Parikkalan vesihuollon kehittämissuunnitelma

Parikkalan kunta
PARIKKALAN KUNNAN VESIHUOLLON
KEHITTÄMISSUUNNITELMA
22.11.2010
Parikkalan kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma
SISÄLLYSLUETTELO
1
JOHDANTO ................................................................................................................................ 1
2
VESIHUOLTOON VAIKUTTAVIA SÄÄDÖKSIÄ ................................................................. 2
3
VESIHUOLLON NYKYTILA ................................................................................................... 3
3.1 Vesihuolto kunnan alueella .................................................................................................. 3
3.1.1
Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet ........................................................................ 3
3.1.2
Vesihuolto toiminta-alueiden ulkopuolisilla alueilla ............................................... 5
3.1.3
Vedenhankinta ja jätevedenkäsittely ....................................................................... 5
3.2 Yhteistyö vesihuollossa ........................................................................................................ 7
3.2.1
Yhteistyö kunnan alueella ...................................................................................... 7
3.2.2
Kunnan rajat ylittävä yhteistyö ............................................................................... 8
3.3 Vesihuollon toiminta häiriö- ja poikkeustilanteissa............................................................... 8
3.3.1
Vesihuollon turvaaminen häiriö- ja poikkeustilanteissa .......................................... 8
3.4 Arvio vesihuollon toimintavarmuudesta ............................................................................... 9
3.5 Ilmastonmuutos ja vesihuolto ............................................................................................. 10
3.5.1
Vesijohtoverkosto ................................................................................................ 10
3.5.2
Viemäriverkosto ................................................................................................... 10
4
KUNNAN VESIHUOLLON PAINOPISTEET JA TAVOITTEET........................................ 10
4.1 Palvelujen parantamisen tavoitteet ja päämäärät ................................................................. 10
4.2 Organisatoriset linjaukset ................................................................................................... 10
4.3 Kytkeytyminen muuhun suunnitteluun ja yhdyskuntarakenteen kehittämiseen ................... 11
4.4 Rahoituksen ja tukemisen periaatteet .................................................................................. 11
5
VESIHUOLLON KEHITTÄMISTARPEET ........................................................................... 13
5.1 Toimintojen kehitysnäkymät kunnassa ............................................................................... 13
5.2 Vesihuolto nykyisillä toiminta-alueilla ............................................................................... 13
5.2.1
Talousvesi ............................................................................................................ 14
5.2.2
Jätevesi ................................................................................................................ 14
5.2.3
Vesihuoltoverkoston saneeraus............................................................................. 14
5.3 Vesihuolto toiminta-alueiden ulkopuolisilla alueilla ........................................................... 14
5.3.1
Vesihuoltoverkostojen tarvealueet ........................................................................ 14
5.3.2
Haja-asutusalueet ................................................................................................. 15
5.4 Vesihuollon toimintavarmuudesta ...................................................................................... 16
5.4.1
Vesihuoltolaitosten toimintavarmuus.................................................................... 16
5.4.2
Raakavesilähteiden riittävyys ............................................................................... 16
5.4.3
Poikkeustilanteet ja niihin varautuminen .............................................................. 16
6
VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET ............................................................... 16
6.1 Vesihuollon parantaminen nykyisillä toiminta-alueilla ....................................................... 16
6.2 Toiminta-alueisiin sisällytettävät alueet .............................................................................. 16
6.2.1
Vesijohto- ja jätevesiverkosto............................................................................... 16
6.3 Vesihuoltolaitokset ............................................................................................................ 17
6.3.1
Vedenhankinta ..................................................................................................... 17
6.3.2
Jätevesien käsittely ja liete ................................................................................... 17
Parikkalan kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma
6.4
6.5
6.6
6.7
6.8
6.9
Vesihuoltoverkostojen saneeraus ........................................................................................ 17
Toiminta-alueiden ulkopuoliset alueet ................................................................................ 17
6.5.1
Mahdollisuus hyödyntää vesihuoltolaitosten verkostoja ........................................ 17
6.5.2
Kiinteistökohtaiset ratkaisut ................................................................................. 17
Muut toimenpiteet .............................................................................................................. 19
6.6.1
Muiden vedenkäyttäjien ja elinkeinoelämän tarpeet .............................................. 19
Toimintavarmuus ja varautuminen poikkeustilanteisiin ...................................................... 19
6.7.1
Varautuminen poikkeus- ja häiriötilanteisiin ........................................................ 19
Organisaatioiden ja yhteistyön kehittäminen ...................................................................... 19
6.8.1
Yhteistyö kunnan alueella .................................................................................... 19
6.8.2
Kunnan rajat ylittävä yhteistyö ............................................................................. 19
6.8.3
Suunnitelman vaikutusten arviointi ...................................................................... 19
Toimenpideohjelma ........................................................................................................... 20
7
TIEDOTTAMINEN JA SUUNNITELMAN AJAN TASALLA PITÄMINEN ...................... 20
7.1 Tiedottaminen .................................................................................................................... 20
7.2 Suunnitelman ajan tasalla pitäminen .................................................................................. 20
8
YHTEENVETO ........................................................................................................................ 21
TAULUKKOLUETTELO
VIRHE. KUVAOTSIKKOLUETTELON HAKUSANOJA EI LÖYTYNYT.
Taulukko 1: Parikkalan vesihuollon hyödyntämät pohjavesialueet ja -vedenottamot ……………………6
Taulukko 2: Särkisalmen jätevedenpuhdistamon perustiedot …………………………………………….7
Taulukko 3: Väestöennuste ……………………………………………………………………………...13
Taulukko 4: Toimenpideohjelma………………………………………………………………………...20
Taulukko 5. Haja-asutusalueiden jätevesien käsittelysuositus …………………………………………..23
Taulukko 6: Kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien kustannustietoja ……………………………….24
LIITTEET
Liite 1: Haja-asutusalueiden jätevesiä koskevat käsittelysuositukset alueittan
Liite 2: Kustannustietoa jätevesijärjestelmistä
KARTTALIITTEET
Karttaliite 1: Nykytila ja tehdyt suunnitelmat
Karttaliite 2: Haja-asutusalueen jätevesien käsittelysuositukset
Parikkalan vesihuollon kehittämissuunnitelma
22.11.2010
PARIKKALAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA
1
JOHDANTO
Vesihuoltolain (119/2001) 5.2 § mukaan kunnan tulee yhteistyössä alueensa vesihuoltolaitosten kanssa laatia ja pitää ajan tasalla alueensa kattavat vesihuollon
kehittämissuunnitelmat. Entisen Parikkalan kunnan kuntakohtainen1 vesihuollon
kehittämissuunnitelma on laadittu vuonna 2004 (Suunnittelu- ja Mittauspalvelu).
Uukuniemen kunnan vesihuollon alueellinen kehittämissuunnitelma on laadittu
yhdessä Kesälahden kunnan kanssa vuonna 2004 (Insinööritoimisto Oy Väylä) 2.
Saaren kunnan alueelle ei ole aikaisemmin laadittu vesihuollon kehittämissuunnitelmaa. Vuoden 2005 alussa voimaan astuneessa kuntaliitoksessa entinen Parikkalan, Uukuniemen ja Saaren kunnat yhdistyivät Parikkalan kunnaksi (Parikkala) ja kuntien vesihuoltolaitokset yhdistettiin Parikkalan vesi- ja viemärilaitokseksi (vesihuoltolaitos). Tämän työn tarkoituksena on päivittää Parikkalan vesihuollon kehittämissuunnitelma. Kehittämissuunnitelma on päivitetty samanaikaisesti Imatran kaupungin, Ruokolahden ja Rautjärven kuntien kanssa.
Kehittämissuunnitelmien päivittämistä ohjasi mukana olevien kuntien vesihuollosta vastaavat edustajat, Imatran seudun ympäristötoimen sekä KaakkoisSuomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) edustajista
koostuva ohjausryhmä, joka kokoontui viisi kertaa.
ELY-keskuksesta työtä ovat ohjanneet Juha Skippari ja Esa Houni. Vesihuoltolaitoksen yhdyshenkilöinä ovat toimineet Antti Asikainen, Pekka Saukkonen ja
Heikki Varis. Imatran seudun ympäristötoimessa yhdyshenkilöinä ovat toimineet
Jyri Hassinen, Nina Marttinen, Armi Kainulainen, Helena Kaittola, Anna-Maija
Wikström ja Merja Kaksonen. Imatran ympäristötoimessa työn kirjoittamisesta
on vastannut Riikka Lihavainen. Karttaliitteet on laatinut Joensuun FCG.
Nykyisin vesihuolto nähdään välttämättömyyspalveluna. Toimiva vesihuolto on
edellytys niin nykyaikaiselle asumiselle kuin elinkeinotoiminnallekin. Vesihuolto on tiiviissä yhteydessä yhdyskuntien eri sektoreiden toimintaan, joten sen vaikutukset ulottuvat laajalle.
1
2
Parikkalan kunta Vesihuollon kehittämissuunnitelma 18.3.2004 (Suunnittelu- ja Mittauspalvelu),
Kesälahden ja Uukuniemen kuntien vesihuollon alueellinen kehittämissuunnitelma 21.1.2004 (Insinööritoimisto OY Väylä).
Parikkalan vesihuollon kehittämissuunnitelma
2
VESIHUOLTOON VAIKUTTAVIA SÄÄDÖKSIÄ
Vesihuoltolain (119/2001) velvoitteita:
-
-
kunnan vesihuollon kehittämis- ja järjestämisvastuuseen vaikuttavat suurehkon asukasjoukon tarve, ympäristön- ja terveydensuojelulliset syyt.
vesihuoltolaitoksen palvelujen järjestämis- ja toimittamisvelvollisuus
toiminta-alueella: Huolehtimisvelvollisuuteen kuuluu lisäksi vesihuoltoverkoston ylläpitovastuu sekä yhdyskuntarakenteen ja vesihuollon tarpeesta lähtevä verkostojen laajentaminen.
vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä vesihuoltoverkostoon. Kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistön vesihuoltolaitteistosta vesihuoltolaitoksen liitämiskohtaan saakka. Toiminta-alueen ulkopuolella olevien kiinteistöjen vesihuoltoa koskevat velvoitteet perustuvat
terveydensuojelulain (764/1994), ympäristönsuojelulain (86/2000) sekä
maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) ja sen alaiseen sääntelyyn.
Ympäristönsuojeluviranomainen voi tapauskohtaisen harkinnan perusteella
myöntää vapautuksen liittämisvelvollisuudesta seuraavin edellytyksin:
-
liittämiskustannusten kohtuuttomuus;
vapauttaminen ei vaaranna vesihuollon taloudellista ja asianmukaista hoitamista vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella;
kiinteistökohtainen vedenottamo riittää turvaamaan vaatimukset täyttävän
vedensaannin; tai
jätevettä muodostuu vähän eikä siitä aiheudu terveyshaittaa tai ympäristön
pilaantumisesta; tai
huleveden ja perustusten kuivatusveden poisjohtaminen voidaan järjestää
muutoin asianmukaisesti
Vesihuoltolakia ollaan parasta aikaa uudistamassa. Lakiuudistuksen keskeisimmät uudistukset tulevat koskemaan hulevesien hallintaa, vesihuoltolaitoksen talouden valvontaa, vakiohyvitystä ja erityistilanteisiin varautumista. Lakiuudistuksen myötä hulevesien hallinnan sääntely tullaan siirtämään maankäyttö- ja rakennuslain sääntelyn piiriin ja viemäröinti vesihuoltolain piiriin.
Valtioneuvoston asetusta talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten
viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003, ns. haja-asutusalueiden
jätevesiasetus, hajajätevesiasetus) Kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien haitta-aineiden poistamiselle asetetut vähimmäisvaatimukset ovat: orgaaninen aine
(BHK7) 50 g/as/vrk, kokonaisfosfori 2,2 g/as/vrk ja kokonaistyppi 14 g/as/vrk.
Hajajätevesiasetusta ollaan tarkentamassa parasta aikaa. Lakimuutoksessa hajaasutusalueiden 68 vuotta täyttäneet vakinaiset asukkaat ja kiinteistön haltijat vapautettaisiin jätevesien käsittelyvaatimuksista. Vapautus ei koske uudisrakentamista. Lisäksi lakiin tarkennetaan missä tilanteessa kiinteistönomistajat voisivat
hakea kunnalta viiden vuoden mittaista vapautusta asetuksen vaatimusten noudattamisesta. Lakiesitys antaa myös haja-asutusalueiden asukkaille lisäaikaa ottaa käyttöön uudet vaatimukset täyttävät jätevesijärjestelmät. Mikäli eduskunta
hyväksyy lakiesityksen, lakimuutos tulee voimaan 1.1.2011. Uusien määräysten
mukainen puhdistustaso tulee saavuttaa vuoden 2015 loppuun mennessä.
Muita vesihuoltoon liittyvät kansallisia säädöksiä:

Vesihuollon tukilaki 686/2004,
2
Parikkalan vesihuollon kehittämissuunnitelma







Valtioneuvoston asetus yhdyskuntajätevesistä 888/2006,
Vesilaki 264/1961 ja -asetus 282/1962,
Ympäristönsuojelulaki 86/2000 ja -asetus 169/2000,
Maankäyttö- ja rakennuslaki 132/1999 ja -asetus 895/1999,
Terveydensuojelulaki 764/1994 ja –asetus 1280/1994,
Valmiuslaki 1080/1991,
Pelastuslaki 468/2003.
Vesihuoltoon liittyviä EU-direktiivejä:







Vesipuitedirektiivi (2000/60/EY),
Pohjavesidirektiivi (2006/118/EY),
Juomavesidirektiivi (98/83/EY),
Yhdyskuntajätevesidirektiivi (91/271/ETY),
Ympäristövastuudirektiivi (2004/35/EY),
Lietedirektiivi (86/278/ETY),
Tulvadirektiivi (2007/60/EY).
3
VESIHUOLLON NYKYTILA
3.1
Vesihuolto kunnan alueella
3.1.1
Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet
Parikkalan kunnan pinta-ala on 761 km2, josta maapinta-alaa on 593 km2 ja vesipinta-alaa on 168 km2. Kunta sijaitsee Etelä-Karjalassa itärajan tuntumassa, rajoittuen valtakunnan rajaan sekä Kesälahden, Punkaharjun, Ruokolahden ja
Rautjärven kuntiin ja Kiteen kaupunkiin. Vuonna 2005 voimaan tulleen kuntaliitoksen myötä Saaren ja Uukuniemen kunnat yhdistyivät Parikkalaan. Kunta on
maatalouspainotteinen ja maatalouden keskittymiä löytyy Tarnalasta, Saaren kirkonkylältä sekä Lahdenkylä-Koitsanlahti alueelta. Kunnan alueella on noin reilu
300 maatilaa, joista suurin osa on kasvinviljelytiloja ja karjatiloja.
Parikkalan kunnanvaltuusto on hyväksynyt viisi erillistä vesi- ja viemärilaitoksen
(vesihuoltolaitoksen) toiminta-aluetta ja yksi yhtenäinen hyväksytään vuoden
2011 alussa. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueeseen kuuluvat Parikkalan, Särkisalmen, Saaren ja Uukuniemen taajamat. Vuoden 2009 lopussa Parikkalan
asukasluku oli 5885 asukasta, josta noin 3 500 on liittynyt vesihuoltolaitoksen
piiriin.
Verkostot
Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue kattaa taajama-alueiden asemakaavoitetun
alueen ja suuren osan yleiskaava-alueesta. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue on
esitetty karttaliitteessä 1.
Vesihuoltoverkostoa on laajennettu edellisten kehittämissuunnitelmien mukaisesti Akonpohjan, Särkisalmen, Moskuunniemen, Ristisaaren ja Arkusjärven länsipuololelle sekä Marjoniemen, Niukkalan, kirkonkylän sekä Papinniemen alueille.
3
Parikkalan vesihuollon kehittämissuunnitelma
Vesijohto- ja viemäriverkostoon kuuluu kolme verkostoaluetta: Parikkalan, Särkisalmen, Saaren taajamat. Vesijohtoverkosto ulottuu viemäriverkostoa laajemmalle ja siihen on liittynyt yksittäisiä liittyjiä toiminta-alueen ulkopuolelta. Parikkalan keskustan, Särkisalmen ja Saaren taajamien jätevedet johdetaan Parikkalan keskuspuhdistamolle (Särkisalmen jätevedenpuhdistamo).
Uukuniemen taajama (noin 40 kiinteistöä) kuuluu myös vesihuoltolaitoksen toiminta-alueeseen, mutta alueen vesihuoltoverkosto (vesi ja jätevesi) on liitetty
Kesälahden vesihuollon piiriin. Kesälahden kunta toimittaa vettä Niukkalan kuntakeskuksen sekä kirkonkylän alueelle ja alueiden jätevedet johdetaan Kesälahden jätevedenpuhdistamolle. Niukkala-Kesälahti verkosto kattaa Niukkalan alueen lisäksi myös lähes kaikki ranta-alueet Kesälahden rajan ja Uukuniemen kirkonkylän alueella ja se ulottuu Myllylahteen sekä Kummuntien varressa oleviin
kiinteistöihin. Vesijohtoverkosto ulottuu Papinniemen leirintäalueelle saakka.
Vedenjakelujärjestelmään kuuluu kolme painepiiriä: Parikkalan keskustaajama,
Saari ja Koitsanlahden vesiosuuskunta (Rautjärven vesihuoltolaitos). Vedenjakelujärjestelmään kuuluu yksi vesitorni, jonka tilavuus on 1 000 m³. Vesijohtoverkoston putkipituus on (ilman vesiosuuskuntia) noin 100 km, josta noin 80 %
muovia, 15 % terästä ja loput 5 % valurautaa.
Vedenkulutustiedot vuonna 2009 olivat:




verkostoon pumpattu vesimäärä noin 180 000 m3/a (490 m3/d)
myyty vesimäärä noin 160 000 m3/a (440 m3/d)
hukkavesiprosentti noin 2 %
ominaisvedenkulutus 126 l/as/d.
Kunnan alueella sijaitsee joitakin kaivoja, mutta näistä ei ole tarkempia tietoja.
Viemäriverkosto perustuu erillisviemäröintijärjestelmä, johon kuuluu 23 pienpumppaamoa. Viemäriverkoston kokonaispituus on noin 100 km. Verkosto on
pääasiassa muovia, mutta vahoja betonisia verkosto-osuuksia löytyy Parikkalan
keskusta-alueelta noin 15 km. Keskustaajama-alueella sijaitsee pieni hulevesiverkosto-osuus. Jätevedet johdetaan Särkisalmen jätevedenpuhdistamolle,
lukuun ottamatta Uukuniemen alueen jätevesiä, jotka johdetaan Kesälahden jätevedenpuhdistamolle.
Viemärivesimäärätiedot vuonna 2009 olivat:


Särkisalmen keskuspuhdistamolle johdettiin jätevettä keskimäärin 306
522 m3/a (840 m3/d)
Kesälahden puhdistamolle johdettiin Uukuniemeltä jätevettä keskimäärin 7 300 m3/a (20 m3/d)
Suurimpia yksittäisiä vedenkuluttajia ja jätevedentuottajia ovat Kolmikannan Rajavartiosto ja karjatilat.
Vesihuoltoverkoston vesistöalituksia on mm. Arkusjärvessä ja Simpelejärvessä.
Osa vesistöalituksista on Melkoniemen vesiosuuskunnan. Vesistöalitukset tarkastetaan vuosittain.
4
Parikkalan vesihuollon kehittämissuunnitelma
3.1.2
Vesihuolto toiminta-alueiden ulkopuolisilla alueilla
Taajamien ulkopuolella, haja-asutusalueella vesihuolto on järjestetty vesiosuuskuntamuotoisesti tai kiinteistökohtaisten järjestelmien avulla. Kunnan alueella
toimii kolme osuuskuntaa: Melkoniemen ja Sirkeen vesiosuuskunnat sekä Koitsanlahden vesihuolto-osuuskunta. Kunnan eteläosassa toimiva Koitsanlahden vesihuolto-osuuskunta ostaa vetensä Rautjärven vesihuoltolaitokselta, muut osuuskunnat ovat liittyneet kunnan vesijohto- ja viemäriverkostoon. Vesiosuuskuntien
toiminta-alueita ei ole määritetty.
Kunnan alueella arvioidaan olevan noin 1800 vapaa-ajan asuntoa, joista suurin
osa on keskittynyt ranta-alueille. Vapaa-ajan kiinteistöjen vedensaanti perustuu
kaivo- tai kantoveteen. Ranta-alueiden kiinteistökohtaiset jätevesijärjestelmät
muodostavat ympäristönsuojelun kannalta yksittäisiä alueellisia ongelmia.
Haja-asutusalueella sako- ja umpikaivolietteet toimitetaan käsiteltäväksi Särkisalmen tai Kesälahden jätevedenpuhdistamoille.
3.1.3
Vedenhankinta ja jätevedenkäsittely
Pohjavesialueet
Parikkalan pohjavesivarat kuuluvat Salpausselkävyöhykkeen reunalla sijaitseviin
runsaisiin ja luontaiselta tilaltaan hyvälaatuisiin pohjavesiesiintymiin. Kokonaan
tai osittain Parikkalan alueella sijaitsevia pohjavesialueita on yhteensä 25. Näistä
10 kuuluu Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen (nykyisin Kaakkois-Suomen
ELY –keskus) luokittelun mukaisesti tärkeisiin pohjavesialueisiin 3 (I luokka) ja
loput 15 ovat vedenhankintaan soveltuvia 4 (II luokka) pohjavesialueita. Pohjavesialueille ei ole laadittu erillistä suojelusuunnitelmaa, vaan pohjavesien suojelua käsitellään vesivaroja koskevassa riskikartoituksessa.
Parikkalan alueella olevien pohjavesialueiden vedenlaatua uhkaavia riskitekijöitä
ovat mm. jätevesiviemärit, maa- ja metsätalous, vanha kaatopaikka, ampumaradat, junarata (esim. kemikaalikuljetukset), teollisuus, Vt6 (esim. öljy- ja kemikaalikuljetukset, vaaralliset aineet) öljysäiliöt, maa-ainestenotto, hautausmaa ja
polttoaineen jakeluasemat.
Vedenhankinta ja vedenottamot
Vesihuoltolaitoksen vedenhankinta perustuu pohjaveteen, jota pumpataan usealta
pohjavedenottamolta. Vedenottamoita koskevat tiedot on koottu taulukkoon 1.
Päävedenottamona toimii Heralammen pohjavedenottamo ja muut viisi vedenottamoa toimivat lisä- ja varavedenottamoina. Uukuniemen alueen vedenhankinta
perustuu Marjoniemenkankaan pohjavesiesiintymään ja Niukkalan pohjavedenottamo toimii varavedenottamona. Lisäksi Rautjärven Simpleen pohjavedenottamolta pumpataan vettä Koitsanlahden vesiosuuskunnalle.
3
I luokan pohjavesialueita ovat Likolampi (01A), Särkisalmi, Aatunniemi, Simpele, Heralampi, Suurikangas, Kirjavala,
Akonpohja, Niukkala ja Sillantaus. Näiden arvioitu kokonaisantoisuus on yhteensä 13 170 m³/d.
4
II luokan pohjavesialueita ovat Likolampi (58001B), Kolmikanta, Maunolankangas, Palanutkangas, Ristiharju, Seppälänmäki, Koljonkangas, Saaren kirkonkylä, Voilahdensärkät, Huttumaljankangas, Tarassinkangas, Pitkäkuoppa, Nivanranta,
Sarvisalo ja Kiiesmäki. Näiden arvioitu kokonaisantoisuus on yhteensä 16 930 m³/d.
5
Parikkalan vesihuollon kehittämissuunnitelma
Taulukko 1. Parikkalan vesihuollon hyödyntämät pohjavesialueet ja vedenottamot
Pohjavesialue
(luokka)
Heralampi (I)
(osittain Punkaharjun puolella)
Likolampi(I)
kokonais- vesiantoisuus oik.
lupa
3 500
1 100
1 200
-
Särkisalmi (I)
400
-
Suurikangas (I)
2 000
-
Niukkala (1)
200
-
Marjoniemenkangas
(I)
(Kesälahden puolella)
Simpele (I)
(Rautjärven puolella)
4 000
500
5 000
1 250
pumpattu
vesimäärä
m³/d (m³/a)
600 m³/d
(219 000 m³/a)
vedenkäsittelyprosessi(t)
Likolammen
pohjavedenottamo
Särkisalmen
pohjavedenottamo
Kirjavalansalon
pohjavedenottamo
-
pH:n säätö
(lipeä)
14 m³/d
(5 110 m³/a)
pH:n säätö
(alkalointi)
Hoviselän
pohjavedenottamo
Marjoniemen
pohjavedenottamo
-
pH:n säätö
(alkalointi)
pH:n säätö
(alkalointi)
pohjavedenottamo
Heralammen
pohjavedenottamo
Simpeleen
pohjavedenottamo
pH:n säätö
(kalkkikivi)
-
Uukuniemelle
30 m³/d
(11 950 m³/a)
Koitsanlahteen
noin 6 m³/d
(2 190 m³/a)
pH:n säätö
(raakasooda)
Heralammen pohjavedenottamon vesioikeuden lupa perustuu Itä-Suomen vesioikeuden 22.6.1995 antamaan vesilupapäätökseen nro 41/95/2.5
Vedenlaatua seurataan talousveden valvontatutkimusohjelman mukaisesti. Vedenottamoiden vesi on ollut tutkimusten mukaan pääsääntöisesti hyvälaatuista ja
vesinäytteet ovat täyttäneet talousveden laatuvaatimukset.
Raakavesilähteiden riittävyys
Kunnan alueella kokonaan tai osittain sijaitsevat pohjavesivarat ovat runsaat ja
riittävät hyvin kunnan nykyiseen vedentarpeeseen. Tärkeillä pohjavesialueilla
olevilta vedenottamoilta on viime vuosina pumpattu pohjavettä keskimäärin 600
m³/d. Heralan pohjavesialueen päävedenottamon kapasiteetista on käytössä tällä
hetkellä noin reilu kolmannes.
Jätevedenkäsittely
Särkisalmen jätevedenpuhdistamo on vuonna 1978 käyttöönotettu ja vuonna
2004 saneerattu biologinen aktiivilietelaitos. Särkisalmen jätevedenpuhdistamoa
ja kuormitusta koskevat perustiedot on koottu taulukkoon 2. Jätevedenpuhdistamolla käsitellään noin 3 000 asukkaan jätevedet, mutta puhdistamo on mitoitettu
nykyistä suuremmalle jätevesimäärälle.
5
Itä-Suomen vesioikeus 1994/254(Hn)
6
Parikkalan vesihuollon kehittämissuunnitelma
Taulukko 2. Särkisalmen jätevedenpuhdistamon perustiedot
Särkisalmen jätevedenpuhdistamo
ISY-2006-Y-147, lupa voimassa toistaiseksi.
Lupamääräysten tarkistaminen 30.5.2017 mennessä.
enimmäispitoisuus vähimmäisteho
BOD7ATU –arvo
10 mg/l
95 %
Lupaehdot
CODCr –arvo
70 mg/l
80 %
Kiintoaine
15 mg/l
90 %
Fosfori
0,6 mg/l
93 %
Puhdistustulokset lasketaan ¼ -vuosikeskiarvona mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja häiriötilanteet mukaan
lukien.
Jätevedenpuhdistusprosessi välppäys – hiekanerotus – saostus- (ferrosulfaatti) ja alkalointikemikaalin (kalkki) lisäys - ilmastus - väliselkeytys –
jälkiselkeytys- hiekkasuodatus - purkuputki
viirakuivaus - aumakomposti
Lietteenkäsittelyprosessi
V = 2 083 m³
Ilmastusallas
V = 132 m³
Jälkiselkeytysallas
Simpelejärvi
Purkuvesistö
Mitoitus
Teho
Kuormitus
Puhdistusteho
(2009)
Ympäristölupa
BOD7ATU
10 mg/l
95 %
3,6 kg/d
98 %
CODCr
70 mg/l
80 %
29 kg/d
93 %
Kiintoaine
15 mg/l
90 %
5,1 kg/d
98 %
Fosfori
1,0 mg/l
90 %
0,21 kg/d
98 %
Puhdistamolla käsitellään jätevesien lisäksi sako- ja umpikaivolietettä. Vuonna
2009 puhdistamolla syntyi jätevesilietettä noin 12 m³ ja hiekanerotusjätettä noin
1-2 t. Kompostoitavaa lietettä noin 400 m³ ja kompostoitua tuotetta noin 500 m³.
Välppäjäte toimitetaan Etelä-Karjalan jätehuolto Oy:n Kukkuroinmäen jätekeskukseen.
Puhdistamo on toiminut lupaehtojen mukaisesti. Puhdistamon velvoitetarkkailut
ja vuosiyhteenvedot on löydettävissä Parikkalan vesi- ja viemärilaitoksen internetsivuilta.
3.2
Yhteistyö vesihuollossa
3.2.1
Yhteistyö kunnan alueella
Parikkalan vesi- ja viemärilaitoksen ja Melkoniemen vesiosuuskunnan sekä Sirkeen vesiosuuskunnan yhteistyö perustuu vedenjohtamissopimuksiin.
7
Parikkalan vesihuollon kehittämissuunnitelma
3.2.2
Kunnan rajat ylittävä yhteistyö
Parikkala-Kesälahti
Parikkalan ja Kesälahden kunnat ovat sopineet vuonna 2005 allekirjoitetulla yhteissopimuksella veden johtamisesta Kesälahden vesijohtoverkostosta Parikkalan
Uukuniemen alueen vesijohtoverkostoon ja jäteveden johtamisesta Uukuniemeltä
Kesälahden jätevedenpuhdistamolle.
Parikkala-Rautjärvi
Koitsanlahden vesihuolto-osuuskunta on tehnyt Rautjärven kunnan kanssa vedenjohtamissopimuksen. Rautjärven vesihuoltolaitos toimittaa Simpeleen pohjavedenottamolta talousvettä Koitsanlahden vesihuolto-osuuskunnan alueelle.
Alueelliset yleissuunnitelmat
Maakunnallisen vesihuollon kehittämissuunnitelman laatiminen aloitetaan vuoden 2011 puolella.
Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen sammutusvesisuunnitelman laatiminen aloitetaan lähi vuosien aikana.
Etelä-Karjalan yhteistä valmiussuunnitelmaa päivitetään parasta aikaa.
3.3
Vesihuollon toiminta häiriö- ja poikkeustilanteissa
3.3.1
Vesihuollon turvaaminen häiriö- ja poikkeustilanteissa
Vesihuoltolaitokset
Vesihuoltolaitoksen valmiussuunnitelma päivitetään vuoden 2010 aikana.
Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolisten alueiden vesihuollon toimintavalmiudesta ei ole laadittu erillistä valmiussuunnitelmaa. Poikkeuksellinen häiriötilanne saattaa lamaannuttaa hetkellisesti tai pidemmäksi aikaa vesihuollon
toiminnan haja-asutusalueilla.
Pohjavesien suojelua käsitellään kunnan vesivaroja koskevassa riskikartoituksessa, joka valmistui 2010.
Sammutusvesisuunnitelma perustuu suulliseen sopimukseen.
Kuntaan ei ole laadittu tulvariskikarttoja.
Vedensaanti ja –jakelu
Poikkeus- ja häiriötilanteissa vedenhankinta pystytään turvaamaan vesihuoltolaitoksen viiden varavesilähteen kautta. Heralammen päävedenottamon veden sekoittamista Akonpohjan ja Kirjavalansalon veteen voidaan säädellä verkoston
lukuisia sulkuja avaamalla ja sulkemalla.
Uukuniemen alueen vedensaanti ja -jakelu perustuu Niukkalan varavedenottamoon sekä Kesälahden vesihuoltolaitoksen useisiin vedenottamoihin.
8
Parikkalan vesihuollon kehittämissuunnitelma
Sammutusvesi otetaan tarvittaessa kunnan paloposteista ja vesitornista sekä säiliöautolle tarkoitetuista vedenottopaikoista.
Jätevesi
Parikkalan jätevedenpuhdistamolla on automaattinen valvonta- ja hälytysjärjestelmä häiriötilanteiden varalle. Lisäksi puhdistamolle on laadittu erityistilanteiden varalta suunnitelma ja toimintaohjeet. Sähkönsyötön katkeamiseen jätevesipumppaamoilla ja viemäriverkoston vaurioihin on varauduttu imuauton avulla.
Jätevedenpuhdistamolla häiriö- ja poikkeustilanteisiin on varauduttu rakentamalla puhdistamon yhteyteen 3 000 m3 varoallas, jonne voidaan häiriötilanteissa ohjata ja varastoida noin 3 vuorokauden jätevedet. Varoallasta voidaan käyttää
myös puhdistamolle tulevan jäteveden virtaaman tasaamisen jaksoina (esim. keväisin lumen sulamisen ja rankkasateiden aikaan), jolloin vuotovedet ovat nostaneet virtaaman poikkeuksellisen suureksi. Varoaltaaseen mahdollisesti ohjatut
vedet pumpataan puhdistamolle tilanteen normalisoiduttua. Puhdistamon toimintatehoa lisää puhdistamon ylikapasiteetti, mikä on mahdollista selkeytysaltaiden
peräkkäisen käytön rinnakkaiskäytön sijasta.
3.4
Arvio vesihuollon toimintavarmuudesta
Nykyisessä tilanteessa vesihuollon toimintavarmuus on poikkeus- ja häiriötilanteissa hyvä. Varaenergian saanti on katsottu tarpeelliseksi ja sen saantia selvitetään. Toimintavarmuutta on parannettu verkostosaneerauksilla, vedenottamoiden
välisillä verkostoliitoksilla ja yhdysvesijohdoilla sekä henkilökunnan koulutuksella ja vesijohtoverkoston ns. lenkittämisellä, jolloin vettä voidaan syöttää verkostoon useammasta suunnasta. Pohjavedenottamot ovat kaukovalvonnassa ja
vedenlaatua tutkitaan säännöllisesti. Vesitornin vesisäiliön tilavuus vastaa noin 2
vuorokauden kulutustarvetta.
Uukuniemen taajaman vesihuolto on riippuvainen Kesälahden kunnan vesihuollon toimintavarmuudesta. Toimintavarmuus talousveden osalta on hyvä, sillä
alueella sijaitsee Niukkalan varavedenottamo ja alueelle johdetaan vettä Kesälahden usealta eri pohjavedenottamolta.
Haja-asutusalueen vesihuolto on heikompi. Pitkäaikainen kuivuuskausi voi aiheuttaa haja-asutusalueilla kaivoveden riittävyys- ja laatuongelmia.
Melkoniemen ja Sirkeen vesiosuuskunnat ottavat veden kunnan verkostosta, joten niiden toimintavarmuus riippuu kunnan vesihuoltolaitoksen toimintavarmuudesta. Koitsanlahden vesihuolto-osuuskunnan toimintavarmuus riippuu Rautjärven verkoston toimintavarmuudesta ja on näin ollen normaalitilanteissa hyvä.
Särkisalmen jätevedenpuhdistamon toimintavarmuus on kaukovalvonnan ja automaattisen hälytysjärjestelmän ansiosta hyvä. Tekninen häiriö, poikkeukselliset
sääolot, tulipalo sekä ilkivalta voivat aiheuttaa käyttöhäiriön. Puhdistusprosessia
voi haitata myös viemäriin päässyt öljy- tai myrkyllinen kemikaalipäästö, joka
voi aiheuttaa ylimääräistä vesistökuormitusta ja hajuhaittaa.
9
Parikkalan vesihuollon kehittämissuunnitelma
3.5
Ilmastonmuutos ja vesihuolto
3.5.1
Vesijohtoverkosto
Ilmastonmuutos vaikuttaa vedenhankintaan sekä vedenlaatuun ja määrään. Pitkään jatkuva kuivuuskausi voi vaikuttaa pohjavesiesiintymien sekä yksityisten
kaivojen vedenpinnan korkeuteen ja pohjavesivirtaamiin.
Sään ääri-ilmiöt, esimerkkinä myrskyt ja rankkasateet, tuovat haasteita vesihuollon toimivuudelle. Sähkökatkot aiheuttavat ongelmia vedenottamoiden toiminnalle ja vedenjakelussa. Rankkasateiden myötä valunta lisääntyy ja huuhtoo kaivoihin epäpuhtauksia. Ilmaston lämpeneminen lisää levien esiintymistä vesistöissä, joka vaikuttaa pintavedenottoon ja ranta-alueiden vapaa-ajan asutuksen vesihuoltoon.
3.5.2
Viemäriverkosto
Rankkasateet kuormittavat viemäriverkostoa, jätevedenpumppaamoja sekä jätevedenpuhdistamoa. Jätevedenpuhdistamon kuormituksen seuraukset voivat näkyä purkuvesistön tilan heikkenemisenä. Lisäksi myrskyjen aiheuttamat sähkökatkot saattavat hankaloittaa jätevedenpuhdistamon toimintaa ja huonontaa puhdistustehoa.
4
KUNNAN VESIHUOLLON PAINOPISTEET JA TAVOITTEET
4.1
Palvelujen parantamisen tavoitteet ja päämäärät
Kunnan vesihuoltolaitoksen tavoitteena on laatuvaatimukset täyttävän talousveden toimittaminen asiakkailleen ilman häiriöitä.
Lähitulevaisuuden tavoitteisiin kuuluu vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella sijaitsevien kiinteistöjen liittäminen vesihuollon piiriin ja toiminta-alueen laajentaminen verkostojen läheisyydessä sijaitseville kehittämistarvealueille toimenpideohjelman mukaisesti. Toimintavarmuutta parannetaan verkostosaneerauksilla.
Vesihuoltolaitoksen tavoitteena on päivittää säännöllisesti tarjoamiensa vesihuoltopalveluiden käyttömaksuja.
Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolisten alueiden sekä hajaasutusalueen vesihuollon osalta tavoitteena on toteuttaa vesihuoltohankkeita
osuuskuntapainotteisesti ja saada tai muuttaa kiinteistökohtaiset jätevesijärjestelmät asetuksen edellyttämälle tasolle.
4.2
Organisatoriset linjaukset
Parikkalan vesihuoltolaitos toimii hyvin kunnan vesihuoltolaitoksena. Kuitenkin
yhteistyön lisääntyessä naapurikuntien kanssa on järkevää selvittää myös alueellisen yhteistyön syventämisen mahdollisuudet.
Kunnan tavoitteena on rakentaa asemakaava-alueille vesihuoltoverkostoa kuntavetoisesti ja muille alueille vesiosuuskuntana tai vastaavasti.
10
Parikkalan vesihuollon kehittämissuunnitelma
4.3
Kytkeytyminen muuhun suunnitteluun ja yhdyskuntarakenteen kehittämiseen
Vesihuoltosuunnittelu kytkeytyy tiiviisti yhdyskuntarakenteen kehittymisen
myötä kaavoitukseen ja muuhun maankäytön suunnitteluun. Suunnittelulla on
myös tärkeä yhteys terveyden- ja ympäristönsuojeluun.
Asemakaava-alueet ovat kunnan kehittämisalueita ja tapauskohtaisesti myös
muut alueet olemassa olevan verkoston lähellä. Muilla alueilla keskitetty vesihuolto toimii vesiosuuskuntavetoisesti.
4.4
Rahoituksen ja tukemisen periaatteet
Kunta
Kunnan haja-asutusalueella toteutettavia vesihuoltohankkeita koskevat avustamisperiaatteet ovat olleet voimassa 1.8.2010 alkaen. Kunta tukee vesihuoltohankkeita vuosittain hyväksyttävän talousarvion puitteissa.
Hanketta käynnistettäessä tulee sopia kunnan kanssa hankkeen hallinnoinnista.
Tällöin tulee sopia minkä vesihuoltolaitoksen hanke on kyseessä tai päättää uuden vesihuoltolaitoksen perustamista. Asiaa ratkaistaessa tulee pyrkiä siihen, että
kunkin laitoksen toiminta-alue on alueellisesti yhtenäinen. Ensisijaisesti tulee
pyrkiä laajentamaan jo toimivien vesihuoltolaitosten toiminta-alueita ja taata
näin laitosten taloudelliset toimintaedellytykset. Uusien laitosten perustamiselle
tulee olla vahvat perusteet.
Mikäli kunta ryhtyy muun kuin kunnan vesihuoltolaitoksen hankkeen rakennuttajaksi, tulee tehdä vesihuoltolaitoksen ja kunnan välinen hankekohtainen rakennuttamissopimus, jossa määritellään yksityiskohtaisesti hankkeen osapuolten
velvollisuudet ja valtuudet hankkeen menestyksellisen läpiviennin varmistamiseksi.
Kunta osallistuu talousarviossa varattujen määrärahojen puitteissa jo perustettujen vesiyhtymien vesihuoltosuunnitelmien laatimiskustannuksiin samalla periaatteella kuin rakennuskustannuksiin osallistumisesta on selostettu.
Suunnitelman tulee perustua kunnan hyväksymään voimassaolevaan vesihuollon
kehittämissuunnitelmaan.
Kunnalle tulee toimittaa suunnittelutyön valmistuttua yksi sarja vesihuoltolaitoksen / osuuskunnan / vesiyhtymän hyväksymiä toteutussuunnitelmia.
Yksittäisten kiinteistöjen vesihuoltosuunnittelun ja toteutuksen kustannuksiin
kunta ei osallistu.
Valtion tukitoimet:
Vesihuoltolaitoksen, osuuskunnan tai vesiyhtymän tulee ensisijaisesti hakea
hankkeen toteuttamista valtion vesihuoltotyönä suoritettavaksi, jolloin kokonaiskustannukset jaetaan tasan valtion ja vesiosuuskunnan ja -yhtymän välillä ja rakennuttajatehtävistä vastaa yleensä valtio. Kunta avustaa 25 % vesihuoltohankkeiden suunnittelu- ja rakentamiskustannuksista.
11
Parikkalan vesihuollon kehittämissuunnitelma
Kiinteistökohtaiset avustukset
Kunnan avustusosuus vesihuoltohankkeissa on 25 % toteutuneista suunnittelu- ja
rakentamiskustannuksista:


vesijohdon ja viemärin samanaikaisesta rakentamisesta enintään 3 500
€/kiinteistö
muutoin 2 500 €/kiinteistö
Hyväksyttäviin avustuskustannuksiin luetaan runkojohdot ja jakeluhaarat vesihuoltolaitoksen, -osuuskunnan tai vesiyhtymän ja ao. kiinteistön liittymisrajaan
saakka. Avustus ei koske liittymisrajasta alkavia talojohtoja.
Edellä mainittujen mukaisesti toteutettavien vesihuoltohankkeiden edellytykset:


tarkoitukseen on haettu ja saatu muuta kuin kunnan julkista rahoitusta ja
hankkeelle on saatu ennen töiden aloittamista kunnan tekemä rahoituspäätös.
Muut pienet vesihuoltohankkeet
Avustettavan vesihuoltohankkeen piiriin tulee kuulua vähintään kaksi ympärivuotisesti asuttua kiinteistöä tai toiminnassa olevaa yritystä.
Vesihuoltohankkeita koskevat muut ehdot:






Kunnanvaltuuston hyväksymiin toteuttamisperiaatteisiin perustuvat vesiosuuskuntien / -yhtymien kanssa tehdyt sopimukset hyväksyy tekninen
lautakunta,
Kunta voi kustannuksellaan velvoittaa vesiosuuskuntaa suurentamaan putkikokoa tai muuttamaan muutoin suunnitelmaa,
Vesiosuuskuntien ja –yhtymien tulee sitoutua siihen, että niiden hallitsemien
ja omistamien verkostojen kautta voidaan poikkeustilanteissa johtaa muiden
vesihuoltolaitosten vettä tai jätevettä. Tällaisissa tapauksissa ei suoriteta
muuta korvausta kuin korvaus johdetun veden määrästä ja mahdollisesti vesihuoltoverkostolle aiheutunut vahinko,
Kunta ei takaa eikä muutoinkaan ota vastattavakseen vesiosuuskuntien ja –
yhtymien tekemiä laina- tai muita sitoumuksia.
Avustettavien vesihuoltohankkeiden toimialueella kiinteistön liittäminen vesihuoltolaitoksen verkostoon tulee tehdä vesihuoltolain 10 §:n mukaisesti.
Liittämisvelvollisuudesta vapauttaminen tehdään edellä mainitun lain 11 §:n
edellytysten täyttyessä,
Avustettavien vesihuoltohankkeiden tulee olla kunnanvaltuuston hyväksymän vesihuollon kehittämissuunnitelman mukaisia tai niiden tulee muuten
kytkeytyä kunnan vesihuollon kokonaissuunnitelmaan, jonka harkinnasta
päättää tekninen lautakunta.
Valtion tukijärjestelmä
Valtio tukee yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteitä valtion talousarviossa myönnettävien harkinnanvaraisten määrärahojen puitteissa.
12
Parikkalan vesihuollon kehittämissuunnitelma
Valtion tukitoimenpiteitä ovat:



vesihuoltoavustukset
valtion vesihuoltotyö
neuvonta ja ohjaus
Vesihuoltoavustusta voidaan harkinnanvaraisesti myöntää vesihuoltolaitokselle
tai muulle vesihuoltoa varten perustetulle yhtymälle tai yhteisölle taikka kuntayhtymälle tai kunnalle vesihuoltotoimenpiteisiin sekä myös kiinteistön omistajalle tai haltijalle, mikäli yleiset edellytykset täyttyvät.
Vesihuoltoavustusten enimmäismäärä on 30 % ja erityisistä syistä enintään 50 %
hyväksyttävistä kustannuksista. Avustuksen myöntää Kaakkois-Suomen ELYkeskus.
Valtion vesihuoltotyönä toteutettava toimenpiteen tuen osuus voi olla enintään
50 % ja erityisistä syistä enintään 75 % hyväksyttävistä kustannuksista. Hyväksyttäviin kustannuksiin kuuluvat työ- ja materiaalikustannukset sekä säädöksiin
tai lupiin perustuvista velvoitteista toimenpiteen toteuttamisvaiheen aikana aiheutuvat kustannukset.
Lisätietoa vesihuollon tukijärjestelmästä on löydettävissä maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön julkaisemasta ympäristöoppaasta.6
5
VESIHUOLLON KEHITTÄMISTARPEET
5.1
Toimintojen kehitysnäkymät kunnassa
Tilastokeskuksen laatima väestöennusteen (taulukko 3) mukaa kunnan väkiluvun
arvioidaan vähenevän noin 15 % eli 877 asukkaalla vuoteen 2040 mennessä.
Taulukko 3. Väestöennuste
Vuosi
2010
2020
2030
2040
Väestö
5878
5 446
5 268
5 001
Väestöennusteen perusteella sekä vedenkulutuksen että jäteveden määrän ei oleteta nykytilanteesta kasvavan.
Kunnan sisäisen muuttoliikkeen ennustetaan jatkuvan edellisten vuosien tapaan
haja-asutusalueelta kohti taajamia. Loma-asuntojen lukumäärän odotetaan lisääntyvän.
Kunnan elinkeinorakenne on maatalous- ja palvelupainotteinen. Maatiloilla kehityssuuntana on tilaluvun vähentyminen ja peltojen jäädessä viljelykäyttöön tilakoko kasvaa.
5.2
Vesihuolto nykyisillä toiminta-alueilla
Vesihuoltolain 10 §:n mukaan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä vesijohtoon ja viemäriin. Vapautusta liittymisvelvollisuudesta
6
Maa- ja metsätalousministeriö ja Ympäristöministeriö (2009), Vesihuollon tukeminen.
13
Parikkalan vesihuollon kehittämissuunnitelma
on kiinteistön erikseen anottava kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta, joka voi sen tietyin edellytyksin myöntää.
5.2.1
Talousvesi
Vesihuoltolain mukaisia vapautuksia vesijohtoverkostosta ei ole myönnetty.
5.2.2
Jätevesi
Vesihuoltolain mukaisia vapautuksia viemäriverkostosta ei ole myönnetty.
Kolmikannan rajanylitysalueen yleiskaavoitus tullaan aloittamaan lähivuosina.
Muualle verkostolaajennuksia tullaan toteuttamaan osuuskuntavetoisesti.
Kiinteistökohtaisten liittymäosuuksien kunto tulisi selvittää.
Särkisalmen jätevedenpuhdistamon vanhan osan lietteenkäsittelyä ja kuivatusta
olisi tarpeen parantaa hajuhaittojen poistamiseksi. Jätevedenpuhdistamolla ei ole
tällä hetkellä muita merkittäviä kehittämistarpeita.
5.2.3
Vesihuoltoverkoston saneeraus
Vesihuoltoverkostojen kunnossapito ja tilan seuranta on jatkuvaa toimintaa. Verkostojen rakentaminen on aloitettu 1960-luvulla ja keskustan runkolinjojen sekä
vesihuoltoverkostojen saneeraus 1980-luvulla. Verkosto on tyydyttävässä kunnossa ja putkirikkoja on ollut vuositasolla keskimäärin 5. Verkosto-osuudet ovat
veden ja jäteveden osalta pääasiassa muovia. Vanhoja verkosto-osuuksia löytyy
keskustaajaman alueelta. Tavoitteena on uusia verkostoa noin 2 % vuodessa.
Viime vuosien aikana vuotovesimäärä puhtaan veden osalta on ollut noin 1-2 %
ja jäteveden osalta 15-20 %. Vuotovesimääriä on saatu vähennettyä verkostoa
uusimalla ja tiivistämällä. Verkostoa saneerataan vuosittain toteutettavien viemärikuvausten perusteella talousarviossa vesihuoltoon varattujen määrärahojen
puitteissa.
5.3
Vesihuolto toiminta-alueiden ulkopuolisilla alueilla
5.3.1
Vesihuoltoverkostojen tarvealueet
Vesihuollon tarpeen laukaisevia tekijöitä ovat mm. kaavoitus, väestönmäärä,
ympäristölliset tai terveydelliset syyt. Lisäksi vesihuoltolaitoksen verkostojen läheisyydessä sijaitsevia lievealueita voidaan liittää keskitetyn vesihuoltoverkoston
piiriin joko kiinteistökohtaisesti tai osuuskuntahankkeina, mikäli riittävästi halukkaita liittyjiä löytyy. Muita vaihtoehtoja vesihuollon järjestämiselle ovat jo
toiminnassa olevien vesiosuuskuntien laajentaminen tai useamman kiinteistön
yhteinen pienpuhdistamo. Alueilla, joilla liittyminen keskitettyyn vesihuoltoverkostoon ei pitkien välimatkojen takia ole mahdollista tullaan jätevesihuoltoa toteuttamaan kyläpuhdistamoilla tai kiinteistökohtaisin ratkaisuin.
Vesijohto- ja jätevesiverkostoa koskevat kehittämistarvealueet on esitetty karttaliitteessä 1.
14
Parikkalan vesihuollon kehittämissuunnitelma
5.3.1.1
Vesijohto- ja jätevesiverkosto
Vesihuollon kehittämistarvealueita ovat:







Niirasenniemi
Niukkala
Arkusjärvi
Eskola ja Palvaanniemen alue
Oravaniemi
Kolmikanta
Ristiharju
Vesi- ja viemäriverkostoa koskevat kehittämistarvealueet on esitetty karttaliitteessä 1.
5.3.2
Haja-asutusalueet
Haja-asutusalueen vesihuoltoa toteutetaan ja kehitetään pääsääntöisesti vesiyhtymävetoisesti.
5.3.2.1
Talousvesi
Etelä-Karjalan kuntien ympäristöterveydenhuollot selvittivät alueen yksityiskaivojen kuntoa ja veden hygieenistä laatua vuosien 2001-2003 aikana toteutetussa projektissa.7 Parikkalan alueelta (entinen Parikkala, Saari ja Uukuniemi)
tutkittiin noin 30 kaivoa, joista suurin osa oli rengaskaivoja, osa porakaivoja ja
muutama lähdekaivo.
Maatalousvaltaisesta elinkeinorakenteesta johtuen kaivoveden laatua tulisi tutkituttaa säännöllisesti. Kaivoveden riittävyysongelmat ovat olleet yksittäisiä. Näitä
kiinteistöjä suositellaan liitettäväksi vesihuoltolaitosten vedenjakeluverkostoihin.
Yksityisten talousvesikaivojen kuntoa ja veden laatua ei ole kartoitettu ja tutkittu
edellä mainitun kaivovesiprojektin jälkeen, vaan kaivojen huoltovastuu kuuluu
kiinteistön omistajalle tai haltijalle. Suositusten mukaan kaivoveden laatu tulisi
tutkituttaa 3-5 vuoden välein ja kaivon kunto tätäkin useammin.
5.3.2.2
Jätevesi
Haja-asutusalueella kiinteistöjen jäteveden johtaminen ja käsittely tulee järjestää
siten, ettei siitä aiheudu terveys- tai ympäristövaikutuksia. Kunnan alueella hajaasutuksen jätevedet muodostavat terveydensuojelun ja ympäristönsuojelun kannalta vähäisiä, yksittäisiä ja alueellisia ongelmia joillain ranta-alueilla.
Kiinteistökohtaista jätevesien puhdistamista koskevat vaatimukset ovat tiukentuneet vuona 2004 voimaantuleen hajajätevesiasetuksen myötä. Hajajätevesiasetus
edellyttää jätevesijärjestelmien käsittelyn tehostamista siten, että käsittely poistaa
90 % eloperäisestä aineesta, 85 % fosforista ja 40 % typestä. Hajajätevesiasetusta
ollaan parasta aikaa tarkentamassa. Asetuksen täytäntöönpanoon ja poikkeuksia
koskeviin velvoitteisiin on tulossa muutoksia.
7
Etelä-Karjalan kaivovesiprojekti haja-asutusalueella 2001-2003.
15
Parikkalan vesihuollon kehittämissuunnitelma
5.4
Vesihuollon toimintavarmuus
5.4.1
Vesihuoltolaitosten toimintavarmuus
Vedensaannin toimintavarmuus on hyvä useiden varavedenottamoiden ansiosta
eikä tämän osalta ole tällä hetkellä kehittämistarpeita. Vedenjakelun häiriöttömän jakelun varmistamiseksi tarvittavaa varavoimaa ollaan hankkimassa.
Jätevedenpuhdistamon toimintavarmuuteen liittyviä kehittämistarpeita ei ole.
5.4.2
Raakavesilähteiden riittävyys
Vesihuoltolaitoksella on riittävästi pohjavesivaroja kunnan nykyiseen tarpeeseen,
joten vedensaannin osalta ei ole tällä hetkellä kehittämistarpeita.
5.4.3
Poikkeustilanteet ja niihin varautuminen
Valmiussuunnitelmaa päivitetään vuoden 2010 aikana.
Vesiosuuskuntien ja haja-asutusalueiden vesihuollon valmiustasoa olisi parannettava.
6
VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET
6.1
Vesihuollon parantaminen nykyisillä toiminta-alueilla
Vesihuoltolaitosten toiminta-aluetta laajennetaan kaavoituksen ja muun maankäytön edetessä. Vesihuoltoverkoston toimintavarmuutta parannetaan verkostosaneerauksilla.
Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella esiintyy muutamia kiinteistöjä, joita ei ole
liitetty keskitettyyn vesihuoltoverkostoon, vaikka vesihuoltolaki sitä edellyttää.
Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella sijaitsevien kiinteistökohtaisten liittymien
kuntoa tulisi selvittää.
6.2
Toiminta-alueisiin sisällytettävät alueet
Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueita laajennetaan taajamien läheisyydessä oleville tarvealueille.
6.2.1
Vesijohto- ja jätevesiverkosto
Vesihuoltoverkostoa tullaan rakentamaan tai laajentamaan seuraaville alueille:







Niirasenniemi
Niukkala Mikkolanniementien liittymä
Arkusjärven eteläpuoli
Eskolan linja
Oravaniemi
Kolmikannan rajanylitysalueen viemäröinti
Ristiharju
16
Parikkalan vesihuollon kehittämissuunnitelma
Lisäksi vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella olevat verkostoon kuulumattomat
kiinteistöt sekä Saaren kirkonkylän alue tullaan liittämään vesihuoltoverkostoon
vuoteen 2012 mennessä.
6.3
Vesihuoltolaitokset
6.3.1
Vedenhankinta
Käytössä olevat vedenottamot riittävät myös tulevaisuuden vedentarpeisiin, mikäli vedenkulutus säilyy nykyisellään.
6.3.2
Jätevesien käsittely ja liete
Jätevesiverkostoon tullaan tekemään saneerausohjelman mukaisia korjaustoimenpiteitä talousarviossa varattujen resurssien puitteissa.
Kunta rakentaa Simpelejärven pohjassa kulkevan jätevesiputken meno- ja nousurannoille mittareita, joiden virtaamalukemista on mahdollista nähdä mahdolliset
putkirikot.
Särkisalmen jätevedenpuhdistamon lietteen jatkokäsittelyä selvitetään.
6.4
Vesihuoltoverkostojen saneeraus
Vesihuoltoverkoston saneeraustoimenpiteet tullaan toteuttamaan laadittavana
olevan saneerausohjelman mukaisesti.
6.5
Toiminta-alueiden ulkopuoliset alueet
6.5.1
Mahdollisuus hyödyntää vesihuoltolaitosten verkostoja
Keskitettyjä vesihuoltopalveluita on mahdollista saada vesihuoltolaitosten toiminta-alueen ulkopuolelta liittymällä vesihuoltolaitosten verkostoihin omakustanteisesti. Tällöin on kuitenkin varauduttava siihen, että liittymis- ja perusmaksut voivat olla erisuuruisia eri alueilla. Lisäksi maaperäolosuhteet voivat hankaloittaa vesihuoltohankkeiden toteuttamista.
6.5.2
Kiinteistökohtaiset ratkaisut
6.5.2.1
Kiinteistökohtainen vedenhankinta
Harvaan asuttujen alueiden vedenotto voidaan toteuttaa kiinteistökohtaisesti
omasta kaivosta. Jos pohjavesi on liian syvällä rengaskaivon rakentamiselle, voidaan rakentaa porakaivo. Tärkeimpiä näkökohtia kiinteistökohtaisessa vedenhankinnassa ovat kaivon sijoitus likaantumisriskejä välttäen sekä rakenteiden toteutus siten, ettei pintavesiä valu kaivoon.
Kaivon paikkaa kannattaa etsiä mahdollisimman luonnontilaiselta alueelta, missä
ei ole likaantumisriskiä. Jos kiinteistön tontilta ei löydy hyvää kaivonpaikkaa,
niin vettä voi ottaa myös naapurin maalta. Mikäli naapuri ei anna tähän suostumusta, niin vesilain mukaan vedenottoon naapurin maalta voi saada luvan.
17
Parikkalan vesihuollon kehittämissuunnitelma
Pintavesien, roskien ja eläinten pääsy kaivoon estetään riittävästi maanpinnan
yläpuolelle ulottuvalla kaivonrakenteella ja kunnollisella penkereellä sekä tiiviillä kannella. Lisäksi renkaiden liitokset ja läpiviennit on tiivistettävä huolella.
Kaivon ylläpidosta voidaan antaa seuraavat suositukset:

Veden laatu kannattaa tutkituttaa kolmen vuoden välein, vaikka haju- ja makuhaittoja ei olisikaan. Neuvoja antaa esim. Imatran seudun ympäristötoimi.

On varmistettava, ettei kaivon lähistöllä ole pohjavettä likaavia tekijöitä, kuten vuotavia viemäreitä ja jätevesien käsittelylaitteita.

Vanha kaivo kannattaa kunnostaa, jos sen paikka on veden saannin ja veden
laadun kannalta hyvä.

Jos vedessä on liikaa rautaa tai mangaania eikä parempaa vettä ole saatavilla, voi harkita veden käsittelyä. Markkinoilla on erilaisia tehdasvalmisteisia
raudan ja mangaanin poistoon tarkoitettuja painesuodattimia.

Mikäli kaivo saastuu esim. likaisen pintaveden johdosta, mutta saastumislähde kyetään poistamaan, kannattaa kaivo desinfioida.

Jos pohjavesi on likaantunut ja likaantumisen syytä ei voida poistaa, täytyy
rakentaa uusi kaivo paremmalle paikalle. Kannattaa selvittää myös mahdollisuus yhteisen vedenhankinnan järjestämiseen naapureiden kanssa.
Neuvoja kaivon rakentamiseen tai vanhan kaivon kunnostamiseen antavat Imatran seudun ympäristötoimi ja Kaakkois-Suomen ELY-keskus.
6.5.2.2
Kiinteistökohtainen jätevesien käsittely
Jäteveden käsittelyjärjestelmän valintaan vaikuttavat mm. tontin koko, sijainti,
maaperä, jäteveden laatu ja määrä. Lisäksi kunnan rakennusjärjestyksessä on annettu vesihuoltoa koskevia määräyksiä. Jätevesijärjestelmien uusimis- tai korjaustöihin vaaditaan ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymä suunnitelma ja
rakennusvalvontaviranomaisen myöntämä toimenpidelupa. Jätevesijärjestelmän
toimintavarmuus edellyttää omistajalta järjestelmän asianmukaista käyttöä ja
huoltoa.
Jäteveden käsittely tulisi hoitaa ensisijaisesti liittymällä vesihuoltolaitoksen
(kunnan tai yksityisen vesihuolto-osuuskunnan) viemäröintiin. Mikäli liittyminen
ei ole mahdollista voidaan jätevedet käsitellä seuraavien kiinteistökohtaisten menetelmien avulla:





kuivakäymälä ja harmaan veden käsittely
erillisviemäröinti: umpisäiliö (vesikäymäläjätevesille) ja muut jätevedet saostussäiliön kautta imeyttämöön tai suodattamoon
maahanimeyttämö (saostussäiliö tai -kaivo ja maahanimeytys)
maasuodattamo (saostussäiliö tai -kaivo ja maasuodattamo)
pienpuhdistamo (biologis-kemiallinen, bioroottori tai aktiiviliete)
Kiinteistöt (minimissään 2-3) voivat toteuttaa vesihuoltoratkaisuja yhteistoimintaperiaatteella perustamalla esimerkiksi kyläpuhdistamon.
Alueelliset jätevesien käsittelysuositukset löytyvät liitteestä 1 sekä niihin liittyvä
maaperäkartta löytyy karttaliitteestä 2. Suosituksia voidaan hyödyntää lähi vuo-
18
Parikkalan vesihuollon kehittämissuunnitelma
sina annettavissa ympäristönsuojelumääräyksissä. Liitteeseen 2 on koottu suuntaa-antavia kustannustietoja kiinteistökohtaisista jätevesijärjestelmistä.
Lisätietoa kiinteistökohtaisista jätevesijärjestelmistä on löydettävissä mm. Imatran seudun ympäristötoimen Haja-asutusalueiden jätevesien käsittely ja laitehuolto -oppaasta sekä Suomen ympäristökeskuksen julkaisemasta Hyvä jätevesien käsittely -esitteestä. Myös valtion ympäristöhallinnon internet -sivuille on
koottu jätevesienkäsittelyyn liittyvää tietoa.
Simpelejärven ranta-alueella sijaitsevien vanhojen kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien sijainti ja kunto tullaan tarkastamaan.
6.5.2.3
Muut palvelut
Kunta ja Imatran seudun ympäristötoimi neuvovat vesihuoltolaitosten ulkopuolisten alueiden vesihuoltoa koskevissa asioissa. Jätevesijärjestelmien huolto- ja
tyhjennyspalvelut voidaan hoitaa alan liikkeiden kanssa yksityisillä palvelusopimuksilla.
6.6
Muut toimenpiteet
6.6.1
Muiden vedenkäyttäjien ja elinkeinoelämän tarpeet
Näköpiirissä ei ole suurten vedenkuluttajien tai jäteveden tuottajien sijoittumista
kunnan alueelle, jotka vaatisivat erityisiä toimenpiteitä vesihuoltoverkostossa.
Palolaitos hoitaa sammutusvesihuollon yhteistyössä vesihuoltolaitoksen kanssa.
6.7
Toimintavarmuus ja varautuminen poikkeustilanteisiin
6.7.1
Varautuminen poikkeus- ja häiriötilanteisiin
Valmiussuunnitelma päivitetään vuoden 2010 loppuun mennessä. Samalla selvitetään varavoiman hankinta.
6.8
Organisaatioiden ja yhteistyön kehittäminen
6.8.1
Yhteistyö kunnan alueella
Uudet vesiosuuskunnat tai toiminta-alueen ulkopuoliset liittyjät sopivat tarvittavista vesihuoltopalveluista kunnan vesihuoltolaitoksen kanssa. Verkostolaajennusten osalta periaatteena on kunnan vesihuoltoverkostolaajennusten sijasta suosia vesiosuuskuntavetoisia vesihuoltohankkeita tai vastaavien organisaatioiden
perustamista.
6.8.2
Kunnan rajat ylittävä yhteistyö
Yhteistyön lisäämisen ja syventämisen mahdollisuuksia naapurikuntien kanssa
selvitetään tarvittaessa.
6.8.3
Suunnitelman vaikutusten arviointi
Vesihuollon kehittäminen suunnitelmien mukaisesti vaikuttaa noin 90 talouteen,
jotka hyötyvät keskitetyistä vesihuoltopalveluista. Näistä suurin osa koskee kes19
Parikkalan vesihuollon kehittämissuunnitelma
kitettyä viemäröintiä, jolla puolestaan on vesistön- ja ympäristönkuormittumisen
näkökulmasta myönteisiä vaikutuksia. Hankkeilla ei ole merkittäviä kielteisiä
ympäristövaikutuksia.
Suunnitellut uudet vesihuoltojohdot sijaitsevat vesihuoltolaitosten verkostoalueiden liepeillä, mutta osa on harvaan asuttua aluetta, joten verkosto-osuudet ovat
tältä osin pidempiä.
Esitetyillä rakenteilla ei ole merkittäviä vaikutuksia kasvillisuuteen, eläimistöön
tai maisemaan. Vaikutukset Natura-alueisiin huomioidaan.
6.9
Toimenpideohjelma
Toimenpideohjelma on esitetty taulukossa 4.
Taulukko 4. Toimenpideohjelma
Toimenpide
Toteuttamis- Kustannusarvio
aikataulu
(€)
Vastuutaho
Niirasenniemi
2011
80 000
kunta
Ristiharju
2011
46 000
vesiosuuskunta
Niukkala
(Mikkolanniementien liittymä)
2012
80 000
kunta
Arkusjärven eteläpuoli
2013
70 000
kunta
Eskolan linja
2014
210 000
kunta
Kolmikannan rajanylitysalue
2015
Oravaniemi
2018
130 000
kunta
Saaren kirkontien linja
2018
290 000
kunta
kunta
7
TIEDOTTAMINEN JA SUUNNITELMAN AJAN TASALLA PITÄMINEN
7.1
Tiedottaminen
Vesihuollon kehittämissuunnitelma laitetaan julkisesti nähtäville kuukauden
ajaksi, jonka aikana saatu palaute otetaan esityksen viimeistelyssä mahdollisuuksien mukaan huomioon.
7.2
Suunnitelman ajan tasalla pitäminen
Vesihuollon kehittämissuunnitelma tarkistetaan neljän vuoden välein (valtuustokausittain) tai tarvittaessa aikaisemmin. Tarvetta tarkistamiseen punnitaan Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen kanssa käytävien kehittämiskeskustelujen yhteydessä lähes vuosittain.
20
Parikkalan vesihuollon kehittämissuunnitelma
8
YHTEENVETO
Vesihuollon kehittämissuunnitelma ei ole oikeudellisesti sitova asiakirja, vaan se
on suuntaa antava ja tulevaisuuden vesihuoltoa kehittävä asiakirja, joka toimii viranhaltijoiden ja päättäjien työkaluna kaupungin eri toimintoja kehitettäessä ja
talousarviovalmistelussa. Vesihuollon kehittämisessä korostuvat maankäyttö,
terveydensuojelu- ja ympäristönsuojelun yhteys.
Parikkalan vesihuoltolaitos toimii pääpiirteissään hyvin. Vesijohtoverkoston erityispiirteenä on se, että verkoston maantieteellinen laajuus on suuri ja se ulottuu
viemäriverkostoa laajemmalle. Niukkojen resurssien näkökulmasta tämä tuo
omat haasteensa verkostosaneerauksille.
Lähivuosien vesihuoltoverkostolaajennuksia tullaan toteuttamaan kuntavetoisesti
edellä esitetyn toimenpideohjelman mukaisesti, muuten vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolella vesiosuuskuntahankkeina.
21
Parikkalan vesihuollon kehittämissuunnitelma
Liite 1 Haja-asutusalueiden jätevesiä koskevat käsittelysuositukset alueittain
Jätevesien käsittelyssä haja-asutusalueilla voidaan käyttää olosuhteista riippuen
seuraavia menetelmiä:
Kiinteistökohtaiset menetelmät, 1-3 kiinteistöä:

puhdistusmenetelmä K1: WC-vesien johtaminen umpikaivoon ja kuljetus jätevedenpuhdistamolle ja harmaiden vesien maasuodatus tai vastaava. Maahan imeytystä ei sallita. Tärkeillä pohjavesialueilla tehdään selvitys mahdollisuudesta ulottaa purkuputki pohjavesialueen ulkopuolelle. Luvanantaja arvioi tilanteen.

puhdistusmenetelmä K2: WC-vesien johtaminen umpikaivoon, harmaiden
vesien maahan imeytys tai vastaava

puhdistusmenetelmä K3: jätevesien johtaminen maastoon kolmiosaisen saostuskaivon ja maasuodatuksen tai maahan imeytyksen tai vastaavan kautta

puhdistusmenetelmä K4: kuivakäymälä tai kompostikäymälä ja harmaiden
vesien maasuodatus tai maahan imeytys tai vastaava. Tärkeillä pohjavesialueilla ei sallita maahan imeytystä.
Useamman kiinteistön (> 3) yhteinen viemäröinti:

puhdistusmenetelmä Y1: pienpuhdistamot kuten maasuodatus tai vastaava,
jossa toteutetaan fosforinpoisto

puhdistusmenetelmä Y2: viemäröinti kaupungin puhdistamolle
Soveltuva menetelmä valitaan tapauskohtaisesti. Menetelmien soveltamismahdollisuuksiin vaikuttavat maankäyttö ja asukastiheys, maaperän laatu, purkuvesistöt, pohjaveden pinnat ja virtaussuunnat sekä vedenottopaikkojen sijainti.
Eri tyyppisillä alueilla suositeltavat ratkaisut on esitetty taulukossa 5. Taulukko
on vain ohjeellinen suositus; kunkin kiinteistön jätevesiratkaisut vaativat lisäksi
hyväksytyn suunnitelman. Suositus koskee myös loma-asutusta.
Kiinteistökohtaisen jätevesien käsittelyn suojaetäisyyksien suositukset ovat seuraavat:

30 m lähimpään rantaviivaan

50 m lähimpään talousvesikaivoon

5 m naapurin rajaan.
Seuraavassa sivun taulukossa 5 on esitetty yleisesti eri menetelmien soveltamissuositukset haja-asutusalueilla. Suluissa esitetyt puhdistusmenetelmät ovat toissijaisia ratkaisuja.
22
Parikkalan vesihuollon kehittämissuunnitelma
Taulukko 5. Haja-asutusalueiden jätevesien käsittelysuositus
Maaperä
Sora,
hieta
Asukastiheys
alle 20 as/km2
hiekka, K1, K4 (K2)
Asukastiheys 20 Asukastiheys yli
– 40 as/km2
40 as/km2
Y1, Y2
Y1, Y2
(K1, K2, K4)
Moreeni
Savi, hieta
K3, K4
Y1, Y2 (K3, K4) Y1, Y2
K1, K4 (K2, K3) Y1, Y2 (K1, K2, Y1, Y2
K3, K4)
Kallio
Pohjavesialueet,
Natura-alueet
K1, K4
K1, K4
Y1, Y2 (K1, K4) Y1, Y2
Y1, Y2 (K1, K4) Y1, Y2
Järvien ja jokien K1, K2, K4
rannat
Y1, Y2
(K1, K2, K4)
Y1, Y2
Karttaliitteessä 2 on esitetty suositus jätevedenkäsittelystä alueittain. Suositus on
laadittu geologiselle kartalle (mittakaava 1:50 000), josta ilmenee vallitseva pintamaalaji. Kartasta ilmenevät myös pohjavesiesiintymien muodostumisalueet sekä Natura-ohjelmaan kuuluvat luonnonsuojelualueet.
Typenpoiston kannalta paras ja edullisin tekniikka on kuivakäymälä yhdistettynä
harmaiden vesien maasuodatukseen. Nykyaikaiset kuivakäymälät on mahdollista
sijoittaa sisätiloihin normaalein mukavuuksin, joten niitä kannattaisi käyttää uudisrakennuskohteissa. Kuivakäymälöitä suositellaan harvaan asuttujen alueiden kiinteistöille ja varsinkin loma-asutukselle.
Viemäriverkoston ulkopuolisten kiinteistöjen jätevesien käsittelystä säädetään
ympäristönsuojelulaissa, valtioneuvoston asetuksessa talousvesien käsittelystä
vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla, kunnan ympäristönsuojelumääräyksillä sekä ympäristöministeriön ohjeilla. Tällä hetkellä ympäristöministeriö ei ole vielä antanut edellä mainitun asetuksen nojalla ohjeita,
kuinka jätevesien käsittely kiinteistöllä tulee järjestää.
23
Parikkalan vesihuollon kehittämissuunnitelma
Liite 2 Kustannustietoa jätevesijärjestelmistä
Jätevesijärjestelmien välillä on eroja puhdistustulosten lisäksi investointi- ja
käyttökustannusten sekä huolto- ja ylläpitotarpeiden osalta. Kustannuksiin vaikuttavat myös maasto, maaperä sekä pitkät etäisyydet. Alla olevaan taulukkoon
on koottu esimerkkejä muutaman eri jätevesijärjestelmän kustannuksista. Lisätietoa vertailukustannuksista löytyy mm. Suomen Salaojakeskus Oy:n hajajätevesihuolto-hankkeen internet -sivustolta.
Esimerkiksi umpisäiliö on investointikustannuksiltaan edullisin menetelmä, mutta käyttökuluiltaan se on kallein järjestelmä. Maapuhdistamot ovat edullisimpia
yhden talouden jätevesijärjestelmiä sekä investointi- että käyttökuluiltaan. Pienpuhdistamon osalta kiinteistökohtaiset kustannukset ovat pienemmät, mikäli
pienpuhdistamo toimii usean kiinteistön tai kylän yhteispuhdistamona. Kuivakäymälä ja pelkkien harmaiden vesien käsittely on edullisin vaihtoehto.
Uudet vaatimukset täyttävän jätevesijärjestelmän rakentaminen tai vanhan jätevesijärjestelmän uusiminen tavanomaiseen vakituiseen asuntoon maksaa normaalisti 4 000 - 10 000 €. Varustelutasoltaan vastaavan, ympärivuotiseen käyttöön
tarkoitetun vapaa-ajan asuntoon kustannukset ovat samaa luokkaa.
Jos vakituisen asunnon tai sitä varustelutasoltaan vastaavan vapaa-ajan asunnon
käytössä olevaa hyväkuntoista jätevesijärjestelmää on tehostettava ja olemassa
olevia rakenteita voidaan käyttää hyväksi, jätevesijärjestelmän voidaan yleensä
toteuttaa vaatimukset täyttäväksi 1 000 - 8 000 €.
Taulukko 6. Kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien kustannustietoja
Jätevesijärjestelmä
Investointikulut
(ei sisällä suunnittelua)
Käyttökulut
(€/vuosi)
Kuivakäymälä +
1000 - 2500
harmaiden vesien maaperäkäsittely
2000 - 3 000
100 - 200
Maahanimeyttämö tai
imeyttämö 2000 - 4000
150 - 250
maaperäsuodatin
suodatin 3000 - 5000
Umpisäiliö (3-10 m³)
kaikille jätevesille
1300 - 3000
300 - 1500¹
Pienpuhdistamo
4000 - 6000²
75-150 (kemikaalit) +
vuosihuolto
¹ loka-autolla tyhjennys 70-100 €/kerta + jätevedenpuhdistamon lietteen vastaanottomaksu noin 5,5 €/ m³
² hinta ei sisällä asennusta
Hinnat ovat suuntaa-antavia ja hinta vaihtelee mallista riippuen.
Lähde: Haja-asutusalueiden jätevesien käsittely ja laitehuolto.
24