Kuvatekstit 1. Pirttimäen kuvankaunis talvimaisema

Transcription

Kuvatekstit 1. Pirttimäen kuvankaunis talvimaisema
Kuvatekstit
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9.
10.
11.
12.
13.
14.
15.
16.
17.
18.
19.
20.
21.
22.
23.
24.
25.
26.
27.
28.
29.
30.
31.
32.
33.
34.
35.
36.
37.
38.
39.
40.
41.
42.
43.
Pirttimäen kuvankaunis talvimaisema.
Pirttimäen vanhainkoti ja sen ympäristö olivat Puumalan projektin kotipaikka vuosina 1984-1988.
Puumalan-Sulkavan (PuSu) maaseudun yrittäjäkurssi. Teorian opetus annettiin Ryhälän koulussa.
PuSu -yrttikurssin kasvintuntemusopetus Pirttimäellä kehäkukkapalstan vieressä.
Yrttien koeruudut Pirttimäen koetilalla täydessä kukinnassa vuonna 1996.
Projektin puutarhuri, Veli-Matti Lääperi aloittaa kylvöä Nibex-kylvökoneella.
Yrttien luonnonmukainen viljely perunaharjussa.
Persiljan ja sitruunamelissan luonnonmukainen viljely vuonna 1987.
Puumalan projekti laajimmillaan. Kasvihuoneet, kuivuri ja koneet vuonna 1988.
Yrttiprojektin työntekijöitä ja harjoittelijoita vuonna 1987.
Kunnanjohtaja Matti Kaskinen kamomillapellolla.
Tutkija Seija Hälvä kamomillaruuduilla. Taustalla opetellaan kamomillan korjuuta käsin.
Kamomilla kukkapuimurin ensimmäinen versio vuonna 1997. Rakentaja oli Esko Ruottinen. Kuvassa
prof. Iisac Saksasta, prof. M. von Schantz, Veli-Oskar Huttunen ja Veli-Matti Lääperi.
Kamomillapuimurin toisen version testaus Arpolassa Ellu Pulliaisen tilalla.
Tutkija Zsuzsanna Galambosi mittaa siankärsämön kukkakorjuun tehoa (kg/tunti).
Siankärsämön heinäsadon niitto Pirttimäellä.
Unkarilainen kamomillalajike kuivuu suomalaisissa heinäseipäissä.
Puutarhatieteen laitoksen professori Erkki Kaukovirta puhuu kunnantalolla Puumalan yrttipäivillä
vuonna 1985.
Farmakognosian professori Max von Schantz Puumalan yrttipäivillä vuonna 1985.
Maatalousministerin Toivo Ylöjärven vierailu Pirttimäen koeviljelmillä vuonna 1985.
Keijo Ravolainen korjaa kynteliä yrttiprojektissa rakennetulla lehtikorjuukoneella.
Veli-Oskar Huttunen tarkastelee, kuinka sujuu basilikan korjuu muovipenkissä. Konetta ajaa Keijo
Ravolainen.
Yrttien jatkojalostushalli koneineen Pirttimäellä. Kuvassa V-O. Huttunen, Bertalan Galambosi ja
Keijo Ravolainen.
Hyvin talvehtineen sitruunamelissan lohkot Sulkavalla Seija Hyvösen tilalla.
Seija Hyvönen perusti projektin jälkeen oman yrityksen nimellä Soutupitäjän yrtit. Tuotteet myytiin
Savonlinnassa.
Pirkko Markkasen yrttiruutuja. Metsurin työ vaihtui yrttiviljelyyn.
Pirkko Markkanen kitkee luonnonmukaisesti viljeltyjä ruohosipulipenkkejä.
Riitta Kosunen pellavapeltonsa keskellä. Projektin jälkeen hänelläkin oli omia yrttituotteita.
Suomalaiset ja saksalaiset rohdosalan professorit kamomillapelloilla.
Puumalan rohdos- ja maustekasvihankkeen osasto Mikkelin luomumessuilla.
Projektipäällikkö Veli-Oskar Huttunen esitteli yrttikuivuria rouva Tellervo Koivistolle. Keskellä
kuivurin rakentaja Esko Ruottinen.
Sulkavalaisen Taisto Pohjalaisen luonnonmukainen tillipelto ennen korjuuta.
Prof. Erkki Kaukovirta tarkastele Matti Kakkosen sinappipeltoa Hurissalossa.
Luonnonmukaiset ruohosipulipenkit Heino Korhosen tilalla. Sato on päätynyt vauvanruokiin.
Tuoksuampiaisyrtin sadonkorjuu Paavali Syrénin pellolla vuonna 1988.
Mäkimeiramin (oregano) korjuu Oivi Vesterisen tilalla vuonna 1998.
Zsuzsanna Galambosi ja Pekka Luukkonen kukkivan iisoppipellon vierellä ennen korjuuta.
Korjuukelpoinen punahattu elokuun puolivälissä Pekka Luukkosen tilalla Hurissalossa.
Ruusujuuri on uusi rohdoskasvi Hurissalossa. Vuonna 2012 tilaa hoitaa Vesa Luukkonen.
Hankintatukku Oy:n johtajat Ellu Pulliaisen punahattupelolla vuonna 1990.
Eero ja Ellu Pulliainen korjaavat punahatun satoa. Silputtu tuore sato pakastettiin Jäämarjalla.
Pari sataa luontaistuotekauppiasta tutustui useana vuonna Arpolan yrttiviljelmiin.
Hankintatukku Oy: n rohdoskasvituotteet, esimerkiksi Echinamax, Echinasan, Solimax, Chamomax
valmistetaan puumalalaisista yrteistä.
44. Matti Kaarlas esitteli tsekkiläisille FINclub asiakkaiolle Arpolan Punahattuviljelmää.