Ivalojoki 201 - Lapin Kullankaivajain Liitto ry

16WWE1507
17.2.2012
LAPIN KULLANKAIVAJAIN LIITTO RY
Koneellisen kullankaivun yhteistarkkailu vuonna 2011
Ivalojoen – Sotajoen alue
16WWE1507
1
Sisältö
1
JOHDANTO
1
2
VESISTÖALUEEN KUVAUS
1
3
HYDROLOGISET OLOSUHTEET
2
4
TARKKAILUVELVOLLISET
4
5
KÄYTTÖTARKKAILU
4
6
VAIKUTUSTARKKAILU
4
6.1
6.1.1
6.1.2
6.2
6.3
6.4
Näytteenotto ja analysointi
Tarkkailun toteutuminen v. 2011
Ympäristöhallinnon seuranta alueella v. 2011
Veden laatu v. 2011
Veden laadun kehitys v. 2006–2011
Ympäristöhallinnon seurantatulokset v. 2011
4
5
6
6
9
12
7
YHTEENVETO
14
8
LÄHTEET
14
Liitteet
Liite 1
Liite 2
Liite 3
Liite 4
Liite 5
Tarkkailuvelvolliset kullankaivajat
Käyttötarkkailun yhteenvetotaulukko v. 2011
Vesistötarkkailun havaintopaikat
Vesistötarkkailun tulokset v. 2011
Lapin ELY-keskuksen seurantatulokset v. 2011
Pöyry Finland Oy
Lotta Lehtinen, MMM
Yhteystiedot
PL 20, Tutkijantie 2 A
90571 Oulu
puh. 010 33280
sähköposti [email protected]
Copyright © Pöyry Finland Oy
16WWE00759
1
1
JOHDANTO
Koneellista
kullankaivua
harjoittavien
kaivajien
on
ympäristölupamääräysten
tarkkailuvelvoitteen mukaisesti seurattava toiminnan vaikutuksia veden laatuun
ympäristökeskuksen (nyk. Lapin ELY-keskus) hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti.
Ivalo-, Sota- ja Tolosjoen sekä Palsinojan alueen huuhdontakultakaivospiirien ja -valtauksien
ympäristö- ja vesilupien tarkkailuvelvoitteiden täyttämiseksi on laadittu käyttö- ja
vaikutustarkkailusuunnitelma (Peronius 2007), jonka Lapin ympäristökeskus on hyväksynyt
8.6.2007 antamassaan päätöksessä (LAP-2007-Y-16-119). Tarkkailua suoritetaan
yhteistarkkailuna ja sitä koordinoi Lapin Kullankaivajain Liitto ry. Yhteistarkkailua on
toteutettu kesästä 2006 alkaen. Alueen toiminnanharjoittajilla on jo ennen yhteistarkkailua ollut
pienimuotoista yhteistoimintaa tarkkailun järjestämiseksi.
Tarkkailussa seurataan toiminnan vesistövaikutuksia yhteensä 15 eri pisteestä kaksi kertaa
kaivukauden aikana otettavien vesinäytteiden avulla. Vesinäytteiden lisäksi kerätään kaikilta
toiminnanharjoittajilta vuosittain tiedot toiminnan laadusta ja määrästä. Käsillä olevassa
raportissa on esitetty Ivalojoen alueen koneellisen kullankaivun käyttö- ja vaikutustarkkailun
tulokset vuodelta 2011. Lisäksi on esitetty soveltuvin osin Lapin ELY-keskuksen
seurantatuloksia alueelta.
Lemmenjoen kullankaivualueilla suoritetaan vastaavanlaista yhteistarkkailua, jonka tulokset
raportoidaan omassa raportissaan.
2
VESISTÖALUEEN KUVAUS
Tarkkailualue kuuluu Paatsjoen päävesistöalueeseen (71), jonka kokonaispinta-ala on 14 512
km2. Kullankaivu koskettaa alueen vesistöistä lähinnä Ala-Ivalojoen aluetta (71.4, F=2 430 km2)
ja erityisesti siihen laskevia Sotajokea (71.46, F= 350 km2), Palsinojaa (71.422, F = 45 km2) ja
Tolosjokea (71.45, F= 324 km2) (liite 1).
Alue on pääosin Metsähallituksen hallinnassa kuuluen Hammastunturin erämaa-alueeseen.
Erämaa-alue on eräänlainen luonnonsuojelualueen ja talousalueen välimuoto ja osassa aluetta
harjoitetaan myös tietynasteista metsätaloutta (Metsähallitus 1996). Sotajoen ja Palsinojan
ympäristö, missä suurin osa konekaivoksista sijaitsee, on pääosin mäntymetsää tai
mäntyvaltaista sekametsää ja kuuluu osittain luonnonmukaisesti hoidettaviin metsäalueisiin.
Alueella on myös suoritettu hakkuita jo aikaisemmin 1950- ja -80 luvuilla.
Koko alue on vanhaa kullankaivualuetta, jossa on kaikkialla harjoitettu kaivutoimintaa jo
vuodesta 1869 lähtien. Koneellisesti alueella on kaivettu kultaa 1920-luvulla sekä 1970-luvulta
lähtien. Kaivutoiminta on muuttanut alueen purojen luonnetta. Purot ovat muuttuneet
mineraalimaapohjaisemmiksi ja suoremmiksi, kuin mitä ne luonnostaan olisivat olleet.
Alueen vesistöt ovat kullankaivun merkkejä lukuun ottamatta varsin luonnontilaisia lukuun
ottamatta Tolosjokea, jonka veden laatuun on matkailu vaikuttanut. Saariselän
matkailukeskuksen puhdistetut jätevedet johdettiin vuoteen 2005 saakka Kuusiojan kautta
Laaniojaan ja edelleen Tolosjokeen.
Alueella on jonkin verran lähteitä, mutta ei talousveden hankintaan käytettäviä pohjavesialueita.
Merkittävimmät akviferit ovat alueen etelälaidalla oleva Kutustajan harjualue sekä pohjoisessa
Ivalojoen laaksontäytteet. Alueen vallitseva maalaji, hyvin hienoainespitoinen, heikosti vettä
läpäisevä pohjamoreeni, ei toimi akviferina.
16WWE00759
2
Ivalojoessa esiintyy lohensukuisista kaloista taimenta, harjusta ja siikaa. Ivalojoessa on
alkuperäinen, Inarijärvestä vaeltava taimenkanta, joka nousee pääuoman lisäksi myös useisiin
sivujokiin, mm. Sotajokeen. Vaeltavien järvitaimenien lisäksi esiintyy paikallisia taimenkantoja.
Ivalojoella on suoritettu hallinnollisiin päätöksiin perustuvia taimenen ja siian poikasten
istutuksia (Tynys 1995) joten kalastoon suhteen vedet eivät ole luonnontilaisia. Ivalojokea ja
Sotajokea pidetään kohtuullisena virkistyskalastuspaikkana ja Tolosjokea kehnohkona
virkistyskalastuspaikkana. Pienemmissä puroissa, kuten Palsinojassa, Hangasojassa ja
Laaniojassa on kalaa satunnaisesti eivätkä ne vähävetisyytensä vuoksi sovellu
virkistyskalastukseen.
Alueella liikkuu paljon retkeilijöitä. Hammastunturin erämaa-alueen vuotuiseksi kävijämääräksi
on arvioitu noin 41800 ja vilkkaimpia alueita ovat mm. kullankaivualue ja Ivalojoki
(Metsähallitus 2006). Ivalojoen – Sotajoen alueella osalle kulkijoista kultamaiden läpi
kulkeminen on osa laajempaa vaellusta esimerkiksi Hammaskairaan. Itäosassa kulkee jonkin
verran Saariselän matkailukeskuksesta päiväretkeilijöitä. Ivalojoella retkeilee vaeltajia, melojia
ja kalastajia. Lisäksi joelle järjestetään mm. venekuljetuksia, kumivenesafareita ja talvisin
moottorikelkkasafareita.
Ympäristöhallinnon vuosien 2000–2003 vedenlaatuaineistoon perustuvassa käyttökelpoisuusluokituksessa Ivalojoen alueen vedet kuuluvat pääosin luokkaan erinomainen. Luokituksen
mukaan vedet ovat luonnontilaisia, karuja ja kirkkaita tai lievästi humuspitoisia. Ivalojoen
pääuoma
yläjuoksullaan
Kutturassa
sekä
Sotajoki
ja
Tolosjoki
luokitellaan
käyttökelpoisuudeltaan hyviksi ja alueet ovat luokituksen mukaan siten lähes luonnontilaisia,
mutta lievästi rehevöityneitä tai selvästi humuspitoisia.
Ympäristöhallinnon ekologisen tilan luokittelussa arvioidaan ihmistoiminnan vaikutuksia
vesieliöstöön. Vuosien 2000–2007 seurantatulosten perusteella tehdyssä luokittelussa Ivalojoki
kokonaisuudessaan kuuluu ekologiselta tilaltaan luokkaan erinomainen. Sotajoen ekologinen
tila on arvioitu hyväksi. Niissä on siten hyvät edellytykset vaelluskalojen luontaiselle
lisääntymiselle sekä herkkien kala- ja pohjaeläinlajien esiintymiselle.
3
HYDROLOGISET OLOSUHTEET
Tarkkailukauden sademäärien ja lämpötilojen arviointiin on käytetty pääosin
Ilmatieteenlaitoksen Inarin Ivalon lentokentän havaintoaseman (9601) tietoja. Nykyään Ivalon
lentokentältä ei kuitenkaan mitata enää sademääriä ja vuoden 2011 sadantatiedot ovat
uudemmalta havaintoasemalta Inarin kirkonkylä (9615). Vuoden 2011 kuukausittaiset
lämpötilakeskiarvot ja kokonaissademäärät on esitetty kuvassa 1. Lisäksi on esitetty pitkän ajan
(1971–2000) vertailukeskiarvot. Lemmenjokilaakso tunnetaan rehevämmästä kasvillisuudestaan
ja lämpimämmästä ilmastostaan kuin seudulla yleensä.
Vuosi 2011 oli Inarissa Ivalon lentoaseman havaintoaineiston perusteella tavallista lämpimämpi
vuoden keskilämpötilan (1,5 ºC) ollessa yli kaksi astetta pitkän ajanjakson (1971–2000)
keskiarvoa (-0,8 ºC) korkeampi. Helmikuun 2011 keskilämpötila oli selvästi ajankohdan
keskiarvoa kylmempi ja elokuun keskilämpötila oli ajankohdan keskimääräistä tasoa, mutta
muutoin kuukausittaiset keskilämpötilat olivat vähintään asteen verran vertailuarvoja
lämpimämpiä (kuva 1). Ajankohdan tavalliseen tasoon nähden erityisen lämmintä oli keväällä
huhtikuussa sekä koko syksyn ja alkutalven syyskuusta joulukuuhun. Em. kuukausien
keskilämpötilat olivat yli 3 ºC ajankohdan keskimääräistä tasoa korkeampia. Tässä esitetty
joulukuun erityisen korkea keskilämpötila ei ole kuitenkaan lopullinen, koska se perustuu vain
kuun alkupuolen (20.12. asti) havaintoihin.
Vuonna 2011 Inarin kirkonkylän asemalla satoi yhteensä 541 mm, mikä on lähes neljänneksen
enemmän kuin pitkän ajan keskiarvo (435 mm). Tavallista hieman kuivempaa oli talvella ja
16WWE00759
3
keväällä helmikuusta huhtikuuhun sekä syyskuussa (kuva 1). Muutoin kuukausittaiset
sademäärät olivat vertailuarvoja suurempia. Toukokuun sademäärä oli yli 50 % ja kesä-elokuun
sademäärät noin 20–30 % ajankohdan tavanomaista tasoa runsaampia. Enimmillään lokakuussa
satoi lähes 84 mm, mikä on kaksinkertainen määrä ajankohdan keskiarvoon nähden. Myös
joulukuun sadesumma 20. päivän kohdalla ylitti jo selvästi koko kuukauden keskiarvon.
Lämpötila
°C
18
2011
m
1971‐2000
160
140
12
Sadanta
2011
1971‐2000
120
100
6
80
60
40
0
‐6
‐12
20
0
‐18
I
II
III IV
V
VI VII VIII IX
X
I
XI XII*
II III IV
V VI VII VIII IX
X
XI XII*
* joulukuun arvot alustavia (20.12.asti)
Kuva 1.
Kuukauden keskilämpötila ja sademäärä Inarissa vuonna 2011 sekä pitkän ajan (19712000) keskiarvo.
Ivalojoen alaosalla Patokoskella havainnoidaan säännöllisesti virtaamia ympäristöhallinnon
toimesta. Vuonna 2011 kevättulva jakautui useampaan pieneen huippuun ja tulvavirtaamat
jäivät selvästi tavanomaista pienemmiksi (kuva 2). Kevään maksimivirtaama oli Ivalojoen
Patokoskessa vain 126 m3/s. Kesän ajoittain runsaat sateet aiheuttivat ylivirtaamatilanteita
etenkin alkukesällä ja elokuun lopulla. Syksyllä lokakuun runsaat sateet aiheuttivat syystulvan,
jossa maksimivirtaamat nousivat kevättä korkeammiksi. Enimmillään Patokoskessa virtasi vettä
lokakuun alussa noin 186 m3/s. Kullankaivun yhteistarkkailun näytteenotto ajoittui sekä
heinäkuussa että syyskuun alussa heti ylivirtaamien jälkeen, jolloin sateiden aiheuttamat
huuhtoumat vaikuttivat vielä näytteenottohetken veden laatuun.
3
m /s
Virtaama
300
2011
250
näytteenotto
1991‐2005
200
150
100
50
0
tammi
Kuva 2.
helmi maalis
huhti
touko
kesä
heinä
elo
syys
loka
marras
joulu
Virtaama Ivalojoen alaosalla Patokoskella (7101320) v. 2011 ja jaksolla 1991-2005
keskimäärin sekä vuoden 2011 näytteenoton ajoittuminen.
16WWE00759
4
4
TARKKAILUVELVOLLISET
Tämän yhteistarkkailun piiriin kuuluvat Ivalojoen vesistöalueen ympäristöluvalliset
kullankaivajat. Muiden vesistöjen mm. Kemijoen vesistöalueella olevia toimijoita tämä
yhteistarkkailu ei koske. Koneellinen kullanhuuhdonta vaatii ympäristölupaviraston myöntämän
ympäristöluvan. Vuonna 2011 voimassa olevia koneellisen kaivun ympäristölupia oli 43 kpl.
Liitteestä 1 ilmenevät lupavelvollisten valtauksien/kaivospiirien tiedot sekä lupapäätösten
päivämäärät ja lupien voimassaoloaika. Kaikkiaan Ivalojoen alueella on voimassa olevia
kaivospiirejä 3 kpl ja valtauksia hieman yli 200.
Tarkkailuun on pyritty saamaan mukaan kaikki alueella olevat ympäristölupavelvolliset.
Uusimmissa luvissa ympäristölupa velvoittaa liittymään yhteistarkkailuun. Jos joku sellainen
toimija, jolla ei ole yhteistarkkailuun liittymisvelvoitetta, ei halua liittyä yhteistarkkailuun,
järjestää hän itse oman tarkkailunsa.
Konekaivun lisäksi alueella harjoitetaan kullankaivua edelleen runsaasti myös
käsikaivumenetelmin. Lapiokaivuun ei vaadita ympäristölupaa eikä velvoiteta vesistön tilan
seurantaa. Lapiokaivussa ei yleensä kierrätetä vettä tai käytetä laskeutusaltaita, vaan
huuhdontavesi valuu suoraan vesistöön.
5
KÄYTTÖTARKKAILU
Toiminnanharjoittajien käyttötarkkailutiedot vuodelta 2011 on esitetty liitteessä 2. Tiedot
perustuvat kaivajien vuosi-ilmoituksiin Lapin ELY-keskukselle. Käyttötarkkailu sisältää mm.
tiedot kaivualueista ja -ajoista, kaivumääristä, saostusaltaiden toiminnasta, koneiden, laitteiden
ja polttoainesäiliöiden toimintahäiriöistä, mahdollisista muista poikkeustilanteista, toiminnassa
syntyvistä jätteistä sekä muista ympäristövaikutusten kannalta merkittävistä seikoista.
Ilmoitusten perusteella vuonna 2011 Ivalojoen alueella harjoitti koneellista kullankaivua
yhteensä 26 toimijaa (liite 2). Maata kaivettiin yhteensä noin 15 275 m3 noin 7 747 m2:n alalta.
Käytettyjen kaivinkoneiden määrä oli yhteensä 28 kpl, telakaivureita, traktorikaivureita ja
lapiokaivureita. Ivalojoella myös imuroitiin joesta kultaa ilmoitusten mukaan yhteensä kahdella
valtauksella. Koneellinen kaivuaika oli yhteensä 1055 vrk, keskimäärin 41 vrk/toimija.
Polttoainetta kului yhteensä 21 500 l. Veden laatuun mahdollisesti vaikuttaneita poikkeavia
tilanteita ei ilmoitusten perusteella ollut.
6
VAIKUTUSTARKKAILU
6.1
Näytteenotto ja analysointi
Vaikutustarkkailua vesistössä suoritetaan yhteistarkkailuna. Näytteet otetaan vuosittain kaksi
kertaa kaivukauden aikana. Ensimmäiset näytteet otetaan viikoilla 26–28. Näytteet pyritään
ottamaan normaaliveden tilasta, ei tulvavedestä. Toiset näytteet otetaan viikolla 31–33.
Näytteenoton yhteydessä pyritään selvittämään mahdollisten ongelmien, esim. poikkeukselliset
samentumat, aiheuttaja ja tarvittaessa voidaan ottaa myös lisänäytteitä.
Näytteet otetaan Ivalojoen alueelta 15 eri pisteestä (taulukko 1) keskittyen vesistöihin, johon
usealta kaivupaikalta lähtevä vesi päätyy. Havaintopaikkojen sijainti on esitetty kartalla
liitteessä 3.
16WWE00759
5
Vesinäytteistä analysoidaan seuraavat muuttujat:
sameus
kiintoaine
väriluku
CODMn
Haihdutus-/ hehkutusjäännös
Taulukko 1 Ivalojoen alueen koneellisten kullanakaivajien yhteistarkkailun
havaintopaikat. Kuvauksen perässä sulkeissa pisteen nimi ympäristöhallinnon Herttatietokannassa.
Tunnus
Kuvaus
S1
Tolosjoki: Tolosjoen Kutturantien
sillalta 50 m. ylävirtaan
(TOLOSJOKI 10)
Tolosjoelta
Kuivakurun
alapuolelta
Perustelu
Kuvastaa muusta kuin koneellisesta
kullanhuuhdonnasta jokiin tulevaa
kuormaa
Näyte kuvastaa Tolosjoen ja
Kuivakurun
kuorman
lisäystä
Tolosjokeen
Näyte
kuvastaa
Tolosjoen
kokonaistilaa alajuoksulla
Näyte kuvastaa Palsin latvan tilaa
7589721
3512849
7607360
3510900
S4
Tolosjoen suu
(TOLOSJOKI 5)
Palsioja, Palsin tulli
7596983
3498307
S5
Selperinojan suu
7599040
3500200
S6
Palsiojan suu
7602834
3497942
S7
Papinhamina l. Sotajoen silta,
sillan yläpuolelta 50 m
(SOTAJOKI IVALOJOKI S3)
7589650
3498570
S8
7589769
3493858
S9
Vuijemin silta, sillan yläpuolelta
50 m
Moberginojan suu
7594633
3495923
S10
Vuijemin suu
7595185
3495001
S11
Pahaojan kämpän silta
(SOTAJOKI IVALOJOKI S5)
7596140
3494320
S12
Sotajoen suu, Sotajoki
(SOTAJOKISUU IVALOJOKI 6)
7602520
3493470
S13
Kutturan silta
(IVALOJOKI KUTTURANT. 16)
7591340
3478280
Kuvastaa Ivalojoen tilaa ennen
kullankaivuualueita
S14
Sotajoen suun alapuoli
(IVALOJOKI SOTAJ ALAP 17)
7602620
3493540
Kuvastaa Ivalojoen tilaa Sotajoen
kuorman jälkeen
S15
Tolonen
7607671
3511266
Kuvastaa Ivalojoen tilaa
kullankaivualueen jälkeen
S2
S3
6.1.1
Koordinaatit (YK)
P
I
7586020 3511690
Kuvastaa Palsin keskiosan ja
erityisesti Selperinojan kuormaa
Kuvastaa Palsiojan kokonaistilaa
alajuoksulla
Kuvastaa
Sotajoen
pääuoman
latvan tilaa.
Kuvastaa Vuijeminhaaran latvan
tilaa
Kuvastaa ko. ojan kuormaa
Kuvastaa
Vuijemin
kokonaiskuormaa
Kuvastaa
aktiivisimman
kullanhuuhdonta-alueen
kok.
kuormaa
Kuvastaa Sotajoen kokonaistilaa
alajuoksulla
koko
Tarkkailun toteutuminen v. 2011
Vuonna 2011 Ivalojoen alueen tarkkailunäytteet otettiin 18–20.7. (vko 29) ja 5–6.9. (vko 36).
Näytteet otettiin Lapin Kullankaivajain liiton toimesta. Näytteet lähetettiin laboratorioon ja
analysoinnin suoritti NabLabs Oy. Analyysitulokset on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä 4.
16WWE00759
6
Tolosjoen
Kuivakurun
alapuolista
näytettä
(S2)
ei
otettu
kummallakaan
näytteenottokierroksella. Lisäksi heinäkuussa jäi ottamatta Vuijemjokisuun näyte (S10) ja
syyskuussa Tolosjokisuun (S3), Sotajokisuun (S12) ja Sotajoen alapuolisen Ivalojoen (S14)
näytteet.
6.1.2
Ympäristöhallinnon seuranta alueella v. 2011
Lapin ELY-keskus toteuttaa vedenlaatuseurantaa kansallisen seurantaohjelman havaintopaikalla
IVALOJOKI TÖRMÄNEN 14410 (YK 7611424, 3514235). Lapin ELY-keskuksen tulokset on
esitetty liitteessä 5 ja niitä on käsitelty raportissa kohdassa 6.4.
6.2
Veden laatu v. 2011
Vesinäytteistä mitattu haihdutusjäännös kuvaa veden kuiva-aineen määrää. Kuiva-aine sisältää
kaikki veteen liuenneet orgaaniset ja epäorgaaniset kuivauslämpötilassa (105 ºC)
haihtumattomat aineet ja eloperäiset tai epäorgaaniset partikkelikokoiset aineet. Kuiva-aineen
hehkuttamisessa (550 ºC) poltetaan orgaaninen aine pois, joten hehkutusjäännös sisältää sekä
haihdutusjäännöksessä olleen liuenneen epäorgaaninen aineen että orgaanisen aineen sisältämän
epäorgaanisen jäännöksen eli tuhkan. Yleisesti katsotaan, että hehkutuksessa hävinnyt aine
vastaa veden orgaanisen aineen määrää.
Koneellisessa kullankaivussa pintamaat yleensä siirretään ja varastoidaan erillään muista
massoista sulkemis- ja maisemointitöissä käyttöä varten. Kullankaivussa vesistöön
mahdollisesti valuva aines on siten peräisin syvemmistä kultapitoisista maakerroksista ja
sisältää vain vähän eloperäistä ainesta. Kuiva-aineen ja hehkutusjäännöksen erotuksen
perusteella voidaan arvioida veden orgaanisen aineen määrää ja sitä kautta kullankaivun
vaikutuksia vesistössä.
Kuiva-ainepitoisuudet vaihtelivat Ivalojoen alueen vesinäytteissä melko paljon, 30–107 mg/l.
Karkeasti sähkönjohtavuuden perusteella arvioituna pitoisuudet olivat pääosin karujen
luonnontilaisten jokivesien tasolla, mutta hieman kohonnut arvo mitattiin heinäkuussa
Tolosjoen suulla (S3). Myös Vuijemjoen sekä Sotajoen ylä- ja keskiosilla arvot olivat pääosin
hieman muuta aluetta korkeampia (kuva 3).
Veden kuiva-aineksen hehkutusjäännökset vaihtelivat välillä 27–67 mg/l. Suurimmassa osassa
näytteistä
kuiva-aines
oli
epäorgaanista
hehkutusjäännöksen
muodostaessa
haihdutusjäännöksestä yli 50 %. Heinäkuussa mineraaliaineksen osuus kuiva-aineesta oli
Palsiojan yläosalla (S4) 100 % ja myös monin paikoin Vuijemjoella, Sotajoen keskiosalla,
Moberginojassa, Palsiojan suulla sekä Ivalojoen Kutturassa noin 90 %. Sen sijaan Tolosjoen
suulla heinäkuussa ja Vuijemjoen sillan kohdalla orgaanisen aineksen osuus kuiva-aineesta oli
hieman yli puolet. Syyskuussa eloperäisen aineksen osuus kuiva-aineesta pääosin kasvoi
valumatilanteesta johtuen.
Kiintoainemäärityksessä näytteet suodatetaan ja hienommat partikkelit jäävät tuloksesta pois.
Kiintoaineen osuus kuiva-aineesta oli Ivalojoen alueen vesistöissä pääosin vain muutaman
prosentin luokkaa eli kuiva-aines koostui lähinnä liukoisista suoloista. Kuitenkin Palsiojan
yläosalla ja Selperinojan suun kohdalla 15–55 % kuiva-aineesta oli kiintoaineskokoista
partikkelia.
16WWE00759
7
mg/l
Haihdutusjäännös
120
100
80
60
40
20
0
S8
S10
Vuijem
S9
S7
Moberg
S11
S12
S4
Sotajoki
mg/l
S5
S6
S1
Palsi
S2
S3
Tolosjoki
S13
S14
S15
Ivalojoen pääuoma
Hehkutusjäännös
120
100
80
60
40
20
0
S8
S10
Vuijem
S9
S7
Moberg
S11
S12
S4
Sotajoki
S5
S6
S1
Palsi
mg/l
S2
S3
Tolosjoki
S13
S14
S15
Ivalojoen pääuoma
Kiintoaine
20
16
12
8
4
0
S8
S10
Vuijem
S9
Moberg
S7
S11
Sotajoki
S12
S4
S5
S1
Palsi
18.‐20.7.11
Kuva 3.
S6
S2
Tolosjoki
S3
S13
S14
S15
Ivalojoen pääuoma
5.‐6.9.11
Haihdutus- ja hehkutusjäännökset sekä kiintoainepitoisuus (mg/l) Ivalojoen alueen
havaintopaikoilla v. 2011.
Kiintoainepitoisuudet olivat Ivalojoen alueella useimmiten alle määritysrajan 1 mg/l tai sen
tuntumassa (kuva 3). Kuitenkin Palsiojassa todettiin kohonneita pitoisuuksia molemmilla
näytteenottokerroilla johtuen ilmeisesti pääosin lapiokaivusta. Enimmillään kiintoainetta
mitattiin Palsiojan yläosalla ja Selperinojan kohdalla 18 mg/l. Palsiojan suulla
kiintoainepitoisuus oli enää lievästi koholla, sillä Palsiojan uoman allasmainen rakenne edistää
kiintoaineksen laskeutumista. Myös Sotajoen keski- ja alaosalla sekä Tolosjoen ylimmällä
havaintopaikalla mitattiin heinäkuussa hieman muun alueen tasoa suurempia kiintoainemääriä
(> 2 mg/l).
Sameusarvot olivat myös koholla erityisesti Palsiojan yläosalla (8–9 FTU) molemmilla
näytekerroilla (kuva 4). Sameusarvot pienenivät Palsiojassa alavirran suunta ja ojan suulla
16WWE00759
8
mitattiin enää lievää sameutta. Hyvin lievää sameutta (> 1 FTU) esiintyi ajoittain myös
Vuijemjoen suulla, Moberginojassa, Sotajoen keski- ja alaosalla sekä Ivalojoen pääuomassa.
Kemiallinen hapenkulutus (CODMn) kuvaa lähinnä orgaanisen aineen eli humusyhdisteiden
määrää vedessä. Humuspitoisuudet olivat alueella Sotajokea lukuun ottamatta hieman
suurempia syyskuussa (kuva 4). Sotajoen alueella vaikuttivat heinäkuussa ilmeisesti juuri ennen
näytteenottoa olleet rankkasateet. Veden väriarvot heijastelivat pitkälti humuspitoisuutta, joskin
Sotajoella havaintokertojen väliset erot olivat värin kohdalla vähäisemmät. Suurin väriarvo (125
mg Pt/l) mitattiin syyskuussa Palsiojan yläosalla, jossa vaikutti myös kohonnut
kiintoainepitoisuus. Humuksen lisäksi väriarvoihin vaikuttaa myös mm. veden rautapitoisuus.
FTU
Sameus
10
8
6
4
2
0
S8
S10
Vuijem
S9
S7
Moberg
S11
S12
S4
Sotajoki
S5
S6
S1
Palsi
mgPt/l
S2
S3
Tolosjoki
S13
S14
S15
Ivalojoen pääuoma
Väri
140
120
100
80
60
40
20
0
S8
S10
Vuijem
S9
S7
Moberg
S11
S12
S4
Sotajoki
S5
S6
S1
Palsi
mg/l
S2
S3
Tolosjoki
S13
S14
S15
Ivalojoen pääuoma
CODMn
21
18
15
12
9
6
3
0
S8
S10
Vuijem
S9
Moberg
S7
S11
Sotajoki
S12
S4
S5
Palsi
18.‐20.7.11
Kuva 4.
S6
S1
S2
Tolosjoki
S3
S13
S14
S15
Ivalojoen pääuoma
5.‐6.9.11
Sameus- (FTU) ja väri- (mgPt/l) arvot sekä kemiallinen hapenkulutus (CODMn) (mg/l)
Ivalojoen alueen havaintopaikoilla v. 2011.
16WWE00759
9
Ivalojoen pääuomassa veden kiintoainepitoisuus ja syyskuussa myös sameus kasvoivat
aavistuksen verran alajuoksulla. Sen sijaan veden humuspitoisuus ja väri olivat hieman
suurempia joen ylä- ja keskiosalla. Pitoisuuserot olivat pääuomassa kuitenkin hyvin pienet.
Kaivutöiden laajuuden lisäksi alueen veden laatuun vaikuttaa voimakkaasti sääolosuhteet.
Ylivirtaama-aikoina, kuten keväällä ja syksyllä sekä kesällä rankkasateiden jälkeen,
luonnonhuuhtouma ja myös kaivun aiheuttama kuormitus ovat suurimmillaan. Edellä esitetyt
tulokset kuvaavat hetkellistä tilannetta näytteenoton aikana ja ajoittain veden laatu voi alueella
poiketa tässä esitetystä huomattavastikin.
6.3
Veden laadun kehitys v. 2006–2011
Kuvissa 5–8 on esitetty veden laadun vaihtelu Ivalojoen alueen kullankaivun yhteistarkkailun
havaintopaikoilla vuosina 2006–2011. Vuosittaisten havaintokertojen vähyys ja näytteenoton
aikaisen virtaamatilanteen vaihtelu kuitenkin aiheuttavat epävarmuutta veden laadun kehityksen
arviointiin.
Vuijemjoella (S8 ja S10) ja Sotajoella (S7, S11 ja S12) vesi on ollut pääasiassa melko kirkasta
ja hyvälaatuista kuten myös vuonna 2011. Tosin vuonna 2009 mitattiin Sotajoen yläosalla
Papinhaminassa (S7) yksittäinen korkea kiintoainepitoisuus, jolle ei löytynyt tuolloin selkeää
selitystä. Vesistön humuspitoisuus (CODMn) näyttää viime vuosina kasvaneen, mikä selittynee
paljolti vuoden 2011 näytteenoton ajoittumisella ylivirtaamajaksoihin. Moberginojan (S9) veden
laadussa ei ole ollut havaittavissa juurikaan kullankaivun vaikutuksia. Humuspitoisuus on
Moberginojassa alhaisempi verrattuna Sotajokeen.
kiintoaine mg/l
sameus FTU
41
6
2
5
1,5
4
3
1
2
0,5
1
0
2007
2009
2010
2011
2007
2008
S8 Vuijemin silta
S7 Papinhamina
2009
2010
2011
2008
2009
2010
5.9.
19.7.
23.8.
12.7.
17.9.
8.7.
4.9.
9.7.
29.8.
29.7.
2007
2006
2007
S10 Vuijemin suu
S11 Pahaojan kämpän silta
2008
2009
2011
2010
5.9.
19.7.
23.8.
12.7.
17.9.
8.7.
4.9.
9.7.
29.8.
29.7.
5.9.
5.9.
0
19.7.
0
23.8.
30
12.7.
5
17.9.
60
8.7.
10
4.9.
90
9.7.
15
29.8.
120
29.7.
20
5.9.
150
25.7.
25
2006
5.9.
2006
väri mg Pt/l
CODMn mg/l
Kuva 5.
25.7.
5.9.
19.7.
23.8.
12.7.
17.9.
8.7.
4.9.
9.7.
2008
25.7.
2006
29.8.
29.7.
25.7.
5.9.
0
2011
S9 Moberginoja
S12 Sotajoen suu
Veden laadun vaihtelu vuosina 2006-2011 kullankaivun yhteistarkkailun havaintopaikoilla
Vuijemjoella, Moberginojassa ja Sotajoella (määritysrajan alittavat pitoisuudet =
0,5*arvo).
16WWE00759
10
Palsinojan yläosalla (S4) on havaittu kullankaivun aiheuttamaa samentumaa toistuvasti ja näin
oli myös v. 2011. Tarkkailujaksolla voimakkaimmat samentumat on todettu heinäkuussa 2006
ja 2010. Myös vuonna 2008 kiintoainepitoisuus oli Palsiojassa koholla, mutta ilmeisesti
kyseessä oli niin karkea aines, että se laskeutui nopeasti eikä näkynyt sameusarvoissa.
Alempana Palsiojassa Selperinojan kohdalla (S5) ja ojasuulla laskussa Ivalojokeen (S6) on
myös havaittu usein lievää samentumaa. Humuspitoisuus oli Palsiojan alueella vuoden 2011
näytteissä tarkastelujakson korkein, mihin vaikutti näytteenoton ajoittuminen kesän
ylivirtaamiin. Korkeammat humuspitoisuudet kasvattivat myös veden väriarvoja.
kiintoaine mg/l
sameus FTU
100
35
30
80
25
60
20
40
15
10
20
5
0
2007
2008
2009
2010
2011
2006
2007
2008
2009
2010
5.9.
19.7.
23.8.
12.7.
17.9.
8.7.
4.9.
9.7.
29.8.
29.7.
5.9.
25.7.
5.9.
19.7.
23.8.
12.7.
17.9.
8.7.
4.9.
9.7.
29.8.
5.9.
25.7.
2006
29.7.
0
2011
väri mg Pt/l
CODMn mg/l
15
180
12
150
120
9
90
6
2006
2007
2008
S4 Palsioja
Kuva 6.
2009
2010
2011
2006
S6 Palsiojan suu
2007
2008
2009
2010
5.9.
19.7.
23.8.
12.7.
17.9.
8.7.
4.9.
9.7.
29.8.
29.7.
5.9.
5.9.
19.7.
23.8.
12.7.
17.9.
8.7.
4.9.
9.7.
29.8.
29.7.
0
5.9.
0
25.7.
30
25.7.
60
3
2011
S5 Selperinojan suu
Veden laadun vaihtelu vuosina 2006-2011 kullankaivun yhteistarkkailun havaintopaikoilla
Palsiojassa ja Selperinojan suulla (määritysrajan alittavat pitoisuudet = 0,5*arvo).
Tolosjoella (S1-S3) veden laatu on ollut sameuden suhteen tasaisen hyvä eikä kullankaivun
vaikutuksia ole ollut havaittavissa. Vuonna 2011 humuspitoisuudet sekä myös
kiintoainepitoisuudet olivat Tolosjoessa hieman aikaisempaa korkeampia todennäköisimmin
runsaammista valumista johtuen.
Ivalojoessa veden laatu on ollut pääosin hyvä, mutta ajoittain on havaittu samentumia ja/tai
kohonneita kiintoainepitoisuuksia eri puolilla pääuomaa kuten heinäkuussa 2006 Sotajoen
alapuolella (S14) ja heinäkuussa 2010 joen yläosalla Kutturassa. Pääuomassa humuspitoisuus ei
ollut vuoden 2011 näytteissä yhtä voimakkaasti koholla kuin sivuvesissä.
16WWE00759
11
kiintoaine mg/l
sameus FTU
3,0
1,0
2,5
0,8
2,0
0,6
1,5
2007
2008
2009
2010
2011
2006
2007
2008
2009
2010
5.9.
19.7.
23.8.
12.7.
17.9.
8.7.
4.9.
9.7.
29.8.
29.7.
25.7.
5.9.
19.7.
23.8.
12.7.
17.9.
8.7.
29.7.
25.7.
2006
4.9.
0,0
9.7.
0,0
29.8.
0,2
5.9.
0,5
5.9.
0,4
1,0
2011
väri mg Pt/l
CODMn mg/l
9
50
8
40
7
6
30
5
4
20
3
2
10
1
2006
2007
2008
2009
S1 Tolosjoki, K-tien silta y
Kuva 7.
2010
2011
2006
2007
S2 Tolosjoelta Kuivakurun ala
2008
2009
2010
5.9.
19.7.
23.8.
12.7.
17.9.
8.7.
4.9.
9.7.
29.8.
29.7.
5.9.
25.7.
5.9.
19.7.
23.8.
12.7.
17.9.
8.7.
4.9.
9.7.
29.8.
29.7.
5.9.
0
25.7.
0
2011
S3 Tolosjoen suu
Veden laadun vaihtelu vuosina 2006-2011 kullankaivun yhteistarkkailun havaintopaikoilla
Tolosjoessa (määritysrajan alittavat pitoisuudet = 0,5*arvo).
16WWE00759
12
kiintoaine mg/l
sameus FTU
50
3
40
2,5
2
30
1,5
20
1
10
0,5
0
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2006
2007
2008
2009
2010
5.9.
19.7.
23.8.
12.7.
17.9.
8.7.
4.9.
9.7.
29.8.
29.7.
5.9.
25.7.
5.9.
19.7.
23.8.
12.7.
17.9.
8.7.
4.9.
9.7.
29.8.
29.7.
5.9.
25.7.
0
2011
väri mg Pt/l
CODMn mg/l
80
15
70
12
60
50
9
40
6
30
20
3
10
2006
2007
2008
2009
S13 Kutturan silta
2010
2011
2006
2007
S14 Sotajoen suun ap
2008
2009
2010
5.9.
19.7.
23.8.
12.7.
17.9.
8.7.
4.9.
9.7.
29.8.
29.7.
5.9.
25.7.
5.9.
19.7.
23.8.
12.7.
17.9.
8.7.
4.9.
9.7.
29.8.
29.7.
5.9.
0
25.7.
0
2011
S15 Tolonen
Kuva 8.
Veden laadun vaihtelu vuosina 2006-2011 kullankaivun yhteistarkkailun havaintopaikoilla
Ivalojoessa (määritysrajan alittavat pitoisuudet = 0,5*arvo).
6.4
Ympäristöhallinnon seurantatulokset v. 2011
Lapin ELY-keskus on seurannut jo 1970-luvulla veden laatua Ivalojoen Törmäsessä, joka
sijaitsee kulta-alueen alapuolisella Ivalojoella noin 5 km Tolosen yhteistarkkailupisteestä (S15)
alavirtaan. Veden laadun vaihtelua Törmäsessä on esitetty kuvassa 9 ja analyysitulokset
liitteessä 5.
Veden kesäaikainen laatu on vaihdellut Ivalojoen Törmäsessä melko paljon, mutta pääosin vesi
on ollut kirkasta ja hyvälaatuista (kuva 9). Kiintoainepitoisuudet ovat olleet yleensä pieniä, alle
1 mg/l. Joitain lieviä samentumia ja vähäisiä kiintoainepitoisuuden nousuja on tarkastelujaksolla
ollut havaittavissa. Ravinnepitoisuuksien vaihtelu on viime vuosina ollut vähäisempää ja siten
ravinteiden kohdalla on nähtävissä lievää laskevaa kehityssuuntaa. Kokonaisfosforin
keskimääräinen kesäaikainen taso on ollut 6 µg/l ja typen 180 µg/l, mikä on hyvin karulle
vesistölle ominainen taso. Humuspitoisuutta kuvaava CODMn-arvo on ollut keskimäärin noin 6
mg/l, rautapitoisuus noin 200 µg/l ja väriarvo noin 40 mgPt/l, mikä kuvastaa lievästi
humuspitoista ja ruskeaa vettä. Vuodesta 1997 alkaen määritetyt alumiinipitoisuudet ovat olleet
jokseenkin alhaisia (13–58 µg/l).
Vuoden 2011 elokuussa (22.8.) otettu näyte osui alivirtaama-aikaan ja siinä veden laatu oli
Ivalojoen Törmäsessä varsin hyvä: vesi oli kirkasta ja kiintoainetta, humusta sekä ravinteita oli
vedessä hyvin vähän. Myös muina vuodenaikoina veden laatu oli Törmäsessä alueelle ja
ajankohdalle tavanomainen (liite 5).
Kuva 9.
20
Rauta
80
µg/l
2009
2011
2005
2007
2009
2011
2005
2007
2009
2011
2011
2009
2007
2005
2003
2003
2003
2007
2005
2003
2001
1999
1997
1995
1993
1991
1989
1987
1985
1983
1981
1979
1977
1975
2001
0
2001
10
0
2001
20
100
1999
30
200
1999
40
300
Alumiini
1999
4
1997
6
1997
50
400
CODMn
1997
14
1995
60
500
1991
2
1995
70
600
1989
3
1995
700
1987
1,5
1993
0
1985
4
1993
2
0
Sameus
1993
10
1991
30
1991
8
1989
40
1989
m g/l
1987
10
50
1973
µg/l
1987
12
60
1985
70
1983
FTU
1985
80
1983
Väriluku
1983
0
1981
0,0
1981
1
1981
0,5
1979
1,0
1979
2,0
1979
5
1977
2,5
1977
3,0
1977
6
1975
3,5
1975
0
1975
Kiintoaine
1971
5
1973
10
1971
15
1973
2011
2009
2007
2005
2003
2001
1999
1997
1995
1993
1991
1989
20
1971
2011
2009
2007
2005
2003
2001
1999
1997
1995
1993
1991
1987
Kok. P
1973
2011
2009
2007
2005
2003
2001
1999
1997
1995
1993
1991
1989
1987
1985
1983
1981
1979
1977
1975
1973
1971
25
1971
2011
2009
2007
2005
2003
2001
1999
1997
1995
1993
1991
1989
m gPt/l
1987
90
1989
µg/l
1985
1983
1981
1979
1977
1975
1973
1971
µg/l
1987
800
1985
1983
1981
1979
1977
1975
1973
1971
m g/l
1985
1983
1981
1979
1977
1975
1973
1971
16WWE00759
13
400
Kok. N
350
300
250
200
150
100
50
0
Veden kesäaikainen laatu Lapin ELY-keskuksen seurantapisteellä Ivalojoki Törmänen
14110 vuosina 1971–2011.
16WWE00759
14
7
YHTEENVETO
Tässä raportissa on esitetty Ivalojoen alueen koneellisen kullankaivun yhteistarkkailun tulokset
vuodelta 2011. Tarkkailu koostuu yhteensä 15 havaintopaikalta kahdesti kesässä otettavista
vesinäytteistä. Yhteistarkkailun tulokset kuvaavat lähinnä näytteenottohetkellä vallinnutta
samennustilannetta, mihin vaikuttaa kaivutoimien lisäksi näytteenottohetken virtaamatilanne,
joten laajempaan vesistön tilan analysointiin ne eivät sovellu. Raportissa on tarkasteltu myös
Lapin ELY-keskuksen seurantatuloksia Ivalojoen alaosalta.
Vuonna 2011 molemmat yhteistarkkailun näytteenotot osuivat ylivirtaamien jälkeiseen aikaan,
mikä näkyi etenkin sivuvesissä kohonneina CODMn- ja väriarvoina.
Aiempien vuosien tapaan Palsiojalla oli nähtävissä kullankaivun aiheuttamaa samentumaa.
Samennus oli voimakkainta ojan yläosalla ilmeisesti pääosin lapiokaivusta johtuen. Alempana
ojassa veden laatu parantui selvästi ja suulla todettiin enää lievää samentumaa.
Sotajoessa ja siihen laskevissa Vuijemjoessa ja Moberginojassa veden laatu oli jokseenkin hyvä
eikä selkeää samentumaa havaittu, vaikka alueella oli näytteenoton aikana kaivutoimintaa.
Tolosjoenkaan veden laadussa ei ollut havaittavissa kullankaivun vaikutuksia. Myös Ivalojoen
pääuomassa veden laatu oli tasaisen hyvä.
Lapin ELY-keskuksen pitkäaikaisella seurantapisteellä Ivalojoen Törmäsessä veden
kesäaikaisessa laadussa ei ole ollut nähtävissä kullankaivun vaikutuksia. Kesän näytteenotto
osui alivirtaama aikaan, jolloin veden pitoisuustaso oli Törmäsessä alhainen. Ivalojoen alaosan
ravinnepitoisuuksissa on pitkällä aikavälillä nähtävissä lievää laskevaa suuntausta.
8
LÄHTEET
Lahermo, P.; Väänänen, P.; Tarvainen, T.; Salminen, R. 1996. Suomen geokemian atlas. Osa 3:
Ympäristögeokemia - purovedet ja –sedimentit. Espoo: Geologian tutkimuskeskus. 149 s
Metsähallitus 2006. Hammastunturin erämaa-alueen kävijätutkimus 2005. Metsähallitus, Lapin
luontopalvelut. 151 s.
Peronius. A. 2007. Koneellisen kullankaivun käyttö- ja vaikutustarkkailusuunnitelma. Ivalojoen
– Sotajoen – Laanilan alue. Lapin Kullankaivajain liitto ry. Moniste, 8 s.
Tynys T. (toim.). 1995. Hammastunturin erämaa – luonto ja käyttö. Metsähallitus.
Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja Sarja A No 52. Metsähallitus. 117 s.
Valtion ympäristöhallinto 2008: Internet-sivut osoitteessa: http://www.ymparisto.fi ja Herttatietokanta osoitteessa http:/wwwp2.ymparisto.fi
21
1
23
Liite 1
2
3
13
12
14
30
22
20
27
16
19
9
42
38
39
40
35
7
17
28
36
29 24
32
15 34 33
37
8
25
6
26
43
11
4
31
10
5
41
© Affecto Finland Oy, Karttakeskus, Lupa L4659, TEM
KULLAN KONEKAIVUU
Sotajoen alue
Valtaukset, lupatilanne 8.6.2011
(kaivosrekisteriaineisto 30.5.2011)
Konekaivuu
Valtaus
Valtaus karenssissa
Nro
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
Päähaltija
Aalto Mikko
Aalto Mikko
Adolfsen Timo
Ala-Venetmäki Ilkka
Forss Matti
Hakala Sami
Heikkinen Markku
Heikkinen Sulo
Helbig Matthias
Hepo-Oja Kristiina
Hyrkäs Taisto
Kallio-Mannila Heikki
Kallio-Mannila Heikki
Kallio-Mannila Heikki
Kapli Rainer
Karppanen Aarre
Koski Antti
KST-Yhtiöt Oy
Kyllönen Aukusti
Laakkonen Jari
Laine Perttu
Leppänen Antti
Valtausnimi
UPA 4
UPA 3
Palsinhaara
Vuosikulta 2
Valtionmaa
Kultaselkä
Lumous
Kutustajan Kulta
Helle
Hohto I
Suopankki
Rinnekulta 1
Rinnekulta 2
Kuninkaitten laakso
Moreeni Myyrät II
Kultaperho
Ahkokulta
Karhula
Nälkäsuo
Vihtori
Rebekan Sisko
Kultarohmut
0
km
10
5
Valtausnro Lupapvm Tarkistuspvm Loppupvm
7578/1
3.2.2004
31.12.2012
7578/2
3.2.2004
31.12.2012
8024/1
16.5.2006
31.12.2016
7658/1
28.5.2004
8.9.2013
8785/1
21.12.2009
17.7.2014 17.7.2019
7635/1
5.3.2004
4.7.2013
8848/1
21.6.2010
31.12.2014 31.12.2019
7854/1
19.5.2005
30.8.2014
7745/1
22.5.2007
31.12.2013
8465/1
1.6.2011
31.12.2012 31.12.2017
8130/1
2.6.2009
31.12.2015
7947/1
24.9.2010
31.12.2014
7947/2
24.9.2010
31.12.2014
8196/1
24.9.2010
31.12.2011 31.12.2016
8100/1
18.5.2007
31.12.2015
8089/1
16.6.2006
31.12.2015
8669/1
30.8.2010
31.12.2013 31.12.2018
8201/1
18.1.2008
31.12.2011 31.12.2016
8888/1
24.9.2010
31.12.2014 31.12.2019
8261/1
23.6.2009
31.12.2011 31.12.2016
8485/1
30.8.2010
31.12.2012 31.12.2017
8495/1
22.8.2008
31.12.2012 31.12.2017
Nro
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
Päähaltija
Luhta Vesa
Luimula Aarne
Martikkala Jyrki
Miettunen Jaana
Mäenpää Jari
Ojanpää Jukka
Oulun Seudun Huoltopalvelu
Patokallio Minna
Pekkarinen Mikko
Raappana Jarmo
Ryynänen Tuula Anneli
Suomen Vuorikone Oy
Timonen Jari
Tunkkari Jukka-Pekka
Turku Energia
Vehviläinen Maija
Vehviläinen Maija
Vehviläinen Maija
KAIVOSPIIRIT
41 Karhu Juhani
42 Luhta Vesa
43 Saariselän Panimo Oy
Valtausnimi
Pykkä
Karhunkulta
JM Gold
Pässivuon Gunnar
Koskenniska 2
Rumpali
Goldhound
Kultatarina
Koru ja Kulta
Ninnun ränni
Kätkö
Kulta-Parkki
Hengetön IV
Puuhapussi
Energia
Matinkiviniemi I
Matinkiviniemi II
Matinkiviniemi III
Valtausnro
8064/1
8440/1
7893/1
8909/1
8209/1
7543/1
8305/1
8412/1
7521/1
7937/1
8791/1
7323/1
8409/1
7874/1
8000/1
7600/1
7600/2
7600/3
Lauttaoja
Moberginoja
Hangasojan kulta
3951
3975
4929
Lupapvm Tarkistuspvm Loppupvm
9.6.2006
31.12.2015
7.5.2008
20.8.2012 20.8.2017
23.5.2006
31.12.2014
24.9.2010
31.12.2014 31.12.2019
26.1.2007
11.9.2011 11.9.2016
27.2.2004
31.12.2012
7.5.2008
31.12.2011 31.12.2016
8.9.2008
27.6.2012 27.6.2016
17.10.2003
31.12.2012
19.4.2010
31.12.2014
21.9.2009
21.9.2014 21.9.2019
7.6.2007
31.12.2011 31.12.2011
26.5.2008
31.12.2011 31.12.2016
13.1.2006
31.12.2014
13.4.2007
31.12.2014
12.11.2004
30.9.2014
12.11.2004
30.9.2014
12.11.2004
30.9.2014
7.3.2006
7.6.2005
12.8.2008
1.4.2016 Toistaiseksi
31.12.2015 Toistaiseksi
30.9.2018 Toistaiseksi
Koneellisen kullankaivun vuositietojen raportointi 2011
ASIAKAS
AALTO MIKKO, UPA3 (7578/1) JA UPA4
1 (7578/2)
Adolfsen Timo, PALSINHAARA 8024/1
ALA-VENETMÄKI ILKKA, VUOSIKULTA
3 2 RNO 7658/1
FORSANDER MAURI, (TUNKARI),
4 PUUHAPUSSI 7874/1
Ivalojoen vesistöalue
Kaivu
pinta-ala Koneet Kuvaus
Ei toimin- Kaivu- Kaivu3
2
taa (X)
aika vrk määrä m m
kpl
kalustosta
2
Käyt.
Poikkeavat
p.aine l/v tilanteet
76
850
400
2
lk + trk
800
50
2000
425
1
14 tn tk
1500
x
x
FORSS MATTI, LOIJAKANKULTA 8785
HAKALA SAMI, KULTASELKÄ R:O
6 7635/1
HEIKKINEN SULO, KUTUSTAJAN
7 KULTA 7854/1
Toiminta loppunut/ lupa päättyy
88
250
150
1
1,1 tn lk
380
66
147
177
1
lk
6300
22
80
135
1
tk1,5 tn
140
Heikkinen Markku, Lumous 8848
16
100
60
1
1,8 tn
180
KALLIO-MANNILA HEIKKI,
RINNEKULTA 1 NRO 7947/1 JA
10 RINNEKULTA 2 NRO 7947/2
2000
5
Heikkinen Maija-Liisa ja Sulo / Huotari
8 Jouko Kultakatti, valtaus 9009
9
x
65
6000
2000
1
tk 16 tn
11
KAPLI RAINER, MOREENIMYYRÄT II
50
170
150
1
0,7 tn lk
12
Pääkkönen Matti ym. Kultaperho 8089/1
60
100
75
1
28
800
350
1
13 tn tk
800
KOSKI ANTTI, AHKOKULTA 8669/1
KTS-YHTIÖT OY, KARHULA 8201/1 14 VALTAUS
13
Kuukasjärvi Kari ym. Vihtori 8261/1
KYLLÖNEN TERO JA HEIKKINEN
16 RAIMO, KULTASUO 7172
LEPPÄNEN, ANTTI, Kultarohmut
17 8495/1
15
18
x
x
LUHTA VESA, MOBERGINOJA 3975/1A
LUHTA VESA, PYKKÄ 8064/1
LUIMULA AARNE, KARHUNKULTA
20 8440/1
19
21
Toiminta loppunut/ lupa päättyy
5
40
25
1
5,5 tn tk
100
34
900
450
2
5 tn ja 7 tn tk
900
19
160
250
3
2 lk + 1 tk 3 tn
60
23
46
150
imuri
100
20
200
350
1
lk
150
48
200
70
1
0,9 tn lk
147
80
x
MARTIKKALA JYRKI, JM GOLD 7893/1
MASTOMÄKI ARI, ZELLBERGIN
22 SENIORI 7984/1
Miettunen Jaana, valtaus Pässivuon
23 Gunnar 8909
Ei tietoa
MÄENPÄÄ JARI, KOSKENNISKA 2
24 8209/1
63
MÄKINEN VASANT, VASANTILA 2,
25 7070/1
x
OJANPÄÄ JUKKA, RUMPALI 7543/1
OULUNSEUDUN HUOLTOPALVELU
27 AY, KARHUNKURU 8305/1
26
28
OY TURKU ENERGIA, ENERGIA 8000/1
RIIHIMÄKI MIKKO, VAULO 7524/1
33 Ryynänen Tuula, Kätkö 8791
SAARISELÄN PANIMO, KAIVOSPIIRI
34 HANGASOJAN KULTA 4929/1A
SUOMEN VUORIKONE OY, KULTA35 PARKKI 7323/1
36
Timonen Jari, Hengetön IV, 8409/1
VEHVILÄINEN MAIJA, HOIKANPAIKKA
6882/1, MATINKIVINIEMI I-III 7600/1-3,
37 RUOTSALAISEN PANKKI II
tk= tela-alustainen kaivuri
3 imuria
240
Toiminta loppunut valtaus päättynyt 31.12.2011
2
tk
18 tn tk + 3,2
tn lk
300
100
1
17 tn tk
160
100
75
1
tk
700
36
80
50
1
1,6 tn
80
20
250
180
2
telakone 18t trkaivuri 4 tn
800
20
50
25
1
20
25
100
21
400
60
90
x
PATOKALLIO MINNA JA JOUNI,
29 KULTATARINA, 5036/1 JA 6065/1
PÄÄKKÖNEN MATTI YM.,
30 KULTAPERHO 8089/1
RAAPPANA JARMO, NINNUN RÄNNI
31 7937/1
32
720
x
x
x
vain lapiokaivua
50
80
95
2100
1 055
15 275
lk= lapiokaivuri
imuri
20
1900
7 747
1
28
32 tn tk
0
5000
21 500
Liite 2
Liite 3
Koneellisen kullankaivuun yhteistarkkailu, Sotajoki
Liite 3
S3
S14
S6
S15
S12
S11 S10 S5
S4
S9
S13
S8
S7
S2 S1
© Genimap Oy, lupa L4659/02
Kaivosrekisteriaineisto © KTM
0
5
Kaivospiirit
(kaivosrekisteriaineisto 7.2.2007)
Konekaivuu
Kaivospiiri
Valtaus
Valtaus karenssissa
Yhteistarkkailupisteet
Km
10
Piste
S1
S2
S3
S4
S5
S6
S7
S8
S9
S10
S11
S12
S13
S14
S15
Pivet-nimi
TOLOSJOKI 10
TOLOSJOKI 5
SOTAJOKI IVALOJOKI S3
SOTAJOKI IVALOJOKI S5
SOTAJOKISUU IVALOJOKI 6
IVALOJOKI KUTTURANT. 16
IVALOJOKI SOTAJ ALAP 17
Kuvaus
Tolosjoen silta
Tolosjoelta Kuivakurun alapuolelta
Tolosjoen suu
Palsioja Palsin tulli:
Selperinojan suu:
Palsiojan suu
Papinhamina l. Sotajoen silta, sillan yläpuolelta 50 m.
Vuijemin silta, sillan yläpuolelta 50 m
Moberginojan suu
Vuijemin suu
Pahaojan kämpän silta
Sotajoen suu, Sotajoki
Kutturan silta:
Sotajoen suun alapuoli
Tolonen
X
7586020
7589721
7607360
7596983
7599040
7602834
7589650
7589769
7594633
7595185
7596140
7602520
7591340
7602620
7607671
Y
3511690
3512849
3510900
3498307
3500200
3497942
3498570
3493858
3495923
3495001
3494320
3493470
3478280
3493540
3511266
Koneellisen kullanakaivun yhteistarkkailu 2011
Ivalojoen-Sotajoen alue
Näytteenotto: Lapin kullankaivajain liitto ry
Analyysit: Nablabs Oy
analyysi:
Haihdutus
jäännös
Hehkutusjäännös
mg/l
S1
S2
S3
S4
S5
S6
S7
S8
S9
S10
S11
S12
S13
S14
S15
SFS 3008:1990
menetelmä:
näyte:
pvm: 18.-20.7.11 5.-6.9.11
Tolosjoki, K-tien silta y
48
62
Tolosjoelta Kuivakurun ala
Tolosjoen suu
107
Palsioja
50
33
Selperinojan suu
48
30
Palsiojan suu
57
54
Papinhamina
73
60
Vuijemin silta
65
57
Moberginoja
73
77
Vuijemin suu
62
Pahaojan kämpän silta
43
72
Sotajoen suu
47
Kutturan silta
38
59
Sotajoen suun alapuoli
46
Tolonen
43
57
CODMn
Kiintoaine
Väri
Sameus
mg/l
mg/l
mg/l
mg Pt/l
FTU
SFS 3008:1990
SFS-EN 872:2005
SFS 3036:1981
SFS-EN ISO 7887
SFS-EN ISO 7027:2000
18.-20.7.11
5.-6.9.11
18.-20.7.11
5.-6.9.11
18.-20.7.11
5.-6.9.11
18.-20.7.11
5.-6.9.11
18.-20.7.11
5.-6.9.11
29
38,7
2,7
< 1,0
7,0
8,4
35
45
0,58
0,55
39
50
38
51
53
57
67
40
29
36
37
28
23
25
38
32
27
64
41
45
31
32
1,5
7,3
18
2,8
1,4
1,5
< 1,0
3,1
2,7
1,3
1,5
1,7
18
4,5
1,8
< 1,0
1,4
< 1,0
1,7
2,0
1,1
1,4
6,2
12
5,2
4,8
20
14
8,3
15
13
10
13
6,4
14
9,7
8,2
17
15
10
12
12
12
8,9
30
70
35
30
110
70
45
80
80
50
70
35
125
65
55
110
100
60
90
90
80
55
0,48
9,1
4,7
2,1
0,88
0,69
1,5
1,0
1,2
0,96
0,98
0,77
8,2
2,9
1,6
0,83
0,93
0,78
1,1
1,4
1,1
1,2
Liite 4
Lapin ELY-keskuksen tuloksia (Hertta-tietokanta)
IVALOJOKI TÖRMÄNEN 14410 (YK: 7611424, 3514235)
aika
kok.
näyte-
syvyys syvyys
16.3.11
18.5.11
22.8.11
26.10.11
lämpö- happi happi pH
tila
m
m
°C
mg/l kyll.%
1,6
1,6
1,6
1,6
1,0
1,0
1,0
1,0
0,1
6,0
13
1,5
13,1
11,4
10,4
13,5
90
92
99
96
7,0
6,9
7,4
6,9
alkalini- sähkönteetti
joht.
mmol/l
mS/m
0,45
0,14
0,34
0,18
6,0
2,2
4,5
2,8
väri CODMn kok.P kok.P PO4-P PO4-P kok.N NO2-N NH4-N Cl SO4 sameus kiintoaine, kiintoaine,
NO3-N
hieno
karkea
suod.
suod.
0,4 µm
0,4 µm
(0,4 µm)
mg/l Pt mg/l
8
45
30
45
1,1
6,9
2,7
6,5
µg/l
4
9
<3
5
µg/l
µg/l
4
<3
3
6
<2
<2
<2
µg/l
µg/l
µg/l
µg/l
<2
<2
99
190
99
130
47
3
<2
5
<5
<5
<5
<5
mg/l mg/l FNU, FTU
0,6 1,9
0,8 3,3
0,7 2,4
0,4
0,8
0,6
0,4
mg/l
mg/l
1,3
0,9
0,4
< 0,5
0,8
< 0,5
< 0,5
Al
µg/l
59
16
49
K
Ca Mg Mn
Na
Fe
TOC SiO2
mg/l mg/l mg/l µg/l mg/l
µg/l
mg/l mg/l
0,4 1,7 0,7 5,2 1
0,4 4,1 1,5 4,3 1,9
0,3 2,5 1,1 3,8 1,5
130
240
180
180
6,1
3,0
7,3
6,2
11
9,9
Liite 5
Pöyry Finland Oy
Tutkijantie 2 A
FI-90590 OULU
Finland
Kotipaikka Vantaa, Finland
Y-tunnus 0625905-6
Tel. +358 10 33 33280
Fax +358 10 33 28250
E-mail: [email protected]
www.poyry.fi
Päiväys 17.2.2012
IVALOJOEN ALUEEN KONEELLISEN KULLANKAIVUN
YHTEISTARKKAILU 2011
Oheisena toimitamme Ivalojoen - Sotajoen alueen koneellisen kullankaivun
yhteistarkkailuraportin vuodelta 2011.
Ystävällisin terveisin
Pöyry Finland Oy
Lotta Lehtinen, MMM
Jakelu
Lapin Kullankaivajain liitto ry / Kai Rantanen
Lapin ELY-keskus / Tarmo Oikarinen
Inarin ympäristönsuojeluviranomainen
Metsähallituksen luontopalvelut, Ivalo
Suomen ympäristökeskus / YT-yksikkö
3 kpl
2 kpl