial
the Internet and targeted campaigns.
the global market price of electricity.
investments were made (€697,000.00 in 2009),
Expansion of district heating in Mikkeli
of electricity production include decentralizing
but there were expenses entered under “envi-
ESE is still engaging in the project for expan-
the acquisition of fuels and making long-term
ronment” amounting to €226,000 (€216,000 in
ding district heating, which began in 2008. The
cooperation agreements to sell electricity
2009). The environment expenses were 0.5 %
profitability of expanding the district heating
to fuel suppliers under the market price. In
of the turnover. These expenses are expected
network to areas now beyond the network
addition, endeavors will be made to acquire
to stay on the same level in the future.
is still being investigated, and marketing has
fuel from a less competitive market in Russia
been enhanced to get people who now use oil
with the company’s connections. A risk to the
SUBSEQUENT TO The
fininacial period
for heating to use district heating. Increasing
heating business includes the possible reduc-
the district heating load will lead to an increase
tion in district heating sales caused by global
in the profitability and competitiveness of ESE’s
warming.
of electricity produced together with heat
Operative risks
Rises in prices
increases.
The most significant operative risks include
Measures to prevent increases in the costs
period of 1 Jan.–31 Dec. 2010 no environment
own electricity production when the amount
ensuring the availability of wood fuel, the
At the beginning of 2010, ESE raised the
energy price of district heating by 8 % to meet
Investments in 2011
sufficiency and functioning of heat production
the rise in production costs. The impact on the
The most significant single investment in 2011
capacity and ensuring electricity distribution.
total price of district heating is 5–6 % depen-
will be the construction of the 10 MW reserve
ding on the user group.
and peak period heating center in Tuukkala.
fuel through adequate fuel agreements and its
This will ensure heat distribution in the districts
own fuel reserves. Furthermore, the develop-
of Kyyhkylä, Silvasti, Moisio and Tuukkala.
ment of fuel acquisitions in Russia ensures the
Other, larger investments include the renewal
availability of wood fuels.
PROSPECTS FOR THE
FUTURE
of the automation at Pursiala 1 and the building of the Saattotie road trunk line.
ESE strategy work
The revision of the Group’s strategy has begun
The company has ensured the availability of
The sufficiency of heat production capacity
during malfunctions and excessive power
loads is ensured through sufficient heating
reserves and peak-period hubs. The capacity
the new strategy ready by May 2011.
RESEARCH AND
DEVELOPMENT
Development of activities
In 2010, ESE took part in the Mictech Oy and
the sales volume increases, the capacity of
The basis for budgeting has been the heat
SeniorPRO project and the charting of the
the reserves and peak-period heating hubs is
demand figure of 4500, which was taken into
possibility of establishing a fuel acquisition
improved.
use when compiling the budget for 2009. Tem-
and logistics company, the Oulunsalo-Hailuoto
perature is the greatest single factor having an
wind park project development, the Fortum
include disturbances in electricity distribution
effect on ESE heating sales, and this must be
Power Solutions Ekotuunaus project, which
and regulations concerning the calculation of
on a realistic level to ensure operations stay
examines the possibilities for improving the
permitted yield and how authorities interpret
within the budget. Another factor in reaching
energy-efficiency and operational economy of
them. Disturbances in electricity distribution
the budgeted result is ensuring the availabili-
the Pursiala power plant. Research and deve-
are prevented by the improvement and main-
ty and price level of fuels. Consequently, ESE
lopment expenses amounted to c. €159,800.00
tenance of the network and network clearing.
will further develop cooperation with local
in 2010 (c. €37,500.00 in 2009).
at ESE under the new CEO. The plan is to have
of Pursiala is c. 125 MW and the capacity of
reserve and peak-period heating hubs is c. 100
MW. As the district heating area expands and
The risks associated with network operations
43
FINANCIAL status
AND RESULT
The persons elected to the Board at Etelä-
of emission permits will be enough for the
The Group
Barck (chairman), Advocate Antti Suhonen (vice
amount of peat burned by the Pursiala plant
The Group’s turnover increased by EUR 3.6 mil-
chairman), CEO Markku Kakriainen (yMBA),
until the end of the present emissions trade
lion in 2010 and totaled EUR 50.0 million for the
Farmer Mauri Ruuth, Entrepreneur/CEO Jyrki
period, i.e. at the end of 2012. Possible additio-
year (EUR 46.4 million in 2009). The operating
Peltonen, Area Manager Leena Varis, Surveyor
nal needs have been anticipated through in-
profit was EUR 9.7 million (EUR 7.9 million),
Jouko Varis, District Heating Engineer Unto
vestments in Fine Carbon Fund. The maximum
making the Group’s operating profit 19.5 %
Roikonen (employee representative) and the
limit for using wood with ESE’s boiler technolo-
(16.9%). The result of the Group before ap-
temporary CEO of the company Sari Siiskonen.
gy is c. 70 %.
propriations and taxes was EUR 5.5 million (EUR
Their deputy members until the extraordinary
4.3 million), an improvement of 51 % compared
general meeting on 8 December 2010 were
to the previous year.
Forestry Engineer Anita Törn, Occupational MD
Other risks include the sufficiency of emission permits and changes in the market price
of electricity. It is estimated that the amount
The price risks of electricity have been
anticipated by using a risk policy whereby the
electricity produced or acquired by ESE must
The yield of invested capital was 10.3 % (8.8
Savon Energia Oy’s annual general meeting
on 27 April 2010 included Electrician Paavo
Pirkko Valtola, Service Counsellor Päivi Ylönen,
be hedged before the budget is confirmed,
%). The aim has been to improve the Group’s
Principal Jaana Strandman, Vice Principal Pirjo
either by sales agreements or by using hedging
equity ratio, and it did indeed improve slightly
Hänninen, Activity Counsellor Anneli Moilanen,
products. Electricity sales, which surpass the
resulting in 26.2 % (25.5 %). The yield of share-
Economist Eero Erola (BSc), Sales Manager Jari
production prognosis for the company’s own
holders’ equity was 15.4 % (10.4 %). Liquidity
Nykänen (deputy representative of employees)
power plant and associated plants, are hedged
(quick ratio) at the turn of the year was 0.9 (0.9)
and Plant Manager Timo Leppänen (deputy
by acquisition from the electricity stock
and stayed at the same level as in the previous
member for the CEO).
exchange, according to the risk policy.
year. Turnover per employee was slightly less
Financing risks
The Group’s financing risks have been antici-
The Etelä-Savon Energia Oy’s extraordinary
than during the previous year, EUR 0.521 milli-
general meeting was held 8 December 2010,
on (EUR 0.540 million).
when the Articles of Association were amen-
The Group’s long-term debts with interest
ded in such a way that the deputy members
pated either by fixed interest loans or by ac-
amounted to EUR 57.7 million (EUR 59.2 milli-
for all the Members of the Board were removed
quiring hedging products for the loans. Loans
on). The loans have been paid back according
and the CEO and employee representative
hedged in this way represent c. 90 % of the
to plan.
were no longer elected to the Board. The CEO
presents matters to the Board and the emplo-
total loan stock.
Parent company
yee representative has the right to be present
Damage risks
The turnover of the parent company grew by
at Board meetings. District Heating Engineer
The Group has identified the following damage
EUR 1.8 million, totaling EUR 40.2 million (EUR
Unto Roikonen continued as the employee
risks: property damage risks, liability damages,
38.4 million in 2009). The turnover for electricity
representative.
risks of production interruptions, environmen-
sales was EUR 15.0 million (EUR 18.3 million) of
Chartered accounting firm Oy Audiator Yh-
tal damages and accidents. Property damage
this amount, the turnover of heating business
tiötarkastus Ab/Ulla-Maija Lakonen authorized
risks have been anticipated by insuring pro-
EUR 20.8 million (EUR 17.3 million) and the tur-
public accountant (deputy Matti Kalliolahti,
perty such as real estate and its movables. The
nover of other business accounted for EUR 4.2
authorized public accountant), and Sinikka
CEO, the Board of Directors, the management
million (3.1 million euros) of this amount. The
Hiidenmaa, authorized public accountant,
team, and operations are covered by liability
operating profit was EUR 6.7 million (EUR 5.3
PricewaterhouseCoopers Oy Mikkeli (deputy
insurance for operations-related damages.
million) or 16.8 % (13.9 %). The result before ap-
Timo Mitikka, authorized public accountant Pri-
Insurance to cover shut-downs has been taken
propriations and taxes was EUR 5.3 million (EUR
cewaterhouseCoopers Oy Mikkeli) have acted
against possible interruptions in the pro-
3.9 million). ESE-Verkko paid EUR 1.39 million in
as accountants for the company.
duction of the plants at Pursiala and Tikkala.
group contribution to the parent company (all
Environmental damages have been anticipated
subsidiaries together EUR 1.58 million in 2009).
Osmo Hyvönen functioned as the CEO of
Etelä-Savon Energia Oy until 1 February 2010
and Erkki Karppanen beginning on 1 Decem-
by choosing low-emission fuels, improving
ADMINISTRATION
ber 2010.
ricity network, and by taking out environment-
Etelä-Savon Energia Oy is a limited company
related insurance. The personnel is covered by
owned in full by the City of Mikkeli. The Etelä-
insurance for accidents at work, as required
Savon Energia Group is made up of Etelä-Savon
by law, by travel insurances for business trips.
Energia Oy and its subsidiaries ESE-Verkko Oy,
The personnel also has the opportunity to take
ESE-Tekniikka Oy, Kiinteistö Oy Korjaamonkatu
MOTION BY THE BOARD
OF DIRECTORS TO USE
EARNINGS
sickness expense insurance, which is valid at
3, OOO ESE, OOO Russkij Les and Huippuener-
The funds of the parent company eligible
work and during leisure. The amounts of the
gia Oy.
for distribution amount to €2,997,717.35,
preparedness for fires, changing installing environmental friendly transformers in the elect-
insurance is revised each year.
44
the net profit for the financial period being
€2,860,443.20. The Board of Directors made a
wood-based fuels (86.2 %). The wood fuel used
motion at the general meeting to distribute
by ESE includes chips, forest chips, tree stumps,
the sum of €2,860,000.00 for the net profit
bark, sawdust, and crushed recycled wood.
dividend. The Board is of the opinion that the
suggested distribution of dividend does not
Electricity acquisition
endanger the liquidity of the company.
The total acquisition of electricity was 323
GWh. Approximately 26 GWh of that was purchased from associated suppliers. Electricity
Number
of company shares
300 pcs
stock exchanges and other outside suppliers
provided c. 42 GWh. The Pursiala power plant
Share capital
of the company
5,045,637.79
produced c. 255 GWh.
16,818.79
Heating business
45,868.32
Heat sales
Nominal value
of each share
Taxable value
of each share in 2009
The marketing of district heating which began
in 2008, continued during 2010 in a slightly
way than before, and the result was a very
Board of Directors
satisfactory with regard to new connections
Power PLANT
business
Production of electricity and heat
The electricity production of power plants
during the year under survey was 255.2 GWh.
The production of district heating by power
plants and the peat heating center was 469.8
GWh. The market price of electricity was rather
high during the winter and at the end of the
year. As a result of this, the company’s own production was also sold to the stock exchange.
Nearly all of the district heating needed was
produced at the power plant. The year was
colder than usual, measured by the degreeday factor. As a result of this, the production of
district heating and back-pressure electricity
was more than the budgeted amount. Additionally, 63.6 GWh of industrial heating and steam
were produced. The usability of the power
plant (tgdE) was 99.9 % at Pursiala 1, and 99.4
% at Pursiala 2.
Electricity sales
business
of buildings close to the piping network for
Electricity sales
This sped up heating sales to a record 431.8
During the past year, the acquisition of fuels
Electricity sales in the ESE region amounted to
GWh. Heating sales rose by 57.8 GWh compa-
was normal as compared to the previous year.
c. 237 GWh (incl. outside lighting and dissipa-
red to the previous year.
A normal amount of peat was produced. In
district heating.
The heat demand figure in Mikkeli was 5286.
Acquisition of fuels
tion energy sales). ESE’s electricity sales in its
During the year, 45 new buildings were
own region of responsibility decreased by 30
connected to the district heating network. At
deliveries was made, ensuring the deliveries of
GWh compared to the previous year. The most
the end of the year, there were 2,060 district
peat during poor peat production years.
significant reasons for decreased electricity
heating customers, and the heating customers’
Together with local partners, the acquisi-
sales manifested from tougher competition.
cubic contents of real estate to be heated grew
tion of forest wood chips, especially, has been
addition, a safety stock agreement for peat
by 216,674 m³. The total amount of building
improved for the years to come. Additionally,
the stock exchange totaled c. 86 GWh, which
cubic contents to be heated was 9.7 million m³
logging rights were purchased from Russia,
is less the previous year. Thus, the total sales of
at the turn of the year.
and logging from the company’s own forests
ESE’s sales beyond the Mikkeli region and in
electricity were c. 323 GWh, c. 13 % less than in
began in the summer. The deliveries of forest
2009. Approximately 25 % of all the electricity
Heat acquisition
wood chips from these logging sites will begin
was sold outside the Mikkeli region.
The total amount of heat acquisition was 470.7
next year. The deliveries of battening chips
GWh, out of which power plant production
from Russian sawmills will continue, as well as
“Ekoteko” electricity
was 462.6 GWh. The share of separate heating
cooperation with sawmills in the surroundings
ESE has resolutely developed production of
hubs was 8.1 GWh.
of Mikkeli.
pany has had endeavored to utilize ecologically
Investments
the share of peat and coal was 36.8 %. The
sustainable and purely domestic raw materials
A total of €688,143.00 was used for district
share of oil for the power plant fuels was only
as sources of energy.
heating investments, while €235,192.00 was
0.4 %. The wood fuel is made up of by-products
The environment-friendly electricity ac-
used for district heating network renovations.
of the forest industry, forest wood chips and
quired and sold by ESE has been branded as
Income from connection fees amounted to c.
recycled wood.
“Ekoteko” (eco-deed) electricity. Ekoteko elect-
€832,295.00.
ecological energy. For decades now, the com-
The share of wood for fuels was 62.8 %, and
Sales of industrial heating and steam
ricity is based completely on renewable energy
sources and renewable fuels. A customer who
Remotely readable meters
Industrial heating and steam was distributed to
has made an Ekoteko electricity distribution
The company’s aim is to renew all the customer
six industrial plants in Mikkeli and its surroun-
agreement with ESE also receives a diploma for
district heating meters renewed for remote
dings. The use of boiler facilities is monitored
using environmentally sustainable energy. ESE’s
reading by the year 2014. At the end of 2010,
and guided from the control room at the Pur-
production of environmentally sustainable
there were 1,013 remotely readable meters
siala power plant. The maintenance personnel
electricity is divided as follows: wind power (0.3
in use, which is 49.3 % of the total number of
at the power business perform daily mainte-
%), water power (13.5 %), and produced with
customers.
nance and upkeep.
45
Carbon dioxide emissions
and transformers continued.
Future development
The Ministry of Employment and the Economy
The schedules for the entire construction site
ESE-Verkko operations will continue according
has granted carbon dioxide emission permits
changed to the extent that finishing all of
to the earlier principles, and the company’s
for 2008–2012. The permits for 2010 covered
the work on the electricity network was not
network area will be developed. The essen-
the emissions caused by electricity and district
possible. The switching station at the parking
tial distribution network and electric station
heating production. The Act concerning the
lot by the marketplace was connected to the
investments have now been made, and during
next emission trade period 2013–2020 is under
network in December, and it will be fully comp-
the next few years most of the renovation work
preparation. Based on this, it seems that only a
leted at the beginning of 2011. The direct feed
within the distribution network will be carried
limited number of free emission permits will be
line to the marketplace parking from the Suoja-
out on the distribution transformers. During
given and only to district heating production.
lampi electric station, as well as the optical fiber
the next two years, more than two million
Other necessary emission permits will have to
connection, are in use and new connections
euros per year will be used for investments,
be acquired from the market.
to the Siekkilä electric station will be finished
because during this time the change of meters
in the summer of 2011. After these projects,
for remote reading will be completed.
ESE-Verkko Oy
which cost over two million euros, distribution
within the city center will be more reliable, and
electricity network activities, and a new super-
PERIOD
feed areas smaller than the current ones can be
vision period will begin 2012. The decisions
used as can several feed directions.
concerning the new supervision period are
The Energy Market Authority will supervise
The entire 20 kV network above the ground
being discussed, and changes in the terms of
was cleared thoroughly in the summer, which
supervision may have a marked effect on the
also included clearance of the space reserved
operations of the company.
Company operations
for the lines and extensive removal of trees.
ESE-Verkko Oy is responsible for electricity
Thanks to the clearing, we had only minor
Administration
distribution within its own electricity network
disturbances during the season of heavy
ESE-Verkko’s General Meeting appointed Elec-
area. The company builds and maintains the
snow in 2011. The storms, which raged in the
tician Paavo Barck (Chairman), Advocate Antti
electricity distribution network, which has c.
regions of Savo and South Karelia causing large
Suhonen, and CEO Markku Kakriainen (yMBA)
23,500 user connections. The length of the
disturbances in electricity, did not reach our
as members of the Board once again on 20
distribution network is nearly 1,000 kilome-
distribution area.
May 2010. The Board was supplemented by
appointing CEO Erkki Karppanen at the extraor-
ters, and it has seven 110 kV electricity and
switching stations and three 20 kV switching
Remotely readable meters
stations.
During the year under survey, 5,500 remo-
dinary general meeting on 22 December 2010.
Oy Audiator Yhtiötarkastus Ab/Ulla-Maija
tely readable meters were installed into
Lakonen, authorized public accountant has
355 GWh (342.5 GWh in 2009). The company
the combined meter panels for apartment
functioned as auditor for the company.
has invested strongly in the 110 kV network
buildings and row houses. At the end of the
and electric stations. The greatest additional
year, c. 16,000 remotely readable meters were
company until 20 May 2010, after which
investment during the next few years is the
installed, representing nearly 70 % of all the
Operations Manager Risto Kosunen acted as
acquisition of remote readable meters by the
locations. Remotely readable meters will be
a temporary CEO. During the financial period,
end of 2013.
installed into single family houses and other
the company employed 13 persons on average
independent sites during 2012 and 2013.
(13 in 2009).
The company raised the price for electricity
Company management
Finances
distribution by 15.4 % beginning 1 February
Mr. Jussi Malkamäki, who was the CEO of ESE-
ESE-Verkko’s turnover was EUR 8.1 million in
2010 and it affected all process. The price inc-
Verkko since the establishment of it, resigned
2010 (EUR 7.3 million in 2009). The turnover
rease in question is used to cover the extensive
in May, and Operations Manager Risto Kosunen
increased, thanks to increased distribution and
investments made in the electricity network
was appointed as a temporary CEO.
the increase in the distribution fees.
The amount of electricity distributed was
Mr. Jussi Malkamäki acted as CEO of the
Rise in prices
The company made investments amounting
during the last years.
SUBSEQUENT TO THE
FININACIAL PERIOD
to c. EUR 3 million, and they were financed
a new 20 kV underground switching station
Risto Kosunen was appointed CEO of the com-
2009).
was built in connection with the parking lots
pany on 18 January 2011.
Network construction, basic
renovations and maintenance
Network construction was concentrated to the
surroundings of the Mikkeli marketplace, where
and the renewal of the 20 kV cable network
46
with income financing and a loan from the
Group funds. Connection fees amounted to
€78,160.00 (€259,000.00 in 2009). The equity
ratio of the company was 38.2 % (35.3 % in
ESE-Tekniikka Oy
more energy-efficient solutions began. This
Assessment of future development
work has only just begun and will be continued
The activities of the company continue as
PERIOD
during the years to come. The ageing street light
before during the current financial period. New
network also calls for more and more mainte-
forms of heating, in addition to installation,
nance and repair.
maintenance, and heating operations are seen
weather last year led to a result better than ex-
tegy of the ESE Group also sets new guidelines
Business operations have remained unchanged
during the financial period. The most significant
area of work in installation services has been
the Mikkeli parking lot by the marketplace and
the electricity network, street, and traffic light
arrangements connected with it at Hallituskatu
and Mannerheimintie streets. This work will
continue during this financial period. Other
larger installation sites included the traffic lights
connected with the new road arrangements
at TV5 Visulahti, the lighting installations at
Yhdystie road in Kalevankangas, and the
ESE-Verkko transformer renovations within
the Mikkeli city network. Also, dozens of other
smaller and one-time installations have been
made for large and small customers. We also
took part in storm damage clearing near Imatra.
Street light and traffic light maintenance
pected in the heating business. Additionally, we
for the operations of ESE-Tekniikka Oy.
Compared to the previous years, the cold
as areas for new forms of business. The new stra-
managed to markedly reduce emergency calls
resulting from malfunctions, thanks to preven-
Administration
tive maintenance and better fuel. The replace-
On 28 April 2010, the Board of ESE-Tekniikka
ment of the number-one boiler and burning
appointed Electrician Paavo Barck (chairman),
technology at the Mikkeli Pesula laundry was a
Farmer Mauri Ruuth and Entrepreneur/CEO Jyrki
significant renovation. This measure also contri-
Peltonen at its general meeting.
Oy Audiator Yhtiötarkastus Ab/Ulla-Maija
buted to the decrease in emergency calls.
Lakonen, authorized public accountant has
PRIMARY TRANSACTION
SUBSEQUENT TO THE
FINanCIAL PERIOD
functioned as auditor. The CEO of the company
No essential changes took place in the operati-
Finances
on of the company subsequent to the financial
During the financial period now ended, ESE-
period. The first few months of the year are
Tekniikka surpassed a turnover of 2 million
based on agreements has been performed
always the quietest of the year. During that time,
euros, (EUR 2.03 million euros, EUR 1.92 million
according to plans. The general trend of saving
unfinished jobs are completed, and training for
in 2009). The budgeted turnover was surpassed
energy, together with state government me-
the personnel is most practical to arrange at this
by c. €35,000.00. The profit before the deduction
asures, has added to the need for changes in
time.
of extraordinary items increased by 134 %, and
the street light network. At the end of the year,
is Arto Nieminen. During the financial period,
the company employed 10 persons on average
(10 in 2009).
was €209,600.00.
replacement of old lamps and light fixtures with
Tietoa vuosikertomuksesta
Toimitus: Etelä-Savon Energia
Valokuvat: Fotolia, Plugi Oy, Jenni Kosonen / Kuvamatti Oy ja ESEN arkisto
Graafinen suunnittelu ja taitto: Mainostoimisto Mediataivas
Paperi: MultiArt Silk 300 g, Munken Lynx 120 g
Paino: Oy Fram Ab
Vuosikertomuksessa käytetyt paperit on valmistettu PEFC- ja FSC-sertifioinnin
vaatimusten mukaisesti ja täyttävät Joutsenmerkin ympäristövaatimukset. SFSYmpäristömerkintä on myöntänyt Joutsenmerkin käyttöoikeuden Oy Fram Ab:n
Joutsenmerkitylle painolaitokselle. Painovärit ovat kasviöljypohjaisia, ja myös
muiden materiaalien käytössä suositaan kierrätettäviä ja ympäristöystävällisiä
tuotteita.
47
Etelä-Savon Energia Oy I Vuorikatu 19 I PL 166 I 50101 Mikkeli
Puh. (015) 1951 I faksi (015) 195 3875 I [email protected] I ese.fi

Vuosikertomus 2010

Transcription

Similar documents

Kari Kauppilan esitys - Porin Teknillinen Seura

Vuosikertomus 2011

Vuosikertomus 2010

Kotkan Energia – häiriötöntä tuotantoa kunnonvalvonnan

Vuosikertomus 2010 - Keravan Energia Oy

Vuosikertomus 2011 - Keravan Energia Oy

Pienvoimalaopas - Pienvesivoimayhdistys ry