Miten eri metsänhoitotapojen kannattavuutta tulisi vertailla?
Transcription
Miten eri metsänhoitotapojen kannattavuutta tulisi vertailla?
Miten eri metsänhoitotapojen kannattavuutta tulisi vertailla? Jyri Hietala Pellervon taloustutkimus PTT Metsäpäivät 2013 21.11.2013 Esityksen rakenne 1. 2. 3. 4. 5. 6. Tausta Taloudellisen tuloksen mittarit Kannattavuuden laskenta tasa- ja eri-ikäismetsiköissä Tutkimustulokset eri kasvatusmenetelmien kannattavuuksista Miten metsänkasvatusmenetelmien kannattavuuksia tulisi vertailla Lopuksi Tausta Metsänkasvatuksen historia Metsänkasvatuksen historia pähkinänkuoressa: Puuntuotannon maksimoinnista kohti kannattavaa puuntuotantoa ja metsän muiden kuin puuntuotannollisten hyötyjen huomioimista. Yksityismetsälaki v. 1928: tavoitteena puuntuotannon tehostaminen, toi mukanaan avohakkuukäytännön Sitä ennen metsiä hakattu ’valikoivasti’ (engl. selective harvesting): perinteinen osaaminen ja luotto omaan kokemukseen metsänhoidossa Harsintajulkilausuma 1948: Harsinta (ylispuiden poisto) tuomittiin uudistusmenetelmänä MERA-ohjelma 1961-76 kannusti ojitukseen, lannoitukseen, metsäteiden rakentamiseen ja auraukseen 1970-luvulta lähtien metsien monikäyttö (puuntuotannon ja taloudellisten hyötyjen maksimoinnin sijaan) 2010: Metsätalouden kannattavuus nostetaan vahvasti esille Kansallisessa metsäohjelmassa 2015 Uusi metsälaki 2014: monenlaiset metsänhoidon tavoitteet, jatkuva kasvatus mahdolliseksi Tausta Metsälain uudistus Uuden metsälain valmistelussa yhtenä johtoajatuksena vaihtoehtojen lisääminen metsätalouteen Kasvatushakkuiden toteuttamista esitetään vapautettavaksi, jotta metsänkäsittelymenetelmiä voitaisiin monipuolistaa. Kasvatushakkuisiin katsottaisiin sisältyvän myös eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen menetelmät. Metsänomistajien tyytyväisyys nykyisiin hakkuu- ja hoitotapoihin Valtaosa vähintäänkin melko tyytyväisiä, mutta moni kaipaisi lisäksi vaihtoehtoisia hakkuu- ja hoitotapoja Ei osaa sanoa 6 % Erittäin Erittäin tyytymätön 2% Melko tyytymätön 7% Ei tyytyväinen eikä tyytymätön 15 % tyytyväinen 14 % Melko tyytyväinen 56 % Lähde: Rämö Tausta PTT:n tutkimuksen tavoitteet • • • • Eri metsänkasvatusmenetelmien kannattavuudesta erilaisia tutkimustuloksia. Uudessa metsälaissa jatkuva kasvatus mahdolliseksi, käynnistänyt vilkasta keskustelua metsäalan eri toimijoiden välillä. Toiset puolesta, toiset vastaan. Epätietoisuus suurta. PTT:n selvityksessä ”Metsätalouden taloudellinen tulos eri kasvatustavoissa” syvennytään olemassa olevan tutkimuskirjallisuuden perusteella eri metsänkasvatusmenetelmien kannattavuuksiin ja erityisesti niiden eroihin. - miten metsänkäsittelyvaihtoehtojen taloudellista tulosta voidaan vertailla ja miten eri lähtökohdat vaikuttavat tuloksiin - selvennetään eri metsänhoitomenetelmien taloudellisesta tuloksesta käytävää tutkimuskeskustelua - esitetään yleistajuisesti erilaisten taloudellisten mittareiden käyttöä metsätalouden vaihtoehtoisissa kasvatustavoissa käytännön tasolla. Tavoitteena on saada uutta tietoa metsänhoitomenetelmien kannattavuuden vertailemiseksi sekä metsäalan ammattilaisten että julkisuuden käyttöön. Tausta Eri metsänkasvatusmenetelmät lyhyesti Jaksollinen kasvatus Jatkuva kasvatus Tasaikäismetsätalous Eri-ikäismetsätalous • Yksi puulaji, yksi kerros • Puuston rakennetta tasataan alaharvennuksin ja raivauksin • Harvennuksia 2-3/kiertoaika • Kiertoaika 60-140v Avohakkuu • Uudistaminen viljelemällä tai luontaisesti • Kerralla suuri hakkuu- ja tulokertymä • Uuden metsän kasvatus kestää vuosikymmeniä Ei tuloja • Laaja runkolukujakauma, voi olla 2-kerroksinen • Metsää kasvatetaan ja uudistetaan samanaikaisesti Ei erilaisia vaiheita • Harva kasvatusasento Uutta taimiainesta syntyy jatkuvasti Metsä pysyy koko ajan peitteisenä • Erirakenteisuutta luodaan ja edistetään poimintahakkuin tai pienaukkohakkuin • Hakkuukierto (10-50 v) • Tuloja saadaan tasaisin väliajoin (tyypill. n. 1520 v) Tasaikäinen metsikkö Eri-ikäinen metsikkö Lähde: Kumela & Hänninen 2011 Taloudellisen tuloksen mittaaminen Taloudellisen tuloksen mittareita: • • • • • Kassavirta (CF): nettotulot ilman rahan aika-arvoa (korko 0 %). Kiertoajan nykyarvo (NPV): olemassa olevan (puuston) kiertoajan nettonykyarvo (korko ~1-5 %). Paljaan maan arvo, tuottoarvo (BLV, LEV, SEV): kaikkien tulevaisuudessa saatavien kiertoaikojen nettonykyarvo (korko ~1-5 %). Pääoman tuotto (ROI, ROE): nettotulot suhteutettuna sitoutuneeseen (tai sijoitettuun) pääomaan. Sisäinen korko (IRR): korko, jolla nettonykyarvo on nolla. Muita mittareita: Puuntuotannon volyymi (MSY): suurin kestävä puuntuotannon volyymi, m3 Kannattavuuden laskenta tasa- ja eri-ikäisessä metsikössä 1. Kannattavin käsittely Lähtöpuusto: sama puusto molemmilla metsänkäsittelyillä 2. Kasvatusmenetelmän tuottoarvo Lähtöpuusto : paljas maa / tasapainotilainen hakkuukierto A. Tasaikäinen metsikkö: A. Tasaikäinen metsikkö: Nykyisen puusukupolven nettonykyarvo + ikuisuuteen toistuvien kiertoaikojen nettonykyarvo B. Eri-ikäinen metsikkö Siirtymävaiheen nettonykyarvo + ikuisuuteen toistuvien hakkuukiertojen nettonykyarvo Ikuisuuteen toistuvien kiertoaikojen nettonykyarvo B. Eri-ikäinen metsikkö Ikuisuuteen toistuvien hakkuukiertojen nettonykyarvo – alkupuuston nettonykyarvo Tutkimustulokset eri metsänkasvatusmenetelmien kannattavuuksista (Lähde: Kuuluvainen, T. ym. 2012: Even-aged and Uneven-aged Forest Management in Boreal Fennoscandia: A review) Tutkimus Optimointi Korjuukustannukset Kasvumalli Uudistuminen (Ingrowth model) BLV Puuntuotanto m3 Taloudellinen tuotto Mikola 1984 - - Case data - - EA - Pukkala & Kolström 1988 Kolström 1993 - - Transition matrix Usher-type - EA - - - Transition matrix Usher-type - - - Lähde ym. 1994 - - Inventointi-data - - UEA - Wikström 2000 Useita - Single tree Fixed ingrowth Sama kehikko EA EA Andreassen & Øyen 2002 Lähde ym. 2000 - Empirical experiment Case data / tasaikäis-malli Case data Ulkoinen lähde EA EA - - Case data - - UEA - Gobakken ym. 2008 Lexerød & Gobakken 2008 Tahvonen 2009 - Sama molemmissa Single tree Sama kehikko UEA - Sama molemmissa Single tree Sama kehikko UEA General dynamic - Transition matrix Useita selittäviä muuttujia Useita selittäviä muuttujia Usher-type Sama kehikko - Riippuu metsikön lähtötilasta Riippuu metsikön lähtötilasta ja korosta UEA Pukkala ym. 2009 - - Single tree Function of density - EA - Pukkala ym. 2010 Staattinen - Single tree Function of density Ulkoinen lähde - Tahvonen ym. 2010 Lähde ym. 2010 General dynamic Erilaiset tasa- ja eriikäiselle - Transition matrix Function of density EA Case data - Sama kehikko, ulkoisia lähteitä - Riippuu metsätyypistä ja korosta UEA UEA - Tahvonen 2011* General dynamic Erilaiset tasa- ja eriikäiselle Single tree Function of density EA UEA - *lisätty alkuperäiseen taulukkoon Sama kehikko, ulkoisia lähteitä Tutkimusten vertailua • • Tutkimuksen lähestymistapa - simulointi ilman optimointia: vertaillaan etukäteen määriteltyjä metsänkäsittelyjä. - staattinen optimointi: optimoidaan metsänkasvatus etukäteen asetetun tasapainotilan (equilibrium) tai määritellyn rakenteen (fixed) suhteen. - dynaaminen optimointi: optimoinnissa pyritään löytämään ajan suhteen optimoituva metsänkäsittely asetetun tavoitteen mukaan. - dynaamisen mallin kasvatusketju reagoi muutoksiin oletuksissa asetetun tavoitteen mukaisesti, staattinen määrittely voi johtaa paikallisesti optimaalisin tuloksiin (jos esim. oletus eri-ikäismetsikön tasapainotilasta ei ole optimaalinen). Puuston lähtötilanne - lähtötilanne suhteessa eri-ikäisrakenteisen metsikön optimaaliseen rakenteeseen. - lähtötilanne suhteessa tasaikäisen metsikön optimihakkuuajankohtaan - aloitetaanko siirtymä välittömästi (rajoittamalla mallia) vai optimoidaanko myös siirtymä - siirtymävaiheelle määritelty aikarajoite voi johtaa epäoptimaaliseen hakkuukäyttäytymiseen. - useimmissa tutkimuksissa eri-ikäisrakenteisen metsikön tuotto optimoituu mitä aiemmin kiertoaikaa muunnos tapahtuu. - kiertoajan loppupuolella saattaa olla taloudellisempaa aloittaa siirtymä vasta päätehakkuun jälkeen. - lähtötilanteen merkitys korostuu entisestään korkotekijän mukaan Aikahorisontti - Yhden kiertoajan mallin optimointi ei anna oikeaa kuvaa metsän tuottopotentiaalista yli aikahorisontin, optimaalinen hakkuukierto voi muuttua. Tutkimusten vertailua • • • • Korkokanta - asetettu korkokanta vaikuttaa optimaaliseen hakkuukäyttäytymiseen (ts. optimaaliseen puustopääoman määrään) - sidoksissa myös puuston lähtötilanteeseen, sillä samalla puuston lähtötilanteella tulokset voivat erota eri korkokannoilla - korkokannan nosto yleensä lisää eri-ikäisrakenteisen metsikön kannattavuutta suhteessa tasaikäiseen metsikköön. Biologiset mallit - puuston ekologiset kasvumallit taustalla, joita kehitetty koealamittaustaustulosten perusteella eri puulajeille ja metsätyypeille. - osassa tutkimuksia mallit ovat perustuneet alun perin tasaikäismetsikölle muodostetuista kasvumalleista - käytettyjen mallien perusteella puuston kasvussa ei suurta eroa tasaikäiseen metsikköön - malleissa uudistumisen (taimettuminen) voimakkuus vaihtelee mm. maapohjan rehevyyden ja hakkuiden intensiteetin (ts. väljyyden) perusteella Puun hinta - puutavaralajien hinnat oletettu usein samoiksi tasaikäisessä ja eri-ikäisessä metsikössä (ei laatuhinnoittelua). Osassa huomioitu hintapreemio. - Hakkuukustannukset huomioitu usein tienvarsihinnassa. Eri-ikäiskasvatuksen hakkuukustannukset (€/m3) sijoittuvat useimmiten tasaikäismetsikön ensiharvennus- (<) ja päätehakkuun välimaastoon (>). (esim. Rummukainen 1995) Puulajit - Boreaalisen vyöhykkeen laskelmat pääosin kuuselle (P. abies), myös männylle (P. sylvestris), muiden alueiden (ja puulajien) tutkimuksia vaikea yleistää Suomen oloihin. Miten kannattavuusvertailut tulisi tehdä? Vertailu mielekästä pelkästään optimoitujen metsänkasvatusketjujen välillä. Dynaaminen optimointi vähentää etukäteen tehtyjen oletusten vaikutusta lopputulokseen. – Nykyinen puusto ja optimointi tästä ikuisuuteen. Malli päättää mikä metsänhoitotapa (kullakin ajanhetkellä) on kannattavin asetetun tavoitteen kannalta. Optimoinnissa tulisi välttää turhia rajoitteita Vertailuasetelmasta mahdollisimman tasapuolinen – eri asia verrataanko tasaikäismetsikön kasvatusketjun kannattavuutta tasaikäismetsiköstä muunnettuun eri-ikäismetsikköön vai jo saavutettuun eriikäismetsikkörakenteeseen ts. huomioidaanko siirtymävaihe – olemassa olevan puuston nykyarvo tulisi vähentää eri-ikäismetsikön paljaan maan arvosta (alkuinvestointi) – vertailuasetelma muuttuu (kierto)ajan mukana. Lähitulevaisuuden tulot ja menot dominoivat laskelmia. Läpinäkyvät laskelmat - tutkimuksissa käytetyt oletukset tulisi pohjautua tutkimustietoon ja niiden perusteet tulisi avata eri-ikäisrakenteisen metsikön siirtymävaiheen vaikutus kannattavuuteen olisi hyvä erotella laskelmissa. Lähes aina tappiollinen tasaikäismetsikön jatkamiseen nähden. Malleihin liittyvät epävarmuudet tulisi tuoda selkeästi ilmi. Komparatiivinen statiikka: epävarmojen tekijöiden herkkyystarkastelut. Miten kannattavuusvertailut tulisi tehdä? Äärettömään ulottuvien nettotulojen nykyarvo (BLV) teoreettisesti ainoa oikea kannattavuuden mittari vertailuihin. Metsätalouden taloudellista tulosta voidaan kuitenkin vertailla myös muiden mittareiden avulla Tutkimustulosten perusteella kassavirta voi muodostua tasaikäismetsätaloudessa suuremmaksi. Toisaalta tasainen kassavirta voi olla metsänomistajalle tärkeämpi kriteeri. – Eri-ikäismetsikössä tulot tasaisemmat. Metsälötasolla tasaikäiskasvatuksessa pyritään normaalimetsärakenteeseen, mikä tasaa tuloja. Kannattavuusvertailuissa olisi hyvä huomioida metsikkö- ja metsälötason kannattavuus erikseen (esim. riskin hajautus). Sitoutuneen pääoman tuoton laskenta antaisi lisävaloa metsikön kannattavuuseroista ja pääoman riskistä eri ajankohtina. Mitä tutkimustulosten perusteella voidaan sanoa sitoutuneen pääoman tuotosta? – Eri-ikäisrakenteisen metsikön pääoman tuotto tasaisempi kuin tasaikäisessä metsikössä – Eri-ikäisrakenteisen metsikön hakkuukierron pääoman tuotto pysyy jatkuvasti korkeana metsikköön jätettävän kuitupuun korkeasta suhteellisesta arvokasvusta johtuen SIPO ei kuitenkaan teoreettisesti oikea kannattavuuden mittari, koska ei huomioi tulevaisuudessa saatavien kaikkien nettotulojen vaikutusta. Muita näkökohtia Tulosten luotettavuus – vähän käytännön kokemusta eri-ikäiskasvatuksesta, tulokset perustuvat simulointeihin pitkälle tulevaisuuteen (mittaustulosten ekstrapolointia) Skaalaedut tasaikäismetsikössä, entä metsälötasolla? Riskien huomioiminen malleissa puutteellista. – Taloudelliset riskit: eri-ikäiskasvatukseen liittyy tiettyjä riskejä esim. korjuuvaurioiden osalta. – Biologiset riskit: esim. tyvilahon (ja juurikäävän) siirtyminen eriikäiskasvatuksessa myös seuraavaan sukupolveen. – Riski siirtymän epäonnistumisesta eri-ikäisrakenteiseen metsikköön. Eri-ikäiskasvatuksen laskelmat pohjautuvat vahvasti mallien oletuksiin luontaisen uudistumisen onnistumisesta, suurin osa malleista ei myöskään oleta kustannuksia metsänhoitotoimenpiteistä (pl. pienaukkohakkuu). Vertailut rajoittuneet pääosin kuuselle Keski- ja Etelä-Suomessa ja tiettyihin koealoihin. Puutavaralaatujen huomioiminen: Vaikutuksia tasaikäisen metsikön optimaaliseen kiertoaikaan (Tahvonen ym. 2013). Pohjapinta-ala hakkuun jälkeen osassa optimoinneista alhaisempi kuin lakiin kaavailtu vähimmäispohjapinta-ala (esim. puhtaat kuusikot tai männiköt). Valtion tuet jäävät pois eri-ikäiskasvatusmetsiköistä. Vaikutus kannattavuuteen kiertoajalla kuitenkin vähäinen. Lopuksi Suurin yksittäinen tekijä eriäviin tuloksiin kannattavuuksissa näyttää johtuvan käytettyjen menetelmien/oletusten/mallien eroista - useita vaikuttavia tekijöitä, sekä erilaiset oletusten yhdistelmät saavat aikaan erilaisia tutkimustuloksia Vähäinen määrä tutkimustuloksia eri-ikäisrakenteisten metsien kannattavuudesta vrt. tasaikäismetsiköiden kannattavuudesta Empiiristä aineistoa on kertynyt vasta vähän ja lyhyeltä seuranta-ajalta. Eri-ikäisen metsikön mallintaminen huomattavasti monimutkaisempaa, yksinkertaistuksia joudutaan tekemään mallintamisen vuoksi Koealojen seuranta-aikojen pidentyessä saadaan lisätietoa, mikä lisää laskelmien (mallien) luotettavuutta Lopullista ”varmuutta” eri kasvatusketjujen edullisuudesta voidaan kuitenkin joutua odottamaan vielä pitkään Lisätutkimus edelleen tarpeellista. Kiitos!