docKasvun ajurit 6 - Elinkeinoelämän keskusliitto
download 
Report Transcription
Kasvun ajurit 6 - Elinkeinoelämän keskusliitto
Elinkeinoelämän keskusliitto EK PL 30 (Eteläranta 10), 00131 Helsinki • Puhelin 09 420 20 Faksi 09 4202 2299 • www.ek.fi Julkaisu internetissä: www.ek.fi/julkaisut www.ey.com/fi Lisätietoja: Asiantuntija Kimmo Hyrsky Puh. 09 4202 2520 [email protected] Asiantuntija Jari Huovinen Puh. 09 4202 2810 [email protected] Julkaisun toimitus: Hannele Mayer-Pirttijärvi, EK Ulkoasu: Arja Nyholm, Jumo Oy EK, huhtikuu 2010 Kasvun ajurit 6 Kansainvälistymisen menestystekijät ja esteet – Kasvuyritysten ja PK-yritysten vertailu Kasvun ajurit 6 Kansainvälistymisen menestystekijät ja esteet – Kasvuyritysten ja PK-yritysten vertailu Sisältö Tiivistelmä 3 1. Johdanto 5 1.1 PK-yritysten kansainvälistymisen nykytila, haasteet ja mahdollisuudet 5 1.2 Selvityksen viitekehys 5 1.3 Selvityksen aineisto ja tutkimusasetelma 7 2. Suomi tarvitsee kasvuyrityksiä ja -yrittäjyyttä 8 2.1 Yrityspolitiikan haasteena kasvun edistäminen yritysten elinkaarella 8 2.2 Kasvuyritysten määrä lisääntyi ennen talouskriisiä 9 3. PK-yritysten kansainvälistymisen lähtökohdat ja tilannekuva 11 3.1 Kansainvälistyminen PK-yritysten kasvun ajurina 11 3.1.1 Kansainvälistyminen 11 3.1.2 Suomalaisten yritysten vientitoiminta 11 3.1.3 Kansainvälistymisen reitit 12 3.1.4 Kansainvälistymisen ajureista ja esteistä 13 4. Strateginen kehittämisote, asiakaslähtöisyys ja markkinatuntemus menestystekijöinä 15 4.1 Kansainvälistyminen yleistyy ja monipuolistuu kasvun myötä 15 4.2 Kansainvälistymisen nykytilanne ja yleisimmät toimintamuodot 15 4.2.1 Nykytilanne 15 4.2.2 Toimintamuodot 16 4.3 Kansainvälistymispalvelut yritysten tukena 17 4.3.1 Palvelujen käyttö 17 4.3.2 Rahoituspalvelut 18 4.3.3 Neuvontapalvelut 20 4.3.4 Koulutuspalvelut 20 4.4 Yritysten menestystekijät ja suurimmat esteet kohdemarkkinoilla 21 5. Johtopäätökset – Asiakaslähtöisempää otetta yritysten strategioihin ja kansainvälistymispalveluihin 25 5.1. Miten voidaan lisätä ja tehostaa PK-yritysten kansainvälistymistä? 25 5.1.1 Esimerkkejä hyvistä toimintatavoista 26 5.1.2 Kansainvälistymispalvelujen uudistaminen ajankohtaista 26 5.1.3 Lopuksi 27 Kirjallisuutta 28 2 | Kasvun ajurit 6 | EK 2010 Tiivistelmä Suomi elää viennistä. Taantuman myötä vienti on osin romahtanut, ja yritysten täytyy etsiä nyt uusia markkinoita ja asiakkaita tilanteen korjaamiseksi ja työpaikkojen turvaamiseksi. Kasvuyrityksillä on tässä merkittävä rooli suurempien yritysten heikenneen tilanteen paikkaajina. Myös PK-yritysten tulee aktivoitua kehittämään vienti- ja kansainvälistymisvalmiuksiaan, jotta ne pääsevät nousun alkaessa heti ensimmäisten joukossa kiinni elpyviin markkinoihin. Tämä selvitys kartoitti Elinkeinoelämän keskusliiton jäsenyritysten sekä Ernst & Youngin kasvuyrityskilpailuun osallistuneiden yritysten kansainvälistymisen menestystekijöitä, kehittämiskohteita ja esteitä. Lisäksi tarkasteltiin yritysten kansainvälistymispalvelujen tarjontaa, toimivuutta ja uudistamistarpeita. Kansainväliseen kasvuun tähtäävät yritykset hyödyntävät erilaisia kilpailuetuja ja liiketoimintamalleja. Selvityksessä käytetään viitekehystä, jossa kansainvälistyminen nähdään tiettyjen liiketoiminnan ympäristötekijöiden, yrityksen ominaisuuksien sekä kansainvälistymistä tukevan inhimillisen ja sosiaalisen pääoman seurauksena. Mallin mukaan edellä mainitut tekijät vaikuttavat siihen, millä tavoin, millaisilla tuotteilla ja miten nopeasti kansainvälistyminen toteutetaan, millaisille markkinoille tähdätään ja kuinka niillä menestytään. Aiempien tutkimustulosten perusteella tiedetään, että kansainvälisesti toimivia PK-yrityksiä on tyypillisesti ainakin kolmenlaisia: 1) vaiheittain kansainvälistyviä, 2) jo syntyessään kansainvälisiä ja 3) yritysjärjestelyin kansainvälistyneitä. Teknologisia ja muita uusia innovaatioita kaupallistavien ”born global” -yritysten ohella on siis otettava huomioon muun muassa teollisissa verkostoissa kasvavat sekä osaamisintensiivisiä palvelukonsepteja hyödyntävät yritykset. Kansainvälinen menestys edellyttää strategista otetta ja markkinaosaamista. PK-yritykset olivat jaettavissa kolmeen ryhmään raportoimiensa menestystekijöiden perusteella: markkinaosaajiin, tuotanto-osaajiin ja verkosto-osaajiin. Markkinaosaajat luottavat kansainvälistymisessään erityisesti asiakassuhteiden hallintaan, markkinointiosaamiseen, kohdemarkkinoiden tuntemukseen ja viestintäosaamiseen. Tuotanto-osaajat pitävät tuotantoteknologian edistyksellisyyttä, tuotevalikoiman monipuolisuutta ja tuotteisiin liittyviä muita ominaisuuksia kansainvälisen menestyksen takeina. Verkosto-osaajat puolestaan muodostavat mielellään kontakteja messuilla ja asiakastapaamisissa sekä pitävät jakeluverkoston hallintaa ja yrityksen imagoa tärkeinä menestymisessä. Nämä kansainvälistymistyypit olivat tunnistettavissa myös kasvuyritysaineistosta. Sieltä nousi esiin vielä yksi uusi ryhmä, joka korosti erityisesti strategista suunnittelua ja johtamista sekä johtoryhmän kansainvälistä osaamista ja kokemusta. Tätä ryhmää voitaisiin kutsua strategiaosaajiksi, jotka katsovat asioita kokonaisvaltaisemmin sekä markkinoiden, tuotannon että verkostojen näkökulmista. Kasvun esteistä suurimmat liittyivät kansainväliseen markkinointiin sekä sopivien jakelukanavien ja asiakkaiden löytämiseen. Kasvuyritysten kansainvälistymistä estävät lisäksi tuotteisiin liittyvät tiukat määräykset ja standardit sekä kohdemarkkinoiden erilainen lainsäädäntö. Tätä selittänee se, että monet kasvuyrityksistä vievät tuotteitaan ja palvelujaan uusille kasvumarkkinoille, kuten Venäjälle ja Aasian maihin, joissa esimerkiksi byrokraattisuus tullauskäytännöissä on tunnettu tosiasia. Kansainvälistymispalvelut saivat suhteellisen hyvät arviot. Kansainvälistymispalvelut jaettiin tässä selvityksessä kolmeen ryhmään: rahoitus-, neuvonta- ja koulutuspalveluihin. Kansainvälistyneissä yrityksissä palvelut tunnettiin varsin hyvin ja niitä oli riittävästi tarjolla. Jonkin verran kehittämistä vaikuttaisi olevan yrityskohtaisten tarpeiden ja palvelutarjonnan yhdistämisessä. Kansainvälistyneistä PK-yrityksistä 33 prosenttia ja kasvuyrityksistä 34 prosenttia piti palvelutarjontaa hyvin yrityksen tarpeita vastaavana. Yritysten strategioihin ja kansainvälistymispalveluihin tarvitaan lisää asiakaslähtöisyyttä. Yritysten kansainvälinen kasvu – erityisesti pääseminen kiinni taantuman jälkeiseen markkinoiden elpymiseen ensimmäisten joukossa – edellyttää monipuolista osaamisen ja kilpailuetujen hyödyntämistä. Suomessa teknologiapohja ja yhä useammin liike- Kasvun ajurit 6 | EK 2010 | 3 toimintaosaaminen ovat kohdallaan, mutta asiakasnäkökulmassa ja verkostojen punomisessa kohdemarkkinoilla on parannettavaa. On mietittävä tarkemmin, mitä ihmiset ja yritykset odottavat, mitä tarpeita ja haluja on olemassa ja mentävä lähelle asiakasta. Yritysten pääseminen muiden maiden markkinoille on keskeistä. Tarvitaan parempaa markkinatuntemusta, aitoja kumppanuuksia ja aktiivista läsnäoloa ulkomaan markkinoilla. Kansainvälistymisen edistämistoimintojen yksi merkittävä haaste Suomessa on, että erilaisen ”profiilin” omaavat yritykset tarvitsevat niille räätälöityjä elinkeinopoliittisia edistämistoimia. Haastetta lisää, että vastaisuudessa kansainvälistyvien yritysten joukko ja toimi- 4 | Kasvun ajurit 6 | EK 2010 alakirjo sekä toisaalta kohdemarkkinat ja yritysyhteistyön muodot laajenevat ja monipuolistuvat entisestään. Yritysten kansainvälisen verkostoitumisen edistäminen ja siihen liittyvän osaamisen kokonaisvaltainen kehittäminen on erittäin tärkeää. Suomalainen yritysten kansainvälistymistä edistävä järjestelmä on kattava, mutta PK-yritysten näkökulmasta osin sirpaleinen. Neuvonta- ja muita palveluja tulisi räätälöidä asiakaslähtöisemmiksi, jotta ne sopeutuisivat joustavasti talouden ja markkinoiden nopeasti muuttuviin tilanteisiin. Myös viennin rahoitusmahdollisuuksia tulisi laajentaa. 1. Johdanto 1.1 PK-yritysten kansainvälistymisen nykytila, haasteet ja mahdollisuudet Kasvuyritysten merkitys kansantaloudelle ja koko yhteiskunnalle tiedostetaan hyvin. Yritysten kasvuun kannustaminen on vahvasti esillä Matti Vanhasen toisen hallituksen ohjelmassa. Käytännössä se näkyy muun muassa kansallisen innovaatiostrategian painotuksissa sekä työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) koordinoiman kasvuja omistajayrittäjyyden ohjausryhmän aktiivisena työnä. Kasvuyrittäjyys yhdistetään tuottavuuteen, talouden kehittymiseen ja uusiutumiseen sekä innovaatiotoimintaan. Kasvuyritykset ovat merkittäviä työllistäjiä ja kansakunnan hyvinvoinnin luojia. Myös Euroopan komissio korostaa kasvuyrittäjyyttä muun muassa Lissabonin strategiaan sisällytetyssä Small Business Act -ohjelmassa. Komissio rohkaisee jäsenmaitaan hakemaan yritysten kasvulla lisää dynamiikkaa Euroopan talouteen sekä entistä laadukkaampia työpaikkoja. Tämän selvityksen ovat laatineet Elinkeinoelämän keskusliitto EK sekä liikkeenjohdon ja taloushallinnon asiantuntijaorganisaatio Ernst & Young. Yhteistyö liittyy vuosittain järjestettävään Ernst & Young Entrepreneur of the Year -kilpailuun. Aiemmissa selvityksissä on tarkasteltu 1) kasvuyritysten ja kasvuyrittäjien ominaispiirteitä ja verrattu niitä niin sanottuihin keskivertoyrityksiin ja -yrittäjiin, 2) kasvuyrittäjyyden jatkuvuutta ja kasvuyritysten sukupolvenvaihdoksia, 3) kasvuyritysten ja muiden yritysten palkitsemisjärjestelmiä sekä niiden yhteyttä yritysten kasvuun ja liiketoiminnan tuottavuuteen, 4) kasvuyritysten ja PK-yritysten rahoituksen saatavuutta ja kasvun edellyttämää rahoitusosaamista sekä 5) hallitustyöskentelyä kasvu- ja PK-yrityksissä. EK:n ja Ernst & Youngin yhteistyön tarkoituksena on lisätä päätöksentekijöiden ja yrittäjien tietämystä kasvuyrittäjyydestä Suomessa, nostaa yrittäjyyden yleistä arvostusta, tuoda esille kasvuyrityksien hyödyntämiä hyviä käytäntöjä sekä edistää PK-yritysten rohkeaa, pitkäjänteistä ja työllistävää kasvua Suomessa. Kasvuyritykset ovat monessa suhteessa edelläkävijöitä, joten on tärkeä tutkia niitä ja ottaa oppia niiden toimintatavoista. 1.2 Selvityksen viitekehys Suomi elää viennistä. Taantuman myötä vienti romahti osin ja yritysten täytyy etsiä nyt uusia markkinoita ja asiakkaita tilanteen korjaamiseksi ja työpaikkojen turvaamiseksi. PK-yrityksillä on merkittävä rooli heikenneen tilanteen paikkaajina. Yritysten tulee aktivoitua sekä parantaa vienti- ja kansainvälistymisvalmiuksiaan, jotta ne ovat hyvässä iskussa heti nousun alkaessa. Tämän selvityksen keskeisinä tavoitteina ovat: • etsiä keinoja ja kilpailukykytekijöitä, joilla kasvuyritykset ja PK-yritykset voivat löytää uusia ulkomaisia asiakkaita tuotteilleen ja palveluilleen • kuvata nykyisiä yrityksille suunnattuja kansainvälistymispalveluja ja tunnistaa kehittämistä vaativat kohteet sekä toimivimmat ratkaisut sekä • etsiä hyviä käytäntöjä, joilla suoraa vientiä tekevien kasvu- ja PK-yritysten lukumäärää voidaan lisätä tai vientitoiminnan intensiteettiä laajentaa. Yritysten kansainvälistymistä on tutkittu aikaisemmin muun muassa talous-, verkosto- ja resurssiteorioiden näkökulmista. Joissakin tutkimuksissa yritysten on arveltu pysyvän kotimarkkinoilla mahdollisimman pitkään. Tällöin kansainvälistyminen tulee ajankohtaiseksi vasta, kun siitä on odotettavissa enemmän taloudellisia voittoja tai vähemmän kustannuksia kuin toiminnasta pelkästään kotimaassa. (Graves ja Thomas, 2008; Ruzzier ym., 2006.) Toisaalta monet pelkästään kotimarkkinoilla toimivat yritykset eivät koe kansainvälistymistä houkuttelevana vaihtoehtona, vaikka se ei sisältäisikään suuria riskejä tai vaatisi sellaista kyvykkyyttä, jota yrityksistä ei jo löytyisi (Kuuluvainen ja Paavilainen-Mäntymäki 2009). Yritykset eivät toimi tyhjiössä, vaan ovat osa yksilöiden ja yritysten muodostamia sosiaalisia verkostoja. Monet yritykset suuntaavat usein ulkomaille toisten verkostoon kuuluvien yritysten vanavedessä. Tällainen tilanne on tyypillinen esimerkiksi teollisuuden alihankintaverkostoissa. Kansainvälisillä markkinoilla menestyminen taas edellyttää, että yritykset omistavat tai pääsevät käsiksi resursseihin, jotka ovat jollakin tapaa ainutlaatuisia ja auttavat tuottamaan merkittävää lisäarvoa asiakkaille. (Graves ja Thomas, 2008; Ruzzier ym., 2006.) Verkostomainen toimintamalli antaa siis yrityksille kilpailuetua kansainvälisessä kilpailussa. Yrityksille, joilla on merkittävää osaamista ja riittävän suuri koko kokonaisvaltaisten ratkaisujen tarjoamiseksi, verkostoi- Kasvun ajurit 6 | EK 2010 | 5 tuminen sekä kotimaassa että kansainvälisesti on merkittävä kilpailuetu niin tuotannontekijöiden kuin jakelun optimoinnissa. Organisaatioiden väliset verkostot pohjautuvat ihmisten välisiin suhteisiin. On luonnollista, että jotkut yritysjohtajat osaavat yhteistyön organisoinnin ja hyvien kumppaneiden etsimisen paremmin kuin toiset. Erityisesti tämä korostuu PK-yrityksissä: johtajan tai yrittäjän persoonallisuus voi nousta suureen rooliin liiketoimintamahdollisuuksien löytämisessä ja hyödyntämisessä. Hyvistä ja laajoista sosiaalisista verkostoista voi olla apua esimerkiksi yrittäjän etsiessä rahoittajia liiketoiminnalleen (Birley ym. 1991; Hall 1993; Shaw 1998). Verkostoitunut toimintamalli antaa yrityksen hyödynnettäväksi huomattavasti laajemman osaamispohjan, auttaa kehittämään tarjontaa, luo joustavuutta ja kustannustehokkuutta tuotantorakenteisiin sekä avaa uusia kanavia asiakaskontakteihin. PK-yrityksille, joiden tarjonta koostuu kokonaisratkaisun osatekijöistä, verkostoitunut toimintatapa avaa mahdollisuuden osallistua laajempien toimitusten arvoketjuihin ja laventaa hyödynnettävää osaamisperustaa sekä potentiaalista asiakaskuntaa. Tässä selvityksessä hyödynnetään Ruzzierin ym. (2006) kehittämää viitekehystä, jossa kansainvälistyminen nähdään tiettyjen liiketoiminnan ympäristötekijöiden, yrityksen ominaisuuksien sekä kansainvälistymistä tukevan inhimillisen ja sosiaalisen pääoman seurauksena. Mallin mukaan yksilöiden ja yritysten ominaisuudet sekä liiketoiminnan ympäristötekijät vaikuttavat siihen, millä tavoin, millaisilla tuotteilla ja miten nopeasti kansainvälistyminen toteutetaan sekä millaisille markkinoille tähdätään ja kuinka niillä menestytään. Esimerkiksi ilmastonmuutos on antanut vauhtia ympäristöteknologian kehittämiselle. Ympäristöteknologia on tällä hetkellä yksi nopeimmin kasvavista toimialoista ja alan yrityksillä riittää kysyntää maailmanlaajuisesti. Sekään ei silti tee yrityksestä automaattisesti kansainvälistä, jos yritykseltä puuttuu ulkomaankaupassa tarvittavaa osaamista. Käytännössä erityisesti yrittäjä tai yrittäjät ovatkin keskeisessä roolissa PK-yritysten kansainvälistymisessä. Jos yrittäjällä ei ole halua ja/tai kykyä kansainvälistyä, muista tilannetekijöistä ei ole tämän puutteen paikkaajiksi. Kuvassa 1 esitetään selvityksen teoreettinen viitekehys. Tämän selvityksen ovat laatineet asiantuntijat Jari Huovinen, Kimmo Hyrsky, Severi Keinälä ja Juhapekka Suutarinen Elinkeinoelämän keskusliitosta EK:sta. Kiitokset Turun kauppakorkeakolun tutkijalle Arto Kuuluvaiselle hyödyllisistä kommenteista käsikirjoitukseen. Kiitokset myös EK:n viestinnän Hannele MayerPirttijärvelle julkaisun toimittamisesta ja Jumo Oy:n Arja Nyholmille julkaisun taitosta. Ernst & Youngilla hankkeen koordinaattorina on toiminut projektipäällikkö Laura Uuttu-Deschryvere. Kuva 1. PK-yritysten kansainvälistymisessä vaikuttavat tilannetekijät YRITTÄJÄ/JOHTAJA Kansainvälistymistä edistävä inhimillinen ja sosiaalinen pääoma YRITYS Yrityksen toimiala, koko ja liikevaihto KANSAINVÄLISTYMINEN Toimintatapa Markkinat Aika Tuote/palvelu Menestyminen YRITYKSEN SUORIUTUMINEN Liikevaihdon kasvu Kannattavuus YMPÄRISTÖTEKIJÄT Kotimainen ja kansainvälinen toimintaympäristö Lähde: Ruzzier ym., 2006, mukaillen 6 | Kasvun ajurit 6 | EK 2010 1.3 Selvityksen aineisto ja tutkimusasetelma Selvityksessä hyödynnettiin määrällisiä ja laadullisia tutkimusmenetelmiä. Ensisijaisena aineistonkeruumenetelmänä käytettiin kyselytutkimusta, joka kohdistettiin Ernst & Youngin Entrepreneur of the Year -kilpailuun osallistuneille yrityksille (kilpailussa vuosina 2003–2009) ja EK:n jäsenyrityksille 1. Kvantitatiivisesta aineistosta muodostunutta kuvaa tarkennettiin yrityshaastatteluilla. Lisäksi käytiin taustoittavia keskusteluja muutamien TEM:n hallinnonalan virkamiesten ja kansainvälistymissiantuntijoiden kanssa sekä eri alueiden yliopistojen ja kauppakorkeakoulujen yrittäjyystutkijoiden ja -professorien kanssa. Kasvuyrittäjyyskilpailussa yrityksiltä edellytetään vähintään 5 miljoonan euron liikevaihtoa ja 10 työntekijää. Nämä sulkevat kaikkein pienimmät yritykset pois. Toisaalta liikevaihdon vuotuiselle kasvulle ei ole asetettu tiukkaa vähimmäismäärää. Taloudellisten tunnuslukujen lisäksi yritysten arviointi pohjautuu ehdokkaiden henkilökohtaisiin haastatteluihin, joissa kartoitettiin laajasti yrittäjyyden eri osa-alueita. Joka tapauksessa kasvuyrityskilpailuun osallistuneet yritykset ovat keskimäärin selvästi suurempia kuin PKyritykset keskimäärin. Selvitykseen osallistui yhteensä 70 kasvuyritystä, joista pieniä (alle 50 työntekijää) oli noin 41 prosenttia, keskisuuria (50–249 työntekijää) 40 prosenttia ja suuryityksiä (vähintään 250 työntekijää) noin 19 prosenttia. EK:n jäsenistä kyselyyn vastasi yhteensä 555 PKyritystä ja 63 suuryritystä. Kasvuyritysaineiston ja EK:n jäsenaineiston vertailtavuuden parantamiseksi alle 5 henkilöä työllistävät yritykset rajattiin tarkastelun ulkopuolelle. PK-yritysaineistossa keskisuuret yritykset olivat yliedustettuina ja pienyritykset aliedustettuina, joten vastaukset painotettiin vastaamaan rakenteeltaan kohderyhmää (5–249 henkilöä työllistävät yritykset pl. maa-, metsä- ja kalatalous). Painotetussa aineistossa mikroyritykset edustivat 51 prosenttia, pienyritykset 42 prosenttia ja keskisuuret yritykset 7 prosenttia vastaajista. Kuvassa 2 esitetään vertailuaineistona käytetyn PK-yritysaineiston jakauma. Raportin kakkosluvussa käydään lyhyesti läpi kasvuyrittäjyyden merkitystä ja näkymiä Suomessa. Kolmannessa luvussa esitellään erilaisia kansainvälistymisen polkuja sekä tarkastellaan yritysten vientitoimintaa ja sen kehittymistä viimeisten vuosien aikana. Neljännessä luvussa raportoidaan kyselyn keskeisiä tuloksia ja viidennessä vedetään yhteen selvityksen johtopäätökset. Kuva 2. Selvityksen aineisto Verrokkiyritykset Alkuperäinen aineisto (555 yritystä) 5–49 työntekijää Kasvuyritykset Painotettu aineisto (34 858 yritystä) Koko aineisto (70 yritystä) 41 % 62 % 93 % 40 % 50–250 työntekijää 38 % 7% 19 % 250– työntekijää 1 Tässä selvityksessä Ernst & Youngin kasvuyrityskilpailuun osallistuneista yrityksistä käytetään nimitystä kasvuyritykset ja EK:n jäsenyrityksistä termejä PK-yritykset ja suuryritykset. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö kasvuyritysten joukossa voisi olla erikokoisia EK:n jäsenyrityksiä tai vertailuyritysten keskuudessa kasvuyrityksiä. Kasvun ajurit 6 | EK 2010 | 7 2. Suomi tarvitsee kasvuyrityksiä ja -yrittäjyyttä Suomalaisten yritysten kansainvälinen kasvu – erityisesti pääseminen kiinni taantuman jälkeiseen markkinoiden elpymiseen ensimmäisten joukossa – edellyttää monipuolista osaamisen ja kilpailuetujen hyödyntämistä. Kiristyvän kilpailun asettamat tuottavuusvaatimukset ja muut globaalin toimintaympäristön muutokset lisäävät liiketoiminta-, asiakas- ja teknologiaosaamisen yhteensovittamisen ja kansainvälisten verkostojen hyödyntämisen merkitystä yritysten kilpailuetujen lähteenä. 2.1 Yrityspolitiikan haasteena kasvun edistäminen yritysten elinkaarella Yrityspolitiikan haasteena on uusien innovatiivisten yritysten edistäminen. Toinen suuri haaste on aktivoida maltillisesti kasvavien ja muiden varttuneempien potentiaalisten kasvuyritysten ja perheyritysten kehitystoimintaa, uusiutumista ja innovointia. Suomessa oli Yritys- ja toimipaikkarekisterin mukaan ennätyksellisesti reilut 262 000 yritystä (pl. alkutuotanto) vuoden 2008 lopussa. Tärkeämpää kuin yritysten lukumäärä on kuitenkin se, että yritykset luovat uusia työpaikkoja ja ovat innovatiivisia uusien tuotteiden, liiketoimintamallien, palveluprosessien ja tuotantomenetelmien kehittäjiä. Työnantajayritysten määrä ei ole viimeisen kymmenen vuoden aikana Suomessa kasvanut Eurostatin työvoimatutkimuksen mukaan. Yritysten määrän kasvusta ovat vastanneet yksinyrittäjät (kuva 3). Kasvuyrityksiä tarvitaan Suomeen paljon lisää korvaamaan suurten yritysten ulkomaille siirtyviä työpaikkoja ja edistämään talouden rakennemuutosta. Kasvuyrityksissä liiketoiminta-, teknologia- ja asiakasosaaminen yhdistyy usein kansainväliseen suuntautumiseen, strategiseen päätöksentekoon ja ohjaukseen. Näitä yrityksiä tarvitaan, koska esimerkiksi teknologian kaupallinen soveltaminen on vähintäänkin yhtä vaativaa kuin sen kehittäminen. Kasvuyritykset luovat talouteen dynamiikkaa tuottamalla ja hyödyntämällä uusia innovaatioita ja innovatiivisia menetelmiä. Innovatiivisen yrityksen perustaminen ja olemassa olevan yritystoiminnan uudistaminen kasvattavat kilpailupainetta ja pakottavat vuorostaan muut yritykset tehostamaan toimintaansa sekä uudistamaan tuotteitaan ja toimintatapojaan. Uusien innovatiivisten ”läpimurtoyritysten” ohella Suomessa on pulaa varsinkin kasvuhaluisista ja -kykyisistä keskisuurista yrityksistä. Keskisuurten yritysten osuus Suomessa on noin 1 prosentti koko yrityskannasta, kun se esimerkiksi Tanskassa on 1,8 prosenttia ja Saksassa 2,4 prosenttia. Kuva 3. Työnantajayrittäjien määrä ei ole kasvanut Suomessa 2000-luvulla Yrittäjät, pl. maa-ja metsätalous (tuhansia) 180 160 140 120 100 80 60 Työnantajayrittäjät Yksinyrittäjät 40 20 0 1998 1999 2000 2001 Lähtde: Eurostatin työvoimatutkimus 8 | Kasvun ajurit 6 | EK 2010 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2006–2008. Rekisteri sisältää valtaosan aktiivisesti toiminnassa olevista yrityksistä. EK:n määritelmän mukaisia kasvuyrityksiä – joiden liikevaihto oli kasvanut vähintään kymmenen prosenttia kolmena peräkkäisenä vuotena – oli Suomessa noin 12 000 vuonna 2008. Määrä on 4,5 prosenttia koko yrityskannasta (pl. alkutuotanto). Edelliseen vuoteen verrattuna kasvua oli 0,2 prosenttiyksikköä. Sitä vastoin vähintään 30 prosentin kasvun saavuttaneita yrityksiä oli reilut 2 100 eli noin 0,8 prosenttia (vuonna 2007: 0,75 prosenttia) koko yrityskannasta (kuva 4). Kymmenen prosentin kasvuyritysten määrä kasvoi tasaisesti vuosina 2003–2008 vankan talouskasvun siivittämänä. Vuonna 2008 kasvu alkoi kutistua. Tilastoinnin muutokset ja lievät epätarkkuudet vaikeuttavat tarkan kuvan hahmottamista. Hyvin nopean kasvun (kasvua yli 30 prosenttia) ja erityisesti hieman kookkaampien kasvuyritysten määrä ei ole kehittynyt yhtä myönteisesti. Suomessa oli siis ennen taantumaa suhteellisen paljon niin sanottuja maltillisen kasvun PKyrityksiä (vrt. GEM, 2008), joiden kasvupotentiaalia tulisi voida hyödyntää tehokkaammin. Tarkasteltaessa saman aineiston vähintään 10 prosentin kasvuyrityksiä toimialoittain havaitaan, että niitä oli eniten kaupan alalla (erityisesti tukkukaupassa) ja Yritykset alkavat tunnetusti työllistää merkittävästi vasta kasvaessaan ulos PK-yritysten pienimmistä kokoluokista. Myös teollisuuden voimakkaasti verkostoitunut toimintamalli edellyttää riittävän määrän yrityksiä, joilla on kasvupotentiaalia keskisuureksi yritykseksi ja siten kykyä vastata esimerkiksi suuremmista toimituskokonaisuuksista. Ne ovat tärkeitä alihankkijoita ja verkostotoimijoita suurten yritysten liiketoiminnalle. Global Entrepreneurship Monitor -tutkimuksen mukaan Suomessa on vakaa ja ennustettava liiketoimintaympäristö, joka ei kuitenkaan edistä merkittävästi kunnianhimoista ja kasvuhakuista yrittäjyyttä (Stenholm ym., 2009). Sen sijaan niin sanottujen vakiintuneiden yrittäjien eli yrittäjänä yli 42 kuukautta toimineiden osuus aikuisväestöstä oli Suomessa vuonna 2008 noin 9,2 prosenttia. Se oli korkein osuus Pohjoismaissa ja korkeampi kuin Euroopan maissa tai innovaatiovetoisissa kansantalouksissa keskimäärin. 2.2 Kasvuyritysten määrä lisääntyi ennen talouskriisiä Nopean kasvun yritysten kokonaismäärää Suomessa voidaan arvioida hyödyntämällä Tilastokeskuksen Yritys- ja toimipaikkarekisterin tuoreimpia tietoja vuosilta Kuva 4. Kasvuyritykset liikevaihdon kehityksen mukaan päätoimialoittain ja niiden osuus kaikista kasvuyrityksistä 2008 % �� ���� �� �� ���� ���� ���� ���� Yli 10% kasvaneet, % Yli 30% kasvaneet, % ���� �� ���� ���� ���� ���� �� ��� ��� ��� � � ������ ������ ������ �������� �������� ����� ���������� �������� �������� �������� ��� ��� ��������� ����������� �������� ��� ���� ��������� Lähde: EK & Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteri Kasvun ajurit 5 | EK 2009 | 9 liike-elämän palveluissa. Myös rakennusalalla ja teollisuudessa kasvuyrityksiä oli suhteellisen paljon. Teollisuus käsittää tässä myös energiahuollon ja kaivannaistoiminnan. Jos tarkastelu rajataan 30 prosentin kasvun saavuttaneisiin, liike-elämän palvelujen ja rakentamisen asema kohenee (kuva 4). Kasvuyritysten osuuteen vaikuttavat luonnollisesti muun muassa kansantalouden koko, markkinatilanne, yleinen talouskehitys ja vallitseva elinkeinorakenne. GEM-analyysien mukaan markkinat ja kilpailuympäristö muuttuvat Suomessa kansainvälisesti ottaen suhteellisen vaatimattomasti. Se kertoo liian hitaasta 10 | Kasvun ajurit 6 | EK 2010 uusien liiketoimintamahdollisuuksien synnystä ja hyödyntämisestä. Erityisesti kansainvälisen läpimurron tehneitä yrityksiä on Suomessa vähän. Tällaiset yritykset tuottavat täysin uusia tuotteita tai hyödyntävät uusia teknologioita. Yritystoiminnan lopettamisaste (yritystoiminnan lopettaneet suhteessa aikuisväestöön) on Suomessa yksi GEM-maiden matalimmista. Yritysten selviytymisaste on siten Suomessa korkea. Tutkijoiden mukaan se tarkoittaa hidasta uusiutumista ja yritystoiminnan vähäistä dynamiikkaa. 3. PK-yritysten kansainvälistymisen lähtökohdat ja tilannekuva 3.1 Kansainvälistyminen PK-yritysten kasvun ajurina 3.1.1 Kansainvälistyminen Kansainvälistymisellä tarkoitetaan yleensä yritystoimintojen maantieteellistä laajentamista ja taloudellisten toimintojen ulottamista kotimaan rajojen ulkopuolelle. Käytännössä kansainvälistymisestä on siis kyse, kun yritys myy tuotteitaan ulkomaille, tuo ulkomailla sijaitsevien yritysten tarjoamia tuotteita kotimaahan tai tekee yhteistyötä ulkomailla toimivien yritysten kanssa. (Ruzzier ym., 2006.) Maantieteellinen laajentuminen on yksi yrityskasvun tärkeimmistä väylistä. Erityisesti PK-yritykset toimivat usein maantieteellisesti hyvin rajatulla alueella. Uudet maantieteelliset markkinat tarjoavat kuitenkin mahdollisuuden laajentaa yrityksen asiakaskantaa ja kasvattaa yrityskokoa. Erityisesti tämä korostuu Suomen kaltaisissa maissa, joissa kotimarkkinat ovat pienet, tuotteet ovat usein teknologiaorientoituneita, kotimainen kilpailu on kohtuullista, yrityksille on tarjolla kansainvälistymistukea sekä viennin aloittaminen on suhteellisen helppoa. Ennemmin tai myöhemmin tällaisessa ympäristössä toimivan PK-yrityksen kasvu tulee vaatimaan kansainvälistymistä, jos yritys haluaa etsiä uusia liiketoimintamahdollisuuksia. (Barringer ja Greening 1998; Zahra ym. 2000; Lu ja Beamish 2001; Holmlund ym. 2007.) Kaikkia ulkomaankauppaa käyviä yrityksiä ei kuitenkaan voi pitää automaattisesti kansainvälisinä yrityksinä. Yleensä kansainvälisiksi luokitellaan yritykset, joiden ulkomaankauppa on säännöllistä ja ulkomaanmyynnin osuus liikevaihdosta on kohtuullinen. Käytännössä kansainvälisinä pidetään yrityksiä, joiden viennin osuus on vuosittain vähintään 10–20 prosenttia kokonaisliikevaihdosta (ks. esim. Ruzzier ym., 2007). Yritystä pidetään luonnollisesti myös sitä kansainvälisempänä, mitä suurempi sen ulkomaankaupan osuus liikevaihdosta on, mitä useampaan kohdemaahan toiminta ulottuu ja mitä kauemmin se on harjoittanut ulkomaankauppaa (Graves ja Thomas, 2008). Viennin lisäksi ulkomaiset investoinnit ja kolmannen osapuolen hyödyntäminen kansainvälistymisessä ovat olleet tutkijoiden mielenkiinnon kohteena. Suomalainen yritys voi esimerkiksi perustaa uuden yrityksen kohdemarkkinoille tai ostaa toimivan yrityksen ulko- mailta. Merkittävät rahalliset investoinnit ulkomaille eivät kuitenkaan välttämättä ole PK-yrityksille kansainvälistymisen ensimmäinen vaihtoehto, vaan asiakkaiden tavoittamisessa hyödynnetään ensin usein ”välikäsiä” eli kohdemarkkinat hyvin tuntevia edustajia. (ks. Toivonen ym. 2009) Aiemmissa tutkimuksissa tuotteiden vienti on kuitenkin saanut suurimman huomion yritysten kansainvälistymistoiminnoista. Tutkimuksellisesti se on ymmärrettävää, sillä kasvuhakuiset vientiyritykset edistävät kansantalouksien työllisyyttä ja niiden tuotteisiin kohdistuvaa vientikysyntää voi pitää osoituksena jonkinasteisesta innovatiivisuudesta ja kilpailukyvystä (Ruzzier ym., 2006). Viennin mittaaminen on myös luonnollisesti helpompaa kuin esimerkiksi kansainvälisen yhteistyön määrän ja laadun arviointi. Vienti on myös selvästi suosituin PK-yritysten kansainvälistymisstrategia, koska se tarjoaa usein nopean väylän kansainvälisille markkinoille mutta ei kuitenkaan edellytä suuria pääomia vaativia investointeja. Viennin nähdään tarjoavan PK-yrityksille usein myös hyvän mahdollisuuden kansainvälisen liiketoiminnan opetteluun ja askeleen kohti ”vaativampia” kansainvälistymisen muotoja, kuten ulkomaisia myyntikonttoreita tai tuotantolaitoksia. (Root 1994; Erminio and Rugman 1996; Zahra ym. 1997) Myös tässä selvityksessä kiinnitetään huomiota ensisijaisesti yritysten vientitoimintoihin. Muita kansainvälistymisen muotoja tarkastellaan mahdollisuuksien mukaan. 3.1.2 Suomalaisten yritysten vientitoiminta Tullihallituksen tilastojen perusteella tavaraviennin kokonaisarvo kehittyi myönteisesti vuosina 2004–2007. Taantuman myötä viennin arvo romahti syksyllä 2008 ja jäi vuonna 2009 kolmanneksen pienemmäksi kuin parina edellisenä vuonna. Tavaroiden viennin kokonaisarvo oli vielä vuonna 2008 noin 65,6 miljardia euroa, mutta vuonna 2009 enää noin 44,9 miljardia euroa. Tästä kokonaispotista PK-yritysten osuus on ollut viime vuosina 12–13 prosenttia. Vaikka Suomen kaikista vientiyrityksistä selvä enemmistö on PK-yrityksiä, valtaosa viennin kokonaisarvosta kertyy suuryritysten ulkomaankaupasta. Suomalaisten PK-yritysten suora vientitoiminta on toistaiseksi varsin vähäistä moniin muihin EU-maihin Kasvun ajurit 6 | EK 2010 | 1 1 nut palveluviennin laajemmin Suomesta, jossa markkinat ovat maantieteellisesti varsin syrjässä. Palveluvientiä vaikeuttaa, ettei palvelujen tuotannon ja kulutuksen erottaminen ole kovin helppoa. Palvelua tuotettaessa edellytetään yleensä asiakkaiden läsnäoloa (ks. esim. Kathyria ym. 2008). Vaikka palveluvienti on kolminkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana, palvelujen suhteellinen osuus viennistä on Suomessa silti paljon pienempi kuin esimerkiksi Tanskassa ja Ruotsissa. Nykyisin palveluvienti (16,7 mrd. euroa vuonna 2008) on Suomessa parikymmentä prosenttia tavaraviennin arvosta (Rikama, 2009). Palvelujen kansainvälistymiseen kohdistuukin aivan uudenlaisia odotuksia siitä, miten palveluilla voidaan tasapainottaa tavarakaupan muutosta ja globaaleille palvelumarkkinoille siirtymistä. verrattuna. PK-yrityksiin sisältyy siten vielä paljon lunastamattomia mahdollisuuksia viennin aktivoimiseksi. Keskeistä on, miten PK-yritykset kykenevät vastaamaan odotuksiin ja mitä yhteiskunnan päättäjät tekevät asian edistämiseksi. Taulukossa 1 kuvataan vientiyritysten osuutta eri kokoluokan yrityksissä eräissä maissa. PK-yritykset toimivat usein teollisuudessa niin sanottuina välillisinä viejinä suurten yritysten alihankkijoina. Sen sijaan palvelualoilla vienti tapahtuu pitkälti itse PK-yritysten toimesta. Vientiä harjoittavista PKyrityksistä kaikkiaan noin 60 prosenttia vie tuotteitaan tai palvelujaan suoraan ulkomaille. Loput toimivat suurten vientiyritysten alihankkijoina. Viennin osuus PK-vientiyritysten liikevaihdosta on keskimäärin noin 33 prosenttia (Yrittäjyyskatsaus, 2009). Toimialoista vientiyrityksiä on eniten teollisuudessa, jossa kolmannes yrityksistä (33 prosenttia) vie valmistamiaan tuotteita ulkomaille. Teollisuusyritysten osuus viennin kokonaisarvosta on TEMin arvioiden mukaan yli 80 prosenttia. Vientiyrityksiä löytyy seuraavaksi eniten liike-elämän palveluista (25 prosenttia yrityksistä) ja kuljetuspalveluista (23 prosenttia yrityksistä). Venäjä, Ruotsi ja Saksa ovat olleet Suomen tärkeimmät vientimaat viime vuosina. Eniten vietyjä tuoteryhmiä ovat sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteet, kemian- ja metsäteollisuuden tuotteet sekä erilaiset koneet ja laitteet. Erityisesti palveluviennissä Suomi on useita kilpailijamaitaan jäljessä (EK, 2007; Toivonen et al., 2009). Vasta informaatioteknologinen kehitys on mahdollista- 3.1.3 Kansainvälistymisen reitit Kansainväliseen kasvuun tähtäävät PK-yritykset hyödyntävät erilaisia kilpailuetuja, strategioita ja liiketoimintamalleja. Teknologisia ja muita uusia innovaatioita kaupallistavien ”born global” -yritysten ohella on huomioitava myös muun muassa teollisissa verkostoissa kasvavat yritykset, kuten alihankkijasta tai osatoimittajasta järjestelmätoimittajaksi tai niin sanotuksi superalihankkijaksi muuttuvat yritykset, sekä osaamisintensiivisiä palvelukonsepteja hyödyntävät yritykset, esimerkiksi tietointensiiviset liike-elämän palvelut, franchising, sisällöntuotanto ja luovat alat. Taulukko 1. Vientiyritysten osuus eri kokoluokan yrityksissä tietyissä maissa (tavaravienti) Belgia Tanska Saksa Italia Vienti 0–9 33% 37% 15% 10% 13% 12% 6% 2% 6% 10–49 12% 11% 21% 20% 20% 7% 12% 5% 7% 50–249 15% 21% 32% 27% 31% 27% 29% 13% 16% 250–999 19% 22% 24% 18% 22% 30% 27% 23% 22% 1000 + 21% 9% 8% 24% 15% 24% 26% 57% 50% Työntekijöitä Alankomaat Itävalta Portugali Suomi Ruotsi Lähde: External trade by activities and size-classes of enterprises, EC 2005 12 | Kasvun ajurit 6 | EK 2010 Aiempien teoreettisten tutkimusten mukaan kansainvälisesti toimivia PK-yrityksiä on tyypillisesti ainakin kolmenlaisia: 1) vaiheittain kansainvälistyviä, 2) jo syntyessään kansainvälisiä (”born global”) ja 3) yritysjärjestelyin kansainvälistyneitä (esim. Graves ja Thomas, 2008). Perinteisesti PK-yritykset ovat kansainvälistyneet suhteellisen hitaasti, usein pitkäjänteisempien prosessien seurauksena. Useimmat haluavat ensin saavuttaa johtavan tai merkittävän markkina-aseman kotimaassa, minkä jälkeen kasvua haetaan ulkomailta (OECD, 2009; Ruzzier ym., 2006). Varsinkin perheyrityksissä uusille markkinoille suunnataan usein tulorahoituksen avulla eikä kansainvälistymiseen mielellään oteta ulkoista lainarahoitusta (Graves ja Thomas, 2008). Vaiheittain kansainvälistyvät PK-yritykset ovat siis yleensä jo pidemmän aikaa kotimaassa toimineita ja usein menestyksekkäitä yrityksiä, jotka hakevat kasvua laajentamalla toimintaansa ulkomaille. Toisaalta myös kotimarkkinoiden kysynnän riittämättömyys voi toimia motiivina kansainvälistymiselle. Käytännössä kansainvälistymisen taustalla voi siten olla vahva tahtotila tai käytännön pakko (ks. esim. Heinonen ja Kovalainen, 2009). Syntyessään kansainväliset yritykset ovat sellaisia, joiden on kansainvälistyttävä menestyäkseen ja joiden tuotteilla on kansainvälistä potentiaalia. Usein tällaisia ovat monet voimakkaasti erikoistuneet korkean teknologian yritykset, jotka toimivat niin sanotuilla nichemarkkinoilla. Niiden kotimarkkinat ovat kannattavalle liiketoiminnalle usein riittämättömät, minkä vuoksi ne hakevat toiminnan volyymia ulkomailta. (Graves ja Thomas, 2008.) Joskus kansainvälistyminen voi olla seurausta myös yrityksessä tai sen toimintaympäristössä tapahtuneista muutoksista. Selkeimpiä esimerkkejä tällaisista äkillisistä kansainvälistymisistä ovat erilaiset yritysjärjestelyt, joissa yrityksen uudet omistajat voivat olla ulkomaalaisia tai kansainvälisesti orientoituneita ja jotka haluavat laajentaa aikaisemmin pelkästään Suomessa toimineiden yritysten toimintaa ulkomaille. Yritysjärjestely tai omistajan vaihdos voi siis joissain tapauksissa toimia eräänlaisena kriittisenä tapahtumana, joka johtaa yrityksen kansainvälistymiseen. Perheyrityksissä myös sukupolvenvaihdos voi toimia tällaisena muutostekijänä. (Graves ja Thomas, 2008.) Taulukossa 2 esitetään PK-yritysten yleisimmät kansainvälistymisreitit ja -tavat sekä erilaisten reittien valintaan vaikuttavat tekijät. 3.1.4 Kansainvälistymisen ajureista ja esteistä Rakennemuutoksen vaatimaa taloudellista uusiutumista ja kansainvälisiä menestystarinoita saavutetaan erityisesti kasvuyritysten kautta. Kansantalouden kannalta ei ole merkitystä sillä, minkä kokoisissa ja ikäisissä yrityksissä innovatiivinen kasvu tai kansainvälinen uudistava liiketoiminta toteutuu. Uudet ideat voivat syntyä tai ne voidaan kaupallistaa joko olemassa olevien suurempien yritysten ja muiden organisaatioiden sisällä tai esimerkiksi uusissa pienissä yrityksissä. Taulukko 2. PK-yritysten kansainvälistymisen reitit Vaiheittain kansainvälistyvät (Traditional Firms) Syntyessään kansainväliset (Born Global Firms) Yritysjärjestelyin kansainvälistyvät (Born-Again Global Firms) Kansainvälistymisen laukaisija Kotimarkkinat liian pienet tai kysyntä heikkoa, yrityksen tuote- tai prosessi-innovaatiot Yrityksen erikoistuneet tuotteet globaaleilla nichemarkkinoilla Erilaiset yritysjärjestelyt Yrittäjyysmahdollisuuden hyödyntäminen, kilpailuedun tavoittelu, edelläkävijyys Yritysjärjestelyn myötä syntyneiden uusien verkostojen ja resurssien hyödyntäminen Kansainvälistymisen Yrityksen kasvu tai motivaatio selviytyminen Kansainvälistymisen prosessi Hidas, vaiheittainen, Nopea, välitön, useisiin yksittäisiin kohdemaihin kohdemaihin keskittyvä keskittyvä Myöhäinen, mutta nopea ja äkillinen, useisiin kohdemaihin keskittyvä Kansainvälistymisen Perinteinen: agenttien ja muodot jälleenmyyjien hyödyntäminen, suora myynti asiakkaille Joustava, verkostomainen: agenttien ja jälleenmyyjien lisäksi hyödynnetään myös esim. lisensiointia ja yhteisyrityksiä Verkostomainen: emoyhtiön / uusien omistajien olemassa olevien verkostojen hyödyntäminen Kansainvälistymisen rahoittaminen Tulorahoitus, pääoma- ja riskirahoitus, listautumisannit Uusien omistajien / emoyhtiön pääomasijoitukset Tulorahoitus, valtion kansainvälistymisrahoitus Lähde: Graves ja Thomas, 2008, mukaillen Kasvun ajurit 6 | EK 2010 | 13 Kasvun ja kansainvälistymisen tavoittelussa on välttämätöntä panostaa osaamisen ja muun aineettoman pääoman johtamiseen ja hallintaan. Taloudellinen taantuma, tuore finanssikriisi, kiristyvän kilpailun asettamat tuottavuusvaatimukset ja muut toimintaympäristön muutokset lisäävät monipuolisen osaamisen, riittävän resurssipohjan ja kansainvälisen verkostoitumisen merkitystä kilpailuetujen lähteenä. Pysyvämmälle kasvu-uralle pääsy, esimerkiksi päähankkijoiden globaalissa kehityksessä mukana pysyminen tai määrätietoinen eteneminen arvoketjuissa kohti loppuasiakasta ja kohdemarkkinoita, edellyttävät yrityksiltä ennakkoluulotonta ja strategista otetta kilpailukykynsä ja kansainvälisten valmiuksiensa kehittämiseen. Nykyisin aivan liian pieni osa suomalaisista PK-yrityksista harjoittaa aktiivisesti kansainvälistä liiketoimintaa. OECD:n selvitysten (2009) mukaan PK-yritysten kansainvälistyminen on yleensä seurausta kasvutavoitteiden toteuttamisesta, yritykseen kertyneen osaamispääoman hyödyntämisestä sekä yksilöiden ja yritysten verkostoitumisesta. Käytännössä siis voimakasta kasvua tavoittelevat sekä tutkimukseen ja tuotekehitykseen panostavat yritykset kansainvälistyvät muita yrityksiä todennäköisemmin. Kansainvälistymisalttius lisääntyy myös, jos yrityksellä on palveluksessaan ulkomailla asuneita, opiskelleita tai työskennelleitä henkilöitä (OECD, 2009; Ruzzier ym., 2007). Edellä kerrottu herättää ajatuksen, voitaisiinko esimerkiksi maahanmuuttajia tai Suomessa asuvia ulkomaisia opiskelijoita hyödyntää nykyistä tehokkaammin 14 | Kasvun ajurit 6 | EK 2010 suomalaisten yritysten kansainvälistymisen voimavarana. Heillä voisi olla arvokasta tietoa kohdemarkkinoista, niiden taloudesta, historiasta ja kulttuurista. Toisin sanoen omakohtaista kokemusta ja relevanttia markkinainformaatiota, jonka löytämisessä monella PK-yrityksellä on suuria ongelmia. Luotettavan markkinatiedon saatavuuden lisäksi haasteita kansainvälistymisessä aiheuttavat kansainvälisten liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen, potentiaalisten asiakkaiden ja oikeiden jakeluverkostojen löytäminen sekä johtamisresurssien puute. Lisäksi taloudellisten resurssien niukkuus estää valitettavan tehokkaasti monia PK-yrityksiä toteuttamasta kansainvälistymisaikomuksiaan. (OECD, 2009.) Merkittävin ero PK-yritysten ja suurten yritysten kansainvälistymisessä syntyy siitä, että PK-yrityksillä on käytettävissään vähemmän resursseja kaikkiin toimintoihinsa. Myös volyymit ovat usein pienempiä, jolloin kaikkiin perustoimintoihin – kuten yksittäisen vientitoimituksen menettelyihin, perusstandardien täyttämiseen ja rahoituksen hankkimiseeen – liittyvien kustannusten suhteellinen merkitys on suurempi. Tilanne kärjistyy, kun huomioidaan pidemmälle menevät hankkeet, esimerkiksi etabloituminen ulkomaille ja siihen liittyvien toimintojen hoitaminen tai varsinaisten kaupan ja investointien esteiden, ongelmien, oikeusprosessien tai muiden sellaisten vaatimat menettelyt. Kansainvälinen talouskriisi nosti erityisongelmaksi vielä sekä vientirahoituksen että käyttöpääoman saatavuuden, sillä riskin jakajia löytyy näinä aikoina vähemmän. 4. Strateginen kehittämisote, asiakaslähtöisyys ja markkinatuntemus menestystekijöinä 4.1 Kansainvälistyminen yleistyy ja monipuolistuu kasvun myötä Selvityksen tulokset tukevat käsitystä, jonka mukaan kasvu ja kansainvälistyminen kulkevat usein käsi kädessä. Mikroyrityksistä kansainvälistä toimintaa oli 43 prosentilla, kun taas keskisuurista yrityksistä noin 84 prosenttia kävi kauppaa ulkomailla. Yrityskoon kasvaessa myös kansainvälisten toimintojen merkitys yritykselle lisääntyy. Puolet kansainvälistyneistä Ernst & Youngin kilpailuun osallistuneista kasvuyrityksistä oli myynyt tuotteitaan tai palvelujaan enemmän ulkomaille kuin kotimaahan. Pienistä ja keskisuurista vertailuyrityksistä kolmannes teki vähintään puolet myynnistään ulkomailla. Mikroyrityksistä vastaavaan ylsi noin neljännes. Mielenkiintoista on, että suoran viennin merkitys ulkomaille näyttäisi vähentyvän yrityskoon kasvaessa. Kasvuyritysten vertailuryhmänä toimineista PK-yrityksistä 60 prosenttia ja suuryrityksistä vain 24 prosenttia mainitsi suoran viennin ensisijaiseksi kansainvälisen toiminnan muodokseen. Tulosta selittävät suuryritysten muita runsaammat resurssit, joiden turvin ne voivat perustaa myynti- ja tuotantoyksiköitä lähemmäksi kohdemarkkinoita. Omia tuotantoyksiköitä ulkomailla oli noin 41 prosentilla kansainvälisesti toimivista suuryrityksistä. Suuryrityksillä oli myös PK-yrityksiä ja kasvuyrityksiä useammin käytössään kirjallinen kansain- välistymistä tukeva strategia. Taulukossa 3 kuvataan kansainvälisen toiminnan yleisyyttä, merkitystä ja luonnetta PK-yritysten, suuryritysten ja kasvuyritysten keskuudessa. 4.2 Kansainvälistymisen nykytilanne ja yleisimmät toimintamuodot 4.2.1 Nykytilanne Kansainvälistymisen nykytilannetta koskevat tulokset kuvaavat hyvin PK-yrityskentän heterogeenisyyttä. Tämä näkyy siinä, että yritykset jakautuvat melko tasaisesti kansainvälisen toimintansa vakiinnuttaneisiin ja siinä kasvua tavoitteleviin sekä puhtaisiin kotimarkkinayrityksiin. Näistä esimerkiksi kasvuhakuiset kansainvälistyjät ovat vaikuttavuudeltaan tärkeässä roolissa, kun pohditaan keinoja taantuman aikana romahtaneen viennin korvaamiseksi. Erittäin myönteinen signaali kasvuyrittäjyyden näkökulmasta on, että yli kolmannes kaikista PK-yrityksistä on joko aloittelemassa kansainvälistymistä tai harkitsee sitä. Jos tulokset yleistetään koko perusjoukkoon (yritykset, joissa 5–249 työntekijää), se tarkoittaa yli 10 000 potentiaalista vientiyritystä. Vaikka aikomukset eivät välttämättä näy konkreettisessa toiminnassa, tulos luo uskoa siihen, että Suomessa nähdään tulevaisuudessa yhä enemmän kansainvälisesti toimivia PK-yrityksiä. Myös kasvuyrityksissä tällaisia varhaisvaiheen Taulukko 3. Yritysten kansainvälinen toiminta Kansainvälistä toimintaa Suoraa vientiä Viennin osuus liike- vaihdosta vähintään 50% Kirjallinen kv-strategia (% yrityksistä) (% yrityksistä) (% yrityksistä) (% yrityksistä) 57 60 31 23 Mikrot 43 60 24 24 Pienet 71 62 36 21 Keskisuuret 84 49 35 29 Suuryritykset 81 24 57 51 Kasvuyritykset 67 45 49 21 PK-yritykset Kansainvälisesti toimivat yritykset Kasvun ajurit 6 | EK 2010 | 1 5 kansainvälistyjiä oli merkittävän paljon, yli neljännes kaikista vastaajista. Eniten kasvuyritysten keskuudessa oli kuitenkin kansainvälisiltä markkinoilta kasvua hakevia yrityksiä. Tulos on odotettu, koska voimakas kasvu edellyttää yleensä aktiivista kansainvälistymistä. Lisäksi osa voimakkaan kasvun yrityksistä toimii erikoistuneilla ja melko kapeilla markkinoilla, mikä edellyttää lähtökohtaisesti kaupankäyntiä ulkomailla. Toisaalta myös kotimarkkinat tarjoavat merkittäviä kasvumahdollisuuksia osalle yrityksiä. Tästä kertoo se, että 13 prosentilla kasvuyrityksistä ei ole halua kansainvälistyä. Suurin osa näistä yrityksistä on kotimarkkinoilla vahvan aseman saavuttaneita suuria kaupan ja palvelualan yrityksiä. Suuryrityksistä lähes 80 prosenttia toimi aktiivisesti ulkomailla. Niiden kansainvälinen toiminta oli joko vakiintunutta tai kasvu- ja kehitysvaiheessa. Tulokset todistavat sen luonnollisen asian, että suuryritykseksi kasvaminen ei kovin monessa tapauksessa ole mahdollista ilman jonkinasteista kansainvälistymistä. Kuvassa 5 esitetään kansainvälistymisen nykytilannetta PK-yrityksissä, suuryrityksissä ja kasvuyrityksissä. PK-yritysten tärkeimmät kohdemaat olivat Ruotsi, Venäjä ja Saksa. Suuryrityksissä ulkomaankauppa jakautui tasaisemmin usean maan kesken. Edellä mainittujen maiden lisäksi myös muut Pohjoismaat sekä Yhdysvallat olivat monelle ensisijaisia kohdemarkkinoita. Myös kasvuyritysten keskeiset kohdemarkkinat suuntautuivat lähialueille ja muihin Pohjoismaihin. Kasvuyrityksissä esimerkiksi Kiinan ja muun Aasian painotus oli voimakkaampi kuin muissa yrityksissä. 4.2.2 Toimintamuodot Suora vienti näyttäisi tulosten perusteella olevan yleisin kansainvälisen toiminnan muoto PK-yrityksissä ja kas- Yritysesimerkki: Treston Oy Kansainvälinen jo syntyessään Treston Oy perustettiin vuonna 1969 varsinaisesti yhtä tarkoitusta varten: se alkoi valmistaa Ristomatti Ratian suunnittelemia Palaset-koteloita ja -laatikoita. Yrityksen perustajilta, joihin lukeutui muun muassa Heikki Tavela, ei puuttunut riskinottohalua tai -kykyä. Luja usko uuteen tuotteeseen vauhditti päätöstä mittavista tehdas- ja laiteinvestoinneista Turkuun. ”Yrityksen toiminta oli heti alkujaan kansainvälistä”, tiivistää yrityksen toimitusjohtaja Leo Saarikallio. ”Tuotteita vietiin erityisesti Yhdysvaltoihin, IsoonBritanniaan ja Ranskaan, missä Marimekon tunnettuus varmastikin edesauttoi kauppojen syntymistä.” Saarikallio aloitti yrityksessä vuonna 1986, eteni kymmenessä vuodessa osakkaaksi ja toimii nykyisin suurimpana omistajana. Öljykriisi avasi uuden tulevaisuuden Vuonna 1973 puhjennut öljykriisi uhkasi sumentaa hyvin menestyneen yrityksen tulevaisuuden. Raaka-aineiden ja lopputuotteiden hinnat nousivat. Palaset-tuotteiden myynti romahti vuosikymmenen lopulla ja valmistus lopetettiin kokonaan vuonna 1987. ”Jälkikäteen ajateltuna öljykriisi avasi Trestonille uuden tulevaisuuden. Toimintaa suunnattiin uudelleen ja yritys ryhtyi mm. valmistamaan muovisia alihankintatuotteita”, Saarikallio valaisee yrityksen historiaa. ”Esimerkiksi Saloran kanssa kehitettiin piirilevyjen kokoonpanotyötä helpottava laite, joka puolestaan tasoitti tietä elektroniikkateollisuuden kalustamiseen.” Nykyisin Treston valmistaa teollisuuden kalusteita sekä muovista ruiskupuristettuja säilytyslaatikoita ja -lokerikkoja. Ensimmäinen teollisuuden kalustamiseen suuntautunut tuoteryhmä tuli yritysoston kautta vuonna 1978. 16 | Kasvun ajurit 6 | EK 2010 Kansainvälistymispalvelut kalliita PK-yrityksille Edelleen alkuperäisissä, joskin laajennetuissa tiloissaan toimiva yritys työllistää runsaat 160 henkilöä. Yrityksen kasvu rakentuu kansainvälistymiselle. Omia myyntiyksiköitä on Englannissa, Saksassa, Ruotsissa ja Puolassa. Näissä ulkomaisissa tytäryhtiöissä työskentelee noin 40 henkilöä. ”Kohdemarkkinoista selvästi haasteellisin on ollut Venäjä. Tuotteemme luokitellaan siellä huonekaluiksi ja sitä kautta ylellisyyshyödykkeiksi. Joudumme maksamaan 20 prosenttia lisää tullimaksua, mikä vaikeuttaa kilpailua paikallisten toimijoiden kanssa”, Saarikallio sanoo. Hän on tyytyväinen tarjolla oleviin kansainvälistymispalveluihin. Niistä on ollut hyötyä myös Trestonille. ”Olemme käyttäneet matkan varrella esimerkiksi Finpron palveluja, joista on ollut apua muun muassa sopivien maahantuojien valinnassa.” Saarikallio kiinnittäisi huomiota palvelujen hinnoitteluun. Monet palvelut ovat niin kalliita, että ne jäävät pienempien PK-yrityksen ulottumattomiin. Alkuperäinen ajatus suomalaisen vientiteollisuuden tukemisesta on hänen mielestään muuttunut enemmänkin konsulttitoiminnaksi. ”Taantuman myötä myös viennin rahoituksen saaminen on vaikeutunut. Vientitakuulaitoksilta on tullut ilmoituksia, ettei esimerkiksi Venäjälle tai Baltian maihin myönnetä vientitakuita”, Saarikallio kritisoi. ”Tukea ei saa riittävästi silloin, kun PK-yritykset sitä eniten tarvitsisivat.” vuyrityksissä (kuva 6). Kasvuyrityksistä tosin monet ovat perustaneet omia myynti- tai tuotantoyksiköitä ulkomaille. Suuryrityksistä peräti 41 prosentilla oli omia tuotantoyksiköitä ja 22 prosentilla myyntiyksiköitä ulkomailla. Suuryritysten ulkomailla toimivien yksiköiden mediaanityöntekijämäärä oli noin 300 henkilöä. Kasvuyritysten ulkomaan yhtiöissä työskenteli keskimäärin noin 26 henkilöä ja PK-yritysten perustamissa tytäryrityksissä kaksi työntekijää. PK-yritysten mediaanilukua laskevat mikro- ja pienyritykset, sillä keskisuurten yritysten ulkomaisissa yksiköissä työskenteli keskimäärin 12 henkilöä. 4.3 Kansainvälistymispalvelut yritysten tukena 4.3.1 Palvelujen käyttö Kansainvälisesti jo toimivista yrityksistä nykyisin tarjolla olevia palveluja oli käyttänyt 49 prosenttia kaikista suuryrityksistä, 51 prosenttia kasvuyrityksistä ja 39 prosenttia PK-yrityksistä. Huomionarvoista on, että kansainvälisesti toimivista PK-yrityksistä selvä enemmistö (61 prosenttia) ja kasvuyrityksistäkin lähes puolet (49 prosenttia) oli kansainvälistynyt hyödyntämättä lainkaan palveluja viimeisen kolmen vuoden aikana. Kuva 5. Kansainvälistymisen nykytilanne Mikä seuraavista kuvaa parhaiten yrityksenne kansainvälistymisen nykytilannetta? (% kaikista vastaajista) �� ����������������������� ������������� �� �� �� ��������������������� ����������������������� �� �� �� ������������������� �������������������������������� � ������������������������ � �� �� �� � � �� �� �� Kasvuyritykset �� �� �� Suuryritykset �� �� PK-yritykset Kuva 6. Kansainvälisen toiminnan muoto Mikä seuraavista kuvaa parhaiten yrityksenne kansainvälistä toimintaa? (% kansainvälistyneistä vastaajista) �� ������������ �� �� �� ����������������� � � �� ������������������������� ������������������������� �� �� �� ��������� �� ����������������������� ������������������������� � � �� Kasvuyritykset �� �� �� Suuryritykset �� �� �� PK-yritykset Kasvun ajurit 6 | EK 2010 | 17 Yritysesimerkki: Autorobot Oy Keksintösäätiö kansainvälistymisen kumppanina Autorobot Oy sai alkunsa autokorjaamotoiminnassa tehdystä innovaatiosta. Vuonna 1969 Kuopioon perustetun yrityksen toimitusjohtaja Olavi Venäläinen halusi kehittää laitteen, jolla autojen korjaaminen onnistuisi tehokkaammin ja työn tekeminen entistä ergonomisemmin. Pitkän kehittelyvaiheen jälkeen syntyi autorobotin prototyyppi, jonka rahoittamisessa Keksintösäätiöllä oli merkittävä rooli. ”Kansainvälistyminen oli heti alkujaan tavoitteenamme. Erityisesti kansainvälisten patenttien laatimisessa Keksintösäätiön asiantuntemus oli suureksi avuksi”, Venäläinen kuvaa yrityksen alkuvaiheita. Yrityksen ja sen perustaja-yrittäjän kehittämishalusta ja -kyvystä kertoo myös haettujen patenttien lukumäärä, noin 60. Patentit ovat olleet hyvä keino suojata keksintöjä kopioijilta tai ainakin hidastaa tuotteiden kopiointia. Jatkuva kehittäminen välttämätöntä Autorobotin menestys perustuu pitkäjänteiseen ja jatkuvaan tuotekehitystyöhön. ”Tuotteidemme elinkaaret ovat niin pitkiä, että jo nykyisen myyntitason säilyttäminen edellyttää jatkuvaa innovointia ja viennin laajentamista”, Venäläinen sanoo. Yrityksen tuotteita on myyty yli 70 maahan, joista noin Palvelujen vähäisempi käyttö PK-yrityksissä selittyy ainakin osittain sillä, ettei niille nähty yhtä laajaa tarvetta kuin kasvu- ja suuryrityksissä. PK-yrityksissä palvelujen käyttöä vähentää myös palvelutarjonnan tietty sekavuus ja sirpaleisuus. Kolme neljäsosaa PKyrityksistä ei pidä palvelujen käyttöä helppona eikä yksinkertaisena. Palvelujen kehittämistarpeesta kertoo sekin, että monet kasvu- ja PK-yritykset eivät olleet käyttäneet nykyisiä palveluja, koska ne pitivät niistä saatavaa hyötyä riittämättömänä. Tämä tarkoittaa, että Suomessa tarvitaan vastaisuudessa entistä räätälöidympiä kansainvälistymispalveluja, jotka vastaavat nykyistä paremmin pirstaloituneen kasvuyrityskentän (ja PK-yritysten) tarpeisiin. Kansainvälistymispalveluja käyttäneissä yrityksissä palvelut tunnettiin yleisesti ottaen hyvin ja niitä oli riittävästi tarjolla. Palvelujen tunnettuus PK-yritysten piirissä on kohentunt merkittävästi. Jonkin verran kehittämistä vaikuttaisi olevan yrityskohtaisten tarpeiden ja palvelutarjonnan kohtaamisessa. Kansainvälistyneistä 18 | Kasvun ajurit 6 | EK 2010 40:een vientitoiminta on säännöllistä. Menestyksestä ja pitkästä kansainvälistymiskokemuksesta kertoo jo vuonna 1991 myönnetty Presidentin kansainvälistymispalkinto. ”Periaatteessa kaikkialla, missä on autoja, on myös mahdollisuuksia autorobotille”, Venäläinen tiivistää. Kumppani jakamaan kansainvälistymisen riskejä Olavi Venäläisen mielestä PK-yritykset tarvitsevat valtion organisaatioita kumppaneikseen jakamaan kansainvälistymiseen liittyviä riskejä. Autorobotilla on hyviä kokemuksia esimerkiksi yhteistyöstä Tekesin kanssa, joka on ollut arvokas kumppani tuotteen ja valmistusteknologian kehittämisessä. Venäläinen toivoo Tekesin ja Keksintösäätiön kaltaisille organisaatioille nykyistä suurempia resursseja. ”Elämme tällä hetkellä voimakkaan rakennemuutoksen aikaa. PK-kentässä tulisi olla valmiuksia yritysjärjestelyihin, joilla voitaisiin kasvattaa yksikkökokoa ja saada siten lisää resursseja kansainvälistymisponnisteluihin. Se taas edellyttää panostamista rahoituspalveluihin sekä esimerkiksi pääomasijoitusmarkkinoiden ja businessenkeli-toiminnan kehittämistä”, Venäläinen summaa. PK-yrityksistä 33 prosenttia ja kasvuyrityksistä 34 prosenttia piti palvelutarjontaa yrityksen tarpeita vastaavana. Kuvassa 7 esitetään kansainvälistymispalvelujen käytön yleisyyttä ja käyttäjien mielipiteitä palvelutarjonnasta. Kansainvälistymispalvelut jaettiin tässä selvityksessä kolmeen ryhmään: rahoitus-, neuvonta- ja koulutuspalveluihin. Seuraavaksi tarkastellaan yksityiskohtaisemmin palvelujen käyttöä ja käyttäjien tyytyväisyyttä tai tyytymättömyyttä niihin. 4.3.2 Rahoituspalvelut Rahoituspalveluista eniten käytettyjä olivat Työvoimaja elinkeinokeskusten (TE-keskus, nykyisin ELY-keskus) kansainvälistymistuet, TEM:n avustukset yritysten yhteishankkeille, Tekesin kansainvälistymisrahoitus sekä Finnveran kansainvälistymislainat ja takaukset. Sekä kansainvälistyneissä PK-yrityksissä että kasvuyrityksissä oli hyödynnetty eniten TE-keskusten tukia. Kansainvälistymiseen rahoitusta tarjoavat tahot saavat yrityksiltä tunnustusta. Ainakin tunnetuimpien rahoituspalveluja tarjoavien organisaatioiden toimintaan oltiin varsin tyytyväisiä. Erityisesti tämä korostui kasvuyrityksissä, joiden keskuudessa keskiarvot olivat jokaisen keskeisen palveluntarjoajan kohdalla korkeimmat. Kuvassa 8 esitetään eniten hyödynnettyjä rahoituspalveluja ja käyttäjien tyytyväisyyttä niihin. TE-keskusten ja TEMin kansainvälistymismäärärahat onkin kohdennettu erityisesti PK-yrityksille. Huomionarvoista on kuitenkin se, että suur- ja kasvuyritykset näyttäisivät hyödyntäneen PK-yrityksiä monipuolisemmin tarjolla olevia rahoituspalveluja. Tulosta selittää varmasti eri instrumenttien soveltuvuus erilaisille yrityksille mutta myös rahoittajien ymmärrettävä kiinnostus kasvupotentiaalia sisältäviin ja/tai merkittävästi työllistäviin yrityksiin (ks. myös EK, 2008). Kuva 7. Kansainvälistymispalvelujen käyttö Kansainvälistymispalveluja käytäneet ja mielipiteet palveluista (% kansainvälistyneistä vastaajista) �� �� �� ��������������������������� ���������� �� �� ������������������������������� �� �� ���������������������� �������������������� �� �� �� ����������������������� ��������� �� �� �� �������������������� �������������������������� �� �� � �� �� �� Kasvuyritykset * Jokseenkin tai täysin samaa mieltä �� �� �� Suuryritykset �� PK-yritykset Kuva 8. Kansainvälistymisen rahoituspalvelut Kansainvälistymiseen tarkoitettujen rahoituspalvelujen käytön yleisyys (% kansainvälistyneistä vastaajista) Tyytyväisyys käytettyihin rahoituspalveluihin (1=erittäin tyytymätön, 5= erittäin tyytyväinen) �� ��������� ��� �� ��������� �� ��� ��� �� �� ��� ��� �� ��� ��� �� ��� ����� �� �� ��� � ��� �� �������� �� ��� � ���� � ��� �������� � � ��� �� �� �� �� Kasvuyritykset ��� ����� �� �� �� Suuryritykset � � � � � PK-yritykset Kasvun ajurit 6 | EK 2010 | 19 Yritysesimerkki: Delfin Technologies Tekesin hanke poiki ihomittariyrityksen Delfin Technologiesin juuret ulottuvat Tekesin projektiin, jolla selvitettiin, miten syöpätautien sädehoitojen aiheuttamia ihomuutoksia voidaan mitata. Ihomittareita valmistava yritys perustettiin Kuopioon vuonna 1998. Tärkeimpiä asiakkaita ovat ihonhoitotuotteita valmistavat yritykset, kosmetiikkateollisuus sekä muut ihmisten hyvinvointiin keskittyvät ns. personal care -yritykset. ”Tuotteidemme markkinat ovat Suomessa rajalliset. Riittävän myyntivolyymin saavuttaminen edellytti kansainvälistymistä heti yrityksen perustamisvaiheessa”, kertoo toimitusjohtaja Jouni Nuutinen, joka on myös yrityksen yksi perustajista. ”Saimme resursseja kansainvälistymiseen heti alkuvaiheessa, kun Sitra teki yhtiöömme pääomasijoituksen.” Tehokkaan jakeluverkoston rakentaminen haasteellista Yrityksen tärkeimmät markkina-alueet ovat Japanissa, Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Atlantin takana Delfin Technologiesilla on tytäryhtiö, jonka perustamisessa Finpro auttoi. ”Yhteistyö Finpron kanssa on helpottanut markkinoille etabloitumista. On tärkeää, että meillä on nimenomaan suomalainen kumppani, joka kuitenkin 4.3.3. Neuvontapalvelut Finpron tarjoamat asiantuntijapalvelut olivat käytetyimpiä neuvontapalveluja kaikissa vertailun kohteena olleissa yritysryhmissä. Eniten niitä olivat hyödyntäneet kansainvälistyneet suuryritykset, joista yli kolmannes oli käyttänyt kyseisiä palveluja. Kansainvälisesti toimivat PK-yritykset olivat löytäneet harvemmin Finpron asiakkaiksi. Erityisesti näin oli pienimpien yritysten kohdalla, joille palvelujen hinnoittelu voi muodostaa esteen niiden käytölle. Samoin kuin rahoituspalveluihin, myös neuvontapalveluihin oltiin hyvin tyytyväisiä. Toisaalta kasvuyrittäjät erottuivat tässä omaksi ryhmäkseen, koska kaikki neuvontapalveluja tarjoavat tahot Suomalais-Venäläistä kauppakamaria lukuun ottamatta saivat niiltä pienimmät arvosanat. Tulos voi kertoa kasvuyritysten muista yrityksistä poikkeavista tarpeista, joihin vastaaminen edellyttäisi nykyistäkin räätälöidympiä neuvontapalveluja. On kuitenkin huomattava, että myös kasvuyrityksissä oltiin kaikkiin hyödynnettyihin palveluihin vähintäänkin kohtuullisen tyytyväisiä. Kuvassa 9 esitetään suosi- 20 | Kasvun ajurit 6 | EK 2010 ymmärtää myös paikallista kulttuuria ja kohdemaan liiketoiminnan lainalaisuuksia”, Nuutinen perustelee. Kansainvälisen jakeluverkoston rakentaminen voimakkaasti erikoistuneiden tuotteiden ympärille ei aina ole ollut kovin helppoa. ”Jälleenmyyjien valinnassa korostamme kumppanin sitoutumista tuotteisiimme ja tietynasteista substanssiosaamista, mikä on tärkeää tuotteen ominaisuuksien esilletuomisessa.” Osaamisintensiivinen yritys viihtyy kampusalueella Viisi henkilöä työllistävä Delfin Technologies sijaitsee Kuopion yliopiston kampusalueella. Lääketieteellisen fysiikan alalta tohtoriksi väitelleen Jouni Nuutisen mukaan yhteistyö yliopiston eri laitosten ja ennen kaikkea Kuopion yliopistollisen sairaalan kanssa on tiivistä. ”Yliopistollisessa sairaalassa käynnissä olevissa tutkimushankkeissa on ollut mahdollista testata kehittämiämme tuotteita. Olemme saaneet sieltä heti arvokasta palautetta, jota on voitu edelleen hyödyntää tuotekehityksessä. Suhteessa asiakkaisiin riippumattomien tutkijoiden julkaisemat artikkelit, edustavat arvokasta tieteellistä näyttöä mittausten toimivuudesta”, Nuutinen painottaa. tuimpia neuvontapalveluja ja käyttäjien arvioita niiden toimivuudesta. 4.3.4 Koulutuspalvelut Selvityksen tulosten perusteella yritykset kääntyvät yleensä yksityisten konsulttien puoleen, kun ne haluavat valmennusta kansainvälistymisensä tueksi. Myös TEkeskusten, Fintran ja Suomalais-Venäläisen kauppakamarin koulutusta hyödynnetään kohtuullisesti. Mielenkiintoista on, että suuryritykset näyttäisivät käyttävän eniten ja monipuolisimmin tarjolla olevia palveluja. Tämä on luonnollista, koska suuryrityksillä on enemmän resursseja koulutuksiin osallistumiseen. PK-yritykset taas hyödyntävät koulutuspalveluja suhteellisesti vähemmän, vaikka valmennuksella voisi paikata kansainvälisen kokemuksen puutteita ja saada hyötyjä etenkin kansainvälistymisen alkuvaiheessa. Koulutuspalvelujen tarjonnassa ja sisällössä ei sen sijaan näyttäisi olevan suuria puutteita, koska käyttäjien tyytyväisyys palveluihin oli hyvällä tasolla. (Kuva 10) Tulokset osoittavat, että itse asiassa PK-yritykset ja kasvuyritykset luottavat kansainvälistymisessä samanlaisiin vahvuuksiin ja menestystekijöihin. Molemmissa yritysryhmissä sellaiset tekijät, kuten asiakassuhteiden hallinta, tuotteiden laatu, kohdemarkkinoiden tuntemus, viestintäosaaminen ja erikoistuminen, saivat suurimman painoarvon. Tämä taas herättää kysymyksen siitä, mikä ominaisuus kasvuyrityksissä on sellainen, joka saa ne kasvamaan muita nopeammin (kuva 11, s. 23). Loogisin selitys löytynee mahdollisesti erilaisista 4.4 Yritysten menestystekijät ja suurimmat esteet kohdemarkkinoilla Parhaimmatkaan kansainvälistymispalvelut eivät auta, ellei yrityksellä ole jotakin sisäistä menestystekijää, jonka varaan se voi toimintansa rakentaa. Sen vuoksi tässä selvityksessä tiedusteltiin myös vastaajien näkemyksiä siitä, mitkä ovat heidän luotsaamiensa yritysten keskeiset menestystekijät ja suurimmat esteet kansainvälisillä markkinoilla. Kuva 9. Kansainvälistymisen neuvontapalvelut Kansainvälistymisen neuvontapalvelujen käytön yleisyys (% kansainvälistyneistä vastaajista) Tyytyväisyys käytettyihin neuvontapalveluihin (1=erittäin tyytymätön, 5= erittäin tyytyväinen) �� ������ �� �� �� ���������� ��������� �� �� � �� ��� ��� ��� ��� ��������� �� ����������������� ��� ���������� ��������� �� ���������� ��� ��� ��� ������ ��� �� �� ���������� ���������� ������������ � ��� ��� ����������������� �� ��� �� � ���� � � � �� ��� ���������� ���������� ������������ � �� �� �� �� �� �� ��� ��� � �� � � � � * ml. Viexpo-palvelu Kasvuyritykset Suuryritykset PK-yritykset Kuva 10. Kansainvälistymisen koulutuspalvelut Kansainvälistymisen koulutuspalvelujen käytön yleisyys (% kansainvälistyneistä vastaajista) Tyytyväisyys käytettyihin koulutuspalveluihin (1=erittäin tyytymätön, 5= erittäin tyytyväinen) �� ���������� ��������� ��� ���������� ��������� �� �� ��� ��� ��� �� ��� ��������� �� ��������� ��� �� ��� � �� ������ ��� ������ � ��� � ���������� ���������� ������������ � � � �� �� Kasvuyritykset ��� ���������� ���������� ������������ �� �� �� �� Suuryritykset ��� ��� � � � � � PK-yritykset Kasvun ajurit 6 | EK 2010 | 21 Yritysesimerkki: Oy Plastex Ab Vauhtia vientiin valmennusohjelmalla Oy Plastex Ab on vuonna 1936 Lohjalle perustettu perheyritys, joka valmistaa muovisia käyttötavaroita. Tuotevalikoimasta löytyy muun muassa ruoanlaittoon ja kodinhoitoon, säilöntään, marjastukseen sekä autoiluun ja veneilyyn liittyviä tuotteita. Lisäksi valmistetaan puhallusmuovattuja ja ruiskupuristettuja muovipakkauksia sekä tehdään teollista sopimusvalmistusta. Toimitusjohtaja Jyrki Ant-Wuorisen mukaan yrityksellä on viennistä jo yli 40 vuoden kokemus. Vienti on suuntautunut erityisesti Ruotsiin, mutta viime vuosina myös Saksaan, Viroon ja Norjaan. Tällä hetkellä liikevaihdosta noin 10 prosenttia kertyy viennistä. Räätälöity strategia toiminnan kehittämiseen Plastex kehittää yritystoimintaansa juuri nyt kokonaisvaltaisesti. ”Tavoitteena on tehostaa ja parantaa toiminnanohjausjärjestelmää sekä sähköistä tiedonvälitystä ja -hallintaa. Parhaimmassa tapauksessa kehitystyö tuottaa meille merkittävät kustannussäästöt ja sujuvoittaa arkirutiinit”, Ant-Wuorinen toteaa. Yritys on mukana Kansainvälinen kilpailukyky huippukuntoon -valmennusohjelmassa, jonka toteutuksesta vastaa Uudenmaan ELY-keskus yhdessä Top Trainers Finland Oy:n kanssa. Ohjelmassa pienet ja keskisuuret kuluttajatuoteyritykset saavat valmennusta ja sparrausta kansainväliseen toimintaansa. Plastexille suunnitellaan vientistrategia, jolla kansainvälistä toimintaa ryhdytään laajentamaan. omistusrakenteista ja omistajien erilaisista taustatekijöistä, kuten työ- ja yrittäjäkokemuksesta, koulutuksesta ja kasvutavoitteista. Nämä taas heijastuvat usein muun muassa siihen, miten yritystä johdetaan ja miten toiminta organisoidaan (ks. esim. Kasvun Ajurit 5). Aikaisemmat kokemukset esimerkiksi kansainvälisen kasvuyrityksen johtamisesta ovat usein hyödyksi monella tavoin. Kokeneiden yrittäjien uskottavuus on usein ensikertalaisia parempi. Heillä on myös käytössään valmiita suhdeverkostoja, joista voidaan löytää hyviä partnereita ja joiden kanssa voidaan solmia asiakkuuksia. Selvityksen tulokset herättävät lupauksia, sillä suuressa joukossa suomalaisia PK-yrityksiä näyttäisi olevan sellaisia vahvuuksia, joilla on todistettavasti saavutettu merkittävää kasvua kansainvälisiltä markkinoilta. Suurimmat kasvun esteet liittyivät kansainväliseen markkinointiin sekä sopivien jakelukanavien ja asiakkaiden löytämiseen. Kasvuyritysten kansainvälistymistä estävät lisäksi tiukat tuotemääräykset ja standardit sekä 22 | Kasvun ajurit 6 | EK 2010 ”Kokemukset tästä yrityksen tarpeisiin räätälöidystä koulutusohjelmasta ovat olleet hyviä. Sekä seminaaripäivät että etätyötehtävät ovat antaneet paljon uusia ideoita toiminnan kehittämiseen”, Ant-Wuorinen kiittelee. Designtuotteet viennin vetureina Plastexissa luotetaan designtuotteiden vetovoimaan maailmalla. Eero Aarnion suunnittelemissa tuotteissa yhdistyvät kaunis muotoilu ja tuotteen toimivuus. AntWuorinen uskoo niiden antavan merkittävää lisäarvoa asiakkaille. Yritys haluaisi tuotteensa näkyvästi esiin Keski-Euroopan designmyymälöihin. Myös kansainväliset designpostimyyntikanavat voisivat tarjota mielenkiintoisen väylän tuotteiden tunnettuuden lisäämiseen. Kansainvälistymispalvelut yhdelle luukulle Kritiikkinsä Ant-Wuorinen kohdistaa nykyiseen pirstaloituneeseen kansainvälistymispalvelujen tarjontaan. ”Erilaiset neuvonta- ja rahoituspalvelut on hajautettu monille eri toimijoille. PK-yritysten on monesti vaikea löytää juuri omiin tarpeisiinsa soveltuvia palveluja. Kansainvälistymispalvelut pitäisi keskittää nykyistä selkeämmin yhteen paikkaan, josta ne olisivat myös helpommin tunnistettavissa.” kohdemarkkinoiden lainsäädäntö. Monet kasvuyritykset vievät tuotteitaan ja palvelujaan uusille kasvumarkkinoille, kuten Venäjälle ja Aasian maihin, joissa esimerkiksi byrokraattisuus tullauskäytännöissä on tunnettu tosiasia. Selvityksessä mukana olleet PK-yritykset voidaan jakaa raportoitujen menestystekijöiden perusteella kolmeen ryhmään: markkinaosaajiin, tuotanto-osaajiin ja verkosto-osaajiin3. Markkinaosaajat luottavat kansainvälistymisessään erityisesti asiakassuhteiden hallintaan, markkinointiosaamiseen, kohdemarkkinoiden tuntemukseen ja viestintäosaamiseen. Tuotanto-osaajat taas pitävät tuotantoteknologian edistyksellisyyttä, tuotevalikoiman monipuolisuutta ja muita tuotteisiin liittyviä ominaijatkuu s. 24 3 Menestystekijöihin perustuvat ryhmät tunnistettiin pääkomponenttianalyysin avulla. Yritysesimerkki: Joutsen Finland Oy Kansainvälistyminen vaatii yrittäjäasennetta Joutsen Finland Oy on vuonna 1936 perustettu, untuvatuotteita valmistava perheyritys. Yrityksen hallinto ja tehdas sijaitsevat Riihimäellä, missä työskentelee noin 60 henkilöä. Kansainvälistyminen on ollut yrityksen tavoitteena heti alkumetreiltä. Vientiä oli ensin Pohjoismaihin, mutta vuosien mittaan se on laajentunut moniin Euroopan ja Aasian maihin. Tällä hetkellä Joutsen-tuotteiden myynnistä noin 70 prosenttia tulee kansainvälisiltä markkinoilta, joista tärkeimmät ovat Japanissa, Etelä-Koreassa, Ruotsissa, Kreikassa, Espanjassa ja Venäjällä. Lisäksi yrityksellä on tytäryritys Pietarissa ja sisaryritys Virossa. ”Kansainvälistymistä ei pidä monimutkaistaa liikaa. Siinä vaaditaan yrittäjäasennetta: on vaan mentävä ja tehtävä asioita”, yrittäjäneuvos Eero Kotkasaari korostaa. ”Tekeminen kartuttaa kokemusta ja osaamista, mikä helpottaa uusille kohdemarkkinoille menemistä.” Koulutus ja tuki tarpeen ensiaskelissa Kotkasaari korostaa kuitenkin, että tukea tarvitaan varsinkin kansainvälistymistä harkitsevien ja ulkomaantoimintoja aloittavien yritysten auttamiseksi. ”Usein unohdetaan, että varsin pienillä vienninedistämisavustuksilla voidaan saada aikaan merkittäviä tuloksia. Esimerkiksi 1 000 euron vienninedistämistuki messumatkoihin voi johtaa kymmenien tai jopa satojen tuhansien eurojen kauppojen toteutumiseen.” Kansainvälisen liiketoiminnan ja kaupan koulutuskeskuksen Fintran hallituksen puheenjohtajana toimiva Kotkasaari pitää myös koulutusta äärimmäisen tärkeänä kansainvälistymisen ensiaskelissa. ”Kansainvälisen liiketoiminnan valmennuksesta ei missään tapauksessa pitäisi tinkiä. Kohtuullinen tietämys vähentää turhien harha-askelten ottamista ja lisää onnistumisen todennäköisyyttä.” Yhteinen myyntikonttori avittaa markkinoille Suomalaiset yritykset osaavat usein tuotekehityksen, mutta tuotteiden markkinoinnissa saattaa olla puutteita. ”PK-yritysten resurssit ovat usein rajalliset, minkä vuoksi yritysten kannattaa tehdä yhteistyötä toistensa kanssa”, Kotkasaari sanoo. Vuoden 2009 alussa Joutsen Finland tuli mukaan Finnkarelia Virke Oy:n ja Nanson myyntikonttoriin Moskovaan. ”Yhteistyö helpottaa kohdemarkkinoille menemistä, kun kustannukset jakautuvat useamman toimijan kesken”, Kotkasaari summaa. Kuva 11. Kansainvälistymisen menestystekijät ja esteet PK-yritykset Suuryritykset Kasvuyritykset Menestystekijät 1. Tuotteiden laatu 1. Asiakassuhteiden hallinta 1. Asiakassuhteiden hallinta 2.Asiakassuhteiden hallinta 2.Viestintäosaaminen 2.Tuotteiden laatu 3.Erikoistuminen ja (ml. kielitaito) erikoistuotteet 3.Myynti- ja neuvottelu- 3.Kohdemarkkinoiden tuntemus 4.Viestintäosaaminen 4. Viestintäosaaminen tilanteiden hallinta (ml. kielitaito) (ml. kielitaito) 4.Markkinointiosaaminen 5.Kohdemarkkinoiden tuntemus 5.Yrityskuva ja imago erikoistuotteet 5.Erikoistuminen ja Esteet 1. Markkinoinnin kalleus ja 1. Tuotteen korkea hinta 1. Markkinoinnin kalleus ja vaikeus 2.Heikko tietämys ja kokemus vaikeus 2.Asiakkaiden löytäminen 3.Asiakkaiden löytäminen 3.Markkinatiedon hankinta 4.Markkinatiedon hankinta löytäminen 4.Sopivien jakelukanavien kohdemarkkinoilla löytäminen 2.Sopivien jakelukanavien 3.Tuotteisiin liittyvät määräykset 5.Taantumasta aiheutuneet ja standardit 5.Taantumasta aiheutuneet rahoitusongelmat rahoitusongelmat 4.Asiakkaiden löytäminen 5. Kohdemarkkinoiden lain- säädäntö ja määräykset Kasvun ajurit 6 | EK 2010 | 23 suuksia kansainvälisen menestyksen takeina. Verkostoosaajat puolestaan muodostavat mielellään kontakteja erilaisilla messuilla ja asiakastapaamisissa sekä pitävät jakeluverkoston hallintaa ja yrityksen imagoa tärkeinä menestymisessä. Kaikki edellä mainitut kansainvälistymistyypit olivat tunnistettavissa myös kasvuyritysaineistosta. Kasvuyritysten keskuudessa esiin nousi kuitenkin myös ryhmä, jossa korostettiin erityisesti strategista suunnittelua ja johtamista sekä johtoryhmän kansainvälistä osaamista ja kokemusta. Tätä ryhmää voitaisiin kutsua strategiaosaajiksi, jotka katsovat asioita kokonaisvaltaisemmin sekä markkinoiden, tuotannon että verkostojenkin näkökulmista (ks. EK, 2009). Myös kasvuyritysten verkoston Boardman 2020:n ja Finpron PK-yrityksiäkin valottavan kansainvälistymisselvityksen mukaan erityisesti monipuolisella ja kokeneella hallituksella, hyvällä hallitustyöskentelyllä sekä laajalla, oikein valikoidulla yhteistyöverkostolla voi vaikuttaa merkittävästi yritysten strategisten valintojen onnistumiseen (Matikainen, 2009). Tyypillisesti kasvuyritysten omistajat myös halusivat kansainvälistyä ja yrityskulttuurissa korostuivat rohkea kasvuhakuisuus ja myyntihenkisyys. Yritysesimerkki: Normet Oy Asiakaslähtöinen läpimurto kansainvälisille markkinoille Iisalmelainen Normet on erikoistunut kaivos-, tunnelija metsäkoneisiin sekä näiden alojen teknologiaan. Yrityksen juuret johtavat vuoteen 1962, jolloin Sarvelan veljekset Jussi ja Jaakko perustivat Peltosalmen konepajan valmistamaan traktoriin liitettäviä työkoneita metsä- ja maatalouden tarpeisiin. Veljekset ymmärsivät maanalaisten koneiden mahdollisuudet jo 1970-luvulla ja myivät yhtiön Orionkonsernille rahoittaakseen uuden liiketoimintansa käynnistämisen. Maaliskuussa 2005 omistus palautui yksityisiin käsiin Aaro Cantellin johdolla. Yksityishenkilö pääomistajana antaa yritykselle kasvot, ja avainhenkilöiden omistajuus vahvistaa yrittäjähenkeä. Liikevaihdosta jo yli 90 prosenttia ulkomailta Normet on kasvanut ja kansainvälistynyt voimakkaasti. Ulkomaantoimintojen osuus liikevaihdosta ylittää 90 prosenttia. Yhtiö on vauhdittanut kansainvälistymistään keskittämällä myynnin ja markkinoinnin johdon Sveitsiin perustettuun Normet International Ltd:hen. Omia alueellisia vientiyhtiöitä on myös Kiinassa, Australiassa, Yhdysvalloissa ja Chilessä. Yritys on päättänyt vastikään yli miljoonan euron investoinneista Iisalmeen. Uusia työntekijöitä palkataan kymmeniä. Investointi kasvattaa kokoonpanokapasiteettia neljänneksellä. Myös tuotekehitystoiminta laajenee. Valtaosa malmeista kaivetaan maailmalla vielä avolouhoksista. Maanalainen kaivostoiminta laajenee kuitenkin koko ajan, ja tulevaisuudessa suurin osa malmeista on kaivettava esille syvältä kallioiden sisältä. 24 | Kasvun ajurit 6 | EK 2010 Asiakas haluaa luotettavaa läsnäoloa Ne toimintatavat, joilla menestytään kotimarkkinoilla, eivät enää riitä laajemmilla, voimakkaasti kilpailluilla markkina-alueilla. Kilpailijat ovat suuria kansainvälisiä toimijoita, ja asiakkaat edellyttävät vahvaa ja luotettavaa läsnäoloa kohdemarkkinoilla. ”Olemme siirtyneet arvoketjussa aktiivisesti lähelle asiakasta. Tarjoamme koneiden ja laitteiden ohella lisäarvoa tuottavaa palvelu- ja huoltoliiketoimintaa asiakkaan kotikentällä”, hallituksen puheenjohtaja Aaro Cantell kiteyttää. Yrityksessä on oivallettu, että koneiden ja laitteiden myynnin ja huollon lisäksi on tunnettava perusteellisesti koko prosessi, jota omalta osalta pyritään tehostamaan ja nopeuttamaan. Bisnestä on viety suuntaan, jossa asiakas saa hankinnastaan irti entistä enemmän lisäarvoa ja tätä kautta uutta potkua myös omaan toimintaansa. Suunnitelmallinen strategiatyö siivittää laajentumista Cantell korostaa myös yrityksen hallitus- ja johtoryhmätoiminnan, strategiatyön sekä henkilöstön ja sidosryhmien sitouttamisen merkitystä. ”Tiukentuva kansainvälinen kilpailu vaatii yrityksiltä strategista ketteryyttä. Se mahdollistaa ennakoinnin ja nopean reagoimisen jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä.” 5. Johtopäätökset – Asiakaslähtöisempää otetta yritysten strategioihin ja kansainvälistymispalveluihin Tämä selvitys kartoitti Elinkeinoelämän keskusliiton jäsenyritysten sekä Ernst & Youngin kasvuyrityskilpailun yritysten kansainvälistymisen menestystekijöitä, kehittämiskohteita ja esteitä. Lisäksi tarkasteltiin yritysten kansainvälistymispalvelujen tarjontaa, toimivuutta ja mahdollisia uudistamistarpeita. 5.1. Miten voidaan lisätä ja tehostaa PK-yritysten kansainvälistymistä? Kansainvälisessä kasvuyritystoiminnassa on olennaista sovittaa yhteen yrityksen liiketoimintaosaamista, teknologiaperustaa ja asiakas- ja markkinanäkökulmaa verkostotalouden ehdoilla. Suomessa teknologiapohja ja yhä useammin liiketoimintaosaaminen ovat kohdallaan, mutta asiakasnäkökulman huomioimisessa ja verkostojen punomisessa kohdemarkkinoilla on vielä parannettavaa. Tulevaisuudessa tulisi miettiä tarkemmin, mitä ihmiset ja yritykset odottavat, mitä tarpeita on olemassa sekä mennä lähelle asiakasta. Kuten Normetin Aaro Cantellin haastattelusta ilmeni, tarvitaan parempaa markkinatuntemusta, aitoja kumppanuuksia ja aktiivista läsnäoloa kansainvälisillä markkinoilla. Suomen pienten kotimarkkinoiden takia kasvuyritykset kohtaavat kansainvälistymisen haasteen jo toiminnan aikaisessa vaiheessa. Jotta PK-yrityksiä voitaisiin auttaa hyödyntämään globalisaation mahdollisuuksia, huomiota on kiinnitettävä markkinoillepääsyyn, kaupankäynnin avoimuuteen, immateriaalioikeuksien kunnioittamisen valvontaan ja kilpailun rehellisyydestä huolehtimiseen. PK-yritysten kannalta sisämarkkinoiden toimivuuden varmistaminen on tärkeää. Sisämarkkinat eivät vielä täysin toteuta sitä tehtävää, joka niillä on eli auta yrityksiä kasvamaan, erikoistumaan ja kilpailemaan niin, että ne voivat menestyä kansainvälisillä markkinoilla. Liian usein rajat ylittävä toiminta edellyttää merkittäviä resursseja mm. säädösympäristön erojen takia. Lisäksi PK-yritysten onnistunut kansainvälistyminen ja markkinoille pääsy kolmansiin maihin on usein hyvin haasteellista. Markkinoille päästääkseen PK-yritykset tarvitsevat apua ja tietoa mahdollisista kumppaneista sekä markkinoiden avautumisesta. Lisäksi PK-yritykset voivat tarvita tukea etabloitumisessa uudenlaiseen liiketoimintakulttuuriin sekä sääntely- ja oikeudellisesta ympäristöstä johtuvien eroavaisuuksien takia. PK-yritysten edellyttämien kontaktien luomisessa korostuu kansallisten toimijoiden rooli – sekä julkisten ja puolijulkisten yrityspalvelujen, UM:n ja suurlähetystöjen että elinkeinoelämän järjestöjen. Niiden tulisi pystyä toimimaan tiedonvälittäjinä molempiin suuntiin. Yrityksillä tulee olla käytössään tietoa tarjolla olevasta tuesta ja neuvonnasta sekä kauppapolitiikan mahdollisuuksista. Tietoa tarvitaan myös toisin päin eli yritysten kohtaamista vaikeuksista ja kaupan esteistä. Lisäksi tulisi laajentaa PK-viennin rahoitusmahdollisuuksia sekä räätälöidä neuvonta- ja muita palveluja PK-yrityslähtöisemmiksi. Nykyisten kansainvälistymis-, rahoitus- ja palvelutuotteiden yhteensopivuus ja kehitystarpeet on selvitettävä perusteellisesti osana yritysten kansainvälistymisen edistämisen strategian (aiemmin VKE-strategia) uudistamista, TEMin koordinoimaa ns. Synergia-analyysiä, Yritys-Suomi-palvelun uudistusta sekä uusien ELY-keskusten toimintojen muokkaamista. Julkisten ja puolijulkisten palveluntuottajien tarjontaa tulee kehittää entistä asiakaslähtöisemmäksi sekä joustavasti ja nopeasti muuttuviin talous- ja markkinatilanteisiin sopeutuvaksi. Ympäristöliiketoiminnan kehittämiseksi ja sen kansainvälistämisen edistämiseksi EK on perustanut Elinkeinoelämän ympäristöfoorumin sekä ottanut hallintaansa Cleantech Finland -brändin. Ympäristöliiketoiminta on vahva kasvuala, jossa Suomella on kilpailukykyistä osaamista erityisesti prosessiteknologiassa, energiatehokkaissa ratkaisuissa sekä uusiutuvien energiamuotojen aloilla. Suomalaiseen Cleantech-brändiin panostamalla edistetään ympäristöliiketoimintaa ja edesautetaan sen kasvamista vahvaksi talouden tukijalaksi. Myös EK:n Kilpailukykyä viennistä ja kansainvälistymisestä -hanketta (KiVi) on tarkoitus jatkaa ja välittää näin tietoa yrityksille tarjolla olevista kansainvälistymispalveluista. Kasvun ajurit 6 | EK 2010 | 25 5.1.1. Esimerkkejä hyvistä toimintatavoista Yksi suhteellisen uusi ja potentiaalinen verkosto PK-yritysten kansainvälistymisen tukemiseksi on Enterprise Europe Network. Se on osa Euroopan komission rahoittamia ja TEMin Suomessa koordinoimia yritys- ja innovaatiopalveluja. Palveluja on tarjolla verkoston kautta 40 maassa. Palvelut tarjoavat mahdollisuuden verkostoitua kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa uusien liiketoimintamahdollisuuksien luomiseksi ja uusille markkinoille pääsemiseksi. Palvelujen avulla voi hakea liikekumppaneita tai etsiä sopivaa alihankkijaa, edustajaa tai kumppania tuotekehitykseen. Yrityksiä tuetaan tarvittaessa myös kansainvälisissä teknologiansiirtohankkeissa. Yritysten käytössä ovat Teknologia- ja Liiketoimintapörssit, jotka tarjoavat kanavan kansainvälisten kontaktien löytämiseen. Neuvontapalveluja tarjotaan Varsinais-Suomen ELYkeskuksen kautta koko ELY-verkostossa. Teknologiapalveluja tarjoavat lähinnä Suomen Teknologiakeskusten liiton organisaatiot. Yhdeksi hyväksi toimintavavaksi yrityshaastatteluissa nousi Tekesin Tuotantokonseptit-ohjelma. Se verkottaa teollisuuden eri toimialoja ja tukee kilpailukykyisiä suomalaisia tuotantokonsepteja eli tapoja järjestää tuotteen tai palvelun tuotanto ja sen tukitoimet innovatiivisesti liiketoimintastrategian tarpeista lähtien. Tuotantoosaamisen kehittämisellä pyritään varmistamaan myös t&k-toiminnan pysyminen lähellä tuotantoa. Tavoitteena on nostaa tuotantoa koskevat asiat tärkeäksi osaksi yritysten strategista ajattelua ja työskentelyä. Lisäksi tavoitteena on yritysten ja yritysverkostojen tuotannon järjestäminen kansainvälisesti kilpailukykyisemmäksi asiakas- ja liiketoimintalähtöisyyttä, joustavuutta, tuottavuutta, laatua ja imagoa parantamalla. Toinen mielenkiintoinen hanke on Tekesin Sapuska – Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma. Se keskittyy elintarvikealan PK-yritysten kilpailukykyyn ja pyrkii synnyttämään yhteistyörakenteita, jotka parantavat yritysten mahdollisuuksia päästä vähittäiskaupan jakeluverkostoihin. Rahoitusta saa tuotekehityksen lisäksi esimerkiksi verkostoituneiden liiketoiminta- ja asiakasyhteistyömallien kehittämiseen. Tavoitteena on uudenlaisten toimintamallien kehittäminen sekä kuluttajatarpeiden tuntemukseen ja ennakointiin perustuvien kasvu- ja kansainvälistymispolkujen yleistyminen. Kokemusten kerryttyä tämän ohjelman toimintamalleja voitaisiin tarvittaessa monistaa myös muille toimialoille. Yritys- ja innovaatiopolitiikassa palveluliiketoiminta ja -innovaatiot ovat saamassa kasvavaa huomioita. Te- Kasvun ajurit 5 | EK 2009 | 26 kes on lisännyt merkittävästi panostuksiaan globaalien palveluyritysten syntymisen tukemiseksi. Esimerkiksi vuonna 2006 käynnistettyä SERVE – Innovatiiviset palvelut -ohjelmaa jatketaan vuoteen 2013. Ohjelma edistää innovatiivisten palvelukonseptien ja kansainvälisesti kilpailukykyisten palvelu- ja ratkaisuliiketoimintojen kehittymistä. Se on uudistanut palvelutarjontaa rahoittamalla tutkimus- ja kehitysprojekteja, lisäämällä ja jakamalla palveluinnovaatio-osaamista sekä rakentamalla palveluliiketoiminnan kehitysverkostoja. 5.1.2 Kansainvälistymispalvelujen uudistaminen ajankohtaista Kansainväliseen kasvuun tähtäävät PK-yritykset hyödyntävät erilaisia kilpailuetuja, strategioita ja liiketoimintamalleja. Tässä selvityksessä PK-yritykset jaettiin raportoimiensa menestystekijöiden perusteella neljään ryhmään: markkinaosaajiin, tuotanto-osaajiin ja verkosto-osaajiin sekä erityisesti nopean kasvun yritysten joukossa strategia-osaajiin (vrt. EK, 2009). Kansainvälistymisen edistämistoimintojen yksi merkittävä haaste Suomessa on, että erilaisen ”profiilin” omaavat yritykset tarvitsevat niille räätälöityjä elinkeinopoliittisia instrumentteja. Haastetta lisää, että vastaisuudessa kansainvälistyvien yritysten joukko ja toimialakirjo sekä toisaalta kohdemarkkinat ja yritysyhteistyön muodot laajenevat ja monipuolistuvat entisestään. Suomen innovaatiojärjestelmä kohdentaa resursseja tutkimukseen ja tuotekehitykseen huomattavasti enemmän kuin kehitettyjen tuotteiden ja palvelujen kaupallistamiseen ja kansainvälistämiseen. T&k-toiminta on selkeästi Suomen vahvuus, mutta toiminnan tulosten hyödyntäminen on ollut tehotonta. Kansainvälisen liiketoiminnan edistämisessä Suomen panostus on kilpailijamaihin verrattuna keskitasoa. Elinkeinopolitiikassa tulee panostaa erityisesti yritysten kansainvälisen verkottumisen edistämiseen ja siihen liittyvän osaamisen kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Suomessa yritysten verkottumista edistetään muun muassa Tekesin tutkimushankkeilla, TEMin yritysten yhteishankkeiden rahoitusinstrumentilla, alueellisten yritysryhmien kansainvälistymishankkeilla sekä Cleantech Finland -brändillä. Valtion budjetissa yritysten kansainvälistymiseen panostetaan suuruusluokaltaan 50–70 miljoonaa euroa. Summasta noin puolet kohdistuu eri organisaatioiden toiminnan tukemiseen (Finpro, Fintra jne.), toinen puoli suunnataan suoraan yksittäisille yrityksille tai yritysryhmille. Julkisia panostuksia ei ole viime vuosina juurikaan kasvatettu tai uudistettu merkittävästi yrittäjäläh- töisemmiksi. Poikkeuksena mainittakoon panostuksen lisääminen yritysten yhteishankkeisiin vuonna 2010. Toisaalta tiettyjen organisaatioiden rahoitusta on samanaikaisesti leikattu. Määrärahojen tasokorotusten tarve on kasvanut 2000-luvulla, ja nyt taantuma vielä kärjistää tilannetta. Panostus yritysten kansainvälistymiseen on investointi, joka maksaa itsensä takaisin suomalaisyritysten lisääntyneenä vientinä, säilytettyinä ja uusina työpaikkoina sekä kasvaneina verotuloina. Yritysten kansainvälistymisen edistämiseen tähtäävä palvelutarjonta on kattava järjestelmä, joka muodostuu julkisista, puolijulkisista (Finpro) ja yksityisistä palveluntarjoajista. Kansallisia toimijoita on toistakymmentä ja alueellisia suuri joukko. Järjestelmän haasteena on palvelukentän tietynlainen sirpaleisuus. Palvelut hajautuvat eri organisaatioihin, ja yritysten on suhteellisen vaikea löytää tarvitsemiaan ja tarjolla olevia palveluja nopeasti ja jouhevasti. Tiedonkulun edistämiseksi on tarpeen kehittää edelleen Yritys-Suomi.fi -hanketta. Sitä viedään TEMissä eteenpäin suunnitelmallisesti, mutta silti se on vielä suhteellisen tuntematon PK-yrityskentässä. Yritys-Suomen yhteyteen rakennetaan myös yksityisen palvelutarjonnan tietopankkia. Viennin ja kansainvälistymisen edistämisessä sidosryhmien tulisi hakea tiiviissä yhteistyössä parhaat mahdolliset synergiaedut Suomen elinkeinoelämän tarvitsemien palvelujen turvaamiseksi. Uusien toimintamallien etsimistä on jatkettava. Suomalaisten toimijoiden verkottumiseen voidaan soveltaa eri kohteissa erilaisia malleja. 5.1.3 Lopuksi Nykyisestä taantumasta ei Suomi eikä muukaan maailma nouse entisenlaisena. Kansainvälisen kaupan rakenteet muuttuvat. Suomalaisten yritysten on taisteltava markkinaosuutensa uudelleen. Epävarmana aikana julkisen vallan tuki – palveluina ja rahoituksena – on entistä tärkeämpää sekä jo kansainvälistyneiden yritysten kannustamiseksi uusille markkinoille että uusien yritysten kansainvälistämiseksi. Taantuma on ajanut suomalaiset yritykset etsimään uusia markkinoita ja asiakkaita huvenneen viennin korvaamiseksi ja työpaikkojen turvaamiseksi. Toisaalta joillekin kasvuyrityksille globaali taantuma ja murros ovat luoneet mahdollisuuksia nykyisten markkinaasemien vahvistamiseen ja/tai uusien liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämiseen. Joka tapauksessa se, että yritys pystyy taantumasta nousua haettaessa jakamaan riskiä julkisen rahoittajan avulla ja hyödyntämään yhteishankkeiden ja muiden julkisten palvelujen tarjoamaa kansainvälistä liiketoimintaosaamista, voi sysätä yrityksessä liikkeelle uusia kansainvälistä kilpailukykyä vahvistavia toimintoja. Kasvun ajurit 6 | EK 2010 | 27 Kirjallisuutta Barringer, B.R. & D.W. Greening (1998). Small Business Growth Through Nikula, P., Penttilä, A., Kupi, O., Urmas, J. & K. Kommonen (2009). Geographic Expansion: a comparative case study. Journal of Business Venturing Sirpaleisuudesta kilpailukyvyn keskiöön. Asiantuntijoiden näkemyksiä 13:467-492. luovien alojen kansainvälistymisestä. Helsingin Kauppakorkeakoulu, Birley, S., Cromie, S. & A. Myers (1991). Entrepreneurial networks: their Pienyrityskeskus, N-84. emergence in Ireland and overseas. International Small Business Journal, Nummela, N. & T. Pukkinen (2004). Nopeammin, tehokkaammin ja 9, 4, 56–74. kauemmas? Vientirenkaat kansainvälistymisen tukena. KTM tutkimuksia ja EK (2005). PK-yritysten vientimahdollisuudet hyödynnettävä. Selvitys raportteja 1/2004. viennin ja kansainvälistymisen edistämispalveluiden (VKE) käytöstä ja OECD (2009). Top Barriers and Drivers to SME Internationalisation, kehittämisestä PK-yritysten näkökulmasta. EK (2007). Suomalaisen palveluliiketoiminnan kansainvälistyminen. Näkemyksiä kansainvälistymismahdollisuuksien parantamiseksi. EK ja Ernst & Young (2008a). Kasvun Ajurit 4. Miten kasvu rahoitetaan? Kasvuyritysten ja PK-yritysten vertailu. Report by the OECD Working Party on SMEs and Entrepreneurship, OECD. Rikama, M. (2009). Palvelualojen läpimurto vauhdittui 2000-luvulla Suomessakin. Tieto & Trendit 6/2009, s. 23–25. Root, F. (1994). Entry Strategies for International Markets, 2nd edition. Lexington Books: Lexington, Ma. EK (2008b). Painoarvoa palvelujen kehittämiselle. Ruzzier, M., Antoncic, B., Hisrich, R. D. & M. Konecnik (2007). Human EK ja Ernst & Young (2009). Kasvun Ajurit 5. Hallitustyöskentely kasvun ja Capital and SME Internationalization: A Structural Equation Modeling Study, kilpailukyvyn menestystekijänä. Kasvuyritysten ja PK-yritysten vertailu. Canadian Journal of Administrative Sciences, 24, 15–29. EK (2009). Järjellä, tunteella vai vaistojen varassa? PK-yritysten hallitus- ja Ruzzier, M., Hisrich, R. D. & B. Antoncic (2006). SME internationalization johtoryhmätyöskentely läpivalaisussa. research: past, present, and future, Journal of Small Business and Enterprise Erminio, F. & A. M. Rugman (1996). A Test of Internationalisation Theory Development, 13 (4), 476–497. and Internationalisation Theory: The Upjohn Firm. Management International Shaw, E. (1998) Social networks: their impact on the innovative behaviour of Review 36(3). 199-215. small service firms. International Journal of Innovation Management, Graves, C. & J. Thomas (2008). Determinants of the Internationalization 2, 2, 201–222. Pathways of Family Firms: An Examination of Family Influence, Stenholm, P., Pukkinen, T., Heinonen, J. & A. Kovalainen (2009). Global Family Business Review, XXI (2), 151-167. Entrepreneurship Monitor. Finnish 2008 Report. Turun Kauppakorkeakoulu, Hall, R. (1993). A Framework linking Intangible Resources and Capabilities to Tutkimus- ja koulutuskeskus, Tutkimusraportteja A1/2009. Sustainable Competitive Advantage. Strategic Management Journal, Sullivan, D. & A. Bauerschmidt (1990). Incremental Internationalisation: 14, 607-618. A test of Johanson and Vahlne’s thesis. Management International Heinonen, J. & A. Kovalainen (toim.) (2009). Yrityskasvun mekanismit. Review 30 (1): 19–30. Turun kauppakorkeakoulu, Tutkimus- ja koulutuskeskus. TEM (2008). Globalisaatio, yritysten kansainvälistyminen ja työmarkkinat. Holmlund, M., Kock, S. & V. Vanyushyn (2007). Small and Medium-sized Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 31/2008, Työ ja yrittäjyys. Enterprises’ Internationalization and the Influence of Importing on Exporting. TEM (2008). Going Global – The Challenges for Knowledge-based International Small Business Journal, 25 (5), pp. 459-459. Economies. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 20/2008, Innovaatio. Kathyria, R., Josri, M. & S. Dellande (2008). International growth strategies TEM (2009). PK-yritysten kansainvälistymisrahoitustyöryhmän raportti. Työ- of service and manufacturing firms. The case of banking and chemical ja elinkeinoministeriön julkaisuja 44/2008, Konserni. industries International Journal of Operations & Production Management Toivonen, M., Patala, I., Lith, P., Tuominen, T. & A. Smedlund (2009). Vol. 28 No. 10 pp. 968-990 Palvelujen kansainvälistymisen muodot ja polut. Selvitys liike-elämän Kuuluvainen, A. & E. Paavilainen-Mäntymäki (2009). Kansainvälistyminen asiantuntijapalvelujen kansainvälistymisestä ja sen merkityksestä yritysten ja kasvu. Teoksessa: Heinonen, J. ja Kovalainen A. (toim.): Yrityskasvun kasvulle. Tekesin katsaus 265/2009. Tekes. mekanismit. Turun kauppakorkeakoulu, TSE Entre, CRE Tutkimus- ja Virtanen, P., Niinikoski, M.-L. & H. Pekkala (2005). Globaali-ohjelman koulutuskeskus, Sarja A Tutkimusraportteja. Uniprint, Turku. Larimo, J. & M. Arola (1998). PK-yritysten vienti ja kansainvälistyminen. Kirjallisuusyhteenveto aihealueen tutkimuksista 1976 – 1998. Vaasan yliopiston julkaisuja, Selvityksiä ja raportteja 37. Larjovuori, R.-L., Laiho, M. & H. Talonen (2004). Kansainvälistyvän pkyrityksen liiketoimintaosaamisen kehittämistarpeet. KTM Julkaisuja 27/2004, Elinkeino-osasto. arviointi. KTM Julkaisuja 4/2005 Elinkeino-osasto. Urmas, J., Kupi, O., Nikula, P., Penttilä, A. & K. Kommonen (2009). ”Kannattaa ottaa pienikin siivu” – Luovien alojen yritysten näkemyksiä kansainvälistymisestä. Helsingin kauppakorkeakoulu, Pienyrityskeskus, N-85. Zahra, S.A., Ireland, R.D. & M.A. Hitt (2000). International Expansion by New Venture Firms: International Diversity, Mode of Market Entry, Technological Learning and Performance. Academy of Management Lu, J.W. & P.W. Beamish (2001). The Internationalisation and Performance of Journal 43 (5): 925-950. SME’s. Strategic Management Journal, Vol. 22 (6-7), 565-586. Zahra, S.A., Neubaum, D.O. & M. Huse (1997). The Effect of the Matikainen, E. (2009). Maailmalle! Boardman Oy. Environment on Export Performance Among Telecommunications New Ventures. Entrepreneurship Theory and Practice 22(1): 25-46. 28 | Kasvun ajurit 6 | EK 2010 Elinkeinoelämän keskusliitto EK PL 30 (Eteläranta 10), 00131 Helsinki • Puhelin 09 420 20 Faksi 09 4202 2299 • www.ek.fi Julkaisu internetissä: www.ek.fi/julkaisut www.ey.com/fi Lisätietoja: Asiantuntija Kimmo Hyrsky Puh. 09 4202 2520 [email protected] Asiantuntija Jari Huovinen Puh. 09 4202 2810 [email protected] Julkaisun toimitus: Hannele Mayer-Pirttijärvi, EK Ulkoasu: Arja Nyholm, Jumo Oy EK, huhtikuu 2010 Kasvun ajurit 6 Kansainvälistymisen menestystekijät ja esteet – Kasvuyritysten ja PK-yritysten vertailu
