Laura Lampio

Milloin menopausaalinen nainen nukkuu huonos/? Laura Lampio, LL PHKS, TY 14.3.2014 *  Ei sidonaisuuksia Sisältö * 
* 
* 
* 
* 
Une4omuuden määritelmä Epidemiologiaa Subjek/ivinen unenlaatu Objek/ivinen unenlaatu Unenlaatuun vaiku4avat tekijät * 
* 
* 
* 
Vasomotoriset oireet Mielialaoireet Sairastavuus Häiriöherkkyys *  HT ja uni *  Yhteenveto Une4omuuden määritelmä *  Unen aloi4amisen vaikeus *  Unessa pysymisen vaikeus *  Liian aikainen aamuherääminen *  Virkistämätön uni Epidemiologiaa *  Naiset raportoivat 1.3 – 1.6 kertaa enemmän uniongelmia kuin miehet *  Husby et al. 1990, Livingston et al. 1993, Ohayon et al 1996, Li et al 2002, Morin et al. 2006, Zhang et al 2006 *  Leger et al. 2000 *  Univaikeudet yleisempiä naisilla kuin miehillä *  50 – 64 –vuo/ailla naisilla kohtalaista une4omuu4a 25% ja vaikeaa une4omuu4a 15% Subjek/ivinen unenlaatu (1) *  SWAN –tutkimus (Krawitz et al. 2003) *  12 603 naista, ikä 40-­‐50 v. *  Verra4una premenopausaalisiin naisiin ”difficulty sleeping”, OR: *  1.3 perimenopausaalisilla naisilla *  1.2 luonnollises/ postmenopausaalisilla naisilla *  1.6 kirurgises/ menopausaalisilla naisilla *  Wisconsin Sleep Cohort Study (Young et al. 2003) *  589 pre-­‐, peri-­‐ ja postmenopausaalista naista *  Verra4una premenopausaalisiin ”dissa/sfac/on with sleep”, OR: *  2.0 perimenopausaalisilla naisilla *  2.3 postmenopausaalisilla naisilla Subjek/ivinen unenlaatu (2) *  Kuh et al. 1997 *  1498 naista *  uniongelmien esiintymisriski perimenopausaalisilla 1.5 ja postmenopausaalisilla 3.4 vs. Premenopausaalisiin *  Australian Longitudinal Study on Women’ s Health (Berecki-­‐Gisolf et al. 2009) *  8 649 naista *  Verra4una premenopausaaliseen vaiheeseen ”difficulty sleeping”, OR 1.4 postmenopausaalisessa vaiheessa *  Tom et al. 2010 *  962 naista, ikä 48 – 54 *  ”severe self-­‐reported sleep difficulty”, OR: pre-­‐peri 1.60, pre/peri-­‐post 2.84 Objektiivisesti mitattu unenlaatu (1) *  Objek/iviset unenlaadun mi4aukset ris/riidassa subjek/ivisiin nähden *  Polysomnografia Objektiivisesti mitattu unenlaatu (2) Kalleinen et al. 2008 *  Ei eroa pre-­‐ ja postmenopausaalisten naisten unessa Young et al. 2003 *  Premenopausaalisiin naisiin verra4una postmenopausaalisilla: • 
• 
• 
• 
pidempi TST, total sleep /me parempi unitehokkuus enemmän syvää unta, SWS Sharkey et al. 2003 • 
Premenopausaalisiin naisiin verra4una postmenopausaalisilla naisilla: • 
• 
Vähemmän S1 (pinnallinen, torkeuni) Lyhyempi SWS-­‐viive Miksi menopausaalinen nainen nukkuu huonos/? ..Ja miksi se ei näy mi4auksissa? *  Vasomotoriset oireet? *  Mielialaoireet? *  Sairastavuus? *  Elämänvaiheeseen lii4yvät muutokset? *  Yleinen herkkyys unen häiriintymiselle? *  Onko PSG tarpeeksi sensi/ivinen mi4ausmenetelmä? Vasomotoriset oireet (1) *  Kravitz et al. 2003 (SWAN-­‐tutkimus) *  12 608 naista *  Uniongelmat korreloivat voimakkaas/ subjek/ivisten kuumien aaltojen kanssa *  Thurston et al. 2012 *  52 naista *  Ihon konduktanssimi4aukset, ak/grafi, kuumien aaltojen päiväkirja, unipäiväkirja *  Uniongelmat korreloivat subjek/ivisten aamulla muiste4ujen kuumien aaltojen kanssa *  Uniongelmat eivät korreloineet mita4ujen kuumien aaltojen kanssa *  Polo-­‐Kantola et al. 1999, Antonijevic et al. 2000, Young et al. 2000, Sharkey et al. 2003, Kalleinen et al. 2008 *  Ei yhtey4ä subjek/ivisilla vasomotorisilla oireilla ja PSG-­‐mitatulla unella Vasomotoriset oireet (2) *  Freedman et al. •  1994: oireet häiritsivät PSG –mita4ua unta (enemmän heräämisiä, enemmän univaihemuutoksia, huonompi unitehokkuus) •  2004: ei yhtey4ä oireiden ja PSG-­‐mitatun unen välillä (oireisia postmenopausaalisia verrahin oiree4omiin postmenopausaalisiin tai premenopausaalisiin) •  2006: oireet häiritsevät unen alku-­‐, mu4a ei loppupuoliskoa Vasomotoriset oireet (3) *  Lampio et al. 2014 (in press) *  Postmenopausaalisilla enemmän kuumia aaltoja (HF) (P<0.001) ja yöhikoiluja (NS) (P<0.001) *  Naisilla, joilla NS vähintään 1x/vko, huonompi unenlaatu kuin niillä, joilla NS max. 1x/kk (OR 5.0, 95% CI 2.0-­‐11.1, P < 0.001) *  Postmenopausaalisilla: *  Yleinen unenlaatu huonontunut, uni rauhatonta ja aamuväsymystä riippuma4a NS esiintymis/heydestä *  Premenopausaalisilla: *  Naisilla, joilla NS vähintään 1x/vko enemmän yllä maini4uja oireita kuin niillä, joilla harvemmin kuin 1x/kk *  Naisilla, joilla HF vähintään 1x/vko, enemmän heräämisiä kuin niillä, joilla HF max 1x/kk Mielialaoireet *  Menopausaalinen transi/o on itsenäinen riskitekijä depressiivisille oireille (Freeman et al. 2004, Bromberger et al. 2001) *  Mielialaoireet yhdiste4y unihäiriöihin peri-­‐ ja postmenopausaalisilla naisilla (Hollander et al. 2001, Freedman et al 2007) *  Une4omuus depression oireena, raportoitu univaikeus prodromaalioire depressiolle? (Riemann et al. 2007) *  Lampio et al. 2014 (in press) *  Naisilla, joilla depressiivisiä oireita, huonompi yleinen unenlaatu, rauha4omampaa unta, enemmän aamu-­‐ ja päiväväsymystä Sairastavuus (1) *  Unenaikaiset hengityshäiriöt (SDB) *  Obstruk/ivinen uniapneasdr *  Osi4ainen ylähengitysteiden ahtauma *  Lisääntyvät menopausaalisessa transi/ossa (Bixler et al. 2001, Young et al. 2003, An4alainen et al. 2006) *  Estrogeenilla ja progesteronilla rooli SDB:n patogeneesissa *  SDB:n esiintyvyys (Bixler et al. 2001) *  HT:tä käy4ävillä postmenopausaalisilla naisilla samanlainen kuin premenopausaalisilla *  HT:tä käy4ämä4ämillä samanlainen kuin miehillä Sairastavuus (2) Sairastavuus (3) *  Kipu *  Huono unenlaatu yleistä sekä akuu/ssa e4ä kroonisessa kivussa *  Naisilla esiintyy kipusyndroomia, kuten fibromyalgiaa, alaselkäkipua, jännityspäänsärkyä *  Nämä sdr:t yhdistetään usein univaikeuksiin (Shaver et al. 2008) *  Liikehäiriöt * 
* 
* 
* 
RLS ja PLMS Esiintyvyys kasvaa iän myötä RLS yleisempi naisilla (Berger et al. 2004) HT:llä ei vaikutusta PLMS-­‐oireisiin (Polo-­‐Kantola 2001) Työn kuormi4avuus (unipäiväkirjatutkimus) ***
***
Lampio et al. 2013
Työn kuormi4avuus **
*
Lampio et al. 2013
HT *  Parantaa subjek/ivista unenlaatua (Erkkola et al. 1991, Wiklund et al. 1992, Hays et al. 2003) *  Polo-­‐Kantola et al. 1998, ET * 
* 
* 
* 
* 
* 
Paransi yleistä unenlaatua (<0.001) Helpoh nukahtamista (<0.001) Vähensi yöllistä levo4omuu4a (<0.001) Vähensi heräämisiä (<0.001) Vähensi aamuväsymystä (<0.001) Vähensi päiväväsymystä (<0.001) *  Estrogeenin unta parantava vaikutus yhteydessä vasomotoristen, mielialaoireiden ja somaahsen oireiden helpo4umiseen HT ja PSG-­‐tutkimukset *  Tulokset ris/riitaisia *  Unenlaatu parani (Keefe et al. 1999, Polo-­‐Kantola et al. 1999, Antonijevic et al. 2000, Montplaisir et al. 2001, Barry 2004) *  Ei muutosta (PickeY et al. 1989, Purdie et al. 1995) *  Unenlaatu huononi (Shahar et al. 2003, Young et al. 2003, Kalleinen et al. 2008) Onko PSG tarpeeksi sensi/ivinen mi4ausmenetelmä? *  Nuoriin naisiin verra4una sekä pre-­‐ e4ä postmenopausaalisilla enemmän subjek/ivisia uniongelmia (eniten postmenopausaalisilla) *  PSG-­‐uni: Premenopausal
Postmenopausal
Young
0,80
0,70
0,60
SWA (Units)
*  Ei eroja pre-­‐ ja postmenopausaalisilla *  Nuorilla: *  pidempi TST (total sleep /me) *  parempi unitehokkuus *  enemmän SWS ja SWA *  vähemmän heräämisiä ja havahtumisia 0,90
0,50
0,40
0,30
0,20
0,10
0,00
1
2
3
NREM episode
Kalleinen et al. 2008
4
Yhteenveto (1) *  Univaikeudet yleisiä vaihdevuosien aikana *  Objek/ivisissa mi4auksissa (PSG) tätä ollut vaikea osoi4aa *  Vaihdevuosioireet, etenkin kuumat aallot ja yöhikoilut yhteydessä uniongelmiin *  HT ensisijainen hoito vaihdevuosi-­‐ikäisten naisten une4omuuteen Yhteenveto (2) *  Unenaikaiset hengityshäiriöt lisääntyvät menopaussin jälkeen *  Vaihdevuosi-­‐ikäisen naisen unenlaatuun vaiku4avat monet tekijät *  Postmenopausaalisten naisten uni herkempää häiriötekijöille kuin premenopausaalisten? Kiitos!