Jalostuksen tavoiteohjelma

Transcription

Serra de airesinpaimenkoiran jalostuksen tavoiteohjelma 2012 - 2016
Hyväksytty rotuyhdistyksen hallituksessa 16.03.2012
Hyväksytty rotuyhdistyksen yleiskokouksessa xx.xx.xxx
Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa xx.xx.xxx
SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt xx.xx.xxx
Tekijät:
Eeva Mattila
Pia Mäkelin
1
Sisällysluettelo
1. YHTEENVETO .............................................................................................................................. 3
2. RODUN TAUSTA ........................................................................................................................... 4
3. JÄRJESTÖORGANISAATIO JA SEN HISTORIA .......................................................................... 6
4. RODUN NYKYTILANNE ................................................................................................................ 8
4.1. Populaation rakenne ja jalostuspohja ......................................................................................... 8
4.1.1 Populaation rakenne ja sukusiitos ............................................................................................ 9
4.1.2 Jalostuspohja ............................................................................................................................ 11
4.1.3 Rodun populaatiot muissa maissa ............................................................................................ 17
4.1.4 Yhteenveto populaation rakenteesta ja jalostuspohjasta .......................................................... 25
4.2 Luonne ja käyttäytyminen sekä käyttöominaisuudet .................................................................... 27
4.2.1 Rotumääritelmän maininnat luonteesta ja käyttäytymisestä sekä rodun käyttötarkoituksesta... 27
4.2.2 Luonne ja käyttäytyminen päivittäistilanteissa .......................................................................... .27
4.2.3 Käyttö- ja koeominaisuudet ........................................................................................................ 30
4.2.4 Yhteenveto rodun käyttäytymisen ja luonteen keskeisimmistä ongelmakohdista ...................... 31
4.3. Terveys ja lisääntyminen .............................................................................................................. 32
4.3.1 Suomessa rodulla todetut perinnölliset viat ja sairaudet …........................................................ 32
4.3.2 Muut rodulla todetut merkittävät sairaudet ................................................................................. 38
4.3.3 Yleisimmät kuolinsyyt ................................................................................................................ 38
4.3.4 Lisääntyminen ............................................................................................................................ 39
4.3.5 Yhteenveto rodun keskeisimmistä ongelmista terveydessä ja lisääntymisessä......................... 40
4.4.1 Ulkomuoto .................................................................................................................................. 40
4.4.2 Näyttelyt....................................................................................................................................... 42
5. YHTEENVETO AIEMMAN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN
TOTEUTUMISESTA .......................................................................................................................... 42
6. JALOSTUKSEN TAVOITTEET JA TOTEUTUS ............................................................................. 43
6.1 Jalostuksen tavoitteet .................................................................................................................. 43
6.2 Suositukset jalostuskoirille ja yhdistelmille .................................................................................. 44
6.3 Rotujärjestön toimenpiteet ........................................................................................................... 44
6.4 Uhat ja mahdollisuudet sekä varautuminen ongelmiin ................................................................ 45
6.5 Ongelmat ja niihin varautuminen ................................................................................................. 45
6.6 Toimintasuunnitelma......................................................................................................................46
6.7 Tavoiteohjelman seuranta..............................................................................................................46
7. LÄHTEET ....................................................................................................................................... 46
8. LIITTEET ........................................................................................................................................ 46
2
1. Yhteenveto
Serra de airesinpaimenkoira on keskikokoinen, pitkähkörunkoinen, kevyesti liikkuva koira. Kotimaassaan
Portugalissa serra de airesinpaimenkoiran alkuperäinen tehtävä on ollut kaikenlaisten karja- ja kotieläinten
paimennus yhdessä isäntänsä kanssa, mutta sen oli myös kyettävä huolehtimaan laumasta itsenäisesti.
Myös villisian metsästyksessä serra de airesinpaimenkoira on ollut oiva apuri erinomaisen hajuaistinsa
ansiosta.
Serra de airesinpaimenkoiran luonteeseen kuuluvat alkukantaisuudesta johtuen itsenäisyys, omaaloitteellisuus sekä vahva vartiointivietti, joka voimistuu pimeän tullen. Se on omalle isännälleen ehdottoman
uskollinen ja palvelualtis, työssään sitkeä. Vieraita kohtaan se on yleensä varautunut.
Fyysisiltä ominaisuuksiltaan se kevyt ja ketterä, terverakenteinen ja säänkestävä koira, joka antaa
maatiaismaisen, joskus jopa juron ensivaikutelman.
Serra de airesinpaimenkoira on suhteellisen nuori rotu; Clube dos Caçadores Portuguese/Seccão de
canicultura hyväksyi serra de airesinpaimenkoiran viralliseksi roduksi vuonna 1932. Ensimmäinen
rotumääritelmä kirjoitettiin vuonna 1966. 50-luvulla rotua alettiin elvyttämään Maailmansotien jälkeen, mutta
Portugalin Neilikkavallankumouksen jälkeen maan maatalous ja karjanpito väheni, tämän myötä
paimenkoirat kävivät tarpeettomiksi, koska ei ollut enää suuria karjalaumoja. Rotua uhkasi jälleen
sukupuuttoon häviäminen, mutta muutaman kasvattajan pitkäjänteisellä työllä rotu alkoi pikkuhiljaa saada
suosiota ja 80-luvulle tultaessa sillä olikin suhteellisen vankka jalansija.
Suomeen tuotiin ensimmäinen serra de airesinpaimenkoira vuonna 1994, narttu Mona Lisa de Alvaiazere.
1996 tuotiin uros Hilario da Quinta D’Abroeira ja vuonna 1997 nämä koirat olivat vanhempina
ensimmäisessä Suomeen syntyneessä pentueessa. Ensimmäisinä vuosina pentueita ja tuontikoiria
rekisteröitiin keskimäärin yksi vuodessa, sittemmin rekisteröinnit ovat kasvaneet, pentujen rekisteröinnissä
huippu oli 2011; 109 rekisteröityä pentua.
Portugalissa rodulla on avoin rotukirja ja vuosittain rotuun otetaan keskimäärin 2 yksilöä. Tämä tuo rodun
geenipopulaatioon hieman vaihtelua, mutta maailmalaajuisesti rotu on kuitenkin kriittisessä tilassa, arviolta
serra de airesinpaimenkoiria on kaikkiaan karkeasti arvioiden alle 2000 yksilöä. Suomessa oleva koirakanta
on geneettisesti suhteellisen pieni verrattuna koiramäärään; osa tuontikoirista on ollut läheistäkin sukua
toisilleen, samasta pentueesta on saatettu tuoda useampi yksilö, joita kaikkia on käytetty jalostukseen. Osan
nykyisten kasvattajien jalostusmateriaali myös pohjautuu Mona Lisa de Alvaiazeren ja Hilario da Quinta
D’Abroeiran jälkeläisiin.
Serra de airesinpaimenkoiran luonne on yleisesti melko haastava, se on varautunut vieraita kohtaan ja omaa
vartiointivietin. Serra vaatiikin omistajakseen määrätietoisen ihmisen, joka osaa suhtautua koiraan sen
luonteen vaatimalla tavalla. Serra on ns. yhden ihmisen koira, jopa perheen sisällä se voi olla leimautunut
vain yhteen ihmiseen, muita perheenjäseniä se saattaa siten jopa ylenkatsoa. Lapsiperheissä olisikin tärkeää
pitää arvoasteikko järjestyksessä, serra de airesinpaimenkoira ei ole missään nimessä ”lapsen koira”.
Rodulle on yleistä myös n. vuoden iässä tapahtuva ”murrosikä”, jolloin koiran luonne voi muuttua reippaasta
varautuneemmaksi, jolloin uudet koiran kohdalle sattuvat asiat ovat pelottavia. Koiran varautuneisuus ei
missään tapauksessa saa mennä arkuuden tai aggressiivisuuden puolelle. Parhaimmillaan serra de
airesinpaimenkoira on omistajalleen ehdottoman uskollinen ja äärimmäisen ystävällinen, mitä loistavin
elämänkumppani.
Rodun sairauksista yleisimmät ovat epilepsia, lonkkadysplasia ja allergiat. Jotta rotua saataisiin terveempään
suuntaan näiden sairauksien osalta, kasvattajien tulisi yhdistelmiä suunnitellessaan tehdä tarkkoja valintoja.
Myös avoimmuutta ja rehellisyyttä, erityisesti epilepsian osalta, täytyy lisätä. Rotu on mukana Hannes Lohen
geenitutkimuksessa, toiveena on, että tulevaisuudessa saisimme geenitestin avuksi epilepsian
vastustamiseen. Allergia ilmenee rodulla yleensä korvien ja ihon ärtymisenä, useilla koirilla on myös helposti
löysälle meneviä vatsoja.
Muita rodulla esiintyviä vikoja ovat hammaspuutokset ja napatyrä. Yksittäin ilmenneitä tapauksia ovat
häntämutka, selkämuutos, kivesvika ja syöpäkasvaimet. Serra de airesinpaimenkoira elää n. 11-12
vuotiaaksi.
3
2. Rodun tausta
Dokumentoitua historiaa ei ole käytettävissä, joten rodun syntyhistoria on hämärän peitossa ja eri teorioiden
varassa. Serra de airesinpaimenkoirassa on kuitenkin yhtäläisyyksiä, niin luonteessa, ulkomuodossa kuin
työskentelytavoissa, muiden eurooppalaisten paimenkoira rotujen kanssa. Voidaan siis olettaa, että sillä on
samaa alkuperää seuraavien rotujen kanssa: katalonianpaimenkoira, briard, pyreneittenpaimenkoira,
bergamasco, shapendoes, polski owczarek nizinny, brittiläiset ja unkarilaiset paimenkoirat.
Portugalilainen paimenkoira työskenteli pääasiassa Alentejon ja Ribatejon hankalissa vuoristoissa, joissa se
kehittyi sitkeäksi ja vähään tyytyväksi. Se oli paimenien suuresti arvostama apulainen, joka kykeni
työskentelemään monipuolisesti, oli kyseessä sitten lampaat, vuohet, nautakarja, hevoset tai siat.
Paimenkoira rodut voidaan jakaa kahteen suureen ryhmään:
-karjalaumoja suojelevat koirat
-karjalaumoja ajavat ja kokoavat koirat
Serra de airesinpaimenkoira kuuluu jälkimmäiseen ryhmään, mutta se voi myös tarpeen vaatiessa suojella ja
puolustaa laumaansa.
Kirjoitettu ja todistettu historia alkaa vasta vuodesta 1932, jolloin Clube dos caçadores portuguese/Seccão
de canicultura (Portugalin kennelliiton edeltäjä) hyväksyi serra de airesinpaimenkoiran viralliseksi roduksi.
Ensimmäisen rotumääritelmän laadinnassa 1966 "mallina" käytettiin taustoiltaan tuntematonta urosta nimeltä
Montemor (synt. 1950). Rotumääritelmää on muutettu ja tarkennettu vuosina 1996 ja 2009. Vuonna 1957
Alentejo-nimisestä (synt. 1954) uroksesta tuli rodun ensimmäinen valio. Alentejo oli myös taustoiltaan
tuntematon. Filipe Morgado Romeiras ja Antonio Cabro, jotka omistivat Montemorin ja Alentejon, aloittivat
työn rodun elvyttämiseen 50-luvulla Maailmasotien jälkeen. On pitkälti heidän ansiotaan ettei serra kadonnut
unholaan. Aiemmin paimenet pitivät ja kasvattivat työkoiriaan omia tarpeitaan ajatellen. Ulkonäöllä ei ollut
paljoakaan merkitystä, kunhan työominaisuudet olivat kohdallaan. Montemor oli aikansa paljon käytetty
jalostuskoira ja siten se myös löytyy lähes jokaisen nykykoiran sukupuusta. Alentajon valioitumisen jälkeen
kiinnostus rotua kohtaan alkoi kasvaa Portugalissa.
Toisen kerran rotua uhkasi häviäminen kun Portugalin nk. Neilikkavallankumouksen (1974) jälkeen maan
agrikulttuuri väheni, ihmiset muuttivat kaupunkeihin eikä koiria tarvittu enää karjalaumojen pienenemisen
vuoksi. Muutama kasvattaja kuitenkin teki pitkäjänteistä työtä ja 80-luvulle tultaessa rotu oli jo hyvin
vakiintunut ja aktiivisia kasvattajia oli kymmenkunta. Portugalin populaatio on n. 1000 yksilöä, vuosittain
siellä rekisteröidään keskimäärin 80 koiraa, joista rotuunoton kautta keskimäärin 2 koiraa.
Serra oli suhteellisen tuntematon Portugalin ulkopuolella vielä pari vuosikymmentä sitten, mutta nykyisellään
rodun suosio levinnyt jo useampaan Euroopan maahan ja jopa Amerikan mantereellekin asti. Serroja
rekisteröidään ja kasvatetaan Portugalin ja Suomen lisäksi Ruotsissa, Saksassa, Itävallassa, Sveitsissä,
Ranskassa ja Tsekin Tasavallassa, koiria löytyy tiettävästi myös Hollannista, Tanskassa, Puolasta,
Espanjasta, Norjasta, Virosta, Latviasta, Luxembourgista, Kanadasta ja Etelä-Afrikasta.
Serra de airesinpaimenkoira on yhä enemmän seurakoiran roolissa, paimennus on kuitenkin lisääntynyt
viime vuosina harrastepohjalta, mutta varsinaisesti alkuperäisessä työkäytössä olevia koiria on, Portugalia
lukuunottamatta, vain muutamia Euroopassa. Muita harrastusmuotoja ovat agility, toko, myös
näyttelyharrastuksessa serrat ovat saaneet suosiota.
2.1 Serra de airesinpaimenkoirat Suomessa
Suomeen tuotiin ensimmäinen serra de airesinpaimenkoira Portugalista vuonna 1994, narttu Mona Lisa de
Alvaiazere. Seuraavana vuonna tuotiin kaksi narttua, Garina de Portalegre sekä Fada Bonita da Pescadora
Chinesa. Näitä kahta narttua ei ole käytetty jalostukseen.
1996 tuotiin Portugalista uroksen Hilario da Quinta D’Abroeira. Vuonna 1997 ensimmäinen pentue syntyi
kennel Funfuniin yhdistelmästä Hilario da Quinta D’Abroeira ja Mona Lisa de Alvaiazere. Seuraava pentue
syntyi vuonna 2000, niin ikään kennel Funfuniin, isänä tässä pentueessa oli Saksasta tuotu Black Bigfoot
Casa st. Veit, emänä Funfun Milu. Seuraavat pentueet syntyivät 2002 ja tästä vuodesta eteenpäin
pentueiden rekisteröinti määrät ovat olleet nousussa. Vuonna 2007 ylitettiin 90 pennun raja ja vuonna 2011
rekisteröitiin jo yli 100 pentua. Serroja on rekisteröity 1997 lähtien 18 eri kasvattajalle, joista kolmella ei ole
kennelnimeä. Tällä hetkellä aktiivisia kasvattajia Suomessa on kymmenkunta.
Tuontikoiria on tuotu Suomeen pääosin Portugalista, yksittäisiä koiria myös Saksasta, Hollannista,
Espanjasta Ruotsista ja Ranskasta. Viime vuosina tuontikoirien rekisteröinti on ollut hiipumaan päin.
Vuoteen 2011 mennessä serra de airesinpaimenkoiria on rekisteröity Suomen Kennelliittoon yhteensä 528
koiraa, näistä tuontikoirien osuus on 45 koiraa.
4
kennel
rek. aikaväli
pentueet
pentuja
Black Eagle’s
2002-2011
7
41
Dinaisa
2004
1
7
Fedina’s
2005-2011
3
16
Funfun
1997-2011
15
81
Gladlystones
2007-2011
10
49
Jolly-Dollyn
2007-2011
3
20
Kilimandzaron
2009
2
9
Kivivainion
2010-2011
2
12
Kutrin
2004-2011
13
63
Luumäen
2007-2010
3
17
Mansikkakujan
2010
1
7
Royal Coctail
2002-2011
10
56
Shamity Shaman’s
2006-2011
6
34
Underbrow’s *
2007-2011
2
11
Wild Tail’s
2008
1
8
kennel nimetön *
2006
1
5
kennel nimetön
2008-2011
2
12
kennel nimetön
2008-2009
2
13
kennel nimetön
2011
1
6
Taulukko1: kasvattajat vuosien 1997-2011 välisenä aikana (lähde: Koiranet 02/12)
18
16
14
12
10
pentueet
kasvattajat
8
6
4
2
0
-97
-98
-99
-00
-01
-02
-03
-04
-05
-06
-07
-08
-09
-10
-11
Kaavio1: syntyneet pentueet ja kasvattajat vuosien 1997-2011 välisenä aikana (lähde: Koiranet)
5
3. Järjestöorganisaatio ja sen historia
3.1 Rotuyhdistys
Yhdistys aloitti toimintansa 6.8.2004 ensin rekisteröimättömänä Suomen Serrat yhdistyksenä. Yhdistyksen
virallinen kotipaikka on Mikkeli ja toimialueena on koko Suomi.Yhdistyksen virallinen kieli on suomi.
Yhdistys rekisteröitiin 18.9.2009, jolloin myös nimi vaihtui Suomen Serrat ry:ksi.
Rotujärjestönä Suomen Serrat ry:llä on Suomen Seurakoirayhdistys ry.
Yhdistyksen tarkoituksena on Suomen Seurakoirayhdistys ry:n ja Suomen Kennelliitto-Finska Kennelklubben
ry:n jäsenyhdistyksenä edistää serra de airesinpaimenkoirien vastuuntuntoista kasvatusta ja jalostusta sekä
rodun tunnettavuutta. Yhdistys pyrkii vaalimaan serra de airesinpaimenkoirien terveyttä, rodunomaista
käyttötarkoitusta, luonnetta ja rakennetta. Lisäksi yhdistys toimii yhdyssiteenä rodunharrastajien
keskuudessa
Hallitus
Yhdistyksen asioista huolehtii vuosikokouksen valitsema hallitus, johon kuuluu puheenjohtajan lisäksi neljä
(4) muuta varsinaista jäsentä ja kaksi (2) varajäsentä.
Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Sihteerin ja rahastonhoitajan hallitus voi valita joko
keskuudestaan tai sen ulkopuolelta.
Puheenjohtajan toimikausi on kaksi (2) vuotta vuosikokouksesta alkaen. Varsinaisten jäsenten sekä
varajäsenten toimikausi on kaksi (2) vuotta vuosikokouksesta alkaen. Varajäsenillä on osallistumis- ja
puheoikeus hallituksen kokouksissa, mutta ei äänioikeutta muulloin kuin varsinaisen jäsenen poissa ollessa.
Muista varsinaisista jäsenistä ja varajäsenistä on vuosittain erovuorossa puolet.
Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään kolme (3) muuta jäsentä
on läsnä. Hallitus kokoontuu puheenjohtajansa tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajansa
kutsusta tai mikäli vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.
Päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan, ratkaisee puheenjohtajan
ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. Hallituksen tehtäviin kuuluu:
• kutsua yhdistys kokouksiin
• valmistella yhdistyksen kokouksissa käsiteltävät asiat
• panna toimeen yhdistyksen kokousten päätökset
• huolehtia varojen hankinnasta ja tilinhoidosta
• hyväksyä uudet jäsenet
• hyväksyä uudet jäsenet
• asettaa tarpeellinen määrä alaisuudessaan toimivia toimikuntia valmistelemaan ja hoitamaan niille
annettuja tehtäviä. Toimikuntien on noudatettava yhdistyksen ja hallituksen antamia ohjeita.
Jäsenet
Yhdistyksen jäseneksi voi liittyä jokainen yhdistyksen tarkoituksesta ja toiminnasta kiinnostunut henkilö sekä
rekisteröitynyt yhdistys. Jäsenet hyväksyy yhdistyksen hallitus.
Yhdistyksen jäseniä voivat olla vuosi-, perhe-, pentuja kunniajäsen sekä jäsenyhdistys
• Vuosijäseneksi voi liittyä yksityinen henkilö
• Perhejäseneksi voi liittyä henkilö, jonka ruokakunnasta joku on yhdistyksen vuosijäsen
• Pentujäseneksi voi kasvattaja liittää kasvattiensa omistajan tämän suostumuksella. Pentujäsenyys
on voimassa liittymävuoden, jonka jälkeen hallituksen on muutettava se jäsenen suostumuksella
yhdistyksen muuksi jäsenyydeksi tai tehtävä pentujäsenyyden päättämisestä erottamisilmoitus
• Jäsenyhdistykseksi voi liittyä kenneltoimintaa harrastava rekisteröitynyt yhdistys
• Hallituksen ehdotuksesta yhdistyksen vuosikokouksen yksimielisellä päätöksellä kunniajäseneksi
voidaan kutsua henkilö, joka on erityisen ansiokkaasti edistänyt yhdistyksen toimintaa
Jokaisella 15 vuotta täyttäneellä vuosi-, perhe-, pentuja kunniajäsenellä on yksi ääni yhdistyksen
kokouksissa. Jäsenyhdistyksellä on valtuuttamansa asiamiehen välityksellä yksi ääni yhdistyksen
kokouksissa.
6
Yhdistyksen jäsenmäärän kehitys
Suomen Serrat
Jäseniä keskimäärin / vuosi
2004-2008
50
Suomen Serrat ry
Vuosijäsen
Perhejäsen
Pentujäsen
Kunniajäsen
Jäsenyhdistys
Yhteensä
2009
54
3
3
0
0
60
2010
36
4
16
0
0
56
2011
48
2
3
0
0
53
Jalostustoimikunta
Suomen Serrat ry:n jalostustoimikunnan tehtävänä on seurata rodun kehitystä ja rodussa tapahtuvia
muutoksia Suomessa ja ulkomailla. Lisäksi JTK kerää ja jakaa tietoa rodun terveydestä, luonteesta,
käyttöominaisuuksista ja ulkomuotoseikoista. JTK toimii puolueettomasti, objektiivisesti sekä rodun
parhaaksi.
Pentuvälitys
Yhdistys välittää jäsenten kasvattamia, Suomessa rekisteröityjä pentuja. Listoja on kaksi (2):
• lista A., pentueet täyttävät kaikilta osin Suomen Serrat ry:n jalostussuositukset
• lista B., pentueet eivät täytä kaikilta osin Suomen Serrat ry:n jalostussuosituksia
3.2 Rotujärjestön muut toimikunnat
Muina toimihenkilöinä yhdistyksessä toimivat jäsenasioidenhoitaja, rahastonhoitaja, lehtitoimikunta,
näyttelytoimikunta, paimennustoimikunta sekä websivujen ylläpitäjä.
a) Jäsenasioidenhoitaja
Jäsenasioidenhoitajan tehtävä on ylläpitää yhdistyksen jäsenrekisteriä. Hän toimittaa hallitukselle tiedot
uusista hyväksyttävistä ja erotettavista jäsenistä sekä päivittää osoitetiedot ja muut tiedot jäsenrekisteriin.
b) Rahastonhoitaja
Rahastonhoitajan tehtävä on hoitaa yhdistyksen taloutta. Hän toimittaa hallitukselle tiedot taloudellisesta
tilanteesta sekä hyväksyttää maksettavat laskut. Rahastonhoitaja tekee yhdessä hallituksen kanssa
esityksen yleiskokoukselle tulevista budjeteista sekä esittelee aikaisemmat tulokset.
c) Lehtitoimikunta
Yhdistys julkaisee omaa lehteä, joka ilmestyy 4 kertaa vuodessa. Lehtitoimikunta vastaa lehden aineistosta
hallituksen antamien ohjeiden mukaan, kirjoituksin ja valokuvin.
d) Näyttelytoimikunta
Järjestää vuosittain serra de airesinpaimenkoirien Club Shown. Club Show järjestetään epävirallisena
näyttelynä, se voidaan järjestää myös jonkin virallisen näyttelyn yhteydessä. Näyttelytoimikunta laskee
Vuoden Serrat kilpailun pisteet.
e) Paimennustoimikunta
Toimikuntaan on valittu v. 2011 yhteyshenkilö joka on ollut mukana kaikkien rotujen (poissulkien BC/kelpierodut) paimennussääntöjen valmistelutyössä. Toimikunnan tehtäviin kuuluu tiedottaa yhdistystä tapahtumista
ja järjestää jatkossa jäsenistölleen koulutustilaisuuksia ja olla matkassa virallisten kisojen järjestelyssä.
f) Web-henkilö
Yhdistyksen tietokantaohjelmisto- ja kotisivustoasioita hoitaa yhdistyksen johtokunnan nimeämä webhenkilö. Tehtäviä ovat yhdistyksen kotisivustojen ylläpito. Web-henkilö päivittää kotisivustoja johtokunnan
hyväksymällä tavalla.
7
4. Rodun nykytilanne
4.1. Populaation jalostuspohja ja rakenne
Ensimmäinen serra de airesinpaimenkoira tuli Suomeen vuonna 1994 ja ensimmäiset pennut
syntyivät vuonna 1997. Ensimmäisessä pentueessa vanhempina olivat Hilario da Quinta D’Abroeira ja Mona
Lisa de Alvaiazere, näitä koiria voitanee kutsua Suomen kantakoiriksi. Tästä yhdistelmästä sukua jatkoi kaksi
narttua, Funfun Milu ja Funfun Santa Maria, kahdeksalla pentueella neljälle eri kasvattajalle.
Vuonna 2000 rekisteröitiin kaksi tuontiurosta, Saksasta Black Bigfoot Casa st. Veit sekä Hilario da Quinta
D’Abroeiran velipuoli Impacto da Quinta D’Abroeira. Nämä kaksi urosta olivat sukua keskenään; niiden emät
olivat siskoksia samasta pentueesta. Molempia uroksia on käyetty jalostukseen yhteensä 11 pentueen
verran.
Ensimmäisen kymmenen vuoden aikana (1997-2006) Suomessa syntyneitä pentuja on rekisteröity yhteensä
101 kpl, osa näistä pentueista oli keskenään samoja sukulinjoja omaavia ja keskimääräinen sukusiitosaste
4.4%-16.02%. Uusia tuonteja rekisteröitiin edellä mainittujen lisäksi 15kpl, joista kuutta koiraa
lukuunottamatta on käytetty jalostukseen vähintään kerran.
Aikavälillä 2007-2011 syntyneitä pentuja rekisteröitiin 382kpl sekä tuontikoiria 26 kpl. Rekisteröityjen
pentueiden keskimääräinen sukusiitosaste on laskenut; 2.3%-8.81%. Sukusiitosasteen aleneminen johtuu
osaltaan jalostukseen käytettyjen tuonti-ja ulkomaisten koirien osittain tai kokonaan tuntemattomista
taustoista.
Rodun tehollinen populaatiokoko on noussut (kaavio2), taitekohtana voitanee pitää vuotta 2007, jolloin
rekisteröintimäärä nousi yli 90:een, samalla keskimääräinen sukusiitosaste aleni. Tehollinen koko kertoo
kuinka monen yksilön geeniversioita tietyssä rodussa tai kannassa on. Esimerkiksi lukema 50 tarkoittaa, että
rodun perinnöllinen vaihtelu koostuu 50 eri koiran geeniversioista. Mitä pienempi tehollinen koko, sitä
nopeammin rodun sisäinen sukulaisuus kasvaa, ja sukusiitoksen välttäminen vaikeutuu.
50
14%
45
40
12%
35
10%
30
8%
25
20
6%
15
tehollinen populaatio
keskimääräinen ss%
4%
10
2%
5
0
-00
-01
-02
-03
-04
-05
-06
-07
-08
-09
-10
0%
-11
Kaavio2: sukusiitosasteen ja tehollisen populaation kehityksestä vuosien 2000-2011 välisenä aikana (3 sukupolvea)
(KoiraNet 02/12)
8
4.1.1 Populaation rakenne ja sukusiitos
Vuosi
Pennut
Tuonnit
(kotimaiset)
Rekisteröinnit Keskim.
yhteensä
sukusiitos %
1994
--
1
1
1995
--
2
2
1996
--
--
0
1997
7
1
8
1998
--
--
0
1999
--
--
0
2000
10
3
2001
6
2002
Keskim.jalostus
Keskim. jalostus
käytön ikä (urokset) käytön ikä (nartut)
6,25%
11 kk
2 v 8 kk
13
6,25%
1 v 6 kk
3 v 11 kk
--
6
16,02%
4 v 4 kk
3 v 11 kk
13
4
17
4,40%
1 v 7 kk
3 v 8 kk
2003
2
--
2
16,02%
6v
5 v 7 kk
2004
16
5
21
5,52%
2v
4 v 7 kk
2005
36
2
38
5,47%
5 v 6 kk
3 v 7 kk
2006
11
1
12
8,81%
4 v 1 kk
5 v 6 kk
2007
93
14
107
2,96%
3v
2 v 9 kk
2008
62
5
67
4,22%
3 v 10 kk
3 v 5 kk
2009
63
5
68
3,33%
2 v 11 kk
3 v 8 kk
2010
55
1
56
2,30%
3 v 1 kk
4 v 2 kk
2011
109
1
110
3,29%
4v
3 v 3 kk
Yht.
483
45
528
Taulukko2 Rekisteröinnit vuosilta1994-2011 (KoiraNet 02/12)
109
110
100
93
90
80
70
62
63
55
60
pennut
tuontikoirat
50
36
40
30
20
10
1
2
10
7
1
3
13
6
4 2
16
5
11
2
14
1
5
5
1
1
0
-94 -95 -96 -97 -98 -99 -00 -01 -02 -03 -04 -05 -06 -07 -08 -09 -10 -11
Kaavio3: rekisteröinnit vuosien 1994-2011 välisenä aikana (lähde: Koiranet)
9
Sukusiitos
Sukusiitoksessa uros ja narttu ovat toisilleen läheisempää sukua kuin serkukset. Sukusiitosaste tai -prosentti
on todennäköisyys sille, että satunnaisesti valittu geenipari sisältää geenistä kaksi samaa alleelia (versiota),
jotka ovat molemmat peräisin samalta esivanhemmalta. Saman esivanhemman tietty alleeli on siis tullut
koiralle sekä isän että emän kautta. Tällainen geenipari on homotsygoottinen ja identtinen. Ilman sukusiitosta
suurin osa yksilöiden geenipareista on heterotsygoottisia, jolloin haitalliset, resessiiviset alleelit pysyvät
vallitsevan, normaalin alleelin peittäminä.
Koiran sukusiitosaste on puolet sen vanhempien välisestä sukulaisuussuhteesta. Isä-tytär -parituksessa
jälkeläisten sukusiitosaste on 25 %, puolisisarparituksessa 12,5 % ja serkusparituksessa 6,25 %. Sukusiitos
vähentää heterotsygoottisten geeniparien osuutta jokaisessa sukupolvessa sukusiitosasteen verran, joten
esimerkiksi puolisisarparituksessa jälkeläisten heterotsygotia vähenee 12,5 %. Myös todennäköisyys
haitallisten resessiivisten ongelmien esiintuloon on puolisisarparituksessa 12,5 %.
Koirilla on rotuja muodostettaessa käytetty runsaasti sukusiitosta. Sukusiitoksella pyritään tuottamaan
tasalaatuisia ja periyttämisvarmoja eläimiä. Jos huonot alleelit esiintyvät kaksinkertaisina sukusiitoksen
ansiosta, niin mikseivät hyvätkin. Toisaalta sukusiitettykin eläin siirtää vain puolet perimästään jälkeläisilleen,
jolloin edulliset homotsygoottiset alleeliyhdistelmät purkautuvat. Lisäksi jokainen yksilö kantaa perimässään
useita haitallisia alleeleja, joiden todennäköisyys tulla esiin jälkeläisissä kasvaa sukusiitoksen myötä, joten
turvallisia sukusiitosyhdistelmiä ei ole.
Tutkimuksissa on todettu sukusiitoksen haittavaikutusten alkavan näkyä eläimen sukusiitosasteen ylittäessä
10 %. Silloin todennäköisyys hedelmällisyyden ja elinvoiman heikkenemiseen kasvaa, ja nähdään
esimerkiksi lisääntymisvaikeuksia, pentukuolleisuuden nousua, pentujen epämuodostumia, vastustuskyvyn
heikkenemistä sekä tulehdusalttiutta. Ilmiötä kutsutaan sukusiitostaantumaksi. Jos sukusiitosaste kasvaa
hitaasti monen sukupolven aikana, haitat ovat pienemmät kuin nopeassa sukusiitoksessa eli lähisukulaisten
yhdistämisessä.
Sukusiitosasteen suuruus riippuu laskennassa mukana olevien sukupolvien määrästä, joten vain sellaisia
sukusiitosasteita voi verrata keskenään, jotka on laskettu tismalleen saman taustainfon perusteella.
Jalostuksessa suositellaan neljän-viiden sukupolven perusteella lasketun sukusiitosasteen pitämistä alle
6,25 %. Koiranetin ilmoittama sukusiitosaste on muilla kuin kotimaisilla roduilla laskettu puutteellisen
sukupolvitiedon mukaan, joten se on aliarvio todellisesta tilanteesta. Sen kehittymissuunta on kuitenkin
tärkeä.
Yksittäinen lähisukulaisyhdistelmä ei ole koko rodulle niin haitallista kuin koko rodun sukusiitosasteen nousu.
Yksittäinen sukusiitetty koira ei periytä homotsygotiaansa, vaan sukusiitos saadaan purkautumaan heti
seuraavassa sukupolvessa kasvattajan niin halutessa. Koko rodun keskinäinen sukulaisuus sen sijaan ei
koskaan pienene muulla kuin rotuun otoilla tai risteytyksillä.
Rodun ollessa geneettiseltä kooltaan pieni, ei sen sukusiitosasteen nousua voida ilman risteytyksiä estää,
koska kaikki mahdolliset parituskumppanit ovat enemmän tai vähemmän sukua toisilleen. Vaikka varsinaisia
lähisukulaisyhdistelmiä ei tehtäisikään, rodun sisäinen sukulaisuus kasvaa, kun koiria tai sukuja käytetään
jalostukseen epätasaisesti. Esimerkiksi matadoriurokset aiheuttavat rotuun geneettisiä pullonkauloja ja
johtavat sukulaistumiseen ja sukusiitokseen. (MTT Katariina Mäki)
20%
16%
12%
alin ss%
korkein ss%
keskim. ss%
8%
4%
0%
-97 -98 -99 -00 -01 -02 -03 -04 -05 -06 -07 -08 -09 -10 -11
Kaavio4: sukusiitosasteet vuosien 1997-2011 välisenä aikana (KoiraNet)
10
4.1.2 Jalostuspohja
2004
2003
2002
2001
2000
1999
1998
1997
Pentueet
3
1
2
1
2
-
-
1
jalostukseen käytetyt eri urokset
3
1
2
1
2
-
-
1
jalostukseen käytetyt eri nartut
3
1
2
1
2
-
-
1
isät/emät
1
1
1
1
1
-
-
1
4 (67%)
1 (50%)
3 (75%)
1 (50%) 3 (75%) -
-
1 (50%)
uroksista käytetty jalostukseen
25%
0%
22%
33%
29%
0%
0%
20%
nartuista käytetty jalostukseen
38%
50%
62%
0%
17%
0%
0%
67%
Pentueet
7
6
5
3
3
1
1
1
5
3
3
2
3
1
1
1
5
4
4
3
2
1
1
1
isät/emät
1
0,75
0,75
0,67
1,5
1
1
1
7 (50%)
5 (42%)
5 (50%)
3 (50%) 3 (50%) 1(50%) 1(50%) 1 (50%)
25%
26%
26%
30%
25%
20%
20%
20%
42%
37%
35%
11%
33%
67%
40%
50%
Per vuosi
Per sukupolvi (4 vuotta)
Taulukko2.1 jalostuspohjasta aikavälillä1997-2004 (KoiraNet 02/12)
2011
2010
2009
2008
2007
2006
2005
Pentueet
17
11
13
11
15
3
7
11
9
10
9
10
2
6
17
11
13
11
15
3
7
isät/emät
0,65
0,9
0,91
0,82
0,67
0,67
0,86
19 (56%) 13(59%) 14(54%) 14(64%) 17(57%) 3 (50%) 9 (64%)
0%
3%
16%
14%
21%
0%
10%
4%
4%
18%
32%
28%
20%
33%
Pentueet
52
50
42
36
28
14
13
26
26
21
18
14
7
7
36
26
27
26
22
9
9
isät/emät
0,72
1
0,78
0,69
0,64
0,78
0,78
43 (41%) 35 (35%) 33(39%) 30(42%) 25(45%) 11(39%) 11(42%)
7%
13%
15%
14%
18%
11%
16%
14%
19%
22%
28%
30%
34%
41%
Per vuosi
Per sukupolvi (4 vuotta)
Taulukko2.2 jalostuspohjasta aikavälillä 2005-2011 (KoiraNet 02/12)
11
Tehollinen populaatiokoko
Tehollinen koko arvioidaan aina sukupolvea kohden. Sukupolven pituus on seurakoirilla neljä ja käyttökoirilla
viisi vuotta. Nyrkkisääntönä on, että tehollinen koko on enimmillään neljä kertaa jalostukseen käytettyjen, eri
sukuisten urosten lukumäärä. Paras tapa arvioida tehollista populaatiokokoa perustuu rodun keskimääräisen
sukusiitosasteen kasvunopeuteen. Jos aineisto ei ole sukupuiltaan tarpeeksi täydellinen, voidaan käyttää
jalostuskoirien lukumääriin perustuvaa laskentaa, joka on käytössä myös Suomen Kennelliiton
jalostustietojärjestelmässä Koiranetissä. Tämä antaa kuitenkin tehollisesta koosta suuren yliarvion, koska
siinä oletetaan, etteivät jalostuskoirat ole toisilleen sukua ja että niillä on tasaiset jälkeläismäärät.
Rodun jalostuspohja on turvattu, kun tehollinen populaatiokoko on vähintään 100-200. Kriittisessä
tilassa ollaan, jos rodun tehollinen koko on alle 50. Silloin geenien erilaisia versioita häviää
nopeammin kuin mitä luonto pystyy tilannetta kompensoimaan, jolloin on keskityttävä säilyttämään
mahdollisimman monen yksilön geenejä käyttämällä niitä kertaalleen jalostukseen.(MTT Katariina Mäki).
Serra de airesinpaimenkoirilla tehollinen koko on suurimmillaankin reilusti alle 50 eli 43 vuonna 2011, mutta
tämäkin luku on yliarvio koska jalostukseen käytetyt koirat ovat suurimmalta osin hyvinkin läheistä sukua
keskenään sekä yksittäisillä koirilla ja sukulinjoilla on suuria jälkeläismääriä.
Ihannetilanteessa jalostukseen käytetään puolet syntyvistä koirista, tai pentuekoko huomioiden se rodun
osuus, joka saadaan jakamalla luku 2 rodun keskimääräisellä pentuekoolla. Jos rodun pentuekoko on
vaikkapa 5, jalostukseen tulisi käyttää 40 % rodun koirista. (MTT Katariina Mäki)
Serra de airesinpaimenkoiran keskimääräinen pentuekoko on 5 (kts. Kaavio ??, sivu ??), koiria on
rekisteröity 528 kappaletta vuoden 2011 loppuun mennessä, ts. jalostukseen olisi tullut käyttää kaikkiaan
tähän mennessä 211 eri koiraa. Koiria oli käytetty jalostukseen yhteensä 82 kappaletta eli vajaa 16%
kannasta. Uroksia oli käytetty 34kpl (12,5%) ja narttuja 48kpl (19%).
Monimuotoisuutta turvaava rajoitus yksittäisen koiran elinikäiselle jälkeläismäärälle on pienilukuisissa
roduissa 5 % ja suurilukuisissa 2-3 % suhteessa rodun neljän vuoden rekisteröinteihin, eikä yhdelle koiralle
tulisi sallia paljon enempää jälkeläisiä kuin muille. Jos rodussa rekisteröidään neljän vuoden aikana
keskimäärin 1000 koiraa, ei yksittäinen koira saisi olla vanhempana useammalle kuin 20-50 koiralle. Toisen
polven jälkeläisiä koiralla saisi pienilukuisissa roduissa olla korkeintaan 10 % ja suurilukuisissa 4-6 %
suhteessa neljän vuoden rekisteröinteihin. Serra de airesinpaimenkoiria rekisteröidään keskimäärin 4050kpl/vuosi eli neljän vuoden rekisteröintimäärä on 160-200kpl, tämä tarkoittaa siis käytännössä, että yhdellä
koiralla saisi olla korkeintaan 8-10 jälkeläistä ja toisessa polvessa korkeintaan 16-20 jälkeläistä.
Alla olevasta taulukosta nähdään, että kahdeksan eniten käytettyä urosta on tuottanut lähes puolet
(kumulatiivinen % luku) rekisteröidyistä pennuista 1997-2011 välisenä aikana.
Taulukko3: 15 eniten jalostukseen käytetyintä urosta
Tilastointiaika 1997-2011
#
uros
1
Cosme
i. E.T. do Vale Sorraia
e. Curra da Terra de Montoito
2004
48
8
9,94%
10%
0
0
2
Trevo do Casal da Vinha
i. Miko do Casal da Vinha
e. Castanha F1 do Casal da Vinha
2005
39
7
8,07%
18%
49
7
3
Black-Bigfoot Casa St. Veit
i. Timo
e. Farpa da Quinta D'Abroeira
1999
28
5
5,80%
24%
35
6
4
Impacto da Quinta D'Abroeira
i. Estribo da Quinta D'Abroeira
e. Fisca da Quinta D'Abroeira
1996
25
6
5,18%
29%
61
9
5
Na Palha do Casal da Vinha
e. Cachopa do Casal da Vinha
2004
25
4
5,18%
34%
4
1
6
Esquilo des Gardiens de la Houlette
i. Chaves
e. Albertina
2009
24
5
4,97%
39%
0
0
7
Zimbro da Quinta D'Abroeira
i. Moscatel da Quinta D'Abroeira
e. Onda da Quinta Refugio
2004
22
5
4,55%
44%
9
2
12
Synt.vuosi pentuja
2. polvessa
pentueita % osuus Kumulat.
%
pentuja
pentueita
8
Luumäen Beckham
i. Socio
e. Abelha Maio de Paio Pires
2007
22
4
4,55%
48%
31
4
9
Socio
i. tuntematon
e. tuntematon
2001
21
3
4,35%
53%
51
10
10
Feijao do Vale Sorraia
i. Treno do Arneiro da Coudelaria
e. Cuca do Vale Sorraia
2001
18
3
3,73%
56%
26
5
11
Curro
2004
15
2
3,11%
59%
16
3
12
Royal Coctail Playboy in black
i. Trevo do Casal da Vinha
e. Kutrin Satiini
2009
15
2
3,11%
63%
0
0
13
Black Eagle's Night Effect
i. Funfun Obi-Van
e. Joia da Terras Planas
2002
14
3
2,90%
65%
4
1
14
Uuno des Gardiens de la Houlette
i. Bone da Monte da Bica
e. Panaka des Gardiens de la Houlette
2003
13
2
2,69%
68%
8
1
15
Fedina's Fin'win'shaman
i. Gaiato do Vale Sorraia
e. Eira da Monte da Bica
2005
13
2
2,69%
71%
0
0
Alla olevassa taulukossa ovat 15 eniten käytettyä narttua.
Taulukko3: 15 eniten jalostukseen käytetyintä narttua Tilastointiaika 1997-2011
2. polvessa
#
narttu
pentuja
1
Lola do Casal da Vinha
2005
22
4
4,55%
0
0
2
Tianica do Casal da Vinha
2005
22
4
4,55%
0
0
3
Abelha Maio de Paio Pires
i. Egas da Terra de Montoito
e. Dona da Casa da Costa
2005
20
3
4,14%
41
8
4
Betty da Aires da Serra
i. Bernardo da Cabeco de Sta. Marta
e. Bia do Vale Vilariça
2004
20
4
4,14%
32
4
5
Funfun Santa Maria
i. Hilario da Quinta D'Abroeira
e. Mona Lisa de Alvaiazere
1997
20
4
4,14%
35
6
6
Funfun Zau Zau Bambina
i. Impacto da Quinta D'Abroeira
e. Becas do Vale Vilarica
2004
19
3
3,93%
8
1
7
Funfun Milu
1997
17
4
3,52%
8
1
8
Casiopea
2004
16
3
3,31%
0
0
9
Funfun La Ninja
i. Black-Bigfoot Casa St. Veit
2002
15
2
3,11%
8
1
10
Becas do Vale Vilariça
i. Antonio do Monte da Hulha
e. D'Amelia do Chão das Domingas
2002
15
2
3,11%
24
4
11
Funfun Taifuun
2002
14
3
2,90%
16
2
13
Synt.vuosi pentuja
pentueita
% osuus
pentueita
12
Mona Lisa de Alvaiazere
i. Lambao de Alvaiazere
e. Lola de Alvaiazere
1994
14
4
2,90%
78
15
13
Fofa do Casal da Vinha
2005
13
3
2,69%
6
1
14
Funfun Only One
2004
12
2
2,48%
20
3
15
Kutrin Tootsie
i. Feijao do Vale Sorraia
e. Funfun Santa Maria
2005
12
2
2,48%
5
1
Alla olevassa taulukossa on listattuna 15 eniten suomalaisten koirien sukutauluissa esiintyvää isoisää ja
isoäitiä ja niiden jälkeläismäärät 2. polvessa, tilastointiaika 1994-2011.
#
Isoisät
1
Miko do Casal da Vinha
i. Jeremias do Casal da Vinha
e. Bonita
126
Curra da Terra de Montoito
i. Suao
e. Avelã
2
E.T. do Vale Sorraia
i. Quanza do Arneiro da Coudelaria
e. Astra do Vale Sorraia
109
Castanha F1 do Casal da Vinha
i. Chaparro
e. Pastora
83
3
61
78
4
Socio
i. tuntematon
e. tuntematon
51
Cachopa do Casal da Vinha
e. Sinita da Casa de Reris
60
5
49
41
6
Estribo da Quinta D'Abroeira
i. Atlantis
e. D'Evora
40
Funfun Santa Maria
35
7
Gaiato do Vale Sorraia
i. Furacao do Vale Sorraia
38
32
8
Hilario da Quinta D'Abroeira
e. Anossa da Quinta D'Abroeira
37
Joia das Terras Planas
i. Dico Raio da Pescadora Chinesa
e. Macaca da Manoir de la Closerie
30
9
i. Timo
35
Eira do Monte da Bica
i. Brinhol do Monte da Bica
e. Fina de Borba
29
10
Jeremias do Casal da Vinha
i. Nico
e. Noz da Quinta do Refugio
33
24
11
Luumäen Beckham
i. Socio
31
Kutrin Satiini
21
12
Moscatel da Quinta D'Abroeira
e. Diva da Quinta D'Abroeira
30
Funfun Only One
20
13
Funfun Obi-Van
i. Impato da Quinta D'Abroeira
30
Bia do Vale Vilariça
20
14
Timo
e. Cyntha
29
Dona da Casa Costa
e. Cortica do Casal da Vinha
20
15
26
Black Eagle's Night Flight
i. Funfun Obi-Van
e. Joia das Terras Planas
13
Taulukko 4: isoisät ja isoäidit
14
Pentuja
Isoäidit
2. polvessa
Pentuja
2. polvessa
109
Jalostukseenkäyttöikä
10
8
6
Nuorin
Vanhin
Keski-ikä
4
2
0
-97
-98
-99
-00
-01
-02
-03
-04
-05
-06
-07
-08
-09
-10
-11
Kaavio5.1. Jalostukseeenkäyttöiät uroksilla vuosilta 1997-2011 (KoiraNet 02/12)
10
8
6
Nuorin
Vanhin
Keski-ikä
4
2
0
-97
-98
-99
-00
-01
-02
-03
-04
-05
-06
-07
-08
-09
-10
-11
Kaavio5.2. Jalostukseeenkäyttöiät nartuilla vuosilta 1997-2011 (KoiraNet 02/12)
Tuontikoirat sekä niiden merkitys Suomen kannassa
Mahdollisimman kaukaista sukua muille rodun koirille oleva yksilö on arvokas jalostuskoira. Sillä on
geeniversioita, joita muilla ei ole. Tällaisiakin yksilöitä kannattaa kuitenkin käyttää harkitusti, koska vaarana
on sukusiitoksen lisääminen ennestään ja yksittäisten koirien kantamien vikojen ja sairauksien lisääntyminen
kannassa. Kaukaisempaa sukua olevan koiran geenejä ei kannata levittää koko kantaan, koska se vain lisää
kannan keskinäistä sukulaisuutta. Mitä tasaisemmin jälkeläismäärä eri polvissa jakautuu jalostuskoirien
kesken, sitä monipuolisempi on rodun geenivarasto. (MTT Katariina Mäki)
Suomeen on tuotu ulkomailta kaikkiaan 45 koiraa. Suurin osa on myös ollut ahkerassa jalostuskäytössä.
Uroksia on rekisteröity 20 koiraa, joista 16 on tuottanut jälkeläisiä. Viidentoista eniten jalostukseen käytetyn
uroksen joukossa on 10 ulkomaantuontia. Vastaavasti narttuja on rekisteröity 25 koiraa ja jalostukseen näistä
on käytetty 20 koiraa.
10
9
8
7
6
5
4
3
2
1
0
molemmat kotimaisia
toinen kotimainen
molemmat tuonteja
-97 -98 -99 -00 -01 -02 -03 -04 -05 -06 -07 -08 -09 -10 -11
Kaavio 6: vertailu tuonti- ja kotimaisten koirien jalostuskäytöstä vuosilta 1997-2011 (KoiraNet 02/12)
15
Alla olevassa taulukossa on listattuna kaikki Suomeen rekisteröidyt tuontikoirat sekä niiden tuottamat pennut,
suluissa on toisen polven pentumäärät. Listassa on lisäksi kolme ulkomaalaista urosta, joita on käytetty
Suomessa jalostukseen (merkitty taustavärillä). Valtaosa tuonneista on sukulaisia keskenään sekä samoista
pentueista on tuotu useampi yksilö.
#
Urokset
1
Jeronimo da Quinta D'Abroeira
i. Uno da Quinta D'Abroeira
e. Xica da Quinta D'Abroeira
2009
0
Esquilo des Gardiens de la Houlette
i. Chaves
e. Albertina
2009
Impar da Terra de Montoito
i. Agreste da Terra de Montoito
e. Amiga da Terra de Montoito
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
Synt.
vuosi
Pentuja
Nartut
(2.polvessa)
Synt.
vuosi
Pentuja
(2.polvessa)
Ha-Ha da Quinta D'Abroeira
2007
4 (--)
24 (--)
Hortalica da Quinta D'Abroeira
2007
7 (--)
2008
0
Mina do Casal da Vinha
i. Nobre do Casal da Vinha
e. Castanha FI do Casal da Vinha
2006
11 (6)
Fantastico da Quinta D'Abroeira
e. Nesga da Quinta D'Abroeira
2006
5 (--)
Mira do Casal da Vinha
2006
6 (--)
Tango do Casal da Vinha
2005
5 (4)
2005
20 (41)
2005
39 (49)
Aurora Maravilha Pequena da Cadela
i. Link
e. Chispa da Casa St.-Veit
2005
7 (--)
Ciro
2004
12 (8)
Campera da Quinta D'Abroeira
e. Onda da Quinta da Refugio
2005
0
Cosme
2004
48 (--)
Fofa do Casal da Vinha
2005
13 (6)
Curro
2004
15 (16)
Lola do Casal da Vinha
2005
22 (--)
Ernesto da Casa do Seareiro
i. Socio
e. Serra
2004
0
Marafada do Monte da Bica
i. Capim da Terra de Montoito
e. Charola do Monte da Bica
2005
4 (--)
Na Palha do Casal da Vinha
2004
25 (4)
Tianica do Casal da Vinha
2005
22 (--)
Zimbro da Quinta D'Abroeira
e. Onda da Quinta da Refugio
2004
22 (9)
2004
20 (32)
Gaiato do Vale Sorraia
2003
10 (38)
Casandra
2004
7 (--)
e. Bonita
2003
9 (126)
Casilda
2004
11 (4)
Uuno des Gardiens de la Houlette
2003
13 (8)
Casiopea
2004
16 (--)
Bravo do Vale Vilariça
2002
0
Eira do Monte da Bica
e. Fina de Borba
2003
6 (29)
2001
18 (26)
Fama do Monte da Bica
e. Arminda D'Aramenha
2003
0
i. Timo
1999
28 (35)
Figa do Monte da Bica
2003
4 (4)
Hilario da Quinta D'Abroeira
1996
7 (37)
2002
15 (24)
16
20
21
22
23
1996
25 (61)
Caruma do Casal da Vinha
i. Neptuno da Quinta do Refugio
e. Bonito
2001
6 (--)
Dom da Casa Costa
e. Cortica do Casal da Vinha
2004
12 (--)
Joia das Terras Planas
2000
9 (30)
Socio
i. tuntematon
e. tuntematon
2001
21 (51)
Nabilha da Quinta D'Abroeira
i. Opus da Quinta da Refugio
2000
0
Chimie Belles Pequeno
i. Interlude da Manoir de la Closerie
e. Geitosa de Portalegre
1999
2 (--)
Fada Bonita da Pescadora Chinesa
i. Atlantis
e. Brenha Borboletta do Portus Calis
1995
0
Garina de Portalegre
i. Nico
e. Bica de Portalegre
1994
0
1994
14 (78)
24
25
Taulukko5 : tuontikoirat ja niiden jalostuskäyttö (KoiraNet 02/12)
4.1.3 Populaatiot muissa maissa
Portugali
Jalostukseen on käytetty vuosien 1999-2009 välisenä aikana 89 eri urosta ja 114 eri narttua. Kyseisenä
aikana toimi 63 eri kasvattajaa. Portugalin nykyinen serra de airesinpaimenkoira kanta on arviolta n. 10001100 yksilöä.
80
75
77
70
71
65
60
55
6060
59
50
57
51
45
60
58
54
55
48
47
40
urokset
nartut
43
35
39
38
36
30
38
34
32
30
32
25
26
20
21
15
10
5
0
-99
-00
-01
-02
-03
-04
-05
-06
-07
Kaavio7: rekisteröintimäärät vuosittain aikavälillä 1999-2010 (lähde: CPC)
17
-08
-09
-10
12
3
12
7
12
3
93
10
0
110
10
0
11
5
130
73
90
syntyneet pennut
kasvattajat
rotuun otetut
67
50
53
70
50
-99
-02
-03
-04
-05
-06
-07
-08
0
0
7
9
14
1
3
10
8
2
2
2
2
0
6
-01
13
-00
12
14
-10
1
10 4
10
5
17
30
-09
Kaavio7.2: syntyneet pennut ja kasvattajat vuosittain 1999-2009 välisenä aikana
Alla olevassa taulukossa ovat 15 eniten jalostukseen käytettyä urosta ja narttua vuosien 1999-2009 välisenä
aikana syntyneistä pennuista.
#
uros
Pentuja
(pentueet)
narttu
Pentuja
(pentueet)
1
e. Bonita
82 (12)
Cachopa do Casal da Vinha
e. Sinita da Casa de Reriz
44 (6)
2
Moscatel da Quinta d'Abroeira
47 (12)
i. Chaparro
e. Pastora
36 (6)
3
Nico
i. Fusco
e. Hortalica do Zoo de Lisboa
40 (7)
Avela
i. Bobo da Rocha do Mar
e. Diva
26 (6)
4
Brinhol do Monte da Bica
i. Nixon de Alvaiazere
38 (7)
Anika
i. Pepe
e. Pimenthina
24 (4)
5
i. Nico
35 (7)
Romã da Quinta do Refugio
i. Junco da Quinta D'Abroeira
e. Anika
20 (3)
6
Socio
i. tuntematon
e. tuntematon
30 (5)
Glory dos Covões
i. Duffy
e. Alfazema dos Covões
20 (3)
7
António do Monte da Hulha
i. Bembom do Chao das Domingas
e. Cassilda do Chao das Domingas
27 (4)
Charola do Monte da Bica
i. Socio
e. Fina de Borba
19 (4)
8
Capim da Terra de Montoito
i. Suao
e. Avela
26 (5)
Fina de Borba
i. Joli do Arneiro da Coudelaria
e. Duna
19 (4)
9
Junco da Quinta D'Abroeira
24 (4)
Noz da Quinta do Refugio
e. Anika
19 (4)
10
Rijo do Monte da Bica
e. Jaqueta do Monte da Bica
23 (6)
Serra
i. Fax da Rocha do Mar
e. Pamba
19 (4)
11
Maradona do Casal da Vinha
22 (4)
Fisga da Quinta D'Abroeira
i. Nico
e. D'Evora
19 (3)
18
12
Bernardo do Cabeço de Sta Marta
i. Nico
e. Glory dos Covões
22 (4)
D'Aires do Monte das Aves
i. Andre D'Aramenha
e. Bibi da Rocha do Mar
19 (2)
13
Freddy dos Covões
i. Faraó
20 (4)
Arminda D'Aramenha
i. Ico do Arneiro da Coudelaria
e. Negrita do Arneiro da Coudelaria
18 (4)
14
Artista do Vale da Vilariça
i. António do Monte da Hulha
e. D Amelia do Chao das Domingas
20 (2)
Onda da Quinta do Réfugio
i.Junco da Quinta D'Abroeira
e. Anika
18 85)
15
Quanza do Arneiro da Coudelaria
e. Libra do Arneiro da Coudelaria
19 (4)
Cortica do Casal da Vinha
e. Bonita
18 (2)
Alla olevassa taulukossa on vuosien 1999-2009 välisenä aikana syntyneiden pentujen sukutauluissa 15
runsaimmin esiintyvää isoisää ja isoäitiä ja niiden toisen polven jälkeläismäärät .
#
isoisä
Pentuja
2. polvessa
isoäiti
Pentuja
2. polvessa
1
Nico
i. Fusco
213
Bonita
i. Nico
e. Nadigo de Portalègre
139
2
i. Nico
166
Anika
i. Pepe
e. Pimenthina
112
3
Junco da Quinta D'Abroeira
113
Diva da Quinta D'Abroeira
i. Atlantis
88
4
i. Atlantis
e. D'Evora
93
Arminda D'Aramenha
e. Negrita do Arneiro da Coudelaria
66
5
Nixon de Alvaiazere
e. Juiza do Arneiro da Coudelaria
66
Avela
i. Bobo da Rocha do Mar
e. Diva
64
6
Ico do Arneiro da Coudelaria
i. Lampiao do Quanza Sul
e. Mare do Magoito
58
Pamba
i. Fred
e. Caramola
56
7
e. Bonita
57
Noz da Quinta do Refugio
e. Anika
56
8
Neptuno da Quinta da Réfugio
e. Anika
53
Sinita da Casa de Reriz
i. Fiel da Quinta D'Abroeira
e. Mina da Casa de Reriz
53
9
António do Monte da Hulha
53
i. Chaparro
e. Pastora
51
10
Opus da Quinta do Réfugio
e. Anika
52
Fina de Borba
i. Joli do Arneiro da Coudelaria
e. Duna
47
11
Lucky
i. Alf
e. Alfaia
50
Alfazema dos Covões
i. Andor da Quinta D'Abroeira
e. Lady
47
12
Fax da Rocha do Mar
i. Nico
e. Arca
45
Hortalica da Zoo da Lisboa
i. Infante do Magoito
e. Azinheira da Zoo da Lisboa
40
13
Brinhol do Monte da Bica
i. Nixon de Alvaiazere
41
Glory dos Covões
i. Duffy
38
14
Socio
i. tuntematon
e. tuntematon
41
D'Amelia do Chao das Domingas
i. Rover do Picoto dos Barbados
e. Constanca do Chao das Domingas
38
15
Suao
e. Pamba
41
Pastora
i. tuntematon
e. tuntematon
36
19
Ranska
Ranskaan vietiin ensimmäiset serra de airesinpaimenkoirat vuonna 1990. Ensimmäinen pentue syntyi 1993
ja sen jälkeen pentueita on syntynyt keskimäärin 1/vuosi viidelle eri kasvattajalle. Aktiivisia kasvattajia on
Ranskassa tällä hetkellä 3. Vuodesta 1993 alkaen pentueita on syntynyt 30 kpl ja pentuja on rekisteröity
yhteensä 189 sekä tuontikoiria 16. Jalostukseen on käytetty 18 eri urosta ja 17 eri narttua. Arviolta tämän
hetkinen koirakanta Ranskassa on n. 150-160 kpl.
Saksa
Saksaan vietiin ensimmäinen serra de airesinpaimenkoira jo vuonna 1957, mutta ensimmäinen pentue syntyi
vasta 1997 ja sen jälkeen pentueita on syntynyt keskimäärin 1-2 vuodessa viidelle eri kasvattajalle. Aktiivisia
kasvattajia on tällä hetkellä pari. Pentueita on syntynyt 28 ja kokonaisuudessaan pentuja Saksan
kennelliittoon on rekisteröity 196.Tuonteja Saksassa on n. 18 yksilöä. Jalostukseen on käytetty 14 urosta ja
11 narttua. Arviolta tämän hetkinen koirakanta Saksassa on n. 150 kpl.
28
27
28
26
26
24
22
22
20
19
20
24
23
18
16
14
14
12
Ranska
Saksa
12
12
9
10
10
9
8
7
6
6
4
3
4
2
16
15
8
8
7
4
0
0
0
-99
-00
-01
-02
-03
-04
-05
-06
-07
-08
-09
-10
-11
Kaavio8: Ranskan ja Saksan rekisteröidyt pennut 1999-2011
Alla olevassa taulukossa ovat eniten jalostukseen käytetyt urokset ja nartut sekä niiden jälkeläismäärät
Ranskassa ja Saksassa.
Ranska
Urokset
Nartut
Chaves
i. Ambrosio
e. Docas
Zeca da Quinta D'Abroeira
32 i. Moscatel da Quinta D'Abroeira
e. Onda da Quinta do Réfugio
Chocolate do Casal da Vinha
i. Miko Do casal da vinha
26 i. Calixto
Calixto
20 i. Joio do Magoito
Dom Diogo da Pescadora Chinesa
i. Atlantis
15 i. Atlantis
D'Jango Cigano da Pescadora
Chinesa
i. Atlantis
12 i. Timo
Boné do Monte da Bica
i. Nixon De Alvaiazere
12 i. Boné do Monte da Bica
20
Belém Des Gardiens de la Houlette
e. Up Des Gardiens de la Houlette
Arisca da Quinta D'Abroeira
e. D'Evora
Chata da Quinta D'Abroeira
e. D'Evora
Panaka des Gardiens de la Houlette
e. Maéva du Manoir de la Closerie
Up Des Gardiens de la Houlette
Saksa
Urokset
Jipe das Terras Planas
23 i. Dico Raio da Pescadora Chinesa
e. Macaca du Manoir de la Closerie
Gaelic Crown´s Anjos
18 I. Compadre do Casal da Vinha
e. Heaven von Mabrunic
Timo
e. Cyntha
Macio Uma Obra du Xaintois
15 i. Estribo da Quinta D'Abroeira
e. Intrique du Manoir de la Closerie
Link
15 i. Pepen
e. Quejira do Arneiro da Coudelaria
Indiana Jones du Manoir de la
Closerie
14 i. Atlantis
e. Brenha Borboletta do PortusCalis
Nartut
Farpa da Quinta D'Abroeira
37 i. Nico
e. D'Evora
Chispa da Casa St. Veit
42 i. Ody Uma Obra du Xaintois
Bonita do Cabeço de Sta Marta
31 i. Nico
e. Glory dos Covoes
Acorda
14 i. Socio
e. Codea do Casal da Vinha
Heaven von Mabrunic
10 i. Timo
e. Alexa da Casa St.Veit
Jaqueta da Quinta DÁbroeira
10 i. Estribo da Quinta D'Abroeira
31
28
27
22
19
19
Urano do Monte da Bica
i. Triz do Bonte da Bica
e. Quita
Maéva du Manoir de la Closerie
10 i. Nico
e. Idée Noire du Manoir de la Closerie
Nico
i. Fusco
8
Nelson du Manoir de la Closerie
i. Interlude du Manoir de la Closerie
e. Chata da Quinta D'Abroeira
12 I. Miko Do casal da vinha
Ody Uma Obra du Xaintois
i. D'Jango Cigano da Pescadora
9
Boquinha da Casa St.Veit
I. Timo
14
9
Gaelic Crown´s Cachopa
e. Heaven von Mabrunic
13
9
Barishnya's Carmelita
I. Timo
e. Jaqueta da Quinta DÁbroeira
10
Pampa du Manoir de la Closerie
i. D'Jango Cigano da Pescadora Chinesa
12 Chinesa
8
Intrigue du Manoir de la Closerie
i. Dom Diogo da Pescadora Chinesa
e. Arisca da Quinta D'Abroeira
10 i. Feijao do Vale de Sorraia
Cosme
8
Belem de la Brenne Sauvage
i. Chocolate do Casal da Vinha
e. Zeca da Quinta D'Abroeira
9
Compadre do Casal da Vinha
i. Neptuno da Quinta de Refugio
e. Bonita
8
Terere do Casal da Vinha
e. Castanha F1 do Casal daVinha
15
Interlude du Manoir de la Closerie
7
Albertina
i. Ambrosio
e. Xiquita
8
e. Bonita
7
Tottus do Casal da Vinha
e. Castanha F1 do Casal daVinha
5
Timo
e. Cyntha
6
Urraca do Monte da Bica
i. Triz do Bonte da Bica
e. Quita
8
Luumäen Batman
i. Socio
7
Lucky
i. Alf
e. Alfaia
6
Idée Noire du Manoir de la Closerie
6
Agreste da Terra de Montoito
I. Lucky
e. Avelã
6
Duque da Monté Bica
i. Furacão Do vale sorraia
e. Arminda D'aramenha
6
Pop des Gardiens de la Houlette
i. Timo
6
Caracol do Cabeço de Sta Marta
i. Nico
e. Acqua do Cabeço de Sta Marta
4
i. Atlantis
e. D'Evora
4
Petite Planete du Manoir de la Closerie
4
e. Intrigue du Manoir de la Closerie
Kutrin Satusetä
Alla olevassa taulukossa ovat Ranskassa ja Saksassa syntyneiden pentujen sukutauluissa runsaimmin
esiintyvät isovanhemmat ja niiden toisen polven jälkeläismäärät.
Ranska
Isoisät
Isoäidit
Atlantis
i. Hilario
e. Hera do Magoito
46 i. Hilario
D'Evora
Ambrosio
i. tuntematon
e. tuntematon
40 i. tuntematon
E.T. do Vale Sorraia
28 i. Dom Diogo da Pescadora Chinesa
e. Bonita
26 i. Suao
Dom Diogo da Pescadora Chinesa
i. Atlantis
23 i. Chaparro
i. Atlantis
e. D'Evora
23 i. Junco da Quinta D'Abroeira
Timo
e. Cyntha
21 i. Joio do Magoito
Chinesa
i. Atlantis
19 i. Nico
Triz do Bonte da Bica
i. Orfeu do Monte da Bica
e. Jaqueta do Monte da Bica
18 i. Boné do Monte da Bica
Calixto
18 i. tuntematon
Joio do Magoito
i. Hilario
e. Geada
15 i. Ico do Arneiro da Coudelaria
e. Belem
Docas
e. tuntematon
21
Idée Noire du Manoir de la Closerie
Curra da Terra de Montoito
e. Avelã
e. Pastora
Onda da Quinta do Réfugio
e. Anika
e. D'Evora
Maéva du Manoir de la Closerie
Up Des Gardiens de la Houlette
Quita
e. tuntematon
Arminda D'Aramenha
e. Negrita do Arneiro da Couldelaria
Saksa
Isoisät
Dico Raio da Pescadora Chinesa
i. Atlantis
34 e. Brenha Borboletta do Portus
Isoäidit
68 i. Nico
e. D'Evora
Calis
Nico
32 i. Fusco
Timo
e. Cyntha
Compadre do Casal da Vinha
28 i. Neptuno da Quinta De Refugio
e. Bonita
26 i. Jeremias do Casal da Vinha
e. Bonita
23 i. Atlantis
e. D'Evora
Socio
23 i. tuntematon
e. tuntematon
i. D'Jango Cigano da Pescadora
21 Chinesa
Heaven von Mabrunic
62 i. Timo
e. Alexa da Casa St.Veit
Macaca du Manoir de la Closerie
43 i. Nico
D'Evora
35 i. Hilario
e. Belem
Cyntha
35 i. Farrusco do Zoo da Lisboa
e. Abril
Glory dos Covões
33 i. Duffy
Intrique du Manoir de la Closerie
Codea do Casal da Vinha
28 i. Neptuno da Quinta de Refugio
e. Bonita
Pepen
18 i. Targo
e. Marlin
18 i. Nico
18 i. Treno do Arneiro da Coudelaria
10 i. Chaparro
e. Pastora
42
42
37
31
31
27
23
22
22
7
Bonita
i. Nico
e. Nadigo de Portalègre
15
9
Quejira do Arneiro da Coudelaria
10
Nico
i. Fusco
15 i. Timo
Boné do Monte da Bica
i. Nixon De Alvaiazere
Hortalica do Zoo da Lisboa
14 i. Infante do Magoito
e. Azinheira do Zoo da Lisboa
Neptuno da Quinta de Refugio
8
Brenha Borboletta do Portus Calis
i. Joio do Magoito
e. Hera do Magoito
10
8
Chinesa
i. Atlantis
e. Brenha Borboletta do Portus
Calis
9
Jaqueta da Quinta dÁbroeira
10
Lucky
i. Alf
e. Alfaia
6
Funfun Santa Maria
9
7
e. Anika
i. Miko Do casal da vinha
9
Chata da Quinta D'Abroeira
i. Atlantis
e. D'Evora
8
Interlude du Manoir de la Closerie
8
Xiquita
i. tuntematon
e. tuntematon
8
Sveitsi
Sveitsiin vietiin ensimmäinen serra de airesinpaimenkoira 1960-luvulla, ensimmäinen pentue syntyi 1978.
Tästä kului 21 vuotta ja seuraava pentue syntyi 1999, pentueita on tullut keskimäärin 1 vuodessa, neljälle eri
kasvattajalle. Aktiivisia kasvattajia on tällä hetkellä pari. Pentueita on syntynyt yhteensä 14 ja pentuja
Sveitsin kennelliittoon on rekisteröity 101.Tuonteja on Sveitsissä muutamia. Jalostukseen on käytetty 10
urosta ja 7 narttua. Arviolta tämän hetkinen koirakanta Sveitsissä on n. 50 kpl.
Ruotsi
Ruotsiin vietiin ensimmäinen serra de airesinpaimenkoira 1995 ja ensimmäinen pentue syntyi 1999.
Yhteensä Ruotsiin on rekisteröity 48 pentua ja 10 vientikoiraa. Koiria on kasvatettu kahdella eri
kennelnimellä. Jalostukseen on käytetty 7 urosta ja 4 narttua.
20
17
18
15
16
14
12
11 11
11
11
10
10
Sveitsi
Ruotsi
8
7
8
7
6
7
6 6
6
4
4
4
2
0
0
0
0
0 0
0
0
-05
-06
0
0
0
-99
-00
-01
-02
-03
-04
-07
-08
-09
-10
-11
Kaavio9: Sveitsin ja Ruotsin rekisteröidyt pennut 1999-2011
Alla olevassa taulukossa ovat eniten jalostukseen käytetyt urokset ja nartut sekä niiden jälkeläismäärät
Sveitsissä ja Ruotsissa.
Sveitsi
Urokset
Nartut
Guru do Casa Seareiro
i. Diego Forlan Casa Seareiro
e. Roma Quinta Refugio
Allegra Maravilha pequena da Cadela
Chispa
i. Link
e. Chispa Casa St. Veit
22
20
Ruotsi
Urokset
Herdsmaid's Mestre-De-Saude
29 i. Miko Do Casal Da Vinha
e. Chimie Belles Serena
Nartut
Grainha Da Casa Do Seareiro
11 i. Diego Forlan Da Casa Do Seareiro
e. Romã da Quinta do Refugio
18
Timo
e. Cyntha
18
Cimba do Cabeço de Sta Marta
i. Antonio da Monte da Hulha
e. Menina
16
Alexa da Casa St. Veit
i. Indiana Jonos Manoir Closerie
e. Farpa Quinta d’ Abroeira
18 i. tuntematon
e. Bonita
Fredy
e. tuntematon
9
Geitosa De Portalegre
i. Nico
e. Bica De Portalegre
13
7
Chimie Belles Serena
i. Black-Bigfoot Da Casa St-Veit
e. Geitosa De Portalegre
11
7
Chimie Belles Periquita
i. Interlude Du Mandir De La Closerie
e. Geitosa De Portalegre
6
9
Hippie von Mabrunic
i. Timo
e. Alexa da Casa St. Veit
9
Interlude Du Mandir De La
Closerie
i. Dom Diogo Da Pescadora
Chinesa
e. Arisca Da Quinta d'Abroeira
Black Jack de Targaring
i. Bencatel de Targaring
e. Perdida
8
Quilha
i. Oeste
e. Oliva
8
Rodrigo da Quinta D'Abroeira
e. Fisga da Quinta D'Ábroeira
6
Macio Uma Obra du Xaintois
e. Intrique du Manoir de la Closerie
8
Holiday von Mabrunic
i. Timo
8
i. Timo
6
Link
i. Pepen
8
Ipsila von Mabrunic
i. Timo
7
Diego Forlan Da Casa Do
Seareiro
i. Socio
e. Serra
5
6
Bob Marley Manoir Closerie
i. Chocolate Casal Vinha
e. Pampa du Manoir de la Closerie
4
Alentejo des Gardiens de la Houlette
i. Duque da Monte Bica
4
Luumäen Ahmatti Atte
i. Socio
e. Black Eagle's Night Flight
Alla olevassa taulukossa ovat Sveitsissä ja Ruotsissa syntyneiden pentujen runsaimmin esiintyvät
isovanhemmat ja niiden toisen polven jälkeläismäärät.
Sveitsi
Isoisät
Ruotsi
Isoäidit
Link
i. Pepen
29 i. Ody Uma Obra du Xaintois
Chispa Casa St. Veit
Timo
e. Cyntha
24 i. Indiana Jones du Manoir de la Closerie
Antonio da Monte da Hulha
Diego Forlan da Casa do Seareiro
i. Socio
e. Serra
20 i. Nico
Indiana Jones du Manoir de la
Closerie
i. Atlantis
Dico Raio da Pescadora Chinesa
i. Atlantis
Cyntha
18 i. Farrusco do Zoo da Lisboa
e. Abril
Chinesa
i. Atlantis
16 i. Nico
e. D'Evora
Socio
i. tuntematon
e. tuntematon
10 i. Funfun Obi-Van
Alexa da Casa St. Veit
Intrigue du Manoir de la Closerie
Menina
e. Nadigo de Portalegre
Romã da Quinta do Refúgio
e. Anika
Black Eagle's Night Flight
Isoisät
Diego Forlan Da Casa Do
Seareiro
29 i. Socio
Isoäidit
Romã da Quinta do Refugio
e. Anika
e. Serra
Nico
24 i. Fusco
24 i. Timo
e. Bonita
Geitosa De Portalegre
13 i. Nico
e. Bica de Portalegre
Bica de Portalegre
11 i. Andor da Quinta D'Abroeira
e. Dona
Chimie Belles Serena
11 i. Black-Bigfoot da Casa St-Veit
17
13
11
9
Bonita
i. Nico
e. Nadico de Portalegre
9
18
Dom Diogo da Pescadora
Chinesa
i. Atlantis
e. Brenha Borboletta do Portus
Calis
7
i. Joio do Magoito
e. D'Evora
7
18
Interlude du Manoir de la
Closerie
i. Dom Diogo da Pescadora
Chinesa
6
i. Nico
e. D'Evora
6
9
6
Fisca da Quinta D'Abroeira
i. Nico
e. D'Evora
6
Serra
e. Pamba
5
20 i. Nico
Bencatel de Targaring
i. Tapir da Fonte Boa
e. Borba
8
Perdida
i. Oeste
e. Juba
8
Timo
e. Cyntha
6
Oeste
i. Montemorense
e. Lebre da Fonte Boa
8
Oliva
i. Dique
e. Escura
8
Socio
i. tuntematon
e. tuntematon
5
23
18
i. Atlantis
e. D'Evora
8
Quejira do Arneiro da Coudelaria
8
Pepen
i. Targo
e. Marlin
8
Cuca do Vale Sorraia
i. Ondulado do Arneiro da Coudelaria
e. Afra
6
Treno do Arneiro da Coudelaria
e. Mimosa do Arneiro da Coudelaria
6
Pampa du Manoir de la Closerie
4
Duque da Monté Bica
i. Furacão Do vale sorraia
e. Arminda D'aramenha
4
i. Timo
4
I. Miko Do casal da vinha
4
Kasvatus muualla Euroopassa
Serra de airesinpaimenkoiria on kasvatettu pienimuotoisesti Hollannissa 80-luvusta. Nykyään kasvatus on
hiipunut täysin ja 2000-luvulla koiria Hollantiin on rekisteröity vain yksittäisiä tuontikoiria.
Tanskassa ja Norjassa on rekisteröity yksittäiset pentueet ja muutama tuontikoira. Tsekin Tasavallassa ja
Itävallassa on aloitettu rodun kasvatus vuonna 2009.
4.1.4 Yhteenveto rakenteesta ja jalostuspohjasta
Rekisteröintimäärät Suomessa ja muualla
Serra de airesinpaimenkoirien rekisteröinnit ovat olleet Suomessa jo muutaman vuoden ajan reippaassa
nousussa. Samaan aikaan kuitenkin Portugalin rekisteröintimäärät laskevat. Saksan, Ranskan ja Sveitsin
jalostuskoirat pohjautuvat portugalilaisiin linjoihin ja rekisteröinnit ovat em. maissa keskimäärin 20
rekisteröintiä/vuosi.
Kokonaistilanne koko Euroopassa on rodun kannalta hieman huolestuttava, koska populaation koko on
karkeasti arvioiden n. 1500 yksilöä. Lisäksi koirat ovat osin sukulaisia keskenään, rotu on käynyt läpi
geneettisiä pullonkauloja ja pääsääntöisesti nykyiset koirat pohjautuvat vain pariin kantakoiraan. Samoja
koiria alkaa löytymään jo viidennessä ja kuudennessa polvessa suurimmassa osassa linjoista.
Täysin uusia sukulinjoja on hyvin hankalaa löytää rodun kotimaasta. Rotuunottoja Portugalissa on pari
vuosittain ja näitä koiria toki käytetään jalostukseen, mutta ei välttämättä ihan tarpeeksi. Lisäksi täytyy
muistaa, että rotuunotetun koiran taustoilta saattaa löytyä usein myös tunnettuja jalostuskoiria, joten olisi
suositeltavaa selvittää koiran sukupuu mahdollisuuksien mukaan, mikäli aikomuksena on jalostuskäyttää
tällaista koiraa. Muuten vaarana voi olla, että sukusiitetään huomaamatta tunnettuihin linjoihin, pahimmillaan
jopa epilepsian riskilinjoihin. Parhaimmillaan vierassukuiset rotuunotetut koirat tuovat kantaan erittäin
tarpeellista geneettistä vaihtelua ja purkavat sukusiitosta.
Jalostukseenkäyttöikä
Jalostukseenkäyttöikä on vaihdellut ja keskimäärin se on ollut useitakin vuosia. Kuitenkin jalostukseen
käytetään aivan liian nuoria koiria. Suomessa, kuten myös muuallakin Euroopassa, on jalostuskäytön
hetkellä ollut jopa alle vuoden ikäisiä uroksia, myös narttuja on ollut jalostuskäytössä alle kaksi vuotiaina.
Terveyden ja luonteen kannalta on tärkeää olla käyttämättä koiria jalostukseen liian nuorina. 1-2 –vuotiaiden
koirien aikuisiän luonteesta tai niille kenties puhkeavista perinnöllisistä sairauksista ei voida vielä sanoa
mitään. Jos koira on erityisen arvokas yksilö, jonka geenien säilyminen halutaan varmistaa, voidaan sitä
käyttää nuorempana kerran jalostukseen ja seurata sitten tarkkaan millaista jälkeä se jättää. Myöhemmällä
iällä sitä voidaan käyttää lisää, jos sen oma ja lähisukulaisten luonne ja terveys ovat hyvät.
Todennäköisyyttä nuoren koiran aikuisiällä puhkeaviin sairauksiin voidaan arvioida sen sukulaisten terveyden
avulla; jalostukseen tulisi valita yksilö, jonka vanhemmat ovat edelleen 5-6-vuotiaina terveitä ja kaikin puolin
ongelmattomia. Serra de airesinpaimenkoirilla on vaivana epilepsia, joka voi puhjeta koiralle vasta
myöhemmällä iällä, joten nuorien koirien jalostuskäyttö ei ole järkevää.
Sukusiitosaste, teholllinen koko ja isät/emät-suhde
KoiraNetin mukaan sukusiitosaste on ollut laskussa. Lasku johtuu osaltaan osittain tai kokonaan
tuntemattomattomien taustojen omaavien jalostuskoirien suosiosta jalostuskäytössä. Lisäksi sukusiitosasteet
ovat KoiraNetissä laskettu puutteellisten sukupolvitietojen mukaan. Näistä johtuen luvut ovat aliarvioita,
mutta sen kehittymisuunta on kuitenkin tärkeä.
Tehollinen populaatio on vastaavasti kasvussa. Luvut ovat kuitenkin liian optimistisia koska KoiraNetin
tehollisen koon laskentakaavassa ei pystytä ottamaan huomioon jalostuskoirien epätasaisia jälkeläismääriä
24
eikä niiden keskinäisia sukulaissuhteita. Suurin osa Suomessa käytetyistä jalostuskoirista ovat hyvinkin
läheistä sukua keskenään, toisaalta harvojen erilinjaisten koirien jalostuskäyttö on ollut melko runsasta.
Tehollisesta koosta on ollut käytössä keskimäärin 45% maksimista viimeisen 15 vuoden aikana.
Isät/emät ihannesuhde on 1, tämä toteutuu serra de airesinpaimenkoirilla melko hyvin, keskimääräinen
suhde on 0,7 ja joinain vuosina luku on ollut ihanteessa.
Uusintayhdistelmät
Uusintayhdistelmä tarkoittaa saman nartun ja uroksen parittamista useammassa kuin yhdessä pentueessa.
Uusintayhdistelmät ovat pienelle populaatiolle haitallisia, koska ne kaventavat geenipoolia entisestään.
Yhdistelmien uusimisella ei ole rodulle mitään uutta annettavaa. Serra de airesinpaimenkoirien
jalostussuosituksissa (liite 4.) on määritelty, että uusintayhdistelmiä tulisi välttää. Suomessa on kuitenkin
tehty kaikkiaan 8 uusintayhdistelmää. Myös ulkomailla on tehty useita uusintayhdistelmiä.
Matadorjalostus ja jalostuskoirien sukulaisuussuhteet Suomessa ja Euroopassa
Suomessa on 8 urosta (taulukko 3, sivu12 ) tuottanut lähes puolet Suomen kaikista rekisteröidyistä
pennuista, tämä on erittäin huolestuttava suunta. Matadorkoirat aiheuttavat rotuun geneettisiä pullonkauloja
sekä johtavat rodun keskenäiseen sukulaistumiseen. Koska suurin osa jalostukseen käytetyistä koirista on
lisäksi sukua keskenään, Suomen tehollinen populaatiokanta on todellisuudessa hyvin suppea ja tilanne on
kriittinen. Sama ongelma on myös muissakin rotua kasvattavissa maissa.
Espanjasta tuoduista kuudesta sisaruksesta, Ciro, Cosme, Curro, Casilda, Casandra ja Casiopea, on
jokaista käytetty jalostukseen, niiden yhteenlaskettu jälkeläismäärä on109 rekisteröityä pentua.
Ranskassa on jalostuskäytössä sisarusten veli Calixto. Cosmella on jälkeläisiä kaikkein eniten 48kpl, sillä on
pentue myös Ranskassa.
Portugalista tuotu uros, Miko do Casal da Vinha, oli ennen Suomeen tuloaan erittäin ahkerassa
jalostuskäytössä kotimaassaan, sillä on pentueet myös Ruotsissa ja Saksassa. Ko. uroksen jälkeläisiä oli
tuotu jo aikaisemmin Suomeen, joita on myös käytetty jalostukseen runsaasti. Yhteensä uros ja sen
jälkeläiset, Fofa, Lola, Na Palha sekä Casal da Vinha T-pentue, ovat tuottaneet Suomeen 135 jälkeläistä.
Trevo do Casal da Vinha on ollut näistä koirista eniten jalostuskäytössä, sillä on 39 pentua.
Tämä siis tarkoittaa, että espanjalaisilla C-pennuilla ja edellä mainituilla Casal da Vinha koirilla on yhteensä
n. 46%:n osuus vuoteen 2011 mennessä rekisteröidystä pennuista Suomessa. Tämä on tapahtunut
edellisten viiden vuoden aikana; koirat ovat olleet aktiivisessa jalostuskäytössä vuodesta 2007 lähtien, tosin
Lola do Casal da Vinha on saanut ensimmäiset pentunsa 2006.
Taulukko 4 (sivu14) antaa selkeää suuntaa rekisteröityjen pentujen sukulaisuussuhteiden kehityksestä.
Taulukosta on nähtävillä, että 15 eniten isoisinä esiintyvien urosten toisen polven jälkeläismäärät ovat suuria,
kolmellatoista koiralla on 30 tai yli, toisen polven jälkeläistä. Myös nartuilla on sama tilanne, kahdeksalla
nartulla on 30 tai yli, toisen polven jälkeläistä. Kuusi urosta ja viisi narttua löytyy sekä runsaimmin käytettyjen
jalostuskoirien listasta että runsaimmin esiintyvien isoisä ja isoäiti listasta.
Yli kahdenkymmenen 2. polven jälkeläismäärä voidaan serra de airesinpaimenkoiran kohdalla luokitella
liikakäytöksi. Näin ollen jalostuksessa tulisi kiinnittää huomiota myös toisen polven jälkeläismääriin rodun
liiallisen sukulaistumisen estämiseksi.
Myös muissa rotua kasvattavissa maissa on osalla koirista suuret jälkeläismäärät, nämä ovat myös samoja
sukulinjoja kuin Suomessakin, ts. samat koirat esiintyvät kunkin maan jalostuskoirien TOP15.
25
4.2 Luonne ja käyttöominaisuudet
4.2.1 Rotumääritelmän maininnat luonteesta ja käyttäytymisestä
Rotumääritelmän mukainen serra de airesinpaimenkoira on poikkeuksellisen älykäs ja hyvin eloisa sekä
omistajaansa hyvin kiintynyt, sekä leimautunut hoitoonsa uskottuun laumaan. Älykkyytensä ansiosta se on
nokkela keksimään keinoja, joilla saa ihmiset mukaan haluamaansa toimintaan. Rotumääritelmän mukaan
serra de airesinpaimenkoiria pidetään erinomaisina seura-, vahti- ja harrastuskoirina. Sen kykyä pitää laumat
koossa laitumilla ja palauttaa karkulaiset ja eksyneet takaisin laumaan pidetään suuressa arvossa. Se on
aina valpas ja varoittaa lähestyvistä petoeläimistä, sekä omaa vahtiviettiä, joka ilmenee varsinkin pimeän
tullen. Serra voi olla vieraita kohtaan jossain määrin varautunut. Vieraita kohtaan varautunut koira ei saa
missään nimessä osoittaa kuitenkaan aggressiivisuutta tai liiallista arkuutta. Vakaviin virheisiin luetaan
hermostuneisuus ja tasapainoton luonne sekä hylkääviin virheisiin vihaisuus, voimakas arkuus ja selvästi
epänormaali käyttäytyminen. Serra on työskennellessään iloinen ja palvelualtis.
Rodun alkuperäiskäyttö
Rotumääritelmän mukaan Serra on erilaisten kotieläinten paimen- ja vahtikoira. Tiettävästi suomessa on
kaksi koiraa, jotka paimentavat säännöllisesti työkseen. Vähäisen tiedon takia yhdistyksellä ei ole tietoa siitä,
miten nykyiset koirat selviytyisivät paimennustehtävissä ja kuinka riittäviä koirien luonneominaisuudet olisivat
työkäyttöön. Rotuyhdistys on järjestänyt muutaman paimennustapahtuman tutustumismielessä rodun
harrastajille. Tapahtumiin osallistuvien määrä on ollut vähäistä.
4.2.2 Luonne ja käyttäytyminen päivittäistilanteissa
Rotuyhdistyksen serra de airesinpaimenkoirien omistajille suunnatussa kyselyssä (liite 3) tuli vastauksia 47
eri koirasta. Rotumääritelmä kuvailee rotua pidättyväiseksi vieraita kohtaan, kyselyn vastauksista ilmeni, että
n. 82% koirista olivat ystävällisiä kotiin tulevia vieraita kohtaan. Näistä n. puolet olivat kuitenkin hieman
varautuneita. Myös luonnetesteissä yleisimmin annettu maininta oli ”hyväntahtoinen, luoksepäästävä ja
avoin”. 12% luonnekyselyyn vastanneista olivat arkoja ja/tai aggressiivisia vieraita kohtaan, joka ei ole
hyväksyttävää serra de airesinpaimenkoiralle. Tämä tuottaa koiralle helposti vaikeuksia jo arkielämään ja käy
helposti esteeksi eri lajien harrastamiselle.
Erittäin voimakkaasti ääniin reagoi oli 4% vastanneista, luonnetesteissä kaksi koiraa olivat laukausalttiita.
Työssä pärjätäkseen koiran tulisi olla laukaisuvarma, se ei saa olla ääniherkkä. Työskentelevä paimenkoira
ei voi esimerkiksi pelätä ukkosta. Jotkut koirathan vaistoavat ukkosen tulon ja lamaantuvat täysin jo tuntia
ennen rajuilmaa, kun tietävät, mitä on tulossa. Myöskään tavallinen elämä ääniherkän koiran kanssa ei ole
helppoa. Ääniherkkyyteen on syytä kiinnittää jalostustyössä huomiota, sillä laukausarkuuden katsotaan
olevan perinnöllistä.
Temperamentiltaan paimenkoiran toivotaan olevan vilkas tai kohtuullisen vilkas. Sitä ne usein ovatkin,
testattujen koirien keskiarvo on +2 eli kohtuullisen vilkas. Myös kyselyssä 72% oli omistajien mielestä vilkas
tai jopa erittäin vilkas.Vilkkaus on paimenkoiralle tyypillinen ominaisuus. Se näkyy mm. sen valppaudessa
tarkastella ympäristöään sekä sen reaktionopeudessa. Toisaalta liian vilkas koira ei välttämättä kykene
keskittymään kovin hyvin, tämä voi olla omistajalle haastavaa. Serrasta saa hyvän kumppanin sellainen
perhe, joka pystyy tarjoamaan riittävästi virikkeitä ja aktiivista toimintaa.
Luonteen kovuudeltaan Suomen kanta on luonnetestien perusteella arvioituna joko ”hieman pehmeää” tai
”pehmeää”. Liiallinen pehmeys ei ole toivottava ominaisuus laumaansa paimentavalla koiralla, jonka pitää
kestää myös niskuroivaa laumaa ja olla kykenevä toimimaan kaikissa tilanteissa. Liian pehmeän koiran
arkielämäkin voi kärsiä, jos se varoo jokaista tilannetta tai paikkaa missä se on kokenut jotain
epämiellyttävää. Myös luonnekyselyssä muutama koira osoitti pehmeyttä.
Perimältään hyvähermoinen koira kestää merkittävästi enemmän "kolhuja" elämässään niiden vaikuttamatta
sen käyttäytymiseen.Syntyään hermoheikkoa koiraa ei voi esimerkiksi pentuajan totuttamisella parantaa,
hermorakenne voidaan katsoa perinnölliseksi ominaisuudeksi. Työkoiralla kuuluisi olla myös toimintakykyä
kyetäkseen toimia itsenäisestikin. Testatuilla koirilla toimintakyky jää kuitenkin miinuksen puolelle; -1 eli pieni,
tämä on hieman ristiriidassa rotukuvauksen kanssa. Toisaalta luonnetestiotos on hyvin pieni koko kannasta,
joten tulos ei välttämättä totuuden mukainen. Hermorakenne on luonnetestatuilla serra de
airesinpaimenkoirilla suurimmalta osin plussan puolella.
Näyttelyissä esiintyneet serra de airesinpaimenkoirat ovat suurimmalta osin hyvin käyttäytyviä ja ystävällisiä.
Mainintojen ”voisi olla reippaampi”, ”ei anna koskea”, ”tarvitsee lisää itseluottamusta” jne. osuus on kuitenkin
n. 35% annetuista arvosteluista. Lisäksi 60% HYL / EVA laatumaininnoista on johtunut arkuudesta tai
aggressiivisuudesta.
26
2011 aloitettiin arvioimaan käyttäytymistä ”rasti ruutuun” menetelmällä; rodunomainen lähestyessä 15 kpl,
väistää 8 kpl, pelokas 1 kpl.
Rodulla on hyvin tyypillistä, että murrosiässä koiran luonne saattaa muuttua, jopa radikaalistikin. Aiemmin
rohkea koira muuttuu pelokkaaksi tai joskus myös päinvastoinkin. Tämä aika voi olla omistajalle stressaavaa,
mutta kärsivällisyydellä ja rodun tuntemuksella ongelmat yleensä häviävät.
Luonnetesti
SKL:n luonnetesti ja MH-kuvaus ovat Suomessa ainoat viralliset ja objektiiviset luonteentestausmenetelmät.
Luonnetestin tarkoitus on arvioida ja kirjata koiran käyttäytyminen tilantessa, joissa sen hermosto joutuu
rasitetuksi. Testitulosta voidaan hyödyntää koiran luonnekuvan määrittämiseen ja koulutuskelpoisuuden
arviointiin. Testitulos antaa myös viitteitä koiran jalostuskelpoisuudesta rotujärjestöille ja kasvattajílle.
Mitattaessa käyttäytymistä kaikille roduille soveltuvien luonnetestien ja -kuvausten avulla, tulee koiraa
arvioida sen mukaan, onko sen käyttäytyminen rodulle tyypillistä vai ei. Luonnetestin kokonaispisteet eivät
ole tärkeitä, eivätkä mahdollisimman suuret loppupisteet ole useilla roduilla suinkaan toivottavia.
Serra de airesinpaimenkoiria on luonnetestattu vain 13 koiraa, joten tämä ei anna rodun luonteesta
luotettavaa tilastoa. Lähtökohtana on, että serra de airesinpaimenkoiran tulisi selvittää testi niin, että kaikki
eri osasuoritukset menisivät plussan puolelle, jotta koira kykenisi vielä alkuperäiseen tehtäväänsä
paimenkoirana.
koira
Testaus
ikä
1
2
3
4
5
6
7
8
9
Yht.
n. Jolly Dollyn Koh-I-Noor
2v 6kk
-1
1
1
-1
1
2
1
2b
++
80
u. Trevo do Casal da Vinha
3v 1kk
1
1
1
-1
1
1
1
3
+++
110
u. Cosme
4v 1kk
-1
1
3
-2
1
-1b
1
2a
++
27
n. Tianica da Casal da Vinha
2v 7kk
-1
3
1
-1
1
-1a
-2
2b
-
13
u. Curro
3v 1kk
-1
1
-1
-1
1
2
-2
3
++
69
n. Eira do Monte da Bica
2v 11kk
-1
1
1
2
1
3
1
3
++
140
u. Gaiato do Vale Sorraia
2v 3kk
1
3
3
3
1
-1
1
3
+
124
n. Black Eagles Night Flight
2v 7kk
-1
1
3
-1
-1
1
1
2
-
-3
u. Black Eagles Night Effect
2v 7kk
-2
1
-1
-1
1
2
-2
3
++
54
4v
-2
1
3
-2
1
2
-2
3
++
48
n. Joia das Terras Planas
4v 10kk
-1
1
-1
-1
1
2
-2
3
++
69
u. Black-Bigfoot Casa St.-Veit
2v 3kk
-1
-1
-1
-1
1
3
-2
-1
+
22
n. Funfun Milu
2v 5kk
-1
1
1
2
1
3
-2
3
++
116
-1
1
1
-1
1
2
-2
3
++
u. Funfun Obi-Wan
Keskiarvo
Taulukko: vuosina 1999-2011 SKL:n luonnetestissä käyneet
1. Toimintakyky
Eräs testin tärkeimmistä tuloksista. Toimintakyvyn arvosana
kuvaa koiran kykyä tehdä ratkaisuja erilaisissa sille uusissa
tilanteissa. Toimintakykyä ilmaisee yhtälailla puolustautuminen
kuin pakokin, toimintakyvyttömyys ilmenee koiran pyrkiessä
joko mitätöimään tilanteen, tai sen muutoin jähmettyessä
paikalleen mitään tekemättömäksi.
Arvostelu:
+3 erittäin suuri
+2 suuri
+1 kohtuullinen
-1 pieni
-2 riittämätön
-3 toimintakyvytön
27
2. Terävyys
Terävyys on koiran taipumusta reagoida aggressiivisesti sitä
uhkaavaa ihmistä kohtaan. Mitä terävämpi koira on, sitä
pienemmästä ärsytyksestä se käyttäytyy aggressiivisesti.
Arvostelu:
+3 kohtuullinen ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua
+2 suuri ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua
+1 pieni ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua
-1 pieni jäljelle jäävin hyökkäyshaluin
-2 kohtuullinen jäljelle jäävin hyökkäyshaluin
-3 suuri jäljelle jäävin hyökkäyshaluin
3. Puolustushalu
Puolustushalu on koiran perinnöllinen halu puolustaa
laumaansa. Tätä kuten muitakin ominaisuuksia arvioitaessa
pyritään luonnetestissä arvioimaan nimenomaan halua, ei
opittua kykyä. Koiran toiminnan voimakkuus sen puolustaessa
ohjaajaansa ei vaikuta arvosanaan, tärkeämpää on mm. sen
asema ohjaajaan ja hyökkääjään nähden.
4. Taisteluhalu
Taisteluhalu on koiran perinnöllinen halu käyttää ruumistaan
leikkimieliseen (tai todelliseen) taisteluun saavuttaakseen
haluamansa päämäärän. Tämä ilmenee useimmiten
leikkimishaluna. Väsyessään fyysisesti koira jatkaa toimintaa
nimenomaan taisteluhalunsa avulla.
Arvostelu:
+3 suuri
+2 kohtuullinen
+1 erittäin suuri
-1 pieni
-2 riittämätön
-3 haluton
Arvostelu:
+3 kohtuullinen, hillitty
+2 suuri, hillitty
+1 pieni
-1 haluton
-2 erittäin suuri
-3 hillitsemätön
5. Hermorakenne
Koiran hermojen vahvuus on sen tärkeimpiä jokapäiväiseen
elämään vaikuttavia tekijöitä. Tämä ominaisuus ei ole
mitenkään omistajan vaikutettavissa. Syntyään hermoheikkoa
koiraa ei voi esimerkiksi pentuajan totuttamisella parantaa.
Samoin perimältään hyvähermoinen koira kestää merkittävästi
enemmän "kolhuja" elämässään niiden vaikuttamatta sen
käyttäytymiseen.
6. Temperamentti
Temperamentti on koiran kyky havainnoida ympäristöään ja
toimia sen mukaisesti. Kyse ei ole ainoastaan sen nopeudesta
reagoida, vaan optimissaan koiran tulisi havaita kaikki siihen
vaikuttavat ympäristön tapahtumat ilman viivettä ja reagoida
niihin. Temperamentin ollessa liian korkealla, häiritsevät kaikki
ympäristön tapahtumat sen keskittymistä tilanteisiin.
Arvostelu:
+3 vilkas
+2 kohtuullisen vilkas
+1 erittäin vilkas
-1 häiritsevän vilkas
-2 välinpitämätön
-3 apaattinen
Arvostelu:
+3 rauhallinen ja varma
+2 suhteellisen rauhallinen
+1 hieman rauhaton
-1 vähän hermostunut
-2 hermostunut
-3 erittäin hermostunut
7. Kovuus
Kovuudella tarkoitetaan koiran taipumusta muistaa sille
epämiellyttäviä (ja muitakin) kokemuksia ja välttää niiden
kohtaamista uudelleen. Tämä ominaisuus on ratkaisevassa
asemassa koiran käyttäytymisen ilmenemiseen. Perimältään
pehmeän koiran näkyvä käyttäytyminen muuttuu etenkin sen
elämän alkuvaiheessa paljonkin kokemuksien perusteella, kun
taas kova koira ei anna näiden vaikuttaa käytökseensä.
Arvostelu:
+3 kohtuullisen kova
+2 kova
+1 hieman pehmeä
-1 erittäin kova
-2 pehmeä
-3 erittäin pehmeä
Arvostelu 2007 alkaen:
+3 Vilkas
+2 Kohtuullisen vilkas
+1 Erittäin vilkas
–1a Häiritsevän vilkas
–1b Hieman välinpitämätön
–1c Impulsiivinen
–2 Välinpitämätön
–3 Apaattinen
8. Luoksepäästävyys
Luoksepäästävyyttä mitataan koiran suhtautumisella
vieraaseen, ystävällisesti käyttäytyvään ihmiseen. Koiran tulisi
antaa tämän ottaa kontakti ja koskea itseensä.
Arvostelu:
+3 hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin
+2 luoksepäästävä, hieman pidättyväinen
+1 mielistelevä
-1 selvästi pidättyväinen
-2 hyökkäävä
-3 salakavala
+3 Hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin
+2a Luoksepäästävä, aavistuksen pidättyväinen
+2b Luoksepäästävä, hieman pidättyväinen
+1 Mielistelevä
–1 Selvästi pidättyväinen
–2 Hyökkäävä
–3 Salakavala
9. Suhtautuminen ampumiseen
Luonnetestiin kuuluu aina kaksi 9mm pistoolilla ammuttua laukausta. Koiran tulisi säilyttää toimintakykynsä
laukauksista huolimatta. Laukaukset ammutaan testin viimeisenä osiona, jotta mahdollisesti ampumiseen
voimakkaasti reagoivien koirien muut ominaisuudet saadaan arvioitua ilman laukausten aiheuttamaa painetta.
+++ Laukausvarma
++ Laukauskokematon
+ Paukkuärtyisä
- Laukausaltis
-- Laukausarka
28
Arvostelu:
+ laukausvarma
++ laukauskokematon
+++paukkuärtyisä
- laukausaltis
- - laukausarka
Lähde: Jorma Lankinen
4.2.3 Koeominaisuudet
BH-koe
Kolme koiraa on käynyt BH-kokeessa ja kaksi niistä on suorittanut sen hyväksytysti.
koira
Tulos
Lisämerkintä
PAKK1
BH
u. Funfun Chocobo
PAKK1
BH
n. Funfun Milu
PAKK0
-
Tottelevaisuuskoe
Kokeessa on käynyt neljä koiraa. Yksi on kilpaillut voittaja luokassa .
koira
Tulos
Lisämerkinnät
AVO1
2xAVO2
AVO3
3xALO1
TK1
3xAVO1
AVO2
3xALO1
3xALO2
TK2
TK1
u. Funfun Chocobo
3xALO1
ALO2
-
n. Funfun Milu
2xALO1
-
n. Jolly Dollyn Know-It-All
Serra de airesinpaimenkoira soveltuu erittäin hyvin myös tottelevaisuuskokeisiin. Rotu on poikkeuksellisen
älykäs ja nopeasti oppiva. Tokoa kannattaa harrastaa myös omaksi ja koiran iloksi, perustotteleivaisuusuutta
on hyvä kouluttaa muutoinkin, näin yhteiselokin sujuu paremmin.
Agility
Agilityssä on kilpaillut neljä koiraa, joista kaksi koiraa on kilpaillut kolmosluokassa.
koira
Kilpailu
luokka /
tulos
maxi-3 –
2xSERT
4xLUVA
n. Jolly Dollyn Know-It-All
maxi-2 E
2xSERT
3xLUVA
n. Funfun Taifuun
maxi-3 EH
2xSERTK
n. Funfun La Ninja
maxi-2 H
Lisämerkinnät
SERTK
Agility harrastuksena on alkanut kiinnostaa enemmän viime vuosien aikana. Serra de airesinpaimenkoira
soveltuu rakenteeltaan erittäin hyvin myös agilityyn.
Paimennus
Myös kiinnostusta paimennuskoiraharrastukseen on rodun parissa noussut, mutta valitettavasti
harrastusmahdollisuudet Suomessa ovat tällä hetkellä erittäin rajalliset. Serra de airesinpaimenkoirilla ei
toistaiseksi ole ollut omaa Suomen Kennelliiton hyväksymää paimennuskoetta.
Kaksi serra de airesinpaimenkoiraa n. Figa do Monte da Bica ja n. Black Eagle's Effect-Heart ovat käyneet
ja suorittaneet HRD1 tuloksen. Tulokset ovat saavutettu Suomessa järjestetyissä AHBA:n kisoissa. AHBA
(American Herding Breed Association) on yhdysvaltalainen kaikille roduille avoin paimennusyhdistys.
Suomessa ko. tulokset ovat epävirallisia.
29
4.2.4 Keskeisimmät ongelmat käyttäytymisessä ja luonteessa
Serra de airesinpaimenkoiran luonne ei välttämättä ole kaikkein helpoin. Rotuyhdistyksen tietoon on tullut,
kasvattajien ja koirien omistajien kautta, paljon lähinnä luonneongelmien kanssa painivista tapauksista.
Suurimmat ongelmat saattavat johtua liian varautuneesta, terävästä tai pehmeästä luonteesta. Luonteen
vuoksi lopetettuja koiria on turhan paljon. Serra de airesinpaimenkoiran ulkonäkö, varsinkin somana
pentuna, voi pettää pahasti ja se paljastuukin paljon työtä ja hermoja vaatimaksi koiraksi. Paimenkoira ei
sovellu vain sohvaperunaksi, tämä tulee muistaa myös serra de airesinpaimenkoirankin kohdalla.
Luonnekyselyyn vastanneista omistajista 25% oli sitä mieltä, että rotu on haastava tai hieman haastava
varautuneisuutensa takia, 2%:n mielestä vaikea. 9% ajatteli rodun olevan hieman haastava tai haastava
vilkkauden vuoksi.
Eroahdistusta ei luonnekyselyn mukaan ollut kuin yhdellä koiralla. Kolme koiraa tuhosi paikkoja yksin
ollessaan, tämä voi olla merkki eroahdistuksesta, mutta toki kyse voi olla vain energisistä yksilöistä, jotka
ovat keksineet itselleen tekemistä.
Kodinvaihtajia rodussa on liian paljon, pelkästään luonnekyselyn koirista 13 yksilöä (27%) oli tällaisia
yksilöitä. Netin myyntipalstoilla törmää usein uutta kotia etsiviin serra de airesinpaimenkoiriin, yleensä ne
ovat murrosikäisiä, n. vuoden vanhoja yksilöitä. Syitä kodinvaihtoon on moninaisia, yleisimmät ovat
ajanpuute ja ongelmat luonteen kanssa. Perheessä koira on saattanut alkaa käyttäytymään aggressiivisesti
lapsia tai muita lemmikkejä kohtaan. Vahvahermoinen serra de airesinpaimenkoira soveltuu kuitenkin myös
lapsiperheisiin, mutta se ei missään tapauksessa ole lasten koira. Vanhempien tulee olla aina vastuussa
koiran hoidosta ja koulutuksesta, lisäksi lapsiperheeseen ei tule valita sellaista yksilöä, joka jo pentuna
osoittaa arkuuden merkkejä, vrt. hermorakenne. Myös kasvattajan tulee seurata pentujen luonteiden
kehitystä tarkoin, jotta ostajat valikoituvat pentujen luonteiden mukaan. Pentujen luonteiden analysoimiseen
apuna voi käyttää pentutestausta, ammattipentutestaaja osaa katsoa ulkopuolisen silmin millainen kukin
yksilö on ja voi antaa tietoa esim. mikä pentu soveltuu lapsiperheeseen ja mikä harrastuskoiraa haluavalle
jne.
Serra de airesinpaimenkoiran pentuja on nykyään saatavilla lähes koko ajan. Ylitarjonnan vuoksi pentu
saatetaan myydä ensimmäiselle ostajaehdokkaalle pentujen käsiin jäämisen pelossa. Näin kyseinen pentu
saattaa joutua sille täysin sopimattomalle omistajalle. Myöhemmin ongelmien ilmetessä ja kasvaessa,
koiralle aletaan etsimään uutta kotia tai se palautuu kasvattajalle takaisin. Nuorelle aikuiselle, pahimmillaan
täysin kouluttamattomalle jo huonot tavat omaksuneelle koiralle, voi olla hyvin vaikea löytää uutta kotia.
Pahimmillaan koira joutuu uudelleen toiselle perehtymättömälle omistajalle, kierre jatkuu ja rotu saa huonoa
mainetta vaikeana rotuna, usein aivan turhaan.
Rodulla on ongelmallisina sairauksina lonkkadysplasia, epilepsia ja allergiat. Serra de airesinpaimenkoiralla
on suhteellisen korkea kipukynnys, mutta kipu ja hankala olo saattavat tehdä koiran muutoin ärtyisäksi.
Epilepsia saattaa muuttaa koiran persoonaa radikaalisti. Kaikki luonneongelmat eivät siis välttämättä johdu
ainoastaan koiran ”luonneviasta”. Tosin allergiakin saattaa olla ns. stressiperäistä eli koiran
heikkohermoisuus laukaisee sairauden, joka puolestaan lisää edelleen koiran hermostuneisuutta.
Jalostukseen käytettävällä koiralla tulee olla hyvä hermorakenne ja toimintakyky, jotta sen todennäköisyys
periyttää jälkeläisilleen niiden hyvinvointia alentavia ominaisuuksia, kuten arkuutta, on mahdollisimman pieni.
Arkuudelle on useassa tutkimuksessa saatu korkea periytymisaste, kuten myös aggressivisudelle.
Kasvattajan tulisi suhtautua kriittisesti jalostuskoiransa luonteeseen. Serra de airesinpaimenkoiran luonne
kehittyy lopulliseen muotoonsa arviolta yli 2-3 vuotiaana, vasta tämän ikäisestä koirasta on nähtävillä
millainen se todellisuudessa on, liian nuorien koirien jalostuskäyttö ei ole tässäkään mielessä järkevää.
30
4.3 Terveys
4.3.1. Suomessa rodulla todetut perinnölliset viat ja sairaudet
Lonkkanivelet
Lonkkanivelen kasvuhäiriö, lonkkaniveldysplasia, on koirien yleisin luuston/nivelten kasvuhäiriö. Se voidaan
määritellä perinnölliseksi lonkkanivelen löysyydeksi. Lonkat ovat syntymähetkellä makroskooppisesti
normaalit, mutta muutokset alkavat jo pennun ensimmäisten elinviikkojen aikana. Löysyys johtaa reisiluun
pään ja lonkkamaljan riittämättömään kontaktiin. Alueelle kohdistuu epänormaalin suuri paine, joka on sitä
suurempi mitä pienempi kontaktialue on. Tämä voi johtaa mikromurtumiin ja lonkkamaljan mataloitumiseen.
Noin vuoden iässä lantion luutuminen on täydellistä ja lonkkaniveletkin stabiloituvat. Yleensä kipukin
helpottaa tässä iässä.
Lonkkanivelen kasvuhäiriö johtaa yleensä nivelrikkoon. Nivelrikon kehittymisen aikatauluun ja tyyppiin
vaikuttavat rotukohtaiset ja yksilölliset erot. Lonkkanivelen kasvuhäiriön perimmäistä syytä ei tiedetä, mutta
se periytyy tämänhetkisen tutkimustiedon perusteella kvantitatiivisesti eli siihen vaikuttaa useita eri geenejä.
Näistä osa on ns. suurivaikutteisia geenejä.
Periytymisaste vaihtelee eri tutkimuksissa välillä 0.1–0.6. Ympäristöllä on vaikutusta kasvuhäiriön ilmiasuun.
Useissa tutkimuksissa on todettu runsaan ravinnonsaannin olevan yhteydessä lonkkavikaan. Ruokinta ei
aiheuta dysplasiaa, mutta se tuo vian esiin geneettisesti alttiilla koirilla. Tämä pätee myös toisin päin,
optimaalisella ruokinnalla lonkkanivelen kasvuhäiriö ei tule näkyviin tai on lievempää. Myös liian raju liikunta
kasvuaikana voi pahentaa muutoksia. (ELL Anu Lappalainen )
Suomessa käytetään FCI:n suosittelemaa asteikkoa, joka jakaa lonkat viiteen luokkaan: A, B, C, D ja E.
Luokituksessa kiinnitetään huomiota lonkkamaljakon syvyyteen, lonkkanivelen löysyyteen, maljakon ja
reisiluun pään muotoon sekä nivelrikon kehittymiseen.
Asteita A ja B sanotaan ”terveiksi” ja asteita C, D, E ”sairaiksi”. Asteessa C havaitaan lieviä merkkejä
dysplasiasta, aste D on keskivaikea dysplasia ja aste E on vaikea dysplasia.
Lonkkanivelen kasvuhäiriöstä ei ole tilastoitua virallista tietoa rodun kotimaasta, jossa on rodun suurin
populaatio. Portugalissa ei yleisesti lonkkakuvata serra de airesinpaimenkoiria, ongelma saattaa myöhemmin
ilmeentyä tuontikoirien lonkkakuvausten yhteydessä. Tästä syystä Suomessa on hyvin tärkeää tutkia koirien
lonkkia mahdollisimman laajasti jotta saadaan selvitettyä rodun nykytila ja tulevaisuudessa mahdollisesti
jotakin myös luustovaivojen periytyvyydestä.
Alla olevasta taulukosta on nähtävillä Suomessa vuoteen 2011 asti rekisteröityjen koirien kuvaustulokset.
Koko kannasta on kuvattu tähän mennessä 36%.
Lonkkakuvaustilasto rekisteröintivuosittain 1994-2011 (KoiraNet 02/12)
vuosi
Rekisteröinnit A
B
C
D
E
yhteensä
1994
1
0
1 (100%) 0
0
0
1
(100%)
1995
2
0
0
0
1 (100%) 0
1
(50% )
1996
0
-
-
-
-
-
-
1997
8
0
3 (60% )
1 (20% )
1 (20% )
0
5
1998
0
-
-
-
-
-
-
1999
0
-
-
-
-
-
-
2000
13
1 (17% )
0
1 (17% )
4 (67% )
0
6
(46% )
2001
6
1 (33% )
1 (33% )
0
1 (33% )
0
3
(50% )
2002
17
2 (15%)
2 (15% )
3 (23% )
5 (38% )
1 (8% )
13 (76% )
2003
2
0
1 (50% )
1 (50% )
0
0
2
2004
21
4 (27% )
5 (33% )
3 (20% )
2 (13% )
1 (7% )
15 (71% )
2005
38
1 (6% )
6 (38%)
3 (19% )
4 (25% )
2 (12% ) 16 (42% )
2006
12
0
1 (12% )
3 (38% )
3 (38% )
1 (12% ) 8
2007
107
6 (11% )
14 (25% ) 15 (27% ) 18 (32% ) 3 (5% )
31
(62% )
(100% )
(67% )
56 (52% )
2008
67
4 (15% )
5 (19% )
12 (44% ) 6 (22% )
0
27 (40% )
2009
68
2 (12% )
4 (24%
5 (29% )
4 (29% )
1 (6% )
17 (25% )
2010
56
2 (11% )
3 (17% )
6 (33% )
6 (33% )
1 (6% )
18 (32% )
2011
110
0
0
2 (100%) 0
0
2
Yht.
528
23 (12% ) 46 (24% ) 55 (29% ) 56 (29% ) 10 (5% ) 190 (36% )
(2% )
Vähättelemättä lonkkanivelen kasvuhäiriöongelmaa, voidaan silti todeta osan koirista voivan viettää täysin
normaalin, hyvän elämän lonkka-asteestaan riippumatta. Serra de airesinpaimenkoira on kevyt- ja
terverakenteinen rotu. Kuitenkin on ollut muutamia koiria, jotka on täytynyt lopettaa epäkehittyneiden
lonkkien vuoksi, osa jopa hyvinkin nuorena. Osa näistä tapauksista ei näy virallisissa
lonkkakuvaustuloksissa, sillä omistajat eivät ole luultavasti lähettäneet lopettamista vaativan koiran kuvia
virallisesti arvioitaviksi.
Jalostuskoirien lonkkatilastot ja jalostuskäyttö
Suomessa jalostuskoirat on pääsääntöisesti lonkkakuvattu, mutta kuvaamattomien osuus on siltikin
suhteellisen suuri. Lisäksi 11 koiraa, viisi narttua ja kuusi urosta, on lonkkakuvattu vasta ensimmäisen
pentueen jälkeen. Yksi uros kerkesi olemaan isänä neljään ja toinen uros kahteen pentueeseen, ennen
lonkkien kuvaamista. Kaikkiaan siis reilun viidenneksen jalostuskoirien lonkista ei ole ollut tutkittuna
jalostuskäytön hetkellä, kuvaamattomista jalostukseen käytetyistä yksilöistä on kuitenkin vain kaksi urosta
Portugalin kennelliiton rekisterissä.
15,0%
23,5%
16,6%
19,5%
20,8%
23,1%
26,5%
20,8%
24,4%
11,8%
20,0%
20,6%
25,0%
17,6%
12,5%
14,6%
30,0%
27,0%
24,1%
Jalostuksessa tulee ehdottomasti kiinnittää huomioita koirien luustoon ja kuvauttaa jalostuskoirat. Pienen
populaation vuoksi dysplaattisia koiria ei kuitenkaan voida täysin sulkea pois jalostuksesta, mutta tällaiselle
koiralle tulisi käyttää lonkiltaan ainoastaan tervettä parituskumppania. Kasvattajien olisi tärkeää pyrkiä
kuvauttamaan mahdollisimman moni kasvateistaan.
urokset
nartut
kaikki
0,0%
2,0%
1,2%
10,0%
5,0%
0,0%
A
B
C
D
E
kuvaamaton
Kaavio 10: jalostukseen käytettyjen 1997-2011 välisenä aikana koirien lonkkakuvaustulokset (KoiraNet 02/12):
32
Jalostukseen käytettyjen urosten lonkkakuvaustilasto pentueiden rekisteröintivuosilta 1997-2011
(KoiraNet 02/12)
# : lonkkakuvattu jalostukseen käytön jälkeen ,* : ei lonkkakuvaustulosta, kursiivi: koiralla on jälkeläisiä kuluvana vuonna
Tutkittu/ Tutkittu Sairas
pentuja %
%
Tutkittu/
pentuja
Tutkittu Sairas
%
%
Cosme A
6 / 48
12%
67%
Dom da Casa Costa * (ulkomainen)
e. Cortica do Casal Vinha
0 / 12
0%
--
Trevo do Casal da Vinha D #
20 / 39
51%
70%
Ciro C
3 / 12
25%
67%
Black-Bigfoot Casa St. Veit A
i. Timo
17 / 28
61%
76%
Fedina's Flying Finn C
1 / 10
10%
100%
Impacto da Quinta D'Abroeira *
11 / 25
44%
45%
Gaiato do Vale Sorraia A
2 / 10
20%
50%
Na Palha do Casal da Vinha B
8 / 25
32%
50%
Funfun Obi-Van B #
i. Impato da Quinta D'Abroeira
7/9
78%
71%
Esquilo des Gardiens de la Houlette D #
i. Chaves
e. Albertina
2 / 24
8%
100%
Miko do Casal da Vinha *
e. Bonita
6 / 15
40%
83%
Zimbro da Quinta D'Abroeira C #
e. Onda da Quinta Refugio
4 / 22
18%
100%
Shamity Shaman's Omen of Night
i. Ciro
e. Funfun Zau Zau Bambina
0/8
0%
--
Luumäen Beckham B #
i. Socio
6 / 22
27%
83%
Hilario da Quinta D'Abroeira *
5/7
71%
40%
Socio * (ulkomainen)
i. tuntematon
e. tuntematon
17 / 22
77%
45%
Elämänrinteen Aamul ja Ehtool D #
i. Luumäen Beckaham
e. Betty D'Aires da Serra
3/6
50%
100%
Feijao do Vale Sorraia B
6 / 18
33%
50%
Royal Coctail You never be kkk C #
e. Mina do Casal da Vinha
0/6
0%
--
Curro C
8 / 15
53%
50%
Tango do Casal da Vinha D
3/5
60%
33%
Royal Coctail Playboy in black B
e. Kutrin Satiini
0 / 15
0%
--
Fantastico da Quinta D'Abroeira
e. Nesga da Quinta D'Abroeira
0/5
0%
--
Black Eagle's Night Effect A
i. Funfun Obi-Van
e. Joia da Terras Planas
11 / 14
79%
36%
Luumäen Batman A
i. Socio
0/4
0%
--
Uuno des Gardiens de la Houlette C
5 / 13
38%
100%
Gladlystones Garden Gnome C
i. Na Palha do Casal da Vinha
e. Casilda
0/4
0%
--
Fedina's Fin'win'shaman *
5 / 13
38%
60%
Royal Coctail Xcrurciating Tyr C
0/4
0%
--
Luumäen Ahmatti Atte B
i. Socio
e. Black Eagle's Night Flight
2 / 13
15%
50%
Luumäen Black Jack C
i. Socio
2/3
67%
50%
Funfun Bonito Mohegan B #
i. Curro
e. Funfun Only One
1 / 12
8%
100%
Chimie Belles Pequeno A (Hunddata)
i. Interlude da Manoir de la Closerie
1/2
50%
100%
33
*
*
Jalostukseen käytettyjen narttujen lonkkakuvaustilasto pentueiden rekisteröintivuosilta 1997-2011
(lKoiraNet 02/12)
# : lonkkakuvattu jalostukseen käytön jälkeen ,* : ei lonkkakuvaustulosta, kursiivi: koiralla on jälkeläisiä kuluvana vuonna
Tutkittu/ Tutkittu Sairas
pentuja %
%
Tutkittu/
pentuja
Tutkittu Sairas
%
%
Lola do Casal da Vinha C #
9 / 22
41%
56%
Funfun Pocahontas *
e. Funfun La Ninja
0/8
0%
Tianica do Casal da Vinha D #
3 / 22
14%
100%
Funfun Milagre Shakira *
i. Uuno des Gardiens de la Houlette
e. Funfun Only One
0/ 8
0%
--
Abelha Maio de Paio Pires A
11 / 20
55%
45%
Jolly Dollyn Kiss for Heeler B
i. Trevo da Casal da Vinha
e. Funfun Taifuun
0/8
0%
--
Betty da Aires da Serra B
7 / 20
35%
86%
Royal Coctail Quasar Explorer B
e. Funfun MIlu
6/8
75%
50%
Funfun Santa Maria B
9 / 20
45%
56%
Black Eagle's Nightingale B
i. Funfun Obi-Van
3/7
43%
67%
Funfun Zau Zau Bambina B
4 / 19
21%
50%
Casandra B
0/7
0%
--
Funfun Milu B
12 / 17
71%
75%
Royal Coctail Brownie Crumble C
0/7
0%
Casiopea B
3 / 16
19%
67%
Aurora Maravilha Pequena da Cadela C
i. Link
e. Chispa da Casa St.-Veit
6/7
86%
83%
Funfun La Ninja D
7 / 15
47%
29%
Hortalica da Quinta D'Abroeira
0/7
0%
--
Becas do Vale Vilariça D
9 / 15
60%
67%
Kivivainion Kelly D
i. Elmänrinteen Aamul ja Ehtool
e. Royal Coctail Impact of Win
0/6
0%
--
Funfun Taifuun A
8 / 14
57%
62%
Mira do Casal da Vinha *
2/6
33%
100%
Mona Lisa de Alvaiazere B
9 / 14
64%
56%
Ameno C
i. Funfun Bonito Mohegan
e. Fofa do Casal da Vinha
0/6
0%
--
Fofa do Casal da Vinha D #
1 / 13
8%
100%
Royal Coctail Impact of Win A
i. Black-Bigfoot Casa St.-Veit
e. Kutrin Satiini
3/6
50%
100%
Funfun Only One C
2 / 12
17%
50%
Fedina's Faisca B
e. Eira do Monte da Bica
0/6
0%
--
Kutrin Tuutsie *
2 / 12
17%
100%
Eira do Monte da Bica D
e. Fina de Borba
2/6
33%
50%
Mina do Casal da Vinha D #
4 / 11
36%
100%
Caruma do Casal da Vinha C
e. Bonito
1/6
17%
0%
Underbrow's Alien Origin D
e. Kutrin Usvaneito
1 / 11
9%
100%
Funfun Aloha B
0/5
0%
--
Casilda A
5 / 11
45%
40%
Shamity Shaman's Running Velede
e. Kutrin Tuutsie
0/5
0%
--
34
--
--
*
*
Kutrin Satiini A
4 / 10
40%
25%
Marafada do Monte da Bica D
e. Charola do Monte da Bica
0/4
0%
--
Elämänrinteen Antaa Ain C
0 / 10
0%
--
Black Eagle's Exotic Eaglet C
i. Black Eagle's Night Effect
e. Figa do Monte da Bica
0/4
0%
--
0/9
0%
--
Figa do Monte da Bica E
4/4
100%
75%
Joia das Terras Planas D #
7/9
78%
71%
Kutrin Sametti A
2/4
50%
100%
Black Eagle's Night Flight C
i. Funfun Obi-Van
6/9
67%
33%
Ha-Ha da Quinta D'Abroeira *
0/4
0%
--
Kutrin Usvaneito C
i. Zimbro da Quinta D'Abroeira
e. Kutrin Sametti
3/9
33%
100%
Black Eagle's Galliano Hot B
i. Tango do Casal da Vinha
0/4
0%
--
Elämänrinteen Ai ku tekkee hyvvää
*
Epilepsia
Epilepsia on toistuvia kohtauksia aiheuttava aivojen sähköisen toiminnan häiriö, joka on koiran yleisin
neurologinen sairaus. Kohtauksien luonne vaihtelee ja koiralla voi olla tajunnan, motoriikan, sensorisen
toiminnan, autonomisen hermoston ja/tai käyttäytymisen häiriöitä. Kohtauksen aikana koira voi olla
tajuissaan tai tajuton. Jos koko koira kouristelee, puhutaan yleistyneestä kohtauksesta. Kohtaus voi esiintyä
myös paikallisena, jolloin vain yksi lihasryhmä, esimerkiksi koiran raaja tai raajat kouristelevat.
Paikallisalkuinen kohtaus voi laajeta yleistyneeksi kohtaukseksi. Kohtauksen luonne riippuu purkauksen
lähtöpaikasta aivoissa ja sen leviämisestä.
Ensimmäinen epilepsiakohtaus tulee useimmiten nuorena, 1-5 – vuotiaana, mutta perinnöllinen epilepsia voi
alkaa missä iässä hyvänsä. Samantyyppisiä kohtauksia voivat aiheuttaa myös muut sairaudet kuin epilepsia.
Sairaus voi puhjeta myös ulkoisen vamman tai muun sairauden seurauksena. Kovin yleistä ei kuitenkaan
liene ulkoisen vamman johdosta syntynyt epilepsia, mutta tulehdussairaudet ja häiriöt sisäelinten
toiminnassa voivat usein laukaista epileptisiä kohtauksia.Nämä kohtaukset kuitenkin loppuvat häiriön
poistuttua. Epilepsiaa on olemassa monia geneettisesti erilaisia muotoja.
Epilepsiadiagnoosi pohjautuu muiden sairauksien poissulkemiseen. Siksi koirasta otetaan virtsa- ja
verinäytteitä ja tehdään neurologinen tutkimus. Magneettikuvaus on nykyään yksi parhaimmista
tutkimusmenetelmistä epilepsian diagnisoinnissa. Magneettikuvauksessa on paljastunut tapauksia joissa
aivojen rakenteessa on ollut poikkeavuuksia; kystoja, tulehduspesäkkeitä, kasvaimia sekä
aivokammionestekierron häiriöitä, jotka ovat aiheuttaneet epileptisiä kohtauksia. Kuvaukseen viemisen
ongelmaksi voi muodostua kuitenkin sen korkea hinta sekä tutkimuspaikkojen vähyys.
Jollei muuta selittävää syytä kohtauksille löydy, koira sairastaa epilepsiaa. Epilepsiaa ei voida parantaa, vaan
koira tarvitsee lääkitystä koko loppuelämänsä ajan. Lääkityksen aloituspäätökseen vaikuttaa kohtauksien
esiintymistiheys ja vakavuus. Lääkityksen avulla epilepsiakohtausten esiintymistä voidaan harventaa,
kohtauksia lieventää ja niiden kestoa lyhentää. Joskus kohtaukset saadaan lääkityksellä kokonaan
loppumaan.
Serra de airesinpaimenkoirilla on ilmennyt epileptisiä oireita sekä Suomessa että ulkomailla. Terveyskyselyyn
osallistuneista kolmella koiralla oli todettu ja kahdella epäiltiin olevan epilepsia. Lisäksi rotuyhdistyksen
tietoon on tullut useita tapauksia epileptisiä kohtauksia saavista koirista. Samassa pentueessa on saattanut
olla useita sairastuneita yksilöitä. Joillakin yksilöillä kohtaukset olivat alkaneet jonkin sairauden
aikana/jälkeen. Nuorimmat sairastuneet ovat olleet vain muutaman kuukauden ikäisiä, keski-iän ollessa n.
3vuotta.
Serra de airesinpaimenkoirista on kerätty DNA-näytteitä Hannes Lohen tutkimukseen, tämän hetkinen
tilanne (02/12) on 108 näytettä, joista 16 sairasta ja 2 epäilystä. Myös ulkomailta on tullut osallistujia.
Tutkimukseen kaivataan lisää tietoa epileptisiä oireita saaneista koirista ja niiden näytteitä. Tällä hetkellä
epilepsiaan ole olemassa geenitestiä. Toiveena on, että epilepsiaan saataisiin kehitettyä geenitesti ja
populaatiosta voitaisiin määritellä sairaat, kantajat ja terveet koirat.
Epilepsiaa sairastavaa koira ei saa käyttää jalostukseen, valitettavasti sairaus voi puhjeta joskus vasta koiran
saatua jälkeläisiä. Samoin on vältettävä sellaisten yksilöiden käyttöä, joiden tiedetään tuottaneen
epileptikkojälkeläisiä, niin kauan kuin rodulle ei ole olemassa geenitestiä, jonka avulla sairauden kantajuus
35
voidaan todeta. Riskilinjojen yhdistämistä tulisi välttää, mutta rajaus ei aina ole mahdollista, koska
populaation yksilöt ovat usein läheistä sukua keskenään.
Allergiat / atopiat
Serra de airesinpaimenkoirilla ilmenee allergiaa ja joillain yksilöillä maha menee herkästi sekaisin.
Atopia on geneettisestä taipumuksesta aiheutuva tulehduksellinen ja kutiseva allerginen ihosairaus, jonka
synnylle on perimän lisäksi olemassa useita altistavia tekijöitä, kuten koiran elinympäristö ja olosuhteet.
Atopia on elinikäinen vaiva, joka on kontrolloitavissa, muttei parannettavissa. Ruoka-aineallergia on koiralla
atopiaa huomattavasti harvinaisempaa. Vain 10 % iho-oireisista koirista kärsii ruoka-aineallergiasta, jolloin
koiralla on yleensä myös ruuansulatuskanavan oireita (ilmavaivat, ripuli). Atooppista tai allergista koiraa ei
saa käyttää jalostukseen.
Atopia on tyypillisesti nuoren aikuisen koiran sairaus ja oireet alkavat suurimmalla osalla atoopikoista 6 kk –
3 vuoden iässä. Allerginen nuha, astma ja silmän sidekalvontulehdus ovat koiralla harvinaisia. Koira reagoi
ihollaan ja atopia onkin koiran yleisin ihosairaus. Atopiaan liittyvien toistuvien ihon bakteeri- ja
hiivatulehdusten esiintymisestä on päätelty, että atoopikkokoirilla olisi puutteellisesti toimiva soluvälitteinen
immuunivaste. Atopialle tyypillistä on, että oireet helpottuvat ja pahenevat kausittaisesti ainakin sairauden
alkuvaiheessa. Jos oireet ovat heti alkuun jatkuvia, voidaan hyvällä syyllä epäillä ruoka-aineallergiaa
aiheuttajaksi.
Atooppinen iho kutisee, minkä seurauksena koira raapii ihonsa rikki. Turkki on hilseilevä ja huonokuntoinen
sekä ohut tai jopa paikoin kalju. Niiltä alueilta, joissa kutina on voimakkainta, iho paksunee jatkuvan
raapimisen ja kalvamisen seurauksena sekä tummuu. Muutokset paikallistuvat naamaan (huulet ja silmien
ympärys), korviin, tassuihin, jalkoihin, leukaan ja vatsan alle (kainalot ja nivuset). Joillakin koirilla jatkuva
kutina aiheuttaa myös käyttäytymisen muutoksia, esim. ärtyisyyttä. Toistuvat korvatulehdukset ovat eräs
tavallisimmista atoopikon iho-oireista. Taipumusta allergisuuteen pidetään jossain määrin perinnöllisenä,
jonka vuoksi pahasti allergista koiraa ei pitäisi käyttää jalostukseen. (ELL Nina Menna)
Napatyrä
Napatyrää ilmenee rodussa melko yleisesti. Napatyrä on lähes aina synnynnäinen epämuodostuma, sen
syntymiseen vaikuttaa paitsi sattuma niin melko vahva perinnöllinen taipumus.
Napa on se kohta, josta sikiön aineenvaihdunta tapahtuu istukan välityksellä emon elimistöön. Navan
kohdalla istukasta tulevat verisuonet lävistävät sikiön ja liittyvät sikiön omaan verenkiertoon. Normaalisti
napaverisuonet painuvat kasaan ja navan aukko sulkeutuu heti kohta syntymän jälkeen. Jos aukon
sulkeutuminen hankaloituu, niin syntyy napatyrä eli vatsaontelon seinämään jää reikä; joskus suurempi
joskus pienempi. Aukon sulkeutuminen voi estyä, jos napanuora joutuu epätavallisen kovaan venytykseen
syntymähetkellä. Emo voi myös purra napanuoran poikki liian läheltä ja aiheuttaa tyrän syntymisen.
Napatulehdus voi häiritä sulkeutumista. Useissa tapauksissa navan aukko on perintötekijöiden vaikutuksesta
liian suuri ja sulkeutuminen epätäydellistä. Joskus tavataan synnynnäisiä kehityshäiriöitä, jolloin navan aukko
on valtavan suuri. Vakavimmat kehityshäiriöt ovat sellaisia, että vatsaontelo on sikiönkehityksen häiriön
johdosta jäänyt täysin auki ja suolisto pursuaa esteettä vatsasta ulos; tämmöiset tapaukset ilmenevät heti
syntyessä, ja ovat useimmiten niin vaikeita, että pentu joudutaan lopettamaan.
Napatyrää tavataan siis hyvin lieväasteisesta nuppineulanpään kokoisesta aina todella suuriin ja vaikeisiin
tapauksiin. (Pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Jukka Marttila)
Hampaisto
Terveyskyselyn mukaan hammaspuutoksia ilmeni 12 koiralla (kyselyotannan perusteella 25%). Myös
näyttelyarvosteluissa on useita mainintoja hammaspuutoksista ja väärästä purennasta. Puuttuvat hampaat
ovat yleensä premolaareja (välihampaita), joita puuttui yksilöittäin yhdestä neljään, joillakin yksilöillä
premolaareja puuttuu vieläkin enemmän. Myös inissiivien puutoksia on tavattu.
Hammaspuutokset ovat useimmiten kosmeettisia, yksittäisiä välihampaan puutoksia, eivätkä haittaa koiran
normaalia elämää. Hammaspuutokset kuitenkin tapaavat kertaantua, mikäli niihin ei kiinnitetä jalostuksessa
huomiota. Tällä hetkellä hammaspuutosten katsotaan olevan polygeneettisesti periytyviä eli niiden
periytymiseen vaikuttaa suuri määrä geenejä.
Premolaarihampaiden vajauksista vähiten hampaiston toimintaan vaikuttaa pienimmän premolaarin (P1)
puuttuminen ja suurimmin toimintaa vaikeuttaa viimeisen premolaarihampaan P4 (raateluhammas)
puuttuminen. Jos koiralta puolestaan puuttuu useita premolaarihampaita, purennan käytännöllisyys
huonontuu.
Jalostuksessa kannattaa kiinnittää huomiota hammaspuutoksiin, suosituksena on ettei kahta
hammaspuutoksista tai purentavikaista koiraa paritettaisi keskenään. Koiran, jolta puuttuu useampi tai lähes
kaikki premolaarit, jalostuskäyttöä tulisi harkita huolella.
36
4.3.2. Muita vikoja ja sairauksia
Terveyskyselyn perusteella muita luuston liittyviä vikoja rodulla ovat häntämutka ja selkämuutokset. Nämä
ovat toistaiseksi olleet yksittäistapauksia. Yksittäistapauksia on ilmennyt kivespuutoksia ja eri kasvaimia,
myös syöpäkasvaimia.
Kyynärnivelet
Kyynärnivelen kasvuhäiriön periytymisen mekanismit ovat epäselvät. Periytyminen on kvantitatiivista eli
siihen vaikuttaa useita eri geenejä. Yksi näistä geeneistä saattaa olla ns. suurivaikutteinen geeni.
Kasvuhäiriön tyyppi vaihtelee eri roduilla, mikä viittaa siihen että aiheuttajina ovat eri geenit. Kyynärnivelen
kasvuhäiriö on yleisempää uroksilla todennäköisesti urosten suuremman painon ja mahdollisesti myös
hormonaalisten tekijöiden takia. Nykykäsityksen mukaan perinnöllisillä tekijöillä on suurin osuus
kyynärnivelen kasvuhäiriön synnyssä, mutta ympäristötekijöillä on osuutensa sen ilmenemisessä. Toisin
sanoen optimaalisella ruokinnalla voidaan mahdollisesti estää kasvuhäiriön kehittyminen yksilöllä, jolla on
siihen perinnöllinen taipumus. (Ell Anu Lappalainen )
Kyynärnivelen arvosteluasteikko on 0 eli terve, 1, 2 ja 3. On huomattava, että jo 1. asteen muutos tarkoittaa
sitä, että koiralla on kyynärnivelen kasvuhäiriö ja siitä johtuvia nivelrikkomuutoksia.
Kyynärpäitä serra de airesinpaimenkoirilla on kuvattu 159:ltä koiralta vuoteen 2011 asti rekisteröidyiltä eli
30% kannasta. 157 koiraa oli tervettä, yhdellä tulos oli 1 ja toisella 3, nämä molemmat ovat uroksia.
Kyynärpäiltään suomalaiset serra de airesinpaimenkoirat voidaan näillä luvuilla luokitella terveiksi.
Kyynärpäitä suositellaan kuitenkin kuvattavan esim. lonkkakuvausten yhteydessä jotta nähdään pysyykö
kyynärpäiden terveystilanne stabiilina.
Polvet
Polvista tutkitaan polvilumpion luksaatiota. Isoilla koirilla tavallisimmin ilmenee polvilumpion lateraalista
luksaatiota (polvilumpion sijoiltaanmenoa sääriluun ulkosivua kohti). Polvilumpion luksaatio voi lievimmillään
johtua löysistä polven sivusiteistä tai hieman matalasta reisiluun pään telaurasta tai vakavimmillaan sääriluun
yläosan kiertyneestä asennosta. Polvilumpio voi luksoitua myös mediaalisesti (tyypillisimmin pikkukoirien
ongelma). Polvilumpion luksaatio tunnustellaan ja arvostellaan Putnam asteikolla 0, 1, 2, 3 ja 4. Aste 0 on
polvilumpion luksaation osalta terve polvi ja aste 4 tarkoittaa polvea jossa polvilumpion on pysyvästi sijoiltaan
eikä polvilumpio pysy telaurassa ilman leikkausta.
Luksaation seurauksena ajan myötä koiran yksilöllisen taipumuksen mukaisesti polveen tulee nivelrikko.
Vakava-asteiset polvilumpion luksaatiot vaikuttavat koiran liikkumiseen jo pentuna, lievinasteiset voivat alkaa
vaivata vasta aikuisena kun nivelrikko kehittyy polveen. Polven nivelrikko voi johtua myös polven muista
sairauksista (mm. ristisiderepeämät, OCD). Polvilumpion luksaatiota sairastavaa koira ei tulisi käyttää
jalostukseen
Polvia Suomessa on tutkittu 48 koiralta (9% kannasta), kaikilla on ollut terveet polvet. Yksi narttu on jouduttu
lopettamaan polvien nivelrikon takia, tällä koiralla oli polvitutkimustulos kuitenkin 0.
Silmät
Serra de airesinpaimenkoiria on silmäpeilattu 60 yksilöä (11% kannasta), yhdellä koiralla tulos oli
PHTVL/PHPV, diagnoosi avoin, muilla silmät on todettu terveiksi perinnöllisten silmäsairauksien osalta.
Silmäpeilausprosentti on alhainen, joten se ei välttämättä anna todellista kuvaa rodun tilasta silmien osalta.
Silmien peilausta suositellaan, varsinkin jalostuskoirien osalta. Peilaus kannattaa uusia ennen
jalostuskäyttöä mikäli edellisestä tutkimuksesta on kulunut yli 36 kuukautta. Monet silmäsairaudet, kuten
PRA, saattaa puhjeta vasta myöhemmällä iällä.
4.3.3. Kuolinsyy tilasto (KoiraNet 02/12)
Kuolinsyy
Keskim. elinikä
Yht.
Epilepsia
3 vuotta 1 kuukautta
4
Hermostollinen sairaus
2
Kasvainsairaudet, syöpä
1 vuotta 10 kuukautta 1
Muu kasvainsairaus
Kuollut ilman sairauden diagnisointia
1
Lopetus käytös- tai käyttäytymishäiriöiden vuoksi
3
37
Salakavaluus tai arvaamattomuus
2
Vihaisuus
1
Lonkkaniveldysplasia ja sen seurauksena kehittyvä
nivelrikko
Muu luuston tai nivelten sairaus (luusolusyöpä )
1
Nivelrikko muualla kuin lonkissa tai kyynärnivelissä
1
Mahalaukun kiertyminen
Muu sairaus jota ei ole listalla
Petovahinko
1
Tapaturma tai liikennevahinko
4
Vanhuus (luonnollinen tai lopetus)
Kohtutulehdus, pyometra
Muu virtsatie- ja lisääntymiselinten sairaus
Kuolinsyytä ei ole ilmoitettu
Kaikki yhteensä
4.3.4. Lisääntyminen
Kasvattajille suunnatussa kyselyssä ilmenee, että serra de airesinpaimenkoira kykenee parittelemaan
normaalisti eikä keinosiemennykseen normaalin astumisen epäonnistuttua ole tarvinnut turvautua yhtä
poikkeusta lukuunottamatta.
Tiinehtyvyys on yleisesti hyvä, yksi narttu ei jäänyt kantavaksi pakastespermalla siemennettäessä.
Synnytykset ovat yleensä olleet helppoja. Sektio oli tehty yhdelle nartulle, jonka poltot loppuivat kuudennen
pennun synnytyksen jälkeen. Leikkauksessa syntyneet pennut olivat elinvoimaisia eikä nartulle tullut
jälkikomplikaatioita.
Pentukuolleisuutta oli ollut muutamassa pentueessa. Yhdellä nartulla ensimmäinen pentu juuttui
synnytyskanavaan, tästä johtuen 1 pentu syntyi kuolleena ja 2 kuoli vuorokauden ikäisinä. Kyseinen narttu
sai myös kuumeen myöhemmin, josta se parani suolaliuos tiputuksella.
Yleisesti synnytyksen jälkeen kuolleet pennut ovat olleet heikkoja jo syntyessään.
Synnynnäisiä epämuodostumia/vikoja ei ole ollut kyselyyn vastanneiden pentueissa.
Emät ovat hoitaneet pennut huolellisesti itse. Juoksujen välit ilmoitettiin olevan 6-12kk.
Kyselyyn vastasi 6 kasvattajaa, joten otos on suhteellisen pieni eikä vastausten perusteella voida tehdä
täysin luotettavaa kuvaa rodun lisääntymiskäyttäytymisestä.
7
6,5
7
6
5,6
5,3 5,1
5
4,8
5
5
3,7
4
3
6,4
6,2
6
2
2
1
0
-97 -98 -99 -00 -01 -02 -03 -04 -05 -06 -07 -08 -09 -10 -11
Kaavio 11: keskimääräiset pentuekoot. (KoiraNet 02/12)
38
4.3.5. Yhteenveto keskeisimmistä ongelmista
Serra de airesinpaimenkoiran suurimmat terveydelliset ongelmat ovat lonkkadysplasia epilepsia ja allergiat.
Portugalissa kuvataan koiria vähän eikä tuloksista ole olemassa virallista julkista tietokantaa. Voidaan
ajatella ettei sairaslonkkainen koira ole voinut toimia työssään,eli paimennuksessa, täysipainoisesti ja näin
on tapahtunut luonnollista karsintaa. Pitää kuitenkin muistaa, että sairas koira ei välttämättä edes oireile
vasta kuin vanhemmalla iällä ja sitä on ehkä käytetty jalostukseen useammankin pentueen verran.
Suomessa lonkkakuvaus prosentti on vielä liian alhainen ja vain kolmannes kuvatuista on tervelonkkaisia.
Jalostukseen on käytetty kuvaamattomia koiria eikä niiden jälkeläisiä ole vastaavasti tutkittu tarpeeksi paljon.
Epilepsian vastustaminen on hyvin hankalaa, koska sairauden periytymistapaa ei täysin tunneta eikä
geenitestiä vielä ole. Joillakin koirilla kohtaukset saattavat olla hyvinkin lieviä, ne voivat saada kohtauksia
omistajien poissa ollessa tai koirat elävät tarhoissa jolloin kohtaukset jäävät huomaamatta. Lisäksi koira
saattaa käyttäytyä täysin normaalisti kohtauksen jälkeen, joten omistaja ei välttämättä edes tiedosta koiran
sairastavan epilepsiaa.
Portugalissa on yleistä, että serrat ovat tarhakoiria eikä niiden mahdollisia kohtauksia huomata. Muutama
saksalainen ja sveitsiläinen kasvattaja on kerännyt laajalti tietoja mahdollisista epilepsiaa sairastavista
koirista. Nämä tietoon tulleet koirat ovat samoja sukulinjoja kuin Portugalissa ja Suomessa.
Kasvattajat saattavat salata tiedon epilepsiasta leimautumisen tai pennun ostajien karkoituksen pelossa.
Jalostuksessa on käytetty hyvinkin nuoria koiria, epilepsian ollessa kyseessä nuorien koirien jalostuskäyttö ei
ole järkevää. Kasvattajien tulisi malttaa odottaa, että koira on aikuinen ennen kuin sitä käytetään siitokseen,
myös jälkeläisseuranta tulisi olla entistä tiiviimpää. Varsinkin erisukuisten urosten siitoskäyttö houkuttaa
kasvattajia, urokset aloittavat siitosuransa nuorina ja astuvat narttuja tiheästi, ilman sen tarkempaa tietoa tai
seurantaa mitä ne itseasiassa periyttävät ja ovatko itse terveitä myöhemmällä aikuisiällä.
Allergia / atopia saattaa olla koiralle hyvinkin vaivalloinen ja kivulias sairaus. Allerginen yksilö voi olla
hyvinkin ärtyisä. Tiedossa on ainakin muutama serra de airesinpaimenkoira jotka on jouduttu lopettamaan
pahan allergian takia. Jalostuksessa ei välttämättä ole otettu huomioon allergiaoireita tai sille on annettu vain
vähän painoarvoa. Taipumus allergiaan on perinnöllistä. Jalostuksessa tulisi vältää allergisen yksilön käyttöä
ilman erityisen painavaa syytä. Parituskumppaniksi tulee valita terve yksilö ja jälkeläisten varhaishoidossa
vältettävä vanhemman haitalliseksi tiedettyjä ärsykkeitä. Allergia ei parane, mutta tarkalla, huolellisella
hoidolla ongelma pysyy kurissa ja koiran elämänlaatu paranee.
4.4.1 Rotumääritelmä ja ulkomuoto
Rotumääritelmä (liite 1.)
Serra de airesinpaimenkoira on säilynyt suhteellisen terverakenteisena ja sopusuhtaisena ilman liioiteltuja
piirteitä. Rotumääritelmää on muutettu kolmeen kertaan, viimeisin versio hyväksyttiin 2009. Nykyisessä
määritelmässä rodulle annetaan mm. tarkemmat mittasuhteet ja hammaspuutoksiin kiinnitetään huomiota.
Aikaisemmat rotumääritelmät ovat olleet hieman ylimalkaisia ja siten sallineet tyyppivaihteluita. Osittain tästä
syystä rodun tyyppi on hieman epäyhtenäinen; osa koirista on matalaraajaisia, osa korkearaajaisia, osa on
näiden kahden väliltä, kuitenkin kaikki ovat olleet rotumääritelmän mukaisia.
Säkäkorkeudessa sallitaan suuri vaihtelu; urokset 45-55cm ja nartut 42-52cm, aikaisempi marginaali oli
hieman pienempi, molemmilla sukupuolilla +-6cm. Painossa on myös iso kokovaihtelu eli 17-27kg.
Rungon ihannemittasuhde on n. 10% korkeuttaan pidempi ja rintakehä on alle 50% säkäkorkeudesta.
Suuret, massiiviset ja liian pitkärunkoiset koirat ovat ehkä näyttävän näköisiä, mutta ne eivät ole
rotumääritelmän mukaisia. Serran kuuluisi olla kevytrakenteinen ja ketterä koira, jotta se kykenisi
työskentelemään vaivatta. Aiemmissa rotumääritelmissä virheisiin luettiin vain pieni koko, nykyään myös liian
suuri on hylkäävien virheiden listassa. Näyttelyissä on jaettu muutama HYL liian suuresta koosta.
Rintakehä ei saa olla liioitellun syvä tai leveä, eturinta tulee olla selvästi erottuva ja syvä.
Selkä on pitkä, lihaksikas, suora tai vain hieman laskeva, notkoselkä on virhe. Lanne on lyhyt ja lantio
suhteellisen pitkä sekä hieman laskeva. Häntä on korkealle kiinnittynyt ja pituuden kuuluu yltää kintereisiin
asti. Lyhyt häntä saattaa johtua epänormaaleista nikamista. Liikkeessä häntä voi nousta hieman selkälinjaa
korkeammalle, mutta ei saa koskaan kiertyä selän päälle.
Takaraajat kuuluvat olla lihaksikkaat, kohtuullisesti kulmautuneet ja täysin suorat takaa katsottuna.
Pihtikinttuisuutta on nähtävissä rodussa jonkun verran, osalla koirista pihtikinttuisuus vaikuttaa liikkeissäkin
epänormaalina liikeratana. Eturaajat ovat myös vahvat, kohtuullisesti kulmautuneet ja suorat edestä
katsottuna. Kuten takaraajoissa, myös virheasentoisia eturaajoja tavataan.
Voimakkaasti ulos- tai sisäänkiertyneet raajat ovat rakennevirheitä ja aiheuttavat vääntöä niveliin sekä
kuormittavat jänteitä ja lihaksia.
39
Oikeanlainen rakenne sekä oikein rakentuneet ja asettuneet raajat mahdollistavat työkoiralta vaadittavan
vaivattoman ja joustavan ravin. Liikkeen tulee aina olla eteen ja taakse suuntautuvaa; raajan pyörittäminen
sisään tai ulos ei ole tervettä. Serran ravi kuuluu olla myös pitkäaskelista. Väljät etuliikket ja ahtaat
takaliikkeet ovat vakavia virheitä, epävakaat, sipsuttavat ja raskaat liikkeet ovat hylkääviä virheitä.
Näyttelyarvosteluiden perusteella serra de airesinpaimenkoirilla liikkeet ovat pääsääntöisesti olleet
rodunomaisia, kuitenkin huomautuksia on tullut mm. ahtaista ja huolimattomista liikkeistä.
Paimenkoira laskee päänsä alas liikkeessä, nopeassa liikkeessä pää voi olla samassa linjassa selän kanssa.
Pää on voimakas olematta kuitenkaan raskas. Kuonon ja kallon mittasuhde on 2:3 ja kallo on hieman
pituuttaan kapeampi. Kallo on tasainen ja on erillinjassa kuonon kanssa. Liian pitkä ja kapea pää on
hylkäävä virhe. Otsapenger tulee aina olla selkeästi erottuva. Silmät ovat keskikokoiset, pyöreähköt ja
asennoltaan vaakasuorat, ilme on eloisa, älykäs ja sävyisä. Silmät ja ilme muistuttavat apinan ilmettä.
Päässä oleva karva ei saa peittää silmiä kokonaan.
Kolmion muotoiset riippuvat korvat ovat korkealle kiinnittyneet eivätkä saa olla laskostuneet. Korvan koko on
n. 10cm pitkät ja leveät.
Serralla kuuluu olla vahva ja täysi hampaisto sekä leikkaava purenta, tasapurenta on myös sallittu. P1
hampaita lukuunottamatta, kahden tai useamman välihampaan puutos on joko vakava tai hylkäävä virhe,
kuten myös purentavirheet. Aiemmissa rotumääritelmissä ei ole puututtu hammaspuutoksiin, joten niitä ei ole
välttämättä huomioitu edes näyttelyarvosteluissa.
Rotumääritelmän mukainen turkki on pitkä, tiheä, suora tai hieman laineikas ja karkeahko. Virheellisiä laatuja
ovat lyhyt, pehmeä, villava ja kihara karva, pohjavilla on hylkäävä virhe. Pehmeä ja villava turkki, kuten myös
hyvin runsas, saattavat olla hankalia pitää takuttomina, oikeanlaatuinen serran turkki ei takkuunnu kovin
helposti. Näyttelyissä on tullut useita moitteita virheellisistä turkin laaduista.
Serran värit ovat keltainen, ruskea, harmaa, kellanruskea (fawn/soopeli), sudenharmaa ja musta. Kaikissa
väreissä kuuluu olla enemmän tai vähemmän erottuvat punaruskeat merkit. Valkoista väriä ei saa olla pientä
rintatäplää lukuunottamatta, valkoinen väri tassuissa tai hännän päässä on hylkäävä virhe. Myös kynnet
tulee olla mustat ja kaikki limakalvot hyvin pigmentoituneet.
40
4.4.2 Näyttelyt
Serra de airesinpaimenkoirien suosio näyttelyharrastuksen parissa on kasvanut vuosien mittaan.
Jalostustarkastustilaisuuksia ei toistaiseksi vielä ole järjestetty. Alla olevista taulukoista selviää rodun
näyttelykäyntien sekä eri laatumainintojen määrät vuosittain Suomessa järjestetyissä näyttelyissä.
Laskuissa ei ole otettu huomioon pentuja (KoiraNet 02/12).
Vuosi
näyttelyt
ERI
SA
EH
H
T
EVA
HYL
2011
47
128
96
27
4
0
3
1
Luonteen arviointi: rodunomainen lähestyessä 15 kpl, väistää 8 kpl, pelokas 1 kpl
Yht. käynnit
163
Vuosi
Näyttelyt ERI
EH
H
T
EVA
HYL
Yht. käynnit
2010
46
91
34
12
0
2
-
139
2009
53
98
49
14
2
4
-
167
2008
48
113
60
20
2
1
2
198
2007
37
82
22
10
2
0
1
117
2006
46
125
44
23
4
3
1
200
2005
51
97
72
18
1
3
3
194
2004
44
86
44
15
4
-
-
149
2003
32
44
30
7
3
-
1
85
Vuosi
Näyttelyt
1
SA/KP
2
3
EVA
HYL
Yht. käynnit
2002
23
43
31
16
-
-
-
59
2001
28
51
31
7
2
-
-
60
2000
19
22
17
2
-
-
-
24
1999
19
22
17
3
-
-
-
25
1998
26
28
19
7
-
-
-
35
1997
11
13
10
1
-
-
-
14
1996
12
12
9
-
-
-
-
12
1995
7
5
3
2
-
-
-
7
Laatumainintojen EVA ja HYL syyt ovat jakaantuneet seuraavasti:
pelokas / arka / aggressiivinen 60%
virheellinen hampaisto 10%
liikkeitä ei voi arvostella 15%
koko 10%
karvapeite 5%
Suomeen rekisteröidyistä koirista kansainvälisen muotovalioarvon (C.I.B) on saavuttanut 10 kotimaista ja 12
tuontikoiraa. Suomen muotovalioarvon (SF/FIN/FI) on saavuttanut 43 kotimaista ja 30 tuontikoiraa.
5. Yhteenveto aiemman jalostuksen tavoiteohjelman toteutumisesta
Rodulla ei ole aiempaa jalostuksen tavoiteohjelmaa.
41
6. Jalostuksen tavoitteet ja strategiat
6.1 Jalostuksen tavoitteet
Serra de airesinpaimenkoira on alunperin ollut täysin paimenkoira, mutta nykyisellään se muovautunut
enemmän myös seurakoiraksi, sen työominaisuudet ovat kuitenkin säilyneet melko hyvin. Nykyinen urbaani
elämä ei kykene tarjoamaan serra de airesinpaimenkoiralle sen alkuperäisiä työtehtäviä kovinkaan hyvin,
mutta sen energia ja toiminnanhalu voidaan suunnata muihinkin harrasteisiin. Serra de airesinpaimenkoira
on uskollinen omistajalleen ja vieraita kohtaan varautunut, tämä ominaisuus tekee siitä erinomaisen
vahtikoiran.
Rodun luonne asettaa haasteita sekä kasvattajille että omistajille, työkoiran luonne pitäisi säilyttää, mutta
toisaalta koiran tulisi kyetä olla myös yhteiskuntakelpoinen seurakoira. Liioitellun arka ja heikkohermoinen,
kuten myös liian vahvan vartioimisvietin omaava koira, ei ole sovelias kaupunkielämään. Kasvattajien tulee
muistaa ettei selkeästi ihmisiä kohtaan aggressiivisia ja arkoja koiria käytetä jalostuksessa. Varautunut ja
arka koira tulee osata erottaa toisistaan.
Rotuyhdistys kannustaa omistajia luonnetestaamaan koiriaan. Luonnetesti ja MH-kuvaus ovat ainoat
objektiiviset testausmenetelmät luonteita mitattaessa. Loppupisteitä tärkeämpää on katsoa eri osa-alueiden
tulokset, esim. hermorakenne ja toimintakyky ovat tärkeitä ominaisuuksia työkoiralle.
Rodun populaatio on hyvin suppea maailmanlaajuisestikin. Tämä asettaa kasvattajille suuren haasteen
rodun säilyttämisessä terveenä ja elinvoimaisena. Serra de airesinpaimenkoirien rekisteröinnit ovat
Suomessa selkeästi nousseet, mutta samalla sukulaisuus on lisääntynyt koirien kesken. Geneettinen
monimuotoisuus on erittäin tärkeää ottaa huomioon, mutta ei kuitenkaan muiden ominaisuuksien, kuten
luonteen, kustannuksella. Matadorkoirien käyttö ehkäistään jälkeläismäärän rajoituksella, rajoitus on 20
jälkeläistä/koira. Myös toisen polven jälkeläismääriin tulee kiinnittää enemmän huomiota.
Kasvattajien pitäisi yhdessä miettiä suunnitelmallista jalostustyötä ja mm. hankkia erisukuisia tuontikoiria.
Tämä on tosin hankalaa, johtuen Portugalin oman koirakannan suppeudesta. Rodulla on kuitenkin avoin
rotukirja, ts. rotuunotetut koirat tuovat uusia mahdollisuuksia, mikäli näiden koirien jalostuskäytössä
säilytetään maltti eli ko. koirista ei tule matadoreja. Varteen otettava vaihtoehto on roturisteytykset.
Monimuotoisuustutkimuksen mahdollisuutta kartoitetaan ja toteutetaan mikäli se on mahdollista.
Serra de airesinpaimenkoirien terveydentilaa tulee seurata tarkemmin. Rodulla on suurimpina ongelmina
lonkkadysplasia ja epilepsia, myös allergia. Rodulle asetetaan jalostuskoirien lonkkakuvauspakko.
Yhdistyksellä on ollut suosituksena lonkkien kuvaaminen, mutta tätä suositusta ei ole kaikki vapaaehtoisesti
noudattanut, kuvaamattomien jalostuskoirien osuus on ollut n. viidennes.
Lisäksi kasvattajien tulisi suorittaa enemmän jälkeläisseurantaa ja rohkaista pentujen omistajia
kuvauttamaan koiria aktiivisemmin. E-lonkkaisen koiran jalostuskäyttöä ei suositella ja D-lonkkaiselle
suositellaan käytettävän tervelonkkaista parituskumppania. Lonkkakuvauspakko ei koske ulkomaan
rekisterissä olevia koiria, käytettäessä tällaista ulkomaalaista kuvaamatonta koiraa, on suositeltavaa, että
parituskumppanilla on terveet lonkat.
Kyynäräpäiden ja selkärangan kuvaamista suositellaan, kuten myös silmien peilausta, vähintään
jalostuskoirilta. Silmäpeilauslausunto on voimassa 36kk. Tutkimustuloksia keräämisellä ja niitä seuraamalla
kyetään kartoittamaan rodun terveystilanteen kehittymistä, varsinkin lonkkien osalta.
Rodussa esiintyy epilepsiaa. Sairaita koiria ei saa käyttää jalostukseen ja tulisi välttää tunnettujen riskilinjojen
yhdistämistä. Koira joka on selkeästi periyttänyt epilepsiaa, tulee sulkea pois jalostuksesta. Epilepsian
vastustamisen avuksi on otettu käyttöön jalostuskoirien alaikäraja 24kk. Koiran terveydentila ja luonne ei tule
ilmi vielä nuorella iällä. Yhdistyksen jalostussuosituksissa ikäraja on ollut narttujen kohdalla 24kk ja urosten
kohdalla 18kk. Näitä ei ole aina noudatettu ja jopa alle vuoden ikäisiä koiria on käytetty jalostukseen. Eräällä
uroksella on ollut jo useita pentueita kahden vuoden iässä. Alaikärajaa tulee noudattaa myös ulkomaisen
koiran osalla, jota käytetään kotimaisen koiran paritukseen. Serra de airesinpaimenkoirilta on kerätty DNA
näytteitä Hannes Lohen epilepsiatutkimukseen, mutta sairaiden koirien näytteitä tarvitaan vielä paljon
enemmän. Yhdistys kannustaa kasvattajia ja koirien omistajia toimittamaan näytteitä Lohen
tutkimusryhmälle. Ulkomailta on osallistuttu serra de airesinpaimenkoirien näytteiden keräämiseen
kiitettävästi.
Allergioihin tulee suhtautua vakavasti. Koiran elämänlaatu kärsii vakavista allergioista. Myös
hammaspuutoksiin tulee kiinnittää enemmän huomiota, mikäli koiralta puuttuu enemmän kuin 4 premolaaria,
sen jalostuskäyttöä tulee harkita. Kahta hammaspuutoksista koiraa ei suositella yhdistettäväksi.
Serra de airesinpaimenkoira on säilynyt terverakenteisena ja tätä tulee jatkossakin vaalia. Raajojen
virheasentoihin kiinnitetään huomiota eikä kahta saman virheen omaavaa yksilöä pariteta keskenään.
Rungon pituus ei saa pidentyä suhteettomaksi, ihannepituus on 10% korkeuttaan pidempi. Koirien kokoon
tulee myös suhtautua vakavasti, jotta rotu säilyy keskikokoisena ja kevyenä työkoirana. Turkkien ongelmina
on ollut alusvilla ja pehmeys, oikeanlainen turkki kuuluu olla karhea eikä liian runsas.
42
6.2 Suositukset jalostuskoirille ja yhdistelmille
Serra de airesinpaimenkoira anotaan liitettäväksi PEVISA:n (perinnöllisten vikojen ja sairauksien
vastustamisohjelma) 1.1.2013 alkaen. Vastustamisohjelman tavoitteena on ennaltaehkäistä koiran elinkykyä
tai elämänlaatua alentavien perinnöllisten vikojen tai sairauksien leviämistä rodun kantaan.
PEVISA anotaan seuraavin ehdoin:
Rekisteröitävien pentujen vanhempien jalostuskäyttö vaatimukset:
1) Ennen astutusta virallinen lonkkakuvauslausunto.
Virallista lonkkakuvauslausuntoa ei vaadita ulkomaan rekisterissä olevalta koiralta.
2) Vanhemman rekisteröityjen jälkeläisten määrä Suomessa saa olla korkeintaan 20 pentua.
Viimeinen, rajan ylittävä pentue rekisteröidään kuitenkin kokonaisuudessaan.
3) Molempien vanhempien tulee olla astutushetkellä 24 kuukautta täyttäneitä.
Suomen Serrat ry:n jalostusohjesääntö:
• Jalostuskoirilla tulee olla virallinen lonkkakuvauslausunto ennen astutusta. D-lonkkaiselle
suositellaan A- tai B-lonkkaista parituskumppania. E-lonkkaisen koiran jalostuskäyttöä ei suositella.
Myös kyynärpäiden ja selkärangan kuvaus on suositeltavaa.
• Jalostuskoiralla tulee olla silmäpeilauslausunto, joka ei saa olla 36kk vanhempi.
• Jalostuskoiran alaikäraja on 24 kuukautta astutushetkellä. Yli kahdeksan vuotiaan nartun
jalostuskäyttöä tulee harkita tarkoin.
• Jalostuskoiralla saa olla korkeintaan 20 rekisteröityä pentua Suomessa.
• Jalostuskoiralla tulee olla virallisesta koiranäyttelystä saatu laatuarvosana vähintään EH koiran
täytettyä 24kk. Mikäli koira on saanut virallisessa näyttelyssä laatumaininnan HYL yhden kerran
aggressiivisuuden takia tai kolme kertaa arkuuden takia, sitä ei suositella käytettävän jalostuksessa.
• Uusintayhdistelmät eivät ole sallittuja
• Sukusiitosaste ei saa olla korkeampi kuin 6,25%
Poikkeukset:
Yllä oleviin voi hakea perusteltua poikkeusta jalostustoimikunnalta.
6.3 Rotuyhdistyksen toimenpiteet
Rotuyhdistys ja jalostustoimikunta suosittelevat jalostuksessa käytettäväksi monipuolisesti terveydeltään ja
luonteeltaan sopivia koiria. Tällä hetkellä Suomen populaatiossa joidenkin yksittäisten jalostuskoirien ja
sukulinjojen osuus on jo liian suuri. Suosituksen mukaan yhdelle koiralle ei suositella enempää kuin 20
pentua. Serra de airesinpaimenkoiralle on laadittu PEVISA-ohjelma jälkeläismäärän, lonkkakuvauksen sekä
jalostukseenkäytön alaikärajan osalta. Serra de airesinpaimenkoira anotaan liitettäväksi PEVISA:n kohdassa
6.2 mainituin ehdoin 1.1.2013.
Rotuyhdistys kannustaa kasvattajia tekemään yhteistyötä nykyistä tiiviimmin ja pitämään tiedonkulku mm.
sairauksien ja luonneongelmien osalta avoimena. Tiiviillä yhteistyöllä saataisiin rodun geneettistä
monimuotoisuutta laajennettua, kun kasvattajat eivät parittaisi samoista sukulinjoista olevia koiria toisistaan
välittämättä. Koska kotimainen kanta on edelleen aivan liian pieni, kannustetaan erisukuisten ulkomaisten
jalostuskoirien hankintaan. Myös roturisteytysten mahdollisuutta kartoitetaan.
Rotuyhdistys kannustaa kasvattajia ja omistajia viemään koiria luonnetesteihin tai MH-kuvauksiin, jotta
saataisiin arvokasta tietoa luonteiden kehittymisestä ja periytymisestä. Luonnekyselyitä jatketaan ja
kehitetään edelleen. Rotuyhdistys, jalostustoimikunta ja kasvattajat kertovat tuleville koiranomistajille serra
de airesinpaimenkoiran luonneominaisuuksista vilkkaana ja haastavana koirana ja opastavat koirien
omistajia koiran oikeaan käsittelyyn ja hallintaan.
Serra de airesinpaimenkoirien käyttöominaisuudet tulisi pyrkiä säilyttämään alkuperäisen tarkoituksen
mukaisesti. Omistajia kannustetaan testaamaan koiriensa paimennusvaistot ja käyttämään niitä
mahdollisuuksien mukaan eri harrastuslajeissa.
Yhdistyksellä on kotisivuillaan myös terveyskyselylomake. Kasvattajia ja omistajia kannustetaan täyttämään
lomake ja kertomaan rehellisesti koiriensa sairauksista. Epilepsia on yksi vakavimmista rodun sairauksista,
jota vastaan on hankala taistella ilman avoimmuutta. Kun kannasta on enemmän tietoa terveydestä, voidaan
tuloksia arvioida JTO ohjelmaa päivittäessä ja miettiä konkreettisia keinoja mahdollisten ongelmien
ratkaisemiseksi.
43
6.4 Uhat ja mahdollisuudet sekä varautuminen ongelmiin
Mahdollisuudet
Uhat
Populaatio:
• tiivistetään yhteistyötä kasvattajien ja rodun
kotimaan välillä
• rotuunotetut ja erisukuiset tuontikoirat
• roturisteytykset
Populaatio:
• hallitsematon kannan lisääminen ja sitä
myötä geenipoolin kaventuminen
• piittaamattomat kasvattajat
• matadorkoirien käyttö
Luonne:
• työkoira
• harrastuskoira
Luonne:
• jalostuksessa ei kiinnitetä huomiota
luonteisiin ja luonteet huonontuvat
Terveys:
• ei monia eri sairauksia
• yleisimmät sairaudet tunnistettavissa ja
tutkittavissa
• lisätään avoimuutta ja rehellisyyttä
Terveys:
• uusia sairauksia tulee lisää geenipohjan
laajentuessa
• epilepsia, lonkkadysplasia ja allergiat
lisääntyvät ja jalostusmateriaali vähenee
• sairauksien salailu
Ulkomuoto:
• terve rakenne, soveltuu työ- ja
harrastuskoiraksi
Ulkomuoto:
• ihannoidaan runsasturkkisia, isoja ja
raskasrakenteisia ”showkoiria”
• ei enää sovellu työtehtäviin
• jakautuminen näyttely- ja työlinjoihin
6.5 Ongelmat ja niihin varautuminen
Ongelma
Rodun hyvin
pieni
populaatio
Syy
Varautuminen ongelmaan
•
•
•
•
Rodun
terveystilanne
Pentukysynnän
vähyys
•
•
•
•
•
44
matadorkoirat
samojen sukulinjojen
liiallinen jalostuskäyttö
uusintayhdistelmät
harkitsemattomat
yhdistelmät
•
kapea geenipooli
sairauksien salailu
jalostukseen käytetty
nuoria koiria, joilla ei
ole vielä tarpeeksi
näyttöä
terveydentilastaan
•
pennuista jatkuvasti
ylitarjontaa
huono maine (terveys,
luonne, kasvattajat)
•
•
•
•
•
jälkeläismäärien
rajoitus
erisukuiset
tuontikoirat
roturisteytykset
Toteutuessaan
merkitsee
Kasvatus vaikeutuu tai
loppuu jalostusmateriaalin
vähetessä
Kasvatus vaikeutuu tai
kasvattajien
loppuu terveiden
avoimuus ja
jalostuskoirien puuttuessa.
rehellisyys
kerätään ja jaetaan
terveystutkimustulok
sia
kasvattajille yhteiset
pelisäännöt
kiinnitetään
enemmän huomiota
jalostuskoirien
terveyteen ja
luonteeseen,
tarvittaessa myös
kasvattajien
toimintaan
Pelko pentujen ”käsiin
jäämisessä” aiheuttaa sen,
että niitä myydään kenelle
tahansa. Pennut
osaamattomissa kodeissa
aiheuttavat edelleen rodun
ja/tai kasvattajien huonoa
mainetta. Pentukysyntä
romahtaa täysin.
6.6 Toimintasuunnitelma
Vuosi
2013
2014
2015
2016
Tomenpiteet
Pyritään
järjestämään
serroille
moninuotoisuustutki
mus
Pyritään
järjestämään
luonnetesti tai MHkuvaus
Pyritään
järjestämään
kasvattajille ja/tai
koirienomistajille
luentoja
Pyritään
järjestämään
luonnetesti tai MHkuvaus
Pyritään
järjestämään
kasvattajille ja/tai
koirienomistajille
luentoja
Terveys- ja
luonnekyselyn
yhteenveto ja
julkaisu
Terveys- ja
luonnekyselyn
yhteenveto ja
julkaisu
6.7 Tavoiteohjelman seuranta
Jalostustoimikunta seuraa vuosittain jalostuksen tavoitteita ja päivittää tarpeen mukaan kasvattajille
tarkoitettuja suosituksia. Vuosittain kerätään ja tilastoidaan terveyteen liittyviä asioita ja luonnetta kuvaavia
arvioita kuten luonnetesti- ja näyttelytuloksia sekä rekisteröintejä.
Jalostustoimikunta toimii hallituksen alaisuudessa, siten hallitus viime kädessä valvoo tavoiteohjelman
noudattamista. Rotuyhdistys on velvollinen huomioimaan jalostuksen tavoiteohjelman tavoitteet vuotuista
toimintasuunnitelmaansa laatiessaan.
Jalostuksen tavoiteohjelma päivitetään viiden vuoden välein, jolloin seurataan ja tarkastetaan laajemmalti
jalostuksen tavoitteita. Mikäli on tarvetta, jalostuksentavoiteohjelmaa voidaan päivittää myös tiheämmin kuin
viiden vuoden välein.
7. Lähteet
Suomen Kennelliitto / artikkelit
KoiraNet
Suomen Serrat ry
Portugalin Kennelliitto
Saksan Kennelliitto
Ranskan Kennelliitto
Hunddata
8. Liitteet
1. Rotumääritelmä
2. Terveyskyselyn yhteenveto 03/11
3. Luonnekyselyn yhteenveto 03/11
4. Jalostussuositukset 2008-2013
45

Jalostuksen tavoiteohjelma

Transcription

Similar documents

Tanssiopisto Vinha 10 vuotta – täysi Top Ten!

Mukavuutta mökille

VINHAT UUTISET - Tanssiopisto Vinha

tiedote merihelmen komisario palmu

Pienen populaation jalostus, Katariina Mäki

1960-luvun pientaloon kohdistuvat energiataloudelliset vaatimukset

Jalostuksen tavoiteohjelma - Finska Wachtelhundklubben rf

File - Brasilianterrieri

linkki sivulle - Borderterrierikerho ry

Tämän linkin takaa - Suomen Newfoundlandinkoirayhdistys ry

pyreneittenkoirien jalostuksen tavoiteohjelma

HELKAMA EMOTOR -KONSERNI TILIVUOSI 2014