ja maisemahistoriallinen selvitys

Ulasoorin asemakaavan muutosalueen rakennus- ja
maisemahistoriallinen selvitys
Olli Joukio
2015
Sisällys
Inventointityön vaiheet
2
Alueen historiaa
3
Alueen nykytila
10
Rakennuskulttuuri
kaava-alueella
13
Vantala
Morgondimma
Eerikkilä
Santikko
14
16
18
20
Lähteet
22
Inventointityön vaiheet
Inventoitityö toteutettiin aikavälillä 21.9. – 2.10.2015.
Käsiteltävällä asemakaava-alueella ei ole aiemmin toteutettu rakennus- tai maisemahistoriallista selvitystä.
Työ aloitettiin asemoimalla historiallinen karttamateriaali 1700-luvulta 1960-luvulle nykykarttaan, jotta
alueen maankäytön historiaa kyettiin selvittämään.
Historialliset kartat saatiin Arkistolaitoksen digitaalisesta arkistosta sekä Satakunnan Museon kokoelmista. Selvitystä varten käytiin läpi myös Satakunnan
Museon aluetta koskeva historiallinen valokuvamateriaali.
Kaava-alueen kolmen varsinaisen asuintontin asukkaita
informoitiin postitse ennen inventointia. Kenttätöihin
käytettiin kaksi päivää. Asukkaita haastateltiin ja he
luovuttivat arvokasta historiallista valokuvamateriaalia. Asukkailta tiedusteltiin ennen kaikkea alueen
elinkeinohistoriasta, jotta sen mahdollisia ympäristössä
tallella olevia jälkiä kyettäisiin kartoittamaan.
Kenttätöiden jälkeen varsinaisen rakennusinventoinnin
tulokset vietiin kokonaisuudessaan Satakunnan Museon ylläpitämään Pakki-sovellukseen. Tässä raportissa olevat rakennuksia koskevat kuvaukset ovat esitetty
pääpiirteissään suppeammin.
Yläkuvassa vuoden 1915 Rauman kylää koskeva isojaon täydennyskartta (Arkistolaitoksen
digitaaliarkisto). Alakuvassa Agnes Lehtosen torppa Ulasoorissa
1910-luvulla. (Valokuva Satakunnan Museo)
2
Alueen historiaa
1600- ja 1700- luvuilla nykyisen jokisuiston alueella merenlahteen nousseet maatumat, hietasärkät, kasvoivat pinta-alaltaan kiinteiksi ja muuttuivat hiljalleen paljaista hiekkasärkistä kaupungin parhaiksi niittyalueiksi. Vielä 1700luvun alkupuolella merenlahti ulottui Ulasooriin saakka.
Nykyinen kaavoitettava alue oli vielä tässä vaiheessa suurelta osin veden peittämää, mutta jo rehevöityvää ja maatuvaa aluetta. Uudet niittyalueet olivat maistraatin hallitsemaa uutta kunnallismaata. Alkuaikoina rämemäisiin luotoihin kiellettiin viemästä karjaa, koska se olisi turmellut
heinänkasvun.
Vuonna 1757 kartoitettiin Porin kaupungille, Rauman kylälle sekä Tuorsniemen kylälle kuuluneet alueet Ulasoorista. Kaupungille kuului myös alueita muualta niittyluotojen alueelta sekä saaristosta. 1700-luvun lopussa Ulasoorin kaupungille kuuluvien niittyjen pinta-alaksi ilmoitettiin 122 tynnyrinalaa eli yli 60 hehtaaria.
Rauman kylän epäonnistuneena pidetyn
isojakotoimituksen kartta vuodelta 1764.
Koko jokisuiston alue oli tuolloin merkitty
yhteiseksi laidunmaaksi. Alakuvassa kaava-alueen sijoittuminen isojakokarttaan.
Rauman kylälle kuului ainoastaan pieni
alue. Muilta osin maa-alueet kuuluivat
kartan mukaan Porin kaupungille ja olivat
mitä suurimmalla todennäköisyydellä laidunkäytössä. (Vanhat kartat Arkistolaitoksen digitaaliarkisto. Asemointi tekijän.)
Rauman eli nykyisen Vähä-Rauman kylässä toteutettiin isojako vuonna 1764. Nykyisestä kaava-alueesta ainoastaan
kaakkoiskulma kuului Rauman kylälle ja oli tolloin merkitty
yhteiseksi laidunmaaksi. Alue sijaitsi nykyisen Nelostuotteen rakennuksen takana. Muu osa nykyisestä kaavaalueesta oli merkitty Porin kaupungille kuuluvaksi, mutta
mitä suurimmalla todennäköisyydellä myös tämä alue oli
tuolloin laitumena.
3
Vähä-Rauman kylän isojakoa pidettiin epäonnistuneena ja
vuonna 1802 kartoitettiin ja jaettiin uudelleen Vähä-Rauman
kylälle kuuluneet nk. sikopiirimaat eli yhteisomistuksessa olevat kotieläinten laidunmaat Ulasoorin alueella. Nykyisellä kaava-alueella maat jaettiin alueen kaakkoiskulmassa kuuden
tilan kesken. Tilat olivat Liinaharjan rustholli, Kaprali, Pecka,
Friisi, Juhola sekä Pormestarin tila, joka kuului kaupungille.
Alueen pohjoisosassa oli lisäksi jokeen rajautuva Liinaharjan
Rusthollin niittyalue. Alue, jossa nykyään sijaitsevat Eerikkilän
ja Santikon tontit, kuuluivat vuonna 1802 Liinaharjan rusthollin metsäpalstaan. Metsäpalstan ja laidunalueiden väliin jäi
vielä kaupungille kuuluva alue.
Alue säilyi rakentamattomana ilmeisesti aina 1800-luvun loppupuolelle saakka. 1800-luvun aikana nykyisen Rantakulmantien varrelle syntyi ainakin kaksi torppaa, joita voidaan pitää alueen vanhimpana asutuksena. Näistä toinen on edelleen
pystyssä nykyisellä Fämbackan tontilla aivan kaava-alueen
rajan ulkopuolella. 1900-luvun alussa toteutetussa venäläisessä topografikartassa Vantalan tilan paikalle on merkitty
huvilatontti. Pihapiiriin johtavan tien linjaus noudattaa suurelta osin nykyistä. Myös Rantakulmantien suora linjaus vastasi jo tuolloin nykyistä. Vantalan pihapiiristä pohjoiseen on
merkitty myös pieni tontti, joka on sittemmin hävinnyt.
Santikon tontin paikalla sijaitsi osa edeltävän Fämbakkan
torpan tontista. Vantalan tilan nykyisen pihapiirin alueelle tai
välittömään läheisyyteen oli merkitty kaksi asuintonttia vielä
vuodelta olevassa 1915 isojaon täydennyskartassa. Rantakulmantien varressa sijaitsi lisäksi riihitontti. Kaava-alueen ympäristöä muokkasi merkittävä vuonna 1897 aloitettu Mäntyluodon radan rakennustyö.
Vuonna 1899 Ulasooriin perustettiin tiilitehdas, joka siirtyi sittemmin Rosenlew-yhtiön omistukseen. Tehdas toimi vuosina
1899–1964 ja työllisti monia lähialueen asukkaita.
Yksityiskohta vuoden 1802 yhteismaiden jakokartasta sekä nykyinen kaava-alue. Alueella ei ollut tässä vaiheessa
vielä rakennuskantaa, vaan koko alue oli laidunkäytössä
lukuun ottamatta luoteiskulman metsäpalstaa. (Kartta
Arkistolaitoksen digitaaliarkisto. Asemointi tekijän.)
4
Myöhemmin Rosenlew päätti sijoittaa tiilitehtaan paikalle
paperisäkkitehtaan. Monet Ulasoorin asukkaat olivat hevosineen kuljettamassa tiilitehtaalle savea lähiympäristön savenottopaikoilta. Myös Tikkulan tulitikkutehdas saattoi työllistää asukkaita.
Venäläisen topografikartan mukaan Vantalan tilan ympäristö
ei ollut viljelty vielä 1900-luvun alussa. Ainoastaan tien varressa oli pieni kaistale merkitty pelloksi. Ympäröivä niittyalue
oli merkitty kosteikoksi. Rantakulmantien varteen oli sen sijaan merkitty viljelykaistaleet. Kaava-alueen keskiosassa sijaitsi metsäkaistale, jota käytettiin laitumena vielä 1900luvun alkuvuosikymmeninä sekä puolivälin paikkeilla.
Vuonna 1929 Porin kaupunki osti itselleen Liinaharjan kartanon lähinnä esikaupunkiasutusta silmällä pitäen. Samoihin
aikoihin erotettiin Liinaharjan maista myös kartanolle
kuulunut Vantalan tila, joka oli kuulunut Liinaharjan omistaneelle Vanhakartanon suvulle vuodesta 1893. Vuoteen
1930 mennessä entisistä kartanolle kuuluneista maista oli
vuokrattu jo 65 pientä palstaa.
Vuonna 1941 sekä entisestä maalaiskunnasta että Ulvilasta
liitettiin kaupunkiin laajoja alueita. Liitoksen yhteydessä
myös nyt käsiteltävä kaava-alue liitettiin koko-naisuudessaan
kaupunkiin. Uusi kunnanraja kulki aivan Ula-soorin
tiilitehtaan länsipuolelta. Ulasoorin alue oli vielä tässä
vaiheessa harvaan rakennettu. Liitoksessa Porin kaupunki sai
Ulasoorin alueelta ainoastaan 84 uutta asukasta. Sodan
aiheuttama pika-asutuslaki sekä vuonna 1945 voimaan astunut maanhankintalaki verottivat myös kaupungin omistamia
maa-alueita raskaasti. Liinaharjan maista erotettiin vuosina
1940–52 kaikkiaan 94 hehtaaria maita.
5
Kaava-alue asemoituna 1900-luvun alun venäläiseen topografikarttaan. Vantalan tilan paikalle on merkitty sekä venäjäksi
että suomeksi huvila. Luoteispuolelle kapean jokiuoman pohjoispuolelle on merkitty myös pieni tontti, joka on sittemmin
hävinnyt. (Kartat Satakunnan Museo. Asemointi tekijän.)
Vasemmalla Rauman kylää koskeva isojaon täydennyskartta vuodelta 1915.
Vantalan tilan paikalle on merkitty kaksi asuintonttia. Nykyisen piha-alueelle
johtavan tien varsi on viljelty laajemmalta alueelta. Rantakulmantien varsi on
myös viljelty, mutta rakennuskanta on edelleen erittäin harvaa, ainoastaan
joitakin torppia sekä riihitontti. Oikealla ote 1960-luvun peruskartasta. Varsinkin Rantakulmantien varteen on syntynyt runsaasti asuintontteja. Viljelyalueet olivat tässä vaiheessa kaava-alueella laajimmillaan. (Vuoden 1915
kartta arkistolaitoksen digitaaliarkisto. 1960-luvun peruskartta Maanmittauslaitos. Asemoinnit tekijän.)
Kaupunki luovutti maita myös normaaliasutukseen. Ulasoorin
alueella 1950-luvun uudisrakentaminen vaikutti harvaan rakennettuun ympäristöön merkittävästi. Rantakulmantien varteen syntyi melko runsaasti jälleenrakennuskauden arkkitehtuuria edustavia asuintontteja. Tähän ajalliseen kerrostumaan
liittyy myös kaava-alueella sijaitseva Eerikkilän tontti.
6
Kaava-alueen ja lähiympäristön vanhinta rakennuskantaa
edustivat mitä ilmeisimmin 1800-luvun loppupuolelle ajoittuneet torpat. Vasemmalla ylhäällä sittemmin Lehtosen
talona tunnettu torppa kuvattuna vuonna 1925. Torppa sijaitsi Rantakulmantien ympäristössä ja purettiin 1970luvulla. Alapuolella Stenroosien omistuksessa ollut Fämbackan 1880-luvulle ajoittuva torppa kuvattuna 1920-luvulla. Nykyinen inventointialueella oleva Santikon tontti
kuului torpan pihapiiriin. Rakennus on edelleen olemassa
viereisellä Fämbackan tontilla, mutta useaan otteeseen
laajennettuna. (Ylempi kuva Satakunnan Museo, alempi Raili
Strenroos)
Ylhäällä Vantalan tila kuvattuna ilmeisesti 1960-luvulla. Entinen Liinaharjan kartanoon kuulunut huvila kehittyi varsinaiseksi tilakeskukseksi 1920-30-luvulta lähtien. (Valokuva
Ritva Kuusiluoman perikunta)
7
1960-70-lukujen vaihteessa toteutettu Ulasoorintie sekä
sen varteen hiljalleen syntynyt teollisuusalue vaikuttivat
ympäristöön merkittävästi. Jotkin yritykset, kuten Rauhalammin konepaja, olivat verrattain lyhytikäisiä ja siirtyivät
melko nopeasti Porin ammatillisen kurssikeskuksen käyttöön.
Kaava-alueen lähiympäristössä alkoi tapahtua rakennuskannassa
runsasta muutosta varsinkin 1950-luvulla, jolloin esimerkiksi Rantakulmantien varteen sekä lähiympäristöön valmistui jälleenrakennuskaudelle tyypillisiä asuintontteja. Ulasoorintie sekä sen varren teollisuusrakennukset sekä ammattikoulutukseen tarkoitetut rakennukset
toteutettiin entiselle viljelymaalle. Asuintiloilla ei juurikaan enää harjoitettu viljelyä, vaan maatalous- ja karjanhoito alkoi hiipua 1950-60luvulla. Kuitenkin turkistarhaus ja kasvihuonetoiminta jatkoivat Rantakulmantiellä maatalouselinkeinoperinnettä aina 1990-luvulle saakka.
Oikealla jälleenrakennuskaudelle tyypillistä asuinrakentamista Ulasoorin
alueella kuvattuna ilmeisesti 1960-luvulla. Alakuvassa entiset Satomaan
tallit Ulasoorintien varressa, jotka muutettiin melko nopeasti Porin
ammatillisen kurssikeskuksen käyttöön. Kuva otettu vuonna 1974.
(Valokuvat Satakunnan Museo)
8
Raumanjuovan länsipuolelle syntyi laajemmat viljelykset
vasta 1900-luvun alkupuolella. Tähän saattoi vaikuttaa kostea
maaperä ja tulvaongelmat. Aikaisemmin huvilana ollut
Vantalan talo alkoi muuttua tilakeskuskeksi vasta 1930luvulta lähtien. Rantakulmantien varressa harjoitettiin viljelyä kuitenkin jo 1800-luvulta lähtien. Liinaharjan karjaa laidunsi Rantakulmantien kaakkoispuolen metsäsaarekkeessa
vielä sota-aikana. Viljely jatkui melko pienimuotoisena 1960luvulle saakka, jonka jälkeen tallella olleita peltoja annettiin
vuokralle. Sen sijaan Rantakulmantien ympäristöön perustettiin 1900-luvun aikana eri vaiheissa kaksi turkistarhaa.
Viimeisin oli toiminnassa vielä 1990-luvulla. Santikon tontilla
(osa entistä Fämbakkan torppaa) oli kasvihuoneita ja harjoitettiin vihannesviljelyä yli neljäkymmentä vuotta. Toiminta loppui vuonna 1999.
Raumanjuovan varren jokiranta ruopattiin 1970-80-luvulla ja
pengerrettiin 1980-luvulla. Syystä tai toisesta pengerrystä ei
toteutettu Vantalan tilan kohdalla. Jo 1930-luvulla ongelmaksi mainittiin veden nousu pelloille.
Vantalan tila tulvan vallassa 1950-luvulla. (Valokuva t Ritva
Kuusiluoman perikunta).
9
Alueen nykytila
Inventoitu kaava-alue rajautuu idässä Raumanjuopaan, jonka
takana alkavat viljelyaukeat. Vantalan tilan viljelykset ovat
jatkumona näille. Kaava-alueen nykyiset sekä jo osittain metsittyneet pellot ovat kuitenkin verrattain nuoria ja ajoittuvat
pääosin 1900-luvun alkuun / alkupuolelle, joka vaikuttaa
myös niiden historialliseen arvoon. Kuten aiemmin todettiin,
aluetta oli käytetty 1700-1800-luvuilla lähinnä niitty- ja
laidunmaana.
Vantalan tilan ympäristö on kaava-alueella merkittävin
viljelymaisema yhdessä tilan rakennusten kanssa. Nykyisin
Morgondimman tonttiin kuuluva hyvin hoidettu puutarhaalue omenapuineen on melko iäkäs. Rakennukset ovat kokeneet kuitenkin melko runsaita muutoksia ja vanhat maatalousrakennukset ovat myös osittain hävinneet. Tilalle johtava ajotie on säilynyt linjaukseltaan kaava-alueen keskiosassa 1800-luvulta. Vaikka viljelykset sekä tila puutarhoineen on maisemallisesti merkittävä, ei näkymä kuitenkaan erotu kulkuväylille mahdollisesti jokea lukuun ottamatta. Kaava-alueen itäosassa näkymää peittää Nelostuotteen
kookas rakennus sekä peltoja rajaava melko kookas puusto.
Myös Ulasoorin lämpökeskuksen vieressä sijaitsee viljelyalue, joka ajoittuu myös pääosin 1900-luvun puolelle ja jolla
ei ole maisemallista merkitystä.
Kaava-alueen maisemallisesti merkittävin kokonaisuus on Vantalan tilan ympäristö, joka ei kuitenkaan
erotu liikenneyhteyksien varsille. Tien molemmin
puolin olevat pellot ovat pääosin 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä, iäkkäimmiltä osiltaan mahdollisesti 1800-luvun loppupuolelta. Kuvissa näkyvä tielinjaus on säilynyt 1800-luvulta. Alakuvassa oikealla
Vantalaan kuuluva suulirakennus. (Kuvat Olli Joukio)
10
Raumanjuovanpuiston metsäinen alue on toiminut aikanaan
myös laidunalueena. Kuten aiemmin todettiin metsässä laidunsi Liinaharjan sekä myös lähiympäristön talojen karjaa. Sittemmin osa Rantakulmantien varren pelloista on myös metsittynyt.
Alueen elinkeinoista on Vantalan tilan lisäksi ainoastaan vähän
jälkiä jäljellä. Kaava-alueella pääelinkeino olikin 1800-luvun
loppupuolelta 1900-luvun puoliväliin pääosin viljelyssä ja karjanhoidossa, mutta myös Rantakulmantien muusta maatalouteen painottuneesta elinkeinohistoriasta kertovat jäljet, kuten kasvihuoneet sekä turkistarhat, ovat hävinneet.
Rantakulmantien varsi on kuitenkin rakennuskulttuurisesti
huomioitava kokonaisuus. Alueen hyvin säilyneet sotien
välisen ajan sekä jälleenrakennuskauden asuintontit kertovat
lähiympäristön muutoksesta, jonka voidaan pääosin katsoa
alkaneen 1950-luvulla. Vanhemmasta torpparihistoriasta
kertovat jäljet ovat pääasiassa hävinneet, lukuun ottamatta
Santikon ja Fämbackan tontteja, jotka kuuluivat aikanaan
Fämbackan torpan pihapiiriin. Näistä ainoastaan Santikko
sijaitsee kaava-alueella. Rantakulmantien erittäin suora linjaus
on säilynyt 1800-luvulta.
Maisemallisesti merkittävinä yksityiskohtina kaava-alueella
ovat sekä Vantalan tilalle, että Rantakulmantien varressa
Eerikkilän tontille johtavat koivukujat. Vantalassa koivukuja on
jo iäkäs. Eerikkilän pihaan johtava koivukuja sijaitsee sen
aukean laidalla, johon uutta tielinjausta kaavaillaan.
Kaava-alue ulottuu osittain myös Rantakulmantien varteen,
jossa sijaitsee runsaasti hyvin säilyneitä 1900-luvun alkupuolelle
ja jälleenrakennuskaudelle ajoittuvia asuintontteja. Rantakulmantien erittäin suora linjaus on säilynyt 1800-luvulta.
11
Rantakulmantien koillispään varressa kaava-alueen ulkopuolella on
vielä säilynyt merkkejä vanhasta
maataloudesta (ylemmät kuvat).
Ajallisesti ei niin iäkkäitä, mutta
maisemallisesti erittäin merkittäviä
ovat Eerikkilän ja Vantalan pihapiireihin johtavat koivukujat. Eerikkilän puukujanne ajoittuu ilmeisesti
1950-60-luvulle. Koivukuja sijaitsee
aivan sen aukean laidalla, johon
Raumanjuovantien jatketta kaavaillaan. Vantalassa koivukuja on iäkkäämpi. (Valokuvat Olli Joukio)
12
Rakennuskulttuuri kaava-alueella
Kaava-alueella ei ole juurikaan rakennuksia. Alueelle on
alun alkaenkin ryhdytty rakentamaan harvakseltaan vasta
1800-luvun loppupuolella. Kaikkiaan alueella on viisi
rakennettua kiinteistöä, joista Vantalaa (609-434-1-120)
ja Morgondimmaa (609-434-1-119) voidaan pitää
yhtenäisenä pihapiirinä, joka edustaa 1920-30-lukujen
maanviljelystä. Rantakulman alueella inventoitiin kaksi
kohdetta. Santikko on osa entistä torpan pihapiiriä, jossa
säilyneet iäkkäämmät rakennukset ovat kuitenkin rakennushistoriallisessa mielessä vaatimattomia. Eerikkilä
edustaa puolestaan alueen 1950-luvulla syntynyttä ja
aikaisempaan verrattuna vilkasta rakentamista ja jonka
Pihapiiri on säilynyt erittäin hyvin. Radan läheisyydessä
sijaitseva Ulasoorin lämpökeskus jätettiin inventoinnin
ulkopuolelle.
Kohteet eivät välttämättä edusta yksittäiskohteina rakennushistoriallisesti tai maisemallisesti merkittävää rakentamista. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että inventoidut
kiinteistöt olisivat rakennuskulttuurisessa mielessä arvottomia. Päinvastoin kohteet edustavat hyvin kaava-alueen
ja sen lähiympäristön historiallista muutosta.
Varsinkin Rantakulman tien vartta tulisi tarkastella
kokonaisuutena. Alueella on erittäin hyvin säilyneitä
sekä sotien välisenä aikana että jälleenrakennuskaudella rakennettuja asuintontteja. Santikon ja
viereisen Fämbackan tontit kertovat puolestaan alueen
torpparihistoriasta.
13
VANTALA
609-434-1-120
Raumanjuovantie, 26800 Pori
Vantalan tila on erotettu 1920-luvulla Liinaharjan
kartanosta. Tila oli huvilana aina 1920-30-luvulle saakka, jolloin siitä muodostui varsinainen tilakeskus.
Pihapiirin iäkkäimmät rakennukset ovat 1920-luvulta.
Nykyään moni tilaan kuuluneista maatalousrakennuksista on hävinnyt. Hirsi- ja rankorakenteinen sekä
betoniperustainen päärakennus on valmistunut alun
perin vuonna 1921. Rakennusta on muutettu ja laajennettu merkittävästi vuonna 1957. Rakennus on
säilynyt tässä muutosasussa tyylillisesti ja siinä on
havaittavissa selkeitä muutosajankohdalle tyypillisiä
yksityiskohtia, mutta alkuperäinen rakennusajankohta ei
ole enää havaittavissa. Pihapiiriin kuuluu lisäksi 195060-lukujen vaihteessa valmistunut kuivuri, joka on
säilynyt alkuperäisessä asussaan, osittain hirsirunkoinen
viljavarasto-/autotallirakennus sekä hirsirunkoinen ja
satulakattoinen leivintupa-/kamarirakennus.
Aivan joen uoman varressa sijaitseva leivintuparakennus on säilynyt ulkoisesti pääosin hyvin, mutta rakennus
on ollut jo vuosikymmenten ajan käyttämättömänä ja
päässyt erittäin huonoon kuntoon. Hirsirunkoinen aittaja kellarirakennus on säilynyt alkuperäiseltä osaltaan
melko hyvin. Rakennusta on sittemmin, aikaisintaan
1950-60-luvulla, laajennettu rankorakenteisella autotalliosalla.
14
Pihapiiriin johtaa erittäin kaunis ja melko iäkäs koivukuja. Vantalasta lohkottiin 1990-2000-lukujen taitteessa
Morgondimma-niminen tontti, joka kuuluu käytännössä
samaan pihapiiriin.
Vantalan entinen maatilatoiminta on edelleen havaittavissa tallella olevasta rakennuskannasta sekä ympäröivistä pelloista ja hyvin hoidetusta puutarhasta. Rakennukset ovat kokeneet kuitenkin niin runsaita muutoksia tai, kuten entisen leivintuvan tapauksessa, päässeet käyttämättöminä vuosikymmenten aikana niin huonoon kuntoon, että se laskee kohteen rakennushistoriallista arvoa ja siten kokonaisarvoa.
Arvot: Rakennushistoriallinen ja maisemallinen.
Luokka C: Kohde voidaan jättää suojelun ulkopuolelle.
Vanha maatilatoiminta on edelleen havaittavissa pihapiirin rakennuskannasta. Päärakennusta muutettiin merkittävästi 1950luvulla. Valokuvat Olli Joukio. Vanha valokuva päärakennuksesta Ritva Kuusiluoman perikunta.
15
MORGONDIMMA 609-434-119
Raumanjuovantie, 26800 Pori
Morgondimman tontti erotettiin Vantalasta 1990-2000lukujen taitteessa. Pihapiiri on kuitenkin edelleen yhtenäinen ja tulisi huomioida yhtenä kokonaisuutena.
Morgondimman tonttiin kuuluu kaunis ja melko iäkäs koivukuja, joka johtaa Vantalan pihapiiriin. Tontin päärakennus on entinen Vantalan tilan kuivuri-/sauna-rakennus, joka on toiminut saunakäytössä vielä 1950-luvulla.
Sittemmin rakennus on muutettu vapaa-ajan asunnoksi.
Tyylillisesti rakennus edustaa kuitenkin 1900-luvun alkupuolen, lähinnä 1930-luvun, huvilarakentamista. Rakennus on valmistunut alun perin mitä ilmeisimmin viimeistään 1920-luvulla. Pohjoispäädyn koristeellisempi kuisti
on Vantalan tilan päärakennuksen vanha kuisti. Alkuperäinen sauna- ja kuivurikäyttö ei ole enää havaittavissa, mutta ulkoasun tyyli ja muutos ovat jo iäkkäitä.
Rakennusta on lähivuosikymmeninä kunnostettu. Ikkunat
ovat uusitut alkuperäisen mallin mukaan, mutta lämpöeristyksen vuoksi sijaitsevat melko syvällä rungossa.
Eteläpäätyyn on valmistunut lähivuosikymmeninä yksinkertainen avokuisti, joka on tyylillisesti hieman ristiriidassa rakennuksen alkuperäisilmeen kanssa.
Muutosten vuoksi hieman uudisrakennusmainen ulkoilme laskee rakennushistoriallista arvoa. Yksittäiskohteena
rakennus ei ole niin merkittävä, että suojelu olisi perusteltua.
Arvot: Maisemallinen.
Luokka C: Kohde voidaan jättää suojelun ulkopuolelle.
16
Oikealla tonttiin kuuluva Vantalan
pihapiiriin johtava kaunis koivukuja. (Valokuvat Olli Joukio) Vasemmalla saunakäytössä ollut rakennus
kuvattuna ilmeisesti 1950-60-luvulla. (Valokuva Ritva Kuusiluoman
perikunta. )
17
EERIKKILÄ 609-434-3-94
Rantakulmantie 69, 28600 Pori
Eerikkilä edustaa Rantakulmantien ja Ulasoorin alueen
jälleenrakennuskauden rakentamista, jolloin alueelle nousi
aikaisempaan verrattuna runsaasti uudisrakennuksia. Tontilla on vuonna 1957 valmistunut päärakennus, joka edustaa tyylillisesti rakennusajankohdalleen tyypillistä ratkaisua, mutta erottuu kuitenkin jo hieman aivan tyypillisestä
1950-luvun alkupuolen asuinrakennuksesta. Eerikkilän
asuinrakennus on säilynyt ulkoisesti lähes autenttisena.
Rakennus on rankorakenteinen ja vuorattu tiilillä. Tiilivuorauksen päällä on karkea roiskerappaus. Ainoastaan Vartti
–vesikate edustaa hieman myöhäisempää rakentamista.
Pihapiiriin kuuluu myös 1950-luvun lopulla valmistunut
rankorakenteinen sauna- ja autotallirakennus, jossa on
sileä rappaus. Rakennus on säilynyt ulkoisesti myös alkuperäisessä asussaan sementtitiilivesikatetta myöten.
Rakennukset muodostavat eheän ajallisen ja erittäin hyvin
säilyneen kokonaisuuden. Yksittäiskohteena kohde ei ole
kuitenkaan niin merkittävä, että suojelu olisi perusteltua.
Sen sijaan se on osa Rantakulmantien jälleenrakennuskauden ajallista kerrostumaa, joka tulisi huomioida kokonaisuutena, kuten koko tien varren iäkkäämpi rakennuskanta. Pihaan johtaa erittäin kaunis koivukuja, jonka
säilyminen on maiseman kannalta tärkeää.
Arvot: Rakennushistoriallinen ja maisemallinen
Luokka C: Kohde voidaan jättää suojelun ulkopuolelle.
18
Vasemmalla alhaalla piha-alueelle johtava
koivukuja. Oikealla koivukujan vieressä sijaitseva aukea, johon uutta tielinjaa esitetään kaavassa. Koivukujan säilyminen olisi
maisemallisessa mielessä erittäin tärkeää.
19
SANTIKKO 609-434-3-110
Rantakulmantie 79, 28600 Pori
Santikon tontti kuului aikanaan Fämbackan torpan
pihapiiriin, joka jaettiin vuonna 1957. Tontilla on
nykyään vuonna 1968 valmistunut omakotitalo.
Vanhasta pihapiiristä Santikon puolella sijaitsee pieni
hirsirunkoinen entinen asuin-/saunarakennus, joka on
rakennettu alun perin 1920-luvun paikkeilla. Rakennusta on laajennettu 1950-luvulla, mutta alkuperäinen rakennusajankohta on edelleen havaittavissa. Myös maakellari, johon on sittemmin toteutettu pärekate, on säilynyt vanhan torpan pihapiiristä.
Vanha päärakennus sijaitsee osittain puolittain viereisten Fämbackan ja Sarkolan tonteilla. Fämbackan
tontilla sijaitsee myös muita pihapiiriin kuuluneita
rakennuksia. Aikanaan kaikki edellä mainitut tontit
kuuluivat samalle suvulle.
Santikon tontilla oli aiemmin kasvihuoneita ja toimintaa harjoitettiin yli neljäkymmentä vuotta aina vuoteen 1999. Yksi kasvihuone on edelleen tallella, mutta
se on sittemmin katettu ja päällystetty uudelleen.
Tontin nykyinen rakennuskanta on iältään kirjavaa.
Vanhin rakennuskanta on sinänsä vaatimattomampaa,
joten suojelulle ei ole perusteita. Santikon ja kaavaalueen ulkopuolella sijaitsevan Fämbackan, ja jotka
kuuluvat edelleen samalle suvulle, rakennuksia tulisi
tarkastella yhtenä kokonaisuutena.
Arvot: Elinkeinohistoriallinen.
Luokka C: Kohde voidaan jättää suojelun ulkopuolelle.
20
Ylhäällä aikanaan Fämbackan torppaan
kuuluneita rakennuksia. Vasemmalla entinen
asuin- ja saunarakennus ja oikealla pärekattoinen maakellari. Alhaalla Fämbackan
tontin puolella sijaitseva alun perin 1880luvulla valmistunut vanha torpan päärakennus, jota on laajennettu useaan otteeseen,
mutta edustaa edelleen lähiympäristön
vanhinta rakennuskantaa ja on ilmeisesti
ainoa säilynyt torpparakennus.
21
Lähteet
Kirjallisuus:
Jokipii, Mauno: Porin kaupungin historia I-II. 1958.
Jonasson, Felix, Kivalho, Akseli & Kivialho, K.
(toim.): Suomen maatilat III. 1932.
Koivuniemi, Jussi: Porin kaupungin historia IV.
2004.
Saarinen, Juhani: Porin kaupungin historia III.
1972.
Suuri maatilakirja I. 1963.
Historiallinen kartta-aineisto:
Arkistolaitoksen digitaaliarkisto
http://digi.narc.fi/digi/
Satakunnan Museon hallussa oleva digitoitu karttamateriaali.
Historialliset valokuvat:
Satakunnan Museon valokuva-arkisto
Ritva Kuusiluoman perikunta
Raili Stenroos
22