Sininen Reservi ry:n Käsikirja
Transcription
Sininen Reservi ry:n Käsikirja
SININEN RESERVI RY KÄSIKIRJA Sininen Reservi ry Käsikirja (päivitetty 2010 tiedoilla) 1(30) SININEN RESERVI RY KÄSIKIRJA Sininen Reservi ry käsikirja Sininen Reservi ry 1.Yleistä 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. Yhdistyksen historia Hallitus ja toimihenkilöt ”Alueorganisaatiot” Tiedottaminen Työryhmät Tunnukset Yhteistoimintatahot 1.7.1 Merivoimat 1.7.2 Rajavartiosto 1.7.3 RUL 1.7.4 RES 1.7.5 MPKL 1.7.6 Pelastuslaitos 2. Toimintamuodot: 1. 2. 3. Koulutustoiminta Yhdistystason yhteydenpito Kilpailutoiminta 3.1 Merikilpailut 3.2.Ammunta 4. Kansainvälinen toiminta 5. Toimintakalenteri/vuosikello 6. Venemessut 7. Vuosikokous 8. Sininen Reservi ry:n vuosipäivä 9. Merivoimien vuosipäivä 10. Meripuolustuspäivä 3. Palkitsemiset ja huomionosoitukset 1. 2. 3. Sininen Reservi ry:n palkitsemiset - ohje Sininen Reservi ry:n huomionosoitukset Ritarikuntien kunniamerkin esittäminen 4. "Merimiehen etikettiopas" 5. "Hallinnolliset ohjeet" 1. 2. Matkustusohjesääntö Ohje ylennysesityksistä 6. Liitteet 1. 2. 3. Yhdistyksen säännöt Palkitsemisesityslomake Matkalaskulomake 2(30) SININEN RESERVI RY 3(30) KÄSIKIRJA 1. Yleistä 1.1 Historia Alkukipinän Siniselle Reserville antoi 1993 pidetty kokous, jossa Helsingin Laivastokilta, Helsingin Merireserviläiset ja Helsingin Reservimeriupseerit päättivät kehittää merellisten reserviläisjärjestöjen yhteistoimintaa Helsingissä. Tästä eteenpäin toimintaa jatkettiin aktiivisen yhteistyön merkeissä. Merivoimien komentajan, amiraali Sakari Visan linjattua Merivoimien kantaa hankkeeseen vuonna 1995, aloitettiin lopulliset neuvottelut yhdistysten kesken tavoitteena perustaa Sininen Reservi ry. Sininen Reservi ry:n perustivat 17.5.1997 seuraavat rekisteröidyt yhdistykset: Helsingin Laivastokilta ry, Helsingin Reservimeriupseerit ry, Helsingin Merireserviläiset ry, Kymen Laivastokilta ry, Rannikkosotilaskotiyhdistys ry, Turun Laivastokilta ry, Turun Rannikkotykistökilta ry ja Turun Reservimeriupseerit ry. Kun puolustusvoimien organisaatiomuutos 1.7.1998 muodosti rannikko- ja laivastojoukoista nykyiset merivoimat, myös vapaaehtoisella puolella reserviläisten organisaatiot yhdistettiin. Tämä yhdistäminen, joka sujui ripeästi ja kivuitta, toteutettiin sekä koulutusorganisaatioissa että järjestökentässä. Kun mukaan toimintaan tulivat myös rannikkojoukkojen järjestöt, Sininen Reservi ry kasvoi nopeasti 23 jäsenjärjestön yhteenliittymäksi. Nykyisellään jäsenjärjestöjä on 29 jotka osaltaan edustavat yli 7000 henkilöjäsentä. 1.2 Hallitus ja toimihenkilöt (2010-2011) Alue sukunimi etunimi osoite GSM sähköposti Puheenjohtaja Hakkarainen Arno Helenankuja 4, 01400 VANTAA 050 383 5486 [email protected] Meri-Karjala Riikonen Vesikatu 10 As. 9, 49400 Hamina 050 540 5417 [email protected] Meri-Karjala Falkenberg Ari Knaapinpolku 1, 49410 HAMINA 0500 552 564 [email protected] Tampere Viheriälehto Sampo Ahlmanninkatu 39, 33800 Tampere 050-4089118 [email protected] Uusimaa Mäkeläinen Reima Harjutie 4, 02880 Veikkola 0500 440 731 [email protected] Uusimaa Kinos Kimmo 050 388 0282 [email protected] Uusimaa Karuvaara Eero Ohratie 6 B B, 04400 JÄRVENPÄÄ Meteoritinkatu 8 C 29, 02210 ESPOO ´040 4826566 [email protected] Uusimaa Karimäki Keijo Keulatie 39 B, 00980 HELSINKI 0500 207 815 [email protected] Uusimaa Eklund Lars 050 552 2756 [email protected] Uusimaa Räisänen Anja Maratontie 25 F 29, 01280 VANTAA 050 307 2663 [email protected] VarsinaisSuomi Holm Jarmo Kreivinkatu 3 A, 21100 NAANTALI 0400 524 253 [email protected] Pohjanlahti Lehto Timo ´050 5253448 [email protected] Pohjanlahti Kuntsi Jorma Isolahdentie 29, 65230 VAASA Thölberginkatu 18, 65380 VAASA ´040 5777723 [email protected] Tapio Anianpellontie 10 B 17 00700 HELSINKI SININEN RESERVI RY 4(30) KÄSIKIRJA Läsnäolo- ja puheoikeus UudPr Westerholm Bror Hjulet 6, 10660 EKENÄS (019) 241 3322 [email protected] MerivE Sandell Jan Merivoimien E, PL 58, 20811 TURKU MMP Mäkinen Matti Vesalantie 25 D, 00940 HELSINKI 040 592 6173 [email protected] SRS Masalin Kai Jollaksentie 30, 00850 HELSINKI 040 511 1851 [email protected] sihteeri Slotte Kristiina Merivirta 16 As. 7, 02320 Espoo 050 525 0022 [email protected] taloudenhoita Vihersaari ja Seppo Pienenvillasaarentie 13 C 11, 00960 HKI 0400 253 380 [email protected] projektivasta Kuutti ava Mika Koronakuja 6 B 9 02210 Espoo 0400 447 853 [email protected] [email protected] 1.3 Alueorganisaatiot ALUEORGANISAATIOT yhteysupseerit 2010 gsm Meri-Karjala Ari Falkenberg 0500 552 564 Tampere Sampo Viheriälehto 050 408 9118 Uusimaa, Upinniemi Kimmo Kinos 050 388 0282 Uusimaa, Helsinki Eero Karuvaara 040 482 6566 Varsinais-Suomi Jarmo Holm 0400 524 253 Pohjanlahti Jorma Kuntsi 040 577 7723 Uudenmaan Prikaati Bror Westerholm (019) 241 3322 1.4. Tiedottaminen Sininen Reservi ry:n tiedotusstrategia Sininen Reservi ry:llä on: - laadukas ja riittävä tiedotus niin, että kaikilla on käytössä samantasoiset ja ajantasaiset tiedot samaan aikaan. - Sinisen Reservin tunnettuus lisääntyy - Aina löytyy oikeat yhteyshenkilöt ja -tiedot Sininen Reservi ry:n tiedotuksesta vastaavat: 1. Puheenjohtaja - suhdetoiminta, yleinen tiedotus (= tunnettuuden lisääminen) 2. Sihteeri - lähettää kokouskutsut SININEN RESERVI RY KÄSIKIRJA - lähettää kokouspöytäkirjat jäsenyhdistyksille - ylläpitää yhteystietoja 3. Tiedottaja - vastaa yleisestä tiedottamisesta - pitää yhteyttä jäsenjärjestöihin - on Rannikonpuolustajan järjestöpalstan toimittaja 4. Projektivastaava - ylläpitää www.meripuolustus.fi -portaalin yhteistä osaa - vastaa projekteista ja niistä tiedottamisesta 5. Alueiden yhteysupseerit - toimivat tiedottajina osaltaan Sininen Reservi ry:n hallituksen ja oman alueensa jäsenjärjestöjen välillä. - Tuovat hallitukselle/tiedottajalle tiedoksi kentän tarpeet ja toivomukset. - vastaavat alueittaisista jäsenyhdistysten tapaamisista. 6. Merivoimien yhteysupseeri - tiedottaa Merivoimien asioista Sininen Reservi ry:n hallitukselle ja päinvastoin. 7. Jäsen yhdistysten puheenjohtajat Jäsen yhdistysten puheenjohtajat vastaavat, että jäsenistö saa tiedoksi hallituksen tiedottamat asiat Sininen Reservi ry:n tiedotussuunnitelma 2010 Tulevat tapahtumat Merivoimien vuosipäivä 9.7. Suomenlinnassa Sininen Reservi ry järjestää vuosipäivän iltajuhlan. Tilaisuudesta tiedotetaan maanpuolustuksellisissa julkaisuissa. Jäsenyhdistyksille lähetetään sähköpostitiedotusta. PM Laivastokiltapäivät Raaseporissa 20.-22.06. Venemessut 15.-17.10. Turussa Meripuolustuspäivä 30.10. Helsinki, Merisotakoulu Vala- ja omaistenpäivät Vala- ja omaistenpäiviin osallistutaan mahdollisuuksien mukaan. Kaikkien jäsenyhdistysten toivotaan merkitsevän oman alueensa ko. päivät meripuolustus.fi -tapahtumakalenteriin. Venemessut 11.-20.2.2011 Helsinki Muu tiedotus 2010 Meripuolustus.fi - sivujen päivittämiseen oman jäsenyhdistyksen osalta järjestetään koulutusta ja/tai laaditaan pätevät ohjeet. Kaikille jäsenyhdistyksille toimitetaan tunnukset sivujen päivittämiseen. - yhdistykset huolehtivat sivujensa ajantasaisuudesta. - yhdistykset käyttävät aktiivisesti ko. sivuston tapahtumakalenteria. 5(30) SININEN RESERVI RY KÄSIKIRJA Muu - tiedottaja lähettää Sininen Reservi ry:n hallituksen kokousten jälkeen koosteen käsitellyistä asioista jäsenyhdistyksille. - sihteeri lähettää Sininen Reservi ry:n hallituksen kokouspöytäkirjat jäsenyhdistyksille. - tiedottaja informoi Rannikonpuolustajan järjestöpalstaan liittyvissä asioissa. - yhteysupseerit hoitavat aktiivisesti tiedotusta omalla alueellaan. 1.5 Työryhmät Työvaliokunta Työvaliokuntaan kuuluvat Sininen Reservi ry:n hallituksen puheenjohtaja, sihteeri, taloudenhoitaja ja tiedottaja. Alustyöryhmä Reima Mäkeläinen (puheenjohtaja), kom evp Paul Nordström, Matti Hiltunen Suomenlinnan Rannikkotykistökilta ry), Jarmo Holm, Esa Terviö, Ilkka Tiihonen ja Hannu Wallius (Pohjanlahden Merivartiokilta ry) Ampumatoimikunta Keijo Karimäki (pj), Jukka Soini ja Raimo Novari 1.6 Tunnukset Yhteishengen ja yhteistyön lujittamisessa yhteisillä tunnuksilla on suuri merkitys. Sininen Reservi ry:n lipun on suunnitellut komentajakapteeni evp, heraldikko Tapani Talari. Kaikkiaan lippuja on neljä, jokaisen yläkulmassa oleva alue/maakuntatunnus on erilainen sen mukaan, käytetäänkö lippua Turun, Kotkan, Helsinki/Uusimaan vai Pohjanlahden alueella. Ensimmäisenä käyttöön vihittiin Turun alueen lippu maanantaina 8.7.2002 Saaristomeren Meripuolustusalueen Meriupseerikerholla, Pansiossa. Tämä lippu oli käytössä 9.7.2002 Merivoimien vuosipäivän juhlallisuuksissa Turussa. Kotkan, Helsinki/Uusimaan ja Pohjanlahden liput vihittiin käyttöön vuonna 2002. Lippuselitys Sinisessä vaakasuuntaan suorakaiteisessa lippuvaatteessa Sinisen Reservin tunnus; Ankkuri jonka yläosa muodostaa atraimen, päällikkeenään kaksi tykinputkea ristissä, kaikki keltaista. Lipun koko on 140 x 120 cm. 1.7 Yhteistoimintatahot 1.7.1 Merivoimat www.mil.fi/merivoimat 1.7.2 Rajavartiosto www.raja.fi 1.7.3 Suomen Reserviupseeriliitto ry www.rul.fi 6(30) SININEN RESERVI RY KÄSIKIRJA 7(30) 1.7.4 Reserviläisliitto ry www.reservilaisliitto.fi 1.7.5 Maanpuolustuskiltojen liitto ry www.mpkl.fi 1.7.6 Pelastuslaitos Kunkin kunnan sivuilla 2. Toimintamuodot: 2.1 Koulutustoiminta - Sininen Reservi ry on ulkoistanut kaiken koulutuksen. - Vapaaehtoista koulutusta ohjaa ja koordinoi Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPKY) www.mpky.fi - Maanpuolustuskoulutusyhdistys on vapaaehtoista koulutustoimintaa, kursseja sekä muita koulutustapahtumia, joiden tavoitteena on sotilaallisten taitojen ylläpitäminen ja kartuttaminen, sekä viranomaisten kanssa yhteistyön koordinointi 2.2 Yhdistystason yhteydenpito Tiedottaja pitää yhteyttä jäsenyhdistyksiin. Yhteinen tiedotuskanava on www.meripuolustus.fi ja Rannikonpuolustaja -lehden järjestöpalsta. Yhdistyksiä kannustetaan alueellisiin yhteistapaamisiin. 2.3 Kilpailutoiminta 2.3.1 Merikilpailut Reserviläisurheiluliiton merimestaruuskilpailut Yleistä Reserviläisurheiluliiton (RESUL) merimestaruuskilpailuja (reserviläisten merikilpailut) on järjestetty vuosittain vuodesta 1953 alkaen. Muutama vuosi on jäänyt väliin matkanvarrella, mutta kilpailun perinteet elävät vahvoina. Kilpailu on valtakunnallisina SM-kilpailuina. Kilpailutoimintaa organisoi RESUL:n alainen merikilpailutoimikunta. Toimikunta muodostuu kilpailutoimintaa harrastavien piirien edustajista. Reserviläisliitolla (RES) ja Reserviupseeriliitolla (RUL) on oikeus nimetä yksi jäsen piirikohtaisesti edustajaksi toimikuntaan. Toimikunnan jäsenet valitaan kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Jäsen voidaan valita vain kerran uudelleen Merikilpailutoimikunta pitää yllä kilpailukalenteria, jonka perusteella valitaan seuraavien kilpailujen järjestäjät. Toimikunta nimeää kilpailujen ylivalvojan ja ylituomarin sekä hyväksyy SININEN RESERVI RY 8(30) KÄSIKIRJA tuomariston muut jäsenet. Muutenkin toimikunta tukee toiminnallaan kilpailunjärjestäjiä monin tavoin mm. pitämällä yllä sähköistä ”kilpailunjärjestäjän kansiota”. Kilpailut pidetään vuosittain elo-syyskuun taitteessa viikolla 35 tai 36. Kilpailukalustona käytetään siviilialuksia, tyypillisesti noin 10 m uppoamarunkoisia moottoriveneitä. Kilpailualukset arvotaan ja kilpailijoilla on mahdollisuus suoritta koeajo ennen varsinaista kilpailua. Aluksen merenkulku ja hallintalaitteista on pääsääntöisesti käytettävissä vain konekäskynvälitin (ruori, kaasukahva ja kompassi). Kilpailussa korostuu perinteisten navigaatiomenetelmien hallitseminen. Kilpailuun kuuluva ammunta suoritetaan pääsääntöisesti kilpailijoiden omilla 22 cal pistooleilla, joissa tulee olla vähintään kaksi lipasta.. Kilpailun säännöt (1.1.2010) (http://www.resul.fi/index.phtml?s=15) alkaen löytyvät RESUL:n www-sivuilta Käytännön järjestelyjen takia ja kilpailijoiden vakuutusturvan varmistamiseksi kilpailut on jo useita vuosia toteutettu Maanpuolustuskoulutuksen kurssina. Kilpailujoukkue Kilpailut käydään nelimiehisin joukkuein joissa on päällikkö, navigaattori, ruorimies ja viestimies. Meriosuudet, päiväkilpailu (päiväajo) ja yökilpailu (yöajo) Päiväkilpailussa samoin kuin yökilpailussa on tärkeintä navigoida mahdollisimman tarkasti annettu reitti, noudattaen kilpailunjärjestäjän antamaa nopeutta ja aikataulua. Annetun nopeuden noudattaminen on kaiken a ja o koska matkan varrella on aikatarkastusasemia ja maalissa verrataan kilpailujoukkueen ajoaikaa ratamestarin laskemaan ihanneaikaan. Joukkueella on matkan varrella erilaisia tehtäviä, joista osa hoidetaan ”lennosta” ajon aikana ja osa tehdään niin, että kilpailukello pysäytetään määrätyksi ajaksi. Tehtävät jakautuvat useimmiten seuraaviin pääryhmiin. - Viestitehtävät (vilkkuviesti ja viestiliput) Kirjalliset tehtävät (navigointi, merenkulku, viesti, yleistiedot) Merimiestaidolliset tehtävät (pelastus ”mies meressä”, luotaus, solmut) Arviointi (piipun korkeus, etäisyys radiomastoon) Tähystys (reitin varrelle laitettujen kohojen ja muiden merkkikuvioiden havainnointi) Ammunta Ammunta järjestetään yleensä sovellettuna pistooliammuntana, mikäli kilpailupaikan ampumaratajärjestelyt sen mahdollistavat. Tyypillisessä merikilpailuammunnassa kahteen lippaaseen panostetaan esim. viisi patruunaa molempiin lippaisiin. Joukkueelle selostetaan näkymättömissä olevan ampuma-aseman järjestelyt. Joukkueella on esim. 90 sekunttia aikaa juosta ampuma-asemaan virittää ase ja ampua omassa sektorissaan oleviin erilaisiin ja eri etäisyyksillä oleviin tauluihin kahdesta lippaasta määrätty määrä laukauksia. Annetun ajan loppumisen jälkeen ammutuista laukauksista seuraa sakkoa pistelaskennassa. Maasto-osuus Maasto-osuudet vaihtelevat suuresti kisapaikan mahdollisuuksien mukaan. Usein kyseessä on jonkin asteinen suunnistusrata, jonka rasteilla joukkue joutuu suorittamaan mitä SININEN RESERVI RY KÄSIKIRJA vaihtelevimpia tehtäviä. Tehtävät ovat usein taito, tieto tai johtamistehtäviä. Esimerkkeinä tehtävistä seuraavassa muutamia: - suunnistus, paikanmääritys tai etäisyystehtävä ensiapurasti tähtitieteellinen tehtävä (esim. Merisotakoulun planetaariossa) tunnistustehtävä (ase, alus, lentokone, viestimateriaali yms) linnun munien tunnistaminen merimiestaidollinen rasti (heittoliina, solmu tai jollatehtävä) Esimerkki tyypillisestä merikilpailun ohjelmasta Perjantai 1200 1600-1700 1700 1730 1800-1900 2230 Lauantai 0300 0900 1130 1530 Kilpailuorganisaatio aloitta valmistelut Kilpailijat saapuvat kilpailupaikalle Kilpailun avajaiset Kilpailualusten arvonta ja kipparikokous Kilpailualusten koeajot Yökilpailu alkaa Yökilpailu päättyy Päiväkilpailu alkaa Ensimmäiset joukkueet palaavat päiväkilpailusta ja siirtyvät maasto-osuudelle ja ammuntaan Kilpailun päätöstilaisuus ja palkintojen jako PM-Merikilpailut Reserviupseeriliiton alaiset Pohjoismaiset reservimeriupseerien merimestaruuskilpailut (Nordic Naval Competition, NNC) pidetään joka toinen vuosi ja järjestäjinä ovat toimineen Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska. SM-merikilpailut toimivat karsintakilpailuna Pohjoismaisiin reservimeriupseerien merikilpailuihin. 2.3.2.Ammunta SININEN RESERVI RY:N AMPUMAMESTARUUSKILPAILUT Sininen Reservi ry järjestää vuosittain kolme ampumakilpailupäivää. Toimeenpanevana järjestäjänä jokin Sininen Reservi ry:n jäsenyhdistyksistä. Näitä kilpailuja on järjestetty kymmenen vuoden ajan. Tosin tähän asti vain kaksi kilpailua vuodessa. Siis nämä kilpailut ovat MPKY:n (Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen) kurssipäiviä, joista on tiedot MPKY:n Meripuolustuspiirin kurssitarjonnassa (www.mpky.fi ->Kurssihaku->Meripuolustuspiiri). ”Ampumakilpailupäivä ykkönen Sin.Res” ”Ampumakilpailupäivä kakkonen Sin.Res” ”Ampumakilpailupäivä kolmonen Sin.Res” Vuoden 2009 ampumakilpailut/ampumapäivät ”Ampumakilpailupäivä ykkönen Sin.Res” Perinnekivääri ja pistooli ampumakilpailu/ampumapäivä 16.5.2009 Upinniemessä. Järjestäjänä Laivaston sukeltajakilta ry. 9(30) SININEN RESERVI RY KÄSIKIRJA Perinnekivääri (muuttamaton, avotähtäiminen ja pulttilukkoinen sotilaskivääri, ei automaatti), ampumamatka 300m makuulta. Ensin ammutaan 2x5 laukausten kohdistuslaukausta ja säädetään tähtäimet. Kahden laukaussarjan jälkeen ammutaan varsinainen kilpailu 30 laukausta makuulta, 10 laukauksen sarjoina. Ampujilla omat aseet ja panokset. Panoksien tarve n. 40 kpl. Ratakiikarien käyttö sallittu ainoastaan kohdistuslaukauksien kanssa. Ampujalasit kielletty alle 50 vuotiailta. Kiristävä ampujatakki on kielletty. Päivän toinen osio pistoolikilpailu Pistoolikaliiberi vapaa. Ampumamatka 25m. Kilpailu kaksi vaiheinen, ensin ammutaan 2x5 laukauksen kohdistussarjat kiinteisiin tauluihin, jonka jälkeen ammutaan kilpailulaukaukset 15 laukausta 3x5 laukauksen sarjoina, kouluammuntana, sarjoilla aikarajoitukset. Toisessa osiossa ammutaan 15 laukausta 5 laukauksen sarjoina pikaammuntana kääntyviin tauluihin. Kouluammunta- ja pika-ammunta tulokset lasketaan yhteen. Kilpa-ammunnassa ei saa käyttää ratakiikaria, eikä kiristävää ampumatakkia, eikä asetta kannattavaa niskalenkkiä. Kohdistuslaukauksissa saa käyttää ratakiikaria. Kahden käden ote sallittu. Yli 50 vuotiaat saavat käyttää ampujalaseja. Ampujilla omat aseet ja panokset. Panos tarve n. 50 kpl. ”Ampumakilpailupäivä kakkonen Sin.Res” On MPKY:n kurssipäivä. Rynnäkkökivääri 10.10.2009 Upinniemessä. Järjestäjänä Laivaston sukeltajakilta ry. Kilpailu rynnäkkökiväärillä on kolme asentoinen makuulta, polvelta ja pystystä. Sinisen Reservin ampumamestaruuskilpailut rynnäkkökiväärin alkuperäiset säännöt; - Ampumismatka on 150 m. - Kilpailussa käytetään puolustusvoimien rynnäkkökiväärejä ja patruunoita. Omien aseiden ja a-tarvikkeiden käyttö on kielletty. Kilpailun kulku on seuraava: Kohdistaminen - Kohdistuslaukauksia on yhteensä 10 (3+3+4). Jokaisen kohdistussarjan jälkeen käydään ase mukana tarkastamassa ja paikkaamassa taulut, jolloin jokainen ampuja säätää itse aseensa tähtäimet. - Kohdistuslaukaukset ammutaan johdetusti, ja kilpailun johto on velvollinen tarkastamaan aseet kunkin kohdistussarjan jälkeen. Kilpailu - Kohdistuslaukausten jälkeen ammutaan kilpailulaukaukset (30) yhtäjaksoisena suorituksena. - Ase ja 3 lipasta à 10 patruunaa, ovat ampuma-alustalla valmiina. Kilpailun johto käskee ampuma-asennon muutokset, muut vaiheet suoritetaan ilman eri käskyä. 1.Otetaan ampuma-asento maaten ase varmistettuna, lipas alustalla pillin vihellys lippaan kiinnitys, vaihdin kertatulelle, viritys 10 laukausta makuulta pillin vihellys 5 min jälkeen – ammunta seis 10(30) SININEN RESERVI RY KÄSIKIRJA pysytään ampuma-asennossa lippaan irrotus, viritysliike, tyhjälaukaus, varmistus 2. Otetaan ampuma-asento polvi ase varmistettuna, lipas alustalla pillin vihellys lippaan kiinnitys, vaihdin kertatulelle, viritys 10 laukausta polvelta pillin vihellys 5 min jälkeen – ammunta seis pysytään ampuma-asennossa lippaan irrotus, viritysliike, tyhjälaukaus, varmistus 3. Otetaan ampuma-asento pysty ase varmistettuna, lipas kädessä pillin vihellys lippaan kiinnitys, vaihdin kertatulelle, viritys 10 laukausta pystystä pillin vihellys 5 min jälkeen – ammunta seis pysytään ampuma-asennossa lippaan irrotus, viritysliike, tyhjälaukaus, varmistus Kilpailijat pysyvät edelleen ampumapaikalla, aseiden piippujen osoittaessa tauluille. Aseiden ja lippaiden tarkastus - Kilpailulaukausten jälkeen aseet ja lippaat tarkastetaan. Tarkastuksessa varmistutaan niiden olevan tyhjiä. Ampumatta jääneet patruunat otetaan samalla talteen. - Aseiden tarkastus suoritetaan siten, että tarkastaja pysähtyy vuorollaan kunkin ampujan kohdalle, jolloin ampuja poistaa varmistuksen, vetää luistin taakse pitäen sen taka-asennossa, jolloin tarkastaja näkee aseen patruunapesään ja laatikkoon. Samalla tarkastaja toteaa kaikkien kolmen lippaan olevan tyhjiä. - Tarkastajan todetessa kaiken olevan kunnossa, päästää ampuja luistin eteen, ampuu tyhjälaukauksen kohti tauluja, varmistaa aseen ja laskee sen ampumaalustalle sekä siirtyy ampumapaikan taakse. - Vasta kun kaikki aseet on tarkastettu voi ampuja liikkua vapaasti. Tulosten kirjaaminen - Aseiden tarkastamisen jälkeen siirtyvät ampujat kahden toimitsijan, joista toinen toimii tuomarina, perässä tauluille. Tauluilla he voivat todeta osumansa, mutta eivät saa koskea tauluun. - Toimitsijat ottavat kunkin ampujan tuloksen järjestyksessä ylös siten, että tuomari merkitsee osuman liidulla ja ilmoittaa kunkin osuman arvon jolloin toinen toimitsija kirjaa ne ampumapöytäkirjaan. - Tuomari käyttää tarvittaessa tulkkia osuman arvon määrittämisessä. 11(30) SININEN RESERVI RY KÄSIKIRJA - Vasta kun toimitsijat ovat siirtyneet seuraavalle taululle, saavat ampujat itse paikata taulunsa. - Aseen huolimaton ja vaarallinen käsittely aiheuttaa ampujalle välittömän kilpailusta pois sulkemisen. Osallistujan on tunnettava rynnäkkökiväärin toiminta ja käyttö. Ratakiikarin käyttö on kielletty kilpailussa, mutta kohdistuslaukauksissa sallittu. Kiristävät ampujantakit ovat kielletty. Ampujanlasit on kielletty alle 50 vuotiailta. ”Ampumakilpailupäivä kolmonen Sin.Res” On MPKY:n kurssipäivä. Perinnekivääri 150m ja perinne sotilaspistooli 25m on Ylänteellä, Raasin ampumaradalla 5.9.2009. Järjestäjänä Turun Laivastokilta ry. Perinnekivääri (muuttamaton, avotähtäiminen ja pulttilukkoinen sotilaskivääri, ei automaatti) ampumamatka on 150m. Kilpailu on kolme asentoinen makuulta, polvelta ja pystystä. Kilpailu aloitetaan 5 laukauksen kohdistuksena, käydään tauluilla ja siirretään tähtäimiä tarvittaessa. Sen jälkeen ammutaan toiset 5 kohdistuslaukausta ja paikataan taulut. Kilpailu alkaa 10 laukausta makuulta. Otetaan tulokset ylös, paikataan taulut. Toinen kilpasarja 10 laukausta polvelta ja mennään tauluille, otetaan tulokset ylös ja paikataan taulut. Lopuksi lasketaan yhteistulos. kilpailijoilla on oltava omat aseet ja panokset. Panostarve n. 40 panosta/kilpailija. Ratakiikaria ei saa käyttää kilpailussa, mutta kohdistuslaukauksissa se on luvallista. Ampujanlasit on kielletty alle 50 vuotiailta. Kiristävät ampujantakit ovat kielletty. Perinnesotilaspistooli matka 25m. Sotilaspistoolin on oltava valmistettu ennen vuotta 1945 ja kaliiberin oltava vähintään 7,65. Pistoolikilpailu alkaa 5 kohdistuslaukauksella, jonka jälkeen käydään tauluilla ja säädetään aseet jos on tarvis ja paikataan taulut. Toinen 5 laukauksen kohdistus ammutaan samoin kuin ensimmäinen kohdistus. Varsinainen kilpailu ammutaan 3x5 laukauksen sarjoina, välillä taululla käyden ja ottaen tulokset ylös. Sarjoilla on aikarajoitus. Yhteensä 15 laukausta. Tulokset otetaan ylös. Toinen osio ammunnasta on pika-ammunta kääntyviin tauluihin. 3x5 laukauksen sarjoina, yhteensä 15 laukausta. Nämä kahden 15 laukauksen sarjat lasketaan yhteen, jolloin saadaan ampujien paremmuus. Kilpailijoilla oltava omat aseet ja panokset. Panostarve n. 50 panosta. Näissä pistoolikilpailuissa kahden käden ote sallittu. Ei pistoolissa niskalenkkiä. Ampujalasit kielletty alle 50 vuotiailta. kiristävä ampujatakki kielletty. Ratakiikarin käyttö kilpailussa kielletty, saa käyttää kohdistuslaukauksissa. Muuta tietoa ammunnoista Osallistumisoikeus Sininen Reservi ry:n jäsenyhdistyksien jäsenillä. Jäsenyhdistykset ilmoittavat yhden kolme miehisen joukkueen näihin eri kilpailuihin, kyseisien kilpailu-/kurssipäivän kurssijohtajalle. Kilpaillaan joukkueittain ja henkilökohtaisesta paremmuudesta. Kilpailussa lasketaan joukkueiden jäsenten yhteistulokset sekä henkilökohtaiset tulokset. joukkueiden ulkopuolelle jäävät ampuvat henkilökohtaista tulosta. Osanotto kilpailuihin edellyttää henkilökohtaista ilmoittautumista MPKY:n internet sivuille www.mpky.fi ->kurssihaku->meripuolustuspiiri->kurssitarjonnassa Ampumakilpailupäivä ykkönen jne. kyseinen ampumakilpailupäivä, riippuen mihin kilpailupäivään haluaa ilmoittautua. Esim. ”Ampumakilpailupäivä ykkönen Sin.Res” otsikkoa klikkaamalla tulee esille tämä kurssi, jossa on tiedot ampumakilpailupäivästä, kurssijohtajasta yhteystietoineen, jolta voi kysyä lisätietoja. Nämä kolme kilpailupäivää, ” Ampumakilpailupäivä ykkönen Sin.Res” jne, tulevat MPKY:n/Meripuolustuspiirin kurssitarjontaan v. 2009 puolella, jolloin voi ilmoittautua. 12(30) SININEN RESERVI RY 13(30) KÄSIKIRJA Viimeinen ilmoittautumispäivä on yleensä viikkoa ennen kilpailupäivää. Kilpailija tulee kokoontumispaikalle omin tai yhdistyksen kustantamana. Esimerkkinä kokoontumispaikasta on esim. Upinniemessä Upinniemen varuskunnan portti. kokoontumispaikalla osallistuja, kun on ilmoittautunut, niin hän tulee MPKY:n kurssivakuutuksen alaiseksi. Siis kotimatkat eivät ole MPKY:n kurssivakuutuksen alaisia. Kilpailuun osallistuja maksaa MPKY:n kurssimaksun, johon sisältyy osallistuminen ammuntaan, lounas, kahvit ja pullat. Kurssimaksu täytyy olla maksettuna ennen kunkin ampumakilpailupäivän alkua! Huomioitavaa ampujilla oltava siis omat aseet ja panokset, paitsi rynnäkkökiväärikilpailussa tulee PV:n aseet ja panokset. Rynnäkkökivääriampujien on oltava perillä rynnäkkökiväärin toiminnasta ja ammunnasta. Kilpailupäivä ei ole rynnäkkökiväärin koulutuspäivä. Nämä kolme kilpailupäivää ovat joka vuotisia tapahtumia, edelleen MPKY:n kurssipäiviä ja Sininen Reservi ry:n ampumakilpailuja. Sininen Reservi ry Keijo Karimäki, hallituksen jäsen/ampumakilpailuvastaava 2.4 Kansainvälinen toiminta 2.5 Toimintakalenteri/vuosikello SININEN RESERVI RY VUOSISUUNNITTELU 2010/2011 TAPAHTUMA SUUNNITTELU ALKAA AJANKOHTA VASTUUHENKILÖ 2010 Hallituksen kokous Vuosikokous Sininen Reservi ry:n vuosipäivä Hallituksen järjestäytymiskokous Merivoimien vuosipäivä RU-kurssien päättäjäiset Hallituksen kokous+koulutuspäivä Meripuolustuspäivä Hallituksen kokous 28.1.2010 24.4.2010 Kotka 17.5.2010 Valtakunta toukokuu, Helsinki 9.7.2010 Suomenlinna heinäkuu, Suomenlinna/ Hamina syyskuu 30.10.2010 Helsinki marraskuu pj/sihteeri Ari Falkenberg/pj/ pj/sihteeri Maaliskuu Pj/varapj:t/tiedottaja/sihteeri pj/varapj toukokuu pj/sihteeri toukokuu Pj/varapj/tiedottaja/sihteeri pj/sihteeri SININEN RESERVI RY 14(30) KÄSIKIRJA 2011 Hallituksen kokous RU-kurssien päättäjäiset Venenäyttely 2011 Hallituksen kokous Vuosikokous 2011 tammikuu 2011 tammikuu, Suomenlinna/ Hamina Helmikuu 2011 helmi-maaliskuu 2011 Huhtikuu pj/sihteeri pj/varapj lokakuu pj/tiedottaja/projektivastuullinen pj/sihteeri Pj/varapj:t/tiedottaja/sihteeri 2.6 Venemessut MESSUESITTELIJÄN OHJE Yleistä VENE-messut järjestetään aina helmikuussa Helsingin Messukeskuksessa. Sininen Reservi ry ja MPK:n Meripuolustuspiiri ovat vieraina Merivoimien osastolla. Osastolla esitellään Merivoimien (ja Puolustusvoimien) toimintaa viranomaisten toimesta sekä vapaaehtoista maanpuolustustyötä ja –koulutusta reserviläisten toimesta. Osaston VMP-esittelyn muodostavat Sinisen Reservin ja MPK:n Meripuolustuspiirin messuseinät. Vuorot Esittelijävuorot ovat puoli päivää ja niistä laaditaan lista. Esittelijämäärä on enintään kaksi esittelijää vuoroa kohden. Ennen poistumistaan osastolta aikaisemman vuoron esittelijöiden tulee varmistua, että 1) seuraavat esittelijät ovat saapuneet paikalle ja 2) VO- esittelijäkortit on jätetty pääsisäänkäynnin info-pisteeseen mikäli jokaiselle ei ole hankittu omaa korttia. Vaatetus Esittelijät toimivat yhtenäisessä asussa, ilman arvomerkkejä (merivillapaita, valkoinen kauluspaita, musta solmio, mustat suorat housut ja mustat puolikengät). Näytteilleasettajan kulkulupa ja nimilappu Esittelijöiden tarvitsemat Näytteilleasettajan kulkuluvat löytyvät pääsisäänkäynnin infopisteestä. Ottakaa mukaan passikuvan kokoinen kuva itsestänne, esim. kopio ajokortista tms. kelpaa. Ei siis tarvitse mennä tämän takia passikuvaan. Vain yhdellä tai kahdella vuorolla olevat käyttävät VO -kulkulupaa, johon EI KIRJOITETA omaa nimeä. Kulkuluvat ovat tarkoitettu vain esittelijäkäyttöön oman esittelijävuoron päivänä. Lepopaikka Näytteilleasettajaklubi on esittelijöiden käytössä messujen aukioloaikoina. Siellä on mahdollisuus nauttia ilmaista kahvia, teetä, virvoitusjuomia ja erilaisia keksejä. Klubille sisään pääsy pääsisäänkäynnin aulasta, vasemmalta. Materiaalit Osastolla jaettavat materiaalit ovat Sininen Reservi ry & MPK:n Meripuolustuspiirin yhteisesite, MPK:n Meripuolustuspiirin esite, Rannikonpuolustaja-lehden ekstra Meripuolustuksen Kenttä 2008. Toiminnasta kiinnostuneille tai jäseneksi haluaville on yhteydenottolomake, jonka voivat täyttää. Lomakkeet kerätään kansioon ja toimitetaan ao. yhdistyksille messujen jälkeen. Lisätietoja Mika Kuutti, puh GSM 0400- 447 853 tai Anja Räisänen GSM 050-307 2663 SININEN RESERVI RY KÄSIKIRJA 15(30) 2.7 Vuosikokous Sininen Reservi ry:n sääntömääräinen vuosikokous on pidettävä ennen huhtikuun loppua. Tarkemman ajankohdan ja paikan määrää hallitus. Kokous pidetään vuorovuosina eri alueilla ja paikallinen jäsenyhdistys vastaa järjestelyistä. Kokouksen aluksi on tapana kuulla asiaankuuluva tai jokin ajankohtainen alustus. Henkilövaaleja varten hallitus asettaa vaalivaliokunnan, joka lähettää etukäteen jäsenyhdistyksille kyselyn puheenjohtajaehdokkaista, hallituksen jäsenmäärästä ja hallitusehdokkaista. Kooste esitetään vuosikokoukselle. Kokouksessa voi tehdä lisäehdotuksia. Vuosikokouksen puheenjohtajana toimii yleensä järjestävän yhdistyksen puheenjohtaja ja sihteerinä Sininen Reservi ry:n sihteeri. Jäsenyhdistykset lähettävät vuosikokoukseen yhden virallisen edustajan valtakirja mukanaan. Muita edustajia voi olla enintään 3 hallituksen jäsentä tai toimihenkilöä per yhdistys. Vuosikokouksen jälkeen pidetään vapaamuotoinen cocktail -tilaisuus. Kokousedustajien matkakulut maksaa lähettävä yhdistys. 2.8 Sininen Reservi ry:n vuosipäivä Sininen Reservi ry:n vuosipäivä on 17.5. 2.9 Merivoimien vuosipäivä Yleistä: Sininen Reservi ry on osallistunut merivoimien vuosipäivän aamun katselmukseen lippuryhmällä. Sininen Reservi ry:n jäsenyhdistysten alukset ovat olleet myös mukana katselmuksessa. Yhdistysalusten siirtoajo on toteutettu MPK.n meripuolustuspiirin kurssina. Päivän aikana Sininen Reservi ry on miehittänyt esittelypisteen. Päivän päättävä iltajuhla on ollut Sininen Reservi ry:n järjestelyvastuulla. Pyrkimyksenä on ollut toteuttaa "kesäisen keveä" mutta samalla arvokas iltajuhla. Järjestelyvastuut: TEHTÄVÄ Lippuryhmä Yhdistysalukset Siirtoajon kurssit Esittelypiste Esittelypisteen miehitys Iltajuhlan paikka Iltajuhlan tarjoilut Orkesteri Kutsuvieraat VASTUULLINEN Sininen Reservi ry Jäsenjärjestöt MPK/Meripuolustuspiiri Merivoimat Sininen Reservi ry Sininen Reservi ry Sininen Reservi ry Sininen Reservi ry Sininen Reservi ry SININEN RESERVI RY KÄSIKIRJA 16(30) 2.10 Meripuolustuspäivä Taustaa: Sininen Reservi ry ja merivoimat ovat yhdessä järjestäneet v. 2000 alkaen ajankohtaisseminaarin joka kulkee nimellä Meripuolustuspäivä. Seminaari on kaksiosainen, aamupäivä on varattu Sininen Reservi ry:n sisäisille asioille ja iltapäivä on kutsuvierasseminaari jossa on kuultu korkeatasoisia alustuksia ajankohtaisista aiheista. Iltapäivän seminaarissa on myös aina ollut merivoimien ajankohtaiskatsaus. Päivä on päätetty cocktailitilaisuuteen. Järjestelyvastuut: Aamupäivän järjestöseminaari TEHTÄVÄ Aamupäivän teema Kutsumateriaali Kutsuvierasluettelon tarkistus ja päivitys Postitustarrat Kutsun postitus VASTUULLINEN Pj/varapjt/tiedottaja/sihteeri/hallitus Sihteeri/pj/tiedottaja Sihteeri pj/sihteeri Sihteeri Iltapäivän kutsuvierasseminaari TEHTÄVÄ Päivän teema Kutsumateriaali Kutsuvierasluettelon tarkistus ja päivitys Postitustarrat Kutsun taitto Kutsun postitus Paikka/Tilavaraus Mahdolliset kuljetukset Lounas Kahvit Puhujat Palkitsemiset Cocktailtilaisuus VASTUULLINEN Sininen Reservi/Merivoimat Sininen Reservi ry Sininen reservi ry Sininen Reservi ry Merivoimat Merivoimat Merivoimat Merivoimat Merivoimat Merivoimat Sininen Reservi ry/Merivoimat Sininen reservi ry Sininen Reservi ry SININEN RESERVI RY KÄSIKIRJA 17(30) 3. Palkitsemiset ja huomionosoitukset 3.1 Sininen Reservi ry:n palkitsemiset - ohje OHJE SININEN RESERVI RY:N PALKITSEMIS- JA MUISTAMISKÄYTÄNNÖSTÄ Hyväksytty hallituksen kokouksessa 22.11.2007 1. OHJEEN TARKOITUS Ohjeen tarkoitus on määritellä Sininen Reservi ry:n palkitsemiskäytäntö ja palkitsemisesineet. Päämääränä on, että palkintoja ja muistamista jaettaessa tiedetään kuka sen myöntää ja suorittaa. Näin toimimalla saadaan laadittua yksiselitteiset luettelot esineistä ja niiden saajista. Tämä ohje koskee vain Sinisen Reservin käytäntöä, jokaisella jäsenjärjestöllä on omat käytäntönsä, johon tämä ohje vaikuttaa vain siinä tapauksessa, jos on kysymys Sinisen Reservin myöntämistä tai sen kautta anottavista huomionosoituksista. 2. PALKITSEMISTAVAT Sininen Reservi ry:n palkitsemistavat ovat - Sinisen Reservin Ansioristi - Sinisen Reservin Ansiomitali - Sinisen Reservin standaari - Sinisen Reservin ansiomerkki - Sinisen Reservin plaketti, iso - Sinisen Reservin plaketti, pieni 3. MYÖNTÄJÄT Sinisen Reservin ansioristi Myöntää merivoimien komentaja Sininen Reservi ry:n puheenjohtajan tai sen hallituksen taikka meripuolustuspiirin piiripäällikön esityksestä. Ansioristiä kannettaessa ei kannetta ansiomitalia. Tarkemmat määräykset ovat ansioristin säännöissä. Ansioristit ovat numeroidut ja niihin liittyy luovutuskirja. Myönnetyt Ansioristit luovutetaan ensisijaisesti Meripuolustuspäivän yhteydessä. Ansioristi voidaan poikkeuksellisesti luovuttaa myös muun vastaavan suuren tapahtuman, kuten Merivoimien vuosipäivän tai jäsenyhdistyksen tasakymmen vuosijuhlien yhteydessä. Ansioristin edellytyksenä on huomattavan pitkät ja mittavat ansiot Sinisen Reservin tarkoitusperien edistäjänä. Pääsääntöisesti ansioristin saajalta edellytetään aiemmin myönnettyä Sinisen Reservin ansiomitalia. Tällöin ansiomitalin myöntämisestä tulisi olla kulunut 5 vuotta. Erityisen painavista syistä voidaan edellä mainitusta poiketa. Sinisen Reservin ansiomitali Myöntää Sininen Reservi ry:n puheenjohtaja Sininen Reservi ry:n jäsenyhdistyksen puheenjohtajan tai hallituksen taikka meripuolustuspiirin piiripäällikön esityksestä. Ansiomitaliin liittyy luovutuskirja. Tarkemmat määräykset ovat ansiomitalin säännöissä. SININEN RESERVI RY KÄSIKIRJA 18(30) Sininen Reservi ry:n palkitsemiset ansiomitalin osalta tapahtuvat yhdistyksen vuosikokouksen, Meripuolustuspäivän tai muun Sininen Reservi ry:n järjestämän tilaisuuden yhteydessä. Jäsenyhdistysten hakemien ansiomitalien osalta toivotaan, että mitalit luovutettaisiin juhlavissa tilaisuuksissa, kuten yhdistyksen vuosikokoukset, vuosijuhlat tai vastaavissa. Ansiomitalin edellytyksenä on merkittävät ansiot Sinisen Reservin tarkoitusperien edistäjänä. Erityisen painavista syistä voidaan edellä mainitusta poiketa. Sinisen Reservin standaari Myöntää Sininen Reservi ry:n puheenjohtaja Sinisen reservin hallituksen jäsen, jäsenyhdistyksen puheenjohtajan tai sen hallituksen esityksestä. Standaari voidaan myöntää myös Sinisen reservin säätiön esityksestä. Myöntämisperusteet on laadittu erikseen. Sinisen Reservin ansiomerkki Myöntää Sinisen reservin puheenjohtaja hänelle tehdyn palkitsemistoimikunnan, jäsenyhdistyksen puheenjohtajan tai hallituksen taikka meripuolustuspiirin päällikön esityksen perusteella. Myöntämisperusteet on laadittu erikseen. Ansiomerkkiin liittyy luovutuskirja. Ansiomerkki myönnetään tunnustukseksi ansioista Sinisen Reservin tarkoitusperien edistämisestä. Sininen Reservi ry:n palkitsemiset ansiomerkin osalta tapahtuvat yhdistyksen vuosikokouksen, Meripuolustuspäivän tai muun Sininen Reservi ry:n järjestämän tilaisuuden yhteydessä. Jäsenyhdistysten esittämien ansiomerkkien osalta toivotaan, että ansiomerkit luovutettaisiin juhlavissa tilaisuuksissa, kuten yhdistyksen vuosikokoukset, vuosijuhlat tai vastaavissa. Sinisen Reservin plaketti, iso Myöntää Sininen Reservi ry:n hallitus tai puheenjohtaja palkitsemistoimikunnan esityksen pohjalta. Myöntämisohjeet on laadittu erikseen. Isot plaketit on numeroitu. 4. LUOVUTUSLUETTELO Kaikista yllämainituista muistamisista pitää palkitsemistoimikunta luovutusluetteloa. Lajikohtaisessa luettelossa on mainittava - Luovutuksen aihe - luovutettu esine ja sen numero - luovutuksen aloitteentekijä - myöntämisajankohta - myöntämisaika, paikka - muut asiaan vaikuttavat tekijät SININEN RESERVI RY KÄSIKIRJA 19(30) 5. MUUT MUISTAMISTAVAT Merivoimissa järjestettyjen kurssien päättäjäisissä ja varusmiesten kotiuttamistilaisuuksissa, kilpailuissa tai muissa yhteyksissä luovutetuista muistoesineistä tai palkitsemista koordinoi Sinisen reservin hallitus joka myös ohjeistaa toiminnan. Luovutetuista muisto- tai palkintoesineistä pitää kirjaa Sinisen reservin palkitsemistoimikunta. 6. LUNASTETTAVA MUISTOESINEET Sinisen reservin rintamerkki Rintamerkin voi lunastaa Sinisen reservin jäsenjärjestön jäsen. Jäsenyhdistyksen puheenjohtajat ja meripuolustuspiirin päällikkö voivat lunastaa merkin luovutettavaksi sinisen reservin työtä tukeneelle tai muuten siihen osallistuneelle henkilölle, vaikka edellä mainittu ei ole yhdistyksen jäsen. Sinisen reservin plaketti, pieni Plaketin voi lunastaa Sinisen reservin jäsenjärjestön puheenjohtaja tai hallitus. Plaketin voi luovuttaa palkintona tai muistamisena jäsenjärjestön työtä tukeneelle yhteisölle tai yksityishenkilölle. Luovuttamisen hoitaa tilaaja. 7. LUNASTUSHINNAT Mitalien ja muiden muistoesineiden lunastushinnasta vastaa tilaaja. Sinisen Reservin puheenjohtaja voi päättäessään poiketa käytännöstä, informoituaan palkitsemistoimikuntaa. Lunastushinnat määrittelee Sinisen reservin hallitus vuosittain. Lunastushinnoista on erillinen ohje. 8. HAKEMINEN Ansioristi- ja Ansiomitalihakemukset käsitellään kahdesti vuodessa, ennen vuosikokousta ja ennen Meripuolustuspäivää. Hakemusten tulee tällöin olla Sininen Reservi ry:n pj:lle osoitettuna ja toimitettuina sihteerille 28.02 ja 31.08 mennessä. Muiden huomionosoitusten osalta ei ole säädettyjä hakupäiviä, ne käsitellään hakemusten saavuttua. 3.2 Sininen Reservi ry:n huomionosoitukset ks. edellä 3.3 Ritarikuntien kunniamerkin esittäminen Sininen Reservi ry voi anoa vuosittain muutamia ritarikuntien kunniamerkkejä. Anomuksia tehdään sekä pj, hallituksen tai yhdistysten esityksestä. Esitykset tulee tehdä lomakkeilla, jotka löytyvät ritarikuntien internet sivuilta (www.ritarikunnat.fi/hakulomake.pdf). Yhdistysten tekemät esitykset tulee toimittaa huolellisesti täytettyinä hallitukselle 31.1. mennessä. Ritarikuntien kunniamerkkiesityksiin tulee aina liittää yksityiskohtainen ansioluettelo. Siitä tulee tarkasti selvitä asiaomaisen henkilön koulutus, oppiarvot, työhistoria ja ammatti sekä yhteiskunnalliset ja vapaaehtoistoiminnan ansiot. Sininen Reservi ry:n kautta tehdyissä esityksissä tulee päähuomio kiinnittää henkilön ansioihin merellisessä vapaaehtoisessa maanpuolustustyössä. Edelleen tulee selkeästi tuoda esille se erityinen ansio, jonka perusteella ritarikunnan kunniamerkkiä haetaan. SININEN RESERVI RY 20(30) KÄSIKIRJA Vapaudenristin Ritarikunta (VR) Vapaudenristiä anottaessa edellisen valtiollisen huomionosoituksen myöntämisestä tulee olla kulunut vähintään viisi vuotta. Suomen Valkoisen Ruusun Ritarikunta (SVR) Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan huomionosoitusta anottaessa tulee aikaisemmasta valtiollisesta huomionosoituksesta olla kulunut yli seitsemän vuotta. Suomen Leijonan Ritarikunta (SL) Suomen Leijonan ritarikunnan huomionosoitusta anottaessa valtiollisesta huomionosoituksesta olla kulunut yli seitsemän vuotta. tulee aikaisemmasta 4. "Merimiehen etikettiopas" Käytöstavat – kanssakäymisen ohjenuora Käytöstavat (etiketti) ovat olemassa helpottaakseen ihmisten kanssakäymistä. Nämä – usein kirjoittamattomat – säännöt antavat varmuutta toimimiseen eri tilanteissa ja niitä noudattamalla vältetään monta ikävää tai noloa tilannetta. Käytöstavat vaihtelevat eri kulttuureissa ja jopa naapurimaiden käytännöt saattavat selvästi poiketa toisistaan. Silloin, kun ei ole olemassa tai ei ole tiedossa määrättyä toimintamallia, on pyrittävä soveltamaan yleistä kohteliaisuutta ja huomaavaisuutta. Käyttäytymissäännöt on kuitenkin hyvä tuntea, sillä tarpeen vaatiessa etiketistä poikkeaminen on helpompaa, kun tietää miten periaatteessa tulisi toimia. Tervehtiminen Oikea kädenpuristus muistuttaa taistelua tai avioliitoa. Siihen tarvitaan kaksi. Kaksi kättä kohtaa myötämielisessä otteessa ja puristuksessa, joka tuntuu miellyttävältä, mutta ei tee kipeää. Yleinen Palveluohjesääntö ( YlPalvO 2002 ) määrää sotilaspuvussa esiintyvän henkilön käyttäytymismallin eri tilanteissa ja tapahtumissa. Laivapalveluopas ( LPO ) määrää kuinka toimitaan virallisilla sota-aluksilla eri tilanteissa ja tapahtumissa. Tervehtiminen aluksella (LPO) Aluksella palvelevaa sotilasarvoltaan vanhempaa henkilöä tervehditään ennen aamukäskynjakoa ensimmäisen kerran tavattaessa. Käskynjaon jälkeen aluksen henkilökuntaan kuuluvat eivät ole velvollisia tervehtimään toisiaan. Aluksella vierailevaa vanhempaa sotilashenkilöä tervehditään ensimmäisen kerran tavattaessa myös aamukäskynjaon jälkeen. Sotilashenkilöä ei tervehditä - toimiessaan meri- tai taistelutehtävissä taisteluvalmiuden tai hälytystilan aikana harjoituksen aikana taisteluasemassa ollessaan SININEN RESERVI RY KÄSIKIRJA 21(30) Porrasvihellys Porrasvihellyksellä tervehditään kaikkia kapteeniluutnantin/vastaavan arvoisia ja heitä vanhempia sotilashenkilöitä sekä oman aluksen päällikköä, jos hänellä on upseerin arvo. Se puhalletaan kaikkina vuorokauden aikoina edellyttäen, että asianomainen esiintyy sotilaspuvussa. Huomionosoitukset/Kunnianosoitukset Sota-aluksen huomionosoitukset ovat - porrasvahdin asettaminen kivääriryhmän asettaminen Yksityinen sotilashenkilö ja osasto suorittavat kunnianosoituksen - Tasavallan presidentille vieraan valtion päämiehelle oman ja vieraan valtion lipulle sen juhlallisen noston ja laskun yhteydessä, kun se on saattueen tai kulkueen edessä sota-aluksen lipulle saavuttaessa alukseen ja lähdettäessä siitä joukko-osastolipulle ja joukkoyksikkölipulle hautaussaatossa olevalle vainajalle seppeleen laskun yhteydessä oman ja vieraan maan kansallislaulua, puolustusvoimien kunniamarssia sekä oman joukon kunniamarssia tai perinnemarssia. Ulkomaalaisten kanssa asiointi Kun toimitaan ulkomaisten vieraiden kanssa Suomessa tai ollaan itse vieraana ulkomailla, on muistettava, että eri kulttuureissa noudatetaan erilaisia käytöstapoja. Käytöstavat on syytä selvittää itselleen ennen kyseistä tilaisuutta. Pääperiaate on, että noudatetaan sen maan tapoja, jossa ollaan. Kun Suomeen tulee ulkomaisia vieraita, suomalaiset noudattavat suomalaisia tapoja ja lähtökohtaisesti näin tekevät myös vieraat. Puolustusvoimain ohjeistusta tulee myös käyttää soveltaen ( YlPalvO 2002 ) Pukeutuminen Pukeutuminen antaa meistä ensivaikutelman ja siksi onkin meidän jokaisen omassa intressissä tehdä tässä suhteessa oikeita ratkaisuja. Tämä tarkoittaa sitä, että asun on oltava tilaisuuden luonteeseen sopiva ja kutsun mukainen. - Siviilipuvut sotilasasut arkipuku tumma puku smokki frakki (juhlapuku) palvelupuku paraatipuku pieni juhlapuku juhlapuku Sotilaspuvut Reserviläisellä on oikeus käyttää samoja sotilaspukuja kuin sotilasvirassa palveleva ja puolustusvoimissa virkamieheksi määräaikaiseen virkasuhteeseen nimitetty sotilastehtävään määrätty henkilö. (PELOGOS AE6496/7.4.2008 ) SININEN RESERVI RY KÄSIKIRJA Reserviläisen sotilaspuvun käyttöoikeutta tarkennetaan koskemaan alla mainittuihin tilaisuuksiin ja tapahtumiin; - Kunniakäynneillä ja kunniavartiossa sankarihaudoilla puolustusvoimien tai maanpuolustusyhdistysten juhla-, edustus- ja kilpailutapahtumissa kansainväliseen yhteistoimintaan liittyvissä juhla-, edustus- ja kilpailutapahtumissa osallistuessaan vapaaehtoiseen maanpuolustuskoulutukseen ammattisotilaan häissä ja hautajaisissa Kunnia- ja ansiomerkkien käyttäminen Virallisen kunnia-tai ansiomerkin saaneella henkilöllä on oikeus käyttää sitä kaikissa niissä tilaisuuksissa, joissa kutsun tai yleisen tavan mukaan käytetään kunniamerkkejä. Mm. puolustusvoimien ja maanpuolustusjärjestöjen juhlatilaisuudet, itsenäisyyspäivän tilaisuudet sekä eräät akateemiset juhlat ovat tällaisia tilaisuuksia. Yksityisissä juhlissa, kuten omilla tasavuosimerkkipäivillä tai häissä sopii hyvin käyttää kunniamerkkejä, edellyttäen että tilaisuuden luonne on riittävän juhlava. Kunniamerkkien käyttäminen edellyttää myös aina niitä koskevien sääntöjen noudattamista. Nauhassa kannettavien kunniamerkkien paikka on aina rinnan vasemmalla puolella YHDESSÄ RIVISSÄ, arvokkain lähimpänä vartalon keskiviivaa ja muut siitä vasemmalle. Kunniamerkkien tulee riippua kiinnikkeessä ja nauhoissa vapaasti. Kiinnikkeen yläreunan ja merkkirivistön alareunan on oltava yhdensuuntaiset. Kiinnikkeen päät eivät saa näkyä nauhojen alta. Sotilaspuvussa saa käyttää vain yhtä kunniamerkkiriviä eikä Suomessa, kuten edellä todettiin, ole tapana käyttää siviilipuvussakaan useampaa kunniamerkkiriviä. Siviilipuku Sotilas- ja virkapuku – arkipuku, ei kunniamerkkejä Palvelupuku, nauhalaattaa – tummapuku, voidaan käyttää kunniamerkkejä paraatipuku, kunniamerkkejä – smokki, ei perinteisesti kunniamerkkejä juhlapuku, kunniamerkkejä tai pienoismerkkejä – frakki, kunniamerkkejä tai pienoismerkkejä maastopuvussa käskettynä paraati pukuna Kunniamerkkien kantojärjestys Yksityiskohtaisia, kaikkiin tilaisuuksiin ja jokaiselle kunniamerkkien haltijalle soveltuvia ohjeita ei voida antaa. Asia riippuu tilaisuuden luonteesta ja asianomaisen saamien kunniamerkkien määrästä sekä hänen näihin seikkoihin perustuvasta harkinnasta. Kotimaiset kannetaan aina ennen ulkomaisia ja sodanajan ansioista myönnetyt ennen rauhanaikaisia. Ulkomaiset merkit kannetaan luokittain maiden ranskankielisen aakkosjärjestyksen mukaan. 22(30) SININEN RESERVI RY KÄSIKIRJA Sotilaspuvussa Sotilaspuvussa noudatetaan puolustusvoimien vahvistamaa kantojärjestystä. Sotilaspuvussa saa käyttää vain siihen hyväksyttyjä kunnia- ja ansiomerkkejä. Siviilipuvussa Siviilipuvussa voidaan edellä mainittujen merkkien lisäksi kantaa muitakin ansiomerkkejä. Ulkomaiset kunnia- ja ansiomerkit Ulkomaisten kunnia- ja ansiomerkkien osalta huomionosoituksen saanut palveluksessa oleva sotilashenkilö anoo siihen kanto-oikeuden puolustusvoimain komentajalta. Pienoiskunniamerkit Käytetään frakin kanssa, ellei ole ohjeistettu käyttämään ”suuria kunniamerkkejä”. Smokissa on nykyään sallittua käyttää pienoiskunniamerkkejä, mikäli kutsussa näin mainitaan. Jäsenmerkit ja muut ”pinssit” Kunniamerkkejä käytettäessä ei samanaikaisesti pidä käyttää takinkäänteessä jäsentai ansiomerkkejä eikä muita ”pinssejä”. Ainoan poikkeuksen muodostaa tammenlehvätunnus. Tässä oli vain muutama esimerkki harvemmin käsitellyistä aiheista, joista jokaisen tulisi tietää laajemminkin, kun toimitaan ja ollaan osallisena suuremmassa kokonaisuudessa ja sosiaalisessa kanssakäymisessä. Itse kunkin tavat muodostavat hänen kohtalonsa ja avainsanat ovat aina ystävällisyys, luontevuus ja toisen huomioiminen. 23(30) SININEN RESERVI RY KÄSIKIRJA 5. "Hallinnolliset ohjeet" 5.1 Matkustusohjesääntö SININEN RESERVI RY:N MATKUSTUSOHJESÄÄNTÖ (2008) 1. Matkakorvaukset 1.1. Hallituksen kokoukset Sininen Reservi ry:n hallituksen jäsenille ja virkamiehille korvataan matkat hallituksen kokouksiin, kun matka kotoa kokouspaikkaan ylittää 50 km yhteen suuntaan. Pääsääntöisesti suoritetaan korvaus kuitteja vastaan halvimman julkisen kulkuvälineen mukaisesti. Oman auton perustellusta käytöstä voidaan suorittaa ajokilometrikorvaus, joka on 20 senttiä/km. 1.2. Tehtävien hoitoon liittyvät matkakorvaukset Hallituksen jäsenten ja virkamiesten tehtävien hoitoon liittyvät matkakulut on aina sovittava etukäteen Sininen Reservi ry:n puheenjohtajan kanssa. Korvausperusteet kuten kohdassa 1.1 2. Päivärahat Päivärahoja ei makseta. 3. Majoituskorvaukset Mahdollisista yöpymisistä ja niihin liittyvistä korvauksista on aina sovittava etukäteen Sininen Reservi ry:n puheenjohtajan kanssa. Majoitukseen käytetään halvinta mahdollista vaihtoehtoa. 4. Matkalaskujen hyväksyntä ja maksatus 4.1. Matkakulut hallituksen kokouksista Hallituksen kokouksiin liittyvät matkalaskut voidaan toimittaa suoraan taloudenhoitajalle, joka voi hyväksyä ja maksaa laskun. 4.2. Muut matkakulut Muihin matkakuluihin liittyvät matkalaskut toimitetaan aina puheenjohtajalle, joka laskut hyväksyttyään toimittaa ne eteenpäin taloudenhoitajalle maksatusta varten. 4.3. Maksatus Matkalaskut tulee toimittaa taloudenhoitajalle tai puheenjohtajalle mahdollisimman pikaisesti käsittelyä varten. Tammikuun 31. päivän jälkeen jätettyjä, edelliselle vuodelle kohdistuvia matkalaskuja ei enää käsitellä. 24(30) SININEN RESERVI RY 25(30) KÄSIKIRJA 5.2 Ohje Sininen Reservi ry:n ylennysesityksistä 1. OHJEEN TARKOITUS Ohjeen tarkoitus on määritellä Sininen Reservi ry:n ja sen jäsenyhdistysten toimijoiden (reserviläiset) sekä yhteistyökumppaneiden (reserviläiset) ylennysesitysten tekeminen. Ylennysesitysten perusteena tulee noudattaa Puolustusvoimien kulloinkin voimassa olevia vaatimuksia kertausharjoitus- vuorokausien (kh vrk) määrästä, edellisestä ylennyksestä kulunutta aikaa sekä sodanajan sijoitusta/ tehtävää. Yksityiskohtaiset ja päivitetyt perusteet reservin ylennyksistä löytyvät Puolustusvoimien verkkosivuilta kohdasta: http://www.mil.fi/reservilainen/asevelvollisuus/reservin_ylennykset.dsp 2. RESERVIN YLENNYKSET Reservin ylennyksen yleisenä edellytyksenä on, että ylennettäväksi esitettävä on edellisen ylennyksen jälkeen osallistunut kertausharjoitus- koulutukseen. Aliupseeristoa ja miehistöä koskevat ylennykset tekee sotilasläänin komentaja. Upseerien osalta ylentämispäätöksen tekee Puolustusvoimain Ylipäällikkö Pääesikunnan esityksen perusteella. Pääesikunta kokoaa em. esityksen sotilasläänien tai puolustushaara esikuntien tekemistä ylennysesityksistä. Ylentämisen edellytyksenä on moitteeton kansalaiskunto, sopivuus nykyistä arvoa ylempään tehtävään ja se, että edellisestä ylennyksestä on kulunut vähintään viisi vuotta. Kapteeniksi ylennettäessä on edellisestä ylennyksestä oltava kuitenkin vähintään 6 vuotta. Majurin, komentaja- kapteenin ja niitä korkeampiin sotilasarvoihin ylennettäessä kyseinen aikaraja on 7 vuotta. Ylennyksen edellytyksenä kertausharjoitusvuorokausia: on myös pääsääntöisesti seuraava määrä korpraali/ylimatruusi, kertausharjoitus alikersantti, 7 kh-vrk kersantti, 10 kh-vrk ylikersantti, 20 (10) kh-vrk vääpeli/pursimies, 40 (30) kh-vrk ylivääpeli/pursimies, 50 (40) kh-vrk sotilasmestari, sodan ajan sijoitus luutnantti, 10 kh-vrk yliluutnantti, 30 kh-vrk kapteeni/kapteeniluutnantti, 60 kh-vrk majuri/komentajakapteeni, sodan ajan sijoitus everstiluutnantti/komentaja, sodan ajan sijoitus Suluissa oleva vuorokausimäärä riittää, mikäli reserviläinen on varusmiespalveluksessa saavuttanut kersantin arvon. Sotilasmestariksi, majuriksi tai komentajakapteeniksi ylentäminen edellyttää kyseisen arvon mukaiseen sodan ajan tehtävään sijoittamista. Everstiluutnantiksi tai komentajaksi reserviläinen voidaan ylentää vain erityisistä syistä ja ylentäminen edellyttää yleensä korkeakoulututkintoa. Tiedot perustuvat Puolustusvoimien verkkosivujen kohtaan: http://www.mil.fi/reservilainen/asevelvollisuus/reservin_ylennykset.dsp SININEN RESERVI RY KÄSIKIRJA 26(30) Reserviläinen, joka ei ole saanut aliupseerin koulutusta, voidaan ylentää reservissä enintään alikersantin arvoon taikka enintään kersantin arvoon, jos hän on rauhanturvatehtävissä tai puolustusvoimien aliupseeristoon kuuluvana hoitanut esimiestehtävää ja on osoittautunut tehtävään sopivaksi. Upseerin arvoon ylentäminen puolestaan edellyttää pääsääntöisesti reserviupseerikoulutuksen suorittamista. Lisäksi on huomattava, ettei vähimmäiskoulutusajan saavuttaminen mahdollista ylennystä automaattisesti. Maanpuolustustyöhön liittyvien ansioiden perusteella voidaan 45-vuotias tai sitä vanhempi asevelvollinen, jota ei ole aikaisemmin ylennetty reservissä, ylentää kerran ilman jatkokoulutusta. Näihin yllämainittuihin ylennyksiin voidaan vaikuttaa lähettämällä ylennysesitys Sininen Reservi ry:n hallitukselle, jossa yksityiskohtaisesti selvitetään ylennettäväksi esitettävän henkilön maanpuolustukselliset ansiot. 3. YLENNYSESITYKSET Sininen Reservi ry koostaa jäsenyhdistyksiensä toimittamat ylennysesitykset sisäistä käsittelyä varten. Esitykset toimitetaan käsittelyn jälkeen edelleen puolustushaaran tai sotilasläänin esikuntaan. Ylennysesitysten tekemisessä noudatetaan liitteenä X olevaa ylennysesityslomaketta. Lomaketta käyttämällä varmistetaan yhtenäinen sisältö ja esitysten tehokas käsittely. Jäsenyhdistyksien tekemät ylennysesitykset tulee toimittaa Sininen Reservi ry:n hallitukselle alla mainitun aikataulun mukaisesti: 15.1. (1.3.), jos ylennys halutaan tehtäväksi 4.6 15.7. (1.9.), jos ylennys halutaan tehtäväksi 6.12 Miehistöä ja aliupseereita koskevia ylennyksiä voidaan tehdä myös muina päivämäärinä kuten esim. kertausharjoitusten yhteydessä. Näitä ryhmiä koskevien ylennysesitysten tulee olla Sininen Reservi ry:n hallituksella noin 2 kuukautta ennen ylentämispäivää, joita em. lisäksi ovat 24.2., 4.6., 24.10. ja 6.12. Liitteenä x on ylennysesityslomake. Sininen Reservi ry toimittaa sisäisesti käsitellyt, puolustusvoimien vaatimukset täyttävät ylennysesitykset Merivoimien Esikunnalle tai Sotilasläänin esikunnalla. 4. TÄYDENNYSKOULUTUS Aliupseerista upseeriksi tai miehistöstä aliupseeriksi reservissä Seurauksena puolustusvoimien henkilöstöuudistuksesta myös reservin koulutusjärjestelmää ollaan kehittämässä ns. reservin päällystön täydennyskoulutus -nimikkeellä. Yksi osa sitä ovat koulutusjärjestelmät, jonka avulla sopivien ja halukkaiden reserviläisten on jatkossa mahdollisuus edetä sotilasarvoissa ja SA -tehtävissä varusmies-palveluksessa saatua johtamiskoulutuksen antamia mahdollisuuksia korkeammalle tasolle. Syksyllä 2003 käynnistyi ensimmäinen kokeilukurssi Haminan Reserviupseerikoulussa ja koulutuksen suorittaneet ylennettiin 6.12.2004 upseerin arvoihin. Seuraava kurssi käynnistyi syksyllä 2004. Koulutus on tarkoitettu sellaisille reservinaliupseereille, joille on vähintään suunniteltu sijoitus upseerin sodan ajan tehtävään. Käytännössä valtaosa koulutettavista sijoitetaan erilaisiin erikoisupseerin tehtäviin. Vuositasolla koulutetaan noin 20 - 30 henkilöä. Vuonna 2005 käynnistyi vastaava koulutusjärjestelmä miehistölle. SININEN RESERVI RY KÄSIKIRJA 27(30) Sininen Reservi ry kannustaa jäsenyhdistyksien jäseniä hakeutumaan koulutukseen. Lisätietoja annetaan tarvittaessa. Molempiin koulutusjärjestelmiin hakeudutaan oman sotilasläänin kautta. 6. Liitteet 6.1 Yhdistyksen säännöt SININEN RESERVI RY:N SÄÄNNÖT 1§ Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Sininen Reservi ry, ruotsiksi Marinreserven rf. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki. Kansainvälisissä yhteyksissä yhdistyksestä voidaan käyttää nimeä The Finnish Naval Reserve. 2§ Tarkoitus ja toiminta Yhdistyksen tarkoituksena on - tukea ja harrastaa vapaaehtoista maanpuolustustyötä - tukea meripuolustuksen vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta - herättää ja edistää rannikko- ja laivastojoukkojen reserviläisten ja muidenkin merenkulkua harrastavien meripuolustuksen, merenkulun ja merimiestaidon harrastusta sekä kiinnostusta - edistää ja tehdä tunnetuksi suomalaista merenkulkuperinnettä - ylläpitää ja kohottaa maanpuolustustahtoa Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys edistää yhdistykseen kuuluvien jäsenyhdistysten yhteistyötä järjestää vapaaehtoista kouluttajia ja koulutettavia Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen Meripuolustuspiirille - harjoittaa merenkulku-, rannikko- ja merisotahistorian sekä – perinteen tutkimustoimintaa - harjoittaa ja tukee tarkoitusperiään hyödyttävää kustannus-, tiedotus- ja julkaisutoimintaa - tekee aloitteita meripuolustuksen ja merenkulun viranomaisille - on yhteistoiminnassa muiden alan järjestöjen kanssa - Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi hankittuaan asianmukaisen luvan - ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja - järjestää rahankeräyksiä ja arpajaisia - omistaa toimintaansa varten kiinteää ja irtainta omaisuutta Yhdistyksellä voi olla jäsenyhdistystensä muodostamia rekisteröimättömiä alueellisia alaosastoja. Yhdistys voi olla jäsenenä muissa maanpuolustusyhteisöissä. 3§ Jäsenet Yhdistyksen jäseninä voivat olla maanpuolustustyötä tekevät Suomessa rekisteröidyt yhdistykset, jota yhdistyksen hallitus jäseniksi hyväksyy. Hyväksymisen edellytyksenä on, että vähintään kolme neljäsosaa (3/4) yhdistyksen hallituksen läsnä olevista jäsenistä kannattaa jäsenyyttä. SININEN RESERVI RY 4§ KÄSIKIRJA 28(30) Jäsenmaksu Jäsen suorittaa vuosittain yhdistykselle jäsenmaksun. Jäsenmaksun suuruuden määrää yhdistyksen vuosikokous. 5§ Jäsenen eroaminen ja erottaminen Jos jäsen ilmoittaa eroavansa yhdistyksestä, eroaminen tulee voimaan sen kalenterivuoden päättyessä jonka aikana eroilmoitus on tehty. Hallitus voi katsoa jäsenen eronneeksi yhdistyksestä, jos jäsen on kehotuksesta huolimatta jättänyt jäsenmaksunsa kahden vuoden ajalta maksamatta. Jos jäsen on tahallaan rikkonut niitä sääntöjä tai sääntöjen mukaan tehtyjä päätöksiä taikka muuten huomattavasti vaikeuttanut yhdistyksen toimintaa, voi yhdistyksen hallitus erottaa jäsenen yhdistyksestä. Hallitus voi, jäsentä kuultuaan, erottaa jäsenen, jos vähintään kolme neljäsosaa (3/4) läsnä olevista hallituksen jäsenistä kannattaa erottamista. 6§ Yhdistyksen kokoukset Yhdistyksen kokouksia ovat vuosikokous ja ylimääräinen kokous Vuosikokouksen ajan ja paikan määrää yhdistyksen hallitus. Vuosikokous on pidettävä ennen huhtikuun loppua. Vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 Valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri sekä kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi (2) ääntenlaskijaa Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Hyväksytään kokouksen työjärjestys Käsitellään toimintakertomus Käsitellään tuloslaskelma ja tase Esitetään tilintarkastajien lausunto ja päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapaudesta tilivelvollisille Vahvistetaan seuraavan toimintakauden toimintasuunnitelma Päätetään hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien palkkioista ja muista korvauksista Vahvistetaan seuraavan toimintakauden talousarvio, jäsenmaksu ja jäsenmaksun maksamisaika Päätetään hallituksen jäsenten lukumäärä seuraavaksi toimintakaudeksi Valitaan joka toinen vuosi hallituksen puheenjohtaja Valitaan uudet jäsenet kulloinkin erovuorossa olevien tilalle Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heille varamiehet. Toiseksi tilintarkastajaksi pyritään valitsemaan Sinisen Reservin Säätiön ehdottama tilintarkastaja (KHT) Käsitellään muut hallituksen esittämä tai jäsenten viimeistään viisi viikkoa ennen kokousta hallitukselle kirjallisesti ilmoitetut asiat. SININEN RESERVI RY 7§ KÄSIKIRJA 29(30) Kokouskutsu Kutsu yhdistyksen vuosikokoukseen toimitetaan kirjallisesti jäsenille vähintään neljä viikkoa ennen kokousta. Kutsussa on ilmoitettava kokouksessa käsiteltävät asiat. Ylimääräinen kokous kutsutaan koolle samalla tavalla kuin vuosikokous. Kiireellisissä tapauksissa kutsu ylimääräisiin kokouksiin voidaan toimittaa kirjallisesti jäsenille vähintään kolme päivää ennen kokousta. Käsiteltävä (t) asia (t) on ilmoitettava kutsussa. Asia on käsiteltävä kiireellisenä, jos vähintään kolme neljäsosaa (3/4) läsnä olevista hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Ylimääräinen kokous on kutsuttava koolle, jos yksi kolmasosa (1/3) äänioikeutetusta jäsenistä sitä esittää. Kokous on pidettävä viiden viikon kuluessa asian hallituksen tietoon saattamisesta. 8§ Päätöksenteko kokouksissa Yhdistyksen kokouksissa jäsenellä on yksi ääni virallisen jäsenrekisterin mukaan edellisen vuoden päättyessä jäsenmaksuunsa maksaneiden jäsenten alkavaa sataa lukua kohden. Kokouksessa älköön kukaan kuitenkaan äänestäkö enemmällä kuin yhdellä viidesosalla (1/5) läsnä olevien yhteenlasketuista äänimääristä. Kokouksen puheenjohtajavaalissa on kullakin jäsenellä yksi ääni Kokouksessa asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan mielipide, vaaleissa kuitenkin arpa. 9§ Yhdistyksen hallitus Yhdistyksen hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, sekä vähintään kuusi ja enintään 14 jäsentä, joiden tulee olla jäsenyhdistysten jäseniä. Hallitus valitsee keskuudestaan kaksi varapuheenjohtajaa. Hallituksen toimikausi on kaksi vuotta. Vuosittain on puolet hallituksen jäsenistä erovuorossa. Kuitenkin niin, että kerrallaan vaihtuu vain puolet vuosikokouksen päättämästä hallituksen jäsenmäärästä. Ensimmäisen kerran tätä pykälää sovellettaessa sekä vuosikokouksen päättämän hallituksen jäsenmäärän muuttuessa edellisestä ratkaistaan arvalla ne, joiden ensimmäinen toimikausi on vain vuoden. Merivoimien Esikunnalla, Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen Meripuolustuspiirillä ja Sinisen Reservin Säätiöllä on oikeus nimetä edustajansa, jolla on hallituksen kokouksissa puhe- ja läsnäolo-oikeus. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kutsusta tai mikäli vähintään kaksi hallituksen jäsentä sitä pyytää. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puheenjohtaja ja jompikumpi varanpuheenjohtajista ja hänen lisäkseen puolet hallituksen jäsenistä on saapuvilla. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan mielipide, vaaleissa kuitenkin arpa. Hallituksen tulee 1 toimia yhdistyksen tarkoitusperien mukaisesta SININEN RESERVI RY 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 10 § KÄSIKIRJA 30(30) tehdä yhdistyksen puolesta sitoumuksia, mikäli ne eivät kuulu yhdistyksen kokoukselle sekä esiintyä yhdistyksen puolesta kantajana ja vastaajana laatia vuosittain yhdistyksen tilinpäätös ja toimintakertomus sekä valmistella muut yhdistyksen kokouksissa käsiteltävät asiat laatia yhdistyksen toimintasuunnitelma sekä talousarvioesitys yhdistyksen vuosikokouksen vahvistettavaksi kutsua koolle yhdistyksen kokoukset ja huolehtia kokousten päätösten toimeenpanosta vastata yhdistyksen taloudesta ja omaisuudesta sekä periä jäsenmaksut hyväksyä uudet jäsenet ja erottaa jäsenet, sekä pitää jäsenluetteloa vastata yhteydenpidosta merivoimiin, rajavartiolaitokseen, Maanpuolustuskoulutusyhdistykseen ja sen Meripuolustuspiiriin sekä muihin viranomaisiin, maanpuolustusyhteisöihin ja – järjestöihin järjestää syksyisin jäsenille syysseminaari toiminnan suunnittelua varten nimittää ja erottaa Sininen Reservi ry:n toimihenkilöt ja päättää heidän palvelusuhteensa ehdoista asettaa tarpeelliseksi katsomiaan valiokuntia ja työryhmiä ja määrittää niiden tehtävät, toimivaltuudet ja jäsenet johtaa ja valvoa yhdistyksen sisäistä toimintaa hoitaa yhdistyksen toimialaa kuuluvat muut asia Nimen kirjoittajat Yhdistyksen nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja ja varapuheen johtajat tai ne henkilöt, jotka hallitus erikseen määrää, kaksi yhdessä. 11 § Tilinpäätös ja tilien tarkastaminen Tilit päätetään kalenterivuosittain. Tilinpäätös ja tilikirjat liitteineen sekä toimintakertomus jätetään tilintarkastajien tarkastettavaksi vähintään kuusi viikkoa ennen vuosikokousta. Tilintarkastajien lausunto on annettava viimeistään neljä viikkoa ennen vuosikokousta. 12 § Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen Päätös sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolme neljäsosan (3/4) enemmistöllä äänestyksessä annetuista äänistä. Jos yhdistys puretaan tai lakkautetaan, sen varat ja omaisuus luovutetaan Sinisen Reservin Säätiölle tai, jollei sitä ole olemassa, yhdistyksen toimintaan läheisesti liittyvän tarkoituksen edistämiseen. 6.2 Palkitsemisesityslomake www.meripuolustus.fi/sinres/asiakirjat 6.3 Matkalaskulomake www.meripuolustus.fi/sinres/asiakirjat