Finnlines Vuosikertomus 2014

Transcription

VUOSIKERTOMUS
2014
SISÄLTÖ
Finnlines vuonna 2014 2
Toimitusjohtajan katsaus
5
Talous- ja rahoitusjohtajan katsaus
6
Toiminta-ajatus, arvot ja tavoitteet
9
Toimintaympäristö10
Varustamotoiminta ja merikuljetukset
12
Matkustajaliikenne15
Satamatoiminnot16
Ympäristö ja turvallisuus
19
Henkilöstö21
Tilinpäätös
Hallituksen toimintakertomus
24
Konsernin laaja tuloslaskelma
28
Konsernitase
29
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
30
Konsernin rahavirtalaskelma
31
Emoyhtiön tuloslaskelma
32
Emoyhtiön tase
33
Emoyhtiön rahoituslaskelma
34
Viiden vuoden lukusarjat
35
Tunnuslukujen laskentakaavat
36
Neljännesvuosiluvut
37
Osakkeet ja osakkeenomistajat
38
Hallituksen voitonjakoehdotus
40
Tilintarkastuskertomus
41
Hallinto- ja ohjausjärjestelmä
42
Hallitus48
Johtoryhmä49
Laivasto50
Tietoa osakkeenomistajille
52
Yhteystiedot52
Grimaldi-konserni53
VARUSTAMOTOIMINTA JA MERIKULJETUKSET, SIVU 12
MATKUSTAJALIIKENNE, SIVU 15
SATAMATOIMINNOT, SIVU 16
Finnlines on yksi Itämeren ja Pohjanmeren johtavia rahti- ja
matkustajaliikennevarustamoita. Yhtiö on listattu NASDAQ OMX
Helsinki Oy:ssä ja on osa italialaista Grimaldi-konsernia. Grimaldikonserni on yksi maailman suurimmista roro-varustamoista
ja suurin matkustajia ja rahtia kuljettava “Motorways of the
Sea” -operaattori Euroopassa. Tämän ansiosta Finnlines
pystyy tarjoaman linjaliikennepalveluja Välimeren, LänsiAfrikan sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikan itärannikon satamiin.
Yhtiön merikuljetukset keskittyvät Itämerelle ja Pohjanmerelle.
Finnlinesin matkustaja-rahtilaivat tarjoavat palveluja Suomesta
Saksaan ja Ahvenanmaan kautta Ruotsiin, Ruotsista Saksaan
ja Saksasta Venäjälle. Yhtiöllä on tytäryhtiöt tai myyntikonttorit
Saksassa, Belgiassa, Iso-Britanniassa, Ruotsissa, Tanskassa ja
Puolassa. Merikuljetusten lisäksi yhtiö tarjoaa satamapalveluja
Helsingin ja Turun satamissa.
FINNLINES 2012
5
FINNLINES VUONNA 2014
Finnlines-konsernin tulos ennen veroja (EBT) parani 43,3 miljoonalla
eurolla ja oli 36,6 miljoonaa euroa. Tärkein tuloksen paranemiseen
vaikuttava tekijä oli yhtiön säästöohjelma sekä ylikapasiteetin purkaminen
ja laivaston optimointi.
Finnlines on myös tehnyt tarvittavat mukautustoimenpiteet, joita hidas kasvu EUalueella ja EU:n käyttöön ottamat sanktiot edellyttivät. Huolimatta epävarmasta talou
dellisesta ympäristöstä, Finnlines pystyi parantamaan kannattavuuttaan tuntuvasti.
Alhainen polttoainelisä alensi liikevaihtoa hieman. Suuremmat lastimäärät nostivat kuitenkin laivojen kapasiteetin käyttöastetta, mikä puolestaan alensi kulujamme ja paransi
tehokkuuttamme. Toiminnan optimoinnin ansiosta polttoaineen kulutus laski 7 prosenttia, mistä hyötyi sekä ympäristö että yhtiön tulos. Finnlines-konsernin hyvän kassavirran
ansiosta yhtiö on voinut alentaa korollista velkaansa huomattavasti 118,9 miljoonalla
eurolla, minkä seurauksena omavaraisuusaste nousi 41,7 prosenttiin.
Finnlinesin 8.4.2014 Helsingissä pidetty varsinainen yhtiökokous päätti, ettei vuodelta 2013 makseta osinkoa. Yhtiökokous päätti hallituksen jäsenmääräksi seitsemän:
Christer Backman, Tiina Bäckman, Emanuele Grimaldi, Gianluca Grimaldi, Diego
Pacella, Olav K. Rakkenes ja Jon-Aksel Torgersen. Tilintarkastajaksi vuodelle 2014
valittiin KPMG Oy Ab.
Toukokuussa Finnlines julkisti ympäristöteknologiaan keskittyvän investointiohjelman.
Yhtiö tilasi pakokaasujen puhdistusjärjestelmät, pakokaasupesurit, uusimmille vuosina 2011–2012 rakennetuille kuudelle roro-alukselle sekä neljälle vuosina 2000–2002
rakennetulle roro-alukselle. Myöhemmin elokuussa Finnlines tilasi vielä pesurit yhtiön
neljälle Star-luokan ropax-laivalle, jotka on rakennettu vuosina 2006–2007. Yhteensä
14 alukseen asennetaan pakokaasupesurit. Lisäksi Finnlines tilasi myös kuuteen alukseensa propulsiojärjestelmän uudistuksen.
Kesäkuussa Finnlines kaksinkertaisti Ahvenanmaan Långnäsissa käyntien määrän
kesäkauden ajaksi.
Liikevaihto 2010–2014
(Miljoonaa euroa)
600
500
400
300
200
100
10
11
12
(Miljoonaa euroa)
Liikevaihto
Tulos ennen korkoja, veroja, poistoja ja arvonalentumisia (EBITDA)
Liiketulos (EBIT)
Tilikauden tulos
Tulos per osake (EPS), EUR
Osinko per osake, EUR
Omavaraisuusaste, %
Velkaantumisaste, %
* Hallituksen ehdotus
2
14
0
Liiketulos (EBIT) 2010–2014
(Miljoonaa euroa)
60
50
40
30
20
10
10 11
12
13
14
0
Liikevaihdon jakauma
2014
2,9 %
97,1 %
Elokuussa Finnlines avasi uudelleen viikottaisen yhteyden Kotkasta ja Helsingistä
Tilburyyn Iso-Britanniaan. Tämä täydentää Finnlinesin liikennettä Imminghamiin ja
Hulliin ja mahdollistaa koko Iso-Britannian kattavan palvelun.
Lokakuussa Finnlines ilmoitti osallistumisestaan puolalaisen Polferries-varustamon
yksityistämisprosessiin. Yhtiö operoi Puola–Ruotsi-reitillä. Finnlines laajensi
Pohjanmeren liikennettään lisäämällä siihen uuden käyntisataman Itämerellä,
Paldiskissa Virossa. Paldiskin satamasta on erittäin hyvät raideyhteydet Keski-Aasiaan
ja Siperiaan. Finnlines myi MS Finnhansan Grimaldi-konsernille 30 miljoonalla eurolla.
Lisäksi Finnlines Oyj:n tytäryhtiö allekirjoitti 32,5 miljoonan euron myyntisopimuksen
MS Euroferry Brindisistä (MS Finnarrow) ulkopuolisen tahon kanssa.
13
Varustamotoiminta ja
merikuljetukset
Satamatoiminnot
IFRS
IFRS
2014
2013
532,9
115,4
58,6
41,7
0,81
0,00*
41,7
113,0
563,6
83,7
18,1
6,0
0,12
0,00
35,7
149,1
FINNLINESIN YMPÄRISTÖ
INVESTOINNIT
Meriliikenteen aiheuttamat päästöt voivat kulkeutua pitkiä
matkoja ja lisätä osaltaan ilmanlaadun ongelmia. Näiden epä
puhtauksien vaikutusten vähentämiseksi Kansainvälinen meren
kulkujärjestö (IMO) ja Euroopan Unioni ovat hyväksyneet uudet
säädökset.
Tammikuusta 2015 alkaen erityisvalvonta-alueilla (ECA) sovellettava polttoaineen rikkipitoisuuden uusi raja-arvo on 0,10 prosenttia. Tästä johtuen kaikkien Itämerellä, Pohjanmerellä ja
Englannin Kanaalissa liikkuvien alusten on käytettävä polttoainetta, jonka rikkipitoisuus on korkeintaan 0,10 prosenttia, paitsi jos
ne voivat poistaa rikkipäästöt pakokaasupesureiden avulla tai
siirtyvät käyttämään kaasuöljyä (MGO, vähemmän kuin 0,1 prosenttia rikkiä) tai nesteytettyä maakaasua (LNG ei sisällä rikkiä).
Finnlines keskittyy alustensa ympäristöystävällisyyteen ja
taloudellisuuteen ja investoi innovatiiviseen teknologiaan. Vuonna
2014 kestävän kehityksen kannalta tärkeimmät investoinnit olivat
päästönvähentämisteknologiaan perustuvat pakokaasupesurit ja
tehokkaat potkurit. Yhtiö tilasi pesurit 14 keskipitkillä/pitkillä reiteillä liikennöivään alukseen ja se tulee vaihtamaan kuuteen alukseen energiatehokkuuden parantamiseksi alkuperäiset potkurilavat uudelleen suunnitelluilla lavoilla ja samalla niiden peräsimet
varustetaan propulsiohyötysuhdetta parantavilla bulbeilla.
Vuodesta 2008 lähtien Finnlinesin laivojen polttoaineen kulutus on laskenut yli 30 prosenttia. Suuremmat lastivolyymit ovat
nostaneet yhtiön alusten kapasiteetin käyttöastetta, mikä on alentanut polttoaineiden kustannuksia kuljetettua lastiyksikköä kohden
ja parantanut tehokkuutta. Finnlines tutkii edelleen kaikkia mahdollisuuksia vähentää alustensa polttoainekulutusta ja -kustannuksia entisestään. Lisäinvestoinnit pesureihin, potkureihin ja peräsimiin ovat myös tutkimuksen kohteena.
Finnlines kuuluu varustamoihin, joiden laivoilla on käytössä
toiminta-alueen modernein teknologia.
FINNLINES 2014
3
4
TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS
FINNLINES – YKSI TEHOKKAIMMISTA TOIMIJOISTA
Viime vuosi 2014 oli Finnlinesille historiallinen vuosi. Teimme parhaan taloudellisen tuloksen sitten vuoden 2008 alussa alkaneen
taloudellisen taantuman. Tiettyjen vuosineljännesten aikana saavutimme taloudellisen tuloksen, jota parempia tai jonka veroisia ei
ole ollut tällä vuosisadalla.
Vuoden 2014 aikana avattiin uusia linjoja: Tilburyyn
Britanniassa ja Paldiskiin Virossa.
Samaan aikaan Finnlines tilasi yli 65 miljoonan euron arvosta
innovatiivisia varusteita. Potkurit, pakokaasupesurit ja informaatioteknologia auttavat yhtiötä uudistamaan laivastoaan ja tuottamaan
tehokkuusetuja mahdollistamalla siten myös velan edelleen
vähentämisen.
Palatakseni nykyhetkeen voidaan jo varmuudella sanoa, että
vuodesta 2015 näyttää tulevan haasteellinen. Pohjois-Euroopan
merikuljetusmarkkinat joutuvat nyt noudattamaan Kansainvälisen
Merenkuljetusjärjestön tiukkoja Marpol-säädöksiä, joiden tarkoituksena on alentaa polttoöljyn aiheuttamia rikkipäästöjä.
Polttoaine on useiden markkinoillamme toimivien varustamoiden suurin yksittäinen kuluerä. Matalarikkisen polttoaineen lisähinta aiemmin Pohjanmerellä, Itämerellä ja Englannin Kanaalissa
käytössä olleen, nykyvaatimusten vastaisen polttoaineen hintaan
verrattuna on tällä hetkellä noin USD 300 tonnilta, kun perushinta
kirjoitushetkellä oli noin USD 230 tonnilta. Monille yrityksille tämä
lisähinta on ’tuoton tappaja’.
Näillä alueilla toimivat operaattorit ovat vaikean valinnan edessä: siirtääkö kaikki kustannusnousut asiakkaille ja tuhota heidän
kilpailukykynsä vai ottaako kantaakseen kustannusnousut ja tuhota omat tuottonsa. Kaikki toimijat ovat ottaneet käyttöön erisuuruiset Marpol-lisät jakaakseen kustannustaakkaa asiakkaiden kanssa, vaikka useimmilla ei epäilemättä olisi
varaakaan siirtää kaikkia kustannusnousuja
edelleen.
Vuoden 2014 lopulla alkanut ja vuoden
2015 alussa jatkunut polttoaineen jyrkkä
hinnanlasku on hyvä uutinen markkinoille,
sillä se on alentanut merikuljetusten kustannuksia sekä asiakkaiden polttoainelisiä.
Kuitenkin Marpol-säädösten mukanaan tuomat
haasteet ovat edelleen olemassa.
Ainoastaan kaikkein tehokkaimmat toimijat
pystyvät rakentamaan pitkäjänteisen kestävän
konseptin ja säilyttämään kilpailukykynsä nykyisinä epävarmoina aikoina. Finnlines kuuluu näihin yhtiöihin, jonka osoituksena on se tosiseikka,
että meidän Marpol-lisämme on yksi Itämeren
alhaisimpia.
Kunnianhimoinen tavoite vaatii kovaa työtä.
Tekeillä olevat investoinnit energiatehokkuuteen
merkitsevät väistämättä, että vuoden 2015 ensimmäinen neljännes tulee olemaan vaikea siirtymäkausi. Kaksi kolmasosaa Finnlinesin laivastosta on poissa liikenteestä porrastetusti usean
kuukauden ajan, jolloin niihin tehdään tarvittavat
asennukset ja parannukset. Tänä aikana niihin
asennetaan neljätoista pakokaasupesuria ja
kuusi uutta tehokasta potkuria ja peräsintä. Vastaavanlaiset investoinnit lopun kolmanneksen osalta ovat tutkimuksen kohteena ja
voivat seurata pian tämän jälkeen.
Finnlinesin johto on tehnyt kovasti työtä minimoidakseen liikenteelle aiheutuvat haitat, vaikka meidän onkin realistisesti myönnettävä, että jonkinasteiset häiriöt ovat mahdollisia. Toiminnan tulokseen sillä tulee olemaan vaikutuksia ainakin ensimmäisen
vuosineljänneksen aikana. Nämä muutokset auttavat yhtiötä pääsemään parempaan kuntoon, ja liiketoimintamallistamme tulee
näin kannattavampi.
Yhtiön kilpailuasemaa pitkällä tähtäimellä on vahvistettu edelleen siten, että on allekirjoitettu kolmen jäävahvisteisen roro-aluksen ostosopimukset. Finnlines on testannut ne kaikki rahdattuina
aluksina ja todennut niiden olevan optimaalisia markkinoilleen.
Sen jälkeen kun ne on luovutettu ja ajanmukaistettu, ne täydentävät tonnistoamme erinomaisesti. Meillä on silloin liikenteessämme
yhteensä 13 roro-alusta, joiden kokonaiskapasiteetti on noin
40 000 kaistametriä ja jotka kaikki on varustettu pesureilla ja viimeisimmällä polttoainetta säästävällä teknologialla. Joustavaan
laivastoomme kuuluu kahdeksan kapasiteetiltaan yli 3 000 kaistametrin laivaa ja viisi pienempää alusta.
Koko laivastomme tulee käsittämään yksinomaan omistettuja
aluksia. Haluamme tarjota vakaita, kestäviä palveluja, jotka ovat
riippumattomia spekulatiivisten, epälikvidien roro-rahtausmarkkinoiden epävakaudesta. Tällä tavoin pystymme saamaan pitkäaikaisia sopimuksia ja kestäviä kumppanuuksia, jotka perustuvat avoimuudelle ja läpinäkyvyydelle.
Tavoitteenamme on olla oman toimialamme markkinajohtaja.
Sen jälkeen kun italialainen Grimaldi-konserni hankki määräysvallan yhtiössä, Finnlines on oppinut
seisomaan omilla jaloillaan. Siihen
asti suurin osa aluksista oli rahdattuja. Liian suuri tonnisto sekä pienet
ja vanhentuneet yksiköt heikensivät
väistämättä kannattavuutta. Sen
sijaan tällä hetkellä voimme olla
ylpeitä siitä, että vuonna 2016 meillä on optimaalinen, tehokas ja täysin oma laivasto. Tämä
merkitsee suurta vuorotiheyttä, suurta kapasiteettia ja korkeaa laatua kaikille asiakkaillemme.
Haluan tässä yhteydessä kiittää asiakkaitamme kärsivällisyydestä tämän siirtymävaiheen
aikana, jolloin uudistukset toteutetaan. Haluan
myös ilmaista kiitollisuuteni päällystölle ja miehistölle, johdolle ja työntekijöille sekä satamahenkilöstölle ja esimiehille heidän panoksestaan
menestystarinamme viimeisimmän vuoden hyväksi. Edessä olevat kuukaudet tulevat olemaan
mielenkiintoisia. Meidän on suunnattava katseemme kohti uusia haasteita ja käännettävä
menestystarinamme seuraava sivu, joka on aivan
yhtä rohkaiseva.
”2014 – historiallinen
vuosi Finnlinesille.”
Emanuele Grimaldi
FINNLINES 2014
5
TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJAN KATSAUS
VAHVA TALOUDELLINEN
TULOS JA KASVANUT
OMISTAJA-ARVO
TALOUDELLINEN TULOS
PÄÄOMARAKENNE
Jokseenkin epävarmasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta
olemme pystyneet parantamaan edelleen kannattavuuttamme,
alentamaan kulujamme ja kasvattamaan tehokkuuttamme. Vuoden
2014 aikana liikevaihtomme laski 5,4 prosenttia 532,9 miljoonaan
euroon, mutta positiivinen tuloskehitys jatkui läpi vuoden ja tulos
ennen veroja oli 36,6 miljoonaa euroa. Tähän tuloksen vahvistumiseen vaikuttivat useat aikaisempien vuosien aikana tehdyt toimenpiteet, kuten alusten, reittien ja tavaravirtojen optimointi, korollisen
velan vähentäminen, ylikapasiteetin purkaminen ropax-aluksia
myymällä, kustannusvalvonta ja kulujen leikkaukset. Olemme vastuussa kannattavuudestamme ja meidän on tehtävä leikkauksia
sekä mukautettava liiketoimintaamme uudella tavalla säilyttääksemme kilpailukykymme.
Yhtiö ei pyri ainoastaan toimintansa ja kannattavuutensa paran
tamiseen vaan myös pääomarakenteensa vahvistamiseen.
Finnlines-konsernin hyvän kassavirran ansiosta olemme pystyneet
alentamaan edelleen korollista velkaa huomattavasti, ja siksi omavaraisuusasteemme on noussut tuntuvasti peräti 41,7 prosenttiin.
Ottaen huomioon, että konserni on toteuttanut 65 miljoonan euron
investointiohjelman pakokaasupesureiden ja uusien potkuri- ja
peräsinjärjestelmien asentamiseksi 14 alukseen, pystyimme kuitenkin alentamaan korollista velkaamme 119 miljoonalla eurolla.
Finnlines-konsernin korollinen velka on lähes puolittunut viidessä
vuodessa ja velanhoitokykymme on jatkanut vahvistumistaan.
Nettovelan ja käyttökatteen (EBITDA) suhde vuoden lopulla oli
4,8, mikä on huomattavasti parantanut luottokelpoisuuttamme.
TEHOSTAMISOHJELMA
OMISTAJA-ARVO
Finnlines-konsernin tulos ennen korkoja, veroja, poistoja ja arvon
alentumisia (EBITDA) parani 31,7 miljoonalla eurolla ja oli 115,4
miljoonaa euroa. Tulosparannus saatiin aikaan kustannussäästöihin ja liiketoiminnan optimointiin painottuvalla tehostamisohjelmalla. Suuremmat lastimäärät nostivat myös alustemme kapasiteetin
käyttöastetta. Liiketoiminnan optimoinnin seurauksena poltto
aineen kulutus väheni vuoden 2014 aikana 7 prosenttia, mistä hyötyivät niin ympäristö kuin yhtiön tuloskin. Finnlines keskittyy edelleen sekä liiketoiminnan että kustannussäästöjen tehostamiseen.
Analysoimme edelleen jokaisen aluksen, jokaisen linjan ja jokaisen
toiminnon selvittääksemme, onko niissä vielä parantamisen varaa
ja voimmeko saada toimintaa entistäkin kannattavammaksi, jotta
voisimme edelleen menestyä hyvin erittäin kilpaillulla ja kansain
välisellä varustamotoimialalla.
Viime tilikausi oli erittäin merkittävä sikäli, että se toi arvonlisäystä
osakkeenomistajillemme. Parantuneen taloudellisen ja toiminnallisen tuloksen ansiosta osakkeemme hinta nousi yli 113 prosenttia.
Osakkeen hinnan nousua siivitti jokaisella vuosineljänneksellä
aikaansaatu tulosparannus, ja koko vuoden tulos per osake oli
0,81 euroa verrattuna edellisen tilikauden tulokseen per osake
0,12 euroa. Tänä vuonna teemme lujasti töitä, jotta voisimme edelleen tuottaa arvonlisäystä omistajille ja keskitymme konsernimme
kaikkiin toimintoihin ja prosesseihin Euroopassa. On mieluisaa
päättää katsaus vakuuttuneena siitä, että Finnlines on muuttanut
suuntaa ja toteamalla lisäksi, että tilikauden 41,7 miljoonan euron
tuloksella aikaansaatu osakkeen 113 prosentin hinnannousu on
merkittävä saavutus kaikilta konsernimme työntekijöiltä.
Tom Pippingsköld
EBITDA ja
omavaraisuusaste
Korollinen velka ja oma
pääoma
Milj. euroa
Velkaantumisaste, %
%
Milj. euroa
Milj. euroa
%
140
45
40
1 000
900
800
700
600
500
400
300
200
100
0
12
120
1 000
900
800
700
600
500
400
300
200
100
0
35
100
30
80
25
60
20
40
15
20
0
10
10
11
12
13
14
EBITDA
Omavaraisuusaste
6
Nettovelka/
EBITDA
0
10
11
12
13
14
Korollinen velka ilman
rahoitusleasingvelkoja
Oma pääoma
10
%
250
200
8
6
4
10
11
12
13
14
Nettovelka
Nettovelka/EBITDA
150
100
2
50
0
0
10
11
12
13
14
OMISTAJA-ARVO
Finnlinesin osakkeen kuukausivaihto ja keskikurssi
NASDAQ OMX Helsingissä
2010–2014 *
Osakekurssi
Osakkeiden vaihto
* Lähde: NASDAQ OMX
Helsinki Oy
Kpl (miljoonaa)
Euroa
2.0 —
— 20
1.5 —
— 15
1.0 —
— 10
0.5 —
—5
0—
—0
2010
2011
2012
2013
2014
FINNLINES 2014
7
8
TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA
STRATEGISET TAVOITTEET
TOIMINTA-AJATUS
STRATEGISET TAVOITTEET
Finnlines edistää kansainvälistä kauppaa tarjoamalla tehokkaita ja laadukkaita merikuljetus- ja satamapalveluja lähinnä
eurooppalaisen teollisuuden, kaupan ja kuljetusalan sekä
tarvematkustajien tarpeisiin.
Nykyistä vahvempi asema Itämeren ja Pohjanmeren
rahtiliikenteessä
• Panostamme toimintamme tehokkuuteen nykyisillä
liikennealueillamme.
• Avaamme uusia reittejä markkinatilanteen mukaan.
• Olemme aktiivisesti mukana alan
konsolidoitumiskehityksessä.
• Hyödynnämme Grimaldi-konsernin verkoston
synergiaetuja.
TALOUDELLISET TAVOITTEET
Finnlinesin tavoitteena on taata laadukkaalla liiketoiminnalla
pitkän aikavälin kannattavuus, tuottaa omistajilleen lisä
arvoa ja pitää rahoitusrakenne terveenä. Vuosittaisessa
osingonjakoesityksessään hallitus ottaa huomioon konsernin rahoitusrakenteen, tulevaisuuden näkymät sekä investointi- ja kehittämistarpeet.
ARVOT
ASIAKASKESKEISYYS
Asiakkaamme valitsevat meidät osaamisemme, kokemuksemme ja luotettavuutemme vuoksi. Tyytyväinen asiakas
on Finnlinesin kestävän menestyksen perusedellytys.
Tunnistamalla rahtiasiakkaiden sekä matkustajien tarpeet
yhtiö pystyy jatkuvasti kehittämään palvelutuotteitaan ja
tuomaan asiakkailleen konkreettista lisäarvoa.
VASTUULLISUUS
Noudatamme kestävän kehityksen periaatteita.
Ympäristövastuullisuus on osa yhtiömme päivittäistä toimintaa. Turvallisuusnäkökohdat huomioidaan yhtiön kaikessa toiminnassa.
TULOKSELLISUUS
Saavutamme tavoitteemme. Laadukkaalla liiketoiminnalla
takaamme pitkän aikavälin kannattavuuden ja lisäarvon
tuottamisen.
Nykyistä vahvempi asema Itämeren
matkustajaliikenteessä
• Tarjoamme matkustajille nopeat ja vaivattomat yhteydet
Suomen, Ruotsin, Saksan ja Venäjän välillä suurilla ja
tehokkailla ropax-aluksillamme.
Nykyistä vahvempi asema Venäjän tavaraliikenteessä
• Olemme johtava varustamo kauttakulkuliikenteessä.
• Kehitämme ja markkinoimme aktiivisesti KeskiEuroopan ja Venäjän Itämeren satamien välisiä suoria
kuljetuksia.
Kannattavuuden kasvu
• Pyrimme parantamaan tuottavuuttamme. Tärkeimpiä
keinojamme on keskittyä liikenteessä reitteihin, joissa laivojen täyttöaste on mahdollisimman korkea sekä
meno- että paluuliikenteessä.
• Tehostamme toimintajärjestelmien ja tietohallinnon
tehokkuutta.
• Hoidamme hyvin ympäristö- ja turvallisuusasiat.
• Panostamme henkilöstön osaamiseen.
HENKILÖSTÖTYYTYVÄISYYS
Finnlines on luotettava ja innostava työnantaja, joka kohtelee henkilöstöään oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti ja
palkitsee hyvästä suorituksesta.
FINNLINES 2014
9
TOIMINTAYMPÄRISTÖ
FINNLINESIN LAIVASTO
Vuoden 2014 aikana Finnlinesin laivastossa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Vuoden lopussa laivaston kapasiteetti oli 75 400
kaistametriä, josta 37 300 metriä ropax-aluksilla ja 38 100 metriä
roro-aluksilla. MS Finnarrow, joka oli vuoden aikana ollut rahdattuna ulos, ja MS Finnhansa, joka toimi Helsinki–Rostock-reitillä,
myytiin vuoden 2014 lopulla.
Konsernin alusten keski-ikä oli 10 vuotta.
REITTIVERKOSTO
Finnlinesin reittiverkostoon tehtiin vuoden 2014 aikana useita
lisäyksiä. Heinäkuussa aloitettiin liikenne Tilburyyn. Tilburyn linja
yhdistää Thamesin suistoalueen ja Kotkan, Rauman ja Helsingin
satamat Suomessa sekä Pietarin sataman Venäjällä. Itään suuntautuvassa liikenteessä Tilburystä on myös yhteys Amsterdamiin
Alankomaissa ja Antverpeniin Belgiassa.
Paldiskin satama Virossa lisättiin Pohjanmeren liikenteeseen.
Reitti tarjoaa yhteydet Virosta Espanjaan ja Belgiaan Pohjan
merellä sekä Suomeen ja Venäjälle Itämerellä.
Länsi-Suomen liikennettä vahvistettiin siten, että vuorotiheyttä
Uudenkaupungin ja Saksan välillä nostettiin suunnitellulle tasolle.
Suomen ja Saksan välillä oli kaikkiaan noin 20 lähtöä viikossa
kumpaankin suuntaan. Niihin sisältyy päivittäinen HansaLinkliikenne, yhdistetty rahti- ja matkustajaliikenne Helsingin ja
Travemünden välillä.
10
Liikennettä Rostockin satamaan Saksassa kehitettiin edelleen
yhdistämällä se Tanskan Århusin ja Helsingin väliseen linjaan.
Rauma–Gdynia-linja lopetettiin mutta liikenne Helsingin ja
Gdynian välillä jatkui kahdella viikkolähdöllä kumpaankin
suuntaan.
TransRussiaExpress-liikenteen lisäksi Pietarista Venäjältä oli
viikottaiset yhteydet Iso-Britanniaan, Suomeen, Espanjaan,
Belgiaan, Alankomaihin, Viroon ja Saksaan sekä Pohjanmeren
että Itämeren liikenteiden puitteissa.
Iso-Britannian ja Benelux-maiden välillä oli yksi lähtö viikossa,
kuten myös Iso-Britannian ja Venäjän välillä. Suomesta IsoBritanniaan ja päinvastaiseen suuntaan oli kaksi viikkolähtöä.
Belgiasta oli yksi viikottainen lähtö Venäjälle sekä kaksi viikottaista lähtöä Suomeen ja Espanjaan. Alankomaista Venäjälle oli
lähtö kerran viikossa ja Suomeen joka toinen viikko.
Vuonna 2014 FinnLink jatkoi Naantali–Kapellskär–Naantaliliikenteen Långnäs-käyntejä Ahvenanmaalla. Lähtöjä oli molempiin suuntiin kolme päivässä.
NordöLinkillä oli kolme päivittäistä lähtöä Malmöön ja
Travemünden välillä kumpaankin suuntaan paitsi maanantaisin ja
sunnuntaisin, jolloin niitä oli kaksi.
TransRussiaExpress liikennöi Pietarin ja Lyypekin välillä yhdellä viikkovuorolla kumpaankin suuntaan.
Rauma
Uusikaupunki
Helsinki
Naantali
Kotka
Turku
Långnäs
Kapellskär
Paldiski
Pietari
Ust-Luga
Aarhus
Hull
Immingham
Malmö
Travemünde
Lyypekki
Tilbury
Amsterdam
Rostock
Gdynia
Antwerpen
Zeebrugge
LINJALIIKENNEALUE 31.12.2014
El Ferrol
Santander
Bilbao
FINNLINES 2014 11
VARUSTAMOTOIMINTA
JA MERIKULJETUKSET
Finnlines on alansa johtavia toimijoita Itämerellä, Pohjanmerellä ja Biskajanlahdella. Vahva asema perustuu
erinomaisiin palveluihin ja asiakkaiden tarpeiden mukaisiin tuotekonsepteihin. Finnlinesin tarjoama suuri
vuorotiheys, lastikapasiteetti ja informaatiopalvelut tuovat asiakkaille joustavuutta, toimitusvarmuutta ja hyvää
ennakoitavuutta.
Varustamotoiminta ja merikuljetukset -segmentin liikevaihto oli
kertomusvuonna 517,4 (538,6 vuonna 2013) miljoonaa euroa ja
sen palveluksessa oli keskimäärin 1 371 (1 388) henkilöä.
Tammi–joulukuun aikana kuljetettiin yhteensä noin 638 (632
vuonna 2013) tuhatta lastiyksikköä, 99 (66) tuhatta henkilöautoa
(ei sisällä matkustajien autoja) sekä lisäksi 2 388 (2 248) tuhatta
tonnia yksiköissä määrittelemätöntä rahtia. Lisäksi kuljetettiin noin
561 (556) tuhatta yksityistä ja rahtiin liittyvää matkustajaa.
Vuoden aikana Finnlinesin kilpailuasema vahvistui sen ansiosta, että yhtiö päätti asentaa laivoilleen pakokaasupesurit pystyäkseen noudattamaan laivojen rikkipäästöille asetettuja tiukempia
määräyksiä, jotka astuivat voimaan vuoden 2015 alussa.
Pesuritekniikkaan ja nykyaikaisiin potkureihin tehdyt investoinnit
takaavat yhtiön kilpailukyvyn myös tulevaisuudessa.
Syksyllä yleiset markkinanäkymät muuttuivat jossain määrin
ennustamattomiksi, kun yleinen markkinoiden epävakaus lisääntyi
erityisesti taloudellisten sanktioiden seurauksena yhdellä
Finnlinesin tärkeällä potentiaalisella markkina-alueella, Venäjällä.
Hieman epävakaa taloudellinen ympäristö tekee laivaliikennemarkkinoiden tulevan kehityksen ennustamisen jokseenkin
haasteelliseksi.
FINNLINES, ITÄMEREN JA POHJANMEREN RORO-LIIKENTEET
Finnlinesin roro-liikenne Itämeren ja Pohjanmeren alueilla kattaa
Suomen teollisuuden keskeisimmät kuljetustarpeet. Suomessa
liikennöitiin Rauman, Uudenkaupungin, Turun, Helsingin ja
Kotkan satamiin, joista on yhteydet Venäjän, Viron, Puolan,
Saksan, Tanskan, Britannian, Alankomaiden, Belgian ja Espanjan
satamiin. Liikennettä hoidettiin noin kymmenellä nykyaikaisella
roro-aluksella, jotka kuljettivat rekkoja, perävaunuja, muuta liikkuvaa lastia, kontteja sekä kappaletavaraa.
FINNLINK
FinnLink liikennöi Naantalin (Suomi) ja Kapellskärin (Ruotsi)
välillä pääasiassa kahdella Clipper-luokan ropax-aluksella (MS
Finnfellow ja MS Finneagle) ja yhdellä pienemmällä ropax-aluksella (MS Finnsailor) 14.11.2014 asti. Nämä alukset tarjosivat
yksikköliikenteelle yhteensä 19 viikottaista lähtöä kumpaankin
suuntaan. Nopea kahdeksan tunnin yhteys ja rahtiasiakkaiden
tarpeiden mukaan suunniteltu aikataulu ovat pitäneet reitin kilpailukykyisenä. Käyntejä Långnäsin satamassa Ahvenanmaalla
jatkettiin koko vuoden ja niitä jopa lisättiin kesän huippusesongin
ajaksi. Laivalla oli mahdollisuus verovapaisiin ostoksiin. Reitin
matkustajamäärä oli 3,3 prosenttia suurempi kuin edellisenä
vuonna.
TRANSRUSSIAEXPRESS
HansaLinkin kolme Star-luokan ropax-alusta liikennöivät
Helsingin ja Travemünden välillä. HansaLink säilytti vahvan
asemansa suurimpana yksikköliikenteen kuljettajana Saksan
ja Suomen välillä. Matkustajille se oli ainoa suora meriyhteys
Suomen ja Manner-Euroopan välillä.
Liikenteellä oli kuusi lähtöä viikossa kumpaankin suuntaan
nopealla aikataululla matka-ajan ollessa alle 30 tuntia.
TransRussiaExpress (TRE) hoitaa säännöllistä suoraa linja
liikennettä Saksan ja Venäjän välillä (Lyypekki–Pietari). Se
tarjoaa yhden viikkolähdön kumpaankin suuntaan nykyaikaisilla ropax-laivoilla MS Finntrader, MS Finnpartner ja MS
Finnclipper, jotka liikennöivät viikkorotaatiolla NordöLinkin liikenteestä. Konsernisynergian luomiseksi Saksan roro-liikenteen
kanssa MS Finntrader ja MS Finnpartner poikkeavat Kotkan
satamassa länteen suuntautuvalla matkallaan. 18.11.2014 lähtien TransRussiaExpress liikennöi yksinomaan roro-aluksilla,
mikä johtui telakoinneista, joita vuonna 2015 voimaan tulevat
uudet rikkidirektiivisäädökset edellyttivät. Lastimäärät jäivät
elokuusta 2014 lähtien odotettua heikommiksi, mihin vaikutti
meneillään oleva Venäjän ja Ukrainan kriisi. TRE:llä on kuitenkin
markkinajohtajan asema suorassa Saksan ja Venäjän välisessä
meriliikenteessä.
NORDÖLINK
INTERCARRIERS
NordöLink harjoittaa ropax-liikennettä Malmön (Ruotsi) ja
Travemünden (Saksa) välillä. Neljä alusta, MS Finnpartner, MS
Finntrader, MS Nordlink ja MS Finnclipper, tarjosivat 19 lähtöä
Intercarriers, josta Finnlines omistaa 78,5 prosenttia, tarjosi pientonnistopalveluja Saimaalta ja joistakin Venäjän sisävesisatamista
eri puolille Eurooppaa.
HANSALINK
12
viikossa kumpaankin suuntaan. Keskimääräinen lastikapasiteetti
oli noin 110 000 kaistametriä viikossa. Marraskuun puolivälissä
MS Nordlink siirrettiin konsernin sisällä toiselle reitille ilman että
NordöLinkin vuorotiheys muuttui.
Rahtiin liittymättömän matkustajaliikenteen liikevaihto jatkoi
positiivista kehitystään ja parani 3,7 prosenttia. Lisäinvestoinneilla
kansipalveluihin ja matkustajatiloihin sekä matkailualalle suunnatulla voimakkaalla markkinoinnilla pyritään parantamaan linjan
tulosta entisestään.
FINNLINES 2014 13
14
MATKUSTAJALIIKENNE
Finnlinesin kymmenen ropax-alusta liikennöivät seitsemän sataman ja neljän maan välillä. Yhtiö onkin
vakiinnuttanut asemansa merkittävänä matkustajapalveluiden tarjoajana Itämerellä.
Kaikilla reiteillä kuljetettujen matkustajien kokonaismäärä (yksityiset ja rahtiin liittyvät) lisääntyi 1 prosenttia ja oli 561 (556
vuonna 2013) tuhatta matkustajaa.
Uusia asiakassegmenttejä, kuten risteilymatkustajia, saatiin
houkuteltua liikenteen piiriin. Erityisesti Saksan ja Ruotsin
välinen liikenne kehittyi hyvin, mutta valitettavasti Venäjän vaikea taloustilanne johti sieltä tulevien matkustajien määrän supistumiseen Saksa—Suomi-reitillä. Tämä vaikutti matkustajaliikenteen kokonaisliikevaihtoon negatiivisesti.
Vuorovaikutuskanavia kuluttajien kanssa laajennettiin edelleen sosiaaliseen mediaan tärkeimmillä markkina-alueilla ja
valmistelut uuden asiakkaille suunnatun verkkosivun avaamiseksi aloitettiin.
Matkustajaliikenteen palvelukonseptia kehitetään edelleen
jatkuvasti kaikilla linjoilla tiiviissä yhteistyössä aluksilla työskentelevän henkilöstön kanssa. Tavoitteena on asiakastyytyväisyyden korkea taso sekä miellyttävä matkustuskokemus. Kun
laivat alkoivat vuoden 2013 lopulla Naantalin ja Kapellskärin
välisellä reitillä poiketa Långnäsissa, syntyi uusi markkina
segmentti, joka on kehittynyt odotusten mukaisesti.
FINNLINES 2014 15
SATAMATOIMINNOT
Konsernin satamatoimintoja hoitaa Finnsteve-yhtiöt eli Finnsteve, Containersteve ja FS-Terminals. Finnsteve-yhtiöt
on merkittävä säännöllisen linjaliikenteen tarvitsemia suuryksikköpalveluita tarjoava satamaoperaattori Helsingin,
Turun ja Naantalin satamissa. Helsinki on Suomen tärkein kappaletavaraliikenteen vienti- ja tuontisatama. Turun ja
Naantalin satamista on nopeimmat meritieyhteydet Suomen ja Ruotsin välillä.
Helsingin Vuosaaren ja Turun satamissa yhtiö tarjoaa roropalveluja, konttiterminaali- ja varikkopalveluja sekä tuonti- ja
vientiterminaalipalveluja.
Vuonna 2014 Finnlinesin satamatoimintojen liikevaihto oli 36,9
(50,1 vuonna 2013) miljoonaa euroa ja ne työllistivät keskimäärin
330 (452) henkilöä. Satamatoiminnot-yksikkö kärsi alhaisista
lastivolyymeista ja kovasta kilpailusta.
Kotkassa käytiin vuoden alussa yt-neuvottelut, jotka päättyivät
kaikkien Kotkan työsuhteiden lopettamiseen. Yhtiö päätti lakkauttaa liiketoimintansa Kotkassa.
SATAMATOIMINNOT HELSINGISSÄ
Vuoden 2008 lopulla toimintansa aloittanut Vuosaaren satama on
osoittautunut tehokkaaksi maailmanluokan satamaksi nykyaikaisen ja pitkälle kehitetyn infrastruktuurinsa ansiosta.
Yhtiön neljän konttinosturin kapasiteetti ja teho riittävät vaivattomasti hoitamaan konttimäärien tulevan kasvun. Vientiterminaalit
mahdollistavat lastinkäsittelyn kaikissa sääolosuhteissa ja logistiikka-alueen tuontiterminaalilla on valmiudet monipuolistaa ja
tehostaa lisäpalvelutarjontaa.
LASTIMÄÄRIEN KEHITYS HELSINGISSÄ
Finnsteve-yhtiöiden Vuosaaren satamassa käsittelemät kokonaislastimäärät laskivat edellisvuotisista ja joidenkin palveluiden hinta
taso oli edelleen jossain määrin epätyydyttävä sataman kireästä
kilpailutilanteesta johtuen.
16
Vuonna 2014 Helsingin sataman kautta kuljetetut kokonaislastimäärät kasvoivat 2,6 prosenttia 10,8 miljoonaan tonniin vuoden
2013 määriin verrattuna. Yksikökköliikenteen vientikuljetukset
kasvoivat 7,2 prosenttia ja olivat 5,2 miljoonaa tonnia, ja tuonti
kuljetukset kasvoivat 1,0 prosenttia ollen 4,8 miljoonaa tonnia.
Perävaunujen ja rekkojen määrä nousi 3,8 prosenttia ja olivat
497 400 yksikköä. Konttiliikenne väheni 1,2 prosenttia 401 300
TEU:hun.
SATAMATOIMINNOT TURUSSA JA NAANTALISSA
Yhtiöllä oli toimintoja Länsisatamassa, Pansion satamassa,
Kantasatamassa ja Naantalin satamassa. Tarkastelukauden aikana yhtiön käsittelemät lastimäärät laskivat edellisestä vuodesta.
Turun sataman kautta vuonna 2014 kuljetetut kokonaislastimäärät kasvoivat 1,9 prosenttia vuoteen 2013 verrattuna ja olivat
2,7 miljoonaa tonnia. Konttiliikenteen vienti- ja tuontimäärät vähenivät 36,5 prosenttia 1 884 TEU:hun, joka edustaa vain pientä
osaa kokonaislastimäärästä. Perävaunujen ja rekkojen määrä
väheni 3,4 prosenttia 116 400 yksikköön vuonna 2014.
Yhtiön Naantalin satamatoiminnot palvelivat konsernin
FinnLink-liikennettä Naantalin, Långnäsin ja Kapellskärin välillä.
FINNLINES 2014 17
18
YMPÄRISTÖ JA TURVALLISUUS
Finnlinesin ympäristöpolitiikan tavoitteena on tuottaa turvallisia ja korkealaatuisia palveluja sekä minimoida kaikkien
toimintojen ympäristövaikutukset. Ympäristöjohtamisjärjestelmä sisältää ohjelmat ja käytännöt, joilla pyritään
minimoimaan toimintojen ympäristövaikutuksia. Finnlines on käynnistänyt laajan investointiohjelman, johon sisältyy
rikkipesurien asennus ja propulsiojärjestelmien muutos, mitkä parantavat laivaston ympäristötehokkuutta.
TURVALLISUUS
Turvallisuus on merenkulun tärkeimpiä ympäristönäkökohtia.
Kansainvälinen turvallisuusjohtamissäännöstö (ISM-säännöstö),
joka sisältää vaatimukset laivojen turvallisen käytön ja ympäristönsuojelun varmistamiseksi, on ollut pakollinen Suomen ja Ruotsin
lipun alla purjehtivilla matkustajalaivoilla vuodesta 1996 sekä
roro-aluksilla vuodesta 1998 alkaen.
Kaikki alukset ja satamatoiminnot täyttävät myös kansainvälisen ISPS-turvasäännöstön (International Ship and Port Facility
Security Code) vaatimukset.
Merenkulkuviranomaiset ja luokituslaitokset tarkastavat ja
auditoivat laivoja säännöllisesti. Myös sisäisiä laiva-auditointeja
pidetään vuosittain. Turvallisuus- ja ympäristöriskien varalta laivat
pitävät säännöllisesti sekä omia sisäisiä hätätilanneharjoituksia
että yhteisharjoituksia viranomaisten, kuten merivoimien, raja
vartiolaitoksen ja pelastuslaitosten kanssa.
Työsuojelu, johon kuuluu henkilöstön terveyden ylläpito, tapaturmien ja sairauksien torjunta sekä työvälineiden häiriötön käyttö,
on tärkeä osa yrityksen liiketoimintaa. Vuonna 2014 Ruotsin lipun
alla liikennöivillä laivoilla pidettiin kansainvälisen merityösopimuksen (MLC, Maritime Labour Convention) mukaiset tarkastukset,
joissa tarkoituksena on varmistaa että merenkulkijoilla on kunnolliset työ- ja elinolosuhteet. Suomalaisilla laivoilla MLC-tarkastukset
pidettiin jo vuonna 2013.
Satamissa ahtausyrityksillä on turvallisuusjärjestelmät, jotka
sisältävät ehkäiseviä toimenpiteitä sekä tiedottamis- ja toiminta
ohjeita onnettomuustilanteiden varalle. Samoin satamissa on
kalustoa tulipalojen sekä öljy- ja kemikaalionnettomuuksien
torjuntaan.
YMPÄRISTÖSERTIFIOINTI
Sertifioitu ympäristöjärjestelmä tarjoaa työkalun, jonka avulla
voidaan seurata ja mitata kaikkia ympäristövaikutteisia toimintoja
ja palveluja. Järjestelmä varmistaa myös sen, että ympäristötyö
täyttää tinkimättömästi alan lainsäädännön ja määräykset. Kaikki
Finnlinesin omistamat laivat sisältyvät 14001:2004-standardin
mukaiseen ympäristösertifikaattiin. Vuonna 2014 pidettiin ulkoisia
ja sisäisiä ympäristöauditointeja.
SIDOSRYHMÄT
Ympäristö- ja turvallisuusasioiden kannalta tärkeimmät sidos
ryhmät ovat lippu-, satama- ja isäntävaltion viranomaiset, omistajat, asiakkaat, satamaoperaattorit ja alihankkijat sekä satamien ja
väylien lähiasukkaat.
Finnlines on edustettuna Ruotsin ja Suomen varustamoyhdistysten teknisissä ja ympäristökomiteoissa.
Osana Suomen ympäristökeskuksen koordinoimaa
Alg@line-yhteistyötä Finnlines on tarjonnut kalustoaan käyttöön.
Finnmaid- ja Finnsea-laivoilla on mittauslaitteistot, jotka seuraavat
Itämeren ja Suomenlahden tilaa.
LAINSÄÄDÄNTÖ
Merenkulkua säätelevät kansainväliset, alueelliset ja kansalliset
säännöt. Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO (International
Maritime Organization) ohjaa turvallisuus- ja ympäristösäännöstöjä. Marpol 73/78 -yleissopimus säätelee mm. jätteiden ja käymälävesien mereen laskemista sekä ilmapäästöjen ehkäisemistä.
SOLAS-yleissopimus säätelee meriturvallisuutta ja se sisältää laivan rakentamiseen, varustamiseen ja käyttämiseen liittyviä sääntöjä. Helsinki-komissio (HELCOM) on antanut omia, merenkulkua
koskevia alueellisia suosituksia. Yhtiön satamatoimintoja ohjaa
kansallinen lainsäädäntö.
ENERGIAN KULUTUS JA PÄÄSTÖT ILMAAN
Finnlines liikennöi pääasiassa erityisvalvonta-alueilla, ts.
Itämerellä, Pohjanmerellä ja Englannin kanaalissa, jossa laivapolttoöljyn rikkipitoisuusraja laskettiin 0,10 prosenttiin 1.1.2015
MARPOL-yleissopimuksen mukaisesti.
Täyttääkseen MARPOLin säännöt Finnlines on allekirjoittanut
sopimukset kolmen valmistajan kanssa pakokaasupesureiden
asentamisesta 14 laivaan. Nämä pesurit suodattavat ja puhdistavat moottoreiden pakokaasupäästöt, ja näin moottorijärjestelmät
täyttävät erityisvalvonta-alueiden uudet säännöstöt. Ensimmäiset
pesuriasennukset aloitettiin vuoden 2014 lopussa. Loput
Finnlinesin laivat siirtyvät käyttämään kaasuöljyä. Yhtiö jatkaa
kuitenkin uusien innovatiivisten tekniikoiden selvittämistä.
Satamassa sähkö tuotetaan yleensä apukoneilla. EU-maiden
satamissa, kun laiva on laiturissa yli kaksi tuntia, alusten käyttämän polttoaineen rikkipitoisuusraja on ollut 0,1 prosenttia jo vuodesta 2010 alkaen.
Maailmanlaajuinen rikkipitoisuusraja on tätä nykyä 3,5 prosenttia, mutta suunnitelmana on laskea rajaa 0,5 prosenttiin vuonna 2020.
Finnlines keskittyy liikenteessään reitteihin, joissa laivojen
täyttöaste on mahdollisimman korkea sekä meno- että paluuliikenteessä, jolloin ympäristörasitus vähenee kuljetettua lastiyksikköä
kohden. Polttoaineen kulutusta voidaan vähentää optimoimalla
reittiä, nopeutta, lastausta ja konetehoa.
>>
FINNLINES 2014 19
Y M P Ä R I S T Ö J A T U R VA L L I S U U S ( J AT K U U )
Finnlinesin uusimmissa roro-laivoissa on nykyaikaiset potkurit
ja peräsimet ja peräsimissä on bulbit. Näiden muutosten ansiosta
polttoaineen kulutus on sisaraluksia pienempi. Vanhemman sukupolven laivojen energiatehokkuuden parantamiseksi Finnlines
vaihtaa kuudessa laivassa potkurilavat. Samalla myös niiden peräsimet varustetaan propulsiohyötysuhdetta parantavilla bulbeilla.
Finnlinesin laivoille on laadittu SEEMP-suunnitelman (Ship
Energy Efficiency Management Plan), jonka tarkoituksena on
tunnistaa energian säästömahdollisuuksia ja todentaa käytäntöjä,
jotka parantavat laivan energiatehokkuutta.
Vuonna 2014 Finnlinesin meriliikenteessä kului noin 330 000
tonnia raskasta polttoöljyä ja dieselöljyä, mikä merkitsee noin
7 prosentin vähennystä vuoteen 2013.
JÄTTEET JA JÄTEVEDET
Euroopan Unionin alusjätedirektiivin mukaisesti aluksella syntyvät
kiinteät jätteet ja öljyiset vedet on liitetty ”ei erityismaksua” -järjestelmän piiriin. Maksujärjestelmän tavoitteena on estää jätteiden
laiton mereen laskeminen vaatimalla aluksia jättämään jätteet
sataman vastaanottolaitteisiin. Jokaiselta satamassa käyvältä
alukselta peritään maksu riippumatta siitä, onko jätettä vai ei.
Samojen satamien välistä säännöllistä liikennettä harjoittava alus
voi hakea poikkeusta jättöpakosta, jos alus hoitaa jätehuoltonsa
pätevän jätehuoltoyrityksen kanssa. Finnlinesilla on omat erilliset
sopimukset jätehuoltoyhtiöiden kanssa.
Suurimmat lajiteltavat jakeet ovat energiajäte, biojäte, lasi,
paperi, pahvi ja metalli. Vaarallinen jäte, kuten jäteöljy, öljyiset
suodattimet, maali, paristot ja sähkölaiteromu, viedään satamassa
erilliseen keräyspisteeseen.
MARPOL sisältää määräyksiä mustan veden, eli käymäläjäteveden, käsittelystä. Finnlinesin ropax-laivat toimittavat mustan
veden maihin kunnalliseen jätevesiverkkoon aina, kun verkko ulottuu satamaan. Muulloin käytetään tankkiautoja. Harmaan veden,
ts. keittiö- ja suihkuvesien, käsittelystä ei ole määräyksiä, mutta
Finnlines pumppaa myös harmaan veden jätevesiverkkoon, kun
palvelu on saatavilla. Rahtilaivoissa on lippuvaltion hallinnon hyväksymät vedenpuhdistuslaitteistot, jotka erottavat jätevedestä
maihin siirrettävän lietteen.
20
MUUT YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT
Konehuoneessa syntyy öljysekoitteista jätevettä, pilssivettä, joka
separoidaan ja eroteltu öljy siirretään aina maihin. Sääntöjen
mukaan mereen voi päästää vettä, jonka öljypitoisuus on alle 15
ppm, mutta useilla laivoillamme on tehokkaammat separaattorit.
Pilssivettä siirretään myös maihin.
Aluksen pohjaan kiinnittyvät vesieliöt hidastavat aluksen kulkua, lisäävät polttoaineen kulutusta ja ilmapäästöjä. Alusten pohjat harjataan ja pestään määrävälein. Finnlinesin omistamien alusten vedenalainen runko maalataan normaalisti maaleilla, joista ei
liukene myrkyllisiä aineita mereen.
Alusten painolastiveden mukana saattaa kulkeutua lajikkeita,
jotka ovat ekologisesti haitallisia vieraassa ympäristössä, jossa ne
tuhoavat alkuperäislajeja. Vuoden 2014 lopussa painolastivettä
koskevan yleissopimuksen oli allekirjoittanut 43 valtiota, jotka
edustavat 32,54 prosenttia maailman tonnistosta. Sopimuksen
voimaantulo edellyttää 30 valtion allekirjoitusta, joten tältä osin
voimaantuloehdot ovat täyttyneet. Toisena ehtona on kuitenkin,
että sopimusvaltiot edustavat 35 prosentin osuutta maailman
tonnistosta.
Sopimuksen voimaantulon jälkeen laivan on vaihdettava painolastivesi ja siirtymäajan jälkeen on asennettava käsittelylaitteisto.
YMPÄRISTÖASIAT SATAMASSA
Finnsteve-yhtiöt tuntevat vastuunsa ympäristöasioissa ja toimivat
kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Finnsteve huomioi
ympäristötekijät investoinneissaan sekä toimintojen suunnittelussa ja ohjauksessa. Yhtiöt pyrkivät toiminnassaan energiaa säästävään ja päästöjä sekä jätteitä vähentävään tehokkuuteen prosesseissa ja varastoinnissa sekä laitteiden ja kiinteistöjen ylläpidossa
ja huollossa.
Finnsteve-yhtiöillä on ISO 14 001 -standardin ja ISO 9001
-standardin mukaiset voimassaolevat sertifikaatit.
Satamatoimintojen polttoaineen kulutus oli noin 684 tonnia
vuonna 2014. Luku sisältää Helsingin, Turun ja Naantalin toiminnot. Vähennystä oli noin 30 prosenttia.
HENKILÖSTÖ
TYÖNTEKIJÖIDEN HYVINVOINTI
TEHTÄVÄKIERTO
Hyvä terveys on toimialallamme ehdottoman välttämätöntä työ
turvallisuussyistä sekä henkilöstömme fyysisen kuormituksen
vuoksi. Olemme Finnlinesissa kehittäneet työntekijöiden hyvinvointia edistävän järjestelmällisen lähestymistavan, varhaisen välittämisen mallin, jota on sovellettu maahenkilöstöön ja vuodesta
2014 lähtien myös merihenkilöstöön. Tavoitteena on keskustella
työpoissaoloihin vaikuttaneista syistä ajoissa ja pyrkiä yhdessä
työntekijän ja työterveyshuollon kanssa löytämään keinoja työntekijän kuntoutumiseen. Tämä lähestymistapa on jo osoittautunut
hyödylliseksi useissa tapauksissa, joissa työntekijä on kuntoutunut täysin ja välttynyt varhaiselta eläköitymiseltä.
Vuonna 2014 Finnlines edisti työntekijöidensä hyvinvointia
myös kouluttamalla aluksilleen liikuntavastaavia. Nämä ohjasivat
kuntoharjoittelua ja pyrkivät muokkaamaan yleisiä asenteita kohti
aktiivisempaa, terveellisempää ja kuntoilumyönteisempää päivittäistä elämää.
Nämä toimenpiteet ovat selkeästi askel oikeaan suuntaan,
koska myös sairauspoissaolojen määrä on Finnlines-konsernissa
vähentynyt vuodesta 2013 lähtien.
Uskomme, että tehtäväkierron avulla saavutetaan kokonaisvaltainen ymmärrys liiketoiminnastamme. Sovellamme tämän niin, että
kaikkien avoimeksi tulevien toimien yhteydessä tarkistamme tiimin
toimenkuvat tehottomuuden välttämiseksi ja voidaksemme tarjota
mahdollisimman motivoivia tehtäviä kaikille tiimin jäsenille.
Sisäisten työmarkkinoiden avulla olemme myös saaneet tietää
työntekijöidemme uratoiveita ja enimmäkseen voineet täyttää ne.
Tehtäväkierto on myös madaltanut osastojen välisiä raja-aitoja
sekä lisännyt niiden keskinäistä yhteistyötä.
HENKILÖSTÖMUUTOKSET VUONNA 2014
Vuonna 2014 käytiin yt-neuvottelut Finnsteve-yhtiöiden työn
tekijöiden sekä MS Finnhansan ja MS Finnsailorin henkilöstön
kanssa.
Finnlines-konsernissa oli keskimäärin 1 701 (1 861 vuonna
2013) työntekijää. Vuoden 2014 lopussa Finnlinesissa oli yhteensä 1 635 (1 806) työntekijää, joista 716 (898) työskenteli maissa
ja 919 (908) merellä.
TULEVAISUUS
KOULUTUS
Vuoden 2014 aikana järjestimme yli 40 päällikölle ja päällystön
jäsenelle lastinkiinnityskoulutusta, ja päivitimme sisäiset lastinkiinnitysohjeemme. Uusia linjaluotsikirjoja suoritettiin tai uusittiin
yhteensä 45, joista osa myös ulkomaan satamiin.
Vaikka olemme viime vuosina kokeneet vaikeita aikoja, otamme
edessä olevat haasteet vastaan vahvana ja motivoituneena tiiminä. EU:n rikkidirektiivin astuessa voimaan vuonna 2015 meidän
on pidettävä edelleenkin kustannukset minimissä ja motivaatio
maksimissa. Tämän henkilöstön voimin – niin maalla kuin merelläkin – tiedämme pystyvämme siihen.
>>
FINNLINES 2014 21
H E N K I L Ö S T Ö ( J AT K U U )
Avainluvut
2014
Henkilöstö keskimäärin
1 701
313 298
Liikevaihto/henkilö, eur
52 543
Henkilöstökulut/henkilö, eur
21 538
Tulos ennen veroja/henkilö, eur
Henkilöstön vaihtuvuus, %
32
Henkilöstön sairaus-ja poissaolojen kehitys, muutos-%
13,7
Koulutuspäiviä yhteensä
1 798
Henkilöstön määrä toiminnoittain keskimäärin
Maahenkilöstö
Varustamotoiminnot
429
Satamatoiminnot
330
Merihenkilöstö
942
Jatkuvat toiminnot yhteensä
1 701
Konserni yhteensä
1 701
Yhtiöiden maahenkilöstö 31.12.2014 oli 716
ja merihenkilöstö 919, yhteensä 1 635.
Henkilöstöryhmät
Toimihenkilöt
30 %
Merihenkilöstö
56 %
Ahtaajat ja työnjohtajat
14 %
VarustamoSatamaNaisia ja miehiä
toiminnot
toiminnot Merihenkilöstö
Naisia
52 %
6%
20 %
Miehiä
48 %
94 %
80 %
Henkilöstö maittain
Suomi
69 %
Ruotsi
21 %
Saksa
7%
Muut
3%
Henkilöstön keski-ikä, vuotta
45
Keskimääräinen työsuhteen pituus, vuotta
6
Henkilöstötuloslaskelma (tuhatta euroa)
Liikevaihto
532 889
6 776
Liiktetoiminnan muut tuotot
Henkilöstökulut
Todellisen työajan kulut
68 010
Henkilöstön uusiutuminen (lomat, rekrytointi)
24 712
Henkilöstön kehittäminen
214
Henkilöstöedut ja -velvoitteet
-3 567
Henkilöstöön liittyvät kulut yhteensä
89 370
Liiketoiminnan muut kulut yhteensä
443 519
pois lukien henkilöstökulut
Liiketulos (EBIT)
58 563
36 634
Tulos ennen veroja (EBT)
Neljännesvuosiluvut,
henkilöstön määrä keskimäärin
Jatkuvat toiminnot
I/2014
II/2014
1 712
1 731
III/2014
IV/2014
1 729
1 701
22
2013
1 861
302 779
58 096
-3 618
37
15,4
1 300
445
473
943
1 861
1 861
Yhtiöiden maahenkilöstö 31.12.2013 oli 898 ja
merihenkilöstö 908, yhteensä 1 806.
Varustamotoiminnot
48 %
52 %
28 %
50 %
22 %
Satamatoiminnot Merihenkilöstö
4%
21 %
96 %
79 %
69 %
22 %
6%
2%
42
5
563 587
5 329
77 255
24 888
207
5 788
108 138
455 448
18 075
-6 734
I/2013
1 906
III/2013
1 887
II/2013
1 894
IV/2013
1 861
TILINPÄÄTÖS
2014
FINNLINES 2014 23
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
FINNLINESIN LIIKETOIMINTA
Finnlines on Itämeren suurin varustamo roro- ja ropax-volyymit
yhteenlaskettuna (lähde: Baltic Transportation Journal). Yhtiön
matkustaja-rahtilaivat tarjoavat palveluja Suomesta Saksaan ja
Ahvenanmaan kautta Ruotsiin, Ruotsista Saksaan ja Saksasta
Venäjälle. Finnlinesin roro-laivat liikennöivät Itämerellä ja
Pohjanmerellä. Yhtiöllä on tytäryhtiöt Saksassa, Belgiassa, IsoBritanniassa, Ruotsissa, Tanskassa ja Puolassa, jotka toimivat
myös myyntikonttoreina. Merikuljetusten lisäksi yhtiö tarjoaa satamapalveluja Helsingin ja Turun satamissa.
KONSERNIRAKENNE
Finnlines Oyj on Suomessa listattu pörssiyhtiö. Raportointi
kauden lopussa konserniin kuului emoyhtiö ja 24 tytäryhtiötä.
Finnlines on osa italialaista Grimaldi-konsernia, joka on maailmanlaajuinen logistiikkakonserni ja se on erikoistunut autojen,
roro-lastin, konttien ja matkustajien merikuljetuksiin. Grimaldikonserniin kuuluu seitsemän varustamoa, mm. Finnlines, Atlantic
Container Line (ACL), Malta Motorways of the Sea (MMS) ja
Minoan Lines. Noin 100 alusta käsittävällä laivastollaan konserni
tarjoaa merikuljetuspalveluita roro-lastille ja konteille PohjoisEuroopan, Välimeren, Itämeren, Länsi-Afrikan, Pohjois- ja EteläAmerikan välillä. Se tarjoaa myös matkustajaliikenteen palveluita
Välimerellä ja Itämerellä. Grimaldi-konserni on 79,96 prosentin
(31.12.2014) osuudellaan Finnlines Oyj:n suurin omistaja.
YLEINEN MARKKINAKEHITYS
Liikenneviraston tilastojen mukaan tammi-joulukuussa Suomeen
meritse kontti-, rekka- ja perävaunuyksiköissä kuljetetut lastimäärät (tonneissa mitattuna) pysyivät edellisvuoden tasolla, mutta
Suomesta ulkomaille meritse em. yksiköissä kuljetetut lastimäärät
kasvoivat 3 prosenttia vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Saman
jakson aikana yksityinen ja rahtiin liittyvä matkustajaliikenne
Suomen ja Ruotsin välillä supistui 3 prosenttia vuodesta 2013.
Suomen ja Saksan välillä vastaava liikenne supistui 10 prosenttia
(Liikennevirasto).
FINNLINESIN LIIKENNE
Finnlines Oyj osti tytäryhtiöltään Finnlines Deutschland GmbH:lta
MS Transrussia -nimisen aluksen tammikuun 2014 lopussa, jolloin alus sai nimen MS Finnhansa. Alus purjehti Suomen lipun alla
ja jatkoi liikennöintiä Helsinki–Rostock-reitillä syyskuun loppuun
saakka, jolloin MS Finnkraft korvasi MS Finnhansan. Vuoden
2014 viimeisellä neljänneksellä Finnlines myi MS Finnhansan
Grimaldi-konsernille 30 miljoonalla eurolla.
24
Kesäkuussa Finnlines kaksinkertaisti Ahvenanmaan Långnäskäyntien määrän kesän ajaksi.
Elokuussa Finnlines avasi uudelleen viikottaisen yhteyden
Kotkasta ja Helsingistä Tilburyyn, Iso-Britanniaan. Laiva palaa
Amsterdamin ja Antwerpenin kautta takaisin Helsinkiin, josta on
myös yhteys Pietariin.
Lokakuussa Finnlines laajensi Pohjanmeren liikenteen palvelemaa aluetta lisäämällä käyntisatamiin Viron Paldiskin, johon liikennöidään kerran viikossa. Paldiskin satamasta on erittäin hyvät
rautatieyhteydet Keski-Aasiaan ja Siperiaan.
Raportointikauden aikana Finnlinesilla oli keskimäärin 24 (24
vuonna 2013) alusta omassa liikenteessään.
Tammi–joulukuun aikana kuljetettiin yhteensä noin 638 (632
vuonna 2013) tuhatta lastiyksikköä, 99 (66) tuhatta henkilöautoa
(ei sisällä matkustajien autoja) sekä lisäksi 2 388 (2 248) tuhatta
tonnia rahtia, jota ei voida määritellä yksiköissä. Lisäksi kuljetettiin
noin 561 (556) tuhatta yksityistä ja rahtiin liittyvää matkustajaa.
TALOUDELLINEN TULOS
Finnlines-konsernin liikevaihto oli 532,9 (563,6) miljoonaa euroa
vuonna 2014, jossa on vähennystä 5,4 prosenttia edellisvuoteen
verrattuna. Varustamotoiminta ja merikuljetuspalvelujen liikevaihto
oli 517,4 (538,6) miljoonaa euroa ja Satamatoimintojen liikevaihto
oli 36,9 (50,1) miljoonaa euroa. Varustamotoiminta ja merikuljetukset -segmentin liikevaihto pieneni alemman polttoainelisän ja
laivojen myynnistä johtuvien alentuneiden vuokratuottojen johdosta. Satamatoimintojen liikevaihto pieneni uudelleenjärjestelyjen
seurauksena. Segmenttien välinen sisäinen liikevaihto oli 21,3
(25,1) miljoonaa euroa.
Tulos ennen korkoja, veroja, poistoja ja arvonalentumisia
(EBITDA) oli 115,4 (83,7) miljoonaa euroa, jossa on lisäystä 37,9
prosenttia.
Tulos ennen korkoja ja veroja (EBIT) oli 58,6 (18,1) miljoonaa
euroa. Operatiivisen toiminnan tehostaminen polttoaineen kulutuksen pienentymisen ja alusten kapasiteetin käyttöasteen parantumisen sekä kulujen alentaminen useilla eri osa-alueilla vaikutti
edelleen positiivisesti konsernin kannattavuuteen.
Nettorahoituskulut alenivat ja olivat -21,9 (-24,8) miljoonaa
euroa. Rahoitustuotot olivat 0,5 (0,5) miljoonaa euroa ja rahoituskulut -22,4 (-25,3) miljoonaa euroa. Tulos ennen veroja (EBT)
parani 43,4 miljoonaa euroa ja oli 36.6 (-6.7) miljoonaa euroa.
Edellä mainittu operatiivisen toiminnan lisääntynyt tehokkuus
sekä nettorahoituskulujen aleneminen ja ennen kaikkea ylikapasiteetin purkaminen kolmen aluksen myynnillä vuoden 2013 lopus-
sa sekä kahden aluksen myynnillä vuoden 2014 viimeisen neljänneksen aikana, mikä mahdollisti tonniston paremman optimoinnin
johtaen konsernin raportointikauden tuloksen 37,1 miljoonan euron paranemiseen. Raportointikauden tulos oli 41,7 (6,0) miljoonaa euroa ja tulos osakkeelta (EPS) oli 0,81 (0,12) euroa.
Tärkeimmät liiketoimintaa ja osaketta koskevat avainluvut on
esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa Viiden vuoden lukusarjat sivulla 35.
TASE, RAHOITUS JA RAHAVIRTA
Korollinen velka, ilman rahoitusleasingvelkoja 19,6 (21,1) miljoonaa euroa, aleni merkittävästi 118,9 miljoonalla eurolla ja oli
552,5 (671,3) miljoonaa euroa. Taseesta laskettu omavaraisuusaste parani 41,7 (35,7) prosenttiin ja velkaantumisaste (gearing)
aleni 113,0 (149,1) prosenttiin. Alusvuokravastuut laskivat 13,2
miljoonaa euroa 11,4 miljoonaan euroon vuoden 2013 joulukuun
loppuun verrattuna.
Konsernin maksuvalmius vahvistui ja kauden lopussa rahavarat
yhdessä myönnettyjen, käyttämättömien luottolimiittien kanssa
paranivat 57,2 miljoonaa euroa ja olivat yhteensä 123,1 (65,9)
miljoonaa euroa.
Liiketoiminnan nettorahavirta parani merkittävästi ja oli 82,1
(48,2) miljoonaa euroa ennen investointeja.
Vuoden viimeisellä neljänneksellä Finnlines myi kaksi alusta,
MS Finnhansan Grimaldi-konsernille ja MS Finnarrowin konsernin ulkopuolelle, yhteishintaan 62,5 miljoonaa euroa.
INVESTOINNIT
Konsernin bruttoinvestoinnit olivat raportointikauden aikana 36,6
(10,1) miljoonaa euroa sisältäen aineettomat ja aineelliset hyödykkeet. Poistot alenivat ja olivat yhteensä 56,8 (65,6) miljoonaa
euroa. Investoinnit sisältävät normaaleja käyttöomaisuuden korvausinvestointeja, pakokaasupesuri- ja propulsiojärjestelmien ennakkomaksuja sekä alusten telakointikuluja.
Uudet, entistä tiukemmat ympäristövaatimukset rikkipitoisuusrajojen suhteen astuivat voimaan 1.1.2015 ja tämän johdosta
Finnlines tilasi pakokaasupesurijärjestelmät ("pesurit") kuuteen
viimeisimpään 2011-2012 rakennettuun roro-alukseensa, neljään
2006-2007 rakennettuun Star-luokan ropax-alukseensa ja neljään 2000-2002 rakennettuun roro-alukseensa. Nämä investoinnit ovat osa vuoden 2014 65 miljoonan euron investointiohjelmaa.
Pesureiden asennukset aloitettiin vuoden 2014 lopussa ja niiden
on suunniteltu valmistuvan keväällä 2015. Näiden asennuksien
ansiosta alukset täyttävät kaikki uudet ympäristövaatimukset.
Finnlines tilasi myös propulsiojärjestelmän uudistuksen neljään
Star-luokan ropax-alukseensa ja kahteen roro-alukseensa. Nämä
muutosprojektit aloitettiin myös vuodenvaihteessa. Uusi järjestelmä parantaa tuntuvasti aluksen suhteellista propulsiohyötysuhdetta ja siten vähentää alusten polttoaineen kulutusta.
HENKILÖSTÖ
Konsernin palveluksessa oli raportointikauden aikana keskimäärin
1 701 (1 861) henkilöä, joista maahenkilöstöön kuului 759 (918)
henkilöä ja merihenkilöstöön 942 (943) työntekijää. Henkilöstö
määrä raportointikauden lopussa oli yhteensä 1 635 (1 806),
josta maahenkilöstöä 716 (898) ja merihenkilöstöä 919 (908).
Maahenkilöstön keskimääräisen henkilömäärän lasku johtuu
pääsääntöisesti satamatoiminnoissa tapahtuneista irtisanomisista. Finnsteve-yhtiöissä Containersteve Oy Ab:ssa tammikuussa
2014 aloitetut Kotkan satamatoimintoja koskevat yhteistoimintaneuvottelut päättyivät kaikkien Containersteve Oy Ab:n Kotkan
toimipisteen 36 työntekijän irtisanomiseen.
Konsernin henkilöstökulut olivat raportointikauden aikana 88,4
(102,6) miljoonaa euroa mukaan lukien sosiaalikulut.
TUTKIMUS JA KEHITYS
Finnlinesin tutkimus- ja kehitystoiminnan tavoitteena on löytää ja
ottaa käyttöön uusia käytännön malleja ja toimintatapoja, joiden
avulla yhtiö pystyy vastaamaan asiakkaidensa tarpeisiin entistä
kestävämmällä ja kustannustehokkaammalla tavalla. Vuonna 2014
painopiste oli laivojen ympäristöinvestoinneissa.
Vuoden 2015 alusta voimaan astuneen EU:n rikkidirektiivin ja
MARPOL-yleissopimuksen vaatimusten täyttämiseksi kustannustehokkaasti aloitettiin vuoden 2014 aikana pakokaasupesureiden
asennus laivoihin. Osaan laivoista asennettiin myös uudet potkurit, jotka mahdollistavat energiankulutuksen vähentämisen.
Asennustyöt jatkuvat vuoden 2015 puolella.
Yhtiö kehittää aktiivisesti lastinkäsittelymenetelmien turvallisuutta. Vuoden 2014 aikana yhtiö teetti ulkopuolisella tutkijalla
laajan selvityksen lastikäsittelyn kehityskohteiden kartoittamiseksi. Selvityksen pohjalta aloitettiin korjaavien toimenpiteiden
toteutus.
Yhtiö jatkoi vuonna 2014 lastiliikenteen operatiivisten ITjärjestelmien uudistustyötä. Tavoitteena on yhtenäistää järjestelmiä Finnlines-konsernin sisällä ja koko Grimaldi-konsernin verkoston piirissä. Järjestelmän käyttöönotto eri liikenteisiin jatkuu
vuoden 2015 aikana.
>>
FINNLINES 2014 25
H A L L I T U K S E N T O I M I N TA K E RT O M U S ( J AT K U U )
FINNLINESIN OSAKE
RISKIT JA RISKIEN HALLINTA
Yhtiön rekisteröity osakepääoma 31.12.2014 oli 103 006 282
euroa, joka jakaantui 51 503 141 osakkeeseen. Raportointi
kauden aikana yhtiön osakkeita vaihdettiin NASDAQ OMX
Helsinki Oy:ssä yhteensä 5,1 (2,2) miljoonaa kappaletta. Yhtiön
koko osakekannan markkina-arvo 31.12.2014 yli kaksinkertaistui
edellisvuoteen verrattuna, ja oli 824,1 (386,3) miljoonaa euroa.
Osakekohtainen tulos (EPS) oli 0,81 (0,12) euroa. Oma pääoma
per osake oli 9,78 (8,98) euroa. Grimaldi-konsernin omistus
Finnlinesin osakkeista ja äänivallasta oli raportointikauden lopussa 79,96 prosenttia.
Osakkeita, osakkeenomistajia ja johdon omistuksia on käsitelty tarkemmin konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 37. Osakkeet ja
osakkeenomistajat.
Konsernin liiketoiminnan riskit liittyvät markkinoilla olevan tonniston kapasiteettiin, vastapuoliin, tavaroiden vienti- ja tuontinäkymiin ja liiketoimintaympäristön muutoksiin. Ylikapasiteetin riski
pienenee toisaalta ikääntyvän tonniston romutusten myötä, ja
toisaalta kiristyneiden rikkidirektiivivaatimusten johdosta.
Finnlines liikennöi pääasiassa erityisvalvonta-alueilla, jossa
päästörajat ovat tiukemmat kuin maailmanlaajuisesti. Raskaan
polttoöljyn rikkipitoisuusraja laski 0,10 prosenttiin 1.1.2015
MARPOL-yleissopimuksen mukaisesti. Tämä kasvattaa kustannuksia merikuljetusmarkkinoilla. Mutta ottaen huomioon, että
Finnlinesilla on yksi Pohjois-Euroopan nuorimmista ja suurimmista laivastoista ja että yhtiö investoi polttoainejärjestelmän ja energiatehokkuuden kehittämiseen, sillä on erittäin hyvät mahdollisuudet pienentää riskiä merkittävästi. Ulkomaankaupan vaihteluiden
vaikutusta pienentää yhtiön toiminnan ulottuminen usealle eri
maantieteelliselle alueelle, jolloin jonkun maan hidasta kasvua
kompensoi toisen maan talouden nopeampi elpyminen. Finnlines
seuraa jatkuvasti asiakkaittensa ja toimittajiensa vakavaraisuutta
ja maksukäyttäytymistä. Tällä hetkellä vastapuoliin liittyviä välittömiä riskejä ei ole havaittavissa, mutta yhtiö seuraa vastapuoliensa
taloudellista asemaa. Finnlines ylläpitää riittäviä luottolimiittejä
maksuvalmiuden varmistamiseksi nykyisessä
liiketoimintaympäristössä.
Yksityiskohtaisempaa tietoa Finnlinesin taloudellisista riskeistä
löytyy konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 33. Taloudellisten riskien hallinta. Yhtiön riskienhallinnan menettelytapoja esitellään
laajemmin konsernin internet-sivuilla kohdassa Yhtiön hallinto- ja
ohjausjärjestelmä.
YHTIÖKOKOUKSEN TEKEMÄT PÄÄTÖKSET
Finnlines Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin Helsingissä
8.4.2014. Kokous hyväksyi vuoden 2013 tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja tilintarkastuskertomuksen ja myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokous hyväksyi hallituksen ehdotuksen, ettei vuodelta 2013 makseta osinkoa.
Hallituksen jäsenten lukumääräksi päätettiin seitsemän. Kaikki
hallituksen nykyiset jäsenet Christer Backman, Tiina Bäckman,
Emanuele Grimaldi, Gianluca Grimaldi, Diego Pacella, Olav K.
Rakkenes ja Jon-Aksel Torgersen valittiin uudelleen. Hallituksen
palkkiot päätettiin maksaa seuraavasti: puheenjohtajalle 50 000
euroa vuodessa, varapuheenjohtajalle 40 000 euroa vuodessa ja
jäsenelle 30 000 euroa vuodessa.
Tilintarkastajaksi vuodelle 2014 valittiin KPMG Oy Ab.
Päätettiin myös, että tilintarkastajalle maksetaan palkkio tilintarkastajan laskun mukaan.
Yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen yhdessä tai useammassa erässä päättämään osakeannista. Hallitus voi valtuutuksen
nojalla yhdessä tai useammassa erässä päättää uusien osakkeiden antamisesta siten, että valtuutuksen perusteella annettavien
osakkeiden kokonaismäärä on enintään 10 000 000 osaketta.
Hallitus päättää kaikista osakeantivaltuutuksen ehdoista.
Valtuutus sisältää oikeuden antaa osakkeita osakkeenomistajien
merkintäetuoikeudesta poiketen (suunnattu osakeanti). Valtuutus
on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen asti.
Valtuutus korvaa yhtiökokouksen 16.4.2013 antaman
osakeantivaltuutuksen.
26
RIITA-ASIAT
Helsingin käräjäoikeus antoi maaliskuussa 2010 tuomionsa
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen (”Ilmarinen”) yhtiötä
vastaan nostamassa oikeusjutussa, jonka Helsingin hovioikeus
kumosi marraskuussa 2011. Korkein oikeus on joulukuussa 2012
myöntänyt valitusluvan Ilmariselle Helsingin hovioikeuden antamasta tuomiosta. Valituskirjelmässä Ilmarinen on valittanut
Finnlinesin yhtiökokouksen 20.5.2008 tekemästä vähemmistöosinkoa koskevasta päätöksestä ja vaatinut päätöksen muuttamisesta siten, että vähemmistöosinkona maksettaisiin 180 216,39
euron sijasta 17 181 000,00 euroa. Asian käsittely on edelleen
kesken.
Helsingin hallinto-oikeus antoi vuonna 2008 päätökset, joiden
mukaan voidaan esittää, että 1.1.2006 asti voimassa olleet väylämaksulait eivät olleet EU-lainsäädännön mukaisia. Yhtiö on esittänyt korvaus- ja takaisinmaksuvaatimuksen Helsingin käräjäoikeuteen Suomen valtiota vastaan vahinkojen korvaamiseksi ja
maksujen palauttamiseksi vuosien 2001–2004 osalta. Vaadittava
summa on noin 8,5 miljoonaa euroa. Yhtiö ei ole tulouttanut summaa. Asian käsittely on kesken.
TONNISTOVERO
Finnlines Oyj kuuluu tonnistoverotuksen piiriin 1.1.2013 alkaen.
Tonnistoverotuksessa varustamotoiminta siirtyi elinkeinoverotuksesta tonnistopohjaiseen verotukseen. Finnlines Deutschland
GmbH poistui Saksan tonnistoverojärjestelmästä ja siirtyi tuloverotukseen 1.2.2014.
RAPORTOINTIKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT
Finnlines Oyj allekirjoitti ostosopimuksen kahdesta roro-aluksesta
tammikuussa 2015. Alukset tulevat Finnlinesin linjaliikenteeseen
vuoden 2015 lopulla. Lisäksi tammikuussa 2015 Finnlines osti
MS Finnmerchantin (ex MS Dorset, ex MS Longstone), joka
19.1.2015 alkaen toimii Finnlinesin Rostockin ja Hangon välisessä liikenteessä. Hankitut roro-alukset täydentävät Finnlinesin
asiakkaille tarjoamaa linjaliikennepalvelua ja vahvistavat
Finnlinesin laivaston kilpailukykyä.
Lokakuussa Finnlines Oyj tiedotti, että se on osallistunut puolalaisen Polferries-varustamon yksityistämisneuvottelumenettelyyn. Tammikuussa 2015 Puolan valtiovarainministeriö ilmoitti,
että Finnlines Oyj on yksi kolmesta hyväksytystä tarjouksen tekijästä yksityistämishankkeen viimeisessä vaiheessa.
NÄKYMÄT JA LIIKETOIMINTAYMPÄRISTÖ
YMPÄRISTÖ JA TURVALLISUUS
Finnlinesin ympäristöpolitiikan tavoitteena on tuottaa turvallisia ja
korkealaatuisia palveluja niin, että samalla otetaan huomioon
kaikkien toimintojen ympäristövaikutukset. Luonnonvarojen vastuullinen käyttö on keskeisellä sijalla politiikassa.
Kaikki Finnlinesin omistamat laivat sisältyvät 14001:2004-
standardin mukaiseen ympäristösertifikaattiin. Vuonna 2014 pidettiin ulkoisia ja sisäisiä ympäristöauditointeja. Finnsteve-yhtiöillä
on ISO 14 001 -standardin ja ISO 9001 -standardin mukaiset
voimassaolevat sertifikaatit.
Vuonna 2014 Finnlinesin meriliikenteessä kului 329 150 tonnia
raskasta polttoöljyä ja dieselöljyä, mikä merkitsee noin 7 prosentin vähennystä vuoteen 2013. Satamatoimintojen polttoaineen
kulutus oli noin 684 tonnia vuonna 2014, jossa vähennystä oli
noin 30 prosenttia. Luku sisältää Helsingin, Turun ja Naantalin
toiminnot.
Turvallisuus on merenkulun tärkeimpiä ympäristönäkökohtia.
Kansainvälinen turvallisuusjohtamissäännöstö (ISM-säännöstö),
joka sisältää vaatimukset laivojen turvallisen käytön ja ympäristönsuojelun varmistamiseksi, on ollut pakollinen Suomen ja Ruotsin
lipun alla purjehtivilla matkustajalaivoilla vuodesta 1996 sekä
roro-aluksilla vuodesta 1998 alkaen.
Meneillään oleva investointiohjelma vaikuttaa toiminnan sujuvuuteen tilikauden 2015 kolmen ensimmäisen kuukauden aikana,
koska aluksiin asennetaan neljätoista pakokaasupesuria ja kuusi
propulsiojärjestelmää. Finnlines-konsernin tuloksen ennen veroja
odotetaan kuitenkin olevan parempi vuonna 2015 viime vuoden
vastaavaan jaksoon verrattuna useiden toimenpiteiden seurauksena: yhtiö on kyennyt vähentämään ylikapasiteettia, uusi
Rostock–Hanko-linja on täydessä toiminnassa äskettäin hankitun
MS Finnmerchantin liikennöimänä, polttoaineenkulutusta on edelleen vähennetty alusten energiansäästötoimenpiteiden ja teknologisten parannusten johdosta ja tehokas laivastosuunnittelu sekä
jokaisen toiminnon virtaviivaistaminen tuovat kustannussäästöjä.
OSINGONJAKOEHDOTUS
Emoyhtiö Finnlines Oyj:n tulos oli 4,2 miljoonaa euroa tilikaudelta
2014. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että 31.12.2014 päättyneeltä tilikaudelta ei jaeta osinkoa meneillään olevan laajan
Finnlinesin aluksille vuoden 2015 aikana toteutettavan pakokaasupesuri-investointiohjelman johdosta.
Konsernitaseen mukaan emoyhtiön omistajille kuuluva oma
pääoma oli 503,9 (462,7) miljoonaa euroa raportointikauden
lopussa.
HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄ
YHTIÖKOKOUS 2015
Finnlines soveltaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia.
Hallinto- ja ohjausjärjestelmä on luettavissa yhtiön internet-sivuilla: www.finnlines.com.
Finnlines Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään tiistaina
14.4.2015 klo 13.00 Havis Business Centerissä, Unioninkatu 22,
00130 Helsinki.
Lontoossa, 24.2.2015
Finnlines Oyj, Hallitus
FINNLINES 2014 27
KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA, IFRS
1 000 euroa
Liikevaihto
Liiketoiminnan muut tuotot
Materiaalit ja palvelut
Henkilöstökulut
Poistot ja arvonalentumiset
Liiketoiminnan muut kulut
Liiketoiminnan kulut yhteensä
Liiketulos (EBIT)
Rahoitustuotot
Rahoituskulut
Tuloverot *
Tilikauden tulos
1.1.–31.12.2014
532 889
1.1.–31.12.2013
563 587
6 776
-191 445
-88 418
-56 843
-144 396
-481 102
58 563
5 329
-229 690
-102 584
-65 583
-152 983
-550 840
18 075
483
-22 412
36 634
526
-25 335
-6 734
5 079
41 713
12 744
6 011
69
Muut laajan tuloksen erät:
Erät jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteiseksi:
Ulkomaisiin yksikköihin liittyvät muuntoerot
Verovaikutus, netto
Erät jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteiseksi, yhteensä
Erät joita ei tulla myöhemmin siirtämään tulosvaikutteiseksi:
Työsuhde-etuuksien uudelleenarvostus
Verovaikutus, netto
69
-9
2
-7
-844
353
-399
1
Erät joita ei tulla myöhemmin siirtämään tulosvaikutteiseksi, yhteensä
Tilikauden laaja tulos yhteensä
-491
41 291
-398
5 606
41 726
-13
41 713
5 997
14
6 011
41 304
-13
41 291
5 592
14
5 606
0,81
0,12
Tilikauden tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille
Määräysvallattomille omistajille
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille
Määräysvallattomille omistajille
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos
(euroa per osake)
Laimentamaton/laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos
* Suurin osa muihin laajan tulokseen kirjatuista eristä kuuluvat tonnistoverojärjestelmän piiriin. Suomen yhteisöverokanta muuttui 1.1.2014 lukien 24,5 prosentista
20 prosenttiin. Vuonna 2013 veroprosentin muutoksen kertaluontoinen positiivinen vaikutus oli 9,4 miljoonaa euroa.
Tämä sivu on ote tilintarkastetusta tilinpäätöksestä. Konsernin ja emoyhtiön tilintarkastettu tilinpäätös on kokonaisuudessaan esitetty yhtiön
kotisivuilla www.finnlines.com. Vuosikertomuksessa esitettyjä tilinpäätösotteita tulee tarkastella yhdessä kokonaisuudessaan esitetyn
tilintarkastetun tilinpäätöksen kanssa.
28
KONSERNITASE, IFRS
1 000 euroa
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Liikearvo
Muut aineettomat hyödykkeet
Muut rahoitusvarat
Saamiset
Laskennalliset verosaamiset
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus
Myyntisaamiset ja muut saamiset
Verotettavaan tuloon perustuva verosaaminen
Rahavarat
Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät
Varat yhteensä
OMA PÄÄOMA
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma
Ylikurssirahasto
Muuntoerot
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
Kertyneet voittovarat
Määräysvallattomien omistajien osuus
Oma pääoma yhteensä
VELAT
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat
Muut pitkäaikaiset velat
Eläkevelvoitteet
Varaukset
Lainat rahoituslaitoksilta
Lyhytaikaiset velat
Ostovelat ja muut velat
Verotettavaan tuloon perustuva verovelka
Varaukset
Lyhytaikaiset velat
Velat yhteensä
Myytävänä oleviin pitkäaikaisiin omaisuuseriin liittyvät velat
Oma pääoma ja velat yhteensä
31.12.2014
31.12.2013
983 183
105 644
5 500
4 576
838
5 353
1 105 092
1 084 389
105 644
5 836
4 580
43
1 370
1 201 861
5 926
76 480
1
2 680
85 086
20 297
1 210 475
8 832
85 251
1
2 508
96 592
1 298 453
103 006
24 525
178
40 016
335 876
503 601
306
503 907
103 006
24 525
109
40 016
294 641
462 297
360
462 658
56 102
163
4 705
1 844
420 722
483 536
57 560
3 242
3 982
1 980
557 759
624 523
71 565
72
81
142 967
214 685
698 220
8 348
1 210 475
72 815
27
3 715
134 715
211 273
835 796
1 298 453
FINNLINES 2014 29
LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA, IFRS
Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma
1 000 euroa
Raportoitu oma pääoma 1.1.2013
Uudistetun IAS 19 Työsuhde-etuudet
-standardin vaikutus
Oikaistu oma pääoma 1.1.2013
Laaja tulos:
Tilikauden tulos
Ulkomaisiin yksiköihin liittyvät
muuntoerot
Verovaikutus, netto
Osakeanti
Määräysvallattomien omistajien
osuuksien hankinnat, jotka eivät
johtaneet muutokseen
määräysvallassa
Oma pääoma 31.12.2013
Sijoitetun
vapaan oman
pääoman
Muuntoerot
rahasto
Osakepääoma
Ylikurssirahasto
93 642
24 525
116
93 642
24 525
116
Kertyneet
voittovarat
Yhteensä
Määräysvallattomien
omistajien
osuus
21 015
289 990
429 289
838
430 127
21 015
-1 338
288 652
-1 338
427 951
838
-1 338
428 788
5 997
5 997
14
6 011
-399
1
5 599
-9
-399
3
5 592
28 365
390
294 641
390
462 297
-491
360
-102
462 658
Kertyneet
voittovarat
Yhteensä
Määräysvallattomien
omistajien
osuus
Oma
pääoma
yhteensä
294 641
462 297
360
462 658
41 726
41 726
-13
41 713
-844
353
41 235
69
-844
353
41 304
-13
-42
69
-844
353
41 291
-42
335 876
503 601
306
503 907
-9
2
-7
9 364
103 006
19 001
24 525
109
40 016
14
Oma
pääoma
yhteensä
-9
-399
3
5 606
28 365
Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma
1 000 euroa
Raportoitu oma pääoma 1.1.2014
Uudistetun IAS 19 Työsuhde-etuudet
-standardin vaikutus
Oikaistu oma pääoma 1.1.2014
Laaja tulos:
Tilikauden tulos
Ulkomaisiin yksiköihin liittyvät
muuntoerot
Verovaikutus, netto
Osinko
Määräysvallattomien omistajien
osuuksien hankinnat, jotka eivät
johtaneet muutokseen
määräysvallassa
Oma pääoma 31.12.2014
Osakepääoma
Ylikurssirahasto
103 006
24 525
Sijoitetun
vapaan oman
pääoman
Muuntoerot
rahasto
109
40 016
69
69
103 006
24 525
178
40 016
30
KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA, IFRS
1 000 euroa
Liiketoiminnan rahavirrat
Tilikauden tulos
Oikaisut:
Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa
Realisoitumattomat kurssivoitot (-)/-tappiot (+)
Rahoitustuotot ja -kulut
Verot
Käyttöpääoman muutokset:
Myynti- ja muiden saamisten muutos
Vaihto-omaisuuden muutos
Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos
Varausten muutos
Maksetut korot
Saadut korot
Maksetut verot *
Muut rahoituserät
Liiketoiminnan nettorahavirta
Investointien rahavirrat
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin käyttöomaisuushyödykkeisiin
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynti
Sijoitusten myynti
Saadut osingot
Investointien nettorahavirta
Rahoituksen rahavirrat
Maksullinen osakeanti
Lainojen nostot
Lyhytaikaisten korollisten rahoitusvelkojen nettolisäys (+) / nettovähennys (-)
Lainojen takaisinmaksut
Määräysvallattomien omistajien osuuksien hankinta
Myönnetyt lainat
Myönnettyjen lainojen lisäykset / takaisinmaksut
Maksetut osingot
Rahoituksen nettorahavirta
Rahavarojen muutos
Rahavarat tilikauden alussa
Valuuttakurssien muutosten vaikutus
Rahavarat tilikauden lopussa
1.1.–31.12.2014
1.1.–31.12.2013
41 713
6 011
51 987
-28
21 957
-5 079
61 609
19
24 790
-12 744
4 855
2 906
-9 435
-207
-18 742
141
-3 990
-3 970
82 108
-6 402
927
-170
379
-22 366
192
-423
-3 645
48 175
-29 575
69 590
1
13
40 029
-10 960
120 647
0
169 604
7 953
-298 974
0
-900
395
-42
-121 964
28 365
263 772
-14 198
-449 914
-102
173
2 508
-1
2 680
-13 772
16 282
-2
2 508
12
109 699
429
-171 647
* Maksetut verot sisältävät Finnlines Deutschland GmbH:n verovarauksiin sisältyneen 3,6 miljoonan euron maksun johtuen tonnistoverotuksesta poistumisesta.
FINNLINES 2014 31
EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA, FAS
1.1.–31.12.2014
407 439 007,76
1.1.–31.12.2013
411 486 284,49
4 495 845,52
4 848 343,44
Materiaalit ja palvelut
Henkilöstökulut
Liiketoiminnan muut kulut
Liiketulos
-176 131 401,66
-41 320 170,61
-29 145 189,72
-116 837 436,34
48 500 654,95
-203 047 414,09
-42 505 152,04
-25 985 232,84
-124 233 659,18
20 563 169,78
-47 795 840,12
-31 518 431,08
704 814,83
-10 955 261,30
Muut välittömät verot
Laskennalliset verot
-86 623,89
3 586 502,74
-107 515,63
11 022 977,00
Tilikauden tulos
4 204 693,68
-39 799,93
Euroa
Liikevaihto
Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja
32
EMOYHTIÖN TASE, FAS
Euroa
31.12.2014
31.12.2013
4 667 878,84
642 930 262,24
4 936 531,06
646 989 178,71
242 826 003,61
4 379 744,61
894 803 889,30
276 126 003,61
4 379 744,61
932 431 457,99
4 915 457,90
177 785 148,58
73 371 593,53
825 954,65
256 898 154,66
7 459 349,07
194 173 274,65
69 321 724,92
631 226,71
271 585 575,35
1 151 702 043,96
1 204 017 033,34
103 006 282,00
24 525 353,70
40 882 508,10
254 874 850,73
4 204 693,68
427 493 688,21
103 006 282,00
24 525 353,70
40 882 508,10
254 914 650,66
-39 799,93
423 288 994,53
VASTAAVAA
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet
Aineelliset hyödykkeet
Sijoitukset
Osuudet saman konsernin yrityksissä
Muut sijoitukset
Vaihtuvat vastaavat
Vaihto-omaisuus
Pitkäaikaiset saamiset
Lyhytaikaiset saamiset
Rahat ja pankkisaamiset
Vastaavaa yhteensä
VASTATTAVAA
Oma pääoma
Osakepääoma
Ylikurssirahasto
Tilikauden tulos
Tilinpäätössiirtojen kertymä
Pakolliset varaukset
Eläkevaraukset, IFRS
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma
Laskennallinen verovelka
Korollinen, muu velka
Lyhytaikainen vieras pääoma
Korollinen
Koroton
Vieras pääoma yhteensä
Vastattavaa yhteensä
0,00
1 137 000,00
808 000,00
38 082 960,35
454 636 755,42
492 719 715,77
41 669 463,09
552 357 093,77
594 026 556,86
179 580 128,16
50 771 511,82
230 351 639,98
133 581 390,66
52 312 091,29
185 893 481,95
723 071 355,75
779 920 038,81
1 151 702 043,96
1 204 017 033,34
FINNLINES 2014 33
EMOYHTIÖN RAHOITUSLASKELMA, FAS
Euroa
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden tulos
Oikaisut:
Pysyvien vastaavien myyntivoitot (-) ja tappiot (+)
Tuloverot
Muut oikaisut
Käyttöpääoman muutos:
Vaihto-omaisuus, lisäys (-), vähennys (+)
Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-), vähennys (+)
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+), vähennys (-)
Varausten muutos
Maksetut korot
Saadut osingot
Saadut korot
Muut rahoituserät
Maksetut verot
Liiketoiminnan rahavirta
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot
Sijoitukset konserniyhtiöt
Sisäisten lainasaamisten muutos (netto)
Investointien rahavirta
Kassavirta ennen rahoitusta
Rahoituksen rahavirta
Maksullinen osakeanti
Lyhytaikaisten lainojen nostot
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut
Pitkäaikaisten lainojen nostot
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut
Rahoituksen rahavirta
Rahavarojen muutos
Rahavarat 1.1.
Rahavarat 31.12.
1.1.–31.12.2014
1.1.–31.12.2013
4 204 693,68
-39 799,93
29 145 189,72
-1 443 776,04
47 795 840,12
-3 499 878,85
76 202 068,63
25 985 232,84
-656 387,35
31 518 431,08
-10 915 461,37
3 495,34
45 895 510,61
2 543 891,17
-3 820 976,45
-6 030 986,06
329 000,00
69 222 997,29
219 134,55
-3 857 809,80
3 115 634,40
808 000,00
46 180 469,76
-17 312 980,47
154 200,00
5 778 771,26
-3 139 221,71
-88 653,10
-14 607 884,02
-20 158 390,80
48 001 400,00
7 578 684,18
-3 457 327,49
-105 673,48
31 858 692,41
54 615 113,27
78 039 162,17
-48 389 719,05
30 415 992,30
-200 000,00
15 474 942,27
-2 698 784,48
-274 793 859,11
420 826,36
-40 000 000,00
416 287 069,54
101 914 036,79
51 916 328,79
179 953 198,96
28 794 939,60
46 352 302,06
-353 564,56
190 204 494,98
-287 924 833,33
-51 721 600,85
-17 884 257,03
237 000 000,00
-441 574 836,45
-193 664 153,88
194 727,94
631 226,71
825 954,65
-13 710 954,92
14 342 181,63
631 226,71
34
VIIDEN VUODEN LUKUSARJAT
Miljoonaa euroa
Liikevaihto
Liiketulos ennen korkoja, veroja, poistoja ja arvonalentumisia
(EBITDA)
% liikevaihdosta
Liiketulos (EBIT)
% liikevaihdosta
Osakkuusyhtiöt
% liikevaihdosta
Tilikauden tulos jatkuvista toiminnoista
% liikevaihdosta
Tilikauden tulos lopetetuista toiminnoista
Tilikauden tulos
% liikevaihdosta
Bruttoinvestoinnit *
% liikevaihdosta
Oman pääoman tuotto- % (ROE)
Sijoitetun pääoman tuotto- % (ROI)
Taseen loppusumma
Omavaraisuusaste %
Velkaantumisaste (gearing), %
Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä
Tulos/osake (EPS), euroa
Tulos/osake (EPS) optioiden laimennusvaikutuksella
oikaistuna, euroa
Oma pääoma/osake, euroa
Osinko/osake, euroa
Osinko/tulos %
Efektiivinen osinkotuotto %
Hinta/voittosuhde (P/E)
Osakkeen pörssikurssi vuoden lopussa, euroa
Markkina-arvo vuoden lopussa milj. euroa
Ulkona olevien osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä
keskimäärin (1000)
Ulkona olevien osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä
31.12. (1000)
Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa (1000)
2014
IFRS
532,9
6,8
2013
IFRS
563,6
5,3
2012
IFRS
609,3
5,7
2011
IFRS
605,2
2,5
2010
IFRS
561,1
4,3
115,4
21,7
58,6
11,0
83,7
14,8
18,1
3,2
89,8
14,7
23,7
3,9
84,5
14,0
21,0
3,5
85,9
15,3
25,6
4,6
36,6
6,9
41,7
7,8
-6,7
-1,2
6,0
1,1
-1,6
-0,3
-0,1
0,0
-5,4
-0,9
-2,5
-0,4
3,7
0,7
2,2
0,4
41,7
7,8
36.6
6.9
8,6
5,3
1 210,5
41,7
113,0
1 701
6,0
1,1
10,1
1,8
1,3
1,5
1 298,5
35,7
149,1
1 861
-0,1
0,0
67,1
11,0
0,0
1,8
1 479,9
29,0
204,9
2 023
-2,5
-0,4
64,4
10,6
-0,6
1,6
1 472,1
29,1
199,8
2 076
2,2
0,4
82,2
14,6
0,5
2,2
1 472,6
29,1
198,8
2 096
2014
IFRS
0,81
2013
IFRS
0,12
2012
IFRS
0,00
2011
IFRS
-0,05
2010
IFRS
0,05
0,81
9,78
0
0
0
19,8
16,0
824,1
0,12
8,98
0,00
0
0,0
62,5
7,50
386,3
0,00
9,14
0,00
0
0,0
n/a
7,80
365,2
-0,05
9,12
0,00
0
0,0
n/a
7,70
360,5
0,05
9,14
0,00
0
0,0
166,4
7,97
373,2
51 503
49 782
47 344
47 344
47 344
51 503
51 503
51 503
51 503
47 344
46 821
47 344
46 821
47 344
46 821
* Sisältää jatkuvat ja lopetetut toiminnot.
Tunnuslukujen laskentakaavat on esitetty sivulla 36.
FINNLINES 2014 35
TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT, IFRS
Tulos per osake (EPS), euroa
=
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tulos
Kauden aikana ulkona olevien osakkeiden painotettu keskiarvo
Oma pääoma per osake, euroa
=
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma
Osakkeiden laimentamaton lukumäärä kauden lopussa
Osinko per osake, euroa
=
Tilikaudelta jaettu osinko
Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa
Osinko per tulos, %
=
Tilikaudelta jaettu osinko
Tulos ennen veroja +/- määräysvallattomien omistajien osuus konsernin
tuloksesta +/- laskennallisen verovelan muutos – tilikauden verot
x 100
Efektiivinen osinkotuotto, %
=
Osinko / osake
Osakkeen pörssikurssi kauden lopussa
x 100
P/E –luku
=
Osakkeen pörssikurssi kauden lopussa
Tulos / Osake
Oman pääoman tuotto (ROE), %
=
Tilikauden tulos
Oma pääoma yhteensä (keskiarvo)
x 100
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), %
=
Tulos ennen veroja + korkokulut + muut vieraanpääoman kulut
Taseen loppusumma – korottomat velat (keskiarvo)
x 100
Velkaantumisaste (gearing), %
=
Korolliset velat – rahavarat
x 100
Omavaraisuusaste, %
=
Taseen loppusumma – saadut ennakot
x 100
Kirjatut tuloverot perustuvat vuoden arvioituun keskimääräiseen tuloveroasteeseen, jonka odotetaan toteutuvan koko tilikaudella.
Finnlines Oyj:n varustamotoiminta siirtyi tonnistoveropohjaiseen verotukseen tammikuussa 2013.
Finnlines Deutschland GmbH poistui Saksan tonnistoverojärjestelmästä tammikuun 2014 lopussa ja siirtyi normaaliin tuloverotukseen 1.2.2014.
36
NELJÄNNESVUOSILUVUT, IFRS
Q1/2014
Q1/2013
Q2/2014
Q2/2013
Q3/2014
Q3/2013
Q4/2014
Q4/2013
122,8
122,9
-0,1
10,0
3,9
6,1
-6,0
126,8
126,0
126,1
-0,1
14,3
7,8
6,4
-6,4
133,9
139,1
139,2
-0,1
10,2
4,2
6,0
-5,9
143,3
143,6
143,6
-0,1
12,8
6,1
6,8
-6,7
149,7
140,0
140,1
-0,1
8,5
3,6
4,9
-4,8
143,7
144,2
144,2
0,0
11,4
5,5
6,0
-5,9
149,7
115,4
115,4
0,0
8,2
3,6
4,6
-4,6
119,1
124,8
124,9
0,0
11,6
5,4
6,2
-6,1
130,3
Liiketulos segmenteittäin
Varustamotoiminta ja merikuljetukset
Satamatoiminnot
Liiketulos (EBIT) yhteensä
7,3
-1,8
5,4
-3,6
-2,2
-5,8
20,4
-0,6
19,8
9,8
-3,0
6,9
22,1
0,7
22,8
13,5
-1,8
11,7
11,9
-1,4
10,5
8,2
-2,8
5,3
Tuloverot
Tilikauden tulos
-5,8
-0,4
0,7
0,3
-6,2
-12,1
1,2
-10,9
-5,7
14,1
0,6
14,7
-6,5
0,4
0,5
0,9
-5,3
17,5
0,6
18,1
-6,2
5,6
0,6
6,1
-5,1
5,4
3,2
8,5
-5,9
-0,6
10,5
9,9
4,3
0,01
-4,4
-0,23
13,8
0,29
4,6
0,02
15,9
0,35
7,8
0,12
8,8
0,17
4,1
0,19
51 503
47 344
51 503
48 714
51 503
51 503
51 503
51 503
Miljoonaa euroa
Liikevaihto segmenteittäin
Varustamotoiminta ja merikuljetukset yhteensä
Myynti ulkopuolisille
Myynti satamatoiminnoille
Satamatoiminnot yhteensä
Myynti ulkopuolisille
Myynti varustamotoiminta ja merikuljetuksille
Konsernin sisäinen liikevaihto
Liikevaihto yhteensä
Konsernin tunnuslukuja neljänneksittäin
Liiketulos liikevaihdosta, %
Tulos per osake, euroa
Ulkona olevien osakkeiden keskimääräinen lkm,
1 000 kpl
FINNLINES 2014 37
OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT
Finnlines Oyj:llä on yksi osakesarja. Jokaisella osakkeella on yksi
ääni yhtiökokouksessa ja yhtäläinen oikeus osinkoon. Yhtiö
järjestyksen mukainen vähimmäispääoma on 50 miljoonaa euroa
ja enimmäispääoma 200 miljoonaa euroa, missä rajoissa osakepääomaa voidaan korottaa tai alentaa. Yhtiön kaupparekisteriin
merkitty ja täysin maksettu osakepääoma 31.12.2014 oli
103 006 282 euroa. Koko osakekanta oli 51 503 141 kappaletta.
OSAKKEET
Finnlines Oyj:n osakkeet noteerataan NASDAQ OMX Helsinki
Oy:ssä. Vuoden aikana yhtiön osakkeita vaihdettiin 5,1 (2,2 vuon-
na 2013) miljoonaa kappaletta. Yhtiön hallussa ei ollut omia osakkeita. Osakkeen ylin hinta oli 17,00 (7,97) euroa ja alin 7,14 (5,76)
euroa. Vuoden lopussa koko osakekannan markkina-arvo oli
824,1 (386,3) miljoonaa euroa.
OSAKKEENOMISTAJAT
Finnlinesilla oli vuoden 2014 lopussa 1 464 osakkeenomistajaa.
Kymmenen suurinta osakkeenomistajaa omistivat yhtiön osakkeista 91,36 prosenttia. Hallintarekisteröityneitä osakkeenomistajia oli
6,77 prosenttia. Italialaisen Grimaldi-konsernin omistus Finnlinesin
osakkeista ja äänivallasta oli vuoden lopussa 79,96 prosenttia.
Osakeomistuksen jakauma omistajaryhmittäin 31.12.2014 *
Yksityiset yritykset
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset
Julkisyhteisöt
Kotitaloudet
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt
Hallintarekisteröidyt
Muut ulkomaalaiset
Yhteensä
% osakkeista
0,38
0,32
10,85
1,51
0,19
6,77
79,98
100,00
* Lähde: Euroclear Finland Oy
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän kehitys 31.12.2008–31.12.2014
Tapahtuma
31.12.2008
25.6.2009
Osakeanti
31.12.2009
31.12.2010
31.12.2011
31.12.2012
6.6.2013
Osakeanti
31.12.2013
31.12.2014
38
Ulkona olevien
osakkeiden
lukumäärä
40 691 958
Osakkeiden
kokonaismäärä
40 691 958
6 129 079
46 821 037
46 821 037
46 821 037
46 821 037
46 821 037
46 821 037
46 821 037
46 821 037
46 821 037
46 821 037
4 682 104
51 503 141
51 503 141
51 503 141
51 503 141
51 503 141
51 50 3 141
Merkityt
osakkeet
Tulos/osake (EPS),
Euroa
1.0
0.5
0
–0.5
–1.0
10 11 12 13 14
Oma pääoma/osake,
Suurimmat osakkaat 31.12.2014 *
Grimaldi konserni, Napoli
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva
Yleisradion Eläkesäätiö S.r.
Sijoitusrahasto Taaleritehdas Arvo Markka Osake
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma
Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö
Säästöpankki Kotimaa -sijoitusrahasto
William ja Ester Otsakorven Säätiö
Reiman Kari Juhani
10 suurinta yhteensä
kpl
41 181 663
5 449 033
110 000
74 666
60 000
50 000
42 491
38 634
27 060
18 500
47 052 047
%
79,96
10,58
0,21
0,14
0,12
0,10
0,08
0,08
0,05
0,04
91,36
Hallintarekisteröidyt omistusosuudet**
Muut osakkeenomistajat
Osakemäärä yhteensä
3 488 070
963 024
51 503 141
6,77
1,87
100,00
kpl
1 000 000
930 000
23 088
5 750
15
1 958 853
%
1,94
1,81
0,04
0,01
0,00
3,80
Euroa
10
8
6
4
2
0
10 11 12 13 14
Osakekannan
markkina-arvo 31.12.
Hallituksen ja johdon osakkeenomistus 31.12.2014 *
Emanuele Grimaldi, toimitusjohtaja, hallituksen jäsen
Gianluca Grimaldi, hallituksen jäsen
Diego Pacella, hallituksen jäsen
Tapani Voionmaa, johtoryhmän jäsen
Staffan Herlin, johtoryhmän jäsen
Yhteensä
* Lähde: Euroclear Finland Oy
** H
allintarekisteröidyt omistusosuudet sisältävät Emanuele Grimaldin, Gianluca Grimaldin ja
Diego Pacellan osakeomistukset.
Finnlinesin osakkeen kuukausivaihto ja keskikurssi NASDAQ OMX Helsingissä 2010–2014 **
Miljoonaa euroa
1,000
800
Osakekurssi
Osakkeiden vaihto
Kpl (miljoonaa)
Euroa
600
400
2.0 —
— 20
1.5 —
— 15
1.0 —
— 10
0.5 —
—5
200
10 11 12 13 14
0
0—
—0
2010
2011
2012
2013
2014
** Lähde: NASDAQ OMX Helsinki Oy
FINNLINES 2014 39
HALLITUKSEN EHDOTUS JAKOKELPOISTEN VAROJEN KÄYTÖSTÄ JA HALLITUKSEN
TOIMINTAKERTOMUKSEN SEKÄ TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS
Emoyhtiön omaan pääomaan sisältyvät jakokelpoiset varat olivat 31.12.2014:
Tilikauden tulos
Jakokelpoiset varat
EUR
EUR
EUR
EUR
254 874 850,73
40 882 508,10
4 204 693,68
299 962 052,51
Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että 31.12.2014 päättyneeltä tilikaudelta ei jaeta osinkoa.
Lontoossa, 24. päivänä helmikuuta 2015
Jon-Aksel Torgersen
Hallituksen puheenjohtaja
Christer Backman
Tiina Bäckman
Diego Pacella
Gianluca Grimaldi
Olav K. Rakkenes
Emanuele Grimaldi
Toimitusjohtaja
TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Helsingissä, 24.2.2015
KPMG Oy Ab
Pauli Salminen
KHT
40
TILINTARKASTUSKERTOMUS
FINNLINES OYJ:N YHTIÖKOKOUKSELLE
Olemme tilintarkastaneet Finnlines Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2014.
Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot
sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
HALLITUKSEN JA TOIMITUSJOHTAJAN VASTUU
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja
riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toiminta
kertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että
kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.
TILINTARKASTAJAN VELVOLLISUUDET
Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja
toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata
vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.
Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä
tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen
valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta.
Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä
tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa
tilintarkastusevidenssiä.
LAUSUNTO KONSERNITILINPÄÄTÖKSESTÄ
Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS)
mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.
LAUSUNTO TILINPÄÄTÖKSESTÄ JA TOIMINTAKERTOMUKSESTA
Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta
asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.
MUUT LAUSUNNOT
Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys taseen osoittaman voiton käyttämisestä on osakeyhtiölain mukainen.
Puollamme vastuuvapauden myöntämistä emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta.
Helsingissä 24. helmikuuta 2015
KPMG OY AB
Pauli Salminen
KHT
FINNLINES 2014 41
HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄ
Finnlines Oyj noudattaa Suomen osakeyhtiölain, NASDAQ OMX
Helsinki Oy:n antamia listattuja yhtiöitä koskevia sekä yhtiöjärjestykseensä kirjattuja sääntöjä ja määräyksiä. Finnlines soveltaa
myös 1. lokakuuta 2010 voimaan tullutta Suomen listayhtiöiden
hallinnointikoodia. Koodi on luettavissa sähköisesti osoitteessa
www.cgfinland.fi. Finnlinesin hallitus on hyväksynyt tämän
Finnlines Oyj:n hallinto- ja ohjausjärjestelmän.
HALLINTOELINTEN TEHTÄVÄT JA VASTUUT
Finnlines-konsernia johtaa yhtiökokouksen valitsema hallitus ja
toimitusjohtaja. Heidän tehtävänsä on pääosin määritelty Suomen
osakeyhtiölaissa. Vastuu päivittäisestä operatiivisesta toiminnassa on laajennetun johtoryhmän jäsenillä, joiden tukena on asianomainen henkilöstö ja palvelutoiminnot.
YHTIÖKOKOUS
Yhtiön korkein päättävä elin on yhtiökokous. Se päättää asioista,
jotka Suomen osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaan kuuluvat
yhtiökokouksen päätettäviksi. Niihin kuuluvat mm. tilinpäätöksen
vahvistaminen, päättäminen jaettavista osingoista, vastuuvapauden myöntäminen yhtiön hallitukselle ja toimitusjohtajalle tilikaudelta, yhtiön hallituksen ja tilintarkastajien ja nimittäminen sekä
heidän palkkioistaan päättäminen.
Finnlines Oyj:n yhtiökokous pidetään vähintään kerran
vuodessa, viimeistään kesäkuun loppuun mennessä. Kutsu yhtiö
kokoukseen julkaistaan hallituksen päättämässä valtakunnallisen
levikin omaavassa sanomalehdessä tai yhtiön internet-sivuilla
aikaisintaan kolme kuukautta ennen yhtiökokousta ja viimeistään
21 päivää ennen yhtiökokousta. Osakkeenomistajilla on lain mukaan oikeus ehdottaa asialistalle yhtiökokouksen toimivaltaan
kuuluvia asioita, jos osakkeenomistaja ilmoittaa siitä hallitukselle
kirjallisesti hyvissä ajoin ennen yhtiökokousta niin, että asia voidaan lisätä yhtiökokouskutsuun. Ehdotuksen katsotaan tulleen
riittävän ajoissa, jos hallitus on saanut siitä tiedon viimeistään
neljä viikkoa ennen yhtiökokouskutsun julkaisemista.
42
YHTIÖKOKOUS 2014
Finnlines Oyj:n varsinainen yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen ja
myönsi hallituksen jäsenille sekä yhtiön toimitusjohtajalle ja johdolle vastuuvapauden tilikaudelta 2013.
Kokous hyväksyi hallituksen ehdotuksen, ettei osinkoa makseta. Yhtiökokous päätti hallituksen jäsenten lukumääräksi seitsemän. Seuraavat hallituksen jäsenet valittiin uudelleen: Christer
Backman, Tiina Bäckman, Emanuele Grimaldi, Gianluca
Grimaldi, Diego Pacella, Olav K. Rakkenes sekä Jon-Aksel
Torgersen. Hallitus valitsi puheenjohtajakseen Jon-Aksel
Torgersenin ja varapuheenjohtajakseen Diego Pacellan.
Tilintarkastajaksi vuodelle 2014 valittiin KHT-yhteisö KPMG
Oy Ab.
Yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen yhdessä tai useammassa erässä päättämään osakeannista. Hallitus voi valtuutuksen
nojalla yhdessä tai useammassa erässä päättää uusien osakkeiden antamisesta siten, että valtuutuksen perusteella annettavien
osakkeiden kokonaismäärä on enintään 10 000 000 osaketta.
Hallitus päättää kaikista osakeantivaltuutuksen ehdoista.
Valtuutus sisältää oikeuden antaa osakkeita osakkeenomistajien
merkintäetuoikeudesta poiketen (suunnattu osakeanti). Valtuutus
on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen asti.
Valtuutus korvaa yhtiökokouksen 16.4.2013 antaman
osakeantivaltuutuksen.
Yhtiökokoukseen liittyvät dokumentit
on esitetty yhtiön internet-sivuilla:
www.finnlines.com/yritys
> Hallinto- ja ohjausjärjestelmä
> Yhtiökokous
HALLITUS
Hallitus vastaa yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta
järjestämisestä. Hallituksessa on vähintään viisi (5) ja enintään
yksitoista (11) jäsentä. Hallituksen jäsenet nimittää yhtiökokous
vuodeksi kerrallaan.
Hallituksen jäsenten enemmistön tulee olla yhtiöstä riippumattomia ja vähintään kahden tätä enemmistöä edustavan tulee olla
riippumattomia yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. Tiedot
hallituksen kokoonpanosta, jäsenistä ja heidän riippumattomasta
asemastaan on luettavissa Finnlinesin internet-sivuilta.
Toimitusjohtaja on hallituksen jäsen. Hallituksen kokoonpanoa
koskevan ehdotuksen tulee sisältyä yhtiökokouskutsuun.
Hallitukselle ilmoitetut jäsenehdokkaat ilmoitetaan yhtiö
kokouskutsussa, jos ehdotus on hallituksen tekemä tai jos ehdokasta kannattavat osakkeenomistajat, joilla on vähintään 10 prosenttia yhtiön osakkeiden tuottamasta äänimäärästä, ja ehdokas
on antanut kirjallisen suostumuksensa valintaan.
Yhtiökokouskutsun toimittamisen jälkeen mahdollisesti asetetut ehdokkaat julkistetaan erikseen.
Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja vara
puheenjohtajan. Hallitus ohjaa ja valvoo yhtiön toimintaa ja päättää keskeisimmistä menettelytavoista, tavoitteista ja strategioista.
Hallituksen työssään soveltamat periaatteet on esitetty hallituksen hyväksymissä toimintaohjeissa. Hallitus käsittelee kaikki asiat
koko hallituksen läsnä ollessa. Hallituksella ei ole erillisiä toimikuntia. Hallitus käsittelee kaikki ne asiat, joista hallitus lain, muiden säädösten ja yhtiöjärjestyksen mukaan nimenomaisesti vastaa. Yhtiön liiketoiminnan koosta johtuen on katsottu tehokkaaksi,
että koko hallitus käsittelee kokouksissaan yhteisesti myös tarkastus-, nimitys- ja palkkiovaliokunnalle kuuluvat tehtävät.
HALLITUKSEN LAATIMAN KIRJALLISEN TYÖJÄRJESTYKSEN
KESKEINEN SISÄLTÖ ON SEURAAVA:
• tilinpäätös ja osavuosikatsaukset
• yhtiökokouksille esitettävät asiat
• toimitusjohtajan, varatoimitusjohtajan, mikäli valittu, ja johtoryhmän jäsenten nimittäminen ja vapauttaminen tehtävistään
• sisäisen valvonnan toimintaperiaatteiden hyväksyminen ja
yhtiön taloudellisen valvonnan järjestäminen
• Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodissa mainittujen
tarkastusvaliokunnalle kuuluvien muiden asioiden käsittely
• konsernin strategisen suunnitelman ja pitkän aikavälin
tavoitteiden vahvistaminen
• konsernin vuotuisen liiketoimintasuunnitelman ja budjetin
hyväksyminen
• päättäminen investoinneista, yritysostoista sekä omaisuuden luovutuksista, jotka ovat merkittäviä ja joissa poiketaan
konsernin strategiasta
• pitkäaikaisen lainan ottaminen ja takauksen tai muun
vastaavan sitoumuksen antaminen
• riskienhallinnan periaatteet
• konsernin organisaatiorakenne
• toimitusjohtajan, varatoimitusjohtajan, mikäli valittu, ja johtoryhmän jäsenten palkka- ja eläke-etujen hyväksyminen
• toimitusjohtajan toiminnan seuraaminen ja arvioiminen.
Päätöstä vaativien asioiden lisäksi hallituksen kokouksiin
toimitetaan ajankohtaista tietoa konsernin toiminnasta, taloudesta
ja riskeistä.
Hallitus arvioi vuosittain toimintaansa ja työtapojaan. Hallitus
kokoontuu 6–8 kertaa vuodessa etukäteen päätetyn aikataulun
mukaan. Näiden kokousten lisäksi hallitus kokoontuu tarpeen
vaatiessa.
HALLITUS VUONNA 2014
Hallitukseen kuului vuonna 2014 seitsemän jäsentä:
• Jon-Aksel Torgersen, hallituksen puheenjohtaja, synt. 1952,
MBA, CEO of Astrup Fearnley AS
• Diego Pacella, hallituksen varapuheenjohtaja, synt. 1960,
Degree with honours in Mech. Eng., Managing Director of
Grimaldi Deep Sea S.p.A.
• Christer Backman, synt 1945, VTM
• Tiina Bäckman, synt 1959, VT, SSAB, Manager, Group
Internal Audit
• Emanuele Grimaldi, synt. 1956, Degree in Ec. and Comm.,
Managing Director of Grimaldi Group S.p.A., Finnlines Oyj:n
toimitusjohtaja
• Gianluca Grimaldi, synt. 1955, Degree in Ec. and Comm.,
Managing Director of Grimaldi Euromed S.p.A.
• Olav K. Rakkenes, synt. 1945, Master’s License, Board
Member of Atlantic Container Line AB
>>
FINNLINES 2014 43
H A L L I N T O - J A O H J A U S J Ä R J E S T E L M Ä ( J AT K U U )
Vuonna 2014 Finnlinesin hallitus kokoontui 15 kertaa.
Hallituksen kokousten osallistumisprosentti oli keskimäärin
98,1 prosenttia.
Tietoa Finnlinesin nykyisestä hallituksesta
on yhtiön internet-sivuilla:
> Finnlines
> Hallitus
HALLITUKSEN RIIIPPUMATTOMUUS
Kolme jäsentä, Tiina Bäckman, Olav K. Rakkenes ja Jon-Aksel
Torgersen ovat riippumattomia yhtiöstä sekä merkittävistä osakkeenomistajista. Christer Backman on riippumaton merkittävistä
osakkeenomistajista. Gianluca Grimaldi ja Diego Pacella ovat
riippumattomia yhtiöstä. Emanuele Grimaldi ei ole riippumaton
yhtiöstä eikä merkittävistä osakkeenomistajista.
TOIMITUSJOHTAJA JA VARATOIMITUSJOHTAJA
Yhtiön hallitus nimittää konsernille toimitusjohtajan.
Toimitusjohtaja johtaa yhtiön päivittäistä liiketoimintaa ja hallintoa
yhtiöjärjestyksen, Suomen osakeyhtiölain ja hallituksen ohjeiden
mukaan. Tässä työssä häntä avustaa johtoryhmä. Yhtiön nykyinen
toimitusjohtaja on Emanuele Grimaldi (s. 1956, Degree in
Economics and Commerce, University of Naples, Italy). Hän ei
saa yhtiöltä kompensaatiota tai muuta korvausta palkan,
bonusten tai eläkejärjestelyjen muodossa.
Hallitus nimittää tarvittaessa varatoimitusjohtajan. Yhtiöllä ei
ole varatoimitusjohtajaa tällä hetkellä.
Laajennetun johtoryhmän puheenjohtajana toimii toimitus
johtaja. Se käsittelee konsernin liiketoimintaan liittyviä asioita
sekä palvelutuotteita. Liiketoimintayksiköiden johtajat ovat vastuussa yksiköidensä myynnistä ja kannattavuudesta.
Johtoryhmän ja laajennetun johtoryhmän jäsenten eläkeikä
perustuu paikallisiin lakeihin eikä heillä ole erityistä
eläkejärjestelmää.
Tiedot johtoryhmän ja laajennetun
johtoryhmän jäsenistä ja heidän vastuualueistaan
on luettavissa yhtiön internet-sivuilla:
> Finnlines
> Johtoryhmä
PALKITSEMINEN
Hallitus tai sen puheenjohtaja nimittää laajennetun johtoryhmän
jäsenet ja päättää heidän palkkauksestaan. Hallitus päättää myös
johdon mahdollisista erillisistä tulosperusteisista palkkiojärjestelmistä. Laajennetun johtoryhmän jäsenet kuuluvat bonus-järjestelmään, joka on sidottu yhtiön vuositulokseen (EBT) ja jonka perusteista hallitus päättää vuosittain. Bonus voi olla korkeintaan 40
prosenttia laajennetun johtoryhmän jäsenen vuosipalkasta.
Bonukset maksetaan käteisenä.
Yhtiön osakkeen arvoon perustuvia bonusjärjestelmiä ei ole.
PALKKIOT VUONNA 2014
Vuonna 2014 hallitukselle maksettiin vuotuiset palkkiot seuraavasti: puheenjohtajalle 50 000 euroa, varapuheenjohtajalle
40 000 euroa ja muille jäsenille 30 000 euroa. Hallituksen vuotuiset palkkiot ovat pysyneet ennallaan vuodesta 2008 lähtien.
JOHTORYHMÄ JA LAAJENNETTU JOHTORYHMÄ
Hallitus nimittää johtoryhmän jäsenet. Johtoryhmä kokoontuu
säännöllisesti ja sen puheenjohtajana toimii toimitusjohtaja.
Johtoryhmä tukee toimitusjohtajaa hänen työssään konsernitason
strategioiden ja suositusten toimeenpanossa, konsernin hallinnon
koordinoimisessa, käytännön ratkaisujen löytämisessä hallituksen
määrittelemien tavoitteiden saavuttamiseksi sekä yhtiön toiminnan valvomisessa.
Yhtiöllä on laajennettu johtoryhmä, jonka jäseniä ovat johto
ryhmän jäsenet sekä liiketoimintayksiköiden päälliköt. Laajennettu
johtoryhmä kokoontuu säännöllisesti.
44
Tarkempi erittely johdon sopimuksista,
vuonna 2014 maksetuista palkoista,
palkkioista ja eduista on esitetty
vuoden 2014 tilinpäätöksen liitetiedoissa
Lähipiiritapahtumat ja Finnlinesin
Palkka- ja palkkioselvityksessä 2014
yhtiön internet-sivuilla:
> Hallinto- ja ohjausjärjestelmä
> Palkka- ja palkkioselvitys
SISÄINEN TARKASTUS
Konsernin sisäistä tarkastusta hoitaa yhtiön sisäinen tarkastus
yksikkö, joka raportoi hallituksen puheenjohtajalle ja
toimitusjohtajalle.
Sisäisen tarkastuksen tarkoituksena on analysoida yhtiön toimintaa ja prosesseja sekä sen valvontamekanismien tehokkuutta
ja laatua. Yksikkö auttaa Finnlinesin saavuttamaan tavoitteensa
arvioimalla ja parantamalla sisäisen valvonnan ja hallinnollisten
prosessien tehokkuutta systemaattisen ja kurinalaisen toiminta
tavan avulla. Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on selvittää, ovatko
yhtiön riskienhallinta, sisäiset valvonta- ja hallintoprosessit johdon
suunnitelman ja esityksen mukaisesti riittävät ja toimivat varmistamaan että:
• Riskit tunnistetaan ja hallitaan oikein.
• Eri hallintoryhmien välinen vuorovaikutus toimii tarpeen
mukaan.
• Merkittävä taloudellinen, johtamiseen liittyvä ja operatiivinen
tieto on täsmällistä, luotettavaa ja oikea-aikaista.
• Työntekijöiden toiminta on menettelytapojen, standardien,
toimintatapojen ja voimassa olevien lakien mukaisia.
• Resursseja hankitaan taloudellisesti, käytetään tehokkaasti ja
suojataan riittävästi.
• Ohjelmat ja suunnitelmat toteutetaan asianmukaisesti ja
tavoitteet saavutetaan.
• Laatua ja jatkuvaa parantamista edistetään yhtiön sisäisissä
valvontaprosesseissa.
• Merkittävät yhtiön sisäiseen valvontaan vaikuttavat lain
säädäntöön tai säännöksiin liittyvät asiat tunnistetaan ja
huomioidaan asianmukaisesti.
Sisäisen tarkastuksen päällikkö laatii vuotuisen suunnitelman
käyttäen soveltuvaa riskiperustaista menetelmää ja ottaen huo
mioon potentiaaliset riskit tai johdon määrittämät valvontaan liittyvät asiat. Tarkastusten laajuus tilivuoden aikana suunnitellaan niin,
että se on edustava ja painopiste on liiketoiminta-alueilla, joilla on
suurimmat riskit. Toimitusjohtaja hyväksyy suunnitelman. Sisäinen
tarkastaja suorittaa myös hallituksen puheenjohtajan, toimitus
johtajan tai hallituksen antamia erityistehtäviä.
Sisäinen tarkastaja suorittaa operatiivisten yksiköiden sisäisiä
tarkastuksia operatiivisista yksiköistä riippumattomasti.
Tarkastustyössään sisäinen tarkastaja noudattaa hallinto- ja
ohjausjärjestelmää, eettisiä periaatteita, menettelytapoja ja muita
yhtiön ohjeita sekä sisäisen tarkastuksen ammattimaiselle harjoittamiselle yleisesti hyväksyttyjä standardeja.
Tarkastusraportit lähetetään toimitusjohtajalle, talousja
rahoitusjohtajalle sekä hallituksen puheenjohtajalle.
Toimitusjohtaja ja talousja rahoitusjohtaja pitävät vähintään kerran vuodessa sisäisen tarkastuksen päällikön kanssa suljetun
istunnon, jossa käsitellään suoritettujen tarkastusten tuloksia ja
seuraavan kauden suunnitelmia. Tarpeelliset asiat saatetaan
myös hallituksen tietoon.
RISKIENHALLINTA
Finnlinesin sisäisen valvonnan tarkoituksena on tukea yhtiötä sen
tavoitteiden saavuttamisessa. Tavoitteiden saavuttamiseen liittyvät riskit on tunnistettava ja arvioitava, jotta niitä voidaan hallita.
Riskien tunnistaminen ja arviointi on siten sisäisen valvonnan
edellytys Finnlinesissa.
Sisäiset valvontamekanismit ja -menettelytavat varmistavat
johdolle, että riskienhallintatoimenpiteet toteutetaan suunni
telmien mukaisesti. Tietoisia ja huolellisesti arvioituja riskejä
otetaan valittaessa strategioita, esim. liiketoimintaa laajennettaessa, markkina-asemaa parannettaessa ja uusia liiketoimintoja
luotaessa.
Taloudellisia, operatiivisia ja vahinkoa tai menetyksiä aiheuttavia riskejä vältetään tai rajoitetaan. Toimintojen jatkuvuus varmistetaan turvaamalla kriittiset toiminnot ja keskeiset resurssit.
Kriisinhallinnan, jatkuvuuden varmistamisen ja onnettomuuksien
varalle laaditaan suunnitelmat. Riskienhallintaan liittyvät kulut ja
resurssit ovat suhteessa saavutettaviin hyötyihin.
Finnlinesin hallitus vastaa konsernin yleisen riskitason määrittämisestä ja sen turvaamisesta, että yhtiöllä on riittävät työkalut ja
resurssit riskien hallintaan. Toimitusjohtaja johtoryhmän avustuksella vastaa riskien hallinnan organisoinnista ja turvaamisesta
kaikissa Finnlinesin toiminnoissa.
Yhtiön pääkonttoriin on keskitetty vastuu konsernin käyttöomaisuudesta, investoinneista, rahoituksesta, taloudesta,
henkilöstöhallinnosta, viestinnästä, tietojärjestelmistä ja osto
toiminnoista. Konsernin talousja rahoitusjohtajan (CFO) alaisuudessa toimii talousosasto, jonne on keskitetty koko konsernin
maksuliikenne, ulkoinen laskenta ja sisäinen laskenta. Hallitus
päättää konsernin valuutta- ja korkosuojauksista kullekin
raportointikaudelle ja hyväksyy konsernin ulkopuoliset pitkä
aikaiset lainajärjestelyt.
Konsernin lakiasiain- ja vakuutusyksikön vastuulla ovat käyttöomaisuus ja toiminnan keskeytymisestä aiheutuvat riskit sekä
vakuutusten hallinnointi ja koordinointi. Pääosa konserniin sidotusta pääomasta muodostuu sen laivastosta. Laivat vakuutetaan
aina täyteen arvoon. Luottotappioriskin minimoimiseksi konsernin
asiakkaiden taloudellinen tilanne ja luottokelpoisuus ovat jatkuvassa seurannassa.
>>
FINNLINES 2014 45
H A L L I N T O - J A O H J A U S J Ä R J E S T E L M Ä ( J AT K U U )
Jokaiselle tulosyksikölle on nimetty vastuullinen controller, joka
raportoi asianomaisen yksikön johtajalle ja koko konsernin talousja rahoitusjohtajalle (CFO). Finnlinesin eri yksiköiden johtajat
vastaavat yksiköiden taloudellisesta tuloksesta ja käyttöpääomasta. He asettavat yksiköilleen operatiiviset tavoitteet ja huolehtivat
resurssien tehokkaasta käytöstä sekä toiminnan mittaamisesta ja
kehittämisestä.
Finnlinesin merkittävimmät strategiset,
operatiiviset ja taloudelliset riskit on kuvattu
vuoden 2014 tilinpäätöksen liitetiedoissa
Taloudellisten riskien hallinta.
TALOUDELLISEN RAPORTOINTIPROSESSIN SISÄINEN
VALVONTA
Valvonta on prosessi, joka arvioi Finnlinesin sisäisen valvonta
järjestelmän laatua ja suorituskykyä. Valvontaa suoritetaan sekä
jatkuvasti että erillisten arviointien avulla, joihin kuuluvat sisäiset
tarkastukset, tilintarkastukset ja laatuauditoinnit. Kukin liike
toimintayksikkö vastaa siitä, että asianmukaisia lakeja ja säännöksiä noudatetaan sen vastuualueella.
Sisäinen tarkastustoiminto avustaa toimitusjohtajaa ja hallitusta arvioimaan ja varmistamaan sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan riittävyyttä ja tehokkuutta suorittamalla säännöllisiä tarkastuksia konsernin yksiköissä ja tukitoiminnoissa vuotuisen
suunnitelman mukaan. Finnlinesin tilintarkastaja ja muut tarkastajat, kuten laatuauditoijat, suorittavat yhtiön sisäisen valvonnan
arviointeja.
Yhtiön taloudellista tulosta arvioidaan jokaisessa hallituksen
kokouksessa. Hallitus tarkistaa kaikki osavuosi- ja vuosiraportit
ennen niiden julkaisemista. Riskien arviointiprosessin ja valvontatoiminnan tehokkuutta seurataan jatkuvasti eri tasoilla. Tähän
kuuluu tuloksen arviointi ja vertailu budjettiin ja suunnitelmiin.
Vastuu tehokkaan valvonnan ylläpidosta ja toimivasta riskien
hallintajärjestelmästä sekä taloudellisen raportoinnin sisäisestä
valvonnasta on toimitusjohtajalla. Yhtiön sisäinen valvonta perustuu konsernin rakenteeseen, jossa konsernin toiminnot on jaettu
kahteen segmenttiin ja eri liiketoiminta-alueisiin sekä tukitoimintoihin. Konsernin toiminnot laativat toimintaohjeet, jotka määrittävät
vastuut ja valtuudet sekä käsittävät eri alueiden valvonnan, kuten
talous, kirjanpito ja investoinnit, ostot ja myynti.
46
Yhtiöllä on valvontajärjestelmä. Taloudellisen raportoinnin
sisäiselle valvonnalle on määritelty standardivaatimukset. Johto
odottaa, että kaikki työntekijät noudattavat moraalisesti ja eettisesti korkeita normeja, ja nämä odotukset on viestitetty työn
tekijöille sisäisiä kanavia pitkin.
Konsernin talousyksikkö valvoo, että taloudellisen raportoinnin
prosesseja ja valvontaa noudatetaan. Se seuraa myös ulkoisen ja
sisäisen taloudellisen raportoinnin oikeellisuutta. Tilintarkastajat
vahvistavat vuositilinpäätöksen oikeellisuuden.
Hallitus valvoo lakisääteistä tilintarkastusta ja konsernitilin
tarkastusta, arvioi lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastus
yhteisön riippumattomuutta yhtiöön nähden erityisesti liitännäispalveluiden osalta ja laatii ehdotuksen tilintarkastajien valinnasta.
Hallitus käy vuosittain läpi sisäisen valvonnan ja riskienhallintajärjestelmän pääpiirteiden kuvauksen suhteessa taloudelliseen
raportointiprosessiin, joka sisältyy tähän hallinto- ja
ohjausjärjestelmään.
TIETOHALLINTO
Tehokas sisäinen valvontajärjestelmä vaatii riittävää, oikea-aikaista ja luotettavaa tietoa, jotta johto voi seurata yhtiön tavoitteiden
saavuttamista. Taloudellisen informaation lisäksi tarvitaan myös
ei-taloudellista tietoa, joka liittyy sekä sisäisiin että ulkoisiin tapahtumiin ja toimintoihin. Tietohallinnolla on tärkeä asema Finnlinesin
sisäisessä valvontajärjestelmässä. Tietojärjestelmillä on ratkaiseva merkitys tehokkaan sisäisen valvonnan kannalta, koska useat
valvontatoiminnot perustuvat tietotekniikkaan.
Finnlinesin liiketoimintaprosesseihin sisältyvät valvonta
toiminnot ovat ensiarvoisen tärkeitä yhtiön tehokkaan sisäisen
valvonnan varmistamiseksi. Liiketoimintaprosessien valvonta
toiminnot auttavat turvaamaan, että kaikki Finnlinesin sisäisen
valvonnan tavoitteet ja erityisesti yhtiön toiminnan tehokkuuteen ja
kannattavuuteen sekä maineen ylläpitämiseen liittyvät tavoitteet
saavutetaan. Liiketoimintayksiköt ja tietohallinto vastaavat siitä,
että niiden vastuualueilla määritellyt konsernitason prosessit ja
valvontatoiminnot toteutetaan ja niitä noudatetaan. Mikäli
konsernitason prosesseja ja valvontatoimintoja ei ole, liiketoimintayksiköt ja tietohallinto vastaavat, että tehokkaat liiketoimintaprosessit riittävine valvontatoimintoineen on kuvattu ja toteutettu.
Finnlinesin tietojärjestelmien toimivuus turvataan laajojen ja
huolellisesti laadittujen tietoturvaohjelmien ja varajärjestelmien
avulla.
SISÄPIIRIOHJEET
TILINTARKASTUS
Finnlines noudattaa lakisääteisiä sisäpiirimääräyksiä sekä
NASDAQ OMX Helsinki Oy:n sisäpiiriohjeita julkisille osake
yhtiöille sekä Suomen Finanssivalvonnan määräyksiä ja ohjeita.
Finnlinesin julkiseen sisäpiiriin kuuluvat pysyvästi hallituksen
jäsenet, toimitusjohtaja, johtoryhmän jäsenet ja päävastuullinen
tilintarkastaja. Laajennetun johtoryhmän jäsenet ja muu henkilöstö työtehtäviensä mukaan kuuluvat yhtiön omaan ei-julkiseen
sisäpiiriin.
Merkittävien hankkeiden (esim. yrityskauppojen) osalta laaditaan hankekohtaiset sisäpiiriluettelot, joissa hankkeen suunnitteluun ja valmisteluun osallistuvat henkilöt määritellään hanke
kohtaisiksi sisäpiiriläisiksi. Hankekohtaisen sisäpiiriluettelon
perustamisesta päättää yhtiön toimitusjohtaja.
Yhtiön sisäpiiriläiset eivät saa käydä kauppaa yhtiön osakkeilla
14 päivää (Finnlines suosittelee kuitenkin 30 päivää) ennen osavuosikatsauksen tai vuositilinpäätöksen julkaisemista. Yhtiön
sisäpiirirekisteriä ylläpitää konsernin lakiasiainyksikkö.
Yhtiön ilmoitusvelvollisten pysyvien sisäpiiriläisten sekä näiden
lähipiirin omistustiedot ovat saatavissa Euroclear Finland Oy:n
SIRE-järjestelmästä, jonne on yhteys myös Finnlinesin
internet-sivuilta.
Yhtiöllä on yksi tilintarkastaja, jonka on oltava KHT-yhteisö.
Yhtiökokous nimittää tilintarkastajan tarkastamaan kuluvan tili
vuoden tilit ja toimeksianto päättyy seuraavaan yhtiökokoukseen.
Tilintarkastaja vastaa konsernin ja emoyhtiön tilinpäätöksen ja
kirjanpidon asiakirjojen sekä emoyhtiön hallinnon tarkastuksesta.
Tilinpäätöksen jälkeen tilintarkastaja antaa lakisääteisen tilin
tarkastuskertomuksen yhtiön osakkeenomistajille sekä raportoi
myös säännöllisesti tuloksesta hallitukselle. Yleisten pätevyys
vaatimusten lisäksi tilintarkastajan tulee täyttää myös tietyt lakisääteiset riippumattomuusvaatimukset, mikä takaa riippumattoman ja luotettavan tilintarkastuksen.
TILINTARKASTAJA VUONNA 2014
Vuonna 2014 yhtiökokous valitsi yhtiön tilintarkastajaksi vuodelle
2014 KHT-yhteisö KPMG Oy Ab:n. Päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Pauli Salminen. Päätettiin, että tilintarkastus
palkkio maksetaan laskun mukaan. Vuonna 2014 tilintarkastajille
maksettiin konsernin, emoyhtiön ja tytäryhtiöiden lakisääteisestä
tilintarkastuksesta 205 tuhatta euroa. Samana vuonna maksettiin
77 tuhatta euroa muista asiantuntijapalveluista.
TIEDOTTAMINEN
Tietoa Finnlinesin sisäpiiriläisten omistuksista ja
kaupankäynnistä on yhtiön internet-sivuilla:
www.finnlines.com/yritys >
Hallinto- ja ohjausjärjestelmä >
Sisäpiirirekisteri.
Keskeiset Finnlinesin hallintoa ja johtamista koskevat tiedot
julkaistaan yhtiön internet-sivuilla. Yhtiön kaikki pörssi- ja
lehdistötiedotteet ovat heti julkaisemisen jälkeen nähtävissä
yhtiön internet-sivuilla.
FINNLINES 2014 47
HALLITUS 31.12.2014
JON-AKSEL TORGERSEN
TIINA BÄCKMAN
GIANLUCA GRIMALDI
• Hallituksen puheenjohtaja
• Hallituksen jäsen vuodesta 2012
• Yhtiöstä ja merkittävistä osakkeen
omistajista riippumaton jäsen
• Yhtiöstä riippumaton jäsen
• Syntynyt 1959
• Degree in Economics and Commerce
at the University of Naples, Italy
• Syntynyt 1955
• Syntynyt 1952
• VT, OTK, Lapin Yliopisto
• Master in Business Administration,
University of St. Gallen, Switzerland
• SSAB, Manager, Group Internal Audit,
9/2014-
• Grimaldi Group S.p.A., President
• Astrup Fearnley AS, CEO
Muut tehtävät:
• Rautaruukin Eläkesäätiö, hallituksen
puheenjohtaja, 1/1999-
• Grimaldi Euromed S.p.A., Managing
Director
• Atlantic Container Line AB, Chairman
Muut tehtävät:
• Oulun Puhelin Oyj:n eläkesäätiö,
hallituksen puheenjohtaja , 11/2014-
Muut tehtävät:
• Awilco LNG ASA, Board Member
• I.M. Skaugen ASA, Board member
• Norske Skogindustrier ASA (Norske Skog),
Board Member
• Chairman and Board Member of a number
of private companies
• Finnlines Oyj:n osakkeita: 0 *
DIEGO PACELLA
• Hallituksen varapuheenjohtaja
• Grimaldi Deep Sea S.p.A., President
• Minoan Lines, Greece, Board Member
• Oulu ICT Oy, hallituksen jäsen 6/2014-
• Malta Motorways of the Sea, Board
Member
• Suomen Yhtiöoikeusyhdistys, hallituksen
jäsen 2013-
• Atlantic Container Line AB, Board Member
• Keskuskauppakamarin lakivaliokunta,
jäsen 2004-, varapuheenjohtaja 2011• Suomen listayhtiöiden neuvottelukunnan
jäsen 2008• ESY, Eläkesäätiöyhdistys, hallituksen
jäsen 2002• Finnlines Oyj:n osakkeita: 0 *
• Yhtiöstä riippumaton jäsen
• Antwerp Euro Terminal n.v. – Antwerp
(Belgium), President
• Finnlines Oyj:n osakkeita: 930 000 *
OLAV K. RAKKENES
EMANUELE GRIMALDI
• Syntynyt 1945
• Degree in Mechanics Engineering
at the University of Naples, Italy
• Finnlines Oyj:n toimitusjohtaja
• Master’s Licence, Maritime College of
Tromsø, Norway
• Grimaldi Group S.p.A.,
Managing Director
• Syntynyt 1956
Muut tehtävät:
• Degree in Economics and Commerce,
University of Naples, Italy
• Syntynyt 1960
• Grimaldi Deep Sea S.p.A.,
Managing Director
• Grimaldi Euromed S.p.A.,
Managing Director
• Grimaldi Group, Finance Director
Muut tehtävät:
• General Certificate of Education
(scientific), Military School Nunziatella,
Naples, Italy
• Grimaldi Deep Sea S.p.A.,
Managing Director
• Minoan Lines, Greece, Board Member
• Grimaldi Euromed S.p.A.,
President
• Finance Committee of Confitarma, Member
CHRISTER BACKMAN
• Merkittävistä osakkeenomistajista
riippumaton jäsen
• Grimaldi Group S.p.A.,
Managing Director
• Hellenic Seaways Maritime S.A., Board
Member
• Malta Motorways of the Sea Ltd, Board
Member
• Through Transport Mutual Club, Board
Member
Muut tehtävät:
• Minoan Lines, Greece, President
• Malta Motorways of the Sea Ltd, President
• European Community Shipowners'
Associations, Past President and Board
Member
• President of Italian Shipowner Association
• Finnlines Oyj:n osakkeita: 1 000 000 *
• Syntynyt 1945
• VTM, Åbo Akademi
48
* Osakkeiden lukumäärä 31.12.2014.
Lisätietoa hallituksen jäsenistä
www.finnlines.com.
JOHTORYHMÄ 31.12.2014
EMANUELE GRIMALDI
STAFFAN HERLIN
ANTONIO RAIMO
• Finnlines Oyj:n toimitusjohtaja
(President and CEO)
• Head of Group Marketing, Sales and
Customer Service
• Line Manager FinnLink, NordöLink &
Russia
• Line Manager Germany, North Sea ro-ro
• Syntynyt 1975
• Syntynyt 1956
• Syntynyt 1958
• Degree in Economics and Commerce,
University of Naples, Italy
•KTM
• M.Sc. (Banking and Economics),
Master in Business Administration
MIKAEL LINDHOLM
KIELO VESIKKO
• Head of Ship Management
• Head of Passenger Services
• Syntynyt 1958
• Line Manager HansaLink &
Hanko–Rostock
• General Certificate of Education
(scientific), Military School Nunziatella,
Naples, Italy
• Finnlines Oyj:n osakkeita: 1 000 000 *
• Merikapteeni, Business management
education
THOMAS DOEPEL
• Head of Group Purchasing
• Syntynyt 1974
• Syntynyt 1957
•Diplomikielenkääntäjä
• KTM, Merikapteeni
TOM PIPPINGSKÖLD
• Talous- ja rahoitusjohtaja (CFO)
TAPANI VOIONMAA
• Syntynyt 1960
• Group General Counsel
• Luonnontieteiden kandidaatti, MBA
• Syntynyt 1951
• Merikapteeni, Oikeustieteen kandidaatti,
Pg Dipl
LAAJENNETTU JOHTORYHMÄ 31.12.2014
(EDELLÄMAINITTUJEN LISÄKSI)
UWE BAKOSCH ,
Managing Director Finnlines Deutschland GmbH
RAUHA BATO-LIUKKONEN ,
DOMENICO FERRAIUOLO,
CLAUS HØGH ,
Head of Group HR
Head of Port Operations
Line Manager, Scandinavia ro-ro
WOJCIECH KEPCZYNSKI ,
KIMMO KOSTIA ,
Head of Group IT, Hardware
SANTERI LAAKSO,
Head of Financial Department
BLASCO MAJORANA ,
TORSTI MUURI ,
Line Manager, Poland
Traffic Manager, North Sea
Traffic Manager, Baltic Sea
SANNA SIMPANEN-MÄENPÄÄ ,
KRISTIINA UPPALA ,
VESA VÄHÄMAA ,
Group Business Controller, on vanhempainvapaalla.
Head of Customer Service, Passenger Services, 12.1.2015 alkaen
Head of Group IT, Software
* Osakkeiden lukumäärä 31.12.2014.
Lisätietoa johtoryhmän jäsenistä
www.finnlines.com.
FINNLINES 2014 49
UUSI, TEHOKAS JA
NYKYAIKAINEN LAIVASTO
FINNLINESIN LAIVASTO 31.12.2014
ROPAX-ALUKSET
FINNMAID * (2006)
FINNSTAR * (2006)
FINNLADY * (2007)
NORDLINK * (2007)
Pituus, m Leveys (mallattu), m DWT, tonnia GT, tonnia Kaistametriä Matkustajia Nopeus, solmua Jääluokka 218,8
30,5
9 650
45 923
4 200
554
25
1A Super
FINNCLIPPER (1999)
FINNEAGLE (1999)
FINNFELLOW (2000)
Pituus, m
188,3
Leveys (mallattu), m 29,5
DWT, tonnia 7 836 / 8 383 / 7 800
GT, tonnia 33 958 / 29 841 / 33 724
Kaistametriä
3 079 / 2 459 / 2 918
Matkustajia 440
Nopeus, solmua 22
Jääluokka 1A
FINNPARTNER (1995 / 2007)
FINNTRADER (1995 / 2007)
Pituus, m Leveys (mallattu), m DWT, tonnia GT, tonnia Kaistametriä Matkustajia Nopeus, solmua
Jääluokka 50
183,0
28,7
8 865
33 313
3 050
270
21
1A Super
RORO-ALUKSET
FINNBREEZE * (2011)
FINNSEA * (2011)
FINNSKY * (2012)
FINNSUN * (2012)
FINNTIDE * (2012)
FINNWAVE * (2012)
Pituus, m Leveys (mallattu), m DWT, tonnia
GT, tonnia Kaistametriä Nopeus, solmua Jääluokka 188,4
26,5
11 000
28 002
3 326
21
1A
FINNMILL * (2002 / 2009)
FINNPULP * (2002 / 2009)
26,5
11 746
25 732
3 276
20
1A
FINNKRAFT * (2000)
FINNHAWK * (2001)
20,6
8 731
11 671
1 853
20
1A Super
MUUT OMISTETUT ALUKSET
Finnsailor (ulosrahdattu)
GT / KaistametriäValmistumisvuosi
20 921 / 1 350
1987 / 1996
RAHDATUT
*P
akokaasupesuri, asennukset aloitettu
vuoden 2014 lopussa.
DWT: Deadweight Tonnage
GT: Gross Tonnage
Baltica Misana
Misida
GT / KaistametriäValmistumisvuosi
21 224 / 2 170
15 586 / 2 155
15 586 / 2 155
1990
2007
2007
FINNLINES 2014 51
TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE
TULOSJULKISTUSAIKATAULU JA KESKEISET
TAPAHTUMAT VUONNA 2015
Yhtiökokouksen täsmäytyspäivä: 31.3.2015
Ilmoittautuminen yhtiökokoukseen päättyy: 9.4.2015
Varsinainen yhtiökokous: 14.4.2015
OSAVUOSIKATSAUKSET
Finnlinesin osavuosikatsaukset julkaistaan vuonna 2015
seuraavasti:
• tammi–maaliskuu: 13.5.2015
• tammi–kesäkuu: 29.7.2015
• tammi–syyskuu: 12.11.2015
teella hänellä olisi oikeus olla merkittynä osakasluetteloon
täsmäytyspäivänä. Osallistuminen edellyttää lisäksi, että hallintarekisteröityjen osakkeiden omistaja on näiden osakkeiden nojalla
merkitty Euroclear Finland Oy:n pitämään tilapäiseen osakas
luetteloon viimeistään 9.4.2015 klo 10:00 (Suomen aikaa) mennessä. Hallintarekisteriin merkittyjen osakkeiden osalta tämä
katsotaan ilmoittautumiseksi yhtiökokoukseen.
OSOITTEENMUUTOKSET
Osakkeenomistajien osoitteenmuutokset pyydämme ystävällisesti
ilmoittamaan siihen pankkiin, jossa osakkeenomistajalla on
arvo-osuustili.
ILMOITTAUTUMINEN VARSINAISEEN YHTIÖKOKOUKSEEN
TALOUDELLISET JULKAISUT
Finnlines Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään 14.4.2015
klo 13 Havis Business Centerissä, Unioninkatu 22, 00130
Helsinki. Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on viimeistään 31.3.2015 merkitty osakkeenomistajaksi
Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon.
Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua kokoukseen, on
ilmoittauduttava viimeistään 9.4.2015 klo 16:00 mennessä joko
kirjallisesti osoitteeseen: Finnlines Oyj, Osakerekisteri, PL 197,
00181 Helsinki, puhelimitse numeroon 050 565 4306, sähkö
postilla osoitteeseen: [email protected] tai faksilla numeroon
010 343 5322.
Hallintarekisteröityjen osakkeiden omistajalla on oikeus osallistua yhtiökokoukseen niiden osakkeiden nojalla, joiden perus-
Osavuosikatsaukset ja muut taloudelliset tiedotteet julkaistaan
suomeksi ja englanniksi. Vuosikertomus, tilinpäätös, osavuosikatsaukset ja muut keskeiset tiedotteet julkaistaan myös yhtiön internet-sivuilla osoitteessa www.finnlines.com.
JULKAISUJA VOI TILATA OSOITTEESTA:
Finnlines Oyj, Konserniviestintä
PL 197, 00181 Helsinki
puhelin: 010 343 50
faksi: 010 343 5200
sähköposti: [email protected]
YHTEYSTIEDOT
FINNLINES OYJ
FINNLINES DANMARK A/S
REDERI AB NORDÖ-LINK
Komentosilta 1
00980 Helsinki
PL 197
00181 Helsinki
puh. 010 343 50
faksi 010 343 5200
www.finnlines.com
Multivej 16
8000 Aarhus C, Denmark
puh. +45 (0)86 206 650
faksi +45 (0)85 206 659
Lappögatan 3B
21124 Malmö, Sweden
P.O. Box 106
20121 Malmö, Sweden
puh. +46 (0)40 176 800
faksi +46 (0)40 176 801
FINNLINES DEUTSCHLAND GMBH
Einsiedelstraße 43–45
23554 Lübeck, Germany
P.O. Box 102222
23527 Lübeck, Germany
puh. +49 (0)451 1507 0
faksi +49 (0)451 1507 222
FINNLINES BELGIUM N.V.
Blikken – Haven 1333
9130 Verrebroek, Belgium
puh. +32 (0)3 570 9530
faksi +32 (0)3 570 9550
52
FINNLINES POLSKA CO. LTD.
1 C Solidarnosci Av.
81336 Gdynia, Poland
puh. +48 (0)58 627 4239
faksi +48 (0)58 627 4249
FINNLINES UK LTD.
Finhumber House
Queen Elizabeth Dock
Hedon Road
Hull HU9 5PB, Great Britain
puh. +44 (0)1482 377 655
faksi +44 (0)1482 787 229
FINNSTEVE OY AB
Komentosilta 1
00980 Helsinki
PL 225
00181 Helsinki
puh. 010 565 60
faksi 09 685 7253
GRIMALDI-KONSERNI
Grimaldi-konserni on erikoistunut roro-, autojenkuljetus- ja lauttaliikenteeseen, joista sillä on pitkä, aina vuoteen 1947 asti ulottuva
kokemus. Yhtiö tuottaa integroituja logistiikkapalveluja, jotka liittyvät osana maailman suurimmille ajoneuvojen valmistajille tarjottuihin merikuljetuksiin. Napolilaisen Grimaldi-konsernin meri
kuljetuspalveluihin kuuluvat myös kontti- ja yksikkölastikuljetukset
sekä matkustajaliikenne. Niitä hoidetaan nykyaikaisella yli 100
alusta käsittävällä laivastolla, johon kuuluu roro-monitoimialuksia,
autonkuljetuslaivoja sekä lauttoja. Kaikista aluksista 32 on rakennettu viimeisten viiden vuoden aikana.
Grimaldi-konserni aloitti ajoneuvojen merikuljetukset vuonna
1969, jolloin se käynnisti säännöllisen liikenteen Italian ja
Englannin välillä. Konserni saavutti nopeasti muidenkin suurten
autovalmistajien luottamuksen niiden valitessa Grimaldin alukset
kuljettamaan tuotantoaan Pohjois-Euroopasta Välimeren maihin.
Vuosien mittaan konserni kehittyi nopeasti ja nykyisin sen laivat
käyvät yli 120 satamassa 47 maassa Välimerellä, PohjoisEuroopassa, Länsi-Afrikassa sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikassa.
Maa- ja merihenkilöstöä on lähes 10 000 henkeä.
Grimaldi-konserniin kuuluu seitsemän suurta varustamoa, mm.
Atlantic Container Line (ACL), Malta Motorways of the Sea
(MMS), Finnlines ja Minoan Lines. Grimaldi-konserni on 79,96
prosentin (31.12.2014) osuudellaan suurin omistaja suomalaisessa Finnlines-varustamossa, joka harjoittaa ropax- ja roro-liikennettä Itämerellä ja Pohjois-Euroopassa. Lisäksi Grimaldi-konserni
omistaa 90 prosenttia kreikkalaisesta Minoan Lines -lautta
yhtiöstä, joka harjoittaa ropax-liikennettä Italian ja Kreikan sekä
Pireuksen ja Kreetan välillä.
Viime aikoina Grimaldi-konserni on kehittynyt myös yhdistettyjä kuljetuksia hoitavaksi operaattoriksi, joka tarjoaa ovelta ovelle
-logistiikkapalveluja. Tätä varten sillä on nykyisin yhdessä strategisten kumppaneiden kanssa autoja konttiterminaaleja (yhteensä yli 4,5 miljoonaa m2) Välimeren, Pohjois-Euroopan ja LänsiAfrikan satamissa sekä autojen ja konttien kuljetuksia hoitavia
kuljetusyrityksiä.
Grimaldi-konserni viime vuosina on panostanut myös Merten
Moottoriteiden (Motorways of the Sea) kehittämiseen Välimerellä
asettamalla liikenteeseen uusia ja nykyaikaisia ropax-aluksia. Tällä
hetkellä sen perävaunuja, autoja ja matkustajia kuljettavien alusten reittiverkostoon kuuluu Italia, Espanja, Malta, Tunisia,
Marokko, Libya, Montenegro ja Kreikka.
Kansainvälinen asiakaskunta, johon kuuluu mm. General
Motors, Fiat Auto, Ford ja Land Rover, arvostaa suuresti
Grimaldi-konsernin tarjoamia korkealuokkaisia palveluja.
Grimaldi-konserni on ensimmäinen italialainen laivayhtiö, jolle
on myönnetty SMS, ISO 9001 and ISO 14001 turvallisuus-, laatu- ja ympäristösertifikaatit. Lisäksi Grimaldi-konserni on ensimmäinen italialainen laivayhtiö, joka palkitaan Authorized Economic
Operator – Complete (AEO-F) -arvolla.
Kuvat:
Kimmo Brandt, Tasha Doremus, Horst-Dieter Foerster, Soile Kallio, Seppo Kaksonen, Christiane Schröder / Wolfgang Reiher,
Eeva Sumiloff, Jarmo Teinilä, Finnlines-valokuvakilpailun satoa ja Finnlines arkisto.
Finnlines Oyj
Komentosilta 1
00980 Helsinki
PL 197, 00181 HELSINKI
puhelin 010 343 50, faksi 010 343 5200
www.finnlines.com

Finnlines Vuosikertomus 2014

Transcription

Similar documents

Lisätietoja ja varaukset Reittihinnat SUOMI SAKSA

Finnlines Tilinpäätös 2014

Hyvä tietää ja ajo-ohjeet

Arto Tenhula pitää huolta, että sisäinen tarkastus liikkuu ketterästi

Vuosikertomus - Pellon Sähkö Oy

PDF-muodossa olevasta ohjeesta

lue koko tarina (pdf)

Vuosikertomus 2013 - Jyväskylän Vuokra

2013 KONSERNIkatsaus