SPJUTSUNDIN KYLÄN VESIHUOLTOVERKOSTON SPJUTSUNDIN

Transcription

SPJUTSUNDIN KYLÄN VESIHUOLTOVERKOSTON
YLEIS
YLEISSUUNNITELMA
Kitön Vesiosuuskunta
SIPOO
Työnro: 458-00
20.10.2011
OY BJÖRN BACKSTRÖM AB
Vesterbackantie 10
01120 Västerskog
Puh: 09 278 610 48
Ruukinkatu 2-4
20540 Turku
Puh: 040 820 1043
[email protected]
www.oybbab.fi
SISÄLLYSLU
SISÄLLYSLUETTELO
1. Johdanto....................................................................................................................................................1
2. Suunnittelualue ........................................................................................................................................1
3. Jätevedenkäsittelyvaihtoehdot ..............................................................................................................3
Maasuodatin fosforinpoistokaivolla .......................................................................................................4
Maahanimeyttämö....................................................................................................................................5
Pienpuhdistamo........................................................................................................................................6
Umpisäiliö ..................................................................................................................................................7
4. Suunnitelmaperusteet .............................................................................................................................8
5. Viemäröinti ja jätevedenkäsittely...........................................................................................................9
5.1 Viemärijärjestelmä.............................................................................................................................9
5.2 Mitoitusperusteet .............................................................................................................................10
5.3 Mitoitus ..............................................................................................................................................10
6. Jätevedenkäsittely .................................................................................................................................11
7. Vedenhankinta .......................................................................................................................................11
8. Kustannukset..........................................................................................................................................11
8.1 Rakennuskustannukset ..................................................................................................................11
Alue 1 ( Kitö, eteläinen Näset ja Bockholmen)..................................................................... 12
Alue 2 ( Spjutsund, Hemisnäset ja pohjoinen Näset)........................................................... 14
Alue 3 (Löparö) .................................................................................................................... 16
Alue 4 (Österviken, Sandhalsen ja itäinen Spjutsund) ......................................................... 17
Koko hankkeen kustannukset .............................................................................................. 19
8.2 Käyttökustannukset........................................................................................................................21
9. Yhteenveto ja johtopäätökset ..............................................................................................................21
LIITTEET:
LIITTEET:
Liite 1
Linjojen rakennuskustannusarviot
Liite 2
Linjojen alustava mitoitus
Liite 3
Suunnitelmakartat 210, 211, 212 ja 213
Muutos
Laatinut / pvm
Tarkastanut / pvm
Kati Lundén / 3.10.2011
LUONNOS
Kati Lundén / 20.10.2011
VALMIS
20.10.2011
SPJUTSUNDIN
SPJUTSUNDIN KYLÄN VESIHUOLTOVERKOSTON
YLEISSUUNNITELMA
Työ 458-00
1. Johdanto
Tämän työn tarkoituksena on laatia yleissuunnitelma Sipoon saaristossa sijaitsevan Spjutsundin kylän vesihuollosta. Alue sijaitsee Sipoon keskustaajamasta n. 18 km linnuntietä
kaakkoon. Yleissuunnitelma koskee sekä vesi- että viemäriverkostoa. Alueelle on v. 2010
perustettu Kitön Vesiosuuskunta. Työn tarkoituksena on selvittää suunnittelualueen kiinteistöjen jätevedenkäsittelyn ja vedenhankinnan vaihtoehtoja sekä niiden kustannuksia.
Työn toimeksiantajana on Kitön Vesiosuuskunta ja työ on tehty Oy Björn Backström Ab:n
Turun ja Sipoon toimistoilla.
2. Suunnittelualue
Suunnittelualue käsittää Löparön ja Kitön saaret sekä Näsetin, Hemisnäsetin, Östervikenin, Spjutsundin, Sandhalsenin ja Storuddenin alueet. Alueelle ei tällä hetkellä tule kunnan
vesijohtoa eikä viemäriä, mutta Sipoon kunta on rakentamassa vesihuoltolinjaa Sivermaahan, joka on suunnittelualueen länsi- ja pohjoispuolella. Suunnittelualueella on ollut ongelmia kaivojen veden laadun ja riittävyyden kanssa.
Suunnittelualue on jaettu neljään osaan jätevesien suunnitellun purkupaikan ja rakennustiheyden perusteella. Alueeseen 1 kuuluu Kitön saari ja Näsetin eteläinen osa. Alue 1 on
maaperältään melko kallioista. Useat saarien kallioiset mäet ovat suurelta osin avokalliota.
Kalliomäkien välissä on kuitenkin helppokaivuisempaa pelto-, suo- ja metsämaata. Kalliomäet ja saarten rannat ovat osin myös melko jyrkkäpiirteisiä.
Yleissuunnitelma_Kitö.doc
20.10.2011
Oy Björn
Backström Ab
Spjutsundin kylän vesihuoltoverkoston
yleissuunnitelma
2/23
Alueella 1 sijaitsee yhteensä n. 250 kiinteistöä, joista vakituisesti asuttuja on 58. Suurin
osa alueen kiinteistöistä on siis vapaa-ajanasuntoja. Alueen 1 kiinteistöistä 116 on tällä
hetkellä liittynyt osuuskunnan jäseneksi. Alueelle on laadittu rantakaava ja rannat ovatkin
hyvin pitkälle rakennettuja. Alueelle on viime vuosina ollut vaikea saada rakennuslupia, joten tälle alueelle ei todennäköisesti ole tulossa merkittävästi uudisrakentamista.
Alue 2 kattaa Spjutsundin, Hemisnäsetin ja Näsetin pohjoisen osan. Alue 2 on maaperältään myös kallioista. Avokallioita on kuitenkin aluetta 1 vähemmän. Peltomaata alueella on
edellistä aluetta enemmän.
Alueella 2 sijaitsee yhteensä n. 115 kiinteistöä, joista valtaosa on vapaa-ajanasuntoja. Vakituisesti asuttujakin kiinteistöjä on 31. Tällä hetkellä osuuskunnan jäseniä on alueella 49.
Myös alueen 2 rannat ovat verrattain tiheään rakennettuja, eikä uusia rakennuksia ole
merkittävissä määrin tulossa.
Alue 3:seen kuuluu Löparön saari. Saari on selvästi harvemmin rakennettu, kuin edelliset
alueet. Alue on maaperältään hyvin kallioista ja siellä on paljon avokallioita. Avokallioiden
välissä on pienehköjä soita. Peltomaata on ainoastaan saaren keskiosassa. Saaren rannat
ovat osin hyvin kallioisia ja jyrkkäpiirteisiä.
Tällä hetkellä Löparön saarella on ainoastaan 32 kiinteistöä, joista puolet on vakituisesti
asuttuja. Alueelle on kuitenkin mahdollisesti tulossa jonkin verran uusia kiinteistöjä. Löparön kiinteistöistä on tällä hetkellä 18 liittynyt osuuskunnan jäseneksi.
Alue 4 on alueista pohjoisin ja se kattaa itäisen Spjutsundin, Östervikenin ja Sandhalsenin.
Muista alueista poiketen alue on pääosin helppokaivuista peltomaata. Alueen itäosassa on
muutama suurehko kallioinen mäki, joissa on myös avokalliota. Rantaviivaa alueella on
vain n. 1 km. Alueen 36 kiinteistöstä 26 on vakituisesti asuttuja. Alueella 4 vain 5 kiinteistöä on tällä hetkellä liittynyt vesiosuuskunnan jäseneksi.
Kustannuslaskenta ja –vertailu sekä viemäri- ja vesijohtolinjaukset on tehty karttatarkastelun ja silmämääräisen maastokatselmuksen pohjalta. Alueella ei ole tehty maastomittauksia eikä maaperätutkimuksia.
20.10.2011
yleissuunnitelma
Oy Björn
Backström Ab
3/23
3. Jätevedenkäsittelyvaihtoehdot
Valtioneuvosto on hyväksynyt 9.3.2011 uuden jätevesiasetuksen, joka astui voimaan 15.3
2011. Jätevesiasetuksen mukaan kaikkien kiinteistöjen on rakennettava jätevedenkäsittelymenetelmät asetuksen mukaisiin vaatimuksiin maaliskuuhun 2016 mennessä.
Tämä tarkoittaa, ettei vanhanaikainen kolmen sakokaivon järjestelmä enää riitä, vaan kiinteistöjen jätevedet on käsiteltävä ennen maastoon johtamista. Poikkeuksena ovat kiinteistöt, joilla syntyy vain vähäisiä määriä jätevesiä. Näihin kiinteistöihin lasketaan vapaaajanasunnot, joilla on ainoastaan kantovesi. Asetuksen ulkopuolelle jäävät myös ne kiinteistöt, joiden tulee hakea ympäristölupa sekä ne kiinteistöt, joilla vakituisesti asuva kiinteistön omistaja on täyttänyt 68 vuotta 9.3.2011 mennessä.
”Uuden asetuksen mukaan talousjätevedet on puhdistettava siten, että ympäristöön aiheutuva kuormitus vähenee orgaanisen aineen osalta vähintään 80 prosenttia, kokonaisfosforin osalta vähintään 70 prosenttia ja kokonaistypen osalta vähintään 30 prosenttia verrattuna haja-asutuksen kuormitusluvun avulla määritettyyn käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen.” (Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla
alueilla 10.3.2011)
Lisäksi asetuksessa on annettu ohjeellinen puhdistustaso pilaantumiselle herkillä alueilla.
”Alueella, jota koskevat ympäristönsuojelulain nojalla annettavat kunnan ympäristönsuojelumääräykset ympäristöön johdettavien jätevesien enimmäiskuormituksesta, tulisi talousjätevesien puhdistustason olla sellainen, että ympäristöön aiheutuva kuormitus vähenee orgaanisen aineen osalta vähintään 90 prosenttia, kokonaisfosforin osalta vähintään 85 prosenttia ja kokonaistypen osalta vähintään 40 prosenttia verrattuna haja-asutuksen kuormitusluvun avulla määritettyyn käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen.”
(Valtioneuvoston
asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla 10.3.2011)
Vaihtoehtoisia kiinteistökohtaisia käsittelymenetelmiä ovat mm.
-
Maasuodatin tehostetulla fosforin poistolla
-
Maahan imeyttämö
-
Panospuhdistamo
-
Kaksoisvesijärjestelmä
-
Umpisäiliö
(tarkemmat selitykset seuraavilla sivuilla)
20.10.2011
yleissuunnitelma
Oy Björn
Backström Ab
4/23
Vapaa-ajan asunnolle yhtenä vaihtoehtona voidaan suositella kuivakäymälää.
Kunnan tai vesiosuuskunnan viemäriverkostoon liittyminen on aina jätevedenkäsittelyvaihtoehdoista suositeltavin kiinteistöillä, joille se teknis-taloudellisesti on mahdollista. Jätevesien käsitteleminen keskitetysti pienentää hajakuormitusta ja poistaa hajuhaittoja. Jätevesien käsitteleminen suuremmissa yksiköissä parantaa puhdistustulosta. Saaristossa vesistökuormituksen pieneneminen on viemäröitäessä vielä merkittävämpää, koska purkupaikat
ovat usein ihan rannan tuntumassa.
Suositeltavan jätevedenkäsittelymenetelmän valintajärjestys:
1. Viemäriin liittyminen (käsittely isommassa yksikössä)
2. Useamman kiinteistön yhteiskäsittely
3. Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely
4. Umpisäiliö
Käsittelymenetelmän valintaan vaikuttaa mm:
-
Voidaanko kiinteistö liittää keskitettyyn viemäriin nyt tai tulevaisuudessa
Alueelliset erityismääräykset (kuntien ympäristönsuojelumääräykset, vyöhykejaot, pohjavesialueet, ranta-alueet)
-
Maaperäolosuhteet
-
Käytettävissä olevan tilan laajuus
Maasuodatin fosforinpoistokaivolla
fosforinpoistokaivolla
Maasuodattamot ovat maahankaivettuja maaperäkäsittelyyn perustuvia puhdistamoja,
joissa jätevesi johdetaan jakokaivon ja jakoputkien kautta suodatinkenttään. Jätevesi puhdistuu painuessaan rakennetun suodatinhiekkakerroksen läpi. Sen jälkeen suotautunut jätevesi kootaan kokoomaputkiston avulla ja johdetaan purkuojaan. Maasuodattimen puhdistusteho perustuu pieneliöstön biologiseen hajotustoimintaan. Puhdistava pieneliöstökanta
syntyy suodatinkerrrokseen. Suodattimessa käsiteltävä vesi ei saa sisältää liuottimia tai
myrkyllisiä pesuaineita, jotta jätevettä puhdistavat pieneliöt eivät tuhoudu.
20.10.2011
Oy Björn
Backström Ab
yleissuunnitelma
5/23
Jos suodattimeen johdetaan kaikki jätevedet, tarvitaan jäteveden esikäsittelyyn kolmiosainen saostussäiliö. Lisäksi suodattimen fosforin poistoa tulee tehostaa kentän perään
asennettavalla fosforinpoistokaivolla. Suodatinkentän huonoja puolia ovat suuri tilan tarve
(kentän pinta-ala vähintään 20 m3, lisäksi saostussäiliöt, jakokaivo ja kokoomakaivo), huollon tarve (mm. sakokaivojen tyhjennys ja kemikaalin lisäys), puhdistustehon laskeminen
ajan mittaan.
LokaPuts 2006-2007 –hankkeessa kerättiin jätevesijärjestelmien vertailukustannuksia yhden talouden jätevesille vuonna 2007. Hankkeen mukaan fosforinpoistokaivolla varustetun
maasuodatuskentän investointi kulut ovat keskimäärin 8 000 € ja käyttökustannukset n.
280 € vuodessa. Maasuodattamon korjaaminen on vaikeaa ja kallista. Jos se tukkeutuu,
on ainoana vaihtoehtona uudelleen rakentaminen.
Maasuodatin ei todennäköisesti sovi suurimmalle osalle suunnittelualueen kiinteistöistä
alueen maaperän ja suodattimen suuren tilantarpeen vuoksi.
Maahanimeyttämö
Maahanimeyttämö
Maahanimeyttämö on maahan kaivettu jäteveden käsittelymenetelmä, jossa jätevesi puhdistuu suotautuessaan luonnollisten maakerrosten läpi ja kulkeutuu sitten lopulta hajautetusti pohjaveteen. Maahan imeytystä ei pidetä kovin suositeltavana vaihtoehtona sen suurien maaperä- ja sijaintivaatimusten vuoksi. Suuret vaatimukset johtuvat pääosin siitä, että
sen lopullisena purkupaikkana toimii pohjavesi. Imeytyskentän paikan valinnassa tarvitaankin erityisen hyvää maaperä- ja pohjavesiasiantuntemusta.
Oikein ja oikeaan paikkaan rakennettu maahanimeyttämö vaatii vain vähän hoitoa ja huoltoa, mutta väärästä toteutustavasta voi aiheutua suuriakin lisäkustannuksia, jos kenttä
pääsee tukkeutumaan. Aiemmin imeytyskenttiä rakennettiin esimerkiksi savimaahan, mutta savimaa ei pysty imemään eikä puhdistamaan jätevesiä, joten imeytyskenttä ei silloin
toimi. Maahanimeyttämö ei myöskään sovi kallioiseen maastoon tai pihalle, jossa lähietäisyydellä sijaitsee talousvesikaivo. Vanhat imeytyskentät kaipaavatkin usein uusimista. Oikeinkin rakennettu imeytyskenttä joudutaan joka tapauksessa uusimaan noin 10-20 vuoden kuluttua, kun kentän toiminta heikkenee. Huonosti suunnitellun, rakennetun tai hoidetun kentän ikä voi puolestaan olla vain muutama vuosi.
20.10.2011
Oy Björn
Backström Ab
yleissuunnitelma
6/23
Maahanimeyttämön puhdistustehoa on vaikea selvittää tarkasti, koska näytteidenotto on
käytännössä mahdotonta. Niinpä puhdistustehot ovat osaksi vain arvioita. Maahanimeyttämön puhdistusteho riippuu tulevan jäteveden laadusta ja siitä, kuinka hyvin se on esikäsitelty. Jos esikäsittely ei ole riittävä, jäteveden kiintoaines ja orgaaninen aines voivat tukkia imeyttämön ja aiheuttaa jäteveden tulvimisen ja leviämisen ympäröivään maastoon.
Myös taudinaiheuttajia saattaa kulkeutua pohjaveteen asti, vaikka suurin osa (noin 99 %)
niistä tuhoutuukin jo biokerroksessa.
LokaPuts 2006-2007 - hankkeen mukaan imeytyskentän investointikulut ovat noin 3 0003 500 €. Maahanimeyttämön käyttökustannukset syntyvät saostussäiliöiden tyhjentämisestä ja ovat noin 150 € vuodessa.
Myös maahanimeyttämön soveltuminen suurimmalle osalle alueen kiinteistöistä on hyvin
epätodennäköistä.
Pienpuhdistamo
ienpuhdistamo
Pienpuhdistamot ovat tehdasvalmisteisia jäteveden käsittelylaitteita, joista käsitelty jätevesi
johdetaan purkupaikkaan. Jäteveden puhdistaminen perustuu biologiseen prosessiin, jossa jäteveden bakteerit ja muut pieneliöt hajottavat orgaanista ainesta. Fosfori puolestaan
saostetaan usein kemikaalilla. Useilla eri pienpuhdistamotyypeillä päästään hyviin puhdistustuloksiin, jos vain hoito on asiantuntevaa ja säännöllistä. Toisaalta, jos hoito laiminlyödään tai se on ollut asiantuntematonta, puhdistustulokset jäävät saostuskaivojen tasolle
tai jopa niiden alle. Monet pienpuhdistamot ovat selvästi herkempiä häiriöille kuin maasuodattimet. Jos puhdistamoa ei kuormiteta jatkuvasti (esim. vapaa-ajanasunnot), bakteerit ja muut pieneliöt kuolevat ja puhdistamon mikrobitoiminta lakkaa. Toisaalta pienpuhdistamojen hyvänä puolena on se, että ne vaativat huomattavasti maasuodattimia vähemmän
tilaa.
Pienpuhdistamotyypin valinnassa tuleekin ottaa huomioon jäteveden puhdistustavoite ja –
tarve, kuormituksen luonne, asiantuntemuksen tarve huollossa, hoitotarve, hoitomahdollisuudet sekä rakennus- ja käyttökustannukset. Näiden lisäksi sijoittamisessa tulee huomioida pumppaustarve, purkupaikan sijainti, sähkö- ja vesijohtoliitännät, teiden sijainti, vedenottamoiden suojaetäisyydet sekä mahdolliset haju- ja meluhaitat.
20.10.2011
Oy Björn
Backström Ab
yleissuunnitelma
7/23
Yleensä pelkällä biologisella puhdistamolla ei täytetä talousjätevesiasetuksen perustason
vaatimuksia ravinteiden poiston osalta. Toisaalta pelkällä kemiallisella puhdistuksella ei
täytetä orgaanisen aineen puhdistusvaatimuksia. Varmimmin vaatimukset täyttävät puhdistamot käyttävät molempia prosesseja: aktiivilieteprosessia ja fosforin saostusta.
Kyseessä on tekninen laite, jossa on biologinen prosessi, joten järjestelmä vaatii kiinteistönomistajalta muita järjestelmiä enemmän hoitoa ja huoltoa. Viikoittaiset käynnit laitteella
ovat hoidon ja huollon ydin. Teknisten laitteiden vuosittaiset huollot vaativat ammattilaisen
käynnin kiinteistöllä. Ylijäämälietteen poisto tehdään 2-4 kertaa vuodessa.
LokaPuts 2006-2007 –hankkeen mukaan pienpuhdistamoiden investointikulut vaihtelevat
noin 7 500 - 8 500 euroon. Käyttökustannukset ovat n. 350 - 580 € vuodessa. Käyttökustannukset muodostuvat sähköenergian kulutuksesta, saostuskemikaaleista, puhdistamon
hoidosta ja kunnossapidosta, lietteen poistosta sekä puhdistamon toiminnan tarkkailusta.
Umpisäiliö
Umpisäiliö ei aseta vaatimuksia maaperälle. Umpisäiliö on hankintakustannuksiltaan edullinen ja vähän tilaa vievä jätevedenkäsittelymenetelmä. Umpitankin haittapuolena ovat sen
ylivoimaisesti kalleimmat käyttökustannukset. Umpisäiliö soveltuu väliaikaiseksi ratkaisuksi
uusille ja peruskorjattaville kiinteistöille alueilla, joilla tullaan viemäriverkostoa tulevaisuudessa rakentamaan ja joiden täytyy jo nyt rakentaa jätevesiasetuksen vaatimukset täyttävä
käsittelymenetelmä.
Umpisäiliöiden investointikulut ovat noin 2 300 - 4 000 €. Umpisäiliö onkin edullisin menetelmä investointina, mutta käyttökuluiltaan se on ylivoimaisesti kallein järjestelmä. Käyttökustannukset vaihtelevat vuositasolla välillä 1 500 - 3 000 €. Vapaa-ajan käytössä olevaan
kiinteistöön, jossa jätevesiä syntyy vähän, umpitankki on edullinen vaihtoehto. Suunnittelualueella umpitankin tyhjennysmahdollisuus ja –kustannukset on kuitenkin hyvä etukäteen
selvittää.
20.10.2011
Oy Björn
Backström Ab
yleissuunnitelma
8/23
4. Suunnitelmaperusteet
Suunnitelman lähtökohtana on ollut kaikkien suunnittelualueen kiinteistöjen liittämisen
mahdollistaminen keskitetyn vesihuollon piiriin. Tässä vaiheessa on laadittu alustavat linjaukset niille kiinteistöille, jotka jo ovat osoittaneet kiinnostuksensa vesihuoltoverkostoon
liittymisestä. Muiden kiinteistöjen myöhempi liittäminen on huomioitu mm. mitoituksessa.
Tämän yleissuunnitelman lähtökohtana on ollut kiinteistökohtainen paineviemärijärjestelmä. Suunnitelman alustava mitoitus on laadittu ruuvipumppaamoille. Ruuvipumppaamoiden suuren nostokorkeuden ja pitkien pumppausmatkojen ansiosta on saatu tarvittavien
linja- ja alueteknisten pumppaamoiden määrä minimoitua. Ruuvipumppu on suunniteltu
siirtämään pieniä jätevesimääriä kerrallaan, jolloin pumppu käy usein. Ruuvipumppujen
käyttö mahdollistaa myös verkoston laajentamisen siten, että se palvelee hyvin jo nykyisillä
liittyjämäärillä, mutta on kuitenkin riittävä, vaikka kaikki alueen kiinteistöt joskus liittyisivät
vesiosuuskunnan verkostoon.
Vesi- ja viemäriverkostojen linjaukset on pyritty tekemään kustannuksia ja ympäristöä
säästäen. Niissä on maastokatselmusten avulla haettu edullisimmat linjaukset. Linjaus
vaihtoehto on valittu siten, että kalliokaivannon ja eristettävien putkien osuus rakennettavasta linjasta on saatu mahdollisimmat vähäiseen. Linjausvaihtoehdoista on myös pyritty
valitsemaan lyhyimmät mahdolliset linjaukset, kuitenkin ympäristöä kunnioittaen. Suunnitelman linjauksissa on myös pyritty istutettujen pihojen, kauniiden rantakallioiden ja muiden
rantojen sekä muunkin ympäristön säästämiseen mahdollisuuksien mukaan.
Myös alueen kiinteistön omistajille on annettu tilaisuus tulla kuulluksi. Suunnitelma esiteltiin
kiinteistön omistajille 10.9.2011 pidetyssä yleisötilaisuudessa, kun ensimmäiset alustavat
linjaukset olivat valmiit. Linjaukset on päivitetty heidän kuulemisensa jälkeen. Linjauksissa
on pyritty noudattamaan mahdollisimman pitkälle kiinteistön omistajien toiveita.
Maaperätutkimuksia tai maastomittauksia ei alueella ole tehty. Paineviemäröintinä suunnitelman laatiminen tai linjojen rakentaminen eivät vaadi maastomittauksia, eikä maaperätutkimuksia. Linjat rakennetaan myötäilemään maanpinnan muotoja ja hankalat maaston
kohdat, kuten isot kivet ja kalliot, on yleensä mahdollista kiertää. Tässä käytetään apuna
myös alueen asukkaiden ja kiinteistönomistajien paikallistuntemusta. Linjojen lopullinen sijoitus selviää vasta rakennusvaiheessa. Riittävät korkeustiedot mitoitusta varten saadaan
peruskarttapohjista.
20.10.2011
Oy Björn
Backström Ab
yleissuunnitelma
9/23
5. Viemäröinti ja jätevedenkäsittely
5.1 Viemärijärjestelmä
Kyseisen suunnittelualueen saarien ja muiden alueiden viemäröinti on suunniteltu toteutettavaksi kiinteistökohtaisella paineviemärijärjestelmällä. Kiinteistökohtaisessa paineviemärijärjestelmässä on jokaisella kiinteistöllä kiinteistökohtainen pumppaamo varustettuna repijäpumpulla. Kiinteistöillä olemassa
olevista jätevesijärjestelmistä jätevedet johdetaan
pumppaamoon viettoviemärillä.
Jätevedet on suunniteltu johdettavaksi saarien pohjoispuolelle Sivermaahan, jonne Sipoon
kunta on parhaillaan rakentamassa kunnan viemäriverkostoa. Osuuskunta on alustavasti
käynyt keskustelua Sipoon kunnan kanssa Spjutsundin vesihuoltohankkeesta. Kirjallisia
sopimuksia ei ole vielä laadittu, mutta kunta on ottanut hankkeen huomioon mitoitettaessa
ja rakentaessa Sivermaan verkostoa. Sivermaan runkolinjaosuudelle ollaan rakentamassa
ylimääräistä putkea Spjutsundin jätevesiä varten. Kunnan verkoston kautta jätevedet johdetaan Helsingin Viikinmäen puhdistamolle käsiteltäviksi.
Tässä selvitystyössä on käytetty kiinteistökohtaisina pumppuina ruuvipumppuja. Jos järjestelmä toteutetaan keskipakopumppuihin perustuvalla paineviemärijärjestelmällä, tarvitaan
alueelle useampia isoja alueteknisiä pumppaamoita.
Rakennettavaa viemärilinjaa on koko suunnittelualueella suunnitelman mukaan nyt n. 42
km. Tässä on huomioitu nykyisten 187 jäsenten viemäröimiseksi rakennettavat linjat. Linjat
on suunniteltu tällä hetkellä kiinteistöjen rajalle asti tai vähintään 100 m päähän kiinteistöstä. Vesistönalituksia on nykyisessä suunnitelmassa yhteensä n. 4,5 km. Jäsenten määrä
oletetaan lisääntyvän koko ajan. Suunnitelmassa on arvioitu, että jos liittymisaste nousee
80 %:iin, on rakennettavaa linjaa yhteensä n. 49 km, josta vesistönalituksena rakennettaisiin n. 5,3 km. Liitettäviä kiinteistöjä olisi tällöin n. 350 kappaletta. Kiinteistökohtaisia pumppaamoiden määrä saadaan selville, kun tiedetään lopulliset liittyjämäärät. Pitkien etäisyyksien ja kallioisuuden vuoksi suurimmalle osalle kiinteistöistä on järkevä asentaa oma
pumppaamo. Toisena vaihtoehtona olisi yhdistää kiinteistöjen jätevesijärjestelmiä yhteen
viettoviemärein, jolloin yhteisen pumppaamon käyttö olisi mahdollista.
Alustavat linjaukset nykyisille kiinteistöille sekä osuuskunnan nykyiset jäsenet ja vielä
osuuskunnan ulkopuolella olevat kiinteistöt on esitetty liitekartoilla 210 - 213.
20.10.2011
Oy Björn
Backström Ab
yleissuunnitelma
10/23
5.2 Mitoitusperusteet
Kiinteistökohtaisen paineviemäröinnin mitoitukseen vaikuttaa pienpumppaamoiden pumpputyyppi ja virtaamat. Myös liitettävien kiinteistöjen lukumäärä pitää selvittää ennen lopullista mitoitusta.
Putkistot mitoitetaan siten, että virtausnopeus on vähintään 0,6-0,7 m/s kerran vuorokaudessa. Järjestelmä mitoitetaan siten, että sen jokaisen pumppaamon on pystyttävä pumppaamaan jätevedet purkupisteeseen. Alueen vesihuoltoverkosto on mitoitettu näiden normien mukaan siten, että virtausnopeus riittää nykyiselläkin liittyjämäärillä. Ainoastaan linjojen päissä on haaroja, joissa on tällä hetkellä ainoastaan 1 kiinteistö, mutta joissa on kuitenkin varauduttu useamman kiinteistön liittämiseen tulevaisuudessa. Näissä vaadittu virtaus nopeus ei täyty. Liian pieni virtausnopeus voi ajan saatossa aiheuttaa kiintoaineen
sakkautumista ja linjojen tukkeutumista.
Lopullinen mitoitus ja linjojen toimivuuden varmistus selvitetään rakennussuunnitteluvaiheessa. Tässä vaiheessa myös osuuskunnan liittyjämäärät ovat todennäköisesti nousseet
nykyisestä.
Vesijohtoverkoston mitoituksessa on syytä ottaa huomioon alueen vuodenaikojen mukaan
vaihteleva kulutus. Vesijohdot pyritään mitoittamaan mahdollisimman tarkkaan nykyistä
tarvetta vastaavaksi. Tarvittaessa alueelle voidaan tulevaisuudessa rakentaa paineenkorottamoita. Liian kauan putkistossa seisova vesi huonontaa vedenlaatua ja lisää bakteerien määrää vedessä.
5.3 Mitoitus
Nykyiset jätevesijärjestelmät liitetään pumppaamoon ∅ 110 - 160 mm viettoviemäreillä.
Kiinteistökohtaiselta pumppaamolta lähtevä paineputki on 40 PN-10 putkea. Paineviemärijärjestelmän runkolinjat ovat ∅ 50 mm - 90 mm. Suunnitellut putkikoot on esitetty suunnitelmakartoilla 210 -213. Lopulliset putkikoot selviävät rakentamissuunnitelman yhteydessä.
20.10.2011
Oy Björn
Backström Ab
yleissuunnitelma
11/23
6. Jätevedenkäsittely
Jätevedet on suunniteltu johdettavaksi Sipoon kunnan jätevesiverkostoon ja sitä kautta
Helsingin Viikin puhdistamolle käsiteltäviksi. Osuuskunta ei ole laatinut tästä vielä sopimuksia Sipoon kunnan kanssa. Alustavat keskustelut on kuitenkin käyty ja Sipoon kunta
on huomioinut hankkeen rakentaessaan Sivermaan vesihuoltoverkostoa. Kunnan kanssa
ei myöskään ole laadittu sopimuksia liittymis- tai käyttömaksuista. Suunnittelualueen kiinteistöistä muodostuvan jäteveden määrä riippuu toteutuvan alueen laajuudesta ja liitettävien kiinteistöjen määrästä. Yhdeltä kiinteistöltä voidaan arvioida muodostuvan jätevesiä n.
0,7 m3 vuorokaudessa. Vapaa-ajanasunnoilta syntyvän jäteveden määrä on yleensä huomattavasti pienempi. Alueilla, joilla on paljon vapaa-ajanasuntoja jätevesimäärät vaihtelevat suuresti myös vuodenaikojen mukaan. Jos suunnittelualueelta liitetään 200 kiinteistöä
osuuskunnan viemäriverkostoon, voidaan laskea, että jätevesiä syntyy kesäaikana yhteensä n. 100 m3/d (0,5 m3/kiinteistö/d).
7. Vedenhankinta
Viemäriverkoston rakentamisen yhteydessä on suunniteltu vesijohtoverkoston rakentaminen samaan kaivantoon. Kitön vesiosuuskunta aikoo ostaa tarvitsemansa käyttöveden Sipoon kunnalta. Tästäkään ei ole vielä laadittu kirjallisia sopimuksia. Liitos kunnan rakennettuun vesijohtoverkostoon on samassa paikassa, kuin viemärinkin liitos.
8. Kustan
Kustannukset
8.1 Rakennuskustannukset
Seuraavissa taulukoissa on esitetty viemäri- ja vesijohtoverkoston rakennuskustannusarvio. Ensimmäisessä taulukossa 8.1 on laskettu alueen 1 tässä vaiheessa liittyneiden kiinteistöjen liittäminen viemäröinnin ja vedenjakelun piiriin. Taulukossa 8.2 on vastaavasti
kustannukset, jos alueelta 1 tulee osuuskuntaan uusia jäseniä (laskelmassa on käytetty liittyjämääränä 60 % kiinteistöistä). Linjojen pituudet on tässä kohtaa arvioitu karttatarkastelun perusteella. Taulukossa 8.3 on oletettu liittyjämääräksi 80 %. Linjojen pituudet on samoin arvioitu. Taulukoissa 8.4 – 8.10 on vastaavasti laskettu kustannukset alueille 2 - 4.
Liittymisasteina on käytetty ensin nykyistä ja sitten 60 % ja 80 %.
20.10.2011
Oy Björn
Backström Ab
yleissuunnitelma
12/23
Kolmessa viimeisessä taulukossa (8.11 – 8.13) on yhteenvetona esitetty kustannusarvio
kaikkien suunnittelualueen kiinteistöjen liittämisestä osuuskunnan vesihuoltoverkostoihin.
Laskettaessa kiinteistökohtaisia kustannuksia on liittyjämääränä tässä käytetty taas nykyistä, 60 % ja 80 %. Esitetyt kustannukset sisältävät valmiiden linjojen rakentamisen kiinteistön rajalle (tai vähintään 100 metrin päähän kiinteistöstä) sekä pumppaamon hankinnan.
Pumppaamon asennusta ei ole huomioitu kustannuksissa. Kiinteistön omistajat vastaavat
pumppaamoiden asennuksesta sekä tonttijohtojen rakentamisesta syntyvistä kustannuksista. Nämä kustannukset vaihtelevat suuresti riippuen runkolinja etäisyydestä olemassa
olevasta järjestelmästä sekä kiinteistön maaperäolosuhteista.
Taulukoissa esitetyt yleiskustannukset sisältävät osuuskunnan hallinnolliset kustannukset
sekä vesihuoltolinjojen suunnittelusta aiheutuvat kustannukset. Myös vesistön- ja teidenalitusluvista aiheutuvat kustannukset on huomioitu yleiskustannuksissa.
Alue 1 ( Kitö, eteläinen Näset ja Bockholmen)
Taulukko 8.1 Hankkeen rakennuskustannusarvio alueelta 1, jos verkostoon liitetään osuuskunnan nykyiset jäsenet.
määrä (kpl/m)
Pumppaamot
Kiinteistökohtaiset pumppaamot
Linjapumppaamot
Pumppaamot yhteensä
Runkolinjat
Linjat maakaivannossa
Linjat maakaivannossa +eristelevy
Linjat kalliokaivannossa
Vesistönalitukset
Linjan rantautuminen
Linjat yhteensä
Kustannukset yhteensä
Yleiskustannukset (10 %)
á hinta (€)
kust (€)
116
4
2 500
15 000
290 000
60 000
350 000
14 863
1 002
835
2 300
17
42
50
150
25
3 000
624 246
50 100
125 250
57 500
51 000
908 096
1 258 096
125 810
1 383 906
YHTEENSÄ
Hinnat eivät sisällä kiinteistöjen pihamaalla tehtävää työtä.
Tällä hetkellä osuuskunnalla on 116 osakasta alueella 1. Näiden kiinteistöjen liittämiseksi
keskitetyn vesihuollon piiriin olisi vesihuoltolinjaa rakennettava yhteensä n. 19 km. Tästä
vesistönalituksia on n. 2,3 km. Louhittavia linjaosuuksia on arvioitu olevan 5 % ja eristettäviä 6 % maalle asennettavista linjapituuksista. Louhittavia tai eristettäviä linjaosuuksia on
yhteensä n. 1,8 km. Alueelle on suunniteltu 4 linjapumppaamoa, LPS2000 Quattroa, asennuksineen. Linjapumppaamoiden sijainnit on esitetty suunnitelmakartalla 210. Nykyisellä
liittyjämäärällä kiinteistökohtaisiksi rakennuskustannuksiksi muodostuu alueella 1
n. 11 900 € ja kokonaisrakennuskustannuksiksi n. 1,38 milj.€.
20.10.2011
Oy Björn
Backström Ab
yleissuunnitelma
13/23
Taulukko 8.2 Hankkeen rakennuskustannusarvio alueella 1, jos verkostoon liitetään n. 60 %
kiinteistöistä.
määrä (kpl/m)
Pumppaamot
Linjapumppaamot
Runkolinjat
Vesistönalitukset
Linjat yhteensä
á hinta (€)
kust (€)
150
4
2 500
15 000
375 000
60 000
435 000
16 465
1 110
925
2 500
19
42
50
150
25
3 000
691 530
55 500
138 750
62 500
57 000
1 005 280
1 440 280
144 028
1 584 308
YHTEENSÄ
Suunnittelualueella 1 on yhteensä n. 250 kiinteistöä ja on todennäköistä, että hankkeen
edetessä osuuskunta saa uusia jäseniä. Taulukossa 8.2 on laskettu kustannukset, mikäli
osuuskunnan verkostoihin liitetään tältä alueelta 60 % kiinteistöistä. Tämä on n. 150 kiinteistöä. Linjapituuksia on nostettu 2 kilometrillä. Louhittavien ja eristettävien linjapituuksien prosenttiosuudet on pidetty laskelmassa samoina. Linjapumppaamoiden määrä säilyy ennallaan. Kokonaiskustannuksen ovat tässä tapauksessa n. 1,58 milj. €. Kiinteistöä
kohti tämä tekee n. 10 600 €.
Taulukko 8.3 Alueen 1 rakennuskustannusarvio, mikäli 80 % kiinteistöistä liitetään.
määrä (kpl/m)
Pumppaamot
Linjapumppaamot
Runkolinjat
Vesistönalitukset
Linjat yhteensä
á hinta (€)
kust (€)
200
4
2 500
15 000
500 000
60 000
560 000
18 067
1 218
1 015
2 700
23
42
50
150
25
3 000
758 814
60 900
152 250
67 500
69 000
1 108 464
1 683 464
168 346
1 851 810
YHTEENSÄ
20.10.2011
Oy Björn
Backström Ab
yleissuunnitelma
14/23
Taulukon 8.3 laskelmassa on oletuksena, että 80 % alueen 1 kiinteistöistä liitetään vesiosuuskunnan verkostoon. Liittyjämäärä on tässä laskelmassa 200 kiinteistöä ja linjojen
kokonaispituus 23 km. Kalliolouhinnan ja eristettävien putkien osuudet on pidetty samalla
tasolla. Rakennuskustannukset yhteensä olisivat tässä tapauksessa n. 1.85 milj. €, mikä
on kiinteistöä kohti n. 9 300 €.
Alue 2 (Spjutsund, Hemisnäset ja pohjoinen Näset)
Taulukko 8.4 Alueen 2 rakennuskustannusarvio nykyisellä liittyjämäärällä.
määrä (kpl/m)
Pumppaamot
Linjapumppaamot
Runkolinjat
Vesistönalitukset
Linjat yhteensä
á hinta (€)
kust (€)
48
2
2 500
15 000
120 000
30 000
150 000
9 146
503
402
1 250
7
42
50
150
25
3 000
384 111
25 125
60 300
31 250
21 000
521 786
671 786
67 179
738 965
YHTEENSÄ
Alueella 2 on tällä hetkellä 48 jäsentä. Näiden kiinteistöjen viemäröimiseksi olisi vesihuoltolinjaa rakennettava yhteensä n. 11,3 km. Tästä vesistön alituksena on suunniteltu rakennettavaksi 1,25 km. Kalliolouhinnan osuudeksi on arvioitu 4 %. Eristettäviä putkiosuuksia
on arvioitu olevan 5 %. Linjapumppaamoita alueelle on suunniteltu rakennettavaksi 2 kpl,
joista toinen sijoitettaisiin Sivermaan puolelle paikkaan, jossa vesihuoltolinja on suunniteltu
liitettäväksi kunnan vesihuoltoverkostoon (kts. suunnitelmapiirustus 211). Nämä linjapumppaamot palvelevat myös alueen 4 kiinteistöjä. Toinen linjapumppaamoista voidaan
jättää rakentamatta, mikäli alue 4 ei toteudu. Nykyisellä liittyjämäärällä kiinteistökohtaisiksi
rakennuskustannuksiksi tulee arvion mukaan n. 15 400 €. Alueen kokonaiskustannusarvio
on tällöin n. 740 000 €.
20.10.2011
Oy Björn
Backström Ab
yleissuunnitelma
15/23
Taulukko 8.5 Alueen 2 rakennuskustannusarvio 60 % liittymisasteella.
määrä (kpl/m)
Pumppaamot
Linjapumppaamot
Runkolinjat
Vesistönalitukset
Linjat yhteensä
á hinta (€)
kust (€)
70
2
2 500
15 000
175 000
30 000
205 000
9 692
533
426
1 350
9
42
50
150
25
3 000
407 043
26 625
63 900
33 750
27 000
558318
763 318
76 332
839 650
YHTEENSÄ
Taulukossa 8.5 on esitetty kustannusarvio alueelle 2, jos liittymisaste nousee 60 %:iin. Tällöin alueella olisi n. 70 liitettyä kiinteistöä ja vesihuoltoverkoston kokonaispituus n. 12 km.
Louhittavien ja eristettävien linjojen prosenttiosuudeksi on laskettu samat kuin edellisissä
laskelmissa (4 % ja 5%). Näitä linjaosuuksia on tässä vaihtoehdossa yhteensä hieman alle
1 km. Vesistöihin rakennettavia linjoja on arvioitu olevan 1,35 km. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on nyt n. 840 000 €. Tämä on n. 12 000 €/kiinteistö.
määrä (kpl/m)
Pumppaamot
Linjapumppaamot
Runkolinjat
vesistönalitukset
Linjat yhteensä
á hinta (€)
kust (€)
95
2,5
2 500
15 000
237 500
37 500
275 000
10 465
575
460
1 500
11
42
50
150
25
3 000
439 530
28 750
69 000
37 500
33 000
607 780
882 780
88 278
971 058
YHTEENSÄ
20.10.2011
Oy Björn
Backström Ab
yleissuunnitelma
16/23
Alueen 2 viimeisessä kustannusarviolaskelmassa on rakennettavien vesihuoltolinjojen pituus yhteensä 13 km ja oletettu liittyjämäärä 95 kiinteistöä. Sivermaahan sijoitettavaa
Quattro -linjapumppaamoa on laajennettu yhdellä LPS2000D linjapumppaamo yksiköllä.
Koko hankkeen kustannusarvio on tässä tapauksessa n. 970 000 €. Tämä tekee kiinteistöä kohti n. 10 200 €.
Alue 3 (Löparö)
määrä (kpl/m)
Pumppaamot
Linjapumppaamot
Runkolinjat
Vesistönalitukset
Linjat yhteensä
á hinta (€)
kust (€)
18
1
2 500
15 000
45 000
15 000
60 000
6 992
304
304
950
6
42
50
150
25
3 000
293 664
15 200
45 600
23 750
18 000
396 214
456 214
45 621
501 835
YHTEENSÄ
Alue 3 on huomattavasti harvempaan rakennettua, kuin muut suunnitteluosa-alueet. Tällä
hetkellä osuuskunnan jäseniä on 18 kappale, vaikka liittymisaste on alueella nyt jo melkein
60 %. Linjojen kokonaispituus 8 550 m on suhteellisen korkea jäsenien määrään verrattuna. Vesistönalituksia alueelle on nyt suunniteltu 950 m. Kalliokaivannon ja eristettävien
putkien osuudeksi on arvioitu 4 %. Linjapumppaamoita alueelle on suunniteltu 1 kpl (kts.
suunnitelmakartta 212). Alueen kokonaiskustannusarvio nykyisillä liittyjillä on n. 500 000 €.
Tämä on kiinteistöä kohti n. 27 900 €.
Jos alueelle 3 tulee 2 uutta liittyjää, on liittymisaste 60 %. Uutta linjaa on arvioitu rakennettavan näitä kiinteistöjä varten n. 450 m, josta vesistönalitusta olisi 150 m. Yhteensä tässä
vaihtoehdossa olisi tässä tapauksessa n. 9 km linjaa, josta vesistönalitusta 1,1 km. Alueen
3 kustannusarvio olisi näin ollen n. 530 000 €. Kiinteistöä kohti muodostuvat kustannukset
putoavat edellisestä vain hieman ollen n. 26 700 €.
20.10.2011
Oy Björn
Backström Ab
yleissuunnitelma
17/23
määrä (kpl/m)
Pumppaamot
Linjapumppaamot
Runkolinjat
Vesistönalitukset
Linjat yhteensä
á hinta (€)
kust (€)
26
1
2 500
15 000
65 000
15 000
80 000
7 728
336
336
1 100
8
42
50
150
25
3 000
324 576
16 800
50 400
27 500
24 000
443 276
523 276
52 328
575 604
YHTEENSÄ
Jos alueen 3 nykyisistä kiinteistöistä 80 % liittyy osuuskuntaan, olisi liittyjiä 26 kappaletta.
Kustannukset kiinteistöä kohti pysyvät edelleen melko korkealla ollen tässä tapauksessa n.
22 100 €. Alueelle 3 saattaa tulla kuitenkin uudisrakentamista muita alueita enemmän. Jos
liittyjiä tulisi olemaan esimerkiksi 40, olisi kustannukset kiinteistöä kohti näillä linjapituuksilla n. 15 400 €. Kokonaisrakennuskustannukset olisivat tällöin n. 610 000 €.
Alue 4 (Österviken, Sandhalsen ja itäinen Spjutsund)
määrä (kpl/m)
Pumppaamot
Linjapumppaamot
Runkolinjat
Vesistönalitukset
Linjat yhteensä
á hinta (€)
kust (€)
5
0
2 500
15 000
12 500
0
12 500
3 116
314
101
0
0
42
50
150
25
3 000
130 851
6 700
15 075
0
0
152 626
165 126
16 513
181 639
YHTEENSÄ
20.10.2011
Oy Björn
Backström Ab
yleissuunnitelma
18/23
Alueella 4 on tällä hetkellä vain 5 osuuskunnan jäsentä. Rakennettavaa linjaa on suunnitelman mukaan 3,35 km. Tämä nostaa kiinteistöä kohti muodostuvia kustannuksia, jotka
olisivat tässä tapauksessa n. 36 300 €. Alue 4 on kuitenkin vähemmän kallioinen kuin muut
suunnittelualueet. Kalliolouhintaa on arvioitu olevan 3 % rakennettavasta linjasta ja eristettävää linjaa vastaavasti 4 %. Alue 4 on myös tiheämpään rakennettu. Alueella ei ole yhtään vesistönalitusta. Linjapumppaamoita ei myöskään tarvita (alueen 2 linjapumppaamot
tosin palvelevat myös aluetta 4). Liittymisasteen noustessa kustannukset kiinteistöä kohti
tulisivat tällä alueella laskemaan merkittävästi. Seuraavassa taulukossa on esitetty kustannukset 60 % liittymisasteelle.
määrä (kpl/m)
Pumppaamot
Linjapumppaamot
Runkolinjat
Vesistönalitukset
Linjat yhteensä
á hinta (€)
kust (€)
22
0
2 500
15 000
55 000
0
55 000
3 255
140
105
0
0
42
50
150
25
3 000
136 710
7 000
15 750
0
0
159 460
214 460
21 446
235 906
YHTEENSÄ
Jos alueen 4 kiinteistöistä 60 % (22 kiinteistöä) liittyisi osuuskuntaan, tulisi rakennettavaa
linjaa olemaan yhteensä n. 3,5 km. Linja pituus ei suuresti muuttuisi nykyisestä, koska
suurin osa kiinteistöistä tällä alueella sijaitsee jo nykytilannetta vastaamaan suunnitellun
linja läheisyydessä. Kalliolouhinnan ja eristettävien putkien osuudet on näin ollen pidetty
myös samalla tasolla. Alueen vesihuoltoverkoston rakennusarvio olisi tässä tapauksessa
n. 236 000 €. Tämä on kiinteistöä kohti n. 10 700 €.
Jos alueen 4 kiinteistöistä 80 % liittyisi vesiosuuskunnan verkostoon, olisi koko alueen rakennuskustannusarvio n. 268 000 €. Kiinteistökohtaiset kustannukset putoisivat edelleen
ollen tässä tapauksessa n. 8 900 €. Näissä luvuissa on huomioitu 3,7 km linjaa (kalliokaivanto ja eristettävä putken osuus sama 3 ja 4 %).
20.10.2011
Oy Björn
Backström Ab
yleissuunnitelma
19/23
Koko hankkeen kustannukset
Taulukko 8.11 Koko suunnittelualueen rakennuskustannusarvio nykyisellä liittyjämäärällä.
määrä (kpl/m)
Pumppaamot
Linjapumppaamot
Runkolinjat
Vesistönalitukset
Linjat yhteensä
á hinta (€)
kust (€)
187
7
2 500
15 000
467 500
105 000
572 500
34 307
1 885
1 508
4 500
30
42
50
150
25
3 000
1 440 894
94 250
226 200
112 500
90 000
1 963 844
2 536 344
253 634
2 789 978
YHTEENSÄ
Jos koko hanke toteutettaisiin nykyisillä osuuskunnan jäsenillä, olisi sen kustannusarvio
yhteensä n. 2,89 milj.€. Tämä tekee kiinteistöä kohti nykyisellä jäsenmäärällä n. 14 900 €.
Linjaa olisi näin ollen rakennettava yhteensä yli 42 km. Tästä 4,5 km on suunniteltu rakennettavaksi vesistönalituksena. Linjapumppaamoita alueelle rakennettaisiin 7 kappaletta.
Tämä verkosto palvelisi nyt 187 jäsentä, mutta siinä olisi varaa laajentaa sitä palvelemaan
jopa 350 kiinteistöä.
Taulukko 8.12 Koko hankkeen rakennuskustannusarvio 60 % liittymisasteella.
määrä (kpl/m)
Pumppaamot
Linjapumppaamot
Runkolinjat
Vesistönalitukset
Linjat yhteensä
á hinta (€)
kust (€)
262
7
2 500
15 000
655 000
105 000
760 000
36 901
2 028
1 622
4 950
36
42
50
150
25
3 000
1 549 821
101 375
243 300
123 750
108 000
2 126 246
2 886 246
288 625
3 174 871
YHTEENSÄ
20.10.2011
Oy Björn
Backström Ab
yleissuunnitelma
20/23
Jos kaikki suunnitellut alueet toteutetaan ja vesiosuuskunnan verkostoihin liitetään 80 %
alueen kiinteistöistä, tulee rakennettavaa linjaa yhteensä arviolta 45,5 km. Näiden linjojen
rakentaminen mahdollistaisi yli 260 kiinteistön liittämisen keskitetyn vedenjakelun ja jätevedenkäsittelyn piiriin. Vesistön alituksia tulisi tässä tapauksessa rakennettavaksi n. 5 km.
Maalle rakennettavista linjoista on laskelmissa arvioitu rakennettavaksi kalliokaivantoon 4
%. Eristettävää putkea on arvioitu olevan vastaavasti 5 % maalle rakennettavista linjoista.
Kokonaiskustannusarvio olisi tällöin 3,17 milj.€. Kiinteistöä kohti tämä tekee n. 12 100 €.
Taulukko 8.13 Koko hankkeen rakennuskustannusarvio 80 % liittymisasteella.
määrä (kpl/m)
Pumppaamot
Linjapumppaamot
Runkolinjat
Vesistönalitukset
Linjat yhteensä
á hinta (€)
kust (€)
351
7,5
2 500
15 000
877 000
112 000
990 000
39 949
2 195
1 756
5 300
42
42
50
150
25
3 000
1 677 858
109 750
263 400
132 500
126 000
2 309 508
3 299 508
329 951
3 629 459
YHTEENSÄ
Tästä taulukosta runkolinjojen kokonaispituudeksi saadaan 49,2 km, josta vesistönalitusten osuus on 5,3 km. Näiden vesihuoltolinjojen rakentaminen mahdollistaisi n. 350 kiinteistön liittäminen keskitettyyn vesihuoltoon. Vesihuoltolinjojen rakennuskustannusarvio on n.
3,63 milj.€. Kiinteistöä kohti tämä tekee n. 10 300 €.
Kustannuksia saadaan laskettua, jos osuuskunnan on mahdollista rakentaa linjoja osin talkoovoimin tai jos kalliokaivannon määrä osoittautuukin arvioitua pienemmäksi. Kun kaikkien liittyjien määrä ja sijainti on selvillä, käydään vielä suunnitellut linjat läpi ja selvitetään
löytyykö vaihtoehtoisia ja lyhyempiä reittejä kiinteistöjen liittämiseksi keskitettyyn vesihuoltoverkostoon. Linjapituuksia pienentämällä kiinteistökohtaiset kustannukset laskevat. Ratkaisevinta kiinteistökohtaisten rakennuskustannusten muodostumisessa on se, kuinka
monta kiinteistöä saadaan liitettyä rakennettua vesihuoltoverkostokilometriä kohti.
Kustannuksia on mahdollista laskea myös liittämällä kaksi lähekkäin olevaa kiinteistöä samaan pumppaamoon.
20.10.2011
Oy Björn
Backström Ab
yleissuunnitelma
21/23
8.2 Käyttökustannukset
Käyttökustannukset
Paineviemärijärjestelmän käyttökustannukset muodostuvat pumppaamoyksikön kuluttamasta sähköstä ja Sipoon kunnan puhdistamon perus- ja käyttömaksuista. Paineviemärijärjestelmän tarvitsemat vuosittaiset tai ennakoivat huollot riippuvat pumppaamotyypistä.
Alla on esimerkkilaskelma 1 pumppaamon eli 1 kiinteistön sähkönkulutuksesta. Esimerkkilaskelma perustuu 1 kW:n kiinteistöpumppaamon tietoihin.
Jos oletetaan, että kiinteistöllä syntyy jätevesiä 0,7 m3 eli 700 litraa päivässä. Pumppaamo
käy kerrallaan 50 sekuntia ja pumppaa sinä aikana 30 litraa jätevettä. Näin ollen pumppu
käy vuorokaudessa: 700 l / 30 l x 50 s = 1 167 s
Eli pumppaamo käy vuorokaudessa 19,4 min eli 0,32 h.
Pumpun teho on 1 kW ja olettaen sen toimivan maksimiteholla saadaan sähkökulutukseksi
vuorokaudessa: 1 kW x 0,32 h = 0,32 kWh.
Vuodessa sähkön kulutus on tällöin 120 kWh. Jos käytetään energian hintana 12 snt/kWh
saadaan vuotuiselle sähköenergialle hinnaksi: 120 kWh x 12 snt/kWh = 1 440 snt = 14,40 €.
Jos pumppaamotyyppi vaihdetaan toiseen, voi sähkönkulutus nousta.
9. Yhteenveto ja johtopäätökset
Koko hankkeen toteuttamisella mahdollistetaan tällä hetkellä n. 350 kiinteistön liittäminen
keskitetyn jätevedenkäsittelyn ja vedenjakelun piiriin. Vesihuollon keskitetty järjestäminen
parantaa haja-asutusalueen ja saariston peruspalveluiden tasoa. Laadukkaan veden
saanti ja jätevesiviemäröinti ovat tärkeitä tekijöitä elinympäristön viihtyvyyden kannalta.
Viemäröinti pienentää saarien vesistökuormitusta sekä parantaisi alueen saarten viihtyvyyttä ja rantavesien virkistyskäyttömahdollisuuksia. Ne luovat paremmat puitteet myös jo
olemassa olevien ja uusien elinkeinojen harjoittamiselle.
Suunnittelualueen maaperä ja maastonmuodot ovat osittain hankalat kiinteistökohtaisille
järjestelmille. Kallioisille rantatonteille voi olla vaikea rakentaa toimivia kiinteistökohtaisia
järjestelmiä. Alueen kiinteistöillä on omat kaivot ja niiden vedenlaatu on vaarassa, jos ei
alueen jätevesiä johdeta asianmukaisesti pois alueelta.
20.10.2011
Oy Björn
Backström Ab
yleissuunnitelma
22/23
Hankkeen etuna on myös se, että käyttökustannukset ovat pienemmät keskitetyssä järjestelmässä. Keskitettyyn ratkaisuun on myös paremmat mahdollisuudet saada yhteiskunnan
tukea. Osuuskunnan on myös mahdollista järjestää erilaisia rahoitusmahdollisuuksia liittymismaksuihin. Erityisesti, jos on tiedossa, että alueelle on tulossa uusia kiinteistöjä, voi olla
järkevää rakentaa osa hankkeesta lainarahalla, jolloin jo rakennuskustannuksiin saadaan
mukaan myös tulevat kiinteistöt. Samalla välittömät kiinteistöä kohti muodostuvat kustannukset laskevat.
Keskitetty jätevedenkäsittely on aina kiinteistön omistajan kannalta helpoin ja huolettomin
ratkaisu. Kiinteistökohtaiset järjestelmät vaativat huoltoa ja hoitoa. Niiden käyttökustannukset ovat myös keskitettyä järjestelmää korkeammat. Kiinteistökohtaisten järjestelmien
toimivuuden kanssa voi myös tulla ongelmia vapaa-ajanasunnoilla, koska jätevesivirtaamat
ja kuormitus vaihtelevat suuresti vuodenaikojen mukaan.
Mikäli suunnittelualueelle rakennetaan uusia viemäröitäviä kiinteistöjä tai mukaan saadaan
uusia jo olemassa olevia kiinteistöjä, vaikuttaa se kiinteistöä kohti laskettuihin kustannuksiin alentavasti. Vastaavasti kustannukset kiinteistöä kohti nousevat, mikäli alueen kaikki
kiinteistöt eivät liity verkoston piiriin. Kiinteistöä kohti muodostuvia kustannuksia voidaan
pienentää jättämällä etäämpänä sijaitsevia kiinteistöjä verkoston ulkopuolelle. Kiinteistökohtaisen paineviemärin rakentamiskustannukset ovat helpossa peltomaastossa n. 30
€/m, muualla maastossa n. 42 €/m ja kalliokaivannossa n. 150 €/m. Kiinteistökohtaisen jätevedenpumppaamon hankinta ja asennuskustannukset ovat n. 3 000 €/kpl.
Hanke on niin suuri, että se tullaan joka tapauksessa rakentamaan vaiheittain. Hankkeen
toteutusaikataulut on järkevä suunnitella siten, että alueet toteutetaan sitä mukaan, kun
saadaan kultakin alueelta riittävä määrä halukkaita liittyjiä. Näin saadaan kaikkien linjaosuuksien kiinteistöä kohti muodostuvat kustannukset pidettyä alhaisempina. Vaihtoehtona voidaan esimerkiksi miettiä alkuvaiheessa kiinteistölle hankittavaa umpitankkia, josta jätevedet kuljetettaisiin osuuskunnan yhteiseen verkostoon. Vesihuoltolinja kiinteistölle voitaisiin toteuttaa myöhemmässä vaiheessa, kun alueelta tulee lisää liittyjiä.
20.10.2011
yleissuunnitelma
Oy Björn
Backström Ab
23/23
Tällä hetkellä on varmasti järkevintä aloittaa vesihuoltolinjojen rakentaminen alueesta 1,
sillä siellä on eniten osuuskunnan jäseniä. Tästä syystä verkoston rakennuskustannukset
ovat alueella 1 kiinteistöä kohti laskettuna edullisimmat. Vuoden 2016 lähestyessä tulee
todennäköisesti muidenkin alueiden kiinteistönomistajien kiinnostus keskitettyyn vesihuoltoon kasvamaan. Uusien osakkaiden myötä kiinteistöä rakennuskustannukset kiinteistöä
kohti tulevat laskemaan. Ainakin alueelle 3 on mahdollisesti tulossa joitakin uusia kiinteistöjä lähivuosina.
Ennen rakentamista on syytä vielä tarkistaa linjaukset ja miettiä löytyisikö vesihuoltolinjauksille lyhyempiä reittejä tai olisiko joidenkin linjaosuuksien siirtäminen vesistöön teknistaloudellisesti järkevää. Vesistöihin rakennettavien linjaosuuksien rakennuskustannukset
ovat n. 25 €/m.
Vesihuoltolain mukaan kunnan tulee määrittää jokaiselle sen alueella toimivalle vesihuoltolaitokselle toiminta-alue. Kaikkien vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella sijaitsevien kiinteistöjen on liityttävä laitoksen verkostoon. Liittymisestä voi hakea vapautusta vain, jos kiinteistöllä jo on asetuksen vaatimat jätevesijärjestelmät tai kiinteistöllä on kantovesi. Vapautus myönnetään yleensä määräajaksi. Toiminta-alueen määrittäminen nostaa näin ollen
verkostoon liittymisprosenttia ja ainakin uudet rakennettavat kiinteistöt tulevat todennäköisemmin liittymään verkostoon.
Kiinteistön liittäminen keskitetyn jätevedenkäsittelyn ja vedenjakelun piiriin parantaa alueen viihtyisyyttä ja siten nostaa merkittävästi kiinteistöjen ja tonttimaan arvoa.
Hankkeen toteutumisen kannalta on tärkeää, että osuuskuntaan saadaan lisää jäseniä.
Hankkeesta tiedottaminen ja ”mainonta” ovat hyviä työkaluja uusien jäsenten hankkimiseksi. Yleisen kokemuksen mukaan liittyjiä tulee usein lisää vielä rakennusvaiheessa.
Hankkeen toteutumisesta ja sen aikataulusta on tärkeä tiedottaa alueen asukkaita hyvissä
ajoin. Näin asukkaat eivät turhaan investoi kalliisiin jätevedenkäsittelylaitteistoihin.
Turussa 20.10.2011
Oy Björn Backström Ab
Kati Lundén
20.10.2011

SPJUTSUNDIN KYLÄN VESIHUOLTOVERKOSTON SPJUTSUNDIN

Transcription

Similar documents

Aiemmin 2015 nähtävillä olleet katusuunnitelmat

Ranta-Kartanon alueen yleissuunnitelma

MA-ARKKITEHDIT

PUMPPAAMOIDEN OHJE

Liikennöintisuunnitelma 2015–2016