Valintakoe 2013

........................
Kauppatieteellisen alan yhteisvalinta
Valintakoe 2013
Puusa ­ Reijonen – Juuti ­ Laukkanen:
Akatemiasta markkinapaikalle – Johtaminen ja markkinointi aikansa kuvana
Kysymys 1
Mikä seuraavista klassisen koulukunnan teorioita ja tutkimusta koskevista väittämistä ei pidä paikkaansa?
1. Organisaation toiminnan tarkastelussa painottui ulkoisten seikkojen kuten liiketoimintaympäristön analyysi.
2. Tutkimuksissa keskityttiin työn organisoinnin tapoihin ja optimaalisen organisaatiorakenteen löytämiseen tehokkuuden saavuttamiseksi.
3. Tutkimusten tavoitteena oli tarkka ja täsmällinen selittäminen.
4. Johtaminen perustui ajatukseen sekä yksilöiden että asioiden kontrolloitavuudesta.
1. “Klassissa teorioissa organisaatioiden toimintaa tarkasteltiin organisaatioiden sisäisten toimintojen tehokkuuden kannalta.” s. 1
2. Pitää paikkansa. “Johdon tehtävänä nähtiin olevan organisaation sisäisen tehokkuuden rationaalinen optimointi. Tämän uskottiin saatavan
aikaan luomalla niin yksinkertainen organisaatiorakenne ja tehtävänjako, että tehtäviin liittyvät päämäärät voitaisiin tavoittaa.” s. 1 “Klassisissa
organisaationäkemyksissä pidettiin organisaatiorakenteeseen liittyviä seikkoja tutkimuksen keskiössä. ...pohdittiin paljon sitä, kuinka tulisi
organisoitua, jotta voitaisiin saavuttaa mahdollisimman suuri tehokkuus.” s. 2
3. Pitää paikkansa. Tulkinnanvaraista, tekstissä ei täsmälleen ottaen sanota tähän viitaten mitään. s. 1­2
4. Pitää paikkansa. “...osittamalla tehtävät mahdollisimman pitkälle ja luomalla tarkasti rajattuja tehtäviä. Lisäksi pyrittiin luomaan säännöt ja
toimintaohjeet, joiden mukaan kussakin toimessa ja tehtävässä tuli toimia. Organisaatiosta luotiin hierarkkinen järjestelmä, jossa ylemmät tahot
valvoivat alempien tasojen toimintaa.” s. 2
........................
Kysymys 2
Mikä seuraavista väittämistä ei kuvaa Hawthorne­tutkimuksia ja ­tutkimustuloksia?
1. Tutkimusasetelma oli tayloristinen.
2. Tutkimusten tuloksia selitti tutkittavien ryhmätyöskentely.
3. Tutkimusten tuloksia selitti tutkittavien fyysisten työolosuhteiden muutos.
4. Tutkimusten tuloksia selitti tutkittavien ja tutkijoiden välinen vuorovaikutus.
1. Pitää paikkansa. “Näkökulma tutkimusasetelman taustalla oli tayloristinen” s. 7
2. Pitää paikkansa. “Koehenkilöt keskustelivat paljon toistensa kanssa ja ystävystyivät keskenään. Työtuloksen nousua ei selittänyt fyysisten
työolojen tai työhön liittyvien etujen paraneminen, vaan sosiaalisten työolojen kehittyminen” s. 9
3. “Työtuloksen nousua ei selittänyt fyysisten työolojen tai työhön liittyvien etujen paraneminen, vaan sosiaalisten työolojen kehittyminen.” s. 9
4. Pitää paikkansa. “Myöhemmin on todettu, että edellä mainittujen tekijöiden ohella koehenkilöihin kiinnitetty huomio ja heistä huolehtiminen
osaltaan auttoivat kohottamaan työtulosta (ns. Hawthorne­efekti).” “Myös valvonnan puuttuminen ja tutkijoiden sympaattinen suhtautuminen
lisäsivät koehenkilöiden myönteistä suhtautumista työhönsä.” s. 9
Kysymys 3
Mikä seuraavista Porterin toimiala­analyysiin liittyvistä väittämistä pitää paikkansa?
1. Asiakkaan neuvotteluvoimaa vahvistaa korkeat tavarantoimittajan vaihtokustannukset.
2. Korvaavien tuotteiden lisääntyminen markkinoilla vahvistaa nykyisten kilpailijoiden neuvotteluvoimaa.
3. Toimiala­analyysimallin kilpailun determinantit määrittävät toimialan rakennetta, ja ne vaihtelevat toimialakohtaisesti.
4. Tavarantoimittajan neuvotteluasemaa markkinoilla vahvistaa tavarantoimittajan korkeat vaihtokustannukset.
1. “... mikäli tavarantoimittajan vaihtokustannukset ovat asiakkaalle pienet, asiakkalla on merkittävä neuvotteluasema.” s. 47
2. “Tavarantoimittajan neuvotteluasema markkinoilla on hyvä … , mikäli korvaavia tuotteita ei ole saatavilla” s. 48
3. “... niin sanotut kilpailun determinantit, ovat tunnistettavissa toimialasta riippumatta.” s. 46
4. Pitää paikkansa. “Tavarantoimittajan neuvotteluasema markkinoilla on hyvä, mikäli tavarantoimittajan vaihdon kustannus on korkea” s. 48
........................
Kysymys 4
Mikä seuraavista segmentointia koskevista väittämistä ei pidä paikkaansa?
1. Segmentointi tarkoittaa segmentoivan yrityksen näkökulmasta potentiaalisten kokonaismarkkinoiden pilkkomista osiin jollakin tai joillakin
valituilla kriteereillä.
2. Segmentointi eroaa massamarkkinoinnin periaatteista.
3. Elämäntyyli, perhekoko, koulutustausta ja persoonallisuus ovat segmentoinnissa käytettävän psykografisen ryhmittelyn perusteita.
4. Hyvän segmentin ominaisuuksia ovat tavoitettavuus, riittävä suuruus ja mitattavuus.
1. Pitää paikkansa. “Segmentoinnilla tarkoitetaan prosessia, jossa markkinat ensin jaetaan toisistaan selvästi erottuviin asiakasryhmiin, joista
yritys sitten valitsee itselleen sopivimmat kohderyhmät, joille se lopulta suuntaa markkinointitoimenpiteitään.” s. 64
2. Pitää paikkansa. “Massamarkkinoinnin periaatteisiin kuuluu, että kaikille tarjotaan samaa tai melkein samaa tarjoomaa.” s. 64 vrt. väite 1
3.Perhekoko ja koulutustausta ovat demografisia ryhmittelyn perusteita. “Demografisia tekijöitä ovat kuluttajamarkkinoilla muun muassa ikä,
sukupuoli, perheen koko ja elinkaaren vaihe, tulot, ammatti ja koulutustausta.” s. 65
4. Pitää paikkansa. “Jotta jaottelun perusteella syntyviä asiakassegmenttejä voidaan hyödyntää, niiden tulisi olla mitattavia, tavoitettavia,
merkittäviä ja toimintakelpoisia.” “... merkittävä eli riittävän suuri...” s. 65­66
........................
Kysymys 5
Mikä seuraavista väittämistä pitää paikkansa?
1. Strategisen johtamisen menetelmät ovat toimialariippuvaisia.
2. Strategian emergentin luonteen vuoksi sen toteuttaminen ja onnistuminen ovat kontekstisidonnaisia.
3. Strategian kilpailuasemointikoulukunta painottaa strategian suunnittelua tavoitteena havainnoida organisaation ympäristöominaisuuksia
mahdollisimman kattavasti sekä löytää organisaatiolle sopeutumiskeinoja vallitsevaan organisaatioympäristöön.
4. Yrityksen strategian ydinkysymyksiä on ylläpitää kilpailukykyä ja edistää sen eroosiota.
1. “1960­luvulla kehitetyt strategisen johtamisen menetelmät mahdollistivat sen, että yritysjohto voi tarkastella oman yrityksensä ja
liiketoimintansa tilaa riippumatta siitä, millä alalla yritys toimii.” s. 78
2. Pitää paikkansa. “Strategian onnistumiseen vaikuttavatkin hyvin monet kontekstuaaliset tekijät..” s. 87
3. “Kilpailuasemointikoulukunnan teoreetikot ovat pyrkineet esittämään yleisiä (geneerisiä) strategiavaihtoehtoja, joista kukin organisaatio voi
valita omansa.” s. 83­84 Ei siis sopeuduta ympäristöön, vaan valitaan yleinen strategia, jota noudatetaan.
4. “Yrityksen strategian ydinkysymyksiä onkin ylläpitää kilpailukykyä ja estää sen eroosiota.” s. 85
........................
Kysymys 6
Mikä seuraavista väittämistä pitää paikkansa?
1. Suunnitellun muutoksen paradoksilla tarkoitetaan sitä, että käytännössä muutoksen toteutumisprosessi on rationaalisesti ja
ennustettavasti etenevä.
2. Organisaatiomuutosteoriat ovat monien muiden organisaatioteorioiden tapaan ennemminkin näkökulmasidonnaisia kuin yleispäteviä.
3. Toteutuvan muutoksen näkökulman mukaan muutosprosessia leimaavat lineaarisuus ja rationaalisuus.
4. Suunnitellun muutoslähestymistavan mukaan toteutuva muutos ei sellaisenaan sovellu vastaamaan organisaation ympäristön
epävakauteen.
1. “Paradoksi syntyy, kun malli nojaa rationaaliseen maailmankuvaan … Käytännössä muutoksen toteutumisprosessi kuitenkin on kaikkea
muuta kuin rationaalisesti ja ennustettaavasti etenevä.” s. 93
2. Pitää paikkansa. “Burnes (2004) muistuttaa. että kaikki tunnetut muutosteoriat ja ­lähestymistavat tarkastelevat organisaatioita oppi­isiensä
edustamien tieteenalojen, kuten psykologian, sosiologian ja kansantaloustieteen, näkökulmista. Ei ole tärkeää eikä edes mielekästä etsiä
kaiken kattavaa teoriaa.” s.93
3. “Muutos on elävä sopeutumis­ ja oppimisprosessi” s. 94
4. Suunnitellun muutoslähestymistavan mukaan “ymmärrettiin organisaation luonnollisen olotilan olevan vakaa”. s. 93 “Toteutuvan
muutoslähestymistavan syntyyn vaikuttaneen Culture Excellence ­koulukunnan omaksuma käsitys on, että suunniteltu muutos ei sellaisenaan
sovellu vastaamaan ympäristön epävakauteen.” s. 94
........................
Kysymys 7
Mikä seuraavista väittämistä ei pidä paikkaansa?
1. Kerin on tehnyt luokitteluja markkinointitieteen kehityssuunnista. Markkinointimix esiteltiin ensimmäisen kerran Kerinin (1996) jaottelun
mukaan kvantitatiivisen markkinoinnin aikakautena.
2. Puhuttaessa tuotteen kolmikerroksisuudesta, lisäetujen tehtävänä on konkretisoida asiakkaalle ydintuotteen hyödyt.
3. Markkinahinnalla tarkoitetaan kustannusperustaista hintaa, joka vaihtelee suhteessa kysyntään ja tarjontaan.
4. Markkinointiviestinnällä tarkoitetaan henkilökohtaista myyntityötä, suoramarkkinointia, mainontaa, menekinedistämistä, suhdetoimintaa ja
tiedotustoimintaa.
1. Pitää paikkansa. “Kerin (1996) kuvaa markkinointiajattelun ja markkinoinnin teorian kehittymistä … Hän jakaa tämän aikakauden kuuteen
vaiheeseen”. s. 24 Kvantitatiivisen markkinoinnin aikakaudella “esiteltiin ensimmäistä kertaa markkinasegmentointi sekä myöhemmin
markkinoinnin kulmakiveksi ja perustaksi muodostunut markkinointimix.” s. 25
2. Pitää paikkansa. “Lisäedut tuovat lihaa ydintuotteen ympärille ja tekevät tuotteesta todellisen ­ ne ovat tekijöitä, jotka yhdessä konkretisoivat
asiakkaalle ydintuotteen hyödyt.”s. 103
3. “Markkinahinta ei ole kustannusperusteinen, vaan se vaihtelee suhteessa kysyntään ja tarjontaan.” s. 107
4. Pitää paikkansa. s. 115 lista
........................
Kysymys 8
Mikä seuraavista palveluiden tutkimusmenetelmiin liittyvistä väittämistä pitää paikkansa?
1. CIT­tekniikka tarkoittaa menetelmää, jossa asiakas arvioi yleisesti palveluprosessin heikkouksia.
2. SERVQUAL­menetelmä on asiakkaiden syvähaastatteluun liittyvä menetelmä.
3. Palveluiden tutkimisessa käytetään usein menetelmää, jossa asiakas tuottaa yritykselle tietoa itselleen merkityksellisestä
erityistapauksesta.
4. Mystery shopping ­menetelmän tavoitteena on tunnistaa parhaita käytänteitä.
1. “asiakasta pyydetään kuvailemaan palvelukohtaamista, jonka hän on kokenut erityisen onnistuneeksi tai epäonnistuneeksi” s. 136
2. SERVQUAL­tutkimuksessa käytetään kysymyspatteristoa. s. 136
3. Pitää paikkansa. Tulkinnanvarainen, ei sanota suoraan kirjassa, mutta muut väittämät ovat yksiselitteisesti väärin.
4. “Mystery shopping ­menetelmässä asiakkaaksi tekeytynyt tutkija arvioi yksittäisen asiakaspalvelijan suoriutumista ja samalla yleisesti
palveluprosessin heikkouksia ja vahvuuksia.” s. 136 CIT­tekniikalla tunnistetaan parhaita käytänteitä.
........................
Kysymys 9
Mikä seuraavista ostokäyttäytymistä kuvaavista väittämistä pitää paikkansa?
1. B2B­asiakkaat vaativat kuluttaja­asiakkaita useammin räätälöityjä tuotteita.
2. Kuluttajakäyttäytymistä ohjaa usein rationaalinen motiivi.
3. Muodollinen ja pitkäkestoinen ostoprosessi kuvaa erityisesti kuluttajakäyttäytymistä.
4. B2B­asiakkaan tavarantoimittajan vaihtokustannus on yleensä alhainen.
1. Pitää paikkansa. “B2B­asiakkaat sen sijaan vaativat yleensä räätälöityjä tuotteita” s. 146
2. “Ihminen kuluttajana ostaa yleensä itselleen tai perheelleen, jolloin psykologiset ja emotionaaliset tekijät vaikuttavat päätöksentekoon
voimakkaasti.” s. 145
3. “B2B­asiakkaan ostoprosessi on yleensä pitkä ja muodollinen … Kuluttaja taas saattaa tehdä nopeitakin impulssiostoja sen suuremmin
prosessoimatta päätöksentekoaan” s. 145
4. “B2B­asiakkaat sen sijaan vaativat yleensä räätälöityjä tuotteita, ja tavarantoimittajan vaihtaminen aiheuttaa usein merkittäviä muutoksia
liiketoiminnassa tai on vähintäänkin hankalaa.” s. 146
........................
Kysymys 10
Mikä seuraavista prosessijohtamista kuvaavista väittämistä ei pidä paikkaansa?
1. Prosessijohtaminen soveltuu pääasiassa tuotantoteollisiin yrityksiin.
2. Prosessijohtamisella on osoitettu olevan yhteys sekä yrityksen kilpailukykyyn että asiakkaan kokemaan arvoon.
3. Prosessijohtamisen tärkein tavoite on arvon tuottaminen asiakkaalle.
4. Prosessijohtamisen mukaan asiakas arvioi organisaation toimintaa ydinprosessien perusteella.
1. “Prosessijohtamisella on vahva tuotantoteollisuuteen kytkeytyvä tausta, mutta sittemmin prosessimaista toimintatapaa on ryhdytty
hyödyntämään laajalti ja menestyksekkäästi myös monissa palvelualan organisaatioissa.” s. 176
2. Pitää paikkansa. “lähestymistavan hyödyntämisellä on nähty voitavan saavuttaa kilpailuetua markkinoilla.” s. 176 “virtaviivaistamalla
prosesseja yritys pystyy parantamaan kustannustehokkuuttaan ja samanaikaisesti parantamaan laatua ja sitä kautta asiakkaan kokemaa
arvoa sekä ylläpitämään kilpailuetuaan” s. 177
3. Pitää paikkansa. “Näin prosessiajattelun keskiössä on suhdeajattelun tapaan asiakaslähtöisyys ja asiakastarpeen tyydyttäminen toiminnan
peruslähtökohtana.” s. 175
4. Pitää paikkansa. “asiakas arvioi toimintaa niin sanottujen horisontaalisten ydinprosessien perusteella” s. 178
........................
Kysymys 11
Mikä seuraavista väittämistä ei pidä paikkaansa?
1. Yrityksen imagolla tarkoitetaan ihmisten mielissä syntynyttä yleistä kuvaa yrityksestä.
2. Organisaation identiteetin tutkiminen auttaa ymmärtämään, mitä organisaation jäsenet ajattelevat ja miksi he toimivat niin kuin toimivat.
3. Maine rakentuu monista tekijöistä, ja sillä tarkoitetaan sidosryhmien pitkän aikavälin kokonaisarvioita yrityksestä.
4. Brändin suhdenäkökulma viittaa samoista brändeistä kiinnostuneiden kuluttajien keskinäisiin suhteisiin ja heidän muodostamiinsa
ryhmiin.
1. Pitää paikkansa. “Yrityksen imagolla viitataan ihmisten mielissä syntyneeseen yleiseen kuvaan yrityksestä.” s. 192
2. Pitää paikkansa. “Organisaation identiteetin tutkiminen auttaa paremmin ymmärtämään, mitä organisaation jäsenet ajattelevat ja miksi he
toimivat niin kuin toimivat.” s. 185
3. Pitää paikkansa. “organisaation maineessa tiivistyvät sidosryhmien arviot organisaation toiminnasta kautta aikain” s. 193
4. “kuluttajat kokevat olevansa suhteessa brändeihin” s. 199 Ei siis viittaa kuluttajien välisiin suhteisiin, vaan kuluttaja on suhteessa brändiin.
Kysymykset 12­15 ovat oikein/väärin –kysymyksiä. Kunkin kysymyksen kohdalla on pelkkä väittämä tai esittävä teksti ja tähän liittyvä väittämä.
Kysymys 12
Väittämä: Tutkijat Lawrence ja Lorsch (1969) käyttivät tutkimuksessaan mekaanisen ja orgaanisen organisaation käsitteitä.
1. Väittämä on oikein.
2. Väittämä on väärin.
“He käytivät tutkimuksissaan erilaistuneisuuden ja integraation käsitteitä.” s. 12 Burns ja Stalker käyttivät mekaanisen ja orgaanisen
organisaation käsitteitä.
........................
Kysymys 13
Väittämä: Kulttuurinäkökulman mukaan organisaatiot voidaan, ainakin tiettyyn rajaan asti, ymmärtää arvoihin perustuviksi, jaetuiksi
merkitysjärjestelmiksi, jotka ovat kulttuurin tuotteita, mutta jotka eivät tuota kulttuuria.
1. Väittämä on oikein.
2. Väittämä on väärin.
“Myös organisaatiot voidaantiettyyn rajaan asti ymmärtää jaetuiksi merkitysjärjestelmiksi, jokta ovat sekä kulttuurin tuotteita että kulttuurin
tuottajia, joiden ydin perustuu arvoihin. (Smircich 1985.)” s. 18
Kysymys 14
Väittämä: Alaistaidot ovat esimiestaitojen vastakohta.
1. Väittämä on oikein.
2. Väittämä on väärin.
“Alais­ ja esimiestaidot ovat vastavuoroisessa suhteessa keskenään, alaistaidot siis eivät ole esimiestaitojen vastakohta.” s. 234
Kysymys 15
Väittämä: Alaistaidoilla tarkoitetaan työntekijän organisaation kanssa solmimaa psykologista sopimusta.
1. Väittämä on oikein.
2. Väittämä on väärin.
“Käytännössä alaistaito on kykyä toimia työyhteisön täysivaltaisena jäsenenä.” s. 235 “ Alaistaitojen taustalla on alaisen organisaation kanssa
tekemän muodollisen sopimuksen lisäksi niin kutsuttu näkymätön ja psykologinen sopimus. Tällä tarkoitetaan työntekijän ennakko­oletuksia ja
odotuksia työtä ja työyhteisöä kohtaan.” s. 237­238
........................
Ikäheimo – Laitinen E. – Laitinen T. – Puttonen:
Laskentatoimi ja rahoitus
Kysymys 16
Mikä seuraavista kustannuslaskentaan liittyvistä väittämistä ei pidä paikkaansa?
1. Toimittajien arviointiin liittyvät kustannukset ovat huonon laadun estämiskustannuksia.
2. Jos tuotteen kertyneen tuotannon keskimääräiset yksikkökustannukset pienenevät 20 % tuotannon määrän kaksinkertaistuessa,
sanotaan oppimisprosentin olevan 20 %.
3. Ympäristöraportoinnin kustannukset kuuluvat yrityksen imagokustannuksiin.
4. Avointen kirjojen laskentajärjestelmä liittyy verkoston kustannuslaskentaan.
1. Pitää paikkansa. s. 89
2. “Jos tuotteen kertyneen tuotannon keskimääräiset yksikkökustannukset pienenevät esimerkiksi 20 % tuotannon määrän
kaksinkertaistuessa, sanotaan oppimisprosentin olevan 80%.” s. 88
3. Pitää paikkansa. s. 91
4. Pitää paikkansa. s. 92
........................
Kysymys 17
Mikä seuraavista yrityksen rahoitussuunnitteluun liittyvistä väittämistä ei pidä paikkaansa?
1. Vaihtovelkakirjalainassa optio­ ja lainaosuudet voidaan irrottaa erilleen.
2. Pääomalainat kuuluvat välirahoitusinstrumentteihin.
3. Optiolainaan liittyvä optio kannattaa toteuttaa, mikäli osakekurssi nousee yli optiotodistuksen merkintähinnan.
4. Pääomalainan haltijalla on konkurssissa kaikkia muita velkojia huonompi oikeus yhtiön varoihin.
1.Vaihtovelkakirjalainassa optio­ ja lainaosuuksia ei voi irrottaa erilleen. s. 158
2. Pitää paikkansa. s. 159
3. Pitää paikkansa. s. 158
4. Pitää paikkansa. s. 159
Kysymys 18
Mikä seuraavista tuloslaskelmaan liittyvistä väittämistä ei pidä paikkaansa?
1. Satunnaiset erät esitetään tuloslaskelmassa korkokulujen jälkeen.
2. Liiketoiminnan muut kulut vähentävät liikevoittoa.
3. Liikevaihtoa laskettaessa yrityksen varsinaisen toiminnan myyntituottoihin lisätään arvonlisävero ja muut välittömästi myynnin määrään
perustuvat verot.
4. Tilinpäätössiirrot sisältävät poistoeron ja vapaaehtoisten varausten lisäykset tai vähennykset.
1. Pitää paikkansa. s. 25
2. Pitää paikkansa. s. 25
3. “Liikevaihtoon sisältyvät yrityksen varsinaisen toiminnan myyntituotot, joista on vähennetty myönnetyt alennukset sekä arvonlisävero ja
muut välittömästi myynnin määrään perustuvat verot.” s. 24
4. Pitää paikkansa. s. 27
........................
Kysymys 19
Mikä seuraavista yrityksen pääomarakenteeseen liittyvistä väittämistä ei pidä paikkaansa?
1. Velan vipuvaikutus toimii haitallisesti, jos koko pääoman tuotto alittaa vieraan pääoman kustannuksen.
2. Jos yrityksen keskimääräinen painotettu pääoman kustannus on 10 %, oman pääoman määrä on 60 %, vieraan pääoman määrä on 40
%, oman pääoman kustannus on 13 %, niin vieraan pääoman kustannus on 5,5 %.
3. Jos yrityksen oman pääoman määrä on 35 %, vieraan pääoman määrä on 65 %, oman pääoman kustannus on 12 % ja vieraan
pääoman kustannus on 8 %, niin keskimääräinen painotettu pääoman kustannus on 9,1 %.
4. Velan vipuvaikutuksen simuloinnilla ei voida määrittää yrityksen optimaalista pääomarakennetta.
1. Pitää paikkansa. s. 157
2. Ratkaistaan WACC, kun oman pääoman kustannus on 13 % ja vieraan pääoman kustannus 5,5 %
WACC = 0,6*13 % + 0,4*5,5 % = 10 %. Yhtälö pätee, eli väite pitää paikkansa. s. 155
3. WACC = 0,35*12% + 0,65*8% = 9,4% s. 155
4. Pitää paikkansa. “Tarkkaa suhdetta oman ja vieraan pääoman välillä ei voida määrittää, sillä optimaalinen suhde riippuu toimialasta, maasta,
suhdanteista, rahoitusmarkkinoiden kireydestä, verojärjestelmästä yms. tekijöistä.” s. 156
........................
Kysymys 20
Mikä seuraavista toimintakertomukseen liittyvistä väittämistä ei pidä paikkaansa?
1. Toimintakertomuksessa vaaditaan kirjanpitolain mukaan tietoja olennaisista tapahtumista tilikauden päättymisen jälkeen.
2. Toimintakertomuksessa vaaditaan osakeyhtiölain mukaan tietoja lähipiirilainoista.
3. Toimintakertomuksen keskeisimmät laadintaperiaatteet ovat varovaisuus, olennaisuus ja johdonmukaisuus.
4. Toimintakertomuksessa vaaditaan osakeyhtiölain mukaan selvitys tutkimus­ ja kehitystoiminnan laajuudesta.
1. Pitää paikkansa. s. 39
2. Pitää paikkansa. s. 39
3. Pitää paikkansa. s.38
4. Toimintakertomuksessa vaaditaan kirjanpitolain mukaan selvitys tutkimus­ ja kehitystoiminnan laajuudesta. s. 39
Kysymys 21
Mikä seuraavista taseeseen liittyvistä väittämistä pitää paikkansa?
1. Taseen vastattavaa –puoli muodostuu pysyvistä vastattavista ja vaihtuvista vastattavista.
2. Vaihto­omaisuus ei koostu myytäväksi tarkoitetuista hyödykkeistä.
3. Liikearvoa ei voi syntyä yrityskauppojen yhteydessä.
4. Patentit ja lisenssit ovat esimerkkejä aineettomista oikeuksista.
1. Taseen vastattavaa ­puoli muodostuu omasta ja vieraasta pääomasta. s. 31
2. “Vaihto­omaisuus koostuu myytäväksi tarkoitetuista hyödykkeistä.” s. 30
3. “Liikearvoa syntyy lähes jokaisessa yrityskaupassa.” s. 28
4. Pitää paikkansa. s. 28
........................
Kysymys 22
Mikä seuraavista yrityksen rahoitussuunnitteluun liittyvistä väittämistä pitää paikkansa?
1. Rahoitusmarkkinoilla alle vuoden pituiset rahoitusvaateet kuuluvat rahamarkkinoille.
2. Koko osakemarkkinoiden beta –kerroin on alle yhden.
3. Yrityksen luottoluokituksen muutos keskitason luokituksesta "High yield" – luokkaan laskee sen lainarahan hintaa.
4. Osakeannin kautta hankittu pääoma on sisäistä omaa pääomaa.
1. Pitää paikkansa. s. 163­164
2. Koko osakemarkkinoiden beta­kerroin on yksi. s. 151
3. Yrityksen luottoluokituksen muutos keskitason luokituksesta "High yield" – luokkaan nostaa sen lainarahan hintaa. s. 147­148
4. Osakeannin kautta hankittu pääoma on ulkoista omaa pääomaa. s. 152
Kysymys 23
Mikä seuraavista kirjanpidon kirjauksiin liittyvistä väittämistä ei pidä paikkaansa?
1. Tiliristikossa debet –puolen merkinnästä voidaan käyttää myös ilmausta veloitus.
2. Saatavan vähennys kirjataan saatava –tilin kredit –puolelle.
3. Lisäys kassatilillä kirjataan debet –puolelle.
4. Jos yritys myy käteisellä asiakkaalleen tuotteitaan 100 eurolla, kirjataan "per Myynnit an Kassatili 100 euroa".
1. Pitää paikkansa. s. 15
2. Pitää paikkansa. s. 17
3. Pitää paikkansa. s. 17
4. Jos yritys myy käteisellä asiakkalleen tuotteitaan 100 eurolla, kirjataan “per Kassatili an Myynnit 100 euroa”. s. 18
........................
Kysymys 24
Yritys arvioi osakkeensa arvoa käyttäen hyväkseen seuraavia yksinkertaistavia oletuksia. Yritys maksaisi joka vuosi loputtoman ajan
osingon, joka olisi ensimmäisenä vuotena 0,80 euroa ja osinkojen kasvuvauhti olisi vakio 5 % vuodessa. Yrityksen
osakkeenomistajien tuottovaatimus olisi vakio 13 %. Mikä seuraavista väittämistä pitää paikkansa, kun yritys huomioi kaikki
yllämainitut ja vain yllämainitut muuttujat osakkeensa arvonmäärityksessä? Pyöristys lähimpään senttiin.
1. Osakkeen arvo on 16,00 euroa.
2. Osakkeen arvo on 6,15 euroa.
3. Osakkeen arvo on 10,00 euroa.
4. Osakkeen arvo on 4,44 euroa.
0,8
Osakkeen arvo = 0,13−0,05
= 10
Gordonin kasvumalli s. 57
Kysymys 25
Mikä seuraavista tilinpäätösanalyysin tunnuslukuihin liittyvistä väittämistä ei pidä paikkaansa?
1. Vaihto­omaisuuden kiertonopeus saadaan jakamalla liikevaihto vaihto​
­omaisuuden arvolla.
2. Quick ratiota laskettaessa laskelmaan ei oteta mukaan vaihto­omaisuutta.
3. Myyntisaamisten kiertoaika voidaan ilmaista päivinä.
4. Liikevoittoprosentin avulla tarkastellaan nettotulosta suhteessa liikevaihtoon.
1. Pitää paikkansa. s. 69
2. Pitää paikkansa. s. 74
3. Pitää paikkansa. s. 70
4. Liikevoittoprosentissa tarkastellaan liikevoittoa suhteessa liikevaihtoon. s. 64
........................
Kysymys 26
Yritys myy yhtä tuotetta. Tuotteesta on käytettävissä seuraavat tiedot: Myyntihinta 25 euroa / kappale Muuttuva yksikkökustannus 16
euroa / kappale Kiinteät kustannukset 20 997 euroa Myyntimäärä 5 000 kappaletta. Mikä seuraavista yllä olevan yrityksen
katetuottoanalyysiä koskevista väittämistä pitää paikkansa?
1. Jos kappalekohtainen myyntihinta putoaa 20 euroon per kappale ja kiinteät kustannukset nousevat 23 000 euroon, niin tulos on ­2 000
euroa.
2. Yrityksen kriittisessä pisteessä myyntituotot euroissa ovat 59 000.
3. Yrityksen tulos on 23 000 euroa.
4. Jos yrityksen tavoitetulos on 26 253 euroa, niin myyntimäärän pitää olla 5 250 kappaletta.
1. Tulos = tuotto ­ kustannukset = 20*5000 ­ 16*5000 ­ 23000 = ­3000
2. Kriittinen piste = 20997 / (25­16) = 188973, Myyntituotot 188973*25 = 4724325
3. Tulos = 25*5000 ­ 16*5000 ­ 20997 = 24003
4. Tavoitetulos = yksikkökate*myyntimäärä ­ kiinteät kustannukset = (25­16)*5250 ­ 20997 = 26253
........................
Kysymys 27
Yritys on kaupallistamassa uutta tuotetta ja miettii nyt tuotteen hinnoittelua. Tuotteen nettomyyntihinta määritetään voittolisä­ eli
omakustannushinnoittelulla. Markkinatutkimuksen mukaan asiakkaat ovat valmiita maksamaan tuotteesta korkeintaan 250 euroa.
Tuotetta arvioidaan myytävän 400 kappaletta. Tuotteen kiinteät kustannukset ovat 8 000 euroa ja muuttuva yksikkökustannus 191
euroa. Tavoitteeksi asetettu voittolisä on 35 euroa yksikköä kohti. Mikä seuraavista yllä olevaa yritystä koskevista väittämistä pitää
paikkansa?
1. Tuotteen omakustannusarvo on 215.
2. Tuotteen nettomyyntihinta on 246.
3. Tuotteen nettomyyntihinta on korkeampi kuin 250 euroa.
4. Jos tuotteen kiinteät kustannukset olisivat 12 000 euroa, tulisi tuotteen omakustannusarvoksi 219 euroa.
1. Omakustannusarvo = 8000/400 + 191 = 211
2. ja 3. Nettomyyntihinta = omakustannusarvo + voittolisä = 211 + 35 = 246
4. Jos kiinteät kustannukset olisivat 12 000 euroa, OKA olisi 12000/400 + 191 = 221
........................
Kysymys 28
Yritys on hankkimassa uutta konetta. Investointivaihtoehtoina se harkitsee koneita A ja B. Investoinnin hankintameno on molemmilla
120 000 euroa. Investoinnit toteutetaan vuonna 0 (investointihetki), eikä niillä oleteta olevan jäännösarvoa. Yrityksellä on käytössä
seuraavat investointivaihtoehtoja koskevat tiedot oletetuista nettotuloista ja diskonttaustekijöistä 10 % laskentakorkokannalla.
Mikä seuraavista investointivaihtoehtoja A ja B koskevista väittämistä pitää paikkansa?
1. Jos Kone B olisi ainoa vaihtoehto investoinniksi, niin siihen kannattaisi ryhtyä nettonykyarvomenetelmän pohjalta, jos käytetään 10 %
laskentakorkokantaa.
2. Koneen B takaisinmaksuaika on lyhyempi kuin Koneen A.
3. Kone A:an sisäinen korkokanta on suurempi kuin kymmenen %
4. Kone B:n sisäinen korkokanta on 11,5 %.
1. A:n nettonykyarvo on 6 629 ja B:n nettonykyarvo on ­1 745
2. A:n takaisinmaksuaika on 2,75 v ja B:n takaisinmaksuaika 3 v
3. Investointi A on kannattava 10 prosentin laskentakorkokannalla, joten A:n sisäinen korkokanta on suurempi kuin 10 %.
4. Investointi B:n sisäinen korkokanta on vastaavasti alle 10 %, joten se ei voi olla 11,5 %,
........................
Pohjola:
Taloustieteen oppikirja
Kysymys 29
Täydellisen kilpailun markkinoilla toimivan yrityksen hyödykettä koskevaan tarjontapäätökseen ei vaikuta
1. hyödykkeen hinta ja sen tuotannolle vaihtoehtoisten hyödykkeiden hinnat.
2. hyödykkeen valmistukseen käytettävä tuotantoteknologia.
3. hyödykkeen valmistukseen käytettyjen tuotannontekijöiden hinnat.
4. hyödykettä ostavien kuluttajien tarpeet.
Tarjontaan vaikuttavat hinta ja vaihtoehtoisten hyödykkeiden hinnat, tuotantoteknologia sekä tuotannontekijöiden hinnat. s. 55
Kuluttajien tarpeet vaikuttavat kysyntäkäyrään, eivät tarjontakäyrään. s. 39
........................
Kysymys 30
Tarkastellaan täydellisen kilpailun markkinoita, joilla hyödykkeen kysyntää ja tarjontaa esittävät alla olevaan kuvioon piirretyt suorat.
Vaaka­akselilla on hyödykkeen määrä kappaleina ja pystyakselilla hinta euroina kappaletta kohden. Oletetaan, että hyödykemarkkinat
muuttuvat yhtäkkiä täydellisen kilpailun markkinoista monopoliksi. Hyödykkeen kysyntä ja valmistuskustannukset pysyvät samoina.
Markkinoille syntynyt monopoli maksimoi voittonsa tuottamalla
1. 3 kappaletta.
2. 4 kappaletta.
3. 5 kappaletta.
4. 6 kappaletta.
........................
Jos kysyntäkäyrän kulmakerroin on ­b, monopolin rajatulokäyrän
kulmakerroin on ­2b. Monopoli tuottaa pisteessä, jossa
rajatulo = rajakustannus. Kuvassa rajakustannusta kuvaa siis
tarjontakäyrä. s. 81­82
........................
Kysymys 31
Tarkastellaan hyödykeverotuksen kohtaantoa. Alla olevassa kuviossa esitetyn hyödykkeen markkinat ovat tasapainossa, jossa
hyödykkeen markkinahinta on 8 euroa kappaleelta ja markkinoilla vaihdettu määrä on 8 kappaletta.
Kun hyödykkeelle asetetaan tuottajilta eli myyjiltä perittävä 3 euron suuruinen vero myydyltä kappaleelta, syntyy markkinoille uusi
tasapaino, jossa markkinahinnan muutoksen myötä
1. vero siirtyy kokonaan ostajien maksettavaksi.
2. verosta 2 euroa siirtyy ostajien maksettavaksi ja 1 euro jää myyjien maksettavaksi.
3. verosta 1 euro siirtyy ostajien maksettavaksi ja 2 euroa jää myyjien maksettavaksi.
4. vero jää kokonaan myyjien maksettavaksi.
........................
Tarjontakäyrä nousee kolmella. Ostajan maksama hinta on merkitty
katkoviivalla kuvioon. Se nousee 1 eurolla ja myyjän maksettavaksi jää
2 euroa.
Myyjän saama hinta on ennen veroa 8 ja veron jälkeen 6 euroa.
Ostaja maksaa hyödykkeestä 9 euroa, mutta tästä menee 3 euroa
veroa, joten myyjälle jää 6 euroa. s. 110
........................
Kysymys 32
Alla olevassa taulukossa on maaliskuussa 2013 julkaistuja tilastotietoja Suomen kansantaloudesta vuosina 2011 ja 2012:
Näistä tiedoista voidaan päätellä, että vuonna 2012 Suomen kansantalouden kokonaistuotannon määrä
1. kasvoi 2,8 prosenttia.
2. supistui 0,2 prosenttia.
3. kasvoi 1,8 prosenttia.
4. supistui 1,0 prosenttia.
Tässä on annettu hämäyksenä sekä käypähintainen
bruttokansantuote että kansantalouden kokonaistarjonta.
Kansantalouden kokonaistarjonta on BKT + tuonti eli Y + M
Kansantalouden kokonaistuotanto taas ei sisällä tuontia. Siksi
laskussa pitää käyttää käypähintaista bruttokansantuotetta eikä
kokonaistarjontaa.
s. 137­138
Lasketaan vuoden 2012 reaalinen BKT
(194,5 / 102,8) * 100 = 189,2023
Katsotaan paljonko reaalinen BKT muuttui
189,2023 ­ 189,5 = ­0,2977
Muutos suhteessa vuoden 2011 BKT:hen
­0,2977/189,5 = ­0,1570.. % = ­0,2%
........................
Kysymys 33
Bruttokansantuotteen määrällä asukasta kohden mitattu elintaso kasvoi 14​
­kertaiseksi Suomessa vuosina 1900–2011. Tämä kasvun
keskeisiä lähteitä ei ollut
1. työn tuottavuuden kasvu.
2. yleiskäyttöisen teknologian kehitys.
3. uusien tuotteiden ja toimintatapojen syntyminen.
4. asukasta kohden tehtyjen työtuntien määrän kasvu.
Tehtyjen työtuntien määrä asukasta kohden on vähentynyt. s. 153
........................
Kysymys 34
Tarkastellaan minimipalkkalainsäädännön aiheuttamaa työttömyyttä. Olkoon työn kysyntäkäyrä muotoa w = 40 – 0,4 LD ja tarjontakäyrä
muotoa w = 0,4 LS, kun w on palkka työntekijää kohden euroina, LD on työn kysyntä henkilöinä mitattuna ja LS on työn tarjonta
henkilöinä mitattuna. Työvoiman määrä N on palkkatasosta riippumaton vakio 80 henkilöä. Minimipalkan ollessa 30 euroa
1. tahattomasti työttöminä on 0 henkilöä ja vapaaehtoisesti työttöminä on 55 henkilöä.
2. tahattomasti työttöminä on 5 henkilöä ja vapaaehtoisesti työttöminä on 50 henkilöä.
3. tahattomasti työttöminä on 50 henkilöä ja vapaaehtoisesti työttöminä on 5 henkilöä.
4. tahattomasti työttöminä on 55 henkilöä ja vapaaehtoisesti työttöminä on 0 henkilöä.
Graafinen ratkaisu:
Tahaton työttömyys 75­25 = 50
Vapaaehtoinen työttömyys 80­75 = 5
Matemaattinen ratkaisu:
Kysyntä: 30 = 40 ­ 0,4 LD ⇒ LD = 25
Tarjonta: 30 = 0,4*LS ⇒ LS = 75
Työvoiman tarjonta: 80
30 euron palkalla 75 ihmistä haluaa tehdä töitä, mutta vain 25 ihmistä
pääsee töihin: 50 ihmistä on tahattomasti työttöminä.
80­75 = 5 ihmistä on työvoimassa, mutta ei halua tälläkään palkalla
tehdä töitä, vaan he ovat vapaaehtoisesti työttöminä.
........................
Kysymys 35
Alla oleva kuvio esittää epäsymmetrisen kysyntähäiriön kohteeksi joutunutta euroalueen pientä jäsenmaata. Sen vientituotteiden
kysyntä maailmanmarkkinoilla on heikentynyt. Yksin tätä kansantaloutta euroalueella kohdannut häiriö on heikentänyt
kokonaiskysyntää siten, että sen kuvaaja on siirtynyt asemasta AD1 asemaan AD2, jolloin on syntynyt pisteen b kuvaama
matalasuhdanne. Kokonaistuotanto on pudonnut potentiaalista eli luonnollista tasoaan YN pienemmäksi. SAS kuvaa lyhyen ajan
kokonaistarjontaa ja LAS pitkän ajan kokonaistarjontaa.
........................
Mikä seuraavista väittämistä pitää paikkansa?
1. Kyseisen maan viennin vähetessä euro devalvoituu, mikä vahvistaa kokonaiskysyntää vientikysynnän elpymisen kautta. Kokonaiskysyntä
vahvistuu takaisin asemaan AD1, jolloin kansantalous palautuu pitkän ajan tasapainoon a ilman mitään erityisiä raha­ ja finanssipoliittisia
toimenpiteitä.
2. Matalasuhdanne poistuu ennen pitkää lyhyen ajan kokonaistarjontaa vahvistavan sisäisen devalvaation kautta ilman mitään erityisiä raha­
tai finanssipoliittisia toimenpiteitä, ja kansantalous päätyy uuteen, pisteen c esittämään pitkän ajan tasapainoon.
3. Kyseisen maan jouduttua matalasuhdanteeseen Euroopan keskuspankki laskee ohjauskorkoaan, mikä elvyttää kokonaiskysyntää. Se
vahvistuu takaisin asemaan AD1, jolloin kansantalous palautuu pitkän ajan tasapainoon a.
4. Vaikka kyseisellä maalla olisi finanssipoliittista liikkumavaraa eli varaa harjoittaa elvyttävää finanssipolitiikkaa, sen kansallinen
finanssipolitiikka on tehotonta matalasuhdanteen torjunnassa, koska elvytys johtaisi euroalueen korkojen nousuun ja euron
vahvistumiseen.
1. Yksittäisen euromaan vientikysynnän vaihtelu ei muuta euron arvoa. Näin kävisi vain, jos valtiolla olisi oma valuutta. s. 239
2. Pisteessä b hintataso on alempi ja työttömyys suurempi kuin pisteessä a. Pitkään jatkunut korkea työttömyys alentaa ennen pitkää
palkkavaatimuksia työttömyyden teorian yhteydessä esitetyllä tavalla. Kun palkat alenevat, tuotannon kannattavuus kohenee ja lyhyen aikavälin
tarjontakäyrä siirtyy kuviossa oikealle. s. 240
3. EKP ei reagoi yksittäisten euromaiden, vaan se mitoittaa rahapolitiikkansa pelkästään euroalueen yleisten talousnäkymien perusteella
painottuen inflaation pitämiseen tavoitearvossaan. s. 242
4. Yksittäisen pienen euroalueen maan finanssipolitiikka on tehokasta, koska se ei vaikuta koko euroalueen korkoihin. Syrjäytysvaikutusta ei
synny. s. 242
........................
Kallio – Korhonen – Salo:
Johdatus kvantitatiiviseen analyysiin taloustieteissä
Kysymys 36
Mikä seuraavista väittämistä pitää paikkansa, kun e on Neperin luku ja ln viittaa luonnolliseen logaritmiin?
1. Eksponenttifunktio f(x) = ekx on positiivinen kaikilla x:n arvoilla, kun k < 0.
2. Logaritmifunktio f(x) = ln(kx) on positiivinen kaikilla x:n arvoilla, kun k > 0.
3. Jos funktion f(x) derivaatta f '(x) = 0 kohdassa x=x0, niin funktiolla on kohdassa x0 paikallinen ääriarvokohta.
4. Funktio f(x) = ln(2x) on aidosti konveksi.
1. e on positiivinen luku. Jos positiivisen luvun korottaa mihin tahansa potenssiin, se pysyy positiivisena.
2. Logaritmifunktio lnx on negatiivinen, kun 0 < x < 1. Ei siis ole positiivinen kaikilla x:n arvoilla.
Esimerkiksi funktio f(x) = ln(x) saa kohdassa x = 1/e arvon ­1: ln(1/e) = ln(1) ­ ln(e) = 0 ­ 1 = ­1.
3. Jos funktion f(x) derivaatta f '(x) = 0 kohdassa x=x0, niin funktiolla on kohdassa x0 paikallinen ääriarvokohta. Myös tämä väite voitaisiin
hyväksyä oikeaksi vastaukseksi. Kirjassa mainitaan, että on olemassa tilanteita, joissa derivaatan nollakohta ei olekaan funktion ääriarvokohta.
Jos väitteessä sanottaisiin, että kohdassa on aina paikallinen ääriarvokohta, väite olisi yksiselitteisesti väärin, mutta nyt jää tulkinnanvaraa.
4. f(x) = ln(2x)
⇒
f’(x) = 1/x = x­1
⇒
f’’(x) = ­x­2
f’’(x) = 0, kun x = 0: ei ole aidosti konveksi
........................
Kysymys 37
Mikä seuraavista lausekkeista on eri suuri kuin muut, kun x ≠ e?
1. elnx
2. lnex
3. elnx
4. xlne
e lnx = x (vrt. k log kx = x) lne x = x * lne = x (lne = 1) elnx =/ x x lne = x (lne = 1) Kysymys 38
Mikä seuraavista väittämistä pitää paikkansa?
1. Tilastollisella analyysillä ei voida tutkia havaintoyksiköitä kuvaavia subjektiivisia tietoja.
2. Havaintoaineisto muodostuu niistä alkioista, jotka ovat tutkimuksen kohteena.
3. Otoksesta laskettujen tunnuslukujen perusteella voidaan tehdä päätelmiä perusjoukon parametreista.
4. Jos mittaustuloksiin ei sisälly satunnaisvirhettä, on mittauksen validiteetti korkea.
1. Voidaan tutkia. Subjektiivisia tietoja ovat esim. mielipiteet, joita tutkitaan kysely ­ tai haastattelututkimuksilla. s. 66
2. Havaintoaineisto koostuu joukosta tilastoyksiköitä eli havaintoja. Perusjoukko muodostuu niistä alkioista, jotka ovat tutkimuksen kohteena. s.
66 ja s. 68
3. Pitää paikkansa. s. 68
4. Jos mittaustuloksiin ei sisälly satunnaisvirhettä, mittauksen reliabiliteetti on korkea. s. 74
........................
Kysymys 39
Mikä seuraavista väittämistä pitää paikkansa?
1. Summajakauma soveltuu nominaaliasteikollisille muuttujille.
2. Ristiintaulukoinnilla tarkoitetaan yksiulotteisen jakauman esittämistä ristikkomuodossa.
3. Mediaani, moodi ja keskipoikkeama ovat keskilukuja.
4. Vaihteluvälin leveys, keskihajonta ja varianssi ovat hajontalukuja.
1. Summajakaumaa, eli kumulatiivista jakaumaa ei ole järkevää käyttää nominaaliasteikollisille muuttujille, koska luokille ei ole olemassa
luonnollista järjestystä. s. 80
2. Ristiintaulukoinnilla käsitellään kaksiulotteista jakaumaa. s.86
3. Mediaani ja moodi ovat keskilukuja, mutta keskipoikkeama on hajontaluku s. 88­103
4. Pitää paikkansa. s. 96­99
Kysymys 40
Heitetään kolikkoa. Määritellään satunnaismuuttuja x seuraavasti:
x = 1, jos heitto on kruuna
x = 0, jos heitto on klaava
Olkoon klaavan todennäköisyys p, 0 < p < 1. Tällöin x:n odotusarvo E{x} on
1. 0.
2. 1.
3. p.
4. 1­p.
Kolikkoa heittämällä saadaan joko klaava tai kruuna. Tämä tarkoittaa sitä, että todennäköisyys, että kolikkoa heittämällä tulee klaava tai kruuna on
1. Klaavan vastatapahtuma on siis kruuna ja kruunan todennäköisyys on tällöin 1­p. Odotusarvo on p*0 + (1­p*)1 = 1­p
........................
Kysymys 41
Havaintoaineistoon on poimittu perusjoukosta kolme havaintoa: 0, 20 ja y. Kuinka suuri olisi y:n oltava, jotta muuttujan aritmeettinen
keskiarvo ja keskihajonta olisivat yhtä suuria?
1. 0
2. 10
3. 15
4. 30
= 6, 67 1. ka = 0+20+0
3
= 10 2. ka = 0+20+10
3
= 11, 67 3. ka = 0+20+15
3
= 16, 67 4. ka = 0+20+30
3
√
s=√
s=√
s=√
s=
(0−6,67)²+(20−6,67)²+(0−6,67)²
3−1
(0−10)²+(20−10)²+(10−10)²
3−1
= 10, 55 = 10 (0−11,67)²+(20−11,67)²+(15−11,67)²
3−1
= 10, 41 (0−16,67)²+(20−16,67)²+(30−16,67)²
3−1
= 15, 28 ........................
Kysymys 42
Tarkastellaan kahden tavoitteen g1 ja g2 maksimointiongelmaa, jossa molemmat tavoitteet halutaan mahdollisimman suuriksi. Käypä
joukko on esitetty alla olevassa kuvassa monikulmion sisään jäävänä alueena. Mikä alla olevassa kuvassa esitetyistä pisteistä A, B,
C, D ei ole Pareto­piste?
1.
2.
3.
4.
A
B
C
D
Piste C dominoi pistettä A: g2 arvo on sama, mutta g1 on parempi.
Pareto­pistettä ei dominoi mikään piste, joten piste A ei ole Pareto­piste.