Piispantarkastus Perhon seurakunnassa 10.

Transcription

Piispantarkastus Perhon seurakunnassa 10.
PERHON SEURAKUNNAN
PIISPANTARKASTUSPÖYTÄKIRJA
Aika:
10. – 12.12.2010
Tarkastajat:
Piispa Samuel Salmi
Pappisasessori Pekka Rehumäki
Lääninrovasti Heikki Niemelä
Notaari Kai Tikkakoski
Perjantai 10.12.2010
1§
Alkuhartaus seurakuntatalolla klo 16.00
Läsnä: Herra piispa seurueineen (pappisasessori Pekka Rehumäki, lääninrovasti
Heikki Niemelä, notaari Kai Tikkakoski, piispatar Hannele Salmi), kirkkoherra Juha
Karhulahti ja puoliso diakonissa Tiina Karhulahti, kirkkovaltuuston puheenjohtaja
Antti Tyynelä, kirkkovaltuuston varapuheenjohtaja Vuokko Möttönen, kirkkoneuvoston puheenjohtaja Heimo Fiskaali, talouspäällikkö Antti Tattari, seurakuntapastori
Lauri Huhtinen, toimistosihteeri Helinä Poikola, kanttori Arto Harju, Jarkko Sivula.
Kirkkoherra Juha Karhulahti toivotti herra piispan seurueineen lämpimästi tervetulleeksi Perhon seurakuntaan. Kirkkoherra toimitti alkuhartauden, jossa hän puhui edellisen
sunnuntain epistolatekstiin liittyen Jumalan lupaamasta hyvästä tulevaisuudesta. Jarkko
Sivula lauloi kanttori Arto Harjun säestyksellä kaksi laulua.
2§
Päivällinen ja Perhon kunnan esittely Keskipohjanmaan Maaseutuopiston
Perhon yksikössä klo 16.30
Läsnä: Herra piispa seurueineen (seurueeseen liittyi piispan teologinen sihteeri Saija
Kronqvist), kirkkoherra Juha Karhulahti, kunnanjohtaja Ari Kinnunen, kunnanvaltuuston pj. Antti Hietaniemi, kunnanhallituksen pj. Markku Sahipakka, tekninen
johtaja Osmo Jauhiainen, opetustoimen johtaja Outi Leväniemi, hallintojohtaja Seija
Kinnunen, lehtori Jorma Koivuniemi, kirkkovaltuuston pj. Antti Tyynelä, kirkkoneuvoston varapj. Heimo Fiskaali, seurakunnan talouspäällikkö Antti Tattari, toimistosihteeri Helinä Poikola, diakonissa Tiina Karhulahti, seurakuntapastori Lauri Huhtinen, kirkkovaltuuston varapj. Vuokko Möttönen.
1
Lehtori Jorma Koivuniemi toivotti vieraat tervetulleiksi. Runsaan päivällisen jälkeen
Antti Hietaniemi ja Markku Sahipakka antoivat piispalle ja seurueelle muistoiksi Perhon kunnan viirit. Kiitossanoissaan piispa sanoi Perhon vaakunan olevan sikäli erityisasemassa tuomiokapitulissa, että se on toinen siellä esillä olevista vaakunoista, koska
Perho on hiippakunnan eteläisin seurakunta.
Kunnanjohtaja Ari Kinnunen esitteli Perhon kunnan sekä siihen liittyvän yhteistoiminta-alueen JYTA:n, johon kuuluvat Perhon, Vetelin, Halsuan, Kaustisen, Toholammin ja
Kannuksen kunnat. Perho ostaa palveluita JYTA:lta, mutta sillä on myös omia sotepalveluita. Kuntalaiset ovat tyytyväisiä palveluihin Perhossa.
Perhon kunta on 142 vuotta vanha. Siinä on noin 2950 asukasta. Asukasluvussa on hienoista laskua. Kuitenkin lapsia ja nuoria on paljon. Kunnalla on n. 250 työntekijää.
Tulevat vuodet ovat taloudellisesti haasteellisia, sillä vuosille 2011-2016 suunnitellut
investoinnit ovat yhteensä n. 17 miljoonan euron suuruiset.
Perhon vahvat elinkeinot ovat maatalous, palvelut, rakennuspuusepän teollisuus,
metalli- ja kiviteollisuus sekä kuljetustoimiala. Myös julkiset palvelut työllistävät merkittävästi. Yrityksissä on kehityshakuinen perusvire. Perhossa näyttäisi olevan tarvetta
omakotirakentamiselle. Työttömyysprosentti on alhainen, noin 7%.
Antti Hietaniemi kertoi, että vuodesta 1970 lähtien tähän päivään saakka Perhossa on
tapahtunut elinkeinojen jakaantumista laajemmalle alueelle, mikä on hyvä. Sotekentässä tapahtuneet muutokset koko Suomessa ovat haasteellisia. Perhon kunta on
esimerkki siitä, että pienessäkin repussa voi olla hyvät eväät. Hyvä ikärakenne ja väestökehitys on Perhon vahvuus, noin 3000 asukkaan kunta voi vielä toimia hyvin.
Piispatar Hannele Salmi kysyi, onko seurakunnalla ja kunnalla yhteistyömalleja. Juha
Karhulahti kertoi kunnalla ja seurakunnalla olleen aiemmin yhteisen viran nuorisotyössä. Nykyisin on yhteistä tilojen käyttöä ja palvellaan samoja ihmisiä, mutta rakenteellista yhteistyötä ei ole. Herra piispa kysyi, koetaanko esimerkiksi vanhustyön puolella
yhteisen työn kehittämistarvetta.
Keskustelussa pidettiin tarpeellisena tutkia yhteistyön kehittämistä. Antti Tyynelä, Juha
Karhulahti, Jorma Koivuniemi, Heikki Niemelä, Outi Leväniemi ja Antti Hietaniemi
pitivät puheenvuoroissaan erityisesti lasten ja nuorten kanssa työskentelyn saralla yhteistyötä tarpeellisena.
Piispa kiitti kunnanjohtajaa hyvästä kunnan esittelystä. Piispa totesi Perhon olevan dynaaminen, alhaisen työttömyyden maalaiskunta, josta kuuluu vain myönteisiä signaaleja. Kaikkialla Suomessa kuitenkin lapset ja nuoret ovat tekemisissä sellaisten asioitten
kanssa, joista me varttuneemmat emme paljon tiedä. Vaikka vielä ei tarvittaisi rakenteellista yhteistyötä seurakunnan ja kunnan välillä, voi olla temaattista yhteistyötä. Se
on naapurikulttuuria. Se on verkkojen luomista tähtäyspisteenä lasten ja nuorten hyvinvointi, esimerkiksi arvokeskusteluilta lapsista ja internetistä.
Jorma Koivuniemi kertoi muutamalla sanalla Maatalousoppilaitoksesta sekä kiitti piispan vierailusta ja sen lähentävästä vaikutuksesta seurakunnan ja kunnan välillä.
2
3§
Kahvihetki kirkkoherran kotona klo 19
Kunnan esittelyn jälkeen piispa, piispatar, asessori ja notaari siirtyivät Tiina ja Juha
Karhulahden kanssa iltakahville heidän uuteen kauniiseen kotiinsa Perhon keskustassa.
Sydämellisen kahvihetken ja keskusteluiden päätteeksi asessori Pekka Rehumäki piti
iltahartauden ja piispa päätti illan yhteiseen Herran siunaukseen.
Lauantai 11.12.2010
4§
Aamuhartaus ja aamiainen seurakuntatalolla klo 8.30
Aamuvirren ja notaarin pitämän hartauden jälkeen piispa seurueineen nautti aamiaisen
seurakuntatalolla.
5§
Työntekijöiden tapaaminen klo 9
Läsnä: Herra piispa seurueineen, seuraavat seurakunnan työntekijät:
Tiina Karhulahti
Juha Karhulahti
Helinä Poikola
Aila Girsen
Kaija Kuusjärvi
Hannu Hiekka
Arto Harju
Antti Tattari
Lauri Huhtinen
diakonian viranhaltija
kirkkoherra
toimistosihteeri
lastenohjaaja
seurakuntaemäntä
seurakuntamestari
kanttori
talouspäällikkö
seurakuntapastori
Herra piispa avasi työntekijätapaamisen. Hän kertoi keskusteluiden olevan luottamuksellisia. Tapaamisen aikana keskusteltiin siitä, kuinka moninaiset ovat pienen seurakunnan työntekijöiden työnkuvat. Perhossa työntekijät ovat osaavia, ahkeria ja velvollisuudentuntoisia. On pitkään palvelleita työntekijöitä, ja on myös uusia työntekijöitä. Se on
hyvä tilanne.
Piispa sanoi, että hänelle on tärkeää nähdä näin Perhon seurakunnan työntekijät, jotka
ovat hänen kaitsentaansa kuuluvaa joukkoa, osa siitä. He ovat piispan rukouksissa. Tulevaisuudessakin, jolloin kirkon ajat eivät välttämättä ole helppoja, olemme antamassa
ihmisille toivoa. On hyvä, kun tämä sisäinen näkymme vahvistuu. Piispa rohkaisi työntekijöitä sillä sanalla, että kanssamme on Herra kaikkina päivinä maailman loppuun
asti.
6§
Vierailu ja lounas Rauhanyhdistyksellä klo 10.45
Rauhanyhdistykselle herra piispan seurueineen toivotti tervetulleeksi yhdistyksen puheenjohtaja Esa Kalliokoski. Päiväkerholaiset lauloivat, ja Kalliokoski kertoi RY:n historiasta ja toiminnasta Perhossa. Hän näytti puhuttelevaa taulua, jossa kuvataan 1800-
3
luvun lopulla eläneitä Antti Korkeakangasta ja Jaakko Pääkköstä, jotka olivat ensimmäisiä parannukseen tulleita. Nykyisin Perhon RY:ssä on noin 450 jäsentä. Toimintaa
on runsaasti: seuroja, päiväkerho, pyhäkoulu, raamattuluokka jne. Suhteet Perhon seurakunnan kanssa ovat hyvät.
Piispa puhui rakennuksen symboliikassa näkyvistä kala- ja lintukuvioista. Jo ensimmäisillä kristityillä kala oli Kristuksen merkki. He viestittivät sillä, että Herran Jeesuksen Kristuksen nimessä ja veressä saa uskoa synnit anteeksi iloon, rauhaan ja vapauteen
asti. Lintuparvi puolestaan kuvaa, että kristityt tarvitsevat toisiaan yhteisellä kotimatkalla. Piispa kiitti Rauhanyhdistyksen toiminnasta ja yhteistyöstä Perhon seurakunnan
kanssa. Hän painotti yhteisen matkan tekemistä taivasta kohti.
Nuorten lauluryhmä lauloi tilaisuudessa kauniisti äänissä Minna Erkkilän johdolla. Risto Göös puhui päätöshartaudessaan lestadiolaisesta saarnaperinteestä, johon kuuluu
keskeisenä evankeliumi siitä, että kuulija saa Jumalan Pojan sovintotyön tähden uskoa
syntinsä anteeksi Jeesuksen nimessä ja sovintoveressä.
Piispa päätti ohjelmallisen osuuden Herran siunaukseen, jonka jälkeen piispa seurueineen sekä Rauhanyhdistyksen johtokunnan jäsenet puolisoineen siirtyivät yhteiseen
ruokailuun. Erinomaisen lounaan päätteeksi veisattiin kiitosvirsi, ja puheenjohtaja Kalliokoski vaimonsa kanssa ojensi piispalle ja piispattarelle Rauhanyhdistyksen lahjana
leivän, kukat ja kynttilän. Piispa kiitti tästä yhteisestä hetkestä ja yhteistyöstä seurakunnan kanssa Perhon Rauhanyhdistystä.
7§
Vierailu Jetta-talolla klo 13
Jetta-talolle herra piispan seurueineen toivottivat tervetulleeksi Pirkko ja Antti Hietaniemi sekä Jetta-talon toimitusjohtaja Tero Hietaniemi perheineen. Vierailussa oli
mukana myös perheyhtiön muita jäseniä ja työntekijöitä lapsineen.
Jetta-talo Konserniin kuuluvat vuonna 1981 perustettu talotehdas Jetta-Talo Oy sekä
vuonna 1976 perustettu sahausta ja jatkojalostusta harjoittava Jet-Puu Oy. Konsernin
johtaja Antti Hietaniemi kertoi yrityksen historiasta ja nykypäivästä. Yrityksen juuret
ovat 1970-luvulla toimineessa Perhon Puussa. Vuonna 2003 Hietaniemen perheyhtiö
osti puolet konsernin osakkeista. Vuonna 2006 Hietaniemet ostivat toisen puolen osakkeista tullen kokonaan konsernin omistajiksi. Tällä hetkellä on valmistumassa seitsemän miljoonan euron investointina sahalinjasto, mikä on poikkeuksellisen suuri investointi suomalaisella saha-alalla tänä vuonna.
Tero Hietaniemi kertoi talotehtaalla olevan 115 työntekijää ja Jet-Puulla 25. Jetta-talon
suunnittelukonttorit ovat Perhossa, Seinäjoella ja Vaasassa. Talomyynti ulottuu koko
Suomeen 28 itsenäisen yrittäjän edustuksella. Viime kesänä talomyynti lähti nousuun,
ja taloyhtiön kasvu yltää kuluvana vuonna 60 %:iin. Tehdas toimittaa nykyisin 350
taloa vuodessa. Se on Suomen kahdeksanneksi suurin talotehdas neljän prosentin
markkinaosuudella. Myös ensi vuodelle ennakoidaan kasvua. Pidempi tähtäyspiste on
500 talon vuosituotanto. Ensi loppiaisen jälkeen talotehtaalla aloitetaan työt kahdessa
vuorossa.
Keskustelussa tuli esille hyvien työntekijöiden merkitys, talojen yksilöllinen suunnitte-
4
lu, mahdollisuus pitää työvoimaa paremmin työssä tekemällä tuotteita varastoon sekä
nyt vallitseva hyvä tilauskanta.
Piispa kiitti vierailusta ja tärkeästä ikkunasta perholaiseen elämään. Hän totesi, että
täällä toimii suomalaisen yhteiskunnan parhaita puolia, ja näkyy elämän kauneutta.
Kuvassa on mukana koko perheyrityksen arvopohja. Henkiset ja hengelliset arvot kantavat. Kun arvopohja on kunnossa, henkilöstö on kysyttyä. Olemme iloisia, että tämän
kaltaisia yrityksiä on olemassa.
Ennen Jalmiina-kodille lähtöä seurue siirtyi vielä tutustumaan valmistumassa olevaan
huippunykyaikaiseen sahalinjastoon.
8§
Vierailu Jalmiina-kodilla klo 14.15
Jalmiina-kodilla herra piispan seurueineen ottivat vastaan vanhustyön johtaja Sirpa
Ojala ja perusturvan johtokunnan puheenjohtaja Väinö Syrjälä. Seurue siirtyi kahvipöytään. Syrjälä sanoi kuntalaivan kulkevan kovassa aallokossa, mutta eteenpäin mennään. Kunnan yhteistyö seurakunnan kanssa on tärkeää vanhustyönkin puolella. Sirpa
Ojala kertoi Jalmiina-kodin olevan yksikkö, jossa asukkaille annetaan ympärivuorokauden hoitoa. Petipaikkoja on 45. Seurakunta ja muut yhteistyötahot ovat tärkeitä
virikkeiden ja ohjelman tuottamisessa asukkaille.
Lapset lauloivat kanttori Arto Harjun johdolla kauniisti kolme laulua. Keskustelussa
tuli esille kodin nimi, joka tulee ensimmäisistä asukkaista Jalmari ja Miina Koivukoskesta. Resurssien riittävyys on toisinaan hyvä. Toisinaan joudutaan porrastamaan ja
odottamaan paikkoja. Väinö Syrjälä kysyi piispalta, onko näköpiirissä, milloin Raamatun arvovallan väheneminen päättyy. Piispa sanoi Raamatun arvovallan kytkeytyvän
yleisesti ottaen kristinuskon asemaan yhteiskunnassa. Kuten 60-luvun radikalismissa
tuli aikanaan raja vastaan, niin tulee nykyisessäkin kristinuskon aseman kyseenalaistamisessa.
Seurue siirtyi hartaushetkeen yhdessä Jalmiina-kodin asukkaiden kanssa. Lääninrovasti Heikki Niemelä puhui profeetta Sakariaan ennustuksesta, jonka mukaan kuningas
tulee hiljaisesti aasilla ratsastaen. Jeesus tuli meidän ihmisten tasolle ja vierellemme.
Hän tulee sydämiimme saakka sanoen: ”Minä olen sinut lunastanut, minä olen sinut
nimeltä kutsunut. Sinä olet minun.” Niemelä toivotti siunattua, onnellista, iloista ja
hyvää joulun aikaa Jalmiinan kodin asukkaille ja henkilökunnalle.
Herra piispa kertoi kuulijoille Oulun hiippakunnasta, piispantarkastuksista ja siitä miten piispanristi yhdistää kaikkia piispoja. Risti on merkki siunauksesta, sovituksesta ja
rauhasta. Elämän vaikeissa kohdissa vain Jumalan siunaus auttaa eteenpäin. Piispa
sanoi rukoilevansa, että elämässämme voisi toteutua kappale ristissä olevasta siunauksesta. Kuulijat saivat ottaa vastaan Herran siunauksen, jonka jälkeen laulettiin adventtivirsi ja hyvästeltiin.
9§
Luottamushenkilöiden tapaaminen ja päivällinen klo 15
Läsnä: Herra piispa seurueineen, kirkkoherra Juha Karhulahti ja puoliso diakonissa
5
Tiina Karhulahti, talouspäällikkö Antti Tattari, toimistosihteeri Helinä Poikola sekä
seuraavat Perhon seurakunnan luottamushenkilöt:
Seija Varila, Seija Peltonen, Irene Poranen, Marika Riihimäki, Aija Kivelä,
Martti Pohjonen, Aate Kalliokoski, Heikki Lampela, Jurgen Lapp, Esa Linna,
Mirja Siironen, Rauha Kaunisto, Aino Göös, Antti Tyynelä, Vuokko Möttönen,
Eevi Fiskaali, Jorma Koivuniemi, Juha Kirvesmäki, Heimo Fiskaali.
Herra piispa tervehti luottamushenkilöitä ilolla ja kertoi tapaamisen tarkoituksesta ja
kulusta.
Kirkkovaltuuston puheenjohtaja Antti Tyynelä kertoi Perhon seurakunnan toimivan
hyvin niin kiinteistöjen, henkilökunnan kuin luottamustoimenkin osalta. Hän iloitsi
Juha Karhulahden tulosta kirkkoherraksi ja Tiina Karhulahden tulosta diakonissaksi.
Seurakuntaan kuuluu yli 95 % perholaisista. Kaikella tähdätään hyvään yhteiseen toimintaan.
Kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja Heimo Fiskaali iloitsi yksimielisyydestä uusien
seurakunnan työntekijöiden valitsemisessa. Hän näki seurakunnan vahvuutena myös
Raamatun sanassa pitäytyvät papit, maallikkotyön, musiikkitoiminnan, sopuisan hallinnon sekä rippikoulutyön. Kehitettävää Fiskaali katsoi olevan 15-50-vuotiaiden tavoittamisessa, maallikkovastuun lisäämisessä edelleen sekä raamattuherätyksen edistämisessä. Suomen kirkon tilanteen Fiskaali katsoi olevan yleisesti huolestuttava.
Kirkkovaltuuston varapuheenjohtaja Vuokko Möttönen sanoi, että luottamushenkilönä
on ollut helppo toimia. On saanut neuvoja työntekijöiltä. Hän uskoi, että toiminta jatkuu edelleen rakentavana ja että uusien työntekijöiden kanssa toimiminen sujuu hyvin.
Seuraavaksi piispa pyysi asessori Rehumäkeä esittelemään kertomuksen talouden ja
hallinnon tarkastuksesta sekä lääninrovasti Niemelää esittelemään kertomuksen arkiston ja virastotoimen tarkastuksesta. Asessori Rehumäki esitteli talouden ja hallinnon
kertomuksen (liite 1). Lääninrovasti Niemelä esitteli kertomuksen arkiston ja virastotoimen tarkastuksesta (liite 2).
Herra piispa totesi olevansa kiitollinen tarkastajien työstä sekä sen tuloksista. Perhon
seurakunnasta ei ole tullut huolta herättäviä signaaleja. Talous aiheuttaa tulevaisuudessa pohdinnan paikkoja. Piispa kiitti luottamushenkilöiden työskentelystä tässä vaiheessa.
Kokoontuminen päättyi yhteiseen päivälliseen.
10 §
Nuorten tapaaminen kirkossa ja seurakuntatalolla klo 17
Piispa seurueineen siirtyi kirkkoon, jossa oli nuorten valmistamaa ja toteuttamaa ohjelmaa. Teemu Varila soitti pianoa. Rauhanyhdistyksen nuoret lauloivat. Pasi Kanniainen piti hartauspuheen. Nuoret olivat rukouksessa lukijoina. Kaisa Koskela lauloi
Katja Louhulan säestyksellä. Virret säesti kanttori Arto Harju, joka myös soitti päätösmusiikin.
6
Vaikuttava ja rauhallinen hartaushetki toteutettiin vesperin kaavalla, joka oli jaettu
osallistujille. Nuoret toimivat esilaulajina. Tilaisuuteen osallistui eri ikäisiä seurakuntalaisia. Tämän kodikkaan ja juhlavan osuuden jälkeen siirryttiin seurakuntatalolle
tarjoilun ja siellä jatkettavan ohjelman pariin.
Ohjelmaan osallistui piispan seurueen lisäksi nelisenkymmentä seurakuntalaista. Suurin osa heistä oli nuorisoa. Ohjelmassa keskeisenä olivat kysymykset, joita nuoret olivat tehneet piispalle. Opetustoimen johtaja Outi Leväniemi toimi juontajana.
Aluksi nuorten ryhmä lauloi laulun ”Laula ihmisille ilosta”. Kirkkoherra Juha Karhulahti säesti nuoria kitaralla. Ryhmän vahvistuksena lauloi piispan teologinen sihteeri
Saija Kronqvist. Laulun jälkeen piispa vastasi kysymykseen, mistä hän on syntyisin,
kertomalla olevansa Muoniosta. Äiti oli lähtöisin ruotsinkieliseltä pohjanmaalta. Koulut piispa on käynyt Pellossa.
Piispa vastasi sen jälkeen muihin kysymyksiin.
1. Pitäisikö koulussa edelleen jatkaa uskonnon opetusta?
Kyllä. Olen tehnyt työtä kulissien takana tässä asiassa. Kerroin pääministeri Kiviniemelle esimerkin Perhosta. Nuoret ovat omalla äänestyskäyttäytymisellään osoittaneet,
että nuoret tarvitsevat uskontoa. Monissa seurakunnissa nuoret äänestivät runsaasti.
Uskonnon opetus on osa kansallista identiteettiä. On osattava käydä keskustelua, mitä
merkitsee ristinmerkki, pääsiäinen, joulu. On osattava esimerkiksi maahanmuuttajille
kertoa uskostamme.
2. Mikä sai teidät kiinnostumaan piispan virasta? Mitä piispan virassa vaadi
taan?
Papiksi kutsutaan. Niin myös piispaksi. Jos yhteisö tarvitsee, pappi ei voi kieltäytyä.
Tässä uskossa toimin myös kymmenen vuotta sitten, jolloin olin kirkkoherrana Turussa, ja minua pyydettiin olemaan käytettävänä piispaehdokkaana. Piispuus vaatii, että
on oltava pappi. Piispuus edellyttää monenlaista paneutumista, osaamista ja valmiutta.
3. Onko kiva olla piispa?
Perussointi on kiva, vaikka joskus olisikin aikoja, jolloin ajattelee toisin.
4. Kuinka usein piispantarkastuksia on? Mitä muuta piispa tekee työkseen?
Vuodessa on noin seitsemän piispantarkastusta. Jokainen seurakunta tarkastetaan
kymmenen vuoden välein. Tarkastukset ovat pieni osa piispan työstä, johon kuuluu
monenlaisia tehtäviä: kirkon julkisen roolin täyttämistä, antaa haastatteluita medialle,
pitää yhteyttä valtion hallintoon, yliopistoon, rajavartiolaitokseen, puolustusvoimiin.
Piispan työhön kuuluu omien 62 seurakunnan hoitamista, työskentelyä kirkolliskokouksessa ja kirkkohallituksessa, osallistumista valtakunnallisiin tapahtumiin, saarnoja,
tiettyjä kansainvälisiä asioita. Tällainen raapaisu kuvaa jotenkin piispan työtä.
5. Mikä piispan työssä on tylsintä, antoisinta, ahdistavinta?
Antoisinta on olla ihmisten kanssa. Tylsintä on paksu pino papereita ja ajan puute niihin perehtymisessä ennen tilaisuutta, johon ne liittyvät. Ahdistavinta on tehdä päätöksiä, joissa lopputulos on kipeä kaikkia osapuolia ajatellen.
6. Mitä mieltä olette nuorten käyttäytymisestä ja tulevaisuudesta kirkollisesti?
7
Iloitsen nuorista, jotka ovat mukana seurakunnan toiminnassa. Suren, että on nuoria
jotka ovat äkkinäisesti hylänneet kirkon. On sanottava: ”Kirkon ulkopuolella ei ole
pelastusta”. Helluntaina syntynyt kirkko tiesi keneen uskoi ja kuka on tulossa. Meillä
on edelleen selkeä apostolinen seuraanto, myös täällä Perhossa. Jos katkaiset yhteydet
kirkkoon, tapahtuu dramaattisempia asioita kuin ajattelisi tapahtuvan yhdellä napin
painalluksella. Kirkosta lähteneitä kutsun palaamaan takaisin kirkkoon. Nuorten osalta
kirkon tulevaisuuteen kuuluu sen ymmärtäminen, että ihminen ajasta aikaan tarvitsee
sovitusta, ymmärrystä, hyväksymistä ja anteeksiantoa.
7. Missä kävitte rippikoulun? Mikä on paras muisto sieltä?
Kävin rippikoulua koulun jälkeen koululuokassa. Se oli koko ajan opetusta. Se ei ollut
sinänsä mikään erikoinen kokemus. Papista kuitenkin välittyi tunto uskonelämän tärkeydestä.
8. Hyväksyttekö homouden?
Totta kai. Ihmistä pitää kunnioittaa ihmisenä.
9. Mitä mieltä olette homokeskustelusta? Siunaisitteko homoliiton?
En siunaisi, eikä siitä ole keskusteltukaan, vaan piispainkokous ja kirkolliskokous on
antanut ohjeet mahdollisuudesta rukoilla yhdessä homoseksuaalien kanssa.
10. Mikä on kengännumeronne? Millainen auto teillä on? Oletteko ajanut kola
ria?
Vähän valmistajasta riippuen 43-44. Autoista ei kannata puhua, koska olen tyytymätön
nykyiseen autooni. Olen kyllä ajanut kolarin. Vuosia sitten tapahtui dramaattisin, jossa
autoni suistui tieltä tukkirekan kohdalla. Enkelin siipi oli välissä, jotta ei tullut törmäys
raskaan rekan kanssa.
11. Mitä harrastatte?
Harrastan sauvakävelyä. Haastan teitäkin mukaan tunnetuksi tulleeseen piispan sauva
kävelyyn. Pidän myös kalastuksesta ja luonnossa liikkumisesta. Metsästyskortti minulla on sekä aseet. Jos aikaa olisi, mielelläni myös metsästäisin.
12. Onko tanssi syntiä? Jos on, miksi?
Synti on sydämen luopumista Jumalasta. Se on sitä, että et kuuntele omaatuntoasi, vaan
käännät selkäsi Jumalalle. Synti on vakavampaa kuin yksittäiset teot. Minulle opetettiin
nuorena, että tanssi on syntiä. Siitä on jäänyt sellainen säie mieleen, että en ole kokenut
tanssia itselleni kivaksi. En vieläkään koe sitä välttämättömäksi tai tarpeelliseksi. Jos
varttuisin nykyisenä aikana, saattaisin kyllä ajatella toisin. En lähde tuomitsemaan ja
osoittelemaan sormella toisella tavalla ajattelevia.
13. Oletteko facebookissa? Mikä on lempivirtenne?
En ole, koska minulla ei ole siihen aikaa. Se on käytännön kysymys. Lempivirteni, yksi
niistä, on 178. Virsikirja on todellinen aarreaitta.
14. Millainen vaikutelma teille on muodostunut Perhosta?
Perho on lintukoto. Täällä on ystävällisiä ihmisiä. Täällä välitetään toisista. Se on harvinaista. Täällä on hyvä kasvaa.
15. Mikä on suhteenne herätysliikkeisiin ja erityisesti vanhoillislestadiolaisuuteen?
8
Hiippakunnassamme vaikuttavat kaikki herätysliikkeet. Olen iloinnut siitä, että Perhossa on vahva lestadiolainen liike, joka tekee yhteistyötä seurakunnan kanssa. Tärkeää
on, että tulevaisuudessa ymmärrämme: meillä ei ole varaa tehdä irtiottoja toistemme
hengellisyyden aitouden suhteen. Iankaikkisen elämän toivo on yksi ja yhteinen.
16. Millaisen elämänohjeen antaisitte rippikouluikäiselle?
Sanoma näkyy tässä kaulallani olevassa piispanristissä. Kristus on tehnyt mahdolliseksi
yhteyden Jumalaan ylöspäin ja yhteyden lähimmäiseen. Jokaiseen päivään risti tuo toivon. Säilytä hyvä omatunto, joka ei noudata myötävirtaan menemistä. Pidä huoli, että
rakastat lähimmäistä.
17. Olisiko teillä kysymys nuorille?
Onko helppoa olla kristitty nuori?
Tähän kysymykseen vastasi Eeva-niminen nuori: ”On kun tietää mihin uskoo ja mikä
on paikka mihin on menossa. Vaikeutta tuo se, että on muitakin uskontoja ja myös ujous.”
Ilta jatkui nuorten laululla samalla kokoonpanolla kuin aluksi. Sitten Outi Leväniemi ja
nuoret ojensivat piispalle ja piispattarelle valoryijyn sekä tarkastusseurueelle kalenterin, jossa on kauniita valokuvia Perhon luonnosta. Outi Leväniemi kiitti piispaa hyvistä
vastauksista nuorten kysymyksiin.
Seurakuntapastori Lauri Huhtinen piti iltahartauden, jossa hän kuljetti kuulijoita tiernapoika-aiheen sekä pyhän kasteen teemoissa. Taivaallinen Isä valitsi huolellisesti lahjan,
jonka antoi rakastamilleen ihmisille: oman Poikansa. Pyhässä kasteessa tuo lahja on
tullut omaksemme. Kasteessa olemme saaneet syntien anteeksisaamisen, kuolemasta
vapautumisen, Perkeleen vallasta vapautumisen ja iankaikkisen elämän lahjan. Roomalaiskirjeen kuudes luku muistuttaa, että meidät on kastettu hänen kuolemaansa, jotta
alkaisimme elää uutta elämää.
Nuortenillan päätyttyä piispa seurueineen nautti seurakuntatalolla maukkaan iltapalan.
Sunnuntai 12.12.2010
11 §
Piispanmessu ja kirkkoherran virkaan asettaminen Perhon kirkossa klo 10
Herra piispa toimitti messun ja kirkkoherran virkaan asettamisen Perhon kirkossa kolmantena adventtisunnuntaina, jolloin päivän aiheena oli Tehkää tie Kuninkaalle. Messussa saarnasi kirkkoherra Juha Karhulahti (liite 3), kanttorina toimi Arto Harju, avustajina toimivat seurakuntapastori Lauri Huhtinen, asessori Pekka Rehumäki, lääninrovasti Heikki Niemelä, rovasti Esko Heloneva, kirkkovaltuuston puheenjohtaja Antti
Tyynelä, kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja Heimo Fiskaali. Raamatun tekstit lukivat
Helinä Poikola ja Aila Girsen. Esirukouksessa avustivat Petteri Kivelä, Aino Göös ja
Anni Hertteli. Musiikissa palvelivat kanttori Harjun lisäksi kirkkokuoro, Papillonkuoro, Sinisiivet, miesten lauluryhmä, Elias Harju ja Eetu Erkkilä.
9
Piispa aloitti messun johdantosanoillaan, joissa hän lähti liikkeelle siitä, että olemme
Johannes Kastajan sunnuntaina sytyttäneet kolmannen adventin kynttilän. Johannes
Kastaja oli erämaan mies. Hänelle oli annettu maailmanhistoriallinen tehtävä näyttää
tie kohti Vapahtajaa. Hän saarnasi parannusta ja sovitusta. Hän julisti jäljessään tulevaa
Kristusta, joka kastaa Pyhällä Hengellä ja tulella. Kristus tuo sydämen erämaahan kukat ja vesipurot.
Edelleen piispa jatkoi, että Johannes oli myös tavallinen ihminen. Hän oli Jumalan tahdon seuraaja, jolle tuli myös ihmisyyteen kuuluvaa epäilystä, tuskaa ja murhetta. Vankeudessa ollessaan hän pohti ahdistuneesti, onko hänen elämäntyöllään ollut merkitystä. Onko hän ollut oikealla asialla. Vankilaan hän sai kuulla Jeesuksen sanat: ”Kertokaa
Johannekselle, mitä kuulette ja näette: Sokeat saavat näkönsä ja rammat kävelevät, spitaaliset puhdistuvat ja kuurot kuulevat, kuolleet herätetään henkiin ja köyhille julistetaan ilosanoma.” Nämä sanat rauhoittivat vankilan pimeydessä olevan Johanneksen.
Täällä etelän erämaitten seurakunnassa on Juha Karhulahden ja Perhon seurakunnan
juhlapäivä, jatkoi piispa. Juha Karhulahti on teille perholaisille tuttu mies. Kauan oli
kiirinyt hiljainen viesti, että Juha tänne tulee. Uuden paimenen tehtävä on keskeisesti
sama kuin oli Johannes Kastajan tehtävä. Johanneksen tavoin hänkin osoittaa: ”Katso
Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin.” On tärkeää, että tahdot, Juha, julistaa sanomaa synnit pois ottaneesta Kristuksesta. Tämän sanoman varassa uuden paimenen ja seurakunnan tulevaisuus on kirkas ja avoin.
Köyhille julistetaan evankeliumia. Olemme pohjimmiltaan kaikki köyhiä. Meillä ei ole
omia ansioita. Me tarvitsemme vain häntä, joka ottaa pois maailman synnin. Jokaisen
tämän seurakunnan kirkkoherran tehtävä on ollut ja on sama. Alttaritaulusta välittyy
sanoma tyhjästä rististä ja ylösnousseesta Kristuksesta. Joskus kuljemme noiden erämaitten kautta. Jos kuulemme sanoman sovituksesta, voimme kokea todeksi alttaritaulun sanoman. Kristus näyttää haavoitetut kätensä ja avatun kylkensä. Takana on tyhjä
risti. Hän on erämaan Kristus.
Piispan johdantosanojen jälkeen piispanmessu ja kirkkoherran virkaanasettaminen jatkui kirkossa juhlavana ja kauniina niin sanojen, sävelten kuin tunnelman osalta.
12 §
Yleinen piispantarkastus Perhon kirkossa
Messun jälkeen herra piispa aloitti yleisen piispantarkastuksen esittelemällä seurueensa ja kertomalla tarkastuksen kulun. Sitten hän pyysi asessori Pekka Rehumäkeä käyttämään puheenvuoron talouden ja hallinnon tarkastuksesta.
Asessori Rehumäki nosti esiin muutamia keskeisiä kohtia Perhon seurakunnan taloudesta, kiinteistöistä, henkilöstöstä ja hallinnosta (laajemmin liitteessä 1). Hän totesi,
että Perhon seurakunnassa sekä äänestysprosentti että kirkkoonkuulumisprosentti ovat
huippuluokkaa. Seurakunnassa ja kunnassa on vahva sitoutuminen kirkkoon. Tämä
antaa tulevaisuudessakin uskoa ja mahdollisuuksia saada kootuksi riittävät tulot seurakunnan toiminnan ylläpitämiseksi. Edelleen Rehumäki totesi, että seurakunnalla on
hyvin keskittynyt kiinteistöomistus. Kirkkoa on kunnostettu viime vuosina hyvin ja
kunnostaminen jatkuu edelleen. Asessori ehdotti tehtäväksi kiinteistöjen kattava kunto-
10
arvio, jolloin kiinteistöjen kunnossapito voitaisiin toteuttaa suunnitelmallisesti jatkossakin ilman ikäviä yllätyksiä. Hän kannatti seurakunnan suunnitelmia pappilan suhteen.
Hautausmaat ja varattu lisämaa ovat hyvät hautausten toimittamiseen tulevina vuosina.
Metsämaa tarjoaa tuottoa metsänhoitosuunnitelman mukaan.
Asessori Rehumäki sanoi seurakunnalla olevan hienon henkilöstön, yhdeksän kokoaikaista työntekijää, joiden sijaisjärjestelyt ovat hyvin hoidossa. Osa on hyvin pitkäaikaisia työntekijöitä, mikä kertoo siitä että aiemmin on tehty onnistuneita rekrytointeja. Osa
on ihan uusia työntekijöitä. Henkilöstön hyvinvointiin pitää kiinnittää nykyään erityistä
huomiota. Uuden kirkkoherran myötä tässä on ryhdytty tekemään joitakin tehostamistoimia.
Asessori Rehumäki sanoi, että seurakunnan hallinto on hoidettu esimerkillisesti. Edellinen kirkkoherra Esko Heloneva on sen sillä tavalla toimittanut, että siihen ei ole mitään huomautettavaa. Esimerkiksi johtoryhmä, joka on otettu käyttöön jo aiemmin, on
tarpeellinen keskusteluelin työntekijöiden ja luottamushenkilöiden välillä. Tilintarkastajilla ei ole ollut huomauttamista talouden hoitamisen suhteen. Tarkastuksessa on käynyt ilmi, että Perhon seurakunnan hallintoa ja taloutta on hoidettu kirkkolain ja kirkkojärjestyksen mukaan, ja myös kiinteistökanta on hyvässä kunnossa.
Herra piispa kiitti asessori Rehumäkeä ja kertoi olevansa samaa mieltä kaikesta siitä
hyvästä, mitä talouden ja hallinnon tarkastuksessa tuli esille. Hän lausui rovasti Esko
Helonevalle kiitokset siitä työstä, mitä tämä on tehnyt Perhon seurakunnassa, Oulun
hiippakunnan eteläisimmällä vartiopaikalla, kahdeksantoista vuotta. Esko Heloneva on
tehnyt työtä sydämellä ja sielulla perholaisten hyväksi. Herra piispa toivotti Esko Helonevalle ja tämän läheisille monia armorikkaita vuosia Herran hyvässä hoidossa.
Seuraavaksi lääninrovasti Niemelä esitteli kertomuksen arkiston ja virastotoimen tarkastuksesta (tarkemmin liitteessä 2). Hän sanoi, että kirkkoherranvirasto, taloustoimisto, kirkon arkisto ja kirjasto ovat hyvässä kunnossa, mikä johtuu osaltaan pitkäaikaisista uskollisista työntekijöistä Esko Helonevasta, Helinä Poikolasta ja Pirkko Hietaniemestä. Helinä lienee pitkäaikaisin kirkkoherranviraston toimistosihteeri Suomessa;
ensi vuonna hänellä tulee täyteen 40 vuotta siinä työssä. Myös Pirkko työskenteli talouspäällikkönä 27 vuotta. Näiden työvuosien hyvästä täyttämisestä lääninrovasti heitä
kiitti.
Niemelä totesi, että kirkkoherranviraston tilat ovat ahtaat, minkä vuoksi on ollut vaikea
saada kaikki tarvittava mahtumaan paikoilleen. Sen vuoksi on myös kiinnitettävä huomiota ilman laadun seuraamiseen, kenties myös ennen pitkää uusien ilmastointilaitteiden asentamiseen. Kaiken kaikkiaan Perhon seurakunnan kirkkoherranvirastoa, arkistoa ja kirjastoa on hoidettu kiitettävästi.
Herra piispa kiitti lääninrovasti Niemelää puheenvuorosta. Hän iloitsi yllä mainittujen
työntekijöiden merkittävistä työrupeamista. Seurakunnalliset kunniamerkit loppuvat 30
vuoteen, joten edessä oleva Helinä Poikolan 40 vuoden työn täyttyminen täytyy huomioida jollakin uudella tavalla. Sitten herra piispa avasi yleisen keskustelun seurakuntalaisille.
Osallistuja kirkon penkistä totesi, että myös suntio Hannu Hiekka on seurakuntalaisille hyvin tärkeä henkilö, joka ansaitsee kiitoksen. Siihen herra piispa totesi tärkeäk-
11
si huomata, että seurakuntalaisten keskuudessa annetaan tunnustusta seurakunnan työntekijöille. Sen kaikki täällä ovat ansainneet.
Seuraavan puheenvuoron käytti rovasti Ahti Riihimäki, joka kertoi tarinan vuodelta
1971. Rovastin vaimolta oli silloin katkennut jalka. Eräs kirkkohallintokunnan jäsen oli
valitellut tuota suurta onnettomuutta siitä näkökulmasta, että nyt seurakunta joutui
palkkaamaan kirkkoherranvirastoon kanslistin, Helinä Poikolan. Seurakunnalle tuli
uusi menoerä. Riihimäki puolestaan kertoi olleensa siitä onnellinen, koska sillä tavalla
kirkkoherranvirastoon tuli kanslisti, joka siellä työskenteli hänenkin tullessaan Perhoon
kirkkoherraksi vuonna 1972. Helinästä tuli hyvä työtoveri ja ystävä Riihimäelle, joka
näin halusi tämän kiitollisena kertoa.
Muita puheenvuoroja ei ollut.
Herra piispa päätti yleisen tarkastuksen omaan puheenvuoroonsa. (Notaarin kokoama
lainaus)
”Päällimmäinen tunne, mikä minulla on Perhon seurakunnasta, on hyvin kiitollinen
tunne. Perho on ajatuksissani paljon enemmän kuin te osaatte aavistaa. Siihen on olemassa konkreettisiakin syitä. Perho on laajan hiippakunnan eteläisin seurakunta. Se on
aina mukana hiippakunnan esittelyssä. Se on myös aina enemmän kuin nimi. Se muistuttaa meitä tästä kauniista seurakunnasta ja kunnasta, josta ei kovin paljon kauas kuulu. Se johtuu siitä, että täällä asiat hoidetaan hyvin, luottamuksellisesti ja turvallisesti.”
”Tämän maailman keskellä hyvä uutinen ei ole mikään uutinen. Saamme tehdä paljon
hyviä tekoja, mutta uutiskynnykset eivät ylity. Sen sijaan, jos jossakin on jotakin skandaalia, otsikot leviävät koko Suomeen. Perhon kunta ja seurakunta on myönteisen uutisoinnin keskipiste. Kun täältä ei kantaudu ikäviä viestejä, se tarkoittaa että täällä vallitsee keskimäärin luottamus, yhteisymmärrys ja ihmisten keskinäinen rauha. Tämä
tuntuma ja luottamus minulla on ollut kaikki ne vuodet, jotka olen saanut hoitaa tätä
virkaa joka minulle on uskottu. Minulla on ollut täysi luottamus siihen, että tätä seurakuntaa on kaikkina näinä vuosina hoidettu hyvin. Olen saanut käydä täällä aikaisemminkin ja olen saanut tutustua teidän johtaviin työntekijöihinne aikaisempina vuosina,
ja luottamus on vain vahvistunut.”
”Tästä on annettu kuva raporttien kautta, kun useampi silmä on saanut katsoa asiakirjojanne. Tältä osin voin hyvillä mielin täältä jatkaa matkaani eteenpäin. Olen kiitollinen
siitä, että Perhon kunnan ja seurakunnan yhteistyö on saumatonta ja hyvää. Täällä kirkkoonkuulumisprosentti on lähes 96, joka lukuna on Suomen huippuluokkaa. Lähes jokainen perholainen on seurakunnan jäsen, jolloin kunnassa on otettu huomioon, että
kun palvellaan kuntalaista palvellaan seurakuntalaista, ja myös päinvastoin. Tästä on
rakentunut hyvä synergiaetu seurakunnan ja kunnan yhteistyössä. Yhteisessä neuvottelussa olemme todenneet, että tässäkin tällaista yhteydenpitoa voi jopa tiivistää edelleen
siinä hyvässä hengessä, mikä on tähänkin saakka vallinnut. Aina on kehittämisalueita,
joissa voidaan jakaa informaatiota toinen toiselle siitä, mitä kullakin sektorilla tapahtuu.”
”Perhossa vaikuttavat suuret kansalliset herätysliikkeet. Herätysliikerikkaus näkyy kauas. Olen iloinen siitä, että herätysliikkeet täällä antavat yhteisen todistuksen siitä että
olemme yhteisellä asialla. Herätysliikkeet eivät tahdo Perhon seurakunnassa repiä toi-
12
nen toisiaan eivätkä lyödä kiiloja elämän ja toiminnan keskelle. Täällä on luontevaa
tunnustaa se että me kaikki syvimmältään tarvitsemme toinen toisiamme. Meillä on
yksi yhteinen Taivaan koti, jota kohti olemme kaikki menossa. Matkalla Taivaan kotiin
meidän ei tarvitse riidellä. Meitä on niin paljon rakastettu. Olemme kalliisti Jeesuksen
verellä ostettuja. Me saamme turvallisesti luottaa siihen, että meillä hänen kauttaan on
pääsy Taivaan kotiin. Antakaa jatkuva tukenne herätysliikkeitten yhteistyölle täällä
Perhossa. Se ilmeni eilen kauniilla tavalla nuorten yhteistoimintana täällä kirkossa.
Siinä näkyi tulevaisuuden toivo ja tulevaisuuden rakentamisen siemenet.”
”Perhossa on vilkasta yritystoimintaa, joka näkyy kauas. Yritystoiminnassa on selkeä
arvopohja. Sillä on lisäarvonsa koko kunnan elämää ajatellen puhumattakaan siitä että
tämä yritystoiminta tuottaa perholaisille työtä ja silläkin tavoin siunausta myös seurakunnan elämään. Kiitos yritystoiminnalle kaikesta tästä.”
”Kiitokset vapaaehtoisille toimijoille, joita tässä seurakunnassa on runsaasti. Kirkon
tulevaisuutta ajatellen kokonaisuutena vapaaehtoistyössä tulee olemaan merkittävä panostus ja rooli seurakunnan työssä. Kun kirkon verovarat vähenevät, seurakunnan työntekijät ja luottamushenkilöt tarvitsevat rinnalleen myös vapaaehtoisia voimia, joita voidaan käyttää seurakunnan elämässä monella tavoin. Niin toiminta pysyy sillä tasolla,
joka synnyttää yhteistä tyytyväisyyttä. Täällä Perhossa vapaaehtoisia toimii todella
paljon. Teille kaikille lämmin kiitos työstänne.”
”Kiitos työntekijöille. Teillä on todella hieno työntekijäkunta täällä Perhossa. Siinä on
hiouduttu pitkään yhteen. Jo henkilöstö, joka ottaa vastaan kirkon ovella antaa kodikkaan tunnun. Sama kodikkuuden tunto on jokaisen työntekijän kohtaamisessa työalasta
riippumatta. Olemme todella iloisia, että tällainen kodinomainen tunne on voitu rakentaa Perhon seurakuntaan. Siinä on pitkäaikainen työ taustalla. Tästä on uudella kirkkoherralla hyvä jatkaa eteenpäin. Minulla on luottamus siihen, että tästä on hyvä lähteä
tulevaisuuteen.”
”Luottamushenkilöt. Kiitos teille omasta panoksestanne seurakunnan elämässä. Luottamushenkilöiden asenteet ovat kuin kaulavilloja, eli ystävällistä mukana elämistä sekä
tarvittavaa jämäkkyyttäkin asioitten eteenpäin viemisessä. Ystävällinen ote on perusjuonne. Se kantaa seurakunnan elämää eteenpäin ja synnyttää luottamuksen seurakuntaan, joka heijastuu vahvoissa kannatusluvuissa. Toivon ja uskon, että tämä sama ilmapiiri siirtyy myös ensi vuonna aloittaviin uusiin luottamushenkilöihin.”
”Lopuksi kiitos Juha Karhulahdelle ja hänen puolisolleen siitä, että olette nyt aloittamassa täällä uutta vaihetta Esko Helonevan jälkeen. Tällä tarkastuksella byrokratian
pöytä on puhdistettu. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin. Kun teidät tunnetaan täällä, teillä
on hyvät mahdollisuudet rakentaa yhteinen tulevaisuus. Toivon, että teistä tulee Perhon
seurakunnan pitkäaikaisia palvelijoita. Jumala siunatkoon myös teidän elämäänne ja
työtänne.”
”Lopuksi kiitos Taivaalliselle Isälle kaikesta hänen siunauksestaan. Kirkkoonkuulumisprosentit ja nuorten aktiivisuus eivät ole itsestäänselvyyksiä. Kyllä ne ovat Jumalan
siunausta. Siksi kiitos kuuluu hänelle, jolta kaikki hyvä anti tulee, Taivaalliselle Isälle.
Nousemme veisaamaan hänelle kiitosvirren.”
Yleisen piispantarkastuksen lopuksi koko kirkkoväki nousi veisaamaan kiitosvirren
13
332. Sen jälkeen rukoiltiin ruokarukous.
13 §
Lähetyslounas seurakuntatalolla
Piispanmessun, kirkkoherran virkaan asettamisen ja yleisen tarkastuksen jälkeen piispa
ja kirkkoväki siirtyivät seurakuntatalolle nauttimaan lounasta.
14 §
Kirkkoherran tulojuhla ja tarkastuksen päätös kirkossa
Lounaan jälkeen herra piispa seurueineen sekä osa kirkkoväestä kokoontuivat kirkkoon
juhlaan. Rehtori Heimo Fiskaalin tervetulosanojen ja virren 329 jälkeen Sinisiivet lauloi Katja Louhulan johdolla kaksi laulua. Niiden jälkeen puhui lääninrovasti Heikki
Niemelä. Hän kiitti rovastikunnan puolesta Milla ja Esko Helonevaa heidän työstään, ja
toivotti Tiina ja Juha Karhulahden tervetulleiksi rovastikunnan yhteiseen työhön. Niemelä sanoi olevan tärkeää nähdä, että kuulumme kokonaisuuteen. Kristuksen kirkon
kastettuina jäseninä olemme kaikki samanarvoisia. Se, mikä rakennetaan Jumalan sanan varaan, tulee kestämään.
Päiväkerholaisten laulettua kaksi laulua Aila Girsenin johdolla kirkkovaltuuston puheenjohtaja Antti Tyynelä kiitti piispantarkastuspäivistä. Hän kiitti Milla ja Esko Helonevan työstä sekä toivotti Tiina ja Juha Karhulahden tervetulleiksi seurakunnan työhön.
Samassa yhteydessä työntekijät ja luottamushenkilöt ojensivat Karhulahden pariskunnalle kukkaset ja lahjan. Juha Karhulahti lausui kiitossanat niistä. Sen jälkeen Kaisa
Koskela lauloi Katja Louhulan säestäessä pianolla ja Jurgen Lappin huilulla.
Suomen Raamattuopiston julistustyöntekijä Heikki Mäki-Pesola puhui ja toivotti Juha
Karhulahdelle siunausta, liittyen kolmannen adventtisunnuntain aiheeseen. Sen jälkeen
miesten lauluryhmä lauloi Katja Koskelan johdolla. Sitten kunnallisneuvos Antti Hietaniemi käytti puheenvuoron, jossa totesi piispan luonnehtineen hyvin kunnan ja seurakunnan yhteistyötä. Organisaatiot eivät hoida asioita, vaan ihmiset. Siihen yhteiseen
työhön Juha Karhulahti on hyvin tervetullut.
Kun Kai Tikkakoski oli tuonut Vetelin seurakunnan tervehdyksen ja Esa Kalliokoski
Perhon Rauhanyhdistyksen tervehdyksen, rovasti Esko Heloneva käytti puheenvuoron.
Hän sanoi Juha Karhulahdella olevan vahvan kompetenssin kirkkoherran työhön, joka
on yksinäinen virka. ”Älä liittoudu kenenkään kanssa. Pidä langat itselläsi.” Heloneva
muistutti, että koko toiminta lähtee Kristuksen sovitustyöstä. Hän ojensi Juha Karhulahdelle kukkaron, jonka sisällä oli matkakrusifiksi. Heloneva toivotti onnea ja siunausta matkakrusifiksin myötä.
Seuraavaksi Heikki Mäki-Pesola toi juhlaan terveiset pastori Pasi Palmulta sekä emerituspiispa Olavi Rimpiläiseltä. Sitten Eira Riihimäki kiitti Eläkeliiton Perhon yhdistyksen puolesta rovasti Helonevaa yhteisestä työstä vuosien aikana sekä siitä että Tiina ja
Juha Karhulahti ovat nyt tulleet mukaan tähän työhön.
Kirkkoherra Juha Karhulahti piti kiitospuheen, jossa viittasi jouluhartauteen Ylläksellä.
Siinä laskettelijat laskeutuivat valon kanssa ylhäältä alas ja tulivat yhteen. Vastaavalla
tavalla piispa on laskeutunut tänne alas tuomaan valoa. Kirkkoherra kiitti piispaa ja
14
seuruetta, vieraita, yhteistyökumppaneita sekä musiikin esittäjiä. Hän kiitti Esko Helonevaa perehdyttämisestä ja hengellisestä ohjaamisesta yhteisissä työvaiheissa sekä
saamastaan krusifiksista. Karhulahti totesi seurakunnan olevan tuttu. Yhdessä jatkamme käsi kädessä rukoillen.
Kirkkokuoron laulettua Arto Harjun johdolla, ja juontajana toimineen Heimo Fiskaalin
kiitossanojen jälkeen, herra piispa käytti viimeisen puheenvuoron. Siinä hän totesi, että
Perho on jättänyt tärkeän jäljen sydämeen. Täältä on haikeaa, mutta turvallista lähteä
eteenpäin, sillä täällä on Kristuksen Henki. Edellinen kirkkoherra saatteli kauniilla tavalla seuraavaa. Merkittävässä vahdinvaihdossa ele puhui enemmän kuin sanat.
Piispa kertoi muiston, josta heijastui tavallisen suomalaisen miehen uskontunnustus.
Tuo mies oli laittanut kaulaansa voittamansa mitalin ja sanonut: ”Uskon että tuolla jossain on se Yläkerran Isäntä, joka meidän matkaamme ohjaa.” Emme saa koskaan halventaa pientä uskoa. Piispa oli sanonut miehelle, että myös piispalla on kaulallaan täyden kullan mitali kuten tuolla miehellä oli. Tässä merkissä, ristissä, me kaikki voitamme.
Piispa sanoi joulun tulevan kuin lumen, joka peittää mustan maan. Hän muistutti sanasta: `Me katselimme hänen kirkkauttaan, kirkkautta, joka ainoalla Pojalla on Isältä. Hän
oli täynnä armoa ja totuutta.´ Kutsun teitä katselemaan joulun kirkkautta. Piispa päätti
puheenvuoronsa Paavalin sanoihin `Nyt minä uskon teidät Jumalan ja hänen armonsa
Sanan haltuun´ ja siunaukseen.
15 §
Päätöskahvit tarkastajille
Piispantarkastuksen päätteeksi oli seurakuntatalolla kahvitarjoilu piispalle seurueineen.
Tarjoilun ja monipuolisten keskustelujen jälkeen herra piispa seurueineen lähti kotimatkalle vieraanvaraisuudesta kiittäen.
15
Pöytäkirja sisältää seuraavat liitteet:
Kertomus talouden ja hallinnon tarkastuksesta (liite 1)
Kertomus arkiston ja virastotoimen tarkastuksesta (liite 2)
Piispanmessussa ja virkaanasettamisessa pidetty saarna (liite 3)
Olemme tarkastaneet pöytäkirjan ja todenneet sen piispantarkastuksen kulun mukaiseksi.
Piispa
Samuel Salmi
Pappisasessori
Pekka Rehumäki
Lääninrovasti
Heikki Niemelä
Notaari
Kai Tikkakoski
16