Ivalojoen – Sotajoen alue - Lapin Kullankaivajain Liitto ry

16WWE0759
16.3.2011
Lapin Kullankaivajain liitto ry
Koneellisen kullankaivun
yhteistarkkailu vuonna 2010
Ivalojoen – Sotajoen alue
Lapin Kullankaivajain liitto ry
Koneellisen kullankaivun yhteistarkkailu vuonna 2010, Ivalojoen – Sotajoen alue
Sisältö
1
JOHDANTO
1
2
VESISTÖALUEEN KUVAUS
1
3
HYDROLOGISET OLOSUHTEET
2
4
TARKKAILUVELVOLLISET
4
5
KÄYTTÖTARKKAILU
4
6
VAIKUTUSTARKKAILU
4
6.1
Näytteenotto ja analysointi
6.1.1
Tarkkailun toteutuminen v. 2010
6.1.2
Ympäristöhallinnon seuranta alueella v. 2010
6.2
Veden laatu v. 2010
6.3
Veden laadun kehitys v. 2006–2010
6.4
Ympäristöhallinnon seurantatulokset v. 2010
4
5
6
6
9
9
7
YHTEENVETO
12
8
LÄHTEET
12
Liitteet
Liite 1
Liite 2
Liite 3
Liite 4
Liite 5
Liite 6
Tarkkailuvelvolliset kullankaivajat
Käyttötarkkailun yhteenvetotaulukko v. 2010
Vesistötarkkailun havaintopaikat
Vesistötarkkailun tulokset v. 2010
Lapin ELY-keskuksen seurantatulokset v. 2010
Valokuva kooste
Pöyry Finland Oy
Lotta Lehtinen,
Limnologi, MMM
Yhteystiedot
PL 20, Tutkijantie 2 A
90571 Oulu
puh. 010 3328 243
sähköposti [email protected]
16WWE00759
1
1
JOHDANTO
Koneellista kullankaivua harjoittavien kaivajien on ympäristölupamääräysten tarkkailuvelvoitteen mukaisesti seurattava toiminnan vaikutuksia veden laatuun ympäristökeskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti.
Ivalo-, Sota- ja Tolosjoen sekä Palsinojan alueen huuhdontakultakaivospiirien ja -valtauksien
ympäristö – ja vesilupien tarkkailuvelvoitteiden täyttämiseksi on laadittu käyttö- ja vaikutustarkkailusuunnitelma (Peronius 2007), jonka Lapin ympäristökeskus (nyk. Lapin ELY-keskus)
on hyväksynyt 8.6.2007 antamassaan päätöksessä (LAP-2007-Y-16-119). Tarkkailua suoritetaan yhteistarkkailuna ja sitä koordinoi Lapin Kullankaivajain Liitto ry. Yhteistarkkailua on toteutettu kesästä 2006 alkaen. Alueen toiminnanharjoittajilla on myös aiemmin ollut pienimuotoista yhteistoimintaa tarkkailun järjestämiseksi.
Tarkkailussa seurataan toiminnan vesistövaikutuksia yhteensä 15 eri pisteestä kaksi kertaa kaivukauden aikana otettavien vesinäytteiden avulla. Vuoden 2010 tarkkailuun tehtiin viranomaisten vaatimuksesta joitain lisäyksiä suunnitelmaan nähden. Vesinäytteiden lisäksi kerätään kaikilta toiminnanharjoittajilta vuosittain tiedot toiminnan laadusta ja määrästä. Käsillä olevassa
raportissa on esitetty Ivalojoen alueen koneellisen kullankaivun käyttö- ja vaikutustarkkailun tulokset vuodelta 2010. Lisäksi on esitetty soveltuvin osin Lapin ELY-keskuksen seurantatuloksia
alueelta.
Lemmenjoen kullankaivualueilla suoritetaan vastaavanlaista yhteistarkkailua, jonka tulokset raportoidaan omassa raportissaan.
2
VESISTÖALUEEN KUVAUS
Tarkkailualue kuuluu Paatsjoen päävesistöalueeseen (71), jonka kokonaispinta-ala on 14 512
km2. Kullankaivu koskettaa alueen vesistöistä lähinnä Ala-Ivalojoen aluetta (71.4, F=2 430 km2)
ja erityisesti siihen laskevia Sotajokea (71.46, F= 350 km2), Palsinojaa (71.422, F = 45 km2) ja
Tolosjokea (71.45, F= 324 km2) (liite 1).
Alue on pääosin Metsähallituksen hallinnassa kuuluen Hammastunturin erämaa-alueeseen.
Erämaa-alue on eräänlainen luonnonsuojelualueen ja talousalueen välimuoto ja osassa aluetta
harjoitetaan myös tietynasteista metsätaloutta (Metsähallitus 1996). Sotajoen ja Palsinojan ympäristö, missä suurin osa konekaivoksista sijaitsee, on pääosin mäntymetsää tai mäntyvaltaista
sekametsää ja kuuluu osittain luonnonmukaisesti hoidettaviin metsäalueisiin. Alueella on myös
suoritettu hakkuita jo aikaisemmin 1950- ja -80 luvuilla.
Koko alue on vanhaa kullankaivualuetta, jossa on kaikkialla harjoitettu kaivutoimintaa jo vuodesta 1869 lähtien. Koneellisesti alueella on kaivettu kultaa 1920-luvulla sekä 1970-luvulta lähtien. Kaivutoiminta on muuttanut alueen purojen luonnetta. Purot ovat muuttuneet mineraalimaapohjaisemmiksi ja suoremmiksi, kuin mitä ne luonnostaan olisivat olleet.
Alueen vesistöt ovat kullankaivun merkkejä lukuun ottamatta varsin luonnontilaisia lukuun ottamatta Tolosjokea, jonka veden laatuun on matkailu vaikuttanut. Saariselän matkailukeskuksen
puhdistetut jätevedet johdettiin vuoteen 2005 saakka Kuusiojan kautta Laaniojaan ja edelleen
Tolosjokeen.
Alueella on jonkin verran lähteitä, mutta ei talousveden hankintaan käytettäviä pohjavesialueita.
Merkittävimmät akviferit ovat alueen etelälaidalla oleva Kutustajan harjualue sekä pohjoisessa
Ivalojoen laaksontäytteet. Alueen vallitseva maalaji, hyvin hienoainespitoinen, heikosti vettä läpäisevä pohjamoreeni, ei toimi akviferina.
16WWE00759
2
Ivalojoessa esiintyy lohensukuisista kaloista taimenta, harjusta ja siikaa. Ivalojoessa on alkuperäinen, Inarijärvestä vaeltava taimenkanta, joka nousee pääuoman lisäksi myös useisiin sivujokiin, mm. Sotajokeen. Vaeltavien järvitaimenien lisäksi esiintyy paikallisia taimenkantoja. Ivalojoella on suoritettu hallinnollisiin päätöksiin perustuvia taimenen ja siian poikasten istutuksia
(Tynys 1995) joten kalastoon suhteen vedet eivät ole luonnontilaisia. Ivalojokea ja Sotajokea
pidetään kohtuullisena virkistyskalastuspaikkana ja Tolosjokea kehnohkona virkistyskalastuspaikkana. Pienemmissä puroissa, kuten Palsinojassa, Hangasojassa ja Laaniojassa on kalaa satunnaisesti eivätkä ne vähävetisyytensä vuoksi sovellu virkistyskalastukseen.
Alueella liikkuu paljon retkeilijöitä. Hammastunturin erämaa-alueen vuotuiseksi kävijämääräksi
on arvioitu noin 41800 ja vilkkaimpia alueita ovat mm. kullankaivualue ja Ivalojoki (Metsähallitus 2006). Ivalojoen – Sotajoen alueella osalle kulkijoista kultamaiden läpi kulkeminen on osa
laajempaa vaellusta esimerkiksi Hammaskairaan. Itäosassa kulkee jonkin verran Saariselän
matkailukeskuksesta päiväretkeilijöitä. Ivalojoella retkeilee vaeltajia, melojia ja kalastajia. Lisäksi joelle järjestetään mm. venekuljetuksia, kumivenesafareita ja talvisin moottorikelkkasafareita.
Ympäristöhallinnon vuosien 2000–2003 vedenlaatuaineistoon perustuvassa käyttökelpoisuusluokituksessa Ivalojoen alueen vedet kuuluvat pääosin luokkaan erinomainen. Luokituksen mukaan vedet ovat luonnontilaisia, karuja ja kirkkaita tai lievästi humuspitoisia. Ivalojoen pääuoma
yläjuoksullaan Kutturassa sekä Sotajoki ja Tolosjoki luokitellaan käyttökelpoisuudeltaan hyviksi ja alueet ovat luokituksen mukaan siten lähes luonnontilaisia, mutta lievästi rehevöityneitä tai
selvästi humuspitoisia.
Ympäristöhallinnon ekologisen tilan luokittelussa arvioidaan ihmistoiminnan vaikutuksia vesieliöstöön. Vuosien 2000–2007 seurantatulosten perusteella tehdyssä luokittelussa Ivalojoki
kokonaisuudessaan kuuluu ekologiselta tilaltaan luokkaan erinomainen. Sotajoen ekologinen tila on arvioitu hyväksi. Niissä on siten hyvät edellytykset vaelluskalojen luontaiselle lisääntymiselle sekä herkkien kala- ja pohjaeläinlajien esiintymiselle.
3
HYDROLOGISET OLOSUHTEET
Sademäärien ja lämpötilojen arviointiin on käytetty pääosin Ilmatieteenlaitoksen Inarin Ivalon
lentokentän havaintoaseman (9601) tietoja. Nykyään Ivalon lentokentältä ei kuitenkaan mitata
enää sademääriä ja vuoden 2010 sadantatiedot ovat uudemmalta havaintoasemalta Inarin kirkonkylä (9615). Vuoden 2010 kuukausittaiset lämpötilakeskiarvot ja kokonaissademäärät on
esitetty kuvassa 1. Lisäksi on esitetty pitkän ajan (1971–2000) vertailukeskiarvot.
Vuosi 2010 oli Inarissa Ivalon lentoaseman havaintoaineiston perusteella hieman tavallista kylmempi vuoden keskilämpötilan (-1,2 ºC) ollessa vajaa puoli astetta pitkän ajanjakson (1971–
2000) keskiarvoa (-0,8 ºC) alhaisempi. Tammikuu 2010 oli keskilämpötilaltaan tavanomainen,
mutta muutoin talvikuukaudet olivat 1–5 ºC ajankohdan keskimääräistä tasoa kylmempiä (kuva
1). Kevään ja syksyn kuukausikeskiarvot sen sijaan olivat noin 1–3 ºC vertailuarvoja lämpimämpiä. Kesällä kesäkuu ja elokuu olivat noin asteen verran tavanomaista viileämpiä ja heinäkuu noin asteen verran tavanomaista lämpimämpi.
Vuonna 2010 Inarin kirkonkylän asemalla satoi yhteensä 532 mm, mikä on noin 20 % enemmän
kuin pitkän ajan keskiarvo. Tavallista sateisempaa oli talvella helmikuussa, keväällä huhtitoukokuussa, kesällä kesä-heinäkuussa sekä syksyllä syys-lokakuussa (kuva 1). Enimmillään satoi heinäkuussa noin 143 mm, mikä oli yli kaksinkertainen määrä ajankohdan keskiarvoon verrattuna. Tavanomaista kuivempaa oli tammikuussa, elokuussa sekä marras-joulukuussa. Etenkin
joulukuussa sademäärä oli vain noin 30 % ajankohdan tavanomaisesta määrästä. Maaliskuun
sademäärä oli varsin lähellä pitkän ajan keskiarvoa.
16WWE00759
3
Lämpötila
°C
18
2010
m
1971-2000
160
140
12
Sadanta
2010
1971-2000
120
100
6
80
60
40
0
-6
-12
20
0
-18
I
II
Kuva 1.
III IV
V
VI VII VIII IX
X
I
XI XII
II III IV
V VI VII VIII IX
X
XI XII
Kuukauden keskilämpötila ja sademäärä Inarissa vuonna 2010 sekä pitkän ajan (19712000) keskiarvo.
Ivalojoen alaosalla Patokoskella havainnoidaan säännöllisesti virtaamia ympäristöhallinnon
toimesta. Keväällä 2010 virtaamat kasvoivat toukokuun alkupuolella hyvin nopeasti lämpimän
sään, lumien sulamisen seurauksena (kuva 2). Tulvahuippu muodostui toukokuun puolivälin
jälkeen tavallista voimakkaampana ja lyhytkestoisempana. Maksimissaan Ivalojoen Patokoskessa virtasi 18.5. vettä 657 m3/s. Kesällä heinäkuun runsaat sateet aiheuttivat ylivirtaamatilanteita
erityisesti kuun alkuun ja loppuun. Näytteenotto ajoittui sekä heinäkuussa että elokuussa alivirtaama-aikaan. Tosin juuri ennen näytteenottoa esiintyneet tulvat vaikuttivat etenkin heinäkuussa
näytteenottohetkellä vielä veden laatuun.
3
m /s
Virtaama
700
2010
600
näytteenotto
500
1991-2005
400
300
200
100
0
tammi
Kuva 2.
helmi maalis
huhti
touko
kesä
heinä
elo
syys
loka
marras
joulu
Virtaama Ivalojoen alaosalla Patokoskella (7101320) v. 2010 ja jaksolla 1991-2005
keskimäärin sekä vuoden 2010 näytteenoton ajoittuminen.
16WWE00759
4
4
TARKKAILUVELVOLLISET
Tämän yhteistarkkailun piiriin kuuluvat Ivalojoen vesistöalueen ympäristöluvalliset kullankaivajat. Muiden vesistöjen mm. Kemijoen vesistöalueella olevia toimijoita tämä yhteistarkkailu
ei koske. Koneellinen kullanhuuhdonta vaatii ympäristölupaviraston myöntämän ympäristöluvan. Vuonna 2010 voimassa olevia koneellisen kaivun ympäristölupia oli 45 kpl. Liitteestä 1
ilmenevät lupavelvollisten kaivajien nimet, valtauksien/kaivospiirien sijainti, niiden nimet ja
numerot sekä lupapäätösten päivämäärät ja voimassaoloaika. Huomattava on, että numeroilla 18
ja 46 merkityt konekaivokset eivät kuulu tämän tarkkailun piiriin.
Tarkkailuun on pyritty saamaan mukaan kaikki alueella olevat ympäristölupavelvolliset. Uusimmissa luvissa ympäristölupa velvoittaa liittymään yhteistarkkailuun. Jos joku sellainen toimija, jolla ei ole yhteistarkkailuun liittymisvelvoitetta, ei halua liittyä yhteistarkkailuun, järjestää hän itse oman tarkkailunsa.
Konekaivun lisäksi alueella harjoitetaan kullankaivua edelleen runsaasti myös käsikaivumenetelmin. Lapiokaivuun ei vaadita ympäristölupaa eikä velvoiteta vesistön tilan seurantaa. Lapiokaivussa ei yleensä kierrätetä vettä tai käytetä laskeutusaltaita, vaan huuhdontavesi valuu
suoraan vesistöön. Ivalojoen alueella on voimassa olevia kaivospiirejä 2 kpl ja valtauksia hieman yli 200.
5
KÄYTTÖTARKKAILU
Toiminnanharjoittajien käyttötarkkailutiedot vuodelta 2010 on esitetty liitteessä 2. Tiedot perustuvat kaivajien vuosi-ilmoituksiin Lapin ELY-keskukselle. Käyttötarkkailu sisältää mm. tiedot
kaivualueista ja -ajoista, kaivumääristä, saostusaltaiden toiminnasta, koneiden, laitteiden ja polttoainesäiliöiden toimintahäiriöistä, mahdollisista muista poikkeustilanteista, toiminnassa syntyvistä jätteistä sekä muista ympäristövaikutusten kannalta merkittävistä seikoista.
Ilmoitusten perusteella vuonna 2010 Ivalojoen alueella harjoitti koneellista kullankaivua yhteensä 26 toimijaa (liite 2). Maata kaivettiin yhteensä noin 11 400 m3 noin 10 000 m2:n alalta.
Käytettyjen kaivinkoneiden määrä oli yhteensä 19 kpl, joista 12 oli suurempia tela/pyöräkaivinkoneita tai traktorikaivinkoneita ja loput 7 pienempiä lapiokaivinkoneita. Ivalojoella myös imuroitiin joesta kultaa yhteensä neljällä valtauksella. Koneellinen kaivuaika oli yhteensä 840 vrk, keskimäärin 32 vrk/toimija. Polttoainetta kului yhteensä 13 415 l. Ilmoitusten
perusteella alueen veden laatuun mahdollisesti vaikuttaneita poikkeavia tilanteita ei ollut.
6
VAIKUTUSTARKKAILU
6.1
Näytteenotto ja analysointi
Vaikutustarkkailua vesistössä suoritetaan yhteistarkkailuna. Näytteet otetaan vuosittain kaksi
kertaa kaivukauden aikana. Ensimmäiset näytteet otetaan viikoilla 26–28. Näytteet pyritään ottamaan normaaliveden tilasta, ei tulvavedestä. Toiset näytteet otetaan viikolla 31–33. Näytteenoton yhteydessä pyritään selvittämään mahdollisten ongelmien, esim. poikkeukselliset samentumat, aiheuttaja ja tarvittaessa voidaan ottaa myös lisänäytteitä.
Näytteet otetaan Ivalojoen alueelta 15 eri pisteestä (taulukko 1) keskittyen vesistöihin, johon
usealta kaivupaikalta lähtevä vesi päätyy. Havaintopaikkojen sijainti on esitetty kartalla liitteessä 3.
16WWE00759
5
Vesinäytteistä analysoidaan seuraavat muuttujat:
sameus
kiintoaine
väriluku
CODMn
Haihdutus-/ hehkutusjäännös
Taulukko 1
Tunnus
Kuvaus
S1
Tolosjoki: Tolosjoen Kutturantien
sillalta 50 m. ylävirtaan
(TOLOSJOKI 10)
Tolosjoelta Kuivakurun alapuolelta
Koordinaatit (YK)
P
I
7586020 3511690
Perustelu
Kuvastaa muusta kuin koneellisesta
kullanhuuhdonnasta jokiin tulevaa
kuormaa
Näyte kuvastaa Tolosjoen ja Kuivakurun kuorman lisäystä Tolosjokeen
Näyte kuvastaa Tolosjoen kokonaistilaa alajuoksulla
Näyte kuvastaa Palsin latvan tilaa
7589721
3512849
7607360
3510900
S4
Tolosjoen suu
(TOLOSJOKI 5)
Palsioja, Palsin tulli
7596983
3498307
S5
Selperinojan suu
7599040
3500200
S6
Palsiojan suu
7602834
3497942
S7
Papinhamina l. Sotajoen silta,
sillan yläpuolelta 50 m
(SOTAJOKI IVALOJOKI S3)
7589650
3498570
S8
7589769
3493858
S9
Vuijemin silta, sillan yläpuolelta
50 m
Moberginojan suu
7594633
3495923
S10
Vuijemin suu
7595185
3495001
S11
Pahaojan kämpän silta
(SOTAJOKI IVALOJOKI S5)
Sotajoen suu, Sotajoki
(SOTAJOKISUU IVALOJOKI 6)
7596140
3494320
7602520
3493470
S13
Kutturan silta
(IVALOJOKI KUTTURANT. 16)
7591340
3478280
Kuvastaa Ivalojoen tilaa ennen
kullankaivuualueita
S14
Sotajoen suun alapuoli
(IVALOJOKI SOTAJ ALAP 17)
7602620
3493540
Kuvastaa Ivalojoen tilaa Sotajoen
kuorman jälkeen
S15
Tolonen
7607671
3511266
Kuvastaa Ivalojoen tilaa koko kullankaivualueen jälkeen
S2
S3
S12
6.1.1
Ivalojoen alueen koneellisten kullanakaivajien yhteistarkkailun havaintopaikat.
Kuvauksen perässä sulkeissa pisteen nimi ympäristöhallinnon Hertta-tietokannassa.
Kuvastaa Palsin keskiosan ja erityisesti Selperinojan kuormaa
Kuvastaa Palsiojan kokonaistilaa
alajuoksulla
Kuvastaa Sotajoen pääuoman latvan tilaa.
Kuvastaa Vuijeminhaaran latvan
tilaa
Kuvastaa ko. ojan kuormaa
Kuvastaa Vuijemin kokonaiskuormaa
Kuvastaa aktiivisimman kullanhuuhdonta-alueen kok. kuormaa
Kuvastaa Sotajoen kokonaistilaa
alajuoksulla
Tarkkailun toteutuminen v. 2010
Vuonna 2010 Ivalojoen alueen tarkkailunäytteet otettiin 12.7. (vko 28) ja 23.8. (vko 34). Näytteet otettiin Lapin Kullankaivajain liiton toimesta. Näytteet lähetettiin laboratorioon ja analysoinnin suoritti NabLabs Oy. Analyysitulokset on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä 4.
Ivalojoen näytettä Sotajoen alapuolelta (S14) ei otettu kummallakaan näytteenottokierroksellapisteen vaikeapääsyisyyden vuoksi. Rannalta tai kahlattaessa otettuna Ivalojoen näyte Sotajoen
suun alapuolelta on käytännössä sekoittumatonta Sotajoen vettä. Moberginojan näytettä (S9) ei
16WWE00759
6
heinäkuussa otettu, koska ojalla ei ollut toimintaa. Lisäksi heinäkuussa jäi ottamatta Tolosjoen
suun (S3) ja elokuussa Vuijemin suun (S9) ja Sotajoen Pahaojan (S11) näytteet.
Viranomaisten vaatimuksesta Palsiojasta Selperinojan kohdalta (S5) ja Sotajoen suulta (S12)
otetuista näytteistä määritettiin elokuussa lisäanalyyseinä alumiinin kokonais- ja liukoinen pitoisuus sekä raudan kokonaispitoisuus. Lisäanalyysien tulokset on esitetty myös liitteessä 4. Liitteenä 6 on näytteenoton yhteydessä otettuja valokuvia havaintopaikoilta ja alueelta yleensä.
6.1.2
Ympäristöhallinnon seuranta alueella v. 2010
Lapin ELY-keskus toteuttaa vedenlaatuseurantaa kansallisen seurantaohjelman havaintopaikalla
IVALOJOKI TÖRMÄNEN 14410 (YK 7611424, 3514235). Lapin ELY-keskuksen tulokset on
esitetty liitteessä 5 ja niitä on käsitelty raportissa kohdassa 6.4.
6.2
Veden laatu v. 2010
Vesinäytteistä mitattu haihdutusjäännös kuvaa veden kuiva-aineen määrää. Kuiva-aine sisältää
kaikki veteen liuenneet orgaaniset ja epäorgaaniset kuivauslämpötilassa (105 ºC) haihtumattomat aineet ja eloperäiset tai epäorgaaniset partikkelikokoiset aineet. Kuiva-aineen hehkuttamisessa (550 ºC) poltetaan orgaaninen aine pois, joten hehkutusjäännös sisältää sekä haihdutusjäännöksessä olleen liuenneen epäorgaaninen aineen että orgaanisen aineen sisältämän epäorgaanisen jäännöksen eli tuhkan. Yleisesti katsotaan, että hehkutuksessa hävinnyt aine vastaa veden orgaanisen aineen määrää.
Koneellisessa kullankaivussa pintamaat yleensä siirretään ja varastoidaan erillään muista massoista sulkemis- ja maisemointitöissä käyttöä varten. Kullankaivussa vesistöön mahdollisesti valuva aines on siten peräisin syvemmistä kultapitoisista maakerroksista ja sisältää vain vähän
eloperäistä ainesta. Kuiva-aineen ja hehkutusjäännöksen erotuksen perusteella voidaan arvioida
veden orgaanisen aineen määrää ja sitä kautta kullankaivun vaikutuksia vesistössä.
Kuiva-ainepitoisuudet vaihtelivat Ivalojoen alueen vesinäytteissä melko paljon, 16–83 mg/l.
Karkeasti sähkönjohtavuuden perusteella arvioituna pitoisuudet olivat pääosin karujen luonnontilaisten jokivesien tasolla, mutta hieman kohonneita arvoja mitattiin heinäkuussa Palsiojan yläosalla (S4), Sotajoen yläosalla sekä Vuijemjoen yläosalla (kuva 3).
Veden kuiva-aineksen hehkutusjäännökset vaihtelivat myös melko paljon, 4–67 mg/l. Suurimmassa osassa näytteistä kuiva-aines oli pääosin mineraaliperäistä hehkutusjäännöksen muodostaessa haihdutusjäännöksestä 51–100 %. Heinäkuussa Ivalojoen Kutturassa ja monin paikoin
Sotajoen alueella, eloperäisen aineksen osuus kuiva-aineesta oli kuitenkin yli puolet.
Kiintoainemäärityksessä näytteet suodatetaan ja hienommat partikkelit jäävät tuloksesta pois.
Kiintoaineen osuus kuiva-aineesta oli Ivalojoen alueen vesistöissä pääosin vain muutaman prosentin luokkaa eli kuiva-aines koostui lähinnä liukoisista suoloista. Kuitenkin heinäkuussa Palsiojan ja elokuussa Kutturan sekä Tolosjoen suun näytteissä kuiva-aineesta merkittävä osa oli
kiintoaineskokoista partikkelia, Palsiojan yläosalla jopa 70 %.
Kiintoainepitoisuudet olivat Ivalojoen alueella useimmiten alle määritysrajan 1 mg/l tai sen tuntumassa (kuva 3). Kuitenkin jo edellä mainituilla alueilla Kutturassa, Palsiojassa ja vähäisemmissä määrin myös Sotajoella, Vuijemjoella ja Tolosjoella pitoisuudet olivat koholla jommallakummalla näytteenottokierroksella. Enimmillään kiintoainetta mitattiin Palsiojan latvalla heinäkuussa 60 mg/l ja Ivalojoen Kutturassa elokuussa 16 mg/l. Palsiojassa kiintoainepitoisuus laski
alempana ollen ojan suulla kuitenkin heinäkuussa edelleen jonkin verran koholla (noin 10 mg/l).
Palsiojan uoman allasmainen rakenne edistää kiintoaineksen laskeutumista, mikä näkyy esim.
16WWE00759
7
liitteen 6 kuvassa 4. Sameusarvot olivat myös Palsiojalla heinäkuussa koholla ja enimmillään
mitattiin ojan yläosalla sameusarvo 31 FTU (kuva 4). Palsiojalla konekaivutoimintaa ei näytteenottohetkellä juuri ollut, mutta lapiokaivua oli runsaasti. Elokuussa Palsiojalla oli havaittavissa vain lievää sameutta, vaikka konekaivua oli enemmän. Palsinojan lisäksi elokuussa esiintyi hyvin lievää sameutta ( > 1 FTU) Ivalojoen pääuoman yläosalla Kutturassa (S13) sekä Sotajoen yläosalla Papinhaminassa.
Kemiallinen hapenkulutus (CODMn) kuvaa lähinnä orgaanisen aineen eli humusyhdisteiden
määrää vedessä. Humuspitoisuudet olivat alueella heinäkuussa järjestäen selvästi suurempia
kuin elokuussa ilmentäen näytteenottoa edeltävän tulvan vaikutusta (kuva 4). Veden väriarvot
heijastelivat pitkälti humuspitoisuutta ja syyskuussa vesi oli ruskeaa lähes koko tarkkailualueella. Suurimmat väriarvot mitattiin Sotajoessa. Humuksen lisäksi väriarvoihin vaikuttaa mm. veden rautapitoisuus.
Haihdutusjäännös
mg/l
100
90
80
70
60
50
40
30
20
10
0
S13
S7
S8
S9
S10
S11
S12
S14
S4
S5
S6
S1
S2
S3
S15
S5
S6
S1
S2
S3
S15
S5
S6
S1
S2
S3
S15
Hehkutusjäännös
mg/l
100
90
80
70
60
50
40
30
20
10
0
S13
S7
S8
S9
S10
S11
S12
S14
Kiintoaine
mg/l
60
25
20
15
10
5
0
S13
S7
S8
S9
S10
S11
S12
12.7.10 Ivalojoki
23.8.10 Ivalojoki
Kuva 3.
S4
S14
S4
12.7.10 sivuvedet
23.8.10 sivuvedet
Haihdutus- ja hehkutusjäännökset sekä kiintoainepitoisuus (mg/l) Ivalojoen alueen
havaintopaikoilla v. 2010.
16WWE00759
8
Sameus
FTU
81
15
12
9
6
3
0
S13
S7
S8
S9
S10
S11
S12
S14
S4
S5
S6
S1
S2
S3
S15
Väri
mgPt/l
100
80
60
40
20
0
S13
S7
S8
S9
S10
S11
S12
S14
S4
S5
S6
S1
S2
S3
S15
CODMn
mg/l
15
12
9
6
3
0
S13
S7
S8
S9
S10
S11
S12
S14
12.7.10 Ivalojoki
23.8.10 Ivalojoki
Kuva 4.
S4
S5
S6
S1
S2
S3
S15
12.7.10 sivuvedet
23.8.10 sivuvedet
Sameus- (FTU) ja väri- (mgPt/l) arvot sekä kemiallinen hapenkulutus (CODMn) (mg/l)
Ivalojoen alueen havaintopaikoilla v. 2010.
Ivalojoen pääuomassa veden laatu oli yläosalla Kutturassa jonkin verran heikompi kuin alaosalla Tolosen kohdalla. Pitoisuuserot olivat kuitenkin vähäisiä lukuun ottamatta Kutturassa elokuussa mitattua kohonnutta kiintoainepitoisuutta.
Sotajoen suulta (S12) mitatut rauta- ja alumiinipitoisuudet (liite 4) olivat likimain alueen purovesille tyypillistä luontaista tasoa (Lahermo ym. 1996). Palsiojasta Selperinojan kohdalta määritetty alumiinipitoisuus oli hieman alueen luontaista tasoa suurempi, mutta liukoisen alumiinin
pitoisuus oli pieni.
Vuoden 2010 näytteenotto osui molemmilla havaintokerroilla alivirtaamaolosuhteisiin ja siten
voidaan olettaa, että eroosio, ja sitä myötä myös kaivun aiheuttama ainekuormitus olivat melko
alhaista tasoa. Ylivirtaama-aikoina, kuten keväällä ja syksyllä sekä kesällä rankkasateiden jälkeen, veden laatu on tarkkailualueella todennäköisesti tässä esitettyä heikompi.
16WWE00759
9
6.3
Veden laadun kehitys v. 2006–2010
Taulukossa 2 on esitetty veden laadun keski- ja ääriarvoja Ivalojoen alueen Kullankaivuun yhteistarkkailun havaintopaikoilla vuosina 2006–2010. Koska vuosittaisia havaintokertoja on vain
kaksi, vaikuttaa näytteenoton aikainen valumatilanne voimakkaasti veden laadun vuosien väliseen vaihteluun. Keskiarvot perustuvat joidenkin vuosien ja analyysien kohdalla vain yhteen
havaintoon.
Yleisesti veden laatu oli Ivalojoen alueella vuonna 2010 keskimäärin hyvä ja tavanomainen,
vaikkakin heinäkuussa hieman heikompi kuin elokuussa. Heinäkuun kohonneita pitoisuuksia selitti tulva ja luontaiset huuhtoumat maa-alueilta sekä osittain myös kullankaivutyöt.
Vuijemjoella (S8 ja S10) ja Sotajoella (S7, S11 ja S12) vesi on ollut kirkasta ja hyvälaatuista ja
näin oli pääpiirteittäin myös v. 2010. Moberginojan (S9) veden laatu oli v. 2010 erinomainen
eikä siellä ole aikaisemminkaan juuri havaittu samentumia.
Palsinojalla (S4) on havaittu kullankaivun aiheuttamaa samentumaa säännöllisesti ja näin oli tilanne myös v. 2010. Tarkkailujaksolla voimakkaimmat samentumat on todettu heinäkuussa
2006 ja 2010. Myös Selperinojan kohdalla (S5) ja Palsinojan suulla (S6) veden laatu oli vuonna
2010 hieman edeltäviä vuosia heikompi lähinnä kiintoainepitoisuuden ja sameuden suhteen.
Tolosjoella (S1-S3) veden laatu on ollut kiintoaineen ja sameuden suhteen tasaisen hyvä eikä
kullankaivun vaikutuksia ole ollut havaittavissa. Tolosjoessa Kuivakurun alapuolella (S2) havaittiin vuoden 2010 molemmilla näytteenottokerroilla rimaleväkasvustoja, jotka liittyvät mahdollisesti aikaisempaan rehevöittävään jätevesikuormitukseen.
Ivalojoessa veden laatu on ollut pääosin hyvä, mutta ajoittain on havaittu samentumia ja/tai kohonneita kiintoainepitoisuuksia eri puolilla pääuomaa kuten v. 2010 joen yläosalla Kutturassa.
6.4
Ympäristöhallinnon seurantatulokset v. 2010
Lapin ELY-keskus on seurannut jo 1970-luvulla veden laatua Ivalojoen Törmäsessä, joka sijaitsee kulta-alueen alapuolisella Ivalojoella noin 5 km Tolosen yhteistarkkailupisteestä (S15) alavirtaan. Veden laadun vaihtelua Törmäsessä on esitetty kuvassa 5 sekä analyysitulokset liitteessä 5.
Veden kesäaikainen laatu on vaihdellut Ivalojoen Törmäsessä melko paljon, mutta pääosin vesi
on ollut karua ja kirkasta (kuva 5). Kiintoainepitoisuudet ovat olleet yleensä pieniä, alle 1 mg/l.
Joitain lieviä samentumia ja kiintoainespitoisuuden kohoamisia on tarkastelujaksolla ollut havaittavissa. Ravinnepitoisuuksien vaihtelu on viime vuosina ollut vähäisempää ja siten ravinteiden kohdalla on nähtävissä lievää laskevaa kehityssuuntaa. Humuspitoisuutta kuvaava CODMnarvo on ollut keskimäärin noin 6 mg/l, rautapitoisuus noin 200 µg/l ja väriarvo noin 40 mgPt/l,
mikä kuvastaa lievästi humuspitoista ja ruskeaa vettä.
Vuoden 2010 elokuussa otetussa näytteessä veden laatu oli Ivalojoen Törmäsessä varsin normaali. Alumiini ja rautapitoisuudet (liite 4) olivat likimain samaa tasoa kuin Sotajoen alueelta
otetuissa näytteissä. Myös muina vuodenaikoina veden laatu oli Törmäsessä alueelle ja ajankohdalle tavanomainen
16WWE00759
10
Taulukko 2
Veden laadun keskiarvoja Ivalojoen alueen kullankaivuun yhteistarkkailussa vuosina
2006–2010. (n= havaintojen lukumäärä, keskiarvojen laskennassa määritysrajan alittavat
pitoisuudet = 0,5*arvo)
S1
3,0
5
n=2
n=1-2
2009
2008
2007
2006
< 1,0
< 1,0
< 1,0
< 1,0
25
20
35
20
0,30
0,56
0,42
0,32
3,1
2,8
3,8
1,7
18
29
31
20
n=2
2010
1,3
20
0,55
3,7
35
n=2
n=1-2
2009
2008
2007
2006
< 1,0
< 1,0
< 1,0
< 1,0
0,26
0,42
0,69
0,46
2,8
2,3
4,0
1,4
18
31
43
14
n=1
2010
3,0
0,37
1,3
6
n=2
n=1-2
2009
2008
2007
2006
< 1,0
< 1,0
< 1,0
1,0
25
15
35
17
<5
20
30
35
14
0,22
0,19
0,34
0,29
2,6
3,5
3,7
1,3
18
46
53
9
n=2
2010
30
23
16
5,2
11
n=2
n=1-2
2009
2008
2007
2006
14
32
7,5
54
55
40
45
120
5,6
3,2
1,3
23
4,7
4,8
4,7
6,0
18
36
33
27
n=2
2010
3,7
18
3,8
2,5
15
n=2
n=0-1
2009
2008
2007
2006
< 1,0
< 1,0
5,4
1,4
20
15
30
< 10
0,59
0,56
3,8
0,74
1,4
2,2
3,4
< 1,0
15
32
21
-
n=2
2010
5,6
13
4,5
1,6
24
n=2
n=1-2
2009
2008
2007
2006
< 1,0
< 1,0
2,9
1,9
25
20
25
15
1,1
0,33
1,6
2,2
2,1
2,2
2,5
3,2
18
34
23
68
n=2
2010
1,3
50
1,3
9,0
11
n=2
n=1-2
2009
2008
2007
2006
< 1,0
< 1,0
< 1,0
2,0
55
75
125
26
0,61
0,68
1,2
0,83
6,6
8,7
14
2,3
37
39
45
50
n=2
2010
1,3
28
0,75
6,6
47
n=2
n=1-2
2009
2008
2007
2006
< 1,0
< 1,0
< 1,0
1,0
40
50
65
33
0,37
0,51
0,70
0,62
5,9
6,5
8,9
3,6
33
35
33
50
n=1
2010
< 1,0
10
0,96
3,4
65
n=2
n=1-2
2009
2008
2007
2006
< 1,0
1,5
< 1,0
< 1,0
23
25
48
28
0,10
0,84
0,36
0,79
2,75
4,0
6,3
1,7
33
37
26
43
n=1
2010
3,0
50
0,38
8,2
89
n=2
n=1-2
2009
2008
2007
2006
< 1,0
< 1,0
< 1,0
< 1,0
45
40
65
25
0,43
0,75
0,38
0,59
5,0
6,2
10
2,4
33
53
64
41
n=1
2010
< 1,0
70
0,74
9,7
72
n=2
n=1-2
2009
2008
2007
2006
20,8
< 1,0
< 1,0
< 1,0
25
55
80
24
0,92
0,71
0,75
0,60
4,85
7,0
10,4
3,1
25
46
40
42
n=2
2010
< 1,0
38
0,83
6,5
62
n=2
n=0
n=1-2
2009
2008
2007
2006
< 1,0
1,7
1,0
35
50
27
0,39
0,57
0,57
3,8
5,1
2,8
39
67
44
n=2
2010
8,3
38
1,6
8,3
69
n=2
n=1-2
2009
2008
2007
2006
< 1,0
< 1,0
< 1,0
1,8
60
55
65
42
0,35
0,65
0,63
0,77
6,7
8,2
9,8
5,5
34
54
44
54
n=0
2010
-
-
-
-
-
n=2
n=1-2
2009
2008
2007
2006
23
< 1,0
7,2
35
40
27
0,78
0,63
2,1
5,5
5,3
3,2
14
14
40
n=2
2010
1,1
21
0,54
5,5
34
n=2
2009
2008
2007
2006
7,3
< 1,0
< 1,0
-
30
45
58
-
0,18
0,37
0,49
-
5,3
6,2
8,2
-
18
45
34
-
n=2
n=2
n=2
n=2
n=2
n=2
n=2
S7
n=2
n=2
S8
n=2
n=2
S9
n=2
n=2
S10
n=2
n=1
S11
n=2
n=2
S12
n=1
S13
n=2
n=2
S14
n=1
n=0
S15
%
0,61
n=2
S6
hehk. häviö
(org. aine)
mg/l
16
n=2
S5
CODMn
FTU
< 1,0
n=2
S4
sameus
mgPt/l
2010
n=2
S3
väri
mg/l
n=2
n=2
S2
kiintoaine
n=2
n=2
n=0
Kuva 5.
40
30
20
2003
2005
2007
2009
2003
2005
2007
2009
1993
1991
1989
1987
1985
2001
0
2001
2
0
1999
10
1999
4
1997
6
1997
8
COD Mn
1995
14
1995
10
50
1993
12
60
1991
70
1989
m g/l
1987
80
2009
2007
2005
2003
2001
1999
1997
1995
1993
1991
1989
1987
1985
1983
1981
1979
1977
1975
1973
µg/l
2009
Väriluku
1985
FTU
2007
0
1983
0,0
1983
1
2005
0,5
1981
1,0
1981
1,5
2003
2,0
1979
5
1979
2,5
2001
3,0
1977
6
1977
Kiintoaine
1999
3,5
1975
0
1975
5
1997
1971
10
1973
1971
15
1973
1971
2009
2007
2005
2003
2001
1999
1997
1995
1993
1991
20
1995
2009
2007
2005
2003
2001
1999
1997
1995
1993
1991
1989
1987
Kok. P
1993
2009
2007
2005
2003
2001
1999
1997
1995
1993
1989
1985
25
1991
1989
µg/l
1987
800
1985
1983
1981
1979
1977
1975
1973
1971
1991
1989
m gPt/l
1987
1983
1981
1979
1977
1975
1973
1971
µg/l
1987
90
1985
1983
1981
1979
1977
1975
1973
1971
m g/l
1985
1983
1981
1979
1977
1975
1973
1971
16WWE00759
11
400
Kok. N
350
300
250
200
150
100
50
0
Sameus
4
3
2
Rauta
700
600
500
400
300
200
100
0
Veden kesäaikainen laatu Lapin ELY-keskuksen seurantapisteellä Ivalojoki Törmänen
14110 vuosina 1971–2010.
16WWE00759
12
7
YHTEENVETO
Tässä raportissa on esitetty Ivalojoen alueen koneellisen kullankaivun yhteistarkkailun tulokset
vuodelta 2010. Tarkkailu koostuu yhteensä 15 havaintopaikalta kahdesti kesässä otettavista vesinäytteistä. Vuonna 2010 tavanomaisen tarkkailun lisäksi tehtiin viranomaisten vaatimuksesta
lisäksi jotain metallimäärityksiä. Yhteistarkkailun tulokset kuvaavat lähinnä näytteenottohetkellä vallinnutta samennustilannetta, mihin puolestaan vaikuttaa paljon näytteenottohetken virtaamatilanne, joten laajempaan vesistön tilan analysointiin tarkkailutulokset sovellu. Vuonna 2010
molemmat yhteistarkkailun näytteenotot osuivat alivirtaama-aikaan, jolloin voidaan arvioida
eroosion ja kaivun vesistövaikutusten olleen pienimmillään. Tarkastelussa käytettiin myös Lapin ELY-keskuksen seurantatuloksia alueelta.
Aiempien vuosien tapaan Palsiojalla oli nähtävissä kullankaivun aiheuttamaa samentumaa etenkin heinäkuun havaintokerralla. Veden laatu parantui alempana ojassa, mutta kiintoainepitoisuus ja sameusarvo olivat ojan suulla edelleen jonkin verran koholla. Palsiojalla veden laatuun
vaikuttaa konekaivun ohella myös runsas lapiokaivu.
Sotajoessa tai siihen laskevissa Vuijemjessa ja Moberginojassa veden laatu oli hyvä eikä kullankaivun vaikutuksia ollut juuri havaittavissa. Alueella näkyi heinäkuussa näytteenottoa edeltäneen tulvan vaikutukset voimakkaimmin kohonneina CODMn- ja väriarvoina.
Myöskään Tolosjoen veden laadussa ei ollut havaittavissa kullankaivun vaikutuksia.
Lapin ELY-keskuksen pitkäaikaisella seurantapisteellä Ivalojoen Törmäsessä veden kesäaikaisessa laadussa ei ole ollut nähtävissä kullankaivun vaikutuksia tai selkeitä muutostrendejä.
8
LÄHTEET
Lahermo, P.; Väänänen, P.; Tarvainen, T.; Salminen, R. 1996. Suomen geokemian atlas. Osa 3:
Ympäristögeokemia - purovedet ja –sedimentit. Espoo: Geologian tutkimuskeskus. 149 s
Metsähallitus 2006. Hammastunturin erämaa-alueen kävijätutkimus 2005. Metsähallitus, Lapin
luontopalvelut. 151 s.
Peronius. A. 2007. Koneellisen kullankaivun käyttö- ja vaikutustarkkailusuunnitelma. Ivalojoen
– Sotajoen – Laanilan alue. Lapin Kullankaivajain liitto ry. Moniste, 8 s.
Tynys T. (toim.). 1995. Hammastunturin erämaa – luonto ja käyttö. Metsähallitus. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja Sarja A No 52. Metsähallitus. 117 s.
Valtion ympäristöhallinto 2008: Internet-sivut osoitteessa: http://www.ymparisto.fi ja Herttatietokanta osoitteessa http:/wwwp2.ymparisto.fi
/LLWH
‹ *HQLPDS 2\ OXSD /
.DLYRVUHNLVWHULDLQHLVWR ‹ .70
1UR 3llKDOWLMD
$DOWR 0LNNR
$DOWR 0LNNR
$OD9HQHWPlNL ,ONND
+DDSDODLQHQ 8USR
+DNDOD 6DPL
+DUMXQSll 6XOR
+HLNNLQHQ 6XOR
+HOELJ 0DWWKLDV
+RQNDQHQ (UNNL
+RWWLQHQ $UL
Timo
Adolfsen
+XXVNRQHQ
7DSLR
.DOOLR0DQQLOD +HLNNL
.DOOLR0DQQLOD +HLNNL
.DSOL 5DLQHU
Matti ym.
Pääkkönen
.DUSSDQHQ $DUUH
.DUWDQR 0DUMD
.RVNL $QWWL
.67<KWL|W 2\
.\OO|QHQ 7HUR
/LXNNRQHQ 5HLPD
/XKWD 9HVD
/XLPXOD $DUQH
0DUWLNDLQHQ 7LPR
0DUWLNNDOD -\UNL
0DVWRPlNL $UL
0XWHQLD 9LOMR
0lHQSll -DUL
0lNLQHQ 9DVDQW
2MDQSll -XNND
2XOXQ 6HXGXQ +XROWRSDOYHOX
3HNNDULQHQ 0LNNR
Raimo
Paasikontu
3RXWDNRVNL 5DLPR
5XRKRQLHPL .DOHUYR
5\\QlQHQ 3HQWWL
6XRPHQ 9XRULNRQH 2\
7LPRQHQ -DUL
7XQNNDUL
-XNND3HNND
Forsander
Mauri
7XUNX (QHUJLD
7|UPlQHQ 9LOKR
9HKYLOlLQHQ 0DLMD
9HKYLOlLQHQ 0DLMD
9HKYLOlLQHQ 0DLMD
9HKYLOlLQHQ 0DLMD
9HKYLOlLQHQ 0DLMD
.DLYRVSLLULW
.DUKX -XKDQL
/XKWD 9HVD
Ympäristölupatiedot päivitetty 17.3.2011
9DOWDXVQLPL
9DOWDXVQUR 0\|QW|SYP 7DUNLVWXVSYP /RSSXSYP 5DXNHDPLVSYP
31.12.2018
Harri 83$ Rissanen
31.12.2018
Harri 83$ Rissanen
31.12.201
Harri
9XRVLNXOWD Rissanen
31.12.2018
31.12.2018
(HWL.XOWD ,,
31.12.2018
.XOWDVHONl
Rissanen
31.12.201
31.12.2018
.DQJDV9LUWD
Rissanen
Harri 31.12.2018
Rissanen
Harri
.XWXVWDMDQ .XOWD
"
9.5.2006
Harri 31.12.2018
+HOOH
Rissanen
31.12.2018
5XRWVDODLVWHQ SDQNNL ,
Rissanen
Harri *REUD
Rissanen
31.12.2018
31.12.2018
3DOVLQKDDUD
Rissanen
Harri Harri 31.12.2016
24.9.2010 Rissanen
31.12.2018
5LQQHNXOWD 31.12.2018
24.9.2010 Rissanen
5LQQHNXOWD 31.12.2016
31.12.2018
0RUHHQL 0\\UlW ,,
Rissanen
31.12.2018
.XOWDSHUKR
Rissanen
Rissanen
31.12.2018
Rissanen
0DUMD 0DQVLRQ
30.8.2010
31.12.2018 31.12.2018
31.12.2018
7RORVNXOWD
31.12.2018 31.12.2018
.DUKXOD
31.12.2018
31.12.2018
31.12.2018
.XOWDVXR
31.12.2018 31.12.2018
.DKHQO|\WlPl
31.12.2018
31.12.2013
31.12.2013
3\NNl
31.12.2015
.DUKXQNXOWD
31.12.2018
31.12.2018 3RKMDQ NXOWD
31.12.2018
-0 *ROG
31.12.2014
31.12.2014
31.12.2018 31.12.2018
=HOEHULQ 6HQLRUL
31.12.2018
31.12.2018
31.12.2018
(OGRUDGR ,,,
31.12.2018
31.12.2018
.RVNHQQLVND 31.12.2018
30.3.2009
9DVDQWWLOD ,,
31.12.2013
31.12.2018
5XPSDOL
31.12.2018 31.12.2018
*ROGKRXQG
31.12.2018 31.12.2018
31.12.2018 .RUX MD .XOWD
31.12.2018
31.12.2018
31.12.2018
(PlSDQNNL
31.12.2018
31.12.2018
.XOWDNXUX
31.12.2018
(WDSSL
31.12.2018 31.12.2018
.XOWD3DUNNL
31.12.2018 31.12.2018 31.12.2018
+HQJHW|Q ,9
31.12.2018
31.12.2018 3XXKDSXVVL
31.12.2018
31.12.2018 (QHUJLD
31.12.2018
.DWDMD
31.12.2018
31.12.2018
+RLNDQ SDLNND
31.12.2018
31.12.2018
0DWLQNLYLQLHPL ,
31.12.2018
31.12.2018
0DWLQNLYLQLHPL ,,
31.12.2018
31.12.2018
0DWLQNLYLQLHPL ,,,
31.12.2018
31.12.2018
5XRWVDODLVWHQ SDQNNL ,,
/DXWWDRMD
0REHUJLQRMD
7RLVWDLVHNVL
7RLVWDLVHNVL
.8//$1 .21(.$,988
6RWDMRHQ DOXH
9DOWDXNVHW OXSDWLODQQH NDLYRVUHNLVWHULDLQHLVWR .RQHNDLYXX
9DOWDXV
9DOWDXV NDUHQVVLVVD
.P
12
16
15
14
13
KAPLI RAINER,
MOREENIMYYRÄT II
KARPPANEN AARNE YM.,
KULTAPERHO 8089/1
KOSKI ANTTI, AHKOKULTA
8669/1
KTS-YHTIÖT OY, KARHULA
8201/1 -VALTAUS
KALLIO-MANNILA HEIKKI,
RINNEKULTA 1 NRO 7947/1 JA
RINNEKULTA 2 NRO 7947/2
10
11
x
HOTTINEN ARI JA LYYTINEN
MARKKU, GOBRA N:O 7879/1
90
70
27
14
42
165
320
156
69
36
20
3200
88
24
750
60
150
150
140
50
201
25
800
350
1
1
1
1
1
1
1
1
x
2
80
80
1
tk
lk
1 tk+1lk
lk
lk
2000
tk
220
650
195
300
70
900
b
b
b
b
b
b
b
Käyt.
Hyd.
p.aine l/v öljyt
trk
matti pääkkönen puh. 0400 188235 /08-6560410 uusi yht. henkilö
x
x
x
x
Hyrkäs Taisto, Suopankki 8130/1
Immonen Jukka, Polarmurska Oy
ELDORADO II 6180/1
9
8
7
6
5
4
3
2
1
ASIAKAS
AALTO MIKKO, UPA3 (7578/1)
JA UPA4 (7578/2)
Adolfsen Timo, PALSINHAARA
8024/1
ALA-VENETMÄKI ILKKA,
VUOSIKULTA 2 RNO 7658/1
FORSANDER MAURI,
(TUNKARI), PUUHAPUSSI
7874/1
HAKALA SAMI, KULTASELKÄ
R:O 7635/1
HEIKKINEN SULO,
KUTUSTAJAN KULTA 7854/1
Heikknen Markku, Lumous 8848
HONKANEN ERKKI,
RUOTSALAISEN PANKKI I
RN:O 6882/3
Kuvaus
kalustosta
Toiminta loppunut
Toiminta loppunut,
alue maisemoitu
Vain
maisemointitöitä
Poikkeavat
tilanteet
(tiedot perustuvat toiminnanharjoittajien ilmoituksiin)
Kaivu
pinta-ala Koneet
KaivuEi toimintaa Kaivukpl
(X)
aika vrk määrä m3 m2
Koneellisen kullankaivun vuositietojen raportointi 2010
Ivalojoki
Liite 2, 1/3
36
35
34
33
32
31
30
29
28
27
26
25
24
23
22
21
20
19
18
17
x
x
x
x
x
x
x
x
55
25
20
32
3
MÄKINEN VASANT, VASANTILA
2, 7070/1 ja Kultavaara 7222/1
60
OJANPÄÄ JUKKA, RUMPALI
7543/1
16
OULUNSEUDUN
HUOLTOPALVELU AY,
KARHUNKURU 8305/1
20
OY TURKU ENERGIA,
ENERGIA 8000/1
Tiedot toimittamatta
PATOKALLIO MINNA JA JOUNI,
KULTATARINA, 5036/1 JA
6065/1
21
PEKKARINEN MIKKO JA
JOKELA KALEVI, KORU JA
KULTA RNO 7521/1
x
Ryynänen Tuula, Kätkö 8791
25
Martikainen Timo Pohjan Kulta
8108/1
MARTIKKALA JYRKI, JM GOLD
7893/1
MASTOMÄKI ARI, ZELLBERGIN
SENIORI 7984/1
Miettunen Jaana, valtaus
Pässivuon Gunnar 8909
MÄENPÄÄ JARI,
KOSKENNISKA 2 8209/1
ASIAKAS
Kuukasjärvi Kari ym. Vihtori
8261/1
KYLLÖNEN TERO
Nälkäsuon 8888
KYLLÖNEN TERO JA
HEIKKINEN RAIMO, KULTASUO
7172
Laine Perttu, Rebekan sisko
8485/1
LEPPÄNEN, ANTTI
LUHTA VESA, MOBERGINOJA
3975/1A
LUHTA VESA, PYKKÄ 8064/1
LUIMULA AARNE,
KARHUNKULTA 8440/1
MAHANEN UNTO, NIVA NRO
7183/1
150
40
350
2500
60
30
60
88
300
120
400
150
400
10
1100
95
300
38
900
20
1
1
1
1
1
1
imuri
2
1
tk
350
tk
1200
80
100
1000
170
170
30
b
n
b
b
b
b
Käyt.
Hyd.
p.aine l/v öljyt
tk
imuri
lk
imuri
trk
Kuvaus
kalustosta
valtaus päättynyt ja
alue maisemoitu
Toim. Vain
Kultavaaralla
Valtaus päättynyt
2010
Toiminta lopetettu ja
maisemoitu
yksi koekuoppa
Poikkeavat
tilanteet
(tiedot perustuvat toiminnanharjoittajien ilmoituksiin)
Kaivu
pinta-ala Koneet
KaivuEi toimintaa Kaivukpl
(X)
aika vrk määrä m3 m2
Koneellisen kullankaivun vuositietojen raportointi 2010
Ivalojoki
Liite 2, 2/3
44
43
42
41
40
39
38
37
30
10
80
840
TÖRMÄNEN VILHO, KATAJA
7412/1
VEHVILÄINEN MAIJA,
HOIKANPAIKKA 6882/1,
MATINKIVINIEMI I-III 7600/1-3,
RUOTSALAISEN PANKKI II
Yhteensä
26
X
40
10
11 412
1600
300
1150
51
30
x
450
20
Riihimäki Mikko , VAULO 7524/1
RUOHONIEMI KALERVO,
KULTAKURU 7122/1
RYYNÄNEN PENTTI, ETAPPI
7281/1
SAARISELÄN PANIMO,
KAIVOSPIIRI HANGASOJAN
KULTA 4929/1A
SUOMEN VUORIKONE OY,
KULTA-PARKKI 7323/1
Timonen Jari, Hengetön IV,
8409/1
ASIAKAS
10 042
1700
6
20
150
1800
300
23
1
2
1
1
1+1
13 415
trk= traktorikaivuri
lk= lapiokaivuri
tk= tela-alustainen kaivuri
tk + imuri
4000
50
lk
imuri
250
1280
tk
trk
400
b
b
b
n
b
Käyt.
Hyd.
p.aine l/v öljyt
tk+lk
Kuvaus
kalustosta
Valtaus päättynyt
2009 ja alue siivottu
ei toiminnassa
Poikkeavat
tilanteet
(tiedot perustuvat toiminnanharjoittajien ilmoituksiin)
Kaivu
pinta-ala Koneet
KaivuEi toimintaa Kaivukpl
(X)
aika vrk määrä m3 m2
Koneellisen kullankaivun vuositietojen raportointi 2010
Ivalojoki
Liite 2, 3/3
Liite 3
Koneellisen kullankaivuun yhteistarkkailu, Sotajoki
S3
S14
!.!.
S6
S15
!.
!.
S12
!.
S11 .!
S10 !.
!.
!.
!.
!.
S5
S4
S9
S13
!.
S8
!.
S7
S2 !.
!.
S1
© Genimap Oy, lupa L4659/02
Kaivosrekisteriaineisto © KTM
0
5
Kaivospiirit
(kaivosrekisteriaineisto 7.2.2007)
Konekaivuu
Kaivospiiri
Valtaus
Valtaus karenssissa
!.
Yhteistarkkailupisteet
Km
10
Piste
S1
S2
S3
S4
S5
S6
S7
S8
S9
S10
S11
S12
S13
S14
S15
Pivet-nimi
TOLOSJOKI 10
TOLOSJOKI 5
SOTAJOKI IVALOJOKI S3
SOTAJOKI IVALOJOKI S5
SOTAJOKISUU IVALOJOKI 6
IVALOJOKI KUTTURANT. 16
IVALOJOKI SOTAJ ALAP 17
Kuvaus
Tolosjoen silta
Tolosjoelta Kuivakurun alapuolelta
Tolosjoen suu
Palsioja Palsin tulli:
Selperinojan suu:
Palsiojan suu
Papinhamina l. Sotajoen silta, sillan yläpuolelta 50 m.
Vuijemin silta, sillan yläpuolelta 50 m
Moberginojan suu
Vuijemin suu
Pahaojan kämpän silta
Sotajoen suu, Sotajoki
Kutturan silta:
Sotajoen suun alapuoli
Tolonen
X
7586020
7589721
7607360
7596983
7599040
7602834
7589650
7589769
7594633
7595185
7596140
7602520
7591340
7602620
7607671
Y
3511690
3512849
3510900
3498307
3500200
3497942
3498570
3493858
3495923
3495001
3494320
3493470
3478280
3493540
3511266
näyte:
S5 Selperinojan suu
S12 Sotajoen suu
S1
S2
S3
S4
S5
S6
S7
S8
S9
S10
S11
S12
S13
S14
S15
analyysi:
menetelmä:
pvm:
analyysi:
menetelmä:
näyte:
pvm:
Tolosjoki, K-tien silta y
Tolosjoelta Kuivakurun ala
Tolosjoen suu
Palsioja
Selperinojan suu
Palsiojan suu
Papinhamina
Vuijemin silta
Moberginoja
Vuijemin suu
Pahaojan kämpän silta
Sotajoen suu
Kutturan silta
Sotajoen suun alapuoli
Tolonen
Analyysit: Nablabs Oy
mg/l
20.8.10
66
31
24
28
27
32
43
15
49
23
29
43
30
18
23.8.10
13.7.10
20.8.10
23
28
ISO 12020:2000
μg/l
SFS-EN ISO 12020
μg/l
21
Al
liuk.
35
33
4,0
8,0
4,8
3,6
76
28
23
67
38
40
29
12.7.10
Al
41
48
32
51
16
57
27
34
45
55
51
23.8.10
37
29
62
61
83
33
34
81
74
44
63
12.7.10
SFS 3008
mg/l
SFS 3008
Hehkutusjäännös
Haihdutus
jäännös
13.7.10
Näytteenotto: Lapin kullankaivajain liitto ry
Koneellisen kullanakaivun yhteistarkkailu 2010
Ivalojoen-Sotajoen alue
μg/l
Fe
< 1,0
< 1,0
16
< 1,0
< 1,0
3,0
< 1,0
1,4
1,4
< 1,0
< 1,0
< 1,0
23.8.10
13.7.10
20.8.10
220
380
SFS 3047:1980
1,7
3,0
< 1,0
< 1,0
< 1,0
60
6,0
9,7
2,0
2,0
1,0
2,0
12.7.10
SFS-EN 872:2005
mg/l
Kiintoaine
7,1
8,2
9,7
10
10
7,7
3,6
2,6
14
9,3
4,5
4,7
12.7.10
3,9
2,9
6,6
1,4
2,7
1,3
2,6
1,3
<1,0
4,0
3,8
3,4
23.8.10
SFS 3036
mg/l
CODMn
40
50
70
70
60
40 suod
30
20
90
50
30
30
12.7.10
<5
5
15
<5
10
<5
5
5
5
10
5
10
23.8.10
SFS-EN ISO 7887
mg Pt/l
Väri
0,46
0,38
0,74
0,67
0,83
31
6,3
7,3
0,91
0,62
0,54
0,34
12.7.10
0,62
0,98
2,4
0,68
0,75
0,37
1,4
1,3
1,7
1,6
0,87
0,96
23.8.10
SFS-EN ISO 7027:2000
FTU
Sameus
Liite 4
16.3.10
11.5.10
12.8.10
12.10.10
aika
näyte-
1,6
1,6
1,6
1,6
m
1,0
1,0
1,0
1,0
m
syvyys syvyys
kok.
-0,1
0,3
11,4
2,7
°C
tila
12,6 86
15,5 110
9,8 90
12,8 94
mg/l kyll.%
6,9
7,1
7,1
7,2
lämpö- happi happi pH
0,45
0,33
0,25
0,31
mmol/l
teetti
6,3
4,6
3,5
4,2
mS/m
joht.
alkalini- sähkön-
Lapin ELY-keskuksen tuloksia (Hertta-tietokanta)
IVALOJOKI TÖRMÄNEN 14410 (YK: 7611424, 3514235)
5
55
65
30
1,0
6,9
8,0
4,1
mg/l Pt mg/l
<3
7
6
4
µg/l
4
6
3
µg/l
2
<2
<2
<2
µg/l
<2
µg/l
100
160
220
110
µg/l
50
<2
4
4
µg/l
<5
<5
<5
<5
µg/l
0,9 3,2
0,6 2,3
0,8 3,4
0,3
1,2
1,0
1,4
mg/l mg/l FNU, FTU
1,0
1,7
0,4
mg/l
< 0,5
0,7
0,6
< 0,5
mg/l
väri CODMn kok.P kok.P PO4-P PO4-P kok.N NO2-N NH4-N Cl SO4 sameus kiintoaine, kiintoaine,
NO3-N
hieno
karkea
suod.
suod.
0,4 µm
0,4 µm
(0,4 µm)
29
47
22
µg/l
Al
Ca Mg Mn
Na
0,9 4,5 1,7 6,3 1,7
0,3 3,3 1,3 5,5 1,7
0,4 4,1 1,5 2,7 1,9
mg/l mg/l mg/l µg/l mg/l
K
Fe
170
760
370
210
µg/l
hajotus
6,4
6,2
3,1
8,7
8,3
13
mg/l mg/l
TOC SiO2
Liite 5
Liite 6, 1/2
1. Tolosjoki siltatyömaa (S1) 1)
2. Tolosjoki, Kuivakurun alapuoli (S2). 1)
3
4
Palsiojan alajuoksun kaivualuetta 1)
5. Palsiojan keskijuoksu. Ojan allasmainen
rakenne laskeuttaa hyvin kiintoainetta. 1)
Valokuvat otettu:
1) heinäkuun kierros 12.7.2010 (S15 14.7.2010)
2) elokuun kierros 23.8.2010
Palsioja, Selperinojansuu (S5) 1)
6. Sotajoen silta (S7) 1)
Liite 6, 2/2
7. Sotajoen keskijuoksu Pahaojan ja
Vuijemin väliltä. 1)
8. Vuijemin suu 1)
9. Vuijemin suu (S10) 2)
10. Sotajoki, Pahaoja (S11) 2)
11. Sotajoen suu (S12) 2)
12. Ivalojoki, Tolonen (S15) 1)
Valokuvat otettu:
1) heinäkuun kierros 12.7.2010 (S15 14.7.2010)
2) elokuun kierros 23.8.2010
Pöyry Finland Oy
Tutkijantie 2 A
FI-90590 OULU
Finland
Kotipaikka Vantaa, Finland
Y-tunnus 0625905-6
Tel. +358 10 33 33280
Fax +358 10 33 28250
E-mail: [email protected]
www.poyry.fi
Päiväys 18.3.2011
IVALOJOEN ALUEEN KONEELLISEN KULLANKAIVUN
YHTEISTARKKAILU 2010
Oheisena toimitamme Ivalojoen - Sotajoen alueen koneellisen kullankaivun
yhteistarkkailuraportin vuodelta 2010.
Ystävällisin terveisin
Pöyry Finland Oy
Lotta Lehtinen, MMM
Jakelu
Lapin Kullankaivajain liitto ry / Kai Rantanen
Lapin ELY-keskus / Tarmo Oikarinen
Inarin ympäristönsuojeluviranomainen
Metsähallituksen luontopalvelut, Ivalo
Suomen ympäristökeskus / YT-yksikkö
3 kpl
2 kpl