docKyyjärvellä on hyvä, mutta me pyrimme parempaan!”
download 
Report Transcription
Kyyjärvellä on hyvä, mutta me pyrimme parempaan!”
KYYJÄRVEN KUNTA ”Kyyjärvellä on hyvä, mutta me pyrimme parempaan!” TALOUSARVIO 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 - 2018 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO ............................................................................................................................................... 4 2 KYYJÄRVEN KUNNAN PERUSAJATUS ............................................................................................. 5 2.1 2.2 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖ ........................................................................................................................ 6 3.1 3.2 3.3 3.4 4 KYYJÄRVEN LIIKEKESKUS OY ............................................................................................................ 11 KYYJÄRVEN PALETTI OY .................................................................................................................... 11 KYYJÄRVEN VUOKRA-ASUNNOT OY .................................................................................................. 12 KYYJÄRVEN LÄMPÖ OY ...................................................................................................................... 12 YLEINEN TALOUDELLINEN TILANNE .......................................................................................... 13 6.1 7 YLEISTÄ TAVOITTEIDEN ASETTAMISESTA ............................................................................................ 9 HALLINTO- OSASTO ............................................................................................................................... 9 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT ......................................................................................................... 9 SIVISTYSOSASTO ................................................................................................................................. 10 TEKNINEN OSASTO .............................................................................................................................. 10 KUNTAKONSERNIIN KUULUVILLE YHTIÖILLE ASETETUT TAVOITTEET ...................... 10 5.1 5.2 5.3 5.4 6 KUNNAN VÄESTÖ JA HUOLTOSUHDE ..................................................................................................... 7 PALVELUTARPEISIIN VASTAAMINEN ..................................................................................................... 8 ELINKEINOTOIMINTA ............................................................................................................................ 9 YHTEISTYÖ SEUDULLISTEN JA MUIDEN TOIMIJOIDEN KANSSA ............................................................. 9 TAVOITTEET ........................................................................................................................................... 9 4.1 4.2 4.3 4.4 4.5 5 VISIO ..................................................................................................................................................... 5 KYYJÄRVEN KUNNAN NELIKENTTÄ-ANALYYSI .................................................................................... 5 KUNNALLISTALOUS ............................................................................................................................ 13 KYYJÄRVEN KUNNAN TALOUS 2015 .............................................................................................. 13 7.1 TULOSSUUNNITELMA .......................................................................................................................... 13 7.1.1 Toimintatulot................................................................................................................................ 14 7.1.2 Toimintamenot ............................................................................................................................. 14 7.1.3 Henkilöstömenot .......................................................................................................................... 15 7.1.4 Toimintakate ................................................................................................................................ 15 7.1.5 Verotulot ...................................................................................................................................... 15 7.1.6 Valtionosuudet ............................................................................................................................. 15 7.1.7 Rahoitustulot ja –menot ............................................................................................................... 15 7.1.8 Vuosikate...................................................................................................................................... 16 7.1.9 Poistot .......................................................................................................................................... 16 7.1.10 Tilikauden tulos ........................................................................................................................... 16 7.2 RAHOITUSSUUNNITELMA .................................................................................................................... 16 7.2.1 Käyttöomaisuusinvestoinnit ......................................................................................................... 16 7.2.2 Lainakannan muutokset ............................................................................................................... 16 7.2.3 Kassavarojen muutokset .............................................................................................................. 16 8 KYYJÄRVEN KUNNAN TALOUSSUUNNITELMA 2015-2018 ....................................................... 17 8.1 8.2 9 TULOSSUUNNITELMA 2015–2018 ....................................................................................................... 17 RAHOITUSSUUNNITELMA 2015 – 2018................................................................................................ 18 TALOUSARVION SITOVUUS .............................................................................................................. 19 2 10 KÄYTTÖTALOUSOSA ...................................................................................................................... 20 10.1 HALLINTO-OSASTO .......................................................................................................................... 20 10.1.1 Yleishallinto ................................................................................................................................. 21 10.1.2 Elinkeinopalvelut ......................................................................................................................... 22 10.1.3 Maaseutupalvelut ......................................................................................................................... 24 10.1.4 Ruokapalvelut .............................................................................................................................. 25 10.1.5 Sosiaali- ja terveyspalvelut .......................................................................................................... 26 10.2 SIVISTYSOSASTO ............................................................................................................................. 28 10.2.1 Koulutuspalvelut .......................................................................................................................... 28 10.2.2 Kirjastopalvelut ........................................................................................................................... 32 10.2.3 Vapaa-aika- ja kulttuuripalvelut .................................................................................................. 34 10.2.4 Varhaiskasvatus ........................................................................................................................... 37 10.3 TEKNINEN OSASTO .......................................................................................................................... 41 10.3.1 Tekniset palvelut .......................................................................................................................... 41 10.3.2 Rakentamis- ja ympäristöpalvelut ............................................................................................... 45 10.3.3 Tilapalvelut .................................................................................................................................. 46 10.3.4 Liikelaitokset ................................................................................................................................ 49 11 INVESTOINTIOSA 2015 .................................................................................................................... 51 LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 LIITE 4 TULOSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA VESILAITOKSEN LASKENNALLISESTI ERIYTETTY TULOSLASKELMA VESILAITOKSEN LASKENNALLISESTI ERIYTETTY RAHOITUSLASKELMA 3 52 53 54 55 1 JOHDANTO Talousarvion ja taloussuunnitelman tarkoitus Kunnanvaltuuston on kuntalain mukaan vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio sekä taloussuunnitelma sitä seuraavaksi kolmeksi vuodeksi. Tämä nyt valtuuston käsittelyssä oleva varsinainen talousarvio on vuodelle 2015 ja suunnitelma puolestaan vuosille 2016-2018. Kyyjärven kunnassa koko talouden suunnitelmakausi on siis neljä vuotta (2014-2018) Talousarvion ja taloussuunnitelman tarkoituksena on antaa päätöksentekijöille ja kunnan sidosryhmille kattavat tiedot kunnan toiminnasta ja talouden tilasta. Lähtökohtana tulee olla, että talousarvio, taloussuunnitelma ja tilinpäätös ovat rakenteeltaan samankaltaiset. Valtuustotason ohjausvälineitä ovat talousarvio, taloussuunnitelma sekä tilinpäätökseen kuuluva toimintakertomus. Talousarvion sisältö koostuu käyttötalous- ja tuloslaskelmaosasta sekä investointi ja rahoitusosasta. Käyttötalousosa Kunnanvaltuusto osoittaa toimielin- ja tehtäväkohtaisesti toiminnalliset tavoitteet sekä osoittaa asetettujen tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Tuloslaskelmaosa Osoittaa miten tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menoihin, korko- ja muihin menoihin sekä poistoihin ja arvonalennuksiin. Investointiosa Osoittaa hankekohtaiset määrärahat ja arviot mahdollisista tuloista. Investointimenot ja –tulot budjetoidaan arvioidun rahankäytön ja tulokertymän mukaan. Rahoitusosa Osoittaa talousarvion vaikutukset kunnan maksuvalmiuteen ja kuinka paljon tarvitaan tulorahoituksen lisäksi pääomarahoitusta investointeihin ja lainanlyhennyksiin. Siitä käy myös ilmi, miten rahoitustarve katetaan ja kuinka suuri on rahoitusjäämä ja miten se vuorostaan katetaan. Talouden tasapainovaatimus Kuntalain mukaan kunnan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Neljän (4) vuoden suunnittelukausi koskee vain siis niitä kuntia, joiden taseessa ei talousarvion laatimisvuonna ole ylijäämää. Kyyjärven kunnalla on vuoden 2013 tilinpäätöksen jälkeen taseessa kertynyttä ylijäämää 908 237 euroa. Vuoden 2014 talousarviossa tuloksen arvioidaan painuvan miinukselle n. 565 000 euroa, mikä tarkoittaa sitä, että vuoden 2014 tilinpäätöksen jälkeen kertynyttä ylijäämää on n. 343 200 euroa. Kuntalain edellyttämä tasapainottamisvelvoite ei siis vielä koske Kyyjärven kuntaa, mutta mikäli talouden kehitys jatkaa nykyistä suuntaa, on alijäämää odotettavissa jo tämän suunnitelmakauden aikana. Talousarvion lähtökohdat Kyyjärven kunnan lähtökohdat tulevalle suunnitelmakaudelle ovat taloudellisesta näkökulmasta katsottuna erittäin vaikeat. Tulorahoituksen osalta, verrattaessa vuoden 2014 talousarvioon, verotulojen kertymä näyttää nousevan 343 000 euroa, mutta valtionosuuksien suhteen on luvassa kylmää kyytiä. Kyyjärvi menettää pelkästään peruspalvelujen valtionosuuksia vuonna 2015 arviolta 476 000 euroa. Verotulojen ja valtionosuuksien kertymän arvioidaan olevan vuonna 2015 yhteensä n. 8,8 milj. euroa. Mikäli käyttötalouden kustannukset pysyvät vuoden 2014 tasolla, painuu vuosikate ilman rahoitustuloja/menoja n. 303 000 euroa miinukselle. 4 Tulevana vuonna tullaan tekemään myös mittavia investointeja mm. liikuntahallin laajennukseen, Kauppakeskus Paletin peruskorjaukseen. Kyseiset investoinnit tulevat lisäämään poistoja siinä määrin, että ilman rahastojen purkamista tilikauden tulos tulee olemaan alijäämäinen. Suunnitelmakauden aikana tullaan käynnistämään myös Nopolan koulukeskuksen rakennustyöt, jotka on tarkoitus toteuttaa Kuntarahoituksen kiinteistöleasingilla. Kustannukset tulevat tällä ratkaisulla kohdistumaan investointien sijasta käyttötalouteen. Taloudellisista haasteista huolimatta Kyyjärven kunnan tavoitteena on turvata asukkailleen laadukkaat peruspalvelut ja viihtyisä ja turvallinen asuinympäristö. Kunnanvaltuuston tekemät investointipäätökset näyttäytyvät nykyisessä taloudellisessa tilanteessa poikkeuksellisen rohkeilta, mutta toisaalta ne viestivät päättäjien tahtotilasta panostaa Kyyjärven tulevaisuuteen. 2 Kyyjärven kunnan perusajatus Kyyjärven kunta tarjoaa eri elämänvaiheissa oleville asukkailleen viihtyisän ja turvallisen asuinympäristön. Hyvinvoinnista huolehditaan järjestämällä laadukkaat peruspalvelut ja harrastusmahdollisuudet. Vahvaa yrityshenkisyyttä vaalitaan hyvällä yhteistyöllä ja aktiivisella elinkeinopolitiikalla. 2.1 Visio Visio on yhteinen julkisesti täsmennetty näkemys nykyisen Kyyjärven kunnan tulevaisuudesta vuoteen 2020. Se on kuvaus siitä, millaiseksi nykyistä Kyyjärven kuntaa on päätetty kehittää sekä kuntalaisten, elinkeinoelämän että alueellisesta näkökulmasta tarkasteltuna. Vuonna 2020 Kyyjärvi on • • • • • • • 2.2 elinvoimainen ja tasokkaat palvelut sekä harrastusmahdollisuudet tarjoava luonnonläheinen asuinpaikka kaiken ikäisille. tunnettu vahvasta yrittäjähenkisyydestä, jonka seurauksena kuntaan on syntynyt lukuisia uusia yrityksiä eri aloille. aloitteellinen yhteistyökumppani erityisesti lähialueen verkostoituneen matkailuelinkeinojen kehittämisessä. ennakkoluuloton uuden tekniikan hyödyntäjä tiedottamisessa ja kuntalaisille suunnatuissa palveluissa. pohjoisen Keski-Suomen tunnetuin kaupallinen keskus. kunta, jossa asukkaiden yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen ovat itsestäänselvyyksiä Keski-Suomen kaunein kuntakeskus Kyyjärven kunnan nelikenttä-analyysi Vahvuudet; hyödynnä, vahvista (sisäisiä tekijöitä = voidaan itse vaikuttaa) • Turvallinen asuinympäristö järven äärellä • Sijainti valtateiden risteyksessä • Tietoliikenneyhteydet 5 • • • • • • Monipuoliset palvelut (esim. Paletti) Yhdistys- ja harrastustoiminnan puitteet Hyvä työllisyystilanne ja työpaikkaomavaraisuus Menestyvät yritykset Avoin ja yhteistyöhenkinen kuntakuva (NopolaNews) Päätöksentekokulttuuri Heikkoudet; Vältä, lievennä, poista (sisäisiä tekijöitä = voidaan itse vaikuttaa) Talouden kehitys Väestörakenne ja –kehitys. Koulutustarjonta (osaava työvoima, muuttoliike) Kolmannen sektorin hiipuminen Kuntakeskuksen yleisilme Elinkeinojen kehittämistoiminta ja kuntamarkkinointi Mahdollisuudet; Varmista hyödyntäminen (ulkoisia tekijöitä) • Sijainti • Yrittäjähenkisyys (lukuisat pienyritykset) • Sote-uudistus • Puitteet etätyön tekemiseen • Kansallisesti tunnetut yritykset/palvelut (esim. Betset, Paletti, Taipale, Lindab jne.) • Onnistuneet yritysten sukupolven vaihdokset • EU:n rakennerahastot (EAKR ja ESR) Uhat; Kierrä, lievennä, poista (ulkoisia tekijöitä) • Valtiovallan linjaukset (kuntatalous, kuntarakenteet) • Riippuvuus yhden yrityksen menestymisestä. • Yrittäjien ikääntyminen • Liikenneväylien kunnossapito. • Seutukunta- ja lähialueyhteistyön hiipuminen • Toisen asteen koulutustarjonta Kehittämistavoitteita (2015-2018) tarkastellaan • • • • Asumisviihtyvyyden näkökulmasta Laadukkaiden palvelujen näkökulmasta Taloudellisuusnäkökulmasta Henkilöstönäkökulmasta 3 Toimintaympäristö Kyyjärven kunnan työpaikkaomavaraisuus on maakunnan korkeimpia, ja myös työttömien määrä on verrokkikuntia alhaisempi. Tuloverokertymän lisääminen edellyttää kunnan taholta aktiivista elinkeino ja asuntopolitiikkaa. Elinkeinoelämän kehittämisessä on huomioitava nykyisten yritysten toimintaedellytysten säilyttäminen ja kehittäminen sekä uusien yritysten sijoittumismahdollisuuksien parantaminen Kyyjärvelle. Työpaikkaomavaraisuuden taso kertoo siitä, että Kyyjärveltä on löytynyt työpaikka myös lähialueen kuntien asukkaille. Tämä ilmentymä avaa mahdollisuuksia kunnan väestökehityksen suunnan kääntämiseen ennakoivalla kaavoituksella ja asuntoraken6 tamisella/korjaamisella sekä positiivisen kuntakuvan vahvistamisella. Laadukkaat ja monipuoliset palvelut ovat työllistymismahdollisuuksien ohella tärkeitä väestökehitykseen vaikuttavia tekijöitä ja siksi on perusteltua, että Kyyjärvellä pidetään huoli koulukeskuksen kiinteistöjen kunnosta ja kehitetään myös kuntalaisten vapaa-aikaan liittyviä palveluita. Kunnan imagon ja palvelurakenteen kannalta on myös tärkeää että kunnan taholta edesautetaan Kauppakeskus Paletin kehittymistä ja säilymistä PohjoisenKeski-Suomen yhtenä merkittävimpänä kaupan keskittymänä. 3.1 Kunnan väestö ja huoltosuhde Kyyjärven kunnan asukasluku oli vuoden 2013 lopussa 1431 (1469, v. 2012) henkilöä (0-14-vuotiaiden osuus: 15,3 % (15,2 %), 15–64-vuotiaat: 56,3 % (57,9%), yli 65-vuotiaat:28,4 % (26,9 %). Kunnan väkimäärä on ollut laskeva useiden vuosien ajan ja Tilastokeskuksen ennusteessa väestökehitys Kyyjärvellä on laskeva myös tulevina vuosina. Ennusteet eivät kuitenkaan velvoita elämään niiden mukaan, vaan kunnalla on omilla toimillaan mahdollista vaikuttaa siihen että ne eivät toteudu. Elinkeino- ja asuntopolitiikka yhdessä laadukkaiden peruspalvelujen ja monipuolisen vapaa-ajan tarjonnan kanssa ovat tekijöitä, joilla on vaikutusta väestökehitykseen. Väestörakenteen sisällä keskeisenä tekijänä kunnan talouden ja toiminnan kannalta on huoltosuhde, joka kuvaa lasten ja vanhusten suhdetta työikäiseen väestöön. Ennusteiden mukaan tulevaisuudessa erityisesti työikäisten määrä tulee selvästi laskemaan. Vuoden 2012 talousarvion laadinnan jälkeen tilastokeskuksen ennuste väestöllisen huoltosuhteen kehityksestä on jonkin verran parantunut. Seuraavalla sivulla olevassa kuviossa on näytetty huoltosuhteen kehitystä. Pylvään korkeus kertoo kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä on sataa 15-64 –vuotiasta kohden. 7 Edellä mainitut kehitystrendit ovat olennaisia kunnan tulevaisuutta arvioitaessa. Työikäisen väestön eli potentiaalisten veronmaksajien määrä määrittelee hyvin pitkälle kunnan verotulojen kehityksen. Kokonaisasukasluvun muutoksilla on vaikutusta valtionosuuksiin, jotka ovat toinen keskeinen kunnan tulonlähde. Väestön vanheneminen aiheuttaa ikääntyvien palvelutarpeen kasvua. Kun tähän yhdistetään elinikäodotusten pidentyminen merkittävästi, muodostuu kuntaan yhä suurempi sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve. Kyyjärven osalta positiivinen asia on, että syntyvyys on viime vuosina noussut uudelleen noin kahteenkymmeneen syntyneeseen lapseen vuosittain. Kasvava palvelujen tarve edellyttää uusien toimintatapojen etsimistä ja hyödyntämistä esimerkiksi uuden teknologian avulla. Sen seurauksena voidaan joko vähentää henkilöstöä tai rajata tietyillä sektoreilla lisähenkilöstön tarvetta. Tuottavuus, tehokkuus ja oikea osaaminen tulee varmistaa tiiviillä yhteistyöllä ensisijaisesti lähialueen kuntien kanssa. Myös yksityinen ja kolmas sektori tulee huomioida yhteistyökuvioita muodostettaessa. 3.2 Palvelutarpeisiin vastaaminen Kyyjärven kunnan tulevaisuuden haasteena näyttäisivät olevan uhka huoltosuhteen heikkenemisestä ja lisääntynyt julkisten palvelujen tarve. Kunnan osalta tähän voidaan vastata julkishallinnon tuottavuutta kasvattamalla sekä yksityisen sektorin työllisyyttä parantamalla. Asumisedellytyksien ylläpitämisellä ja parantamisella sekä työpaikkojen säilymisen ja lisäämisellä on vaikutusta kunnan väestörakenteeseen erityisesti työikäisen väestön määrään kasvulla. 8 3.3 Elinkeinotoiminta Tuloverokertymän lisääminen edellyttää kunnan taholta aktiivista elinkeino ja asuntopolitiikkaa. Elinkeinoelämän kehittämisessä on huomioitava nykyisten yritysten toimintaedellytysten säilyttäminen ja kehittäminen sekä uusien yritysten sijoittumismahdollisuuksien parantaminen Kyyjärvelle. Kauppakeskus Paletti monipuolistaa Kyyjärven kunnan palvelutarjontaa ja mahdollistaa myös lukuisia työpaikkoja koko alueelle. Siksi on tärkeää, että kunta on aktiivinen toimija Paletin kehittämisessä, ja tiivistää entisestään kunnan elinkeinotoiminnan ja Paletin kauppiasyhdistyksen välistä yhteistyötä. Kyyjärven kunnan ja elinkeinoelämän vuoropuhelua kehitetään edelleen syventämällä Kyyjärven yrittäjäyhdistyksen kanssa tehtävää yhteistyötä. Yhteisiä tilaisuuksia järjestetään yrittäjille ja yrittäjiksi aikoville 3.4 Yhteistyö seudullisten ja muiden toimijoiden kanssa Kyyjärven kunta on aktiivinen toimija seudullisessa yhteistyössä, ja kehittää sen avulla sekä oman kunnan että koko alueen elinvoimaisuutta. Vuoden 2015 aikana kunta on aloitteellinen keskusteluissa erityisesti Kivijärven, Kannonkosken ja Karstulan kanssa tehtävän yhteistyön tiivistämisessä. Yhteistyön ensisijaisena tavoitteena ei ole kuntarakenteiden muuttaminen, vaan palvelujen laadun ja oikean osaamisen turvaaminen yhteisillä resursseilla kustannustehokkaasti. 4 Tavoitteet 4.1 Yleistä tavoitteiden asettamisesta Kyyjärven kunnan toiminnan keskiössä ovat kyyjärviset. Kuntalaisten turvallisuus, hyvinvointi ja työssäkäyntiedellytykset ovat lähtökohtana kehittämistyölle. Kuntaa kehitetään siten, että siellä on hyvä asua ja sinne on mukava tulla. Kyyjärven vetovoimaisuuden lisäämiseksi kunnan tulee huolehtia erityisesti asuinedellytysten kehittämisestä ja edistää työpaikkojen säilymistä. Kyyjärven tavoitteena on nyt ja tulevaisuudessa olla haluttu asuinpaikka, jossa asukkailla on työtä, hyvät peruspalvelut ja turvallinen ympäristö. Kunta vahvistaa yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemisen kulttuuria yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa. 4.2 Hallinto- osasto Kyyjärven hallinto-osasto muodostuu kunnan yleishallinnosta, elinkeinopalveluista, maaseutupalveluista sekä kunnan ruokapalveluista. Maaseutuhallinnon palvelut hankitaan yhteistoiminta-alueelta ja elinkeinopalvelut ostetaan Kehittämisyhtiö Karstulanseutu Oy:ltä. Hallinto-osaston toimenpiteillä kehitetään kunnan elinkeinoelämää, sisäistä palvelua ja hyvää henkilöstöhallintoa. 4.3 Sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestää Saarijärven, Karstula, Kivijärven, Kannonkosken ja Kyyjärven kuntien muodostama SoTe-kuntayhtymä. Palvelujen tuottajana toimii pe9 rusturvaliikelaitos Saarikka. Kyyjärven kunnalla on edustajansa kuntayhtymän eri luottamustehtävissä. Heidän kauttaan ylläpidetään aktiivista keskustelu- ja arviointikulttuuria kunnan ja palvelun tuottajan kanssa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuudesta ja laadusta. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuskehitykseen kiinnitetään vuoden 2015 aikana erityistä huomiota. 4.4 Sivistysosasto Kyyjärven kunta tekee aktiivista työtä säilyttääkseen nykyiset laadukkaat sivistyspalvelut kunnassa taloudelliset resurssit huomioon ottaen. Toimintavuoden aikana erityistä huomiota kiinnitetään oppimisympäristöjen turvallisuuteen ja laadukkuuteen sekä varhaiskasvatuksessa että perusopetuksessa. Sivistysosasto tekee yhteistyötä kuntien ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Laadukkaat palvelut nähdään tärkeänä kunnan vetovoimaisuuteen vaikuttavana tekijänä. 4.5 Tekninen osasto Teknisen osaston tavoitteena on tarjota hyvät toimintaedellytykset kunnan toiminnoille. Se hoitaa kunnan alueita ja kiinteistöjä siten, että niiden arvo ja kunto säilyvät. Kunnallistekniikkaa ylläpidetään ja hoidetaan kustannustehokkaasti. Kyyjärvi toteuttaa aktiivista asunto- ja maapolitiikkaa, jolla se kehittää maa-alueita niin asumis- kuin yrityskäytön tarpeisiin. Kaavoituksessa huomioidaan kuntalaisten viihtyvyyden ja elinkeinoelämän toiminnan vaatimukset. 5 Kuntakonserniin kuuluville yhtiöille asetetut tavoitteet Kuntakonsernilla tarkoitetaan kunnasta ja sen määräysvallassa olevista yhteisöistä muodostuvaa kokonaisuutta. Kyyjärven kuntakonserniin kuuluvia tytäryhteisöjä ovat Kyyjärven Vuokra-asunnot Oy, Kiinteistöosakeyhtiö Kyyjärven Liikekeskus ja Kyyjärven Paletti Oy, sekä uutena yhtiönä Kyyjärven Lämpö Oy. Kuntalain uudistuksen myötä tuli kunnille myös velvoite yhtiöittää kaikki sellainen toiminta, joissa se toimii kilpailulla markkinoilla. Kyyjärven osalta tällaiseksi toiminnaksi osoittautui Seiväsahon lämpökeskuksen toiminta. Kunnanvaltuusto päättikin 27.10.2014 pidetyssä kokouksessa perustaa Kyyjärven Lämpö Oy nimisen yhtiön. Kyyjärven kunta on lisäksi jäsenenä Keski-Suomen Sairaanhoitopiirissä, SoTe- kuntayhtymässä, Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymässä ja KeskiSuomen liitossa. Kunnalla, kuten muillakin osakkeenomistajilla on osakkeisiinsa liittyen oikeus käyttää äänioikeutta yhtiökokouksissa. Osakkeenomistaja käyttää osakeyhtiön ylintä päätösvaltaa delegoimalla sen eli omistajana kunta vaikuttaa yhtiön toimintaan sitovasti vain yhtiökokouksessa. Sama koskee myös kuntayhtymiä. Edustajiksi yhtiön toimielimiin tulee valita yhtiöiden toimintaa omalla ammattiosaamisella vahvistavia henkilöitä. Kuntakonsernin toimintaperiaatteet ja yleiset tavoitteet on määritelty kunnan konserniohjeessa ja konserniohjeen toteuttamista valvoo ja edustajia ohjeistaa kunnanhallitus. Kunnan edustajien on huolehdittava, että kuntakonserniin kuuluvat yhteisöt toteuttavat omalta osaltaan kunnan tavoitteiden toteutumista ja edustajat raportoivat kunnanhallitukselle säännöllisesti yhteisöidensä toiminnasta. 10 5.1 Kyyjärven Liikekeskus Oy Toiminta-ajatus Yhtiö omistaa Kyyjärven Tuliharjuntien varrella olevan liikekeskusrakennuksen ja huolehtii kiinteistön isännöinnistä ja kunnossapidosta. Kehittämistavoitteet Yhtiön tavoitteena on parantaa ja vahvistaa yritystoiminnan kilpailukykyisiä toimintaedellytyksiä ja ympäristön viihtyisyyttä kiinnittämällä huomiota erityisesti liikekeskuksen ulkoalueiden hoitoon ja rakennuksen kuntoon sekä energiansäästöön. Talousarvion toiminnalliset tavoitteet Tavoite/toimenpide Mittari Ulkoalueiden hoito - vuokralaisten palaute Tavoitetaso - ulkoalueet siistit ja hoidetut Taloussuunnitelma 2015 – 2018 Liikekeskuksessa olevien tilojen käytöstä päättävät omistajat, kunnan omistamien tilojen osalta kunnanjohtaja. Yhtiön tavoitteena on omilla toimillaan tukea tiloissa harjoitettua yritystoimintaa. 5.2 Kyyjärven Paletti Oy Toiminta-ajatus Kyyjärven Paletti Oy omistaa ja hallinnoi kauppakeskus Paletin kiinteistöä, huolehtii kauppakeskuksen asiakkaiden viihtyisyydestä ja kauppakeskuksessa toimivien kauppiaiden toimintaedellytyksistä. Kehittämistavoitteet Paletin kiinteistön kehittämishankkeen valmistelu ja toteuttaminen. Kehittämishanke päätetään erillisenä lisätalousarviona, kun toteutustapa ja rahoitustarve on selvillä. Paletin kiinteistön ja ulkoalueiden viihtyisyyden ja houkuttelevuuden vahvistaminen. Talousarvion toiminnalliset tavoitteet Tavoite/toimenpide Mittari Kauppakeskuksen kehittämi- Suunnitelma ja nen tökset Kiinteistön kunnon ylläpito ja Kiinteistön kunto parantaminen Tavoitetaso pää- Kehittämissuunnitelma ja -päätös tehty ja aikataulutettu. Kiinteistö on viihtyisä ja turvallinen. Taloussuunnitelma 2015 - 2018 Suunnitelmakauden aikana yhtiössä toteutetaan kehittämishanke erillisen suunnitelman pohjalta. Yhtiö osallistuu tiiviisti valtateiden risteysalueen kehittämiseen ja edistää kauppakeskus Paletin kehittämistä kunnan johdolla ja yhteistyössä Osuuskauppa Keskimaan sekä Paletin kauppiaiden kanssa. 11 5.3 Kyyjärven Vuokra-asunnot Oy Toiminta-ajatus Kyyjärven Vuokra-Asunnot Oy omistaa ja hallinnoi kunnan vuokra-asuntoja ja vastaa omistamiensa kiinteistöjen isännöinnistä ja asuntojen vuokrauksesta. Kehittämistavoitteet Yhtiön omistamien vuokra-asuntojen kunto ja asuinviihtyvyys turvataan suorittamalla yhtiön omistamissa rivitaloissa ja asunnoissa vuosittain korjauksia talousraamien puitteissa. Peruskorjauksia suunniteltaessa arvioidaan tulevaisuuden asuntojen määrän ja laadun tarve. Talousarvion toiminnalliset tavoitteet Tavoite/toimenpide Tavoitetaso Mittari Vuokrataso Kattaa yhtiön pääomien ja käytön € / m2 hoidosta sekä korjausvelasta vastaavat kustannukset Asuntojen korjaukset Korjaukset toteutettu suunnitelman Toimenpiteet mukaan Taloussuunnitelma 2015 -2018 Suunnitelmakauden aikana yhtiö selvittää nykyisen asuntokannan realisointimahdollisuudet uusien asuntojen rakentamisen yhteydessä. Asunnoissa toteutetaan peruskorjauksia erillisen suunnitelman mukaan. Yhtiön hallinnassa olevien asuntojen vuokratasoa tarkistetaan pääoma-, korjaus- ja käyttövastiketta vastaavaksi. 5.4 Kyyjärven Lämpö Oy Toiminta-ajatus Kyyjärven Lämpö Oy omistaa ja hallinnoi Seiväsahon lämpölaitoksen ja kunnan alueella olevan kaukolämpöverkoston. Yhtiön pääasiallisena toimialana on kaukolämmön tuotanto ja jakelu. Kehittämistavoitteet Yhtiön tavoitteena on tuottaa sekä kunnan että yksityisiin kiinteistöihin kaukolämpöä laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Talousarvion toiminnalliset tavoitteet Tavoite/toimenpide Tavoitetaso Mittari Lämmön hinta Kattaa verkoston ja €/MVh laitteiston kunnossapidosta ja huollosta aiheutuvat kustannukset ja kattaa vieraan pääoman kulut. 12 Taloussuunnitelma 2015 -2018 Suunnitelmakauden aikana yhtiö tekee lämpölaitokseen tarvittavat investoinnit, ja kehittää laitoksesta uudenaikaista tekniikkaa hyödyntävän lämpökeskuksen. Yhtiön omistuspohjaa laajennetaan laadukkaan toiminnan ja kehitystyön varmistamiseksi suunnatulla osakeannilla. Yhtiön osake-enemmistö säilytetään kuitenkin Kyyjärven kunnalla. 6 Yleinen taloudellinen tilanne Kansainvälinen taloudellinen tilanne luo varjonsa tulevien vuosien taloudellisten näkymien ylle. Taloudessa ei voida odottaa vastaavia kasvuprosentteja, kuin mihin aiempina vuosina on totuttu. Kansainvälisen taloudellisen epävarmuuden lisäksi omat vaikutuksensa tuo myös ikärakenteen muutos, jonka seurauksena työmarkkinoilta poistuu enemmän työntekijöitä, kuin uusia tulee. Kyyjärvellä tilanne on tähän saakka pysynyt kohtuullisella tasolla. Kunnan työllisyys on pysynyt hyvänä, joskin parantamisen varaa aina on. Kansainvälisestä tilanteesta johtuen tilanne voi kuitenkin nopeastikin muuttua huonompaan suuntaan. Kunnan työllisyys on voimakkaasti riippuvaista yleisen investointitason kehityksestä. 6.1 Kunnallistalous Kuntien taloudellisen tilanteen nähdään heikentyvän tulevina vuosina yhtäältä yleisen taloudellisen tilanteen heikentäessä verotulokehitystä ja toisaalta valtion vähentäessä kuntien rahoitusta merkittävästi. Ikääntymisestä johtuva palvelutarpeen kasvu ja tulopohjan heikentyminen ovat vaikea yhtälö. Kyyjärven kunnan velkamäärä asukasta kohden on korkea, mutta toisaalta kunnalla on varsin huomattava määrä varallisuutta eri rahastoissa. Alhainen lainarahan korkotaso on vaikuttanut siihen, että mittavien rahastoerien kotiuttamisen sijasta on otettu lainarahaa. Velkamäärän kasvua ja korkotason kehitystä tulee kuitenkin seurata erittäin tarkasti. Kunnan talous on velkataakasta huolimatta vielä hallittavissa, mutta lähivuosina tehtävät investoinnit tulevat lisäämään haasteita talouden suhteen. Kunnan palvelutuotannosta on ulkoistettuna jo lähes 70 %, joten kunnan omilla päätöksillä tehtävissä olevat korjaustoimenpiteet ovat rajallisia. 7 Kyyjärven kunnan talous 2015 7.1 Tulossuunnitelma Lähivuosina tulopohjan heikentyminen verotulojen ja erityisesti valtionosuusrahoituksen heikosta kehityksestä johtuen aiheuttaa merkittävän uhkan kunnan talouden kehitykselle. Kunnan verotulot vuonna 2015 näyttäisivät kuitenkin arvioiden mukaan nousevan edelliseen vuoteen verrattuna, mutta valtionosuuksien putoaminen heikentää vastaavasti tulorahoitusta merkittävästi. Tilastokeskuksen väestöennusteet ennakoivat väestökehityksen heikentymistä myös tuleville vuosille. Kyyjärven kunnalla on tekijöitä, joilla pitäisi olla vaikutusta väestökehitykseen, mutta tällä hetkellä väestön keskittyminen kasvukeskuksiin näyttää olevan niin voimakasta, että edes hyvällä työpaikkaomavaraisuudella ei pystytä vastaamaan tähän haasteeseen. Vuoden 2015 talousarviossa tilikauden tuloksen arvioidaan muodostuvan noin 532 150 euroa alijäämäiseksi. Vuoden 2015 aikana käyttötaloutta seurataan kuukausiraporttien avulla johtoryhmässä tarkasti, ja tehdään tarvittavat korjausliikkeet niiden perusteella. Kaikki laadittavat työsopimukset on hyväksytettävä etukäteen kunnanjohtajalla tai johtoryhmällä. Investointien nettomäärä vuonna 2015 on 1 312 400 euroa. 13 7.1.1 Toimintatulot Talousarviossa toimintatulojen on arvioitu laskevan vuoden 2014 talousarvion tasosta yhteensä 319 676 euroa (-12 %), josta on kaukolämpölaitostulojen aiheuttamaa laskua 363 710 € eli todellisuudessa tulot kasvoivat vuodesta 2014 44 034 €. Tuloarvio vuodelle 2015 on 2 348 164 euroa Seuraavassa taulukossa on esitetty käyttötalouden tulot osastoittain ja erikseen sos.ja terveyspalvelut. Toimintatulot Hallinto-osasto Sosiaali- ja terveyspalvelut Sivistysosasto Tekninen osasto Toimintatuotot yhteensä 7.1.2 ulkoiset sisäiset yhteensä ulkoiset sisäiset yhteensä ulkoiset sisäiset yhteensä ulkoiset sisäiset yhteensä ulkoiset sisäiset yhteensä 1 1 1 2 TP2013 495 656 130 964 626 620 1 939 0 1 939 174 820 0 174 820 045 354 713 751 759 105 717 768 844 715 562 483 1 1 1 2 TA2014 516 803 132 930 649 733 1 895 0 1 895 160 107 0 160 107 054 345 801 760 856 105 733 150 934 690 667 840 TA2015 536 808 135 420 672 228 0 0 0 160 246 160 871 643 1 515 1 568 779 2 348 Toimintamenot Toimintamenojen on arvioitu laskevan kokonaisuudessaan 583 118 euroa (-4,8 %) vuoden 2014 alkuperäisen talousarvion tasosta. Menoarvio vuodelle 2015 on 11 517 827 euroa. Kaukolämpölaitoksen yhtiöittämisen osuus menojen laskusta on 263 020 €. Seuraavassa taulukossa on esitetty toimintamenot osastoittain ja erikseen sos.- ja terveyspalvelut. 14 246 700 990 690 754 410 164 Toimintamenot Hallinto-osasto Sosiaali- ja terveyspalvelut Sivistysosasto Tekninen osasto Toimintatuotot yhteensä 7.1.3 ulkoiset sisäiset yhteensä ulkoiset sisäiset yhteensä ulkoiset sisäiset yhteensä ulkoiset sisäiset yhteensä ulkoiset sisäiset yhteensä TP2013 1 143 285 39 132 1 182 417 643 851 5 797 918 6 441 769 2 266 172 396 757 2 662 929 1 524 539 405 598 1 930 137 5 577 847 6 639 405 12 217 252 TA2014 1 221 425 33 990 1 255 415 6 394 765 3 300 6 398 065 2 247 022 413 030 2 660 052 1 303 043 484 370 1 787 413 11 166 255 934 690 12 100 945 TA2015 1 223 708 39 850 1 263 558 6 074 942 3 360 6 078 302 2 234 354 397 620 2 631 974 1 205 413 338 580 1 543 993 10 738 417 779 410 11 517 827 Henkilöstömenot Henkilöstökulut ovat 2 691 253 euroa ( +0,7 %). Palkankorotusten vaikutukset on talousarviossa arvioitu olevan noin 0,4 prosenttia. 7.1.4 Toimintakate Vuoden 2015 talousarviossa toimintakatteeksi on arvioitu -9 169 663 euroa. Käyttötalouden nettomenot laskivat vuoden 2014 alkuperäiseen talousarvioon verrattuna -2,8 prosenttia eli -263 422 euroa. 7.1.5 Verotulot Kyyjärven kunnan verotulojen arvioidaan nousevan 8,6 prosentilla eli 343 000 eurolla vuoden 2014 talousarvioon verrattuna ja olevan 4,343 milj. €. Kunnallisverotuloja arvioidaan kertyvän 3 341 000 euroa, yhteisöverotuloja 712 000 euroa ja kiinteistöverotuloja 290 000 euroa. 7.1.6 Valtionosuudet V. 2010 astui voimaan valtionosuusjärjestelmän uudistus. Siinä ns. yhden putken valtionosuuksiin kuuluvat yleinen osa korotuksineen (entinen yleinen valtionosuus), sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset, esi- ja perusopetuksen 6-15 v – ikäluokan mukaan määräytyvät laskennalliset kustannukset ja yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset sekä asukaskohtainen taiteen perusopetus ja kuntien kulttuuritoimi. Lisäksi yhden putken yhteyteen kuuluvat verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus, erityisen harvan asutuksen, saaristokunnan sekä saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosat sekä valtionosuusjärjestelmän ulkopuolella olevat eräät valtionosuutta lisäävät ja vähentävät tekijät ja lisäksi järjestelmämuutoksen tasaus, jolla uudistuksen kuntakohtaiset vaikutukset nollataan. Kunnan saamiin valtionosuuksiin kuuluvat myös aiemmat liikunnan, nuorisotyön, kansalais- ja työväenopistojen, museoiden, teattereiden ja orkestereiden sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuudet. Kyyjärven kunnan vuonna 2015 saamien valtionosuuksien arvioidaan laskevan 476 000 euroa vuoden 2014 talousarvion tasosta ollen 4 524 000 euroa. Arvio perustuu kuntaliitolta saatuihin arvioihin, joista osa on vielä ennakkotietoja. 7.1.7 Rahoitustulot ja –menot Rahoitustulojen ja menojen arvioidaan olevan yhteensä 322 100 euroa. Sijoitustuottoja arvioidaan saatavan n. 422 000 €. 15 7.1.8 Vuosikate Vuosikate on arviossa 19 437 euroa. 7.1.9 Poistot Poistojen määrää on arviossa 551 584 euroa. 1.1.2013 alkaen uusien alkavien investointien osalta on siirrytty käyttämään kirjanpitolautakunnan kuntajaoston suosituksen mukaisesti poistosuosituksen lyhimpiä poistoaikoja. 7.1.10 Tilikauden tulos Vuoden 2015 talousarvion mukaan tilikaudelta kertyy alijäämää 532 147 euroa. 7.2 Rahoitussuunnitelma 7.2.1 Käyttöomaisuusinvestoinnit Käyttöomaisuusinvestointien nettomenot ovat yhteensä 1 312 400 euroa. Merkittävimpiä vuodelle 2015 suunniteltuja investointeja ovat Nopolan koulun liikuntahallin laajennus ja viemärilaitosinvestoinnit. 7.2.2 Lainakannan muutokset Vuonna 2015 arvioidaan lyhennettävän talousarviolainoja yhteensä 490 000 euroa. Uutta lainaa joudutaan ottamaan 1 750 000 euroa. Näin ollen kunnan lainamäärän arvioidaan lisääntyvän 1 260 000 eurolla (880 €/as). Kunnan lainakannan arvioidaan 31.12.2015 olevan n. 10 101 680 € (7 059 €/as). 7.2.3 Kassavarojen muutokset Talousarvion mukainen varsinaisen toiminnan ja investointien nettorahavirta on – 1 292 963 euroa. 16 8 Kyyjärven kunnan taloussuunnitelma 2015-2018 8.1 Tulossuunnitelma 2015–2018 Tulossuunnitelmassa vuosien 2015 – 2018 toimintatulot ja -menot on arvioitu käytettävissä olevien tietojen perusteella. Tulevaisuudessa tuottavuutta on pystyttävä nostamaan ja palvelurakenteita uudistamaan, mikäli kuntalaisten hyvinvointi halutaan edelleen turvata nykytasolla. Tulossuunnitelma on suunnitelmavuosien 2016- 2018 osalta suuntaa antava eikä sitä ole yksityiskohtaisesti tasapainotettu. Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate TA2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 2 667 840 2 348 164 2 500 000 2 500 000 2 500 000 -12 100 945 -11 517 827 -11 600 000 -11 600 000 -9 433 105 -9 169 663 -9 100 000 -9 100 000 -11 600 000 -9 100 000 Verotulot Kunnallisvero Kiinteistövero Yhteisövero 4 000 000 3 400 000 220 000 380 000 4 343 000 3 341 000 290 000 712 000 4 600 000 3 545 000 300 000 755 000 4 700 000 3 590 000 310 000 800 000 4 800 000 3 650 000 320 000 830 000 Valtionosuudet Rah.tulot ja -menot yht. Vuosikate 5 000 000 433 200 95 4 524 000 322 100 19 437 4 600 000 450 000 550 000 4 700 000 350 000 650 000 4 700 000 200 000 600 000 -565 673 -551 584 -600 000 -650 000 -600 000 0 0 0 0 0 -565 578 -532 147 -50 000 0 0 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman muk. poistot Arvonalentumiset Satunn. tulot ja -menot yht Tilikauden tulos 17 8.2 Rahoitussuunnitelma 2015 – 2018 Rahoitussuunnitelma perustuu edellä esitettyyn tulossuunnitelmaan. TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 95 0 0 19 437 0 550 000 650 000 600 000 -1 302 550 -1 491 900 196 250 179 500 -370 200 -420 200 -395 200 -1 106 205 -1 292 963 189 800 229 800 204 800 TOIMINNAN RAHAVIRTA Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen kor.erät - käyttöom. myyntivoitot - käyttöom. myyntitappiot INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Investointimenot Rahoitusosuudet inv.menoihin 10 000 Pys.vast. hyöd.luovutustulot Toiminnan ja inv. rahavirta RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys 0 42 850 42 850 42 850 42 850 1 200 000 -604 682 0 1 750 000 -490 000 0 100 000 0 0 -330 000 -250 000 -180 000 0 0 0 -510 887 9 887 2 650 22 650 67 650 Antolainasaamisten väh Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen väh Lyhytaik. lainojen muutos Oman pääoman muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen 18 9 Talousarvion sitovuus Kunnanvaltuuston alaisten toimielinten on noudatettava kunnanvaltuuston hyväksymää talousarviota vuonna 2015. Kilpailuttamalla on pyrittävä kokonaistaloudellisesti edullisimpiin ratkaisuihin kaikilla niillä toiminnan ja hankinnan aloilla, missä se suinkin on mahdollista. Kunnan hankinnoista on lähtökohtaisesti hyvissä ajoin ennen hankintojen suorittamista ilmoitettava kunnan www-sivuilla kohdassa kunnan hankinnat. Kunnan hankinnoissa noudatetaan julkisista hankinnoista annettua lakia ja sen täytäntöönpanoa tarkentavia kunnan omia ohjeita. Yksityiskohtaisemmat ohjeet talousarvion täytäntöönpanosta ja seurannasta antaa kunnanhallitus. Vakinaisten työ- ja virkasuhteiden täyttö tehdään vain kunnanhallituksen luvalla. Kunnanhallituksella on oikeus antaa tarkempia määräyksiä myös talousarvion sitovuudesta sekä minkä tahansa määrärahan käytöstä kesken vuotta. Talousarvion ja –suunnitelman sitovuudesta ja käytöstä noudatetaan seuraavia periaatteita: 1. Talousarvion tulosalueen nettomenojen yhteismäärää ei saa ylittää ilman kunnanvaltuuston lupaa eikä käyttää muuhun kuin kyseisen tulosalueen menoihin. 2. Kukin osasto ja asianomainen tilivelvollinen viranhaltija ovat vastuussa tulosalueen nettomenoista. Tulosalueiden on huolehdittava kustannustason nousun seuraamisesta ja tulojen ajallaan kertymisestä. Edellä kohdissa 1 ja 2 määriteltyjä sitovuusrajoja laskettaessa ei oteta huomioon laskennallisia eriä (poistot, vyörytyserät ja ostojen alv.) 3. Henkilöstökuluihin varatut määrärahat ovat sitovia siten, että henkilöstökulutileiltä ei voida kattaa muita menoja eikä vastaavasti siirtää määrärahoja muilta tileiltä henkilöstömenojen katteeksi. 4. Määrärahoihin liittyvät päätökset (lisäykset, vähennykset ja tulosalueen sisällä tapahtuvat siirrot) on tehtävä etukäteen sillä organisaatiotasolla, jolle päätösvalta asiassa kuuluu. Muutoksista tulee antaa välittömästi tieto kirjanpitoon. 5. Talousarvioon sisältyvät investoinnit ovat erillisessä investointiohjelmassa 2015 -2018. Suunnitelmavuosien osalta investointiohjelma tarkentuu kunkin vuoden talousarviossa. 6. Lautakuntien tulee vahvistaa käyttösuunnitelmat hyväksytyn talousarvion mukaiseksi tavoitteiden ja määrärahojen osalta. Lautakunnille tulee antaa vähintään neljännesvuosittain talous- ja toimintakatsaus kuluvasta vuodesta. Raportit talousarvion toteutumisesta annetaan kunnanvaltuustolle vähintään tilanteista 31.3. ja 30.6. sekä 30.9. Tulojen kertymistä tulee seurata samanaikaisesti menojen seurannan kanssa. 19 10 KÄYTTÖTALOUSOSA Käyttötalousosassa esitetään tulosaluekohtaiset tavoitteet ja määrärahat. Talousarvion määrärahat Käyttötalous yhteensä (ulkoiset) Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate TP2013 1 717 768 11 372 537 -9 654 768 TA2014 1 733 150 11 166 255 -9 433 105 TA2015 1 568 754 10 757 177 -9 188 423 (ulkoiset ja sisäiset) Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate TP2013 2 562 483 12 217 251 -9 654 768 TA2014 2 667 840 12 100 945 -9 433 105 TA2015 2 348 164 11 517 827 -9 169 663 -2,30 -2,79 485 488 565 673 551 584 Muutos-% edell.vuoteen Poistot 10.1 Hallinto-osasto Hallinto-osasto muodostuu seuraavista tulosalueista ja tulosyksiköistä; Yleishallinto ( Kunnanhallitus, Tarkastuslautakunta, Vaalit ja Keskustoimisto) Elinkeinopalvelut Maaseutupalvelut Ruokapalvelut Talousarvion määrärahat Hallinto-osasto (ulkoiset) Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate TP2013 495 656 1 143 285 -647 629 TA2014 516 803 1 221 425 -704 622 TA2015 536 808 1 216 208 -679 400 (ulkoiset ja sisäiset) Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate TP2013 626 620 1 182 416 -555 796 TA2014 649 733 1 255 415 -605 682 TA2015 672 228 1 263 558 -591 330 8,98 -2,37 91 461 139 892 132 624 Muutos-% edell.vuoteen Poistot 20 10.1.1 Yleishallinto Yleishallinnon toiminta-ajatus Yleishallinto tulosalueena vastaa hallinnon toimivuudesta. Kunnanhallituksella tulosyksikkönä on vastuulla kunnan hallinnon lisäksi taloudenpito, kunnanvaltuuston päätösten valmistelu, täytäntöönpano sekä valvonta. Keskustoimistossa valmistellaan ja pannaan täytäntöön kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen päätökset. Keskustoimisto vastaa myös yleisestä tiedottamisesta, toimistopalveluista sekä kokonaismarkkinoinnista. Talousarvion määrärahat Yleishallinto (ulkoiset) Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate TP2013 29 080 503 201 -474 121 TA2014 18 200 565 905 -547 705 TA2015 19 200 551 765 -532 565 (ulkoiset ja sisäiset) Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate TP2013 29 080 506 604 -477 524 TA2014 18 200 565 905 -547 705 TA2015 19 200 555 765 -536 565 14,70 -2,03 51 328 82 785 82 372 Muutos-% edell. vuoteen Poistot Talousarvion toiminnalliset tavoitteet Tavoite/toimenpide Tavoitetaso 2015 Kokousasiakirjat sähköisenä Kaikki kokousasiakirjat lähetetään luottamushenkilöille sähköisenä. Talouden seuranta Tiedottaminen markkinointi ja Mittari 100 % sähköinen asiakirjahallinta kokousaineistojen osalta Raportointi ajan tasalla Osavuosikatsaukset neljännesvuosittain kunta- Sähköisen viestinnän lisäämi- -Kustanukset ja kuntalaispanen kuntatiedotteessa laute. -aktiivinen ja oma-aloitteinen tiedottaminen päätöksistä ja -Vähintään 5 juttua kuukautapahtumista dessa NopolaNewsiin kunnan taholta Yhteistoiminta-alueiden toi- Kustannustehokkuus mivuus Kustannuskehitys Tuottavuuden parantaminen Yhteisiä resursseja ja henkilöstön kehittämistoimenpiteitä naapurikuntien kanssa Arkistonhallinta / koulutus Arkistohallinnan ajantasaistaminen aloitetaan -Kustannuskehitys -Koulutuksiin/tilaisuuksiin osallistujien määrä Arkistonhoitajan koulutuksessa 1 hlö 21 Yleishallinnon kehittämistavoitteet suunnitelmakaudelle 2015–2018 1. Asumisviihtyvyyden näkökulmasta - kuntalaiset saavat kunnantoimistosta laadukasta palvelua - tiedottaminen on avointa ja aktiivista 2. Laadukkaiden palvelujen näkökulmasta - yhteistyötä lähialueen kuntien kanssa tiivistetään - palvelujen tuottamistapaa tarkastellaan jatkuvasti ja päivitetään tarvittaessa. 3. Taloudellisuusnäkökulmasta - uutta tekniikkaa hyödynnetään tiedottamisessa ja asiakirjojen toimittamisessa - kustannustehokkuutta haetaan toimintojen uudistamisella ja osaamisen varmistamisella. 4. Henkilöstönäkökulmasta - henkilöstön työvälineet ovat ajan tasalla ja osaamista päivitetään jatkuvasti - työpaikoilla järjestetään säännöllisesti organisoituja palavereja - TYKY-toiminnan sisältöä kehitetään ja tarjontaa laajennetaan. 10.1.2 Elinkeinopalvelut Elinkeinopalvelujen toiminta-ajatus Elinkeinopalveluiden toiminta-ajatuksena on tukea työllisyyttä ja jatkuvan ja kannattavan liiketoiminnan kehittymistä. Ainoastaan jatkuva ja kannattava yritystoiminta voi lisätä työpaikkoja, parantaa palveluja ja estää väestön vähenemistä. Kunta ostaa elinkeinotoimen yrityskehittäjäpalveluita edelleen Kehittämisyhtiö Karstulanseutu Oy:ltä, joka raportoi toiminnasta kuukausittain. Talousarvion määrärahat Elinkeinopalvelut (ulkoiset) Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate TP2013 239 888 262 590 -22 701 TA2014 241 800 273 410 -31 610 TA2015 262 100 298 045 -35 945 (ulkoiset ja sisäiset) Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate TP2013 239 888 265 510 -25 621 TA2014 241 800 274 260 -32 460 TA2015 262 100 298 895 -36 795 26,69 13,35 39 509 57 107 50 252 Muutos-% edell. vuoteen Poistot Talousarvion toiminnalliset tavoitteet Tavoite / toimenpide Tavoitetaso 2015 Mittari Yrittäjyyskulttuurin vahvistami- Toimiva yhteistyö kunnan ja Arviointikyselyssä nen yrittäjien välillä arvosana 22 kiitettävä Kauppakeskus Paletin peruskorjaus Elinkeinopalvelun ja kuntamarkkinoinnin kehittäminen Kauppakeskuksen suosion kasvattaminen Tiivis yhteistyö Kauppakeskus Paletin kauppiasyhdistyksen ja kunnan välillä Kiinteistöjen käyttöasteen nosto Käyttöaste 100 % Nopeat tietoliikenneyhteydet Laajakaista koko kunnan alueelle Kävijämäärän kasvu Yhdessä tehtyjen toimenpiteiden lukumäärä Käyttöaste Liittymien määrä Elinkeinopalvelujen kehittämistavoitteet suunnitelmakaudelle 2015 – 2018 1. Asumisviihtyvyyden näkökulmasta Kyyjärven kunta haluaa vaikuttaa kuntalaisten hyvinvointiin ja viihtyvyyteen rohkeilla ja pitkäkestoisilla päätöksillä. Näitä päätöksiä ovat liikuntahallin laajennus, joka valmistuessaan palvelee kaikkia kuntalaisia sekä Harsunkankaan Frisbeegolf radan rakentaminen. Myös uusien pientalotonttien kaavoituksella keskustan läheisyyteen pyritään parantamaan palveluiden saavutettavuutta sekä kasvattamaan kuntalaisten viihtyvyyttä. Elinkeinopalveluiden kannalta suurin asumisviihtyvyyteen vaikuttava investointi on valokuituverkon rakentaminen. Tällä investoinnilla parannetaan niin asukkaiden arkipäivän palvelunsaantia sekä viihtyvyyttä kuin myös yritysten mahdollisuuksia toimia ja kehittää toimintojaan. Valokuituinvestointi lisää myös Kyyjärven kunnan imagoa rohkeana edelläkävijäkuntana. Uudet tietoliikenneyhteydet muodostavat paljon mahdollisuuksia. Kauppakeskus Paletin peruskorjaus ja muutostyöt lisäävät asukkaiden asumisviihtyvyyttä palvelutarjonnan monipuolistuessa. Elinkeinoelämää monipuolistetaan tukemalla Kyyjärvelle rakennettavan Heikki Luoma Areenan kesäteatteritoiminnan käynnistymistä. Tukitoimilla edesautetaan hanketta, jolla on vaikutusta asumisviihtyvyyden lisäksi myös kaupan ja matkailun näkökulmasta. 2. Laadukkaiden palvelujen näkökulmasta Jotta elinkeinopalvelut saadaan pidettyä riittävän laadukkaina, pitää osata tarkastella uusia liiketoimintamahdollisuuksia, hyödyntää tulevaisuuden tekniikoita sekä käyttää yritystoiminnan kannalta merkityksellisiä valtakunnallisia verkostoja. Ei pidä kuitenkaan unohtaa peruspalveluiden saannin turvaamista ja tehostamista. Näissä tavoitteissa ajan tasalla olevien tietoliikenneyhteyksien hyödyntäminen tulee olemaan ratkaisevassa roolissa. Vuosien 2015 – 2018 aikana yrittäjien ikääntyminen ja tätä kautta sukupolvenja omistajanvaihdokset tulevat olemaan entistä suuremassa roolissa elinkeinopalveluiden kysynnässä. Tarvittavan laadun säilyttämisen kannalta tärkeää on tiivistää yhteistyötä eri oppilaitosten kautta ja muun muassa sitä kautta etsiä ratkaisuja tuleviin haasteisiin 23 3. Taloudellisuusnäkökulmasta Elinkeinopalveluiden kehittämisellä on merkitystä kunnan talouteen uusien työpaikkojen luomisessa. Merkittävimmin voimme vaikuttaa kehittämällä ja ylläpitämällä yritysten toimintaa ja helpottamalla yritysten kasvua. Toimintaympäristöä kehittämällä pystymme vaikuttamaan yritysten hyvinvointiin ja sitä kautta myös tuloksen tekoon. Myös erilaisilla kehityshankkeilla pystytään kanavoimaan kunnan ja maakunnan ulkopuolelta tulevaa rahoitusta yritysten kehittämiseen ja sitä kautta kunnan, yritysten ja kuntalaisten hyvinvointiin. 4. Henkilöstönäkökulmasta Henkilöstönäkökulmasta elinkeinopalveluita kehittämällä voidaan vaikuttaa henkilöstön ammattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen palveluita ylläpitämällä sekä erilaisia koulutus- ja infotilaisuuksia järjestämällä. 10.1.3 Maaseutupalvelut Toiminta-ajatus Maaseutupalvelut tuotetaan yhteistoiminta-alueella, jossa isäntäkuntana toimii Pihtipudas. Talousarvion määrärahat Maaseutupalvelut (ulkoiset) Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate TP2013 0 35 230 -35 230 TA2014 0 34 850 -34 850 TA2015 0 32 310 -32 310 (ulkoiset ja sisäiset) Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate TP2013 0 36 080 -36 080 TA2014 0 35 700 -35 700 TA2015 0 33 160 -33 160 36,72 -7,11 0 0 Muutos-% edell. vuoteen Poistot 0 24 10.1.4 Ruokapalvelut Toiminta-ajatus Ruokapalveluiden toiminta-ajatus on tarjota laadukasta ruokapalvelua taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti asiakasryhmien erilaiset tarpeet huomioiden. Talousarvion määrärahat Ruokapalvelut (ulkoiset) Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate (ulkoiset ja sisäiset) Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate TP2013 226 688 342 264 -115 576 TA2014 256 803 347 260 -90 457 TA2015 255 508 341 588 -86 080 TP2013 357 652 374 223 -16 571 TA2014 389 733 379 550 10 183 TA2015 390 928 375 738 15 190 1,42 49,20 0 0 Muutos-% edell.vuoteen Poistot 624 Talousarvion toiminnalliset tavoitteet Tavoite / toimenpide Tavoitetaso 2015 Mittari Laatu Sisäisten sopimusten /tilausten Asiakaspalaute mukainen Taloudellisuus Kustannukset euroa / ateriasuorite Seutukunnallinen hintavertaiseudullisesti kilpailukykyinen lu. Ruokapalvelun kehittämistavoitteet suunnitelmakaudelle 2015-2018 1. Asumisviihtyvyyden näkökulmasta - Ruokapalvelu tuottaisi asiakkailleen turvallisen ja tutun palvelujen tuottajan - Asiakas saa ateriapalvelun omaan kotiinsa asiakkaan tarpeen huomioiden - Lapset saavat päiväkodissa ja koulussa heille räätälöidyn ateria kokonaisuuden - Vanhukset, jotka asuvat asumispalveluyksikössä saavat kodinomaisen ateriakokonaisuuden ja muut hoitopalvelut saman katon alta - Ruokapalvelu pyrkii edistämään asiakaslähtöistä palvelua joka sektorilla - Asiakasviihtyvyyttä tulee lisäämään suunnitteilla olevat koulun toimitilat 2. Laadukkaiden palvelujen näkökulmasta - Ruokapalvelu pyrkii valmistamaan laadukkaista elintarvikkeista tuottamia aterioita. Keittiössä pyritään käyttämään kotimaisia elintarvikkeita ja käyttämään lähiruokaa mahdollisuuksien mukaan - Ruokapalvelut voidaan toimittaa keskitetysti ja nopeasti asiakkaalle - Ruokapalvelu seuraa ravitsemussuosituksia eri asiakasryhmien kanssa ja toteuttaa niitä asiakkaiden kanssa yhdessä 25 3. Taloudellisuusnäkökulmasta - Ruokapalvelu pyrkii valmistamaan kustannus tehokkaasti huomioon ottaen raaka-ainehankinnat sekä henkilöstön yhteiskäytön tuomat hyödyt tuotannossa - Ruokapalvelun tavoitteena on saada hävikkiä aina pois ja vähennettyä sitä. Tähän keinoja etsitään yhdessä eri toimijoiden kanssa. Esim. tarpeellinen tiedottaminen, jossa saadaan hävikkiä pienemmäksi jo pelkällä suunnitelmalla - Lyhyet ajomatkat lisäävät taloudellisuutta - Koulun uuden keittiön myötä toiminta tehostuu ja tulee vaikuttamaan kokonaisuuteen ruokapalvelun taloudellisuutta ajatellen - Seutukunnallisen yhteistyön jatkaminen joka osa-alueella tukee kaikkien toimijoiden taloutta esim. yhteiset hankinnat, koulutukset, ruokalistojen suunnittelut ym. 4. Henkilöstönäkökulma - Ruokapalvelun henkilöstöä pyritään aktivoimaan erilaisilla koulutuksilla ja uutuuksiin tutustumalla, jotka lisäävät työtehoa ja tekevät työn suorittamista mielekkääksi - Henkilöstölle on tulossa kahden vuoden sisällä uusia toimitiloja, jotka parantavat työn sisältöä ja vähentävät kuormittavuutta. - Hyvä työterveyshuolto ja tyky-toiminta auttavat jaksamaan henkilöstöä heidän työssään 10.1.5 Sosiaali- ja terveyspalvelut Talousarvion määrärahat Sosiaali- ja terveyspalvelut yhteensä (ulkoiset) Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate TP2013 1 939 6 438 541 -6 436 602 TA2014 1 895 6 394 765 -6 392 870 TA2015 0 6 074 942 -6 074 942 (ulkoiset ja sisäiset) Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate TP2013 1 939 6 441 769 -6 439 830 TA2014 1 895 6 398 065 -6 396 170 TA2015 0 6 078 302 -6 078 302 -0,7 -5,0 Muutos-% Poistot Sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaismenoista on Soten kuntayhtymälle maksettavia maksuosuuksia 5 894 132 euroa (sis. alijäämiä 128 179 €), eläkevakuutusmaksuja 104 350 euroa, ympäristöterveydenhuollon yhteistoimintaosuuksia 69 820 euroa sekä veteraanien virkistystoimintaan, ruokailuihin ja siivouspalveluihin 10 000 euroa. Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestää SoTe- kuntayhtymä. Kuntayhtymän jäsenkuntia ovat Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi, ja Saarijärven kaupunki. Kuntayhtymä järjestää jäsenkuntien puolesta kaikki kuntien järjestettäväksi säädetyt ja kuntien kuntayhtymän järjestettäväksi antamat sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut. Ympäristöterveydenhuolto mukaan lukien eläinlääkintähuolto siirtyivät ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen hoidettavaksi 1.1.2013 alkaen. 26 SOTE kuntayhtymän toiminnassa sovelletaan tilaaja-tuottaja toimintamallia. Palvelujen tilaajaorganisaation muodostavat yhtymävaltuusto (43 jäs.) ja yhtymähallitus (9 jäs.) Yhtymähallituksella on yksilöasiain jaosto, jossa käsitellään muutoksenhaut viranhaltijapäätöksiin. Toimintaa johtaa kuntayhtymän johtaja, jonka apuna on viranhaltijoista koostuva tilaajatiimi. Palvelut tuottaa kuntayhtymän liikelaitos, mitä johtaa liikelaitoksen johtaja. Liikelaitoksella on johtokunta. Perusturvaliikelaitos Saarikan palvelut on jaettu kolmeen palvelualueeseen: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukokonaisuuteen on koottu hyvinvointia ja terveyttä tukevia palveluja, kuten neuvola- ja kouluterveydenhuollon sekä perhe- ja sosiaalityön palveluja. Arjen tuen palvelukokonaisuuden tehtävänä on tuottaa palveluja vammaisen, sairaan tai ikääntyneen henkilön tai perheen päivittäisen pärjäämisen tueksi. Terveyden- ja sairaanhoidon palvelukokonaisuuteen on koottu perusterveydenhuoltoon liittyviä palveluja. Palvelutuotannosta vastaavat palvelujohtajat. Erikoissairaanhoidon palvelut ostetaan Keski-Suomen sairaanhoitopiiriltä. Kuntayhtymän ja jäsenkuntien välisten neuvottelujen pohjalta tehdään järjestämissuunnitelma, missä sovitaan palveluiden järjestämisen yleiset periaatteet koko alueen väestölle, palveluiden kehittämisen painopisteet ja huomioidaan alueelliset erityispiirteet. Tavoitteena on valtuuston tahdon toteutuminen palvelujen järjestämisessä yhteistoiminta-alueella. Palvelujen järjestämisen onnistumista ja asiakastyytyväisyyttä seurataan. 27 10.2 Sivistysosasto Perustehtävä Sivistys-osaston perustehtävä on vahvistaa osallisuutta, osaamista, viihtymistä ja hyvinvointia järjestämällä itse tai aktiivisessa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa monipuolista, laadukasta ja asukkaiden tarpeiden mukaisia sivistyspalveluita turvallisessa ja kehittyvässä toimintaympäristössä. Sivistysosasto muodostuu seuraavista tulosalueista: koulutuspalveluista, kirjastopalveluista, vapaa-aika- ja kulttuuripalveluista sekä varhaiskasvatuspalveluista. Talousarvion määrärahat Sivistysosasto yhteensä (ulkoiset) Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate TP2013 174 820 2 266 172 -2 091 352 TA2014 160 107 2 247 022 -2 086 915 TA2015 160 246 2 234 354 -2 074 108 (ulkoiset ja sisäiset) Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate TP2013 174 820 2 662 929 -2 488 109 TA2014 160 107 2 660 052 -2 499 945 TA2015 160 246 2 631 974 -2 471 728 0,48 -1,13 72 743 85 351 100 619 Muutos-% edell.vuoteen Poistot 10.2.1 Koulutuspalvelut Sivistyshallinto, esi- ja perusopetus ja niihin liittyvät hankkeet, aamu- ja iltapäivätoiminta, kansalaisopisto ja taiteen perusopetus. Toiminta-ajatus Tavoitteena on sivistynyt, aktiivinen ja osallistuva kansalainen, joka ottaa vastuuta omasta ja muiden hyvinvoinnista sekä elinympäristöstään ja Kyyjärveltä saa hyvät eväät oppimiselle, kasvulle, osallisuudelle ja hyvinvoinnille. Talousarvion määrärahat Koulutuspalvelut (ulkoiset) Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate TP2013 94 543 1 504 492 -1 409 949 TA2014 79 837 1 482 607 -1 402 770 TA2015 83 396 1 490 182 -1 406 786 (ulkoiset ja sisäiset) Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate TP2013 94 543 1 801 752 -1 707 209 TA2014 79 837 1 790 882 -1 711 045 TA2015 83 396 1 777 093 -1 693 697 0,22 -1,01 43 128 56 646 66 956 Muutos-% edell.vuoteen Poistot 28 Tavoite /Toimenpide Kuntalaisten osaamisen ja hyvinvoinnin edistäminen -kansalaisopiston monipuolinen kurssitarjonta Tavoitetaso 2015 Mittari Liikunta-, käsityö-, taide- ja kult- Piirien lukumäärä, tuntimäärät ja tuuriharrastustoimintaa eri- osallistujamäärät ikäisille kuntalaisille Erityisryhmien huomioiminen kansalaisopiston ohjelmassa, ikäihmisten liikuntaa, painonhallintaa Paikallista täydennyskoulutusta: neuvottelu- ja esiintymisvalmennus Taiteen perusope- Kyyjärveläisiä oppilaita musiik- Oppilasmäärä tuksen antaminen kiopistossa 12 oppilasta musiikissa Esiopetus velvoit- 100 % lapsista esiopetuksessa tavaksi Esiopetukseen osallistuvien lasten määrä koko ikäluokasta Opetussuunnitelman kehittäminen Tuntijaosta päättäminen. Opslaadintatyön aloittaminen ja resursointi 10 vkt Oppilaiden, huoltajien ja muiden sidosryhmien osallistaminen laadinnassa Seudullinen yhteistyö Päätökset Opetussuunnitelman laadintatyön resurssin käyttäminen Laaditut osiot Järjestetyt yhteiset tilaisuudet Henkilöstön hyvinvointi -terveys, turvallisuus, yhteistoiminta, arvostus ja osaamisen kehittäminen Laaditun työhyvinvointisuunnitelman toteuttaminen Työn vaativuuden arvioinnin kehittäminen Kehityskeskustelut 1 krt/vuosi Työhyvinvoinnin ja osaamisen kartoittaminen Työhyvinvointisuunnitelmaan asetettujen tavoitteiden toteutuminen. Opettajien työn vaativuuden uudelleenarviointi Toteutuneet kehityskeskustelut Sairauspoissaolopäivien määrä Henkilöstökehittäminen Opettajat 100 % muodollisesti päteviä Ohjaajilla 100% vaadittu koulutus Koulutussuunnitelman mukaisen koulutuksen järjestäminen: -Veso-koulutusta 3 pv/opettaja -Didaktista ja pedagogista koulutusta vähintään 1 pv/opettaja -ohjaajien koulutusta vähintään 1 pv /ohjaaja Säännölliset perustehtävää tukevat yhteiset pedagogiset keskustelut opettajilla ja koko henkilöstöllä Uusien työntekijöiden perehdyttäminen 29 Muodollisesti pätevien opettajien ja ohjaajien osuus koko opettaja-/ ohjaajakunnasta -koko lukuvuoden työskentelevät Koulutussuunnitelman toteutuminen/koulutuspäivien määrä Toteutuneet keskustelut, yhteinen suunnittelu Perehdyttämissuunnitelman toteuttaminen Ennaltaehkäisevä ja varhainen tuki Ennaltaehkäisevän ja varhaisen tuen koulukohtainen ja seutukunnallinen toiminta sekä sidosryhmäverkostojen toiminta suunnitelmien mukainen Oppilashuoltoresurssit Kuraattorin palvelut 1 pv/vko Koulupsykologi 3 pv/kk Kouluterveydenhoitaja 1 pv/vko Lääkäri ja hammaslääkäripalveluita saatavilla lähipalveluna Suunnitelman mukaiset kouluterveystarkastukset Opinto-ohjaus Pysyvä opintoohjausjärjestelmä sekä ohjauksen korkea laatu ja riittävä ohjauksen määrä kaikilla luokkaasteilla 100 % peruskoulun päättävistä sijoittuu jatkoopiskelupaikkoihin JohtoryhmätyösSäännölliset kokoukset 2 krt/kk kentely Vastuunjako ja tehtävien selkeyttäminen Lasten ja nuorten Kouluviihtyisyyden ja osallisuuhyvinvointi den parantaminen Lapsen kokonaisvaltainen huomioiminen Turvallinen oppi- Terveelliset, turvalliset ja viihmisympäristö tyisät koulutilat 30 Pedagogisten asiakirjojen määrä Monialaisten oppilashuoltopalavereiden määrä Yhteisöllisen oppilashuollon toiminnan arviointi Seudullisen oppilashuollon ohjausryhmän toiminnan arviointi Henkilöstön määrä ja mitoitusmääräysten toteutuminen Nopolan kouluun on laadittu Opetushallituksen suosituksen mukaiset Hyvän ohjauksen kriteerit Luokan ulkopuolisten ohjaustuntien määrä Jatko-opiskelupaikkoihin sijoittuneet ja kiinnittyneet oppilaat kaikista peruskoulun päättäneistä Toteutuneet kokoukset Toiminnan arviointi Koulun laatuarvioinnin tulokset Oppilaskuntatoiminnan arviointi ja oppilaskunnan ohjausresurssi Lapset puheeksi toimintamallin käyttöönotto Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toimenpiteiden toteutuminen Uuden koulukeskuksen suunnittelutyö Toiminnan laajuus TP2011 TP2012 1500 1469 10073 10121 TP2013 TA2014 1431 1469 11380 11813 TA2015 1431 11489 149,5 7585 14,5 348,25 2,48 24 1,65 54,5 11,31 14,5 49 138,5 7618 16 334,5 2,42 25 1,56 54 10,8 15 54 133 9191 12,5 336,9 2,53 21 1,68 46,5 10,5 15 35,5 7 2 570 1 3,5 1 1 662sis.esiop 750 2 1 835 132 9484 10,5 324 2,45 20 1,9 54 9,8 14 22 14 2 1 738 koulukuljetus €/opp. kiinteistömenot €/opp. 1088 1301 1225 1148 1309 1422 1442 1478 1404 1434 avustajapalv.palkkamenot €/oppilas 667 778 826 723 849 As.määrä 31.12. perusopetuksen nettokust.€/opp. 1-9 lk perusop. oppilasm 1-9 lk esiopetus€/esioppilas esiopetusopp. lkm. opetustuntia/ vk perusopetus opetustuntia /perusop.opp opetustuntia/vk esiop opetusvkt./esiopp. kuljetusopp.lkm oppilaita / opettaja päätoim.opettajia lkm osa-aikaista erityisop. saavat tukiopetusta saavat erityistä tukea saavat oppilaat 11-vuotinen oppioik.,oppilasm kouluruokailu €/opp. 130 9699 10 328 2,00 20 2,0 54 9,0 14 65 Koulutuspalvelujen kehittämistavoitteet suunnitelmakaudelle 2015-2018 1. Asumisviihtyvyyden näkökulmasta Kuntalaisille on tarjolla hyvinvointia ja kehittymistä tukevaa kansalaisopiston toimintaa, joka vastaa kuntalaisten tarpeisiin. Esi- ja perusopetusta, kerhotoimintaa, aamu- ja iltapäivätoimintaa sekä taiteen perusopetusta on tarjolla kunnassa. 2. Laadukkaiden palvelujen näkökulmasta Opetustoimessa on ammattitaitoinen henkilöstö, joka vastaa opetussuunnitelman mukaisesta opetuksesta ja kehittää opetuksen sisältöä ja laatua. Opetusta annetaan riittävän pienissä opetusryhmissä. Oppilaalla on mahdollisuus saada tarvitsemaansa tukea opiskeluunsa ja koulunkäyntiin koulun opetus- ja oppilashuollon henkilöstöltä. 3. Taloudellisuusnäkökulmasta Tehdään yhteistyötä sivistystoimen yksiköiden kesken ja naapurikuntien koulujen kanssa, jotta opetus ja ohjaus saataisiin järjestettyä tarkoituksenmukaisesti. 4. Henkilöstönäkökulmasta Henkilöstön hyvinvointia ja osaamista kehitetään ja tuetaan. Tavoitteena on saada pysyvä, ammattitaitoinen henkilökunta tulevaisuudessakin. Naapurikuntien kanssa yhteisten opettajien määrä lisääntyy. Henkilöstön työhyvinvointia kehitetään. 31 10.2.2 Kirjastopalvelut Toiminta-ajatus Kirjastopalvelujen ”tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Kirjastotoiminnassa tavoitteena on edistää myös virtuaalisten ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittymistä.” (Kirjastolaki 1 §) Kirjasto on erittäin käytetty palvelu. Sillä on keskeinen rooli demokratian toteutumisessa maksuttomuuden ja verkottumisen avulla. Palveluita annetaan tasapuolisesti iästä, sukupuolesta, uskonnosta, kansallisuudesta, kielestä tai yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta. Talousarvion määrärahat Kirjastopalvelut (ulkoiset) Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate (ulkoiset ja sisäiset) Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate TP2013 3 371 92 762 -89 391 TA2014 1 200 94 182 -92 982 TA2015 900 92 596 -91 696 TP2013 3 371 103 873 -100 502 TA2014 1 200 105 677 -104 477 TA2015 900 104 326 -103 426 3,96 -1,01 7 105 6 478 7 621 Muutos-% edell.vuoteen Poistot Toiminnalliset tavoitteet Tavoite/toimenpide Palvelun hyvä saatavuus Monipuolinen aineistokokoelma Seutuyhteistyö Monipuolinen tapahtuma-tarjonta Tavoitetaso 2015 Kirjasto avoinna 30 t/viikko. Henkilökunnan määrä 1,6 htv. 40 % kunnan asukkaista lainaa kirjastosta vuosittain. Kulkuyhteydet ja opasteet kirjastoon tultaessa paremmiksi. Kirjahankinnat ovat yli maakunnan keskiarvon. Keski-Suomen kirjastoista tilatut kaukolainat ovat maksuttomia. Mukanaolo Keski-Suomen käsittävässä aineistonkuljetusja aineistorekisteriyhteistyössä Mittari Aukioloajat Henkilökunnan määrä Lainaajatilastot Tapahtumia lisätään yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Tapahtumat 32 Hankinnat Kaukolainat Siirtolainat Kirjastojen työntekijöiden kokoontumiset Aineistokuljetukset Toiminnan laajuus TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015 Kirjastokäynnit 21 322 20 015 20 000 20 000 Verkkokäynnit 1 571 1 501 3 000 3 000 Lainat 25 568 23 093 24.000 24 500 Lainat/as. 17,4 16,1 17 17,5 Kirjahankinta kpl/1000 as. 549 565 550 530 Muu aineiston-hankinta kpl/1000 as 95 84 90 80 Menot €/as. 61 76 71 73 Kirjastonjohtaja 0,25 0,11 0,1 0,1 Kirjastovirkailija 1,3 1,48 1,4 1,5 Kirjastopalvelujen kehittämistavoitteet suunnitelmakaudelle 2015-2018 1. Asumisviihtyvyyden näkökulmasta Kirjaston aukioloaikojen ja saavutettavuuden tulee vastata käyttäjien tarpeita ja tilojen olla viihtyisät. Oheistapahtumat ja näyttelyt monipuolistavat kirjaston tarjontaa. 2. Laadukkaiden palvelujen näkökulmasta Riittävä määrä ammattitaitoista henkilökuntaa, hyvät aineistomäärärahat ja terveet tilat ovat edellytyksiä laadukkaille kirjastopalveluille. 3. Taloudellisuusnäkökulmasta Kirjastot ovat verkostoituneet tehokkaasti. Keski-kirjastojen aineistokuljetus on tehokas ja edullinen. 4. Henkilöstönäkökulmasta Kirjastot kehittyvät ja asiakkaiden tarpeet myös. Muutoksiin varautuminen ja niistä selviytyminen edellyttää, että henkilöstökoulutukseen varataan aikaa ja resursseja. Tämä on tärkeää myös työssä jaksamisen kannalta. 33 10.2.3 Vapaa-aika- ja kulttuuripalvelut Liikunta- ja nuoriso- sekä kulttuuripalvelut ja niihin liittyvät hankkeet Toiminta-ajatus Kunnan tarjoamat vapaa-ajan palvelut ja kulttuuripalvelut antavat käyttäjilleen mahdollisuuden itsensä kehittämiseen, elämyksiin, virkistykseen ja hyvään elämään. Kunnan tarjoamat tapahtumat palvelevat eri- ikäisiä kuntalaisia, vapaa-ajan asukkaita sekä yritystoimintaa. Talousarvion määrärahat Vapaa-aika- ja kulttuuripalvelut (ulkoiset) Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate (ulkoiset ja sisäiset) Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate TP2013 21 616 110 929 -89 314 TA2014 19 570 109 675 -90 105 TA2015 13 250 102 961 -89 711 TP2013 21 616 161 036 -139 420 TA2014 19 570 162 435 -142 865 TA2015 13 250 157 306 -144 056 2,47 0,83 12 876 12 148 15 697 Muutos-% edell.vuoteen Poistot Vapaa-aika- ja kulttuuripalveluiden tavoitteena on tarjota kuntalaisille vapaa-ajan harrastuksia ja kehittävää ajanviettoa, elämyksiä sekä virkistystä, estää nuorten syrjäytymistä sekä edis tää kuntalaisten fyysistä ja henkistä hyvinvointia. Toiminnalliset tavoitteet Tavoite /toimenpide Yhteistyö - seutukunnallinen yhteistyö - paikallinen yhteistyö järjestöjen kanssa tapahtumien ja tilaisuuksien järjestämisessä Tavoitetaso 2015 Terveysliikunnan edistäminen - aikuisten terveys- Aikuisten terveyden edistäminen yhteistyössä työterveyshuollon ja järjestö- Mittari Osallistuminen seudullisiin Tapahtumat ja kuljetukset tapahtumiin ja niiden järjestämiseen Tapahtumakalenterin ylläpito Seudullisen tapahtumakalenterin ylläpito Tapahtumien ilta järjestetty yhteistyöllä Yhteiset palaverit järjestöjen kanssa vähintään 2 ker- Yhteiset suunnittelupalaverit taa vuodessa 34 Hankkeen toteutuminen Osallistujamäärät - liikuntahanke hyötyliikuntaan kannustaminen painonhallinta työpaikkaliikunnan edistäminen liikuntaneuvontaa ravintoneuvontaa jen kanssa Kampanjat Saada keski-ikäistä ja ikääntyvää väestöä liikkumaan Kunnan ja yritysten yhteiset liikuntaryhmät Liikuntaneuvontaa erityisesti työikäisille ja ikääntyville, liikuntareseptit Ryhmien toteutuminen , osallistujamäärät Liikunnanohjaajan antama ohjaus Yhteistyö työterveyshuollon ja työpaikkojen kanssa, haasteryhmät Miesten mukaan saaminen liikuntaryhmiin Nuorten harrastusmahdollisuudet - Nuorisotalotoiminta - Kerho/retki ja leiritoiminta - Vertaisohjaajien koulutus - Uimaopetus - Ikäpolvien välinen yhteistyö Nuorten osallisuuden lisääminen - nuorisovaltuusto Työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen tukeminen Sairauspoissaolojen väheneminen Nuorisotalolla ohjattua toimintaa Vähintään 5 retkeä /vuosi Toteutuneet aukiolot ja osallistujamäärät. Retkien määrä Koulutetaan vähintään 3 vertaisohjaajaa. Koulutettujen lukumäärä Tuetaan ohjattua toimintaa Avustukset ja tuki Uimaopetuksessa 20 lasta. Osallistujien määrä Nuorisovaltuuston toiminta Nuorisovaltuuston kokoukkäynnistyy set, aloitteet, Kummiluottamushenkilöiden Kummiluottamushenkilömäärä toiminta käynnistyy Nuorisovaltuusto näkyy so- Nuorisovaltuuston omat sisiaalisessa mediassa vut Etsivä nuorisotyö - - Etsivä nuorisotyöntekijä kunnassa 1 pv/viikko, yhteistyö naapuri- tavoittaa kaikki alle 29kunnan kanssa et- vuotiaat koulutuksen ja sivän nuorisotyön työelämän ulkopuolella palkkaamisessa olevat toiminnasta tiedottaminen Yhteistyö Perhon kunnan kanssa vähintään 31.8.2015 saakka Nuorten työpajatoiminta - yhteistyö naapurikunnan kanssa Toteutuneet päivät Asiakasmäärät Yhteistyöpalaverit Etsivä nuorisotyö näkyy koululla ja nuorisotalolla säännöllisesti Vierailut koululla ja nuorisotalolla Työpajaohjaaja kokoaikaisesti Kyyjärvellä Toteutuneet työpajapäivät 35 - toiminnan järjestämisessä toiminta vakiintuu ja laajenee toiminnasta tiedottaminen arjenhallinnan ohjausta Monipuoliset kulttuuripalvelut - omaehtoisen kulttuurityön tukeminen - seudullista yhteistyötä Toiminta laajenee seinätAsiakasmäärät tömänä pajana Vähintään 5 nuorta on työpajajaksolla vuoden aikana Yhteistyö koulun ja nuorisotoimen ja työvoimahallinnon kanssa Yhteistyöpalaverit Työpajalla annetaan kaikille osallistujille arjenhallinnan/ työelämävalmiuksien ohjausta ja tuetaan tietotekniikkataitoja Työhakuvalmiuksien lisääminen Atk-ajokorttisuoritukset, osakokonaisuudet Tapahtumia eri ikäisille kuntalaisille, kunnassa ja seutukunnalla Ohjauskerrat Paja-asiakkaiden työelämään/koulutukseen sijoittumisen seuranta 1 vuoden jälkeen. Tapahtumien määrä Osallistujamäärät Seudulliset tapahtumat Kuljetuksia lähialueen kult- Kuljetusten toteutuminen tuuritapahtumiin 2 krt/vuosi Kuvataiteen perusopetusta vähintään 5 henkilölle Avustukset omaehtoiseen Avustukset kulttuurityöhön Toiminnan laajuus As.luku 31.12. Avustukset €/as. Toimintamenot€/as. Kuntotapahtumat Nuorisotalo avoinna h/vk Nuorisotalon kävijämäärä Retket kpl Leirille osall. Uimakouluun osallistuneet. TP2011 1500 15,73 76,49 5 12 TP2012 1469 14,01 74,88 4 12 TP2013 1431 13,65 97,43 12 12 4 18 37 1 0 32 3 18 27 36 TA2014 1469 13,6 97,25 10 10-12 15 4 15 20 TA2015 1431 13,3 100,67 8 12 15 5 20 25 Vapaa-aika ja kulttuuripalvelujen kehittämistavoitteet suunnitelmakaudelle 2015-2018 1. Asumisviihtyvyyden näkökulmasta 11 kanssa. Kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet lisääntyvät. 2. Laadukkaiden palvelujen näkökulmasta Yhteistyöllä järjestöjen ja lähialueen kuntien kanssa järjestetyt palvelut. Kunta avustaa järjestötoimintaa. Palveluita tuottamassa ovat osaavat ohjaajat. 3. Taloudellisuusnäkökulmasta Yhteistyö järjestöjen ja lähialueen kuntien kanssa. Kunta hakee hankerahoitusta terveysliikunnan edistämiseen ja nuorten harrastustoiminnan tukemiseen. 4. Henkilöstönäkökulma Kunta palkkaa liikunnanohjaajan. Kunta ostaa nuoriso-ohjausta, etsivää nuorisotyötä, työpajaohjausta ja kulttuurityötä. Kunta vastaa henkilöstön ammatillisesta kehittämisestä ja työhyvinvoinnin edistämisestä. 10.2.4 Varhaiskasvatus Päivähoitopalvelut sisältävät päiväkotihoidon ja lasten kotihoidontuen ja lapsiperheiden tilapäisen kotipalvelun. Toiminta-ajatus Päivähoitopalveluiden avulla tuetaan lasten tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista yhdessä vanhempien kanssa. Talousarvion määrärahat Varhaiskasvatus (ulkoiset) Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate TP2013 55 290 557 989 -502 699 TA2014 59 500 560 558 -501 058 TA2015 62 700 548 615 -485 915 (ulkoiset ja sisäiset) Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate TP2013 55 290 596 268 -540 978 TA2014 59 500 601 058 -541 558 TA2015 62 700 593 249 -530 549 0,11 -2,03 9 634 10 079 10 345 Muutos-% edell.vuoteen Poistot Talousarvion toiminnalliset tavoitteet Tavoite/toimenpide Laadukas päivähoito Tavoitetaso Riittävä henkilöstömäärä ja ammattitaito. Pienryhmätoiminnan toteuttaminen. Riittävä toiminnan suunnittelu- ja valmisteluaika. Kasvatuskumppanuuden toteutta37 Mittarit Asiakastyytyväisyyskyselyt Henkilöstön työtyytyväisyyskyselyt Toimintasuunnitelman ja varhaiskasvatussuunnitelman tavoittei- Turvallinen päivähoito minen. Riittävä tiedottaminen. Omahoitajajärjestelmän kehittäminen. Riittävä ja ammattitaitoinen henkilöstö. Turvallisuusohjeiden määräysten huomioiminen toiminnassa. Turvallisuusohjeiden säännöllinen päivittäminen ja toimintojen harjoitteleminen. Riskien tunnistaminen, niihin varautuminen ja niiltä suojautuminen. Terveelliset ja turvalliset päivähoitotilat Varhaiskasvatussuun- Lasten ikätasoiset vasut tehdään nitelman (Vasu) mu- syksyisin ja arvioidaan keväisin kainen toiminta vanhempainkeskusteluissa. Lasten vasuja hyödynnetään ryhmätoiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Kyyjärven oma kuntavasu työstetään vuoden 2015 aikana. Lapsen varhaisen ja Huoleen puuttuminen ja keskusteoikea-aikaisen tuen lu lasta tukevien ratkaisujen löyhavaitseminen ja tuen tämiseksi vanhempien kanssa. tarpeen arviointi Tarvittaessa konsultaatio kelton kanssa ja muiden mahdollisten Kiertävän erityislasten- yhteistyötahojen kanssa. tarhanopettajan (kelto) Yleinen tuki, tehostettu tuki ja eripalvelut tyinen tuki varhaiskasvatuksessa. Kelton palvelu ostetaan Koskelta 1 pv/kk. Kiusaamisen ehkäise- Turvallisen ja myönteisen ilmapiiminen rin luominen. Lasten leikkien havainnointi, ohjaaminen ja osallistuminen. Välitön puuttuminen kiusaamistilanteisiin. Kiusaamisen ehkäisemisen ja puuttumisen suunnitelman mukainen toiminta. Työhyvinvoinnin kehit- Selkeät työjärjestelyt. täminen Säännölliset palaverit. Säännölliset kehityskeskustelut. Vähintään 3 täydennyskoulutuspäivää vuodessa henkilöstölle. Yhteishengen luominen virkistysiltapäivien kautta. Alueellinen yhteistyö Yhteistyön toimintamallien kehittäminen. Säännölliset tapaamiset. Yhteiset tapahtumat. Yhteiset koulutukset. 38 den toteutuminen Turvallisuusohjeiden toteutuminen Pelastautumisharjoitus 1 krt/vuosi Turvallisuusasiat työpaikkapalavereissa Uusien päiväkotitilojen suunnittelutyö Lapsen vasu Ryhmävasu Kuntavasu Lapsen vasu Kasvatuskumppanuuskeskustelut Lausunnot ”Lapset puheeksi” toimintamallin käyttöönotto Lasten ja vanhempien kuuleminen Kehityskeskustelut Tiimipalaverit Iltapalaverit Koulutukset Työtyytyväisyyskysely Sairauspoissaolot Seurakuntayhteistyö Järjestöpalaverit Moniammatilliset yhteistyöpalaverit Varhaiskasvatusjohtajien palaverit Varhaiskasvatuksen toiminnan laajuus 2011 2012 2013 TA 2014 TA 2015 Toimintapäivät 346 323 308 305 305 Lapsia kirjoilla 35,8 38,5 40,3 36 36 Kokopäivät 3702 4111 4136 4000 4000 Osapäivät 1051 1304 1343 1300 1300 694 1132 190 66 0,5 2 1 415 1049 141 56 2,3 2 1 79,27 196 960 115 39 2,9 4 73,53 420 900 120 40 2,5 4 77,14 420 900 120 40 2,5 5 78 Vuorohoito - aamu - ilta - lauantai - sunnuntai Tilapäinen hoito (lapsia/kk) Myytyjä hoitopaikkoja Ostettuja hoitopaikkoja Hoitopäivän hinta €/lapsi (netto) Lapsiperheiden kotihoidon tukeminen 2011 2012 2013 TA 2014 TA 2015 Perheet 20 18 19 18 18 Käyntejä 193 145 143 163 170 Maksuttomia päiviä 79 67 62 59 65 Kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen käyttö 2011 2012 2013 TA 2014 TA 2015 Kotihoito/perhe 14 13 14 15 15 Kotihoidossa lapsia 23 23 24 26 26 Yksityisen hoidon tuki/perhe 2 3 3 3 3 9 8,4 10,4 10 Yksityisessä sia/kk hoidossa lap- 4,5 39 Varhaiskasvatuksen kehittämistavoitteet suunnitelmakaudelle 2015-2018 1. Asumisviihtyvyyden näkökulmasta - laadukkaan ja lapsilähtöisen varhaiskasvatuksen toteuttaminen päiväkodissa - vuorohoidon tarjoaminen päiväkodissa - kotona hoidettavien lasten tukeminen lapsiperheiden tilapäisellä kotipalvelulla - palveluiden tiedottamisen kehittäminen 2. Laadukkaiden palvelujen näkökulmasta - tuetaan perheitä heidän kasvatustehtävässään - edistetään monipuolisesti lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia - lisätään yhteistyötä koulun, seurakunnan ja eri järjestöjen kanssa - turvallisen kasvuympäristön ja –ilmapiirin luominen - saumattoman moniammatillisen yhteistyöverkoston kehittäminen ja ylläpitäminen 3. Taloudellisuusnäkökulmasta - sivistystoimen henkilöstön joustava käyttö - erityislastentarhanopettajan palvelu omana toimintana tai lähikunnasta ostopalveluna - yhteistyön jatkaminen seurakunnan kanssa 4. Henkilöstönäkökulmasta - päivähoitolain mukainen henkilöstö muuttuvissakin olosuhteissa - henkilökunnan koulutuksiin osallistumisen mahdollistaminen - säännöllinen työnohjaus - suunnittelupäivä vähintään toimintakauden alussa - yhtenäisten toimintakäytäntöjen kehittäminen sekä päiväkodissa että seutukunnallisesti 40 10.3 Tekninen osasto Tekninen osasto muodostuu seuraavista tulosalueista ja tulosyksiköistä; Tekniset palvelut o tekninen hallinto o liikenne- ym. alueet o pelastus- ja suojelupalvelut Rakentamis- ja ympäristöpalvelut o rakennusvalvonta o ympäristönsuojelu o maankäytön suunnittelu Tilapalvelut o asuntojen vuokraus o toimitilat o kunnossapitopalvelut talonmiespalvelut siivouspalvelut Liikelaitokset o vesi- ja jätevesilaitos o jätehuolto o maa- ja metsätilat Talousarvion määrärahat Tekninen osasto yhteensä (ulkoiset) Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate TP2013 1 045 354 1 524 539 -479 185 TA2014 1 054 345 1 303 043 -248 698 TA2015 871 700 1 205 413 -333 713 (ulkoiset ja sisäiset) Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate TP2013 1 759 105 1 930 137 -171 033 TA2014 1 856 105 1 787 413 68 692 TA2015 1 515 690 1 543 993 -28 303 -140,16 -141,20 321 283 340 430 318 341 Muutos-% edell.vuoteen Poistot 10.3.1 Tekniset palvelut Tekniset palvelut tulosalueeseen kuuluvat seuraavat toiminnot; tekninen hallinto liikenne ym. yleiset alueet sekä pelastus- ja suojelupalvelut Teknisen hallinnon henkilöstöön kuuluvat tällä hetkellä kunnanrakennusmestari, asuntosihteeri ja osuus media- ja markkinointisihteerin työpanoksesta. 41 Teknisten palvelujen toiminta-ajatus Tekninen hallinto vastaa hallinnon, liikenne- ja yleisten alueiden lisäksi tilapalveluista ja liikelaitoksista. Teknisten palveluiden toiminnan tavoite on, että laitokset toimivat moitteetta niin normaali- kuin poikkeustilanteissakin. Asuinviihtyvyyden ja turvallisuuden lisääminen ovat myös keskeisiä tavoitteita. Poikkeustilanteiden varautumiseen panostetaan ja investointiosaan on varattu määrärahaa varavoimaa varten. Varavoimaa tarvitaan etenkin pitkien sähkökatkojen aikana. Keski-Suomen pelastuslaitos vastaa palo- ja pelastustoimen hallinnosta ja operatiivisesta toiminnasta Kyyjärven kunnan alueella. Palo- ja pelastustoimi ennaltaehkäisee vahinkoja ja turvaa kuntalaisten jokapäiväistä elämää mm. siten, että apua saadaan tarvittaessa viipymättä. Talousarvioon on varattu pelastuslaitoksen ilmoittamat kustannukset sekä vähäiset yleiskustannukset - paloaseman kiinteistökustannukset sisältyvät tilapalveluiden menokohtaan. Talousarvion määrärahat Tekniset palvelut (ulkoiset) Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate TP2013 35 501 346 574 -311 073 TA2014 28 000 317 535 -289 535 TA2015 30 000 313 940 -283 940 (ulkoiset ja sisäiset) Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate TP2013 36 087 351 282 -315 195 TA2014 28 000 332 535 -304 535 TA2015 30 000 328 940 -298 940 -3,38 -1,84 54 629 58 357 57 016 Muutos-% edell.vuoteen Poistot Talousarvion toiminnalliset tavoitteet Tavoite/toimenpide Hallinnon kehittäminen uusien järjestelyjen myötä Kaavatiet ovat hyvässä liikennöitävässä kunnossa ympäri vuoden Tavoitetaso 2015 Rakennusmestarin työpanoksesta myydään osa Kyyjärven Vuokra-asunnot Oy:n ja Kyyjärven liikekeskus Oy:n toimitusjohtajan tehtäviin. Asuntosihteerin työpanosta myydään Kyyjärven Vuokraasunnot Oy:lle. Toimistosihteerin työpanoksesta 30 %:a kirjataan kuluksi tekniselle hallinnolle Kaavateiden asfaltoinnilla voidaan vähentää mm. kesäkunnossapidon tarvetta, mikä osaltaan pienentää ylläpitokustannuksia. Teiden ja alueiden kesäkunnossapitoa suoritetaan kunnan omalla kalustolla. Urakoitsijoita 42 Mittari Kuntalaisten kokemukset ja palautteet. Luottamushenkilöiden kokemukset ja palautteet Käyttäjien palautteet ja oma kontrollointi Esimerkiksi teiden kunnossapidosta saadaan herkästi palautetta, joka suhteutetaan omaan kontrolliin. Ylläpidon taso määritellään käytetään etenkin talvella, jotta tiet ja alueet ovat liikennöitävässä kunnossa olosuhteista riippumatta. Kaavateiden lunas- Investointiosaan on varattu tus määrärahat kaavatiekorvausten maksamiseen. Tiealueet on lunastettava minkä jälkeen tiet voidaan rakentaa suunnitelmien mukaan. Samassa yhteydessä voidaan toteuttaa valaistus sekä asfaltointi vahvistettujen suunnitelmien ja aikataulujen mukaan Kaavateiden raken- Toimintavuonna 2014 aloitettaminen tua Kalliorannantien peruskorjausta jatketaan leirintä-alueen risteyksen ja Kainulantien risteyksen välillä sekä Vanhanpaikantien ja Torpanmäentien risteysten välillä myös pyörätien osalla. Kalliorannantie asfaltoidaan peruskorjaus alueilla sekä jatketaan asfaltointia uudelle asuntoalueelle saakka vuoden 2015 aikana. Koivulantien lunastamisen jälkeen tien rakentaminen ajoittuu vuodelle 2016. Kaavateiden valais- Pellonpään tien lunastamisen tus jälkeen tie kunnostetaan ja rakennetaan valaistus vuoden 2015 loppuun mennessä. Kaavateiden lunastamisen jälkeen tievalaistuksia rakennetaan seuraavina vuosina Koivulan-, Harjulan- ja Laurinteille. Kaava-alueet Kallion kaava-alueen kunnallistekniikka ja tiet rakennetaan aikaisintaan kaavan vahvistamisen jälkeen ja kun tonttien myynti on lähtenyt kunnolla käyntiin. Yksityisteiden avus- Yksityisteiden talviauraus on taminen entisen käytännön mukaan. Aiemmin valtionapua saaneille yksityisteille maksetaan kunnossapitoavustusta edellisvuosien mukaisin kriteerein. Kunnan tieavustuksen saamisen lisäehtona on, että tiekunta tai avustuksen saaja myöntää oikeuden sijoittaa rakenteilla olevan valokuituverkon kaapelit tiealueelle tai tierun43 erikseen vahvistettavalla ohjeistuksella v. 2015 Käynnistetään v. 2015 rakennettavien teiden osalta ja seurataan toteutumista Seurataan toteutumista ja laaditaan kolmivuotissuunnitelma. Yleisten alueiden kunnostus Palo- ja pelastustoimi koon. Yksityisteiden avustusjärjestelmän kokonaisuudistus otetaan työn alle. Yleisiä alueita kunnostetaan niin taajamassa kuin hajaasutusalueillakin. Harsunkankaan alueen kehittämistä jatketaan vuonna 2015. Kyyjärven tienvarsiopasteiden uusimista jatketaan ja tarkoitukseen varataan 5.000 €. Opaskartta laaditaan omana työnä - painatus v. 2015. Palo- ja pelastustoimen toimin- Kuntalaisten kokemukset ja ta tulee olla jatkossakin ripeää palautteet ja tehokasta. Ensivasteen vs. ambulanssitoiminnan lähtökohtana tulee olla kuntalaisten tasa-arvo Teknisten palvelujen kehittämistavoitteet suunnitelmakaudelle 2015-2018 1. Asumisviihtyvyyden näkökulmasta Yhteistyötä tiivistetään paikallisen yrityselämän, kolmannen sektorin toimijoiden ja kuntalaisten kanssa. Yhteistyöllä ja pienillä toimilla voidaan parantaa merkittävästi asuinviihtyvyyttä ja turvallisuutta. Kunnan tulee kuitenkin olla johtavassa roolissa ja vetovastuussa. 2. Laadukkaiden palvelujen näkökulmasta Paikallisessa toiminnassa panostetaan laitosten hyvään ja kustannustehokkaaseen ylläpitoon. Teknisen sektorin kehittämiseen tulevat vaikuttamaan alueelliset yhteistyökuviot samoin kuin mahdollinen kuntarakenneuudistus. Tavoitteena kuitenkin lähipalveluiden säilyminen. 3. Taloudellisuusnäkökulmasta Teknisissä palveluissa merkittävimmät kustannuserät muodostuvat hallinnon henkilöstökuluista sekä palo- ja pelastustoimen kustannuksista. Palo- ja pelastustoimessa tavoite on, että kuntalaisten palvelutaso ja turvallisuus säilyvät hyvällä tasolla. Palvelutuottajien keskinäiset näkökantojen erot eivät saa vaikuttaa kuntalaisille (maksajille) tarjottaviin palveluihin. 4. Henkilöstönäkökulmasta Hallintohenkilöstö mitoitetaan tarjottavien palveluiden ja toiminnan mukaan. Koulutusta lisätään ja resurssit kohdennetaan oikein työmenetelmiä ja käytäntöjä uudistamalla. Työhyvinvointia parannetaan yhteistyössä muiden sektoreiden kanssa. 44 10.3.2 Rakentamis- ja ympäristöpalvelut Rakentamis- ja ympäristöpalvelut huolehtivat rakentamisen ja ympäristönsuojelun viranomaisvalvonnasta ja ohjeistamisesta kunnassa. Tulosalueeseen kuuluu kiinteästi myös kaavoitus ja maankäytön suunnittelu. Ympäristönsuojelu hankitaan ostopalveluna Pohjoisen Keski-Suomen ympäristötoimelta. Rakentamis- ja ympäristöpalvelujen toiminta-ajatus Toiminta-ajatuksena on tuottaa rakentajille laadukasta ja joustavaa asiantuntija- ja viranomaispalvelua kaikissa rakentamis- ja ympäristöasioissa. Kaavoituksen ja maankäytön tavoitteena on, että kunnassa on tarjolla riittävä määrä asumiseen, teollisuusja liike-elämän käyttöön soveltuvia tontteja ja alueita unohtamatta liikunta- ja vapaaajan viettoon tarkoitettuja alueita. Talousarvion määrärahat Rakentamis- ja ympäristöpalvelut (ulkoiset) Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate TP2013 16 213 77 988 -61 774 TA2014 10 000 116 195 -106 195 TA2015 6 000 162 060 -156 060 (ulkoiset ja sisäiset) Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate TP2013 16 213 78 012 -61 798 TA2014 10 000 116 195 -106 195 TA2015 6 000 162 060 -156 060 71,84 46,96 0 0 Muutos-% edell.vuoteen Poistot 0 Talousarvion toiminnalliset tavoitteet Tavoite/toimenpide Rakennusvalvonta Kaavoitus ja maankäytön suunnittelu Ympäristönsuojelu Tavoitetaso 2015 Rakennusvalvonta hoidetaan tehokkaasti sekä asiakkaita ohjaten ja neuvoen rakentamismääräysten mukaisesti Kaavoituksessa on tarkoitus päivittää kirkonkylän yleiskaava Ympäristönsuojelua parannetaan osittain myös jätevesijärjestelmän kunnostamisella Mittari Asiakaspalaute Rakentamis- ja ympäristöpalvelujen kehittämistavoitteet suunnitelmakaudelle 2015-2018 1. Asumisviihtyvyyden näkökulmasta Kunnassa tulee olla riittävästi tarjolla asumista, matkailua ja elinkeinojen harjoittamista varten kaavoitettuja tontteja. Laatutasoon kiinnitetään huomiota ja huolehditaan siitä, että alueet viimeistellään kaavan mukaisesti. Liikunta- vapaa-ajan ja harrastustoiminnan edellytykset on turvattava. 45 2. Laadukkaiden palvelujen näkökulmasta Myytävien tonttien saattaminen teknisesti täysin valmiiseen `myyntikuntoon` ympäristö mukaan lukien. Keskeneräiset kadut ja valaistus rakennetuilla asuntoalueilla tulee saattaa loppuun. Ympäristön kunnosta; raivauksista alueiden yleisestä siisteydestä tulee huolehtia 3. Taloudellisuusnäkökulmasta Maankäytön suunnittelussa varaudutaan ns. Kallion ja Paletin alueen asemakaavan hyväksymiseen. Kyyjärven Sahan asemakaavamuutos on valmistunut luonnosvaiheeseen. Maanomistajan hankintaan kuuluvia perusselvityksiä vielä puuttuu. Kirkonkylän osayleiskaavan laatiminen on aloitettu v. 2011 ja työ jatkuu edelleen ja saadaan päätökseen vuonna 2015. Keskustan osayleiskaavan laatimiseen on varattu ensi vuodelle 25 000 eroa. 4. Henkilöstönäkökulmasta Rakennustarkastajan tehtävät hankitaan tällä hetkellä ostopalveluna Pohjoisen Keski-Suomen ympäristötoimelta. Tavoitteena on kuitenkin rekrytoida oma rakennustarkastaja vuoden 2015 alusta lähtien, mikäli päteviä hakijoita löytyy. Ympäristösihteeripalvelut ostetaan ostopalveluna Pohjoisen Keski-Suomen ympäristötoimelta ympäristöterveydenhuollon ja ympäristösuojelun yhteistyösopimuksen mukaisesti Ympäristöpalveluiden kustannukset tulevat olemaan vuonna 2015 n. 12 000 euroa. Aluearkkitehtipalveluihin ja hallintokuluihin varataan 16 000 euroa. 10.3.3 Tilapalvelut Tilapalvelut talousyksikköön kuuluvat asuntojen vuokraus, toimitilat sekä kunnossapitopalvelut eli talonmies- ja siivouspalvelut. Tilapalvelun henkilöstöön kuuluu 3 laitosmiestä ja siivoushenkilöstö 3 kokoaikaista ja 2 osa-aikaista henkilöä Tilapalvelujen toiminta-ajatus Tilapalveluiden toiminta-ajatuksena on keskitetysti hallita kunnan kiinteistöjä ja tuottaa niihin taloudellisesti kannattavia ylläpitopalveluja. Talousyksikkö toimii teknisen hallinnon alaisuudessa. Talonmiespalveluiden ja siivouksen uusi toimintamalli on vuosien mittaan hioutunut taloudellisesti tehokkaaksi ja joustavaksi entiseen käytäntöön verrattuna. 46 Talousarvion määrärahat Tilapalvelut (ulkoiset) Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate (ulkoiset ja sisäiset) Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate TP2013 585 587 557 410 28 177 TA2014 532 245 513 273 18 972 TA2015 546 200 644 463 -98 263 TP2013 1 156 376 912 231 244 145 TA2014 1 167 025 937 760 229 265 TA2015 1 168 510 915 443 253 067 -6,09 10,38 133 017 145 961 143 564 Muutos-% edell.vuoteen Poistot Talousarvion toiminnalliset tavoitteet Tavoite/toimenpide Kunnan omistamat vuokra-asunnot sekä kyläkoulut Toimitilat Koulut Liikuntasalin laajennus Paloasema Tavoitetaso 2015 Valtuuston päätöksen mukaisesti myös jäljellä olevasta Kumpulan koulusta otetaan tarjouksia vastaan. As. Oy Lintupuiston osakkeen myyntiä tulee harkita jos asunto-osakkeiden hinnat lähtevät nousuun Vuokra- ja omistusasunto tarjonnan lisääminen. SoTe-kuntayhtymä vuokraa tarvitsemansa toimitilat; Kiviranta, Päivärinne, Touhula ja terveysasema. Toimitilojen vuokratasot ovat yhtenäistetty seutukunnallisesti. Koulujen kuntoarvio valmistui huhtikuussa 2014, minkä perusteella käynnistettiin uuden yhtenäiskoulun arkkitehtisuunnittelu. Investointiosaan on varattu 90.000 € suunnitteluun. Liikuntasalin laajennuksen rakennustyöt aloitetaan varsinaisesti huhtikuun 2015 aikana ja käyttöönotto on vuoden 2015 marraskuussa. Laajennuksen suunnittelutyöt on aloitettu loppuvuodesta 2014. Aluehallintovirasto on myöntänyt hankkeelle 217 000,00 suuruisen avustuksen. Paloaseman vesikattoa korjataan läpivientien ja pellitysten osalta. Paloaseman vanhan puolen ulko-ovien uusiminen tehdään vuonna 2015 47 Mittari Käyttäjien tulee pystyä toimimaan viihtyisissä ja terveellisissä tiloissa. Käyttäjien tulee pystyä toimimaan viihtyisissä ja terveellisissä tiloissa. Kunnossapitopalvelut (talonmies- ja siivouspalveluiden kehittäminen) Siistijöiden määrää on vähennetty 4,5 henkilöstä 4 henkilöön yhden siivoojan työaikaa lyhentämällä. Henkilöstön koulutukseen ja uusien toimintamallien kehittämiseen panostetaan. Seuraavalle vuodelle varataan investointiosaan uuden moottorikelkan hankinta. Tilapalvelujen kehittämistavoitteet suunnitelmakaudelle 2015-2018 1. Asumisviihtyvyyden näkökulmasta Kunnan vuokra-asunnoista huolehtii kunnan omistama Kyyjärven Vuokraasunnot Oy. Vuokra-asunnot Oy:n omistamien asuntojen lisäksi kunnalla on vuokrattavia asuntoja Kumpulan entisellä kyläkoululla ja yksi osakehuoneisto As Oy Lintupuistossa sekä asuinkäyttöön kunnostettu Tukkirannan kiinteistö. Yksikkö vastaa myös kunnan toimitiloista lukuun ottamatta teollisuustiloja, jotka ovat elinkeinopalveluiden alaisuudessa. 2. Laadukkaiden palvelujen näkökulmasta Kunnan toimintojen kannalta tarpeettomista tiloista hankkiudutaan tulevaisuudessa kokonaan eroon. Olemassa olevien tilojen osalta minimoidaan kustannukset ja maksimoidaan tuotot tarkoituksenmukaisilla sekä järkiperäisillä pitemmän ajan suunnitelmilla. Suunnitelmat tulee laatia yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Kunnan tulee kuitenkin turvattava mahdollisimman monipuolinen ja kysyntää vastaava asunto-, ja teollisuustilojen määrä sekä riittävästi tonttitarjontaa edellä mainittuihin tarpeisiin. Kisarinteen ”kohtalo” tulisi ratkaista ja Kivikankaan teollisuusalueen aluelämpölaitos tulisi suunnitella ja toteuttaa suunnitelmakaudella 3. Taloudellisuusnäkökulmasta Kiinteistöjen kunnossapitoa on laiminlyöty useana vuonna ja kiinteistöjen huono kunto näkyy lisääntyvinä sisäilmaongelmina ja muina rakenteellisina vaurioina. Tulevaisuudessa on arvioitava kiinteistöjen kuntoa siitä näkökulmasta onko niiden kunnostamisessa mitään kannatusta. Kiinteistöjen peruskorjaukset kiertävät työn osalta talonmiesyksikön kautta ja siirtyvät kiinteistölle vuokran tai sisäisen siirron kautta. Poikkeuksen muodostavat ainoastaan ns. hätätyön kaltaiset työt, jotka tehdään riippumatta siitä onko määräraha varattu tai ei. Kiinteistömassasta pyritään eroon, jotta pääomia vapautuu uudisrakentamiseen. Kiinteistöjen käyttöastetta tulee parantaa ja mitoittaa oikein tarpeen mukaan 4. Henkilöstönäkökulmasta Talonmiesyksikössä työskentelee 3 laitosmiestä. Siivousyksikössä siivoojien määrää pudotetaan 4,5 henkilöstä 4 henkilöön. Siivouksen järjestelyt toteutetaan siten, että yhden siivoojan työmäärä puolitetaan ja vapautuneet alueet jaetaan kolmelle työntekijälle. 48 Sijaisten palkkaukseen ei ole varattu määrärahaa, joten lomat ja sijaisuudet hoidetaan olemassa olevalla henkilökunnalla. Asiasta pidettiin neuvottelut ja kaikki hyväksyivät toimenpiteen allekirjoituksellaan. Talonmiesyksikössä tuntipalkkaisten työntekijöiden palkkoihin on varattu ainoastaan 2.000 euroa, joten toimintavuonna tulee hyvin tarkasti tietää jo etukäteen että esimerkiksi peruskorjaus- tai muuhun toimenpiteeseen on määräraha varattu muualla talousarviossa 10.3.4 Liikelaitokset Liikelaitoksiin kuuluvat vesi- ja viemärilaitos, jätehuolto sekä maa- ja metsätilat. Toiminta-ajatus Laitoksissa tuotetaan kuntalaisille ja asiakkaille turvalliset ja häiriöttömät palvelut sekä normaali- että poikkeustilanteissa. Kunnan omistamat maa- ja metsätilat hoidetaan kannattavasti. Talousarvion määrärahat Liikelaitokset (ulkoiset) Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate (ulkoiset ja sisäiset) Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate TP2013 408 053 542 568 -134 514 TA2014 484 100 356 040 128 060 TA2015 289 500 84 950 204 550 TP2013 550 428 588 613 -38 185 TA2014 651 080 400 923 250 157 TA2015 311 180 137 550 173 630 -755,12 -30,59 133 637 136 112 117 761 Muutos-% edell. vuoteen Poistot Talousarvion määrärahat Laskennallisesti eriytetty vesilaitos,sis. vesi- ja jätevesilaitoksen (ulkoiset) Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate TP2013 217 687 85 378 132 309 TA2014 212 700 81 630 131 070 TA2015 219 500 73 850 145 650 (ulkoiset ja sisäiset) Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate TP2013 237 976 129 096 108 880 TA2014 233 970 124 243 109 727 TA2015 241 180 125 950 115 230 0,78 5,02 100 761 102 503 112 561 Muutos-% edell. vuoteen Poistot 49 Talousarvion toiminnalliset tavoitteet Tavoite/toimenpide Jätevedenpuhdistamon täysimääräinen hyödyntäminen Jätehuolto Maa- ja metsätilat Tavoitetaso 2015 Mittari Vuotovesien vähentämistä jatketaan. Laitoksen häiriötön Vanhoja betoni-viemäreitä kunnoste- toiminta taan sujutustekniikalla ja määrärahaa varataan invetointiosaan vuosittain 40 000,00 €. Huolehditaan ekopisteiden moitteettomasta kunnosta, astioiden tilavuuksista ja asiallisista tyhjennysväleistä Hakkuu- ja hoitosuunnitelmat uusitaan. Vuotuinen metsän myyntitavoite on 50.000 €. Vesilaitos ja viemärilaitos Verkostoon pumpattu vesimäärä m3 Käsitelty jätevesimäärä m3 Ohitettu jätevesimäärä m3 Yhteensä 2011 2012 2013 96.015 97.567 99.824 109.508 17.315 126.823 107.085 22.301 129.386 87.547 12.514 100.061 Liikelaitosten kehittämistavoitteet suunnitelmakaudelle 2015-2018 1. Asumisviihtyvyyden näkökulmasta Uusi jätevedenpuhdistamo on otettu käyttöön v. 2009. Uuden laitoksen myötä jätevesien käsittely on tehostunut merkittävästi, mikä parantaa Kyyjärven tilaa sekä lisää asumisviihtyvyyttä. Vesihuollossa tavoitteena toiminnan turvaaminen ja yhtenä suunnitteluvaiheen kehityskohteena edelleen Alajärvi–Kyyjärvi runkolinjojen yhdistäminen. Sormiharjussa on aiemmin otettu käyttöön uusi kaivo, jolla tasataan huippuaikojen kuormitusta. 2. Laadukkaiden palvelujen näkökulmasta Ykköskaivon avaus ajoittuu vuodelle 2015. Kyyjärven kunnan jätehuollon käytännön järjestelyistä vastaa Järviseudun jätelautakunta ja jätehuoltoyhtiö Millespakka Oy. Kunta vastaa alueellaan toimivasta ekopisteverkostosta. 3. Taloudellisuusnäkökulmasta Käyttömaksuja korotetaan ja korotukset astuvat voimaan 1.6.2015. Puhtaanveden käyttömaksu 1,05 €/m3 ja jäteveden käyttömaksu 2,10 €/m3. Hintoihin lisätään kulloinkin voimassa oleva arvonlisäveron määrä. Jätevesilaitoksen tärkein kehittämiskohde on vuotovesien vähentäminen eli vanhojen betoniviemäreiden ja –kaivojen kunnostaminen. Vanhat viemärit kunnostetaan sujutustekniikalla ja viemärikaivot uusilla muovikaivoilla. Tähän toimenpiteeseen varataan investointiosaan 40 000,00 vuosittain kunnes viemärit on saatu saneerattua. Vanhojen pumppaamoiden saneeraukset saadaan päätökseen kun Lintulahden pumppaamo saneerataan vuonna 2015. 4. Henkilöstönäkökulmasta Henkilöstön ammattitaitoa pidetään yllä koulutuksilla. 50 11 INVESTOINTIOSA 2015 Vuoden 2015 investointisuunnitelmaan on koottu keskitetysti kaikkien osastojen suunnitellut investoinnit. Investointisuunnitelmaa vuosille 2016 -2018 tarkistetaan myöhemmin teknisen toimen laatiman investointisuunnitelman perusteella. Kaavatiet Kaavatiealueiden lunastuskorvaukset Kalliorannantien peruskorjaus Kalliorannantien asfaltointi Koivulantien rakentaminen Pellonpääntien perusk ja asfaltointi Kaavateiden valaistus suunnitelman mukaan TA2015 Menot 18000 23000 32000 TA2015 Tulot TA2015 Netto 18000 23000 32000 TS2016 TS2017 TS2018 25000 25000 15000 15000 10000 40000 40000 40000 25000 25000 15000 25000 15000 6000 4000 12000 0 4000 6000 4000 12000 0 4000 4000 40000 4000 0 0 4000 4000 40000 4000 0 0 4000 Vesilaitos Kirkonkylän liittymät Haja-asutusalueiden liittymät Sormiharjun pumppaamorak kunnostus Sormiharjun varavoima, agrikaatti Sormiharjun 1 kaivon aukaisu Viemärilaitos Liittymien rakentaminen, kk Vuotovesien vähentäminen sujutus, kuvaus Viemärikaivojen saneeraus, vuotovedet Kiinteä varavoima jv-puhdistamo Lintulahden pumppaamon saneeraus Pumppaamoiden sähkösyöttö varavoimalle Seutu-/taajamaverkko Talonmiespalvelut moottorikelkan uusiminen Atk-perusopetus Mobiililaitteita oppilaille Taloushallinto yh-taulut Opaste/markkinointitaulut Paletin paikoitusalue 0 15000 5000 0 60000 10500 10000 4500 5000 0 60000 Koulukeskus Koulukeskuksen peruskorj./rak.suunnnitelma Liikuntahallin laajennus Liikuntah. kuntosalin kalusteet(tulot10000) Liikuntahallin vanha osa Salaojitus ja sokkelin korjaus Vesikaton saneeraus ja lämpöer.lisäys Julkisivun saneeraus Paloasema Vesikaton saneeraus/pellitys Ulko-ovien vaihto Touhula Ulkovuoren korjaus Terveysasema Sadevesijärjestelmän uusiminen Kiviranta Vanhainkdin ikkunoiden aurinkosuojat Vanhainkodin jäähdytysjärjestelmän rak. Kunnan kiinteistöt "Muu talonrakennus" Vapaa-aikapalvelut Harsunkankaan kehittäminen Kyyjärven Paletti Oy Lainanlyh.rahoitusvastike As Oy Lintupuisto rahoitusvastike Investointien pienhankintaraja 3.360 euroa. 51 60000 820000 0 169000 60000 651000 0 20000 75000 22000 20000 75000 22000 8000 8000 15000 8000 8000 15000 6000 6000 4200 20000 4200 20000 25000 25000 17500 0 40000 20000 10000 17500 0 117200 117200 117200 117200 117200 3000 3000 3000 3000 3000 1491900 179500 1312400 260200 220200 195200 Liite 1 TULOSLASKELMA 2015 TP2013 TA2014 TA2015 ulk TA2015sis TA 2015 Muutos-% Myyntitulot 1 336 335,83 1 487 262 656 618 489 920 1 146 538 -22,91 Maksutulot 41 874,95 43 500 37 500 0 37 500 -13,79 Tuet ja avustukset 101 404,91 59 370 59 996 0 59 996 1,05 Muut toimintatulot 1 082 867,27 1 077 708 814 640 289 490 1 104 130 2,45 2 562 482,96 2 667 840 1 568 754 779 410 2 348 164 -11,98 0,00 0 Toimintatulot Toimintatulot yhteensä Valmistus omaan käyttöön 0 Toimintamenot Henkilöstömenot yht -2 670 532,61 -2 673 512 -2 691 253 0,00 -2 691 253 0,66 -1 995 831,09 -2 002 820 -2 021 923 0 -2 021 923 0,95 -599 080,98 -580 478 -580 420 -580 420 -0,01 -75 620,54 -90 214 -88 910 -88 910 -1,45 -8 023 926,19 -7 857 397 -7 024 419 -481 670 -7 506 089 -4,47 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -805 145,75 -871 846 -606 245 -8 250 -614 495 -29,52 Avustukset -195 231,87 -193 300 -194 300 -194 300 0,52 Muut toimintamenot -522 415,01 -504 890 -222 200 -289 490 -511 690 1,35 -12 217 251,43 -12 100 945 -10 738 417 -779 410 -11 517 827 -4,80 -9 654 768,47 -9 433 105 -9 169 663 0 -9 169 663 -2,80 Verotulot Kunnallisvero Kiinteistövero Yhteisövero 3 946 496,24 3 184 107,52 232 325,37 530 063,35 4 000 000 3 400 000 220 000 380 000 4 343 000 3 341 000 290 000 712 000 4 343 000 3 341 000 290 000 712 000 8,58 -1,74 31,82 87,37 Valtionosuudet 4 858 839,00 5 000 000 4 524 000 4 524 000 -9,52 9 200 240,74 474 300 -19,24 Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut hlösivukulut Palvelujen ostot Toimintamenot yhteensä Toimintakate 0 Rahoitustulot ja -menot Korkotulot 80 242,32 2 700 9 200 Muut rahoitustulot 134 090,60 587 300 430 800 Korkomenot -58 827,49 -105 000 -110 000 Muut rahoitusmenot -43 693,40 -51 800 -7 900 Rah.tulot ja -menot yht. 43 500 -110 000 4,76 -43 500 -51 400 -0,77 322 100 -25,65 111 812,03 433 200 322 100 0 -737 621,20 95 19 437 0 -485 487,59 -565 673 -551 584 Satunnaiset tulot 0,00 0 0 Satunnaiset menot 0,00 0 0 0,00 0 0 Vuosikate 19 437 20 360,00 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman muk. poistot -551 584 -2,50 Arvonalentumiset Satunnaiset erät Satunn. tulot ja -menot yht. Tilikauden tulos -1 223 108,79 -565 578 Poistoeron muutos 0,00 0 0 Varausten muutos 0,00 0 0 Rahastojen muutos 0,00 0 -1 223 108,79 -565 578 Tilikauden tulos -532 147 0 -532 147 -5,90 0 -532 147 52 0 -532 147 -5,90 Liite 2 RAHOITUSLASKELMA 2015 TP2013 TA2014 TA2015 Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät - käyttöom. myyntivoitot - käyttöom. myyntitappiot INVESTOINNIT -737 621 0 -7 346 0 0 95 0 0 0 0 19 437 0 0 Käyttöom.investoinnit Rahoitusosuudet inv.menoihin Pys.vast.hyödykkeiden luovutustulot + -587 083 3 000 16 130 -1 302 550 196 250 -1 491 900 179 500 -1 312 920 -1 106 205 -1 292 963 0 0 0 0 0 42 850 1 900 000 -684 682 0 0 1 200 000 -604 682 1 750 000 -490 000 0 -97 602 -510 887 9 887 -525 000 0 TOIMINNAN RAHAVIRTA TOIMINNAN JA INV. RAHAVIRTA RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys Antolainasaamisten vähennys Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen väh Lyhytaik. lainojen muutos Oman pääoman muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen Liikuntahalli 53 Liite 3 VESILAITOS, sis. vesi- ja viemärilaitoksen LASKENNALLISESTI ERIYTETTY TULOSLASKELMA TP2013 TA2014 Liikevaihto 237 975,95 233 970,00 Vesimaksut,sis.liittymismaksut Jätevesimaksut,sis.liittymismaksut 128 088,13 109 887,82 Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikaudella Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut hlösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman muk. poistot Arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) 122 960,00 111 010,00 TA2015 241 180,00 128 250,00 112 930,00 0,00 0,00 0,00 0,00 -57 125,37 -71 970,66 -47 350,00 -76 893,00 -46 400,00 -79 550,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 -100 761,49 -102 503,00 -112 561,00 0,00 0,00 0,00 -3 591,40 -2 500,00 -3 000,00 4 527,03 4 724,00 -331,00 Rahoitustuot. ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Korvaus jäännöspääomasta Muut rahoituskulut Ylijäämä (alijäämä) ennen sat.eriä 0,00 0,00 -4 503,01 -40 648,26 0,00 -40 624,24 0,00 0,00 -3 910,00 -43 000,00 0,00 -42 186,00 0,00 0,00 -3 500,00 -43 500,00 0,00 -47 331,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia -40 624,24 Poistoeron lisäys(-) tai vähennys(+) 0,00 Vap.eht. varausten lisäys(-) tai vähennys(+) 0,00 Tilikauden yli-/alijäämä -40 624,24 -42 186,00 0,00 0,00 -42 186,00 -47 331,00 0,00 0,00 -47 331,00 Satunn. tuotot ja kulut Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut 54 Liite 4 VESILAITOS, sis. vesi- ja viemärilaitoksen LASKENNALLISESTI ERIYTETTY RAHOITUSLASKELMA Tulorahoitus Liikeyli-/alijäämä Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuot. ja -kulut Satunnaiset erät Muut tulorahoituksen korjauserät Sisäiset tuotot Sisäiset kulut Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin Käyttöomaisuuden myyntitulot Sisäiset katteet Tulorahoitus ja investoinnit, netto Rahoitustoiminta Lainakannan muutokset Pitkäaik.lainojen lisäys + Pitkäaik.lainojen vähennys Lyhytaik.lainojen muutos +/Oman pääoman muutokset Liittymismaksujen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden muutos +/Pitkäaikaisten saamisten muutokset +/Lyhytaikaisten saamisten muutokset +/Korottomien velkojen muutos +/Rahoitustoiminta netto Vaikutus kunnan kassavaroihin 55 TA2014 TA2015 4 724,00 102 503,00 -46 910,00 -331,00 112 561,00 -47 000,00 0,00 0,00 60 317,00 0,00 0,00 65 230,00 -121 250,00 0,00 0,00 0,00 -121 250,00 -78 000,00 0,00 0,00 0,00 -78 000,00 -60 933,00 -12 770,00 0,00 -71 682,00 0,00 -71 682,00 0,00 -70 000,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 -71 682,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 -70 000,00 -132 615,00 -82 770,00 -70 000,00
