talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015–2016
Transcription
talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015–2016
TALOUSARVIO 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA 2015–2016 Kaupunginvaltuusto 9.12.2013 2 TALOUSARVIO 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA 2015–2016 SISÄLLYSLUETTELO 1 TALOUSARVION 2014 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMAN 2015–2016 RAKENNE JA TAUSTA................................................................................................................................. 4 1.1 Talousarvion sitovuus ................................................................................................... 4 1.2 Tilivelvolliset.................................................................................................................. 5 2 KESKEISET LAINSÄÄDÄNNÖLLISET MUUTOKSET ....................................................... 6 3 HENKILÖSTÖKATSAUS .................................................................................................... 8 4 TOIMINTAYMPÄRISTÖ ...................................................................................................... 9 4.1 Väestörakenne ja sen muutokset .................................................................................. 9 4.2 Nettomuutto .................................................................................................................. 9 4.3 Työllisyys .................................................................................................................... 10 5 YLEINEN TALOUDELLINEN TILANNE ............................................................................ 11 5.1 Kuntatalous 2014 ........................................................................................................ 11 5.2 Muutama näkökohta Virtain talouteen ......................................................................... 12 5.3 Toimintakatteen (nettomenojen kehitys)...................................................................... 14 6 TYTÄRYHTIÖT JA LIIKELAITOS MARTTINEN ............................................................... 15 6 1. Kiinteistö Oy Virtain Vuokratalot ................................................................................. 15 6.1.1 Linjatie 1 ja Linjatie 5 ............................................................................................ 15 6.2 Kiinteistö Oy Virtain Opiskelija-asuntolat ..................................................................... 15 6.3 Kiinteistö Oy Tyrkönrivi ............................................................................................... 15 6.4 Kiinteistö Oy Virtain Veteraanit.................................................................................... 16 6.5 Virtain Jäähalli Oy ....................................................................................................... 16 6.6 Virtain Yrityspalvelu Oy ............................................................................................... 16 6.7 Osakkuusyhteisöt........................................................................................................ 16 6.8 Liikelaitos Marttinen .................................................................................................... 16 7 KÄYTTÖTALOUSOSA ..................................................................................................... 18 7.1 KAUPUNGINVALTUUSTO ......................................................................................... 20 7.2 KESKUSVAALILAUTAKUNTA .................................................................................... 20 7.3 TARKASTUSLAUTAKUNTA ....................................................................................... 21 7.4 KAUPUNGINHALLITUS.............................................................................................. 22 7.4.1 Hallituksen tulosalue............................................................................................. 24 7.4.2 Sisäisen palvelukeskuksen tulosalue.................................................................... 25 7.5 PERUSTURVALAUTAKUNTA .................................................................................... 27 7.5.1 Terveystoimen tukipalveluiden tulosalue .............................................................. 30 7.5.2 Ehkäisevän terveydenhuollon tulosalue ................................................................ 31 7.5.3 Sairaanhoidon tulosalue ....................................................................................... 32 7.5.4 Hammashuollon tulosalue .................................................................................... 34 7.5.5 Sosiaalityön tulosalue ........................................................................................... 35 7.5.6 Kehitysvammahuollon tulosalue ........................................................................... 36 7.5.7 Lasten päivähoidon tulosalue ............................................................................... 37 3 7.5.8 Koti- ja vanhustyön tulosalue ................................................................................ 38 7.6 SIVISTYSLAUTAKUNTA ............................................................................................ 41 7.6.1 Joukkoliikenteen ja hallinnon tulosalue ................................................................. 43 7.6.2 Perusopetuksen tulosalue .................................................................................... 44 7.6.3 Lukiokoulutuksen tulosalue................................................................................... 44 7.6.4 Aikuiskoulutuksen/Kansalaisopiston tulosalue ...................................................... 45 7.6.5 Kirjasto- ja kulttuuritoimen tulosalue ..................................................................... 45 7.6.6 Liikunta- ja nuorisotoimen tulosalue ...................................................................... 46 7.6.7 Lasten päivähoidon tulosalue ............................................................................... 46 7.7 MERIKANTO-OPISTO ................................................................................................ 47 7.8 TEKNISTEN PALVELUIDEN LAUTAKUNTA .............................................................. 49 7.8.1 Hallinnon tulosalue ............................................................................................... 52 7.8.2 Ylläpidon ja rakentamisen tulosalue ..................................................................... 52 7.8.3 Ympäristövalvonnan tulosalue .............................................................................. 53 7.8.4 Kaukolämpölaitoksen tulosalue ............................................................................ 54 7.8.5 Vesihuoltolaitoksen tulosalue ............................................................................... 54 8 TULOSLASKELMAOSA ................................................................................................... 55 8.1 Verotulot ja valtionosuudet .......................................................................................... 55 8.1.1 Kunnallisvero ........................................................................................................ 55 8.1.2 Yhteisövero .......................................................................................................... 56 8.1.3 Kiinteistövero ........................................................................................................ 56 8.1.4 Valtionosuudet...................................................................................................... 56 8.2 Tuloslaskelma ............................................................................................................. 57 9 INVESTOINTIOSA ............................................................................................................ 58 9.1 Hankeryhmät .............................................................................................................. 59 9.2 Hankkeet..................................................................................................................... 62 10 RAHOITUSOSA .............................................................................................................. 64 11 YHTEENVETO MYÖNNETTÄVISTÄ AVUSTUKSISTA .................................................. 66 12 YHTEENVETO HANKKEISTA ........................................................................................ 68 13 PERUSTURVAN HOITOHENKILÖKUNNAN MÄÄRÄ JA MITOITUKSET ..................... 69 14 OPPILASENNUSTEET JA OPETTAJIEN LUKUMÄÄRÄT ............................................ 70 15 NUORISOKESKUS MARTTISEN TALOUSARVIO 2014 ................................................ 73 16 TARKENNETTUJA TIETOJA VUODEN 2014 TALOUSARVIOSTA............................... 75 4 TALOUSARVION 2014 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMAN 2015–2016 RAKENNE JA TAUSTA Kunnan talousarviosta ja taloussuunnitelmasta, niiden rakenteesta, sisällöstä ja laadinnasta on säännökset kuntalaissa. Tämän lisäksi talousarviosta ja taloussuunnitelmasta antaa ohjeita ja suosituksia Suomen Kuntaliitto. Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi laadittavalla taloussuunnitelmalla. Taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi on talousarviovuosi. Kaupunginvaltuusto ohjaa kuntakonsernin toimintaa ja taloutta keskeisesti talousarvion avulla. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Toimintaa ja taloutta suunnitellaan ja seurataan käyttötalouden, tuloslaskennan, investointien ja rahoituksen näkökulmasta. Käyttötalousosan avulla valtuusto ohjaa kaupungin palvelutoimintaa. Käyttötalousosassa valtuusto asettaa toimielimille ja niiden alaisille tehtäväalueille strategiaan ja hyväksyttyihin toimenpideohjelmiin perustuvat toiminnalliset tavoitteet sekä osoittaa asetettujen tavoitteiden vaatimat määrärahat ja tuloarviot. Tuloslaskelmaosassa osoitetaan, kuinka kaupungin tilikaudelle jaksotettu tulorahoitus riittää palvelutoiminnan jaksotettuihin menoihin, korkoihin ja muihin rahoitusmenoihin sekä omaisuuden kulumista kuvaaviin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Investointiosan avulla ohjataan kaupungin investointeja. Se sisältää investointisuunnitelmat talousarvio- ja suunnitelmavuosille. Investointi-osan määrärahat ja tuloarviot valtuusto hyväksyy hankeryhmittäin tai hankkeittain. Rahoitusosassa esitetään toiminnan, investointien ja rahoituksen rahavirrat. Rahoitusosan lopussa esitetään näiden yhteenlaskettu muutos, joka kuvaa rahavirtojen vaikutusta kaupungin maksuvalmiuteen vuoden aikana. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. 1.1 Talousarvion sitovuus Kaupunginvaltuusto määrää, miten talousarvio ja sen perustelut sitovat kaupunginhallitusta ja muita kaupungin toimielimiä ja viranhaltijoita. Käyttötalousosassa valtuusto myöntää toimielimille määrärahat ja asettaa toiminnalliset tavoitteet. Sitovuustaso on toimintamäärärahan ja tulotavoitteen erotus, eli toimintakate, ellei yksikkö ole hyväksytty nettobudjetoitavaksi. Lautakunta tai johtokunta voi tehdä muutoksia menomäärärahaan tai tuloarvioon, mikäli menojen ja tulojen erotus (=toimintakate) pysyy samana. Nuorisokeskus Marttinen on ollut kunnallisena liikelaitoksena 1.1.2006 alkaen. Talousarviossa on sitovat Marttisen tavoitteet, mutta talousarvion hyväksyy Marttisen johtokunta ja se ei sisälly kaupungin omaan talousarvioon. Nuorisokeskus Marttiselle on asetettu vuodelle 2014 + 40.000 euron tulostavoite. 5 Kuntakonsernin tytäryhtiöiden tavoitteet ovat sitovia. Yhtiökokousedustaja on vastuussa siitä, että tavoitteet vahvistetaan myös osakeyhtiöiden kokouksissa. Investointiosassa valtuusto myöntää toimielimille määrärahat hankeryhmittäin tai hankkeittain. Hankeryhmän ja hankkeen bruttomääräiset määrärahat (sekä tuloarviot että menomäärärahat) ovat valtuustoon nähden sitovia. Suunnitelmapoistot ja laskennalliset erät eivät ole sitovia määrärahoja. 1.2 Tilivelvolliset Kuntalain 75 §:n mukaisesti tilivelvollisina pidetään kaupunginhallituksen, lautakuntien ja johtokuntien jäseniä, esittelijöitä sekä tehtäväalueiden johtavia viranhaltijoita. Edellä mainittujen lisäksi tilivelvollisina voidaan pitää itsenäisestä tehtäväkokonaisuudesta vastaavia viranhaltijoita. Valtuutetut eivät ole tilivelvollisia kaupunginvaltuuston jäsenyydestä. Tilivelvollisuus rajaa ne henkilöt, joiden kohdalta on erikseen tehtävä tilinpäätöksen yhteydessä päätös siitä, voidaanko heille myöntää vastuuvapaus vai kohdistetaanko heihin joku muistutus. Tilivelvollisuudella tarkoitetaan oikeudellisen vastuunalaisuuden lisäksi vastuunalaisuutta tehokkaasta johtamisesta tavoitteiden saavuttamiseksi. Vahvistaessaan talousarvion valtuusto hyväksyy tilivelvolliset. Tilivelvollisia ovat: Käyttötalous Toimielin Tulosalue kaupunginvaltuusto tarkastuslautakunta kaupunginhallitus hallitus sisäinen palvelukeskus keskusvaalilautakunta sivistysosasto tulosalueineen Merikanto-opisto tekninen osasto tulosalueineen perusturvaosasto terveystoimen tukipalvelut ehkäisevä terveydenhuolto sairaanhoito hammashuolto sosiaalityö kehitysvammahuolto lasten päivähoito koti- ja vanhustyö Tilivelvollinen kaupunginjohtaja kaupunginjohtaja kaupunginjohtaja kaupunginjohtaja hallintojohtaja hallintojohtaja sivistystoimen johtaja rehtori tekninen johtaja perusturvajohtaja ylilääkäri ylilääkäri ylilääkäri ylilääkäri sosiaalijohtaja sosiaalijohtaja sosiaalijohtaja / toiminnon siirron jälkeen sivistystoimen johtaja vanhustyön johtaja Investointiosa kaupunginhallitus perusturvalautakunta tekninen lautakunta kaupunginjohtaja perusturvajohtaja tekninen johtaja rahoitusosa kaupunginjohtaja 6 KESKEISET LAINSÄÄDÄNNÖLLISET MUUTOKSET Sosiaali- ja terveydenhuollon rakennelakia (sote-järjestämislaki) valmistellaan. Lakiehdotus on tarkoitus saada eduskunnan käsittelyyn keväällä 2014 siten, että sotejärjestämislaki ja siihen liittyvät muut lait tulisivat voimaan vuoden 2015 alusta. Järjestämislain mukaiset sote-alueet, perustason alueet ja erityisvastuu-alueet aloittaisivat toimintansa viimeistään vuoden 2017 alusta. Kunnat ovat antaneet väliraportista lausuntonsa vuoden 2013 aikana. Kuntarakennelaki on astunut voimaan 1.7.2013. Kuntien selvitysvelvollisuus on alkanut heti lain voimaan tultua. Selvitysten ja yhdistymisesitysten määräaika päättyy kuusi kuukautta sen jälkeen, kun sote-järjestämislaki on hyväksytty eduskunnassa. Kunnat ovat ilmoittaneet ministeriölle 30.11.2013 mennessä, minkä kunnan tai kuntien kanssa se selvittää yhdistymistä. Kunta voi hakea valtiovarainministeriöltä poikkeusta selvitysalueesta, jos kunta katsoo tarkoituksenmukaiseksi tehdä selvityksen muulla kuin selvitysperusteiden osoittamalla alueella. Poikkeuksen hakemiselle ei ole määräaikaa, eli kunnat voivat hakea poikkeusta tarkoituksenmukaiseksi katsomassaan vaiheessa selvitystyötä. Selvitysalueesta poikkeamisen perusteena voi olla kuntajaon kehittämisen tavoitteet ja kuntajaon muuttamisen edellytykset täyttävän vaihtoehtoisen toiminnallisen kokonaisuuden muodostuminen, se, ettei toiminnallisen kokonaisuuden muodostaminen ei ole mahdollista erityisen harvan asutuksen vuoksi, suomen- tai ruotsinkielisten asukkaiden kielellisten oikeuksien turvaaminen tai saamelaisten kieltä ja kulttuuria koskevien oikeuksien turvaaminen. Kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 11.11.2013 päättänyt, että Virtain kaupunki tekee kuntarakennelain mukaisen yhdistymisselvityksen Ruoveden kunnan kanssa. Lisäksi Virtain kaupunki hakee poikkeusta kuntarakennelain mukaiseen selvitysalueeseen toiminnallisena kokonaisuutena, minkä Virtain kaupunki ja Ruoveden kunta muodostavat 12.300 asukkaan väestöpohjalla. Syyskuussa 2013 astui voimaan kuntalain muutos, jonka mukaisesti kuntien tulee yhtiöittää (osakeyhtiö, osuuskunta tai säätiö) markkinoilla harjoitettu toiminta. Kuntien tulee yhtiöittää energialaitoksensa ja satamansa sekä käydä läpi muutoinkin toimintaansa valtiontukiongelmien poistamiseksi. Kunnan lakisääteisiä tehtäviä, yhteistoimintana hoidettuja sekä monopolin muodostavia tehtäviä ei katsota markkinoilla harjoitetuksi toiminnaksi. Yhtiöittämisvelvollisuuteen esitetään muutamia poikkeuksia. Kunta voisi edelleen toimia vähäisessä määrin markkinoilla sekä silloin, kun se erityislain perusteella olisi nimenomaan mahdollista. Lain voimaantulon jälkeen siirtymäaikaa on vuoden 2014 loppuun saakka. Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen järjestämiselle siirtymäaika on kuitenkin vuoden 2016 loppuun saakka. Uusi vanhuspalvelulaki tuli voimaan heinäkuussa 2013. Lailla pyritään turvaamaan ikääntyneen väestön hyvinvointi sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalvelujen saanti. Lain määrittämä vanhusneuvosto aloittaa toimintansa vuoden 2014 alusta alkaen. 7 Kuntalain kokonaisuudistusta valmistellaan. Kuntalain uudistamisen yhtenä kärkitavoitteena on pidetty kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistamista. Kuntalain kokonaisuudistus tehdään osana hallituksen kuntauudistusta. Kuntalain kokonaisuudistuksen on tarkoitus astua voimaan vuoden 2015 alusta alkaen. Valtioneuvosto antoi 5.9.2013 eduskunnalle lakiesitykset, joilla toteutetaan hallituksen raamisopimuksen yhteydessä syksyllä 2011 antama sitoumus käynnistää valmistelu koulutus- ja työhyvinvointivähennyksen käyttöönottamiseksi ja vastaavan järjestelyn toteuttamiseksi julkisella sektorilla. (HE 95/2013 ja 99/2013.) Uudistuksen tavoitteena on kannustaa työnantajia osaamisen kehittämiseen organisaation liike- tai palvelutoiminnan tarpeista lähtien, edistää muutostilanteisiin varautumista ja työurien pidentymistä. Tarkoituksena on näin parantaa tuottavuutta ja kilpailukykyä. Uudistus asettaa velvollisuuden järjestää koulutustilaisuuksia henkilöstölle. Yhteistoimintalain muutos edellyttää kuntia laatimaan henkilöstö- ja koulutussuunnitelman yhteistoimintamenettelyssä. Valtionosuusjärjestelmä uudistuu vuoden 2015 alussa osana hallituksen kuntauudistusta. Uudistuksen tarkoituksena on yksinkertaistaa ja selkeyttää valtionosuusjärjestelmää vähentämällä laskentakriteerejä ja poistamalla kriteerien päällekkäisyyttä. Järjestelmän kannustavuutta lisätään siirtämällä painopistettä kustannusten tasauksesta tulojen tasaukseen. Nykyisessä järjestelmässä olevat määräytymisperusteiden porrastukset poistetaan, mikä osaltaan vähentää kuntaliitosten esteitä. Nykyinen taajamarakennekriteeri korvataan työpaikkaomavaraisuuskriteerillä. Vieraskielisten määräytymisperuste laajennetaan koskemaan koko väestöä. Uusi järjestelmä otetaan käyttöön 2015. Kuntien välisten muutosten lieventämiseksi varaudutaan siirtymäaikaan. Potilaiden oikeuksien soveltamisesta rajat ylittävässä terveydenhuollossa annettua EUdirektiiviä (nk. potilasdirektiiviä) sovelletaan kansallisesti vuoden 2014 alusta lähtien. Direktiivin mukaisesti henkilö voi hakeutua vapaasti terveydenhuoltoon toiseen EUlainsäädäntöä soveltavaan valtioon. Hänellä on oikeus saada jälkikäteen korvausta kustannuksista samoin perustein, kuin jos hän olisi saanut kyseistä hoitoa kotimaassaan. Edellytys on, että vastaava hoito on korvattavaa kotimaassa. 8 HENKILÖSTÖKATSAUS Henkilöstön määrällä tarkoitetaan kyseisen vuoden viimeisenä päivänä voimassa olleiden palvelussuhteiden lukumäärää. Siihen sisältyvät vakinaiset ja määräaikaiset työntekijät sekä työllistetyt ja oppisopimuksella työskentelevät. Ainoana ryhmänä on jätetty pois kansalaisopiston opettajat vähäisten opetustuntimäärien vuoksi. Vuoden 2013 osalta tarkastelupäivänä käytetään 18.11. tilannetta, joka on kuvattu alla taulukossa. Kokonaishenkilöstömäärä Virrat - kokonaismäärä Virrat - vakinaiset Virrat – määräaikaiset Virrat – työllistetyt, oppisopimus Virrat – osa-aikaiset Ruovesi - kokonaismäärä Ruovesi – vakinaiset Ruovesi – määräaikaiset Ruovesi – työllistetyt, oppisopimus Ruovesi – osa-aikaiset 837 608 476 99 33 98 229 189 37 3 13 Virrat ja Ruovesi Virtain kokonaishenkilöstömäärästä Ruoveden kokonaishenkilöstömäärästä Virtain kaupungin henkilöstömäärän kehitys ilman Ruoveden henkilöstöä 2008– 18.11.2013 630 621 620 604 610 604 612 608 600 586 590 580 570 560 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Henkilöstön määrä 621 586 604 604 612 608 Virtain kaupungin vakituisen ja määräaikaisen henkilöstön määrän kehitys ilman Ruoveden henkilöstöä 2008–18.11.2013 700 600 500 400 300 200 100 0 Henkilöstönmäärä Vakituinen Määräaikainen 2008 621 445 176 2009 586 443 143 2010 604 441 163 2011 604 445 159 2012 612 460 123 2013 608 476 99 *Määräaikaiset 2012 ja 203 – ei sisällä työllistettyjä ja oppisopimussuhteisia *Määräaikaiset 2011 - ei sisällä oppisopimussuhteisia 9 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 4.1 Väestörakenne ja sen muutokset Virtain kaupungin väkiluku 31.12.2012 oli 7 384 (31.12.2011 7 453). Väkiluku on laskenut 69 asukkaalla vuoden aikana (-0.9 %). Väkilukuennuste on yhä aleneva kuluvalle vuodelle sekä ennustevuosille. Syyskuussa 2013 Virroilla on ollut 7 329 asukasta. Tilastokeskuksen laatiman väestöennusteen mukaan Virroilla on vuonna 2020 6 609 asukasta. Väkiluvun kehitys, 31.12 7900 7800 7700 7600 7500 7400 7300 7200 7100 7000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013, syysk uu Väkiluku 7851 7778 7693 7629 7612 7514 7453 7384 7329 4.2 Nettomuutto Kuntien välinen nettomuutto on Virroilla negatiivinen. Vuoden 2012 aikana Virroilta muutti pois 335 asukasta, kun taas Virroille muutti 309 asukasta. Nettomaahanmuutto on Virtain osalta positiivinen. Vuoden 2012 aikana maahanmuutto oli +12 ja maastamuutto -4. Luonnollinen väestönlisäys on n. – 50 vuositasolla. Nämä painavat Virtain väestökehityksen kokonaisuudessaan negatiiviseksi. 40 20 0 -20 -40 -60 -80 -100 -120 2005 2006 2007 Väestönlisäys yhteensä -90 -71 -85 Luonnollinen -52 -58 -53 väestönlisäys Nettomuutto Suomessa -46 -46 -43 Nettomaahanmuutto 8 33 11 2008 2009 2010 -63 -13 -99 2011 2012 -61 -69 -61 -21 -59 -53 -51 -27 25 -8 16 -50 10 -22 14 -26 8 10 Virtain väestörakenteelle on ominaista 0–14 -vuotiaiden vähäinen osuus, 13,3 %, kun koko maan tarkastelussa osuus on keskimäärin 16,4 %. Samoin yli 65-vuotiaiden osuus, 28,8 % on korkeampi kuin maassamme keskimäärin (18,8 %). Eläkkeellä olevien osuus, 35,6 % väestöstä, on näin ollen myös korkeampi kuin keskimäärin kunnissa (24 %). Tämän kaltainen väestörakenne johtaa siihen, että huoltosuhde, tunnusluku, joka kuvaa monta ei-työikäistä (0-14 ja 65- v) on yhtä työikäistä kohden (15–64 v), on Virroilla korkeampi kuin kunnissa keskimäärin. Kun koko maassa vuonna 2011 on sataa työllistä kohden ollut 52,9 ei-työikäistä, Virroilla vastaava luku on 68,8. Väestörakenteen samansuuntainen kehitys johtaa siihen, että huoltosuhde kasvaa ja Virroilla sataa työllistä kohden on ennusteen mukaan vuonna 2015 81,9 ei-työikäistä. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0% 2005 2006 65 - vuotiaat 24,2 % 24,3 % 15 - 64 vuotiaat 61,9 % 61,8 % 0-14 vuotiaat 13,9 % 13,9 % 2007 24,3 % 62,1 % 13,6 % 2008 25,0 % 61,7 % 13,4 % 2009 25,6 % 61,0 % 13,3 % 2010 26,3 % 60,6 % 13,1 % 2011 27,4 % 59,3 % 13,3 % 2012 28,8 % 57,9 % 13,3 % 4.3 Työllisyys Työttömien lukumäärä elokuun 2013 lopussa oli 283, työttömyysaste 9,3 %. Virtain työvoima on 3 032 henkilöä. Vastaavana ajankohtana vuonna 2012 työttömiä oli 275, työttömyysaste 8,8 %. Työttömistä alle 25-vuotiaita oli 50 henkilöä (08/2012 36 henkilöä) ja yli 50-vuotiaita 127 henkilöä (08/2012 123 henkilöä). Samanaikaisesti Pirkanmaan työttömyysaste oli 13 % ja koko maan 7,1 %. 11 YLEINEN TALOUDELLINEN TILANNE Suomen kansantalous mateli vuoden 2012 taantumassa, sillä vientikysyntä ja investoinnit supistuivat ja kulutuksen kasvu jäi vain hieman nollan yläpuolelle. Myös vuoden 2013 alkupuoli oli odotettua heikompaa. Epävarmuus ja heikko kysyntä ovat levinneet myös palvelusektorille, kun vähittäiskaupan myynti on joutunut vaikeuksiin. Vientisektorin ongelmat ovat jatkuneet myös. Valtionvarainministeriö arvioi, että kokonaistuotanto tulee laskemaan 0,5 prosenttiyksikköä vuonna 2013. Vuodelle 2014 povataan yleisesti varsin vaatimatonta kasvua. Bruttokansantuotteen kasvun ennusteet ovat yhden ja kahden prosentin tuntumassa olettaen että kotimainen kulutus ja vientikysyntä piristyvät. Keskitetty työmarkkinaratkaisu vaikuttanee myös talouden kasvuedellytyksiin myönteisesti. Kuluttajahintojen nousu on arvioitu hidastuvan vuoden 2014 aikana. Valtionvarainministeriön tekemän arvion mukaan kuluttajahintaindeksi kohoaa tänä vuonna vuositasolla keskimäärin noin 1,6 prosenttia ja ensi vuonna noin 2,1 prosenttia. Palkansaajien ansioindeksin on arvioitu hidastuvan keskitetyn työmarkkinaratkaisun johdosta ja jäänee 1,5 prosentin tuntumaan. Työttömyyden kasvu kiihtyi vuoden 2013 aikana ja työttömyysasteen on ennustettu nousevan 8,3 prosenttiin. Hidas talouskasvu elvyttää kuitenkin työttömyystilannetta, mutta työllisten määrän odotetaan jäävän aikaisempaa matalammalle tasolle. Valtiontalouden alijäämän on arvioitu nousevan peräti 9 miljardiin euroon vuonna 2013. 5.1 Kuntatalous 2014 Kuntatalous on kiristynyt entisestään. Kun tarkastellaan peruspalvelubudjetin yhteydessä laadittua painelaskelmaa, vuoden 2013 kuntien kokonaistuloksesta on näkymä ollut n. -230 milj. euroa negatiivinen. Tulokseen on laskettu parantavina erinä verotulojen kertaerät n. +400 milj. euroa. Kunnat ovat sopeuttaneet toimintaansa tänä vuonna, mutta vuodesta 2014 tulee todennäköisesti erittäin voimallinen sopeuttamisen vuosi. Valtion vuoden 2014 budjettiesitys annettiin varsin epävarmassa kansainvälisen ja kansallisen talouden ilmapiirissä. Budjettiesityksen yleisperusteluihin sisältyvän peruspalvelubudjetin mukaan esitys kiristää kuntataloutta vuonna 2014 n. 257 milj. eurolla, tähän lukuun sisältyy mm. peruspalvelujen valtionosuusleikkaus 362 milj euroa ja opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksien jäädyttäminen n. 36 milj. euroa. Valtionosuuksien leikkaus vuodesta 2012 alkaen on kokonaisuudessaan 1,1 mrd. euroa vuonna 2014. Laskennallisesti se tarkoittaa keskimäärin n. 1,25 kunnallisveroprosentin nostoa. Vuoden 2014 valtionosuudet pienenevät kokonaisuudessaan verrattuna vuoteen 2013. Esityksessä oli myös myönteisiä asioita kuntien kannalta. Hallitus mm. kompensoi kunnille kaikki veroperusteiden muutosten aiheuttamat menetykset, kiinteistöveroa kehitetään niin, että kuntien verotulot kasvavat n. 100 milj. eurolla ja jäteveron tuottoa vastaava euromäärä eli 70 milj. euroa siirretään kunnille. 12 Vuoden 2013 lisätalousarviossa sisäilma- ja kosteusvauriohankkeet saivat avustusta 15 milj. euroa sosiaali- ja terveyshuollon rakennuksiin ja 35 milj. euroa yleissivistävien oppilaitosten ja päiväkotien rakennuksiin. Peruspalvelubudjetin painelaskelma kuntien tulosnäkymästä vuodelle 2014 on 1,1 mrd. euroa negatiivinen. Tähän tulokseen vaikuttavat kuitenkin mm. maltillinen palkkaratkaisu sekä kuntien veronkorotukset. Valtion vuoden 2014 talousarvion valmistelu huipentui hallituksen budjettiriiheen, jonka yhteydessä tehtiin päätöksiä myös niin sanotun julkisen talouden kestävyysvajeen hallitsemiseksi (ns. rakennepoliittinen ohjelma). Kestävyysvajeen noin 9,5 miljardin kokonaisuudesta kuntien kontolle on laitettu lähes puolet, noin 4 miljardia euroa. Kunnille kohdistuvasta kokonaisuudesta valtio hoitaisi noin yhden miljardin vuoteen 2017 mennessä keventämällä kuntien velvoitteita ja tehtäviä. Toisen miljardin kunnat hoitaisivat vastaavasti itse korottamalla veroja ja tehostamalla toimintaa. Pidemmällä aikavälillä kuntien tuottavuutta parantamalla tulisi saada aikaiseksi vielä kaksi miljardia euroa. Leikkaustavoitteista huolimatta kuntien tehtävät lisääntyvät. Vuonna 2013 voimaantullut vanhuspalvelulaki lisäsi jo tehtäviä vanhustenhuollossa. Vuoden 2014 aikana muun muassa toisen asteen koulutuksen oppilashuoltoa kehitetään merkittävästi. 5.2 Muutama näkökohta Virtain talouteen Taloushallinnon tavoitteena on antaa kunnan päätöksentekijöille hyvää ja havainnollista tietoa kunnan taloudellisesta tilanteesta ja riskeistä. Keskeisenä keinona on tilinpäätösinformaatio. Alla olevassa graafissa on esitetty tilikausien yli- ja alijäämien kehitys vuosina tilinpäätöstietojen 2006–2012 mukaisesti. Tilikauden yli-/alijäämät, 1000 € 900 403 400 184 92 103 -100 -600 -680 -1100 -600 -1040 Tilikaudet aina vuoteen 2010 saakka ovat olleet ylijäämäisiä. Talouden suunta on kääntynyt ja tilikaudet 2011 ja 2012 ovat vaipuneet alijäämäisiksi. Tilinpäätösennuste 2013 povaa myös alijäämäistä tilikautta. 13 Vuosikate/poistot kertoo vuosikatteen osuuden poistojen kokonaismäärästä. Talous on kestävällä tasolla ilman lisälainanottoa, jos vuosikate riittää kattamaan poistot kokonaisuudessaan eli tunnusluku on 100 % tai sen yli. Omavaraisuusaste kertoo oman pääoman suhteesta koko pääomaan. Tunnusluku on laskussa, mutta on vielä hyvällä tasolla. Kriisikunnalla tunnusluku on alle 50 %. 140 116 120 100 78,8 80 68 73,4 71 55 60 40 20 0 Vuosikate /poistot % Omavarasuusaste % 2010 116 78,8 2011 68 73,4 2012 55 71 Virtain kaupungilla on kertynyttä ylijäämää per asukas vielä 31.12.2012 tilanteessa 1 610 euroa. Kertynyt ylijäämä on laskenut alijäämäisten tilikauden vuoksi, mutta on vielä merkittävän hyvällä tasolla. Lainakanta per asukas on nousussa, mutta sitä on vielä kuntien keskimääräiseen lainakantaan nähden suhteellisen vähän, 789 euroa / asukas, kun lainamäärä per asukas on kunnissa keskimäärin 2.262 euroa/asukas. 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Kertynyt ylijäämä €/asukas Lainakanta €/asukas 1812 1740 1610 683 789 335 2010 1812 335 2011 1740 683 2012 1610 789 14 5.3 Toimintakatteen (nettomenojen kehitys) Toimintakatteella tarkoitetaan toimintatulojen ja –menojen erotusta. Toimintakatteen kehitykseen vaikuttavat asukasluvun muutos, väestön ikärakenteen kehitys ja tehtävien lisäykset sekä vähennykset. Tutkimusten mukaan toimintatulojen ja -menojen erotus, toimintakate, on parempi tapa arvioida talouden kehitystä tulevaisuuteen kuin yksittäisten toimintatulojen ja –menojen tarkastelu. Toimintakatteen vuosittainen kehitys kertoo siitä, paljonko enemmän (tai vähemmän) kyseisenä vuonna palvelutuotannosta jää maksettavaksi verorahoituksella (verotulot+valtionosuudet). Toimintakatteen kasvua on pyrittävä hillitsemään. Toimintakate kuvaa sitä, paljonko käyttötaloudesta jää rahoitettavaksi Toimintakatteen kehitys 2011 TA2012 TP2012 TA2013 ENN2013 TA2014 Toimintakate, 1000 € -37 219 -39 784 -39 330 -40 322 -40 622 -40 851 Muutos % 6,89 % 5,67 % 2,52 % 3,29 % 0,56 % Toimintatuotot, -kulut ja – kate on kuvattu vuodesta 2012 alkaen alla olevaan kuvaan. 60 000 000 38 722 127 40 000 000 37 741 127 37 363 716 37 632 470 20 000 000 11 722 388 0 -20 000 000 -40 000 000 -60 000 000 -39 329 861 -39 401 729 -40 322 729 -40 622 076 -40 851 248 -51 052 249 -80 000 000 -78 123 856 -78 063 856 -77 985 792 -78 483 718 -100 000 000 TA2013+ TPennust TA 2014 MUUT e 2013 Toimintatuotot 11 722 388 38 722 127 37 741 127 37 363 716 37 632 470 Toimintamenot -51 052 249 -78 123 856 -78 063 856 -77 985 792 -78 483 718 Toimintakate -39 329 861 -39 401 729 -40 322 729 -40 622 076 -40 851 248 TP 2012 TA2013 Toimintatuotot suhteessa toimintakuluihin ovat noin 23 %. Tämän osan toiminta rahoittaa itse itseään ja loppu joudutaan rahoittamaan verorahoituksella. Henkilöstön palkattomat vapaapäivät Työnantaja suosittelee palkattomien vapaapäivien käyttämistä aina kun työtilanne sen sallii. 15 TYTÄRYHTIÖT JA LIIKELAITOS MARTTINEN Kaupunki omistaa 100 % omistussuhteella Kiinteistö Oy Virtain Vuokratalot, Kiinteistö Oy Virtain Veteraanit, Kiinteistö Oy Tyrkönrivin, Kiinteistö Oy Virtain Opiskelijaasuntolan ja Virtain Yrityspalvelut Oy:n. Lisäksi kaupungilla on 75 % omistusosuus Kiinteistö Oy Killinpolusta ja 62,8 % omistusosuus Virtain Jäähalli Oy:stä. 1. Kiinteistö Oy Virtain Vuokratalot Aravakohteiden käyttöasteessa on havaittavissa pientä laskua. Vaikuttavia tekijöitä ovat kysynnän vähentyminen, opiskelijoiden vähentyminen ja remonttitarpeet. Arvioitu käyttöaste vuodelle 2014 on 94 %. Kiinteistö Oy Virtain Vuokratalot tulee korottamaan vuokratasoa 0,35 €/m²/kk. Tuloksen osalta tähdätään 0 € tulokseen. Huoneistoremontit tullaan edelleen toteuttamaan tulorahoituksella. Louhenkatu 4 osalta talousarviovuoden aikana pyritään yhteistyössä kaupungin kanssa selvittämään kohteen siirtäminen kaupungin tilapalvelulle. 6.1.1 Linjatie ja Linjatie Virtain kaupunki on omistaja-ohjauksena antanut tehtäväksi muuttaa Linjatie 1 osakeyhtiöksi sekä aloittaa sen osakkeiden markkinointi ja myynti. Ns. kovarahoitteisten kohteiden osalta tilanne jatkuu entisenlaisena ja Linjatie 1 tappio rasittaa kassavarantoja. Linjatie 5 tulee toimeen tulorahoituksella. 6.2 Kiinteistö Oy Virtain Opiskelija-asuntolat Opiskelija-asuntoloiden suhteen syksy 2013 oli huomattavasti odotettua huonompi. Asuntolan käyttöaste romahti noin 90 prosentista 46 prosenttiin. Vaikka vuokratasoa nostettiin syksyksi 0,40 €/m²/kk, ei se tule riittämään kulujen peittämiseen. Vuokratasoa ei tällä käyttöasteella pysty nostamaan kulutasolle. Kesähotellitoiminta jatkuu kesän 2014. Kesähotellin pitäjällä on kiinnostusta jatkaa toimintaa myös ensi kesästä eteenpäin. Tredu jatkaa Virroilla toisen asteen ammatillista koulutusta nykyisessä laajuudessa. Oppilasasuntola on kiinteä osa nuorison koulutuksen keskittämiseen tähtäävää Virratkampus -suunnitelmaa. 6.3 Kiinteistö Oy Tyrkönrivi Kiinteistö Oy Tyrkönrivin hallitus on saanut Virtain kaupunginhallitukselta sekä ARA:lta luvan kiinteistön myyntiin. Virtain kaupunki omistajana käynnistää kohteen myynnin. Yhtiön 103.000 € laina erääntyy maaliskuussa 2014. 16 6.4 Kiinteistö Oy Virtain Veteraanit Kiinteistö Oy Virtain Veteraanien huoneistossa ollaan tekemässä isohkoja remontteja. Huoneistojen keittiöt uusitaan ja kahteen huoneistoon on tehty huoneistokohtaiset saunat, joita kokemusten jälkeen on tarkoitus tehdä lisää. Vuokria korotetaan 0,20 €/m²/kk, vuokra 1.1.2014 alkaen on 6,50 €/m²/kk. Saunallisten huoneistojen vuokratasoksi määriteltiin 10 €/m²/kk. Korjaukset on tehty tulorahoituksella. 6.5 Virtain Jäähalli Oy Kaupunki omistaa Virtain Jäähalli Oy:stä 62,8 % tavoitteenaan turvata edellytykset aktiiviseen harrastustoimintaan. Virtain Jäähalli Oy:lle asetettuna tulostavoitteena on selviytyä käyttömenoista sekä lainojen lyhennyksistä omalla tulorahoituksella. Yhteistyö ja avustussopimus kaupungin ja yhtiön välillä on tarkastettu vuonna 2012. Vuoden 2014 toiminnallisena tavoitteena on myydä 1 300 maksullista tuntia sekä turvata kouluille sopimuksen mukaiset 400 tuntia. Vuoden 2014 tulostavoitteena on vähintään 0-tulos. Taloussuunnitteluvuosien aikana kylmälaitteet ovat uuden lainsäädännön velvoitteesta uusittava. 6.6 Virtain Yrityspalvelu Oy Virtain Yrityspalvelu Oy toimii nykyisin pelkästään vuokraten teollisuustiloja yrityksille. Hallitus koostuu nykyisin kolmesta jäsenestä ilman varajäseniä. Liskintiellä sijaitseva teollisuushalli on ollut tyhjänä 04/2013 alkaen. Tähän pyritään etsimään uusi yritys mahdollisimman pikaisesti. Muutoin kaikki vuokrattavana olevat tilat ovat käytössä. 6.7 Osakkuusyhteisöt Kaupungin osakkuusyhtiöt ovat Kiinteistö Oy Virtain Virastotalo (omistus 25,40 %), Koillis-Satakunnan Sähkö Oy (omistus 41,2 %), Kiinteistö Oy Illansuu (omistus 39 %) ja Kiinteistö Oy Kanttorinrinne (omistus 39 %). Koillis-Satakunnan Sähkö Oy on osakkuusyhteisöistä merkittävin. Omistusta on edelleen keskitetty kuntiin, joilla on kiinnostusta kehittää yhtiön toimintaa. Yhtiön maksaman osingon taso on pysynyt vakaana. Vuonna 2012 osinko kaupungille oli 161.766,00 euroa. 6.8 Liikelaitos Marttinen Liikelaitos Marttinen on kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa ympäristössä toimiva nuoriso- ja matkailukeskus. Liikelaitoksen ensisijaisena tehtävänä on hoitaa valtakunnallisille nuorisokeskuksille nuorisolainsäädännössä määriteltyjä tehtäviä. Keskuksen tulee toteuttaa nuorisolain (72/2006/§12) tarkoitusta ja lähtökohtia sekä olla yleishyödyllinen. Keskuksen mahdollinen ylijäämä on käytettävä keskuksen ja sen palvelujen kehittämiseen. Keskuksen toiminnasta pääosan tulee olla nuorisokäyttöä tavoitteena vähintään 2/3 keskuksen käytöstä (asetus 103/2006/§9). Nuorisotoiminnan menoihin saadaan valtionavustusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Nuorisolainsäädäntöön perustuvan ensisi- 17 jaisen tehtävänsä mukaan Marttinen palvelee alueellista, valtakunnallista ja kansainvälistä nuorisotoimintaa, leiri- ja luontokoulutoimintaa sekä nuorten aktiivista kansalaisuutta edistävää toimintaa ja toimii tarvittaessa nuorisotyön kehittämiskeskuksena ja kuntien nuorisotyön alueellisena palvelukeskuksena sekä antaa tarvittaessa nuorisotyön jatko- ja täydennyskoulutusta. Marttisen kokous- ja juhlatalotoiminta tukee ja luo mahdollisuuksia keskuksen ympärivuotiselle nuorisotoiminnalle. Erillinen tulosalue, Perinnekylä, on perinnepohjainen kulttuurimatkailualue, jossa on kolme museota sekä lähes 30 muuta museaalisesti ja paikallishistoriallisesti arvokasta rakennusta. osa rakennuksista on vuokrattu matkailua palvelevan yritystoiminnan käyttöön. Kaupunki avustaa perinnekylän toimintaa 40 000 eurolla. Talousarviovuosi 2014 Marttisen palvelukysynnän odotetaan jatkuvan lievästi nousujohteisena siten, että käyttöpäivät muodostuvat perusnuorisotoiminnasta (leirikoulut, rippileirit, järjestöjen leirit, muu nuorisotoiminta) ja sosiaalisesta nuorisotyöstä (Nuotta-valmennus ja perhetyö sekä työpajatoiminta). Nuorisotoiminnan kysynnän taustalla ovat panostukset toiminnan ja toimintaympäristön pedagogiseen kehittämiseen sekä palveluiden monipuolistaminen (sosiaalinen nuorisotyö, valmennus-, koulutus- ja muut tukipalvelut). Nuorisotoimintaa tukevan muun toiminnan osalta kysynnän arvioidaan jatkuvan myös lievästi nousevana, majoitusmyynnin kehitys on kuitenkin edelleen heikko. Vuoden 2014 aikana tehdään päätökset kuntalain muutoksen tuoman yhtiöittämisvelvollisuuden vaikutuksesta Marttisen toimintaan 1.1.2015 alkaen. Yhtiöittämiskeskustelun yhteydessä tarkastellaan ja päätetään myös Perinnekylän osalta jatkotoimista. Liikelaitos Marttiselle on asetettu 40 000 euron positiivinen tulostavoite vuodelle 2014. Marttinen on toiminut liikelaitoksena 1.1.2006 alkaen. Talousarviossa huomioidaan Marttisen sitovat toiminnalliset tavoitteet (nuorisokäyttöpäivät 22 250 päivää ja muu kuin nuorisokäyttö 7 750 päivää), mutta talousarvion hyväksyy Marttisen johtokunta ja se ei sisälly kaupungin omaan talousarvioon. Marttisen talousarvio on suositusten mukaisesti talousarvion liitteenä. 18 KÄYTTÖTALOUSOSA Kaupunginvaltuuston hyväksymä talousarvio on muita kaupungin toimielimiä sitova toimintaohje. Kaupunginvaltuuston päättämät tehtävät, sitovat tavoitteet ja niiden toteuttamiseen myönnetyt määrärahat ovat muutettavissa sitovuustasoltaan vain kaupunginvaltuuston päätöksellä. Muut tavoitteet ovat toimielimen toimintaa ohjaavia talousarviovuoden tehtäväkokonaisuuksia sitovaan tavoitteeseen pääsemiseksi. Käyttötalouden sitova määräraha on toimintamenojen ja toimintatulojen erotus, toimintakate. Lautakunta tai johtokunta voi tehdä muutoksia menomäärärahaan ja tuloarvioon, mikäli niiden erotus, toimintakate pysyy samana. Sitova määräraha on selkeyden vuoksi tummennettu toimielimittäin. Kuntalaki edellyttää kunnan toiminnalta tavoitteellisuutta ja suunnitelmallisuutta. Valtuuston ja kunnan muiden toimielinten on talousarviossa ja -suunnitelmassa sekä niihin perustuvissa käyttösuunnitelmissa ja erillisbudjeteissa hyväksyttävä toimintaa ja taloutta koskevat tavoitteet. Laissa tai sen perusteluissa ei ole tarkemmin määritelty perusteita, joilla jaottelu toiminnallisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin tehdään. Toiminnallinen tavoite liittyy nimensä mukaisesti toimintaprosessin ohjaamiseen ja taloudellisilla tavoitteilla ohjataan kunnan tulo- ja pääomarahoitusta sekä resurssien jakoa. Kaupunginvaltuusto on 17.6.2013 hyväksynyt Virtain kaupungin konsernistrategian vuosille 2013–2016 ”Yhteisen tulevaisuutemme tekijät”. Strategian lähtökohtana on visio: ”Virrat, erinomainen paikka elää, asua ja yrittää”. Konsernistrategian keskeiset tavoitteet yhteisen tulevaisuuden tekijöinä ovat: 1. 2. 3. 4. 5. Turvataan terve kuntatalous, joka turvaa elinvoimaisuuden ja palvelut Otetaan painopisteeksi lapset ja nuoret, sillä heissä on tulevaisuus Virrat on yritysten menestystä tukeva kaupunki, jossa yritykset tulevat kuulluksi Rakennetaan vahva strategisesti tärkeiden yhteistyökumppaneiden verkosto Kuntalaisia kuunnellen – asiakaspalvelua kehittäen Näiden yleisten tavoitteiden lisäksi konsernistrategiassa on linjattu tavoitteet toimielimittäin. Talousarviovuoden toiminnallisten tavoitteiden laadinnan lähtökohtana ovat konsernistrategian yhteiset tulevaisuuden tekijät ja toimielinten strategiset tavoitteet aina vuoteen 2016 saakka. Aiempiin talousarviovuosiin verrattuna toiminnallisia tavoitteita on tarkennettu ja näkökulmana on se, että toimielimellä on yhteiset toiminnalliset tavoitteet, joihin kukin tulosalue osaltaan pyrkii. Vuosittain toiminnallisten tavoitteiden tarkoitus on kehittää toimintaa kohti strategisia tavoitteita siten, että strateginen tavoite saavutettaisiin viimeistään vuonna 2016. 19 KÄYTTÖTALOUS, YHTEENVETO Talousarvio 2013 Talousarvio 2014 0 -90 139 -90 391 0 -90 521 -90 521 0 0 -28 080 -28 080 -24 322 -24 322 TOIMINTATULOT 0 6 600 TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE 0 0 -24 185 -17 585 TOIMINTATULOT 1 347 297 1 320 562 TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE -3 766 726 -2 419 429 -3 813 982 -2 493 420 380 268 521 829 -8 779 145 -8 398 877 -9 955 748 -9 433 919 440 000 430 000 -1 330 492 -890 492 -1 327 396 -897 396 27 980 195 -55 581 721 -27 601 526 27 078 657 -53 547 522 -26 468 865 TOIMINTATULOT 7 683 367 8 178 941 TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE -9 137 553 -1 454 186 -9 654 161 -1 475 220 TOIMINTATULOT 37 831 127 37 536 589 TOIMINTAMENOT -78 713 856 -78 437 837 TOIMINTAKATE -40 882 729 -40 901 248 KAUPUNGINVALTUUSTO TOIMINTATULOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE TARKASTUSLAUTAKUNTA TOIMINTATULOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE KESKUSVAALILAUTAKUNTA KAUPUNGINHALLITUS SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTATULOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE MERIKANTO-OPISTO TOIMINTATULOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE PERUSTURVALAUTAKUNTA TOIMINTATULOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE TEKNISTEN PALVELUIDEN LAUTAKUNTA VIRTAIN KAUPUNKI YHTEENSÄ 20 7.1 KAUPUNGINVALTUUSTO Kaupunginvaltuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Valtuuston tehtävät on määritelty kuntalain 13 §:ssä. Vuonna 2014 alkaa tämänhetkisen valtuuston toinen vuosi neljän vuoden toimikaudesta. Yhtenä vuoden 2014 kokonaisuutena valtuuston tehtäväksi tulee mm. kuntarakennelain edellyttämät ratkaisut lain edellyttämän aikataulun niin toteutuessa. Lisäksi valtuusto hyväksyy vuoden aikana hyvinvointikertomuksen. Hyvinvointikertomuksen tekeminen toimii kunnan tärkeän tehtävän kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisen perustana. Laadinta on aloitettu vuonna 2013. Talousarviovuoden aikana parannetaan kuntademokratiaa lisäämällä yhteydenpitoa asukkaisiin mm. Virrat-Areenan kautta ja järjestämällä kyläkohtaisia yhteistyötilaisuuksia. Kuntalakiin on lisätty säännökset kunnan ja kuntakonsernin sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. Kuntalain mukaan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan operatiivinen vastuu on kaupunginhallituksella ja kaupunginjohtajalla. Valtuuston lakisääteisenä tehtävänä on päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista ja hallintosääntöön tulee ottaa tarpeelliset määräykset lähinnä asiaa koskevasta toimivallasta ja tehtävien jaosta vuoden 2014 aikana. Talousarviovuodelle on budjetoitu kaupunginvaltuuston toiminnasta aiheutuvat menot. Verrattuna edelliseen talousarvioon menot kasvavat maltilliset 0,42 %. Kaupunginvaltuustolla ei ole tuloja. Taloudelliset tavoitteet KAUPUNGINVALTUUSTO TP 2012 TOIMINTATULOT TA 2013 TA 2014 Muutos 2013/14 % TS 2015 TS 2016 798 TOIMINTAMENOT -99 144 -90 139 -90 521 0,42 % -91 450 -92 350 TOIMINTAKATE -98 346 -90 139 -90 521 0,42 % -91 450 -92 350 7.2 KESKUSVAALILAUTAKUNTA Keskusvaalilautakunta vastaa valtiollisten vaalien, kunnallisvaalien ja kansanäänestysten järjestämisestä. Europarlamenttivaalit järjestetään toukokuussa 2014. Taloussuunnittelukauden aikana järjestetään myös eduskuntavaalit keväällä 2015 sekä kuntavaalit syksyllä 2016. Kaupunginvaltuusto päätti 25.3.2013 uudesta äänestysaluejaosta. Uudet äänestysalueet ovat keskusta pohjoinen ja etelä, Vaskivesi, Kurjenkylä, Liedenpohja, Killinkoski ja Kotala. Taloudelliset tavoitteet KESKUSVAALILAUTAKUNTA TP 2012 TA 2013 TA 2014 TOIMINTATULOT 23 271 - 6 600 11 700 25 000 TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE -48 876 -25 605 - - 24 185 -17 585 -25 096 -83 730 -13 379 -58 730 TS 2015 TS 2016 21 7.3 TARKASTUSLAUTAKUNTA Tarkastuslautakunnan tehtävänä on kuntalain mukaan huolehtia kaupungin hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämisestä, yhteen sovittaa kunnan ja sen tytäryhtiöiden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioida ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Kuntalain 72 § on muutettu siten, että tilintarkastajien toimikautta ei enää ole sidottu valtuustokauteen. Tilintarkastus on kilpailutettava ja tarkastajat valitaan enintään kuudeksi vuodeksi. Talousarviovuodelle on budjetoitu tavanomaiset tarkastuslautakunnan ja tilintarkastajan menot. Vuonna 2013 toimi kaksi tarkastuslautakuntaa päällekkäin, mikä selittää talousarviomäärärahan negatiivisen kehityksen. Tarkastuslautakunnalla ei ole tuloja. Suunnitelmavuosille budjetointi on laadittu samoin periaattein. Taloudelliset tavoitteet TARKASTUSLAUTAKUNTA TP 2012 TA 2013 TA 2014 - 23 289 -23 289 -28 080 -28 080 -24 322 -24 322 Muutos 2013/14 % TS 2015 TS 2016 TOIMINTATULOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE -13,3 % -13,3 % -24 600 -24 800 -24 600 -24 800 22 7.4 KAUPUNGINHALLITUS Kaupunginhallitus johtaa, ohjaa ja koordinoi kaupungin päätöksentekoa, organisaation ja palveluiden suunnittelua ja kehittämistä sekä taloutta siten, että kaupunki kehittyy kaupungin toiminta-ajatuksen ja valtuuston määrittelemien tavoitteiden mukaisesti. Kaupunginhallitus jakautuu kahteen tulosalueeseen hallitukseen ja sisäiseen palvelukeskukseen. Kaupunginhallitus käynnistää johdon suunnittelukeskustelut vuonna 2014. Talousarviovuoden aikana määritellään keskeiset raportoitavat tunnusluvut osastokohtaisesti. Raportointiohje annetaan talousarvion täytäntöönpano-ohjeessa. Henkilöstön määrä ja muutokset suunnitelmakaudella Tulosalue Henkilöstö 31.12.2012 Henkilöstö 31.12.2013 Muutokset 2014 Hallitus Sisäinen palvelukeskus (kanslia 6,5, taloushallinto 9, tietohallinto 3, monistamo 1) 9* 8** - 18,5 19,5*** +1 tietohallinto, +1 rahatoimisto Yhteensä 27,5 27,5 29,5 * Maaseututoimi siirtynyt Keuruun henkilöstöksi ** kaavoitusarkkitehti siirtyi hallituksen alaiseen toimintaan 1.1.2013 *** taloushallinnossa aloittanut palkkakirjanpitäjä Muutokset talousarviovuonna: Ruoveden tietohallinnon työntekijä siirtyy Virtain kaupungin tietohallinnon henkilöstöön vuoden 2014 alusta alkaen. Taloushallinto rekrytoi yhden uuden kirjanpitäjän. Taloudelliset tavoitteet KAUPUNGINHALLITUS TOIMINTATULOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE TP 2012 TA 2013 1 185 387 1 347 297 Muutos 13/14 TA 2014 % TS 2015 TS 2016 1 320 562 1,98 1 355 080 1 382 182 -3 583 522 -3 766 726 -3 813 982 -2 398 135 -2 419 429 -2 493 420 1,20 2,98 -3 852 122 -3 890 643 -2 497 042 -2 508 461 Konsernistrategiassa kaupunginhallituksen alaiselle toiminnalle asetetut strategiset tavoitteet ovat seuraavat: 1. Virtain kaupunki on hyvä työnantaja 2. Virtain kaupunki uudistaa palvelutuotantoa talouden tasapainosta huolehtien 3. Virtain kaupunki edistää elinkeinotoimintaa Näistä johdetut sitovat operatiiviset tavoitteet ja niihin liittyvät toimenpiteet vuodelle 2014 ovat: Kaupunginhallitus ohjeistaa perusturvaa kehittämään lääkärin vastaanottopalveluja 50.000,00 euron määrärahalla, joka katetaan rahoitustuotoista. 23 Strateginen tavoite KAUPUNGINHALLITUS Operatiivinen tavoite Toimenpiteet / laadulliset mittarit Yhtenäinen henkilöstöpolitiikka huomioiden SOTE-yhteistyö Ruoveden kunnan kanssa Sisäisen tiedotuksen parantaminen Virtain kaupunki on hyvä työnantaja Johdon suunnittelukeskustelut Kehityskeskustelut Kouluttaminen Laaditaan kunnalle palvelu- ja hankintastrategia 2014 Virtain kaupunki uudistaa palvelutuotantoa talouden tasapainosta huolehtien 1. Valmiit tehtävien arvioinnit 2. Yhtenäiset henkilöstölomakkeet 3. Laaditaan selvitys henkilöstöjaoksen perustamisesta 1. Uusien nettisivujen hyödyntäminen tiedotuskanavana 2. Intran hyödyntäminen sisäisenä tiedotuskanavana 3. Osastojen keskinäisen tiedonjaon parantaminen 4. Vuorovaikutuksen lisääminen johdon ja henkilöstön välillä 1. Järjestetään säännölliset keskustelut määrärahojen, tuloksien ja tavoitteiden toteumasta johtamisen välineenä 1. Järjestetään säännölliset ja tavoitteelliset kehityskeskustelut 1. Järjestetään riittävästi koulutuksia henkilöstölle ja luottamushenkilöille (vähintään KVTES-koulutus ja hankintakoulutus) 1. Palvelutarjonnan ja hankintatoiminnan kartoittaminen 2. Palvelu- ja hankintastrategian hyväksyminen 3. Lisätään hankinta- ja sopimusosaamista – keskitetty ohjaus käynnistetään Tietohallinto ja muu yhteistyö Ruoveden kunnan kanssa siten, että yhteistyö on kustannustehokasta ja laadukasta 1. Tietoverkon kilpailutus 2014 2. Hyväksytty tietohallintostrategia, joka ohjaa ja opastaa tietoteknisiä ratkaisuja 3. Kuntaliitosselvityksen laadinta Strategisen suunnittelun ja talousarvioprosessien kehittäminen 1. Talouden tasapainottamisohjelman laadinta ja toteuttaminen 2. Kuukausittainen talousraportointi kuukauden jälkimmäiseen hallituksen kokoukseen 3. Strategian, talousarvion ja hyvinvointikertomuksen yhteensovittaminen talousarvioprosessissa 1. Edistetään koulutuksen säilymistä paikkakunnalla kehittämällä Kampus-toimintaa Kunnan kehittäminen 24 Strateginen tavoite Virtain kaupunki edistää elinkeinotoimintaa KAUPUNGINHALLITUS Operatiivinen tavoite Toimenpiteet / laadulliset mittarit Hankintatoiminnassa huomioidaan paikalliset markkinat 1. Hankinta-asiamies-palvelu 2. Kouluttaminen Aloittavien yrittäjien neuvonta 1. Neuvonta järjestetään Edistetään vuorovaikutusta ja tiedotusta yrittäjien kanssa Edistetään kaavoitusta 1. Koulutukset ja muut tilaisuudet 1. Kaavoitusprosesseja edistetään aktiivisesti huomioiden kokonaiskustannukset 7.4.1 Hallituksen tulosalue Hallituksen alaiseen toimintaan kuuluvat kaupungin elinkeinopolitiikka, työllistäminen (työpajat, työllisyystyöt), maaseututoimi, hankkeet, hallituksen myöntämät avustukset, kaavoitus ja kehittäminen. Lakisääteiset maaseutuelinkeinoviranomaispalvelut tuottaa Keuruun kaupunki isäntäkuntamallilla (alkoi 1.1.2013). Työllistämisen ja työpajatoiminnan tehtävänä on tukea työmarkkinoille sijoittumista ja huolehtia pitkään työttöminä olleiden henkilöiden aktivointisuunnitelmien laatimisesta tai työllistää heidät. Talousarviovuosi 2014 Talousarviovuonna hallitus valmistelee ja koordinoi kuntarakennelain mukaiset selvitykset sekä kuntalain mukaisen yhtiöittämisvelvoitteen mukaiset toiminnot. Lisäksi mm. kartoitetaan lukiokoulutuksen yhteistyömahdollisuudet, laaditaan palvelu- ja hankintastrategia sekä pyritään edistämään Kampus-toimintaa. Talousarviovuoden aikana kunta- ja yritystonttimarkkinointia toteutetaan osallistumalla messuille, matkailuesitteillä ja mainoksilla sekä järjestämällä matkailuinfoa. Yrittäjille järjestetään erilaisia koulutuksia ja tilaisuuksia sekä osallistutaan seudullisiin ja alueellisiin elinkeinotoimen yhteishankkeisiin sekä organisoidaan yritysneuvonta uudelleen. Kaavoitusohjelman mukaisten kaavahankkeiden edistäminen otetaan tärkeäksi näkökohdaksi talousarviovuodelle. Taloudelliset tavoitteet Muutos 2013/14 % TS 2015 TS 2016 520 081 530 482 -4,22 % -2 507 194 -2 532 266 2,74 % -1 987 113 -2 001 783 HALLITUS TP 2012 TA 2013 TA 2014 TOIMINTATULOT 668 235 671 839 509 883 -24,11 % TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE -2 450 102 -2 591 796 -2 482 370 -1 781 867 -1 919 957 -1 972 487 25 7.4.2 Sisäisen palvelukeskuksen tulosalue Sisäinen palvelukeskus vastaa talous-, tieto- ja henkilöstöhallinnon palveluista, asianhallinnan toimivuudesta sekä kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston valmisteluja toimeenpanotehtävistä. Sisäisen palvelukeskuksen muodostavat kaupunginkanslia, taloushallinto ja henkilöstöhallinto. Taloudelliset tavoitteet TA 2014 Muutos 2013/14 % TS 2015 TS 2016 810 679 20,02 % 834 999 851 699 -1 133 419 -1 174 930 -1 331 612 13,34 % -1 344 928 -1 358 377 4,30 % -509 929 -506 678 SISÄINEN PALVELUKESKUS TP 2012 TA 2013 TOIMINTATULOT 517 151 675 458 TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE -616 268 -499 472 -520 933 Sisäisen palvelukeskuksen tulojen nousu selittyy päivitetyllä tietohallinnon ja taloushallinnon veloitusmalleilla. Vastaavasti menomäärärahassa on varattu tietohallinnon osalta todelliset lainmukaisen ja laadukkaan palvelun edellyttämät määrärahat. Määrärahassa näkyy myös taloushallinnon lisäresurssin henkilöstömenoon varaus. Kaupunginkanslia Kaupunginkanslia vastaa kaupungin hallinnon valmistelusta. Kaupunginkansliaan kuuluvat tietohallinto ja henkilöstöhallinto. Talousarviovuosi 2014 Talousarviovuoden aikana kehitetään kaupungin asiakaspalvelua tarkastelemalla kaupungintalon aukioloaikoja uudelleen, tiedotusta parantamalla mm. uusittujen Internetsivujen tehokkaammalla hyödyntämisellä sekä järjestämällä kaikille avoimia tilaisuuksia. Tietohallinto Tietohallinto johtaa, koordinoi ja kehittää koko kaupungin tietohallintoa sekä järjestää itse tai ostopalveluna kaikille asiakkailleen määriteltyjä tietotekniikkapalveluja. Talousarviovuosi 2014 Tietohallinto on kaikille yhteinen tukipalvelu, jonka osalta siirrytään uudistettuun sisäiseen veloitusmalliin vuoden 2014 alusta. Malli jyvittää ylläpidon ja muiden tietohallintopalveluiden kustannukset työasemien lukumäärän perusteella. Tämä muuttaa tietohallinnon talousarvion vertailtavuutta edellisiin vuosiin nähden. Lisäksi tietohallinto tuottaa 1.1.2014 lähtien tietohallintopalvelut myös Ruoveden kunnalle kuntalain 76 §:n mukaisena yhteistoimintana. Ruoveden kunnan tietohallinnon työntekijä siirtyy osaksi Virtain kaupungin tietohallinnon organisaatiota. Virtain kaupunki laskuttaa Ruoveden kunnalta tietohallinnon heidän toiminnastaan aiheuttavat kustannukset työasemakohtaisesti tietohallinnon veloitusmallin mukaisesti, jonka lisäksi Ruoveden kunta maksaa siirtyneen työntekijän henkilöstökustannukset täysimääräisenä. Talousarviovuosi on toiminnan käynnistämisvuosi ja mikäli toiminnan käynnistämi- 26 sestä aiheutuu Virtain kaupungille ennalta arvaamattomia kustannuksia, laskutetaan ne Ruoveden kunnalta erikseen sovittavan käytännön mukaisesti. Yhteistyöllä tehostetaan toimintaa ja pyritään laskemaan tietohallinnon kustannuksia yhteisillä hankinnoilla ja investoinneilla. Talousarviovuoden aikana laaditaan myös tietohallintostrategia Virtain kaupungille ja vuonna 2015 Ruoveden kunnalle. Henkilöstöhallinto Työnvaativuuden arviointeja jatketaan sosiaali- ja terveystoimessa talousarviovuonna sekä aloitetaan arviointien laatiminen myös muissa hallintokunnissa. Talousarviovuonna laaditaan lain edellyttämä koulutussuunnitelma sekä järjestetään lain edellyttämät koulutukset. Taloushallinto Taloushallinto vastaa kaupungin taloushallinnon tehtäväalueesta sisältäen palkanlaskennan, maksuliikenteen ja kirjanpidon. Taloushallinto vastaa mm. talousarvion ja tilinpäätöksen valmistelusta. Talousarviovuosi 2014 Taloushallinnon työmäärä on lisääntynyt Ruoveden kunnalle isäntäkuntamallilla tuotettujen sosiaali- ja terveyspalveluiden myötä. Taloushallinnon budjetissa on varauduttu kirjanpidon lisäresurssin palkkaamiseen. Kirjanpitoresurssilla varaudutaan myös kuntalain muutoksen tuomaan yhtiöittämisvelvollisuuteen ja tuleviin yhtiömuotoisiin kirjanpitoihin. Vuoden 2014 aikana parannetaan talousraportointia päätöksenteon tuen työkaluna sekä kehitetään talousarvioprosessia. Taloushallinto rakentaa selkeän raportointimallin erityisesti kaupunginhallituksen käytettäväksi sekä tukee tarvittaessa lautakunnille tuotettavan talousinformaation laatimista. Talousarvion valmistelua pyritään selkeyttämään erityisesti sisäisten erien osalta. Talousarviovuonna käynnistetään myös useita kehittämistoimia taloushallinnon osalta. Suurimpana näistä on sähköisen palkkalaskelman käyttöönotto, joka poistaa manuaalista työtä, laskee kustannuksia pitkällä tähtäimellä ja mahdollistaa henkilöstölle palkkaseurantatiedot reaaliaikaisesti ja tietoturvallisesti, 27 7.5 PERUSTURVALAUTAKUNTA Perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävien sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus sekä edistettävä väestön terveyttä. Palveluiden tason on oltava sellainen, että se luo jokaiselle ihmiselle edellytykset toimia yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä. Sosiaali- ja terveyspalvelut kuuluvat kunnan yleiseen järjestämisvelvollisuuteen. Tehtäviin kuuluu mm. sosiaalihuoltolain ja terveydenhuoltolain toimeenpanotehtävät sekä monien erillislakien edellyttämät tehtävät, kuten välttämättömän toimeentulon, huolenpidon ja kiireellisen avosairaanhoidon järjestäminen asuinpaikasta riippumatta sekä asukkaiden erikoissairaanhoidosta huolehtiminen. Kuntien selviytymiseksi näiden palveluiden tuottamisesta valtio maksaa kunnille valtionosuutta. Terveydenhuoltolain velvoittamana valtuuston hyväksymä hyvinvointikertomus ja sen painopisteet ja indikaattorit ohjaavat perusturvalautakunnan kehittämistyötä. 1.1.2013 alkaen Virrat ja Ruovesi muodostavat perusturvan yhteistoiminta-alueen pois lukien lasten päivähoito. Ruovedellä päivähoito on sivistystoimen toimintaa, Virroilla toistaiseksi perusturvaosaston toimintaa. Perusturvalautakunta toimii yhteislautakuntana, siten kuin yhteistoimintasopimuksessa on päätetty. Lautakunnan tehtävät ja toimivalta on määritelty Virtain kaupungin hallinto- ja johtosäännössä. Ruoveden palvelut ovat Virtain kaupungin perusturvaosaston järjestämisvastuulla. Perusturvaosastoa johtaa perusturvajohtaja ja hänen alaisuudessaan tilivelvolliset viranhaltijat. Talousarviovuosi 2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöä uudistetaan ja erityisesti palvelurakenteisiin tulee vaikuttamaan valmisteilla oleva kuntarakenne- ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Perusturvalautakunnan nykyinen Virrat-Ruovesi -yhteistoiminta-alue ei näytä riittävän kokoiselta valmisteilla olevan lainsäädännön näkökulmasta. Vuoden 2014 aikana selvinnee ne rakenteet, joita lainsäädäntö tulee asiassa edellyttämään. Perusturvalautakunta painottaa edelleen omassa toiminnassaan kehittävää tuottavuutta lisäävää toimintaa sekä talousarvissaan 2014 että suunnitelmavuosille 2015–16. Teknisen tuottavuuden (samalla rahalla enemmän palveluita) sijaan tulee keskittyä ns. allokoivan tuottavuuden lisäämiseen (terveys- ja hyvinvointihyötyä tuottavat toimenpiteet). Rakenteellisista muutoksista tärkeimmät tulevaisuudessa ovat kiinteistöjen ja kiinteistöhuollon keskittäminen teknisen toimen tilapalvelulle sekä koko perusturvaosaston laitoshuollon keskittäminen myös tekniselle toimelle. Tarkoitus on valmistella nämä muutokset 2014 aikana siten, että muutos toteutuu 1.1.2015. Lisäksi päivähoito siirretään sivistystoimen tehtäväksi 1.8.2014 alkaen. Perusturvaosaston toimintaa vuonna 2014 kuvaa voimakas toimintaolosuhteiden kehittäminen, uudisrakentaminen ja peruskorjaus eri kohteissa. Virtain terveyskeskuksen vuodeosaston akuuttiosan peruskorjaus ja potilaskutsujärjestelmän uusiminen ovat välttämättömiä. Suunnitellaan poliklinikan ja laboratoriolta vapautuvien tilojen tarkoituksenmukainen käyttö. Vanhainkodin ja terveyskeskuksen ilmanvaihdon tila selvitetään ja 28 tarvittavilta osin suunnitellaan peruskorjaus. Uutta päiväkotia suunnitellaan ja rakennetaan. Kehitysvammahuoltoon valmistuu keväällä 2014 uusi pienryhmäkoti, Ruoveden vanhustyön osasto 2:n peruskorjaus vanhuspalvelulain edellyttämään tasoon suunnitellaan ja toteutetaan osin jo 2014 aikana rahoituksen varmistuttua, kehitysvammahuollossa Ruhalakodin toiminnan siirtämistä keskusta-alueelle suunnitellaan. Saatetaan henkilöstömitoitukset suositusten tasolle. Henkilöstön työhyvinvointikysely toteutetaan ulkopuolisen tahon järjestämänä Virtain terveyskeskukseen mahdollisimman nopeasti. Perusturvalautakunta jakautuu seuraaviin tulosalueisiin: terveystoimen tukitoimet, ehkäisevä terveydenhuolto, sairaanhoito, hammashuolto, sosiaalityö, kehitysvammahuolto, lasten päivähoito ja koti- ja vanhustyö. Henkilöstön määrä ja muutokset suunnitelmakaudella Henkilöstö 31.12.2013, Virtain palvelutuotanto Tulosalue Terveystoimen tukipalvelut Ehkäisevä terveydenhuolto Sairaanhoito Hammashuolto Henkilöstö 31.12.2013, Ruoveden palvelutuotanto Muutos 2014, Virtain palvelutuotanto 17 14 4 65 51 9 6 Hallinto- ja sosiaalityö 10,4 4 +1 Kehitysvammahuolto 14 9 +1 Lasten päivähoito 55,5 Koti- ja vanhustyö Yhteensä -55,5* 72 136 256,9 210 *Muutokset talousarviovuonna: päivähoidon henkilökunta siirtyy sivistystoimen alle, sosiaalityöhön sosiaaliohjaaja, kehitysvammahuoltoon hoitaja. Perusturvan hoitohenkilökunnan määrä ja mitoitukset on esitetty talousarvion liitteenä kohdassa 13. Taloudelliset tavoitteet PERUSTURVALAUTAKUNTA TOIMINTATULOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE Poistot Tilikauden tulos TP 2012 TA 2013 Muutos TA 2014 13/14 % TS 2015 TS 2016 5 213 201 27 980 195 27 078 657 -3,22 % 27 245 505 27 516 368 -32 050 476 -26 837 276 -55 581 721 -27 601 526 -53 547 522 -3,66 % -52 380 396 -52 610 587 -26 468 865 -4,10 % -25 134 891 -25 094 219 -268 014 -83 517 -62 565 -27 105 289 -27 685 043 -26 531 430 29 PERUSTURVALAUTAKUNTA VIRTAIN PALVELUTUOTANTO TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muutos 13/14 % -32 050 476 -32 380 746 -30 949 286 -4,42 % 5 213 201 4 779 220 4 480 421 -6,25 % -26 837 276 -27 601 526 -26 468 865 -4,10 % TA 2013 TA 2014 Muutos 13/14 % TOIMINTAMENOT -23 200 975 -22 598 236 -2,60 % TOIMINTATULOT 23 200 975 22 598 236 -2,60 % 0 0 TOIMINTAMENOT TOIMINTATULOT TOIMINTAKATE PERUSTURVALAUTAKUNTA RUOVEDEN PALVELUTUOTANTO TOIMINTAKATE Konsernistrategiassa perusturvaosastolle asetetut strategiset tavoitteet ovat: 1. Hoitoa ja turvaa tarvitsevat saavat laadukasta apua oikea-aikaisesti 2. Sosiaali- ja terveyspalveluissa korostuvat ennaltaehkäisyn ohella asiakaspalvelu 3. Laadukas ja toimiva työterveydenhoito Näistä johdetut sitovat operatiiviset tavoitteet ja niihin liittyvät toimenpiteet vuodelle 2014 ovat: PERUSTURVALAUTAKUNTA Strateginen tavoite 2014–2016 Operatiivinen tavoite vuonna 2014 Laadukkaat palvelut Hoitoa ja turvaa tarvitsevat saavat laadukasta apua oikea-aikaisesti Asiakastyytyväisyys Hoitoon pääsyn turvaaminen Toimenpiteet (mittarit) talousarviovuonna 1. Talouden toteuma raportoidaan kuukausittain lautakunnalle 2. eArkiston käyttöönotto 3. Sosiaalityössä määräaikojen toteutuminen 4. Oikaisuvaatimusten, kanteluiden ja valitusten määrän seuranta 5. Puhelinuudistus 6. Poliklinikkatoiminnan kehittäminen 7. Lääkärivastaanottojen palvelutarpeen aktiivinen seuranta ja vastaavuus kysyntään 8. Panostus omien virkalääkäreiden hankintaan 9. Keskitytään päätoimintaan ja valmistellaan laitoshuollon ja kiinteistöjen siirto tekniselle toimelle 1. Asiakastyytyväisyyskyselyt toteutetaan eri palveluissa, analysoidaan ja tiedotetaan lautakunnalle 2. Muistutusten määrä 1. Hoitotakuun toteutuminen 2. Palvelusetelin käyttöönotto asumispalveluissa 3. Hammashuollossa Virroilla 3 ja Ruovedellä 2 hammaslääkärin työpanos 4. Lääkärivastaanottoaikojen kysyntään vastaavuuden seuranta (ml. viikonloput) 30 PERUSTURVALAUTAKUNTA Strateginen tavoite 2014–2016 Sosiaali- ja terveyspalveluissa korostuvat ennaltaehkäisyn ohella asiakaspalvelu Laadukas ja toimiva työterveydenhoito Operatiivinen tavoite vuonna 2014 Ennaltaehkäisevä toiminta Yhteistoiminta-alueen toiminta Työterveyshuollon toimintamalli Toimenpiteet (mittarit) talousarviovuonna 1. Vanhustenhuollossa ennaltaehkäisevä kuntoutus käynnistyy Virroilla 2. Varhaisen puuttumisen ja moniammatillisen yhteistyön toimintamallit käytössä 1. Toimintaohjeiden yhtenäistäminen yhteistoiminta-alueella 2. Henkilöstön tehtäväkuvat 3. Palkkojen harmonisointisuunnitelma 1. Yhtiöittämisselvitys työterveyshuollon toiminnasta 7.5.1 Terveystoimen tukipalveluiden tulosalue Tulosalueeseen kuuluvat terveystoimen taloudenhoito ja potilasjärjestelmien ylläpito koko yhteistoiminta-alueella. Toimitilojen puhtaanapito terveydenhuollossa Virroilla, välinehuolto Virroilla ja varastonhoito ja hoitotarviketilaukset sekä Virroilla että Ruovedellä ja kiinteistönhuolto Virroilla kuuluvat tukitoimiin. Ruovedellä kiinteistöt ovat Ruoveden kunnan vuokraamia. Ruokahuolto kummankin kunnan terveydenhuollossa toimii teknisen toimen alaisuudessa ja palvelu kokonaisuudessaan ostetaan. Tietohallinnon palveluja järjestetään vanhainkodille ja kotihoitoon. Laitoshuollon ohjaus järjestetään Virroilla vanhainkodille ja Ruoveteen eri yksiköihin tarpeen mukaan. Laitoshuolto Ruoveden terveyskeskuksissa on sulautettu yksikön henkilöstöön eikä erillistä laitoshuoltoa ole. Talousarviovuosi 2014 1.1.2013 alkaen Virtain terveyskeskuksen taloustoimisto on vastannut koko yhteistoiminta-alueen päivittäisestä taloudenhoidosta. Jo suunnitteluvaiheessa tämä on huomioitu henkilöstöresurssien lisätarpeena Virroilla. Resurssilisäys on välttämätön rahaliikenteen ja laskutuksen pitämiseksi ajan tasalla. Uutena hankkeena vuonna 2014 on merkittävimpänä ns. e-arkisto, joka työllistää myös tietohallintoa. Vuoden 2014 aikana valmistellaan perusturvaosaston kiinteistöjen ja niiden kiinteistöhuollon siirtäminen 1.1.2015 alkaen teknisen toimen alaisuuteen. Terveydenhuollon laitoshuollon siirtäminen tukipalveluista teknisen toimen alaisuuteen valmistellaan myös toimeenpantavaksi 1.1.2015. Näillä rakenteellisilla muutoksilla turvataan perusturvaosastolla riittävä henkilöstöresurssi palveluiden suunnittelemiseen ja tuottamiseen. Välinehuollon toiminnan varmistamiseksi on ryhdytty suunnittelemaan ja hankkimaan varasto-ohjelma, toiminnan turvaamiseksi yhteistoiminta-alueella. Terveyskeskuksen keittiön peruskorjaustarve on ilmeinen ja siksi perusturvaosastolta kiirehditään mahdollisen yhteiskeittiöratkaisun päättämistä vuoden 2014 aikana. 31 Taloudelliset tavoitteet TERVEYSTOIMEN TUKIPALVELUT TP 2012 TA 2013 TOIMINTATULOT 835 554 20 420 573 Muutos 13/14 TA 2014 % 20 200 991 -1,08 % -2 013 847 -1 178 293 -1 662 485 18 758 088 -1 767 518 6,32 % 18 433 473 -1,73 % -111 143 -20 000 -1 289 436 18 738 088 TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE Poistot Tilikauden tulos TS 2015 TS 2016 20 504 006 20 704 945 -1 785 193 -1 803 045 18 718 813 18 901 900 TERVEYSTOIMEN TUKIPALVELUT VIRTAIN PALVELUTUOTANTO TOIMINTAMENOT TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muutos 13/14 % -2 013 847 -1 166 076 -1 174 852 0,75 % TOIMINTATULOT TOIMINTAKATE 835 554 -1 178 293 134 020 -1 032 056 141 000 -1 033 852 5,21 % TA 2013 TA 2014 Muutos 13/14 % -496 409 -592 666 19,39 % 20 286 553 19 790 144 20 059 991 19 467 325 -1,12 % TERVEYSTOIMEN TUKIPALVELUT RUOVEDEN PALVELUTUOTANTO TP 2012 TOIMINTAMENOT TOIMINTATULOT TOIMINTAKATE 0,17 % -1,63 % 7.5.2 Ehkäisevän terveydenhuollon tulosalue Ehkäisevän terveydenhuollon lakisääteisinä tehtävinä ovat väestön ja yksilön terveyden ylläpitäminen ja edistäminen, elinympäristöjen terveyshaittojen ennaltaehkäisy, vähentäminen ja poistaminen sekä eläinten hyvinvoinnin ja hyvän kohtelun edistäminen mukaan lukien ympärivuorokautinen eläinlääkäripäivystys. Toimintaan kuuluu terveyskasvatus, seulonnat, joukkotarkastukset, yleiset terveystarkastukset äitiys-, lastenja aikuisneuvolassa, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto, työterveyshuolto, eläinlääkintähuolto sekä terveystarkastus. Talousarviovuosi 2014 1.1.2013 alkaen tulosalueen toiminnot sekä Virroilla että Ruovedellä ovat kehittymässä yhdenmukaisiksi. Hyvinvointikertomuksen jalkauttamista operatiiviselle tasolle jatketaan valitun henkilön koordinoimana. Virroilla opiskelijoiden määrän väheneminen otetaan huomioon opiskelija- ja kouluterveydenhuollon resursseja järjestettäessä. Eläinlääkinnän ja terveystarkastuksen osioissa perusturvaosasto vastaa sopimuksen mukaisesti rahoituksesta ja toimintaympäristöistä työntekijöille, välineistä sekä IT-laitteista ja -ohjelmistoista Keuruun kaupungin vastatessa itse toiminnasta. 32 Varaudutaan neuvolan kahden terveydenhoitajan eläköitymiseen, jonka yhteydessä harkitaan neuvolan ja poliklinikan työnjaon sekä henkilöstöresurssien uudelleenjärjestämistä. Työterveyshuollon riittävät henkilöstöresurssit pyritään turvaamaan erityisesti lääkärityövoiman osalta. Työterveyshuollon laskutuksen ongelmakohtiin etsitään ratkaisuja ja suunnitellaan laskutusjärjestelmän kehittämistä. Selvitetään kuntalain 2 §:n muutoksesta johtuva työterveyshuollon asema yhtiöittämisen suhteen vuoden 2014 aikana. Ruoveden työterveyshuollon toiminta vakiinnutetaan ja palvelutarjontaa laajennetaan erityistyöntekijöiden osalta. Vanhuspalvelulain asettamat velvoitteet täyttyvät lukuun ottamatta päivätoimintaa. Vanhuspalveluja kehitetään kokonaisuutena ennaltaehkäisevän toiminnan osalta yhteistyössä vanhustyön kotihoidon kanssa mm. järjestämällä yhteisiä koulutuksia. Taloudelliset tavoitteet EHKÄISEVÄ TERVEYDENHUOLTO TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muutos 13/14 % TS 2015 TS 2016 TOIMINTATULOT 298 779 455 999 366 213 -19,69 % 375 368 379 873 TOIMINTAMENOT -931 338 -1 313 643 -1 173 630 -10,66 % -1 187 713 -1 199 590 TOIMINTAKATE -632 559 -857 644 -812 345 -819 717 -807 417 -5,86 % EHKÄISEVÄ TERVEYDENHUOLTO VIRTAIN PALVELUTUOTANTO TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muutos 13/14 % TOIMINTAMENOT -931 053 -938 449 -909 596 -3,07 % TOIMINTATULOT 298 779 320 999 291 213 -9,28 % TOIMINTAKATE -632 274 -617 450 -618 383 0,15 % EHKÄISEVÄ TERVEYDENHUOLTO RUOVEDEN PALVELUTUOTANTO TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muutos 13/14 % TOIMINTAMENOT -375 194 -264 034 -29,63 % TOIMINTATULOT 135 000 75 000 -44,44 % TOIMINTAKATE -240 194 -189 034 -21,30 % 7.5.3 Sairaanhoidon tulosalue Lakisääteisenä tehtävänä on kunnan asukkaiden ja muiden kunnan alueella tilapäisesti oleskelevien kiireellinen avosairaanhoito ja ne mielenterveyspalvelut, jotka on tarkoituksenmukaista järjestää terveyskeskuksen toimesta. Tulosalueelle kuuluvat seuraavat yksiköt: Lääkärit, vammaispalvelut, poliklinikka, sairaankuljetus, laboratorio, RTG, kuntoutus, sotaveteraanien kuntoutus, vuodeosasto, erikoissairaanhoidon ostopalvelut, mielenterveystoimisto ja kuntoutuskoti/ päivätoiminta sekä Pirkantahanke. 33 Talousarviovuosi 2014 Oman perusterveydenhuollon erikoissairaanhoitoa kehitetään määrärahojen puitteissa. Vanhuspalvelulain edellyttämä geriatrian erikoislääkärin vastaanottotoiminta jatkuu tarpeen vaatimalla tasolla. Erikoissairaanhoitoa ostetaan pääosin Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä. 1.1.2014 alkaen nykyisen perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen ja ERVA-alueen sijaan potilaalla on vapaa liikkuvuus ja valintaoikeus kerran vuodessa valita terveyskeskus tai sairaala, jossa hänen hoitonsa kokonaisuudessaan tapahtuu. Sopimusohjausjärjestelmää erikoissairaanhoidon tilausmenettelynä uudistetaan ja se tulee osaltaan sitouttamaan sekä tilaajaa että tuottajaa sovittuun rahalliseen tasoon. Uudistus aikaistaa budjetointia ja suunnittelua siten, että 2014 keväällä on oltava valmius päättää 2015 erikoissairaanhoidon sitovasta raamista kunnassa. Sairaankuljetus sisältää ensihoidon ja sairaankuljetuksen kulut PSHP:n vastuulla olevasta toiminnasta. Terveydenhuollon alueellinen järjestämissuunnitelma linjaa yhdessä päivystysasetuksen kanssa perusterveydenhuollon päivystämisen järjestämistä Pirkanmaalla voimakkaasti keskittävästi. Virka-ajan ulkopuolinen päivystys (arkisin klo 16–08 ja viikonloppuisin perjantaista klo 16.00 maanantaihin - 08.00) siirretään Tampereen Acutaan 1.3.2014 alkaen. Lääkärivastaanottoja järjestetään arkisin virka-aikana ja maanantaista torstaihin klo 16–20. Palvelutarvetta seurataan vähintään puolivuosittain ja tarvittaessa tehdään muutoksia riittävän palvelun turvaamiseksi. Ruovesi jatkaa perusterveydenhuollon päivystyksen ostamista virka-ajan ulkopuolella Tampereen Acutasta. Kaupunginhallitus ohjeistaa perusturvaa kehittämään lääkärin vastaanottopalveluja 50.000,00 euron määrärahalla, joka katetaan rahoitustuotoista. Pyritään kehittämään perusterveydenhuoltoa siten, että resurssien puitteissa pystytään tarjoamaan mahdollisimman kattavat peruserikoissairaanhoidon palvelut terveyskeskuksessa. Ensisijainen tehtävä on kuitenkin turvata lakisääteiset perusterveydenhuollon palvelut hoitotakuun rajoissa. Tämä edellyttää Virroilla vähintään neljän lääkärin päivittäistä työpanosta. Talousarviovuoden aikana panostetaan omien virkalääkäreiden rekrytointiin ja lääkäreiden työpanos pyritään turvaamaan ensisijaisesti omin virkalääkärein. Kuvantamispalvelujen osalta pyritään kehittämään yhteistyötä Kuvantamiskeskuksen kanssa mm. laadunvalvonnan ja lausuntopalvelujen osalta. Vuodeosaston toiminnan kehittämistä jatketaan siten, että esimerkiksi sairaalapotilaiden ja saattohoitopotilaiden jatkohoitotarpeeseen pystytään vastaamaan. Kehitetään hyvin alkanutta yhteistyötä kotiutushoitajan kanssa ja henkilökuntaa koulutetaan. Mielenterveys- ja päihdestrategia uudistetaan alueellisen strategian tavoitteiden mukaisesti 2014 aikana. Psykiatrista avohoitoa ja kuntoutusta kehitetään yhteistyössä kuntouttavan työtoiminnan kanssa. Poliklinikan toimintaa tehostetaan siten, että vuodeosastohoidon tarve vähenee. Esim. infuusiohoitojen toteuttamista lisätään. Erikoissairaanhoidosta siirretään poliklinikalle toimintoja, jolloin niiden resursointi on huomioitava vakansseja täytettäessä. Poliklinikan toimintatapoja kehittämällä voidaan parantaa väestön tyytyväisyyttä palveluun. Jos riittävät henkilöstöresurssit järjestyvät, otetaan käyttöön lääkäri-hoitaja-työpari kokeiluna. Kokeilulla arvellaan saavutettavan merkittävää tehostumista poliklinikan toimintaan. 34 Ruoveden yksikön toimintaa tehostetaan. Ruovedellä pyritään vähintään kolmen lääkärin päivittäiseen työpanokseen. Taloudelliset tavoitteet SAIRAANHOITO TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muutos 13/14 % TS 2015 TS 2016 TOIMINTATULOT 841 344 1 252 500 1 298 700 3,69 % 1331168 1 347 142 TOIMINTAMENOT -1 4717 380 -25 806 093 -25 292 576 -1,99 % -25 495 002 -25 571 487 TOIMINTAKATE -13 876 036 -24 553 593 -23 993 876 -2,28 % -24 163 834 -24 224 345 SAIRAANHOITO VIRTAIN PALVELUTUOTANTO TOIMINTAMENOT TOIMINTATULOT TOIMINTAKATE SAIRAANHOITO RUOVEDEN PALVELUTUOTANTO TOIMINTAMENOT TOIMINTATULOT TOIMINTAKATE Muutos TA 2014 13/14 % TP 2012 TA 2013 -14 603 774 -15 129 520 -14 894 681 -1,55 % 841 343 990 300 980 000 -1,04 % -13 762 430 -14 139 220 -13 914 681 -1,59 % TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muutos 13/14 % -10 676 573 -10 397 895 -2,61 % 262 200 318 700 21,55 % -10 414 373 -10 079 195 -3,22 % 7.5.4 Hammashuollon tulosalue Hammashuollon lakisääteinen tehtävä on hammashuollon ylläpitäminen, johon kuuluvaksi luetaan valistus- ja ehkäisytoiminta, kunnan asukkaiden tutkimus ja hoito sekä kunnassa opiskelevien hammashuolto sekä potilaan asuinpaikasta riippumaton kiireellinen hammashoito. Kuntia velvoitetaan järjestämään myös arki-iltojen hammaslääkäripäivystys. Yhteistoimintaalue on mukana Tampereen kaupungin järjestämässä toiminnassa, johon osallistutaan erillisen sopimuksen mukaisesti. Talousarviovuosi 2014 Pyritään lakisääteiset tehtävät täyttämään ja tukena virkahammaslääkäreiden lisäksi käytetään vuokratyövoimaa. Suuhygienistien käyttämistä kevyempiin hoitotehtäviin lisätään samalla, kun hammaslääkärin työparina suuhygienistin käyttämistä vältetään. Hammashuollossa avoimet virat ja toimet täytetään. Hammashuollon toimintaympäristöstä huolehditaan. Hammashuollon tilat ja tukitoimet suunnitellaan nykyisiä laatuvaatimuksia vastaaviksi 2014 aikana. 35 Taloudelliset tavoitteet HAMMASHUOLTO TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muutos 13/14 % TS 2015 TS 2016 TOIMINTATULOT 217 474 362 000 372 000 2,76 % 377 580 381 280 TOIMINTAMENOT -837 598 -1 514 814 -1 355 375 -10,53 % -1 368 929 -1 382 618 TOIMINTAKATE -620 124 -1 152 814 -983 375 -14,70 % -991 349 -1 001 338 HAMMASHUOLTO VIRTAIN PALVELUTUOTANTO TP 2012 TA 2013 TA 2014 TOIMINTAMENOT -837 598 -957 299 -822 252 -14,10 % TOIMINTATULOT 217 474 219 500 TOIMINTAKATE -620 124 -737 799 HAMMASHUOLTO RUOVEDEN PALVELUTUOTANTO TP 2012 232 000 Muutos 13/14 % 5,7 % -590 252 -20,00 % TA 2013 TA 2014 Muutos 13/14 % TOIMINTAMENOT -557 515 -533 123 -4,38 % TOIMINTATULOT TOIMINTAKATE 142 500 -415 015 140 000 -393 123 -1,75 % -5,27 % 7.5.5 Sosiaalityön tulosalue Tulosalueelle kuuluvat perusturvalautakunnan hallinto, sosiaalipalvelut ja toimeentuloturva. Sosiaalihuoltolain mukaan kunnan tehtävänä on järjestää sosiaalipalveluja kunnan asukkaille, antaa toimeentulotukea kunnassa oleskelevalle henkilölle, suorittaa sosiaaliavustuksia kunnan asukkaille, järjestää ohjausta ja neuvontaa sosiaalihuollon ja muun sosiaaliturvan etuuksista ja niiden hyväksi käyttämisestä sekä järjestää sosiaalihuoltoa ja muuta sosiaaliturvaa koskevaa tiedotus-, koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Talousarviovuosi 2014 Sosiaaliturvan tarpeisiin vaikuttaa merkittävästi väestön ikärakenne. Virroilla vanhusten osuus väestöstä on kasvava, mikä taas lisää vammaispalveluiden tarpeita, erityisesti kuljetuspalveluiden ja asuntojen muutostöiden määrä on kasvava. Lastensuojelun, toimeentuloturvan ja päihdehuollon tarpeet lisääntyvät yleensä taloudellisen taantuman seurauksena. Lisääntyneisiin palvelutarpeisiin pyritään vastaamaan varhaisella puuttumisella ja moniammatillisella yhteistyöllä. Virat ja työsuhteet pyritään täyttämään kelpoisuusehdot täyttävillä henkilöillä. Työn uudelleen järjestelyillä pyritään takaamaan, että riittävät ja oikea-aikaiset palvelut mm. lastensuojelussa ja toimeentuloturvassa annetaan säädösten edellyttämissä määräajoissa. Tätä tarkoitusta varten varaudutaan uuden sosiaaliohjaajan viran perustamiseen lähinnä toimeentulotukiasioiden käsittelyä varten. 36 Taloudelliset tavoitteet SOSIAALITYÖ TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muutos 13/14 % TS 2015 TS 2016 TOIMINTATULOT 675 094 770 100 856 100 11,17 % 868 942 877 457 TOIMINTAMENOT -2 823 688 -4 202 680 -4 320 376 2,80 % -4 363 580 -4 385 398 TOIMINTAKATE -2 148 594 -3 432 580 -3 464 276 0,92 % -3 494 638 -3 507 941 SOSIAALITYÖ VIRTAIN PALVELUTUOTANTO TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muutos 13/14 % -2 823 688 -2 859 956 -3 017 425 5,51 % 675 094 628 800 736 100 17,06 % -2 148 594 -2 231 156 -2 281 325 2,25 % TA 2013 TA 2014 Muutos 13/14 % TOIMINTAMENOT -1 342 724 -1 302 951 -2,96 % TOIMINTATULOT TOIMINTAKATE 141 300 -1 201 424 120 000 -1 182 951 -15,07 % TOIMINTAMENOT TOIMINTATULOT TOIMINTAKATE SOSIAALITYÖ RUOVEDEN PALVELUTUOTANTO TP 2012 -1,54 % 7.5.6 Kehitysvammahuollon tulosalue Kehitysvammahuollossa tuotetaan kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mukaisesti palveluja kehitysvammaisille ja heidän perheilleen. Omana toimintana tuotetaan asumispalveluita ja työ- ja päivätoimintaa sekä kuntoutusohjausta. Työ- ja päivätoimintaa myydään myös muille kunnille. Lisäksi tarjotaan perhehoitoa kotona asuvien asiakkaiden omaisten tukemiseksi. Kehitysvammapoliklinikan ja laitospalvelut ostetaan Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä. Louhenrinteen ryhmäkodin autettu asuminen saa uudet tilat. Uusi Louhenrinteen ryhmäkoti on suunnitelmien mukaan valmis huhtikuussa 2014. Siihen saakka ryhmäkoti sijaitsee evakkotiloissa entisen Nallelan päiväkodin tiloissa. Normaali toiminta on muuttunut ja se vaatii sopeutumista ja joustamista asukkailta ja henkilökunnalta. Henkilökuntaa tarvitaan enemmän, koska asuntolan rakennukset ovat kauempana toisistaan, ja ohjattuun asuntolaan tarvitaan varalla oleva yöhoitaja. Talousarviovuosi 2014 Uudet tilat Louhenrinteen ryhmäkodilla ja Toimintakeskus Ahjon peruskorjatut tilat edesauttavat palvelujen tuottamista. Työ- ja päivätoimintaa pyritään kehittämään vastaamaan paremmin yksilöllisiä tarpeita ja panostetaan sisällöllisen toiminnan kehittämiseen. Ruoveden palveluissa selvitetään mahdollisuuksia lähivuosien aikana siirtää Ruhalankodin toiminta tarkoitukseltaan paremmin soveltuviin tiloihin esimerkiksi Ruoveden keskustaan. 37 Kehitysvammapalveluiden tarpeesta tehdään jatkuvaa palveluntarpeiden kartoitusta, jossa kehitysvammainen henkilö on keskeisesti mukana tuomassa omia mielipiteitään ja toiveitaan esille. Asumispalveluita pyritään kehittämään vastaamaan paremmin tämän hetken tarpeisiin, Uudessa valmistuvassa ryhmäkodissa hoidetaan myös vaikeavammaisia, jotka aiemmin saivat tilapäishoidon jaksot Ylisen kuntoutuskeskuksesta laitoshoitona. Uutena toimintamuotona aloitetaan järjestelmällinen tilapäishoito. Tavoitteena on uuden ryhmäkodin käyttöönotto ja samalla uudistaa käytäntöjä kustannustehokkaammiksi, asukkaat paremmin huomioivaksi, heidän omaa päätäntävaltaa tukevaksi toiminnaksi. Myös muita asumisen muotoja (tuettu ja ohjattu asuminen) kehitetään vastaamaan myös äkillisiin tarpeisiin. Kehitysvammaisten perhehoitoa kehitetään Pirkanmaan yhteisen KePe-hankkeen toimesta, johon Virrat kuuluu. Taloudelliset tavoitteet KEHITYSVAMMAHUOLTO TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muutos 13/14 % TOIMINTATULOT 193 408 558 270 505 540 -9,45 % 513 123 518 254 -1 438 027 -2 551 197 -2 598 985 -1 244 619 -1 992 927 -2 093 445 1,87 % -2 624 975 -2 651 225 5,04 % -2 111 852 -2 132 970 TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE KEHITYSVAMMAHUOLTO VIRTAIN PALVELUTUOTANTO TOIMINTAMENOT TOIMINTATULOT TOIMINTAKATE KEHITYSVAMMAHUOLTO RUOVEDEN PALVELUTUOTANTO TOIMINTAMENOT TS 2015 TS 2016 TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muutos 13/14 % -1 438 027 -1 518 722 -1 462 727 -3,69 % 193 408 202 340 192 540 -4,84 % -1 244 619 -1 316 382 -1 270 187 -3,51 % TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muutos 13/14 % -1 032 475 -1 136 258 10,05 % TOIMINTATULOT 355 930 313 000 -12,06 % TOIMINTAKATE -676 545 -823 258 21,69 % 7.5.7 Lasten päivähoidon tulosalue Virroilla lasten päivähoidon ja keskustassa ja Killinkoskella esiopetuksen sekä koululaisten aamu- ja iltapäivähoidon tuottaa edelleen perusturvalautakunta. Talousarviovuosi 2014 Lasten päivähoito siirtyy sivistyslautakunnan vastuualueelle 1.8.2014. Tulosalueen tuloarvio ja määräraha ovat toimintaan 31.7.2014 saakka. 1.8.2014 alkavan toiminnan osalta tuloarvio ja määräraha ovat sivistyslautakunnan alla. Päivähoidon kokonaiskustannuksia laskettaessa ja niitä vertailtaessa edellisvuoteen tulee laskea molemmat tulosalueet yhteen. 38 Koivurinteen päiväkoti toimii edelleen väistötiloissa kolmessa eri paikassa, mikä vaikeuttaa päiväkodin toimintaa. Uusien tilojen suunnittelu on käynnissä ja rakentamiseen päästäneen kevään 2014 aikana ja se valmistunee keväällä 2015. Koivurinteen päiväkodin uudisrakentaminen parantaa päivähoidon ulkoisia toimimisedellytyksiä. Kelpoisuusehdot täyttävän henkilökunnan saamisesta huolehditaan ja jatketaan vanhempien kanssa käytävien keskustelujen ja yhteistyön pohjalta kasvatuskumppanuuden kehittämistä. Taloudelliset tavoitteet LASTEN PÄIVÄHOITO 31.7.2014 saakka TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muutos 13/14 % TOIMINTATULOT 629 693 611 161 329 768 -46,04 % -2 753 804 -1 638 068 -2 142 643 -1 308 300 -40,52 % -38,94 % TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE -2 763 289 -2 133 597 TS 2015 TS 2016 7.5.8 Koti- ja vanhustyön tulosalue Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista on tullut voimaan 1.7.2013. Vanhuspalvelulain toimeenpano tuo lukuisia tarkennuksia vanhuspalveluiden tuottamiseen. Kunnan on seurattava palvelujen laatua ja riittävyyttä sekä kerättävä säännöllisesti palautetta palveluja käyttäviltä, heidän omaisiltaan ja läheisiltään sekä kunnan henkilöstöltä. Ikääntyneen väestön sosiaalipalvelut on järjestettävä niin kuin väestön turvallisuus ja toimintakyky edellyttävät. Palvelut on järjestettävä niin, että ne ovat kunnan ikääntyneen väestön saatavissa yhdenvertaisesti. Virroilla pitkät etäisyydet lisäävät haastetta tuottaa kotihoito ja tukipalvelut tasavertaisesti asunpaikasta riippumatta samalla tavalla. Talousarviovuosi 2014 Vanhusneuvoston toiminta alkaa 1.1.2014. Ikääntyneiden määrän kasvu sekä muistisairauksien yleisyys lisäävät palveluiden kysyntää. Kotona asumisen ensisijaisuus ja ikäihmisten systemaattinen tavoitteellinen sekä oikea aikainen kuntoutus korostuvat. Vanhuspalvelulain mukainen palveluasumisen sekä laitoshoidon toissijaisuus palvelun tuottamisen muotona tulee tiedostaa. Asenteellinen muutos kotiasumisen ensisijaisuuteen tarvitaan koko Ruoveden ja Virtain vanhuspalveluissa kattaen päätöksentekijät, työntekijät, asiakkaat sekä heidän omaisensa. Vanhustyön strategian päivittäminen on ajankohtaista vuonna 2014. Kotiin annettava hoito Kotihoidon palveluseteliasiakkaiden määrän lisääminen Virroilla ja toiminnan käynnistäminen Ruovedellä mahdollistaa vaativamman hoidon keskittämisen sitä tarvitseville. Kotihoidon toimintaprosessia kehitetään niin, että myös muistisairaat pystyvät selviytymään kotona pidempää. Lisäksi kotihoito vastaa asiakkaiden oikea-aikaisesta ja tehokkaasta kotona tapahtuvasta kuntoutuksesta. Ruovedellä käynnistetään kotikuntoutus pilottina ja koulutetaan muistihoitaja. 39 Kotihoidon tukipalveluiden määrän ja laadun tarkistaminen vuoden 2014 aikana sisältää mm. kotiin kuljetettavat ateriat, yöhoitotoiminnan turvapuhelin sekä turvapalvelut. Kotihoidon potilaskertomusjärjestelmän etäkäytön pilotti aloitetaan, jos ohjelmistotoimittajan tuote saadaan tuotantokäyttöön. Muutos lisää asiakkaan kotona käytettyä työaikaa, lisää potilasturvallisuutta sekä mahdollistaa nopean tiedon siirtymisen usealle toimijalle. Omaishoitajien määrää ei pystytä kasvattamaan tiukasta raamista johtuen. Omaishoitajien sijaishoito järjestelyt yhdenmukaistetaan vuoden 2014 aikana. Asumis- ja laitoshoito Asumis- ja laitoshoidon lähtökohtana on tarkoituksenmukaisen hoidon varmistaminen. Tehdään poikkileikkaus tutkimus RAVA-mittaristolla. Tuloksista voidaan päätellä ovatko hoidon piirissä olevat asiakkaat sijoittuneet tarkoituksenmukaisella tavalla. Raskasta hoitoa tulee käyttää vain viimeisenä vaihtoehtona. Pitkäaikaisia laitoshoidon paikkoja muutetaan sisäisesti kuntouttaviksi intervallipaikoiksi. Kuntoutusta tarjotaan kotonasumisen tukemiseksi tai sinne palaamiseksi. Virroilla päiväkeskuksen tilat vapautetaan pitkäaikaiseen hoitoon, koska edelleen muistisairaille tarvitaan lisää asumispalvelun paikkoja. Päiväkeskuksen siirto mahdollistaa palvelun kehittämisen tehostetun palveluasumisen pohjalle, jolloin tulos siirrot valtiolta asumislääke- ja matkustuskustannusten muodossa toteutuvat. Osasto 2:n nykyiset toimitilat eivät ole vanhuspalvelulain 22 § mukaiset. Jatkosuunnittelu tehdään kun tiedetään Ruoveden kunnan kanta osasto 2:n peruskorjauksesta. Ikäihmisten ostopalvelut Tehostettu- ja tuettu palveluasuminen muuttuvat vuonna 2014 palveluseteli pohjalle. Palveluseteli on tulosidonnainen. Ruoveden ostopalvelusopimukset toimitiloista ovat pitkiä ja vaikeasti muutettavissa. Ostopalvelusopimusten päättyessä selvitetään peruskuntien (Virrat ja Ruovesi) intressi tuottaa palvelu omana toimintana. Vanhuspalvelun laatu Laatua seurataan asiakaspalautteiden avulla. Asiakastyytyväisyysmittarit rakennetaan niin, että samaa mittausta voidaan toistaa useampi vuosi peräkkäin, jolloin saadaan vertailutietoa. Ennakoitavissa on, että vanhuspalvelulain voimaantulon myötä kiinnostus vanhuspalvelua kohtaan lisääntyy. Uuden lain tulkintaa voidaan joutua käsittelemään myös muistutusten muodossa. 40 Taloudelliset tavoitteet KOTI- JA VANHUSTYÖ TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muutos 13/14 % TS 2015 TS 2016 TOIMINTATULOT 1 521 854 3 549 592 3 149 345 -11,28 % 3 275 319 3 307 417 TOIMINTAMENOT -6 525 308 -15 777 005 -15 400 994 TOIMINTAKATE -5 003 454 -12 227 413 -12 251 649 Poistot Tilikauden tulos -65 283 -63 517 -62 565 -5 068 737 -12 290 930 -12 314 214 -2,38 % -15 555 004 -15 617 224 0,20 % -12 279 685 -12 309 807 TP 2012 TA 2013 TOIMINTAMENOT -6 525 308 -7 056 920 Muutos 13/14 TA 2014 % -7 029 685 -0,39 % TOIMINTATULOT 1 521 854 1 672 100 1 577 800 -5,64 % TOIMINTAKATE -5 003 454 -5 384 820 -5 451 885 1,25 % TP2012 TA 2013 TA 2014 Muutos 13/14 % TOIMINTAMENOT -8 720 085 -8 371 309 -4,00 % TOIMINTATULOT TOIMINTAKATE 1 877 492 -6 842 593 1 571 545 -16,30 % -6 799 764 -0,63 % KOTI- JA VANHUSTYÖ VIRTAIN PALVELUTUOTANTO KOTI- JA VANHUSTYÖ RUOVEDEN PALVELUTUOTANTO 41 7.6 SIVISTYSLAUTAKUNTA Sivistystoimi turvaa kaikille virtolaisille sivistyslautakunnan toimialueen palvelujen korkean laatutason lainsäädännön edellyttämällä tavalla (perusopetus, lukiokoulutus, kansalaisopisto, kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimi, joukkoliikenne). Lisäksi sivistystoimi tukee ammatillisen ja korkeakoulukoulutuksen toimintaa paikkakunnalla. Sivistystoimi turvaa virtolaisille hyvän ja motivoivan oppimisympäristön peruskoulussa, toisen asteen opetuksessa sekä aikuisväestölle kansalaisopistossa sekä laadukkaat vapaa-ajan palvelut ja korkeatasoisen kirjastotoiminnan. Sivistys jakautuu kuuteen tulosalueeseen, jotka ovat joukkoliikenne ja hallinto, perusopetus, lukiokoulutus, kansalaisopisto, kirjasto- ja kulttuuritoimi sekä liikunta- ja nuorisotoimi. Tilivelvollinen viranhaltija näiden osalta on sivistystoimen johtaja. Talousarviovuosi 2014 Päivähoito/varhaiskasvatus siirtyy sivistystoimen vastuulle 1.8.2014, jonka valmistelu aloitetaan heti vuoden alusta. Sivistystoimen alla on päivähoidon tuloarvio ja määräraha 1.8.2014 alkaen lasten päivähoidon tulosalueella. Opetustoimen lainsäädännön edellyttämien tukitoimien järjestäminen tuo paineita. Palvelujen tarjoaminen vähenevälle asiakaskunnalle lisää yksikkökustannuksia. Oppilaiden ja opettajien määrät on esitetty talousarvion liitteenä kohdassa 14. Henkilöstön määrä ja muutokset suunnitelmakaudella Tulosalue Henkilöstö 31.12.2012 2 88,5 7,5 0,6 6,9 4 Joukkoliikenne, hallinto Perusopetus Lukiokoulutus Kansalaisopisto Kirjasto- ja kulttuuritoimi Liikunta- ja nuorisotoimi Lasten päivähoito Yhteensä Henkilöstö 31.12.2013 2 71 *) 7,5 0,5 7,2 2 **) Muutokset 2014 +55,5 ***) 109,5 90,2 *) Ruokahuolto on siirtynyt teknisten palveluiden lautakunnan alaisuuteen vuoden 2013 alusta, mikä näkyy perusopetuksen henkilöstömäärän vähenemisenä vuonna 2013. **) Liikuntahalli on siirtynyt 1.3.2012 teknisten palveluiden lautakunnan alaisuuteen, mikä näkyy liikunta- ja nuorisotoimen henkilöstömäärässä. ***) Muutokset talousarviovuonna: Vuoden 2014 aikana lasten päivähoidon työntekijät siirtyvät sivistystoimeen Taloudelliset tavoitteet SIVISTYSLAUTAKUNTA TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muutos 13/14 % TS 2015 TS 2016 TOIMINTATULOT 686 811 380 268 521 829 37,23 % 869 567 883 065 TOIMINTAMENOT -9 023 859 -8 779 145 -9 955 748 13,40 % -11 574 108 -11 634 116 TOIMINTAKATE -8 337 048 -8 398 877 -9 433 919 12,32 % -10 704 541 -10 751 050 -30 752 -53 420 -51 327 Poistot Tilikauden tulos -8 367 800 -8 452 297 -9 485 246 Tulosaluetta ”Muu kuin kunnan järjestämä koulutus” ei ole enää talousarviovuonna. Tulosalue on mukana 2012 ja 2013 luvuissa (nettomeno 2012 58.662,54 euroa ja 2013 20 098 euroa). 42 Konsernistrategiassa on sivistystoimelle asetettu seuraavat strategiset tavoitteet: 1. 2. 3. 4. Laadukas perusopetus Toisen asteen koulutus säilyy laadukkaana omalla paikkakunnalla Mahdollisimman monipuoliset vapaa-ajan palvelut Päivähoidon/varhaiskasvatuksen siirtyminen sivistystoimeen 1.1.2015 alkaen SIVISTYSLAUTAKUNTA Strateginen tavoite 2014–2016 Operatiivinen tavoite vuonna 2014 Toimenpiteet (mittarit) talousarviovuonna Opetuksen sisällön asiantuntevuus, ajanmukaisuus ja innostavuus; huolehditaan varhaisesta puuttumisesta ja säilytetään opetusryhmät nykyisen suuruisina 1. Tilastot ja kyselyt vanhemmille/oppilaille: kaikki saavat perusopetuksen päättötodistuksen, ei syrjäytyneitä oppilaita Tehokas ja taloudellinen toiminta Laadukas perusopetus 1. Talouden toteuman raportointi kuukausittain lautakunnalle 2. Yksikkökustannus/oppilas maaseutumaisten kuntien keskiarvossa 3. Kustannukset/kuljetettu oppilas lähempänä maaseutumaisten kuntien keskiarvoa kuin v. 2011 Yhtenäiskouluperiaatteen huomioiminen opetuksen järjestämisessä 1. Perusopetuksen yhteisiä opettajia luokkatasolla 1-9 mahdollisimman monta Tiedottaminen Yhteistyö kyläkuntien kanssa 1. Kyselyt, neuvottelut, yhteydenpidot: hyvä tiedonkulku (opettajat, vanhemmat, päättäjät, asiakkaat) 1. Tavoitteena 100 %:n pätevyys, koulutusta tarjota mahdollisuuksien mukaan 1. Seuranta/kyselyt: lyhyet poissaolot, korkeintaan nykyisellä tasolla, motivoitunut henkilöstö 1. Kyselyt: opiskelijoiden ja vanhempien tyytyväisyys, monipuolisesti syventäviä ja soveltavia kursseja 2. Tilastot: oppimistulokset vähintään valtakunnan keskitasoa; yksikkökustannukset valtakunnan keskiarvossa; opettajankoulutus 100 %:lla (riittävästi koulutusta) 1. Koulutusyksiköiden paikallista toimintaa tukeva yhteistyö tavoitteena amk:n ja toisen asteen koulutuksen toimipisteiden säilyminen elinvoimaisina Virroilla 2. Yhteistyö eri oppilaitosten, yritysten ja yhdistysten kesken Pätevät opettajat Tyytyväinen työyhteisö Lukio säilyy laadukkaana 2sarjaisena, musiikkiteatteripainotteisena yleissivistävänä oppilaitoksena, joka tarjoaa myös jääurheilukursseja Tutkitaan yhteistyömahdolliToisen asteen kou- suudet Ruoveden kanssa lutus säilyy laaTehostetaan markkinointia dukkaana omalla Virrat Kampus -yhteistyö paikkakunnalla 43 SIVISTYSLAUTAKUNTA Strateginen tavoite 2014–2016 Mahdollisimman monipuoliset vapaa-ajan palvelut Päivähoidon/varhaiskasvat uksen siirtyminen sivistystoimeen Operatiivinen tavoite vuonna 2014 Aikuiskoulutus/kansalaisopisto säilyttää laadukkaat palvelut ja säilyttää valtionosuustunnit nykyisellään Kirjaston asiakaspalvelua kehitetään aukioloaikoja kohdentamalla ja palvelukonsepteja kehittämällä Toimenpiteet (mittarit) talousarviovuonna 1. Asiakaskyselyt ja tilastot: opiskelijoiden tyytyväisyys, tasokkaat ja kysyt kurssit, osaavat opettajat Kulttuuritoimi 1. Tarjoaa kulttuuripoliittisen ohjelman mukaiset palvelut 2. Yhteistyötä kulttuuri- ja matkailutoimen osalta selkeytetään Nuorisotoimen palvelut yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Nuorten kuulemisen edistämisen nuorisovaltuuston ja aloitekanavan avulla Huomioidaan nuorisotakuun velvoitteet (yhteistyö työpajojen ja etsivän nuorisotyön kanssa) 1. Jatketaan ja kehitetään hyvää yhteistyötä eri toimijoiden kanssa 2. Nuorisotiloissa kävijöiden määrää pyritään lisäämään ja nuorten aktiivisuutta lisäämään Kehitetään ennaltaehkäisevää kuntoliikuntaa kaikenikäisille ja tiivistetään yhteistyötä terveyden edistämisessä perusturvan kanssa 1. Jatketaan ja kehitetään hyvää yhteistyötä eri toimijoiden kanssa Siirron valmistelut aloitetaan heti talousarviopäätöksen jälkeen 1. Päivähoito on yksi osa lapsen elinkaaren palveluja 2. Yhteistyön ja tiedonkulun paraneminen, mahdollisuus varhaiseen puuttumiseen 1. Kävijätilastot ja kyselyt: asiakastyytyväisyys, kirjastopalvelut tunnetaan ja niitä käytetään (myös verkkokirjasto) 7.6.1 Joukkoliikenteen ja hallinnon tulosalue Joukkoliikenteen (ostopalvelu- ja asiointiliikenne) palvelut sopeutetaan palvelujen kysyntään. Suoritetaan 3 vuoden mittainen kuljetuskilpailutus yhteistyössä perusturvaosaston kanssa. Hallinnon palvelut tukevat sivistystoimen eri osa-alueita. Taloudelliset tavoitteet JOUKKOLIIKENNE JA HALLINTO TOIMINTATULOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE TP 2012 1 837 TA 2013 2 690 TA 2014 2 690 -432 827 -430 990 -470 590 -467 900 -480 702 -478 012 Muutos 13/14 % 0,00 % TS 2015 2 703 TS 2016 2 717 2,15 % -483 346 -486 004 2,16 % -480 642 -483 287 44 7.6.2 Perusopetuksen tulosalue Koulujen opetuksen jatkuva kehittäminen lapsen oppimisen turvaamiseksi ja oppilashuoltoon liittyvän moniammatillisen yhteistyön saaminen luontevaksi osaksi lasten ja nuorten tukemista. Jatkuva opetussuunnitelman kehittäminen. Yhtenäisen peruskoulun opettajien asiantuntemuksen hyödyntäminen. Koulurakennusten kunnosta huolehtiminen yhdessä tilapalvelun kanssa. Toteutetaan valtuuston hyväksymää talousarviopäätöstä opetuksen laadun kehittämisestä ja yhteistyöstä eri kyläkuntien kanssa. Talousarviovuosi 2014 Keskushallinnon hankebudjetista mahdollisesti siirrettävillä määrärahoilla (käyttämättömät työllisyysmäärärahat työpajojen osalta) esitetään ensisijaisesti palkattavaksi kiertävää kyläkoulujen resurssiopettajaa ja toissijaisesti kouluavustajaa/-avustajia. Koulujen oppilasmäärätarkastelu ja jatkosuunnitelmat tehdään kevättalven 2014 aikana. Koulukuljetuksiin liittyvä kilpailuttaminen suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä keskusjohdon kanssa. Taloudelliset tavoitteet PERUSOPETUS TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muutos 13/14 % TS 2015 TS 2016 TOIMINTATULOT 509 846 237 475 265 475 11,79 % 268 130 269 470 TOIMINTAMENOT -6 330 234 -6 209 446 -6 256 832 0,76 % -6 291 245 -6 325 846 TOIMINTAKATE -5 820 388 -5 971 971 -5 991 357 0,32 % -6 023 115 -6 056 376 -22 282 -51 226 -51 226 -5 842 670 -6 023 197 -6 042 583 Poistot Tilikauden tulos 7.6.3 Lukiokoulutuksen tulosalue Korkeatasoinen ja houkutteleva lukio, joka jatkaa musiikkiteatteripainotteisena ja tarjoaa myös jääkiekkokursseja valinnaisina kursseina. Oppimisympäristön tason ja opettajien tieto- ja taitotason pitäminen korkeana mm. huolehtimalla tietotekniikan laitteistojen ja tietoliikenteen käyttömahdollisuuksien riittävyydestä opetuksen apuvälineinä sekä riittävästä opettajankoulutuksesta ja musiikkiteatterialan ammattilaisten palkkaamisesta opetustehtäviin. Talousarviovuosi 2014 Tutkitaan lukiokoulutuksen yhteistyömahdollisuudet Ruoveden kanssa. Kehitetään etäopiskelumahdollisuuksia. Aikuislukion juurruttaminen paikkakunnalle. Taloudelliset tavoitteet LUKIOKOULUTUS Muutos 13/14 % TS 2015 TS 2016 1 853 -91,52 % 1 872 1 881 2,81 % -908 250 -913 245 5,22 % -906 379 -911 365 TP 2012 TA 2013 13 785 21 853 TOIMINTAMENOT -852 873 -878 602 -903 282 TOIMINTAKATE -839 088 -856 749 -901 429 TOIMINTATULOT TA 2014 45 7.6.4 Aikuiskoulutuksen/Kansalaisopiston tulosalue Kansalaisopisto tarjoaa harrastusluonteisia opintoja (ei tutkintotavoitteisia) kaikenikäisille. Kansalaisopisto tarjoaa virikkeellistä, elämänlaatua nostavaa koulutusta, jonka yhteydessä yhteisöllisyys ja sosiaalinen kanssakäyminen vahvistuvat. Talousarviovuosi 2014 Koulutustarjontaa kehitetään tarve- ja kysyntälähtöisesti, mutta samalla myös omaaloitteisesti uutta tarjontaa kehittäen talousarvion sallimissa puitteissa. Sivistyslautakunta vahvistaa kurssimaksut; kurssien toteutuminen vaatii edelleen pääsääntöisesti vähintään 10 opiskelijan osallistumisen kurssille. Taloudelliset tavoitteet AIKUISKOULUTUS/ KANSALAISOPISTO TOIMINTATULOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muutos 13/14 % TS 2015 TS 2016 83 043 77 168 77 168 0,00 % 77 940 78 329 -363 502 -280 459 -341 344 -264 176 -365 795 -288 627 7,16 % -367 807 -369 830 9,26 % -289 867 -291 500 7.6.5 Kirjasto- ja kulttuuritoimen tulosalue Kirjasto tarjoaa kuntalaisille mahdollisuuksia kirjallisuuden, musiikin ja muun kulttuurin harrastamiseen sekä vapaa-ajan viettoon. Kirjasto pyrkii tukemaan opiskelua ja kansalaistaitojen ylläpitoa. Nämä tehtävät perustuvat kirjastolakiin ja -asetukseen. Palveluja pyritään tarjoamaan tasavertaisesti kaikille kuntalaisille. Yhteistyö Virtain ja Ruoveden osalta jatkuu yhteisen kirjastoauton merkeissä. Liittyminen PIKI-kirjastoon lisää kirjastoyhteistyötä Pirkanmaalla. Talousarviovuosi 2014 Ostopalvelun tarjoaminen TAMK:lle informaatikon/tietopalvelusihteerin tehtävien hoitoon jatkuu sopimuksen mukaan. Kulttuuritoimi hoitaa tapahtumien sisällöntuotannon veteraanijuhlien, juhannuksen, Virrat-päivän ja itsenäisyyspäivän osalta sekä vastaa niiden järjestämisestä. Kulttuuritoimi tekee yhteistyötä kulttuurialan toimijoiden kanssa ja järjestää näyttelyitä kaupungin näyttelytilassa, Galleria Virinässä. Taloudelliset tavoitteet KIRJASTO- JA KULTTUURITOIMI TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muutos 13/14 % TS 2015 TS 2016 38 887 28 460 28 460 0,00 % 28 745 28 888 TOIMINTAMENOT -511 536 -532 099 -549 428 3,26 % -552 450 -555 488 TOIMINTAKATE -472 648 -503 639 -520 968 3,44 % -523 705 -526 600 TOIMINTATULOT 46 7.6.6 Liikunta- ja nuorisotoimen tulosalue Liikuntatoimen toiminta perustuu liikuntalakiin, jonka tavoitteena on edistää liikuntaa, kilpa- ja huippu-urheilua sekä niihin liittyvää kansalaistoimintaa, edistää hyvinvointia ja terveyttä sekä tukea lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä liikunnan avulla. Ulkoliikuntapaikkojen hoidosta vastaa tekninen toimi, mutta nykyisten sopimusten (jäähallisopimus, rinnesopimus) mahdollisia muutoksia koskevat neuvottelut jäävät sivistystoimelle ja sopimusten toteuttaminen on teknisen toimen vastuulla. Nuorisotoimen toiminta perustuu nuorisolakiin ja -asetukseen. Lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistumista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Nuorisolain piiriin kuuluvat alle 29-vuotiaat henkilöt. Taloudelliset tavoitteet LIIKUNTA- JA NUORISOTOIMI TOIMINTATULOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE Poistot Tilikauden tulos TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muutos 13/14 % TS 2015 TS 2016 39 414 12 622 4 619 -63,41 % 4665 4689 -474 226 -434 812 -326 966 -314 344 -280 668 -14,16 % -276 049 -12,18 % -282 212 -283 764 -277 546 -279 075 -8 470 -2 194 -101 -443 283 -316 538 -276 150 7.6.7 Lasten päivähoidon tulosalue Lasten päivähoito siirtyy uutena tulosalueena sivistystoimen alle 1.8.2014 alkaen. Sivistystoimelle on budjetoitu tuloarvio ja menomääräraha ajalle 1.8.2014–31.12.2014. Päivähoidon siirron myötä sivistystoimen alaisuuteen siirtyy 55,5 työntekijää perusturvan alta. Taloudelliset tavoitteet LASTEN PÄIVÄHOITO TOIMINTATULOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muutos 13/14 % TS 2015 TS 2016 141 564 485 512 497 091 -1 119 041 -2 688 799 -2 699 938 -977 477 -2 203 287 -2 202 847 47 7.7 MERIKANTO-OPISTO Merikanto-opisto on seutukunnallinen taideoppilaitos, jonka tehtävänä on antaa korkeatasoista ja monipuolista taiteen perusopetusta laajan oppimäärän mukaan musiikin ja tanssin taiteenaloilla sekä järjestää konsertteja ja muuta musiikkikulttuurin kehittämiseen liittyvää toimintaa oppilaitoksen ja sen toimintaympäristön erityistarpeet ja mahdollisuudet huomioiden. Opetus luo edellytyksiä hyvän musiikkisuhteen syntymiselle ja sen myötä musiikin elinikäiselle harrastamiselle. Oppilas saa riittävät tiedot ja taidot musiikin ammatillisiin opintoihin. Merikanto-opisto tuottaa taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän mukaiset palvelut suunnitelmakauden aikana Virtain, Ähtärin, Mänttä-Vilppulan ja Oriveden kaupungeille sekä Ruoveden ja Juupajoen kunnille nykyisellä tuotantotavalla eli kunnallisen toimintana. Henkilöstön määrä 31.12.2013 ja muutokset suunnitelmakaudella Merikanto-opisto rehtori apulaisrehtori toimistosihteeri opettajaviranhaltijat päätoimiset tuntiopettajat sivutoimiset tuntiopettajat Yhteensä Henkilöstö 31.12.2013 1 1,5 1,5 15 5 10 34 Valtionosuuden kehitys TP 2012 TA 2013 TA 2014 Henkilöstö 2014 1 1,5 1,5 15 5 10 34 euroa 770 054 770 054 770 054 (arvio) Yksikkökustannukset vuonna 2012 ovat olleet: 1.855 euroa / opiskelija, kun valtakunnallinen keskiarvo on 2.063 euroa /opiskelija 64,18 euroa / tunti, kun valtakunnallinen keskiarvo on 74,78 euroa / tunti Taloudelliset tavoitteet MERIKANTO-OPISTO TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muutos 13/14 % TS 2015 TS 2016 TOIMINTATULOT 428 068 440 000 430 000 -2,27 % 432 150 434 311 -1 302 436 -1 330 492 -1 327 396 -0,23 % -1 334 697 -1 342 038 -874 368 -890 492 -897 396 0,78 % -902 547 -907 727 TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE 48 Konsernistrategiassa Merikanto-opistolle on asetettu seuraavat strategiset tavoitteet: 1. Turvataan valtionosuustunnit ja rahoitus 2. Pidetään yksikkökustannukset alle maan keskiarvon 3. Pyritään takaamaan kaikille hyväksytyille oppilaspaikka MERIKANTO-OPISTO Strateginen tavoite 2014–2016 Operatiivinen tavoite vuonna 2014 Kaikki pääsykokeissa hyväksytyn pistemäärän saavuttaneet saavat oppilaspaikan Pyritään takaamaan kaikille hyväksytyille oppilaspaikka Alueorkesteritoiminnan kehittäminen (alueorkesterileirin järjestäminen) Oppilaiden ja huoltajien tapaaminen keväisin (solistiset oppilaat n 500 kpl), henkilökohtaiset opintosuunnitelmat Päättötutkintojen suorittaminen, laadun ja tason säilyttäminen ja kehittäminen Turvataan valtionosuustunnit ja rahoitus 1. Tilasto / seuranta 1. Koululaiskonserttien järjestäminen kaikissa toiminta-alueen kunnissa 1. Raportointi / jatkoilmoittautumiskaavakkeet / tehdyt opintosuunnitelmat 1. Tavoitetasona 20–25 päättötutkintoa vuosittain, solistinen arvosana ka 3,5 (asteikolla 1-5) Säilytetään vähintään nykyinen valtionosuustuntien määrä 1. Hyväksytyn tuntimäärän seuranta Sävellystyöpajat / sävellyskonsertit eri toimipisteissä 1. Järjestetyt konsertit Yhteismusisoinnin ja produktioiden lisääminen Yksikkökustannukset alle maan keskiarvon Toimenpiteet (mittarit) talousarviovuonna Käyttömenojen pitäminen kohtuullisina tulokseen verrattuna Omana tuotantona toteutettu opetus 1. Tilaisuuksien ja suoritettujen tasosuoritusten määrä 1. Yksikkökustannusten vertaaminen valtakunnalliseen tilastoon 1. Sopimuskuntien ostama tuntimäärä 49 7.8 TEKNISTEN PALVELUIDEN LAUTAKUNTA Teknisten palveluiden lautakunnan tehtävänä on huolehtia sen vastuulla olevien kiinteistöjen, liikenneväylien, puistojen ja muiden maa-alueiden, ulkoliikuntapaikkojen sekä sataman ylläpitotehtävistä. Lautakunnan vastuualueeseen kuuluu kaukolämpölaitoksen ja vesihuoltolaitoksen käyttö- ja kunnossapito. Teknisten palveluiden lautakunta vastaa myös kaupungin toimesta tapahtuvasta rakentamisesta ja rakennuttamisesta. Lautakunta vastaa vesihuollon kehittämisestä. Lisäksi lautakunta huolehtii yksityisteiden kunnossapito- ja rakentamisavustusten jakamisesta. Teknisten palveluiden lautakunta vastaa mittauksesta ja kaupungin kartoista, kiinteistönmuodostuksesta, osoitteiden määrittelystä, maanhankinta- ja luovutusasioiden valmistelusta, asuntoasioiden rakennusteknisestä avustamisesta, valtion asuntorahaston kautta myönnettävien avustuspäätösten tekemisestä, rakentamattomien maa- ja vesialueiden rakentamisen ja ympäristönsuojelun neuvonnasta ja valvonnasta sekä vesistökunnostushankkeiden suunnittelusta. Tekninen osasto ja ympäristöosasto yhdistyivät 1.1.2013. Osastojen toiminnot on yhdistetty lukuun ottamatta kaavoitusta, joka siirtyi kaupunginhallituksen alaiseen toimintaan. Kaavoituksen tukipalvelut tarjotaan edelleen tekniseltä osastolta. Myös kaupungin ruokapalveluiden järjestäminen, lukuun ottamatta Nuorisokeskus Marttisen ruokapalveluita, siirrettiin teknisen osaston hoidettavaksi vuoden 2013 alusta. Liikuntahallin toiminta siirtyi teknisen osaston vastuulle 1.3.2013. Osastolla on toiminut 1.1.2013 alkaen erillinen lupapalvelulautakunta, joka toimii kuntien ympäristönsuojelusta annetun lain tarkoittamana kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena sekä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena rakennusvalvontaviranomaisena. Lautakunta toimii maankäyttö- ja rakennus-, ympäristönsuojelu-, jäte-, maastoliikenne-, vesiliikenne-, ulkoilu, maa-aines-, vesi-, vesihuolto- ja rakennussuojelulakien mukaisena lupa- ja valvontaviranomaisena. Lisäksi lautakunnasta on valittu yksityistiejaosto, joka hoitaa yksityistielain mukaiset kunnan tehtävät. Lautakunta hoitaa myös kunnalle luonnonsuojelulain mukaan kuuluvat tehtävät. Talousarviovuosi 2014 Talousarviovuonna valmistellaan terveyskeskuksen ja vanhainkodin kiinteistöjen omistuksen ja ylläpidon siirto tekniselle osastolle niin, että siirto tapahtuu 1.1.2015. Kiinteistöt ovat perusturvan omistuksessa ja vastuulla. Nuorisokeskus Marttisen kiinteistönhoito suunnitellaan siirrettäväksi tekniselle osastolle huomioiden kuntalain muutoksen tuoma yhtiöittämisvelvoite. 50 Henkilöstömäärä 31.12.2013 ja muutos talousarviovuonna Henkilöstö 31.12.2013 Tulosalue Hallinto Ylläpito ja rakentaminen Ympäristövalvonta Kaukolämpölaitos Vesihuoltolaitos Yhteensä 26,78 (* 43,7 (** 4,57 (*** 3,5 3 81,6 Muutos 2014 –1 –1 (* 1 täyttämätön teknisen johtajan virka (** 1 paikkatietosuunnittelijan virka + 5,5 täyttämätöntä laitoshuoltajan toimea (*** 1 ympäristösuunnittelijan virka Taloudelliset tavoitteet TEKNISTEN PALVELUIDEN LAUTAKUNTA TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muutos 13/14 % TS 2015 TS 2016 TOIMINTATULOT 5 626 334 7 683 367 8 178 941 6,06 % 8 356 786 8 431 483 TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE -6 612 299 -985 966 -9 137 553 -1 454 186 -9 654 161 -1 475 220 5,35 % -9 773 251 -9 876 766 1,43 % -1 416 465 -1 445 283 Poistot -1 823 327 -1 955 450 -2 185 065 Tilikauden tulos -2 809 292 -3 409 636 -3 660 285 Konsernistrategiassa tekniselle osastolle on asetettu seuraavat strategiset tavoitteet: 1. Huolehditaan ympäristön hyvästä tilasta 2. Pidetään infra kunnossa 3. Turvataan terveelliset ja tehokkaat ruokapalvelut osana hyvinvointia Näistä lähtökohdista on rakennettu teknisten palveluiden lautakunnan alaisen toiminnan operatiiviset tavoitteet vuodelle 2014 seuraavasti: Talouden toteumaraportointi tehdään kuukausittain. Kaupungin sisäinen laskutus suoritetaan nettohinnoin. TEKNISTEN PALVELUIDEN LAUTAKUNTA Strateginen tavoite Huolehditaan ympäristön hyvästä tilasta Operatiivinen tavoite 2014 Houkutteleva, vetovoimainen ja esteetön asuin- ja elinympäristö Päivitetään metsätaloussuunnitelma Toimenpiteet / laadulliset mittarit 2014 1. Vesistöjen virkistysarvon parantaminen / pienvesikohteet 2. Vesistöjen kunnostuksen toimenpideohjelman toteutuminen 1. Metsätaloussuunnitelma on päivitetty 51 TEKNISTEN PALVELUIDEN LAUTAKUNTA Strateginen tavoite Operatiiviset tavoitteet Edistetään Virtain vesihuollon yhteistyötä Käynnistetään lupamenettely puhdistamolietteen kompostoinnin jatkamiseksi Liikenneturvallisuussuunnitelman toimenpiteet Katuvalaistussuunnitelman käytännön toteuttaminen Pidetään infra kunnossa 1. Suunnitelman toimenpiteitä toteutetaan, seurataan toteutuneiden toimenpiteiden määrä 1. Katuvalaistussuunnitelman toimenpiteiden toteuttaminen Talvikunnossapidon alueurakointi kilpailutetaan Energiaohjelman toimenpiteiden toteuttaminen Huoltokirjatoimintaa kehitetään edelleen Kaikkien kiinteistöjen ylläpito tekniselle osastolle 1. Alueurakointisopimukset tehty kolmelle vuodelle Tehdään selvitys kiinteistörekisterin ylläpidon siirtämisestä maanmittauslaitokselle 1. Selvitys on laadittu Aloitetaan selvitystyö lämpölaitoksen yhtiöittämisestä 1. Selvitystyö ja päätökset tehty Tilojen käytön tehostaminen 1. Kaupungin toimintojen siirto omiin tiloihin mahdollisuuksien mukaan 2. Käyttämättömien kiinteistöjen myynti 1. Tehostetaan ruokatuotantoprosesseja Tavoitteena ovat asiakkaan tarpeet, odotukset, toiminnan kannattavuus ja laadukkaat ja tehokkaasti tuotetut ruokatuotantoprosessit Terveelliset ja tehokkaat ruokapalvelut osana hyvinvointia Toimenpiteet / laadulliset mittarit 2014 1. Vesihuollon yhteistyömahdollisuudet on kartoitettu 1. Lupa myönnetty talousarviovuoden aikana. Luvan myöntää ELY-keskus. 1. Toimenpiteiden toteutus, seurataan toteutuneet toimenpiteet 1. Toimiva laajasti tietoa sisältävä huoltokirja 1. Selvitys laaditaan ja ylläpitoon valmistaudutaan talousarviovuonna (terveyskeskus ja vanhainkoti) 2. Keskitetty toiminta tuottaa tehokkuutta talousarviovuonna Kilpailukykyisenä pysyminen jatkuvasti muuttuvissa olosuhteissa varmistaa myös toiminnan laadun ja tavoitteet käytännön työskentelylle. Laaditaan ruokapalvelustrategia 1. Kilpailukykyä tarkastellaan Ruokapalveluesimiehen virka täytetään toistaiseksi Laaditaan hankesuunnitelma keittiön/keittiöiden kunnostamisesta 1. Virka täytetty toistaiseksi 2. Toiminnan laatuun panostetaan 1. Strategia laadittu ja otetaan käyttöön 1. Hankesuunnitelma laadittu talousarviovuoden aikana 52 7.8.1 Hallinnon tulosalue Teknisen toimen hallinto tuottaa ja hankkii taloudellisesti ja tehokkaasti lautakunnan alaisten tulosalueiden sekä lupapalvelulautakunnan hallinto- ja talouspalvelut. Lisäksi tulosalue järjestää yksityisteiden tienpitäjille myönnettyjen kunnossapito- ja perusparannusavustusten maksamisen ja käytön valvonnan. Yksityisteiden perusparannushankkeissa tehdään yhteistyötä ELY-keskuksen ja yksityistiekuntien kanssa. Tulosalue huolehtii myös kunnan ruokapalveluiden järjestämisestä lukuun ottamatta Nuorisokeskus Marttisen ruokapalveluita. Pelastuslaki 13.6.2003/468 3 §:n mukaan kunnat vastaavat pelastustoimesta yhteistoiminnassa valtioneuvoston määräämällä alueella (alueen pelastustoimi), siten kuin siitä säädetään pelastustoimen alueiden muodostamisesta annetun lain 1214/2001 4§:ssä määräämällä tavalla. Virrat kuuluu Pirkanmaan alueelliseen pelastustoimeen. Pelastuslain 6§:n mukaiset evakuointisuunnittelun ja väestönsuojelun tehtävät ovat kuntien vastuulla ja niistä vastaa kaupunginjohtaja. Tekninen johtaja toimii valmiussuunnittelun yhteyshenkilönä (oto). Talousarviovuosi 2014 Aiemmin tapahtuneiden organisaatiomuutosten (ruokapalvelut, ympäristöosasto ja liikuntahallintoiminta) edellyttämä työ ja muutosten jälkeinen toiminnan vakiinnuttaminen on kesken ja jatkuu talousarviovuonna. Taloudelliset tavoitteet TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muutos 13/14 % TS 2015 TS 2016 20 814 1 369 630 1 623 451 18,5 % 1 664 037 1 677 350 TOIMINTAMENOT -1 256 338 -2 891 291 -2 848 779 -1,5 % -2 891 511 -2 926 209 TOIMINTAKATE -1 235 523 -1 521 661 -1 225 328 -19,5 % -1 227 473 -1 248 859 -9 922 -9 568 -9 484 -1 245 445 -1 531 229 -1 234 812 HALLINTO TOIMINTATULOT Poistot Tilikauden tulos 7.8.2 Ylläpidon ja rakentamisen tulosalue Ylläpito ja rakentaminen -tulosalueen lakisääteisiä tehtäviä ovat liikenneväylien kunnossapito ja rakentaminen siinä laajuudessa, kuin asemakaavoitus edellyttää. Puistojen, istutusten, venesataman ja katuvalaistuksen ylläpito hoidetaan kunnan päätösten mukaisesti. Myös maankaatopaikan toiminta ja romuajoneuvojen hävittäminen lain mukaisesti kuuluu tulosalueen tehtäviin. Virtain kaupunki on Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n osakas. Pirkanmaan jätehuolto järjestää Virtain alueen jätteenkuljetuksen ja keräilyn. Viranomaistehtävät hoitaa Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunnan jätehuoltojaos. Myös liikuntatoimen ulkoalueiden hoito sekä liikuntahallintoiminnan järjestäminen kuuluu tulosalueelle. Vuoden 2013 alussa mittaus, paikkatieto ja metsien sekä rakentamattomien alueiden hoito siirtyivät tulosalueen vastuulle. 53 Tulosalue vastaa myös tilapalvelun toiminnasta. Tilapalvelu järjestää kaupungin eri hallintokuntien käyttöön tarkoituksenmukaiset toimitilat kilpailukykyisesti erikseen sovitussa laajuudessa sekä harjoittaa asuin- ja toimitilojen vuokraustoimintaa. Tilapalvelu huolehtii kaupungin rakennusomaisuuden arvon säilyttämisestä hallitsemiensa kiinteistöjen osalta tarkoitukseen myönnettyjen määrärahojen puitteissa. Taloudelliset tavoitteet YLLÄPITO JA RAKENTAMINEN TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muutos 13/14 % TS 2015 TS 2016 TOIMINTATULOT 3 327 376 3 330 925 3 442 937 3,4 % 3 494 581 3 522 538 TOIMINTAMENOT -3 650 336 -3 965 553 -4 407 949 11,2 % -4 456 436 -4 501 001 -322 961 -634 628 -965 012 52,1 % -961 855 -978 463 Poistot -1 603 203 -1 344 616 -1 349 666 Tilikauden tulos -1 926 163 -1 979 244 -2 314 678 TOIMINTAKATE 7.8.3 Ympäristövalvonnan tulosalue Valmistelee lupa- ja muut lupapalvelulautakunnan/jaoksen toimivaltaan kuuluvat päätökset. Tulosaluealue vastaa ympäristönsuojelun ja rakennusvalvonnan kehittämisestä, vesistökunnostushankkeiden suunnittelusta ja ympäristön tilan seurannasta. Lisäksi tulosalue hoitaa yksityistielaissa kunnalliselle tieviranomaiselle määrätyt tehtävät. Vesistökunnostushankkeiden suunnittelu ja toteutus on myös tulosalueen vastuulla. Taloudelliset tavoitteet YMPÄRISTÖVALVONTA TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muutos 13/14 % TS 2015 TS 2016 TOIMINTATULOT 166 866 109 214 108 414 -0,7 % 109 498 110 374 TOIMINTAMENOT -308 685 -316 680 -324 689 2,5 % -328 585 -331 871 TOIMINTAKATE -141 818 -207 466 -216 275 4,2 % -219 087 -221 497 54 7.8.4 Kaukolämpölaitoksen tulosalue Kaukolämpöenergia hankitaan ja toimitetaan asiakkaille mahdollisimman edullisesti liiketaloudellisten periaatteiden mukaisesti. Talousarviovuoden aikana tehdään selvitys kaukolämpölaitoksen osalta kuntalain mukaisesta yhtiöittämisvelvollisuudesta ja valmistellaan yhtiöittäminen, mikäli se tulee tehdä. Taloudelliset tavoitteet TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muutos 13/14 % TS 2015 TS 2016 TOIMINTATULOT 2 111 277 2 255 231 2 375 675 5,3 % 2 435 067 2 454 547 TOIMINTAMENOT -1 396 940 -1 522 247 -1 623 397 6,6 % -1 642 878 -1 659 307 TOIMINTAKATE 714 337 732 984 752 278 2,6 % 792 189 795 241 Poistot -202 433 -343 508 -558 379 511 904 389 476 193 899 KAUKOLÄMPÖLAITOS Tilikauden tulos 7.8.5 Vesihuoltolaitoksen tulosalue Vesihuoltolaitoksen tehtävänä on vesihuoltolakiin perustuen turvata sellainen vesihuolto, että kohtuullisin kustannuksin on saatavissa riittävästi, terveydellisesti ja muutenkin moitteetonta talousvettä sekä turvata terveyden- ja ympäristönsuojelulain kannalta asianmukainen viemäröinti. Vesihuoltolaitos vastaa puhdistamolietteen kompostoinnista Sarvinevan jätteenkäsittelyalueella. Taloudelliset tavoitteet VESIHUOLTOLAITOS TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muutos 13/14 % TS 2015 TS 2016 TOIMINTATULOT 598 092 618 367 628 464 1,6 % 653 603 666 675 TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE -400 401 197 691 -441 782 176 585 -449 347 179 117 1,7 % -453 840 -458 379 1,4 % 199 762 208 296 -242 352 -257 758 -267 536 -44 661 -81 173 -88 419 Poistot Tilikauden tulos 55 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa on kunnan kokonaistaloudellinen laskelma, jonka tehtävänä on osoittaa tulorahoituksen riittävyys palvelujen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Tuloslaskelmaosan välituloksina esitetään Toimintakate ja Vuosikate. Tuloslaskelmaosan viimeisenä rivinä esitetään Tilikauden tulos, tai jos kunta budjetoi tilinpäätössiirrot, viimeisenä rivinä esitetään Tilikauden yli-/alijäämä. Tuloslaskelmaosassa budjetoidaan tulosvaikutteiset tuloarviot ja määrärahat, joita ei ole budjetoitu tehtäväkohtaisissa käyttötalousosissa ja tulosbudjeteissa. Tuloslaskelmaosan eriä ovat: Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja -menot Satunnaiset erät Tilinpäätössiirrot 8.1 Verotulot ja valtionosuudet Verotulojen ja valtionosuuksien ennuste perustuu Valtionvarainministeriön ja Kuntaliiton ennusteisiin. Verotulot Kunnallisvero TP2012 17 212 212 Muutos % Yhteisövero 1 416 527 Muutos % Kiinteistövero Muutos % Verotulot yhteensä Muutos % 1 638 938 20 267 677 TA2013 TPENN2013 TA 2014 TS2015 TS2016 17 300 000 17 700 000 17 850 000 0,51 % 2,31 % 0,85 % 0,28 % 0,00 % 1 500 000 1 590 000 1 590 000 1 650 000 1 650 000 5,89 % 6,66 % 0,00 % 3,77 % 0,00 % 1 600 000 -2,38 % 1 680 000 5,00 % 1 770 000 5,40 % 1 770 000 1 770 000 0,00 % 0,00 % 20 400 000 20 970 000 21 210 000 0,65 % 2,8 % 1,15 % 17 900 000 17 900 000 21 320 000 21 320 000 0,51 % 0,00 % 8.1.1 Kunnallisvero Vuonna 2014 ansiotulojen kasvuvauhti hidastunee jonkin verran kuluvan vuoden arvioidusta tasosta. Kehysriihessä päätettiin luopua väliaikaisesti vuosina 2013–2014 ansiotuloverotuksen indeksitarkistuksista. Tämä kasvattaa osaltaan kunnallisveron tuottoa myös vuonna 2014. Kunnallisveroa tilitettäneen vuonna 2014 näillä näkymin kuitenkin vain parisen prosenttia 2013 vuotta enemmän. Tämä kehitys on huomioitu kunnallisveron 17,85 M€ tuotto-odotuksessa vuodelle 2014. 56 8.1.2 Yhteisövero Vuonna 2014 alusta yhteisöverokanta alenee nykyisestä 24,5 %:sta 20 %:iin, mikä vaikuttaa alenevasti kunnan yhteisöveron tuottoon. Lisäksi on päätetty muista veroperustemuutoksista, jotka nostavat yhteisöveron tuottoa. Kokonaisuudessaan muutosten vaikutus on kuitenkin kunnan yhteisöveroon vähenevä, mutta ne on esitetty kompensoitavaksi kuntien yhteisöveron jako-osuutta muuttamalla. Yhteisöverotuotot on arvioitu vuoden 2013 ennusteen tasoon myös vuodelle 2014. 8.1.3 Kiinteistövero Kiinteistöveron veroperusteisiin tulee merkittäviä muutoksia vuoden 2014 alusta. Rakennusten verotusarvojen määräytymisperusteisiin tehdään kaksi muutosta: rakennusten jälleenhankinta-arvon verotusarvo nostetaan 75 %:iin nykyisen 70 %:n sijaan ja rakennusten ikäalennuksen maksimimäärää alennetaan asteittain. Lisäksi maapohjien aluehintoja korotetaan 2 %:lla ja aluehintojen alarajaksi asetetaan 1 euro. Nämä veroperustemuutokset lisäävät kiinteistöveron tuottoa vuonna 2014 verrattuna aiempiin vuosiin. Virtain kaupungin veroprosentit vuodelle 2014 ovat: Veroprosentit vuonna 2014 Tuloveroprosentti Kiinteistöveroprosentit: vakituinen asuinrakennus muu asuinrakennus yleinen kiinteistövero 20,25 % 0,45 % 1,00 % 0,90 % Rakentamattomalle rakennuspaikalle ei ole määritelty erillistä kiinteistöveroprosenttia vuodelle 2014. Rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveropotentiaali selvitetään vuoden 2014 aikana siten, että sen asettamista voidaan harkita vuonna 2015. Yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöveroprosentti on 0 %. 8.1.4 Valtionosuudet Kuntien yleiskatteelliset valtionosuudet muodostuvat kuntien peruspalvelujen valtionosuudesta, muista opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksista sekä harkinnanvaraisesta valtionosuuden korotuksesta. Vuonna 2014 peruspalvelujen valtionosuutta nostavat asukasluvun ja määräytymistekijöiden muutos, indeksikorotus (2,0 %) ja jäteveron tuottoa vastaava lisäys. Samalla valtionosuutta pienentää hallituksen päättämä peruspalvelujen valtionosuuden leikkaukset, jotka ovat yhteensä 362 miljoonaa euroa (67 euroa /asukas), mikä tarkoittaa omarahoitusosuuden kasvua noin 175 euroa / asukas. Valtionosuusjärjestelmä uudistuu vuoden 2015 alussa. Valtionosuudet Valtionosuudet Muutos % TP2012 20 334 110 TA2013 21 125 000 3,9 % ENN2013 21 300 000 0,8 % TA 2014 22 140 200 3,9 % TS2015 22 000 000 -0,6 % TS2016 22 000 000 0,0 % 57 8.2 Tuloslaskelma TULOSLASKELMA TP 2012 TA2013 TA 2014 TS 2015 TS2016 Toimintatuotot 11 722 388 38 722 127 37 831 127 37 502 816 37 536 589 38 270 788 38 672 409 Toimintamenot -51 052 249 -78 123 856 -78 713 856 -78 062 859 -78 437 837 -79 055 719 -79 555 029 Toimintakate -39 329 861 -39 401 729 -40 882 729 -40 560 043 -40 901 248 -40 784 931 -40 882 620 Kunnallisverot 17 212 000 17 300 000 17 700 000 17 700 000 17 850 000 17 900 000 17 900 000 Yhteisöverot 1 417 000 1 500 000 1 590 000 1 590 000 1 590 000 1 650 000 1 650 000 Kiinteistöverot 1 639 000 1 600 000 1 680 000 1 680 000 1 770 000 1 770 000 1 770 000 20 268 000 20 400 000 20 970 000 20 970 000 21 210 000 21 320 000 21 320 000 17 100 000 17 275 000 17 275 000 17 619 032 17 619 032 17 619 032 -475 000 -475 000 -475 000 -409 332 -409 332 -409 332 4 500 000 4 500 000 4 500 000 4 930 500 4 930 500 4 930 500 21 125 000 21 300 000 21 300 000 22 140 200 22 140 200 22 140 200 Verotulot yhteensä Peruspalvelujen valtionosuus OKM:n valtionosuus Verotulojen täydennyserä Valtionosuudet yhteensä 20 334 110 TA 2013 + MUUT ENNUSTE TP2013 Rahoitustuotot 242 000 245 000 230 000 230 000 Rahoituskulut -165 000 -195 000 -230 000 -230 000 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 175 107 77 000 77 000 77 000 50 000 0 0 1 447 356 2 200 271 1 464 271 1 786 957 2 498 952 2 675 269 2 577 580 Poistot -2 623 696 -2 184 006 -2 408 818 -2 408 817 -2 472 576 -2 472 576 -2 472 575 Tilikauden tulos -1 176 340 16 265 -944 547 -621 860 26 376 202 693 105 005 136 782 136 782 136 782 136 783 136 782 136 782 136 783 -1 039 558 153 047 -807 765 -485 077 163 158 339 475 241 788 0 80 000 80 000 0 40 000 -1 039 558 233 047 -727 765 -485 077 203 158 339 475 241 788 Vuosikate Poistoeron muutos Varausten muutos Tilikauden yli-/alijäämä Liikelaitos Marttisen vaikutus Tilikauden koko kunnan tulos 58 INVESTOINTIOSA Investointiosassa käsitellään pitkävaikutteiset menot, jotka tuloslaskelmassa vuosittain käsitellään suunnitelman mukaisina poistoina. Poistosuunnitelma on uudistettu vuoden 2009 alussa. Sen ajantasaisuus tarkastetaan talousarviovuoden aikana. Hyödykeryhmien poistoaika on uusitussa suunnitelmassa ilmoitettu vaihteluvälinä, josta pääsääntöisesti käytetään pienintä eli nopeinta poistoaikaa. Kaupunginhallituksella on oikeus perustellusta syystä määritellä alarajaa pitempi poistoaika, mikä ei kuitenkaan saa ylittää ohjeen enimmäispoistoaikaa. Perusparannusmeno poistetaan sen vaikutusaikana, joka on pääsääntöisesti sama kuin perusparannetun hyödykkeen jäljellä oleva taloudellinen pitoaika. Ainoastaan, mikäli perusparannus olennaisesti lisää hyödykkeen jäljellä olevaa taloudellista pitoaikaa, kaupunginhallitus voi muuttaa poistosuunnitelmaa vastaavasti. Yksittäiset investointikohteet, joiden kustannusarvio ylittää 300.000,00 euroa ilman arvonlisäveroa, ovat hankkeita. Hankkeiden käsittelyssä noudatetaan kaupungin hankesuunnitteluohjetta. Kaupunginvaltuusto myöntää määrärahat ja tuloarviot hankkeille ja hankkeilla on ennen rakentamisen aloitusta oltava kustannusarvio, jonka toteumaa seurataan tilinpäätöksen yhteydessä. Alle 300.000 euron investoinnit käsitellään osana hankeryhmää. Hankeryhmiä ovat 1. osakkeet ja osuudet, 2. maa-alueet ja rakennukset, 3. irtaimiston hankinta/pitkävaikutteinen kehittämismeno, 4. terveys- ja sosiaalitoimen investoinnit, 5. vesihuoltolaitos, 6. kunnallistekniikka, 7. lämpölaitos, 8. tilapalvelu/asuinrakennukset, 9. tilapalvelu/tuotannolliset rakennukset ja 10. tilapalvelu/hallintokuntien käytössä olevat rakennukset 11. ruokapalveluiden investoinnit Hankeryhmä tarkoittaa investointikokonaisuutta joko siten, että yhteen ylläpitokohteeseen tehdään useampi pienempi investointi tai hankeryhmä sisältää useamman ylläpitokohteen, joihin investoidaan. Kaupunginvaltuusto myöntää määrärahat ja tuloarviot hankeryhmälle kokonaisuutena. Hankeryhmän alla esitetty kokonaisuus on suunnitelma, jonka sisällä käytettävät määrärahat ja tuloarviot voivat ylläpitokohteiden välillä muuttua, mutta hankeryhmän määräraha ja tuloarvio on valtuustoon nähden sitova. Investointiosan irtaimen käyttöomaisuuden hankintamääräraha on tarkoitettu sellaisen irtaimen hankintaan, jonka hankintahinta on pääsääntöisesti yli 10 000 euroa (ilman arvonlisäveroa). Tätä pienemmät hankinnat ovat aina käyttömenoja. Vuosikorjaukset ovat aina käyttömenoja. Osakkeet ja osuudet sekä maan osto merkitään investointiosaan. Näistä ei tehdä poistoja. Talousarviovuosi 2014 ja suunnitelmavuodet 2015–2016 Virtain kaupungin investoinnit vuonna 2014 ovat korkealla tasolla. Investointien menomääräraha on noin 6,01 M€, nettomeno noin 5 miljoonaa euroa. Vuoden 2015 ja 2016 investoinnit ovat suunnitelman mukaisesti maltillisemmat. Vuoden 2015 ja 2016 vuosikatteen tulee riittää vuosittain investointeihin. 59 9.1 Hankeryhmät Hankeryhmät, joihin on varattu määräraha tai tuloarvio talousarviovuonna tai taloussuunnittelukaudella: Kaupunginhallitus Hankeryhmä: Osakkeet ja osuudet Tuloarvio Määräraha Nettomeno TP 2012 14 666 -19 578 -4 912 TA 2013 -150 000 -150 000 TA2014 245 000 -150 000 95 000 TS2015 100 000 -150 000 -50 000 TS2016 50 000 -100 000 -50 000 Talousarviovuoden ja suunnitelmavuoden tuloarviossa tavoitteena on kaupungin omistaman osakehuoneiston myynti sekä mahdollisuuksien mukaan käyttämättömien kiinteistöjen myynti. Kaupunginhallitus on antanut toimeksiannon kaupungin vuokra-asuntoja isännöivälle Kiinteistö Oy Virtain vuokrataloille ryhtyä toimenpiteisiin joidenkin kaupungin vuokrarivitalojen muuttamiseksi asunto-osakeyhtiöiksi, mikä mahdollistaa yksittäisten asuntojen myynnin. Kaupunki on edistänyt kerrostalojen ja rivitalojen rakentumista sitoutumalla tarvittaessa hankkimaan valmistuvasta kohteesta osakehuoneiston, mikäli asunnoista sovittua määrää ei talon valmistuttua ole myyty. Talousarviovuoden varaus on osakehuoneiston hankinta Asunto Oy Virtain Pajamäki nimisestä rivitalosta, mikäli kohteen valmistuttua sen kuudesta asunnosta on myymättä vähintään kaksi asuntoa. Kaupunginhallitus Hankeryhmä: Maa-alueet ja rakennukset Tuloarvio Määräraha Nettomeno TP 2012 34 131 -158 276 -124 145 TA 2013 100 000 -150 000 -50 000 TA2014 285 000 -350 000 -65 000 TS2015 100 000 -150 000 -50 000 TS2016 50 000 -100 000 -50 000 Kaupunki käytti maa-alueen kauppaan etuosto-oikeutta vuonna 2011. Oikeuden päätös, jolla valitus on hylätty, ei vielä ole lainvoimainen, joten määrärahalla varaudutaan sen hankintaan. Muilta osin määräraha on varaus maan hankintaan. Tuloarvio sisältää suunnitelman joidenkin metsä-alueiden myyntiin, jotka on hankittu sellaiseen tarkoitukseen, mikä ei ole toteutunut. Vuoden aikana harkitaan myös joidenkin keskustan lähellä olevien kiinteistöjen myyntiä. Osa tulorahoituksesta toteutuu kaavatonttien myynnillä. Kaupunginhallitus Hankeryhmä: Irtaimiston hankinta / ohjelmistolisenssit Tuloarvio Määräraha Nettomeno TP 2012 TA 2013 TA2014 TS2015 TS2016 -20 970 -20 970 -60 000 -60 000 -25 000 -25 000 -20 000 -20 000 0 0 Määräraha on varattu työasemanhallinnan ohjelmistolisensseihin, jotka ovat välttämättömiä käyttöjärjestelmäuudistuksen myötä kaikkiin hallinnon koneisiin. 60 Perusturvalautakunta Hankeryhmä: Terveys- ja sosiaalitoimen investoinnit Tuloarvio Määräraha Nettomeno TP 2012 TA 2013 TA2014 TS2015 -1 152 259 - 1 152 259 -735 000 -735 000 -400 000 -400 000 -1 082 000 -1 082 000 TS2016 Hankeryhmän määrärahat ovat vuodeosaston remontointiin. Remontin kokonaiskustannusarvio on 1 482 000 euroa. Remontti on suunniteltu kahdelle vuodelle siten, että talousarviovuoden aikana käytettävissä on 400 000 euron määräraha. Tekninen lautakunta Hankeryhmä: Lämpölaitos Tuloarvio Määräraha Nettomeno TP 2012 TA 2013 TA2014 TS2015 TS2016 -398 672 -398 672 -212 500 -212 500 -170 000 -170 000 -100 000 -100 000 -100 000 -100 000 Talousarviomääräraha sisältää välttämättömät korjaukset ja varusteet sekä verkoston laajennuksen sisältäen mm. päälämpölaitoksen aidan ja portin rakentamisen, vanhan laitoksen ulkoseinien kunnostamisen, K3 kattilan keskusvoitelujärjestelmän kunnostamisen, kaukolämpömittareiden etäluennan vaiheen 2 ja varauksen mahdollisiin uusiin liittymiin. Liittymismaksut kirjataan suoraan taseeseen, koska liittymä on palautuskelpoinen. Käytännössä liittymismaksulla rahoitetaan liittymän rakentamista. Tekninen lautakunta Hankeryhmä: Tilapalvelu/Asuinrakennukset Tuloarvio Määräraha Nettomeno TP 2012 TA 2013 TA2014 TS2015 TS2016 -53 153 -53 153 -160 000 -160 000 -181 000 -181 000 -100 000 -100 000 -100 000 -100 000 Talousarviomääräraha sisältää useita ylläpitokohteita, mm. vanhan sairaalan yläpohjan eristys ja uusi peltikate, Rinnetien rivitalojen kunnostamista, Aravarinteen takaovien uusinta ja talotuulettimien asennus ja Nallelan rivitalojen takaovien uusinta. Vanhan sairaalan osalta on lisäksi talousarviovuoden aikana laadittava kokonaissuunnitelma tilojen käytöstä kaupunginhallitukselle. Tekninen lautakunta Hankeryhmä: Tilapalvelu/Tuotannolliset rakennukset TP 2012 Tuloarvio Määräraha Nettomeno TA 2013 TA2014 TS2015 TS2016 -20 000 -20 000 -40 000 -40 000 -20 000 -20 000 -20 000 -20 000 Talousarviomäärärahassa on varauduttu tuotannollisen rakennuksen toimistotilan remonttiin sekä muihin mahdollisiin pieniin korjaustarpeisiin. 61 Tekninen lautakunta Hankeryhmä: Tilapalvelu/Hallintokuntien käytössä olevat rakennukset Tuloarvio Määräraha Nettomeno TP 2012 TA 2013 TA2014 TS2015 TS2016 -263 190 -263 190 -370 000 -370 000 -160 000 -160 000 -100 000 -100 000 -150 000 -100 000 Talousarviovuoden määräraha sisältää useita ylläpitokohteita, mm. kaupungintalon lämmönvaihdin ja lämmitysverkon tasapainotus ja säätö, Rantatien koulun Mäkitien siiven ilmastoinnin automatiikan kunnostus, yläkoulun ilmastointiremontti sekä Killinkosken koulun sisääntulokatosten uusiminen. Kurjenkylän koulun ulkomaalauksen osalta on tiedusteltava kylätoimikunnan osallistumista maalaustyöhön. Tekninen lautakunta Hankeryhmä: Vesihuoltolaitos Tuloarvio Määräraha Nettomeno TP 2012 1 364 -133 442 -132 077 TA 2013 TA2014 TS2015 TS2016 -438 000 -438 000 -418 000 -418 000 -200 000 -200 000 -100 000 -100 000 Vesihuoltolaitoksen hankeryhmän määrärahassa on varauduttu uusien kaava-alueiden suunnitteluun ja rakentamisen aloittamiseen. Keiturinsalmen alueen viemäröinnin 1vaiheeseen on varattu 200.000 euron määräraha (vuonna 2013 oli varattuna 170.000 euron määräraha). Uusista alueista talousarviovuonna on varauduttu Keituri-Vihriälän ja Kitusenkulman kaava-alueiden suunnitteluun. Määräraha sisältää lisäksi vesihuollon toimivuuden kannalta välttämättömiä peruskorjauksia (kuten pumppaamo- ja puhdistamosaneerauksia). Tekninen lautakunta Hankeryhmä: Kunnallistekniikka Tuloarvio Määräraha Nettomeno TP 2012 TA 2013 TA2014 TS2015 TS2016 -326 872 -326 872 -507 000 -507 000 -560 000 -560 000 -400 000 -400 000 -320 000 -320 000 Kunnallistekniikan alueella on merkittävimpänä kokonaisuutena varaus Keiturinsalmen kaavateiden 1-vaiheeseen. Hankeryhmä sisältää määrärahaa katujen perusparannukseen. Kitusenkulman kaukolämmön ja kunnallistekniikan suunnitteluun on varattu 60.000 euron määräraha. Lisäksi varaudutaan Sairaalantien kevyenliikenteen väylän rakentamiseen. Leikkikenttää ja keskusurheilukentän katsomoa korjataan määrärahan puitteissa. Tekninen lautakunta Hankeryhmä: Hallinto/ruokapalveluiden investoinnit Tuloarvio Määräraha Nettomeno TP 2012 0 0 0 TA 2013 0 0 0 TA2014 0 -47 000 -47 000 TS2015 0 -500 000 -500 000 TS2016 0 0 0 Talousarviomäärärahassa on varauduttu yhteiskeittiön hankesuunnitelman laadintaan sekä keittiön koneiden uusintaan. 62 9.2 Hankkeet Hankkeet ovat investointeja, joiden kustannusarvio on ilman arvonlisäveroa yli 300 000 euroa. Hankkeilla on oltava kustannusarvio, jonka toteutumista seurataan tilinpäätösten yhteydessä. Hankkeet etenevät hyväksytyn hankesuunnitelman mukaisesti. Tekninen lautakunta Hanke: Kalettomanlahden alueen kehittäminen Rakentamisen jäljellä oleva kustannusarvio: 380 000 euroa, avustus 50 % Tuloarvio Määräraha Nettomeno TP 2012 0 -73 004 -73 004 TA 2013 270 000 -490 000 -220 000 TA2014 190 000 -380 000 -190 000 TS2015 TS2016 Kalettomanlahden alueen kehittäminen on edennyt suunnitelman mukaisesti. Ruoppaukset, laituri, uimahyppytorni ja pukukopit ovat valmistuneet kesäkaudeksi 2013. Rakentaminen jatkuu huoltorakennuksen ja vanhan rantaterassikiinteistön rakennustöillä 2013 lopussa ja rantaterassirakennus valmistuu kesäkaudelle 2014. Puistoalueen viimeistelytyöt suoritetaan loppuun 2014 kesätauon jälkeen. Tekninen lautakunta Hanke: Kehitysvamma-asuntola Rakentamisen jäljellä oleva kustannusarvio: 680 000 euroa TP 2012 Tuloarvio Määräraha Nettomeno TA 2013 159 200 -400 000 -240 800 TA2014 112 000 -680 000 -568 000 TS2015 TS2016 Asuntolan rakentaminen on aloitettu 2013. Hankkeelle on myönnetty ARA:n erityisryhmien investointiavustus 512 127 euroa ja hankkeelle on haettu 40 vuoden korkotukilaina (768 191 euroa). Lainasta tullaan nostamaan noin 200.000 euroa vielä vuoden 2013 aikana ja loput vuoden 2014 aikana. Asuntola valmistuu keväällä 2014. Avustuksesta nostetaan noin 112 000 euroa vuonna 2014. Tekninen lautakunta Hanke: Koivurinteen päiväkoti Rakentamisen jäljellä oleva kustannusarvio: 2 800 000 euroa TP 2012 Tuloarvio Määräraha Nettomeno TA 2013 TA2014 TS2015 -2 100 000 -2 100 000 - 700 000 -700 000 TS2016 Päiväkodin suunnittelu on aloitettu vuonna 2013. Varsinainen rakentaminen aloitetaan 2014. Päiväkodin kokonaiskustannusarvio on 2.800.000 euroa, joka jakautuu 2.100.000 euron osuuteen vuodelle 2014 ja loppu 700.000 euroa vuodelle 2015. 63 Tekninen lautakunta Hanke: Vesistökunnostushankkeet Rakentamisen jäljellä oleva kustannusarvio: Tuloarvio Määräraha Nettomeno TP 2012 TA 2013 TA2014 TS2015 TS2016 -10 000 -10 000 -50 000 -50 000 -50 000 -50 000 - 30 000 -30 000 -30 000 -30 000 Määräraha on varattu Vaskuunjärven, Havangajärven sekä Toisveden vesistökunnostushankkeisiin Tekninen lautakunta Hanke: Viemäriverkoston laajennus haja-asutusalueille Rakentamisen jäljellä oleva kustannusarvio: 1313 075 Tuloarvio Määräraha Nettomeno TP 2012 10 330 -111 636 -101 306 TA 2013 19 000 -198 000 -179 000 TA2014 32 000 -300 000 -268 000 TS2015 20 000 - 100 000 -80 000 TS2016 60 000 - 403 000 -50 000 Viemäriverkoston laajennussuunnitelma perustuu kaupunginvaltuuston päättämiin toimintaalueisiin. Ehdotettu vuosittainen määräraha edellyttää toiminta-alueiden määrittelyn yhteydessä vahvistetun rakentamisen aikataulun muutosta. Talousarviovuoden ELY keskuksen avustus on arvioitu 10 % suuruiseksi ja merkitty tuloarvioksi. Talousarviovuoden liittymismaksutulot (arvio 52.000,00 euroa) kertyvät vähitellen. Kun rakentamiskustannuksista vähennetään avustus ja arvioidut liittymismaksut, kunnan rahoitettavaksi kokonaisinvestoinnista jää vajaat 0,9 milj. euroa. Ensimmäisenä valmistuu Torppakylän alue. Vuodelle 2014 ajoittuu Mäyränniemi ja Killinkoski. Vuodelle 2015 ajoittuu Ohtolan viemäröinti. Investoinnit yhteensä Virtain kaupunki Kaikki investoinnit yhteensä Tuloarvio Määräraha Nettomeno TP 2012 155 470 - 3 487 903 -3 332 433* TA 2013 1 148 200 -4 170 500 -3 022 300 TA2014 864 000 -6 011 000 -5 147 000 TS2015 220 000 -3 652 000 -3 432 000 TS2016 160 000 -1 370 000 - 1 210 000 *TP 2012 luvussa mukana myös hankkeita, joita ei enää jatkovuosilla ole, joten eivät näy yksittäisinä hankeryhminä/hankkeina talousarviossa 2014. Taloussuunnitteluvuosien 2015 ja 2016 investoinnit pyritään rajaamaan vuosikatteen kanssa kestävälle tasolle tarkoittaen että investointien nettomeno ei ylitä 2,4 M€ per vuosi. 64 10 RAHOITUSOSA Rahoitusosassa esitetään toiminnan, investointien ja rahoituksen rahavirrat. Ylijäämäinen toiminnan ja investointien rahavirta osoittaa, että investoinnit rahoitetaan kokonaisuudessaan tulorahoituksella, investointien rahoitusosuuksilla ja omaisuuden myynnillä. Negatiivinen välisumma osoittaa määrän, joka on rahoitettava pääomarahoituksella. Edellisen ja rahoituksen rahavirran yhteen laskettu määrä osoittaa budjetoitujen rahavirtojen kokonaisvaikutuksen kunnan maksuvalmiuteen. Toiminnan rahavirtaan ei sisälly erikseen rahoitusosassa budjetoitavia tuloarvioita ja määrärahoja. Investointien rahavirta muodostuu investointimenojen ja niihin saatujen rahoitusosuuksien ja pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulojen erotuksesta. Mainitut erät siirtyvät talousarvion investointiosasta eikä niihin rahoitusosassa enää osoiteta määrärahaa tai tuloarviota. Rahoituksen rahavirtaan budjetoidaan antolainojen, lainakannan ja oman pääoman muutokset. Kaikki rahoituksen rahavirran erät ovat määrärahoja tai tuloarvioita, jotka ovat valtuustoon nähden sitovia bruttomääräisiä kokonaisuuksia. Rahoitusosa päättyy Vaikutus maksuvalmiuteen -erään, joka saadaan laskelmalla yhteen etumerkit huomioon ottaen toiminnan, investointien ja rahoituksen rahavirrat. Tällä erällä on vaikutus kaupungin kassavaroihin. Virtain kaupungin lainamäärä tulee lisääntymään vuoden 2014 aikana merkittävästi suurempien investointimenojen vuoksi. Lisälainaa joudutaan ottamaan noin 2,59 M€ olettaen, että talousarvion vuosikate saavutetaan. Kun huomioidaan olevien pitkäaikaisten lainojen vähennykset, lainakanta kasvaa noin 1,7 M€. Talousarvion investointien rahoituksesta on 530.000,00 euroa suunniteltu katettavaksi käyttöomaisuuden myynnillä. Mikäli käyttöomaisuuden myynnit toteutuvat ja ajoittuvat tarpeen rahoitustarpeen mukaisesti, lainapääomaa ei ole tarpeen lisätä. Koska myyntien toteutuminen ja aikataulut ovat epävarmoja, on huomioitava, että mahdollinen lisälainan tarve 2.59 M€ lainan lisäksi on 0.5 M€. Valtuusto päättää tästä erikseen talousarviovuoden aikana. Mikäli lisälaina tarvitaan, lainapääoma 31.12.2014 olisi enintään 7.557.000,00 euroa ollen 1.032,00 euroa / asukas. 65 Rahoitusosa (1000 €) TP 2012 TP ennuste 2013 TA2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toiminnan rahavirta 1 447 1 279 1 683 2 499 2 675 2 576 -142 -50 -50 -50 -50 -50 -3 587 -4171 -3350 -6 011 -3 625 -1 370 Rahoitusosuudet investointeihin 107 448 370 334 120 100 Pysyvien vastaavien luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta 172 750 100 530 100 60 -2 004 -1744 -1 247 -2 698 -780 1 316 -2 -100 0 -303 -100 -100 24 231 255 24 60 -219 24 24 110 70 -2 24 55 -21 34 -6 1 500 900 300 2 590 1 000 0 -741 -891 -753 -911 -1 200 -911 759 9 -453 1 679 -200 -911 -356 401 29 17 50 -148 52 1 512 50 50 -116 -867 -1 603 4 452 6 054 -1 727 2 725 4 452 -1 395 3 057 4 452 -1 186 1 871 3 057 -896 449 975 1 424 1 871 975 5 831 789 7 386 5840 792 7375 5 378 734 7329 7 057 964 7 320 6 857 5 946 937 812 7 321 7 322 Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset (liikelaitokset) Välirahoituksen vähennykset Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Lainakannan muutokset Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset, liittymismaksut Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Kassavarat 31.12 Rahavarat 1.1. Lainamäärä 31.12 Lainamäärä/asukas Asukasmäärä (arvio) 66 11 YHTEENVETO MYÖNNETTÄVISTÄ AVUSTUKSISTA Kaupunginhallitus 2013 Avustuksen jakotapa talousarvio erillinen haku8000 kierros Aluetukiavustukset Taito-Pirkanmaa, käsityökeskuksen neuvoja Kylätoimikunnat 2014 talousarvio Menokohta 10 000 5851.1301 10 500 5851.1301 800 5851.1301 2 000 600 700 400 6 400 1 000 2 000 15 000 5851.1710 5851.1301 5851.1301 5851.1301 5851.1498 5851.1301 5851.1301 5851.1301 - 5851.1301 40 000 5851.1365 10 000 5851,1365 22 000 5860.1401 3 500 5860.1401 24 460 - 5 000 - 5851.1301 5851.1371 155 360 129 900 10500 800 Maatalouden kehittäminen, avustus yritystoimintaan Virtain kalastusalue Virtain kyläilykahvila Kallioperusta Ylä-Pirkanmaan sotaorvot Virtain työttömät ry Virtain VPK Virtain vapaa-ajan asukastoimikunta Virtain 4H-yhdistys Kiinteistö Oy Killinpolku, varaus alijäämän kattamiseen Nuorisokeskus Marttinen/ Perinnekylä (sisäinen) PK-yritysavustus 5000 600 700 400 6400 1000 2000 15 000 5000 40 000 10 000 Työllisyystyöt/kesätyöpaikkatuki/ulkoinen 22000 Työllisyystyöt/kesätyöpaikkatuki/sisäinen 3500 Opiskelijavuokratalo Vesihuoltolaitoksen toiminta-avustus Vuokratuki (Linjatalo 1) Kaupunginhallitus yhteensä hakemus toimintaavustus erillinen hakukierros hakemus hakemus hakemus hakemus hakemus hakemus hakemus hallituksen päätös erillinen hakukierros hakemuksen mukaan hakemuksen mukaan hallituksen päätös Kaupunginhallituksen alaisten avustusten vuosisumman pieneneminen johtuu vesihuoltolaitokselle myönnetyn sisäisen avustuksen poistumisesta. Sotaveteraanien naisjaosto Sotaveteraanit Sotainvalidit Virtain mielenterveysyhdistys Kieppi, sisäinen vuokra-avustus Virtain työttömät, vuokra Perusturvalautakunta yhteensä Perusturvalautakunta 2013 Avustuksen jakotapa talousarvio 700 5 000 6 000 4 800 4 000 4 000 24 500 2014 talousarvio 700 5 000 6 000 4 800 4 000 4 000 24 500 Menokohta 5851.3001 5851.3001 5851.3001 5851.3001 5851.3001 5851.3001 67 Sivistyslautakunta 2013 Avustuksen talousarvio jakotapa Kulttuuritoimen avustukset erillinen haku4 000 kierros Liikuntatoimen avustukset kotitalouksille erillinen haku3 000 kierros Liikuntatoimen toiminta-avustukset erillinen haku27 000 kierros Virtain Jäähalli Oy (käyttökustannuksia sopimuksen koululaisten jääaikaa vastaan) 50 000 mukaan Nuorisotoiminta-avustukset erillinen haku10 000 kierros Sivistyslautakunta yhteensä 94 000 Teknisten palveluiden lautakunta 2013 Avustuksen talousarvio jakotapa Yksityistieavustukset hakemuksen 276 000 mukaan Haja-asutusalueen vesihuolto hakemuksen mukaan Teknisten palveluiden lautakunta yhteensä 276 000 2014 talousarvio Menokohta 5 000 5851.5031 3 000 5851.5080 30 000 5851.5080 50 000 5851.5061 13 100 5851.5120 101 100 2014 talousarvio Menokohta 256 000 5851.7009 5 000 5851.7008 261 000 Yksityistieavustuksissa ei vuodelle 2014 ole teiden perusparannushankkeita, joita tiehallinto avustaa. 68 12 YHTEENVETO HANKKEISTA Hankkeen nimi Uusien sekä tutkintoon johtavien, että ei tutkintoon johtavien koulutusten suunnittelu yhteistyössä Kampus-toimijoiden kanssa Oppilaitosmarkkinoinnin tehostaminen, koulutuspakettien luominen, jääurheiluja musiikkiteatteritoiminnan edistäminen Määräraha 5 000 € 5 000 € Kampus-toiminnan ja maakuntakorkeakoulutoiminnan edistäminen 25 000 € Lähipalvelujen, lähienergian ja lähiruoan käytön edistäminen 2 000 € Elinkeinopalvelujen turvaaminen jatkossa Valokuituhankkeiden toteuttaminen Toimitaan yhteistyössä paikkakunnan asukkaiden, yhdistysten ja yritysten kanssa - Toimintaryhmätyössä mukana oleminen Edistetään vapaa-aikareitistöjen ja virkistysalueiden kehittämistä yhdessä yhdistysten kanssa 20 000 € Kaupungin takaukset hankkeille sekä korotonta välirahoitusta 34 000 € 10 000 € Parannetaan huoltovarmuutta turvaamalla puhtaan veden saanti 15 000 € Seudullisen elinkeinotoiminnan edistäminen 10 000 € Varaus muihin hankkeisiin – Vene vie esiselvityshanke 35 000 € 69 13 PERUSTURVAN HOITOHENKILÖKUNNAN MÄÄRÄ JA MITOITUKSET Yksikkö Virtain vuodeosasto Hoitopaikat 32 Henkilöstö Hoitohenkilöstö 38,7 Mitoitus 31,7 Ruoveden vuodeosasto Virtain vanhainkoti Ruoveden vanhainkoti Kotiranta 18 18,5 14,4 66 52 41 Huom. 0,99 Valtakunnallinen laatusuositus/ Lääninhalli0,8 tus/Tavoiteena 0,8 Valviran valvontaohjeen 0,63 mukaan vähintään 0,5 42 34 30 13 9,5 9 Valviran valvontaohjeen 0,69 mukaan vähintään 0,5 14 11 10,5 Valviran valvontaohjeen 0,71 mukaan vähintään 0,5 Majakka Kaukokoti 0,72 Virtain asuntola Autettu ja ohjattu asuntola. 21 9,5 9,5 15 9 8 97 14 12 Ruhalankoti Koivurinteen päiväkoti Killinkosken päiväkoti Kotalan ryhmäpäiväkoti Valviran valvontaohjeen mukaan vähintään 0,5 Valviran valvonta-ohjeen mukaan ympärivuorokautisessa asumispalvelussa 0,46 vähintään 0,5 Valviran valvonta-ohjeen 0,54 mukaan vähintään 0,5 4 alle 3-v lasta tai 7 4-6 -v lasta/hoitaja 27 6 Alle 3-v, 4-6 -v ryhmät ja 4 alle 3-lasta tai 7 4- esiopetus/koululaisten ip 6 -v lasta/hoitaja ryhmä 5 12 3 3 Vaskiveden ryhmäpäiväkoti 4 lasta/hoitaja Lapsia nyt 10 Lapsi nyt 14, lisäksi koululaisia ja esi-opetuksessa 4 lasta/hoitaja olevia 12 3,5 3,5 Laaksotien ryhmäpäiväkoti 12 3 3 Lapsia nyt 13, auki klo 18 4 lasta/hoitaja asti Mäntylän ryhmäpäiväkoti 12 5 5 Vuorohoitoa tarpeen mu4 lasta/hoitaja kaan klo 4.30-22.00 Perhepäivähoito 70 15 15 4 lasta/hoitaja (+koululainen tai Määräaikaisia hoitajia taresiopetuksessa peen mukaan. oleva osaaikahoidossa oleva) 70 14 OPPILASENNUSTEET JA OPETTAJIEN LUKUMÄÄRÄT Tiedot 2.9.2013 Killinkosken koulu 2012–2013 2013–2014 2014–2015 2015–2016 2016–2017 2017–2018 2018–2019 2019–2020 Kotalan koulu 2012–2013 2013–2014 2014–2015 2015–2016 2016–2017 2017–2018 2018–2019 2019–2020 Kurjenkylän koulu 2012–2013 2013–2014 2014–2015 2015–2016 2016–2017 2017–2018 2018–2019 2019–2020 Liedenpohjan koulu 2012–2013 2013–2014 2014–2015 2015–2016 2016–2017 2017–2018 2018–2019 2019–2020 Mäkitien koulu 2012–2013 2013–2014 2014–2015 2015–2016 2016–2017 2017–2018 2018–2019 2019–2020 1 lk 6 7 5 9 5 5 4 4 1 lk 1 6 3 3 9 3 1 11 1 lk 4 2 5 0 3 2 0 2 1 lk 8 1 4 1 5 8 4 5 1 lk 0 1 2 lk 9 6 7 5 9 5 5 4 2 lk 4 1 6 3 3 9 3 1 2 lk 3 4 2 5 0 3 2 0 2 lk 1 8 1 4 1 5 8 4 2 lk 1 0 1 3 lk 7 8 6 7 5 9 5 5 3 lk 6 4 1 6 3 3 9 3 3 lk 3 3 4 2 5 0 3 2 3 lk 8 2 8 1 4 1 5 8 3 lk 5 1 0 1 4 lk 6 7 8 6 7 5 9 5 4 lk 6 5 4 1 6 3 3 9 4 lk 4 2 3 4 2 5 0 3 4 lk 6 8 2 8 1 4 1 5 4 lk 4 5 1 0 1 5 lk 9 5 7 8 6 7 5 9 5 lk 6 6 5 4 1 6 3 3 5 lk 5 4 2 3 4 2 5 0 5 lk 5 6 8 2 8 1 4 1 5 lk 2 4 5 1 0 1 6 lk 2 8 5 7 8 6 7 5 6 lk 4 7 6 5 4 1 6 3 6 lk 4 6 4 2 3 4 2 5 6 lk 8 5 6 8 2 8 1 4 6 lk 1 3 4 5 1 0 1 7 lk 8 lk 9 lk 7 lk 8 lk 9 lk 7 lk 8 lk 9 lk 7 lk 8 lk 9 lk 7 lk 0 1 3 4 5 1 0 1 8 lk 4 0 1 3 4 5 1 0 9 lk 2 4 0 1 3 4 5 1 Yhteensä 39 41 38 42 40 37 35 32 Yhteensä 27 29 25 22 26 25 25 30 Yhteensä 23 21 20 16 17 16 12 12 Yhteensä 36 30 29 24 21 27 23 27 Yhteensä 19 19 15 15 14 11 7 2 71 Rantatien koulu 2012–2013 2013–2014 2014–2015 2015–2016 2016–2017 2017–2018 2018–2019 2019–2020 Vaskiveden koulu 2012–2013 2013–2014 2014–2015 2015–2016 2016–2017 2017–2018 2018–2019 2019–2020 Virtain yläkoulu 2012–2013 2013–2014 2014–2015 2015–2016 2016–2017 2017–2018 2018–2019 2019–2020 1 lk 45 37 36 35 45 36 45 37 1 lk 4 8 7 6 7 4 3 3 1 lk 2 lk 43 43 37 36 35 45 36 45 2 lk 5 4 8 7 6 7 4 3 2 lk 3 lk 45 47 43 37 36 35 45 36 3 lk 3 5 4 8 7 6 7 4 3 lk 4 lk 36 46 47 43 37 36 35 45 4 lk 4 3 5 4 8 7 6 7 4 lk 5 lk 40 38 46 47 43 37 36 35 5 lk 5 4 3 5 4 8 7 6 5 lk 6 lk 40 43 38 46 47 43 37 36 6 lk 10 5 4 3 5 4 8 9 6 lk 7 lk 8 lk 9 lk 7 lk 8 lk 9 lk 7 lk 68 66 74 63 71 69 66 62 7 lk 68 67 77 67 76 70 66 63 7 lk 8 lk 69 73 66 74 63 71 69 66 8 lk 73 73 67 77 67 76 70 66 8 lk 9 lk 74 71 73 66 74 63 71 69 9 lk 76 75 73 67 77 67 76 70 9 lk Yhteensä 249 254 247 244 243 232 234 234 Yhteensä 31 29 31 33 37 36 35 32 Yhteensä 211 210 213 203 208 203 206 197 1 2 3 4 5 6 lk lk lk lk lk lk Yhteensä 68 66 77 66 72 69 635 62 66 70 76 67 77 633 60 62 66 70 76 67 618 54 60 62 66 70 76 599 74 54 60 62 66 70 606 58 74 54 60 62 66 587 57 58 74 54 60 62 577 62 57 58 74 54 62 566 1 2 3 4 5 6 Virtain lukio lk lk lk lk lk lk Yhteensä 2012–2013 38 29 36 3 106 2013–2014 33 36 26 3 98 2014–2015 40 33 29 ? 102 2015–2016 40 40 33 ? 113 2016–2017 40 40 40 ? 120 2017–2018 40 40 40 ? 120 2018–2019 40 40 40 ? 120 2019–2020 35 40 40 ? 115 Mäkitien koulun oppilaita ei ole alkavien ikäluokkien osalta laskettu vielä erityiskoulun oppilaiksi, koska he lukumääräisesti sisältyvät sen alueen koulun oppilasmääriin, jossa koti tällä hetkellä on. Mäkitien koulussa on lv. 2013–2014 3 esiopetuksen oppilasta. Rantatien koulussa on lisäksi 3 valmistavan luokan oppilasta. Virtain lukiossa on lukuvuonna 2013 – 2014 lisäksi Pirkanmaan ammattiopiston 7 opiskelijaa, jotka suorittavat lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen yhdistelmätutkintoa. Kotalan 3, Kurjenkylän 3, Liedenpohjan 5 ja Vaskiveden koulun 7 esioppilaat eivät ole luvuissa mukana (lv. 2013 - 2014). Lisäksi Killinkosken päiväkodissa on 6 ja Rantatien koulussa 20 esioppilasta. Lisäksi esioppilaita on Koivurinteen päiväkodissa 21. Perusopetus yhteensä 2012–2013 2013–2014 2014–2015 2015–2016 2016–2017 2017–2018 2018–2019 2019–2020 72 Koulujen henkilökunta lukuvuonna 2013–2014 Opettajat Killinkosken koulu Muu Avustajat hlökunta Lisätiedot 3 1 opettaja lainassa Kurjenkylästä 1 vak., 1 määr.aik., 1 sivutoiminen 1 Puutyönopettaja sivutoiminen 2 viikkotuntia 1 vak., 1 määr.aik. 1 2 1 määr. aik. Mäkitien koulu 3 6 vak., 1 määr.aik. Rantatien koulu 17 vak., 1 määr.aik., 1 esiopettaja 1 2, 1 määr.aik esiopettaja 1 Kotalan koulu Kurjenkylän koulu Liedenpohjan koulu Vaskiveden koulu Virtain yläkoulu 19 vak., 2 määr.aik Perusopetus yhteensä 56 Virtain lukio 8 Kaikki yhteensä 79 Opettajien lkm sis. rehtorin. 3 12 Muu hlökunta: opinto-ohjaaja, koulusihteeri ja IT-suunnittelija Opettajien lkm sis. rehtorin 3 Opettajien lkm sis. rehtorin. 73 15 NUORISOKESKUS MARTTISEN TALOUSARVIO 2014 NUORISOKESKUSTOIMINTA TP2012 TA213 TA2014 MUUTOS 13/14% TULOSLASKELMA 3001 MYYNTITUOTOT 1 135 304 1 346 594 1 345 500 3000 LIIKEVAIHTO 1 135 304 1 346 594 3020 LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT 511 088 3025 TUET JA AVUSTUKSET KUNNALTA -0,08 % 1 345 500 -0,08 % 502 525 437 450 -12,95 % 1 600 2 000 25,00 % 3032 OSTOT TILIKAUDEN AIKAN -353 902 -321 326 -346 522 7,84 % 3031 AINEET, TARVIKKEET JA T -353 902 -321 326 -346 522 7,84 % 3049 PALVELUJEN OSTOT -299 211 -309 185 -284 168 -8,09 % 3030 MATERIAALIT JA PALVELUT -653 114 -630 511 -630 690 0,03 % 3051 PALKAT JA PALKKIOT -748 954 -807 700 -786 900 -2,58 % 3056 ELÄKELUKULUT -122 755 -147 602 -144 150 -2,34 % 3057 MUUT HENKILÖSTÖSIVUKULUT -34 251 -54 925 -50 676 -7,74 % 3055 HENKILÖSTÖSIVUKULUT -157 006 -194 826 -3,80 % 3050 HENKILÖSTÖKULUT -905 960 -202 527 -1 010 227 -981 726 -2,82 % 3061 SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT -104 613 -100 000 -100 000 0,00 % 3060 POISTOT JA ARVONALENTUMINEN -104 613 -100 000 -100 000 0,00 % 3070 LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT -45 862 -37 097 -36 752 -0,93 % 3100 LIIKEYLI-/ALIJÄÄMÄ -63 157 72 884 35 782 -50,91 % 7 224 7 000 7 000 0,00 % 3121 MUUT RAHOITUSTUOTOT 3123 MUILLE MAKSETUT KORKOKU -258 3110 RAHOITUSTUOTOT JA KULUT 6 967 7 000 7 000 0,00 % -56 190 79 884 42 782 -46,44 % 3400 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ PERINNEKYLÄTOIMINTA TP2012 TA213 TA2014 MUUTOS 13/14% TULOSLASKELMA 3001 MYYNTITUOTOT 7 447 11 000 10 200 -7,27 % 3000 LIIKEVAIHTO 7 447 11 000 10 200 -7,27 % 3020 LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT 22 941 14 000 22 418 60,13 % 3025 TUET JA AVUSTUKSET KUNNALTA 40 000 40 000 40 000 0,00 % 3032 OSTOT TILIKAUDEN AIKANA -8 152 -9 146 -7 439 -18,66 % 3031 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT -8 152 -9 146 -7 439 -18,66 % 3049 PALVELUJEN OSTOT -20 867 -11 849 -12 784 7,89 % 3030 MATERIAALIT JA PALVELUT -29 019 -20 995 -20 223 -3,68 % 3051 PALKAT JA PALKKIOT -23 172 -13 400 -17 800 32,84 % 3056 ELÄKELUKULUT -4 996 -2 224 -2 955 32,87 % 3057 MUUT HENKILÖSTÖSIVUKULUT -1 532 -911 -1 146 25,80 % 3055 HENKILÖSTÖSIVUKULUT -6 527 -3 135 -4 101 30,81 % 3050 HENKILÖSTÖKULUT -29 699 -16 535 -21 901 32,45 % 3061 SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT -27 456 -29 000 -29 000 0,00 % 3060 POISTOT JA ARVONALENTUMINEN -27 456 -29 000 -29 000 0,00 % 74 3070 LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT 3400 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ NUORISOKESKUS MARTTINEN YHTEENSÄ -646 -354 -360 1,69 % -16 432 -1 884 1 134 -160,19 % TP2012 TA213 TA2014 MUUTOS 13/14% TULOSLASKELMA 3000 LIIKEVAIHTO 3001 MYYNTITUOTOT 1 142 751 1 357 594 1 355 700 3000 LIIKEVAIHTO 1 142 751 1 357 594 -0,14 % 1 355 700 -0,14 % 534 028 516 525 459 868 -10,97 % 40 000 41 600 42 000 0,96 % 3032 OSTOT TILIKAUDEN AIKANA -362 054 -330 472 -353 961 7,11 % 3031 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT -362 054 -330 472 -353 961 7,11 % 3049 PALVELUJEN OSTOT -320 078 -321 034 -296 952 -7,50 % 3030 MATERIAALIT JA PALVELUT -682 132 -651 506 -650 913 -0,09 % 3051 PALKAT JA PALKKIOT -772 126 -821 100 -804 700 -2,00 % 3056 ELÄKELUKULUT -127 751 -149 826 -147 105 -1,82 % -35 783 -55 836 -51 822 -7,19 % 3055 HENKILÖSTÖSIVUKULUT -163 534 -198 927 -3,27 % 3050 HENKILÖSTÖKULUT -935 659 -205 662 -1 026 762 -1 003 627 -2,25 % 3061 SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT -132 068 -129 000 -129 000 0,00 % 3060 POISTOT JA ARVONALENTUMINEN -132 068 -129 000 -129 000 0,00 % 3070 LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT -46 508 -37 451 -37 112 -0,91 % 3100 LIIKEYLI-/ALIJÄÄMÄ -79 589 71 000 36 916 -48,01 % 7 224 7 000 7 000 0,00 % 6 967 7 000 7 000 0,00 % -72 622 78 000 43 916 -43,70 % 3020 LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT 3025 TUET JA AVUSTUKSET KUNNA 3057 MUUT HENKILÖSTÖSIVUKULUT 3121 MUUT RAHOITUSTUOTOT 3123 MUILLE MAKSETUT KORKOKULUT 3110 RAHOITUSTUOTOT JA KULUT 3400 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -258 75 16 TARKENNETTUJA TIETOJA VUODEN 2014 TALOUSARVIOSTA Liitetietona alla on esitetty toimintamenot, -tulot ja –kate toimielimittäin, tulosalueittain ja kustannuspaikoittain sekä niiden kehitys talousarvion 2013 ja 2014 välillä. Edellä talousarviokirjassa on esitetty toimielin ja tulosaluetaso. Kustannuspaikkataso esitetään lisätietona kokonaisuuden hahmottamiseksi. Sitovuustaso on edellä olevan mukaisesti tulosaluetaso. Tummennetut rivit ovat yhteenlaskettuja tasoja. Osa on selkeyden vuoksi tulosyksikkötasolla ja ne on kirjoitettu isoin kirjaimin ilman tummennusta. Näin on esitetty esim. ne tulosyksiköt, jotka muodostuvat vain yhdestä kustannuspaikasta. Lisäksi alla on esitetty toimielimittäin tuotto- ja menolajit sekä niiden kehitys talousarvion 2013 ja talousarvion 2014 välillä.