Ranta-Kartanon alueen yleissuunnitelma

Transcription

LAHDEN KAUPUNKI
RANTA-KARTANON KAAVA-ALUEEN
KUNNALLISTEKNISEN YLEISSUUNNITELMAN
SEKÄ KATUSUUNNITELMAN LAATIMINEN
KUNNALLISTEKNINEN YLEISSUUNNITELMA
31.1.2012, PÄIVITYS 28.2.2014
FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY
31.1.2012, päivitys 28.2.2014
SISÄLLYSLUETTELO
JOHDANTO ...............................................................................3
1
2
3
SUUNNITTELUALUE ..............................................................4
1.1
Työn sisältö ja tavoitteet ..............................................4
1.2
Suunnittelualueen sijainti..............................................4
1.3
Suunnittelun lähtökohdat ..............................................4
1.4
Maankäyttö ja kaavatilanne ..........................................4
1.5
Maanomistus ...............................................................5
1.6
Työhön liittyvät muut hankkeet .....................................5
LÄHTÖKOHDAT....................................................................5
2.1
Suurmaisema ..............................................................5
2.2
Topografia ja maaperä .................................................5
2.3
Vedet .........................................................................5
2.4
Rakennettu ympäristö ..................................................5
NYKYTILANNE .....................................................................6
3.1
Kaupunkirakenteen ominaispiirteet ................................6
3.2
Maiseman ja rakennetun ympäristön arvot ......................6
3.3
Viheralueverkosto ........................................................7
3.4
Liikenne .....................................................................8
3.5
Valaistus.....................................................................8
4
SUUNNITTELUALUEEN VAHVUUDET JA KEHITTÄMISKOHDAT ... 10
5
TUTKITUT VAIHTOEHDOT ................................................... 11
6
SUUNNITELMAN TAVOITTEET .............................................. 11
7
SUUNNITELMAN SISÄLTÖ ................................................... 12
7.1
Puistot ja aukiot ........................................................ 12
7.2
Taide osana kaupunkikuvaa ........................................ 14
7.3
Liikennejärjestelyt ..................................................... 15
7.4
Liikennejärjestelyt ja toimivuus Hollolankatu/Lahdenkatu 15
7.5
Kevyt liikenne ja esteettömyys .................................... 17
7.6
Valaistus................................................................... 17
7.7
Vesihuolto ja hulevesien hallinta .................................. 19
7.8
Muut tekniset verkostot .............................................. 19
7.9
Alueen rakennettavuus ............................................... 19
8
KUSTANNUKSET ................................................................ 20
9
JATKOTOIMENPITEET ......................................................... 20
LÄHTEET ................................................................................ 21
LIITTEET ................................................................................ 22
Lahden kaupunki
Ranta-Kartanon kaava-alueen kunnallisteknisen yleissuunnitelman sekä katusuunnitelman laatiminen
Kunnallistekniikan yleissuunnitelma
2 (22)
31.1.2012, päivitys 28.2.2014
JOHDANTO
Tehtävänä on ollut laatia Lahden Ranta–Kartanon kaava-alueen
kunnallistekniikan yleissuunnitelma sekä laajemman alueen hulevesien hallinnan ja valaistuksen yleissuunnitelmat. Kaava-alueesta
on tulossa uusi asuin-, liike- ja julkisten rakennusten alue.
Kunnallistekniikan yleissuunnitelman tavoitteena on ollut suunnitella kaava-alueen julkisista alueista; kaduista, katumiljööstä,
puistoista ja aukioista kestävän kehityksen periaatteita ja elinkaariajattelua noudattaen korkeatasoisesti toteutettu ja yhtenäinen
uusi alue, joka on esteettisesti yhtenäinen, toiminnallisesti monipuolinen, teknisesti toimiva ja visuaalisesti korkeatasoinen.
Kunnallistekniikan yleissuunnitelma on osa suunnittelukokonaisuutta, joka tähtää toteutussuunnitelmien laatimiseen. Kunnallistekniikan yleissuunnitelmaan sisältyy suunnittelualueen tarkastelu
osana laajempaa kokonaisuutta, osana Lahden keskustaa ja liikenneympäristöä. Työn tavoitteena oli yhdistää suunnittelualue yhtenäiseksi kokonaisuudeksi jo rakentuneen keskustan korkeatasoisen
katuympäristön kanssa.
Kaava-alue sijaitsee kaupunkirakenteellisesti sekä kulttuurihistoriallisesti merkittävällä paikalla Lahden keskustassa Fellmaninpuiston ja Kisapuiston välissä. Suunnittelualue on osa rannan ja keskustan välistä akselia, joka rakennuttuaan kokoaa tämän tärkeän
kevyen liikenteen yhteyden ydinkeskusta Vesijärvelle.
Samanaikaisesti tämän suunnittelutyön aikana on ollut käynnissä
liikennesuunnittelu Hollolankatu – Lahdenkatu Kartanonkadun ja
Paasikiventien väliltä. Suunnittelussa on huomioitu kaava-alueen
suunnittelukokonaisuuden ratkaisut ja osin vaikutettu niihin.
Lähtökohtana suunnittelutyölle olivat käynnissä oleva asemakaavatyö ja siinä määritellyt tavoitteet, aiemmin laaditut suunnitelmat
ja selvitykset, sekä nykytilanne ja uudet liikenteelliset tavoitteet.
Yleissuunnitelma on valmistui alkuvuodesta 2012, mutta sen nähtäville asettaminen odotti kaavan voimaantuloa. Yleissuunnitelman
valmistumisen jälkeen 2013 päätettiin ainakin toistaiseksi luopua
maanalaisesta pysäköinnistä. Tämä mahdollisti Paasikivenaukion
suunnittelun osittain uusista lähtökohdista, minkä vuoksi suunnitelmaa päivitettiin näiltä osin kaupungin omana työnä laadittujen
suunnitelmaluonnosten pohjalta vuoden 2013 aikana.
Työ on tehty Lahden kaupungin toimeksiannosta. Lahden kaupungilla työstä vastasi projektipäällikkö Riitta M. Niskanen. Työ tehtiin
FCG Finnish Consulting Group Oy:ssä, jossa hankkeen projektipäällikkönä toimi ins. (AMK) Jari Elo.
Työtä valvoneeseen ohjausryhmään kuuluivat seuraavat henkilöt:
Lahden kaupunki
Lahden kaupunki
Lahden kaupunki
Lahden kaupunki
Riitta M. Niskanen / Projektipäällikkö
Jorma Vaskelainen / Kunnallistekniikan johtaja
Tarja Tolvanen-Valkeapää / Suunnitteluinsinööri, liikenne
Unto Räty / Liikenneinsinööri, liikenteenohjaus ja liikennevalot
Lahden kaupunki
Lahden
Lahden
Lahden
Lahden
kaupunki
kaupunki
kaupunki
kaupunki
Lahden kaupunki
Lahden kaupunki
Lahden kaupunki
Mika Lastikka / Rakennuttajapäällikkö
Hannu Neuvonen / Kaupunginpuutarhuri
Riitta Niskanen / Tutkija, kaupunginmuseo
Anne Karvinen-Jussilainen / Kaupunginarkkitehti
Saara Vauramo / Green City kehityspäällikkö
Ismo Malin / Vesiensuojelupäällikkö
Matti Hoikkanen / Liikenneinsinööri
Lahti Aqua Oy
LE Sähköverkko Oy
LE Sähköverkko Oy
Markku Heikkonen / Suunnittelupäällikkö
Tapio Nikkinen / Ulkovalaistus
Antti Rautiainen / Sähköverkko
Vuonna 2013 laaditusta päivitystyöstä vastasi projekti-insinööri
Pirkko-Leena Jakonen. Tätä jatkotyötä valvoneeseen ohjausryhmään kuuluivat seuraavat henkilöt:
Lahden kaupunki
Lahden kaupunki
Lahden kaupunki
LE Sähköverkko Oy
Suvi Nirkko/ Projekti-insinööri
Pirkko-Leena Jakonen/ DI, projektipäällikkö
Antti Ojanen/ kunnallistekniikka
Tapio Nikkinen / Ulkovalaistus
FCG:ssä projektiin osallistuivat seuraavat henkilöt:
ins.(AMK)
ins.
DI
maisema-arkkitehti
maisema-arkkitehti
ins. (AMK)
suunnit.hortonomi
DI
Jari Elo/ projektipäällikkö, kunnallistekniikka
Timo Kalevirta / liikennesuunnittelu
Perttu Hyöty / hulevesien hallinta
Taina Tuominen/ kaupunkikuva ja ympäristö
Eeva Rapola/ ympäristö
Heidi Piiroinen / kunnallistekniikka
Johanna Stigzelius/ ympäristö
Hannes Björninen, hulevesien hallinta
Lisäksi FCG:n alikonsulttina työssä toimivat:
DI
ins.
kuvanveistäjä
Jouni Rissanen/ Pontek Oy, siltasuunnittelu
Antti Tiensuu/ Licon-AT Oy , valaistus
Pertti Kukkonen/ Betonipallas Oy, taide
3 (22)
Lahden kaupunki
31.1.2012, päivitys 28.2.2014
1
SUUNNITTELUALUE
1.1
Työn sisältö ja tavoitteet
teyteen. Asemarakennus jää kulttuurihistoriallisesti arvokkaana
rakennuksena nykyiselle paikalleen ja rakennukseen on suunnitteilla uusia toimintoja.
Suunnittelutehtävänä on ollut laatia Ranta-Kartanon kaava-alueen
kunnallistekniikan yleissuunnitelma sekä laajemman alueen hulevesien hallinnan ja valaistuksen yleissuunnitelmat toteutussuunnittelun pohjaksi.
Työn tavoitteena on ollut suunnitella Ranta-Kartanon kaavaalueesta yhdessä Lahden kaupungin kanssa kestävän kehityksen
periaatteita ja elinkaariajattelua noudattaen korkeatasoisesti toteutettu uusi asuin-, liike- ja julkisten rakennusten, puistojen ja
aukioiden alue, joka on toiminnallisesti ja esteettisesti yhtenäinen,
toiminnallisesti monipuolinen, teknisesti toimiva ja visuaalisesti
korkeatasoinen.
Samanaikaisesti kaupunkikuvallisen suunnitelman kanssa laadittiin
hulevesien hallinnasta erillinen raportti (liite 8). Kunnallisteknisessä yleissuunnitelmassa esitetään Ranta – Kartanon kaava-alueen
hulevesiä koskeva osuus sekä tiivistelmä kaava-alueelle tulevista
hulevesirakenteista. Kaupungilla on tekeillä hulevesiohjelma.
Suunnittelussa on otettu huomioon hulevesiohjelman tavoitteet,
ohjeet ja määräykset. Laaditussa yleissuunnitelmassa tutkittiin
kaava-alueen luonnonmukaisen hulevesien käsittelyn edistämistä
sekä keinoja vesistökuormien vähentämiseksi.
1.2
Suunnittelualueen sijainti
Suunnittelualue sijaitsee kaupunkirakenteellisesti merkittävällä ja
keskeisellä paikalla, Lahden ydinkeskustan tiiviin keskustarakenteen ja Vesijärven välissä. Alue käsittää Paasikivenaukion, linjaautoaseman sekä sen pysäköintialueen, Jalkarannantien kiertoliittymän ja Kyösti Kallion kadun rajaaman alueen. Läheisyydessä sijaitsee keskeisiä ja perinteisiä viheralueita olevat Vesijärven rantaalue ja Pikku-Vesijärven puisto sekä Fellmaninpuisto ja Kisapuisto.
Suunnittelualue on 1. luokan pohjavesialuetta ja rakentaminen ei
saa aiheuttaa muutosta pohjaveden nykyiselle tasolle. Alueella sijaitsee poistuva huoltoasema ja sen koillisreunalla on myös pilaantuneita maita.
1.3
Suunnittelun lähtökohdat
Lahden Kartanon kaupunginosan ydinalueen kehittämisestä järjestettiin yleinen kaupunkirakenteellinen ideakilpailu vuonna 2005.
Kaavarunkovaiheessa järjestetyllä kilpailulla haettiin näkemystä
alueen toimivasta ja pitkäaikaisesta kehittämisestä. Kilpailun voitti
työryhmä Kimmo Lintula, Niko Sirola ja Mikko Summanen, pääavustajanaan Stijn Colpaert ja avustajanaan Matias Manninen,
työllään nimimerkki ”Laituri”.
Voittanut kilpailuehdotus perustuu tiiviiseen ja selvärajaiseen kaupunkirakenteeseen, jossa nykyisen Jalkarannantien paikalle tehdään kävelyakseli Paasikivenaukion ja Pikku-Vesijärven puiston
välille ja pääkadut sijoitetaan kilpailualueen reunoille. Uudet rakennukset sijoitetaan mataliin suurkortteleihin, joista nousee joukko tornitaloja. Julkiset toiminnot sijoitetaan linja-autoaseman lisäksi Vesijärven puoleiseen päähän ja Paasikivenaukiolle. Muilta
osin kortteleihin tulee asumista sekä liike- ja toimistotiloja pysäköintilaitoksineen. Kortteleiden väliin sijoittuva kävelyakseli on tilallisesti vaihteleva ja mittakaavaltaan miellyttävä. Paasikivenaukiolle on esitetty sijoitetavaksi taidemuseo ja vesiallas.
Voittaneen kilpailutyön pohjalta Ranta-Kartanon alueelle on laadittu asemakaava. Kaavatyön yhteydessä on laadittu perusselvitykset
alueen oloista työn pohjaksi. Lisäksi alueen katupuut on inventoitu.
Suunnittelualueen kaakkoisreunassa sijaitsee Lahden linja-autoasema sekä sen yhteydessä laaja pysäköintikenttä. Linjaautoaseman toiminta tulee siirtymään jatkossa rautatieaseman yh-
Suunnittelualueen sijainti
Lahden keskusta-alueen
ja Vesijärven välisellä
alueella.
Työn
aikana
aluetta tarkasteltiin myös
laajempana kokonaisuutena. (kuva Lahden kaupunki)
Ote Ranta-Kartanon yleisen
kaupunkirakenteellisen ideakilpailun voittaneesta ”Laituri”-työstä. (kuva Lahden kaupunki)
1.4
4 (22)
Maankäyttö ja kaavatilanne
Päijät-Hämeen maakuntakaavassa 2006 alue on keskustatoimintojen aluetta. Alue on osa Lahden kehittämisen kohdealuetta, jota
kehitetään valtakunnanosakeskukseksi, joka vastaa palvelutarjonnasta ylimaakunnallisiin tarpeisiin. Tavoitteena on, että täydennysrakentaminen toteutetaan korkeatasoisena ja yhdyskuntarakenne
toteutetaan ottaen huomioon korkeatasoiset osaamisen, asuin ja
luonnonympäristön, kulttuuri- ja maisema-arvojen, elinkeinoelämän ja liikennejärjestelyjen tarpeet. Alueen kehittämisessä pyritään Urheilukeskuksen, Vesijärven, sataman ja keskustan kytkeytymiseen toisiinsa ja näiden visuaaliseen ja toiminnalliseen kehittämiseen.
Oikeusvaikutuksettomassa Lahden yleiskaavassa 1998 alue on
kaupungin pääkeskustoimintojen aluetta, asumiskäyttöön tarkoitettua aluetta sekä julkisten alueellisesti merkittävien palvelujen ja
hallinnon aluetta. Paasikivenkadun varren ja Paasikivenaukiota rajaavat korttelit sekä linja-autoaseman ja historiallisen museon alueet ovat osa ympäristökokonaisuutta, joka on arvokas kulttuurihistoriallisesti tai kaupunkikuvallisesti. Jalkarannantien lounaispuolelle
on osoitettu kevyen liikenteen pääväylä.
Suunnittelualueella on voimassa olevia asemakaavoja. Aluetta on
suunniteltu kaavarunkotasolla useaan otteeseen. Suunnittelun tarve on kohdistunut alueen liikennejärjestelyihin ja alueen kaupunkirakenteelliseen laatuun ja uudisrakentamisen määrään.
Ranta-Kartanon asemakaavan ja asemakaavan muutoksen ehdotus on ollut nähtävillä 30.10.–8.12.2008. Kaavaehdotusta koskeva
viranomaisneuvottelu on pidetty 6.2.2009. Kaavaehdotus sekä siitä esitetyt mielipiteet ja lausunnot on esitelty tekniselle lautakunnalle 3.3.2009. Lahden kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaavan
kesäkuussa 2009. Kaavasta jätettiin useita valituksia. Kouvolan
hallinto-oikeus hylkäsi syyskuussa 2010 kaikki valitukset. RantaKartanon asemakaava tuli Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoimaiseksi 6.9.2012. Kaavavaiheessa tehtiin maaperä- ja
pohjavesiselvitys, meluselvitys sekä luonnosvaihtoehtojen kävelyja oleskelualueiden tuulisuusselvitys.
Ranta-Kartanon alueen asemakaava- ja asemakaavan
muutosehdotuksen havainnekuva. (kuva Lahden kaupunki)
31.1.2012, päivitys 28.2.2014
Lahden kaupunki
1.5
2
LÄHTÖKOHDAT
2.1
Suurmaisema
Maanomistus
Pellonkulman asuin- ja liikerakennuksen tontti sekä toiminnassa
olevan huoltoaseman tontti ovat yksityisessä omistuksessa. PäijätHämeen koulutuskonserni omistaa korttelin Ståhlberginkadun pohjois-puolella. Muilta osin suunnittelualueen omistaja on Lahden
kaupunki.
1.6
Työhön liittyvät muut hankkeet
Ranta-Kartanon suunnittelualueen vieressä on käynnissä Kisapuiston kenttien ja katsomoiden kunnostustyöt sekä Historiallisen museon kunnostus.
Keskustan kehittämiseen liittyen kaupungilla on meneillään keskustan katuverkon yleissuunnitelman laadinta, jossa mm. tutkitaan
Aleksanterinkadun pohjoisosan muuttamista kävelykaduksi.
Samanaikaisesti tämän suunnittelutyön rinnalla on laadittu liikennesuunnittelutyö akselilla Hollolankatu/Lahdenkatu Rauhankadun Ahvenistonkuja väliltä. Liikennesuunnittelusta on laadittu tätä raporttia täydentävä erillinen muistio.
Suunnittelualueen sijainti maiseman solmukohdassa, Salpausselän
harjun juurella ja Vesijärven äärellä on erityinen. Alue sijaitsee
laakson alavalla alueella, entisessä lahdenpohjukassa. Sijainti jääkauden aikaisen reunamuodostuman ja vesistön välissä, Lahden
keskustan keskeisessä kulttuurimaisemassa tekee alueesta vetovoimaisen. Alueelta aukeaa ympäristöön pitkiä näkymiä.
2.2
Topografia ja maaperä
Suunnittelualue on korkokuvaltaan tasaista, viettäen Lahdenkadulta + 92,2 Kariniemenkadulle + 84,3 ja Pikku-Vesijärven puistoon
+ 83,3. Alueen ympärillä nousevat voimakkaasti Radiomäki (Salpausselkä) etelässä, Kariniemenmäki pohjoisessa, Teivaanmäki
lännessä ja Kirkonmäki idässä. Ympäröivien mäkien suojaama
laakso avautuu luoteeseen Vesijärvelle. Alue on entistä Vesijärven
lahdenpohjukkaa ja alueella on täyttömaakerroksia 1,5 -3,5 metrin
välillä, soraa ja sekalaisia maita. Täyttökerroksen alapuolella oleva
maaperä on hiekkaista silttiä ja silttimoreenia. Alueen maaperän
pilaantuneisuutta on tutkittu Lahden kaupungin toimeksiannosta.
Erillisestä toimeksiannosta on laadittu raportti (Taratest Oy) ja tutkittujen tulosten perusteella alueella on pilaantuneita maita.
2.3
2.4
5 (22)
Rakennettu ympäristö
Lahden kartano ja sen laajat Vesijärven rannalla olevat peltoalueet
muodostivat 1920-luvulle saakka Lahden kaupungin länsirajan.
Kartanon alue liitettiin kaupunkiin 1919 ja alueen kehittäminen
osaksi keskustaa alkoi. Lahden linja-autoasema on valmistunut
vuonna 1939. Alussa linja-autoaseman ja Pikku-Vesijärven väliselle alueelle kaavailtiin puistoa. Kartanon aluetta alettiin kuitenkin
rakentaa, kun ensimmäinen yleiskaava valmistui alueelle vuonna
1946. Kaavan mukaisesti korostuivat asuinrakennusten, liikenteen
lisäksi puistot ja vapaa-ajan alueet. Asuntojen lisäksi alueelle rakennettiin kouluja ja teollisuuslaitoksia erityisesti 1940-50-luvuilla.
Näkyvimpiä rakennuksia ovat yhdeksänkerroksiset asuin- ja liikerakennukset Suojalinna ja Pellonkulma lisäksi mm. konserttitalo,
urheilutalo ja koulukeskus. Rakennuskortteleiden väliin jääneestä
peltoalueesta tehtiin Fellmaninpuisto 1950-luvulla.
Vedet
Vesijärvi ja Pikku-Vesijärvi sijaitsevat suunnittelualueen luoteispuolella niin, että alueen pohjoisosa ulottuu Pikku-Vesijärven puiston reunaan saakka. Suunnittelualueen länsireuna kuuluu 1. luokan pohjavesialueeseen ja sen molemmilla sivuilla on pohjavedenmuodostumisaluetta. Tämän suunnitelman yhteydessä suunnittelualueelle laadittiin erillinen hulevesien hallinnan yleissuunnitelma (Liite 9).
Ranta-Kartanon alueen asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen
asemakaavakartta 7.10.2008. (kuva Lahden kaupunki)
Näkymä suunnittelualueelle. (kuva Lahden kaupunki)
Suunnittelualueen keskeistä aluetta ovat Jalkarannantie ja laaja paikoitusalue. (kuvat HBj)
31.1.2012, päivitys 28.2.2014
Lahden kaupunki
3
NYKYTILANNE
3.2
3.1
Kaupunkirakenteen ominaispiirteet
Suunnittelualue sijaitsee kaupunkirakenteellisesti merkittävällä ja
keskeisellä paikalla, Lahden ydinkeskustan tiiviin keskustarakenteen ja Vesijärven välissä. Alue sijaitsee Lahden keskustaan saavuttaessa porttina ja ympäristössä on havaittavissa useita Lahden
maamerkkejä kuten radiomastot, hyppyrimäet, Eliel Saarisen kaupungintalon torni, Alvar Aallon Ristinkirkon torni sekä suunnittelualueella sijaitseva linja-autoaseman torni.
Suunnittelualueella ja sen ympäristössä sijaitsee useita kulttuurihistoriallisesti arvokkaiksi luokiteltuja rakennuksia kuten historiallinen museo, Pellonkulma ja Suojalinna, linja-autoasema, sekä
merkittäviä puistoja kuten Fellmaninpuisto, Kisapuisto ja PikkuVesijärven puisto.
Suunnittelualueella sijaitsee nykyisellään keskeisesti laaja tasainen
asfalttipintainen pysäköintikenttä ja Jalkarannankatu. Jalkarannankatu puuriveineen on poistumassa ja muuttumassa tulevan korttelialueen puistojen ja aukioiden jaksottamaksi kevyen liikenteen akseliksi.
Kolmelta sivulta suunnittelualuetta ympäröivät luonteeltaan erityyppiset puistot, jotka antavat alueelle vehreää yleisilmettä. Samalla vesi on tärkeä elementti maisemassa.
Maiseman ja rakennetun ympäristön arvot
6 (22)
ja lipunmyyntikojut sekä ympäröivät puistoalueet ovat arkkitehtonisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita.
Fellmaninpuisto, jälleenrakentamiskauden oppilaitokset ja Hakatornit RKY-2009
Fellmaninpuisto, jälleenrakentamiskauden oppilaitokset ja Hakatornit, muodostavat yhdessä valtakunnallisesti merkittäviin kulttuuriympäristöihin kuuluvan kokonaisuuden. Fellmaninpuisto ja sitä
rajaavat lukuisat monumentaaliset asuin-, liike- ja julkiset rakennukset sekä liikenneväylät edustavat jälleenrakennuskauden korkeatasoisesta rakentamista ja suunnittelua. Vuonna 1953 perustetun Fellmaninpuiston ympärille sijoittuu viuhkamaisesti kaavoitettu alue; mm.
kaarevan Svinhufvudinkadun linjausta seuraava laaja koulurakennusten ryhmä sekä asuntokeskusosuuskunta Hakan rakennuttamat Hakatornit, jotka muodostavat hallitsevan elementin Hollolankadun ja Paasikivenkadun varrelle. Unto Ojosen suunnittelema Pellonkulman
asuin- ja liikerakennus on valmistunut vuonna 1953. Rakennus
muodostaa kaupunkikuvallisesti vaikuttavan porttiaiheen yhdessä
Suojalinnan rakennuksen kanssa. Pellonkulma edustaa 1950-luvun
korkeatasoista suunnittelua ja on arvokas kaupunkikuvallisesti.
Toinen suunnittelukohteen kannalta tärkeä valtakunnallisesti merkittäviin kulttuuriympäristöihin (RKY-2009) kuuluva kohdekokonaisuus muodostuu Lahden kaupungintalosta, kauppatorista ja Mariankadun seremonia-akselista. Nämä kohteet sijoittuvat hiukan
etäämmälle Ranta-Kartanon alueesta, mutta ne ovat osa Aleksanterinkadun ympäristöä, joka kevyen liikenteen akselina liittyy kiinteästi suunnittelualueeseen.
Kuvissa näkymä Fellmaninpuistoon. ja kaupunkikuvallisen porttiaiheen
muodostavat Suojalinnan ja Pellonkulman rakennukset. (kuvat T.T.)
Linja-autoasema, suojelukohde
Kaarlo Könösen suunnittelema Lahden linja-autoasema on valmistunut vuonna 1939. Se on osa 1930-luvulla perustetun Matkahuollon asemaketjua. Linja-autoasema on yksi Lahden harvoista funktionalismia edustavista rakennuksista ja se on suojelukohde. Rakennus on rakennustaiteellisesti, liikennehistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokas. Linja-autoaseman torni on myös näkyvä
maamerkki Lahden keskustassa. Linja-autoasemaan on tehty laajennusosa 1990-luvulla, joka ei ole suojeltu.
Lahden kartano/ historiallinen museo
Kuvissa vasemmalla Linjaautoasema ja yllä Lahden kartanon
päärakennus sekä ympäröivää puistoa 1800-luvulta. (Kuvat T.T. ja Lahden kaupunki T.P)
Lahden kartanon omistajat tunnetaan 1540-luvulle saakka. Päärakennus on rakennettu vuosina 1897-1898. Kartano on siirtynyt
Lahden kaupungin omistukseen vuonna 1919 ja se siirtyi kaupunginmuseon käyttöön 1960-luvulla. Lahden kartano on rakennustaiteellisesti, kaupunkikuvallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä kohde. Kokonaisuuteen kuuluu puutarhataiteellisesti arvokas
rakennusta ympäröivä vanha puisto.
Kisapuisto, Olympiaportti
Yllä olevalla kartalla suunnittelualue ja läheisyydessä sijaitsevat valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt (RKY-2009).
Lahden Kisapuiston jalkapallostadion rakennettiin vuoden 1952
Helsingin olympialaisia varten. Helsingin olympialaisia varten valmistuneet urheilurakennukset muodostavat hyvin säilyneen olympiarakennuskokonaisuuden, joka kuuluu myös kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosvalikoimaan (RKY-2009). Kisapuiston pukusuoja
Kisapuiston portti ja lipunmyyntikoju ovat jonkin verran kärsineet ilkivallasta. (kuvat T.T).
31.1.2012, päivitys 28.2.2014
Lahden kaupunki
Pikku-Vesijärven puisto
Kaupunkivallisesti merkittävä kasvillisuus
Pikku-Vesijärven puisto on rakennettu Lahden keskustaan kartanon maille 1950-luvulla. Puisto on tyyliltään maisemapuisto, jolle
luonnonkasvillisuutta kasvavat rannat ovat luonteenomaiset. Puisto on kulttuurihistoriallisesti merkittävä 1950-luvun puistosuunnitelma ja toteutus. 1997 Pikku-Vesijärveen on toteutettu soivat vesiurut.
Lahden keskustan katuja reunustavat puukujanteet. Katupuilla on
tärkeä rooli katukuvassa mm. viihtyisyyden lisääjänä sekä katujen
hierarkiaa ja luonnetta korostavana tekijänä. Kaupunkikuvassa
merkittävät katupuut:
- Kisapuiston reunalla sijaitsevat poppelirivin puut ovat melko
huonokuntoisia, sama koskee puurivin edustan leikattua
orapihlaja-aitaa. Kasvillisuudella on merkitystä myös osana
Kisapuiston historiaa.
- Kariniemenkadun katupuina olevat hopeapajut ovat katukuvassa näyttäviä.
- Lahdenkadun ja Hollolankadun katupuina kasvaa puistolehmuksia.
- Jalkarannantien varren katupuut ovat puistolehmuksia. Katu tulee poistumaan suunnitelman toteutumisen myötä.
- Fellmaninpuiston reunassa kasvaa rauduskoivurivi. Puisto
on osa valtakunnallisesti merkittäväksi ympäristöksi määriteltyä kokonaisuutta.
Kuvassa vehreä näkymä Pikku-Vesijärven puistoon. Vesi näkyy puiston
puiden lomasta kadulle saakka. (kuva Pertti Kukkonen)
Taide kaupunkikuvassa
3.3
Alueen ympäristössä sijaitsee useita julkisia veistoksia. Vanhin
veistos on Emil Wikströmin Aino-suihkukaivo Lahden historiallisen
museon, entisen Lahden kartanon puistossa. Vapaudenkadun puistikossa, Paasikiven aukiolla ja Erkon puistossa sijaitsee useita näköispatsaita 1950–60-luvuilta sekä jäljennös Jussi Mäntysen Viipurin Hirvipatsaasta vuodelta 1955. Fellmaninpuistossa, jossa on ollut 1910-luvulla iso punavankien kokoomaleiri, sijaitsee vuonna
1978 pystytetty Erkki Kannoston tekemä Punavanki-muistomerkki.
Lahden keskustassa ja sen välittömässä läheisyydessä sijaitsee
kattavasti viheralueita. Asukkaat ovatkin keskimäärin tyytyväisiä
viheralueiden saavutettavuuteen. Suunnittelualue sijaitsee keskeisesti Pikku-Vesijärven, Kisapuiston, Fellmaninpuiston ja Urheilukeskuksen ympäröimänä. Alueen kautta on keskustasta lyhin reitti
Vesijärven rantaan, joka on Lahden keskustan suosituin puistoalue. Talvisin Vesijärvi mahdollistaa monipuolisen ulkoilun latuineen sekä kävely- ja retkiluistelu-urineen. Urheilukeskuksen ja
Fellmaninpuiston viherreitin kautta on myös Salpausselän monipuolinen latu- ja retkeilyreittiverkosto helposti saavutettavissa.
Pikkuvesijärvessä sijaitsee Oskari Jauhiaisen Vauhtia-patsas ja
ympäröivässä Kariniemenpuistossa sijaitsee useita muistopuita sekä Olavi Lanun ympäristötaideteokset. Uudempia veistoksia alueella on Jalkarannantien kiertoliittymässä oleva Matti Koskelan työ
Läpi päivän vuodelta 1989.
Kisapuistoa Jalkarannantien puolelta
rajaa jo melko iäkäs poppelirivi. Osa
puurivin puista on
jo huonokuntoisia.
(kuva T.T.)
Viheralueverkosto
Kisapuisto on yksi Lahden merkittävistä monipuolisen liikunnan
keskittymistä, jossa on mahdollisuus muun muassa luistella ja pelata pallopelejä. Lisäksi puisto on tärkeä keskustan oppilaitosten
liikuntapaikka. Lähin leikkipuisto sijaitsee Fellmaninpuistossa.
Suunnittelualuetta rajaavat puistoalueet ovat arkkitehtonisesti ja
kulttuurihistoriallisesti arvokkaita sekä tärkeitä keskustan viheralueita. Suunnittelualueen kautta kulkevat kehitettävät pääulkoilureitit/ kevyenliikenteen väylät:
- Keskusta – Pikku-Vesijärvi ja Vesijärvi
- Keskusta – Fellmaninpuisto – Urheilukeskus
- Fellmaninpuisto – Historiallinen museo
- Kisapuisto – Fellmaninpuisto
Suunnittelualueen viheralueverkostossa kehittämistarpeita:
- Aleksanterinkadulla ei nykyisellään ole arvoistaan PikkuVesijärvelle johtavaa kevyen liikenteen yhteyttä.
- Ulkoilualueita ja puistoja yhdistävät reitit/viheryhteydet
ovat nykyisin puutteellisia.
Jalkarannantien kiertoliittymässä oleva Matti Koskelan työ Läpi päivän sekä Kariniemenpuiston Olavi Lanun työ Keko. (kuvat T.T. ja Lahden kaupunki, http://www.lahti.fi/)
7 (22)
Luonteeltaan suunnittelualueen lähiympäristön puistot ovat korkeatasoisesti hoidettuja kaupunkipuistoja.
Fellmaninpuistoa
Kyösti Kallion kadun puolelta rajaava rauduskoivurivi.
(kuva T.T.)
Kariniemenkadun
varrella kasvaa katupuina suhteellisen harvinaisia hopeapajuja. (kuva
T.T.)
31.1.2012, päivitys 28.2.2014
Lahden kaupunki
3.4
3.5
Liikenne
Suunnittelualueella tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevat
Hollolankatu, Lahdenkatu, Jalkarannantie, Kariniemenkatu, Paasikivenkatu, Ståhlberginkatu ja Kyösti Kallion katu. Hollolankatu,
Lahdenkatu ja Jalkarannantie ovat vilkkaasti liikennöityjä pääkatuja. Kevyt liikenne risteää katuja tasossa.
Jalkarannantien luoteispäässä on kiertoliittymä ja kaakkoispäässä
Paasikivenaukion. Paasikivenaukio on useasta liikenteenjakajasta
koostuva vilkasliikenteinen liikennevalo-ohjattu liittymäalue ja sen
kautta kulkee Lahden keskustan länsipuolen ohikulkuliikennettä
sekä keskustan läpi kulkevaa liikennettä. Jalkarannantien molemmin puolin on kevyen liikenteen väylät ja kadun itäpuolella on laaja pysäköintialue, Kisapuiston pysäköintialue.
Jalkarannantien länsipuolella sijaitsee linja-autoasema. Jalkarannantie toimii joukkoliikennekatuna. Paikallis- ja kaukoliikenne kulkevat Jalkarannantietä etelään ja pohjoiseen.
Autopaikkoja sijaitsee suunnittelualueella ja sen ympäristössä Jalkarannantien varressa on 20 kpl, Kisapuiston pysäköintialueella
320 kpl, Pikku- Vesijärven pysäköintialueella 160 kpl, Kyösti Kallionkadulla 85 kpl, Ståhlberginkadulla 100 kpl ja purettujen huoltoasemien tonteilla 165 kpl.
Hollolankatu/Lahdenkatu keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä
(KVL) on nykyisellään n. 30000 ajoneuvoa/vuorokaudessa. Suunnittelualueella nykyisen Jalkarannantien kohdalla ja tulevan aukion
kohdalla keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä on n. 15 000
ajoneuvoa/vuorokaudessa.
Keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL)
Valaistus
Suunnittelualueen katuvalaistus rajautuu kolmeen – Lahden-, Hollolan- ja Aleksanterinkadun - erikoisvalaistukseen.
Lahden- ja Hollolankatujen kaupunkiin sisääntulo-osuuksilla valaistus on toteutettu ns. Lahti – valaisimilla. Kummankin kadun valaistus
jatkuu
aukiolle
päin
ns.
ripustusvalaistuksena.
Lahdenkadulla valaistus muuttuu Rauhankadun kohdalla vanhaksi
ja uusittavakuntoiseksi vaijerivalaistukseksi. Nykyisessä vaijerivalaistuksessa on huolto ja kunnossapidon yhteydessä jouduttu jo
turvautumaan useaan eri valaisinmalliin.
Hollolan kadulla muutoskohta on Svinhufvudinkadun risteyksessä,
josta alkaa uusi Oculus –valaisimin toteutettu vaijerivalaistus. Sillä
osalla on käytetty ristikkopylväitä vaijerien ripustukseen.
Aleksanterinkadun erikoisvalaistuksena ovat kolme AEG –Citylux
valaisinta ryhmänä kohteeseen suunnitellussa erikoispylväässä.
Muihin suuntiin valaistustoteutukset ovat perinteisempiä ns. tievalaistustyyppisiä ratkaisuja, joissa on metallipylväät ja 1,5 – 2,5
m:n varret.
Nykyisiä aukioita hallitseva mastovalaistus poistuu alueen käytön
muuttumisen mukana. Alueen katuvalaistuksen nykyilmeenä on
vanha perinteinen ns. lusikka – valaisin. Valaisimet ovat suurelta
osin avoimia ja niiden valaistusteho on heikko. Vuosien aikana
ovat heijastimien heijastusominaisuudet heikentyneet lisäksi valaistuksen tehottomuutta korostaa käytössä olevat elohopealamput.
Suunnittelualueen nykyinen valaistus.
8 (22)
Paasikivenkadulla, Svinhufvudin- ja Kariniemenkaduilla on huonokuntoista elohopealamppu (Hg) –valaistusta, joka tulee uusittavaksi energiatehottoman lampputyypin poistuessa markkinoilta
vuonna 2015.
Kyösti Kallion kadun uusittavassa kunnossa oleva tievalaistustyyppinen valaistus, uusiutuu kadun uudelleen rakentamisen yhteydessä. Poistuvan Jalkarannan kadun valaistus nykyisen aukion osuudelta poistuu kadun myötä.
Ståhlberginkadulle on uusittu suurpainenatrium (SpNa) –valaistus
käyttäen teräspylväitä ja 2,5m:n varsia, joiden asennuskorkeutena
on 10 m ja valaisintyyppi City Soul-kaupunkivalaisinmalli.
Fellmaninpuiston vanha Hg-valaistus joudutaan uusimaan. Valaistuksen purkamisen yhteydessä puretaan myös Punavankien muistomerkin korostusvalaistuksen ”massiiviset” HG-valonheittimet
pois.
Pikku-Vesijärvenpuisto valaistuksen uusiminen on aloitettu. Valaistus toteutetaan monimetallilamppuisin Abeta –valaisimin. Valaistus
voidaan toteuttaa aikaisempi ja totuttu ilme säilyttäen, kun ko. valaisintyyppi ei ole poistunut markkinoilta. Monimetallilampuilla,
jotka täyttävät energiatehokkuusvaatimukset, saadaan valkoinen
ja hyvän värintoiston omaava valaistus.
Ratapenkereen puupylväs ja ns. lusikkavalaistus on jo huonokuntoinen. Hg -valaistus on uusittava. Rantapenkereen alue on kuitenkin rajattu pois tästä selvityksestä. Alue liittyy valmisteilla olevaan Teivaanmäen hotellihankkeeseen.
31.1.2012, päivitys 28.2.2014
Lahden kaupunki
Lahdenkadun vanhaa vaijerivalaistusta. (kuva A.T.)
Ståhlberginkadun valaisimet eivät vastaa ilmeeltään niiden keskeistä sijaintia kaupunkirakenteessa. (kuva A.T.)
Fellmaninpuiston nykyinen valaistus. (kuva A.T.)
Pysäköintikentillä on nykyisin mastovalaistus. (kuva A.T.)
Pikku-Vesijärven puiston valaistusta on jo ryhdytty uusimaan. (kuva A.T.)
Kuvassa nykyiset kohdevalaisimet Fellmaninpuistossa. (kuva A.T.)
9 (22)
31.1.2012, päivitys 28.2.2014
Lahden kaupunki
10 (22)
Ylhäällä suunnitelman havainnekuva Ranta-Kartanon alueen keskiakselilta.
Vasemmalla ote suunnitelmakartasta (MAS 901 kaupunkikuvallinen suunnitelma, koko alue).
4
SUUNNITTELUALUEEN VAHVUUDET JA
KEHITTÄMISKOHDAT
Suunnittelualueen keskeinen sijainti kaupunkirakenteessa yhdistettynä veden läheisyyteen luo hienot puitteet alueen kehittämiselle.
Kaupungin tori sijaitsee lähellä ja torilta johtaa tulevaisuudessa
mahdollisesti kävelykaduksi muuttuva yhteys (Aleksanterinkatu)
Ranta-Kartanon alueelle. Suunnittelualueen molemmin puolin sijaitsevat kulttuurihistoriallisesti merkittävät puistot Fellmaninpuisto
ja Kisapuisto. Alueelta avautuu näkymiä kaupungin maamerkkeihin, kuten hyppyrimäkiin ja radiomastoihin.
Kasvillisuuden käsittelyssä ja toimintojen sijoittelussa oli olennaista suunnittelualueen visuaalinen ja fyysinen yhteys viereisiin puistoalueisiin. Ranta-Kartanon alueen keskiakseli on merkittävin akseli, mutta myös poikittaisten, viereisiä puistoja yhdistävien akselien merkitys on huomattava.
Reittien suunnittelu piti sisällään tunnelivaihtoehdon tarkastelun,
sekä maanalaisen pysäköinnin mahdollisuuden tutkimisen vaihtoehtoisina ratkaisuina. Ranta-Kartanon alueella kevyen liikenteen
reitit tulevat toimimaan myös pelastusreitteinä. Lisäksi talviaikaan
keskiakseli tulee osittain toimimaan ainakin väliaikaisena lumenvarastointipaikkana.
Nykyisin alue toimii pääasiassa laajana pysäköintikenttänä. Houkutteleva yhteys keskustasta rantavyöhykkeelle puuttuu kokonaan. Myöskään Fellmaninpuisto ja Kisapuisto eivät liity toisiinsa
oikeastaan mitenkään.
Suunnittelun lähtökohtana oli alueen sijainti kaupunkirakenteessa,
sen kaupunkikuvallinen merkitys, historia ja tuleva käyttötarkoitus. Keskeinen asia suunnittelussa oli kiinnittää huomiota kevyen
liikenteen ympäristön toimivuuteen, esteettömyyteen ja viihtyisyyteen. Lähtökohtaisesti myös taide oli tärkeässä roolissa aluekokonaisuuden suunnittelussa.
Havainnekuva Paasikivenaukiolta korttelin keskiakselille.
31.1.2012, päivitys 28.2.2014
5
Lahden kaupunki
11 (22)
TUTKITUT VAIHTOEHDOT
Alikulkutunneli
Maanalainen pysäköinti
Työn kuluessa tutkittiin mm. mahdollisuutta johtaa kevyt liikenne
Lahdenkadun ja Hollolankadun alitse alikulkutunnelia pitkin Aleksanterinkadulta uuden Ranta-Kartanon korttelialueen keskiakselille. Tavoitteena oli avara tunneli, joka toimisi sujuvana, esteettömänä kevyen liikenteen yhteytenä. Tunnelin kaltevuutta tutkittiin
sekä 5 % että 8 % vaihtoehdoilla. Päädyttiin 8 % ratkaisuun, koska tunnelista tulisi joka tapauksessa varsin pitkä. Tunneliratkaisu
tulisi ulottumaan pitkälle Aleksanterinkadulle, jossa kadun molemmilla puolilla on säilytettäviä tonttiyhteyksiä, ja joissa huoltoajon tulee olla mahdollista.
Lisäksi mukana oli vaihtoehtoinen ratkaisu Paasikivenaukion alle
rakennettavalle maanalaiselle pysäköintialueelle. Pysäköintialueelle
ajo tapahtuu suunnitelmassa Kartanonkadun kautta, tulevan taidemuseon kulmalta.
Tutkittiin myös mahdollisuutta korottaa Lahdenkatu ja Hollolankatua Aleksanterinkadun risteysalueen kohdalla. Korotus lyhentäisi
tunnelia jonkin verran. Tarkasteluissa tultiin siihen tulokseen, että
korotus voi korkeintaan olla n. 0,5 m, jolloin se ei vaikeuta tonteille ajoa eikä muuta merkittävästi kaupunkikuvaa. Tunneliratkaisun
myötä myös Lahdenkadun tekninen verkosto olisi pitänyt siirtää
kiertämään tunnelin Paasikivenaukion päädyn kautta.
Tutkittujen vaihtoehtojen perusteella alikulkutunneli päätettiin jättää pois suunnitelmasta ja kehittää Aleksanterinkadun suuntaista
kevyen liikenteen yhteyttä maanpäällisenä yhteytenä. Ratkaisuun
johtavat tekijät olivat pääasiassa kaupunkikuvallisia. Lisäksi tunnelista olisi tullut varsin pitkä.
Maanalaisen pysäköintialueen rakentamisen vaikuttaa pohjaveden
pinnan taso ja maaperän pohjaolosuhteet. Alueelta laadittiin erillinen rakennettavuusselvitys (Liite 2). Selvityksen perusteella alueelle on mahdollisuus toteuttaa yksikerroksinen maanalainen pysäköintitila siten, että sen alapohja on nykyisen vesipinnan yläpuolella ja pohjaveden alle sijoittuvien kaivujen ja rakenteiden osuus
voidaan minimoida.
Paasikivenaukion alle sijoittuvasta maanalaisesta pysäköintialueesta tutkittiin 3 erillistä pysäköinninsijoitteluvaihtoehtoa (Liite 2).
Vaihtoehdoissa pysäköinti oli 90 asteen kulmassa vaaka- tai pystyrivein. Vinopysäköinnistä tarkasteltiin vaakasuuntainen pysäköintijärjestely. Pysäköintialue oli alun perin lopullista vaihtoehtoa laajempi ulottuen aukiolla museorakennuksen vierelle. Lisäalueen
hyödyt koettiin kuitenkin pieniksi ja maanalainen rakentaminen
esti puuston sijoittamista ko. kohtaan.
Valitulla pysäköintijärjestelyllä autopaikkoja saatiin maan alle 215
autopaikkaa ja 3 invapaikkaa. Maanalaisesta pysäköinnin ulostuloportaikot/hissikuilut sijoitettiin alustavasti lounais- ja luoteisosaan
pysäköintitilaa. Ulostulojen lopulliset paikat tulee suunnitella mahdollisen rakennussuunnittelun yhteydessä. Nousuramppi Kartanonkadulle voidaan toteuttaa 10 % pituuskaltevuudella. Vuonna 2013
maanalaisesta pysäköinnistä päätettiin luopua, koska pohjaveden
korkeus rajoittaa pysäköinnin sijoittamisen yhteen kerrokseen.
Näin autopaikkakohtaisista kustannuksista tulee turhan korkeita.
Pituusleikkaus ajorampista Kartanonkadulle.
6
SUUNNITELMAN TAVOITTEET
Ranta-Kartanon alueen suunnittelun tavoitteena on ollut jo asemakaavavaiheessa kestävän kehityksen periaatteita ja elinkaariajattelua noudattaen korkeatasoisesti toteutettu uusi alue, joka on esteettisesti yhtenäinen, toiminnallisesti monipuolinen, teknisesti
toimiva ja visuaalisesti korkeatasoinen.
Kaupunkikuvalliset tavoitteet
Kaupunkikuvallisena tavoitteena on Ranta-Kartanon aluekokonaisuuden myötä eheyttää alueen kaupunkikuvaa. Alueen on tarkoitus olla edelläkävijä ja edustaa uutta ajattelua; mm. hulevesien
luonnonmukainen käsittely halutaan osaksi aluekokonaisuutta ja
katukuvaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tulevien rakennusten katot on tarkoitus toteuttaa pääasiassa viherkattoina ja
alueen pintavedet, sekä alueelle johtavan hulevesiviemärin vedet
johdetaan keskitetysti alueen keskiakselin hulevesikanavaan.
Ratkaisusta haluttiin visuaalisesti korkeatasoinen. Tulevan museokorttelin ympäristössä taide on osana alueen ilmettä, osa käyttöympäristöä. Keskiakselin rooli on toimia alueen vetovoimaisema
puistona, jonka poikki kuitenkin voidaan hahmottaa lähestyvä Vesijärvi. Jo kaavavaiheessa Paasikivenaukiolle kaavailtiin vesiaihetta, ja se otettiin mukaan myös jatkosuunnittelun pohjaksi.
Valaistus tukee kaupunkikuvallisia tavoitteita. Kaduilla valaisinten
tulee olla keskusta-alueelle soveltuvia sekä valaisinmallin että
asennuskorkeuden puolesta. Pääyhteydet halutaan valaista kunnolla, mutta myös hämärämpiä alueita saa olla. Katujen, puistojen
ja aukioiden perusvalaistuksen lisäksi korostetaan valon avulla joitakin maamerkkejä, veistoksia, komeita yksittäispuita sekä muita
ympäristön kohokohtia.
Liikenteelliset tavoitteet
Yllä tutkittu alikulkukäytäväyhteys Lahdenkatu-Hollolankatu. Kuvassa tunnelin pituus on esitetty sekä 8% että 5% kaltevuudella (poikkiviiva kuvassa tunnelin kohdalla).
Vaihtoehto 3 Aukion maanalainen pysäköintijärjestely asemapiirustus.
Liikennejärjestelyiden tavoitteena on tukea keskustavision liikenneverkkosuunnitelman toteuttamista, jossa Aleksanterinkatu on
kävelypainotteinen joukkoliikennekatu sekä parantaa kevyen lii-
31.1.2012, päivitys 28.2.2014
kenteen yhteyksiä keskustasta Pikku-Vesijärven rantaan, kampusalueelle, urheilukeskukseen ja virkistysalueiden välillä.
Hollolankatu-Lahdenkatu reitti toimii keskustasuunnitelmassa osana keskustan kehää, ja sen tulee pystyä vastaanottamaan Kehän
myötä kasvavat liikennemäärät. Kartanonkatu toteutetaan pääkatuna, jonka kautta kulkee myös Jalkarannantien suunnan linjaautoliikenne. Kyösti Kallion katu suunnitellaan paikalliseksi kokoojakaduksi, jossa ajonopeuksia pyritään hillitsemään mm. korotetuilla suojateillä.
Esteettömän ympäristön toteutuminen on eräs kevyen liikenteen
yhteyksien parantamiseen liittyvä keskeinen tavoite. Se koskee
kevyen liikenteen yhteyksiä, katujen ylityksiä ja bussipysäkkiympäristöjä. Pinnoitteiden lisäksi yhteyksien parantamiseen liittyvät
myös mm. kadun kalusteet ja valaistus. Suureksi osaksi RantaKartanon alueella tulisi toteutua esteettömyyden erikoistason tavoitteet, mikä asettaa vaatimuksia mm. pinnoitteille, valaistukselle
ja kalusteille. Ranta-Kartanon alueella maasto on suhteellisen tasainen, joten toteutukset eivät ole kaltevuuksien suhteen ongelmallisia.
Valaistukseen liittyvät tavoitteet
Valaistuksen toteutuksessa pyritään nykyaikaiseen ja kehittyneeseen tekniikkaan niin itse valaisimien ja valonlähteiden osalta kuin
ohjauksessakin. Ohjauksella pyritään valaistuksen tarkoituksen
mukaiseen käyttöön. Valaistus ja sen mitoitus toteutetaan turvallisuuden ja turvallisuuden tunteen kärsimättä ja viihtyvyyttä lisäten
karsimalla turhaa valaistusta. Toteutussuunnittelussa valaistusratkaisulla ja valaisin valinnalla tulee mahdollistaa mahdollisimman
häiriötön näkymä Vesijärven suuntaan. (kartta 901-2)
Ranta-Kartanon uusiutuvalla alueella tulee valon värin olla valkoinen, esim. lämminvalkoinen monimetalli (MM). Valon värilämpötilan tulee olla lämpimämpi kuin 4000 K. Katuvalaistuksessa valkoinen valo rajataan Kyösti Kallion kadulle ja Kartanonkadulle sekä
Kariniemenkadulle urheilupuiston kohdalla ja Paasikivenkadulla
välillä Hollolankatu–Kyösti Kallion katu. Hollolan- ja Lahdenkatujen
valaistus toteutetaan myös MM - lampuin. Ranta-Kartanon puistoakselin ja Fellmaninpuiston valon värin tulee myös olla valkoinen.
Valon värilämpötilan näillä jalankulkijoiden alueilla tulee olla lämpimämpi kuin 3500 K. Valon värintoistoindeksin (Ra) tulee näillä
valkoisen valon alueilla olla >65. Ulkovalaistuksessa Ra > 65 koetaan jo hyväksi.
Lahdenkadun ja Hollolankadun valaistusta jatketaan uutena vaijerivalaistuksena Paasikivenaukion kohdalla. Näin saadaan yhtenäinen ja ohjaava valaistus kaupungin läpi kulkevalle kadulle. Valaistuksen mittakaava säilytetään nykyisellään. Valaisinten asennuskorkeus on 10 m. Valaistusluokka ajoradalla on AL2 ja jalkakäytävillä K4 (AL2/K4). Valaistuksen pylväinä Lahdenkadun osuudella on
ns. olakkeelliset ”Mannesman”- teräspylväät, joiden väri on RAL
7037. Hollolan kadun osuudella käytetään valittuja teräsristikkopylväitä.
Muilla suunnittelualueen ajoneuvoliikenteen kaduilla valaisimien
asennuskorkeus on h = 8 m ja valaistusluokka AL4a / K4.
Lahden kaupunki
Paasikivenaukion ja kaava-alueen puistoakselin jalankulkualueiden
valaistustaso on K2 ja poikittaisten yhteyksien K3. Valaistuksen
mitoitusalueeksi ei oteta koko aukiota vaan rajataan mitoitus selkeille jalankulkualueille ja keskeisille osille.
Fellmaninpuiston käytävien valaistusluokkina on K3 ja K4. Valaistus mitoitetaan puistokäytävien mukaan. Valaisinvalinnalla ja sijoittelulla varmistetaan hyvä puiston ja istutusten esille tulo. Valaistuksen ohjauksessa pyritään hyödyntämään esim. läsnäolotunnistimia. Valaistusteho pidetään alhaisempana noin 30 % mitoitustasosta ja nostetaan valaistustasoa, kun alueella on kulkijoita. Valaistustason säätäminen ohjaaminen on mahdollista ja kannattavaa, kun siirrytään LED–valaistukseen. Puistojen käytäväverkosto
priorisoidaan niin, että tärkeimpien yhteyksien valaistustaso määritettään suuremmaksi ja kartoitetaan tarkemmin mitkä raitit jätetään valaisematta. Valaistaviksi yhteyksiksi tulee yksi Paasikivenaukiolta kouluille sekä yksi poikittainen yhteys Paasikivenkadulta Vesijärven suuntaan. Lisäksi valaistaan leikkipaikka ja sen
kulkuyhteys. Leikkipaikan valaistuksen mitoitustasona on K2. Valaistuksessa hyödynnetään ohjausta.
12 (22)
värikkäitä alueita. Kumpareiden välistä voi kävellä kapeita askelkivipolkuja pitkin puistoalueen sisään ja veden äärelle.
Lisäksi pitkin poikittaisia akseleita avautuu vehreitä näkymiä alueen molemmilla puolin sijaitsevilta puistoalueilta toiselle. Näkymäakseleita reunustavat keväisin kukkivat hedelmäpuut.
Oikealla mitoituksella annetaan tilaa taiteen ja muiden mahdollisesti korotettavien kohteiden valaistuksille.
Pikku-Vesijärven puistossa olevan teatterialueen valaistus täydennetään.
Kiertoliittymä toteutetaan rauhallisena ja selkeänä lieriömäisenä aiheena,
jossa matala tukimuuri korottaa maksaruohomatolla päällystetyn pinnan
viistosti niin, että pinta avautuu Kekkosen aukion suuntaan. Mikäli jossain
vaiheessa on tarvetta, voi alue toimia myös taiteen jalustana.
7
SUUNNITELMAN SISÄLTÖ
Vesi ja vesirakenteet
7.1
Puistot ja aukiot
Vesi on Ranta-Kartanon alueella tärkeä osa kaupunkikuvaa. Alueen
pintavedet sekä alueelle johtavan hulevesiviemärin vedet johdetaan keskitetysti alueen keskiakselin hulevesikanavaan, sitä kautta
hulevesialtaaseen ja edelleen biopidätysaltaaseen. Täältä suodatetut hulevedet puretaan edelleen hulevesiviemäriin. Hulevesikanava
toimii keskiakselin vahvana aiheena. Se erottaa puistoa ja jalankulkuun sekä pyöräilyyn varatut alueet toisistaan. Paasikivenaukion puoleisessa päässä vesikanavaa markkeeraa kivistä ja ruohovartisesta kasvillisuudesta rakennettu alue. Tällä osuudella hulevesiviemäri on vielä niin syvällä, että vettä ei pystytä johtamaan
näkyväksi aiheeksi.
Suunnittelualueella kevyen liikenteen asema on merkittävä ja sen
vetovoimaisuuteen on haluttu panostaa sekä liikkumista (jalankulku ja pyöräily) että oleskelua ajatellen. Keskusakselista on tulossa
suhteellisen vehreä, puistomainen alue, joka samalla yhdistää ympäröivät puistot toisiinsa.
Puistoakseli ja aukiot jaksottavat keskiakselia niin, että alueelle
muodostuu eriluonteisia tiloja oleskeluun ja erilaisiin toimintoihin.
Paasikivenaukio on tärkein aukio. Sitä rajaavat mm. tuleva museokortteli, puistoakseli ja entinen linja-autoasema. Aukio tulee
toimimaan erilaisten tapahtumien pitopaikkana ja siellä tulee olemaan ulkoterasseja.
Aleksanterinkadun eteläpäästä avautuu viisto näkymä rakennusten
rajaamalle Paasikivenaukiolle. Pitkin Ranta-Kartanon alueen keskiakselia avautuu näkymä kohti Vesijärveä. Keskiakselille istutetaan runkopuita ja matalaa maanpeitto- sekä perennakasvillisuutta, jotka eivät peitä näkymää ihmissilmän tasolla. Keskusakselin
jalankulku ja pyöräily-yhteys on tärkein yhteys Aleksanterinkadulta Vesijärven suuntaan.
Maastonmuotoilun avulla elävöitetään puistoaluetta ja ohjataan
hulevesiä. Matalat maastokumpareet ovat osittain nurmipintaisia
piknikalueita ja osittain maanpeittokasveja kasvavia, kukkiessaan
Hulevesikanavan pitkän sivun muurit rakennetaan sivuilta lohkotusta harmaasta graniitista, joka kestää kunnossapidon mahdolliset kolhut. Vedenpinnan korkeus vaihtelee säätilan mukaan ja
puiston puolella vesi saa nousta esim. rankkasateiden aikaan puistoon.
Kanavasta vesi johdetaan maanalaisen hulevesiputken kautta Kekkosen aukiolla sijaitsevalle hulevesialtaalle. Hulevesiputken tulosuulle tehdään luonnonkivinen aihe. Altaassa vesi nousee korkean veden aikaan aukion suuntaan altaan reunaan rakennetuille
matalille porrastasanteille. Altaan keskelle sijoitetaan kosteikkokasvillisuutta.
Hulevedet johdetaan Kartanonkadun alitse Pikku-Vesijärven puiston biopidätysaltaaseen. Suurin osa biopidätysaltaasta on kosteik-
31.1.2012, päivitys 28.2.2014
Lahden kaupunki
13 (22)
Katupuut jäsentävät katutilaa ja ovat merkittävä viihtyisyystekijä
kaupunkimiljöössä. Katupuut ovat jo istutusvaiheessa suhteellisen
kookkaita ja niiden oksat karsitaan pois aina 4,6 metriin saakka.
Puiden runkoja tulee hoitaa hyvin ja mahdolliset vesat pidetään
poissa.
Koko Ranta-Kartanon alueen puistoja ja aukioita, sekä katuympäristöä hoidetaan korkeatasoisesti:
- Kivetyt aukiot ja historiallista arvoa omaavat kohteet ja
kohteen osat hoitoluokan A1 (edustusviheralue) mukaisesti.
- Muut alueen osat hoitoluokan A2 (käyttöviheralue) mukaisesti.
Pinnoitteet
Hulevesien johtamisen pääpiirteet osana puistoakselia. Kuvassa mukana
ensimmäisessä vaiheessa tutkittu puhdasvesiaihe.
kokasvillisuuden peitossa ja vesipintaa on näkyvissä vain paikoin.
Ulkoilureitin reuna-alue toteutetaan luonnonkivistä ja kukkivista
rantakasveista näyttävä aihe, jotta allas toimii kaupunkikuvassa
myös kuivempana aikana. Kasvillisuus puhdistaa vettä altaassa,
minkä jälkeen se voidaan johtaa edelleen eteenpäin.
Paasikivenaukiolle mahdollisesti sijoitettava vesiaihe tutkitaan uudelleen, kun museokorttelin luonne ja muoto selviävät. Sama koskee alueen taidekonseptia (katso kohta 7.2 Taide osana kaupunkikuvaa).
Kasvillisuus
Fellmaninpuiston reunan ja Kyösti Kallion kadun välinen koivurivi
säilytetään kokonaisuudessaan osana katumiljöötä ja puistoa. Sen
vastapariksi istutetaan samassa rytmissä koivurivi kadun vastapuolelle.
Hollolankadun – Lahdenkadun kunnostettavalle osuudelle istutetaan Paasikivenaukion puolelle uusia katupuita, esim. puistolehmus. Myös Kartanonkadun varteen istutetaan katupuurivi, lajina
esim. puistolehmus. Samalla puulajilla korvataan myös Kisapuiston
Kartanonkadun puoleinen osin jo huonokuntoinen poppelirivi. Kartanonkadun muutosten johdosta katupuurivi sijoittuu eri linjalle
kuin vanha puurivi. Uudet puut toimivat samalla katua rajaavana.
Uuden puurivin viereen istutetaan uusi leikattavana hoidettava
pensasaita (esim. orapihlaja).
Jalkarannantien lehmusrivi poistuu kadun purkamisen myötä. Puut
voidaan siirtää esim. Kartanonkadun varren katupuiksi. Historiallisen museon Kartanonkadun puoleiselta sivulta joudutaan yksittäisiä puita poistamaan kadun uusien liikennejärjestelyjen vuoksi.
Suunnitteilla on, että puiston reuna kunnostetaan myöhemmin
erikseen piha-alueen kokonaisvaltaisen kunnostuksen yhteydessä.
Ranta-Kartanon alueen sisään istutettavat puut ovat pääasiassa
katupuita, joiden oksat on karsittu 4,6 m korkeudelle saakka. Isojen lehtipuiden lisäksi poikittaisille akseleille istutetaan pienikokoisia kukkivia lehtipuita (kirsikka tai koristeomena) korostamaan
Havainnekuva Kartanonkadulta. Kisapuistoa rajaava puurivi uusitaan. Uuden puurivin viereen istutetaan uusi leikattavana hoidettava pensasaita.
poikittaisia yhteyksiä ja Paasikivenaukiolle mäntyjä. Muu kasvillisuus leikatun nurmikon lisäksi on matalaa maanpeitekasvillisuutta,
kosteikkokasvillisuutta ja perennoja. Puistoakselille istutetaan lisäksi suuria määriä sipulikasveja tuomaan kevääseen väriloistoa.
Kasvillisuuden hoitosuositukset
Katupuut erityisesti Kartanonkadun Kisapuiston puoleisessa reunassa ja Fellmaninpuiston reunassa, sekä vanhojen puistojen katuihin rajoittuvat reuna-alueet sekä itse vanhat puistoalueet (eivät
varsinaisesti sisälly suunnittelualueeseen) ovat arvokohteita, joilla
erityinen merkitys kaupunkikuvassa. Alueiden kasvillisuuden tulee
pysyä kohteiden arvon mukaisessa, edustuskelpoisessa kunnossa.
Hulevesikanava-aihetta
voidaan jatkaa kuvainnollisesti sinisävyisillä istutuksilla niin, että mielikuva vedestä jatkuu koko
puistoakselinpituudelta.
Kuva Rotterdamista/ T.
Tuominen
Ilmavuutta ja turvallisuuden tunnetta voidaan
parantaa runkopuiden ja
matalan maanpeitekasvillisuuden avulla. Mattomaiset maanpeitekasvit
ja nurmikko voivat luoda
samantyyppisen tunnelman. Kuva Espoosta/ T
Tuominen
Aukiot sekä rakennusten seinien vierustat päällystetään graniitilla.
Pääaukioiden pinnoitteissa vaihtelevat graniittilaattojen (väri harmaa, pinta poltettu) ja noppakivien yhdistelmä (lohkottu pinta, väri pääasiassa musta, kiveyksen risteyskohdissa punainen). Soikeat
aukiot päällystetään pelkästään noppakivillä (musta graniitti).
Vaihtoehtona noppakiville voidaan jatkosuunnittelun yhteydessä
tutkia mustan betonikiven käyttöä. Paasikivenaukiolle, asemarakennuksen viereen tehdään reunakivillä rajattu sorapintainen alue,
johon istutetaan katupuita säännölliseen muotoon. Puiden alle sijoitetaan penkkejä.
Keskusakselille, kanavan muurin lähelle ja sen suuntaisesti sijoitetaan linjakuivatuskouru. Kouru kokoaa alueen pintavesiä ja samalla toimii näkövammaisille opastavana raitana.
Aleksanterinkadun pääasiallisena pinnoitteena on lohkottu punainen graniittinoppakivi. Sama kivityyppi toistuu Ranta-Kartanon
alueen välikaistoilla, sekä pieninä aiheina osana Paasikivenaukion
kiveyskuviota.
Pikku-Vesijärven puistoon liittyvää pysäköintialuetta on tarve selkiyttää ja jäsentää udelleen. Jotta pysäköintialue liittyisi nykyistä
paremmin ympäristöönsä, voi pinnoitteena käyttää esim. nurmikiveä (Golfkivi tai vastaava), joka on alueen tavoitteen mukaisesti
läpäisevä pinta. Pysäköintiratkaisusta on luonnos liitteenä 24.
Keskeisillä alueilla pinnoitteen päävärit ovat musta ja harmaa. Kaduilla punainen graniitti luo yhteyttä mm. Aleksanterinkatuun.
Kalusteet ja varusteet
Esteetön ympäristö edellyttää levähdyspenkkeinä selkänojallisten
ja käsituellisten penkkien käyttöä. Aukioilla voidaan paikoin käyttää lisäksi myös selkänojattomia penkkejä, jolloin on mahdollisuus
istua haluamaansa suuntaan.
31.1.2012, päivitys 28.2.2014
Lahden kaupunki
Penkit: Peruspenkkinä käytetään Lahden keskusta-alueella käytössä olevaa selkänojallista mallia. Lisäksi yksittäisinä penkkeinä aukioilla voidaan käyttää paikalle erikseen suunniteltavaa mallia.
Lisäksi kivetyille alueille istutettaville puille asennetaan rungonsuojat ja maaritilät. Puut istutetaan yhtenäiselle kantavalle kasvualustalle. Myös kaikille katupuille asennetaan rungon suojat.
Pollareita sijoitetaan Kekkosen aukion hulevesialtaan aukion puoleiselle reunalle merkitsemään turvallista liikkumisaluetta. Pollarimallina käytetään graniittisia lieriönmuotoisia kivipollareita, korkeus 500 mm. Väri tumman harmaa/ musta.
Alueelle rakennetaan muureja ja tukimuureja hulevesialtaiden, hulevesikanavan, sekä soikeiden aukioiden ja puistoakselin yhteyteen:
-
Roska-astioina Lahdessa on keskusta-alueella käytössä L&T:n City
-malli (2 eri kokoa). Ranta-Kartanon alueella käytettävä malli tarkennetaan jatkosuunnittelun yhteydessä. Jatkosuunnittelun yhteydessä tutkitaan myös syväkeräyssäiliöiden käyttöä niillä alueen
osilla, joissa käyttöä on eniten. Työn aikana tutkittiin myös maanalaisen jätteenkeräysjärjestelmän sijoittamista palvelemaan RantaKartanon aluetta. Ks. myös kohta 7.8. Raportti on liitteenä 3.
Pyörätelineitä sijoitetaan entisen linja-autoasemarakennuksen
taakse, Paasikivenaukiolle risteysalueen läheisyyteen sekä pysäköintialueen yhteyteen Pikku-Vesijärvenpuiston reunaan. Pyörätelineinä käytetään uusia, suunnitteilla olevia design –katoksella ja
valaistuksella varustettuja malleja.
Bussipysäkkimallina käytetään Lahden omaa suhteellisen läpinäkyvää ja keveää mallia (Harjulan malli).
Kaikkien kalusteiden teräsosat maalataan tumman harmaiksi RAL
7016 (antrasiitin harmaa).
Ideakuvia mahdollisten
uniikkipenkkien ilmeestä:
Penkit toteutetaan betonirakenteisina, mikä antaa muotoilulle paljon
mahdollisuuksia.
Ylempi kuva Barcelonasta/ kuva E.Eitsi
Alemman kuvan penkki
liittyy Loci maisemaarkkitehdit Oy:n Arabianrannan yhteispihan oleskelualueen suunnitelmaan – suunnittelun
konsultoinnissa ja toteutuksessa mukana oli
Pertti Kukkonen/ Betonipallas Oy.
-
-
Hulevesikanavaa reunustavat muurit toteutetaan betonirakenteisina, graniittipintaisina muureina. Pinta tehdään lohkotuilla harmailla graniittikivillä harkkomuurina. Kuivalla
kanavaosuudella muuri rakennetaan massiivikivestä harkkomuurina käyttäen harmaata sivuilta lohkottua graniittia.
Tarkoituksena on, että graniittimuurien julkisivut näyttävät
identtisiltä ja muurit muodostavat puiston ja kevyen liikenteen yhteyden reunaan yhtenäisen, vahvan aiheen.
Paasikivenaukiolla puistoakselia reunustava tukimuuri rakennetaan aukion puoleiselta sivulta 45-50 cm korkeana
tukimuurina, johon voidaan sijoittaa puutasoja istuinalustoiksi. Istutusalueet rakennetaan kalteviksi niin, että eteläpuolella tukimuurin näkyvä korkeus on n. 12 cm.
Betonimuuri toteutetaan mustasta läpivärjätystä betonista
niin, että aukion puoleisen sivun pinta käsitellään koneellisesti ristipäähakattuna.
Hulevesikanavaan ja hulevesialtaisiin liittyvät muurit toteutetaan
kaikki 1 m korkeina.
7.2
14 (22)
Taide osana kaupunkikuvaa
Taide on luonteva osa Ranta-Kartanon aluetta jo pelkästään tulevan museokorttelin sijainnin vuoksi. Katumiljöössä taide on esillä
pääasiassa osana käyttöympäristöä ja sen muotokieltä. Alla on
alustavia ajatuksia taiteen luonteesta ja vesiaiheen liittämisestä
taiteeseen osana aluekokonaisuutta. Taide osana alueen kaupunkikuvaa tulee käsiteltäväksi uudelleen tarkemmin, kun museokorttelin lopullinen ratkaisu selviää.
Ajatuksena on, että jalankulkualueelle sijoitetaan pilarimaisia veistoshahmoja omanlaisiksi kulkijoikseen. Ne sijoittuvat jalankulkijoiden joukkoon muodostaen veistosjanan Paasikivenaukiolta RantaKartanon alueen eteläosan hulevesialtaille. Veistosaihetta voidaan
myöhemmin jatkaa Lanun veistospuistoon saakka.
Paasikivenaukion keskialueelle ideoitu vesiaihe koostuu mustasta,
hiotusta laakeasta betonipaadesta jonka pintaa pitkin vesi valuu
suorakaiteen muotoiseen altaaseen (kuva sivulla 15). Altaan sisäpinnat ovat väriltään turkoosit (kuparibetoni). Altaalta vesi johdetaan kourumaista puroa pitkin pohjoispuoliselle soikealle aukiolle.
Tässä vesiaiheessa kierrätetään vesijohtovettä. Pumppu voidaan
sijoittaa esim. uusien rakennusten kellaritiloihin tai linjaautoasemarakennuksen uudempaan osaan.
Museokorttelin edustan soikealle aukiolle voidaan tuoda esim. ulkonäyttelyyn sopivaa taidetta joko väliaikaisena tai pysyvänä aiheena. Taideteoksiin voidaan yhdistää valaistus esim. viestien olevien näyttelyiden ja tapahtumien aiheita ja teemoja.
Ideakuvia istutusalueita
rajaavasta tukimuurista,
jonka yläpintaan on kiinnitettypuutaso istumista
varten.
Muurien rajaamat puistokaistaleet rajaavat
samalla aukiota.
Kuva Rotterdamista/ T
Tuominen
Reunakivellä tai tukimuurilla rajattu ja hiukan korotettu puistoalue
on helppo hoitaa, eikä
kasvillisuus pääse vahingoittumaan kunnossapitokaluston liikkeistä.
Kuva Rotterdamista/ T
Tuominen
Taideteokset (punaiset pisteet kartalla) voivat tulevaisuudessa ohjata kulkua torin suunnalta, Aleksanterinkadulta Ranta-Kartanon keskiakselin
kautta kohti rantaa. Teokset voivat olla esim. hahmomaisia aihioita, jotka
rinnastuvat jalankulkijoihin. Niitä voidaan myös ryhmiin, jolloin teokset
käyvät vuoropuhelua keskenään. Risteysalueiden läheisyydessä ne toimivat huomionherättäjinä.
Lahden kaupunki
31.1.2012, päivitys 28.2.2014
15 (22)
puville liikennevirroille. Pysäkit on mitoitettu telilinja-auton mukaan. Kevyen liikenteen pääyhteys tulee Aleksanterinkadun jatkeelle Lahdenkadun ylitys tasossa jatkuen aukion keskiakselia etelään kohti Kartanonkatua.
Mitoitusajoneuvoina on käytetty Hollolankatu/Lahdenkatu akselilla
KAM:ia ja LAT:ia. Muilla kaava-alueen kaduilla mitoitusajoneuvona
on ollut LAT.
Paasikivenaukiolle ideoitiin vesiaihe, jonka reunat ja reunakivet ovat mustaa graniittia,
jonka yläpinta on kiillotettu.
Leveillä reunoilla voi istuskella
(reunojen korkeus n. 450).
Suihkulähteen ja ”kanavan”
pohjan materiaalina on kuparibetoni (väri turkoosi), joka
korostaa veden läsnäoloa.
Kariniemenkadun liittymä rakennetaan geometrisesti alisteisena
Kartanonkadulle.
Pellonkulmankuja toteutetaan päättyvänä tonttikatuna.
Pikku-Vesijärven puiston nykyiset kevyen liikenteen väylät säilytetään. Uusi kevyen liikenteen yhteys puistossa linjataan vastaamaan mahdollisimman hyvin olemassa olevia yhteyksiä.
7.4 Liikennejärjestelyt ja toimivuus Hollolankatu/Lahdenkatu
Laakea keskusaihe tehdään
mustasta kiillotetusta betonista.
Liikennesuunnittelun yhteydessä selvitettiin akselin Hollolankatu/Lahdenkatu välillä Ahvenistonkuja (107) – Rauhankatu
(111/112) liikennejärjestelyjä ja katuosuuden toimivuutta kaavan
mukaisessa tilanteessa. Tarkasteluja tehtiin seuraaville eri tapauksille:
Vesiaiheen reunoille voidaan
upottaa valaisimet – valon
avulla vesi saadaan hohtamaan pimeän aikaan.
”Kanavassa” vesisyvyys on n.
10 cm ja reunakivien korkeus
15 cm. ”Kanavan” poikki pääsee paikoin kävelemään askelkiviä myöten. (kuvat Pertti
Kukkonen)
Liikennetilanteet ja ennusteliikennemäärä:
Jalkarannantie on jaettu kahtia (Kartanonkatu ja
Kyösti Kallion katu) ja Vapaudenkatu kaksisuuntainen,
Aleksanterinkatu liittyy Lahdenkatuun
2.
Jalkarannantie on jaettu kahtia (Kartanonkatu ja
Kyösti Kallion katu) ja Vapaudenkatu kaksisuuntainen,
Aleksanterinkatu katkaistu Rauhankadusta ylöspäin
Torialueen kohdalta.
3.
Jalkarannantie on jaettu kahtia (Kartanontie ja Kyösti
Kallion katu) ja Vapaudenkatu kaksisuuntainen, Aleksanterinkatu katkaistu Rauhankadusta ylöspäin Torialueen kohdalta -> ei ajoneuvoyhteyttä myöskään
Lahdenkadulle.
4.
Vapaudenkadusta oli edellisen alavaihtoehtona vielä
etelän suuntaan vain joukkoliikenneyhteys
Lähtökohtana ollut liikennesuunnitelma
7.3
Suunnitelman päivityksen yhteydessä päätettiin taide, sen
sijoituspaikat ja olomuodot
jättää odottamaan museokorttelin lopullista ratkaisua, jolloin
taide voidaan paremmin sovittaa korttelin ympäristöön.
1.
Liikennejärjestelyt
Ajoneuvo- ja kevyenliikenteen järjestelyt on laadittu kaavan ja
alustavan liikennesuunnitelman pohjalta.
Jalkarannantien linjausta on muutettu välillä SvinhufvudinkatuKyösti Kallion katu. Kyösti Kallion kadun, Kartanonkadun ja Jalkarannantien
liittymään
tehdään
uusi
kiertoliittymä.
Linjaautoliikenne kulkee linjalla Jalkarannantie – Kartanonkatu - keskusta (Vapaudenkatu). Kaava-alueen keskelle jäävä Jalkarannantien osuus poistuu ja muuttuu puistoja torialueeksi.
Kyösti Kallion katu säilyy nykyisellä paikallaan, kadun poikkileikkausta muutetaan nykyisestä. Kadun molemmille puolille rakennetaan jalkakäytävät, ajonopeuksia hillitään rakentamalla korotettu
suojatie sekä ajoneuvopysäköinti sallitaan vain puiston puolella.
Liikennemäärien on arvioitu jakautuvan Kyösti Kallion kadun ja
Kartanonkadun välillä suhteessa 1/3 ja 2/3 liikennemäärin 5000
ajon./vrk ja 10 000 ajon./vrk. Kartanonkatu on uusi pääkatu, se
rakennetaan nykyisen Kisapuiston pysäköintialueen kohdalle. Raskaan liikenteen toivotaan käyttävän Kartanonkatua Jalkarannantielle pyrkiessään.
Kartanonkadulle rakennetaan kevyen liikenteen väylä länsipuolelle
katua. Linja-autoliikennettä varten rakennetaan linja-autopysäkit
molemmille puolille katua, keskisaareke osalle matkaa, osa suojateistä tehdään korotettuna ja kääntymiskaistat Lahdenkadulle saa-
Liikennemäärien pohjana olivat lasketut liikennemäärät vuodelta
2009
liittymistä
Lahdenkatu/Jalkarannantie
ja
Lahdenkatu/Vapaudenkatu ja keskustan kehän suunnitelmista saadut EMMEtarkastelut. Liikennemäärien jakautumista uudessa tilanteessa
Kartanonkadun ja Kyösti Kallion Kadun kesken arvioitiin yhdessä
Lahden kaupungin U. Rädyn kanssa.
31.1.2012, päivitys 28.2.2014
Lahden kaupunki
16 (22)
Yhteenkytkentä ja vaihekaaviot tarkastelluissa liittymissä ovat seuraavat:
Tarkastelut suoritettiin ”nykytilanteelle 2011”, joka tarkoitti tilannetta, kun Kartanonkatu on rakennettu ja liikennemäärät ovat
2011. Toinen tarkasteluajankohta oli ennustetilanne vuodelle
2025. Ennusteisiin on lisätty korttelien asuinpysäköinnin ja yleisten
pysäköintien lisäliikenne + arvioitu yleinen liikennemäärien kasvu
pääsuunnassa (Lahdenkatu) 2025 0,9%/v => 15%. Vuotuisessa
arviossa on näin huomioitu ko. kortteleiden liikennemäärän kasvu.
Alueen uuden maankäytön liikennetuotosennusteet on tehty julkaisun ”Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa, Suomen ympäristö 27 / 2008” pohjalta.
Pysäytyskuva, hetkellinen jononmuodostus iht (”nykytilanteen liikennetilanne 2011”) Kartanonkatu etelästä
Iltahuipputunnin yhteenkytkentä Hollolankatu/Lahdenkatu välillä Rauhankatu – Ahvenistonkuja.
Pysäytyskuva, hetkellinen jononmuodostus iht (”nykytilanteen liikennetilanne 2011”) Vapaudenkatu keskustasta
Liittymien toimivuutta (viivytykset, kuormitusaste ja jonoutuminen) arvioitiin Synchro/Sim Traffic ohjelmistolla. Yleisesti ottaen
tarkastellut liittymät toimivat 2011 tilanteessa kohtuullisesti ja
vuoden 2025 ennusteiden toteutuessa osin välttävästi, joidenkin
tulosuuntien (sivusuunnat) kuormitusasteen noustessa reilusti yli
1. Toimivuuden tunnusluvut on esitetty taulukoissa. Taulukossa
esiintyvät palvelutasoluokat on määritelty LIVASU-05 alla olevan
taulukon perusteella.
Keskimääräiset liikennemäärät uudella verkolla (KVL).
Tarkastelujakson Hollolankatu – Lahdenkatu liittymät ovat liikennevalo-ohjattuja. Selvityksessä liikennevalot on sovitettu nykyisiin
ajoituksiin Hollolankatu – Lahdenkatu suunnassa liittymistä Hollolankatu/ Ahvenistonkuja (107) ja Lahdenkatu/ Rauhankatu
(111/112). Kiertoajat valo-ohjauksessa ovat aamulla ja illalla
100s. Tarkasteluissa liikennevalo-ohjaus on ajoitettu niin, että
pääsuunta pääsee tarkastelualueen läpi jonottamatta ja jonot pääsuunnassa muodostuvat sivusuunnilta kääntyvistä ajoneuvoista.
Sivusuunnille muodostuu ajoittain pitkiä jonoja (esim. kuvat alla ).
Liikennevalo-ohjatun liittymän toimivuustaulukko
Pysäytyskuva, hetkellinen jononmuodostus iht (”nykytilanteen liikennetilanne 2011”) Paasikivenkatu keskustasta
31.1.2012, päivitys 28.2.2014
Seuraavissa taulukoissa on toimivuustarkastelusta saadut tunnusluvut eri liikennetilanteissa AHT/IHT 2011 ja AHT/IHT 2025.
Lahden kaupunki
Lisätarkastelussa VE 2, kun Vapaudenkadun pohjoinen tulosuunta
varattu vain joukkoliikenteelle toimivuuden ongelmat siirtyvät
enemmissä määrin Kyösti Kallion Kadun/Sibeliuksenkadun ja Ahvenistonkujan liittymiin.
7.5
Kevyt liikenne ja esteettömyys
Yhteys Aleksanterinkadun suunnalta Ranta-Kartanon alueen keskiakselille ja sen poikki kohti Pikku-Vesijärven puistoa on keskeinen yhteys, joka palvelee myös esteettömänä yhteytenä.
Paasikivenaukiolla pääkulkusuuntaa tukee mm. kapea, pääosin
hiukan peruspinnasta korotettu keskuspuisto. Keskiakselin puistoa
jaksottavien noppakivettyjen aukioiden poikki ladotaan 3 m leveä
tasapintainen (poltettu) kiveys kulkusuunnassa (talvikunnossapidettävä yhteys). Sama linja toteutetaan koko korttelialueen läpi
tasapintaisena (poltettu pintakäsittely kaikissa luonnonkiveyksissä)
kaikilta osin. Keskiakselilla toimivat lisäksi kanavan muuri ja sen
viereen tuleva linjakuivatuskouru näkövammaisille liikkumista ohjaavana elementtinä.
Aukioiden ja puiston jaksottamalla alueella selkänojallisia penkkejä
sijoitetaan säännöllisin välein ja myös valaistus tukee pääyhteyttä.
Suojateiden edustalle ja saarekkeisiin tehdään varoitusalueet lohkotuista noppakivistä seuraaviin ylityksiin: Lahdenkatu - Hollolankatu, Kekkosen aukio - Pikku-Vesijärven puisto, ja poikittaisista
yhteyksistä Kartanonkatu - Kisapuisto keskikohdalla.
7.6
ympäristöön suuntautuvaa häiriövaloa. Valaistuksen yleissuunnitelmassa esitetään alueittain ympäristöluokat, joilla määrittyy ympäristöön suuntautuvan häiriövalon raja-arvot.
Opas häiriövalon rajoittamiseen CIE 150:2003 [2.4] ulkovalaistuksessa rajaukset sisältyvät myös ulkotyöalueiden ja urheilualueiden
sekä myös tie- ja katuvalaistusta määrääviin standardeihin.
Alueen yhtenäistävä valaistuskalusteiden väri on RAL 7037.
Kadut
Lahden- ja Hollolankadun (Rauhankadun ja Svinhufvudinkadun väliselle) osuudelle asennetaan yhtenäinen vaijerivalaistus. Valaisin
tyyppinä esim. AE Austria Contour-valaisin Hollolankadun osuudelta voidaan hyödyntää sinne asennettuja Oculus-valaisimia varaosina kaupungin muussa katuvalaistuksessa. (Tyyppipoikkileikkaus
Vaijeri)
Muille suunnittelualueen kaduille – Paasikiven-, Kyösti Kallion-,
Kartanon-, Kariniemenkatu ja Jalkarannantie - esitetään yhtenäistä
valaisinmallia. Ståhlberginkadun uusittua valaista voidaan hyödyntää siirrettynä muualla. Valaisintyyppinä niin kaupunki kuvallisesti
kuin valoteknisesti toimivat Siteco SQ -sarjan katuvalaisimet.
(Tyyppipoikkileikkaus pylväsvalaisin)
Valaistus
Ratkaisumallit
Ohessa kuva katuvalaisimeksi alueelle soveltuvasta Sitecon SQ 100
valaisintyyppi. Valaisimen tasolasisella mallilla saadaan toteutettua
rauhallinen ja häikäisemätön valaistus. Kuvasta poiketen valaisin
asennetaan varteen.
Valaistuskalusteet ovat päivänäkymässä erittäin näkyvä kaupunkikuvaa muokkaava elementti. Yhtenäisellä toteutuksella eheytetään
katunäkymää. Yhtenäisyys tuo myös osaltaan selkeyttä ja helppoutta liikkumiseen ja siihen liittyvään suunnistautumiseen. Kalusteiden väreillä tuetaan alueiden ilmettä ja vahvistetaan identiteettiä.
Toimivuuksien tunnusluvut eri liikennetilanteissa
Aleksanterinkadun ”jatkeena” olevalle Lahdenkadun tasossa ylittävälle suojatielle on tarjolla hyvin vihreää aikaa (yli 25s). Suojatien
kohdalle kertyvä jono muodostuu ainoastaan sivusuunnista kääntyvistä ajoneuvoista, pääsuunta (Lahdenkatu) pääsee vihreässä
aallossa liittymän ohi.
Liikennesuunnitelmassa Hollolankatu/Lahdenkatu on pääsuunnassa
tarkasteluvälillä 2+2 -kaistainen ja liittymissä on erilliset kääntyvät
kaistat vasemmalle ja oikealle. Kyösti Kallion Katu/Sibeliuksenkatu
liittymässä sivusuunnille on varattu kolme kaistaa kaikki liikennevirrat eroteltuina. Kartanonkadun liittymässä on vastaava kaistajärjestely suunniteltu etelän tulosuunnalle. Keskustan suunnasta
kaistoja on yksi vasemmalle ja yhdistelmäkaista suo/oikealle (liite
4).
17 (22)
Valaistuksen toteutus keskusta-alueella on johdonmukaisen korkeatasoinen. Keskusta-alueella valaistus on ns. valkoisen valonvärin aluetta. Tässä suunnitelmassa esitetään esimerkkiratkaisuja,
joilla saavutetaan esitetyt valaistus- ja kaupunkikuvalliset tavoitteet. Valaisinmalleja ei pyritä yksilöimään tarkasti, koska esim.
led-valon nopeasta kehityksestä johtuen valaisin valmistajien tuotemallisto muuttuu todella nopeaa tahtia. Valaisimet ovat ns. kaupunkivalaisimia, joilla on hyvä valotekniikka ja häikäisyn rajaus,
mikä osaltaan rauhoittaa näkymää. Se antaa tilaa myös korostusvalaistuksille. Tuotteiden tulee täyttää voimaan tulevan EuP- direktiivin 2005/32/EY määrittelemän asetuksen vaatimukset, myös v.
2015 valaisimille ja niiden liitäntälaitteille voimaan astuvat rajoitukset huomioiden. Tulevaisuuden valaistuksissa on niin valaisin
valinnoilla kuin muutenkin suunnittelulla rajattava ympäristöön tulevaa häiriövaloa.
Katu- ja alue-valaistuksessa valaistustehokkuus - eli valaistuksen
ohjaaminen valaistavalle alueelle - vähentää tai rajaa pois myös
Aukiot
Paasikiven aukion valaistus toteutetaan pylväsvalaistuksena, jossa
asennuskorkeus on 6 m. Yksi LED-valaisin rivi sijoitetaan aukion
reunaan puistoakselin jatkeeksi. Lisäksi näillä valaisimilla ”kierretään aukiota ja puuistutus aluetta.
Puistoakselin valaistus toteutetaan puistovalaisintyyppisin valaisimin, jolloin valaistustavoitetta voidaan kuvata aukiovalaistuksen omaiseksi. Valaisimien tulee soveltua sekä kapeahkon raitin
valaisemisen, että kohdissa joissa raitti avartuu aukiomaisemmaksi
valaisemaan aluetta ympäriltään laajemmin. Valaisin sarjassa tulee
olla mahdollisuus valita erityyppiset valonjaot. Valaistuksen mittakaava inhimillinen asennuskorkeuden ollessa 4 m. Valaisimet
asennetaan suoraan pylvään päähän, jotta ei tule voimakasta raittivaikutelmaa, vaan ilme jää avotilan omaiseksi. Näkymän avoinna
säilymisen vuoksi myös valaisimen rakenteen tulee avoin / siro.
31.1.2012, päivitys 28.2.2014
Lahden kaupunki
18 (22)
Pikku-Vesijärven saaren valaistus päivitetään ja suuntaukset tarkistetaan.
Puistoihin soveltuva valaisinmalli.
Siteco City - Light plus LED. Valaisimen kaksi erilaista (symmetrinen ja epäsymmetrinen valonjako)
mahdollistavat yhtenäisen ilmeen
puiston käytävien ja alueiden valaistuksessa.
Kuvissa 4 – 6 m:n asennuskorkeuteen aukion ja puistoakselin valaistukseen soveltuvina valaisinvaihtoehtoina ovat esim. IGuzzini Crown ja Siteco
DL 20 LED-valaisimet
Poikittaisten yhteyksien valaistukset toteutetaan ensisijaisesti seinäasennuksina jolloin katutila jää vapaammaksi ja pelastusreittienkin asettamat vaatimukset saadaan helpommin toteutettua.
Puisto
Paasikivenaukion tammi valaistaan siten, että sitä katsellaan kaikilta suunnilta. Runkoon suunnataan lämminsävyisempää valoa
kuin lehvästöön ja oksille joille talvipäivinä saadaan lumipeitteitä,
jota kylmempi valo tehokkaammin korostaa.
Valaistuksen ohjauksessa pyritään hyödyntämään esim. läsnäolotunnistimia. Valaistusteho pidetään alhaisempana, noin 30 % mitoitustasosta ja nostetaan valaistustasoa, kun alueella on kulkijoita. Valaistustason säätäminen ohjaaminen on mahdollista ja kannattavaa, kun siirrytään LED – valaistukseen. Puistojen käytäväverkosto priorisoidaan niin, että tärkeimpien yhteyksien valaistustaso määritettään suuremmaksi ja kartoitetaan tarkemmin, mitkä
reitit jätetään valaisematta. Valaistaviksi yhteyksiksi tulee yksi
Paasikivenaukiolta kouluille sekä yksi poikittainen yhteys Paasikivenkadulta Vesijärven suuntaan. Lisäksi valaistaan leikkipaikka ja
yhteys sinne.
Puistoakselin muuri korostetaan osa valolla. Korostettava kohde on
Risto Rytin aukion ja puistoakselin risteyskohdassa.
Korostusvalaistuksessa valon suhteellisuus tulee esiin. Korostettavien kohteiden oman ilmeen ja luonteen mukaisen valaistusilmeen
lisäksi tulee valaistustasoja verrata ympäristön valoisuuteen. Ei ole
tarkoituksen mukaista, että valaistuksen tasapainoa järkytetään
ylilyönneillä. Niiden seurauksena on usein vain eräänlainen valonmäärän kilpajuoksu.
Taidemuseon julkisivu aukion reunalla on hyvä kohde hyödyntää
eräänä dynaamisen valaistuskohteena esim. viestien olevien näyttelyiden ja tapahtumien aiheita ja teemoja.
Useissa kohteissa, joissa on ollut ilkivaltaa, on saatu sen aiheuttamia kustannuksia vähennettyä asentamalla valaisimet teräksisen
suojarakenteen sisään.
”Linja-autoaseman” torni ja sen kello ovat ilmentäneet aluetta jo
useita vuosia. Torni valaistaan rakennuksen arvo huomioiden ja
korostaen. Kattotasanteelle suhteellisen lähelle asennettavilla kapeakeilaisilla valonheittimillä korostetaan tornin pystyrakennetta ja
sen pinnan struktuuria.
Fellmaninpuiston valaisimeksi pääyhteyksille valitaan muotoilultaan samantyyppinen valaisinmalli kuin nykyinen poistettava valaisin. Valaistus mitoitetaan puistokäytävien mukaan. Puiston käytävillä valaistuluokkana on K4, mutta valaisinvalinnalla ja sijoittelulla varmistetaan hyvä puiston ja istutusten esille tulo. Leikkipaikalla valaistuluokka on K3. Käytävä osuuksilla valaistuksessa käytetään valaisimen epäsymmetristä valonjakoa. Istutusryhmien ja
aukiokohtien alueilla symmetrisellä valonjaolla saadaan valo laajemmalle.
Erityisvalaistuksen kohteet
Korostus valaisimet joutuvat usein ilkivallalle alttiiksi. Valaisimien
suoranainen särkeminen ja varastaminen ovat yleistyneet kohtuuttomasti. Lisäksi usein varsinkin valonheittimiä käännellään ja ”uudelleen suuntaillaan”, jolloin valaistuskohteiden lopputulokset
muuttuvat jopa irvikuviksi. Nämä asettavat yhä suuremmat vaatimukset tuotteiden ja niiden asennusten kestävyydelle.
Paasikivenaukion vesiaiheen yhtenä elementtinä on valaistus, joka
tehostaa pimeänä aikana aiheen muodon. Valolla korostetaan
myös aiheen väriä. Nauhamainen valaisin sijoitetaan altaan reunan
alle niin, että nauha itsessään ei jää esiin.
Olympiaportti on alueen historian merkittävä kohde ja sen julkisivu
portin kulkuaukko valaistaan. Valaistus tehdään ns. valopesuna
mahdollisimman tasaisena valopintana.
Pikku-Vesijärven vesisuihkut ja sen valo-ohjelmat ovat tunnettu
osa jo rakennettua erikoisvalaistusta alueella.
Fellmaninpuistossa olevat Punavankien- muistomerkki ja Ylös kirkkauteen patsaat valaistaan perinteisiä patsaita ja muistomerkkejä
kunnioittavalla tavalla. Valon lähteinä ovat hyvän värintoiston MMlamput. Punavankien muistomerkin päävalaistus- ja katselusuunta
on edestä. Valaisimien sijoittamisessa tulee tarkastella, ettei tahattomia varjoja esiinny. Muistomerkin ulottuvuuksia korostamaan
asennetaan pienempi tehoinen ns. taustavalo, joka tasaa myös
jyrkkiä varjoja. Voimakkaatkin varjot auringonvalossa ovat luonnolliset, mutta keinovalolla niiden luominen ei ole aina onnistunut
tehokeino. Ylös kirkkauteen patsaan ”nousua” korostaen valaisimet
sijoitetaan patsaasta alas etuviistoon. Varjojen lieventämiseksi
asennetaan ylhäältä tuleva pienempi tehoinen valo.
Erityisvalaistuksen kohteet. Lisäksi puistoissa voidaan valaista yksittäispuita erityisesti jos risteys- tms. alueella on lisävalontarvetta.
31.1.2012, päivitys 28.2.2014
7.7
Vesihuolto ja hulevesien hallinta
Yleistä
Lahden kaupunki
minimoida suunnittelualueelta Vesijärveen kohdistuva hulevesikuormitus. Selvästi havaittavia hulevesitulvariskejä alueella ei
ole. Järjestelmä koostuu huleveden johtamisesta osin putkiviemäreillä, osin avoimilla kuivatusratkaisuilla sekä hulevesien viivyttämisestä ja puhdistamisesta allas- ja biosuodatusrakenteilla. Tonttikohtaiset hulevesien hallintaratkaisut on mitoitettu 5 mm sademäärälle, mikä vastaa kerran vuodessa toistuvaa 20 minuutin sadetta. Hulevesialtaat ja järjestelmäkokonaisuuden toiminta on mitoitettu kerran kymmenessä vuodessa toistuvalla 30 minuutin sateella.
Ranta-Kartanon kaava-alueelle voi tulla 800-1000 asukasta sekä
lisäksi lähinnä palvelualan työpaikkoja. Kaava-alueen vedenkulutukseksi voidaan lopullisessa tilanteessa arvioida em. perusteilla
noin 200-250 m3/vrk ja tätä vastaavaksi kulutushuipuksi noin 1012 l/s. Asumisen ja palvelutoimintojen vedenkäyttöä selvästi suurempi hetkellinen tarve on sammutusvedellä, jonka tarpeeksi voidaan arvioida noin 30 l/s. Mikäli rakennuksiin tulee sprinklerijärjestelmiä, voi hetkellinen vedentarve olla tätäkin suurempi.
Tulvatarkastelu
Vesihuollon järjestäminen alueella tulee muuttumaan rakentamisen myötä, mutta tukeutuu kuitenkin vahvasti jo rakennettuihin
verkostoihin. Nykyisiä johtolinjoja joudutaan siirtämään jonkin verran tulevien rakenteiden tieltä ja putkisiirtojen määrä tulee todennäköisesti vielä kasvamaan tarkemmassa suunnitteluvaiheessa.
Vesihuoltojärjestelyihin vaikuttaa alueen toteuttamisen vaiheistus,
jonka ensimmäisessä vaiheessa rakentaminen kohdistuu Kyösti
Kallion kadun varteen ja tukeutuu olemassa oleviin verkostoihin.
Ranta-Kartanon alueella ei ole erityisiä hulevesitulvariskejä, koska
alue viettää tasaisesti kohti Vesijärveä ja lähialueen sadevesiviemäriverkon kapasiteetti riittää johtamaan hyvin poikkeuksellistenkin sateiden aiheuttamat hulevedet. Alueellisina tulvareitteinä toimivat Kyösti Kallion katu, Kartanonkatu sekä alueen sisäinen aukio ja puistokäytävä hulevesikanaaleineen. Tonttien ja rakennusten tarkemmassa suunnittelussa tulee varmistaa, että pinnat kaatavat kohti tulvareittejä eikä päinvastoin.
Vesihuollon yleissuunnitelmakartta on raportin liitteenä 7.
Vesijohdot
Ranta-Kartanon ensimmäisen rakennusvaiheen talot tulevat Kyösti
Kallion kadun varteen ja kytkeytyvät kadulla olevaan nykyiseen
vesijohtoon 160M. Myöhemmässä vaiheessa rakennetaan uusi
315M vesijohto Vesijärvenpuiston 500V johdolta kaava-alueen
keski-puiston läpi uudelle Kartanonkadulle ja edelleen Lahdenkadulle, jossa se liitetään rakennettuun vesijohtoon 400V. Kartanonkadun varren uudet rakennukset kytkeytyvät uuteen vesijohtoon.
Jätevesiviemärit
Kyösti Kallion kadun varteen rakennettavat uudet talot liittyvät rakennettuun viemäriin 160/200/250M. Nykyisten jätevesiviemärien
korkeusasemista johtuen rakennusten mahdolliset maanalaiset tilat ovat padotuskorkeuden alapuolella, jolloin niiden jätevedet on
viemäröitävä pumppaamalla. Myöhemmässä vaiheessa rakennetaan kaava-alueen keski-puiston länsiosaan uusi jätevesiviemäri,
joka liitetään Vesijärvenpuiston 400B viemäriin. Tähän liittyen nykyinen viemärilinja Ståhlberginkadun päässä liitetään uuteen viemäriin pois hulevesialtaan alta. Kartanonkadun varren talot liittyvät uuteen viemäriin paitsi linja-autoaseman viereinen rakennus
(kortteli 2151), joka liittyy Kartanonkadulla olevaan rakennettuun
jätevesiviemäriin.
Hulevedet
Ranta-Kartanon alueen hulevesien hallinnasta on laadittu erillinen
yleissuunnitelma, joka on tämän suunnitelmaselostuksen liitteenä
8. Alueelle esitetään hulevesien hallintaratkaisuksi hajautettua ja
monivaiheista järjestelmää, joka alkaa hulevesien syntypaikalta
tonttikohtaisilla menetelmillä ja näitä täydennetään yleisille alueille
sijoittuvilla tilavaraukseltaan suuremmilla järjestelmillä. Tärkein
yksittäinen tavoite suunnittelualueen hulevesien hallinnassa on
7.8
Muut tekniset verkostot
Sähköverkko
Kaava-alueen luoteis- ja koillisreunaa kiertää rakennettu 110 kV
öljypaperimaakaapeli. Kaapeli ei siedä merkittävää mekaanista rasitusta ja myös jatkuva tärinä saattaa aiheuttaa ongelmia. Kaapelirakenne muodostuu kolmesta niputetusta yksivaihekaapelista ja se
sijaitsee noin 1.3 m syvyydessä ja noin puoli metriä sen yläpuolella
on betonilaatat. Kaapelilla on ratkaiseva merkitys kaupungin sähköhuollon varmuuden kannalta. Kaapeli on vanha, mutta sillä on
kuitenkin Lahti Energian mukaan käyttöikää jäljellä noin 15 vuotta.
Energiaverkon tarpeista johtuva kaapelin uusimistarve tulisi tällöin
vuoden 2025 jälkeen. Olemassa olevan kaapelin siirtäminen ei ole
mahdollista. Kaapelin paikalleen jättäminen tulee olemaan riskitekijä rakentamisen aikana ja uuden Kartanonkadun liikenteen myötä myös sen päälle tuleva liikennekuormitus kasvaa. Lisäksi kaapelin kohdalla tultaneen tekemään pilaantuneen maan poistoa. Näin
ollen kaapelin siirtäminen uuteen paikkaan on suositeltavaa. Tällöin uutta kaapelia joudutaan rakentamaan noin 350 metriä nykyisen Jalkarannantien päästä Kisapuiston kaakkoispuolelle, jossa se
liitetään vanhaan linjaan. Vanha 110 kV kaapeli lähtee Lahti Energian Teivaanmäen voimalaitokselta, jonne on Jalkarannantien
päästä matkaa noin 300 metriä.
Kaukolämpö
Kaava-alueen rakennukset on suunniteltu kytkettävän Lahti Energian kaukolämpöverkkoon. Kyösti Kallion kadun talot voidaan kytkeä kadulla olevaan nykyiseen kaukolämpölinjaan, jota joudutaan
siirtämään Halosen ja Ahtisaaren aukioiden välisellä alueella puurivin tieltä noin 90 metrin matkalta. Kartanonkadun varren taloja
varten rakennetaan uudet kaukolämpölinjat Vesijärvenpuistossa
olevalta DN400 linjalta sekä Kyösti Kallion kadun DN400 linjalta
Koiviston aukion kohdalta. Kaava-alueen luoteispäässä joudutaan
19 (22)
lisäksi siirtämään kaukolämpölinjaa DN400 hulevesialtaan tieltä
noin 80 metrin matkalla.
Tietoliikenneverkot
Alueen rakennussuunnittelussa tulee varautua tietoliikenneverkostojen suunnitteluun.
Jätteenkeräysjärjestelmä
Suunnittelutyön yhteydessä kaava-alueelle tehtiin esiselvitys
maanalaisen jätteiden keräyssysteemin soveltuvuudesta alueelle.
Putkikeräysjärjestelmän ympäristö- ja toiminnalliset hyödyt jäävät
vähäisiksi.
7.9
Alueen rakennettavuus
Maanpinta vaihtelee rakennuspaikalla noin tasosta +90 luoteessa
tasoon noin +92,5 kaakossa.
Pinnassa on rakennettuja pintakerroksia sekä hiekkaa tai moreenia. Tämän alapuolella luonnontilainen maaperä on silttiä, jonka
alapinta on yleensä noin 8-10 m syvyydessä suunnitellun P-hallin
alueella. Siltin alla esiintyy tiiviitä kitkamaakerrostumia, hiekkaa
tai moreenia. Havaitut pohjavesitasot ovat 3…4 m syvyydessä
maanpinnasta (+86,7…+87,3).
Alueelle on mahdollisuus toteuttaa yksikerroksinen maanalainen
pysäköintitila siten, että sen alapohja on nykyisen vesipinnan yläpuolella. Pysäköintitila voidaan perustaa laatalla häiriintymättömän
siltin päälle tehdyn täytön varaan vesitiiviinä rakenteena noin 3 –
3,5 metriä nykyisen maanpinnan alapuolelle. Lattiatasot olisivat
tasolla +87…+88,5. Pysäköintitilan rakennuskaivanto tulee toteuttaa vesitiiviinä ponttikaivantona. Kuivanapito tapahtuu kaivannosta
pumppaamalla, jolloin pohjaveden alennuksen ympäristövaikutukset saadaan minimoitua. Linja-autoasemaa vastapäätä olevan aukion toisella puolella sijaitseva kerrostalo on saatujen tietojen mukaan perustettu puupaaluilla. Linja-autoaseman perustamistapa
tulee selvittää ennen jatkosuunnittelua. Jos mahdollista, on pohjarakennuskustannusten rajoittamiseksi edullista sijoittaa kaivantoseinät noin 10 m etäisyydelle lähimmistä rakennuksista.
Kadut ja putkijohdot voidaan perustaa maanvaraisesti ilman esirakentamista. Pohjamaaluokka on F.
Suoritettujen Taratestin tekemien tutkimusten perusteella, tutkitulla Ranta-Kartanon alueella on ainakin osittain pilaantuneita alueita, jotka vaativat kunnostussuunnittelua alueen tulevaa käyttöä
ja rakentamista varten. Joissakin pisteissä on havaittu korkeita
PAH-pitoisuuksia, sekä lyijyä, antimonia, sinkkiä ja kuparia yli asetettujen ohjearvojen. Tutkimustulokset ovat vain suuntaa antavia
ja vaativat lisäselvityksiä.
31.1.2012, päivitys 28.2.2014
Lahden kaupunki
8
Ympäristörakentaminen (hinnoissa yleiskulut +20%)
KUSTANNUKSET
Yleissuunnitelmavaiheen
rakentamisen
kustannusarvio
11 377 500 € (alv 0 %) ja 14 108 100 € (alv 24 %).
Ranta-Kartanon uusi alue:
- Kasvillisuus ja kasvillisuusrakenteet
400 000 €
- Pinnoitteet
3 700 000 €
- Muut ympäristörakenteet
329 000 €
(ympäristötaide, pyöreiden aukioiden betonimuuri,
luonnonkivet kanavassa, matalat tukimuurit)
- Kalusteet ja varusteet
65 000 €
(mm. penkit, pollarit, pyörätelineet,
puiden maaritilät ja rungonsuojat)
on
Kustannukset on alla jaettu osatehtäviin:
Kadut (hinnoissa yleiskulut + 20 %)
-
Jalkarannantie
Kartanonkatu
Kyösti Kallion katu
Pellonkulmankuja
Lahdenkatu-Hollolankatu yms.
Kunnallistekniikka yhteensä
255 000 €
1 855 000 €
850 000 €
55 000 €
1 967 000 €
Ranta-Kartanon ulkopuoliset alueet:
- Biopidätysallas
(kasvillisuus, kivet, reunakivi)
- Kiertoliittymän keskusaihe
(tukimuuri ja kasvillisuus rakennekerroksineen)
4 982 000 €
Mukana kadun rakenteiden katujen osalta lisäksi mm. katupuut, pinnoitteet sekä muut kokonaisuuteen liittyvät osatekijät.
Jalkarannantie
Kartanonkatu
Kyösti Kallion katu
Pellonkulmankuja
Kaavan keski-alue
Valaistus yhteensä
60 000 €
4 610 000 €
Paasikivenaukion pysäköintihalli
Jätteenkeräysjärjestelmän rakentaminen
6 000 €
35 000 €
56 000 €
4 000 €
45 000 €
146 000 €
8 000 000 €
4 735 000 €
Hulevesikanavat ja hulevesialtaiden rakenteet on laskettu vesihuollon kustannuksiin ja katuihin liittyvät kiveykset sekä kasvillisuus on laskettu kunnallistekniikan kustannuksiin.
Kaavan ulkopuolinen valaistus (ei sisälly kokonaisarvioon):
Mikäli soikeiden aukioiden osalta päädytään ratkaisuun, jossa aukiot päällystetään betonikiveyksellä noppakivien sijasta pienenee
kokonaiskustannusarvio n. 120 000 €.
-
Kustannuksissa on mukana nk. yleiskustannukset ja riskivaraus,
yhteensä n. 20 %. Kustannusarvioon ei ole laskettu mukaan purettavien rakennusten eikä muiden rakenteiden purkutyötä eikä rakennusten viherkattoihin liittyviä kustannuksia.
Kariniemenkatu
Paasikivenkatu
Svinhufvudinkatu
Ståhlberginkatu
Sireenikuja
Fellmaninpuisto
20 000 €
28 000 €
30 000 €
19 500 €
6 000 €
36 000 €
Ulkopuolinen valaistus yhteensä 139 500 €
Vesihuolto ja hulevesien hallinta (hinnoissa yleiskulut +20%)
-
Vedenjakelu ja viemäröinti
Tavanomainen hulevesiviemäröinti
Hulevesikanava
Hulevesien viivytysallas
Hulevesien biopidätysallas
Vesihuolto yhteensä
290 000 €
180 000 €
220 000 €
150 000 €
60 000 €
1 000 000 €
9
JATKOTOIMENPITEET
Laadittu yleissuunnitelma tulee toimimaan seuraavan suunnitteluvaiheen lähtökohtana.
Jatkosuunnittelussa on syytä kiinnittää huomiota mm. seuraaviin
asioihin:
-
Muut tekniset verkostot (hinnoissa yleiskulut +20%)
-
Kaukolämpöverkosto
110 kV sähkökaapelin uusiminen
Muut tekniset verkostot yhteensä
120 000 €
380 000 €
500 000 €
-
Laatinut:
Jari Elo
toimialajohtaja, ins. (AMK)
Timo Kalevirta
ins.
Taina Tuominen
maisema-arkkitehti MARK
Eeva Rapola
maisema-arkkitehti MARK
Perttu Hyöty
toimialapäällikkö, DI
Erillisselvitykset (ei sisälly kokonaisarvioon)
Valaistus (hinnoissa yleiskulut + 20 %)
-
Ympäristörakentaminen yhteensä
56 000 €
FCG Finnish Consulting Group Oy
Mainosvalojen ja mainosten sijoittaminen niin, että ne eivät
häiritse alueen kaupunkikuvallista ilmettä.
Liikennemerkkien ja muiden ohjauslaitteiden sijoittaminen
katualueelle niin, että ne palvelevat tarkoituksenmukaisesti
mutta eivät esim. häiritse tärkeitä näkymäakseleita.
Olemassa olevan 110 kV öljymaakaapelin huomioiminen
suunnittelussa ja rakentamisessa.
Pilaantuneet maat ja niiden poistamisen vaikutukset suunnitteluun ja rakentamiseen.
Alueen vaiheittainen toteuttaminen.
Antti Tiensuu
ins./ Licon-AT
20 (22)
Lahden kaupunki
31.1.2012, päivitys 28.2.2014
LÄHTEET
Kirjallisuus ja painetut lähteet
Lahden maisemarakenne ja viheralueet. Lahden tekninen ja ympäristötoimiala 2010.
Lahden kaupunki. Suunnitelma-aineistoa liittyen seuraaviin katuihin: Aleksanterinkatu välillä Rauhankatu-Vesijärvenkatu/ katupiirustus ja poikkileikkaukset 1995, Jalkarannantien rakennussuunnitelma välillä Svinhufvudinkatu-Ståhlbergnkatu 1992, Kariniemenpuistokatu välillä Kariniemenkatu-korttelin 2401 pohjoisraja/ katupiirustus ja kuivatussuunnitelma 1982, Lahdenkatu välillä Aleksanterinkatu-Vapaudenkatu rakennussuunnitelma 1984 ja Hollonlankatu välillä Vuorikatu-Siveliuksenkatu katupiirustus 1989 sekä ranta-alueen kunnostukseen Vesijärven ja Teivaan satamine välillä
2001.
Palmgren, Ulla. Lahden kaupungin julkiset veistokset. Lahden kaupunginmuseo, Lahden muotoiluinstituutti 1991.
Lahden kaupunki/ Tekninen virasto/ Vihertoimi. Aleksanterinkadun
katupuukartoitus 1.6.1999.
Lahden kaupunki. Kilpailuohjelma. Lahden Ranta-Kartanon ideakilpailu 1.8.-1.11.2005.
Lahden kaupunki. Puustokartoitus/ Erkonpuiston leikkialue, Fellmaninpuisto, Pikku-Vesijärvenpuisto.
Suunnittelualueeseen liittyvät suunnitelmat ja selvitykset
Lahden kaupunki/ Tekninen virasto/ Puistotoimi. Paasikivenpuiston
vihersuunnitelma ja istutussuunnitelma 8.4.1997.
Museovirasto, Ympäristöministeriö. Rakennettu kulttuuriympäristö
– Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt.
Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisuja 16. 1993. (Rajaukset myös digitaalisena)
Selvitys Lahden kulttuurihistoriallisesti
Toim. Riitta Niskanen. Kukkila 2000.
arvokkaista
kohteista.
Lahden kaupunki. Asemakaavan muutos A-2428a. 7.10.2008.
Arkkitehtitoimisto K25 Oy. Lahden kaupunki. Ranta-Kartano, Lahti.
Suunnitelma asemakaavamuutosta varten. 26.6.2007.
Lahden kaupunki. Ranta-Kartanon asemakaava ja asemakaavan
muutos nro A-2428. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. 2008.
Kartat ja kuvamateriaali
Museovirasto. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, RKY2000-tietokanta.
Lahden kaupunki. Pohjakartta-aineisto tarkastelualueelta.
Lahden kaupunki. Asemakaava ja asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 7. päivänä lokakuuta päivättyä asemakaavakarttaa nro A-2428 (Ranta-Kartano). 2007.
Lahden kaupunki. Opaskartta 2008.
Lahden kaupunki. Ranta-Kartanon ideakilpailun kilpailuohjelma
1.8.–1.11.2005.
Lahden kaupunki. Vaihtoehtoiset suunnitelmat Paasikiven aukion
kehittämiseksi. 2012.
Lahden kaupunki. Kaupunkisuunnitteluvirasto, kaavoitusosasto.
Kariniemi. Selvitys Kariniemenmäen käytön ja hoidon suunnittelun
lähtökohdista. 1988.
www-sivut
Ympäristötoimisto Oy – Miljöbyron Ab. Lahden kartano. Puistosuunnitelman selostus 15.3.1999 ja puistosuunnitelma 15.3.1999.
Ranta-Kartanon asemakaavan-alueen maaperätutkimus ja rakennettavuusselvitys. Lahdenkaupunki 2007.
Sito-Yhtiöt. Lahden kaupunki. Lahden ulkovalaistuksen tarveselvitys. 2003.
VALOA Design. Lahden kaupunki. Lahden ulkovalaistuksen tavoitesuunnitelma. Vaihe 1. Lahdenkatu, Hollolankatu, Karjalankatu, Vesijärvenkatu. 2004.
Lahden kaupunki. Pohjavesihavainnot Ranta-Kartanon alueelta
14.10.-17.10.2011.
Lahden kaupunki. Ortoilmakuva.
Lahden kaupunki, kaavoitus, karttapalvelu
http://www.lahti.fi/
Museovirasto, Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY
http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4842
Lahden kaupunginmuseo, julkiset veistokset
http://www.lahdenmuseot.fi/main.php?id=95&julkiset_veistokset
21 (22)
31.1.2012, päivitys 28.2.2014
LIITTEET
Liite 1
Kaupunkikuvallinen tarkastelu, suunnittelualueen
liittyminen kaupunkirakenteeseen 1:3000
Liite 2
Paasikiven aukion pysäköintitilan rakennettavuusselvitys
Liite 3
Esiselvitys jätteiden putkikeräysjärjestelmän sijoittamisesta alueelle
Liite 4
Katukartta 1:1000
Liite 5
Katujen pituusleikkaukset 1:1000/ 1:100
Liite 6
Katujen tyyppipoikkileikkaukset 1:100
Liite 8
Vesihuollon yleissuunnitelma 1:1000
Liite 8
Hulevesien hallinnan yleissuunnitelma 1:1000
Liite 9
Kaupunkikuvallinen suunnitelma, koko alue 1:1000
Liite 10
Kaupunkikuvallinen suunnitelma, keskeiset alueet
1:500
Liite 11
Ympäristöpoikkileikkaus A-A 1:200
Liite 12
Ympäristöpoikkileikkaus B-B ja C-C 1:200
Liite 13
Ympäristöpoikkileikkaus D-D 1:200
Liite 14
Ympäristöpoikkileikkaus E-E 1:200
Liite 15
Ympäristöpoikkileikkaus F-F 1:200
Liite 16
Muurit, rakenneperiaate 1:20
Liite 17
Havainnekuvat alueelta
Liite 18
Valaistuksen yleissuunnitelma, selostus
Liite 19
Valaistuksen nykytilanne
Liite 20
Uuden valaistuksen tavoitteet
Liite 21
Valaisinten pistesijoittelu 1:500
Liite 22
Valaistus, poikkileikkaukset 1:100
Liite 23
Pikku-Vesijärven paikoitusalue luonnos 1:500
Liite 24
Kustannusarvio
Lahden kaupunki
22 (22)

Ranta-Kartanon alueen yleissuunnitelma

Transcription

Similar documents

Lausunto Keski-Laukaan yleiskaavan pohjoisosan kaavaluonnoksesta

Kaava-alue on erittäin hyvin lomarakentamiseen

Aiemmin 2015 nähtävillä olleet katusuunnitelmat

KATUSUUNNITELMAN SELOSTUS Vantaan kaupunki Maankäytön

SPJUTSUNDIN KYLÄN VESIHUOLTOVERKOSTON SPJUTSUNDIN

Yksiöt Kaksiot

ja maisemahistoriallinen selvitys

MA-ARKKITEHDIT