metsänhoito tulon muodostajana jouko juurikkalan sankka metsä

KotiMetsä 1/2015
10
Metsänhoito tulon muodostajana
Metsänhoito on yritysmuoto, jossa tulon muodostus
on suorassa suhteessa harjoittajansa ammattitaidon
kanssa. Lopputulos kertoo,
onko homma hoidettu hyvin vai huonosti.
Taloudellinen tulos mitataan
euroissa, ei prosentteina, eikä
kuutiometreinä.
Viimeisimmästä hakkuustani, joka oli noin 60-vuotiaan
männikön päätehakkuu, kertyi
markkinapuuta 590 m³ hehtaarilta. Kun otetaan mukaan
aikaisemmissa harvennuksissa
kertynyt puumäärä, kuvion
tuotto kiertoajan kuluessa oli
noin 12 m³ vuotta ja hehtaaria
kohti. Tämän hetkisen hintatason mukaan se tarkoittaa
noin 500 euron vuosituottoa
hehtaarille.
Etelä-Suomen lehtomaisilla
kankailla tulos on saavutettavissa, ja tuoreillakin kankailla
päästään helposti noin 10 m³
vuosituottoon hehtaarilla. Jos
kirjanpidon mukaan keskimääräinen vuosituotto on yli 400
euroa hehtaarilla, on metsää
hoidettu todella hyvin. Mutta
jos tulos jää alle 300 euron, on
jotain jätetty ajallaan tekemättä tai tehty huonosti.
Ajallaan: taimikon
perustaminen ja hoito
Työt, jotka ovat ajallaan teh-
täviä, ovat taimikon perustaminen ja hoito. Taimikon hoito on tehtävä heti riippumatta
siitä, saako siihen Kemera-tukea vai ei, ettei kasvutappioita pääse syntymään. Mikään
ei ole metsänomistajalle niin
kallista kuin kasvutappioiden
muodostuminen.
Luonnon monimuotoisuudenkin kannalta terve ja kasvuisa metsä on parempi kuin
iloton ja eloton kuusikko, joita
usein tapaa.
Ajallaan:
harvennushakkuut
Toinen tärkeä asia on harvennushakkuut. Harvennuksella ratkaistaan metsän tule-
va tuotto. Harvennukset on
tehtävä ajallaan. Myöhäinen
tai huonosti tehty harvennus
johtaa kasvutappioihin. Erityisesti koivu on harvennettava
ajoissa ja riittävän voimakkaasti.
Ensiharvennus on lopputuloksen kannalta ratkaiseva,
esimerkiksi koivikkoon ei saa
jäädä sellaista puuta, josta tulevaisuudessa tulee vain kuitua
tai polttopuuta.
Harvennuksen voimakkuus
on määriteltävä maan viljavuuden mukaan. Viljavilla mailla
puita on jätettävä enemmän,
jotta maan ravinnevarat voidaan hyödyntää täysimääräisesti.
Valitettavasti nykyisin motolla tehtävät harvennukset
eivät aina täytä hyvän metsänkäsittelyn
vaatimuksia.
Metsänomistajan
tuleekin
kiinnittää erityistä huomiota
harvennusten laatuun. Oikeaan tiheyteen ja jäävien puiden
valintaan käytetylle ajalle voi
tulevaisuudessa saada hyvän
palkan.
Hyvä lopputulos edellyttää
metsänomistajalta viitseliäisyyttä, valvontaa ja tietoa,
mitä tehdään, miten, missä ja
milloin. Kaikessa yritystoiminnassa osaamisen taso mitataan
tuloksella.
Jouko Juurikkala
Trestima, uusi puuston arvioinnin väline tositestissä
Jouko Juurikkalan sankka metsä
Luottamus konenäköavusteisen metsänmittauksen
arviointitarkkuuteen on
vähitellen
lisääntynyt,
kun metsänhoitoyhdistyksemme suunnittelijat
ovat käyttäneet Trestimamittausjärjestelmää puumäärien arvioinnissa jo
pidemmän aikaa.
puustoisessa kohteessa laajalti tunnustetun metsänhoidon
osaajan Jouko Juurikkalan
päätehakkuuta odottavalla
noin 60-vuotiaalla männikkökuviolla. Katso yllä oleva
Juurikkalan kirjoitus ”Metsänhoito tulon muodostajana”.
Mari Sarvaala
Kun puuston määrä poikkeaa huomattavasti normaalista
noin 250 m³/ha uudistuskypsän metsän puumäärästä ylöspäin, tulee metsänarvioijalle
joskus rohkeuden puute laittaa
puumääräksi se, mitä on todettu. Omiin silmiin ja mitattuihin puustotunnuksiin ei tahdo
uskoa, varovaisuus voittaa ja
laitetaan esim. todellisuudessa
400 m³/ha kuvion puustoksi
300 m³/ha.
Nyt on hyvä tilaisuus päästä eroon puumäärien keskiarvoistamisesta ”tunteettoman”
konenäön avulla.
Trestima-sovellus älypuhelimessa.
Itse olen melko vakuuttunut
laitteen tarkkuudesta, koska
olen tehnyt Trestimalla lähes
kaikki metsänarvioinnin ja
metsäsuunnittelun maastotyöt
viimeisen puolen vuoden aikana.
Viime syksynä tuli mieluinen
yllätys ja samalla haaste.
Sain toimeksiannon testata
Trestiman tarkkuutta erityisen
Markku Nieminen
Konenäkö rohkaisee
oikeisiin motteihin
Trestiman tulos heitti
vain motteja
Miten kävi tässä Juurikkalan hyvin runsaspuustoisessa
kohteessa, kun kohde hakattiin
alkutalvesta ja saatiin tiedot
hakatusta puumäärästä vertailtavaksi konenäöllä saatuihin
Hyvä metsänhoito palkitaan päätehakkuussa, tietää Jouko Juurikkala.
tuloksiin?
Normaalipuustoisissa päätehakkukohteissa, joita olemme
mitanneet Trestimalla useita,
olemme päässeet noin 5 %
tarkkuuteen verrattuna motomittaan.
Tällä Jouko Juurikkalan
päätehakkuukohteella Trestimalla saatu tulos verrattuna
mittaustodistuksen puustoon
(590 m³) erosi vain -1,6 %!
Tulos on niin hyvä, että voidaan puhua metsänmittauksesta (eikä arvioinnista), jonka
tarkkuusvaatimus on +/- 4 %.
Puuston mittaaminen kuvaamalla ei ole kuitenkaan kokonaan käyttäjästä riippumatonta puuhaa. Kuvat pitää ottaa
mahdollisimman hyvin kuvion
puustoa edustavista kohdista.
Lisäksi puulajien keskimääräinen pituus ja läpimitta tulee
määrittää osittain silmämääräisesti.
Läpimitta ja keskipituus
voidaan mitata Trestimaan
kuuluvaa mittakeppiä apuna
käyttäen kuvaamalla valituista
Markku Nieminen
Markku Nieminen
Puuston pohjapinta-ala muodostetaan kuvien perusteella. Trestima
valitsee relaskoopin tavoin pohja-pinta-alaan laskettavat rungot.
Puuston keski-läpimitta määritetään asettamalla mittakeppi runkoon
ja kuvaamalla.
puista, kuten tehtiinkin tässä
tapauksessa.
Trestima tuottaa laatua
metsäsuunnitelmiin
Tämän runsaspuustoisen kuvion mittaustulokset antavat
hyvän perusteen käyttää Trestimaa myös erittäin puustoisissa kohteissa ja siten tehdä
metsänomistajalle entistä laadukkaampia metsäarvioita ja
- suunnitelmia.
Hyvien kokemuksien rohkaisemana Trestiman käyttöä jatketaan metsänhoitoyhdistyksessämme ja samalla siitä kehitetään työkalua koko mhy-kentän
käyttöön.
Tarkan puustonmittauksen
lisäksi Trestimaan tulee tämän
vuoden aikana uusia ominaisuuksia, mm. kuviorajojen
muokkaus ja piirto mahdollistuu mobiililaitteella. Huomiota
kiinnitetään myös Trestiman
tuottamien runkolukusarjojen
hyödyntämiseen puuston kehityksen simuloinnissa sekä puukaupallisissa palveluissamme.
Markku Nieminen
Metsäsuunnittelija
ja -arvioitsija