yhtymässä - Kuusiokuntien terveyskuntayhtymä

Transcription

ÄITIYS-JA
PERHESUUNNITTELUNEUVOLAN
TOIMINTAOHJELMA
KUUSIOKUNTIEN TERVEYSKUNTAYHTYMÄSSÄ
Yhall 15.12.2011 80 § Liite 5
Sisältö
JOHDANTO ............................................................................................................................................................................................... 3
1 ÄITIYSNEUVOLAN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄT ................................................................................................................ 4
Terveystarkastukset.......................................................................................................................................................................... 4
2 ÄITIYSNEUVOLATOIMINNAN TAVOITTEET ....................................................................................................................... 6
3 ÄITIYSNEUVOLATOIMINNAN PERUSTEHTÄVÄT .............................................................................................................. 7
4 KESKEISET YHTEISTYÖTAHOT JA YHTEISTYÖN ORGANISOINTI .......................................................................... 8
Synnytyssairaala .................................................................................................................................................................................. 8
Oma organisaatio ................................................................................................................................................................................. 9
Muut yhteistyötahot .......................................................................................................................................................................... 9
5 KIRJAAMINEN JA POTILASASIAKIRJAT NEUVOLASSA ............................................................................................. 10
ÄITIYSNEUVOLAN RUNKO-OHJELMA .................................................................................................................................. 12
I NEUVOLAKÄYNTI 8-10 RASKAUSVIIKOLLA .................................................................................................................... 13
KESKENMENON SATTUESSA .................................................................................................................................................... 16
RASKAUDENKESKEYTYS .............................................................................................................................................................. 16
II NEUVOLAKÄYNTI 12-14 RV:LLA, lääkärin tarkastus ..................................................................................................... 17
III NEUVOLAKÄYNTI 16-18 RV:LLA ........................................................................................................................................ 18
IV NEUVOLAKÄYNTI n.20-22 RV:LLA, Laajennettu terveystarkastus ......................................................................... 19
V NEUVOLAKÄYNTI 24-26 RV:LLA ...........................................................................................................................................20
VI NEUVOLAKÄYNTI 26-28 RV:LLA, lääkärin tarkastus ................................................................................................... 21
VII NEUVOLAKÄYNTI n.30 RV:LLA ..........................................................................................................................................23
VIII NEUVOLAKÄYNTI n.32 RV:LLA........................................................................................................................................24
IX NEUVOLAKÄYNTI n.34 RV:LLA ............................................................................................................................................25
X NEUVOLAKÄYNTI n.36 RV:LLA, lääkärin tarkastus .........................................................................................................26
XI NEUVOLAKÄYNTI 37 RVK JA SIITÄ ETEENPÄIN -VIIKOTTAIN .......................................................................28
YLIAIKAISUUS ...........................................................................................................................................................................30
KOTIKÄYNTI ..................................................................................................................................................................................... 31
Äiti ......................................................................................................................................................................................................... 31
Lapsi.......................................................................................................................................................................................................32
JÄLKITARKASTUS ..........................................................................................................................................................................33
5-12 viikkoa synnytyksestä. ...........................................................................................................................................................33
PERHESUUNNITTELUN RUNKO-OHJELMA...............................................................................................................................34
LIITTEET
2
JOHDANTO
Tämän toimintaohjelman työstämiseen ovat osallistuneet kaikki nykyisen
kuntayhtymän (Alavus, Kuortane, Töysä ja Ähtäri) terveydenhoitajat ja
neuvolalääkärit.
Tavoitteena on ollut yhtenäistää Kuusiokuntien kuntayhtymän äitiys-ja
perhesunnitteluneuvolatoimintaa. Vastaavanlaisia toimintaohjelmia on
valmisteltu
myös
lastenneuvolaan
sekä
kouluja
opiskeluterveydenhuoltoon.
Toimintaohjelman pohjana on ollut Lastenneuvolaopas (STM oppaita
2004:14 sekä valmistunut asetus neuvolatoiminnasta, kouluja
opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun
terveydenhuollosta, joka astunut voimaan 1.7.2009. Tässä asetuksessa
velvoitetaan kunnat ja/tai kuntayhtymät tekemään toimintaohjelma,
minkä tulee sisältää kaikki ikäryhmät ja palvelut kattava saumaton
kokonaisuus yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. STM ja THL tulevat
seuraamaan asetuksen toimeenpanoa järjestelmällisesti ja säännöllisesti.
Läänin alueella seurantaa tekee aluehallintovirasto. Kunnat ovat saaneet
valtionosuuksien korotuksen, jotta asetuksen velvoitteet voidaan
toteuttaa mm. henkilöstöresurssien osalta.
Tämä toimintaohjelma voidaan myös sisällyttää osaksi lastensuojelulain
edellyttämää suunnitelmaa lasten- ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi.
Suunnitelman tulee hyväksyä kunnan kansanterveystyöstä vastaava
luottamuselin.
Toimintaohjelman on tarkoitus myös toimia perehdytysrunkona
neuvolassa ja niin sanottuna laatukäsikirjana. Toimintaohjelmaan on
sisällytetty myös imetysohjaussuunnitelma vauvamyönteisyysohjelman
(neuvolan
seitsemän
askelta:
imetyksen
edistäminen
avoterveydenhuollossa) mukaisesti.
Äitiyshuollon valtakunnalliset suositukset ovat vuodelta 1999, jotka
myös suurelta osaltaan ovat olleet toimintaohjelman pohjana.
3
1 ÄITIYSNEUVOLAN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄT
Äitiysneuvolan tehtävänä on edistää raskaana olevan naisen, sikiön ja
vastasyntyneen lapsen ja koko lasta odottavan perheen terveyttä ja
hyvinvointia. Tavoitteena on raskaudenaikaisten häiriöiden ehkäisy,
häiriöiden varhainen toteaminen ja sujuva hoitoon ohjaaminen.
Raskaana oleville naisille tarjotaan mahdollisuus raskauden aikaisiin
sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulontoihin, jotka tehdään
seulonta-asetuksen mukaan. Seulontoihin osallistumiseksi äidin olisi hyvä
olla yhteydessä neuvolaan jo ennen 8. raskausviikkoa. Lähes kaikki
raskaana
olevat
naiset
käyvät
neuvolassa
ennen
neljännen
raskauskuukauden päättymistä. Se on myös äitiysavustuksen saamisen
edellytyksenä.
Neuvolan tuki suunnataan koko perheelle. Näin voidaan tukea raskaana
olevaa naista ja hänen puolisoaan valmistautumaan vanhemmuuteen ja
lapsen tuomiin muutoksiin perheessä.
Terveystarkastukset
Äidille järjestetään raskauden aikaiset terveystarkastukset neuvolassa
yksilölliset tarpeet huomioiden. Määrää ja sisältöä koskevat suositukset
päivitetään
lähiaikoina.
Neuvolatoimintaa
säätelevän
asetuksen
(380/2009)
mukaan
odotusaikana
järjestetään
yksi
laaja
terveystarkastus, jossa arvioidaan molempien vanhempien hyvinvointia ja
tuen tarpeita. Jälkitarkastuksen voi tehdä lääkäri, kätilö tai
terveydenhoitaja.
Asetus 380/2009 (Finlex).
Neuvolassa käytettävät toimintatavat ja menetelmät perustuvat siis
parhaaseen saatavilla olevaan tietoon. On tärkeää, että työntekijöillä on
mahdollisuus aktiivisesti hakea uutta tietoa täydennyskoulutuksen
kautta.
Kuntayhtymän
johdossa
on
hyvin
tiedostettu
täydennyskoulutusvelvoite ja myös siten hoitotyön laatua on voitu pitää
riittävän
korkealla.
Uusia
työmuotoja
kokeillaan
rohkeasti.
Kuntayhtymässä on käytössä mm. ensisynnyttäjien koteihin tehtävät ns.
Vavu- kotikäynnit (lastenneuvolan puolelta). Lisäksi lähes kaikki
terveydenhoitajat ovat saaneet imetysohjaaja koulutuksen, mikä
4
mahdollistaa laadukkaan imetysohjauksen. Neuvolassa järjestetään myös
kaikille ensisynnyttäjille, heidän puolisoilleen tai tukihenkilöilleen
perhevalmennusta.
5
2 ÄITIYSNEUVOLATOIMINNAN TAVOITTEET
Turvallisen raskauden ja äidin terveyden ja hyvinvoinnin tukeminen
Perheiden hyvinvoinnin edistäminen sekä vanhemmuuden ja
parisuhteen tukeminen raskauden ja synnytyksen tuomissa
muutoksissa perheiden yksilöllisyys, myös yksin odottavat
huomioiden
Lapsen sairauksien, kehitystä ehkäisevien tekijöiden sekä perheen
muiden terveyspulmien varhainen tunnistaminen
Vanhempien tukeminen terveyttä edistävien valintojen tekemisessä
Lapseensa turvallisen, vastavuoroisen ja jo varhain syntyvän
kiintymyssuhteen luomisen tukeminen sekä vanhempien auttaminen
luomaan myönteinen käsitys lapsesta ja itsestään vanhempina
Vanhempien tukeminen kasvatustehtävässä ja lapsen ja perheen
hyvinvoinnista vastuunottamisessa
Vanhempien auttaminen tunnistamaan omia voimavarojaan ja
perhettä kuormittavia tekijöitä sekä varhaisen tuen tarjoaminen
perheen pulmatilanteissa
Ennaltaehkäistä varhaisen tuen avulla lastensuojelutoimenpiteiden
tarvetta
Jokaisen äidin/perheen henkilökohtainen ehkäisyneuvonta ja
suunnittelu
Tuen ja tiedon antaminen raskautta suunnitteleville tai raskauden
keskeytystä suunnitteleville perheille
6
3 ÄITIYSNEUVOLATOIMINNAN PERUSTEHTÄVÄT
Turvata odottavalle äidille turvallinen raskaus, synnytys ja
lapsivuodeaika
Toteuttaa äidin raskauden aikainen seuranta valtakunnallisten
tarkastusohjeiden mukaisesti
Turvata odottaville vanhemmille riittävä tiedonsaanti raskaudesta,
synnytyksestä ja lastenhoidosta itseensä luottavan vanhemmuuden
kehittymiseksi
Tukea odottavia vanhempia tasapainoiseen muutosvaiheeseen
parisuhteesta lapsiperheeksi
Raskauden
aikaisten
häiriöiden
ennaltaehkäisy,
varhainen
tunnistaminen ja hoito/hoitoonohjaus raskauden ja lapsivuoteen
aikana
Tukea tulevan lapsiperheen toiminnan suuntautumista terveyttä ja
hyvinvointia
edistäväksi
sekä
opastaa
perhettä
itsehoitoisuuteen/itsenäiseen selviytymiseen
Turvata
palvelu/hoitoketjun
katkeamattomuus/sujuvuus
perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä
Tukea
vanhempia
turvallisen aikuisuuden
sisältävään
ja
lapsilähtöiseen kasvatustapaan
Välittää vanhemmille ajantasaista ja tutkimukseen perustuvaa
tietoa odotusaikaan, sikiön hyvinvointiin sekä perheen terveyden
edistämiseen
liittyvistä
tekijöistä
kullekin
vanhemmalle
soveltuvalla tavalla
Kertoa vanhemmille vertaistuen käytön mahdollisuuksista
Kehittää
työtä
esim.
uusien
toimintamallien
luomiseksi
moniongelmaisten perheiden auttamiseksi
Perehdyttää uusia työntekijöitä ja ohjata opiskelijoita
7
4 KESKEISET YHTEISTYÖTAHOT JA YHTEISTYÖN
ORGANISOINTI
Synnytyssairaala
Äitiyshuollon tuloksellisuus edellyttää perusterveydenhuollon ja
erikoissairaanhoidon tiivistä,systemaattista ja toisiaan arvostavaa
yhteistyötä.
Äitiyshuoltoa tulisikin tarkastella kokonaisuutena,
palveluketjuna.
Äitiyshuollon
palveluista
vastaavat
perusterveydenhuollossa
äitiysneuvolat
ja
erikoissairaanhoidossa
äitiyspoliklinikat ja synnytysosastot. Äitiysneuvoloiden työmuotoina ovat
terveystarkastukset seulontoineen, henkilökohtainen ohjaus ja
perhevalmennus. Erikoissairaanhoito puolestaan vastaa raskauden ajan
ongelmien ja sairauksien tutkimuksista ja hoidoista ja synnytysten
hoidosta.
Kuusiokuntien äitiysneuvolatoiminta on sopinut Seks:n synnytysten ja
naistentautien yksikön kanssa hoidon porrastuksesta ja työnjaosta. On
sovittu toimintalinjoista, hoitokäytännöistä ja seurannasta.
Äitiyspoliklinikalta neuvolat saavat päivitetyt Hoidonporrastus-ohjeet,
kuten äitiyspoliklinikalle lähettämisohjeet ja ohjeet lähettämisestä
Synnytyspelko –poliklinikalle. Äitiyspoliklinikalta neuvolat ovat saaneet
ohjeet myös yliaikaisen raskauden hoidosta , supistelevien äitien
infektionäytteiden otosta ja vesirokko- ja parvorokko –seulonnasta.
Hoidon turvallisuuden ja jatkuvuuden takaamiseksi on tiedonvälitys
äitiyspoliklinikan, synnytysosastojen ja äitiysneuvoloiden yhteistyössä
olennaista. Äitiyskortti, esitietolomake ja sähköiset lähetteet
selvittävät
äitiyspoliklinikalle
äitiysneuvolan
keräämää
tietoa
synnyttäjästä ja hänen raskaudestaan, hoitopalautteet saadaan
keskussairaalasta sähköisesti neuvolaan. Synnytystiedot tulevat vielä
”paperiversiona” neuvolaan. Sujuvaa sähköistä tietojärjestelmää
äitiyshuoltoon kehitetään valtakunnallisesti.
Seks:ssa on kehitetty yhdessä perusterveydenhuollon edustajien kanssa
sähköinen synnyttäjiä koskeva virtuaalisynnytyssairaala, joka korvaa
tutustumiskäynnin synnytyssairaalaan.
8
Synnytys- ja Naistentautien yksikkö järjestää vuosittain alueellisen
täydennyskoulutuspäivän sairaanhoitopiirin äitiyshuollossa toimivalle
henkilökunnalle.
Oma organisaatio
Äitiysneuvoloiden keskeisiä yhteistyötahoja terveyskeskuksessa ovat
mm. oman neuvolan lääkäri, lastenneuvolan terveydenhoitaja,
Erityispalvelun
psykologi,
sosiaalityöntekijä,
lääkärinvastaanotto,
työterveyshuolto, hammashuolto, oman kaupungin
sosiaalityöntekijä
sekä perhetyöntekijä.
Äitiysneuvoloiden henkilökuntaa sitoo lastensuojelulain
ilmoitusvelvollisuus lapsen syntymän jälkeen.
mukainen
Sosiaalityö toimii hallinnollisesti eri hallintokunnan alaisuudessa omine
tietojärjestelmineen.
Sosiaalityöllä ei ole käytössään lääkäreitä. Yhteistyötä ja tiedonkulkua
äitiysneuvoloiden ja sosiaalityöntekijöiden välillä kehitetään ja
tiivistetään. Perheiden tukemisen onnistumiseksi nykyistä paremmin ja
syrjäytymisvaaran ehkäisemiseksi neuvolatoimi tarvitsisi jatkossa
tuekseen kotipalvelutyyppistä ennaltaehkäisevää ja hoitavaa perhetyötä,
jollaista ei tällä hetkellä ole riittävästi tarjolla.
Muut yhteistyötahot
Kolmannen sektorin toimijoista erityisesti seurakunta ja MLL toimivat
usein neuvolan kanssa yhteistyössä. Muita keskeisiä yhteistyötahoja
ovat Seks:n äidinmaitokeskus, laboratorio, apteekki, keskusvarasto ja
laitehuolto. Lisäksi KELA, THL, SPR ja vakuutusyhtiöt ovat jatkuvassa
yhteistyössä äitiysneuvoloiden kanssa.
9
5 KIRJAAMINEN JA POTILASASIAKIRJAT NEUVOLASSA
Kuntayhtymän neuvoloissa on käytössä Effica-potilastietojärjestelmä,
johon kaikki neuvolan työtekijät kirjaavat. Potilasasiakirjoista vastaa
rekisterinpitäjänä
terveyskeskus.
Tarkemmat
ohjeistukset
kirjaamisesta on sovittu neuvolan palavereissa erikseen. Kirjaaminen
käydään aina läpi uuden työtekijän kanssa perehdytyksen yhteydessä.
Tällöin korostetaan potilasasiakirja-asetuksen 4 §:n mukaan, että
potilaan hoitoon tai siihen liittyviin tehtäviin osallistuvat saavat käsitellä
potilasasiakirjoja vain siinä laajuudessa kuin heidän työtehtävänsä tai
vastuunsa sitä edellyttävät.
Potilaslain mukaan terveydenhuollon ammattihenkilön tulee merkitä
potilasasiakirjoihin potilaan hoidon järjestämisen, suunnittelun,
toteuttamisen
ja
seurannan
turvaamiseksi
tarpeelliset
sekä
laajuudeltaan riittävät tiedot. Potilaan hoidolla tarkoitetaan terveydenja sairaanhoitoa. Potilasasiakirja-asetuksen 15§:n 1 momentin mukaan
hoitovastuussa olevan terveydenhuollon ammattihenkilön tulee tehdä
potilaskertomukseen merkinnät myös potilaan taudinmäärityksen tai
hoidon kannalta merkittävästä puhelinneuvottelusta sekä muusta
vastaavasta konsultaatiosta ja hoitoneuvottelusta. Merkinnöistä tulee
käydä ilmi ajankohta, asian käsittelyyn osallistuneet sekä tehdyt
hoitoratkaisut ja niiden toteuttaminen. Nämä merkinnät ovat tärkeitä
potilaan
tiedonsaantioikeuden
ja
oikeusturvan
kannalta
sekä
henkilökunnan oikeusturvan toteuttamisessa.
Potilaslain mukaan potilasasiakirjat ovat salassa pidettäviä ja
terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa säädetään, ettei
ammattihenkilö saa ilmaista sivulliselle yksityisen tai perheen
salaisuutta, josta hän on asemansa tai tehtävänsä perusteella saanut
tiedon.
Sivullisella
tarkoitetaan
muita
kuin
asianomaisessa
toimintayksikössä (terveyskeskuksessa) taikka sen toimeksiannosta
muualla potilaan hoitoon tai siihen liittyviin tehtäviin osallistuvia.
Asiakirjasalaisuus merkitsee sitä, että salassa pidettävää asiakirjaa tai
sen kopiota ei saa näyttää eikä luovuttaa sivulliselle eikä antaa sitä
teknisen käyttöyhteyden avulla tai muulla tavalla käytettäviksi.
Potilasasiakirjojen siirtämiseen esimerkiksi lapsen tai nuoren ja hänen
10
perheensä muuttaessa tarvitaan huoltajan kirjallinen suostumus.
Suostumuksessa on määriteltävä, mitä tietoja luovutus koskee (esim.
terveyskertomus (psuun-lehti, rseur jne).Tämä suostumus on
tulostettavissa Effican kautta. Kun potilasasiakirjoista luovutetaan
tietoa, siitä on tehtävä merkintä potilasasiakirjoihin. Neuvolassa
merkintä tehdään äidin osalta psuun-lehdelle ja lapsen osalta thlehdelle.
Vaitiolovelvollisuus merkitsee kieltoa paljastaa sivulliselle sellaista
tietoa, joka asiakirjaan kirjoitettuna on tai olisi salassa pidettävä.
Vaitiolovelvollisuus kattaa siten myös kirjaamattomat potilasta koskevat
tiedot, huomiot ja havainnot. Jokainen neuvolantyöntekijä on velvoitettu
allekirjoittamaan
vaitiolovelvollisuussopimus
kirjallisesti.
Salassapitovelvoitteet jatkuvat virka- tai palvelussuhteen päätyttyäkin.
Erityislaeissa on lueteltu tilanteet, jolloin edellytetään potilastietojen
luovuttamista salassapitovelvoitteiden estämättä ilman suostumusta tai
vastoin
asiakkaan
nimenomaista
kieltoakin.
Muun
muassa
lastensuojelulaissa oleva 25 § ilmoitusvelvollisuus on yksi niistä. Tiedot
voi antaa kirjallisesti, suullisesti tai annetaan konsultaatioapua.
Asianosaisella on myös oikeus tarkistaa tiedot, jotka hänestä on kirjattu
potilasasiakirjoihin.
Pyyntö
tulee
tehdä
aina
kirjallisesti
(terveyskeskuksessa lomake sitä varten). Pyynnössä tulee ilmetä, mitä
tietoja tai asiakirjoja pyyntö koskee ja mihin tarkoitukseen tietoja
pyydetään. Pyynnössä on käytävä selville myös pyynnön esittäjän
asianosaisuusasema. Pyyntö osoitetaan johtavalle lääkärille. Tieto
asiakirjasta voidaan jättää antamatta, jos se olisi vastoin erittäin
tärkeää yleistä etua tai lapsen etua taikka muuta erittäin tärkeätä
yksityistä etua.
11
ÄITIYSNEUVOLAN RUNKO-OHJELMA
AJANVARAUS
kuinka varmistunut raskaudesta, raskaustesti
viimeiset kuukautiset
kuukautiskierron säännöllisyys
sairaudet, lääkitykset
varataan aikaa 1-1 1/2 h ensikäynnille
isän kutsuminen mukaan neuvolaan
12
I NEUVOLAKÄYNTI 8-10 RASKAUSVIIKOLLA
Raskauden varmistus
Raskauden merkit, oireet
 kuukautisten poisjäänti (stressi, laihdutus, voimakas
tunnereaktio ym. voivat vaikuttaa)
 rinnat suurenevat ja aristavat
 pahoinvointi, kuvotus
 väsymys
 mieliteot
 virtsaamistiheyden kasvu
 mielialan vaihtelut
 limakalvojen ja nännien tummuminen
Alkuhaastattelu-raskauden seuranta lomakkeen täyttö koneelle
Lomakkeet
 äitiyskortti
 sikiöseulonta lähete(=äitiyslähete)
 SPR:n verilähete: ABO-veriryhmä, Rh- tekijä ja vastaaineet joka raskaudessa sekä THL:n lähete; kuppa ,
hepatiitti-B ja Hiv. Näistä paperinen lähete + pyynnöt
Efficaan
Tutkimukset
 RR
 HB:
jos alle 120 aloitetaan heti rautalisä
jos alle 100 otetaan PVK ja S-ferritiini
 virtsa Multistix-liuskalla tai vastaavalla valmisteella
 paino:
normaalipainoisille painonnousua + 11-16kg
ylipainoisille muutama kilo
20 ensimmäisen raskausviikon aikana painonlisäys +
2kg, sitten + 500g/vko
13
 lähete
virtsan
klamydiatutkimukseen
alle
25v.
odottajilta ja muilta tarpeen mukaan (U-ChtrNho tai
CTR-PCR, 2h rakossa, ei alapesua)
 lähete vesirokkovasta-aine tutkimukseen, jos ei
varmuutta aiemmasta sairastamisesta
 parvorokkovasta-aineet
tarv.
(lasten
parissa
työskenteleviltä)
 toxo-ja listeria va tarv.(esim. maatilalla työskentelevät)
 sikiöseulaverikokeet laboratoriossa rv:lla 9-12+5
 audit-kysely sekä äidille että isälle
 tarvittaessa
lähete
sokerirasitukseen,
katso
lähetekriteerit liite I hoidon porrastusohje (Pt-GlukR6; tutk.numero 4800)
 ohjelmoidaan PLV-pyyntö valmiiksi lääkärineuvolaa
varten ja annetaan PLV-purkki sekä ohjaus asiakkaalle
näytteen antamiseksi
Äitiyspoliklinikalle lähettäminen -> kts. Liite I, Hoidon porrastusohje
Keskustelun aiheita:











raskauden tuomat fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset
muutokset, parisuhde
ravinto, ravintolisät, lääkkeet
liikunta, lantionpohjan lihakset
työ
ruuansulatus, vatsantoiminta
sukupuolielämä, läheisyys
hampaiden hoito
rinnat, imetys
tupakka, alkoholi; tee audit sekä äidille että isälle!
sikiöseulonnan merkitys
14
Annettavat esitteet: (vaihtelevat neuvoloittain)
 Meille tulee vauva – lehti (stakes)
 Raskaus, synnytys ja uusi perhe (libero)
 Vau-kirja Odotusaika
 Neuvokas perhe-kortti + kortin täyttöohje vanhemmille
 Saamme vauvan
 Sikiöseulonnan esite (infokirje)
 Raskausajan ravitsemus ja liikunta
 Lantionpohjan jumppaohjeet
 Hampaiden hoidosta moniste
 Tarvittaessa tupakka, alkoholi ym.
tehdään sähköinen äitiyslähete; aika tulee äidille kotiin, ohjeita
äitiyslähetteen tekemiseen tarvittavista tiedoista liitteessä I, hoidon
porrastusohje
15
KESKENMENON SATTUESSA
 soitto ja lähete äit.pkl:lle
Kts. Liite I, Hoidon porrastusohje
 varataan aika jälkitarkastukseen neuvolan lääkärille ja hoitajalle
RASKAUDENKESKEYTYS
 Abortin haluavalle, varataan aika lääkärille mahd. pian.
 Lääkäri tekee lähetteen naistentaudeille.
 Asiakas voi lähetteen saatuaan varata itse ajan naistent.pkl:lle
p.06-415 5346
Terveydenhoitajan vastaanotolla:
 raskaustesti
 virtsasta klamydia-näyte (U-ChtrNho tai CTR-PCR)
 annetaan Seinäjoen sairaalan ”lääkkeellinen raskaudenkeskeytys
kotona/sairaalassa”-monisteet-kts. tarkemmin Seinäjoen sairaalan
ohje
16
II NEUVOLAKÄYNTI 12-14 RV:LLA, lääkärin tarkastus
Rutiinitutkimukset:













RR(th)
HB(th)
paino(th)
virtsa, PLV-näyte (ohjelmoitu edellisellä käynnillä)
turvotus
SF-mitta(th mittaa!)
sikiön sydänäänet/ultraääni
kohdunsuun tilanne, sisätutkimus, tarv. tulehdusnäytteet
UÄ:emättimen kautta varmistetaan, että raskaus sijaitsee
kohtuontelossa, nähdään alkion/sikiön liikkeet ja sydämen syke
UÄ:mahdollinen
monisikiöraskaus-diagnostiikka,
varmistetaan
sikiöiden välisen kalvorajan paksuus, ts. jakavatko sikiöt yhteisen
suonikalvon vai onko se erillinen. Tämä ennustaa mahdollisien
myöhempien riskien suuruutta.
UÄ:alkion/sikiön rakenteet eli pään ja vartalon muoto ja eheys,
rangan jatkumo, raajaparit, sydän ja mahalaukun kupla omilla
paikoillaan. Mahdollisesti jo istukan sijainti kohdussa. Kohdun
lihaskasvaimet, verenpurkaumat jne.
UÄ:raskauden tarkka kesto:alkion pää-perämitta (CRL). jos se on
yli 6 cm, raskauden keston määrittäminen joko pään poikkimitalla
(BPD) tai reisiluun pituudella (FL).
osa lääkäreistä tekee perusteellisen uä-tutkimuksen, mutta eivät
kaikki!
Huomioitavaa:
 anna infoa sikiön ensimmäisistä liikkeistä
 raskaiden nostelujen välttäminen
 ryhti
17
III NEUVOLAKÄYNTI 16-18 RV:LLA
Rutiinit:







paino ja sen muutos
turvotus
RR
HB
U-tutk. Multistix tai vastaava
SF-mitta
sikiön sydämen syke
Lomakkeet:
 BCG-kysely
 annetaan voimavaramittarilomake vanhemmille (palautus seuraavalla
neuvolakäynnillä)
Huomioitavaa:
sikiön liikkeet
ravinto, ummetus, suolan käyttö
lepo
liikunta
suonikohjut – tukisukat
puhtaus: hikoilu ja valkovuoto lisääntyvät
vaatetus: rintojen suojaaminen – veto, tukevat liivit, puuvillaiset
alusvaatteet
 parisuhde
 jaksaminen kotona ja työssä







18
IV NEUVOLAKÄYNTI n.20-22 RV:LLA, Laajennettu
terveystarkastus
Rutiinit:








paino ja sen muutos (max. + 500 g/vko)
turvotus
RR
HB
U-tutk. Multistix
SF-mitta
sikiön sydämen syke
sikiön liikkeet
Voimavaramittarin läpikäyminen
Annettavat esitteet ja läpikäytävät asiat:
 Kelan paperit:
Hoitajan todistus raskaudesta
(Lääkärintodistus/terveyskeskuksen todistus)
Kelan hakukaavake (+ kirjekuori)
Kelan esite ”lapsiperheelle”
 anna Odottava äiti-kaavake (palautus 29 rv:lle mennessä neuvolaan
tarkastusta ja äit.pkl:lle lähettämistä varten)
 näytä uuden äitiyspakkauksen valokuvat tai netissä katsottavissa
 tarvittaessa anna ohje sokerirasituskokeeseen valmistautumisesta
ja ohjaa kokeessa käynti sekä ajanvaraus
Lähetteet:
 sokerirasitus (Pt-Gluk-R6; tutk.numero 4800)
Keskustelun aiheita:
 ennakoivat supistukset
 tukivyö
 suonikohjut, tukisukat
19
V NEUVOLAKÄYNTI 24-26 RV:LLA
Rutiinit:








paino ja sen muutos
turvotus
RR
HB
U-tutk. multistix tai vastaava
SF-mitta
sikiön sydänäänet
sikiön liikkeet
Huomioitavaa:
 vasta-ainenäyte, jos äiti Rh-negatiivinen 24-26 rv:lla ( SPR-lähete,
+ pyyntö Efficaan ja äiti käy laboratoriossa)
 tarvittaessa sokerirasituksesta muistutus
 annetaan seuraavaa kertaa (lääkärineuvolaa) varten PLV-purkki
mukaan ja ohjelmoidaan pyyntö Efficaan
20
VI NEUVOLAKÄYNTI 26-28 RV:LLA, lääkärin tarkastus
Rutiinit terveydenhoitajan vastaanotolla:






paino ja sen muutos(th)
turvotus
RR(th)
HB(th)
PLV-näyte (pyyntö tehtynä jo aiemmin)
SF-mitta(th)
Lääkärin tarkastus:
sikiön liikkeet
sisätutkimus, tarv.tulehdusnäytteet
tarv. UÄ:llä voi tarkistaa kohdunkaulan pituuden ja erityisesti
sisäsuun pitävyyden, ns. tunneloitumistutkimus(funneling)
 UÄ: vatsanpeitteiden kautta sikiön liikkuvuus, hengitysliikkeet,




sydämen syke + nelilokerorakenne, aortan lähtökohta, mahalaukun
sijainti, munuaiset ja rakko, raajat, pään muoto, talamus ja
keskiviiva, vartalon eheys
 UÄ: sikiön kasvu ja painoarvio, kone laskee sen kolmesta mitasta:
pään poikkimitta (BPD), vartalonympärys (AC) ja reisiluun pituus
(FL)
 UÄ: istukan paikka ja rakenne
 UÄ: lapsiveden määrä
 UÄ: napavaltimon verenvirtaus doppler-tutkimuksella, ns.
systole/diastole-suhde
 UÄ: tarv. sikiön sukupuoli

(mahdolliset sterilisaatiopaperit)
 nämä uä-tutkimukset tekee osa neuvolalääkäreistä, mutta eivät
kaikki lääkärit
21
Huomioitavaa:
 selviytyminen työssä
 mahdollinen kutina, etenkin jalkapohjissa ja kämmenissä
tarvittaessa maksakokeet: S-alat ja sappihapot (ravinnotta)
 suonenveto
 supistukset
22
VII NEUVOLAKÄYNTI n.30 RV:LLA
Ensisynnyttäjillä ja riskiäideillä tämä käynti 2-3 viikkoa edellisestä
käynnistä.
Rutiinit:
paino ja sen muutos
turvotus
RR
HB
U-tutk. multistix
SF-mitta
 sikiön liikkeet







Huomioitavaa:




supistukset
kutina
pre-eklampsian oireet
rintojen tarkistus, rinnanpäät
Keskustellaan:
 imetys ja imetyksen apuvälineet ja hoitotuotteet
Esitteet:
 äidinmaito
 imetysajan ravitsemus
 liikelaskentaohje
23
VIII NEUVOLAKÄYNTI n.32 RV:LLA
30 raskausviikolta lähtien käynnit 2 viikon välein
Rutiinit:









paino ja sen muutos
turvotus
RR
HB
U-tutk. multistix
SF-mitta
sikiön liikkeet
tarjonta
Tarvittaessa lähete äit.pkl.lle – kts. Liite I,Hoidon porrastusohje
Huomioitavaa:
 jos aiemmassa raskaudessa raskaushepatoosi, seurataan S-alat ja
sappihapot 32 rvkolta 2 vkon välein
 geminiraskaudessa S-alat ja sappihapot otetaan viimeisellä
raskauskolmanneksella vähintään kerran
Keskustellaan:
 puolison tärkeys lapselle ja äidille
 varhainen vuorovaikutus
24
IX NEUVOLAKÄYNTI n.34 RV:LLA
Rutiinit:









paino ja sen muutos
turvotus
RR
HB
U-tutk. multistix tai vastaava
SF-mitta
sikiön liikkeet
tarjonta
Keskustellaan:
 sikiön liikkeiden muutos loppuraskaudessa
Huomioitavaa:




supistukset
kutina
pre-eklampsian oireet
annetaan seuraavaa kertaa (lääkärineuvolaa) varten PLV-purkki
mukaan ja ohjelmoidaan pyyntö Efficaan
25
X NEUVOLAKÄYNTI n.36 RV:LLA, lääkärin tarkastus
Rutiinit terveydenhoitajan vastaanotolla:






paino ja sen muutos
turvotus
RR
HB
PLV-näyte (pyyntö tehtynä jo aiemmin)
SF-mitta
tarjonta
sikiön liikkeet
sisätutkimus, mahdolliset tulehdusnäytteet
lantion koon arviointi
sikiön koon arviointi
synnytystapa-arvio
streptokokki-B näyte emättimestä
jos näyte positiivinen, hoidetaan antibiootilla vasta
synnytyksen yhteydessä
huom! merkintä asiasta äitiyskorttiin
bakt.kuljetusputki, lähete FI-StrBVi
otetaan kaikilta äideiltä ENSIN emättimen ulkosuulta
SITTEN peräaukon suulta samaan näytetikkuun!
 mahdolliset sterilisaatiopaperit
 UÄ-tutkimukset kuten h.26-28








Huomioitavaa:
 kutina
 pre-eklampsian oireet
 supistukset
 vasta-ainenäyte 35-36 rv:lla (SPR-lähete + pyyntö Efficaan ja äiti
käy laboratoriossa)
jos äiti Rh-negatiivinen
26
äiti saanut verensiirron
aiempia lapsia hoidettu valohoidolla
27
XI NEUVOLAKÄYNTI 37 RVK JA SIITÄ ETEENPÄIN VIIKOTTAIN
Rutiinit:









paino ja sen muutos
turvotus
RR
HB
U-tutk. multistix
SF-mitta
sikiön sydänäänet ja liikkeet
tarjonta
varmistetaan, että STREPTO-B-näyte otettu!
Huomioitavaa:
 supistukset
 kutina
 pre-eklampsian oireet
Keskustellaan:







kodin varustaminen vauvaa varten
synnytystä ennakoivat merkit
synnyttämään lähtö
synnytys
lapsivedenmeno
yliaikaisuus
sosiaalinen tukiverkko
Annettavat esitteet ja tarvikkeet:
 ”tervetuloa synnyttämään Seinäjoen keskussairaalaan”
 perhehuoneesta esittelymoniste
Sovi äidin kanssa, että hän soittaa neuvolaan, kun on kotiutumassa
sairaalasta ja voitte sopia kotikäynnistä. Äiti voi laittaa halutessaan
myös tekstiviestillä tiedon vauvan syntymästä neuvolaan, jolloin
28
kotikäynnin suunnittelu on helpompaa.
29
YLIAIKAISUUS
 Tarvittaessa käynnit tiheämmin kuin kerran viikossa.
 Sovi neuvolakäynti n. rv:lle 41+1-2 ja tee sähköinen lähete äit.pkl:lle
yliaikaisuuden takia.
30
KOTIKÄYNTI
 n. 4-5 päivää äidin ja vauvan kotiutumisesta
 ensisynnyttäjillä tarvittaessa aiemmin ja useammin kuin kerran
 varaa aikaa vähintään tunti + matkat
Keskustellaan:









synnytys
mieliala, pelot
isän ja muiden perheenjäsenten osuus
tukiverkko, tuen tarve
äidin oma aika
vanhempien keskinäinen aika, parisuhde
lantionpohjan lihakset
vauvan pulauttelu, röyhtäyttäminen, nikottelu
mahdollinen isyyden tunnustus
sosiaalitoimisto ottaa yhteyttä n. 2 vkon kuluessa
Huomioidaan:
Äiti













vointi
synnytyskokemus
epäselvät kysymykset ja huolenaiheet
kohdun supistuminen
jälkivuoto ja haju
haavat
imetys ja maidoneritys
rinnat
äidin ravitsemus
suolen toiminta
rautalääkkeen tarve (HB)
ulkoilu
sukupuolielämä
31
Lapsi

















iho
taipeet
aukileet
nenä
silmät
suu
napa (sprii denat 80 % )
refleksit
paino
päänympärys
ulkoilu
imetys
uni
itku
vapina
sinistelyt
keltaisuus
Kotiin annettavia:
 ”neuvolakortin
liite”
(äidin
äitiysneuvolakortti
jälkitarkastuksessa, lähetetään vierihoito-osastolta)
 Bona aurinko juliste
 lantionpohjan lihasten jumppaohje
 Kelan isyysrahahakemus + kirjekuori
 jälkitarkastusaika (5-12 vko:a synnytyksestä)
 virtsanäytepurkit jälkitarkastusta varten
 D-vitamiini tipat (aloitus 2 vko:n iässä)
 imetysajan ravitsemus-lehtinen
annetaan
Jos kaikki on kunnossa, seuraava kotikäynti on viikon kuluttua
lastenneuvolasta. Lastenneuvolan terveydenhoitaja soittaa ja sopii ajan
äidin kanssa.
32
JÄLKITARKASTUS
Jälkitarkastuksessa käynti ja jälkitarkastustodistuksen lähettäminen
Kelalle ovat vanhempainrahan viimeisen erän nostamisen edellytys.
5-12 viikkoa synnytyksestä.
Terveydenhoitajan vastaanotolla:
RR
paino
PLV (tee pyyntö Efficaan aiemmin)
Hb, La
jälkivuodon kesto
onko ollut jo kuukautiset
vointi
ravinto, D-vitamiinilisä syksy-talvikautena imettäville tarpeen
seksuaalisuus
liikunta, lantionpohjan jumppa
ehkäisy
papa näytteenotosta sopiminen:
kun kuukautiset alkaa, äitiä pyydetään soittamaan neuvolaan
ja varaamaan aika papa-näytteenottoa varten (jos
edellisestä näytteenotosta on jo 2v. tai kontrolli on muuten
tarpeen)
 anna jälkitarkastustodistus
 ja Kelan kirjekuori (Lääkärintodistus/terveyskeskuksen todistus)












 normaali
gynekologinen
sisätutkimus,
gyn.
jälkeisretentio)
 haava
 emätin, portio
 kohdun asento, koko, kiinteys, aristus, liikkuvuus
 sivuelimet
 inkontinenssioireet
 yleisvointi, raskausajan masennus
 lääkitys, ehkäisy
UÄ(vuotelu,
33
PERHESUUNNITTELUN RUNKO-OHJELMA
I EHKÄISYPILLERIT
ENSIMMÄINEN KÄYNTI TERVEYDENHOITAJALLA
Ohjeistusta raskauden ehkäisyvalmisteiden määräämiseen
Haastattelu:
yleisterveys, lääkitys (epilepsialääkitys, aurallinen migreeni)
sukuanamneesi: syövät, hyytymistekijäsairaudet, laskimotukokset
(äidin /oma raskausaika), lähinnä I asteen sukulaiset
terveystottumukset;
- alko, huumeet, tupakka -> interventio
- muut elämäntavat
psyykkiset, sosiaaliset asiat (seurustelu ym.)
onko aiemmin ollut e-pilleriä? Mikä merkki? Kokemukset?
informaatio papillomavirusrokotteista (Gardasil, Cervarix, suositus
anettavaksi ennen ensimmäistä yhdyntää)
Gyn. anamneesi:
Kuukautistiedot, käytä kirjaamisessa lyhenteitä (M=menarke,
P=periodi, D=duraatio, V.m.= viimeinen menstruaatio, vuodon määrä,
kivut, ylimääräiset vuodot) Huom! P lasketaan ensimmäisestä
vuotopäivästä seuraavien kuukautisten alkuun
Onko vaivoja? Huolenaiheita kehossa tai muuten?
Onko tehty gyn. tutkimusta aiemmin? Otettu papaa? Millainen
kokemus?
Rintojen tutkiminen hyvä kerrata ja neuvoa tehtäväksi
alkukierrosta
akne, hirsutismi, oligo-amenorrea, PCO
Seksuaalianamneesi:
34
onko
ollut
yhdyntöjä?
milloin
eka?
montako
kumppania?
väkivaltakokemukset? Ongelmia, kipuja?
Status:
Pituus, paino, BMI, RR
Yhdistelmäehkäisyn kontraindikaatiot:
sairastettu veritulppa
lisääntynyt riski veritulppaan (1. asteen sukulaiset nuorena),
todettu hyytymistekijäpoikkeavuus
aktiivinen maksasairaus (reilu 2-3 x maksa-arvojen nousu)
rinta-, kohtu- tai munasarjasyöpä
raskaus, imetys
yli 35-vuotias tupakoiva
kohonnut verenpaine toistomittauksissa (absoluuttinen >160/100,
relatiivinen 140/90)
huomattava ylipainoisuus (BMI >39), suhteellinen kontraindikaatio
BMI >35
(+ muu riskitekijä -> absoluuttinen kontraindikaatio)
aurallinen/fokaalinen migreeni
epilepsia (lääkitys)
Peruslääkevalikoiman valmisteet 2010:
Yasmin
Yaz (lyhyt, 4 päivän hormoniton jakso)
Nuvaring (ehkäisyrengas)
Mercilon
(3.polven
progestiini,
kuukautiskipuihin?, edullisempi
hinta)
Cerazette (”minipilleri”)
Nexplanon (3 vuoden progestiinisauva ihon alle, obeesit n. 2,5 v., 1
kpl reservissä)
[Gestinyl jatkossa (olisi halvin pilleri, 16-18 euroa/kk)]
35
(kierukat
Mirena
ja
Nova-T,
ks.
erillinen
ohje
kierukkakäytännöistä)
EHKÄISYPILLERIN ALOITUS
Ehkäisypillerit aloitetaan ensimmäisenä vuotopäivänä, ehkäisyteho alkaa
heti. Kuukautisia voidaan siirtää tai jättää väliin pakkauksessa olevan
ohjeen mukaan.
36
SEURANTAKÄYNTI
VASTAANOTOLLA
n.
3KK:N
KOHDALLA,
LÄÄKÄRIN
Haastattelu:
Miten valmiste on sopinut? (ensikuukaudet usein totuttelua) Onko
muistettu ottaa oikein?
Päihteiden käyttö? -> tarvittaessa toistettu interventio
Seurustelukuviot? Muuttuneet?
Status:
ennen lääkärin vastaanotolle tuloa otetaan klamydiavirtsa ja ALAT
(+GT jos alkoa runs.)
RR, paino, BMI
lääkäri: rinnat, gyn. tarkastus, papa, (UÄ tarv.)
Suunnitelma:
resepti pääsääntöisesti vuodeksi
kontrollit vuorovuosin th:lla ja th:lla+lääkärillä, ellei ongelmia
resepti mielellään mukana
Papan kirjaamisesta:
vastaus löytyy WPAT-V:sta
jos poikkeavaa, merkitään mitä ja missä näytteissä vag/po/cx
PSUUN-lehdelle
pääsääntöisesti poikkeavaa papaa ei kontrolloida alle 6 kk, eikä
ylilääkitä
mainitaan myös Bethesdan mukainen luokka jos se mainittu
37
II KUPARI- TAI HORMONIKIERUKKA
ENSIMMÄINEN KÄYNTI, TERVEYDENHOITAJAN VASTAANOTTO
Haastattelu, gyn.anamneesi, seksuaalianamneesi ja status sekä papanäytteen
ottaminen
hormonikierukkaan
eli
terveydenhoitajalla.
Mirenaan®
pyydetään
Päädyttäessä
lääkäriltä
resepti
asiakkaalle ennen lääkärin vastaanotolle tulemista.
TOINEN KÄYNTI, LÄÄKÄRIN VASTAANOTTO
Lääkäri asettaa kierukan.
KOLMAS KÄYNTI, TH:N VASTAANOTTO
Th tarkistaa, että kierukan langat näkyvissä (kierukka oikeassa paikassa
kohtuontelossa), tarvittaessa lankojen lyhennys.
Haastattelu, kuinka kierukka sopinut asiakkaalle.
---> Jatkossa joka toinen vuosi lääkärillä ja j.t.vuosi th:lla kontrollit.
KIERUKKAKÄYTÄNTÖ 6TK:SSA
Hemoglobiinin ollessa normaali (117 tai yli) laboratoriossa mitattuna,
kirjoitetaan hormonikierukka eli Mirena®-resepti ehkäisyyn, jolloin
reseptissä laitetaan rasti MUU-kohtaan. Tällöin asiakas hakee kierukan
apteekista 165,43€ (hinta lokakuu/2011). Tapauksissa, joissa Hb on alle
117 laboratoriossa mitattuna, asiakas saa ensimmäisen Mirenan®
ilmaiseksi ehkäisyneuvolan tai vastaanoton kautta. Tämä usein korjaa
alhaisen hemoglobiinin, jolloin seuraavan kierukan asiakas maksaa itse
täysihintaisesti.
Synnytyksen jälkeen asiakas saa vaihtoehtoisesti yhden kuparikierukan
eli Nova-T®:n tai Mirenan® kertaalleen, myöhemmin asiakas kustantaa
kierukan itse .
38
LIITTEET
18.11.2011
Liite 1
Seinäjoen keskussairaala
Synnytys ja naistentautien toimintayksikkö
HOIDON PORRASTUSOHJE
Synnytys ja naistentaudit ja ovat sairaanhoitopiirin alueella yhtenä
toimintayksikkönä. Kaikki toiminta koordinoidaan Seinäjoelta ja lähetteet
käsitellään Seinäjoella ja lähetetään suoraan Seinäjoelle. Gynekologi käy
n. viikko/1-2 kk Ähtärissä pitämässä poliklinikkaa ja leikkaamassa.
Kiireellistä hoitoa vaativat potilaat kutsutaan automaattisesti Seinäjoelle.
Potilaan toivomusta hoitopaikasta pyritään kunnioittamaan em. puitteissa.
Päivystysvalmiuden ja postoperatiivisen seurannan vuoksi riskipotilaiden
hoito ja raskaampi leikkaustoiminta on syytä keskittää Seinäjoen
keskussairaalaan. Naistentautien potilaat hoidetaan Ähtärissä kirurgissisätautisella
osastolla.
NAISTENTAUDIT
Seinäjoen keskussairaalan ja Ähtärin sairaalan naistentautien poliklinikat
vastaanottavat periaatteessa samanlaisia, naistentautien
erikoissairaanhoidon piiriin kuuluvia tutkimus- ja hoitopotilaita.
Mikäli kyseessä on leikkaukseen tai vaativaan toimenpiteeseen joutuva
huonokuntoinen potilas tai vanhus tai kyseessä on krooninen sairaus
gynekologisen sairauden lisäksi, on potilas syytä lähettää Seinäjoen
keskussairaalan naistentautien poliklinikalle. Myös lapsettomuuspotilaat on
keskitetty Seinäjoen keskussairaalan naistentautien poliklinikalle. Kaikki
kiireellistä hoitoa vaativat potilaat tutkitaan Seinäjoella.
Seinäjoen naistentautien poliklinikka toimii lähetepoliklinikkana.
Päivystyspotilaat lähetetään synnyttäjien vastaanotolle vuorokaudenajasta
riippumatta.
Lailliset raskaudenkeskeytyspotilaat voivat lausunnon saatuaan varata
suoraan poliklinikka-ajan poliklinikan ajanvarauksesta: Seinäjoen
keskussairaala, naistentautien poliklinikka puh.06-415 5346.
Jos potilas on toistuvasti naistentautien hoidon tarpeessa, on hänet
tarkoituksenmukaista lähettää samaan sairaalaan, missä häntä on
aikaisemmin hoidettu. (Ähtäri tai Seinäjoki)
OHJEET SEINÄJOEN KESKUSSAIRAALAN NAISTENTAUTIEN POLIKLINIKALLE
LÄHETETTÄVISTÄ POTILAISTA DIAGNOOSEITTAIN AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
Abdomen acuta
Voimakas akuutti alavatsakipu päivystyslähetteellä
synnytysvastaanotolle
- PID
- Kohdunulkoinen raskaus
- Munasarjacysta-ruptuura, -torsio
Pitkittynyt tai toistuva alavatsakipu
- lähete naistentautien poliklinikalle
Abortus imminens eli uhkaava keskenmeno (alkuraskauden verinen
vuoto)
Alle 12 raskausviikko
- ainoastaan runsaasti vuotavista (vuoto kuukautisvuodon
kaltainen tai sitä runsaampi) päivystyslähete
synnytysvastaanotolle
- niukasti vuotavat tai vuotamattomat, joissa ei löydy sydänsykettä
lähetetään naistentautien poliklinikalle kiireellisellä lähetteellä.
Yli 12 raskausviikko
- päivystyslähete synnytysvastaanotolle
Abortus provocatus eli raskauden keskeytys
Alle 12 raskausviikkoa tai jos raskauden kesto epäselvä
- lähettävä lääkäri tilaa potilaalle ajan puhelimitse tai panee
kirjallisen lähetteen naistentautien poliklinikalle. Hän täyttää
raskaudenkeskeytys-lomakkeen valmiiksi.
Yli 12 raskausviikkoa
- lähettävä lääkäri toimittaa keskeytyslupa-anomuskaavakkeet
Valviralle. Potilas tilaa puhelimitse ajan naistentautien
poliklinikalle saatuaan kirjallisen päätöksen, jonka hän tuo
sairaalaan mukanaan.
Amenorrhoe prim. tai sec.
Terveyskeskuksessa
- raskauskoe
- S-TSH, S-PRL, S-FSH, S-LH, mahdollisesti progestiinikoe (10 pv
ajan keltarauhashormonia vuodon aikaansaattamiseksi)
- sitten lähete poliklinikalle
Bartholinitis
Akuutti kova kipu
- päivystyslähete synnytysvastaantotolle
Pitkittyneet oireet (infektio tai cysta)
lähete naistentautien poliklinikalle
Carsinoma -epäily
Vulvalla, vaginassa, portiolla, kohdun runko-osassa, munasarjoissa,
yleensä lantion pohjassa
Kiireellinen lähete naistentautien poliklinikalle tai ajan varaaminen
poliklinikalta per puh.
Anemisoivat, runsaat vuodot
- pitkittynyt ja /tai runsas vuoto - päivystyslähete
synnytysvastaantotolle
- muut lähetteet naistentautien poliklinikalle
Condyloma
Vulvalla:
- penslaukset terveyskeskuksessa, papa näytteen otto vaginasta
ja portiolta
- hoitoresistentit ja residivoivat condyloomat naistentautien
poliklinikalle
Portiolla:
- makroskooppisesti tai PAPA:ssa condyloomaepäily - seuranta
terveyskeskuksessa ja PAPA kontrolli 12 kk kuluttua, jos silloin lk
I, seuraava PAPA kontrolli 12 kk kuluttua
- jos PAPA:ssa kahdesti ASC-US vähintään 12 ja enintään 24 kk:n
aikana - lähete poliklinikalle
- LSIL alle 30 v. toistuvasti vähintään 6 kk ja enintään 12 kk
välein, pkl:lle
- LSIL yli 30 v., lähete pkl:lle.
- ASC-H, HSIL, AGC-FN, AGC-NOS, syöpäepäilyt pkl:lle
Ectopia portionis
- jos muutoksia irtosolukokeessa tai, jos oireilee - lähete
poliklinikalle
- jos papa puhdas eikä oireita - ei toimenpiteitä
Endometriosis
- lähete naistentautien poliklinikalle
Hematuria ja dysuria
- lähete urologian pkl:lle
Herpes genitales
Runsasoireinen primääriherpes
- päivystyslähete synnytysvastaanotolle
Vähäiset muutokset ja oireet
- Asiclovir-lääkitys per os avohoidossa
Hirsutismi
Lähete poliklinikalle
Hypermenorrhoe, menometrorrhagia (runsautuneet ja pitkittyneet
vuodot)
- uä-tutkimus terveyskeskuksessa mahdollisuuksien mukaan
endometriumpolyyppien ja myomien poissulkemiseksi, lisäksi
endometrium-biopsia ja jos niissä ei erityistä - LEVONOVA:n
asetus
- jos uä-tutkimuksessa tai endometriumbiopsiassa poikkeavaa lähete poliklinikalle
- jos ei uä-mahdollisuutta, lähete suoraan pkl:lle
Hyperprolaktinemia
- S-PRL terveyskeskuksessa kontrolloidusti koholla - lähete
poliklinikalle
Incontinenssi (virtsainkontinenssi)
Urge -incontinenssi
- antikolinerginen lääkitys
- postmenopausaalisille paikallinen estrogeenihoito
- jos yllämainituista hoidosta ei riittävää apua - lähete poliklinikalle
Stress-incontinenssi
- lieväoireisille lantion pohjan voimisteluohjaus
- postmenopausaalisille aina paikallinen estrogeenihoito
- voimakasoireisille lähete poliklinikalle
IUD (kierukka)
- jos kierukan poisto tai asetus ei onnistu avohoidossa - lähete
poliklinikalle. Poisto tehdään kuukautisvuodon aikana
- jos tarkoitus vaihtaa uusi kierukka, IUD potilaalle mukaan
poliklinikalle useampien käyntien välttämiseksi
- jos kierukan langat eivät näy, mutta uä-tutkimuksella todetaan
IUD:n olevan kohdussa eikä potilaalla oireita, ei tarvita
toimenpiteitä
Lapsettomuusongelmat
- erillinen lähete gyn. poliklinikalle molemmista puolisoista
- partnerin siemennestetutkimus lähetteeseen mukaan/ voidaan
kutsua myös SeKS laboratorioon siemennestetutkimukseen
Lapsettomuushoidon perusteet EPSHP:ssa
Hoitoon pääsyn indikaatiot ja edellytykset ovat
- lapsettomuuden kesto yli vuosi
- yhteisiä lapsia tästä parisuhteesta saa olla yksi (jos 2, ei
hoideta)
- jos uusi perisuhde, hoidetaan jos ei jommallakummalla ole 2
lasta
- naisen sterilisaation purkuleikkauksia ei tehdä
- miehen sterilisaation purkuleikkaus harkitaan tapauskohtaisesti
- hoitoon pääsee rodusta, uskonnosta tai seksuaalisesta
suuntautumisesta riippumatta
- ikäraja < 39 vuotta naisella, ikäraja ei koske miestä
- IVF hoitoja annetaan 3. Jos on annettu aikaisempia hoitoja,
annetaan niiden kanssa yhteensä 5 IVF/ICSI-hoitoa
- yksityisesti hankitut hoidot vähentävät hoitojen kokonaismäärää
(5), mutta eivät poista hoitojonosta
- lääketieteellisistä syistä, kuten huononevat ovariot tai sperma tai
endometrioosi hoito voidaan toteuttaa kiireellisenä
Kontraindikaatiot hedelmällisyyshoidolle ovat
- erittäin vaikeat perussairaudet, jolloin raskaus vaarantaisi äidin
terveyden
- BMI yli 35 (jossa on liukuva raja, kokonaisuus ratkaisee),
onnistuneen laihdutuksen jälkeen hoito voidaan antaa, vaikka
BMI yli 35
- tutkimuksiin voidaan ottaa, jos BMI alle 40
- pariskunnan fyysinen ja psyykkinen kapasiteetti lapsen
hoitamiseksi selvästi huono
- naisen ikä yli 39 v lähetteen saapuessa
- molemmilla lapsia aikaisemmasta parisuhteesta. Jos toisella on
vain 1 lapsi ennestään, hoidetaan. Jos molemmilla ennestään 2
lasta, ei hoitoa anneta, vaikka yhteistä lasta ei olekaan
- jos miehellä HIV positiivisuus
- jos jompikumpi on sairastanut B tai C hepatiitin, ja sitten
parantunut (nukleiinihapponegatiivinen), voidaan hoidot
harkinnan mukaan toteuttaa kun virusmäärä on matala
- tupakoivaan potilaaseen suhtaudutaan erittäin kielteisesti
TAYS:ssa
- adoptioon ryhdytään, kun lapsettomuushoidot ovat päättyneet.
Siksi adoption jälkeen ei yleensä saa lapsettomuushoitoja
julkiselta puolelta
Laskeumat (cystocele, kohdunlaskeuma, rectocele, enterocele)
- oireettomat vähäiset laskeumat eivät tarvitse hoitoja
- oireilevat ja isot laskeumat, jolloin kudosta pullistuu introitukseen
tai sen ulkopuolelle - lähete poliklinikalle
Metrorrhagia postmenopausalis
- aina lähete poliklinikalle
- runsas vuoto päivystyslähetteellä synnytysvastaanotolle
Myomat
- pienet oireettomat myomat - seuranta
- oireilevat (kipua, vuotohäiriöitä) - lähete poliklinikalle
- kasvavat myomat - aina lähete poliklinikalle
Polypus canalis cervicis
Pienet, vuotamattomat polyypit
- poisto avohoidossa ja aina PAD
Isot polyypit
- lähete poliklinikalle
Polypus endometrii
- lähete poliklinikalle tai biopsia kohdusta. Jos PAD normaali,
oireettomia polyyppeja ei poisteta.Potilaanikä ei vaikuta hoitoon.
Jos vuoto jatkuu, lähete poliklinikalle. Jos tamoksifeenihoito,
poliklinikalle polyypin poistoon.
OHJEET SEINÄJOEN KESKUSSAIRAALAN ÄITIYSPOLIKLINIKALLE JA
SYNNYTYSVASTAANOTOLLE LÄHETETTÄVISTÄ SYNNYTTÄJISTÄ
Äitiyspoliklinikka toimii ajanvarauspoliklinikkana, jonne terveyskeskus- ja
yksityissektorin lääkärin lähetteen lisäksi voivat myös äitiyshuollosta
vastaavat terveydenhoitajat lähettää raskaana olevia. Lähetteeseen on
merkittävä selvästi potilaan nimi, entinen nimi, henkilötunnus, osoite ja
mahdollinen puhelinnumero, viimeiset kuukautiset, laskettu aika,
lähettämisen syy sekä lähettäjän nimi ja osoite.
Kaikki raskaana olevat päivystyspotilaat katsotaan synnytysvastaanotolla.
Osoita päivystyslähete synnytysvastaanotolle, ei äitiyspoliklinikalle.
Kätilön puhelinaika äitiyspoliklinikalla ma-pe klo 8-9 ja 13-15 ja pe
klo 12-14 puh. 4153434
Kiireellisissä tapauksissa voidaan aika äitiyspoliklinikalle tilata
puhelimitse, 06-4153006. Tällöin myös lähetetään sähköinen lähete
ensin.
Esitiedot synnyttäjästä, ns. odottava äiti-lomake toivotaan olevan täytettynä
mukana ensimmäisellä käynnillä äitiyspoliklinikalla. Muussa tapauksessa
äitiyshuollon terveydenhoitaja huolehtii esitieto-lomakkeen 25.
raskausviikolla äitiyspoliklinikalle (synnytyssaliin). Synnytyssalin
henkilökunta valmistelee odottava äiti-lomakkeen avulla
synnytyskertomuksen etukäteen.
Ajanvaraus ultraääniseulontaan
Lähete ultraääniseulontaan tehdään ensimmäisellä neuvolakäynnillä. Aika
ultraäänitutkimukseen lähetetään äidille postitse.
Lähetediagnoosiksi laitetaan äitiyslähete, lähetteeseen laitetaan viimeiset
kuukautiset, kuukautiskierron pituus ja säännöllisyys sekä laskettu aika.
Lähetteestä tulee ilmetä, haluaako äiti osallistua
- varhaisraskauden yhdistelmäseulontaan (NP + veri) vai
- ainoastaan alkuraskauden ultraäänitutkimukseen (ei NPmittausta
eikä veriseulontaa) vai
- vasta rakenneultraäänitutkimukseen rv 18-22 vai
- rakenneultraäänitutkimukseen vasta rv 24 jälkeen
Kromosomipoikkeavuuksien seulonta tehdään ensisijaisesti
varhaisraskauden yhdistelmäseulontana
- verinäyte (PAPP-A ja B-HCG) rv 9+0 - 11+6 ja
- ultraääni ja niskaturvokemittaus rv 11+0 - 13+6
Toissijaisesti (jos varhaistutkimus myöhästyy)
- verinäyte (s-AFP ja B-HCG) rv 15+0 - 16+6 sekä
- ultraääni (ei enää niskaturvokemittausta)
Ensimmäisen trimesterin ultraäänitutkimusta suositellaan kaikille sikiön
elossaolon toteamiseksi 11+0 – 13+6 rv:lla, raskauden keston
määrittämiseksi ja sikiöitten lukumäärän toteamiseksi. Asiakkaan halutessa
tehdään vain pelkkä ultraääni ilman verikokeita ja niskaturvokemittausta.
Rakennepoikkeavuuksien seulonta
- rv:lla 20 – 22, joka mahdollistaa jatkotutkimukset ja raskauden
keskeytyksen ennen rv 24
- tai jos asiakas valitsee
- rv 24 jälkeen
Ylivoimaisen esteen sattuessa ultraääniseulonnan ajanvaihto, puh.
06-4154572, maanantai klo 12.00 - 15.00 ja keskiviikko klo 12.00 –
15.00
Ne äidit, joilla on läheteindikaatio äitiyspoliklinikalle, lähetetään
lähetteellä eikä ohjata ensisijaisesti seulontatutkimuksiin.
Lähetteeseen maininta haluaako osallistua seulontatutkimuksiin.
A . ENNEN SUUNNITELLUN RASKAUDEN ALKUA LÄHETETTÄVÄT POTILAAT
1. Diabeetikot (insuliinihoitoiset)
Raskautta suunnitteleva diabeetikko on syytä ohjata sisätautien
poliklinikalle tasapainon tarkistusta varten.
2. Krooniset sairaudet
Kroonista sairautta, kuten verenpainetautia, munuaissairautta, epilepsiaa,
sydänvikaa tai autoimmuunisairautta sairastavat on yleensä syytä ohjata
hoitavan lääkärin konsultaatioon jo raskautta suunniteltaessa ja
tarvittaessa sen perusteella äitiyspoliklinikalle. Raskauden jo alettua
voidaan lähettää suoraan äitiyspoliklinikalle missä harkitaan erikoispoliklinikka
konsultaatiota.
Äitiyspoliklinikalle ei kuitenkaan tarvitse lähettää:
- astmapotilasta, jolla ei ole oireita taikka oireet täysin ovat poissa
lääkityksellä
- nivelreumapotilasta, jolla ei ole kaularangan, polvien, lonkkien
jäykkyyttä taikka kulta, penisilinaami, klorokiini tai
sytostaattihoitoa.
- colitis ulcerosaa ja chronin-tautia sairastavaa potilasta, jolla tauti
rauhallisessa vaiheessa joko lääkityksillä tai ilman lääkkeitä.
Jos suolta on leikattu on syytä lähettää äitiyspoliklinikalle.
Samoin, jos tulehdusta on rectosigma-alueella.
- prolaktinoomaa, alle 10mm ei raskauden aikana tarvitse seurata
äitiyspoliklinikalla. Äiti saa imettää.
- hypothyreoosi joka diagnosoitu ja hoito aloitettu hoidetaan
terveyskeskuksessa. Ensimmäisellä raskauskolmanneksella
tarkastetaan TSH ja T4V ja tarvittaessa lisätään lääkeannosta.
Kilpirauhascarsinooman supressiohoito jatkuu normaalisti
raskauden läpi.
- trombosytopenia: 10 %:lla lievä loppuraskauden
trombosytopenia 100 -150, ei vaadi toimenpiteitä. Muut
lähetetään
- MS-tauti - ei lähetetä rauhallisessa vaiheessa, lähetetään, jos
liikuntarajoite vaikeuttaa synnytystä
- kirurgisesti hoidettu aivoverisuonten aneurysma ei tarvitse
äitiyspoliklinikka seurantaa
3. Periytyvät sairaudet
Vanhemmat, joilla suvussa on periytyviä sairauksia, eikä
perinnöllisyysneuvontaa ole aikaisemmin järjestetty, ohjataan
äitiyspoliklinikalle.
Jos jommallakummalla vanhemmista on vuototaipumuksen aiheuttava
sairaus, on hyvä lähettää raskautta suunnitteleva pariskunta
keskustelemaan taudin periytyvyydestä ja hoidosta jo ennen
raskautta äitiyspoliklinikalle.
B. RASKAUDEN ALUSSA LÄHETETTÄVÄT POTILAAT
1. Insuliinihoitoiset tai tablettihoitoiset diabetespotilaat ohjataan yleensä
sisätautipoliklinikalta äitiyspoliklinikka käynnille heti, kun raskaus on
todettu. Jos näin ei ole tapahtunut, ohjaa neuvola äidin äitiyspoliklinikalle.
2. Muut kroonista sairautta sairastavat (ks. A2) äitiyspoliklinikalle heti
raskauden toteamisen jälkeen.
3. Kromosomitutkimukset
40-vuotta täyttäneille suositellaan varhaisraskauden seulontaa, mutta he
voivat valita myös lapsivesipunktion ilman edeltävää yhdistelmäseulaa
Lapsivesipunktioon suoraan tulevat ohjataan kätilön tekemään
alkuraskauden ultraäänitutkimukseen punktioajan määritystä varten.
Punktio tehdään 15-16 raskausviikolla.
4. Potilaat, joiden suvussa on periytyviä sairauksia, ellei asiaa ole
hoidettu jo ennen raskautta, kts ennen raskauden alkua lähetettävät
potilaat.
Ellei ennen raskautta ole jo selvitetty periytyvän hyytymishäiriön
vaikutusta raskauteen, synnytykseen ja vastasyntyneeseen, on
raskauden alettua lähetettävä odottava äiti äitiyspoliklinikalle
hyytymishäiriön vaikutusten selvittämiseksi. Tällaisia
hyytymishäiriöitä ovat mm. hemofiliat ja von Willebrandin tauti.
5. Potilaat, joilla on kohdun epämuodostuma tai muu genitaalianomalia.
6. Potilaat, jotka ovat sairastaneet joskus laskimotrombin tai joilla on
synnynnäinen trombitaipumus (AT III puutos, APC-resistenssi eli faktori 5
mutaatio, proteini S- ja C- puutos, lupusantikoagulantti tai kardiolipin testi
positiivinen)
7. Lasketun ajan epäselvyys
Potilaat kutsutaan lähetteen perusteella äitiyspoliklinikalle (ei seulontaan)
11 – 12+6 raskausviikolla, jolloin he voivat samalla osallistua niskapoimu
tutkimukseen. Jos raskauskoe on ollut positiivinen alle 6 rv, potilas varaa
ajan normaalisti seulontaultraääneen.
Jos kohtu on suurempi, kuin amenorrea-aika edellyttäisi, kutsutaan potilas
äpkl:lle heti.
8. Potilaat, joiden obstetrisessa anamneesissa on
prenataalikuolemia, epämuodostumia, hyvin ennenaikaisia synnytyksiä alle
34 rv, aikaisempi vaikea toksemia, aikaisemmin vaikea IUGR
(niukkakasvuisuus)
9. Potilaat, joilla on ollut vähintään 3 perättäistä keskenmenoa tai yksi
keskiraskauden keskenmeno (rv15 - 22)
10. Alkoholin, huumeiden tai lääkkeiden väärinkäyttäjät.
C. TAUDIN TAI POIKKEAVUUDEN ILMETESSÄ LÄHETETTÄVÄT
1. Toksemia
RR yli 140/90 toistuvasti tai kerran yli 160/100 levänneeltä potilaalta mitattuna
Toistuvasti peräkkäisissä mittauksissa havaittu diastoolisen paineeen
nousu >15 mmHg lähtöarvosta
Huomattava nesteretentiosta johtuva kokonaispainonnousu = 15 kg tai
viikkopainonnousu
>=2 kg
Proteinuria > 0,3 g/l (PLV pyrittävä ensin kontrolloimaan)
2. Poikkeava glukoosin sieto, ks erillinen ohje , Liite 1.
3. Raskaushepatoosi
Kutinan ilmaantuessa otetaan s-alat ja sappihapot (ravinnotta).
Jos aikaisemmassa raskaudessa on ollut hepatoosi, seurataan s-alat 2
viikon välein 32 raskausviikosta alkaen laskettuun aikaan saakka.
Intensiivisen kutinan yhteydessä potilaan voi lähettää päivystyksenä.
Geminiraskauksissa otetaan S-Alat viimeisellä raskauskolmanneksella
vähintään kerran.
4. Anemia
Hb < 100 g/l tai Hkr < 0,30 huolimatta potilaan saamasta 3 viikon
rautahoidosta. Punainen verenkuva, leukosyytit, trombosyytit, s-ferritiini
otetaan terveyskeskuksessa.
5. Raskaudenaikainen verenvuoto
Kaikkien raskaana olevien päivystysvastaanotto on synnytysvastaanotolla.
Alkuraskaudessa vain runsaasti vuotavat lähetetään yöaikana.
Niukasti vuotavat tutkitaan mieluiten päiväaikana.
6. Ennenaikaiset kohdun supistukset
Hoito voidaan aloittaa ja sairasloma kirjoittaa omassa neuvolassa. Mikäli
kohdunsuu on hyvä, potilasta voidaan seurata avohoidossa.
Virtsatieinfektiot, streptokokki, klamydia, gc ja epäspesifi vaginiitti
hoidetaan. Satunnaiset kohdun kovettumiset ovat normaaleja. Säännölliset
tai kivuliaat supistukset ohjataan päivystykseen synnyttäjien vastaanotolle,
samoin jos epäillään kohdunsuun kypsyneen.
7. Kuumeiset virtsatieinfektiot
lähetetään päivystyksenä. Muut virtsatieinfektiot voidaan hoitaa
neuvolassa ottaen huomioon, mitä lääkkeitä raskauden aikana voidaan
käyttää.
8. Aikaisemmat kohtuun ja/tai emättimeen kohdistuneet
leikkaukset/sektiot, laskeumakorjaus, virtsanpidätyskykyyn kohdistuneet
leikkaukset ym. Esim. sektio ja myomaenukleatio lähetetään 36+ raskausviikolla,
kutsutaan pkl:lle 37-38 rv:lla. Jos ongelmaton sektio ja normaali
alatiesynnytys sen jälkeen, lähetettä ei tarvita.
9. Epäily ahtaasta lantiosta 36+ viikolla.
10. Poikkeava kohdun kasvu tai poikkeava lapsiveden määrä, sf-mitta
kulkee alle tai yli normaalikäyrän. Lapsiveden niukkuus tai liiallinen
muodostus.
11. Yliaikaisuus, kun raskaus on jatkunut 12 päivää yli lasketun ajan
(41+5 rv). Potilasta ei vielä silloin yleensä oteta os:lle, jos raskaudessa ei
ole poikkeavaa.
12. Aiempi komplisoitunut synnytys, esim. hankala imukuppi,
sikiöasfyksia, pahat repeämät 36+ viikolla, runsas verenvuoto.
13. ABO ja Rh-immunisaatiot SPR:n ohjeen mukaisesti.
14. Synnytyspelkopotilaat pelon ilmentyessä, pahimmat jopa ennen raskautta.
15. Hyperemeesipotilaat
Lähetetään ketoosin, painonlaskun tai kuivumisen ilmaantuessa
synnytysvastaanotolle.
D. SIKIÖSTÄ JOHTUVAT LÄHETTÄMISINDIKAATIOT
1. Sikiön poikkeva kasvu, hidastunut tai liiallinen
2. Sikiön perätarjonta tai muu poikkeava tarjonta kutsutaan yleensä
37+ raskausviikolla.
3. Monisikiöinen raskaus heti kun monisikiöisyys todettu.
Geminiraskaudessa S-alat otetaan viimeisellä raskauskolmanneksella
vähintään kerran.
E. ÄIDIN INFEKTIOSAIRAUDET
1. Primaarinen genitaaliherpes hoidetaan suun kautta otettavalla
asykloviiri- tai valsykloviirilääkityksellä raskauden kestosta riippumatta.
Diagnoosi varmistetaan virusosoituksella tai serologisilla tutkimuksilla. Jos
primaariherpes on hyvin voimakasoireinen, hoidetaan se iv-lääkityksellä
sairaalassa 5 mg /kg x 3/vrk 5 vrk:n ajan. Jos primäärinen herpes on 34 rv
tai sen jälkeen, synnytetään sektiolla. Residivoiva herpes ei ole
sektioindikaatio. Jos herpes uusii loppuraskaudessa, annetaan estohoito
alkaen 2-3 viikkoa ennen synnytystä jatkuen synnytykseen saakka 400 mg
x 2 / vrk asykloviiriä. Jos synnyttäjällä synnyttämään tullessa on aktiivi
residiiviherpes, annetaan 750 - 1000 mg asykloviiriä iv ja 500 mg 4 h
välein iv ja synnytetään alateitse.
2. Listeria, joka on todettu bakteeriviljelyllä kohdun kaulakanavasta tai
verestä otetuilla listeriaviljelyillä. Vasta-ainetutkimuksella ei saa osoitettua
tuoretta listeriainfektiota. Korkeakuumeinen synnyttäjä saattaa sairastaa
listeriaa ja tulee lähettää sairaalatutkimuksiin.
3. Primääri, tuore toksoplasmoosi, joka on todettu peräkkäisillä vastaainemäärityksillä
tai jos yhdessäkin näytteessä on IgM + ja matala IgG
aviditeetti lähetetään kiireellisenä.
4. Kondyloomat
Tavalliset pienet kondyloomat eivät vaikuta raskauteen tai synnytykseen.
Poliklinikalle tulee ohjata potilaat, joilla on suuret vulvan tai/ja vaginan
kondyloomat, jotka voivat olla mekaaninen synnytyseste. Neuvolalääkäri
voi penslata kondyloomat 50 %:lla trikloretikkahapolla, joka on
voimakkaasti syövyttävä happo, jota voi käyttää raskauden aikana. Happoa
on käytettävä hyvin varovaisesti ja säästeliäästi. Käsittelyn jälkeen ei
tarvitse huuhtelua.
Papan otto raskaana olevalta
Oireettomalta raskaana olevalta ei yleensä oteta papaa raskauden aikana.
Kohdunsuu raskauden aikana saattaa olla poikkeavan näköinen, mutta
tutkimukset tehdään synnytyksen jälkeen.
Jos ennen raskautta on todettu solumuutoksia, voidaan hoitavassa
klinikassa ottaa papanäyte seurantamielessä.
5. Rokot
Pariseerumein osoitettu parvorokko ohjataan äitiyspoliklinikalle. Äidin
sairastama parvorokko infektoi n. 30 %:ssa sikiön. Alle 20 rv äidin
sairastama parvorokko aiheuttaa 10% sikiökuoleman tai keskenmenon. 20
rv jälkeen vain 1% saa vaikean anemian. Lasten kanssa työskentelevillä
seronegatiivisilla on n. 20 % riski saada tartunta. Siksi lasten kanssa
työskentelevien vasta-aine taso on hyvä tarkastaa alkuraskaudessa.
Epidemian aikana seronegatiivisten vasta-aineita on syytä seurata 2-3
viikon välein ja oireitten ilmestyessä tarvittaessa. Sikiökomplikaatiot
ilmenevät vasta 4-8 (ad 12 viikon) sisällä äidin infektiosta. Mikäli äidillä on
todettu serologisesti varmennettu parvovirusinfektio, sikiötä seruataan
äitiyspoliklinikalla 1-2 viikon välein 12 seuraavaa viikkoa. Sairauslomaa
epidemian aikana seronegatiiviselle ei enää suositella.
Jos vesirokkoa sairastamaton äiti joutuu vesirokkokontaktiin lähetetään
hänet heti seuraavana arkiaamuna päivystyksenä synnytysvastaanotolle
kiireellistä vesirokkovasta-aine määritystä varten tai vesirokkovasta-ainemääritys
otetaan terveyskeskuksessa kiireellisenä. Vasta-aine negatiivisille
aloitetaan asikloviiri 800 mg x 5 tai valasikloviiri 1000 mg x 3/vrk
7 vuorokauden kuluttua kontaktista. Vasta-aine tutkimuksen lähetteeseen on merkittävä
maininta potilaan raskaudesta ja KIIREELLISYYDESTÄ.
Jos raskaana oleva sairastuu vesirokkoon, yllämainittu lääkitys aloitetaan
avohoidossa 1 vrk:n sisällä oireiden puhjettua. Jos rakkuloitten puhjettua 4.
päivänä vielä on korkea kuume (�38,5), paljon rakkuloita (�300), paha
kurkkutulehdus, on varicelle pneumonia mahdollinen ja potilas järjestetään
sairaalahoitoon iv-lääkitykseen. Alle 24 raskausviikolla sairastettuun
vesirokkoon liittyy 1-2 % riski vesirokko-oireyhtymään, josta syystä sikiön
voinnin seurantaa varten potilaasta kirjoitetaan lähete äitiyspoliklinikalle,
jonne hänet kutsutaan rokon parannuttua. Yli 24-viikkoinen sikiö ei
vaurioidu vesirokkoviruksen vaikutuksesta.
6. HIV
Lähetetään kiireellisenä / päivystyksenä infektiolääkärille ja sen jälkeen
myös äitiyspoliklinikka seurantaan.
F. PÄIVYSTYKSENÄ LÄHETETTÄVÄT POTILAAT
1. Liikkeiden väheneminen
Jokaisen yli 36 viikkoisen tulee seurata säännöllisesti ja aktiivisesti sikiön
liikkumista neuvolan ohjeen mukaan (liite 1). Jos liikkeitä on < 10/tunti,
seurataan toinen tunti perään. Jos liikkeitä on edelleen vähän, saa potilas
tulla suoraan synnytysvastaanotolle sykekäyrälle.
Alle 24-viikkoisista neuvola tarkastaa sydänäänet ja kirjoittaa lähetteen
äitiyspoliklinikalle, jos liikkeet ovat useita päivä vähentyneet.
2. Sikiön sydänfrekvenssi
Yli 10 minuuttia sydänäänet alle 110 tai yli 160/min (huom liikkuva lapsi).
tai pysyvä ekstrasystolia. Satunnainen lisälyöntisyys on viaton ilmiö jota
esiintyy kaikilla. Runsaaseen lisälyöntisyyteen saattaa liittyä sydänvika.
Tällaiset potilaat lähetetään ajanvarauksella äitiyspoliklinikalle. Alle 24viikkoiset lähetetään äitiyspoliklinikalle lähetteellä.
Jos sikiö liikkuu, odota ja seuraa laskeeko syke sikiön rauhoittuessa.
3. Uhkaava ennenaikainen synnytys
terveydenhoitaja toteaa säännölliset supistukset vähintään 4/t. tai kivuliaat
supistukset tai kohdunsuun tilanne muuttuu tai verilimainen vuoto
supistusten yhteydessä.
4. Ennenaikainen lapsiveden meno tai sen epäily
Jos hyvin vähäinen, epäselvä ”lirahdus” ja spegulatutkimuksessa vettä ei
näy, pH on hapan ja mahd. PROM negatiivinen, voidaan jäädä
seuraamaan toistuuko.
5. Akuutit toksemiaoireet
silmäoireita
päänsärky
ylävatsakipu
RR koholla >160/100
valkuaista virtsassa yli 1 g./l stixin arvion mukaan.
6. Raskaudenaikaiset verenvuodot ks. kohta C 5.
7. Kuumeinen pyelonefriitti
8. Fetus mortus
9. Laskimotukos / keuhkoemboliaepäily
G. MASTIITTI
Mastiitti hoidetaan terveyskeskuksessa, joka tarvittaessa lähettää
abskessiepäilypotilaat kirurgiseen hoitoon (Seinäjoen
keskussairaala/ensiapu). Pitkittynyt korkeakuumeinen tauti voidaan hoitaa
myös vierihoito-osastolla.
H. STERILISAATIO
Jos lain mukaan omasta pyynnöstään sterilisaatioon oikeutettu äiti haluaa
sterilisaation on lain edellyttämä neuvonta syytä toteuttaa neuvolassa.
Neuvontatilaisuudessa täytetään ST1 -lomake esitietojen, indikaatioiden
sekä neuvontatilaisuuden osalta. Lausunnon allekirjoittaa neuvonnan
antanut lääkäri. Lapsiluvun ja synnyttäjän iän ollessa perusteena hän
rastittaa ruudun "lähettävä lääkäri". Lomake lähetetään ennen synnytystä
Seinäjoen keskussairaalan äitiyspoliklinikalle. Virkatodistusta eikä miehen
kirjallista suostumusta tarvita.
Alatiesynnytyksen jälkeen potilas kutsutaan gyn.pkl:lle noin 2 kk kuluttua
sterilisaation suunnittelukäynnille ja sen jälkeen asetetaan mahdollisesti
toimenpidejonoon. Jos potilas synnyttää sektiolla, sterilisaatio tehdään toimenpiteen
yhteydessä.
HUS:N TERATOLOGINEN TIETOPALVELU
Puh: 09 – 09-47176500 ark klo 9 – 12,
www.hus.fi
Vastaa lähinnä lääkkeitten ja muiden kemikaalien raskausvaikutuksiin
kohdistuviin kysymyksiin.
TYÖTERVEYSLAITOS
Puh: 09 – 47 47 268
www.ttl.fi
Vastaa lähinnä työaltisteiden mahdollisista sikiöön tai raskauteen
kohdistuvista haittavaikutuksista.
LIITE: raskausdiabeteksen seulonta ja seuranta kapillaariplasma-arvoilla.
Seinäjoen keskussairaala/E-P:n shp
Synnytys- ja naistentautien toimintayksikkö
3.12.2010
Lapsettomuushoidon perusteet E-P:n shp:ssä
Hoitoon pääsyn indikaatiot ja edellytykset ovat
lapsettomuuden kesto yli vuosi
yhteisiä lapsia tästä parisuhteesta saa olla yksi (jos 2, ei hoideta)
jos uusi parisuhde, hoidetaan jos ei jommalla kummalla ole 2 lasta
naisen sterilisaation purkuleikkauksia ei tehdä
miehen sterilisaationpurkuleikkaus harkitaan tapauskohtaisesti
hoitoon pääsee rodusta, uskonnosta tai seksuaalisesta suuntautumisesta
riippumatta
ikä raja < 39 vuotta naisella, ikäraja ei koske miestä.
IVF-hoitoja annetaan 3. Jos on annettu aikaisempia hoitoja, annetaan niiden
kanssa yhteensä 5 IVF/ICSI-hoitoa.
yksityisesti hankitut hoidot vähentävät hoitojen kokonaismäärää (5), mutta
eivät poista hoitojonosta.
lääketieteellisistä syistä, kuten huononevat ovariot tai sperma tai
endometrioosi hoito voidaan toteuttaa kiireellisenä
Kontraindikaatiot hedelmällisyyshoidoille ovat:
erittäin vaikeat perussairaudet, jolloin raskaus vaarantaisi äidin terveyden
BMI yli 35 (jossa on liukuva raja, kokonaisuus ratkaisee), onnistuneen
laihdutuksen jälkeen hoito voidaan antaa, vaikka BMI yli 35
tutkimuksiin voidaan ottaa, jos BMI alle 40
pariskunnan fyysinen ja psyykkinen kapasiteetti lapsen hoitamiseksi selvästi
huono
naisen ikä yli 39 v. lähetteen saapuessa.
molemmilla lapsia aikaisemmasta parisuhteesta. Jos toisella on vain 1 lapsi
ennestään, hoidetaan. Jos molemmilla ennestään 2 lasta, ei hoitoa anneta,
vaikka yhteistä lasta ei olekaan.
jos miehellä HIV positiivisuus
jos jompikumpi on sairastanut B tai C-hepatiitin, ja sitten parantunut
(nukleiinihapponegatiivinen), voidaan hoidot harkinnan mukaan toteuttaa kun
virusmäärä on matala
Tiedote imetystukipuhelimesta
Sairaalassamme toimii imetystukipuhelin ja puheluihin vastaavat imetyksen ammattilaiset.
Puhelinnumerot:
(06) 415 5290 vastaa arkisin ma - pe klo 7.00-14.00
(06) 415 4012 vastaa muuna aikana, myös
viikonloppuina ja pyhäpäivin
Imetystukipuhelimeen soittamalla saat
-
tietoa siihen mistä tietää, että vauva saa tarpeeksi maitoa
tietoa siitä, mikä on vauvan tavallinen imetystiheys
apua imetysongelmiin ja keinot niiden ratkaisuun
tukea ja kannustusta onnistuneeseen imetykseen
Huomaa, että imetystukipuhelimeen voit soittaa koko imetyksen ajan.
Ennenaikaisen Synnytyksen Käypä Hoito 2011
LT, osastonylilääkäri Tiina-Liisa Erkinheimo
Ennenaikaisen Synnytyksen Käypä Hoito 10.1.2011
Lääkäriseura Duodecimin ja Suomen Gynekologiyhdistyksen asettama työryhmä;
Eeva Koistinen, gynekologi, PKKS, Irmeli Nupponen, neonatologi HUS, Mika Nuutila,
perinatologi, HUS, Tytti Raudaskoski, gynekologi, Oys, Outi Tammela, Neonatologi, Tays,
Jukka Uotila, perinatologi, Tays, Annikki Varesmaa-Korhonen Annikki, TK-lääkäri Inari,
Piia Vuorela, gynekologi, HUS.
Kohderyhmä: avoterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon työntekijät
Miksi Suositusta tarvitaan?
Ennenaikaisuus merkittävä ongelma; suuri kuolleisuus ja elinikäinen sairastavuus
Ennenaikaisesti supistelevat kuormittavat runsaasti sekä avo- että
erikoissairaanhoitoa
Hoidon tulisi olla yhtenäistä ja optimaalista joka hoitoportaalla, vaikka näyttöön
perustuvaa tietoa on vähän- monitekijäinen ongelma!
Määritelmiä
Synnytys, kun grav H> 22+0 tai >500g
Ennenaikainen synnytys <H37+0
- Hieman ennenaik. H34+0 -H36+0
- Kohtalaisen ennenaik. H 28+0 -H33+6
- Erittäin ennenaik. < H28+0
Määritelmiä
Keskosuus
- keskonen < 2500g
- pieni keskonen ≤1500g tai ≤H32+0
- erittäin pieni keskonen <1000g
Ennenaikaisen synnytyksen syyt
EA-supistukset ja kohdunsuun avautuminen 35%
EA-lapsivedenmeno 25-30%
Hoitoperäinen 35%; raskauskomplikaatiot (Pre-eklampsia, DM, etinen istukka...)
Esiintyvyys
v. 2009;
* 5,5% (3334) elävänä syntyneistä syntyi < H37+0
* 0,8% (493) < H32+0
Ei suurta muutosta viimeisen 10v aikana
Hyvin ennenaikaiset keskitetty yo-sairaaloihin
Keskittäminen
<H30 syntyneillä syntymäpaikka merkityksellinen kuoleman riskin suhteen
H30+0-31+6 ei tilastollista eroa (Rautava 2007)
Riskitekijät
monisikiöisyys x 7-8
2. trimesterin verenvuoto x 4-5
aiempi kohdunkaulan toimenpide x 2-6
aiempi ea-synnytys tai 2.trimesterin keskenmeno x 2,5-3,6
VTI, oireeton bakteriuria, bakteerivaginoosi, kuppa x 2
tippuri x 3-5
amfetamiini, kokaiini x 3, tupakka x 2
ei riskiä lisäävää vaikutusta; B-streptokokki, influenssa, emättimen mykoplasma,
hyvässä tasapainossa oleva kroon. sairaus, yhdyntä (paitsi jos CX kypsä), ylipaino,
sauna, tehokas fyysinen harjoitus, kofeiini
Mitä tehdä estääksemme EA-synnytystä?
Oireetonta bakteriuriaa täytyy seuloa ja hoitaa;
* 30%:lle pyelonefriitti
* hoidetaan kuten VTI; Nitrofur® C 75mg x2, Selexid
x3 10 vrk
®
200 mg x3, Kefexin
®
500 mg
* toistuvissa estohoito Nitrofur® C 75mg x2
Diagnostiikka avosektorilla
Oireiselle naiselle;
- ulkotutkimus (supistusherkkyys, LV-määrä, tarjoutuva osa)
- spekulatutkimus (CX-avautuminen, kalvorakon työntyminen, vuoto)
- sisätutkimus (CX-pituus, asento, kiinteys, avautuminen, tarjonta ja korkeus)
modifioidut Bishopin pisteet;
Kohdunsuu auki (cm)
kiinni
CX-pituus (cm)
Tarjoutuvan korkeus
-3
CX-kiinteys
pehmeä
Cx-asento
0
1
1-2
3-4
>4
2-4
-2
-1 tai 0
2
1-2
kiinteä
taakse
keskellä
edessä
- Mitä suuremmat Bishopin pisteet, sitä suurempi EA-synnytysriski
- Mitä matalammalla sikiö on, sitä suurempi EA-riski
- Cx-ulkosuu voi avautua uudelleensynnyttäjällä jo H 30 mennessä ilman että sisäsuu
avautuu
Rutiininomainen sisätutkimus ei hyödytä matalan riskin oireettomia äitejä, eikä
vähennä EA-synnytysten määrää!
- VTI:n ja Klamydian ja (tippurin) poissulku
* GBS-viljely vain erikoissairaanhoidossa!
* CX-UÄ erikoissairaanhoidossa!; ei rutiininomaista seulontaa esh:ssa pienen riskin
äideille
* ei biokemiallisia CX-kypsyystestejä (phIGFBP-1, FFN) avosektorilla!
Milloin Päivystyslähete Erikoissairaanhoitoon?
Kivuliaat supistukset säännöllisinä <10min välein yli tunnin ajan riippumatta raskauden
kestosta tai CX-tilanteesta
Verinen vuoto
Epäily lapsivedenmenosta
Kypsä CX ennen H 34+6, vaikka oireet vähäiset
Milloin Ajanvarauslähete Erikoissairaanhoitoon?
Aikaisempi EA-synnytys tai myöhäinen keskenmeno
Monisikiöraskaus
EA-synnytyksen riskitekijä sekä kohdun supistusherkkyys
kypsä CX ilman supistustuntemuksia - päivystys??
Milloin ei tarvitse lähettää Erikoissairaanhoitoon?
Epäsäännölliset supistukset ja Cx ei kypsä;
* seuranta avosektorilla 1-3 vkon välein ad H 34+0
kypsä CX oireettomana, jos grav >H34+0
Mitä hoidoksi EA-supistuksiin?
A. Vuodelepo
Vuodelepo ei vähennä EA-synnytyksen riskiä oireettomilla suuren riskin potilailla
Oireisilla äideillä ei tuloksia vuodelevon vaikutuksista
Avohoidossa olevat äidit voivat liikkua oireiden mukaan
Sairaalahoidossa vuodelepo käytössä edelleen
B. Nestehoito
po. nesteytys ei vähennä supistelua, mutta kuivuman korjaus IV-nesteillä vaikuttaa (ei
tutkimustietoa)
C. Kortikosteroidi (beetametasoni 12mg x2 24h välein)
- annetaan H 23+0 - 34+6
ei anneta automaattisesti sairaalaan tultaessa, vaan jos EA-synnytys näyttää
todennäköiseltä 1-7 vrkn kuluessa
- Yksi tehosteannos voidaan antaa
- annetaan vaikka synnytys todennäköisesti <24h kuluessa (aivoverenvuodon
vähentäminen)
- voidaan antaa myös >H34+6 (hydrops foetii, palleahernia, sektio ennen H37)
D. Tokolyysi
Tavoitteena antaa lisäaikaa, jotta kortikosteroidi ehtii vaikuttaa ja potilas saadaan
siirrettyä synnytyspaikkaan.
Ei estä EA-synnytystä!
* Nifedipiini Adalat®; suositellaan, pitkittää 7vrk
* Atosibaani Tractocile®; suositellaan, pitkittää 2-7vrk
* Beetamimeetit-Ritodriini; ei suositella; pitkittää 2 vrk
* Mg-sulfaatti; tehoton
* Progesteroni; ei riittävästi näyttöä, tutkimuksia meneillään
* Indometasiini ja PG-inhibiittorit; ei suositella, tehoa on, mutta SV vaikeat (duktus,
LV, NEC, pulm.hypert.)
* Nitro-laastari; ei kannata käyttää
E. Antibiottihoito
25-40% EA-synnytyksistä johtuu kohdunsisäisestä infektiosta
Myös kuumeinen yleisinfektio voi laukaista EA-synnytyksen, vaikkei sikiö olisikaan
infektoitunut
Jos chorionamnioniitti, EA LV-meno;
* iv kefuroksiimi 1,5 x3 (Zinacef®) ja metronidatsoli 500mg x3 (Flagyl®,
Metronidatzol®)
* ainoastaan synnytyspäivään rajoittuva AB-hoito ehkäisee äidin myöhempiä
infektioita yhtä tehokkaasti kuin synnytyksen jälkeen jatkettava hoito
Bakteerivaginoosin hoito ennen H20 vähentää EA-synnytyksiä
* oireettomien seulonta ei kannata
* Runsas fluor, pH>4, Flagytest +, clue-solut
* amoksilliini, metronidatsoli, klindamysiini po / per vag
B-ryhmän streptokokin (GBS) kolonisaation hoitaminen ei estä EA-synnytyksiä!
* GBS ei tarvitse ottaa avosektorilla!
* GBS + äideille ei po. antib. raskauden aikana
* GBS otetaan oireiselta esh:ssa, jotta tiedetään aloittaa
G-penisilliini (5 milj. IU +2,5 milj. IU 4h välein) väh. 4h ennen syntymää
* GBS edelleen erittäin merkittävä sikiön infektoija uerperiumin infektioiden
aiheuttaja
F. Kohdunkaulan tukiommel
Yksi tai useampia keskiraskauden keskenmenoja tai EA-synnytyksiä ja CX-UÄ <2,5cm
Päivystyksellisesti, kun kalvorakko jo emättimessä-saattaa pidentää raskauden kestoa
Virusinfektiot raskauden aikana
LT Tiina-Liisa Erkinheimo, osastonylilääkäri
Vesirokko
1-2% seronegatiivisia
ad H 20 vammautumisriski <1%
> H24 ei anomalioita, mutta EA-synnytysriski
peripartaalinen infektioriski 40-60%
I näyte; ei Ab -Asikloviiri 800mg x5 po 7 vrk
7. päivänä kontaktista
II-näyte 14 vrk kuluttua; serokonversio - ÄPKL UÄ
negatiivinen- nla-kontrollit
Ei systemaattista Ab-seulontaa
Parvorokko
30-60% seropositiivisia
H12-24 sikiö hydrops, anemia 30%lle
> H 24 tartunnalla ei merkitystä
Sairastuneella pysyvä immuniteetti
Jos infektio H 12-24, UÄ kontrollit 1-2 vkon välein ad 12 vko
Ei seulontaa, koska kausiluonteinen ja sikiöriski pieni
Sytomegalo
40-80% seropositiivisia
1-4% gravidoista saa tartunnan
primaari-infektio sikiölle vaarallinen; reinfektio mahd.
40-50% sikiöistä infektoituu, vammauttaa vuosittain noin 60 lasta
tuore infektio; IgM ja matala IgG aviditeetti- LV PCR
reaktivaatio; IgM ja korkea IgG aviditeetti
Gansikloviiri tai hyperimmunoglobuliini
seulonta ei kannata, koska seropositiivinenkin voi sairastua
Toksoplasma
20% seropositiivisia
vain primaari infektoi sikiön
1. kolmannes; transmissio 3-10%
3. kolmannes ; transmissio 70%
* huonosti kypsennetty liha, kontaminoituneet vihannekset, marjat, vesi, kissan yli vrk
vanhat ulosteet
* kissoja ei tarvitse vältellä
* Mitä tuoreempi infektio, sitä pienempi IgG aviditeetti
* Ranska ja Itävalta seulovat
Toksoplasma.
Keski- ja Etelä Euroopassa yleinen-matkailijoiden seulonta
Estohoidolla (spiramysiini) ei selvää näyttöä tehosta;
ei syytä seuloa!
PERHEVALMENNUSOHJELMA
I KERTA klo 17-n.19
*valmennuksen merkitys, tavoitteet, isän osallistumisen merkitys
*tutustuminen ryhmän jäseniin
*synnytys, perhesynnytys, video
-äitiysneuvolan terveydenhoitaja
*lantionpohjalihakset, rentoutus
-fysioterapeutti
II KERTA klo 17-19
*äidiksi ja isäksi kasvaminen; uusi roolivanhemmuus, puolisoiden
välinen suhde, kiintymys tulevaan lapseen, mielialojen vaihtelut
*synnytys, lapsen ensikuukaudet:synnytykseen liittyvät
odotukset ja tunteet
-psykologi
+ lastenneuvolan terveydenhoitaja tekee n. kuukautta ennen
laskettua aikaa kotikäynnin
+ Muistattehan tutustua virtuaalisynnytyssairaalan sivuihin:
http://www.epshp.fi/kotisivut/synn/Virtuaalisynnytys/index.asp
TERVETULOA kaikki äidit ja isät ja mahdolliset tukihenkilöt
perhevalmennukseen Ähtärin neuvolan tiloihin
t:th Anne Kuoppa-aho (p. 040-5198725)
Äitiysneuvolan
imetysohjaussuunnitelma
terveyskuntayhtymässä:
Kuusiokuntien
Elina Isomäki, Anne Kuoppa-aho, Anu Mäki-Tuuri, Arja Klemola
Äitiysneuvolan
henkilökunta
on
saanut
WHO:n
20h
imetysohjaajakoulutuksen. Jokaisessa neuvolassa on imetysohjaajakansio
ja
Imetyksen
edistäminen
Suomessa
2009-2011-kirja
tukena
terveydenhoitajille ja sijaisille perehdytyksen apuna.
Imetysohjaus aloitetaan raskauden aikana ensimmäisellä äitiysneuvolan
vastaanottokäynnillä huomioiden molemmat vanhemmat. Motivoidaan
perhettä imetykseen ja kerrotaan imetyksen eduista.
Ohjaus toteutetaan yksilöllisesti äidin ja perheen tarpeiden mukaisesti.
Kunnioitetaan vanhempien mielipidettä imetyksestä.
Raskausaikana tunnistetaan erityistä tukea tarvitsevat perheet ja heille
tarjotaan tehostettua imetysohjausta.
Keskustelu aikaisemmista imetyskokemuksista sekä toiveita ja odotuksia
tätä imetystä kohtaan. Liitetään äidin neuvolakorttiin e.m. asioista liite,
jonka äiti täyttää valmiiksi ennen synnytystä keskussairaalaa varten.
Perhevalmennuksessa
pidetään
imetystunti,
jossa
käsitellään
rintaruokinnan merkityksestä, imetysohjauksesta sekä rintojen hoidosta.
Huomioidaan myös ryhmän vertaistuen tärkeys.
Äitiysneuvolassa tarkistetaan jokaisen äidin rinnat.
imetystukipuhelimesta.Alueella käytettävissä imetystukiäiti.
Kerrotaan synnytyssairaalan
imetyssuosituksista.
hoitokäytännöistä
ja
Kerrotaan
tämän
päivän
Vauvan ollessa noin viikon ikäinen teemme kotikäynnin. Huomioitavia
asioita: imetysasento, imuote ja rintojen kunto. Vahvistetaan puolisoa
imetyksen tukijana. Keskustellaan lapsentahtisesta imetyksestä sekä
lapsentahtisen imetyksen merkityksestä.
10.Jälkitarkastuksessa kannustetaan jatkamaan täysimetystä.
11. Henkilökunta ylläpitää taitojaan: imetysohjaajakoulutuksen voimassa
pitäminen,
koulutukset
sekä
imetyskoordinaattoripalaverit.
VOIMAVARAMITTARI ENSIMMÄISTÄ LASTAAN ODOTTAVILLE VANHEMMILLE
Täysin
samaa mieltä
TERVEYS JA
ELÄMÄNTAVAT
1. Tunnen itseni
1
terveeksi
2. Mielialani on
1
useimmiten valoisa
ja hyvä
3. Suhtaudun
1
luottavaisesti
tulevaan
synnytykseen
4. Olen tietoinen
1
päihteiden (alkoholi,
huumeet) käytön
haitoista sikiön
kehitykselle
5. Olen tietoinen
1
päihteiden käytön
haitoista omalle
terveydelleni
6. Tiedän
1
tupakoinnin haitoista
sikiön kehitykselle
7. Kenenkään
1
perheenjäsenen
päihteiden käyttö ei
aiheuta minulle
huolta
8. Olen useimmiten
1
toimelias ja vireä
9. Nukun mielestäni 1
riittävästi
10. Pyrin
1
noudattamaan
säännöllistä
ateriarytmiä
OMAT LAPSUUDEN KOKEMUKSET
11. Minusta pidettiin 1
lapsena hyvää huolta
12. Lapsuudenkotini 1
oli turvallinen
13. Minut
1
hyväksyttiin omana
itsenäni
14. Omat lapsuuden 1
kokemukseni eivät
paina mieltäni
PARISUHDE
15. Pystymme
1
puhumaan
tunteistamme
16. Pystymme
1
puhumaan ristiriitoja
herättävistä asioista
17. Fyysinen
1
Osittain
samaa mieltä
Osittain
eri mieltä
Täysin
eri mieltä
2
3
4
2
3
4
2
3
4
2
3
4
2
3
4
2
3
4
2
3
4
2
3
4
2
3
4
2
3
4
2
3
4
2
3
4
2
3
4
2
3
4
2
3
4
2
3
4
2
3
4
väkivalta ei kuulu
suhteeseemme
18. Henkinen
1
2
väkivalta ei kuulu
suhteeseemme
19. Pyrimme
1
2
kotitöissä
joustavaan,
molempia
tyydyttävään
työnjakoon
20. Osoitamme
1
2
toisillemme
hellyyttä
21.Tiedän, että
1
2
seksuaalielämäämm
e voi lapsen
syntymän myötä
tulla muutoksia
22. Pystymme
1
2
puhumaan
seksuaalielämästäm
me
23. Pyrimme
1
2
järjestämään aikaa
yhdessäololle (ja
yhteisille
harrastuksille)
24. Sallimme
1
2
toisillemme myös
yksityisyyttä ja
omaa aikaa
25.Tiedän, että
1
2
parisuhteen
toimivuus on tärkeää
koko
perheen
hyvinvoinnille
26. Olen valmis
1
2
näkemään vaivaa
parisuhteemme
kehittämiseksi
VANHEMMAKSI KASVU JA VANHEMMUUS
27. Lapsen odotus ja 1
2
syntymä tuntuvat
kohdallani
luonnollisilta
elämänmuutoksilta
28. Luotan siihen,
1
2
että opin hoitamaan
lastani
29. Tiedän, että
1
2
tunnesuhde lapseen
kehittyy vähitellen
lapsen odotuksen,
syntymän ja
hoitamisen myötä
30. Tiedän, että
1
2
3
4
3
4
3
4
3
4
3
4
3
4
3
4
3
4
3
4
3
4
3
4
3
4
3
4
myös ristiriitaiset
tunteet kuuluvat
odotusaikaan
31. Tiedän, että
vanhemmilta
saamani malli äitinä
tai isänä
toimimisesta
vaikuttaa omaan
tapaani toimia
vanhempana
32. Tiedän, että voin
oppia toimimaan
vanhempana toisin
kuin omat
vanhempani
toimivat
33. Pyrimme
puolisoni kanssa
löytämään yhteisen
näkemyksen lapsen
hoitoon ja
kasvatukseen
liittyvistä asioista
34. Tiedän, mistä
tarvitessani saan
lisätietoa
lapsenhoitoon ja
vanhemmuuteen
liittyvistä asioista
35. Meillä on
riittävät taidot
kotitöiden
tekemiseen (kuten
ruuanlaitto,
pyykinpesu,
siivoaminen)
1
2
3
4
1
2
3
4
1
2
3
4
1
2
3
4
1
2
3
4

yhtymässä - Kuusiokuntien terveyskuntayhtymä

Transcription

Similar documents

Raskaana olevan anestesia eri vaiheissa – riskit ja lääkkeet

Sikiöseulonta Turussa – Tietoa vanhemmille

SEULONTAMAMMOGRAFIAPOLKU

Hoidon porrastusohje. Naistentaudit

Ultraäänitutkimus esite.pdf - Jyväskylän Magneettikuvaus

NIPT asiakasohje

Sisällysluettelo - Edita Publishing

Imetys raskauden aikana

nainen syyllistää itseään miehen erektiohäiriöistä

Synnytysanalgesian vaikutukset vastasyntyneeseen

Näytteenotto- ja lähetelomake

Open the publication - UEF Electronic Publications - Itä

Äitiysneuvolan runko

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisemassa Kansallisessa

Hyvässä hoidossa

URN:NBN:fi:jyu-20 - Jyx

Avaa tiedosto