Äitiysneuvolan runko

ÄITIYSNEUVOLAN RUNKO-OHJELMA
Anna-Maija Huttunen
27.12.2014
Sisällys
1. ÄITIYSNEUVOLAN TOIMINNAN YLEISET JA VANHEMPIIN KOHDISTUVAT TAVOITTEET . 1
2. ÄITIYSNEUVOLAN RUNKO-OHJELMA ................................................................................... 1
2.1
2.2
2.3
2.4
2.5
2.6
2.7
2.8
2.9
2.10
6 -8 raskausviikolla ensikontakti neuvolaan (E, U) .......................................................... 3
Käynti (8)– 10 raskausviikolla terveydenhoitajalla (E, U) ................................................. 3
Käynti (13)-17-(18) raskausviikolla terveydenhoitajalla, laaja terveystarkastus (E,U) ...... 7
Käynti (13) -18 raskausviikolla lääkärillä, laajaterveystarkastus (E, U) ............................ 7
Käynti (22)– 24 raskausviikolla terveydenhoitajalla (E, U) ............................................... 8
Käynti (26) – 28 raskausviikolla terveydenhoitajalla (E)................................................... 9
Käynti (30) – 32 raskausviikolla terveydenhoitajalla (U) tai kotikäynti ............................ 10
Käynti (35) - 36 raskausviikolla terveydenhoitajalla ja lääkärillä (E, U) .......................... 11
Käynti (37)- 38 raskausviikolla terveydenhoitajalla (E, U) .............................................. 12
Käynti 40 raskausviikolla terveydenhoitajalla (E, U) ...................................................... 12
3. SYNNYTYKSEN JÄLKEISET KOTIKÄYNNIT ......................................................................... 13
3.1
Terveydenhoitajan kotikäynti (tai vastaanottokäynti) 7 vuorokauden kuluessa
synnytyksestä ............................................................................................................... 13
4. SYNNYTYKSEN JÄLKEISET VASTAANOTTOKÄYNNIT....................................................... 14
4.1
4.2
Käynti 6-12 viikkoa synnytyksestä terveydenhoitajalla .................................................. 14
Jälkitarkastus 6-12 viikkoa synnytyksestä jälkitarkastuskoulutuksen käyneellä
terveydenhoitajalla tai / ja lääkärillä ............................................................................... 15
5. ASIAKAS EI TULE VARATULLE VASTAANOTTOAJALLE................................................... 16
6. PERHEVALMENNUS .............................................................................................................. 17
7. NEUVOLAN PERHETYÖ ......................................................................................................... 17
8. LÄHTEITÄ ............................................................................................................................... 17
27.12.2014
1
1. ÄITIYSNEUVOLAN TOIMINNAN YLEISET JA VANHEMPIIN
KOHDISTUVAT TAVOITTEET
Äitiysneuvolan toiminnan yleisenä tavoitteena on turvata ja varmistaa odottavan äidin,
sikiön sekä vastasyntyneen terveys ja hyvinvointi. Tavoitteena on tunnistaa
mahdollisimman varhain vanhempien, tulevan lapsen ja koko perheen hyvinvointia ja
lapsen kehitysympäristön turvallisuutta uhkaavat riskitekijät sekä arvioida niiden
aiheuttama tuen ja hoidon tarve. Äitiysneuvolasta annettava hoito ja tuki toteutuvat
ennaltaehkäisevästi, tavoitteisesti, oikea-aikaisesti ja mahdollisimman sujuvasti olemassa
olevia ohjeita ja säädöksiä noudattaen.
Vanhempiin kohdistuvilla tavoitteilla pyritään lisäämään vanhempien valmiuksia ja
osaamista perheen muuttuvassa elämäntilanteessa. Äitiysneuvolan toiminnan tavoitteena
vanhempien näkökulmasta on, että
- vanhemmilla on valmiuksia ylläpitää ja edistää äidin, tulevan lapsen, isän ja koko
perheen terveystottumuksia ja hyvinvointia
- vanhemmilla on valmiuksia kohdata uusi ja muuttuva perhetilanne; he tietävät
raskauden ja tulevan lapsen aiheuttamien muutosten vaikutukset henkilökohtaiseen
ja koko perheen elämään
- vanhemmilla on tietoa perheensä voimavaroja kuormittavista ja heikentävistä
tekijöistä sekä osaamista toimia hyvinvointinsa edistämiseksi
- äidillä on myönteinen asenne ja halua imetykseen
- vanhemmat ovat tietoisia ulkopuolelle suuntautuvien yhteyksien luomisen ja
sosiaalisen verkoston merkityksestä
- vanhemmat osaavat käyttää yhteiskunnan tarjoamia palveluja
- vanhemmat osaavat hoitaa suun terveyttä
- vanhemmilla on valmiuksia ja osaamista luoda varhainen kiintymyssuhde lapseen
- vanhemmilla on myönteinen käsitys lapsesta ja itsestään vanhempana
- vanhemmat kokevat saaneensa tietoa ja tukea vastasyntyneen hyvistä kasvu- ja
kehittymisedellytyksistä
- vanhemmilla on valmiuksia kasvaa vanhemmuudessa ja perheen hyvissä
ihmissuhteissa sekä terveellisten elämäntapojen omaksumisessa
- vanhemmat ovat kokeneet saavansa tukea tilanteissa, joissa raskaus ei suju
normaalisti odotetulla tavalla tai sikiöllä tai vastasyntyneellä on häiriöitä kasvussa ja
kehityksessä
2. ÄITIYSNEUVOLAN RUNKO-OHJELMA
Äitiysneuvolan tarkastusten toteuttaminen on päivitetty vastaamaan valtioneuvoston
asetusta 338/2011 ja vuoden 2013 äitiysneuvolatoiminnan suosituksia Äitiysneuvolaopas
(THL 29/2013).
Käyntiajat ovat ohjeellisia, työntekijä varaa riittävän ja sopivan pituisen ajan
tapauskohtaisesti asiakasperheen tarpeiden mukaisesti, huomioiden erityistilanteet, kuten
esim. tulkin tarve.
27.12.2014
Äitiysneuvolan terveystarkastukset
(E = ensisynnyttäjä, U = uudelleen synnyttäjä)
1.
(6) - 8 raskausviikolla ensikontakti terveydenhoitajaan 15 min. (E, U)
2. käynti (8) -10 raskausviikolla terveydenhoitajalla 90 min. (E, U)
3. käynti (13) - 17 - (18) raskausviikolla terveydenhoitajalla, laaja terveystarkastus
90 min. (E, U)
4. käynti (13) - 18 raskausviikolla lääkärillä, laaja terveystarkastus 30 min. (E, U)
5. käynti (22) - 24 raskausviikolla terveydenhoitajalla 30 min. (E, U)
6. käynti (26) - 28 raskausviikolla terveydenhoitajalla 30 min. (E)
7. käynti (30) - 32 raskausviikolla terveydenhoitajalla tai kotikäynti ensisynnyttäjälle
45 min. tai 150 min. (E, U)
8. käynti (35) - 36 raskausviikolla terveydenhoitajalla ja lääkärillä 30 min. (U),
ensisynnyttäjät äitiyspoliklinikalla käynti raskausviikolla 36 (E)
9. käynti (37) – 38 raskausviikolla terveydenhoitajalla 30 min. (E, U)
10. käynti 40 raskausviikolla terveydenhoitajalla (+tarvittaessa uusintakäyntejä kunnes
41+3 täynnä) 30 min. (E, U)
11. terveydenhoitajan kotikäynti (tai vastaanottokäynti) 7 vuorokauden kuluessa
synnytyksestä (tarvittaessa useampi kotikäynti) 60 min./150 min. (E, U)
12. käynti noin 6-7 viikkoa synnytyksestä terveydenhoitajalla 30 min. (E, U)
13. jälkitarkastus 6-12 viikkoa synnytyksestä jälkitarkastuskoulutuksen käyneellä
terveydenhoitajalla tai/ja lääkärillä 30 min. (E, U)
Äitiyshuollon erityisryhmät (käyntien määrä arvioidaan asiakaskohtaisesti)
- monikkoraskaus
- lapsettomuushoidon jälkeen alkanut raskaus
- keskenmenon kokeneet perheet
- lapsensa menettänyt perhe
- perheet, joissa sikiöllä tai vastasyntyneellä on epäilty tai todettu sairaus tai häiriö,
tai lapsi on keskonen tai vammainen
- perheet, joissa äidillä on krooninen sairaus mm. diabetes, verenpainetauti, astma,
mielenterveydellisiä ongelmia tai aikaisempia raskauskomplikaatioita
- perheet, joilla vanhemmaksi kasvamisen prosessi ei suju odotetulla tavalla
- maahanmuuttajaperheet
- perheet, joissa on päihteiden väärinkäyttöä
- perheet, joissa on parisuhdeongelmia ja/tai väkivaltaa
Erityisen tuen tarve huomioidaan ja tilastoidaan avainsanoja käyttäen.
Tyttöjen ympärileikkaaminen otetaan puheeksi sellaisten maahanmuuttajataustaisten
perheiden kanssa, joiden lähtömaissa ympärileikkaamisia tehdään. Tyttöjen ja naisten
ympärileikkauksen estämisen toimintaohjelma 2012 -2016 (STM julkaisuja 2012:8).
Jos raskaana olevasta tehdään ennakollinen lastensuojeluilmoitus, se kirjataan RSEURJlehdelle ja skannataan ARK -lehdelle. Ennakollisen lastensuojeluilmoituksen tekemisestä
ilmoitetaan synnytysosastolle/äitiyspoliklinikalle. Tieto kirjataan myös sairaalaan
lähetettävälle esitietolomakkeelle.
2
27.12.2014
2.1
3
6 -8 raskausviikolla ensikontakti neuvolaan (E, U)
Ensimmäinen kontakti äitiysneuvolaan toteutuu yleensä puhelimitse, mutta vastaanotolla
käynti on myös mahdollista.
Selvitettäviä asioita:
- onko raskaus toivottu
- viimeiset kuukautiset
- milloin raskauskoe on tehty ja onko se tehty itse vai laboratoriossa
- jos raskauskoe on tehty itse, kuukautiset ovat jääneet pois ja on raskausoireita,
laboratoriovarmistusta ei tarvita
- mikäli kuukautiset ovat olleet epäsäännölliset ja vuodot epämääräisiä, niin
raskauskoe varmistetaan laboratoriossa
- terveydentila/mahdolliset sairaudet ja lääkitys, mahdolliset reseptit mukaan
- jos kilpirauhassairauksia on asiakkaalla itsellä tai suvussa, suurentunut
kilpirauhanen, hypo- tai hypertyreoosiin sopivia oireita, S- TPOva+ (krooninen
autoimmuunityreoidiitti), tyypin 1 diabetes, muu autoimmuunitauti osana
infertiliteettitutkimuksia, aikaisempia toistuvia keskenmenoja tai ennenaikaisia
synnytyksiä tai aikaisempi pään tai kaulan alueen sädehoito, niin terveydenhoitaja
tekee lähetteen S-TSH ja S-T4v tutkimuksiin (laboratorioon ennen kello 10.00).
- terveystottumukset, erityisesti huomioidentupakka, päihteet ja tarvelääkkeet
- Jos raskaana olevalla on perinnöllinen trombofilia tai vuotohäiriö tai niiden epäily,
niin asiakkaan selvitettävä mahdollisimman tarkasti, mistä on kyse (=diagnoosi).
Tällaiset asiakkaat lähetetään äpkl:lle ja lähetteeseen merkitään, mistä sairaudesta
on kyse. Ellei diagnoosia vielä tiedetä lähetettä tehtäessä, niin mainitaan kuitenkin,
että asiakas selvittää asiaa tai että asiakas ei ole pystynyt selvittämään tarkkaa
tietoa. Ko. maininta antaa vastaanottavalle taholle tiedon, että asia on huomioitu ja
selvitetty niin pitkälle kuin on ollut mahdollista, eikä olla tyydytty vain toteamaan,
että on” joku vuotohäiriö”. Äpkl:n lääkäri ohjelmoi sitten tarvittavat lab.kokeet.
- Tarkka selvitys = dg myös suvussa esiintymistä kromosomipoikkeavuuksista yms.
muista perinnöllistä sairauksista.
Äitiysneuvolan alkuhaastattelu (SOSTERI) ja Ruoankäyttökysely (THL) lähetetään kotiin
täytettäväksi ja ne palautetaan vastaanotolle tullessa. Lomakkeiden tiedot kirjataan
RSEUR- ja muille tarvittaville lehdille. Miesten tiedot kirjataan HOITO -lehdelle. Edellä
mainitut lomakkeet säilytetään jälkitarkastukseen saakka, jonka jälkeen ne laitetaan
tietosuojajätteisiin.
Kirjaaminen:
- Puhelinkeskustelussa saadut tiedot kirjataan PSUUN- lehdelle.
2.2
Käynti (8)– 10 raskausviikolla terveydenhoitajalla (E, U)
(aikaa varataan 90 min.)
Käynnillä päivitetään PERUSTIEDOT -lehti (asiakastietojen kautta) sekä GTAUS-,
RISKITIEDOT- ja LÄÄKEL -lehdet. Selvitetään raskaana olevan ja puolison terveydentila.
27.12.2014
4
Tutkimukset:
- paino, pituus, BMI
- RR
- Hb, kapillaari näyte. Jos Hb on 110 g/l tai yli, seuraava Hb -kontrolli H 28. Mikäli Hb
on alle 110g/l, ohjataan lisäraudan ottaminen suun kautta (suositellaan annosta 50 100 mg / vrk, kontrolli 4-6 viikon käytön jälkeen)
- tarkistetaan ennakkoon otetut laboratoriotulokset (esim. S-TSH, tavoite alle 2.5mU/l,
S-T4v)
- U-kemSeul ja UbaktVi, sekä tarvittaessa U-klamydia alle 25 -vuotiailta > lähete
laboratorioon, Stixit katsotaan neuvolassa.
- jos aikaisemmin virtsatietulehduksia tai yksi munuainen jäljellä, U-bakt herkästi
raskauden aikana.
- jos todetaan VTI, niin raskaana olevalta otetaan aina kontrolli bakteeriviljely 1-2
viikkoa lääkityksen loppumisesta
-
-
-
-
-
Verinäytteet: Pyydetään NPHS1-D (ensisynnyttäjiltä), S-TPHA, S-HIVab, S-HBsAG,
B-VRAb-gr näytteet otetaan laboratoriossa, Hepatiitti C –näyte otetaan riskiryhmiltä
ja äidin niin halutessa, merkittävä käsin THLn paperilähetteeseen.
Jos asiakas osallistuu sikiöseulontoihin, pyydetään myös S- Tr1Seul./ S-Tr2seul.
(kts. tarkemmin alla) Paperilähetteet annetaan äidille mukaan laboratorioon
vietäviksi.
Mikäli terveydenhoitaja toimii näytteenottajana (mm. Enonkoski ja Savonranta),
putkien värit: veriryhmä, Rh >keltainen putki, äitiseula >punainen putki
 muistutetaan, että laboratorioon on mentävä sovittuna aikana (1. trimesterin
seula raskausviikoilla 9+0-11+6), joka lasketaan raskauden kestosta. Mikäli
raskaus jo pidemmällä 2. trimesterin seula näyte voidaan ottaa raskausviikoilla
15+0 -16+6.
jos äiti päättää myöhemmin, että ei osallistu sikiöseulontaan, hän ilmoittaa
neuvolaan ja terveydenhoitaja poistaa ko. tutkimuspyynnön. (Seulontoihin
osallistuminen on perheen päätös, viimekädessä äidin päätös). Katso ohjeet
Sikiön poikkeavuuksien seulonnat(THL), Seulontavaihtoehdot ja riskit –
vaihtoehdot vanhemmille (THL)
mahdollisten riskitekijöiden kartoitus, katso 1.1.2015 voimaan tulleet
äitiyspoliklinikan lähetekriteerit
Huom! GDM riskiryhmiin kuuluville sokerirasituslähete H 12 -16.
laskettuaika varmistetaan ultraäänellä, jos on epäselvä kuukautisanamneesi tai
hormonaalisen ehkäisyn jälkeen amenorrhea ennen raskaaksi tulemista.
-
Lähete äitiyspoliklinikalle B1-lähete perheen valinnan mukaan, joko yleiseen
ultraäänitutkimukseen tai sikiöseulontoihin kuuluvaan niskapoimu
ultraäänitutkimukseen. Lähetteessä on mainittava mm. viimeisten kuukautisten
alkamispäivämäärä ja BMI sekä mahdolliset riskitekijät.
-
äidin jalkojen terveystarkastus
Maahanmuuttajaperheiden luvalla tarkistetaan tarttuvien tautien poissulkemiseksi
perheenjäsenten maahantulotarkastusten laboratoriovastaukset. Rokotukset tarkistetaan
raskaana olevalta ja lähipiiriltä. Katso THLn ohje maahanmuuttajien rokotukset.
27.12.2014
5
Huomioi!
Jos raskaana oleva on altistunut tuberkuloosille tai hän on maahanmuuttaja, jonka
lähtömaassa tuberkuloosi on yleinen, niin Äitiysneuvolaoppaan suosituksen mukaan näiltä
äideiltä otetaan thorax- kuva jokaisen raskauden aikana ennen synnytystä. Kuva otetaan
noin raskausviikolla 36. Terveydenhoitaja kartoittaa mahdolliset riskitekijät ja kirjaa ne
RSEUR- lehdelle. Neuvolalääkäri tekee harkintansa jälkeen lähetteen thorax- kuvaan.
Suomalaisen isän luvalla voidaan tarttuvientautien poissulkemiseksi tarkistaa hänen
laboratoriokokeidensa tulokset ja/tai tarvittaessa pyytää isää menemään laboratoriokokeisiin.
Keskustelu:
- esitellään terveydenhoitaja, neuvola- ja terveydenhuoltopalvelut
- korostetaan lapsen isän merkitystä neuvolakäynneillä
- keskustellaan synnytyssairaalan valinnasta
- keskustelu raskauden kulusta, sikiön kasvusta ja vanhemmuuteen kasvamisesta
- selvitetään perheen normaali arkipäivä raskauden aikana
- kartoitetaan äidin, isän ja mahdollisten sisarusten mieltä askarruttavat asiat ja
kysymykset (esim. taloudellinen selviytyminen ja perheen arjesta selviytyminen)
- selvitetään mahdolliset pelot (mm. synnytyspelot äidillä ja lapsen käsittelypelot
isällä, tulevaisuuden pelko elämänmuutoksessa)
- selvitetään mahdolliset häiriöt raskauden kulussa ja vanhemmuuteen kasvussa
- informoidaan tutkimustenvapaaehtoisuudesta ja niihin liittyvästä päätöksenteosta
(mm. sikiöseulonnat)
- annetaan keskustelun tukena ollut voimavaramittari kotiin täytettäväksi; mittari
käsitellään seuraavalla käynnillä. Lomake siirtyy lastenneuvolaan.
- ensimmäistä lasta odottaville ajanvaraus hammashuoltoon, katso hammashuollon
ohjeet (SOSTERI).
Terveyden edistäminen:
- raskauden ajan ravitsemus ja painonhallinta, huomioidaan raskausdiabeteksen
riskitekijät, katso ravitsemuskäsikirja (SOSTERI) ja Ruoankäytön kyselylomake
(THL) ja raskausdiabetes potilasohje (SOSTERI)
- erikoisruokavaliot, maitotaloustuotteiden käyttö (mahdollinen kalkki-lisä) sekä muut
tarvittavat lisävalmisteet esim. Foolihappo.
- D-vitamiinin yleinen suositus
>suositellaan yleisesti raskaana oleville sekä imettäville D3-vitamiinia
10µg/vrk
> riskiryhmille 20µg/vrk
> tarvittaessa laboratoriokokeet suunnatusti riskiryhmille (erityisesti
riskiryhmät: obeesit, raskausdiabeetikot, maahanmuuttajat, pre-eklampsia
edellisessä raskaudessa)
- diabetesta ja epilepsiaa sairastaville Foolihappo -vitamiinilisä 1 mg/vrk
- aiemassa raskaudessa todettu tai itsellä tai lähisuvussa esiintynyt hermostoputken
sulkeutumishäiriö tapauksissa Foolihappo -vitamiinilisä suositus on 4 mg/vrk
- Foolihappolisän käyttöä suositellaan kaikille H 12 saakka.
- liikunta ja lepo
- mieliala raskauden aikana (EPDS -seula tai BDI-21-seula tarvittaessa). Katso
sähköiset lomakkeet Effica -puusta.
27.12.2014
-
6
Akuutissa tilanteessa myös terveydenhoitaja voi tehdä B1-lähetteen.
EPDS-seulan tulkinta:

Kysymykset 1, 2 ja 4 vastausvaihtoehdot pisteytetään järjestyksessä ylimmästä alimpaan asteikolla 0 – 3.
Kysymykset 3 sekä 5 – 10 ovat käänteisiä ja ne pisteytetään järjestyksessä ylimmästä alimpaan asteikolla 3 – 0

10 pistettä> suositetaan seurantaa, tarvittaessa järjestetään uusintakäynti terveydenhoitajan luona tai ohjataan
mielenterveysvastaanotolle

13 pistettä> viittaa masennukseen, ohjataan neuvolalääkärin vastaanotolle
BDI 21-seulan tulkinta:

Kaikki kysymykset pisteytetään: kohta 1. = 0 pistettä, kohta 2. = 1 pistettä, kohta 3. = 2 pistettä kohta 4. = 3

9 - 17 pistettä viittaa lieväasteiseen masennukseen,

18 - 29pistettä viittaa keskivaikeaan masennukseen,

>30 viittaa vaikeaan masennukseen
- vanhempien tupakointi, alkoholin ja huumeiden käyttö
- jos raskaana oleva tupakoi yli 10 savuketta/pv, keskustellaan
nikotiinikorvaushoidosta. Äiti ohjataan ensin yrittämään tupakoinnin lopettamista ellei tulosta - voidaan aloittaa korvaushoito, suositellaan purukumia tai tablettia
alkuun 2 mg vahvuisena. (Inhalaattori ja laastari eivät suositeltavia raskaana
olevalle).
- perheen psykososiaalinen tilanne
- väkivallan mahdollinen kohtaaminen, tarvittaessa käytetään apuna perhe- ja
lähisuhdeväkivalta toimintamallia, katso lähisuhdeväkivallan suodatin- ja
kartoituskysymykset (THL)
- äidin lääkkeiden käyttö raskauden aikana (LÄÄKEL – lehti ajantasalle)
- lantion pohjan lihasten hoito-ohjeet, korostetaan omatoimisen hoidon tärkeyttä
- Audit-lomakkeen täyttäminen (Pysähtymisenpaikka! Asiaa päihteistä lapsen
vanhemmille -lomake). Tarvittaessa Päihdepalveluketjun mukainen toiminta (Effica
-puu: Yleinen kansio >yhteiset> hoitomallit >päihdepalveluketju)
- kaivoveden tutkimus: Omat kaivot haja- asutusalueella (SOSTERI)
Jaettava materiaali(ensimmäistä lasta odottaville/tarvittaessa):
- Meille tulee vauva (THL)
- Lähekkäin (MLL)
- Tönäisyn päässä tragediasta (Väestöliitto)
- Odottava äiti ja isä, hampaidenhoito-ohjeet (MLL)
- Mikä onkaan parempi syy - Suomen ASH tupakoivalle
- Ajattelen sinua, päihteiden haitat odotusaikana (Ensi- ja turvakotien liitto)
- Raskaudenajan ravinto ja liikunta (MLL)
- Miehestä isäksi (MLL)
- Sikiöseulonnat, opas raskaana oleville (THL)
- SKSn äitiyspoliklinikan tiedote
- synnytyssairaalan tutustumiskäyntiesite
- molemmat vanhemmat kutsutaan laajaan terveystarkastukseen suullisesti tai
kirjallisesti
Kirjaaminen:
- raskaana olevan tiedot kirjataan RSEUR -lehdelle
- puolison tiedot kirjataan HOITO -lehdelle ja tilastoidaan äitiysneuvolakäynniksi
- muista ensisynnyttäjän ensimmäisen käynnin tilastoinnissa merkitä kohdejoukko –
ensisynnyttäjä
27.12.2014
2.3
7
Käynti (13)-17-(18) raskausviikolla terveydenhoitajalla, laaja
terveystarkastus (E,U)
Isä on mukana, joko tällä käynnillä tai seuraavalla kerralla lääkärin vastaanotolla.
Laajassa terveystarkastuksessa selvitetään koko perheen hyvinvointia.
Terveystarkastuksen tarkoitus on tukea vanhemmuutta ja vanhempien mielenterveyttä.
Erityistä huomiota tulee kiinnittää perheisiin, joissa on psykososiaalisia ongelmia. On
tärkeää tunnistaa perheet, jotka tarvitsevat tavallista enemmän tukea, ohjausta ja
neuvontaa. Tunnistettuihin pulmiin puututaan mahdollisimman varhain.
Tutkimukset:
- RR
- paino
- U-alb ja U-gluk
- Hb tarvittaessa. Jos rautalääkitys on aloitettu, eikä Hb ole noussut, niin
lisätutkimukset tarvittaessa lääkärin ohjeen mukaan
- sikiön sydänäänten kuuntelu
- tarkista, onko rakenneultraääniaika,(seulontavaihtoehdot ja riskit )
- haetaan veriryhmämääritys sekä seulontavastaukset ja PAPP-A arvo WLAB-Vlehdeltä(pitää olla >0.30, jos on alle yhteys äitiyspoliklinikkaan). Kirjataan äidin
neuvolakorttiin.
Keskustelu:
- voimavaramittarin palautus ja käsittely
- vanhempien EPDS–lomakkeet tarvittaessa
- keskustellaan vanhempia askarruttavista asioista ja kysymyksistä esim. lapsen
terveydestä ja todellisen kuvan hahmottumisesta ja mielikuvista erityisesti
esikoista odottavalla parilla
Terveyden edistäminen:
- ravinto, anemian torjunta, yleinen terveydenhoito ja perheen tupakointi tarvittaessa
- muut terveystottumukset mm. ulkoilu ja liikunta
2.4
Käynti (13) -18 raskausviikolla lääkärillä, laajaterveystarkastus (E, U)
Laajassa terveystarkastuksessa tarkastellaan koko perheen hyvinvointia.
Linkki: Äitiysneuvolatarkastukset ja neuvolassa annettu hoito (Terveysportti)
Tutkimukset:
- sisätutkimus: kohdun suun tarkastus, kohdun koon arviointi, vastaavuus laskettuun
aikaan
- lisäkäynnit tarveharkintaisesti
- THX – lähete, jos tuberkuloosiriski
- Tarvittaessa sterilisaatiolähete
Keskustelu:
- mieltä askarruttavat asiat ja kysymykset (katso edellinen terveystarkastus)
27.12.2014
2.5
8
Käynti (22)– 24 raskausviikolla terveydenhoitajalla (E, U)
Tutkimukset:
- RR
- paino
- U-prot ja U-gluk
- U-bakt. viljely laboratoriossa
- turvotukset
- Hb uudelleen synnyttäjiltä
- ulkotutkimus, kohdun kasvu, sf-mitta
- sikiön sydänäänten kuuntelu
- sikiön liikkeet
- Rh-negatiivisista äideistä Rh-vasta-ainetutkimus S- VRAbGrS, sikiön
veriryhmämääritys B-SikiöRH.
- fyysinen vointi/jaksaminen: ennakoivat supistelut, selkävaivat
- jos H 20 jälkeen supistelua, niin otetaan U-bakt ja U-Klamydia, Pu-BaktVi2 (3492),
KOH- testi (= Flagytest) tarvittaessa, lisäksi PVK, CRP lääkärin harkinnan mukaan
- Raskausdiabeteksen seulonta riskiryhmille äitiyspoliklinikalle lähettämiskriteerit
- raskausdiabeteksen (SOSTERI) seurantaohjeet
- Katso myös äitiyspoliklinikan ohje äitiyspoliklinikan lähetekriteerit 1.1.2015 lähtien
(SOSTERI) ja muut äitiysneuvolan ohjeet (Y:\Neuvola\Äitiysneuvolan ohjeet).
Keskustelu:
- ajankohtaiset askarruttavat asiat ja kysymykset mm. taloudelliset asiat ja
toimeentulotuki
- ohjataan tiedon lähteille esim. tutustumaan lastenhoitoa käsittelevään
kirjallisuuteen ja seuraamaan toisten lapsiperheiden elämää
- Rokottajan käsikirja. BCG ja haastattelu BCG rokotustarpeen arviointiin (THL)
- Parisuhdeväkivallan seulonta äitiys- ja lastenneuvolassa (SOSTERI),
keskustellaan kahden kesken äidin kanssa.
- Käytetään THLn lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituskysymyksiä.
Suodatinkysymykset (3kpl) kysytään kaikilta. Jos kysymyksiin 2 ja 3 vastaus on
”kyllä”, jatketaan kartoituskysymyksillä
- Uudelleen synnyttäjille mainittava pidemmästä käyntivälistä, mikäli tarvetta
voidaan lisäkäyntejä järjestää.
Jaettava materiaali:
- Äitiys-, Isyys- ja Vanhempainraha-, Äitiysavustus- ja Lapsilisäanomusta varten
hakulomake ja terveydenhoitajan allekirjoittama raskaustodistus SV75S
(työnantajalle tai Kelalle)
- Koti ja perhe, lapsiperheen etuudet ja asumisen tuet (Kela)
- Perhevalmennusohjelma ja valitun synnytyssairaalan tutustumisesite vanhempien
mukaan.
Synnytyssairaaloiden esitietolomakkeet ja palautusten yhteystiedot:
 Joensuu H 22 - 26, esitietolomakkeen mukana laitetaan lähete tulosteena.
Pohjois-Karjalan keskussairaala, Äitiyspoliklinikka, Tikkamäentie 16
80210 JOENSUU
27.12.2014
(ammattihenkilökonsultaatiot puh.050 387 7876)
http://www.pkssk.fi/
2.6

Mikkeli H 32 - 34
Mikkelin keskussairaala, Äitiyspoliklinikka, Porrassalmenkatu 35-37,
50100 MIKKELI
(ammattihenkilökonsultaatiot puh. 044 351 6527)
http://www.esshp.fi

Kuopion yliopistollinen sairaala (KYS) H 20
Kuopion yliopistollinen sairaala, Synnytyssali/RAK 1. S-aula 3. kerros.
PL 100,
70029 KYS
(ammattihenkilökonsultaatiot puh.017-172361 tai 017-173817)
https://www.psshp.fi/

Lappeenranta, H 32 - 34
Etelä-Karjalan keskussairaala, Äitiyspoliklinikka,
Valto Käkelänkatu 1,
53130 LAPPEENRANTA
(ammattihenkilökonsultaatiot, puh. 05 352 5260)
http://www.eksote.fi

ISSHP, Savonlinna H 32 - 34 sisäpostissa osoitteeseen:
Synnyttäjien vastaanotto, Os. 3A synnytykset ja kirurgia / SKS
http://www.isshp.fi
Käynti (26) – 28 raskausviikolla terveydenhoitajalla (E)
Tutkimukset:
- RR
- paino
- U-alb, U-gluk
- turvotukset
- Hb, jos Hb on alle 105 g/l, niin ohjataan ottamaan rautavalmistetta suun kautta
- ulkotutkimus, kohdun kasvu, sf-mitta
- sikiötutkimus ja sikiön sydänäänten kuuntelu
- sikiön liikkeet
- sikiön kasvu
- supistelut
- infektiot
- katso sokerirasitustulos, raskausdiabeteksen (SOSTERI) seurantaohjeet.
- AntiD-rokote, jos äiti on Rh-negatiivinen ja sikiö Rh-positiivinen
- (annettu Anti- D rokote kirjataan - tarra neuvolakorttiin s. 9 ja ylimääräinen tarra
veriryhmälomakkeelle)
Keskustelu:
9
27.12.2014
10
- ajankohtaiset askarruttavat asiat ja kysymykset (mm. synnytyspelko)
- annetaan konkreettista tietoa sikiön koosta ja otetaan vanhemmat mukaan
ulkotutkimukseen
- huomioidaan äidin mahdolliset supistukset, toksemia oireet, iho-oireet ja kutina
- raskaana olevan omaseurannan ohjaus (hälyttävät oireet ja toiminta niiden
yhteydessä)
- perhetilanne, vanhemmuuden odotukset, parisuhde ja seksuaalisuus
- terveystottumukset
- mielenterveys
- raskaana olevan työssä selviytyminen
Jaettava materiaali:
- yksilöllisen tarpeen mukaan
2.7
Käynti (30) – 32 raskausviikolla terveydenhoitajalla (U) tai kotikäynti
ensisynnyttäjälle (E)
Tutkimukset:
- RR
- paino
- U-alb, U-gluk
- turvotukset
- Hb tarvittaessa
- ulkotutkimus, kohdun kasvu, sf-mitta
- sikiön sydänäänten kuuntelu, sikiön liikkeet ja sikiön tarjonta
- maksastatus (ALAT, ASAT, sappihapot, ravinnotta 12h), jos aikaisempi raskaushepatogestoosi tai oireita
- tarkistetaan rinnat
- tarkistetaan esitietolomake ja lähetetään synnytyssairaalaan (MKS, SKS, LPR)
- ilmoitetaan synnytysosastolle jos epäilyä/tieto isän veriteitse tarttuvasta taudista
- sovitaan aika lastenneuvolaan tutustumisesta seuraavan käynnin yhteyteen.
- lähete synnytystapa-arvioon ensisynnyttäjille, ellei aikaa ole aiemmin varattu,
uudelleen synnyttäjät äitiyspoliklinikan ohjeen mukaan.
- Informoi synnytysosastoa, mikäli tehty lastensuojeluilmoitus tai jos perheellä on
synnytykseen tai lapsivuodeaikaan liittyviä riskitekijöitä
Keskustelu:
- annetaan konkreettista tietoa sikiön koosta ja otetaan vanhemmat mukaan
ulkotutkimukseen sekä ohjataan sikiön liiketarkkailuun
- keskustellaan vanhempien konkreettisesta valmistautumisesta uuteen
perheenjäseneen ja synnytykseen ja näihin liittyviin askarruttaviin asioihin ja
kysymyksiin, varhainen vuorovaikutus (VaVu- haastattelu)
- Tarvittaessa lähete SYPE-kätilölle
- raskaudenaikaista vuorovaikutusta tukeva haastattelulomake (Lastenneuvola
lapsiperheiden tukena. Opas työntekijöille. Sivu 302, liite 11. STM oppaita
2004:14).
- edellä mainitusta lastenneuvolaoppaasta tukimateriaaliksi keskustelulle,
mahdollisesti täytettäväksi perhevalmennuksessa ja lastenneuvolan
tutustumiskäynnillä
27.12.2014
11
-
tukiverkosto
fyysinen vointi: ennakoivat supistelut, selkävaivat
mieliala, ravitsemus, liikunta, muut terveystottumukset
imetyksen merkitys ja valmistautuminen imetykseen
vauvan hoito ja tarvikkeet
ohjaus raskaana olevan omaseurannasta ja hälyttävistä oireista (pre-eklampsia,
supistelut, kutinat, verenvuoto, lapsivesi, tarvittaessa sikiön liikkeet)
- perhe- ja työtilanne
Jaettava materiaali:
- sikiön liiketarkkailuohje (SKS)
- imetykseen liittyvää materiaalia, esim. Äidinmaito -lehtinen
2.8
Käynti (35) - 36 raskausviikolla terveydenhoitajalla ja lääkärillä (E, U)
Ensisynnyttäjällä lääkärissäkäynti SKSn äitiyspoliklinikalla synnytyssuunnittelukäynnin
yhteydessä. Katso ohje lääkärin osuus (Terveysportti)
Tutkimukset:
- RR
- paino
- U-alb, U-gluk, turvotukset
- Hb tarvittaessa
- Supistelut
- Rh -negatiivisilta äideiltä ja aiemmin verensiirron saaneilta äideiltä otetaan Rhnäyte, äidille paperilähete mukaan laboratorioon.
- jos neonataalihypertyroosin riski, lab.lähete S -TSHRAb (kilpirauhasta stimuloivat
vasta-aineet) 36 raskausviikolla, "Kilpirauhanen ja raskaus" - ohje (HUS)
- B – streptokokkiseulonta H 36 (H 35 – 37), merkitään punakynällä
äitiysneuvolakorttiin toiselle sivulle
- ulkotutkimus, kohdun kasvu, sf-mitta
- sikiön sydänäänten kuuntelu
- sikiön liikkeet ja sikiön tarjonta
- uusiutuvaa genitaaliherpestä sairastaville estohoito PTHsta H 36 alkaen, jatkuen
synnytykseen (Asikloviiri 400mg x 2 tai Valasikloviiri 500mg x1.)
- Mikäli maahanmuuttajaäiti tai tulee korkean riskin tuberkuloosialueelta,
muistutetaan THX-kuvauksesta
-
-
Keskustelu:
annetaan konkreettisia tietoa sikiön koosta ja otetaan vanhemmat mukaan
ulkotutkimukseen
keskustellaan vanhempien valmistautumisesta uuteen perheenjäseneen ja
synnytykseen ja näihin liittyviin askarruttaviin asioihin ja kysymyksiin mm. perheen
työnjako ja arjesta selviytyminen, parisuhde, synnytykseen liittyvä jännittävät ja
pelottavat asiat vanhemmilla ja masennus
synnytykseen valmistautuminen, synnytyksen lähestymisen merkit, levon merkitys
vauvan ravistelun vaarat
informoidaan tihentyvistä neuvolakäynneistä
27.12.2014
12
Jaettava materiaali:
- Käsiteltävä varoen -lehtinen (Suomen lastenlääkäriyhdistys)
2.9
Käynti (37)- 38 raskausviikolla terveydenhoitajalla (E, U)
Tutkimukset:
- RR
- paino
- U-alb ja U-gluk
- turvotukset
- Hb tarvittaessa
- ulkotutkimus, kohdun kasvu, sf-mitta
- sikiön sydänäänten kuuntelu
- sikiön liikkeet
- sikiön tarjonta ja tarjoutuvan osan kiinnittymisen tarkistaminen
Keskustelu:
- keskustellaan vanhempien valmistautumisesta uuteen perheenjäseneen ja
synnytykseen ja näihin liittyviin mieltä askarruttaviin asioihin ja kysymyksiin kuten
kodinhoito, synnytykseen liittyvät jännittävät ja pelottavat asiat, masennus ja
parisuhde,
- kerrataan ja annetaan konkreettisia ohjeita synnytykseen valmistautumiseen
> yli 40-vuotiaat synnyttäjät laskettuna aikana kontrolli äitiyspoliklinikalla, B1-lähete
tehdään H 39+ käynnillä terveydenhoitajalla (E, U)
2.10 Käynti 40 raskausviikolla terveydenhoitajalla (E, U)
Tutkimukset:
- RR
- paino
- U-alb, U-gluk
- turvotukset
- Hb tarvittaessa
- ulkotutkimus, kohdun kasvu, sf-mitta
- sikiön sydänäänten kuuntelu
- sikiön liikkeet
- sikiön tarjonta ja tarjoutuvan osan kiinnittyminen
Keskustelu:
- keskustellaan synnytyksestä ja siihen liittyvistä mieltä askarruttavista asioista ja
kysymyksistä
- äitiyspoliklinikan käynti 10. pnä yli lasketun ajan (tee B1-lähete), jos synnytys ei
ole sitä ennen käynnistynyt (jokaisen kohdalla harkitaan erikseen synnytyksen
käynnistäminen)
27.12.2014
13
- kun raskaus kestää yli lasketun ajan, voi äiti joutua käymään neuvolan
seurannassa muutaman päivän välein varsinkin jos verenpaine on koholla.
Lainataan RR- mittareita kotiin tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan
3. SYNNYTYKSEN JÄLKEISET KOTIKÄYNNIT
Terveydenhoitaja käy kotikäynneillä 1 – 2 kertaa perheen tarpeen mukaan.
3.1
Terveydenhoitajan kotikäynti (tai vastaanottokäynti) 7 vuorokauden
kuluessa synnytyksestä
Tutkimukset:
- lapsen yleistarkastus: paino, iho, kynsivallit, silmät, suu, napa, jäntevyys, moro,
askeltaminen, lonkat, aukileet, kivekset
- äidin terveystarkastus: rinnat, imettäminen, kohdun koko, mahd. repeämä,
episiotomia- tai sektiohaava, jälkivuodon laatu ja määrä, äidin mieliala (merkinnät
SYN-LV -lehdelle)
- Mielialalomake EPDS annetaan täytettäväksi kotikäynnillä
Keskustelu:
- perheen tutustuminen uuteen perheenjäseneen ja totuttelu uuden perheenjäsenen
hoitoon (miten mennyt, miten hoito sujunut erityisesti, jos ensimmäinen, miten
perhe kokee pärjäävänsä uuden perheenjäsenen kanssa, miten sisarukset
suhtautuvat)
- keskustellaan vanhempien keskinäisestä suhteesta ja työnjaosta, tarvittaessa
kannustetaan isän osallistumista vauvan hoitoon
- kartoitetaan tukiverkosto ja kannustetaan sen käyttöön kannustaminen tarvittaessa
- keskustellaan äitiä ja isää askarruttavista asioista ja kysymyksistä mm. raskauden
ehkäisy, perhesuunnittelu, imetyksen ja vauvan hoidon onnistuminen
- annetaan perheen tarpeiden mukaan konkreettisia ohjeita ja opastusta esim.
vauvan hoidossa (kylvetys, pukeminen, ulkoiluttaminen, navan ja ihon hoito sekä
allergiat), rintatulehduksen ennaltaehkäisyssä ja hoidossa ja äidin
kuntoutumisessa synnytyksen jälkeen kuten lantion pohjan lihasten hoito
(tarvittaessa kerrataan ohjeet), lepo, kotitöiden jakaminen ja ulkopuolinen apu
esim. isovanhemmat, samassa elämäntilanteessa olevat sukulaiset ja tuttavat
- kerrotaan jälkitarkastuksesta ja neuvolan jatko-ohjelmista sekä tarvittaessa
annetaan tietoa vastasyntyneen tulevista kehitysvaiheista
27.12.2014
14
- aloitetaan D- vitamiini / huomioidaan myös äidin imetysajan suositus (10 µg/pv)
- käydään läpi vanhempien yksilölliset synnytyskokemukset ja kokemukset
omakohtaisesta osallistumisesta vauvan hoitoon esim. avuttomuus
vastasyntyneen ja muiden lasten tarpeiden tunnistamisessa ja niihin
vastaamisessa ja hermostuminen vauvan itkuun
- painotetaan varhaisen vuorovaikutuksen merkitystä ja tuetaan vanhempien siihen
- annetaan palautetta vanhempien onnistumisesta ja lapsen kasvun ja kehityksen
kulusta sekä todellisen kuvan hahmottumisesta arkipäivän elämästä erikoisesti
esikoisen saaneilla pareilla (palaute onnistumisesta vanhemmille tärkeä)
Jaettava materiaali:
- tarvittaessa tupakoinnista tietoa
- tarvittaessa Äidinmaito-kirjanen
- imetyksen ajan ehkäisy, ”Ehkäisyn monet mahdollisuudet”- ohjelehtinen (Bayer)
- lantionpohjajumppa ohjeet (jos ei ole aiemmin saanut)
- tietoa imetystukiryhmästä, perhekahvilasta, perhekerhoista ym.
- vastasyntyneelle ensimmäinen D -vitamiini valmiste.
- EPDS- lomake
Lapsi siirretään lastenneuvolan asiakkaaksi 2-3 viikon ikäisenä.
4. SYNNYTYKSEN JÄLKEISET VASTAANOTTOKÄYNNIT
4.1
Käynti 6-12 viikkoa synnytyksestä terveydenhoitajalla
Katso ohje jälkitarkastus (Terveysportti)
Terveydenhoitajan tekemät tutkimukset
- RR
- paino
- Hb
- U-alb, U-gluk, U- bakt- vi tarvittaessa > lähete laboratorioon
- jos glukoosirasitus on ollut raskauden aikana patologinen, jatkoseuranta
toteutetaan gestaatiodiabetesohjeen mukaan (SOSTERI)
- jos maksa-arvo koholla raskauden aikana, tehdään lähete kontrollinäytteisiin
- huomioidaan lantionpohjan lihasten kunto ja mahdollinen virtsankarkailu
- EDPS -seulan purkaminen, pisteet siirretään neuvolakorttiin sekä SYN-LV- ja
PERHE -lehdelle.
EDPS -seulan tulkinta:
27.12.2014
15
Kysymykset 1, 2 ja 4 vastausvaihtoehdot pisteytetään järjestyksessä ylimmästä alimpaan asteikolla 0
– 3. Kysymykset 3 sekä 5 – 10 ovat käänteisiä ja ne pisteytetään järjestyksessä ylimmästä alimpaan
asteikolla 3 – 0
10 pistettä> suositetaan seurantaa, tarvittaessa järjestetään uusintakäynti terveydenhoitajan luona tai
ohjataan mielenterveysvastaanotolle
13 pistettä> viittaa masennukseen, ohjataan neuvolalääkärin vastaanotolle
Keskustelu:
- arvio perheen selviytymisestä ja keskustelu elämänvaiheeseen liittyvistä ja mieltä
askarruttavista asioista
- vanhempien jaksaminen (voimavarojen riittävyys, uni ja lepo, virkistys ja äidin
mahdolliset masennusoireet)
- arkipäivän elämän sujuminen (päivärytmi, lastenhoidon ja kotitöiden jako,
perhesuunnittelu)
4.2
Jälkitarkastus 6-12 viikkoa synnytyksestä jälkitarkastuskoulutuksen
käyneellä terveydenhoitajalla tai / ja lääkärillä
Terveydenhoitajan /kätilön tekemän jälkitarkastuksen kriteerit
(laadittu asetuksen ja koulutuksen kriteereistä, ISSHPn ky:n hallituksen hyv. 11.6.2013)
-
terve äiti, ei perussairauksia
normaalisti edennyt raskaus, raskausaikana ei häiriötekijöitä (esim.
raskausdiabetes, toksemia, raskaushepatoosi)
säännöllinen alatiesynnytys
käynnistetty synnytys siinä tapauksessa, että synnytys etenee käynnistyksen
jälkeen normaalisti
terveydenhoitaja/kätilö ei voi tehdä synnytyksen jälkitarkastusta, jos kyseessä on
ollut keisarileikkaus, imukuppi- tai pihtisynnytys, perätila- tai monisikiösynnytys,
istukan käsin irrotus, synnyttäjälle on tullut pahoja repeämiä tai runsaasti
verenvuotoa tai synnytys on ollut ennenaikainen
Hänellä tulee olla mahdollisuus tarvittaessa konsultoida lääkäriä ja lähettää synnyttänyt
asiakas lääkärin vastaanotolle. Synnyttäneellä asiakkaalla on halutessaan mahdollisuus
päästä lääkärinvastaanotolle.
Ks. Linkki jälkitarkastus (Terveysportti)
Tutkimukset:
- sisätutkimus, Papa -näyte tarvittaessa
- lantionpohjan lihaskunnon huomioiminen
- RR, paino, BMI, Hb ym. tarvittaessa.
- jos GDM, lähete sokerirasitukseen valmiiksi, Pt-gluk-R1 (tutkimusnumero1483)
Keskustelu:
- äidin kuntoutuminen synnytyksestä
- imetys- ja ehkäisyasiat
27.12.2014
16
- todistus jälkitarkastuksesta Kelaa varten
- terveydentilan seurannan jatkosuunnitelma (jos GDM, tms. myöhempää huomiota
vaativa häiriö/ sairaus)
Ohje jälkitarkastusta tekevälle terveydenhoitajalle
- Jos äiti imettää, voi tarjota Cerazette tai Microluton 3kk aloituspakkauksen
ehkäisyksi. Terveydenhoitaja huolehtii aloituksen ohjauksen. Tarvittaessa otetaan
raskaustesti ennen aloitusta. 3 kk kontrolli tarvittaessa lääkärillä tai sitten
terveydenhoitajalla, joka huolehtii reseptin jatkoon. 1 v kontrolli lääkärillä ellei ole
käynyt 3 kk lääkärillä.
- Jos äiti haluaa kierukan, sovitaan samalla, milloin otetaan papa -näyte ja
informoidaan äitiä, milloin kierukka voidaan asentaa ja kerrotaan kierukka
ehkäisystä. Terveydenhoitaja suunnittelee äidin kanssa yhdessä, mikä on kierukan
asetukseen asti ehkäisynä (kondomi, minipilleri vai mahdollisesti yhdistelmäehkäisy
jos ei imetä). Raskaustesti ennen IUD:n asetusta, jos kuukautiset eivät ole alkaneet
ja on kondomiehkäisy.
- Jos äiti ei imetä ja on ollut ennen raskautta yhdistelmäehkäisy, mikä sopinut ja ei
estettä yhdistelmäehkäisyyn, terveydenhoitaja pyytää reseptin neuvola lääkäriltä
tähän yhdistelmäehkäisyyn ja ohjaa uudelleen aloituksen. 3 kk kontrolli tarvittaessa
lääkärillä tai sitten terveydenhoitajalla, 1 v kontrolli lääkärillä ellei ole käynyt 3 kk
kontrollissa lääkärillä.
- Jos äiti ei imetä ja äidillä ei ole ollut yhdistelmäehkäisyä ennen raskautta ja ei
estettä yhdistelmäehkäisyyn, voi terveydenhoitaja konsultoida neuvola lääkäriä ja
aloittaa neuvola lääkärin luvalla 3 kk yhdistelmäehkäisyn, jolloin 3 kk kontrolli
neuvola lääkärillä
- tarvittaessa aina konsultoidaan neuvola lääkäriä, jos ehkäisyssä kysyttävää
(Lääkäri Kirsti Ahokas – Dakash 2013)
Jaettava materiaali:
- Raskauden ehkäisy
5. ASIAKAS EI TULE VARATULLE VASTAANOTTOAJALLE
Neuvolassa on käytössä tekstiviestimuistutustoiminto, jonka avulla pyritään varmistamaan
asiakkaan vastaanotolle saapuminen. Mikäli asiakas ei kuitenkaan tule vastaanotolle,
toimitaan seuraavasti:
- soitetaan ja tarjotaan uusi aika
- lähetetään kutsukirje
- jos alle 18 -vuotiaan kohdalla herää huoli, niin otetaan tarvittaessa yhteyttä
huoltajaan/lastensuojeluun
27.12.2014
-
17
jos täysi-ikäisen kohdalla herää huoli, eikä yhteyttä muuten saada, otetaan
tarvittaessa yhteyttä sosiaalitoimeen (ennakollinen lastensuojeluilmoitus) tai
mahdollisiin muihin yhteistyötahoihin
6. PERHEVALMENNUS
Äitiys- ja lastenneuvoloissa toteutetaan perhevalmennusta odottaville perheille.
Perhevalmennuksesta on laadittu oma ohjeistus, joka on tallennettu osoitteeseen:
Y:\Neuvola\Perhevalmennus.
Valmennuksessa teemoina ovat
- parisuhde, vanhemmuus ja varhainen vuorovaikutus
- synnytys ja lapsivuodeaika
- imetys
- elämää lapsen kanssa
7. NEUVOLAN PERHETYÖ
Perhetyön tavoite on yhtenevä äitiysneuvolatoiminnan tavoitteiden kanssa; turvata tulevien
vanhempien ja koko perheen terveyttä ja hyvinvointia huomioiden myös tulevan lapsen
kehitysympäristön turvallisuuden varmistaminen. Neuvolan perhetyönkuvaus löytyy
osoitteesta: Y:\Neuvola\Perhetyö.
Terveydenhoitaja ja lääkäri arvioivat perhetyön tarvetta kaikissa asiakastilanteissa, mutta
erityisesti laajojen terveystarkastusten yhteydessä. Perhetyön tukea tarvitaan esimerkiksi
parisuhdeongelmissa tai perheen turvattoman ja ristiriitaisen tunneilmapiirin vuoksi.
Neuvolan perhetyö toteutuu perheen luvalla tiiviissä yhteistyössä neuvolan henkilökunnan
ja muiden perhetyötä tekevien tahojen kanssa. Toiminta on tavoitteellista, suunnitelmallista
ja joustavasti toteutuvaa. Tavoitteiden täyttyminen arvioidaan yhdessä perheen ja
terveydenhoitajan kanssa perhetyön toteutumisen aikana ja sen päätyttyä.
Kirjaaminen perhetyön asiakaskontaktien osalta tapahtuu potilastietojärjestelmä Efficaan
asiakkaan kertomukseen PENE- ja/tai PERHE -lehdelle noudattaen sovittuja
kirjaamiskäytäntöjä. Kirjaus tehdään sen henkilön kertomukseen, josta ensisijainen
asiakkuus alkaa. Äitiysneuvolassa asiakkuus voi lähteä joko äidistä ja/tai isästä ja tällöin
kirjaus tehdään äidin tai isän tai tarvittaessa molempien PENE -lehdelle. Lapsen synnyttyä
kirjataan tieto lapsen PERHE -lehdelle mukana viittaus, mistä tarkemmat tiedot löytyvät
(esim. ”katso äidin PENE -lehti”).
8. LÄHTEITÄ
Lastensuojelun Keskusliitto. Neuvolan ammattilaisille on avattu uusi sähköinen palvelu.
Neuvolainfo.fi -niminen sivusto löytyy osoitteesta: www.neuvolainfo.fi. Neuvolainfo.fi -
27.12.2014
18
palvelun on tuottanut ja sitä ylläpitää Emma & Elias -ohjelma, joka on RAY:n
avustusohjelma lapsiperheiden hyväksi. Ohjelmaa koordinoi Lastensuojelun Keskusliitto.
STM. Tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen estämisen toimintaohjelma 2012 -2016
THL. Äitiysneuvolaopas. 29/2013.
Terveysportti. http://www.terveysportti.fi/
Susanna Simonen