Finnlines Tilinpäätös 2014

Transcription

TILINPÄÄTÖS
2014
SISÄLLYS
Hallituksen toimintakertomus
Konsernin laaja tuloslaskelma, IFRS
Konsernitase, IFRS
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista, IFRS
Konsernin rahavirtalaskelma, IFRS
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Perustiedot yrityksestä
2. Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet
3. Segmentti-informaatio
4. Yhteiset toiminnot
5. Myytävänä olevaksi luokitellut pitkäaikaiset omaisuuserät
6. Hankitut liiketoiminnot
7. Liikevaihto
8. Liiketoiminnan muut tuotot
9. Materiaalit ja palvelut
10. Henkilöstökulut
11. Poistot ja arvonalentumiset
12. Liiketoiminnan muut kulut
13. Rahoitustuotot ja -kulut
14. Tuloverot
15. Osakekohtainen tulos
16. Osingot
17. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
18. Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet
19. Tytäryhtiöt
20. Sijoitukset osakkuusyrityksiin
21. Muut rahoitusvarat
22. Pitkäaikaiset saamiset
23. Laskennalliset verosaamiset ja -velat
24. Vaihto-omaisuus
25. Lyhytaikaiset saamiset
26. Rahavarat
27. Osakepääoma ja muut rahastot
28. Varaukset
29. Korolliset velat
30. Ostovelat ja muut velat
31. Liiketoiminnan rahavirtojen oikaisut
32. Eläkevelvoitteet
33. Taloudellisten riskien hallinta
34. Ehdolliset varat ja velat sekä annetut sitoumukset
3
6
7
8
9
10
10
10
15
17
17
17
17
18
18
18
18
19
19
20
20
20
21
22
24
24
24
24
24
26
26
27
27
28
29
31
31
32
36
38
35. Lähipiiritapahtumat
36. Tytäryhtiöt 31.12.2014
37. Osakkeet ja osakkeenomistajat
38. Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat
Viiden vuoden lukusarjat
Tunnuslukujen laskentakaavat, IFRS
Neljännesvuosiluvut, IFRS
Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS
Emoyhtiön tase, FAS
Emoyhtiön rahoituslaskelma, FAS
Emoyhtiön tilinpäätösperiaatteet 2014
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot
1. Liikevaihto
2. Liiketoiminnan muut tuotot
3. Materiaalit ja palvelut
4. Henkilöstö ja henkilöstökulut
5. Poistot ja arvonalentumiset
6. Liiketoiminnan muut kulut
7. Rahoitustuotot ja -kulut
8. Välittömät verot
9. Laskennallisten verovelkojen muutos
10. Aineettomat hyödykkeet
11. Aineelliset hyödykkeet
12. Sijoitukset
13. Vaihto-omaisuus
14. Pitkäaikaiset saamiset
15. Lyhytaikaiset saamiset
16. Oma pääoma
17. Tilinpäätössiirtojen kertymä
18. Pakolliset varaukset
19. Laskennalliset verovelat
20. Korollinen pitkäaikainen vieras pääoma
21. Lyhytaikainen vieras pääoma
Annetut vakuudet ja vastuusitoumukset
Emoyhtiön omistamat yhtiöt
Hallituksen ehdotus jakokelpoisten varojen käytöstä ja
hallituksen toimintakertomuksen sekä
tilinpäätöksen allekirjoitus
Emoyhtiön kirjanpitokirjat, tositelajit ja säilytystapa
Tilintarkastuskertomus
40
42
42
43
44
45
46
47
48
49
50
51
51
51
51
51
52
52
53
54
54
54
54
55
55
55
56
57
57
57
58
58
59
60
61
62
63
64
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
FINNLINESIN LIIKETOIMINTA
Finnlines on Itämeren suurin varustamo roro- ja ropax-volyymit
yhteenlaskettuna (lähde: Baltic Transportation Journal). Yhtiön
matkustaja-rahtilaivat tarjoavat palveluja Suomesta Saksaan ja
Ahvenanmaan kautta Ruotsiin, Ruotsista Saksaan ja Saksasta
Venäjälle. Finnlinesin roro-laivat liikennöivät Itämerellä ja
Pohjanmerellä. Yhtiöllä on tytäryhtiöt Saksassa, Belgiassa, IsoBritanniassa, Ruotsissa, Tanskassa ja Puolassa, jotka toimivat
myös myyntikonttoreina. Merikuljetusten lisäksi yhtiö tarjoaa
satamapalveluja Helsingin ja Turun satamissa.
KONSERNIRAKENNE
Finnlines Oyj on Suomessa listattu pörssiyhtiö.
Raportointikauden lopussa konserniin kuului emoyhtiö ja 24
tytäryhtiötä.
Finnlines on osa italialaista Grimaldi-konsernia, joka on
maailmanlaajuinen logistiikkakonserni ja se on erikoistunut
autojen, roro-lastin, konttien ja matkustajien merikuljetuksiin.
Grimaldi-konserniin kuuluu seitsemän varustamoa, mm.
Finnlines, Atlantic Container Line (ACL), Malta Motorways of the
Sea (MMS) ja Minoan Lines. Noin 100 alusta käsittävällä
laivastollaan konserni tarjoaa merikuljetuspalveluita roro-lastille ja
konteille Pohjois-Euroopan, Välimeren, Itämeren, Länsi-Afrikan,
Pohjois- ja Etelä-Amerikan välillä. Se tarjoaa myös
matkustajaliikenteen palveluita Välimerellä ja Itämerellä.
Grimaldi-konserni on 79,96 prosentin (31.12.2014) osuudellaan
Finnlines Oyj:n suurin omistaja.
TALOUDELLINEN TULOS
Finnlines-konsernin liikevaihto oli 532,9 (563,6) miljoonaa euroa
vuonna 2014, jossa on vähennystä 5,4 prosenttia edellisvuoteen
verrattuna. Varustamotoiminta ja merikuljetuspalvelujen
liikevaihto oli 517,4 (538,6) miljoonaa euroa ja Satamatoimintojen
liikevaihto oli 36,9 (50,1) miljoonaa euroa. Varustamotoiminta ja
merikuljetukset -segmentin liikevaihto pieneni alemman
polttoainelisän ja laivojen myynnistä johtuvien alentuneiden
vuokratuottojen johdosta. Satamatoimintojen liikevaihto pieneni
uudelleenjärjestelyjen seurauksena. Segmenttien välinen
sisäinen liikevaihto oli 21,3 (25,1) miljoonaa euroa.
Tulos ennen korkoja, veroja, poistoja ja arvonalentumisia
(EBITDA) oli 115,4 (83,7) miljoonaa euroa, jossa on lisäystä 37,9
prosenttia.
Tulos ennen korkoja ja veroja (EBIT) oli 58,6 (18,1) miljoonaa
euroa. Operatiivisen toiminnan tehostaminen polttoaineen
kulutuksen pienentymisen ja alusten kapasiteetin käyttöasteen
parantumisen sekä kulujen alentaminen useilla eri osa-alueilla
vaikutti edelleen positiivisesti konsernin kannattavuuteen.
Nettorahoituskulut alenivat ja olivat -21,9 (-24,8) miljoonaa euroa.
Rahoitustuotot olivat 0,5 (0,5) miljoonaa euroa ja rahoituskulut
-22,4 (-25,3) miljoonaa euroa. Tulos ennen veroja (EBT) parani
43,4 miljoonaa euroa ja oli 36.6 (-6.7) miljoonaa euroa. Edellä
mainittu operatiivisen toiminnan lisääntynyt tehokkuus sekä
nettorahoituskulujen aleneminen ja ennen kaikkea ylikapasiteetin
purkaminen kolmen aluksen myynnillä vuoden 2013 lopussa
sekä kahden aluksen myynnillä vuoden 2014 viimeisen
neljänneksen aikana, mikä mahdollisti tonniston paremman
optimoinnin johtaen konsernin raportointikauden tuloksen 37,1
miljoonan euron paranemiseen. Raportointikauden tulos oli 41,7
(6,0) miljoonaa euroa ja tulos osakkeelta (EPS) oli 0,81 (0,12)
euroa.
YLEINEN MARKKINAKEHITYS
Liikenneviraston tilastojen mukaan tammi-joulukuussa Suomeen
meritse kontti-, rekka- ja perävaunuyksiköissä kuljetetut
lastimäärät (tonneissa mitattuna) pysyivät edellisvuoden tasolla,
mutta Suomesta ulkomaille meritse em. yksiköissä kuljetetut
lastimäärät kasvoivat 3 prosenttia vastaavaan ajanjaksoon
verrattuna. Saman jakson aikana yksityinen ja rahtiin liittyvä
matkustajaliikenne Suomen ja Ruotsin välillä supistui 3 prosenttia
vuodesta 2013. Suomen ja Saksan välillä vastaava liikenne
supistui 10 prosenttia (Liikennevirasto).
Tärkeimmät liiketoimintaa ja osaketta koskevat avainluvut on
esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa Viiden vuoden
lukusarjat sivulla 44.
FINNLINESIN LIIKENNE
Finnlines Oyj osti tytäryhtiöltään Finnlines Deutschland GmbH:lta
MS Transrussia -nimisen aluksen tammikuun 2014 lopussa,
jolloin alus sai nimen MS Finnhansa. Alus purjehti Suomen lipun
alla ja jatkoi liikennöintiä Helsinki–Rostock-reitillä syyskuun
loppuun saakka, jolloin MS Finnkraft korvasi MS Finnhansan.
Vuoden 2014 viimeisellä neljänneksellä Finnlines myi MS
Finnhansan Grimaldi-konsernille 30 miljoonalla eurolla.
TASE, RAHOITUS JA RAHAVIRTA
Korollinen velka, ilman rahoitusleasingvelkoja 19,6 (21,1)
miljoonaa euroa, aleni merkittävästi 118,9 miljoonalla eurolla ja
oli 552,5 (671,3) miljoonaa euroa. Taseesta laskettu
omavaraisuusaste parani 41,7 (35,7) prosenttiin ja
velkaantumisaste (gearing) aleni 113,0 (149,1) prosenttiin.
Alusvuokravastuut laskivat 13,2 miljoonaa euroa 11,4 miljoonaan
euroon vuoden 2013 joulukuun loppuun verrattuna.
Kesäkuussa Finnlines kaksinkertaisti Ahvenanmaan Långnäskäyntien määrän kesän ajaksi.
Konsernin maksuvalmius vahvistui ja kauden lopussa rahavarat
yhdessä myönnettyjen, käyttämättömien luottolimiittien kanssa
paranivat 57,2 miljoonaa euroa ja olivat yhteensä 123,1 (65,9)
miljoonaa euroa.
Elokuussa Finnlines avasi uudelleen viikottaisen yhteyden
Kotkasta ja Helsingistä Tilburyyn, Iso-Britanniaan. Laiva palaa
Amsterdamin ja Antwerpenin kautta takaisin Helsinkiin, josta on
myös yhteys Pietariin.
Lokakuussa Finnlines laajensi Pohjanmeren liikenteen
palvelemaa aluetta lisäämällä käyntisatamiin Viron Paldiskin,
johon liikennöidään kerran viikossa. Paldiskin satamasta on
erittäin hyvät rautatieyhteydet Keski-Aasiaan ja Siperiaan.
Raportointikauden aikana Finnlinesilla oli keskimäärin 24 (24
vuonna 2013) alusta omassa liikenteessään.
Tammi-joulukuun aikana kuljetettiin yhteensä noin 638 (632
vuonna 2013) tuhatta lastiyksikköä, 99 (66) tuhatta henkilöautoa
(ei sisällä matkustajien autoja) sekä lisäksi 2 388 (2 248) tuhatta
tonnia rahtia, jota ei voida määritellä yksiköissä. Lisäksi
kuljetettiin noin 561 (556) tuhatta yksityistä ja rahtiin liittyvää
matkustajaa.
Liiketoiminnan nettorahavirta parani merkittävästi ja oli 82,1
(48,2) miljoonaa euroa ennen investointeja.
Vuoden viimeisellä neljänneksellä Finnlines myi kaksi alusta, MS
Finnhansan Grimaldi-konsernille ja MS Finnarrowin konsernin
ulkopuolelle, yhteishintaan 62,5 miljoonaa euroa.
INVESTOINNIT
Konsernin bruttoinvestoinnit olivat raportointikauden aikana 36,6
(10,1) miljoonaa euroa sisältäen aineettomat ja aineelliset
hyödykkeet. Poistot alenivat ja olivat yhteensä 56,8 (65,6)
miljoonaa euroa. Investoinnit sisältävät normaaleja
käyttöomaisuuden korvausinvestointeja, pakokaasupesuri- ja
propulsiojärjestelmien ennakkomaksuja sekä alusten
telakointikuluja.
Uudet, entistä tiukemmat ympäristövaatimukset
rikkipitoisuusrajojen suhteen astuivat voimaan 1.1.2015 ja tämän
johdosta Finnlines tilasi pakokaasupesurijärjestelmät ("pesurit")
kuuteen viimeisimpään 2011-2012 rakennettuun roro-
FINNLINES OYJ Tilinpäätös 2014
(luvut tuhansina euroina, ellei muuta ilmoitettu)
3
alukseensa, neljään 2006-2007 rakennettuun Star-luokan ropaxalukseensa ja neljään 2000-2002 rakennettuun roro-alukseensa.
Nämä investoinnit ovat osa vuoden 2014 65 miljoonan euron
investointiohjelmaa. Pesureiden asennukset aloitettiin vuoden
2014 lopussa ja niiden on suunniteltu valmistuvan keväällä 2015.
Näiden asennuksien ansiosta alukset täyttävät kaikki uudet
ympäristövaatimukset. Finnlines tilasi myös propulsiojärjestelmän
uudistuksen neljään Star-luokan ropax-alukseensa ja kahteen
roro-alukseensa. Nämä muutosprojektit aloitettiin myös
vuodenvaihteessa. Uusi järjestelmä parantaa tuntuvasti aluksen
suhteellista propulsiohyötysuhdetta ja siten vähentää alusten
polttoaineen kulutusta.
HENKILÖSTÖ
Konsernin palveluksessa oli raportointikauden aikana
keskimäärin 1 701 (1 861) henkilöä, joista maahenkilöstöön
kuului 759 (918) henkilöä ja merihenkilöstöön 942 (943)
työntekijää. Henkilöstömäärä raportointikauden lopussa oli
yhteensä 1 635 (1 806), josta maahenkilöstöä 716 (898) ja
merihenkilöstöä 919 (908).
Maahenkilöstön keskimääräisen henkilömäärän lasku johtuu
pääsääntöisesti satamatoiminnoissa tapahtuneista
irtisanomisista. Finnsteve-yhtiöissä Containersteve Oy Ab:ssa
tammikuussa 2014 aloitetut Kotkan satamatoimintoja koskevat
yhteistoimintaneuvottelut päättyivät kaikkien Containersteve Oy
Ab:n Kotkan toimipisteen 36 työntekijän irtisanomiseen.
Konsernin henkilöstökulut olivat raportointikauden aikana 88,4
(102,6) miljoonaa euroa mukaan lukien sosiaalikulut.
TUTKIMUS JA KEHITYS
Finnlinesin tutkimus- ja kehitystoiminnan tavoitteena on löytää ja
ottaa käyttöön uusia käytännön malleja ja toimintatapoja, joiden
avulla yhtiö pystyy vastaamaan asiakkaidensa tarpeisiin entistä
kestävämmällä ja kustannustehokkaammalla tavalla. Vuonna
2014 painopiste oli laivojen ympäristöinvestoinneissa.
Vuoden 2015 alusta voimaan astuneen EU:n rikkidirektiivin ja
MARPOL-yleissopimuksen vaatimusten täyttämiseksi
kustannustehokkaasti aloitettiin vuoden 2014 aikana
pakokaasupesureiden asennus laivoihin. Osaan laivoista
asennettiin myös uudet potkurit, jotka mahdollistavat
energiankulutuksen vähentämisen. Asennustyöt jatkuvat vuoden
2015 puolella.
Yhtiö kehittää aktiivisesti lastinkäsittelymenetelmien turvallisuutta.
Vuoden 2014 aikana yhtiö teetti ulkopuolisella tutkijalla laajan
selvityksen lastikäsittelyn kehityskohteiden kartoittamiseksi.
Selvityksen pohjalta aloitettiin korjaavien toimenpiteiden toteutus.
Yhtiö jatkoi vuonna 2014 lastiliikenteen operatiivisten ITjärjestelmien uudistustyötä. Tavoitteena on yhtenäistää
järjestelmiä Finnlines-konsernin sisällä ja koko Grimaldikonsernin verkoston piirissä. Järjestelmän käyttöönotto eri
liikenteisiin jatkuu vuoden 2015 aikana.
FINNLINESIN OSAKE
Yhtiön rekisteröity osakepääoma 31.12.2014 oli 103 006 282
euroa, joka jakaantui 51 503 141 osakkeeseen.
Raportointikauden aikana yhtiön osakkeita vaihdettiin NASDAQ
OMX Helsinki Oy:ssä yhteensä 5,1 (2,2) miljoonaa kappaletta.
Yhtiön koko osakekannan markkina-arvo 31.12.2014 yli
kaksinkertaistui edellisvuoteen verrattuna, ja oli 824,1 (386,3)
miljoonaa euroa. Osakekohtainen tulos (EPS) oli 0,81 (0,12)
euroa. Oma pääoma per osake oli 9,78 (8,98) euroa. Grimaldikonsernin omistus Finnlinesin osakkeista ja äänivallasta oli
raportointikauden lopussa 79,96 prosenttia.
Osakkeita, osakkeenomistajia ja johdon omistuksia on käsitelty
tarkemmin konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 37. Osakkeet ja
osakkeenomistajat.
YHTIÖKOKOUKSEN TEKEMÄT PÄÄTÖKSET
Finnlines Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin Helsingissä
8.4.2014. Kokous hyväksyi vuoden 2013 tilinpäätöksen,
toimintakertomuksen ja tilintarkastuskertomuksen ja myönsi
vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle.
Yhtiökokous hyväksyi hallituksen ehdotuksen, ettei vuodelta 2013
makseta osinkoa.
4
Hallituksen jäsenten lukumääräksi päätettiin seitsemän. Kaikki
hallituksen nykyiset jäsenet Christer Backman, Tiina Bäckman,
Emanuele Grimaldi, Gianluca Grimaldi, Diego Pacella, Olav K.
Rakkenes ja Jon-Aksel Torgersen valittiin uudelleen. Hallituksen
palkkiot päätettiin maksaa seuraavasti: puheenjohtajalle 50 000
euroa vuodessa, varapuheenjohtajalle 40 000 euroa vuodessa ja
jäsenelle 30 000 euroa vuodessa.
Tilintarkastajaksi vuodelle 2014 valittiin KPMG Oy Ab. Päätettiin
myös, että tilintarkastajalle maksetaan palkkio tilintarkastajan
laskun mukaan.
Yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen yhdessä tai
useammassa erässä päättämään osakeannista. Hallitus voi
valtuutuksen nojalla yhdessä tai useammassa erässä päättää
uusien osakkeiden antamisesta siten, että valtuutuksen
perusteella annettavien osakkeiden kokonaismäärä on enintään
10 000 000 osaketta. Hallitus päättää kaikista
osakeantivaltuutuksen ehdoista. Valtuutus sisältää oikeuden
antaa osakkeita osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta
poiketen (suunnattu osakeanti). Valtuutus on voimassa
seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen asti. Valtuutus korvaa
yhtiökokouksen 16.4.2013 antaman osakeantivaltuutuksen.
RISKIT JA RISKIEN HALLINTA
Konsernin liiketoiminnan riskit liittyvät markkinoilla olevan
tonniston kapasiteettiin, vastapuoliin, tavaroiden vienti- ja
tuontinäkymiin ja liiketoimintaympäristön muutoksiin.
Ylikapasiteetin riski pienenee toisaalta ikääntyvän tonniston
romutusten myötä, ja toisaalta kiristyneiden
rikkidirektiivivaatimusten johdosta. Finnlines liikennöi pääasiassa
erityisvalvonta-alueilla, jossa päästörajat ovat tiukemmat kuin
maailmanlaajuisesti. Raskaan polttoöljyn rikkipitoisuusraja laski
0,10 prosenttiin 1.1.2015 MARPOL-yleissopimuksen mukaisesti.
Tämä kasvattaa kustannuksia merikuljetusmarkkinoilla. Mutta
ottaen huomioon, että Finnlinesilla on yksi Pohjois-Euroopan
nuorimmista ja suurimmista laivastoista ja että yhtiö investoi
polttoainejärjestelmän ja energiatehokkuuden kehittämiseen, sillä
on erittäin hyvät mahdollisuudet pienentää riskiä merkittävästi.
Ulkomaankaupan vaihteluiden vaikutusta pienentää yhtiön
toiminnan ulottuminen usealle eri maantieteelliselle alueelle,
jolloin jonkun maan hidasta kasvua kompensoi toisen maan
talouden nopeampi elpyminen. Finnlines seuraa jatkuvasti
asiakkaittensa ja toimittajiensa vakavaraisuutta ja
maksukäyttäytymistä. Tällä hetkellä vastapuoliin liittyviä
välittömiä riskejä ei ole havaittavissa, mutta yhtiö seuraa
vastapuoliensa taloudellista asemaa. Finnlines ylläpitää riittäviä
luottolimiittejä maksuvalmiuden varmistamiseksi nykyisessä
liiketoimintaympäristössä.
Yksityiskohtaisempaa tietoa Finnlinesin taloudellisista riskeistä
löytyy konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 33. Taloudellisten
riskien hallinta. Yhtiön riskienhallinnan menettelytapoja esitellään
laajemmin konsernin internet-sivuilla kohdassa Yhtiön hallinto- ja
ohjausjärjestelmä.
RIITA-ASIAT
Helsingin käräjäoikeus antoi maaliskuussa 2010 tuomionsa
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen (”Ilmarinen”) yhtiötä
vastaan nostamassa oikeusjutussa, jonka Helsingin hovioikeus
kumosi marraskuussa 2011. Korkein oikeus on joulukuussa 2012
myöntänyt valitusluvan Ilmariselle Helsingin hovioikeuden
antamasta tuomiosta. Valituskirjelmässä Ilmarinen on valittanut
Finnlinesin yhtiökokouksen 20.5.2008 tekemästä
vähemmistöosinkoa koskevasta päätöksestä ja vaatinut
päätöksen muuttamisesta siten, että vähemmistöosinkona
maksettaisiin 180 216,39 euron sijasta 17 181 000,00 euroa.
Asian käsittely on edelleen kesken.
Helsingin hallinto-oikeus antoi vuonna 2008 päätökset, joiden
mukaan voidaan esittää, että 1.1.2006 asti voimassa olleet
väylämaksulait eivät olleet EU-lainsäädännön mukaisia. Yhtiö on
esittänyt korvaus- ja takaisinmaksuvaatimuksen Helsingin
käräjäoikeuteen Suomen valtiota vastaan vahinkojen
korvaamiseksi ja maksujen palauttamiseksi vuosien 2001–2004
osalta. Vaadittava summa on noin 8,5 miljoonaa euroa. Yhtiö ei
ole tulouttanut summaa. Asian käsittely on kesken.
TONNISTOVERO
Finnlines Oyj kuuluu tonnistoverotuksen piiriin 1.1.2013 alkaen.
Tonnistoverotuksessa varustamotoiminta siirtyi
elinkeinoverotuksesta tonnistopohjaiseen verotukseen. Finnlines
Deutschland GmbH poistui Saksan tonnistoverojärjestelmästä ja
siirtyi tuloverotukseen 1.2.2014.
YMPÄRISTÖ JA TURVALLISUUS
Finnlinesin ympäristöpolitiikan tavoitteena on tuottaa turvallisia ja
korkealaatuisia palveluja niin, että samalla otetaan huomioon
kaikkien toimintojen ympäristövaikutukset. Luonnonvarojen
vastuullinen käyttö on keskeisellä sijalla politiikassa.
Kaikki Finnlinesin omistamat laivat sisältyvät 14001:2004standardin mukaiseen ympäristösertifikaattiin. Vuonna 2014
pidettiin ulkoisia ja sisäisiä ympäristöauditointeja. Finnsteveyhtiöillä on ISO 14 001 -standardin ja ISO 9001 -standardin
mukaiset voimassaolevat sertifikaatit.
Vuonna 2014 Finnlinesin meriliikenteessä kului 329 150 tonnia
raskasta polttoöljyä ja dieselöljyä, mikä merkitsee noin 7
prosentin vähennystä vuoteen 2013. Satamatoimintojen
polttoaineen kulutus oli noin 684 tonnia vuonna 2014, jossa
vähennystä oli noin 30 prosenttia. Luku sisältää Helsingin, Turun
ja Naantalin toiminnot.
Turvallisuus on merenkulun tärkeimpiä ympäristönäkökohtia.
Kansainvälinen turvallisuusjohtamissäännöstö (ISM-säännöstö),
joka sisältää vaatimukset laivojen turvallisen käytön ja
ympäristönsuojelun varmistamiseksi, on ollut pakollinen Suomen
ja Ruotsin lipun alla purjehtivilla matkustajalaivoilla vuodesta
1996 sekä roro-aluksilla vuodesta 1998 alkaen.
HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄ
Finnlines soveltaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia.
Hallinto- ja ohjausjärjestelmä on luettavissa yhtiön internetsivuilla: www.finnlines.com.
RAPORTOINTIKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT
Finnlines Oyj allekirjoitti ostosopimuksen kahdesta roro-aluksesta
tammikuussa 2015. Alukset tulevat Finnlinesin linjaliikenteeseen
vuoden 2015 lopulla. Lisäksi tammikuussa 2015 Finnlines osti
MS Finnmerchantin (ex MS Dorset, ex MS Longstone), joka
19.1.2015 alkaen toimii Finnlinesin Rostockin ja Hangon
välisessä liikenteessä. Hankitut roro-alukset täydentävät
Finnlinesin asiakkaille tarjoamaa linjaliikennepalvelua ja
vahvistavat Finnlinesin laivaston kilpailukykyä.
Lokakuussa Finnlines Oyj tiedotti, että se on osallistunut
puolalaisen Polferries-varustamon
yksityistämisneuvottelumenettelyyn. Tammikuussa 2015 Puolan
valtiovarainministeriö ilmoitti, että Finnlines Oyj on yksi kolmesta
hyväksytystä tarjouksen tekijästä yksityistämishankkeen
viimeisessä vaiheessa.
NÄKYMÄT JA LIIKETOIMINTAYMPÄRISTÖ
Meneillään oleva investointiohjelma vaikuttaa toiminnan
sujuvuuteen tilikauden 2015 kolmen ensimmäisen kuukauden
aikana, koska aluksiin asennetaan neljätoista pakokaasupesuria
ja kuusi propulsiojärjestelmää. Finnlines-konsernin tuloksen
ennen veroja odotetaan kuitenkin olevan parempi vuonna 2015
viime vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna useiden
toimenpiteiden seurauksena: yhtiö on kyennyt vähentämään
ylikapasiteettia, uusi Rostock–Hanko-linja on täydessä
toiminnassa äskettäin hankitun MS Finnmerchantin
liikennöimänä, polttoaineenkulutusta on edelleen vähennetty
alusten energiansäästötoimenpiteiden ja teknologisten
parannusten johdosta ja tehokas laivastosuunnittelu sekä
jokaisen toiminnon virtaviivaistaminen tuovat kustannussäästöjä.
OSINGONJAKOEHDOTUS
Emoyhtiö Finnlines Oyj:n tulos oli 4,2 miljoonaa euroa tilikaudelta
2014. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että 31.12.2014
päättyneeltä tilikaudelta ei jaeta osinkoa meneillään olevan laajan
Finnlinesin aluksille vuoden 2015 aikana toteutettavan
pakokaasupesuri-investointiohjelman johdosta.
Konsernitaseen mukaan emoyhtiön omistajille kuuluva oma
pääoma oli 503,9 (462,7) miljoonaa euroa raportointikauden
lopussa.
YHTIÖKOKOUS 2015
Finnlines Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään tiistaina
14.4.2015 klo 13.00 Havis Business Centerissä, Unioninkatu 22,
00130 Helsinki.
Lontoossa, 24.2.2015
Finnlines Oyj, Hallitus
5
KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA, IFRS
1 000 euroa
Liite
1.1.–31.12.2014
1.1.–31.12.2013
Liikevaihto
3, 7
532 889
563 587
Liiketoiminnan muut tuotot
8
6 776
5 329
Materiaalit ja palvelut
9
-191 445
-229 690
Henkilöstökulut
10
-88 418
-102 584
Poistot ja arvonalentumiset
11
-56 843
-65 583
Liiketoiminnan muut kulut
12
-144 396
-152 983
-481 102
-550 840
58 563
18 075
Liiketoiminnan kulut yhteensä
Liiketulos (EBIT)
Rahoitustuotot
13
483
526
Rahoituskulut
13
-22 412
-25 335
36 634
-6 734
Tulos ennen veroja (EBT)
Tuloverot *
14
Tilikauden tulos
5 079
12 744
41 713
6 011
69
-9
Muut laajan tuloksen erät:
Erät jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteiseksi:
Ulkomaisiin yksikköihin liittyvät muuntoerot
Verovaikutus, netto
2
Erät jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteiseksi, yhteensä
69
-7
-844
-399
353
1
Erät joita ei tulla myöhemmin siirtämään tulosvaikutteiseksi:
Työsuhde-etuuksien uudelleenarvostus
Verovaikutus, netto
Erät joita ei tulla myöhemmin siirtämään tulosvaikutteiseksi, yhteensä
Tilikauden laaja tulos yhteensä
-491
-398
41 291
5 606
41 726
5 997
Tilikauden tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille
Määräysvallattomille omistajille
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille
Määräysvallattomille omistajille
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu
osakekohtainen tulos (euroa per osake)
Laimentamaton/laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos
-13
14
41 713
6 011
41 304
5 592
-13
14
41 291
5 606
0,81
0,12
15
* Suurin osa muihin laajan tulokseen kirjatuista eristä kuuluvat tonnistoverojärjestelmän piiriin. Suomen yhteisöverokanta muuttui 1.1.2014 lukien 24,5
prosentista 20 prosenttiin. Vuonna 2013 veroprosentin muutoksen kertaluontoinen positiivinen vaikutus oli 9,4 miljoonaa euroa.
Liitetiedot, jotka ovat olennainen osa tilinpäätöstä, alkavat sivulta 10.
6
KONSERNITASE, IFRS
1 000 euroa
Liite
31.12.2014
31.12.2013
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
17
983 183
1 084 389
Liikearvo
18
105 644
105 644
Muut aineettomat hyödykkeet
18
5 500
5 836
Muut rahoitusvarat
21
4 576
4 580
Saamiset
22
838
43
Laskennalliset verosaamiset
23
5 353
1 370
1 105 092
1 201 861
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus
24
5 926
8 832
Myyntisaamiset ja muut saamiset
25
76 480
85 251
1
1
26
2 680
2 508
85 086
96 592
Verotettavaan tuloon perustuva verosaaminen
Rahavarat
Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät
5
Varat yhteensä
20 297
1 210 475
1 298 453
OMA PÄÄOMA
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma
27
103 006
103 006
Ylikurssirahasto
27
24 525
24 525
Muuntoerot
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
27
Kertyneet voittovarat
Määräysvallattomien omistajien osuus
Oma pääoma yhteensä
178
109
40 016
40 016
335 876
294 641
503 601
462 297
306
360
503 907
462 658
VELAT
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat
23
56 102
57 560
Muut pitkäaikaiset velat
30
163
3 242
Eläkevelvoitteet
32
4 705
3 982
Varaukset
28
1 844
1 980
Lainat rahoituslaitoksilta
29
420 722
557 759
483 536
624 523
71 565
72 815
Lyhytaikaiset velat
Ostovelat ja muut velat
30
Verotettavaan tuloon perustuva verovelka
72
27
Varaukset
28
81
3 715
Lyhytaikaiset velat
29
142 967
134 715
214 685
211 273
698 220
835 796
Velat yhteensä
Myytävänä oleviin pitkäaikaisiin omaisuuseriin liittyvät velat
Oma pääoma ja velat yhteensä
29
8 348
1 210 475
1 298 453
Liitetiedot alkavat sivulta 10.
7
LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA, IFRS
1 000 euroa
Osakepääoma
Raportoitu oma pääoma
1.1.2013
Uudistetun IAS 19 Työsuhdeetuudet -standardin vaikutus
Oikaistu oma pääoma
1.1.2013
93 642
93 642
Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma
Sijoitetun
vapaan oman
pääoman
YlikurssiKertyneet
rahasto Muuntoerot
rahasto
voittovarat
24 525
24 525
116
116
21 015
21 015
Yhteensä
Määräysvallattomien
omistajien
osuus
Oma
pääoma
yhteensä
289 990
429 289
838
430 127
-1 338
-1 338
288 652
427 951
838
428 788
5 997
5 997
14
6 011
-1 338
Laaja tulos:
Tilikauden tulos
Ulkomaisiin yksikköihin liittyvät
muuntoerot
Työsuhde-etuuksien
uudelleenarvostus
-9
Verovaikutus, netto
Tilikauden laaja tulos
yhteensä
Osakeanti
Määräysvallattomien omistajien
osuuksien hankinnat, jotka eivät
johtaneet muutokseen
määräysvallassa
Oma pääoma 31.12.2013
2
-7
9 364
103 006
1 000 euroa
Osakepääoma
Raportoitu oma pääoma
1.1.2014
Uudistetun IAS 19 Työsuhdeetuudet -standardin vaikutus
Oikaistu oma pääoma
1.1.2014
103 006
-9
-9
-399
-399
-399
1
3
3
5 599
19 001
24 525
109
40 016
109
40 016
14
5 606
28 365
390
390
-491
-102
294 641
462 297
360
462 658
Yhteensä
Määräysvallattomien
omistajien
osuus
Oma
pääoma
yhteensä
294 641
462 297
360
462 658
41 726
41 726
-13
41 713
Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma
Sijoitetun
vapaan oman
pääoman
YlikurssiKertyneet
rahasto Muuntoerot
rahasto
voittovarat
24 525
5 592
28 365
Laaja tulos:
Tilikauden tulos
Ulkomaisiin yksikköihin liittyvät
muuntoerot
Työsuhde-etuuksien
uudelleenarvostus
69
Verovaikutus, netto
Tilikauden laaja tulos
yhteensä
69
69
69
-844
-844
-844
353
353
353
41 235
41 304
Osinko
Määräysvallattomien omistajien
osuuksien hankinnat, jotka eivät
johtaneet muutokseen
määräysvallassa
Oma pääoma 31.12.2014
8
103 006
24 525
178
40 016
335 876
503 601
-13
41 291
-42
-42
306
503 907
KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA, IFRS
1 000 euroa
Liite
1.1.–31.12.2014
1.1.–31.12.2013
41 713
6 011
Liiketoiminnan rahavirrat
Tilikauden tulos
Oikaisut:
Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa
31
51 987
61 609
Realisoitumattomat kurssivoitot (-)/-tappiot (+)
31
-28
19
Rahoitustuotot ja -kulut
21 957
24 790
Verot
-5 079
-12 744
4 855
-6 402
Käyttöpääoman muutokset:
Myynti- ja muiden saamisten muutos
Vaihto-omaisuuden muutos
Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos
Varausten muutos
Maksetut korot
Saadut korot
Maksetut verot *
2 906
927
-9 435
-170
-207
379
-18 742
-22 366
141
192
-3 990
-423
Muut rahoituserät
-3 970
-3 645
Liiketoiminnan nettorahavirta
82 108
48 175
Investointien rahavirrat
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin käyttöomaisuushyödykkeisiin
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynti
Sijoitusten myynti
Saadut osingot
Investointien nettorahavirta
-29 575
-10 960
69 590
120 647
1
13
12
40 029
109 699
Rahoituksen rahavirrat
Maksullinen osakeanti
Lainojen nostot
Lyhytaikaisten korollisten rahoitusvelkojen nettolisäys (+) / nettovähennys (-)
Lainojen takaisinmaksut
Määräysvallattomien omistajien osuuksien hankinta
Myönnetyt lainat
Myönnettyjen lainojen lisäykset / takaisinmaksut
Maksetut osingot
Rahoituksen nettorahavirta
Rahavarojen muutos
Rahavarat tilikauden alussa
Valuuttakurssien muutosten vaikutus
Rahavarat tilikauden lopussa
0
28 365
169 604
263 772
7 953
-14 198
-298 974
-449 914
0
-102
-900
395
429
-42
-121 964
-171 647
173
-13 772
2 508
16 282
-1
-2
2 680
2 508
* Maksetut verot sisältävät Finnlines Deutschland GmbH:n verovarauksiin sisältyneen 3,6 miljoonan euron maksun johtuen tonnistoverotuksesta
poistumisesta.
9
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
1. PERUSTIEDOT YRITYKSESTÄ
Finnlines on Itämeren suurin varustamo roro- ja ropax-volyymit
yhteenlaskettuna (lähde: Baltic Transportation Journal). Yhtiön
matkustaja-rahtilaivat tarjoavat palveluja Suomesta Saksaan ja
Ahvenanmaan kautta Ruotsiin, Ruotsista Saksaan ja Saksasta
Venäjälle. Finnlinesin roro-laivat toimivat Itämerellä ja
Pohjanmerellä. Yhtiöllä on tytäryhtiöt Saksassa, Belgiassa, IsoBritanniassa, Ruotsissa, Tanskassa ja Puolassa, jotka toimivat
myös myyntikonttoreina. Merikuljetusten lisäksi yhtiö tarjoaa
satamapalveluja Helsingin ja Turun satamissa.
Finnlines Oyj on Suomessa listattu pörssiyhtiö. Tilikauden
lopussa konserniin kuului emoyhtiö ja 24 tytäryhtiötä.
Finnlines on osa italialaista Grimaldi-konsernia, joka on
maailmanlaajuinen logistiikka-konserni ja se on erikoistunut
autojen, roro-lastin, konttien ja matkustajien merikuljetuksiin.
Grimaldi-konserniin kuuluu seitsemän varustamoa, mm.
Finnlines, Atlantic Container Line (ACL), Malta Motorways of the
Sea (MMS) ja Minoan Lines. Noin 100 alusta käsittävällä
laivastollaan konserni tarjoaa merikuljetuspalveluita roro-lastille ja
konteille Pohjois-Euroopan, Välimeren, Itämeren, Länsi-Afrikan,
Pohjois- ja Etelä-Amerikan välillä. Se tarjoaa myös
matkustajaliikenteen palveluita Välimerellä ja Itämerellä.
Grimaldi-konserni on 79,96 prosentin (31.12.2014) osuudellaan
Finnlines Oyj:n suurin omistaja.
Konsernin emoyhtiö Finnlines Oyj on suomalainen julkinen
osakeyhtiö, joka toimii Suomen valtion lainsäädännön alaisena.
Emoyhtiön kotipaikka on Helsinki ja rekisteröity osoite on
Komentosilta 1, 00980 Helsinki. Jäljennös tilinpäätöksestä on
saatavissa osoitteesta www.finnlines.com tai yhtiön
pääkonttorista. Finnlines Oyj:n hallitus on kokouksessaan
24.2.2015 hyväksynyt tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi.
Suomen osakeyhtiölain mukaan tilinpäätös esitetään
vahvistettavaksi varsinaisessa yhtiökokouksessa.
2. TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET
TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERUSTA
Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten
tilinpäätösstandardien mukaisesti (International Financial
Reporting Standards, IFRS) ja sitä laadittaessa on noudatettu
31.12.2014 voimassaolevia IAS- ja IFRS -standardeja sekä SIC
ja IFRIC -tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla
tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa
säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn
menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä
standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä
täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten
mukaiset. Konsernitilinpäätös on pääsääntöisesti laadittu
perustuen alkuperäisiin hankintamenoihin. Poikkeamat tästä
pääsäännöstä ovat käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
rahoitusvarat ja -velat. Tilinpäätös on laadittu euroissa. Numerot
on pyöristetty, minkä vuoksi yksittäisten lukujen yhteenlaskettu
summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta.
STANDARDIEN SOVELTAMINEN
Päättyneellä tilikaudella sovelletut uudet ja muutetut
standardit
Finnlines-konserni on noudattanut vuoden 2014 alusta alkaen
seuraavia voimaan tulleita uusia ja muutettuja standardeja:
• IFRS 10 Konsernitilinpäätös ja siihen tehdyt muutokset
(sovellettava EU:ssa 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla):
Olemassa olevien periaatteiden mukaisesti IFRS 10 määrittää
määräysvallan keskeiseksi tekijäksi, kun ratkaistaan, tuleeko
yhteisö yhdistellä konsernitilinpäätökseen. Lisäksi standardissa
annetaan lisäohjeistusta määräysvallan määrittelystä silloin, kun
sitä on vaikea arvioida. Uudella standardilla ei ole ollut vaikutusta
Finnlinesin konsernitilinpäätökseen.
10
• IFRS 11 Yhteisjärjestelyt ja siihen tehdyt muutokset
(sovellettava EU:ssa 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla):
IFRS 11 painottaa yhteisjärjestelyjen kirjanpitokäsittelyssä niistä
seuraavia oikeuksia ja velvoitteita ennemmin kuin niiden
oikeudellista muotoa. Yhteisjärjestelyjä on kahden tyyppisiä:
yhteiset toiminnot ja yhteisyritykset. Yhteisyritysten raportoinnissa
on käytettävä jatkossa yhtä menetelmää,
pääomaosuusmenetelmää, eikä aiempi suhteellisen yhdistelyn
vaihtoehto ole enää sallittu. Uudella standardilla ei ole ollut
merkittävää vaikutusta Finnlinesin konsernitilinpäätökseen.
• IFRS 12 Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksista muissa
yhteisöissä ja siihen tehdyt muutokset (sovellettava EU:ssa
1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): IFRS 12 kokoaa
yhteen tilinpäätöksessä esitettäviä tietoja koskevat vaatimukset,
jotka liittyvät erilaisiin osuuksiin muissa yhteisöissä, ml.
osakkuusyhtiöt, yhteisjärjestelyt, strukturoidut yhteisöt ja muut,
taseen ulkopuolelle jäävät yhteisöt. Uudella standardilla ei ole
merkittävää vaikutusta Finnlinesin konsernitilinpäätökseen.
• IAS 27 Erillistilinpäätös (uudistettu 2011) ja siihen tehdyt
muutokset (sovellettava EU:ssa 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla
tilikausilla): Uudistettu standardi sisältää IFRS-erillistilinpäätöstä
koskevat vaatimukset, jotka jäivät jäljelle, kun määräysvaltaa
koskevat kohdat siirrettiin uuteen IFRS 10:een. Uudistetulla
standardilla ei ollut vaikutusta Finnlinesin
konsernitilinpäätökseen.
• IAS 28 Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä (uudistettu
2011) (sovellettava EU:ssa 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla
tilikausilla): IFRS 11:n julkaisemisen seurauksena uudistettu
standardi sisältää vaatimukset sekä osakkuus- että
yhteisyritysten kirjanpitokäsittelystä pääomaosuusmenetelmällä.
Uudistetulla standardilla ei ollut merkittävää vaikutusta
• Muutokset IAS 32:een Rahoitusinstrumentit: esittämistapa
(sovellettava 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla):
Muutokset selventävät taseen rahoitusvarojen ja -velkojen
nettomääräistä esittämistä koskevan sääntelyn vaatimuksia ja
antavat lisää aihetta koskevaa soveltamisohjeistusta. Muutoksilla
ei ollut merkittävää vaikutusta Finnlinesin
• Muutokset IAS 36:een Omaisuuserien arvon alentuminen
Muutosten tarkoituksena on selkeyttää, että tilinpäätöksessä
omaisuuserien kerrytettävissä olevasta rahamäärästä esitettävien
tietojen soveltamisala rajoittuu arvoltaan alentuneisiin
omaisuuseriin, mikäli kyseinen summa perustuu käypään arvoon
vähennettynä luovutuksesta johtuvilla menoilla. Muutetulla
standardilla ei ollut vaikutusta Finnlinesin
• Muutokset IAS 39:ään Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja
arvostaminen (sovellettava 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla
tilikausilla): IAS 39:ään on lisätty poikkeussäännös, jonka
perusteella suojaussuhteen ei katsota päättyvän tietyissä
olosuhteissa, kun suojausinstrumentiksi määritetty
johdannaisinstrumentti uudistetaan yhdeltä vastapuolelta
keskusvastapuolelle säädösten tai määräysten seurauksena.
Näillä muutoksilla ei ollut vaikutusta Finnlinesin
• IFRIC 21 Julkiset maksut (sovellettava 1.1.2014 tai sen
jälkeen alkavilla tilikausilla; EU:ssa viimeistään sen ensimmäisen
tilikauden alusta, joka alkaa 17.6.2014 tai sen jälkeen): Tulkinta
tarkentaa julkisten maksujen kirjanpitokäsittelyä. Julkisesta
maksusta johtuva velka on kirjattava silloin, kun lainsäädännössä
määritelty, maksuvelvollisuuden aikaansaava tapahtuma
tapahtuu. IFRIC 21:nsoveltamisalan ulkopuolelle jäävät tuloverot,
sakot tai muut rangaistusmaksut sekä sellaiset maksut, jotka
kuuluvat muiden IFRS-standardien soveltamisalaan. Tulkinnalla
ei ollut merkittävää vaikutusta Finnlinesin
Tulevilla tilikausilla sovellettaviksi tulevat uudet ja muutetut
standardit sekä tulkinnat
Finnlines ei ole vielä soveltanut seuraavia, IASB:n jo julkistamia
uusia tai uudistettuja standardeja ja tulkintoja. Konserni ottaa ne
käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä
lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden
ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden
alusta lukien.
* Kyseistä säännöstä ei ole hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa
31.12.2014.
• Muutokset IAS 19:ään Työsuhde-etuudet - Defined Benefit
Plans: Employee Contributions (sovellettava 1.7.2014 tai sen
jälkeen alkavilla tilikausilla): Muutoksilla on selvennetty
kirjanpitokäsittelyä, kun etuuspohjaisessa järjestelyssä
edellytetään työntekijöiden tai kolmansien osapuolien maksuja
järjestelyyn. Standardimuutoksilla ei arvioida olevan vaikutusta
• IFRS-standardien vuosittaiset parannukset (Annual
Improvements to IFRSs), muutoskokoelmat 2011-2013 sekä
2010-2012 *, joulukuu 2013) (sovellettava 1.7.2014 tai sen
jälkeen alkavilla tilikausilla): Annual Improvements -menettelyn
kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset
muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan
kerran vuodessa. Hankkeeseen kuuluvat muutokset koskevat
neljää (2011-2013) ja seitsemää (2010-2012) standardia.
Muutosten vaikutukset vaihtelevat standardeittain, mutta ne eivät
ole merkittäviä.
• Muutos IAS 1:een Tilinpäätöksen esittäminen: Disclosure
Initiative * (sovellettava 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilla
tilikausilla). Muutoksilla on tarkoitus rohkaista yhteisöjä
käyttämään harkintaa tilinpäätöksessä esitettäviä tietoja
määritettäessä. Muutoksilla selvennetään esimerkiksi
olennaisuuden käsitteen soveltamista ja harkinnan käyttöä
tilinpäätöksen liitetietojen järjestyksen ja paikan määrittämisessä.
Standardimuutoksella ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta
• Muutokset IAS 16:een Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
ja IAS 38:aan Aineettomat hyödykkeet - Clarification of
Acceptable Methods of Depreciation and Amortisation *
Muutoksilla selvennetään IAS 16:ta ja IAS 38:aa.
Tuottoperusteisia poistomenetelmiä ei voida soveltaa aineellisiin
käyttöomaisuushyödykkeisiin ja vain harvoin aineettomiin
hyödykkeisiin. Standardimuutoksilla ei ole vaikutusta Finnlinesin
• Muutokset IFRS 10:een Konsernitilinpäätös ja IAS 28:aan
Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin - Sale or Contribution of
Assets between an Investor and its Associate or Joint Venture
Muutokset koskevat IFRS 10:n sekä IAS 28:n vaatimusten välistä
ristiriitaa, joka liittyy sijoittajan ja sen osakkuus- tai yhteisyrityksen
välisiin omaisuuserien myynteihin tai luovutuksiin. Voitto tai
tappio kirjataan täysimääräisesti, kun transaktioon sisältyy
liiketoimen hankinta, riippumatta siitä onko se tytäryrityksessä vai
ei. Voitto tai tappio kirjataan osittain, kun transaktioon sisältyy
omaisuuseriä jotka eivät muodosta liiketoimintaa, vaikka nämä
varat olisivat tytäryrityksessä. Standardimuutoksilla ei arvioida
olevan merkittävää vaikutusta Finnlinesin
• Muutokset IFRS 11:een Yhteisjärjestelyt - Accounting for
Acquisitions of Interests in Joint Operations * (sovellettava
1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): Muutoksilla on
annettu uutta ohjeistusta IFRS 11:een siitä, miten kirjanpidossa
käsitellään yhteisessä toiminnossa olevan osuuden hankintaa,
kun yhteinen toiminto muodostaa liiketoiminnan. Tällöin on
sovellettava liiketoimintojen yhdistämisen kirjanpitokäsittelyä.
Standardimuutoksilla ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta
• Muutokset IAS 27:ään Erillisitilinpäätös – Equity Method in
Separate Financial Statements * (sovellettava 1.1.2016 tai sen
jälkeen alkavilla tilikausilla): Standardimuutosten myötä
yhteisöjen on mahdollista käsitellä tytär-, yhteis- ja
osakkuusyrityksiin tehdyt sijoitukset erillistilinpäätöksissään
pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Standardimuutoksilla ei ole
vaikutusta Finnlinesin konsernitilinpäätökseen.
• IFRS-standardien vuosittaiset parannukset (Annual
Improvements to IFRSs), muutoskokoelma 2012-2014*
Muutokset koskevat neljää standardia. Muutosten vaikutukset
vaihtelevat standardeittain, mutta ne eivät ole merkittäviä.
• Uusi IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista * (sovellettava
1.1.2017 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): IFRS 15 luo
kattavan viitekehyksen sen määrittämiseksi, voidaanko
myyntituottoja tulouttaa, kuinka paljon ja milloin. IFRS 15 korvaa
voimassaolevan tuloutusta koskevan ohjeistuksen, mm. IAS 18:n
Tuotot, IAS 11:n Pitkäaikaishankkeet sekä IFRIC 13:n Kantaasiakasohjelmat. IFRS 15:n mukaan yhteisön on kirjattava
myyntituotot sellaisena rahamääränä, joka kuvastaa vastiketta,
johon yhteisö odottaa olevansa oikeutettu kyseisiä tavaroita tai
palveluja vastaan. Yhtiön johto arvioi, että uudella standardilla ei
ole merkittävää vaikutusta Finnlinesin konsernitilinpäätöksen
tulokseen.
• Uusi IFRS 9 Rahoitusinstrumentit * (sovellettava 1.1.2018 tai
sen jälkeen alkavilla tilikausilla): Standardi korvaa nykyisen IAS
39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen standardin. IFRS 9:ään sisältyy uudistettu ohjeistus
rahoitusinstrumenttien kirjaamisesta ja arvostamisesta. Tämä
kattaa myös uuden, odotettuja luottotappioita koskevan
kirjanpitokäsittelyn mallin, jota sovelletaan rahoitusvaroista
kirjattavien arvonalentumisten määrittämiseen. Standardin yleistä
suojauslaskentaa koskevat säännökset on myös uudistettu. IAS
39:n säännökset rahoitusinstrumenttien taseeseen kirjaamisesta
ja taseesta pois kirjaamisesta on säilytetty. Yhtiön johto arvioi,
että uudella standardilla ei ole merkittävää vaikutusta Finnlinesin
JOHDON HARKINTAA EDELLYTTÄVÄT
LAATIMISPERIAATTEET JA ARVIOIHIN LIITTYVÄT
KESKEISET EPÄVARMUUSTEKIJÄT
Tilinpäätöksen laatimisen yhteydessä konsernin johto on joutunut
tekemään tilinpäätöksen sisältöön vaikuttavia arvioita sekä
olettamuksia sekä käyttämään harkintaa laatimisperiaatteiden
soveltamisessa. Merkittävimmät raportointikauden
päättymisajankohdan arvioihin liittyvät epävarmuustekijät
kohdistuvat liikearvojen, laskennallisten verosaamisten, ja
muiden omaisuuserien mahdollisiin arvonalentumisiin sekä
varauksiin ja ehdollisiin velkoihin. Arvioiden perustetta on kuvattu
tarkemmin näissä laadintaperiaatteissa sekä erityisesti
seuraavien liitetietojen kohdissa: 17) Liikearvo ja muut
aineettomat hyödykkeet 22) Laskennalliset verosaamiset ja –
velat. Johto on uudelleen arvioinut ja kirjannut tilikauden
tulokseen Finnsteve-yhtiöiden kirjaamattomat laskennalliset
verosaamiset 1,8 miljoonaa euroa aikaisempien vuosien
tappioista. Uudelleen arvioinnin perusteena on Finnsteveyhtiöiden tuloksen parantuminen kuluvan vuoden aikana ja
tulosarviot tuleville vuosille. Arvioinnissa on otettu huomioon että
emoyhtiöllä on myös mahdollisuus antaa konserniavustusta
Finnsteve-yhtiöille. Muutoin arviot ja oletukset perustuvat johdon
tämänhetkiseen parhaaseen näkemykseen, mutta lopputulemat
voivat olennaisestikin poiketa näistä arvioista.
KONSOLIDOINTIPERIAATTEET
Tytäryritykset
Finnlines Oyj:n konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö Finnlines
Oyj:n ja sen tytäryritysten tilinpäätökset. Konsernitilinpäätökseen
sisällytetään yritykset, joissa konserni omistaa yli puolet
äänivallasta tai sillä on muutoin määräysvalta yrityksen
toimintaan. Tytäryrityksiä ovat kaikki sellaiset yritykset, joissa
konsernilla on oikeus määrätä talouden ja toiminnan
periaatteista. Määräysvalta muodostuu/syntyy, kun konserni
altistuu tytäryritysten muuttuvalle tuotolle, tai konsernilla on
oikeus tytäryritysten muuttuvaan tuottoon, ja se pystyy
vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä tytäryrityksiä koskevaa
valtaansa.
Liiketoimintojen hankinnat käsitellään hankintamenetelmällä.
Liiketoimintojen yhdistämisessä luovutettu vastike määritetään
hankintahetken käypään arvoon. Hankintaan liittyvät menot
kirjataan lähtökohtaisesti kuluiksi toteutuessaan.
Määrä, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien
osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistetun osuuden
käypä arvo (mikäli sellaista on) yhteen laskettuina ylittävät
konsernin osuuden hankitun nettovarallisuuden käyvästä arvosta
hankintahetkellä, merkitään taseeseen liikearvoksi. Konsernin
liiketoimintojen hankintojen käsittelyssä on sovellettu kunakin
hankintahetkenä voimassa olleita standardeja ja
laskentaperiaatteita.
11
Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat sekä sisäiset saamiset
ja velat eliminoidaan konsernitilinpäätöksessä. Tytäryritysten
tilinpäätösten laadintaperiaatteet on konserniyhdistelyssä
tarvittaessa muutettu vastaamaan konsernitilinpäätöksen
laadintaperiaatteita.
Tilikauden tuloksen sekä laajan tuloksen jakautuminen
emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille
esitetään laajan tuloslaskelman yhteydessä. Määräysvallattomille
omistajille kuuluva osuus omista pääomista esitetään omana
eränään taseessa oman pääoman osana. Osuus tuloksesta
kohdistetaan määräysvallattomille omistajille, vaikka tämä johtaisi
siihen, että määräysvallattomien omistajien osuudesta tulisi
negatiivinen.
Sellaisia muutoksia konsernin omistusosuuksissa tytäryhtiöissä,
jotka eivät johda konsernin määräysvallan menettämiseen,
käsitellään omaa pääomaa koskevina liiketoimina. Konsernin
omistusten sekä määräysvallattomien omistajien
omistusosuuksien kirjanpitoarvoja muutetaan vastaamaan niiden
suhteellisia omistusosuuksia tytäryhtiöissä. Mahdolliset erot
määräysvallattomien omistajien määräysvallan muutoksen ja
siihen liittyvän vastikkeen välillä kirjataan suoraan emoyhtiön
omistajille kuuluvaan omaan pääomaan.
Kun konsernin määräysvalta tytäryhtiössä lakkaa, lasketaan siitä
syntyvä voitto tai tappio (i) saadun vastikkeen käyvän arvon sekä
jäljelle jäävän omistusosuuden käyvän arvon summana
vähennettynä (ii) aikaisempien varojen (sisältäen liikearvo) ja
tytäryhtiön velkojen sekä määräysvallattomien omistajien
osuuksien kirjanpitoarvoilla.
YHTEISJÄRJESTELYT
Finnlinesilla on sopimukseen perustuva yhteisjärjestely koskien
TransRussiaExpress-linjaliikennettä Venäjän Itämeren satamiin
yhteistyössä venäläisen satama- ja terminaalipalveluita tarjoavan
yhtiön kanssa. Finnlines toimii linjaliikenteen toimintaa
hallinnoivana yhtiönä. Sopimuksen mukaan Finnlines kirjaa oman
osuuden tuotoista, jonka yhteinen toiminto on saanut tuotoksensa
myynnistä; ja oman osuutensa kuluista, jonka yhteinen toiminto
on aiheuttanut.
MYYTÄVÄNÄ OLEVAT PITKÄAIKAISET OMAISUUSERÄT
(TAI LUOVUTETTAVIEN ERIEN RYHMÄT) JA LOPETETUT
TOIMINNOT
Pitkäaikaiset omaisuuserät (tai luovutettavien erien ryhmät)
luokitellaan myytävänä oleviksi, kun niiden kirjanpitoarvoa
vastaava määrä kertyy pääasiassa niiden myynnistä ja myynti on
erittäin todennäköinen. Jos niiden kirjanpitoarvoa vastaava
määrä kertyy pääasiassa niiden myynnistä sen sijaan, että se
kertyisi niiden jatkuvasta käytöstä, ne esitetään
kirjanpitoarvoonsa tai käypään arvoon vähennettynä myynnistä
aiheutuvilla menoilla sen mukaan, kumpi näistä on pienempi.
Lopetettu toiminto on konsernin osa, josta on luovuttu tai joka on
luokiteltu myytävänä olevaksi ja joka on merkittävä erillinen
liiketoimintayksikkö tai maantieteellistä aluetta edustava yksikkö.
ULKOMAAN RAHAN MÄÄRÄISTEN ERIEN MUUNTAMINEN
Konsernin yksiköiden tilinpäätöksiin sisältyvät luvut arvostetaan
siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen
toimintaympäristön valuutta (”toimintavaluutta”). Tytäryhtiöiden
toimintavaluutta on kyseisen maan virallinen valuutta
lukuunottamatta ruotsalaisia tytäryhtiöitä, joiden toimintavaluutta
on euro. Konsernitilinpäätös esitetään euroina, joka on konsernin
emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta.
Ulkomaan rahan määräiset tapahtumat kirjataan
tapahtumahetken kurssiin. Ulkomaan rahan määräiset
monetaariset erät on muunnettu euroiksi tilinpäätöspäivän
kurssia käyttäen. Ulkomaan rahan määräiset ei-monetaariset
erät, jotka on arvostettu käypään arvoon, on muunnettu euroiksi
käyttäen arvostuspäivän valuuttakursseja. Muutoin eimonetaariset erät on arvostettu tapahtumapäivän kurssiin.
Ulkomaan rahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen
erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on kirjattu
tuloslaskelmaan; liiketapahtumista aiheutuvat kurssierot
sisältyvät tuloslaskelman liiketulokseen ja rahoitusvaroista sekä veloista aiheutuvat kurssierot esitetään rahoituserissä.
12
Valuuttamääräisten lainojen kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät
rahoitustuottoihin ja -kuluihin.
Ulkomaisten konserniyritysten tuloslaskelmat on muunnettu
euroiksi käyttäen tilikauden painotettua keskikurssia ja taseet
käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja. Ulkomaiseen yksikköön
tehdystä sijoituksesta aiheutuneet muuntoerot kirjataan omaan
pääomaan. Ulkomaisten tytäryritysten hankintamenon
eliminoinnista hankinnan jälkeen kertyneistä oman pääoman
eristä syntyvät muuntoerot kirjataan omaan pääomaan. Kun
tytäryritys myydään kokonaan tai osittain, kertyneet muuntoerot
kirjataan tuloslaskelmaan osana myyntivoittoa tai -tappiota.
Muuntoerot, jotka ovat syntyneet ennen 1.1.2004, on kirjattu
kertyneisiin voittovaroihin IFRS-siirtymän yhteydessä, eikä niitä
myöskään myöhemmin tytäryrityksen myynnin yhteydessä kirjata
tuloslaskelmaan. Siirtymispäivästä lähtien konsernitilinpäätöstä
laadittaessa syntyneet muuntoerot esitetään omassa pääomassa
erillisenä eränä.
Ruotsissa toimivien yhtiöiden toimintavaluutta on euro, koska
yritysten pääasiallinen liiketoiminta-valuutta on euro.
AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu kertyneillä
poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen
hankintamenoon. Hankintameno sisältää hankinnasta välittömästi
aiheutuvat kustannukset. Myöhemmin syntyvät, kooltaan
merkittävät uudistus- ja perusparannushankkeiden menot
sisällytetään hyödykkeen kirjanpitoarvoon tai kirjataan erillisenä
hyödykkeenä vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen
liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja
hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä.
Tavanomaiset korjaus- ja kunnossapitomenot kirjataan kuluksi
tilikaudella, jolla ne ovat syntyneet.
Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen
vaikutusajan kuluessa. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Arvioidut
taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:
Alukset
Rakennukset
Rakennelmat
Lastinkäsittelykoneet ja kalusto
Kevyet koneet ja laitteet
Telakoinnit
30-35 vuotta
10-40 vuotta
5-10 vuotta
5-25 vuotta
3-10 vuotta
2-5 vuotta
Arvioidut taloudelliset pitoajat ja hyödykkeiden jäännösarvo
tarkistetaan jokaisena tilinpäätöspäivänä ja tarvittaessa
oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa
tapahtuneita muutoksia.
Aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen poistot lopetetaan silloin,
kun aineellinen käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävänä
olevaksi IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja
lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti. Aineellisen
käyttöomaisuushyödykkeen käytöstä poistamisesta ja
luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät
liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin.
Hyödykkeen arvoa alennetaan vastaamaan sen kerrytettävissä
olevaa rahamäärää, mikäli hyödykkeen kirjanpitoarvo ylittää sen
kerrytettävissä olevan rahamäärän. Aineelliseen
käyttöomaisuuteen kuuluvien, pitkää rakennusaikaa edellyttävien
hankkeiden vieraanpääoman menot ja takausprovisiot
aktivoidaan käyttöomaisuuteen. Muutoin hyödykkeen
hankkimisesta aiheutuneet korkokustannukset kirjataan kuluksi
sillä kaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet.
JULKISET AVUSTUKSET
Varustamotoiminta ja merikuljetukset -segmentin saamat tuet on
kirjattu tuloslaskelmaan oikaisemaan avustuksen kohteena olevia
alusten henkilöstökuluja. Saksaan liputettuihin aluksiin liittyvät
valtionavustukset on käsitelty muiden liiketoiminnan kulujen
oikaisuna.
Julkiset avustukset jotka liittyvät investointien rahoitukseen,
kirjataan pitkäaikaisen käyttöomaisuuden hankintamenon
oikaisuna vähentäen hankintamenon poistoja, joille avustukset on
myönnetty.
AINEETTOMAT HYÖDYKKEET
Aineeton hyödyke merkitään taseeseen vain, jos hyödykkeen
hankintameno on määritettävissä luotettavasti ja jos on
todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva
taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi.
Aineettomien hyödykkeiden poistoajat perustuvat seuraaviin
odotettuihin taloudellisiin vaikutusaikoihin:
Tietokoneohjelmistot
5-10 vuotta
3-20 vuotta
Liikearvo
Liiketoimintojen hankkimisesta syntynyt liikearvo on määrältään
hankinta-ajankohtana määritetyn mukainen vähennettynä
mahdollisilla kertyneillä arvonalentumistappioilla.
Arvonalentumistestausta varten liikearvo on kohdistettu
konsernin niille rahavirtaa tuottaville yksiköille, joiden odotetaan
hyötyvän liiketoimintojen yhdistämisistä. Niille rahavirtaa
tuottaville yksiköille, joille liikearvoa on kohdistettu, tehdään
vuosittain, tai useammin, mikäli merkkejä arvonalentumisesta
esiintyy, arvonalentumistesti. Mikäli rahavirtaa tuottavan yksikön
kerrytettävissä oleva rahamäärä alittaa sen kirjanpitoarvon,
kirjataan arvonalentuminen ensin liikearvon osalta sekä sen
jälkeen suhteellisten kirjanpitoarvojen mukaisesti muille
rahavirtaa tuottavan yksikön omaisuuserille. Liikearvon
arvonalentuminen kirjataan tulosvaikutteisesti. Liikearvon
arvonalentumista ei palauteta myöhempinä tilikausina.
Tutkimus- ja kehittämismenot
Tutkimusmenot kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan kaudelle, jolla
ne syntyvät. Kehittämismenot aktivoidaan, kun yritys pystyy
todentamaan kehitettävän tuotteen teknisen toteutettavuuden ja
kaupalliset hyödyntämismahdollisuudet sekä kun hankintameno
pystytään luotettavasti määrittämään. Muut kehittämismenot
kirjataan kuluksi. Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei
aktivoida myöhemmin. Kuluksi kirjatut tutkimus- ja
kehittämismenot sisältyvät konsernin tuloslaskelmassa
liiketoiminnan muihin kuluihin.
Muut aineettomat hyödykkeet arvostetaan hankintamenoon
vähennettyinä kirjatuilla poistoilla ja arvonalentumisilla ja kirjataan
tasapoistoina kuluksi niiden arvioidun taloudellisen
vaikutusaikansa kuluessa. Aineettomista hyödykkeistä, joilla on
rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, ei kirjata poistoja, vaan
ne testataan vuosittain arvonalentumisen varalta.
ARVONALENTUMISET
Omaisuuserien osalta arvioidaan, onko viitteitä siitä, että erän
arvo on alentunut. Jos viitteitä arvonalentumisesta ilmenee,
kyseisen hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan
siitä saatavan nettomyyntihinnan tai sitä korkeamman
käyttöarvon kautta.
Liikearvo testataan vuosittain arvonalentumisen varalta ja aina
kun esiintyy viitteitä.
Mikäli kirjanpitoarvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän,
erotus kirjataan tuloslaskelmaan arvonalentumistappioksi.
Aikaisemmin kirjattu arvonalentumistappio perutaan, mikäli
kerrytettävissä olevan rahamäärän arvioinnissa käytetyt oletukset
muuttuvat. Arvonalentumistappiota ei peruta enempää kuin mikä
hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ollut ilman arvonalentumistappion
kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei
kuitenkaan peruta.
IAS 39:n mukaan kaikkia rahoitusvaroja arvioidaan jokaisena
tilinpäätöspäivänä tarkastelemalla, onko olemassa objektiivista
näyttöä siitä, että rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai erien ryhmän
arvo on alentunut. Myyntisaatavista kirjataan luottotappio silloin,
kun on olemassa luotettavaa näyttöä siitä, että saatavaa ei
pystytä keräämään alkuperäisten ehtojen mukaisesti.
Luottotappion määrä on saamisten kirjanpitoarvon ja niistä
kerrytettävissä olevan rahamäärän nykyarvon erotus. Myytävissä
olevaksi luokiteltuun oman pääoman ehtoiseen instrumenttiin
tehdyn sijoituksen tulosvaikutteisesti kirjattuja
arvonalentumistappioita ei peruuteta tuloksen kautta
myöhemmillä tilikausilla.
RAHOITUSVARAT JA RAHOITUSVELAT
Rahoitusvarat
Konsernin rahoitusvarat luokitellaan seuraaviin luokkiin: käypään
arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, eräpäivään
asti pidettävät sijoitukset, lainat ja muut saamiset ja myytävissä
olevat rahoitusvarat. Luokittelu riippuu siitä, mitä tarkoitusta
varten rahoitusvarat on hankittu. Luokittelu tehdään
rahoitusvarojen hankinta-ajankohtana. Transaktiomenot on
sisällytetty rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon, kun
kyseessä on erä, jota ei arvosteta käypään arvoon tuloksen
kautta. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan
kaupantekopäivänä.
Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta silloin, kun konserni on
menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se
on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin
ulkopuolelle.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ryhmä sisältää sekä kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä varoja
että alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä käypään arvoon
tulosvaikutteisesti kirjattavia varoja. Kaupankäyntitarkoituksessa
pidettävien rahoitusvarojen tarkoituksena on tuottaa voittoa
lyhyellä aikavälillä (alle 12 kk) ja ne esitetään osana lyhytaikaisia
varoja. Johdannaiset, jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja,
luokitellaan kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi. Ryhmän
erät on arvostettu käypään arvoon. Käyvän arvon muutoksista
johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja
tappiot kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jonka aikana ne
syntyvät.
Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset arvostetaan jaksotettuun
hankintamenoon. Konsernilla ei vuonna 2014 ollut tähän
luokkaan luokiteltuja rahoitusvaroja.
Myytävissä olevat rahoitusvarat arvostetaan hankinnan jälkeen
käypään arvoon. Tämän ryhmän sijoitusten käypä arvo on
pääsääntöisesti määritetty toimivilla markkinoilla julkaistujen
hintanoteerausten, eli tilinpäätöspäivän ostonoteerausten
pohjalta. Käypään arvoon arvostamisesta aiheutuneet
realisoitumattomat voitot ja tappiot kirjataan omaan pääomaan
käyvän arvon rahastoon. Mikäli myytävissä olevat rahoitusvarat
myydään tai niiden arvo pysyvästi alentuu, kertyneet voitot ja
tappiot kirjataan tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin.
Myytävissä olevat rahoitusvarat sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin,
ellei yrityksellä ole aikomusta luopua omistuksesta tilinpäätöstä
seuraavien 12 kuukauden kuluessa, jolloin ne sisällytetään
lyhytaikaisiin varoihin.
Lainat ja muut saamiset ovat varoja, joihin liittyvät maksut ovat
kiinteät tai määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla
markkinoilla, eikä yritys pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa.
Tähän ryhmään sisältyvät konsernin rahoitusvarat, jotka on
aikaansaatu luovuttamalla rahaa, tavaroita tai palveluja
velalliselle. Nämä erät arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon.
Finnlines-konsernissa tähän luokkaan luokitellaan kuuluviksi
myyntisaamiset ja muut saamiset, annetut lainat sekä
määräaikaistalletukset, joiden maturiteetti on yli kolme kuukautta.
Rahavarat sisältävät rahat ja pankkisaamiset sekä muut erittäin
likvidit varat, joiden arvonmuutosten riski on vähäinen ja joiden
maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien on alle kolme
kuukautta.
Rahoitusvelat
Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon saadun
vastikkeen määräisenä vähennettynä kyseisen rahoitusvelkoihin
kuuluvan erän hankinnasta tai liikkeeseenlaskusta välittömästi
johtuvilla transaktiomenoilla. Myöhemmin kaikki rahoitusvelat
arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun
hankintamenoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin
velkoihin ja ne voivat olla korollisia tai korottomia.
Johdannaiset, jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja, on
luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi ja ne on
arvostettu käypään arvoon. Johdannaisten negatiiviset käyvät
arvot esitetään taseen lyhytaikaisissa veloissa.
13
Vieraan pääoman menot
Vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä tilikaudella, jonka
aikana ne ovat syntyneet lukuun ottamatta pitkäaikaisten
hankkeiden osalta aktivoituja menoja. Aktivoitujen menojen
suuruus ja kohteet, joiden hankintamenoon ne on aktivoitu,
kuvataan liitetietojen kohdassa 16 Aineelliset
käyttöomaisuushyödykkeet.
JOHDANNAISET JA SUOJAUSLASKENTA
Johdannaissopimukset merkitään kirjanpitoon hankintamenoon,
joka vastaa niiden käypää arvoa hankintahetkellä. Hankinnan
jälkeen johdannaissopimukset arvostetaan käypään arvoon, joka
on määritelty toimivilla markkinoilla julkaistujen osto- ja
myyntinoteerausten pohjalta. Voitot ja tappiot, jotka syntyvät
käypään arvoon arvostamisesta, käsitellään kirjanpidossa
johdannaissopimuksen käyttötarkoituksen määräämällä tavalla.
Suojauslaskenta
Konserni voi suojautua merkittäviltä valuuttakurssiriskeiltä.
Tällaisiin riskeihin kuuluvat vieraassa valuutassa osin tai
kokonaan tehtävät alushankinnat.
Konserni dokumentoi suojauslaskentaa aloittaessaan suojattavan
kohteen ja suojausinstrumenttien välisen suhteen sekä konsernin
riskienhallinnan tavoitteet ja suojaukseen ryhtymisen strategian.
Konserni dokumentoi ja arvioi suojausta aloitettaessa ja
vähintään jokaisen tilinpäätöksen yhteydessä suojaussuhteen
tehokkuuden tarkastelemalla suojaavan instrumentin kykyä
kumota suojattavan erän rahavirtojen muutokset.
Rahavirran suojauksen ehdot täyttävien johdannaisinstrumenttien
tehokkaan osuuden käyvän arvon muutos kirjataan muihin laajan
tuloksen eriin ja esitetään oman pääoman
arvonmuutosrahastoon sisältyvässä suojausrahastossa. Omaan
pääomaan kirjatut voitot ja tappiot siirretään tuloslaskelmaan sillä
tilikaudella, jolla suojattu erä merkitään tuloslaskelmaan.
Suojaussuhteen tehoton osuus merkitään tuloslaskelmaan
rahoitustuottoihin tai -kuluihin. Mikäli suojattu ennakoitu liiketoimi
johtaa rahoitusvaroihin kuulumattoman omaisuuserän
kirjaamiseen, omaan pääomaan kirjatut voitot ja tappiot siirretään
kyseisen omaisuuserän hankintamenon oikaisuksi.
Suojausinstrumenttien käyvät arvot on esitetty liitetiedoissa. Kun
rahavirran suojaukseksi hankittu suojausinstrumentti erääntyy tai
se myydään tai kun suojauslaskennan soveltamisedellytykset
eivät enää täyty, suojausinstrumentista kertynyt voitto tai tappio
jää omaan pääomaan siihen asti kunnes ennakoitu liiketoimi
toteutuu. Kuitenkin, jos ennakoidun suojatun liiketoimen ei enää
odoteta toteutuvan, omaan pääomaan kertynyt voitto tai tappio
kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan.
Siitä huolimatta, että eräät suojaussuhteet saattavat täyttää
konsernin riskienhallinnan asettamat tehokkaan suojauksen
vaatimukset, niihin ei sovelleta IAS 39:n mukaista
suojauslaskentaa. Tällaisia instrumentteja ovat mahdolliset
operatiiviseen toimintaan liittyvät valuuttakurssiriskiä suojaavat
johdannaiset sekä velkasalkun korkoriskiä suojaavat
korkojohdannaiset, joiden käyvän arvon muutokset kirjataan
rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Taseessa nämä erät esitetään
lyhyt- tai pitkäaikaisissa saamisissa tai veloissa niiden luonteen
mukaisesti.
VUOKRASOPIMUKSET
Konserni vuokralleottajana
Konsernin ollessa vuokralleottajana vuokrasopimukset, joissa
olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista jää
vuokranantajan kannettavaksi, luokitellaan muiksi
vuokrasopimuksiksi ja niiden perusteella maksettavat vuokrat
kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä sopimusajan
kuluessa.
Ne vuokrasopimukset, joissa yrityksellä on olennainen osa
omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan
rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimukset
merkitään taseeseen varoiksi ja veloiksi vuokra-ajan
alkamisajankohtana määrään, joka on yhtä suuri kuin vuokratun
hyödykkeen käypä arvo tai sitä alempi vähimmäisvuokrien
nykyarvo, jotka määritetään sopimuksen syntymisajankohtana.
Vähimmäisvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan
vähennykseen. Rahoitusmenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi
14
ja kohdistetaan jokaiselle vuokra-aikaan kuuluvalle kaudelle
siten, että jäljellä olevalle velalle tulee kullakin kaudella
samansuuruinen korkoprosentti. Vuokralle otettujen poistojen
kohteena olevien hyödykkeiden poistot tehdään samoilla
periaatteilla kuin omistettujen hyödykkeiden poistot. Jos on
kohtuullisen varmaa, että konserni saa omistusoikeuden vuokraajan päättymiseen mennessä, odotettu käyttöikä on sama kuin
hyödykkeen taloudellinen pitoaika. Muussa tapauksessa
hyödykkeestä tehdään poistot vuokra-ajan tai sitä lyhyemmän
taloudellisen vaikutusajan kuluessa.
Konserni vuokralleantajana
Konsernin vuokralleantamat hyödykkeet, joiden omistamiselle
ominaiset riskit ja hyödyt jäävät olennaisilta osiltaan
vuokralleantajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina.
Vuokrasopimukset, joissa konserni on alusten vuokralleottajana
muuksi luokitellulla vuokrasopimuksella ja edelleen vuokraa
kyseisiä aluksia, luokitellaan muiksi vuokrasopimuksiksi.
Vuokratuotot merkitään tulosvaikutteisesti tasaerinä vuokra-ajan
kuluessa, mutta alusten kyseessä ollessa yleensä oikaistuna ei
käytettävissä olevilla päivillä vuokralleottajan kannalta.
VAIHTO-OMAISUUS
Vaihto-omaisuus sisältää alusten polttoaine-, voitelu-, tarveaineja muonavarastot sekä myyntitavarat aluksilla. Vaihto-omaisuus
arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan
nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään fifomenetelmää (first in, first out) käyttäen. Nettorealisointiarvo on
tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta,
josta on vähennetty myynnistä aiheutuvat menot.
OMA PÄÄOMA
Konserni luokittelee omaksi pääomaksi sellaiset liikkeeseen
laskemansa rahoitusinstrumentit, jotka eivät sisällä sopimukseen
perustuvaa velvollisuutta luovuttaa rahaa tai muita rahoitusvaroja
toiselle yhteisölle tai vaihtaa rahoitusvaroja tai -velkoja toisen
yhteisön kanssa liikkeellelaskijalle epäedullisissa olosuhteissa ja
jotka osoittavat oikeuden osuuteen konsernin varoista sen
kaikkien velkojen vähentämisen jälkeen. Osakepääoma
muodostuu kantaosakkeista.
Menot, jotka liittyvät omien oman pääoman ehtoisten
instrumenttien liikkeeseenlaskuun tai hankintaan, esitetään oman
pääoman vähennyseränä. Jos konserni hankkii takaisin oman
pääoman ehtoisia instrumenttejaan, näiden hankintameno
vähennetään omasta pääomasta.
TULOVEROT
Tuloslaskelman verokulu muodostuu kauden verotettavaan
tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta.
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan
verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan
perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin kausiin
liittyvillä veroilla.
Laskennalliset verot lasketaan väliaikaisista veroista varojen ja
velkojen kirjanpitoarvojen ja verotuksellisten arvojen välillä.
Laskennalliset verot on laskettu käyttämällä tilinpäätöspäivänä
voimassa olevia verokantoja tai tilikautta seuraavan vuoden
verokantoja, mikäli ne on jo vahvistettu.
Laskennalliset verosaamiset kirjataan siihen määrään asti, kuin
on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa,
jota vastaan verosaaminen voidaan hyödyntää. Tytäryritysten
jakamattomista voittovaroista ei kirjata laskennallista veroa.
Finnlines Oyj liittyi vuoden 2013 alusta tonnistoverotuksen piiriin.
elinkeinoverotuksesta tonnistopohjaisen verotukseen. Finnlines
Deutschland GmbH poistui Saksan tonnistoverojärjestelmästä ja
siirtyi tuloverotukseen 1.2.2014.
TYÖSUHDE-ETUUDET
Eläkevelvoitteet
Konsernilla on erilaisia paikallisten käytäntöjen mukaisia
eläkejärjestelyjä maissa, joissa yritys toimii. Konsernilla on sekä
maksu- että etuuspohjaisia järjestelyjä.
Konsernin henkilökunnan eläketurva on hoidettu pääosin
ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiöissä. Eläkevakuutusyhtiöissä
oleva TyEL-eläkevakuutus on käsitelty kokonaan
maksupohjaisena järjestelynä.
Maksupohjaisessa eläkejärjestelyssä yritys maksaa kiinteitä
maksuja järjestelyyn. Yrityksellä ei ole laillista eikä tosiasiallista
velvoitetta lisämaksuihin, mikäli vakuutusyhtiöllä ei ole riittävästi
varoja maksaa työntekijöiden nykyisiltä tai aikaisemmilta kausilta
ansaitsemia etuuksia. Maksupohjaisiin järjestelyihin maksetut
suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jota veloitus
koskee.
Etuuspohjaisissa järjestelyissä työnantajan eläkevastuun määrä
perustuu järjestelystä johtuvan velvoitteen nykyarvoon ja
järjestelyyn kuuluvien varojen käypään arvoon, jotka perustuvat
IAS 19 -standardin mukaisiin vakuutusmatemaattisiin laskelmiin.
Konsernin etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen velvoitteet on
laskettu kustakin järjestelystä erikseen käyttäen ennakoituun
etuoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (projected unit credit
method). Eläkemenot kirjataan kuluksi henkilöiden palvelusajalle
auktorisoitujen vakuutusmatemaatikkojen suorittamien laskelmien
perusteella. Eläkevelvoitteen nykyarvoa laskettaessa käytetään
diskonttauskorkona yritysten liikkeeseen laskemien
korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen markkinatuottoa tai
valtion velkasitoumusten korkoa. Joukkovelkakirjalainojen ja
velkasitoumusten maturiteetti vastaa olennaisilta osin laskettavan
eläkevastuun maturiteettia.
Kauden työsuoritukseen perustuva meno ja etuuspohjaisen
järjestelyn nettovelan korko kirjataan tulosvaikutteisesti ja
esitetään työsuhde-etuuksista aiheutuvissa kuluissa.
Etuuspohjaisen nettovelan uudelleenmäärittämisestä aiheutuvat
erät (vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot sekä järjestelyyn
kuuluvien varojen tuotto) kirjataan muihin laajan tuloksen eriin
sillä kaudella, jona ne syntyvät.
Aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot kirjataan kuluiksi
tulosvaikutteisesti aikaisempana seuraavista ajankohdista: joko
kun järjestelyn muuttaminen tai supistaminen tapahtuu tai kun
yhteisö kirjaa tähän liittyvät uudelleenjärjestelymenot tai
työsuhteen päättämiseen liittyvät edut.
Osakeperusteiset maksut
Tilinpäätöshetkellä konsernilla ei ollut voimassaolevia
optiojärjestelyjä.
VARAUKSET JA EHDOLLISET VELAT
Varaukset kirjataan, kun yrityksellä on aikaisempien tapahtumien
seurauksena laillinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen
toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on
arvioitavissa luotettavasti. Varauksena kirjattava määrä vastaa
parasta arviota menoista, joita olemassa olevan velvoitteen
täyttäminen edellyttää tilinpäätöspäivänä.
Ehdollinen velka on aikaisempien tapahtumien seurauksena
syntynyt mahdollinen velvoite, jonka olemassaolo varmistuu
vasta konsernin määräysvallan ulkopuolella olevan epävarman
tapahtuman realisoituessa. Ehdolliseksi velaksi katsotaan myös
sellainen olemassa oleva velvoite, joka ei todennäköisesti
edellytä maksuvelvoitteen täyttämistä, tai jonka suuruutta ei voida
määrittää luotettavasti.
TULOUTUSPERIAATE
Konsernin liikevaihto koostuu pääosin palveluiden myynnistä.
Palvelut koostuvat pääosin satamapalveluista ja rahti- ja
matkustajapalveluiden myynnistä. Tuotot palveluista kirjataan kun
palvelu on suoritettu. Tuottoja satamapalveluista ei
keskeneräisen palvelun osan osalta kirjata tilinpäätöspäivänä.
Tuotot kirjataan saadun suorituksen tai saamisen käypään
arvoon oikaistuna välillisillä veroilla, myynnin oikaisuerillä ja
myynnin kurssieroilla. Tuotot aikarahdatuista aluksista kirjataan
aikarahtipäivien toteuman mukaan.
KOROT JA OSINGOT
Korkotuotot on kirjattu efektiivisen koron menetelmällä ja
osinkotuotot silloin, kun oikeus osinkoon on syntynyt.
SEGMENTTIRAPORTOINTI
Konserni esittää segmenttiraportoinnin IFRS 8 mukaisesti
konsernin sisäiseen raportointirakenteeseen perustuen.
3. SEGMENTTI-INFORMAATIO
Konsernin segmenttiraportointi perustuu jakoon kahteen
strategiseen segmenttiin, jotka tuottavat erityyppistä palvelua
erilaisin vaadittavin resurssein ja joita johdetaan erillisinä
yksikköinä. Konsernilla on kaksi liiketoimintasegmenttiä, jotka
ovat varustamotoiminta ja merikuljetukset sekä satamatoiminnot.
Konsernissa segmenttien tuloksellisuuden arviointi sekä
segmenteille kohdennettavia resursseja koskevat päätökset
perustuvat segmenttien liiketulokseen. Tämä on johdon
käsityksen mukaan soveltuvin mittari vertailtaessa segmenttien
tuloksellisuutta kyseisten toimialojen muihin yrityksiin.
Konsernissa edellä mainittuja segmenttikohtaisia tuloksia arvioi ja
resurssoi ylimpänä operatiivisena päätöksentekijänä
konsernitason johtoryhmä yhdessä hallituksen kanssa.
VARUSTAMOTOIMINTA JA MERIKULJETUKSET
Varustamotoiminta ja merikuljetukset -segmentti sisältää
Finnlinesin liikenteen Itämerellä, Pohjanmerellä ja
Biskajanlahdella sekä FinnLink-, NordöLink- ja
TransRussiaExpress-liikenteen.
SATAMATOIMINNOT
Finnlines harjoitti tilikaudella satamatoimintoja Finnsteve-nimellä
Helsingin ja Turun satamissa. Toiminta Kotkan satamassa loppui
vuoden 2014 aikana. Finnsteve on erikoistunut säännöllisen
yksikköliikenteen palveluihin: ahtaukseen, terminaalitoimintoihin,
laivanselvitykseen sekä varasto- ja konttivarikkopalveluihin.
Varustamotoiminta
ja merikuljetukset
Satamatoiminnot
517 363
36 853
-180
21 508
Ulkoinen liikevaihto
517 543
15 346
Segmentin liiketulos
61 650
-3 086
1 000 euroa
Liiketoimintasegmenttien tulos
31.12.2014 päättyneeltä tilikaudelta:
Segmentin liikevaihto
Segmenttien välinen liikevaihto
Rahoituserät
Eliminoinnit
Konserni
554 217
-21 328
-21 328
532 889
58 563
-21 929
Tuloverot
5 079
Tilikauden tulos
41 713
15
1 000 euroa
Liiketoimintasegmenttien tulos
31.12.2013 päättyneeltä tilikaudelta:
Segmentin liikevaihto
Segmenttien välinen liikevaihto
Varustamotoiminta
ja merikuljetukset
Satamatoiminnot
538 588
50 117
Eliminoinnit
Konserni
588 704
-205
25 322
Ulkoinen liikevaihto
538 792
24 794
-25 117
563 587
-25 117
Segmentin liiketulos
27 881
-9 806
18 075
Rahoituserät
-24 809
Tuloverot
12 744
Tilikauden tulos
6 011
Segmenttien väliset siirrot ja liiketoimet ovat tapahtuneet tavanomaisin kaupallisin ehdoin, jotka vastaavat ulkopuolisen tahon kanssa
noudatettavia ehtoja.
SEGMENTTIEN VARAT JA VELAT SEKÄ INVESTOINNIT VUOSINA 2014 JA 2013
1 000 euroa
Varustamotoiminta
ja merikuljetukset
Satamatoiminnot
-53 049
-3 794
-56 843
-546
-2
-548
-59 358
-6 225
-65 583
-116
9
-107
1 120 390
82 278
-496 1 202 172
Eliminoinnit
Konserni
Tuloslaskelmaan sisältyvät kulut, joihin ei liity maksua
2014
Poistot
Myyntisaamisten alaskirjaukset
2013
Poistot
Myyntisaamisten alaskirjaukset
Segmentin varat ja velat sekä investoinnit:
2014
Segmentin varat
Kohdistamattomat varat
8 303
Varat yhteensä
Segmentin velat
1 210 475
64 218
8 011
-334
71 894
Kohdistamattomat velat
634 674
Velat yhteensä
706 568
Investoinnit
36 338
219
36 557
1 206 355
85 655
-1 124 1 290 886
Segmentin varat ja velat sekä investoinnit:
2013
Segmentin varat
Kohdistamattomat varat
7 568
Varat yhteensä
Segmentin velat
1 298 453
63 946
11 149
-579
74 515
Kohdistamattomat velat
761 280
Velat yhteensä
835 796
Investoinnit
9 789
371
10 160
Segmentin varat koostuvat pääasiassa aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä, vaihto-omaisuudesta ja saamisista. Niihin ei ole
sisällytetty vero- tai rahoituseriä (ml. rahavarat) eikä koko yritykselle yhteisiä varoja. Segmentin velat koostuvat pääasiassa
liiketoimintaan liittyvistä veloista kuten osto- ja muista veloista, siirtoveloista ja saaduista ennakoista. Niihin ei ole sisällytetty veroeriä
eikä lainoja.
Investoinnit sisältävät lisäykset aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin (liitetieto 17. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet) ja
aineettomiin hyödykkeisiin (liitetieto 18. Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet).
Varustamotoiminta ja merikuljetukset -segmentin varoihin sisältyy myytäväksi luokiteltuja varoja 5,2 miljoonaa euroa ja satamatoiminnotsegmentin varoihin 15,1 miljoonaa euroa. Satamatoiminnot-segmentin myytäväksi luokiteltuihin varoihin sisältyy 8,0 miljoonaa euroa
velkoja.
16
MAANTIETEELLISIÄ ALUEITA KOSKEVAT TIEDOT
Maantieteellisten alueiden liikevaihto esitetään asiakkaiden sijainnin mukaan. Varat on raportoitu konsernin maantieteellisen sijainnin
mukaan. Rahtiin liittymättömien matkustajien tuoma liikevaihto on näytetty lähtömaan liikevaihtona. Myös konsernin alukset sisältyvät
raportoituihin varoihin, vaikka ne ovat luonteeltaan liikkuvia ja ovat näin helposti siirrettävissä.
1 000 euroa
2014
2013
Suomi
242 899
242 991
Ruotsi
88 852
77 912
Saksa
65 109
87 046
116 434
131 258
9 915
13 505
Liikevaihto
Muu EU
Venäjä
Muut
9 679
10 875
532 889
563 587
Suomi
766 312
738 295
Ruotsi
343 747
377 967
Saksa
4 788
72 778
-224
6 828
1 114 623
1 195 868
Varat *
Muu EU
* Konsernin muut pitkäaikaiset varat kuin rahoitusinstrumentit, laskennalliset verosaamiset ja työsuhteen päättymisen jälkeisiin
etuusjärjestelyihin liittyvät varat.
Konsernissa ei ole asiakkaita, joiden liikevaihto olisi vähintään 10 prosenttia konsernin liikevaihdosta.
4. YHTEISET TOIMINNOT
Finnlines harjoittaa TransRussiaExpress-linjaliikennettä Venäjän Itämeren satamiin yhteistyössä venäläisen satama- ja
terminaalipalveluita tarjoavan yhtiön kanssa. Linjaliikenteessä käytetään Finnlinesin aluksia ja Finnlines toimii myös linjaliikenteen
toimintaa hallinnoivana yhtiönä. Finnlinesin osuus toiminnasta on 75 prosenttia ja paikallisen yhteistyöyhtiön 25 prosenttia. Finnlines
yhdistelee yhteisen toiminnon osalta tuotoista ja kuluista 75 prosenttia. Finnlinesillä on 0,8 miljoonan euron saatava
yhteistyökumppanilta liittyen yhteistoimintoon. Finnlinesilla ei ole muita sitoumuksia taloudellisen tuen antamisesta. Osapuolten kesken
on tilapäisesti sovittu, että Finnlines vastaa yhteistoiminnon tuotoista ja kuluista kokonaisuudessaan (100 prosenttia) tilinpäätöksissä
vuosilta 2014 ja 2013.
5. MYYTÄVÄNÄ OLEVAKSI LUOKITELLUT PITKÄAIKAISET OMAISUUSERÄT
Finnlines-konserni neuvottelee yhden aluksen myynnistä, jonka kirjanpitoarvo on 5,2 miljoonaa euroa. Satamatoiminnot neuvottelee
satamakäyttöomaisuuden myynnistä, joka on kirjanpitoarvoltaan noin 15,1 miljoonaa euroa. Satamatoimintoihin liittyviin omaisuuseriin
sisältyy velkoja määrältään 8,3 miljoonaa euroa. Omaisuuserien kirjanpitoarvoon ei ole tehty alaskirjauksia.
6. HANKITUT LIIKETOIMINNOT
Vuonna 2014 ei ole tehty yrityshankintoja.
Marraskuussa 2013, tytäryhtiö Oy Intercarriers Ltd osti omia osakkeitaan vähemmistöosakkaalta 102 tuhannella eurolla. Hankinta lisäsi
Finnlines Oyj:n omien osakkeiden osuutta Oy Intercarriers Ltd:ssä 51 prosentista 78,5 prosenttiin.
1 000 euroa
2014
2013
Määräysvallattomien omistajien osuuksien hankinta
Yrityksen omistajille kuuluva oma pääoma 1.1.
872
Omistusosuuden lisäyksen vaikutus
390
Osuus laajasta tuloksesta
51
Yrityksen omistajille kuuluva oma pääoma 31.12.
1 312
7. LIIKEVAIHTO
1 000 euroa
2014
2013
Liikevaihto
Tuotot tavaroiden myynnistä
Tuotot palveluista
Alusvuokrat
11 080
10 225
519 258
542 924
2 551
10 438
532 889
563 587
17
8. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT
1 000 euroa
2014
2013
Vuokratuotot
1 420
1 192
Käyttöomaisuuden myyntivoitot
4 856
3 977
Muut tuotot
501
160
6 776
5 329
Käyttöomaisuuden myyntivoitot sisältävät vuonna 2014 kahden aluksen myyntivoitot ja vuonna 2013 kolmen aluksen myyntivoitot.
Finnlines on myynyt MS Finnhansa- ja MS Finnarrow -nimiset alukset tilikauden 2014 aikana ja MS Europalink, MS Transeuropa ja MS
Translubeca -nimiset alukset tilikauden 2013 aikana.
9. MATERIAALIT JA PALVELUT
1 000 euroa
2014
2013
-130 655
-170 426
Myytyjä suoritteita koskevat kulut
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Ostot tilikauden aikana
Varaston muutos
-2 906
-927
-57 884
-58 337
-191 445
-229 690
2014
2013
2012
-88 083
-97 512
-102 934
-9 997
-12 545
-17 022
-10 891
-12 958
-13 367
Ulkopuoliset palvelut
10.
HENKILÖSTÖKULUT
1 000 euroa
Henkilöstökulut
Palkat
Muut henkilösivukulut
Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt
Eläkekulut - etuuspohjaiset järjestelyt
Varustamotuki
-177
-174
-284
20 731
20 603
24 599
-88 418
-102 584
-109 009
1 371
1 388
1 518
330
473
505
1 701
1 861
2 023
1 635
1 806
2 009
Konsernin henkilökunta keskimäärin tilikaudella
Varustamotoiminta ja merikuljetukset
Satamatoiminnot
Henkilöstömäärä tilikauden lopussa
Tiedot ylimmän johdon työsuhde-etuuksista esitetään liitetiedossa 35. Lähipiiritapahtumat.
Finnlines on hyötynyt Euroopan laajuisesta merenkulun tukijärjestelmästä (yhteisön suuntaviivat meriliikenteen valtiontuelle), jonka
mukaan Finnlines on saanut 20,7 (20,6) miljoonaa euroa valtion tukea henkilöstökuluja varten, kuten moni muukin laivanvarustaja
Euroopassa. Suomessa summa vastaa veroa, joka on pidätetty etukäteen merimiesten tuloista, ja summaa, jonka työnantaja on
maksanut merimiesten sosiaali-, eläke- ja työntekijän vakuutusmaksuina. Ruotsissa valtion tuki vastaa veroa, joka on pidätetty
etukäteen merimiesten tuloista ja summaa, jolla työnantaja on maksanut merimiesten sosiaalikuluja.
11.
POISTOT JA ARVONALENTUMISET
1 000 euroa
2014
2013
Rakennukset ja rakennelmat
-2 370
-2 564
Koneet ja kalusto
-2 017
-4 111
-51 430
-57 566
-1 025
-1 343
-56 843
-65 583
Poistot aineellisesta käyttöomaisuudesta
Alukset
Poistot aineettomista hyödykkeistä
Poistot yhteensä
18
12.
LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT
1 000 euroa
2014
2013
Satamakulut, kalusto ja muut alusten matkoihin liittyvät kulut
-61 573
-65 682
Vuokrakulut
-23 657
-18 580
Miehitys- ja muut vapaaehtoiset henkilöstökulut
-1 069
-6 159
Laivojen vakuutus-, korjaus- ja ylläpitokulut
-27 311
-30 555
Muonituskulut
-11 162
-11 288
IT-kulut
-2 132
-2 504
Myynti- ja markkinointikulut
-3 506
-3 462
Toimitiloihin liittyvät kulut ilman vuokria
-3 070
-3 705
-10 916
-11 050
-144 396
-152 983
Muut kulut
Miehityskuluista on vähennetty Saksan valtion avustukset merihenkilöstölle, joka on kiinteä summa työntekijää kohden riippuen siitä
millä tasolla henkilö työskentelee.
TILINTARKASTAJIEN PALKKIOT JA PALVELUT
Konsernin päätilintarkastajana on vuonna 2014 toiminut KPMG Oy Ab.
1 000 euroa
2014
2013
184
151
Tilintarkastuspalkkiot
KPMG
Deloitte & Touche
0
81
21
18
72
142
Deloitte & Touche
2
69
Muut
4
16
283
478
2014
2013
13
12
Muut
Veroneuvonta ja muut palkkiot
KPMG
13.
RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT
1 000 euroa
Osinkotuotot myytävissä olevista rahoitusvaroista
Korkotuotot
Pankkitalletukset
Lainat ja myyntisaamiset
2
5
139
187
329
321
Valuuttakurssivoitot
Muut valuuttakurssivoitot
Muut rahoitustuotot
Rahoitustuotot yhteensä
1
2
483
526
-18 240
-21 296
-2
-87
-220
-594
Korkokulut
Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut velat
Muut korkokulut
Valuuttakurssitappiot
Muut valuuttakurssitappiot
Muut rahoituskulut
-3 950
-3 358
Rahoituskulut yhteensä
-22 412
-25 335
Nettorahoituskulut
-21 929
-24 809
Konsernin rahoitustuottoihin ja -kuluihin sisältyy valuuttakurssivoittoja ja -tappioita, joista suurin osa liittyy valuuttatilien arvostukseen.
Konsernin muut rahoituskulut muodostuvat suurimmaksi osaksi takauspalkkioista ja muista lainoihin liittyvistä palkkioista.
19
14.
TULOVEROT
1 000 euroa
2014
2013
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero
-142
-341
Edellisten tilikausien verot
Laskennallisten verojen muutos
Muutos verovarauksissa (lisäys)
Tuloverot tuloslaskelmassa, kulu (-)
173
-4
5 048
13 437
0
-347
5 079
12 744
Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma
1 000 euroa
2014
2013
Tulos ennen veroja
36 634
-6 734
Vero laskettuna Suomessa sovellettavalla verokannalla
-7 327
1 650
-232
251
Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavat verokannat
Verovapaat tuotot ja vähennyskelvottomat kulut
Muutos verovarauksissa (lisäys)
Verokannan muutoksen vaikutus veroihin (netto) *
Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset tappioista **
101
132
0
-347
0
9 353
-58
-2 455
Verosaamisten uudelleen arviointi ***
1 987
Tonnistoveron vaikutus ****
9 961
3 749
Edellisten tilikausien verot
173
412
Jälleenhankitavarauksen muutoksesta johtuva laskennallisen veron tuloutus
475
Tuloverot tuloslaskelmassa, kulu (-)
5 079
12 744
* Suomessa sovellettava verokanta muuttui 1.1.2014 alkaen 24,5 prosentista 20,0 prosenttiin.
** Finnsteve-yhtiöiden osuus kirjaamattomista verotappiosta on vuonna 2013 -2 239 tuhatta euroa.
*** Johto on uudelleen arvioinut Finnsteve-yhtiöiden kirjaamattomat verotappiot per 31.12.2014.
**** Suomessa toimiva emoyhtiö Finnlines Oyj liittyi Suomen tonnistoverolain piiriin 1.1.2013. Sitoutuminen järjestelmään on voimassa
31.12.2022 asti. Veroihin sisältyy 87 (108) tuhatta euroa Suomeen maksettavaa tonnistoveroa ja Saksassa toimiva tytäryhtiö Finnlines
Deutschland GmbH irtaantui tonnistoverosta 31.01.2014.
Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot
1 000 euroa
Työsuhde-etuuksien uudelleenarvostus
15
2014
2013
326
3
326
3
OSAKEKOHTAINEN TULOS
Osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos ulkona olevien osakkeiden
lukumäärän painotetulla keskiarvolla tilikauden aikana vähennettynä yrityksen hankkimilla omilla osakkeilla.
1 000 euroa
2014
2013
Tilikauden tulos (emoyhtiön omistajille), 1 000 euroa
41 726
5 997
Keskimääräinen painotettu osakemäärä, 1 000 kpl *
51 503
49 782
0,81
0,12
Laimentamaton osakekohtainen tulos, euroa per osake
* Osakeantikertoimella oikaistu. Konsernilla ei ole järjestelyjä, joilla olisi laimentava vaikutus osakekohtaiseen tulokseen.
16. OSINGOT
Sekä vuonna 2014 että 2013 maksetut osingot olivat 0,00 euroa (0,00 euroa osaketta kohti).
Emoyhtiö Finnlines Oyj:n tulos oli 4,2 miljoonaa euroa tilikaudelta 2014. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että 31.12.2014 päättyneeltä
tilikaudelta ei jaeta osinkoa meneillään olevan laajan Finnlinesin aluksille vuoden 2015 aikana toteutettavan pakokaasupesuriinvestointiohjelman johdosta.
20
17.
AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET
1 000 euroa
Maaalueet
Rakennukset
ja rakennelmat
Alukset
Koneet ja
kalusto
Ennakkomaksut ja
keskeneräiset
hankinnat
72
75 271
1 372 769
73 122
398
1 521 632
9 728
243
25 897
35 867
-2 497
-94 515
-7 125
-367
-104 505
-4 369
-21 675
-22 395
68 404
1 266 306
43 879
-16 316
-373 866
-47 060
-437 243
-31
-31
Yhteensä *
31.12.2014 päättynyt tilikausi
Hankintameno 1.1.2014
Muuntoerot
34
Lisäykset
Vähennykset ***
Siirto myytävänä olevaksi
luokiteltuihin pitkäaikaisiin
omaisuuseriin **
72
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 1.1.2014
Muuntoerot
Vähennysten ja siirtojen kertyneet
poistot
Tilikauden poistot
Siirto myytävänä olevaksi
luokiteltuihin pitkäaikaisiin
omaisuuseriin **
Kirjanpitoarvo 31.12.2014
34
-48 439
25 928
1 404 590
1 346
35 547
6 650
43 543
-2 370
-51 430
-2 017
-55 818
-17 341
-389 749
-42 459
-449 549
1 132
16 499
10 510
72
52 196
893 057
11 930
25 928
983 183
28 142
72
76 466
1 597 437
79 690
991
1 754 655
-11
0
-11
Muuntoerot
Lisäykset
Vähennykset ***
102
8 861
542
31
9 536
-1 298
-233 934
-7 104
-214
-242 549
406
5
-410
75 271
1 372 769
73 122
398
-15 047
-429 028
-50 285
-494 360
10
10
Siirrot erien välillä
72
Muuntoerot
Vähennysten ja siirtojen kertyneet
poistot
Tilikauden poistot
72
1 521 632
1 295
112 727
7 325
121 348
-2 564
-57 566
-4 111
-64 240
-16 316
-373 866
-47 060
-437 243
58 955
998 903
26 061
398
1 084 389
* Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden tasearvoon sisältyvät rakennusaikaiset aktivoidut korot ovat 23,4 (24,4) miljoonaa euroa.
** Finnlines-konserni neuvottelee yhden aluksen, kirjanpitoarvoltaan 5,2 miljoonaa euroa ja satamakäyttöomaisuuden,
kirjanpitoarvoltaan 15,1 miljoonaa euroa, myynnistä. Omaisuuserien kirjanpitoarvoon ei ole tehty arvonalennuksia vuonna 2014, koska
johdon arvion mukaan myytäväksi luokitellun omaisuuden käypä arvo ylittää kirjanpitoarvon tilinpäätöshetkellä 31.12.2014.
*** Finnlines on myynyt MS Finnhansa ja MS Finnarrow -nimiset alukset tilikauden 2014 aikana ja MS Europalink, MS Transeuropa ja
MS Translubeca -nimiset alukset tilikauden 2013 aikana
21
Rahoitusleasingsopimuksilla vuokrattuja hyödykkeitä sisältyy aineelliseen käyttöomaisuuteen seuraavasti
Koneet ja
kalusto
Rakennukset ja
rakennelmat
Yhteensä
27 390
7 181
34 571
Kertyneet poistot
-5 112
-3 616
-8 728
Kirjanpitoarvo
22 278
3 565
25 843
4 678
7 181
11 859
1 000 euroa
31.12.2014
Hankintameno
Lisäykset tilikauden aikana
31.12.2013
Hankintameno
Lisäykset tilikauden aikana
22 712
Kertyneet poistot
-3 951
-3 304
22 712
-7 255
Kirjanpitoarvo
23 439
3 877
27 316
Rahoitusleasingsopimuksilla vuokratut hyödykkeet olivat koneita ja kalustoa sekä toimistorakennus ja kaksi ramppirakennelmaa.
Huhtikuussa 2013 Finnlinesin satamatoimintoja hoitavat tytäryhtiöt myivät rahoitusyhtiölle neljä Vuosaaren satamassa sijaitsevaa
konttinosturia ja vuokrasivat ne takaisin konsernin käyttöön viiden vuoden rahoitusleasingsopimuksella. Sopimuksen arvo oli 22,4
miljoonaa euroa.
18.
LIIKEARVO JA MUUT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET
1 000 euroa
Liikearvo
Keskeneräiset
hankkeet
Muut aineettomat
hyödykkeet *
Aineettomat
hyödykkeet
yhteensä
105 644
783
30 501
136 928
Hankinta-arvo 1.1.2014
Lisäykset
688
Vähennykset
2
689
-752
-752
29 750
136 865
-25 449
-25 449
105 644
1 471
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2014
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot
Tilikauden poistot
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset
31.12.2014
752
752
-1 025
-1 025
-25 722
-25 722
105 644
1 471
4 028
111 143
105 644
362
30 515
136 521
482
67
549
-143
-143
Hankinta-arvo 1.1.2013
Lisäykset
Vähennykset
105 644
-61
61
783
30 501
136 928
-24 248
-24 248
143
143
-1 343
-1 343
Tilikauden poistot
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset
31.12.2013
105 644
783
-25 449
-25 449
5 052
111 479
* Muut aineettomat hyödykkeet koostuvat pääosin aktivoiduista toiminnanohjausjärjestelmien käyttöönottohankkeista ja -lisensseistä,
joista yritys odottaa saavansa taloudellista hyötyä tilikautta pidemmältä ajalta.
22
LIIKEARVON ARVONALENTUMISTESTAUS
Liikearvon arvonalentumistestausta varten liikearvo on allokoitu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Allokointiperuste on pysynyt
muuttumattomana vuodesta 2013, joskin alusjärjestelyissä tapahtui vähäisiä muutoksia tonniston uudelleenjärjestelyn myötä vuoden
2014 aikana. Suomi–Saksa-liikenteeseen liittyvä liikearvo on allokoitu HansaLink-liikenteelle, jota operoidaan alusjärjestelmällä
Suomen, Saksan ja Puolan välillä. Etelä-Ruotsin ja Saksan väliseen liikenteeseen liittyvä liikearvo on allokoitu NordöLinkille.
1 000 euroa
2014
2013
NordöLink
68 972
68 972
HansaLink (Suomi–Saksa–Puola-liikenne)
36 671
36 671
105 644
105 644
Liikearvon jakautuminen rahavirtaa tuottaville yksiköille
Yhteensä
NordöLink ja HansaLink ovat Varustamotoiminta ja merikuljetukset -segmentissä.
Kerrytettävissä oleva rahamäärä on määritetty käyttöarvoon perustuen. Laskelmien pohjana ovat rahavirtaennusteet, jotka perustuvat
tulevan vuoden budjettiin sekä tätä seuraaviin neljän vuoden johdon hyväksymiin ennusteisiin (viiden vuoden liiketoimintasuunnitelma).
Viiden vuoden ajanjakson kassavirtaennuste perustuu johdon kokemukseen sekä markkinoiden oletettuun kehitykseen, jota ulkoiset
markkinaennusteet tukevat.
Vuoden 2014 aikana Suomen, Saksan ja Puolan välisessä liikenteessä tehtiin vähäisiä muutoksia edellisen vuoden liikennöintikuvioon
verrattuna. Kolme Star-luokan alusta jatkoi Helsingin ja Travemünden välisessä liikenteessä, ja Helsingin ja Puolan välistä liikennettä
operoitiin roro-aluksella. Sen sijaan Helsingin ja Rostockin välisessä liikenteessä ollut ropax-alus korvattiin vuoden 2014 jälkipuoliskolla
roro-aluksella. Tammikuusta 2015 lukien Rostockiin liikennöidään suoralla laivayhteydellä Helsingin sijaan Hangosta.
Nordölink-liikenne jatkui edellisvuoden tapaan yhdellä Star-luokan aluksella sekä vuorottelevilla pienemmillä ropax-aluksilla paitsi
loppuvuoteen 2014 ja alkuvuoteen 2015 ajoittuvien propulsiojärjestelmien ja pakokaasupesureiden asennustöiden aikana.
Molemmat linjat operoivat yhdellä erityisvalvonta-alueista, Itämerellä, jossa rikin päästörajat ovat tiukemmat kuin maailmanlaajuisesti.
Raskaan polttoöljyn rikkipitoisuusraja laski 0,10 prosenttiin vuonna 2015 MARPOL-yleissopimuksen mukaisesti. Finnlines on tehnyt
investointipäätöksiä uusien ympäristövaatimusten täyttämiseksi, ja näiden investointien vaikutukset sekä kustannuksiin että
rahtihintoihin on huomioitu testeissä.
Tärkeimmät oletukset viiden vuoden liiketoimintasuunnitelmissa liittyvät markkinakasvuun, markkinaosuuteen, hintakehitykseen sekä
matkustajaliikenteen kehitykseen. Käytetyt markkinakasvukertoimet on johdettu viimeaikaisista ulkopuolisista talousennusteista
sopeuttaen ne asianomaiselle markkinalle. Viiden vuoden ennustejakson jälkeiset rahavirrat on ekstrapoloitu käyttämällä alla esitettyjä
kasvutekijöitä. Käytetyt kasvutekijät eivät ylitä kyseisen toimialan pitkän aikavälin toteutunutta kasvua.
Diskonttokorkona on käytetty pääoman painotettua keskimääräistä tuottovaatimusta (WACC) ennen veroja. Tuottovaatimuksen
laskentakomponentit ovat riskitön tuottoprosentti, markkinariskipreemio, toimialakohtainen beta-kerroin, tavoitepääomarakenne sekä
vieraan pääoman kustannus. Konserni käyttää samoja yhteisiä komponentteja, relevanteilla verokannoilla oikaistuna, diskonttokorkojen
laskennassa kaikille rahavirtaa tuottaville yksiköille. Samojen yhteisten komponenttien käyttö on perusteltua, sillä eri liiketoimintoihin
kohdistuvat riskit liittyvät toisiinsa ja yleiseen Itämeren alueen talouskehitykseen.
KÄYTTÖARVON LASKENNASSA KÄYTETYT KESKEISET OLETUKSET 2014
Rahavirtaa tuottava yksikkö
HansaLink
Diskonttauskorko (ennen veroja)
PTS-jakso
NordöLink
5,0 %
5,0 %
2015-2019
2015-2019
Kasvuprosentti kassavirralle PTS:n jakson jälkeen
2,0 %
2,0 %
Terminaaliarvon osuus diskontatusta kassavirrasta
90,2 %
86,5 %
KÄYTTÖARVON LASKENNASSA KÄYTETYT KESKEISET OLETUKSET 2013
Rahavirtaa tuottava yksikkö
Diskonttauskorko (ennen veroja)
PTS-jakso
HansaLink
NordöLink
6,1 %
6,1%
2014-2018
2014-2018
Kasvuprosentti kassavirralle PTS:n jakson jälkeen
2,0 %
2,0%
Terminaaliarvon osuus diskontatusta kassavirrasta
85,2 %
85,7%
Ennusteisiin perustuvat Suomi–Saksa–Puola-liikenteen (HansaLink) ja NordöLinkin kerrytettävissä olevat rahamäärät ylittävät selvästi
yksiköiden kirjanpitoarvon vuoden 2014 lopussa. Mallin herkkyys on testattu kaikkien liiketoimintasuunnitelmissa ja jatkovuosien
ekstrapolaatioissa käytettyjen avainoletusten suhteen. Parametrit, joiden herkkyydet testattiin kussakin yksikössä soveltuvin osin olivat
markkinakasvu, markkinaosuus, hintakehitys, matkustajaliikenteen tuloskehitys, diskonttokorko ja viiden vuoden jälkeinen kasvukerroin.
Johto arvioi, ettei minkään käytetyn keskeisen muuttujan jokseenkin mahdollinen muutos johda arvonalennuksiin diskontattujen
kassavirtojen ylittäessä huomattavasti testattujen omaisuuserien arvot.
Yhtiön liikearvo liittyy linjoihin ja lastivirtoihin, joiden kuljetus voidaan hoitaa erilaisilla alusjärjestelmillä laivojen ollessa kohtuullisen
helposti siirrettävissä olevia omaisuuseriä. Ikuisuusolettamaa (Gordonin malli) on sovellettu molempien rahavirtaa tuottavien yksiköitten
laskennassa. Koska liikearvo ei liity tiettyjen alusten muodostamaan liikennejärjestelmään ja alusten ajan kulumisesta johtuvaan
arvonalenemiseen, on ikuisuusolettaman käyttö perusteltua määritettäessä tulevia rahavirtoja. Terminaaliarvojen osuudet (viiden
vuoden jälkeiset rahavirrat) diskontatuista rahavirroista on kerrottu yllä olevassa taulukossa. Rahavirtaennusteita laadittaessa yhtiö
tarkastelee myös poikkeamia aikaisempien ennusteiden ja toteutuneiden lukujen välillä tärkeimpien muuttujien osalta.
23
19. TYTÄRYHTIÖT
Finnlines Oyj:lla on 24 tytäryhtiötä. Luettelo näistä on esitetty liitetiedossa 36. Tytäryhtiöt.
20. SIJOITUKSET OSAKKUUSYRITYKSIIN
Konsernilla ei ole sijoituksia osakkuusyrityksiin.
21.
MUUT RAHOITUSVARAT
1 000 euroa
2014
2013
Noteeraamattomat osakesijoitukset
4 576
4 580
Myytävissä olevat sijoitukset tilikauden lopussa
4 576
4 580
Suurin osa noteeraamattomista osakkeista koostuu ahtausyhtiöstä. Osakkeet arvostetaan hankinta-arvoon, koska johdon mukaan
sijoituksen käypää arvoa ei voida luotettavasti määrittää, sillä käytettävissä ei ole riittävästi tietoa, jotta käyvästä arvosta voitaisiin tehdä
luotettava arvio. Konsernilla ei ole tilikausilla 2013–2014 ollut eräpäivään asti pidettäviä rahoitusvaroja.
22.
PITKÄAIKAISET SAAMISET
2014
1 000 euroa
2013
Käypä arvo
Kirjanpitoarvo
Käypä arvo
Kirjanpitoarvo
Lainasaamiset
600
600
Muut saamiset
238
838
238
43
43
838
43
43
Verokannan v:n
2014 muutoksen
vaikutus
Kirjattu
tuloslaskelman
tulosvaikutt
eisesti
veroihin *
Kirjattu muihin
laajan tuloksen
eriin
31.12.2013
Lainat ja muut saamiset
23.
LASKENNALLISET VEROSAAMISET JA -VELAT
Laskennallisten verojen muutokset vuosien 2013 ja 2014 aikana
1 000 euroa
Laskennalliset
verosaamiset:
Käyvän arvon
arvostustappiot,
IAS 32, 39
Käyttämättömät tappiot
verotuksessa
Konserniero, alukset ja
lastinkäsittelykalusto
Muut erot
1.1.2013
Siirto erien
välillä
0
72
1 158
442
-18
-10
44
0
-159
999
304
-442
0
192
138
-49
22
1 792
210
-510
-146
Poistoero 1.1.2013 *
Verovelka
tonnistoverotuksessa
lastinkäsittelykalusto *
Käyvän arvon
arvostusvoitot ja
rahoitusleasing
60 572
-52 692
-13
-39
7 828
54 033
-2 988
-9 376
41 669
10 387
-1 288
-1 671
-85
7 343
-157
157
202
202
Jälleenhankintavaraus
598
-124
475
44
0
44
Työsuhde-etuudet
24
24
24
1 370
Laskennalliset
verovelat:
Kurssiero
Muut jaksotuserot
-2
71 444
210
-4 593
-9 499
0
* Suomen yhteisöverokanta muuttui 1.1.2014 lukien 24,5 prosentista 20 prosenttiin.
Erittely Finnlines Oyj:n laskennallisesta verovelasta tonnistoverotukseen siirtymisestä 1.1.2013 ja tuloslaskelmaan kirjatuista
tapahtumista.
24
57 560
1 000 euroa
Laskennalliset
verosaamiset:
Käyvän arvon
arvostustappiot, IAS 32, 39
Käyttämättömät tappiot
verotuksessa
1.1.2014
Siirto erien
välillä
Kirjattu
tulosvaikutt
eisesti
Verokannan
muutoksen
vaikutus
tuloslaskelman
veroihin
44
0
-25
0
18
999
3 236
0
4 235
0
510
Muut erot
304
Työsuhde-etuudet
0
Kirjattu muihin
laajan tuloksen
eriin
31.12.2014
510
-91
0
24
212
353
377
353
5 353
1 370
0
3 630
0
7 828
0
7 042
0
14 870
41 669
0
-3 587
0
38 083
7 343
0
-4 810
0
2 534
202
0
316
518
0
Laskennalliset verovelat:
Poistoero 1.1.2014
Verovelka
tonnistoverotuksessa
Käyvän arvon arvostusvoitot
ja rahoitusleasing
Jälleenhankintavaraus
475
-475
Kurssiero
-2
2
0
Muut jaksotuserot
44
54
99
57 560
0
-1 458
0
1 000 euroa
0
56 102
Laskennallinen verovelka
Laskennalliset verovelat poistoerosta, tonnistoverotus 1.1.2013
52 692
Kirjanpitoarvon ja konserniarvon erotuksesta laskennallinen verovelka 1.1.2013
1 340
Laskennallinen verovelka 1.1.2013
54 033
Kirjattu tuloslaskelmaan 1.1.2013–31.12.2013
Konserniarvon ja markkina-arvon erotuksesta laskennallinen verovelka 1.1.2013
364
Verohuojennus
-3 352
Verokannan muutoksen vaikutus 1.1.2014
-9 376
Laskennalliset verovelat, tonnistoverotus 31.12.2013
41 669
Verohelpotus alusten henkilökunnan sosiaalimaksuista 2014 (toinen tonnistoverokausi)
-3 587
Verovelka tonnistoverotuksessa 31.12.2014
38 083
1 000 euroa
2014
2013
Laskennalliset verosaamiset yhteensä
5 353
1 370
Laskennalliset verosaamiset taseessa
5 353
1 370
Laskennalliset verovelat
56 102
57 560
Laskennalliset verovelat taseessa
56 102
57 560
Laskennalliset verosaamiset ja -velat
Laskennallista verovelkaa ei ole kirjattu tytäryhtiöiden jakamatta olevista voittovaroista, koska useimmissa tapauksissa nämä tulokset
siirretään yhtiölle ilman veroseuraamuksia. Lisäksi konserni ei kirjaa laskennallista verovelkaa tytäryhtiöiden jakamatta olevista
voittovaroista, mikäli ne on tarkoitus investoida pysyvästi kyseisiin yrityksiin.
Käyttämättömistä verotuksellisista tappioista kirjataan laskennallisia verosaamisia siihen määrään asti kuin verohyödyn saaminen
verotettavan tulon perusteella on todennäköistä. Johto on uudelleen arvioinut ja kirjannut tilikauden tulokseen Finnsteve-yhtiöiden
kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset 1,8 miljoonaa euroa aikaisempien vuosien tappioista. Uudelleen arvioinnin perusteena on
Finnsteve-yhtiöiden tuloksen parantuminen kuluvan vuoden aikana ja tulosarviot tuleville vuosille. Arvioinnissa on otettu huomioon että
emoyhtiöllä on myös mahdollisuus antaa konserniavustusta Finnsteve-yhtiöille.
Laskennallisia verosaamisia on jätetty kirjaamatta 0,2 (2,4) miljoonaa euroa, koska johdon arvion mukaan tappioiden käyttämiseen liittyy
merkittävää epävarmuutta.
Konserni on kirjannut laskennallisia verosaamisia käyttämättömistä verotuksellista tappioista 4,2 (1,0) miljoonaa euroa. Tappiot
vanhenevat vuosina 2020–2024.
25
24.
VAIHTO-OMAISUUS
1 000 euroa
2014
2013
Aineet ja tarvikkeet
5 385
8 093
Myyntitavarat
541
739
5 926
8 832
Tilikaudella ei kirjattu vaihto-omaisuuden arvonalennuksia.
25.
LYHYTAIKAISET SAAMISET
2014
1 000 euroa
2013
Käypä arvo
Kirjanpitoarvo
Käypä arvo
Kirjanpitoarvo
Myyntisaamiset
56 905
56 905
64 710
64 710
Siirtosaamiset ja maksetut ennakot
16 285
16 285
18 249
18 249
Muut saamiset
3 110
3 110
2 016
2 016
Lainasaamiset
180
180
275
275
76 480
76 480
85 251
85 251
Myyntisaamiset ja muut saamiset
Lainat ja muut saamiset
Myyntisaamisten ikäjakauma ja valuuttajakauma on esitetty alla olevissa taulukoissa. Siirtosaamisten olennaiset erät on eritelty
seuraavissa taulukossa.
1 000 euroa
2014
2013
Varustamotuet
9 293
9 357
Henkilöstökulut
773
3 858
Satama- ja ahtauskulut, muut matkakulut
1 140
1 133
Telakointi
1 439
Siirtosaamisten ja maksettujen ennakoiden olennaiset erät
Muut siirtosaamiset
1 000 euroa
2014
3 641
3 901
16 286
18 249
Myyntisaamisten
arvonalentuminen
Netto 2014
Myyntisaamisten ikäjakauma 2014
Erääntymättömät
44 636
44 636
Erääntyneet
1 - 30 päivää
9 666
6
9 660
31 - 60 päivää
832
53
779
61 - 90 päivää
820
268
552
91 - 360 päivää
742
127
615
yli 360 päivää
Erääntyneet yhteensä
26
997
334
663
13 057
788
12 269
57 693
788
56 905
1 000 euroa
2013
Myyntisaamisten
arvonalentuminen
Netto 2013
Myyntisaamisten ikäjakauma 2013
Erääntymättömät
48 521
48 521
1 - 30 päivää
11 398
11 398
31 - 60 päivää
1 393
1 393
61 - 90 päivää
1 186
9
1 177
91 - 360 päivää
1 144
114
1 030
yli 360 päivää
2 062
871
1 191
17 182
993
16 189
65 704
993
64 710
2014
2013
EUR
55 953
63 512
SEK
18
2
GBP
878
945
USD
56
246
DKK
1
2
Erääntyneet
Erääntyneet yhteensä
1 000 euroa
Myyntisaamiset valuutoittain
RUB
2
PLN
-1
0
56 905
64 710
Myyntisaamisten ja muiden saamisten kirjapitoarvo on kohtuullinen arvio niiden käyvästä arvosta. Konsernissa on kirjattu
myyntisaamisista luottotappioita -548 (-107) tuhatta euroa vuonna 2014. Myyntisaamisiin ja muihin saamisiin liittyvä maksimiluottoriski
on niiden kirjanpitoarvo.
26.
RAHAVARAT
1 000 euroa
2014
2013
Käteinen raha ja pankkitilit
2 680
2 508
2 680
2 508
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä
1 000 kpl
Osakepääoma
1 000 euroa
46 821
93 642
Rahavarat eivät sisällä vaadittaessa maksettavia tililuottoja.
27.
OSAKEPÄÄOMA JA MUUT RAHASTOT
31.12.2012
Osakeanti 6.6.2013
4 682
9 364
31.12.2013
51 503
103 006
31.12.2014
51 503
103 006
Osakepääoma
Osakepääoma (kantaosakkeet) muodostuu yhden sarjan osakkeista. Osakkeiden nimellisarvo on 2,00 euroa osakkeelta ja niillä on
yhtiökokouksessa yksi ääni. Yhtiöjärjestyksen mukaan enimmäisosakepääoma 31.12.2014 oli 200 miljoonaa euroa (31.12.2013
enimmäisosakepääoma 200 miljoonaa euroa). Kaikki liikkeelle lasketut osakkeet on maksettu.
Osakeannin tuloksena kaupparekisteriin merkittiin 6.6.2013 4 682 104 uutta Finnlines Oyj:n osaketta. Uusien osakkeiden
kaupparekisteriin merkitsemisen jälkeen Finnlines Oyj:n osakkeiden lukumäärä nousi 51 503 141 osakkeeseen ja osakepääoma
103 006 282 euroon.
Ylikurssirahasto
1 000 euroa
Ylikurssirahasto
2014
2013
24 525
24 525
Suomen vanhan osakeyhtiölain aikana muodostunut ylikurssirahasto.
27
1 000 euroa
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.
Lisäys
2014
2013
40 016
21 015
0
19 001
40 016
40 016
Osakeannissa 6.6.2013 kerätyistä varoista, joista oli vähennetty antiin liittyvät kulut, 19,0 miljoonaa euroa sisällytettiin sijoitetun vapaan
oman pääoman rahastoon ja 9,4 miljoonaa euroa osakepääomaan.
Muuntoerot
Muuntoerot-rahasto sisältää ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot.
Finnlines Oyj:n omistus
Finnlines Oyj:n omistusta esitellään tarkemmin liitetiedossa 37. Osakkeet ja osakkeenomistajat.
28.
VARAUKSET
1 000 euroa
2014
2013
Pitkäaikaiset varaukset
1 844
1 980
Lyhytaikaiset varaukset
1 000 euroa
1.1.2014
Varausten vähennykset
31.12.2014
1 000 euroa
1.1.2013
Varausten lisäykset
31.12.2013
81
3 715
1 925
5 696
Verovaraus
Muut varaukset
Yhteensä
3 697
1 999
5 696
-3 685
-86
-3 771
12
1 913
1 925
Verovaraus
Muut varaukset
Yhteensä
3 350
1 798
5 148
347
201
548
3 697
1 999
5 696
Muut varaukset sisältävät etupäässä Vuosaaren sataman rakennusten purkuun liittyviä varauksia. Varaukset on tehty, koska
rakennukset sijaitsevat vuokratontilla ja ne on sitouduttu purkamaan vuokrakauden jälkeen.
28
29.
KOROLLISET VELAT
2014
1 000 euroa
Pitkäaikaiset jaksotettuun hankintamenoon
arvostetut velat
2013
Käypä arvo
Kirjanpitoarvo
Käypä arvo
Kirjanpitoarvo
516 944
513 273
23 593
24 807
375 962
369 190
Pankkitililimiitit
14 604
14 604
Eläkelainat
26 615
26 480
Rahoitusleasingvelat
17 920
17 920
19 678
19 678
435 102
428 195
560 215
557 759
74 223
74 223
74 223
74 223
1 573
1 573
Lyhytaikaiset jaksotettuun hankintamenoon
arvostetut rahoitusvelat
Pankkitililimiitit
Eläkelainat
8 327
8 327
7 327
7 327
1 642
1 642
1 469
1 469
Yritystodistusohjelma
59 650
59 650
50 124
50 124
Rahoitusvelat
143 842
143 842
134 715
134 715
578 944
572 036
694 931
692 474
Korollisten rahoituslaitoksilta otettujen velkojen ja eläkevelkojen kirjanpitoarvo on laskettu käyttämällä efektiivisen koron menetelmää ja
käypä arvo on määritetty diskonttaamalla velkojen tulevat rahavirrat korolla, jolla konserni saisi vastaavaa ulkoista lainaa
tilinpäätöshetkellä. Kokonaiskorko muodostuu riskittömästä korosta 0,2–0,8 (0,4–2,2) prosenttia ja yrityskohtaisesta riskipreemiosta.
Rahoitusleasingvelkojen efektiivisen korkokannan on oletettu vastaavan tilinpäätöshetkellä solmittavien vastaavien sopimusten käypää
korkoa. Käytännössä velkojen käyvät arvot eivät juurikaan eroa kirjanpitoarvoista.
KÄYVÄN ARVON HIERARKIA KÄYPÄÄN ARVOON ARVOSTETUISTA RAHOITUSVAROISTA JA -VELOISTA
Taso 1 - Noteeratut käyvät arvot (oikaisemattomat) toimivilla markkinoilla samanlaisille varoille tai veloille.
Taso 2 - Käyvät arvot määritetään käyttämällä muita syöttötietoja (inputs) kuin tasoon 1 sisältyviä noteerattuja hintoja, ja ne ovat
todennettavissa asianomaisen omaisuuserän tai velan osalta joko suoraan (kuten hinnat) tai epäsuorasti (johdettu hinnoista).
Konsernilla on tason 2 lainoja rahoituslaitoksilta sekä eläkelainoja, jotka on esitetty liitetiedossa 29. Korolliset velat.
Taso 3 - Käyvät arvot määritetään käyttäen varojen tai velkojen syöttötietoja (inputs), jotka eivät perustu todettavissa oleviin
markkinatietoihin.
Tilikauden tai edellisen tilikauden aikana ei ole ollut siirtoja käyvään arvon hierarkian tasolle 3 ja sieltä pois.
1 000 euroa
2014
2013
Pitkäaikaisten rahoitusvelkojen (ilman rahoitusleasingvelkoja) erääntyminen
Yhden vuoden kuluessa
Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua
Yli viiden vuoden kuluttua
82 550
81 550
311 990
395 841
99 821
143 915
494 360
621 305
2014
2013
2,67 %
2,98 %
Pankkitililuotot
2,49 %
1,29 %
1,48 %
1,45 %
Eläkelainat
2,04 %
2,48 %
3,70 %
3,76 %
Rahoitusvelkojen efektiivisten korkokantojen painotetut keskiarvot
29
1 000 euroa
Vaihtuvakorkoisten rahoitusvelkojen koronmuutosajankohta
31.12.2014
1 vuoden sisällä
1-5 vuotta
Yhteensä
Rahoitusvelat
280 308
280 308
Pankkitililuotot
14 604
14 604
Eläkelainat
13 500
13 500
1 000 euroa
Vaihtuvakorkoisten rahoitusvelkojen koronmuutosajankohta
31.12.2013
16 434
16 434
324 846
324 846
1 vuoden sisällä
1-5 vuotta
Yhteensä
Rahoitusvelat
Pankkitililuotot
Eläkelainat
394 253
394 253
1 573
1 573
4 900
4 900
17 715
17 715
418 441
418 441
Konsernin kaikki rahoitusvelat olivat euromääräisiä 31.12.2014 ja 31.12.2013.
Rahoitus velat sisältävät panttivelkoja. Pantatun omaisuuden panttiarvo on 1 035 (1 121) miljoonaa euroa. Nämä ovat ilmoitettu
erikseen liitetiedossa 34. Ehdolliset varat ja velat sekä annetut sitoumukset.
1 000 euroa
2014
2013
Rahoitusleasingvelat - vähimmäisvuokrien erääntyminen
Rahoitusleasingsopimusten tulevaisuudessa maksettavat korkokustannukset
2 388
2 414
17 410
19 340
2 528
3 075
22 327
24 829
2 765
3 682
Rahoitusleasingvelat - vähimmäisvuokrien nykyarvo
1 822
1 792
16 024
17 297
1 716
2 057
19 562
21 147
Rahoitusleasingvelat koostuvat neljästä satamanosturista, kahdesta laituriramppirakennelmasta ja yhdestä toimistorakennuksesta.
Leasingilla on myös rahoitettu satamaliiketoimintaan kuuluvia koneita ja laitteita.
30
30.
OSTOVELAT JA MUUT VELAT
2014
1 000 euroa
2013
Käypä arvo
Kirjanpitoarvo
163
163
Käypä arvo
Kirjanpitoarvo
Pitkäaikaiset velat
Muut pitkäaikaiset siirtovelat
Muut pitkäaikaiset velat
163
163
2014
1 000 euroa
213
213
3 028
3 028
3 242
3 242
2013
Käypä arvo
Kirjanpitoarvo
Käypä arvo
Kirjanpitoarvo
Ostovelat
22 003
22 003
19 534
19 534
Jaksotetut henkilöstökulut
13 298
Ostovelat ja muut velat
Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut velat
11 234
11 234
13 298
Jaksotetut korot
2 980
2 980
3 620
3 620
Muut siirtovelat
16 290
16 290
19 363
19 363
Muut velat
18 204
18 204
15 834
15 834
Lyhtyaikaiset saadut ennakot
853
853
1 167
1 167
71 565
71 565
72 815
72 815
Ostovelkojen ja muiden velkojen kirjanpitoarvo on kohtuullinen arvio niiden käyvästä arvosta. Siirtovelkojen olennaiset erät ja
ostovelkojen jakautuminen valuuttoihin on esitetty seuraavissa taulukoissa.
1 000 euroa
2014
2013
Myönnetyt alennukset
4 747
4 491
Alusten polttoainekulut
1 691
4 230
Lastinkäsittelykulut
2 649
2 118
Satamakulut ja alusten matkakulut
1 957
2 114
Alusten korjaukset
1 228
1 551
Muut siirtovelat
4 018
4 859
16 290
19 363
2014
2013
EUR
18 342
14 997
SEK
1 003
632
USD
2 084
3 322
GBP
337
438
NOK
125
0
DKK
96
129
Muiden siirtovelkojen olennaiset erät
1 000 euroa
Ostovelkojen jakautuminen valuutoittain
PLN
16
17
22 003
19 534
2014
2013
Poistot
56 843
65 583
Omaisuuserien myyntivoitot ja -tappiot
-4 856
-3 974
-28
19
51 959
61 627
31.
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTOJEN OIKAISUT
1 000 euroa
Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa
Kurssierot
31
32. ELÄKEVELVOITTEET
Konsernin etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen velvoitteet lasketaan kustakin järjestelystä erikseen käyttäen ennakoituun
etuoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (projected unit credit method). Eläkemenot kirjataan kuluksi henkilöiden palvelusajalle
auktorisoitujen vakuutusmatemaatikkojen suorittamien laskelmien perusteella. Eläkevelvoitteen nykyarvoa laskettaessa käytetään
diskonttauskorkona yritysten liikkeeseen laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen markkinatuottoa tai valtion
velkasitoumusten korkoa. Joukkovelkakirjalainojen ja velkasitoumusten maturiteetti vastaa olennaisilta osin laskettavan eläkevastuun
maturiteettia. Kaikkia järjestelyjä säätelee paikallinen lainsäädäntö.
Finnlines Oyj:n ja Finnsteve Oy Ab:n etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden omaisuutta Suomessa hoitavat pääasiallisesti vakuutusyhtiöt.
Omaisuus koostuu näin ollen hyväksytyistä vakuutussopimuksista. Varoja hoidetaan paikallisten lakisääteisten vaatimusten mukaan,
joiden mukaan järjestelystä joudutaan maksamaan taatut summat markkinatilanteesta riippumatta. Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen
piiriin Suomessa kuului 31.12.2014 kaikkiaan 197 (196) jäsentä, joista työsuhteessa oli 27 (34).
Finnlines Deutschland GmbH on myöntänyt etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä työntekijöilleen. Eläkejärjestely on toteutettu suoraan
Finnlines Deutschland GmbH:n toimesta. Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen piiriin Saksassa kuului 31.12.2014 kaikkiaan 46 (48)
jäsentä, joista työsuhteessa oli 11 (13).
Ruotsissa Finnlines-konsernin työntekijöiden vanhuuseläke ja perhe-eläke turvataan Alectan vakuutuksella.
Rahoitusraportointineuvoston (Rådet för finansiell rapportering), URF 3:n, lausunnon mukaan kyseessä on etuusperusteinen järjestely,
joka koskee useita työnantajia. Laskentavuonna 2014 ei yhtiöllä ole ollut saatavilla tietoja, jotka mahdollistavat tämän järjestelyn
esittämisen etuusperusteisena järjestelynä. ITP:n mukainen eläkejärjestely, joka turvataan Alectan vakuutuksella, esitetään tästä syystä
maksuperusteisena järjestelynä. Alectasta otettujen eläkevakuutusten vuosimaksut ovat 0,5 (0,6) miljoonaa euroa. Alectan ylijäämä
voidaan jakaa vakuutuksenottajille ja/tai vakuutetuille. Vuoden 2014 lopussa Alectan ylijäämä jaettavina varoina oli 146 (148) prosenttia.
Jaettavissa olevat varat muodostuvat Alectan varojen markkina-arvosta, joka on laskettu prosentteina vakuutussitoumuksista Alectan
vakuutusteknisten laskentaoletusten mukaan, jotka eivät ole yhdenmukaiset IAS 19 kanssa.
Eläkevelvoitteen painotettu duraatio on 12,3 vuotta.
Työnantajan tilinpäätöstietoja IAS 19R -standardin mukaisesti
* Oikaistu
Oletukset 31.12.2014
Saksa
eläkelupaus
Suomi
Finnsteve
eläkelupaus
Suomi
Finnsteve
eläkevakuutus
Suomi
Finnlines
eläkevakuutus
Keskimäärin
2014
Keskimäärin
2013
Diskonttokorko
2,20 %
1,70 %
1,70 %
1,70 %
1,85 %
3,16 %
Palkankorotusoletus
2,00 %
n/a
3,00 %
3,00 %
Eläkkeiden korotusoletus
2,00 %
2,10 %
2,10 %
2,10 %
Inflaatio-oletus
2,00 %
2,00 %
2,00 %
2,00 %
1 000 euroa
2014
2013
Kirjattava tuloslaskelmassa
Työsuoritukseen perustuva meno
50
46
Nettokorko
128
128
Kirjattava kulu tuloslaskelmassa
177
174
Uudelleenmäärittämiset muun laajan tuloksen erässä
844
399
1 021
572
31.12.2014
31.12.2013
10 210
8 817
Varat käyvin arvoin
5 505
4 835
Ylijäämä (-) / Alijäämä (+)
4 705
3 982
Nettovelka (+) /omaisuuserä taseessa
4 705
3 982
Laajaan tulokseen kirjattava määrä
1 000 euroa
Taseeseen kirjattava velka-erä
Eläkevelvoite
32
1 000 euroa
31.12.2014
31.12.2013
3 982
3 710
-298
-300
177
174
Nettovelan muutos tilikaudella
Nettovelka tilikauden alussa
Maksetut vakuutusmaksut tilikaudella
Kirjattava kulu tuloslaskelmassa
Uudelleenmääritykset muun laajan tuloksen erässä
844
399
Nettovelka tilikauden lopussa
4 705
3 982
1 000 euroa
2014
2013
Uudelleenmääritykset muun laajan tuloksen erässä
Vakuutusmatemaattiset voitot (-) / tappiot (+) eläkevelvoitteessa,
jotka johtuvat taloudellisten oletuksien muuttamisesta
Vakuutusmatemaattiset voitot (-) / tappiot (+) eläkevelvoitteessa,
jotka johtuvat kokemusperäisistä muutoksista
1 423
85
201
341
Uudelleenmäärittämiset varojen käyvässä arvossa
Uudelleenmäärittämiset muun laajan tuloksen erässä
1 000 euroa
-781
-27
844
399
2014
2013
8 817
8 613
Eläkevelvoitteen muutos tilikaudella
Eläkevelvoite tilikauden alussa
Tilikauden työsuoritukseen perustuva meno
Korkokulu
Vakuutusmatemaattiset voitot (-) / tappiot (+) eläkevelvoitteessa
Maksetut eläkkeet
50
46
269
272
1 625
426
-550
-539
10 210
8 817
2014
2013
4 835
4 903
Korkotuotto
141
144
Varojen tuotto ilman nettokorkoon sisältyvää erää
781
27
Työnantajan maksama vakuutusmaksu
298
300
-550
-539
5 505
4 835
Eläkevelvoite tilikauden lopussa
1 000 euroa
Varojen käyvän arvon muutos tilikaudella
Varojen käypä arvo tilikauden alussa
Maksetut eläkkeet
Varojen käypä arvo tilikauden lopussa
33
31.12.2014
1 000 euroa
Saksa
eläkelupaus
Suomi
Finnsteve
eläkelupaus
Suomi
Finnsteve
eläkevakuutus
Suomi
Finnlines
eläkevakuutus
Yhteensä
2 937
441
379
5 871
9 628
0
0
376
4 829
5 205
2 937
441
3
1 042
4 423
Nettovelan herkkyysanalyysi
Diskonttokoron muutos +0,5 %
Eläkevelvoite
Nettovelka (+) / -saaminen(-)
taseessa
Muutos euroina
Muutos prosentteina
-164
-22
-1
-95
-282
-5,28 %
-4,75 %
-25,00 %
-8,36 %
-5,99 %
3 280
488
434
6 659
10 861
0
0
429
5 401
5 830
3 280
488
5
1 258
5 031
179
25
1
121
326
5,78 %
5,40 %
25,00 %
10,64 %
6,93 %
3 275
487
434
6 619
10 815
0
0
401
5 104
5 505
3 275
487
33
1 515
5 310
Diskonttokoron muutos -0,5 %
Eläkevelvoite
taseessa
Muutos euroina
Muutos prosentteina
Eläkkeiden korotusoletuksien
muutos +0,5 %
Eläkevelvoite
taseessa
Muutos euroina
Muutos prosentteina
174
24
29
378
605
5,61 %
5,18 %
725,00 %
33,25 %
12,86 %
2 940
441
379
5 903
9 663
0
0
401
5 104
5 505
2 940
441
-22
799
4 158
-161
-22
-26
-338
-547
-5,18 %
-4,75 %
-650,0 %
-29,73 %
-11,62 %
muutos -0,5 %
Eläkevelvoite
taseessa
Muutos euroina
Muutos prosentteina
Konsernissa arvioidaan maksettavan 31.12.2014 voimassa olleisiin etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin 0,3 miljoonaa euroa vuonna 2015.
34
31.12.2013
1 000 euroa
Saksa
eläkelupaus
Suomi
Finnsteve
eläkelupaus
Suomi
Finnsteve
eläkevakuutus
Suomi
Finnlines
eläkevakuutus
Yhteensä
2 632
401
334
5 012
8 378
0
0
349
4 256
4 604
2 632
401
-15
756
3 774
Nettovelan herkkyysanalyysi
Diskonttokoron muutos +0,5 %
Eläkevelvoite
taseessa
Muutos euroina
Muutos prosentteina
-139
-18
1
-52
-208
-5,00 %
-4,30 %
-6,30 %
-6,40 %
-5,20 %
2 922
439
379
5 584
9 324
0
0
396
4 692
5 088
2 922
439
-17
892
4 236
151
20
-1
84
254
5,50 %
4,80 %
6,30 %
10,40 %
6,40 %
2 913
439
377
5 523
9 252
0
0
371
4 464
4 835
2 913
439
6
1 059
4 417
Diskonttokoron muutos -0,5 %
Eläkevelvoite
taseessa
Muutos euroina
Muutos prosentteina
muutos +0,5 %
Eläkevelvoite
taseessa
Muutos euroina
Muutos prosentteina
142
20
22
251
435
5,10 %
4,80 %
137,50 %
31,10 %
10,90 %
2 640
400
335
5 040
8 414
0
0
371
4 465
4 836
2 640
400
-36
575
3 578
-131
-19
-20
-233
-403
-4,70 %
-4,50 %
-125,00 %
-28,80 %
-10,10 %
muutos -0,5 %
Eläkevelvoite
taseessa
Muutos euroina
Muutos prosentteina
35
33. TALOUDELLISTEN RISKIEN HALLINTA
Taloudellisten riskien hallinta kohdistuu tuloksen, taseen ja kassavirran vaihtelun vähentämiseen ja pyrkii turvaamaan konsernille
tehokkaan ja kilpailukykyisen rahoitustilanteen. Pääasialliset rahoitusriskit ovat valuuttariski, korkoriski, luottoriski, maksuvalmiusriski,
varainhankintariski ja polttoaineen hintariski. Konserni voi käyttää riskienhallinnassa valuuttatermiinejä, valuuttalainoja,
koronvaihtosopimuksia ja asiakassopimuksiin sisältyviä polttoaineklausuuleita. Konsernin riskienhallinnan periaatteet hyväksyy hallitus,
ja niiden toteutuksesta vastaa keskitetysti konsernin rahoitusyksikkö lukuun ottamatta polttoaineklausuuleita, jotka ovat
liiketoimintayksiköiden vastuulla. Johdannaisinstrumenttejä ei ole.
VALUUTTARISKI
Konserni toimii kansainvälisesti ja on siten altistunut eri valuuttapositioista aiheutuville transaktioriskeille. Konsernin kannalta
merkittävimmät valuutat ovat USD ja SEK. Valuuttakurssiriskit syntyvät kaupallisista transaktioista, taseen monetaarisista eristä ja
nettoinvestoinneista ulkomaisiin tytäryrityksiin.
Transaktioriski
Vuonna 2014 myynnistä laskutettiin euroissa yli 90 prosenttia ja muut laskutusvaluutat olivat SEK, DKK, PLN, USD ja GBP.
Polttoainehankinnat ovat USD-määräisiä. Muista ostoista pääosa maksetaan euroissa. Asiakassopimuksiin sisältyvät
polttoaineklausuulit kattavat ison osan tästä USD-riskistä. Valuuttapositioita tarkastellaan nettomääräisinä valuutoittain 12 kuukauden
jaksoissa vuosibudjetoinnin yhteydessä.
Liiketoimintayksiköt voivat halutessaan tehdä konsernin rahoitusyksikön kanssa sisäisiä johdannaisia suojauskohteeksi määritetyn
liiketoimen suojaamiseen. Myös näissä tapauksissa konsernin rahoitusyksikkö päättää hallituksen hyväksymien periaatteiden
mukaisesti mahdollisista ulkoisen vastapuolen kanssa tehtävistä suojauksista perustuen koko konsernin valuuttakohtaiseen
nettopositioon.
Konsernin kaikki korolliset velat tilinpäätöshetkellä ovat euromääräisiä.
Konsernilla ei ole ollut suojauslaskennan instrumentteja vuonna 2014 tai 2013.
Translaatioriski
Konsernilla on ulkomaisia nettosijoituksia ja se on siten altistunut riskeille, jotka syntyvät kun GBP-, DKK- ja PLN- määräiset sijoitukset
muunnetaan emoyrityksen toimintavaluuttaan. Konsernin periaatteena on suojata huomattavat ulkomaisiin yksikköihin tehdyt
nettosijoitukset käyttämällä valuuttalainoja. Vuosina 2014 ja 2013 konsernilla ei ollut tällaisia merkittäviä valuuttamääräisiä sijoituksia.
Seuraavat taulukot esittävät translaatioposition vuosien 2014 ja 2013 lopussa.
1 000 euroa
Sijoitus
Konsernin translaatiopositio 2014
GBP
513
DKK
232
PLN
81
826
1 000 euroa
Sijoitus
Konsernin translaatiopositio 2013
GBP
400
DKK
315
PLN
78
794
Konsernin herkkyys valuuttakurssin vaihtelulle
Seuraavassa taulukossa on kuvattu konsernin herkkyyttä euron ja US-dollarin väliselle valuuttakurssin muutokselle. Muiden valuuttojen
muutosten vaikutukset eivät ole merkittäviä.
Oletukset herkkyyttä arvioitaessa:
•
•
Euron ja USD:n valuuttakurssimuutoksen oletetaan olevan +/- 10 prosenttia.
Positio 31.12. sisältää USD-määräiset pankkisaamiset, myyntisaamiset ja ostovelat.
1 000 euroa
Herkkyys tilinpäätöshetkellä 2014, muutos USD
heikkenee / vahvistuu 10 % euroa vastaan
Herkkyys tilinpäätöshetkellä 2013, muutos USD
heikkenee / vahvistuu 10 % euroa vastaan
Muutos laskettu ennen veroja.
36
Muutos
tuloslaskelmaan
Muutos
omaan pääomaan
+178/-218
+0/-0
+263/-321
+0/-0
KORKORISKI
Korollinen velka altistaa konsernin korkoriskille eli korkoliikkeiden aiheuttamalle uudelleenhinnoittelu- ja hintariskille. Korkoriskin hallinta
on keskitetty konsernin rahoitusyksikölle. Korkoriskin hallinnan tavoitteena on vähentää korkotasojen muutosten vaikutusta eri
tilikausien tuloksiin, mikä mahdollistaa tasaisemman nettotuloksen. Konserni voi suojautua korkoriskiltä lainojen korkojakson
valinnoillaan sekä korkotermiineillä ja korkoswapeilla.
Hallitus arvioi vuosittain budjetoinnin yhteydessä korkosuojauksen tasoa ja velkasalkun duraatiota. Tilinpäätöspäivänä 60 prosenttia
luotoista oli vaihtuvakorkoisia ja loput kiinteäkorkoisia (sisältäen lainat rahoituslaitoksilta, eläkelainat ja yritystodistukset). Velkasalkun
duraatio (keskikorkokausi) oli noin 22 kuukautta.
Tilinpäätöspäivänä konsernilla ei ollut avoimia koronvaihtosopimuksia. Konsernin vaihtuvakorkoisten velkojen koronmuutosajankohdat
sekä velkojen efektiiviset korot ovat nähtävissä taulukossa liitteessä 29. Korolliset velat.
Seuraavassa taulukossa on kuvattu konsernin herkkyyttä markkinakorkojen muutokselle. Oletukset herkkyyttä arvioitaessa:
•
•
•
•
•
•
Koronmuutoksen oletetaan olevan +/- 0,50 prosenttiyksikköä yksittäisten instrumenttien tilinpäätöstilanteessa voimassaolevasta
korkonoteerauksesta.
Analyysiin otetaan mukaan ne instrumentit, joiden korontarkistuspäivä on seuraavan 12 kuukauden kuluessa.
Positio sisältää vaihtuvakorkoiset lainat rahoituslaitoksilta sekä yritystodistukset.
Positio ei sisällä rahoitusleasingvelkoja eikä osamaksuvelkoja, koska näiden osalta em. koronmuutoksen aiheuttama
rahoituskulujen muutos ei ole olennainen.
Herkkyyttä arvioitaessa oletetaan, että tilinpäätöshetkellä oleva vaihtuvakorkoinen velkasalkku säilyy muuttumattomana koko
vuoden ajan (ei lyhennyksiä, ei uutta velkaa) ja että korko muuttuu yllä mainitun määrän ko. velkainstrumentin seuraavana
koronmuutospäivänä.
Mikäli vaihtuvakorkoinen instrumentti lyhennettäisiin kokonaan seuraavan 12 kuukauden aikana, oletetaan, että ko. instrumentti
hankittaisiin uudelleen yllä mainitun uuden korkokannan vallitessa.
1 000 euroa
Herkkyys 31.12.2014, korot nousevat / laskevat 0,5 prosenttiyksikköä
instrumenttien 31.12.2014 voimassa olevista tasoista
Velkasalkku
Muutos tuloslaskelmaan
-1 506/+1 506
-1 506/+1 506
1 000 euroa
Herkkyys 31.12.2013, korot nousevat / laskevat 0,5 prosenttiyksikköä
instrumenttien 31.12.2013 voimassa olevista tasoista
Velkasalkku
Muutos tuloslaskelmaan
-1 912/+1 912
-1 912/+1 912
Konsernilla ei ole merkittäviä korollisia varoja, joten varoista johtuva konsernin tilikauden tulos ja kassavirrat eivät ole merkittävästi
alttiina markkinakorkojen vaihtelulle.
LUOTTORISKI
Kaupalliset myyntisaatavat altistavat konsernin luottoriskille. Konsernin kattava ohjeistus määrittelee asiakkaiden, sijoitustransaktioiden
ja johdannaissopimusten vastapuolten luottokelpoisuusvaatimukset sekä sijoitusperiaatteet. Konsernilla ei ole merkittäviä saatavien
luottoriskikeskittymiä, koska sillä on laaja asiakaskunta, joka on jakautunut laaja-alaisesti lukuisille toimialoille. Konserni solmii
johdannaissopimuksia ja tekee sijoitustransaktioita vain korkean luottokelpoisuuden omaavien vastapuolten kanssa. Luottoasiakkaiden
luottokelpoisuutta ja luottolimiittejä seurataan jatkuvasti. Luottotappioiden määrä on tilikaudella 2014 0,1 prosenttia liikevaihdosta.
Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty liitteessä 25. Lyhytaikaiset saamiset.
MAKSUVALMIUSRISKI
Konsernissa pyritään jatkuvasti arvioimaan ja seuraamaan liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää, jotta konsernilla olisi tarpeeksi
likvidejä varoja toiminnan ja investointien rahoittamiseksi sekä erääntyvien lainojen takaisinmaksuun. Laivainvestoinnit pyritään
rahoittamaan mahdollisimman pitkillä luotoilla. Rahoituksen saatavuus ja joustavuus pyritään takaamaan nostamattomilla luottolimiiteillä
ja käyttämällä rahoituksen hankinnassa useita pankkeja ja rahoitusmuotoja. Nostamattomien myönnettyjen luottojen määrä 31.12.2014
oli 120,4 (63,4) miljoonaa euroa. Lainoihin sisältyy tavanomaisia mm. omavaraisuusasteeseen liittyviä ehtoja. Alla olevien taulukoiden
kassavirrat sisältävät sekä lainojen lyhennykset että oletetut korot.
37
Rahoitusvelkojen lyhennykset sopimuksiin perustuen 31.12.2014 (sis. korot)
2015
2016
2017
2018
2019
2020-
Yhteensä
Korollisten
velkojen
jäljellä oleva
arvo
31.12.2014
85 277
92 191
76 982
68 270
62 172
97 646
482 538
444 949
368
369
14 787
15 524
14 604
Eläkelainat
8 783
8 649
7 014
5 427
1 044
5 105
36 022
34 807
2 388
2 565
2 094
12 207
544
2 528
22 327
19 562
60 300
1 000 euroa
Pankkitililuotot
157 116
103 774
100 877
85 904
63 760
105 279
60 300
59 650
616 710
573 572
Rahoitusvelkojen lyhennykset sopimuksiin perustuen 31.12.2013 (sis. korot)
2014
2015
2016
2017
2018
2019-
Yhteensä
Korollisten
velkojen
jäljellä oleva
arvo
31.12.2013
91 237
127 869
134 326
77 820
68 928
152 141
652 321
589 172
1 573
1 573
33 447
32 134
24 829
21 147
1 000 euroa
Pankkitililuotot
1 573
Eläkelainat
7 830
7 706
7 581
5 955
4 375
2 414
2 418
2 590
2 118
12 214
50 500
153 554
137 993
144 497
85 893
85 517
3 075
155 216
50 500
50 124
762 670
694 149
Konsernilla ei ole ollut avoimia johdannaissopimuksia 31.12.2014 eikä 31.12.2013.
HYÖDYKERISKI
Konserni on altistunut hyödykeriskille, joka liittyy polttoaineen saatavuuteen ja hinnanvaihteluihin. Finnlines-konsernissa on käynnissä
alusten polttoainekulutuksen ja -kustannusten vähentämiseen tähtäävä ohjelma. Pelkästään viime vuonna saavutettiin 7 prosentin
vähennys kulutuksessa. Riskiä pyritään vähentämään solmimalla puitesopimuksia tunnettujen vastapuolten kanssa sekä
asiakassopimuksiin sisältyvillä polttoaineklausuuleilla. Klausuuleiden antama suojausaste on pitkällä aikavälillä yli 50 prosenttia, mutta
se vaihtelee lyhyellä aikavälillä voimakkaasti ja on riippuvainen myös laivojen täyttöasteesta.
PÄÄOMAN HALLINTA
Konsernin pääoman hallinnan pyrkimyksenä on pääomarakenteen avulla varmistaa normaalit toimintaedellytykset kaikissa olosuhteissa
ja mahdollistaa optimaaliset pääomakustannukset. Yhtiön hallitus arvioi konsernin pääomarakennetta säännöllisesti. Oheisesta
taulukosta käyvät ilmi korolliset nettovelat, oma pääoma sekä velkaantumisaste.
1 000 euroa
2014
2013
572 036
692 474
2 680
2 508
Rahoituksen nettovelka
569 357
689 966
503 907
462 658
Nettovelkaantumisaste (gearing) %
113,0 %
149,1 %
Pääomarakenteen hallinta
Rahoitusvelat
Rahat ja pankkisaamiset
34. EHDOLLISET VARAT JA VELAT SEKÄ ANNETUT SITOUMUKSET
Merkittävä osuus konsernin vuokrasopimuksista muodostuu Vuosaaren ja Turun satamien maavuokrasopimuksista sekä Helsingissä
sijaitsevan pääkonttorin vuokrasopimuksista.
Määräaikaisten vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisalusvuokrat:
1 000 euroa
2014
2013
11 409
14 007
0
10 644
11 409
24 651
Alusvuokrat (konserni vuokralleottajana)
Konsernilla oli rahdattuna vuoden 2014 lopussa 3 (3) roro-alusta.
Konserni säätelee aluskapasiteettiaan antamalla vuokralle tarvittaessa osan aluksista. Tilinpäätöshetkellä ei ollut voimassaolevia tulevia
vuokrasopimuksia.
38
1 000 euroa
2014
2013
0
2 356
0
7 457
0
9 812
2014
2013
Alusvuokrat (konserni vuokralleantajana)
Vuonna 2014 konsernin liikevaihtoon sisältyy 2 551 (10 438) tuhatta euroa saatuja vuokratuottoja.
1 000 euroa
Muut vuokrasopimukset (konserni vuokralleottajana)
Muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat:
6 366
6 107
17 128
17 948
9 274
12 358
32 768
36 413
Merkittävimmät maksettavat vuokrat perustuvat sekä Vuosaaren että Turun satamien maanvuokrasopimuksiin, sekä em. satamissa
sijaitsevien rakennusten ja Helsingissä sijaitsevan pääkonttorin vuokrasopimuksiin (30 miljoonaa euroa). Mainittujen vuokrasopimusten
jäljellä oleva pituus on enintään 14 vuotta.
1 000 euroa
2014
2013
250
350
250
350
2014
2013
477 054
561 245
477 054
561 245
2014
2013
1 035 000
1 121 000
2014
2013
0
606
0
606
Muut vuokrasopimukset (konserni vuokralleantajana)
Liiketoiminnan muihin tuottoihin sisältyvät muut vuokratuotot ovat liikehuoneistoista saatuja vuokratuottoja.
1 000 euroa
Annetut vakuudet
Lainat joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä
1 000 euroa
Edellä mainittujen lainojen vakuutena olevat laivakiinnitykset
Konsernin rahoitussopimuksiin sisältyy tavanomaisia mm. omavaraisuusasteeseen liittyviä ehtoja.
1 000 euroa
Muut omasta puolesta annetut vakuudet
Pantatut talletukset
Yrityskiinnitykset
1 000 euroa
Muut vastuusitoumukset *
2014
2013
35 453
2 375
* Muut vastuusitoumukset sisältävät vuoden 2014 pakokaasupesuri- ja potkurijärjestelmien hankkimiseen liittyviä sitoumuksia 33,8
miljoonaa euroa. Vuoden 2013 luvut sisältävät lähinnä työttömyysvakuutusvastuita ja vastuita Tullille.
1 000 euroa
Tytäryhtiöiden puolesta annetut sitoumukset
2014
2013
0
6 000
1 000 euroa
2014
2013
Kiinteistöinvestointien arvonlisäveron tarkistusvastuut
5 322
6 756
39
Oikeudenkäynnit
Helsingin käräjäoikeus antoi maaliskuussa 2010 tuomionsa Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen (”Ilmarinen”) yhtiötä vastaan
nostamassa oikeusjutussa, jonka Helsingin hovioikeus kumosi marraskuussa 2011. Korkein oikeus on joulukuussa 2012 myöntänyt
valitusluvan Ilmariselle Helsingin hovioikeuden antamasta tuomiosta. Valituskirjelmässä Ilmarinen on valittanut Finnlinesin
yhtiökokouksen 20.5.2008 tekemästä vähemmistöosinkoa koskevasta päätöksestä ja vaatinut päätöksen muuttamisesta siten, että
vähemmistöosinkona maksettaisiin 180 216,39 euron sijasta 17 181 000,00 euroa. Asian käsittely on edelleen kesken.
Helsingin hallinto-oikeus antoi vuonna 2008 päätökset, joiden mukaan voidaan esittää, että 1.1.2006 asti voimassa olleet väylämaksulait
eivät olleet EU-lainsäädännön mukaisia. Yhtiö on esittänyt korvaus- ja takaisinmaksuvaatimuksen Helsingin käräjäoikeuteen Suomen
valtiota vastaan vahinkojen korvaamiseksi ja maksujen palauttamiseksi vuosien 2001–2004 osalta. Vaadittava summa on noin 8,5
miljoonaa euroa. Yhtiö ei ole tulouttanut summaa. Asian käsittely on kesken.
35. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT
Finnlines-konsernissa on voimassa NASDAQ OMX Helsinki Oyj:n sisäpiiriohje, jota on täydennetty sisäisellä lähipiiriohjeella. Yhtiö pitää
julkista sisäpiirirekisteriään Euroclear Finland Oy:n SIRE-järjestelmässä.
Finnlinesin julkiseen sisäpiiriin kuuluvat asemansa perusteella hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja tilintarkastaja, jolla on päävastuu
yhtiön tilintarkastuksesta. Näiden lisäksi yrityksen julkiseen sisäpiiriin kuuluvat yrityksen johtoryhmän jäsenet (Executive Committee),
jotka asemansa perusteella saavat säännöllisesti sisäpiiritietoa tai joilla on pääsy kyseiseen tietoon.
Finnlinesin lähipiiriin luetaan tämän lisäksi emoyhtiö Grimaldi-konserniin kuuluvat yhtiöt. Grimaldi-yhtiöllä on perimmäinen määräysvalta
Finnlinesissa (the ultimate controlling party).
Johtoon kuuluvien avainhenkilöiden työsuhde-etuudet
1 000 euroa
2014
2013
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet
1 559
1 167
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet
271
115
1 830
1 282
Vuonna 2014 johtoon kuuluvat avainhenkilöt olivat hallituksen ja johtoryhmän jäsenet. Johtoryhmään kuuluivat toimitusjohtaja, talous- ja
rahoitusjohtaja, lakiasianjohtaja sekä operatiiviset johtajat, yhteensä 8 henkilöä.
Finnlines Oyj:n varsinainen yhtiökokous vahvisti 8.4.2014 seuraavat hallituksen jäsenten palkkiot vuodelle 2014
1 000 euroa
2014
2013
Palkat ja palkkiot
Toimitusjohtaja
Hallitus:
424
240
240
Hallituksen puheenjohtaja
50
50
Hallituksen varapuheenjohtaja
40
40
Hallituksen jäsenet (kukin)
30
30
2014
2013
0
0
Jon-Aksel Torgersen, Hallituksen puheenjohtaja
50 000
30 000
Diego Pacella, Hallituksen varapuheenjohtaja
40 000
40 000
Christer Backman
30 000
30 000
Tiina Bäckman
30 000
30 000
Emanuele Grimaldi
30 000
50 000
Gianluca Grimaldi
30 000
30 000
Olak K.Rakkenes
30 000
30 000
Hallituksen jäsenille maksettiin vuoden 2013 korvaus toukokuussa 2014.
Hallitukselle ja toimitusjohtajalle maksetut kuluksi kirjatut palkkiot henkilöittäin
euroa
Toimitusjohtaja
Emanuele Grimaldi, toimitusjohtaja
Hallitus
5.11.2013 alkaen nimitetty toimitusjohtaja ei saa yhtiöltä kompensaatiota tai muuta korvausta palkan, bonusten tai eläkejärjestelyjen
muodossa.
Yhtiön johdolla ei ole voimassa olevia lisäeläkevakuutuksia.
Finnlinesilla ei ollut voimassa olevia optio-ohjelmia 31.12.2014. Toimitusjohtajalla, johtoryhmällä tai hallituksella ei ole osakesidonnaisia
palkitsemisjärjestelmiä.
40
Liiketoimet lähipiirin kanssa
Euroclear Finland Oy:n osakerekisterin mukaan Grimaldi Group -yhtiöt omistivat 31.12.2014 79,96 prosenttia Finnlines Oyj:n
osakkeista. Lisäinformaatiota hallituksen ja toimitusjohtajan omistuksesta Finnlines Oyj:ssä on esitetty liitetiedossa 37. Osakkeet ja
osakkeenomistajat. Lisätietoa hallituksen jäsenten ja johtoon kuuluvien avainhenkilöiden omistuksesta on yhtiön internet-sivuilta
(www.finnlines.com).
1 000 euroa
2014
2013
Liiketoimet lähipiirin kanssa
Tuotot Grimaldi-konsernilta *
39 544
131 428
Ostot Grimaldi-konsernilta
3 793
6 162
Saamiset Grimaldi-konsernilta
2 895
5 449
Velat Grimaldi-konsernille
3 750
619
Lokakuussa 2014 Finnlines myi MS Finnhansan Grimaldi-konsernille 30 miljoonan euron markkinahintaan.
Vuonna 2013 Finnlines myi MS Europalinkin ja MS Transeuropan Grimaldi-konsernille yhteensä 113 miljoonalla eurolla.
* Tuotot Grimaldi-konsernilta koostuvat pääosin laivojen vuokrista sekä rahtituotoista laivojen myyntien lisäksi.
Lähipiirin kanssa toteutuneet liiketapahtumat perustuvat markkinaperusteiseen hinnoitteluun.
Lainat, takaukset ja muut vakuudet lähipiirille
Konsernilla ei ole avainhenkilöille tai lähipiiriyhteisöille annettuja lainoja, eikä se ole antanut näiden puolesta takauksia tai vakuuksia
(1.1.2014–31.12.2014).
41
36.
TYTÄRYHTIÖT 31.12.2014
Tytäryhtiön nimi
Omistusosuus (%)
Kotipaikka
Containersteve Oy Ab
100
Helsinki
Cranesteve Oy Ab
100
Helsinki
Finnsteve Oy Ab
100
Helsinki
FS-Terminals Oy Ab
100
Helsinki
Oy Intercarriers Ltd
78,5
Helsinki
Finnlines Baltic S.A.
100
Luxemburg
Finnlines Belgium N.V.
100
Belgia
Finnlines Danmark A/S
100
Tanska
Finnlines Deutschland GmbH
100
Saksa
Finnlines Luxembourg S.A.
100
Luxemburg
Finnlines Northsea S.A.
100
Luxemburg
Finnlines Polska Sp.z.o.o
100
Puola
AB Finnlines Scandinavia Ltd
100
Ruotsi
Finnlines Schiffahrt GmbH
100
Saksa
Finnlines Ship Management AB
100
Ruotsi
Finnlines UK Limited
100
Iso-Britannia
Finnlink AB
100
Ruotsi
Rederi AB Nordö-Link
100
Ruotsi
Ropax I Aktiebolaget Clipper
100
Ruotsi
Ropax II EuropaLink AB
100
Ruotsi
Ropax III NordLink AB
100
Ruotsi
Ropax IV Arrow AB
100
Ruotsi
Roro I Mill AB
100
Ruotsi
Roro II Pulp AB
100
Ruotsi
Kotimaiset
Ulkomaiset
37. OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT
Finnlines Oyj:llä on yksi osakesarja. Jokaisella osakkeella on yksi ääni yhtiökokouksessa ja yhtäläinen oikeus osinkoon.
Yhtiöjärjestyksen mukainen vähimmäispääoma on 50 miljoonaa euroa ja enimmäispääoma 200 miljoonaa euroa, missä rajoissa
osakepääomaa voidaan korottaa tai alentaa. Yhtiön kaupparekisteriin merkitty ja täysin maksettu osakepääoma 31.12.2014 oli
103 006 282 euroa. Koko osakekanta oli 51 503 141 kappaletta.
Osakkeet
Finnlines Oyj:n osakkeet noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä. Vuoden aikana yhtiön osakkeita vaihdettiin 5,1 (2,2 vuonna
2013) miljoonaa kappaletta. Yhtiön hallussa ei ollut omia osakkeita. Osakkeen ylin hinta oli 17,00 (7,97) euroa ja alin 7,14 (5,76) euroa.
Vuoden lopussa koko osakekannan markkina-arvo oli 824,1 (386,3) miljoonaa euroa.
Osakkeenomistajat
Finnlinesilla oli vuoden 2014 lopussa 1 464 osakkeenomistajaa. Kymmenen suurinta osakkeenomistajaa omistivat yhtiön osakkeista
91,36 prosenttia. Hallintarekisteröityneitä osakkeenomistajia oli 6,77 prosenttia. Italialaisen Grimaldi-konsernin omistus Finnlinesin
osakkeista ja äänivallasta oli vuoden lopussa 79,96 prosenttia.
Osakeomistuksen jakauma omistajaryhmittäin 31.12.2014 *
% osakkeista
Yksityiset yritykset
0,38
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset
0,32
Julkisyhteisöt
10,85
Kotitaloudet
1,51
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt
0,19
Hallintarekisteröidyt
6,77
Muut ulkomaalaiset
Yhteensä
42
79,98
100,00
Suurimmat osakkaat 31.12.2014 *
kpl
%
41 181 663
79,96
5 449 033
10,58
110 000
0,21
Yleisradion Eläkesäätiö S.r.
74 666
0,14
Sijoitusrahasto Taaleritehdas Arvo Markka Osake
60 000
0,12
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma
50 000
0,10
Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö
42 491
0,08
Säästöpankki Kotimaa -sijoitusrahasto
38 634
0,08
William ja Ester Otsakorven Säätiö
27 060
0,05
Grimaldi-konserni, Napoli
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva
Reiman Kari Juhani
10 suurinta yhteensä
Hallintarekisteröidyt omistusosuudet **
18 500
0,04
47 052 047
91,36
3 488 070
6,77
Muut osakkeenomistajat
963 024
1,87
Osakemäärä yhteensä
51 503 141
100,00
Hallituksen ja johdon osakkeenomistus 31.12.2014 *
Emanuele Grimaldi, toimitusjohtaja, hallituksen jäsen
Gianluca Grimaldi, hallituksen jäsen
Diego Pacella, hallituksen jäsen
Tapani Voionmaa, johtoryhmän jäsen
Staffan Herlin, johtoryhmän jäsen
Yhteensä
kpl
%
1 000 000
1,94
930 000
1,81
23 088
0,04
5 750
0,01
15
0,00
1 958 853
3,80
* Lähde: Euroclear Finland Oy
** Hallintarekisteröidyt omistusosuudet sisältävät Emanuele Grimaldin, Gianluca Grimaldin ja Diego Pacellan osakeomistukset.
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän kehitys 31.12.2008–31.12.2014
Tapahtuma
Merkityt osakkeet
31.12.2008
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä
Osakkeiden kokonaismäärä
40 691 958
40 691 958
25.06.2009
Osakeanti
46 821 037
46 821 037
31.12.2009
6 129 079
46 821 037
46 821 037
31.12.2010
46 821 037
46 821 037
31.12.2011
46 821 037
46 821 037
31.12.2012
46 821 037
46 821 037
51 503 141
51 503 141
31.12.2013
51 503 141
51 503 141
31.12.2014
51 503 141
51 503 141
6.6.2013
Osakeanti
4 682 104
38. TILINPÄÄTÖSPÄIVÄN JÄLKEISET TAPAHTUMAT
Finnlines Oyj allekirjoitti ostosopimuksen kahdesta roro-aluksesta tammikuussa 2015. Alukset tulevat Finnlinesin linjaliikenteeseen
vuoden 2015 lopulla. Lisäksi tammikuussa 2015 Finnlines osti MS Finnmerchantin (ex MS Dorset, ex MS Longstone), joka toimii
Finnlinesin Rostockin ja Hangon väliseen liikenteessä. Hankitut roro-alukset täydentävät Finnlinesin asiakkaille tarjoamaa
linjaliikennepalvelua ja vahvistaa Finnlinesin laivaston kilpailukykyä.
Lokakuussa Finnlines Oyj tiedotti, että se on osallistunut puolalaisen Polferries-varustamon yksityistämisneuvottelumenettelyyn.
Tammikuussa 2015 Puolan valtiovarainministeriö ilmoitti, että Finnlines Oyj on yksi kolmesta hyväksytystä tarjouksen tekijästä
yksityistämishankkeen viimeisessä vaiheessa.
43
VIIDEN VUODEN LUKUSARJAT
Miljoonaa euroa
2014
2013
2012
2011
2010
IFRS
IFRS
IFRS
IFRS
IFRS
532,9
563,6
609,3
605,2
561,1
6,8
5,3
5,7
2,5
4,3
115,4
83,7
89,8
84,5
85,9
% liikevaihdosta
21,7
14,8
14,7
14,0
15,3
Liiketulos (EBIT)
58,6
18,1
23,7
21,0
25,6
% liikevaihdosta
11,0
3,2
3,9
3,5
4,6
36,6
-6,7
-1,6
-5,4
3,7
6,9
-1,2
-0,3
-0,9
0,7
41,7
6,0
-0,1
-2,5
2,2
7,8
1,1
0,0
-0,4
0,4
Tilikauden tulos
41,7
6,0
-0,1
-2,5
2,2
% liikevaihdosta
7,8
1,1
0,0
-0,4
0,4
36.6
10,1
67,1
64,4
82,2
% liikevaihdosta
6.9
1,8
11,0
10,6
14,6
Oman pääoman tuotto- % (ROE)
8,6
1,3
0,0
-0,6
0,5
Sijoitetun pääoman tuotto- % (ROI)
5,3
1,5
1,8
1,6
2,2
1 210,5
1 298,5
1 479,9
1 472,1
1 472,6
Liikevaihto
Liiketulos ennen korkoja, veroja, poistoja ja
arvonalentumisia (EBITDA)
Osakkuusyhtiöt
% liikevaihdosta
Tilikauden tulos jatkuvista toiminnoista
% liikevaihdosta
Tilikauden tulos lopetetuista toiminnoista
Bruttoinvestoinnit *
Taseen loppusumma
Omavaraisuusaste %
41,7
35,7
29,0
29,1
29,1
Velkaantumisaste (gearing), %
113,0
149,1
204,9
199,8
198,8
Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä
1 701
1 861
2 023
2 076
2 096
2014
2013
2012
2011
2010
IFRS
IFRS
IFRS
IFRS
IFRS
Tulos/osake (EPS), euroa
Tulos/osake (EPS) optioiden laimennusvaikutuksella
oikaistuna, euroa
0,81
0,12
0,00
-0,05
0,05
0,81
0,12
0,00
-0,05
0,05
Oma pääoma/osake, euroa
9,78
8,98
9,14
9,12
9,14
Osinko/osake, euroa
0
0,00
0,00
0,00
0,00
Osinko/tulos %
0
0
0
0
0
Efektiivinen osinkotuotto %
0
0,0
0,0
0,0
0,0
Hinta/voittosuhde (P/E)
19,8
62,5
n/a
n/a
166,4
Osakkeen pörssikurssi vuoden lopussa, euroa
16,0
7,50
7,80
7,70
7,97
Markkina-arvo vuoden lopussa milj. euroa
Ulkona olevien osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä
keskimäärin (1000)
Ulkona olevien osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä
31.12. (1000)
824,1
386,3
365,2
360,5
373,2
51 503
49 782
47 344
47 344
47 344
51 503
51 503
47 344
47 344
47 344
Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa (1000)
51 503
51 503
46 821
46 821
46 821
* Sisältää jatkuvat ja lopetetut toiminnot.
Tunnuslukujen laskentakaavat on esitetty sivulla 45.
44
TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT, IFRS
Tulos per osake (EPS), euroa
=
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tulos
Kauden aikana ulkona olevien osakkeiden painotettu keskiarvo
Oma pääoma per osake, euroa
=
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma
Osakkeiden laimentamaton lukumäärä kauden lopussa
Osinko per osake, euroa
=
Tilikaudelta jaettu osinko
Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa
Osinko per tulos, %
=
Efektiivinen osinkotuotto, %
=
Tilikaudelta jaettu osinko
Tulos ennen veroja +/- määräysvallattomien omistajien osuus
konsernin tuloksesta +/- laskennallisen verovelan muutos - tilikauden
verot
Osinko / osake
x 100
x 100
Osakkeen pörssikurssi kauden lopussa
P/E –luku
=
Osakkeen pörssikurssi kauden lopussa
Tulos / Osake
Oman pääoman tuotto (ROE), %
=
Tilikauden tulos
x 100
Oma pääoma yhteensä (keskiarvo)
Tulos ennen veroja + korkokulut
Sij. pääoman tuotto (ROI), %
=
+ muut vieraanpääoman kulut
x 100
Taseen loppusumma - korottomat velat (keskiarvo)
Velkaantumisaste (gearing), %
=
Korolliset velat - rahavarat
x 100
Omavaraisuusaste, %
=
x 100
Taseen loppusumma - saadut ennakot
Kirjatut tuloverot perustuvat vuoden arvioituun keskimääräiseen tuloveroasteeseen, jonka odotetaan toteutuvan koko tilikaudella.
Finnlines Oyj:n varustamotoiminta siirtyi tonnistoveropohjaiseen verotukseen tammikuussa 2013.
Finnlines Deutschland GmbH poistui Saksan tonnistoverojärjestelmästä tammikuun 2014 lopussa ja siirtyi normaaliin tuloverotukseen
1.2.2014.
45
NELJÄNNESVUOSILUVUT, IFRS
miljoonaa euroa
Q1/2014 Q1/2013 Q2/2014 Q2/2013 Q3/2014 Q3/2013 Q4/2014 Q4/2013
Liikevaihto segmenteittäin
Varustamotoiminta ja merikuljetukset yhteensä
Myynti ulkopuolisille
Myynti satamatoiminnoille
122,8
126,0
139,1
143,6
140,0
144,2
115,4
124,8
122,9
126,1
139,2
143,6
140,1
144,2
115,4
124,9
-0,1
-0,1
-0,1
-0,1
-0,1
0,0
0,0
0,0
Satamatoiminnot yhteensä
10,0
14,3
10,2
12,8
8,5
11,4
8,2
11,6
Myynti ulkopuolisille
3,9
7,8
4,2
6,1
3,6
5,5
3,6
5,4
Myynti varustamotoiminta ja merikuljetuksille
6,1
6,4
6,0
6,8
4,9
6,0
4,6
6,2
Konsernin sisäinen liikevaihto
Liikevaihto yhteensä
-6,0
-6,4
-5,9
-6,7
-4,8
-5,9
-4,6
-6,1
126,8
133,9
143,3
149,7
143,7
149,7
119,1
130,3
Liiketulos segmenteittäin
Satamatoiminnot
Liiketulos (EBIT) yhteensä
7,3
-3,6
20,4
9,8
22,1
13,5
11,9
8,2
-1,8
-2,2
-0,6
-3,0
0,7
-1,8
-1,4
-2,8
5,4
-5,8
19,8
6,9
22,8
11,7
10,5
5,3
-5,9
-5,8
-6,2
-5,7
-6,5
-5,3
-6,2
-5,1
-0,4
-12,1
14,1
0,4
17,5
5,6
5,4
-0,6
Tuloverot
0,7
1,2
0,6
0,5
0,6
0,6
3,2
10,5
Tilikauden tulos
0,3
-10,9
14,7
0,9
18,1
6,1
8,5
9,9
Konsernin tunnuslukuja neljänneksittäin
Liiketulos liikevaihdosta, %
4,3
-4,4
13,8
4,6
15,9
7,8
8,8
4,1
Tulos per osake, euroa
Ulkona olevien osakkeiden
keskim. lkm, 1 000 kpl
0,01
-0,23
0,29
0,02
0,35
0,12
0,17
0,19
51 503
47 344
51 503
48 714
51 503
51 503
51 503
51 503
46
EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA, FAS
euroa
Liite
1.1.–31.12.2014
1.1.–31.12.2013
Liikevaihto
1
407 439 007,76
411 486 284,49
2
4 495 845,52
4 848 343,44
Materiaalit ja palvelut
3
-176 131 401,66
-203 047 414,09
Henkilöstökulut
4
-41 320 170,61
-42 505 152,04
5
-29 145 189,72
-25 985 232,84
Liiketoiminnan muut kulut
6
-116 837 436,34
-124 233 659,18
48 500 654,95
20 563 169,78
-47 795 840,12
-31 518 431,08
704 814,83
-10 955 261,30
Liiketulos
7
Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja
Muut välittömät verot
8
-86 623,89
-107 515,63
Laskennalliset verot
9
3 586 502,74
11 022 977,00
4 204 693,68
-39 799,93
Tilikauden tulos
47
EMOYHTIÖN TASE, FAS
euroa
Liite
31.12.2014
31.12.2013
VASTAAVAA
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet
10
4 667 878,84
4 936 531,06
Aineelliset hyödykkeet
11
642 930 262,24
646 989 178,71
Sijoitukset
12
242 826 003,61
276 126 003,61
Osuudet saman konsernin yrityksissä
Muut sijoitukset
4 379 744,61
4 379 744,61
894 803 889,30
932 431 457,99
Vaihtuvat vastaavat
Vaihto-omaisuus
13
4 915 457,90
7 459 349,07
Pitkäaikaiset saamiset
14
177 785 148,58
194 173 274,65
Lyhytaikaiset saamiset
15
73 371 593,53
69 321 724,92
Rahat ja pankkisaamiset
825 954,65
631 226,71
256 898 154,66
271 585 575,35
1 151 702 043,96
1 204 017 033,34
Osakepääoma
103 006 282,00
103 006 282,00
Ylikurssirahasto
24 525 353,70
24 525 353,70
Vastaavaa yhteensä
VASTATTAVAA
Oma pääoma
16
Tilikauden tulos
Tilinpäätössiirtojen kertymä
40 882 508,10
40 882 508,10
254 874 850,73
254 914 650,66
4 204 693 68
-39 799,93
427 493 688,21
423 288 994,53
17
0,00
Pakolliset varaukset
Eläkevaraukset, IFRS
18
1 137 000,00
808 000,00
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma
Laskennallinen verovelka
19
38 082 960,35
41 669 463,09
Korollinen, muu velka
20
454 636 755,42
552 357 093,77
492 719 715,77
594 026 556,86
179 580 128,16
133 581 390,66
Lyhytaikainen vieras pääoma
Korollinen
Koroton
Vieras pääoma yhteensä
Vastattavaa yhteensä
48
21
50 771 511,82
52 312 091,29
230 351 639,98
185 893 481,95
723 071 355,75
779 920 038,81
1 151 702 043,96
1 204 017 033,34
EMOYHTIÖN RAHOITUSLASKELMA, FAS
euroa
1.1.–31.12.2014
1.1.–31.12.2013
4 204 693,68
-39 799,93
29 145 189,72
25 985 232,84
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden tulos
Oikaisut:
Pysyvien vastaavien myyntivoitot (-) ja tappiot (+)
-1 443 776,04
-656 387,35
47 795 840,12
31 518 431,08
Tuloverot
-3 499 878,85
-10 915 461,37
Muut oikaisut
3 495,34
76 202 068,63
45 895 510,61
Käyttöpääoman muutos:
Vaihto-omaisuus, lisäys (-), vähennys (+)
2 543 891,17
219 134,55
Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-), vähennys (+)
-3 820 976,45
-3 857 809,80
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+), vähennys (-)
-6 030 986,06
3 115 634,40
Varausten muutos
329 000,00
808 000,00
69 222 997,29
46 180 469,76
Maksetut korot
-17 312 980,47
-20 158 390,80
Saadut osingot
154 200,00
48 001 400,00
Saadut korot
Muut rahoituserät
Maksetut verot
Liiketoiminnan rahavirta
5 778 771,26
7 578 684,18
-3 139 221,71
-3 457 327,49
-88 653,10
-105 673,48
-14 607 884,02
31 858 692,41
54 615 113,27
78 039 162,17
-48 389 719,05
-274 793 859,11
30 415 992,30
420 826,36
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot
Sijoitukset konserniyhtiöt
-200 000,00
-40 000 000,00
Sisäisten lainasaamisten muutos (netto)
15 474 942,27
416 287 069,54
Investointien rahavirta
-2 698 784,48
101 914 036,79
Kassavirta ennen rahoitusta
51 916 328,79
179 953 198,96
Rahoituksen rahavirta
Maksullinen osakeanti
Lyhytaikaisten lainojen nostot
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut
28 794 939,60
46 352 302,06
-353 564,56
-17 884 257,03
190 204 494,98
237 000 000,00
-287 924 833,33
-441 574 836,45
-51 721 600,85
-193 664 153,88
Rahavarojen muutos
194 727,94
-13 710 954,92
Rahavarat 1.1.
631 226,71
14 342 181,63
Rahavarat 31.12.
825 954,65
631 226,71
Pitkäaikaisten lainojen nostot
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut
Rahoituksen rahavirta
49
EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖSPERIAATTEET 2014
Tilinpäätös laaditaan Suomen kirjanpitolain ja muiden Suomessa
voimassa olevien säännösten ja määräysten mukaisesti.
Käytettyinä ostetut alukset poistetaan arvioidun taloudellisen
käyttöiän mukaisesti.
Liikevaihto
Liikevaihtoon luetaan myyntituotot ja myynnin kurssierot
vähennettynä alennuksilla sekä myyntiin perustuvilla välillisillä
veroilla kuten arvonlisäverolla.
Leasing
Leasing-vuokrat kirjataan kuluksi leasing-muodosta riippumatta.
Liiketoiminnan muihin tuottoihin kirjataan omaisuuden
myyntivoitot ja muut säännölliset tuotot, jotka eivät liity
varsinaiseen suoritemyyntiin, kuten vuokrat ja sisäiset
hallintopalveluveloitukset.
Tuloutus
Yhtiön liikevaihto koostuu pääosin palveluiden myynnistä.
Palvelut koostuvat pääosin rahti- ja matkustajapalveluiden
myynnistä. Tuotot palveluista kirjataan kun palvelu on suoritettu.
Tuotot aikarahdatuista aluksista kirjataan aikarahtipäivien
toteuman mukaan.
Ulkomaanrahanmääräiset erät
Ulkomaanrahanmääräiset saamiset ja velat arvostetaan
tilinpäätöspäivän kurssiin. Myyntisaamisten kurssierot kirjataan
liikevaihtoon ja ostovelkojen kurssierot kirjataan liiketoiminnan
kuluihin. Rahoitukseen liittyvät kurssierot kirjataan rahoituseriin.
Johdannaissopimukset
Valuuttariskien hallintaan käytettävien johdannaissopimusten,
kuten termiinisopimusten, optioiden sekä
valuutanvaihtosopimusten realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan
rahoituseriin. Jos valuuttajohdannaisella kuitenkin on suojattu
pysyvien vastaavien hankintakustannuksia, on johdannaisen
realisoituneet voitot ja tappiot kirjattu kyseisen hyödykkeen
hankintamenoon. Korkoriskin hallintaan käytettävien
johdannaisten korkotuotot tai -kulut jaksotetaan sopimusajalle ja
niillä oikaistaan suojattavan erän korkoja.
Käyttöomaisuus ja poistot
Käyttöomaisuus arvostetaan välittömin hankintakustannuksin
vähennettynä poistoilla ja muilla vähennyksillä sekä lisättynä
paikallisten säännösten mukaan mahdollisesti tehdyillä
arvonkorotuksilla. Kuluvasta käyttöomaisuudesta tehdään
suunnitelman mukaiset tasapoistot, jotka perustuvat hyödykkeen
taloudelliseen käyttöikään sekä arvioituun jäännösarvoon.
Käytetyt poistoajat ovat:
Alukset
Rakennukset
Rakennelmat
Lastinkäsittelykoneet ja kalusto
Kevyet koneet ja laitteet
Muut pitkävaikutteiset menot
50
30 – 35 vuotta
10 – 40 vuotta
5 – 10 vuotta
5 – 25 vuotta
3 – 10 vuotta
3 – 20 vuotta
Vaihto-omaisuus
Alusten polttoaine-, voiteluöljy-, tarveaine-, ja muonavarastot
sekä myyntitavarat aluksilla esitetään vaihto-omaisuutena.
Vaihto-omaisuus arvostetaan Fifo-periaatetta noudattaen
välittömään hankintamenoon tai sitä alhaisempaan
todennäköiseen luovutushintaan.
Rahoitusomaisuusarvopaperit
Se osa rahavaroista, joka on sijoitettu
rahamarkkinainstrumentteihin, sisältyy taseessa
rahoitusomaisuusarvopapereihin. Rahoitusomaisuusarvopaperit,
jotka ovat maturiteetiltaan yli vuoden pituisia, arvostetaan
hankintamenoon tai sitä alhaisempaan tilinpäätöshetken
markkina-arvoon.
Likvidit varat
Likvideihin varoihin sisältyvät käteinen raha ja pankkitilit.
Konsernipankkisaldot sisältyvät muihin saamisiin.
Tytäryhtiöosakkeiden arvostus
Tytäryhtiöosakkeiden arvostus tappiot sisältyvät rahoituskuluihin.
Eläkekulut
Eläkekulut kirjataan tulosvaikutteisesti Suomessa noudatetun
yleisen käytännön mukaisesti. Kaikki kattamaton eläkevastuu
kirjataan kuluksi ja velaksi IFRS:n mukaisesti.
Satunnaiset erät
Satunnaisiin eriin kirjataan saadut ja annetut konserniavustukset.
Pakolliset varaukset
Vastaisuudessa toteutuvat menot ja ilmeiset menetykset, jotka
eivät enää kerrytä vastaavaa tuloa, joiden suorittamiseen yhtiö on
velvoitettu tai sitoutunut ja joiden rahallinen arvo voidaan
kohtuullisesti arvioida, kirjataan tuloslaskelmaan ja taseen
pakollisiin varauksiin.
Tuloverot
Finnlines Oyj liittyi vuoden 2013 alusta tonnistoverotuksen piiriin.
elinkeinoverotuksesta tonnistopohjaiseen verotukseen.
Tuloslaskelmaan on tuloveroihin sisällytetty muusta kuin
tonnistoverotettavasta toiminnasta lasketut verot.
EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
1. LIIKEVAIHTO
euroa
2014
2013
407 439 007,76
411 486 284,49
Yhteensä
407 439 007,76
411 486 284,49
887 256,74
888 320,76
Toimialoittain
Konsernin sisäinen liikevaihto
2. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT
euroa
Käyttöomaisuuden myyntivoitot
Vuokrat
Sisäiset hallintopalkkioveloitukset
Muut
Yhteensä
2014
2013
1 443 776,04
658 520,11
95 598,88
26 558,23
2 956 400,40
4 092 791,06
70,20
70 474,04
4 495 845,52
4 848 343,44
2014
2013
-102 068 205,77
-131 784 554,96
-4 603 597,00
-4 205 540,01
3. MATERIAALIT JA PALVELUT
euroa
Materiaaliostot tilikauden aikana
Polttoainehankinnat
Muut
Varaston muutos
-2 543 891,17
-219 134,55
-109 215 693,94
-136 209 229,52
-66 915 707,72
-66 838 184,57
-176 131 401,66
-203 047 414,09
2014
2013
Maahenkilöstö
215
224
Merihenkilöstö
625
583
840
807
-45 642 787,73
-44 121 878,56
Eläkekulut
-5 978 393,03
-6 591 681,82
Muut henkilösivukulut
-3 231 778,49
-3 124 063,47
Yhteensä
Ulkopuoliset palvelut
Materiaalit ja palvelut yhteensä
4. HENKILÖSTÖ JA HENKILÖSTÖKULUT
euroa
Henkilöstö
Henkilökunta keskimäärin tilikaudella
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Varustamotuet
Yhteensä
13 532 788,64
11 332 471,81
-41 320 170,61
-42 505 152,04
Palkat ja palkkiot
Toimitusjohtajat
-223 633,76
Palkat ja palkkiot
Hallituksen jäsenet
-223 633,76
-240 000,00
-240 000,00
51
5. POISTOT JA ARVONALENTUMISET
euroa
2014
2013
Suunnitelman mukaiset poistot
-29 145 189,72
-25 985 232,84
Yhteensä
-29 145 189,72
-25 985 232,84
2014
2013
Alusvuokrat, sisäiset
-3 497 980,45
-18 155 390,79
Alusvuokrat, ulkoiset
-16 227 572,59
-10 171 042,28
6. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT
euroa
Muut vuokrat
-2 800 058,69
-2 732 611,21
-36 599 704,67
-36 935 536,39
Komissiokulut
-9 001 293,97
-9 067 605,65
Lastinkäsittelykulut
-2 654 161,75
-3 206 509,27
-23 566 055,29
-21 452 007,29
-103 870,39
-99 012,10
Satamakulut ja väylämaksut
Alusten vakuutukset, korjaus- ja ylläpitokulut
Tilintarkastuspalkkiot
KPMG Oy Ab
Deloitte & Touche Oy
-37 650,00
Veroneuvonta ja muut palkkiot
KPMG Oy Ab
-12 461,27
Deloitte & Touche Oy
-47 300,00
PricewaterhouseCoopers Oy
-750,00
Myyntitappio
Muut
Yhteensä
52
-97 681,73
-2 132,76
-22 374.277,27
-22 228 429,71
-116 837 436,34
-124 233 659,18
7. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT
euroa
2014
2013
153 000,00
48 000 000,00
Osinkotuotot
Saman konsernin yrityksiltä
Muilta
1 200,00
1 400,00
154 200,00
48 001 400,00
Muilta
22 947,42
842,50
Korkotuotot sijoituksista yhteensä
22 947,42
842,50
5 710 668,25
7 448 870,03
Osinkotuotot yhteensä
Korkotuotot sijoituksista
Muut korkoja rahoitustuotot
Muilta
45 155,59
128 971,65
Muut korkoja rahoitustuotot yhteensä,
5 755 823,84
7 577 841,68
joista korkotuotot yhteensä
5 755 823,84
7 577 841,68
Osinkotuoto ja korkotuotot yhteensä
5 932 971,26
55 580 084,18
Kurssierot
Muilta
Voitot
157 940,18
138 436,03
Tappiot
-45 223,12
-167 561,79
Kurssierot yhteensä
112 717,06
-29 125,76
Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista *
-33 500 000,00
-64 000 000,00
Arvonalentumiset yhteensä
-33 500 000,00
-64 000 000,00
Korko- ja muut rahoituskulut
Saman konsernin yrityksille
-393 891,07
-287 408,56
Muille
-19 947 637,37
-22 781 980,94
Korko- ja muut rahoituskulut yhteensä,
-20 341 528,44
-23 069 389,50
joista korkokulut yhteensä
-17 042 446,61
-19 631 809,86
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä
-47 795 840,12
-31 518 431,08
* Tytäryhtiöosakkeista
53
8.
VÄLITTÖMÄT VEROT
euroa
2014
2013
Tonnistovero
-86 623,89
-107 515,63
Yhteensä
-86 623,89
-107 515,63
2014
2013
Laskennallisten verovelkojen muutos
3 586 502,74
11 022 977,00
Yhteensä
3 586 502,74
11 022 977,00
9.
LASKENNALLISTEN VEROVELKOJEN MUUTOS
euroa
10.
AINEETTOMAT HYÖDYKKEET
euroa
Muut pitkävaikutteiset menot
Ennakkomaksut ja
keskeneräiset hankinnat
Yhteensä
26 882 970,85
783 240,49
27 666 211,34
Lisäykset
687 901,57
Vähennykset
-322 182,89
687 901,57
-322 182,89
26 560 787,96
Tilikauden poisto
Kertyneet poistot 31.12.2014
1 471 142,06
28 031 930,02
-22 729 680,28
-22 729 680,28
322 182,89
322 182,89
-956 553,79
-956 553,79
-23 364 051,18
-23 364 051,18
3 196 736,78
1 471 142,06
4 667 878,84
4 153 290,57
783 240,49
4 936 531,06
11.
AINEELLISET HYÖDYKKEET
euroa
Hankintameno
1.1.2014
Rakennukset
ja
rakennelmat
Alukset
Lastinkäsittelyvälineistö
3 441 787,91
762 488 923,52
24 880 737,72
Lisäykset
Vähennykset
32 207 077,66
Yhteensä
3 457 864,98
0,00
794 269 314,13
122 631,83 20 736 523,17
-3 399 843,91
-30 600 000,00
-432 283,34
41 944,00
764 096 001,18
24 448 454,38
arvonalentumiset
1.1.2014
-3 441 787,91
Vähennysten ja siirtojen
kertyneet poistot
3 399 843,91
-118 297 010,76
-22 671 010,11
Hankintameno
31.12.2014
Koneet ja
kalusto
Ennakkomaksut ja
keskeneräiset
hankinnat
-125 407,43
53 066 232,66
-208 266,94
-34 765 801,62
3 455 089,38 20 528 256,23
812 569 745,17
-2 870 326,64
-147 280 135,42
1 874 713,18
429 323,90
125 407,43
5 829 288,42
-27 356 995,34
-700 455,36
-131 185,23
-28 188 635,93
-41 944,00
-143 779 292,92
-22 942 141,57
-2 876 104,44
-169 639 482,93
Kirjanpitoarvo
31.12.2014
0,00
620 316 708,26
1 506 312,81
578 984,94 20 528 256,23
642 930 262,24
Kirjanpitoarvo
31.12.2013
0,00
644 191 912,76
2 209 727,61
587 538,34
646 989 178,71
Tilikauden poisto
Kertyneet poistot
31.12.2014
54
0,00
12.
SIJOITUKSET
euroa
Hankinta-meno
1.1.2014
Lisäykset
Hankinta-meno
31.12.2014
Kertyneet
arvonalentumiset
1.1.2014
Arvonalentumiset
kaudelta
Kertyneet
arvonalentumiset
31.12.2014
Osakkeet
konserniyritykset
264 227 826,78
264 227 826,78
Saamiset
konserniyritykset
Yhteensä
konserniyritykset
Osakkeet muut
Yhteensä
84 658 176,83
348 886 003,61
4 379 744,61
353 265 748,22
200 000,00
200 000,00
84 858 176,83
349 086 003,61
200 000,00
4 379 744,61
353 465 748,22
-72 760 000,00
-72 760 000,00
-72 760 000,00
-33 500 000,00
-33 500 000,00
-33 500 000,00
-106 260 000,00
-106 260 000,00
-106 260 000,00
Kirjanpito-arvo
31.12.2014
157 967 826,78
Kirjanpito-arvo
31.12.2013
151 467 826,78
13.
Sijoitukset
konserniyritykse
t (SVOP)
40 000 000,00
84 858 176,83
242 826 003,61
4 379 744,61
247 205 748,22
84 658 176,83
276 126 003,61
4 379 744,61
280 505 748,22
VAIHTO-OMAISUUS
euroa
2014
2013
Polttoaineet
3 074 381,49
5 420 432,52
Muu vaihto-omaisuus
1 841 076,41
2 038 916,55
Yhteensä
4 915 457,90
7 459 349,07
2014
2013
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
175 869 658,69
192 059 399,61
Yhteensä
175 869 658,69
192 059 399,61
14.
PITKÄAIKAISET SAAMISET
euroa
Lainasaamiset
Muut saamiset
195 072,59
92,10
Siirtosaamiset
1 720 417,30
2 113 782,94
177 785 148,58
194 173 274,65
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä
55
15.
LYHYTAIKAISET SAAMISET
euroa
2014
2013
Myyntisaamiset
225 560,12
959 087,40
Muilta
42 452 591,93
40 621 788,01
Yhteensä
42 678 152,05
41 580 875,41
13 687 624,29
12 972 825,64
Yhteensä
13 687 624,29
12 972 825,64
832 496,63
495 738,73
469 476,84
793 731,71
Muilta
15 703 843,72
13 478 553,43
Yhteensä
16 173 320,56
14 272 285,14
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä
73 371 593,53
69 321 724,92
Lainasaamiset
Muut saamiset
Siirtosaamiset ja ennakkomaksut
Siirtosaamisten ja ennakkomaksujen olennaiset erät
Merirahtituotot
94 893,39
275 624,00
Varustamotuet
7 561 242,00
7 463 256,00
Alusvuokrat
413 387,80
186 074,61
4 209 906,41
2 411 574,47
Matkustajatuotot
469 740,96
403 843,85
Vakuutusmaksut
177 791,12
186 915,40
Satamakulut
456 755,54
434 790,54
Juridiset kulut
544 055,59
538 303,79
2 245 547,75
2 371 902,48
16 173 320,56
14 272 285,14
Telakoinnit
Muut
Yhteensä
56
16.
OMA PÄÄOMA
euroa
2014
2013
103 006 282,00
93 642 074,00
103 006 282,00
103 006 282,00
Ylikurssirahasto 1.1.
24 525 353,70
24 525 353,70
Ylikurssirahasto 31.12.
24 525 353,70
24 525 353,70
40 882 508,10
21 451 776,50
Sidottu oma pääoma
Osakepääoma 1.1.
Osakepääoman korotus maksullisella osakeannilla
9 364 208,00
Osakepääoma 31.12.
Vapaa oma pääoma
Osakeanti
19 430 731,60
40 882 508,10
Kertyneet voittovarat 1.1.
254 874 850,73
Tilinpäätössiirtojen kertynyt oman pääoman osuus, tonnistoverojärjestelmään siirtyminen
Tilikauden tulos
40 882 508,10
92 535 906,69
162 378 743,97
4 204 693,68
-39 799,93
427 493 688,21
423 288 994,53
254 874 850,73
254 914 650,66
40 882 508,10
40 882 508,10
Laskelma voitonjakokelpoisista varoista
Tilikauden tulos
Emoyhtiön jakokelpoiset varat yhteensä 31.12.
17.
4 204 693,68
-39 799,93
299 962 052,51
295 757 358,83
TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ
euroa
2014
Kertynyt poistoero 1.1.
2013
215 067 688,72
Tilikauden muutos
-215 067 688,72
Kertynyt poistoero 31.12.
0,00
Poistoero 215,1 miljoona euroa 1.1.2013 alkavassa taseessa on jaettu kahteen osaan: poistoeroon 162,4 miljoona euroa (75,5
prosenttia) ja laskennalliseen verovelkaan 52,7 miljoona euroa (24,5 prosenttia). Poistoero on kirjattu omaan pääomaan jakokelpoisiin
voittovaroihin ja laskennallinen vero taseeseen laskennallisiin verovelkoihin.
18.
PAKOLLISET VARAUKSET
euroa
2014
2013
Eläkevaraukset
1 137 000,00
808 000,00
Yhteensä
1 137 000,00
808 000,00
Eläkekulut kirjataan tulokseen Suomessa noudatetun yleisen käytännön mukaisesti.
Kattamaton eläkevastuu kirjataan kuluksi ja velaksi IFRS:n mukaisesti.
57
19.
LASKENNALLISET VEROVELAT
euroa
Laskennalliset verovelat poistoerosta, tonnistoverotus 1.1.2014
2014
2013
41 669 463,09
52 692 440,09
-3 586 502,74
-3 351 525,97
Kirjattu tuloslaskelmaan 1.1. - 31.12.2014
Kirjanpitoarvon ja markkina-arvon erotuksesta laskennallinen verovelka 1.1.2014
Verovelan huojennus
1 704 178,17
Verokannan muutoksen vaikutus 1.1.2014
-9 375 629,20
Yhteensä kirjattu tuloslaskelmaan 1.1. - 31.12.2014
-3 586 502,74
-11 022 977,00
Laskennalliset verovelat, tonnistoverotus 31.12.2014
38 082 960,35
41 669 463,09
2014
2013
358 726 260,44
498 949 093,77
20.
KOROLLINEN PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA
euroa
Korollinen pitkäaikainen vieras pääoma
Pankkitililimiitit
Eläkelainat
14 604 494,98
5 706 000,00
8 408 000,00
Muut velat
Yhteensä
75 600 000,00
45 000 000,00
454 636 755,42
552 357 093,77
Lainojen maturiteetti
Vuosi
2014
72 924 833,33
2015
72 924 833,33
112 924 833,33
2016
81 924 833,33
121 924 833,33
2017
82 729 328,31
68 124 833,33
2018
60 467 690,43
60 467 690,43
2019 ja myöhemmät 2013
59 094 388,54
188 914 903,35
2020 ja myöhemmät 2014
170 420 514,81
Yhteensä
527 561 588,75
625 281 927,10
94 820 514,81
143 914 903,35
75 600 000,00
45 000 000,00
170 420 514,81
188 914 903,35
Pitkäaikaiset velat yli 5 vuotta
Yhteensä
58
21.
LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA
euroa
2014
2013
70 222 833,33
70 222 833,33
Korollinen lyhytaikainen vieras pääoma
Pankkitililimiitit
Eläkelainat
Yritystodistukset
1 572 937,40
2 702 000,00
2 702 000,00
59 650 388,06
50 124 110,20
Muut korolliset lyhytaikaiset velat
Korollinen lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä
47 004 906,77
8 959 509,73
179 580 128,16
133 581 390,66
Koroton lyhytaikainen vieras pääoma
Ostovelat
Muille
Yhteensä
1 675 161,62
1 194 254,60
15 906 678,56
11 980 164,13
17 581 840,18
13 174 418,73
Muut korottomat velat
Muille
Yhteensä
294 313,52
12 706 589,28
12 643 960,70
13 000 902,80
12 643 960,70
Siirtovelat ja saadut ennakot
899 300,18
6 103 516,04
19 289 468,66
20 390 195,82
Yhteensä
20 188 768,84
26 493 711,86
Koroton lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä
50 771 511,82
52 312 091,29
230 351 639,98
185 893 481,95
Agenttikomissiot, sisäiset
453 652,73
3 477 975,32
Ostetut palvelut, sisäiset
188 998,20
2 331 527,13
Vuosialennukset
3 449 384,85
3 600 470,48
Henkilöstökulut
4 476 593,47
4 282 183,54
Ulkopuoliset palvelut/ lastinkäsittelykulut
1 665 302,10
1 188 039,61
Satamakulut ja alusten matkakulut
1 342 532,70
1 410 557,78
Korkokulut
2 847 925,43
3 511 763,60
Polttoainekulut
1 577 950,07
4 099 404,88
Muille
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä
Siirtovelkojen olennaiset erät
Muut
Yhteensä
4 186 429,29
2 591 789,52
20 188 768,84
26 493 711,86
59
ANNETUT VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET
2014
2013
Velka
Vakuuden
arvo
Velka
Vakuuden
arvo
347 337
748 000
416 475
812 000
100 216
217 500
119 870
239 500
447 554
965 500
536 345
1 051 500
1 000 euroa
Omasta puolesta annetut vakuudet ja vastuusitoumukset
Velat, joiden vakuudeksi on annettu aluskiinnityksiä
Velat, joiden vakuudeksi tytäryhtiöt antaneet aluskiinnityksiä
Muut vastuusitoumukset
27 049
1 993
1 022
895
Leasingvastuut
Yli yhden vuoden ja enintään viiden vuoden kuluessa
Leasing-vastuut yhteensä
714
1 264
1 736
2 159
11 409
14 007
0
10 644
11 409
24 651
Aikarahtivuokravastuut
Aikarahtivuokravastuut yhteensä
Muut vuokravastuut
701
680
2 623
2 536
1 093
1 691
Muut vuokravastuut yhteensä
4 417
4 907
13 629
23 085
Tytäryhtiöiden puolesta annetut takaukset
Tytäryhtiöiden puolesta annetut takaukset
Annetut vuokratakuut
Tytäryhtiöiden puolesta annetut takaukset yhteensä
2 537
2 948
16 166
26 032
JOHDANNAISSOPIMUKSET
31.12.2014
1 000 euroa
Valuuttajohdannaiset
60
31.12.2013
Nimellisarvo
Käypä arvo
Nimellisarvo
Käypä arvo
0
0
0
0
EMOYHTIÖN OMISTAMAT YHTIÖT
OSAKELUETTELO
Tytäryhtiöosakkeet
Kotipaikka
Yhtiön omistusosuus (%)
Kotimaiset
Finnsteve Oy Ab
Helsinki
100
Oy Intercarriers Ltd
Helsinki
78,5
Luxemburg
100
Tanska
100
Finnlines Deutschland GmbH
Saksa
100
Finnlines Polska Sp. z.o.o
Puola
100
AB Finnlines Scandinavia Ltd
Ruotsi
100
Finnlines Ship Management AB
Ruotsi
100
Iso-Britannia
100
Kotka
19,1
Ulkomaiset
Finnlines Baltic S.A.
Finnlines Danmark A/S
Finnlines UK Limited
Muut osakkeet ja osuudet
Kotimaiset
Steveco Oy
Muut yhtiöt (4 kpl)
61
HALLITUKSEN EHDOTUS JAKOKELPOISTEN VAROJEN KÄYTÖSTÄ JA HALLITUKSEN
TOIMINTAKERTOMUKSEN SEKÄ TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS
Emoyhtiön omaan pääomaan sisältyvät jakokelpoiset varat olivat 31.12.2014:
EUR
254 874 850,73
EUR
40 882 508,10
Tilikauden tulos
EUR
4 204 693,68
Jakokelpoiset varat
EUR
299 962 052,51
Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että 31.12.2014 päättyneeltä tilikaudelta ei jaeta osinkoa.
Lontoossa, 24. päivänä helmikuuta 2015
Jon-Aksel Torgersen
Hallituksen puheenjohtaja
Christer Backman
Tiina Bäckman
Diego Pacella
Olav K. Rakkenes
Emanuele Grimaldi
Toimitusjohtaja
TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Helsingissä, 24.2.2015
KPMG Oy Ab
Pauli Salminen
KHT
62
Gianluca Grimaldi
EMOYHTIÖN KIRJANPITOKIRJAT, TOSITELAJIT JA SÄILYTYSTAPA
Kirjanpitokirjat
Säilytystapa
Päiväkirjat
ATK-tallenne
Pääkirjat
ATK-tallenne
Tuloslaskelma ja tase
ATK-tallenne
Tasekirja
Sidottu
Tase-erittelyt
Sidottu
Tositelajit
Myyntilaskut Octopus/Compass
Elektroninen
Myyntilaskut eBooking
Elektroninen
Myyntilaskut manuaalilaskut
Paperi/elektroninen
Viivästyskorkolaskut
Paperi
Ostolaskut E-lasku
Elektroninen
Ostolaskut
Skannattu/paperi
Matkalaskut Travel
Paperi/elektroninen
Pankki- ja kassatositteet
Paperi
Muistiot
Paperi
Palkkakirjanpidon tositteet/konttori
Paperi
Palkkakirjanpidon tositteet/merihenkilöstö
Paperi
Käyttöomaisuuskirjanpidon tositteet
Paperi
63
TILINTARKASTUSKERTOMUS
FINNLINES OYJ:N YHTIÖKOKOUKSELLE
Olemme tilintarkastaneet Finnlines Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2014.
Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot
sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
HALLITUKSEN JA TOIMITUSJOHTAJAN VASTUU
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja
riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja
toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista
koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja
toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.
TILINTARKASTAJAN VELVOLLISUUDET
Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja
toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet
tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme
ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa
olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta
saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.
Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä
luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu
väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa
huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen
laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset
tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien
kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa
tilintarkastusevidenssiä.
LAUSUNTO KONSERNITILINPÄÄTÖKSESTÄ
Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS)
mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.
LAUSUNTO TILINPÄÄTÖKSESTÄ JA TOIMINTAKERTOMUKSESTA
Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja
toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan
tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.
MUUT LAUSUNNOT
Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys taseen osoittaman voiton käyttämisestä on osakeyhtiölain mukainen.
Puollamme vastuuvapauden myöntämistä emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta.
Helsingissä 24. helmikuuta 2015
KPMG OY AB
Pauli Salminen
KHT
Finnlines Oyj
Komentosilta 1, 00980 Helsinki
PL 197, 00181 HELSINKI
puhelin 010 343 50
www.finnlines.com

Finnlines Tilinpäätös 2014

Transcription

Similar documents

Avaa liite

4. Tmi Vesa Vakka Koneet ja kalusto 120 000 30 000 90 000 100

Finnlines Vuosikertomus 2014

Keskisuomalainen Oyj:n pörssitiedote 18.2.2015

Lisätietoja ja varaukset Reittihinnat SUOMI SAKSA

täältä - Ekokem

Tiivistelmä Taloustieteen oppikirjasta

Arto Tenhula pitää huolta, että sisäinen tarkastus liikkuu ketterästi