KLIINISEN TUTKIMUKSEN OHJEISTO Versio 15.6.2011

Transcription

Turun yliopisto
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri
Turun yliopistollinen keskussairaala
KLIINISEN TUTKIMUKSEN
OHJEISTO
Tämä ohjeisto koskee Turun yliopistossa ja
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä harjoitettavaa
kliinistä tutkimustoimintaa
Versio 15.6.2011
_____________________________________________________________________
Versio 15.6.2011
Turun kliininen tutkimuskeskus
Kliinisen tutkimuksen ohjeisto
2(84)
SISÄLTÖ
1 JOHDANTO
6
2 LÄÄKETIETEELLISEN TUTKIMUKSEN KÄYNNISTÄMINEN TURUN
YLIOPISTOSSA JA VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ
7
2.1 Tutkimusten hallinnointi
7
2.2 Turun yliopiston ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin yhteisen kliinisen
tutkimuskeskuksen palvelut
7
2.2.1 Tutkimuspalvelut-yksikkö ja biostatistinen neuvontapalvelu
8
2.2.2 Tutkimusrahoitus ja sopimusasiat
10
2.3 Tutkimuksen käynnistäminen ja asiointi Tutkimuspalveluiden kanssa
10
2.4 Tutkijan muistilista tutkijalähtöisissä tutkimuksissa
14
3 KLIININEN TUTKIMUS JA IHMISEEN KOHDISTUVA
LÄÄKETIETEELLINEN TUTKIMUS
18
3.1 Lääketieteellisen tutkimuksen määritelmä
18
3.2 Tutkija
19
3.3 Toimeksiantaja
20
3.4 Tutkimuksesta vastaava henkilö (TVH)
20
3.5 Kliininen lääketutkimus
3.5.1 Määritelmä
3.5.2 Lääketutkimuksen faasit (I - IV)
21
21
21
4 KLIINISTÄ TUTKIMUSTA OHJAAVA LAINSÄÄDÄNTÖ, EETTISET
PERIAATTEET, HYVÄN KLIINISEN TUTKIMUSTAVAN (GCP)
PERIAATTEET JA HYVÄ TIETEELLINEN KÄYTÄNTÖ
22
4.1 Kliinistä tutkimusta koskeva säännöstö
22
4.2 Eettiset periaatteet
28
4.3 Hyvän kliinisen tutkimustavan (GCP) periaatteet
28
4.4 Hyvä tieteellinen käytäntö
29
5 KLIINISEN TUTKIMUSTOIMINNAN TOTEUTTAMISEEN LIITTYVÄT
LUVAT, OHJEET JA ASIAKIRJAT
30
5.1 Lausuntopyyntö eettiselle toimikunnalle
5.1.1 Kliininen lääketutkimus
5.1.2 Muu lääketieteellinen tutkimus
30
32
34
5.2 Ilmoitukset kliinisistä lääketutkimuksista Lääkealan turvallisuus- ja
kehittämiskeskukseen, Fimeaan
5.2.1 Ilmoitus Fimeaan
34
34
_____________________________________________________________________
Versio 15.6.2011
3(84)
5.2.2 Kliinisten lääketutkimusten tutkimussuunnitelman muutoksista
ilmoittaminen
5.2.3 Lopetus- ja keskeytysilmoitukset kliinisistä lääketutkimuksista
5.2.4 Haittojen raportointi Fimeaan
36
37
37
5.3 Ilmoitus kliinisestä laitetutkimuksesta Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja
valvontavirastoon, Valviraan
37
5.4 Tutkimuspaikan tutkimuslupa
39
5.5 Henkilörekisteri ja henkilörekisteriseloste
40
5.6 Julkinen tutkimusrekisteri
42
5.7 Muut luvat
44
5.7.1 Rekisteritutkimukset
44
5.7.2 Biopankit ja ihmisperäisten biologisten näytteiden käyttö lääketieteellisessä
tutkimuksessa
44
5.7.3. Geenitutkimukset
46
6 RAHOITUS-, SOPIMUS- JA VAKUUTUSASIAT
47
6.1 Rahoitus
6.1.1 Yleiset periaatteet
6.1.2 Tutkijalähtöinen kliininen tutkimus
6.1.3 Ulkopuolisen toimeksiantajan rahoittama kliininen tutkimus
47
47
47
48
6.2 Sopimukset
48
6.3 Tutkimuksen suorittamista koskevat sisäiset sopimukset
48
6.4 Tutkittavien vakuutusturvan järjestäminen
6.4.1 Potilasvakuutus
6.4.2 Lääkevahinkovakuutus
48
48
49
7 KLIINISEN TUTKIMUSPROSESSIN KUVAUS, MENETELMÄT SEKÄ
KÄYTÄNNÖN TOTEUTTAMINEN
49
7.1 Tutkimussuunnitelma
50
7.2 Tutkijan tietopaketti
51
7.3 Tutkijan kansio
52
7.4. Tutkittavien rekrytointi ja rekrytointimenettelyt
54
7.5 Tietoinen suostumus
7.5.1 Tutkittavan tiedote ja suostumusasiakirja
55
58
7.6 Tutkittavalle suoritettavat korvaukset
60
7.7 Tutkittavien seulonta (screening)
61
7.8 Tutkittavien satunnaistaminen ja sokkouttaminen sekä koodien säilytys 61
7.9 Lähdetiedot (source data) ja tietojenkeruulomakkeet (CRF)
62
7.10 Tutkimusvalmisteet
63
7.11 Tutkimusnäytteet ja analyysit
65
_____________________________________________________________________
Versio 15.6.2011
4(84)
7.12 Kirjeenvaihto
65
7.13 Kliinisten lääketutkimusten haittatapahtumien ja haittavaikutusten
seuranta, kirjaaminen ja ilmoittaminen
66
7.13.1 Yksittäiset ilmoitukset Fimeaan
67
7.13.2 Vuosiraportointi Fimeaan
68
7.13.3 Haittavaikutusten ilmoittaminen Varsinais-Suomen alueelliselle eettiselle
toimikunnalle
68
7.14 Kliinisten laitetutkimusten vaaratilanteiden ilmoittaminen Valviraan
8 KLIINISEN TUTKIMUKSEN SEURANTA JA VALVONTA
69
69
8.1 Monitorointi
69
8.2 Auditointi
70
9 KLIINISEN TUTKIMUKSEN TULOSTEN RAPORTOINTI
70
9.1 Tulosten käsittely ja analysointi
71
9.2 Tutkimusraportti
71
9.3 Julkaisumuodon ja -foorumin valinta
9.3.1 Julkaisun tekijöiden valinta ja nimien järjestys
9.3.2 Tekijöiden työsuoritusten kirjaaminen
9.3.3 Tutkimustulosten kaupallinen hyödyntäminen
71
72
73
73
10 KLIINISEN TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMISEN JÄLKEEN JÄÄVÄT
VELVOLLISUUDET
74
10.1 Ilmoitus ja selvitys kliinisen tutkimuksen keskeytymisestä, päättymisestä
ja tutkimuksen tuloksista
74
74
10.1.2 Kliininen laitetutkimus
75
10.2 Ilmoitus tutkimuksen päättymisestä organisaatioissa
10.2.1 Turun yliopisto
10.2.2 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri
75
75
75
10.3 Tutkimusvalmisteiden hävittäminen
75
10.4 Arkistointi
10.4.1 Arkistointiaika
10.4.2 Arkistointipaikka
10.4.3 Tietojen luovutus arkistosta
75
76
76
76
11 MÄÄRITELMÄT JA SANASTO
77
_____________________________________________________________________
Versio 15.6.2011
5(84)
KUVAT
Kuva 1. Verkostomuotoisen kliinisen tutkimuskeskuksen organisaatio
8
Kuva 2. Kliinisen tutkimuksen käynnistäminen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä
12
Kuva 3. Kliinisen tutkimuksen käynnistäminen Turun yliopistossa
13
Kuva 4. Kliininen tutkimus ja ihmiseen kohdistuva lääketieteellinen tutkimus
19
TAULUKOT
Taulukko 1. Tutkijan muistilista tutkijalähtöisissä tutkimuksissa
14
LIITTEET
Liite 1: Turun yliopisto: Tutkimusilmoitus (toistaiseksi ei käytössä)
Liite 2: Minimal Registration Data Set (poistettu 3.3.2010)
Liite 3: TYKS, Sairaala-apteekki: Perustiedot sairaala-apteekin tarjousta varten
Liite 4: TYKS, Sairaala-apteekki: Kliininen lääketutkimus: Sopimus sairaalaapteekkipalveluista
Liite 5: TYKS, Sairaala-apteekki: Kliinisen tutkimuslääkkeen käsittelyohje tutkijalle,
mikäli lääkkeet toimitetaan suoraan tutkijalle
Liite 6: TYKS, Sairaala-apteekki: Kliininen lääketutkimus: Tutkimuslääkkeet ja dokumentaatio
Liite 7: TYKSLAB: Laboratoriopalvelujen myynti kliinisiä lääkeainetutkimuksia ja
tieteellisiä tutkimuksia varten
Liite 8: TYKSLAB: VSSHP Laboratoriopalvelutarjouspyyntö
Liite 9: Ote (kappale 6) ohjeesta ICH Topic E6, Guideline for Good Clinical Practice
(CPMP/ICH/135/95)
Liite 10: Tutkimussuunnitelmapohja
Liite 11: Suostumusasiakirjapohja
Liite 12: Tutkimusraporttipohja
Liite 13: VSSHP: Tutkimuksen päättymisilmoitus
_____________________________________________________________________
Versio 15.6.2011
6(84)
1 JOHDANTO
Tämä kliinisen tutkimustoiminnan ohjeisto koskee Turun yliopistossa ja VarsinaisSuomen sairaanhoitopiirissä tehtävää kliinistä tutkimusta. Ohjeisto koskee velvoittavana kaikkea tutkimuslaissa (Laki lääketieteellisestä tutkimuksesta 488/1999) määriteltyä lääketieteellistä tutkimusta. Sellaisten kliinisten tutkimusten osalta, joissa ei
puututa ihmisen tai ihmisen alkion tai sikiön koskemattomuuteen, tätä ohjeistusta tulee noudattaa soveltuvin osin. Kaikessa ihmisiin kohdistuvassa tutkimustoiminnassa
tulee mm. ottaa huomioon henkilötietolain (Henkilötietolaki 523/1999) ja julkisuuslain (Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 621/1999) määräykset (ks. kappaleet
5.5 ja 5.7) sekä hyvän tieteellisen käytännön periaatteet (ks. kappale 4.4). Tässä ohjeistossa on pyritty kohta kohdalta selventämään, mitkä vaatimukset koskevat kaikkea
kliinistä tutkimusta.
Laki lääketieteellisestä tutkimuksesta koskee kaikkea ihmisillä tehtävää lääketieteellistä tutkimusta, johon liittyy kajoavia toimenpiteitä (esim. diagnostiset ja hoitotutkimukset ja lääkkeitä, lääkinnällisiä laitteita, terveysvaikutteisia elintarvikkeita ja biomateriaaleja koskevat kliiniset interventiotutkimukset). Lain 2a-luvun säädökset koskevat velvoittavina ainoastaan kliinisiä lääketutkimuksia. Tässä ohjeistossa on mainittu, mitkä määräykset ja ohjeet ovat kyseisessä 2a-luvussa olevia tai sen perusteella
annettuja. Mikäli tästä ei ole erikseen mainintaa, koskee ohjeisto kaikkea lain soveltamisalaan kuuluvaa lääketieteellistä tutkimusta.
Ohjeiston tavoitteena on antaa ajantasaista tietoa lakien, asetusten ja määräysten kliiniselle tutkimukselle asettamista vaatimuksista sekä opastaa velvoitteiden täyttämisessä tutkimuksen eri vaiheissa. Ohjeisto on laadittu tutkijoiden ja muun tutkimushenkilökunnan työn tueksi ja kannustamaan tutkimustoimintaan. Ohjeistoa noudattamalla
turvataan Turun yliopistossa ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä tehtävässä kliinisessä tutkimuksessa:
lakien, määräysten ja ohjeiden noudattamista
eettisten periaatteiden toteutumista
Good Clinical Practice (GCP, hyvä kliininen tutkimustapa) -periaatteiden toteutuminen kliinisissä lääketutkimuksissa
potilasturvallisuutta
tutkittavien yksityisyyttä ja loukkaamattomuutta
tutkimustiedon luotettavuutta ja asianmukaista käsittelyä
tutkijoiden ja muun tutkimushenkilökunnan oikeusturvaa.
Tämä kliinisen tutkimustoiminnan ohjeistus on myös osa molempien organisaatioiden
laatujärjestelmää. Mikäli tutkimustoiminnassa edellytetään yleisten ohjeiden lisäksi
tutkimusta toteuttavan yksikön tai kunkin tutkimushankkeen laadun varmistamiseksi
tarkoituksenmukaisia erityismenettelyjä, vastaa näiden ohjeiden laatimisesta kyseinen
yksikkö. Tutkimusprojekteissa tulee lisäksi noudattaa mahdollisessa rahoitus- tai toimeksiantosopimuksessa määriteltyjä yksityiskohtaisempia toimintaohjeita ja ehtoja.
_____________________________________________________________________
Versio 15.6.2011
7(84)
Tutkimusten hallinnointi tapahtuu Turun yliopiston ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin välisen tutkimustoiminnan hallinnointia koskevan sopimuksen ehtojen mukaisesti (ks. kappale 2.1).
2 LÄÄKETIETEELLISEN TUTKIMUKSEN KÄYNNISTÄMINEN TURUN
YLIOPISTOSSA JA VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ
2.1 Tutkimusten hallinnointi
Turun yliopisto ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ovat 4.1.2007 sopineet yhteisistä periaatteista ja menettelytavoista, joita tutkimushankkeissa tulee noudattaa:
Hankkeisiin liittyvä ulkopuolinen rahoitus hallinnoidaan aina yliopiston tai
sairaanhoitopiirin kautta ja rahoitukseen sisällytetään kaikki maksettavat kulut, myös tutkijoiden ja muun henkilöstön palkkiot, poikkeuksena tutkijoiden
henkilökohtaiset apurahat.
Rahoitusasiat ja tutkimussopimukset valmistellaan yliopiston ja sairaanhoitopiirin keskushallintoon kuuluvien yksiköiden toimesta kyseisen organisaation hallintokäytäntöjen mukaisesti. Virkamiesvalmisteluna ratkaistaan,
kumman organisaation nimissä tutkimushanke toteutetaan ja sopimus sekä
siihen liittyvä rahoitus hallinnoidaan.
Tutkimussopimukset tehdään ensisijaisesti sen organisaation nimissä, jossa
tutkimushankkeen vastuullinen johtaja on päävirassa. Jos kuitenkin tutkittavat osallistuvat tutkimukseen sairaanhoitopiirin potilaina, tehdään tutkimussopimus sairaanhoitopiirin nimissä. Sairaanhoitopiirin potilaalla tarkoitetaan
tässä yhteydessä kaikkia tutkittavia, jotka kirjataan tutkimuksen johdosta
sairaalan potilastietojärjestelmiin. Mikäli tutkimus toteutetaan kokonaan toisen organisaation toimintana ja yksinomaan kyseisen osapuolen henkilökuntaa, tiloja, laitteita tai muita resursseja käyttäen, tehdään sopimus kyseisen
organisaation nimissä riippumatta tutkijan pääviran työnantajasta.
Mikäli tutkimus toteutetaan yhteishankkeena, jossa käytetään kummankin
organisaation henkilökuntaa, tiloja, laitteita tai muita resursseja, voidaan sopimus tehdään joko rahoittajan, sairaanhoitopiirin ja yliopiston välisenä
kolmikantasopimuksena tai rahoittajan ja päätoteuttajan välisenä pääsopimuksena, jolloin päätoteuttaja tekee alihankintasopimuksen toisen osapuolen
kanssa.
2.2 Turun yliopiston ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin yhteisen kliinisen
tutkimuskeskuksen palvelut
Ammattimaisen ja laadukkaan kliinisen tutkimustoiminnan toteuttamiseksi ovat Turun
yliopisto ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri perustaneet yhteisen verkostomuotoisen kliinisen tutkimuskeskuksen tarjoamaan tukea ja palveluita tutkijalähtöiselle kliiniselle tutkimukselle sekä tehostamaan alan yritysten kanssa harjoitettavaa tutkimusyhteistyötä. Tutkimuskeskus koostuu taustaorganisaatioiden toiminnallisista yksiköistä (sairaanhoitopiirin tulosyksiköt; yliopiston yksiköt, oppiaineet ja laitokset; PETkeskus ja CRST), laatu-, neuvonta-, monitorointi- ja koulutuspalveluita tarjoavasta
_____________________________________________________________________
Versio 15.6.2011
8(84)
Tutkimuspalveluista sekä sopimusasioihin ja tutkimusrahoitukseen liittyvistä palveluista, joita tarjoavat Turun yliopiston Projekti- ja innovaatiopalvelut -yksikkö ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tutkimuslakimies. Toiminnan tavoitteena on vahvistaa kliinisen tutkimuksen suorittamisedellytyksiä, varmistaa tutkimustoiminnan laatua, helpottaa tutkijoiden työtaakkaa tutkimuksen hallinnoinnissa sekä nopeuttaa ja
tehostaa yhteistyötä ulkopuolisten tahojen kanssa.
Kuva 1. Verkostomuotoisen kliinisen tutkimuskeskuksen organisaatio
KLIININEN TUTKIMUSKESKUS
TUTKIMUSPALVELUT
TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ
TUTKIMUSKOORDINAATTORI
SOPIMUSASIAT JA TUTKIMUSRAHOITUS
VSSHP TUTKIMUSLAKIMIES
PET-keskus
- Kuvantaminen
TY PROJEKTI- JA INNOVAATIOPALVELUT
SHP:n yksiköt
- Palveluyksiköt
- Kl. tulosyksiköt
CRST
- Faasi 1-keskus
- Bioanalyyttinen
laboratorio
BIOSTATISTIKKO
TY:n yksiköt
- Laitokset ja oppiaineet
- Laadunvarmistusyksikkö
- Biotekniikan keskus
LAATUVASTAAVA
2.2.1 Tutkimuspalvelut-yksikkö ja biostatistinen neuvontapalvelu
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Tutkimuspalveluiden tehtävänä on tutkimuskohtaisten tarpeiden mukaan toimia tutkijan ja toimeksiantajan tukena ja neuvonantajana
tarjoamalla kliiniseen tutkimustoimintaan liittyvää laatu-, tukija neuvontapalvelua
tutkimuksen suunnitteluun liittyvissä kysymyksissä ja tutkimuksen tarvitsemien
oheispalveluiden hankinnassa sekä seurata lakien, asetusten, määräysten ja GCPperiaatteiden noudattamista. Lisäksi Tutkimuspalvelut tarjoaa tutkijalähtöisille tutkimushankkeille monitorointipalvelua ja järjestää GCP-koulutusta Turun yliopistossa
ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä kliinistä tutkimusta tekeville tutkijoille ja
muulle tutkimushenkilökunnalle. Kliinisen tutkimuskeskuksen työntekijöitä sitoo salassapitovelvollisuus.
Tutkimuspalvelut-yksikön tehtäviä ovat:
1. Tutkimuksen suunnitteluun ja raportointiin liittyvä neuvonta
_____________________________________________________________________
Versio 15.6.2011
9(84)
tutkimussuunnitelman ja tutkimuksen toteutuksen suunnitteluun liittyen (esim.
budjetointi)
tutkimusasiakirjojen laadintaan liittyen
tutkimustulosten raportointiin liittyen
2. Lupa- ja lausuntoasioihin ja viranomaisyhteyksien hoitamiseen liittyvä neuvonta
tutkimuseettiset kysymykset
lausuntohakemus eettiselle toimikunnalle
Fimean tutkimusilmoitus ja -lupa (EudraCT-lomake)
organisaation tutkimuslupa tai -ilmoitus
viranomaisraportointi
ilmoitukset)
(esim.
haittavaikutusraportointi-
ja
päättymis-
3. Tutkimuksen oheispalvelujen ja logistiikan järjestäminen yhteistyössä tutkijan ja
toimeksiantajan kanssa
sisäiset sopimukset: sairaala-apteekki, laboratorio, kuvantaminen, tilat jne.
alihankinta: lomakkeet, pakkaukset, sokkoutus, näytelähetykset jne.
yhteistyö muiden toimijoiden kanssa
4. Laadunvarmistus
monitorointi- ja auditointipalvelut tutkijalähtöisille tutkimuksille
5. Muut tehtävät
projekti-, tutkija- ja julkisen tutkimusrekisterin tietojen ylläpito
muu tarvittava tuki tutkimusprosessin aikana, esim. tutkittavien rekrytoinnissa
GCP-koulutuksen suunnitteluun ja tuottamiseen osallistuminen
Biostatistista neuvontapalvelua antaa lääketieteellisen tiedekunnan kliinisen laitoksen biostatistiikan yksikkö. Palvelut ovat tarjolla sekä Turun yliopiston että VarsinaisSuomen sairaanhoitopiirin tutkijoille.
Biostatistiikan yksikön palveluja ovat mm.:
osallistuminen tutkimuksen suunnitteluun (esim. voima- ja otoskokolaskelmat,
tutkimusasetelmat)
osallistuminen tiedon keruun suunnitteluun
osallistuminen tilastollisen tiedon käsittelyn ja analysoinnin suunnitteluun
avustaminen tilastollisten analyysien tekemisessä
avustaminen tutkimusraportin tuottamisessa
_____________________________________________________________________
Versio 15.6.2011
10(84)
Tiedonhallinta ja tilastollinen tietojenkäsittely tulee rahoittaa tutkimusmäärärahoista
ja tulee siis ottaa huomioon tutkimusbudjettia laadittaessa. Tähän liittyvää konsultaatioapua on saatavissa biostatistisesta neuvontapalvelusta.
2.2.2 Tutkimusrahoitus ja sopimusasiat
Kliiniseen tutkimustoimintaan liittyvät rahoitus- ja sopimusasiat tulee hoitaa hallinnoivasta organisaatiosta riippuen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tutkimuslakimiehen tai Turun yliopiston Projekti- ja innovaatiopalvelut sekä Riskienhallinta ja lakiasiat – yksiköiden kanssa (ks. tarkemmin luku 6). Tutkimuslakimiehen ja molempien yksiköiden tarjoamia palveluita ovat mm:
1. Tutkimussopimukset (esim. tutkimus-, salassapito- ja lisensointisopimukset)
sopimuspohjat
sopimuksen laatiminen ja sisältötarkastus
sopimusjuridiikkatuen järjestäminen
sopimuksen esittely allekirjoittajille
yhteydenpito mahdolliseen toimeksiantajaan sopimusasioissa
2. Taloushallinto
tutkimussopimuksiin ja -hankkeisiin liittyvät taloushallinnon tehtävät
3. Tutkimustulosten suojaaminen ja hyödyntäminen (immateriaalioikeuksiin liittyvät
kysymykset)
Lisätietoja saa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ohjeesta Lääketieteellistä ja muuta
terveystieteellistä tutkimusta koskevat ohjeet ja määräykset.
Lisäksi Turun yliopiston Projekti- ja innovaatiopalvelut – yksikkö antaa yliopiston
tutkijoille tukea mm. seuraavissa tutkimusrahoitukseen ja -sopimuksiin liittyvissä kysymyksissä:
tutkimusrahoitustiedotus (mm. tutkimusrahoitustietokanta ja neljä kertaa vuodessa ilmestyvä Tutkimusrahoitus-julkaisu; tiedotustilaisuudet)
neuvonta hakemus- ja raportointivaiheessa (esim. EU:n puiteohjelmat, rakennerahastot ja Tekes-hakemukset)
Turun yliopiston tutkimuspalveluyksikön tutkimusrahoitustiedotus on sekä yliopiston
että VSSHP:n tutkijoiden käytettävissä.
2.3 Tutkimuksen käynnistäminen ja asiointi Tutkimuspalveluiden kanssa
Tutkijan tulee ottaa hyvissä ajoin yhteys Tutkimuspalveluihin suunnitellessaan ja
käynnistäessään kliinistä tutkimusta ja halutessaan käyttää hyväksi Tutkimuspalveluiden neuvonta- ja tukipalveluita. Yhteistyössä tutkijan ja mahdollisen ulkopuolisen
toimeksiantajan tai rahoittajan edustajan kanssa kartoitetaan tutkimuskohtaiset neuvonta- ja tukipalvelujen tarpeet. Rahoitus- ja sopimusasioihin liittyvissä kysymyksissä
tutkijan tulee olla yhteydessä Turun yliopiston Projekti- ja innovaatiopalvelut – yksikköön tai sairaanhoitopiirin tutkimuslakimieheen (ks. luku 6.).
_____________________________________________________________________
Versio 15.6.2011
11(84)
Tutkijan vastuut kliinisen tutkimuksen toteuttamisessa riippuvat siitä, onko tutkimuksella ulkopuolista toimeksiantajaa vai ei. Mikäli tutkimuksella ei ole ulkopuolista toimeksiantajaa, tutkijan on tällöin vastattava myös toimeksiantajan velvollisuuksista.
Tällaisista tutkimuksista käytetään epävirallista nimitystä ”tutkijalähtöinen tutkimus”.
Tutkija vastaa kaikkien tutkimusasiakirjojen laatimisesta tutkimuksen käynnistämiseksi, toimittaa lausuntohakemuksen eettiselle toimikunnalle, hankkii muut tarvittavat
luvat ja esim. toimittaa ilmoituksen tutkimuksesta Fimeaan (kliiniset lääketutkimukset) tai Valviraan (suuri osa laitetutkimuksista). Tutkimuspalvelut tarjoaa neuvontatukea tutkimusasiakirjojen laadintaan, esim. Fimean EudraCT-ilmoituslomake voidaan
täyttää yhteistyössä tutkijan kanssa.
Eettisen toimikunnan käsittelyn jälkeen, mutta ennen tutkimuslupahakemuksen jättämistä, tulisi hanke kirjata julkiseen tutkimusrekisteriin (ks. kappale 5.6).
Yhteistyössä tutkijan ja mahdollisen toimeksiantajan kanssa Tutkimuspalvelut järjestää oheispalveluiden (sairaala-apteekki, laboratorio, kuvantaminen jne.) hankinnan ja
osallistuu tutkimusbudjetin valmisteluun. Tutkimuksen oheispalveluiden järjestämiseksi tutkijan on toimitettava Tutkimuspalveluihin riittävän yksityiskohtainen selvitys
tutkimuksen edellyttämistä toimenpiteistä ja palveluiden tarpeesta.
Sairaanhoitopiirin tutkimuslupahakemuksen laatimista varten Tutkimuspalveluihin
tulee toimittaa
tutkimuslupahakemus täytettynä ja allekirjoitettuna (ks. kappale 5.4)
ja seuraavat liitteet:
kustannuserittely
tutkimussuunnitelma tai sen yhteenveto (ks. kappale 7.1)
sisäiset ostopalvelusopimukset (ks. kappale 6.3)
tutkimussopimus ja/tai muu ulkopuolinen rahoituspäätös (ks.luku 6)
eettisen toimikunnan puoltavan lausunnon kopio (ks. kappale 5.1)
Fimean käsittelyilmoitus (ks. kappale 5.2)
muut viranomaispäätökset (ks. kappale 5.7)
rekisteriseloste (ks. kappale 5.5)
Tutkimuspalvelut toimittaa tutkimuslupahakemuksen liitteineen vastaavan taustaorganisaation käsiteltäväksi (ks. kappale 5.4). Kun sairaanhoitopiirin tutkimuslupa on saatu tai yliopistossa on sovittu tutkimuksen tekemisestä, kirjataan kliininen
tutkimus Tutkimuspalveluiden ylläpitämään projektirekisteriin.
Tutkija vastaa tutkimushenkilökunnan asianmukaisesta kouluttamisesta ennen tutkimuksen aloittamista.
Tutkimuksen käynnistämisprosessi on kuvattu alla olevissa kaaviokuvissa erikseen
Turun yliopiston ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin osalta.
_____________________________________________________________________
Versio 15.6.2011
12(84)
Kuva 2. Kliinisen tutkimuksen käynnistäminen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä
FIMEA: ilmoitus lääketutkimuksista
VALVIRA: ilmoitus
laitetutkimuksista
TOIMEKSIANTAJA
Tutkimusidea, rahoitus
VSSHP TUTKIMUSLAKIMIES
Tutkimussopimuksen laadinta
TUTKIJA
Tutkimussuunnitelma
Tutkimushenkilöstön
koulutus
EETTINEN TMK
Lausuntohakemuksen
käsittely
TURKU CRC TUTKIMUSPALVELUT
• neuvoo ja antaa tukea tutkimusbudjetin,
-suunnitelman, -asiakirjojen, lausuntoTULOSYKSIKÖN JOHTAJA
Tutkimuksen toteuttamismahdollisuudet,
suorituslupa yksikössä
pyynnön ja ilmoitusten laadinnassa,
• auttaa oheispalvelujen järjestämisessä:
apteekki, laboratorio, kuvantaminen
ja muut oheispalvelut,
TUTKIMUS VOI ALKAA
• auttaa tekemään rekisteröinnin julkiseen
tutkimusrekisteriin,
• ylläpitää projektirekisteriä.
Rekisterikirjaukset
TULOSRYHMÄN JOHTAJA/JOHTAJAYLILÄÄKÄRI
Sairaalan tutkimuslupa ja projektinumero
TALOUSJOHTAJA
Mahdollisen tutkimus- tai rahoitussopimuksen hyväksyntä
_____________________________________________________________________
Versio 15.6.2011
13(84)
Kuva 3. Kliinisen tutkimuksen käynnistäminen Turun yliopistossa
• Neuvonta: tutkimusrahoitus, hinnoittelu,
budjetointi ja rahoitushakemukset
• Tutkimussopimuksen laadinta
TOIMEKSIANTAJA
Tutkimusidea, rahoitus
TURKU CRC TUTKIMUSPALVELUT
• neuvoo ja antaa tukea tutkimusbudjetin,
FIMEA:
ilmoitus lääketutkimuksista
VALVIRA: ilmoitus laitetutkimuksista
-suunnitelman, -asiakirjojen, lausuntopyynnön ja ilmoitusten laadinnassa,
• auttaa oheispalvelujen järjestämisessä:
apteekki, laboratorio, kuvantaminen
ja muut oheispalvelut,
TUTKIJA
Tutkimussuunnitelma
Tutkimushenkilöstön
koulutus
EETTINEN TMK
Lausuntohakemuksen
käsittely
• auttaa tekemään rekisteröinnin julkiseen
tutkimusrekisteriin,
• ylläpitää projektirekisteriä.
TUTKIMUS VOI ALKAA
YKSIKÖN/ OPPIAINEEN
ESIMIES
Tutkimuksen toteuttamismahdollisuudet, tutkimuksen
toteuttamisesta sopiminen
Rekisterikirjaukset
LAITOKSEN JOHTAJA
Tutkimuksen suorituslupa laitoksessa
_____________________________________________________________________
Versio 15.6.2011
REHTORI/VARAREHTORI
Mahdollisen tutkimus- tai rahoitussopimuksen allekirjoitus
14(84)
2.4 Tutkijan muistilista tutkijalähtöisissä tutkimuksissa
Seuraavaan tutkijan muistilistaan on koottu pääasialliset tehtävät, toimenpiteet ja asiakirjat, joista tutkijan ja/ tai toimeksiantajan tulee huolehtia
ennen tutkimuksen aloittamista, tutkimuksen aikana ja tutkimuksen päätyttyä. Oletuksena tässä siis on, että tutkijalla on tutkimuksessa myös
toimeksiantajan vastuut (yleistä tutkijalähtöisissä tutkimuksissa) eli tutkimuksella ei ole ulkopuolista toimeksiantajaa. Alla esitettyä tulee soveltaa tapauskohtaisesti. Asiat käsitellään yksityiskohtaisemmin kliinisen tutkimuksen ohjeiston seuraavissa luvuissa, joihin tutkijan tulee tutustua
jo tutkimusta suunniteltaessa. Epäselvissä tapauksissa tulee olla yhteydessä Tutkimuspalveluihin.
Taulukko 1. Tutkijan muistilista tutkijalähtöisissä tutkimuksissa
TEHTÄVÄ/ASIAKIRJA
LÄÄKE
TUTKIMUSTYYPIT
LAITE
MUU LÄÄKETIETEELLINEN (esim. kirurginen
tai hoitomenetelmä)
TUTKIMUKSEN VALMISTELU
REKISTERI
Tutkimussuunnitelma
Biostatistikko, Tutkimuspalvelut
TY Projekti- ja innovaatiopalvelut/VSSHP tutkimuslakimies
Rahoitus
Tutkittavan tiedote ja suostumusasiakirja
Henkilörekisteriseloste
Tietojenkeruulomakkeet (ml. tutkittavien päiväkirjat jne.)
Tutkijan tietopaketti/valmisteyhteenveto/
kliiniset tiedot
Rekrytointi-ilmoitus
( )
Tutkimuspalvelut
Tutkimuspalvelut
( )
( )
( )
Tutkimuspalvelut
( )
_____________________________________________________________________
Versio 15.6.2011
TUKI JA NEUVONTA
Tutkimuspalvelut
15(84)
TEHTÄVÄ/ASIAKIRJA
LÄÄKE
Tutkimusvalmisteiden tilaus, satunnaistaminen, sokkoutus, etiketöinti, logistiikka
Tilat ja tutkimushenkilöstö
Laboratorio, kuvantaminen, apteekki tai
muu oheispalvelu
LAITE
TUTKIMUSTYYPIT
REKISTERI
TUKI JA NEUVONTA
Biostatistikko, Tutkimuspalvelut, sairaala-apteekki
( )
( )
( )
( )
Tutkimuspalvelut
Tutkimuspalvelut
TY Projekti- innovaatiopalvelut/VSSHP tutkimuslakimies
Tutkimuspalvelut
Vakuutukset
Julkinen tutkimusrekisteri
VIRANOMAISYHTEYDET TUTKIMUKSEN ALOITTAMISEKSI
Eettinen toimikunta (tai TUKIJA)
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus, Fimea
Asianomaisen rekisterinpitäjän esim.
STM, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
THL jne. lupa
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, Valvira
Tutkimuspalvelut
Tutkimuspalvelut
Tutkimuspalvelut
( )
( )
Tutkimuspalvelut
SOPIMUKSET JA LUVAT
TY Projekti- ja innovaatiopalvelut ja/tai Riskienhallinta ja lakiasiat/VSSHP tutkimuslakimies
Tutkimuspalvelut
Tutkimussopimus
Organisaation tutkimuslupa tai suoritus_____________________________________________________________________
Versio 15.6.2011
16(84)
TEHTÄVÄ/ASIAKIRJA
LÄÄKE
LAITE
TUTKIMUSTYYPIT
REKISTERI
TUKI JA NEUVONTA
lupa
TUTKIMUKSEN AIKANA
Aloituskokous/Koulutus
Tutkijan kansio
Tietojenkeruulomakkeiden täyttö
Haittatapahtuma/vaaratilanneraportointi
Monitorointi
(Tutkimussuunnitelman muutokset)
(Välianalyysit)
( )
( )
Tutkimuspalvelut
Tutkimuspalvelut
Tutkimuspalvelut
Tutkimuspalvelut
Tutkimuspalvelut
Tutkimuspalvelut
Biostatistikko
TUTKIMUKSEN PÄÄTYTTYÄ
Tietojen tallennus ja tarkastaminen
Tulosten analysointi
Tutkimusraportin laadinta
Biostatistikko
Biostatistikko
Tutkimuspalvelut
Tutkimuspalvelut, TY Projekti- ja innovaatiopalvelut
Tutkimuspalvelut, sairaalaapteekki, TYKSLAB
Tutkimuspalvelut, arkistovastaava
Tutkimuksen päättymisilmoitus
Tulokset, julkaisut, hyödyntäminen
Tutkimusvalmisteiden, -näytteiden hävitys
Arkistointi
VIRANOMAISYHTEYDET TUTKIMUKSEN PÄÄTYTTYÄ
_____________________________________________________________________
Versio 15.6.2011
17(84)
TEHTÄVÄ/ASIAKIRJA
Eettinen toimikunta
Fimea
Valvira
LÄÄKE
LAITE
TUTKIMUSTYYPIT
( )
_____________________________________________________________________
Versio 15.6.2011
REKISTERI
TUKI JA NEUVONTA
Tutkimuspalvelut
Tutkimuspalvelut
Tutkimuspalvelut
18(84)
3 KLIININEN TUTKIMUS JA IHMISEEN KOHDISTUVA LÄÄKETIETEELLINEN TUTKIMUS
3.1 Lääketieteellisen tutkimuksen määritelmä
Lääketieteellisellä tutkimuksella tarkoitetaan sellaista tutkimusta, jossa puututaan ihmisen tai ihmisen alkion taikka sikiön koskemattomuuteen ja jonka tarkoituksena on
lisätä tietoa terveydestä, sairauksien syistä, oireista, diagnostiikasta, hoidosta, ehkäisystä tai tautien olemuksesta yleensä (Laki lääketieteellisestä tutkimuksesta 488/1999,
ns. tutkimuslaki, 2 §).
Määritelmän tulkinnassa on kaksi edellytystä, joiden molempien tulee täyttyä, jotta
tutkimus katsottaisiin lääketieteelliseksi tutkimukseksi:
a) Tutkimuksen tulee puuttua ihmisen (tai alkion tai sikiön) koskemattomuuteen.
Kyseessä voi olla puuttuminen joko fyysiseen koskemattomuuteen tai psyykkiseen
koskemattomuuteen.
b) Tutkimuksen tulee jollakin tavalla liittyä terveyteen, sairauteen tai terveydenhoitoon; myös fysiologinen tutkimus terveillä tutkittavilla on lääketieteellistä tutkimusta, jos se liittyy ”tautien olemukseen yleensä”.
Esimerkiksi, jos psykologisessa tai liikuntatieteellisessä tutkimuksessa käytetään kajoavia lääketieteellisiä tutkimusmenetelmiä, katsotaan tutkimus lääketieteelliseksi tutkimukseksi. Ravitsemustieteellinen tutkimus on lääketieteellistä tutkimusta, jos elintarvikkeilla pyritään vaikuttamaan terveyteen tai sairauksien riskiin tai oireisiin. Haastattelututkimukset on tutkimuslain valmisteluasiakirjoissa erikseen mainittu lain ulkopuolelle jäävinä tutkimuksina. Mikäli haastattelututkimuksessa kuitenkin kerätään erityisen henkilökohtaisia tai arkaluonteisia terveydentilatietoja ja tarkoitus on tutkia sairauksia tai niiden hoitoa, kyse saattaa olla lääketieteellisestä tutkimuksesta (puuttuminen psyykkiseen koskemattomuuteen). Myös ihmiskudoksella tehtävä tutkimus voi
olla tutkimuslain tarkoittamaa lääketieteellistä tutkimusta.
Lääketieteellistä tutkimusta on myös ihmiseen kohdistuva kajoava tutkimus, jolla selvitetään lääkinnällisen tai terveydenhuollon laitteen (instrumentti, laitteisto, väline,
ohjelmisto, materiaali tai muu yksinään tai yhdistelmänä käytettävä laite tai tarvike)
toimivuutta ja soveltuvuutta (Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista
629/2010).
Pelkästään yksittäisen potilaan hoitoa varten tehtävät potilaskohtaiset lääketieteelliset
tutkimustoimenpiteet eivät ole tutkimuslaissa tarkoitettua lääketieteellistä tutkimusta,
vaikka ne eivät perustuisikaan vakiintuneeseen hoitokäytäntöön. Kyse on tällöin potilaan hoidosta, jota säätelevät mm. potilaslaki ja laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä. Terveydenhuollon normaalia laadunvarmistustoimintaa varten tapahtuva tietojen kerääminen ei ole tutkimuslain tarkoittamaa lääketieteellistä tutkimusta.
Kliininen tutkimus kattaa edellä kuvatun kajoavan lääketieteellisen tutkimuksen lisäksi myös ei-kajoavat, ihmiseen kohdistuvat mm. diagnostiset, ennuste-, hoito-, kuntoutus- ja preventiotutkimukset sekä sellaiset terveyden- ja sairaanhoitoon liittyvät kysely- ja rekisteritutkimukset, jotka eivät kuulu tutkimuslain (488/1999) piiriin.
_____________________________________________________________________
Versio 15.6.2011
19(84)
Alla olevassa kuvassa on pyritty hahmottamaan kliinisen tutkimuksen, tutkimuslain
tarkoittaman lääketieteellisen tutkimuksen ja kliinisen lääketutkimuksen määritelmiä
ja suhdetta.
Kuva 4. Kliininen tutkimus ja ihmiseen kohdistuva lääketieteellinen tutkimus
Tutkimuslain tarkoittama lääketieteellinen tutkimus
Kliininen tutkimus
Tutkimuslain 2a-luvun
tarkoittama kliininen
lääketutkimus (GCPvelvoite)
3.2 Tutkija
Tutkimuslaissa tutkijalla tarkoitetaan lääkäriä tai hammaslääkäriä taikka, kun kyseessä on muu lääketieteellinen, hoitotieteellinen tai terveystieteellinen tutkimus kuin kliininen lääketutkimus, myös muuta henkilöä, jolla on asianmukainen ammatillinen ja
tieteellinen pätevyys ja joka vastaa kliinisen tutkimuksen suorittamisesta tutkimuspaikassa. Jos tutkimuksen jossakin tutkimuspaikassa suorittaa tutkimusryhmä, tutkijalla
tarkoitetaan ryhmän johtajana toimivaa lääkäriä tai hammaslääkäriä (Laki lääketieteellisestä tutkimuksesta 488/1999, 2 §). Tässä ohjeistossa kuvatut tutkijan velvollisuudet koskevat soveltuvin osin myös muun kuin lääketieteellisen tutkimuksen vastaavan tutkijan toimintaa.
Ei-lääketieteellisen tutkimuksen vastuuhenkilönä voi toimia myös muu ammattihenkilö kuin lääkäri tai hammaslääkäri.
Kliininen tutkimus tulee aina toteuttaa Maailman Lääkäriliiton Helsingin julistuksen
eettisten periaatteiden mukaisesti. Tutkimuksessa tulee kunnioittaa ihmisarvon loukkaamattomuuden periaatetta. Tutkittavan henkilön oikeudet, turvallisuus ja hyvinvointi tulee aina asettaa tieteen ja yhteiskunnan etujen edelle. Ennen lääketieteellisen tutkimuksen aloittamista on eettiseltä toimikunnalta saatava myönteinen lausunto.
_____________________________________________________________________
Versio 15.6.2011
20(84)
3.3 Toimeksiantaja
Tutkimuslain mukaan toimeksiantajalla tarkoitetaan henkilöä, yritystä, laitosta tai järjestöä, joka vastaa tutkimuksen aloittamisesta, johtamisesta tai rahoittamisesta. Jos
ulkopuolinen taho osallistuu tutkimuksen toteuttamiseen vain rahoittamalla sitä, tutkija ja rahoittaja voivat sopia keskenään, että tutkija on myös toimeksiantaja. Jos tutkimuksella ei ole ulkopuolista toimeksiantajaa, on tutkija toimeksiantaja (Laki
lääketieteellisestä tutkimuksesta 488/1999, 2 §).
Mikäli tutkija katsotaan myös tutkimuksen toimeksiantajaksi, on kyseessä ns.
tutkijalähtöinen kliininen tutkimus (”akateeminen” kliininen tutkimus). Tällöin
tutkija vastaa tutkimuslaissa tutkijalle määriteltyjen velvoitteiden lisäksi myös
kaikkien toimeksiantajalle määriteltyjen velvoitteiden täyttämisestä.
Toimeksiantaja voi kirjallisen sopimuksen perusteella siirtää tehtäviään ja vastuitaan
tutkimusta koordinoivalle yritykselle (Contract Research Organisation, CRO) tai tutkijalle. Tutkimusta koskevia sopimuksia laadittaessa tutkijan on noudatettava yliopiston tai sairaanhoitopiirin ohjeita (ks. luku 6).
3.4 Tutkimuksesta vastaava henkilö (TVH)
Lääketieteelliseen tutkimukseen saa ryhtyä vain, kun tutkimuksesta vastaa lääkäri tai
hammaslääkäri, jolla on asianmukainen tieteellinen ja ammatillinen pätevyys. Kun
kyseessä on muu kuin kliininen lääketutkimus, tutkimuksesta vastaavana voi toimia
myös muu kuin lääkäri tai hammaslääkäri, jos henkilöllä on kyseisen tutkimuksen
edellyttämä ammatillinen ja tieteellinen pätevyys.
Tutkimuksesta vastaavan henkilön on huolehdittava siitä, että tutkimusta varten on
käytettävissä pätevä henkilökunta, riittävät välineet ja laitteet, ja että tutkimus voidaan
suorittaa turvallisissa olosuhteissa. Hänen on myös varmistettava, että tutkimuslain
säännökset, tutkittavan asemaa koskevat kansainväliset velvoitteet sekä tutkimusta
koskevat määräykset ja ohjeet otetaan huomioon tutkimusta tehtäessä.
Tutkimuksesta vastaavan henkilön on keskeytettävä tutkimus heti, kun tutkittavan
turvallisuus sitä edellyttää. Jos tutkimusta toteutettaessa ilmenee tutkimuksen toteuttamiseen tai esim. tutkimuslääkkeeseen liittyviä uusia tietoja, joilla on merkitystä tutkittavien turvallisuudelle, on tutkimuksesta vastaavan henkilön ja toimeksiantajan toteutettava välittömästi tutkittavien suojelemiseksi tarvittavat varotoimenpiteet. Tällaisista uusista tiedoista ja niiden perusteella toteutetuista toimenpiteistä on toimeksiantajan viipymättä ilmoitettava eettiselle toimikunnalle. Kliinisiä lääketutkimuksia koskevista tiedoista ja toimenpiteistä on lisäksi ilmoitettava välittömästi Fimeaan (Laki
lääketieteellisestä tutkimuksesta 488/1999, 5 §).
Tutkimuksesta vastaava henkilö allekirjoittaa tutkimussuunnitelman ja eettiselle toimikunnalle tehtävän lausuntohakemuksen sekä kliinisissä lääketutkimuksissa (yhdessä toimeksiantajan kanssa) huolehtii tarvittavista ilmoituksista Fimeaan.
_____________________________________________________________________
Versio 15.6.2011
21(84)
3.5 Kliininen lääketutkimus
3.5.1 Määritelmä
Kliinisellä lääketutkimuksella tarkoitetaan ihmiseen kohdistuvaa interventiotutkimusta, jolla selvitetään lääkkeen vaikutuksia ihmisessä tai lääkkeen imeytymistä,
jakautumista, aineenvaihduntaa tai erittymistä ihmiselimistössä (Määräys 1/2007, Ihmiseen kohdistuvat kliiniset lääketutkimukset).
Interventiotutkimus on tutkimus, jossa tutkittavan koskemattomuuteen puututaan tutkimuksesta aiheutuvista syistä, esim. annetaan tutkittavalle tutkimuslääkettä tai kohdistetaan tutkittavaan sellaisia ylimääräisiä toimenpiteitä (mm. näytteet, tutkimukset,
kyselyt), joita muutoin ei tehtäisi (Määräys 1/2007).
3.5.2 Lääketutkimuksen faasit (I - IV)
Uuden lääkevalmisteen ihmisillä tehtävä tutkimustoiminta jaetaan yleensä neljään
vaiheeseen (faasit I - IV).
Faasi I: Uutta lääkeainetta annetaan ensimmäisen kerran ihmisille, yleensä terveille
vapaaehtoisille tutkittaville. Lääkevalmisteen tulee olla perusteellisesti tutkittu mm.
eläimillä. Tutkittavien lukumäärä on pieni, yleensä enintään muutama kymmenen.
Tutkimus aloitetaan hyvin pienellä annoksella, jota varovaisesti nostetaan. Faasi I
– tutkimus antaa alustavan arvion lääkevalmisteen turvallisuudesta ja farmakokinetiikasta (lääkeaineen imeytyminen, jakautuminen ja metabolia ihmiselimistössä
sekä poistuminen elimistöstä).
Faasi II: Uudella lääkeaineella tehdään ensimmäiset tutkimukset potilailla, tai jo
markkinoilla olevaa lääkettä tutkitaan uudella indikaatiolla, potilasryhmällä tai annoksella. Potilaita on yleensä muutamia kymmeniä. Tavoitteena on tutkia lääkevalmisteen
tehoa ja turvallisuutta lyhytaikaisessa käytössä, annostuksen määrittäminen ja annosvaikutus-suhteen kuvaaminen.
Faasi III: Tutkimukset tehdään suurilla potilasryhmillä ja ovat usein (kansainvälisiä)
monikeskustutkimuksia. Uuden lääkevalmisteen tehoa ja turvallisuutta verrataan
markkinoilla jo olevaan valmisteeseen tai lumelääkkeeseen pitkäaikaisemmassa käytössä. Tavoitteena on myös saada selville uuden lääkevalmisteen yleisimmät haittavaikutukset. Tutkimussuunnitelman tulee vastata mahdollisimman hyvin lääkkeen todellista käyttöä.
Faasi IV: Myyntiluvan myöntämisen jälkeen tehtävät tutkimukset hyväksytyillä kohderyhmillä, hoitoindikaatioilla ja annostuksilla. Tutkitaan mm. lääkevalmisteen pitkäaikaiskäytön turvallisuutta, erityiskohderyhmiä, lääkeyhdistelmiä ja farmakoekonomiaa. Potilaita on muutamista kymmenistä tuhansiin.
_____________________________________________________________________
Versio 15.6.2011
22(84)
4 KLIINISTÄ TUTKIMUSTA OHJAAVA LAINSÄÄDÄNTÖ, EETTISET PERIAATTEET, HYVÄN KLIINISEN TUTKIMUSTAVAN (GCP) PERIAATTEET JA HYVÄ TIETEELLINEN KÄYTÄNTÖ
4.1 Kliinistä tutkimusta koskeva säännöstö
Kliinisessä tutkimustoiminnassa on noudatettava hyvää yleistä tieteellistä käytäntöä.
Koska kliinisen tutkimuksen kohde on ihminen, tulee toiminnassa noudattaa ihmiseen
kohdistuvaa tutkimustoimintaa koskevia yleisesti hyväksyttyjä kansainvälisiä eettisiä
ohjeistoja. Tutkimukset tulee toteuttaa noudattaen kansallista lainsäädäntöä ja muuta
viranomaisohjeistusta.
Kliinistä tutkimustoimintaa koskevia lakeja, asetuksia, määräyksiä ja ohjeita:
Lääketieteellistä tutkimusta ensisijaisesti koskevat lait
Laki lääketieteellisestä tutkimuksesta (488/1999)
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990488
Asetus lääketieteellisestä tutkimuksesta (986/1999)
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1999/19990986
Asetus lääketieteellisestä tutkimuksesta annetun asetuksen 2 ja 3§ muuttamisesta
313/2004 http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2004/20040313
Asetus kliinisistä lääketutkimuksista (841/2010)
Määräys 1/2007, Ihmiseen kohdistuvat kliiniset lääketutkimukset
http://www.fimea.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/laakelaitos/embeds/maarayk
set_M_2007-1.pdf
Muu lääketieteellistä tutkimusta velvoittava lainsäädäntö
Lääkelaki (395/1987) http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1987/19870395
Lääkeasetus (693/1987) http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1987/19870693
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992)
Potilasvahinkolaki (585/1986) http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1986/19860585
Asetus potilasasiakirjosta (298/2009)
Henkilötietolaki (523/1999) http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990523
Laki ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä (101/2001)
_____________________________________________________________________
Versio 15.6.2011
23(84)
Asetus ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä (594/2001)
Asetus valtakunnallisesta lääketieteellisestä tutkimuseettisestä toimikunnasta
(820/2010) http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2010/20100820
Asetus alueellisen eettisen toimikunnan ja valtakunnallisen lääketieteellisen tutkimuseettisen toimikunnan lausunnoista perittävistä maksuista (840/2010)
Asetus tutkittavalle suoritettavista korvauksista (82/2011)
http://www.finlex.fi/fi/laki/kokoelma/2011/20110082.pdf
Asetus säteilyn lääketieteellisestä käytöstä (423/2000)
Geenitekniikkalaki (377/1995) http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950377
Asetus geenitekniikasta (928/2004) http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2004/20040928
Laki oikeudesta korkeakoulussa tehtäviin keksintöihin (369/2006)
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20060369?search%5Btype%5D=pika&searc
h%5Bpika%5D=korkeakoulu%2A%20keksint%C3%B6%2A
Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999)
Asetus viranomaisen toiminnan julkisuudesta ja hyvästä tiedonhallintavasta
(1030/1999) http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1999/19991030
FINLEX ® - Valtion säädöstietopankki http://www.finlex.fi/fi/
EU direktiivit ja komission ohjeet kliinisistä lääketutkimuksista
EU:n direktiivi hyvän kliinisen tutkimustavan noudattamista ihmisille tarkoitettujen
lääkkeiden kliinisissä tutkimuksissa 2001/20/EY
http://eurlex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2001:121:0034:0044:FI:
PDF
EU:n direktiivi ihmisille tarkoitettujen tutkimuslääkkeiden hyvän kliinisen tutkimustavan periaatteista ja yksityiskohtaisista ohjeista sekä kyseisten valmisteiden valmistus- tai tuontilupaa koskevista vaatimuksista 2005/28/EY
http://eurlex.europa.eu/LexUriServ/site/fi/oj/2005/l_091/l_09120050409fi00130019.p
df
Eudralex volume 10 –Clinical trials
http://ec.europa.eu/health/documents/eudralex/vol-10/
Detailed guidance on the application format and documentation to be submitted in an
application for an Ethics Committee opinion on the clinical trial on medicinal products for human use, European Commission, Revision 1, February 2006
http://ec.europa.eu/health/files/eudralex/vol-10/12_ec_guideline_20060216_en.pdf
Detailed guidance for the request for authorisation of a clinical trial on a medicinal
product for human use to the competent authorities, notification of substantial amendments and declaration of the end of the trial, European Commission, Revision 3,
_____________________________________________________________________
Versio 15.6.2011
24(84)
March 2010 http://eurlex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:C:2010:082:0001:0019:EN:PDF
Ilmoitus epäillystä tai todetusta odottamattomasta vakavasta haittavaikutuksesta (Suspect Adverse Reaction Report) http://www.cioms.ch/form/frame_form.htm
Detailed guidance on the collection, verification and presentation of adverse reaction
reports arising from clinical trials on medical products for human use, European Commission, Revision 2, April 2006 http://ec.europa.eu/health/files/eudralex/vol10/21_susar_rev2_2006_04_11_en.pdf
EU Guide to Good Manufacturing Practices, GMP, Annex 13, Manufacture of Investigational Medicinal Products, vol.4
http://www.ct-toolkit.ac.uk/_db/_documents/Annex_13.pdf
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus lastenlääkkeistä 1901/2006
http://eurlex.europa.eu/LexUriServ/site/fi/oj/2006/l_378/l_37820061227fi00010019.p
df
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus lastenlääkkeistä annetun asetuksen muuttamisesta 1902/2006
PDF
Muita ohjeita kliinisiin lääketutkimuksiin
Fimea http://www.fimea.fi/
European Medicines Agency (EMA), Euroopan lääkevirasto
http://www.ema.europa.eu/
EudraCT http://eudract.ema.europa.eu/
Ohjeita EudraCT-lomakkeen täyttöön
http://www.fimea.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/fimea/embeds/fimeawwwstr
ucture/16403_Ohjeita_EudraCT-lomakkeen_tayttoon.pdf
EudraCT muutoslomake
http://eudract.ema.europa.eu/docs/forms/Substantial_Amendments.doc
EudraCT keskeytys/päättymisilmoituslomake (Declaration of the end of a trial form)
http://eudract.ema.europa.eu/docs/forms/Declaration_Of_The_End_Of_Trial.doc
EU Clinical Trials Register https://www.clinicaltrialsregister.eu/
Lääketutkimusten yhteydessä otettaviin DNA-näytteisiin liittyvät potilastiedotteet ja
suostumusasiakirjat
http://www.tukija.fi/c/document_library/get_file?folderId=18753&name=DLFE685.pdf
Lasten lääketutkimukset http://www.laaketietokeskus.fi/page.php?page_id=288
FINPEDMED Kansallinen lastenlääkkeiden tutkimusverkosto
http://www.finpedmed.fi/
Tutkijan muistilista - lasten tutkimustiedotteen sisältö
http://www.finpedmed.fi/files/1Tutkijan_muistilista_FINAL.pdf ja
_____________________________________________________________________
Versio 15.6.2011
25(84)
Tutkimustiedotteet ja suostumusasiakirjat kliinisessä lastenlääketutkimuksessa
http://www.finpedmed.fi/files/Tutkimustiedotteet_ja_suostumusasiakirjat_taulukko_V2_02-09.pdf
Laitteita, tarvikkeita ja biomateriaaleja koskevat säädökset ja ohjeet
Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista (629/2010)
Määräys 3/2010, Terveydenhuollon laitteilla ja tarvikkeilla tehtävät kliiniset tutkimukset http://www.valvira.fi/files/maarays_3_2010_kliininen_laitetutkimus.pdf
Valviran sivut laitelainsäädännöstä
http://www.valvira.fi/luvat/terveydenhuollon_laitteet_ja_tarvikkeet
Ilmoitus kliinisestä laitetutkimuksesta Valviraan
http://www.valvira.fi/luvat/terveydenhuollon_laitteet_ja_tarvikkeet/ilmoitus_kliinisest
a_tutkimuksesta
Ilmoitus vaaratilanteesta Valviraan
http://www.valvira.fi/luvat/terveydenhuollon_laitteet_ja_tarvikkeet/ilmoitus_vaaratila
nteesta
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/47/EY aktiivisia implantoitavia
lääkinnällisiä laitteita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun
neuvoston direktiivin 90/385/ETY, lääkinnällisistä laitteista annetun neuvoston direktiivin 93/42/ETY sekä biosidituotteiden markkinoille saattamisesta annetun direktiivin
98/8/EY muuttamisesta
PDF
SFS EN ISO 14155-1 guideline: Clinical Investigations of Medical Devices for Human Subjects, Part 1: General Requirements. (ISO, International Conference on Harmonisation)
SFS EN ISO 14155-2 guideline: Clinical Investigation of Medical Devices for Human
Subjects, Part 2: Clinical Investigation Plans.
Biopankit ja lainsäädäntö Suomessa 2006, Ihmisperäisten näytekokoelmien hyödyntämistä selvittävän työryhmän väliraportti. Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki
2006.
http://www.stm.fi/Resource.phx/publishing/store/2006/12/pr1166100105146/passthru.
pdf
Guidance on Informed Consent for In Vitro Diagnostic Device Studies Using Leftover
Human Specimens that are Not Individually Identifiable, FDA
http://www.fda.gov/downloads/MedicalDevices/DeviceRegulationandGuidance/Guid
anceDocuments/ucm071265.pdf
Eettisiä säännöksiä ja ohjeita
Nürnbergin säännöstö 1947
http://www.laakariliitto.fi/etiikka/nurnberginsaannosto.html
Maailman Lääkäriliiton Helsingin julistus (1964, viimeisin versio Soul 2008)
http://www.laakariliitto.fi/etiikka/helsinginjulistus.html
_____________________________________________________________________
Versio 15.6.2011
26(84)
Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausten käsitteleminen, 2002
http://pro.tsv.fi/tenk/JulkaisutjaOhjeet/htkfi.pdf
Suomen Lääkäriliiton eettisiä ohjeita http://www.laakariliitto.fi/etiikka/
ETENE (Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta)
http://www.etene.org/
Valtakunnallinen lääketieteellinen tutkimuseettinen toimikunta TUKIJA
http://www.tukija.fi/fi,
TUKIJAn ohjeet ja suositukset http://www.tukija.fi/fi/julkaisut/ohjeet_ja_suositukset
Ennakkoilmoitus kliinisestä lääketutkimuksesta
http://www.tukija.fi/fi/toiminta/ennakkoilmoitusmenettely
Lausuntohakemusmenettely
http://www.tukija.fi/fi/toiminta/lausuntohakemusmenettely
Tutkimuseettinen neuvottelukunta http://pro.tsv.fi/tenk/
Tutkimuseettinen neuvottelukunta/Julkaisut ja ohjeet
http://www.tenk.fi/JulkaisutjaOhjeet/index.htm
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin eettinen toimikunta http://www.vsshp.fi/fi/3805
Muistilista eettisten toimikuntien jäsenille ja tutkijoille
Lääketieteellisiin tutkimuksiin liittyvät taloudelliset selvitykset eettisille toimikunnille
ja tutkittaville
Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun yhteinen eettinen toimikunta
http://utu.fi/tutkimus/eettinen_toimikunta/
CIOMS http://www.cioms.ch/
Council for International Organization of Medical Sciences CIOMS (WHO): International Ethical Guidelines for Biomedical Research Involving Human Subjects
http://www.cioms.ch/publications/layout_guide2002.pdf
Ethical Considerations for Clinical Trials on Medicinal Products Conducted with the
Paediatric Population http://ec.europa.eu/health/files/eudralex/vol10/ethical_considerations_en.pdf
Sponsorship, Authorship, and Accountability, ICMJE: n artikkeli
http://homepage.vghtpe.gov.tw/~mre/goodexp/Fercap-Survey/ICMJE-SponsorshipAuthorship-and-Accountability.pdf
ICH:n (International Conference on Harmonisation) ohjeita
ICH Topic E 6, Guideline for Good Clinical Practice (CPMP/ICH/135/95)
http://www.ema.europa.eu/pdfs/human/ich/013595en.pdf
_____________________________________________________________________
Versio 15.6.2011
27(84)
Ohje hyvän kliinisen tutkimustavan noudattamisesta (CPMP/ICH/135/95)
http://www.laaketietokeskus.fi/tiedostot/ysor2lbv.pdf
ICH Topic E 2 A, Clinical Safety Data Management: Definitions and Standards for
Expedited Reporting (CPMP/ICH/377/95)
ICH Topic E 3, Structure and Content of Clinical Study Reports (CPMP/ICH/137/95)
Muita ohjeita ja alan toimijoita
VSSHP/Tutkimus, Lääketieteellistä ja muuta terveystieteellistä tutkimusta koskevat
ohjeet ja määräykset http://www.vsshp.fi/fi/tutkimus
Turun yliopisto/Projekti- ja innovaatiopalvelut
http://www.utu.fi/tutkimus/tutkimuspalveluyksikko/
CRST
http://notes.utu.fi/ty/webexper.nsf/ebb61c7b550a2a1ac22564dd003abe2f/30685ef0a3
b77a5ac22566a3002da286?OpenDocument
Turun yliopiston tutkimuspalveluyksikön tutkimusrahoitustiedotus
http://www.utu.fi/tutkimus/tutkimusrahoitus/tura/index.html
Turun yliopiston laatukäsikirja http://www.utu.fi/faktat/suunnittelu/laatu/index.html
Tietosuojavaltuutetun toimisto http://www.tietosuoja.fi
Tietosuoja- ja rekisteriselosteet http://www.tietosuoja.fi/2584.htm
Rekisteritutkimuksen tukikeskus, ReTki http://retki.stakes.fi/FI/index.htm
Take good care of your data, http://www.epidata.dk/downloads/takecare.pdf
Julkinen tutkimusrekisteri (ylläpitäjänä U.S. National Institution of Health)
http://www.clinicaltrials.gov/
WHO:n International Clinical Trials Registry Platform www.who.int/ictrp/en/
International Committee of Medical Journal Editors ICMJE www.icmje.org/
Geenitekniikan lautakunta http://www.geenitekniikanlautakunta.fi/
Säteilyturvakeskus STUK www.stuk.fi
Turun yliopiston tieteellisen jatkokoulutuksen opinto-opas 2009–2011
http://www.med.utu.fi/opiskelu/opinto-oppaat/tieteellinen_jatkokoulutus_opintoopas_2009-2011.pdf
HYKS-instituutti Oy http://www.hyksinstituutti.fi/
Itä-Suomen yliopisto/Kliininen tutkimuskeskus http://www.uef.fi/crc/
Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tiedekeskus
http://www.tays.fi/default.aspx?nodeid=10068&contentlan=1
Uppsala kliniska forskningcentrum http://www.ucr.uu.se/sv/
GCP enhederne http://www.gcp-enhed.dk/
_____________________________________________________________________
Versio 15.6.2011
28(84)
4.2 Eettiset periaatteet
Maailman Lääkäriliiton Helsingin julistus (1964) on laadittu tuomaan julki ne eettiset
periaatteet, joiden tarkoituksena on ohjata lääkäreitä ja muita ihmiseen kohdistuvaan
lääketieteelliseen tutkimustyöhön osallistuvia. Ihmiseen kohdistuvaksi lääketieteelliseksi tutkimukseksi katsotaan myös tunnistettavaa ihmisperäistä ainesta tai yksilöön
henkilöitävissä olevia terveystietoja koskeva tutkimus. Tutkittavan etu ja hyvinvointi
on aina asetettava tieteen ja yhteiskunnan etujen edelle. Tutkittavan saa asettaa alttiiksi vain sellaisille toimenpiteille, joista odotettavissa oleva terveydellinen tai tieteellinen hyöty on selvästi suurempi kuin tutkittavalle mahdollisesti aiheutuvat riskit ja haitat (Laki lääketieteellisestä tutkimuksesta 488/1999, 4 §). Tutkittavien tulee olla vapaaehtoisia, jotka ovat antaneet tietoon perustuvan suostumuksensa tutkimukseen.
Tutkimussuunnitelmassa on aina todettava tutkimukseen liittyvät eettiset näkökohdat
ja siitä on käytävä ilmi, että Helsingin julistuksen periaatteita noudatetaan.
Jokaisesta ihmiseen kohdistuvasta lääketieteellisestä tutkimuksesta tulee olla riippumaton eettinen arvio tutkimuksen hyväksyttävyydestä.
Turun yliopisto ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri edellyttävät kliinisiä tutkimuksia tekevien tutkijoiden tuntevan ja sitoutuvan tekemään tutkimukset velvoittavan
lainsäädännön, määräysten ja ohjeistusten sekä eettisten periaatteiden mukaisesti.
4.3 Hyvän kliinisen tutkimustavan (GCP) periaatteet
Määräyksen 1/2007, Ihmiseen kohdistuvat kliiniset lääketutkimukset, mukaan kaikki
kliiniset lääketutkimukset (myös ns. tutkijalähtöiset kliiniset lääketutkimukset) on
suunniteltava, suoritettava ja raportoitava hyvän kliinisen tutkimustavan periaatteiden
(Good Clinical Practice, GCP) mukaisesti. GCP on kansainvälinen eettinen ja tieteellinen laatujärjestelmä, jonka tavoitteena on varmistaa kerättävän tutkimustiedon oikeellisuus, luotettavuus, täsmällisyys ja jäljitettävyys. Asiat on dokumentoitava täsmällisesti.
GCP-periaatteiden tarkoituksena on myös turvata tutkittavien (terveiden vapaaehtoisten tutkimushenkilöiden tai potilaiden) hyvinvointia, turvallisuutta ja oikeuksia. Tutkittaville ennakoitavissa olevat riskit ja haitat verrattuna odotettavissa olevaan hyötyyn tulee arvioida ennen tutkimuksen aloittamista. Tutkimus tulee aloittaa vain silloin, kun riskit ja haitat ovat hyväksyttävässä suhteessa odotettavaan hyötyyn nähden.
Tutkimusvalmisteesta olemassa olevien prekliinisten ja kliinisten tietojen tulee riittävästi puoltaa kliinistä tutkimusta.
Tutkimukselle tulee laatia selkeä ja yksityiskohtainen tutkimussuunnitelma. Tutkimuksen suorittamisessa tulee noudattaa tutkimussuunnitelmaa, josta eettinen toimikunta on antanut myönteisen lausunnon. Laillistetun lääkärin tai laillistetun hammaslääkärin tulee vastata tutkimuksesta. Jokaisella kliinisen lääketutkimuksen suorittamiseen osallistuvalla tutkijalla ja tutkimushoitajalla tulee olla tehtäviensä hoitamiseen
tarvittava koulutus, pätevyys ja kokemus. Tutkimuskeskuksen vastaavan tutkijan ajan
tasalla oleva CV, ansioluettelo tai muu selvitys pätevyydestä toimitetaan eettiselle
toimikunnalle lausuntohakemuksen liitteenä.
Jokaiselta tutkittavalta tulee saada vapaaehtoinen tietoon perustuva kirjallinen suostumus ennen tutkittavan osallistumista kliiniseen lääketutkimukseen.
_____________________________________________________________________
Versio 15.6.2011
29(84)
Kaikki kliinistä lääketutkimusta koskevat tiedot tulee tallentaa, käsitellä ja säilyttää
siten, että ne voidaan raportoida, tulkita ja varmentaa täsmällisesti. Tietosuoja on
huomioitava. Hyvä kliininen tutkimustapa edellyttää myös, että tutkimuksessa noudatetaan tarvittavia laadunvarmistusmenettelyjä (ks. kappale 8.1).
Tutkimusvalmisteet tulee valmistaa, käsitellä ja varastoida hyvien tuotantotapojen
(GMP, Good Manufacturing Practice) mukaisesti.
Turun yliopiston ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kliinistä tutkimusta
koskevan ohjeiston mukaisesti GCP-periaatteita tulee noudattaa soveltuvin osin
myös muissa kliinisissä tutkimuksissa kuin kliinisissä lääketutkimuksissa.
4.4 Hyvä tieteellinen käytäntö
Kliinistä tutkimusta koskevien eettisten periaatteiden ja hyvän kliinisen tutkimustavan
periaatteiden lisäksi tutkimukset tulee suunnitella ja toteuttaa noudattaen hyvää tieteellistä käytäntöä. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan, jonka tehtävänä on edistää
tutkimusetiikkaa ohjeistamalla tutkimukseen liittyvien eettisten kysymysten käsittelyä, mukaan tieteellisen tutkimuksen eettisen hyväksyttävyyden sekä sen luotettavuuden ja tulosten uskottavuuden edellytys on, että tutkimus on suoritettu hyvän tieteellisen käytännön (good scientific practice) edellyttämällä tavalla (Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausten käsitteleminen, 2002). Hyvään tieteelliseen käytäntöön kuuluu mm., että tutkijat
noudattavat tiedeyhteisön tunnustamia toimintatapoja: rehellisyyttä, yleistä
huolellisuutta ja tarkkuutta tutkimustyössä, tulosten tallentamisessa ja esittämisessä sekä tutkimusten ja niiden tulosten arvioinnissa;
soveltavat tieteellisen tutkimuksen kriteerien mukaisia ja eettisesti kestäviä
tiedonhankinta-, tutkimus- ja arviointimenetelmiä ja toteuttavat tieteellisen
tiedon luonteeseen kuuluvaa avoimuutta tutkimuksensa tuloksia julkaistessaan;
ottavat muiden tutkijoiden työn ja saavutukset asianmukaisella tavalla huomioon niin, että he kunnioittavat näiden työtä ja antavat heidän saavutuksilleen
niille kuuluvan arvon ja merkityksen omassa tutkimuksessaan ja sen tuloksia
julkaistessaan.
Hyvän tieteellisen käytännön mukaista on edelleen, että
tutkimus on suunniteltu, toteutettu ja raportoitu yksityiskohtaisesti noudattaen
tieteelliselle tiedolle asettuja vaatimuksia;
tutkimusryhmän jäsenten asema, oikeudet, osuus tekijyydestä, vastuut ja velvollisuudet sekä tulosten omistajuutta ja aineistojen säilyttämistä koskevat kysymykset on määritelty ja kirjattu kaikkien osapuolten hyväksymällä tavalla
ennen tutkimuksen aloittamista tai tutkijan rekrytoimista ryhmään;
rahoituslähteet ja tutkimuksen suorittamisen kannalta muut olennaiset sidonnaisuudet ilmoitetaan tutkimukseen osallistuville ja raportoidaan tuloksia julkaistaessa;
noudatetaan hyvää hallintokäytäntöä ja henkilöstö- ja taloushallintoa.
_____________________________________________________________________
Versio 15.6.2011
30(84)
Turun yliopistossa tehtävän tutkimuksen osalta tutkimuseettisiä kysymyksiä käsittelee
rehtorin asettama tutkimusneuvosto, johon tutkija voi tarvittaessa olla yhteydessä. Lisätietoja asiasta on luettavissa Turun yliopiston laatukäsikirjasta kohdasta 3.1.2 Hyvä
tieteellinen käytäntö, tutkimusta ohjaava lainsäädäntö sekä eettiset periaatteet.
Sairaanhoitopiirin tutkimustoiminnassa on noudatettava samoja periaatteita. Tutkimuseettisistä kysymyksistä vastaava viranhaltija on johtajaylilääkäri.
5 KLIINISEN TUTKIMUSTOIMINNAN TOTEUTTAMISEEN LIITTYVÄT
LUVAT, OHJEET JA ASIAKIRJAT
Kliinisen tutkimuksen voi aloittaa, kun seuraavat luvat ja lausunnot on saatu ja ilmoitusvelvollisuudet on asianmukaisesti hoidettu:
eettisen toimikunnan puoltava lausunto lääketieteellisestä tutkimuksesta
Fimean (lääketutkimukset) tai Valviran (suuri osa laitetutkimuksista) ilmoitus/lupa, että tutkimuksen voi aloittaa
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tutkimuslupa ja/tai Turun yliopiston tutkimuksen suorituslupa
5.1 Lausuntopyyntö eettiselle toimikunnalle
Eettinen ennakkoarviointi
Laki lääketieteellisestä tutkimuksesta (488/1999) edellyttää, että kaikki ihmistä koskevat lääketieteelliset tutkimukset arvioidaan toimivaltaisessa eettisessä toimikunnassa ennen niiden aloittamista. Tästä tehtävästä vastaavat viranomaisvaltuuksin valtakunnallinen lääketieteellinen tutkimuseettinen toimikunta (TUKIJA) sekä alueelliset
eettiset toimikunnat. Sairaanhoitopiirillä, jonka alueella on lääkärikoulutusta antava
yliopisto, tulee olla vähintään yksi eettinen toimikunta (alueellinen eettinen toimikunta)
Eettinen ennakkoarviointi palvelee kahta päätarkoitusta: se suojelee tutkittavia ja
varmistaa tutkijan oikeusturvaa. Se auttaa osaltaan ylläpitämään väestön luottamusta
tieteelliseen tutkimukseen ja tutkijoihin.
Myös muilla kuin tutkimuslain mukaisilla lääketieteellisillä tutkimuksilla voi olla vaikutuksia tutkittavien hyvinvointiin: tutkimukseen osallistuminen saattaa joskus vahingoittaa tutkimuskohdetta joko fyysisesti, psyykkisesti, sosiaalisesti tai taloudellisesti.
Tutkija on vastuussa siitä, että tutkimus tehdään hyvän tieteellisen käytännön mukaisesti ja kunnioittaen tutkittavien ihmisarvoa ja oikeuksia. Tutkijan on ennen tutkimuksen aloittamista arvioitava, voiko tutkimus mahdollisesti vahingoittaa tutkittavia, ja
millaiset ovat tutkimuksen riskit verrattuina sen hyötyihin.
Keväällä 2008 perustettu Turun yliopiston eettinen toimikunta arvioi tarpeen mukaan
muita kuin lääketieteellisiä, ihmiseen kohdistuvia tutkimuksia ennen niiden aloittamista.
Lääketieteellisen tutkimuksen eettinen ennakkoarviointi
Alueelliset eettiset toimikunnat ja TUKIJA vastaavat ihmistä koskevien lääketieteellisten tutkimusten eettisestä, riippumattomasta ennakkoarvioinnista.
_____________________________________________________________________
Versio 15.6.2011
31(84)
Eettinen toimikunta arvioi erityisesti seuraavia asioita (ks. Ohjeita eettisille toimikunnille ja tutkijoille sekä Lääketieteellisiin tutkimuksiin liittyvät taloudelliset selvitykset
eettisille toimikunnille ja tutkittaville):
tunteeko ja noudattaako tutkija Suomen lakeja, asetuksia, määräyksiä sekä
kansainvälisiä ohjeita kuten esim. Helsingin julistuksen periaatteita
onko tutkimuksesta vastaavalla henkilöllä ja tutkimuskeskuksen päätutkijalla
riittävä ammattitaito ja tieteellinen pätevyys
selviävätkö tutkimussuunnitelmasta tutkimuksen tarkoitus ja menetelmät, tutkimuksen turvallisuus, erityisryhmien mahdollinen osuus tutkittavissa, tutkittavien tietosuoja, tutkimuksen taloudelliset seikat ja tutkittavien vakuutusturva
ovatko tiedote ja suostumusasiakirja tutkittavalle asianmukaisia
onko tutkittavien kokeeseen osallistumisesta saatava hyöty haittoja suurempi,
ja onko hyöty-/riskisuhde asiantuntevasti ja kriittisesti arvioitu
miten tutkittavat rekrytoidaan
onko selvitys tutkimuksen taloudellisista resursseista ja niiden jakautumisesta
eri tahojen kesken riittävä
miten tutkittaville ilmoitetaan tutkimuksen rahoituksesta.
Myös merkittävät tutkimussuunnitelman muutokset tulee toimittaa eettisen toimikunnan arvioitavaksi ennen muutosten toteuttamista.
Kliinisiä lääketutkimuksia ja muita lääketieteellisiä tutkimuksia varten on eri lausuntolomakkeet. Kaikki eettiselle toimikunnalle toimitettavat asiakirjat, kuten tutkittavien
tiedotteet, suostumusasiakirjat, tutkimussuunnitelmat jne., tulee varustaa versionumeroilla ja päiväyksellä (esim. asiakirjan ylätunnisteeseen).
Tutkimuksesta vastaava henkilö allekirjoittaa eettiselle toimikunnalle osoitetun lausuntopyynnön. Mikäli kyse on opinnäytetyöstä, toimii opinnäytetyön ohjaaja tutkimuksesta vastaavana henkilönä, koska hänellä on tarvittava ammatillinen ja tieteellinen pätevyys.
Toimikunta voi pyytää lausunnon hakijalta tai yhteyshenkilöltä asian käsittelyn aikana
lisätietoja vain yhden kerran. Eettisen toimikunnan lausunnosta toimitetaan pöytäkirjanote yhteyshenkilölle, jonka tulee toimittaa kopio lausunnosta
tutkimuksen toimeksiantajalle
muiden tutkimuskeskusten vastaaville tutkijoille, jotka tarvitsevat sitä tutkimusluvan saamiseksi ja jotka mahdollisesti toimittavat lausunnon tiedoksi
omien sairaanhoitopiiriensä eettisille toimikunnille paikallisten ohjeiden mukaisesti.
Lisätietoja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueellisen eettisen toimikunnan toiminnasta ja yhteystiedot saa VSSHP:n verkkosivuilta.
_____________________________________________________________________
Versio 15.6.2011
32(84)
Muutosten käsittely eettisessä toimikunnassa
Jos tutkimussuunnitelmaa tai -järjestelyjä, tutkittavan tiedotetta tai tutkittavaa tuotetta
muutetaan siten, että muutos voi vaikuttaa tutkittavien turvallisuuteen tai muutos voi
vaikuttaa tutkimuksen tukena käytettyjen tieteellisten asiakirjojen tulkintaan tai jos
muutos on muutoin merkittävä, tutkijan on ilmoitettava muutoksesta eettiselle toimikunnalle. Olennaiset ja merkittävät muutokset voivat vaikuttaa mm. seuraaviin seikkoihin:
tutkittavien henkilöiden fyysiseen ja psyykkiseen koskemattomuuteen, tutkimuksen rasittavuuteen ja riskeihin
tutkimussuunnitelman tieteelliseen arvoon ja merkitykseen
tutkimussuunnitelman toteuttamiseen.
Lausuntopyyntö muutoksesta lähetetään sille eettiselle toimikunnalle, joka on alun
perin käsitellyt tutkimuksen.
Tutkimusta saa jatkaa muutetun suunnitelman mukaisesti vasta sen jälkeen, kun eettinen toimikunta on antanut muutetusta suunnitelmasta puoltavan lausunnon. Jos toimikunnan lausunto on kielteinen, on suunnitelmaa muutettava lausunnossa edellytetyllä
tavalla ennen tutkimuksen jatkamista tai vaihtoehtoisesti tutkimusta voidaan jatkaa
alkuperäisen suunnitelman mukaisesti, jollei tutkittavien turvallisuus edellytä tutkimuksen keskeyttämistä tai lopettamista.
Kliininen lääketutkimus: ennakkoilmoitus
Kaikissa kliinisissä lääketutkimuksissa toimeksiantajan on ensiksi haettava ennakkoilmoitusmenettelyllä TUKIJAlta päätös siitä, antaako lausunnon tutkimussuunnitelman eettisyydestä TUKIJA vai siirretäänkö lausuntopyyntö asianomaiselle alueelliselle eettiselle toimikunnalle. Ennakkoilmoituksen voi tehdä kun tutkimuksen suorittaminen on käynyt todennäköiseksi, vaikka itse eettisen lausuntopyyntö ei vielä olisikaan valmis.
TUKIJA antaa pyydettäessä lausunnon myös siinä tapauksessa, että alueellinen eettinen toimikunta on antanut kielteisen lausunnon tutkimussuunnitelmasta.
Kliininen lääketutkimus: lausuntopyyntö
Eettisen toimikunnan lausuntoa pyydetään STM:n vahvistamalla lausuntopyyntölomakkeella, joka on saatavissa mm. VSSHP:n eettisen toimikunnan www-sivuilta sekä
Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 841/2010 (Asetus kliinisistä lääketutkimuksista) liitteenä (liite 2).
Lausuntopyyntölomakkeen lopussa on lueteltuna ne liiteasiakirjat, jotka tulee toimittaa eettiseen toimikuntaan lausuntohakemuksen mukana.
Eettisen toimikunnan on annettava lausuntonsa kliinisestä lääketutkimuksesta 60 vuorokauden kuluessa asianmukaisen lausuntohakemuksen vastaanottamisesta.
_____________________________________________________________________
Versio 15.6.2011
33(84)
Eettinen toimikunta toimittaa kliinistä lääketutkimusta koskevan lausuntonsa myös
suoraan Fimeaan.
Mikäli Suomessa on useita tutkimuskeskuksia, kattaa yhden toimikunnan lausunto
myös muut tutkimuskeskukset Suomessa.
Kliininen lääketutkimus: tutkimussuunnitelman muutos
Kliinisen lääketutkimuksen osalta tulee muutosten merkittävyyden arvioinnissa noudattaa ohjetta: Detailed Guidance for the Request for Authorisation of a Clinical Trial
on a Medicinal Product for Human Use to the Competent Authorities, Notification of
Substantial Amendments and Declaration of the End of the Trial, European Commission, Revision 3, March 2010 (erityisesti kappale 4.2 ja Attachment 5).
Myös rekrytointi-ilmoituksen tai minkä tahansa tutkittaville annettavan tutkimusasiakirjan (esim. suostumusasiakirja, tutkittavan tiedote tai päiväkirja) merkittävä muutos
tulee saattaa eettisen toimikunnan käsiteltäväksi ennen muutoksen toteuttamista.
Pyydettäessä eettisen toimikunnan lausuntoa muutoksesta käytetään lausuntolomaketta, joka on Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 841/2010 (Asetus kliinisistä lääketutkimuksista) liitteenä (liite 3). Oheen liitetään
muuttuneet asiakirjat, joihin on selkeästi merkitty tehdyt muutokset ja joissa
on uudet päiväykset ja versionumerot. Muutosmerkintöjen tulee näkyä myös
toimikunnan jäsenille kopioiduissa asiakirjoissa.
yhteenveto tehdyistä muutoksista
perustelut sille, miksi muutokset ovat tarpeen
tutkimuksesta vastaavan henkilön arvio muutoksista
Eettisen toimikunnan on annettava lausuntonsa kliinisen lääketutkimuksen tutkimussuunnitelman muutoksesta 35 vuorokauden kuluessa muutosilmoituksen vastaanottamisesta (Laki lääketieteellisestä tutkimuksesta 488/1999, 10 d §).
Kliinistä lääketutkimusta koskevan tutkimussuunnitelman muutoksesta on lisäksi ilmoitettava Fimeaan (Laki lääketieteellisestä tutkimuksesta 488/1999, 3 §).
Mikäli muutos on ei-merkittäväksi (esim. kirjoitusvirheen korjaus tai yhteystietojen
päivitys), ei eettisen toimikunnan puoltavaa lausuntoa tarvita.
Kliininen lääketutkimus: päättymis- ja keskeytysilmoitus
Kliinistä lääketutkimusta tekevän tutkijan velvollisuuksiin kuuluu myös huolehtia eettisen toimikunnan informoinnista, kun tutkimus on saatu päätökseen tai se keskeytyy
(ks. kappale 10.). Samanlaista ohjeistusta muiden kuin kliinisten lääketutkimusten
osalta ei ole.
Haittojen raportointi eettiselle toimikunnalle
_____________________________________________________________________
Versio 15.6.2011
34(84)
Tutkimuksen aikaiset, Suomessa tapahtuneet vakavat haittavaikutukset ja niiden epäilyt tulee raportoida eettiselle toimikunnalle. Mikäli kyseessä on ns. tutkijalähtöinen
kliininen lääketutkimus, tutkijan velvollisuuksiin kuuluu myös vuosittaisen turvallisuuskatsauksen laatiminen ja toimittaminen eettiselle toimikunnalle. (ks. kappale
7.13).
5.1.2 Muu lääketieteellinen tutkimus
Muut lääketieteelliset tutkimukset: lausuntopyyntö
Lausuntopyyntölomake ja sen täyttöohjeet sekä tiedot tarvittavista liitteistä löytyvät
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kotisivuilta, kohdasta Tutkimus.
5.2 Ilmoitukset kliinisistä lääketutkimuksista Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukseen, Fimeaan
5.2.1 Ilmoitus Fimeaan
Millaisista lääketutkimuksista pitää ilmoittaa Fimeaan?
Fimean tehtävä on valvoa kliinisiä lääketutkimuksia. Valvonnan piiriin kuuluvat
kaikki kliiniset lääketutkimukset mukaan luettuina myös akateemisista lähtökohdista
syntyneet ns. tutkijalähtöiset kliiniset lääketutkimukset, jotka eivät tähtää myyntiluvan
myöntämiseen.
Ihmiseen kohdistuvasta kliinisestä lääketutkimuksesta on määräyksen 1/2007 mukaan
tehtävä ilmoitus Fimeaan ennen sen aloittamista. Kliininen lääketutkimus on ihmiseen
kohdistuva interventiotutkimus, jolla selvitetään lääkkeen vaikutuksia ihmisessä sekä
lääkkeen imeytymistä, jakautumista, aineenvaihduntaa tai erittymistä ihmiselimistössä. Yleensä tutkimuksen toimeksiantaja (ulkopuolinen rahoittaja tai tutkija, ks. kappale 3.3) tekee ilmoituksen, mutta mikäli ulkopuolista toimeksiantajaa ei ole, ilmoituksen tekeminen on tutkijan vastuulla.
Fimeaan tulee tehdä ilmoitus vain interventiotutkimuksista. Muista lääketutkimuksista ilmoitusta ei tehdä. Tällainen muu lääketutkimus (ei-interventiotutkimus)
täyttää kaikki seuraavat tunnusmerkit:
kyseessä on potilaiden normaali hoito, joka ei poikkea tavanomaisesta hoitokäytännöstä
potilaan koskemattomuuteen ei puututa tutkimuksesta johtuvin ylimääräisin
tavoin
tutkittaviin ei sovelleta ylimääräisiä diagnostisia tai muita seurantamenetelmiä,
vaan tieto kerätään normaalin hoidon yhteydessä syntyvästä tiedosta
lääkkeet määrätään tavanomaiseen tapaan, vakiintuneen hoitokäytännön mukaisesti
päätös lääkkeen määräämisestä on täysin riippumaton tutkimukseen mukaan
ottamista koskevasta päätöksestä
tutkimussuunnitelmassa ei etukäteen määrätä potilaan erityisestä hoitoohjelmasta ja lääkevalinnasta
_____________________________________________________________________
Versio 15.6.2011
35(84)
tietojen analysoinnissa käytetään epidemiologisia menetelmiä.
Epäselvissä tapauksissa Fimea päättää, onko lääketutkimuksesta tehtävä ennakkoilmoitus.
EudraCT-lomakkeen täyttö
Kliininen lääketutkimus ilmoitetaan Fimealle käyttämällä EudraCT-tietokannan verkkosivuilta saatavaa lomaketta. Ennen lomakkeen täyttämistä toimeksiantaja hakee tutkimukselle sen identifioiva tunnistenumeron, EudraCT-numeron (Create – > EudraCT
Number). Numero lähetetään hakijan sähköpostiin.
Ilmoitus tehdään EudraCT-lomakkeella (Create – > Clinical Trial – > EEA). Hakijan
tulee tallentaa ilmoituslomake (Clinical Trial Application Form) omalle tietokoneelleen (.xml-muodossa). Lomakkeen voi täyttää suomen-, ruotsin- tai englanninkielellä;
sivuilta löytyy myös ohjeita lomakkeen täytöstä. Lisäksi Fimea on julkaissut oman
ohjeensa EudraCT-lomakkeen täytöstä akateemisissa eli ns. tutkijalähtöisissä lääketutkimuksissa.
Fimean ilmoituspaketti kokonaisuudessaan
Kun lomake on täytetty, se tulostetaan ja allekirjoitetaan. Ilmoituksen allekirjoittaa
tutkimuksen toimeksiantaja. Täytetty ilmoituslomake lähetetään Fimeaan sekä allekirjoitettuna paperiversiona että elektronisena .xml-tiedostona CD-levylle tai muistitikulle (ei sähköpostin liitetiedostona) tallennettuna, jotta tiedot voidaan siirtää EudraCTtietokantaan.
Ilmoitukseen liitetään seuraavat asiakirjat:
1. Saatekirje, jonka otsikossa on EudraCT-numero, tutkimussuunnitelman koodi,
tutkimussuunnitelman nimi ja Suomessa vastaavan henkilön nimi. Toimeksiantaja laatii ja allekirjoittaa saatekirjeen ilmoituksen yhteyteen. Kirjeen sisällössä kuvataan lyhyesti tutkimus ja kiinnitetään huomio tutkimuksen erityisiin
ominaispiirteisiin. Saatekirjeessä luetellaan lisäksi ilmoitukseen liittyvät asiakirjat.
2. Luettelo tutkimuspaikoista ja tutkijoista.
3. Suomessa tutkimuksesta vastaavan henkilön ansioluettelo (curriculum vitae,
CV)
4. EudraCT-ilmoituslomake (myös elektronisessa xml.-muodossa).
5. Maksutosite tai pyyntö maksuvapautuksesta (esim. akateemiset tutkimukset)
6. Lyhyt selvitys toimeksiantajan ja tutkimuksesta vastaavan henkilön välisestä
poikkeavasta työnjaosta ja vastuista, mikäli toimeksiantajan tehtäviä on siirretty tutkimuksesta vastaavan henkilön vastuulle.
7. Tutkimussuunnitelma, jossa on Suomessa tutkimuksesta vastaavan henkilön
allekirjoitus.
8. Tutkittavalle annettava kirjallinen tiedote ja suostumusasiakirja.
9. Mahdollinen tutkijan tietopaketti (Investigator’s Brochure) *)
_____________________________________________________________________
Versio 15.6.2011
36(84)
10. Selvitys tutkimuslääkkeiden hyvien tuotantotapojen (GMP) mukaisesta valmistuksesta *)
11. Tiedot aikaisemmista tutkimuksista ihmisillä *)
12. Tiedot lääkkeen farmaseuttisista, kemiallisista ja biologisista ominaisuuksista*)
13. Tiedot lääkkeen farmakologiasta ja prekliinisestä toksikologiasta. *)
*) Jos tutkimuslääkkeellä on myyntilupa Suomessa tai jos myyntilupahakemus on jätetty Fimeaan, voidaan kohtien 9-13 osalta viitata valmisteyhteenvetoon tai myyntilupahakemukseen. Jos tutkimuslääkkeellä on tehty aikaisemmin kliinisiä tutkimuksia
Suomessa, voidaan viitata aikaisemman tutkimusilmoituksen mukana toimitettuun
aineistoon, mikäli siihen ei ole tullut oleellisia muutoksia. (Tarkemmat tiedot: määräys 1/2007, Ihmiseen kohdistuvat kliiniset lääketutkimukset, liite 2.)
Fimea tarkastaa ilmoituksen liitteineen ja pyytää tarvittaessa lisäselvityksiä. Asianmukaisen ilmoituksen vastaanottamisesta lähetetään toimeksiantajalle tieto, josta ilmenee käsittelyn alkamispäivä ja Fimean tutkimukselle antama numero. Tätä numeroa ja EudraCT-numeroa on käytettävä viitteenä tutkimusta koskevassa kirjeenvaihdossa. Kansainvälisissä monikeskustutkimuksissa käytetään samaa EudraCT-numeroa
joka maassa.
Fimea voi pyytää lisäselvityksiä 60 vuorokauden kuluessa käsittelyn aloittamisesta.
Jos lisäselvitystä ei ole pyydetty eikä Fimea ole esittänyt kielteistä kantaa tutkimuksen
suorittamisesta, voi tutkimuksen aloittaa kun 60 vuorokautta on kulunut käsittelyn alkamisesta.
Fimea tallentaa Suomessa tehdyt ilmoitukset yhteiseen EU:n kliinisten lääketutkimusten tietokantaan (European Clinical Trials Database). EU Clinical Trials Registerverkkosivulta tietokannasta pääsee hakemaan Euroopassa toteutettavia, toukokuun
2004 jälkeen, tallennettuja kliinisiä lääketutkimuksia.
Milloin tarvitaan Fimean LUPA tutkimuksen aloittamiselle?
Kun tutkimuksen kohteena on geenihoito, somaattinen soluhoito, ksenogeeninen soluhoito tai geenimuunneltu organismi, Fimean käsittelyaika on 90 vuorokautta, ja tutkimuksen saa aloittaa vasta kun Fimea on antanut siihen kirjallisen luvan. Fimea voi
pidentää määräaikaa 90 päivällä, jos lausunnon antaminen edellyttää laajoja lisäselvityksiä. (EU:n direktiivi hyvän kliinisen tutkimustavan noudattamista ihmisille tarkoitettujen lääkkeiden kliinisissä tutkimuksissa 2001/20/EY)
5.2.2 Kliinisten lääketutkimusten tutkimussuunnitelman muutoksista ilmoittaminen
Jos kliinistä lääketutkimusta koskevaa tutkimussuunnitelmaa muutetaan siten, että
muutos voi vaikuttaa tutkittavien turvallisuuteen tai se muuttaa tutkimuksen tukena käytettyjen tieteellisten asiakirjojen tulkintaa tai jos muutos on muutoin
merkittävä (ns. oleelliset muutokset, substantial amendments), tulee muutoksesta
ilmoittaa Fimeaan. Tutkimusta ei saa jatkaa muutetun suunnitelman mukaisesti ennen kuin Fimea on ilmoittanut, että tutkimuksen jatkamiselle muutetun suunnitelman
mukaisena ei ole estettä tai, jos tällaista ilmoitusta ei ole tehty, muutosilmoituksen
_____________________________________________________________________
Versio 15.6.2011
37(84)
tekemisestä on kulunut 35 päivää. Myös eettisen toimikunnan on annettava myönteinen lausuntonsa, ennen kuin tutkimusta voi uuden suunnitelman mukaisesti jatkaa.
Jos Fimea ei hyväksy tutkimussuunnitelman muutosta, toimeksiantajalle ilmoitetaan
tutkimussuunnitelman tarkistamiseksi tarpeelliset muutokset. Tutkimusta saa jatkaa
sen jälkeen, kun nämä ja eettisen toimikunnan mahdollisesti edellyttämät muutokset
on tehty, tai vaihtoehtoisesti tutkimusta on jatkettava alkuperäisen suunnitelman mukaisesti, jollei tutkittavien turvallisuus edellytä tutkimuksen keskeyttämistä tai lopettamista.
Muutosilmoitus Fimeaan tehdään EudraCT-muutosilmoituksella. Lomake täytetään
suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi ja se lähetetään Fimeaan ainoastaan allekirjoitettuna paperiversiona. Lomake toimitetaan saatekirjeen ja mahdollisen muutetun dokumentaation (esim. tutkimussuunnitelman muutos) mukana. Lisätietoja saa Fimean sivuilta.
Lisäksi EU:n komission ohjeessa Detailed Guidance for the Request for Authorisation
of a Clinical Trial on a Medicinal Product for Human Use to the Competent Authorities, Notification of Substantial Amendments and Declaration of the End of the Trial,
European Commission, Revision 3, March 2010 (Attachment 5) annetaan esimerkkejä, millaisia tutkimuksen / tutkimussuunnitelman muutoksia pidetään ns. oleellisina
muutoksina (substantial amendments), joista ylläkuvattu muutosilmoitus pitää tehdä.
5.2.3 Lopetus- ja keskeytysilmoitukset kliinisistä lääketutkimuksista
Kliinistä lääketutkimusta tekevän tutkijan velvollisuuksiin kuuluu myös huolehtia Fimean informoinnista, kun tutkimus on saatu päätökseen tai jos se keskeytyy (ks. kappale 10.). Samanlaista ohjeistusta muiden kuin kliinisten lääketutkimusten osalta
ei ole.
5.2.4 Haittojen raportointi Fimeaan
Mikäli kyseessä on ns. tutkijalähtöinen kliininen lääketutkimus, tutkijan velvollisuuksiin saattaa kuulua myös vuosittaisten turvallisuuskatsausten laadinta ja tutkimuksen
aikaiset haittavaikutusilmoitukset Fimeaan (ks. kappale 7.13).
5.3 Ilmoitus kliinisestä laitetutkimuksesta Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastoon, Valviraan
Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista (629/2010) tuli voimaan 1.7.2010 ja
Valviran määräys 3/2010, Terveydenhuollon laitteilla ja tarvikkeilla tehtävät kliiniset
tutkimukset, 6.9.2010. Laki korvaa aiemman terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain (1505/1994).
Uudella lailla ja määräyksellä pannaan täytäntöön Euroopan unionin lääkinnällisistä
laitteista annetuissa direktiiveissä vuonna 2007 tapahtuneet muutokset (2007/47/EY,
aktiivisia implantoitavia lääkinnällisiä laitteita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 90/385/ETY, lääkinnällisistä laitteista annetun neuvoston direktiivin 93/42/ETY sekä biosidituotteiden markkinoille
saattamisesta annetun direktiivin 98/8/EY muuttamisesta)
_____________________________________________________________________
Versio 15.6.2011
38(84)
Minkälaisesta kliinisestä laitetutkimuksesta tulee tehdä ilmoitus Valviraan?
Valviraan tulee tehdä ilmoitus kliinisestä ihmiseen kohdistuvasta tutkimuksesta, jolla
määritetään, arvioidaan tai tarkistetaan terveydenhuollon laitteen tai tarvikkeen käyttötarkoitusta ja ominaisuuksia.. Ilmoitus tulee tehdä kliinisestä tutkimuksesta, joka
tehdään CE-merkitsemättömällä laitteella. Ilmoitus on myös tehtävä, jos tutkimuksessa poiketaan laitteen valmistajan määrittelemästä käyttötarkoituksesta tai käyttöohjeista. Aktiivisella implantoitavalla laitteella tehtävästä tutkimuksesta ilmoitus tulee aina
tehdä.
Ilmoitus on tehtävä Valviran lomakkeella "Ilmoitus kliinisestä laitetutkimuksesta".
Lomake on tulostettavissa Valviran kotisivuilta.
Ilmoitukseen liitetään seuraavat asiakirjat:
vastuuhenkilön kirjallinen suostumus kliinisen laitetutkimuksen toteuttamiseen (Suostumuksen antaja ei voi toimia tutkimuksen tekijänä.)
toimeksiantajan ja tutkijoiden välinen sopimus
eettisen toimikunnan kirjallinen lausunto
tutkimussuunnitelma liitteineen
tarvittavat tiedot käytettävistä laitteista tai tarvikkeista
muut asiakirjat, jotka ovat tarpeen tutkimuksen asianmukaisuuden arvioimiseksi.
Milloin laitetutkimuksesta ei tarvitse tehdä ilmoitusta Valviraan?
Kliinistä tutkimusta koskevaa ilmoitusta ei tarvitse tehdä Valviraan, jos terveydenhuollon laitteen tai tarvikkeen vaatimustenmukaisuus on varmistettu asianmukaisesti
siten, että siinä saa olla CE-merkintä ja laitetta tai tarviketta ei käytetä kliinisessä tutkimuksessa muuhun kuin vastaavassa vaatimusten mukaisuuden arviointimenettelyssä
tarkoitettuun käyttötarkoitukseen (esim. käytettävyys- ja vertailututkimukset).
Milloin laitetutkimuksen voi aloittaa?
Kun kliininen tutkimus koskee I tuoteluokan laitteita ja tarvikkeita sekä muita kuin II
a ja II b tuoteluokkaan kuuluvia pitkäaikaiseen invasiiviseen käyttöön tarkoitettuja
laitteita tai implantoitavia laitteita, kliinisen tutkimuksen saa aloittaa heti, kun asianmukainen ilmoitus on tehty Valviraan.
III tuoteluokkaan kuuluvien laitteiden sekä implantoitavien laitteiden ja II a tai II b
luokan pitkäaikaiseen invasiiviseen käyttöön tarkoitettujen laitteiden osalta tutkimuksen voi aloittaa 60 vuorokauden kuluttua ilmoituksen tekemisestä, jollei Valvira tätä
ennen ole vaatinut lisäselvityksiä/muutoksia tutkimussuunnitelmaan tai kieltänyt tutkimuksen suorittamista.
Toimeksiantajan on kirjallisesti ilmoitettava Valviraan aikaisemmin jätettyyn tutkimussuunnitelmaan tehtävästä oleellisesta muutoksesta. Silloin kun tutkimussuunnitelmasta myöhemmin toimitetaan uudistettuja versioita Valviraan, on samalla selvästi
_____________________________________________________________________
Versio 15.6.2011
39(84)
eriteltävä muutokset aikaisempaan versioon verrattuna. Muutosilmoitus on ulkoasultaan vapaamuotoinen.
Kliinisen laitetutkimuksen aloittamisen edellytyksenä on lisäksi eettisen toimikunnan
antama myönteinen lausunto tutkimuksesta.
Ionisoivaa säteilyä synnyttävien laitteiden kliininen käyttö edellyttää Valviraan tehtävän ilmoituksen lisäksi voimassa olevaa turvallisuuslupaa. Turvallisuusluvan myöntää
Säteilyturvakeskus (STUK).
Laitetutkimusten osalta ilmoitukset vaaratilanteista ja haitoista tehdään Valviraan.
Lainsäädäntöä, määritelmiä ja lisätietoja terveydenhuollon laitteista, tarvikkeista ja
biomateriaaleista on luettavissa Valviran sivuilta.
5.4 Tutkimuspaikan tutkimuslupa
Ennen kliinisen tutkimuksen käynnistämistä on tutkimukselle saatava tutkimuspaikan
lupa, joka tarvitaan kaikkeen kliiniseen tutkimukseen rahoituslähteestä riippumatta.
VSSHP:ssä tutkimuslupia ja tieteellisten tutkimusten tutkimusrekisteriä hallinnoi Tutkimustoimiston yhteydessä toimiva Turun kliininen tutkimuskeskus (TurkuCRC).
Lääketieteen lisensiaatin tutkinnon syventävien opintojen opinnäytetöille ei pääsääntöisesti tarvita VSSHP:n tutkimuslupaa, vaan luvan niille myöntää tulosyksikön vastuuhenkilö. Hoitotieteen perustutkinnon opinnäytetöihin ei pääsääntöisesti haeta lupaa
TurkuCRC:stä.
Tutkimuksen suunnitteluvaiheessa tutkimukselle pyydetään tutkimusnumero TurkuCRC:stä (turkucrc(at)tyks.fi). Tämä tutkimusnumero yksilöi tutkimuksen ja sitä
käytetään mm. sisäisiä ostopalvelutarjouksia pyydettäessä ja tutkimuslupaa haettaessa.
Tutkimuslupahakemus tehdään lomakkeelle YHT 50a. (Valitse ”Ota makrot käyttöö”)
Lupahakemuksen laatii sairaanhoitopiiriin palvelussuhteessa oleva tutkimuksen vastuullinen tutkija. Vastuullisella tutkijalla ei tarkoiteta tutkimuslain määrittelemää tutkimuksesta vastaavaa henkilöä, ellei hän samanaikaisesti toimi myös VSSHP:n vastuullisena tutkijana. Jollei vastuullinen tutkija ole palvelussuhteessa sairaanhoitopiiriin, tulee hänen hankkia neuvottelupäällikön/johtajaylilääkärin lupa toimia yksikössä
(lomake HT 88a).
Tutkimuslupahakemukseen tulee liittää seuraavat liitteet:
Kustannuserittely (jos on rahaliikennettä; ei saa aiheuttaa kustannuksia
VSSHP:lle)
Tutkimussuunnitelma tai sen yhteenveto (aina pakollinen)
Sisäiset ostopalvelusopimukset (jos tarvitaan esim. TYKS-Sapan palveluja)
Tutkimussopimus ja/tai muu ulkopuolinen rahoituspäätös (jos tutkimuksella on
ulkopuolinen rahoittaja)
_____________________________________________________________________
Versio 15.6.2011
40(84)
Eettisen toimikunnan puoltavan lausunnon kopio (aina mikäli kyse on tutkimuslain mukaisesta tutkimuksesta; Laki lääketieteellisestä tutkimuksesta
488/1999)
Fimean käsittelyilmoitus (mikäli kyseessä kliininen lääketutkimus)
Muut viranomaispäätökset (esim. THL, Valvira)
Rekisteriseloste (pakollinen aina kun muodostuu henkilörekisteri; Henkilötietolaki 523/1999)
Lupahakemuksen allekirjoittavat VSSHP:n vastuullinen tutkija ja tulosyksikön vastuuhenkilö. Tulosyksikössä hyväksytty tutkimuslupahakemuslomake liitteineen toimitetaan TurkuCRC:hen (Tutkimustoimisto Vähä Hämeenkatu 1 B 24) tarkastettavaksi
ja edelleen toimitettavaksi luvan myöntäjälle.
Turun yliopistollisessa keskussairaalassa tutkimusluvan myöntää konservatiivisen tai
operatiivisen hoidon tulosryhmän johtaja oman tulosryhmänsä alueella. Muuten sen
myöntää sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri. Aluesairaalassa tutkimusluvan myöntää
johtava lääkäri. Edellä mainitun viranhaltijan toimiessa tutkijana luvan myöntää sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri. TYKS-Sapa liikelaitoksessa luvan myöntää TYKSSapan toimitusjohtaja. Psykiatrian tulosalueella luvan myöntää psykiatrian toimialajohtaja.
Lupa myönnetään enintään viideksi vuodeksi tai ulkopuolisen sopimuksen kestoajaksi.
Muutos tutkimuslupaan
Muutos tutkimuslupaan ilmoitetaan myös YHT 50a lomakkeella. Lupahakemukseen
täytetään tutkimusnumero, tutkimuksen nimi, muuttuneet tiedot (esimerkiksi aikataulujen tai resurssien muutokset) ja liitetään muuttuneet/uudet liitteet.
Ilmoitus tutkimuksen päättymisestä
Tutkimuksen päätyttyä tulee VSSHP:n vastuullisen tutkijan olla yhteydessä mahdollisia sisäisiä ostopalveluita tarjonneisiin tahoihin, kuten apteekkiin ja sopia tutkimuksen
päättämiseen liittyvistä toimenpiteistä sekä tutkimusmateriaalin arkistoinnista. Tutkimuksen päättymisilmoitus (YHT 50b) täytetään ja toimitetaan Tutkimustoimistoon.
5.5 Henkilörekisteri ja henkilörekisteriseloste
Kliinisissä tutkimuksissa kerätään yleensä henkilötietoja ja muita arkaluonteisia tietoja tutkittavista henkilöistä. Kerätyistä tiedoista muodostuu henkilörekisteri, josta henkilötietolain mukaan on laadittava henkilörekisteriseloste. Henkilötietojen käsittelystä
ja laadittavasta henkilörekisteriselosteesta säädetään henkilötietolaissa (523/1999),
jonka mukaan
henkilötiedolla tarkoitetaan kaikenlaisia luonnollista henkilöä tai hänen ominaisuuksiaan tai elinolosuhteitaan kuvaavia merkintöjä, jotka voidaan tunnistaa häntä tai hänen perhettään tai hänen kanssaan yhteisessä taloudessa eläviä koskeviksi;
_____________________________________________________________________
Versio 15.6.2011
41(84)
henkilötietojen käsittelyllä tarkoitetaan henkilötietojen keräämistä, tallettamista, järjestämistä, käyttöä, siirtämistä, luovuttamista, säilyttämistä, muuttamista, yhdistämistä, suojaamista, poistamista, tuhoamista sekä muita henkilötietoihin kohdistuvia toimenpiteitä;
henkilörekisterillä tarkoitetaan käyttötarkoituksensa vuoksi yhteenkuuluvista merkinnöistä muodostuvaa henkilötietoja sisältävää tietojoukkoa, jota käsitellään osin tai
kokonaan automaattisen tietojenkäsittelyn avulla tai joka on järjestetty kortistoksi,
luetteloksi tai muulla näihin verrattavalla tavalla siten, että tiettyä henkilöä koskevat
tiedot voidaan löytää helposti ja kohtuuttomitta kustannuksitta;
rekisterinpitäjällä tarkoitetaan yhtä tai useampaa henkilöä, yhteisöä, laitosta tai säätiötä, jonka käyttöä varten henkilörekisteri perustetaan ja jolla on oikeus määrätä henkilörekisterin käytöstä tai jonka tehtäväksi rekisterinpito on lailla säädetty;
suostumuksella tarkoitetaan kaikenlaista vapaaehtoista, yksilöityä ja tietoista tahdon
ilmaisua, jolla rekisteröity hyväksyy henkilötietojen käsittelyn (Henkilötietolaki
523/1999, 3 §).
Pääsääntöisesti arkaluonteisten henkilötietojen (esim. henkilön terveydentilaa koskevat tiedot) ja henkilötunnuksen käsittely on kiellettyä. Poikkeuksena on mm. sellainen
tietojen tai henkilötunnuksen käsittely
johon rekisteröity on antanut nimenomaisen suostumuksensa
tieteellistä tutkimusta taikka tilastointia varten
terveyden- ja sosiaalihuollon sekä vakuutuslaitoksen tarpeisiin
jos rekisteröidyn yksiselitteinen yksilöiminen on tärkeää.
Tutkimus, jota tehdään kaupallisiin tarkoituksiin (mm. markkinatutkimukset tai teollisuusyrityksen toimeksiannosta suoritettavat tutkimukset kaupallisen tuotteen kehittämiseksi, ml. lääkkeet), edellyttää aina rekisteröidyn henkilön kirjallisen suostumuksen
henkilötietojen keräämiselle.
Lähtökohtaisesti henkilötietojen käsittelyn tulee olla asiallisesti perusteltua rekisterinpitäjän toiminnan kannalta. Suostumuksenkaan perusteella ei saa kerätä tai käsitellä
käyttötarkoituksen kannalta tarpeettomia tietoja.
Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus tulee suunnitella ennen kliinisen tutkimuksen
aloittamista. Tutkimussuunnitelmassa tulee kuvata mistä tietoja kerätään, mihin tarkoitukseen, mihin ne tallennetaan, kuka tietoihin pääsee käsiksi, miten tiedot on suojattu, millä tavalla tiedot siirretään, miten ja mihin ne arkistoidaan.
Rekisteriseloste (lomake tulostettavissa Tietosuojavaltuutetun toimiston verkkosivuilta) on laadittava kaikista henkilörekistereistä. Selosteen laatii tutkija tai tutkimuksen
toimeksiantaja, ja se toimitetaan eettiselle toimikunnalle lausuntohakemuksen liitteenä. Rekisteriselosteesta (Henkilötietolaki 523/1999, 10 §) tulee ilmetä
rekisterinpitäjän nimi ja yhteystiedot
henkilötietojen käsittelyn tarkoitus
_____________________________________________________________________
Versio 15.6.2011
42(84)
kuvaus rekisteröityjen ryhmästä tai ryhmistä ja näihin liittyvistä tiedoista
mihin tietoja säännönmukaisesti luovutetaan ja siirretäänkö tietoja Euroopan
unionin tai Euroopan talousalueen ulkopuolelle sekä
kuvaus rekisterin suojauksen periaatteista.
Henkilötietoja voidaan siirtää Euroopan unionin jäsenvaltioiden alueen tai Euroopan
talousalueen ulkopuolelle ainoastaan, jos kyseisessä maassa taataan tietosuojan riittävä taso.
Rekisterinpitäjän on pidettävä rekisteriseloste jokaisen rekisteröidyn henkilön saatavilla. Henkilötietolain mukaan tutkittavalla on oikeus saada tietää henkilörekisteriin
tallennetut tietonsa, paitsi jos rekisterissä olevia tietoja käytetään yksinomaan tieteellistä tutkimusta tai tilastointia varten (Henkilötietolaki 523/1999, 27 §). Kuitenkin tutkittavan terveyden tai hoidon kannalta olennaiset tutkimuksen aikana kerättävät potilastietoihin rinnastettavat henkilötiedot (esim. laboratoriokokeiden tulokset) tulee
yleensä kertoa tutkittavalle.
Lain mukaan henkilörekisteri, joka ei ole enää rekisterinpitäjän toiminnan kannalta
tarpeellinen, tulee hävittää. Kuitenkin henkilörekisteri, joka on tieteellisen tutkimuksen kannalta merkityksellinen, voidaan siirtää arkistoon. Määräyksen 1/2007 mukaan
kliinisten lääketutkimusten tutkimusasiakirjat on säilytettävä vähintään 15 vuotta, ja
samaa arkistointiaikaa sovelletaan myös muun lääketieteellisen tutkimuksen dokumentaation suhteen Turun yliopistossa ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä.
Yhteenvetona todetaan henkilötietojen käsittelystä osana kliinistä tutkimusta, että
tutkittavalta tulee aina pyytää etukäteen suostumus arkaluontoisten tietojen keräämiseen ja käsittelyyn.
henkilötietojen käsittely tulee kuvata tutkimussuunnitelmassa. Mikäli täydellisen henkilötunnuksen kirjaaminen ei ole tutkimuksen kannalta välttämätöntä
(esim. rekisteritutkimuksissa tai perustutkintojen opinnäyte-tutkimuksissa),
suositellaan sen kirjaamatta jättämistä.
rekisteriseloste laaditaan osana tutkimusdokumentaatiota.
WHO:n ja lääketieteellisten aikakauslehtien päätoimittajien järjestön ICMJE:n (International Committee of Medical Journal Editors) aloitteesta on sovittu yhteisistä periaatteista, joiden mukaan lehdet ottavat 1.7.2005 lähtien julkaistavaksi vain sellaisia
kliinisiä, ihmisillä tehtäviä vaikuttavuus- ja interventiotutkimuksia, jotka on rekisteröity julkiseen tutkimusrekisteriin. Rekisteröinnin tavoitteena on saada kaikki tutkimukset tuloksineen julkisiksi, lisätä yleistä luottamusta tutkimustoimintaan ja välttää
päällekkäisiä tutkimuksia eettisyyden nimissä.
ICMJE:n kriteerien mukaan (June 2007) rekisteröitäviksi kliinisiksi tutkimuksiksi katsotaan kaikki interventiotutkimukset. Interventioita ovat mm. lääkkeet, laitteet, kirurgiset toimenpiteet sekä behavioraaliset ja muut hoitomenetelmät. Puhtaasti havainnoivia tutkimuksia ei tarvitse rekisteröidä.
_____________________________________________________________________
Versio 15.6.2011
43(84)
Tutkimuksen rahoituslähde ei vaikuta rekisteröintivelvoitteeseen; myös ns. tutkijalähtöiset hankkeet on rekisteröitävä ennen ensimmäisen potilaan ottamista mukaan tutkimukseen. Lehtien päätoimittajat voivat tutkijoiden pyynnöstä ottaa kantaa siihen,
milloin rekisteröinti on tarpeen.
On olemassa useita ICMJE-kriteerit täyttäviä julkisia rekistereitä, esim. NIH:in, US
National Institute of Healthin ylläpitämä Clinical Trials tai WHO:n ICTRP-rekisteri.
Rekisterin tulee olla julkinen, maksuton ja kaikkien tavoitettavissa ja ei-kaupallisen
tahon ylläpitämä. Elektronisessa rekisterissä tulee olla mekanismi, jonka avulla rekisteröidyn tiedon luotettavuus voidaan varmistaa.
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä on käytössä ClinicalTrials.gov – rekisteri.
Kaikki tutkijalähtöiset kliiniset interventiotutkimukset, joissa tutkimuksesta vastaava
henkilö toimii VSSHP:ssä, tulisi rekisteröidä ClinicalTrials.gov:iin ennen sairaanhoitopiirin tutkimuslupa-anomuksen tekemistä. Rekisteröinti tehdään keskitetysti Turku
University Hospital – organisaationimen alle, jonka pääkäyttäjänä toimii TurkuCRC.
Rekisteröintiä varten tulee ottaa yhteyttä TurkuCRC:hen, joka luo tutkijalle käyttäjätunnukset. Kirjauduttuaan sivustolle, tutkija täyttää tutkimuksensa tiedot. Pääkäyttäjän
tehtäväksi jää tarkistaa tietojen muotoseikat ja lähettää tutkimus rekisteröitäväksi.
Rekisteröintiohjeet:
Rekisteröidäksesi tutkimuksesi ota yhteyttä TurkuCRC:hen: turkucrc(at)tyks.fi
Sinulle luodaan käyttäjätunnus ja salasana, jotka saat sähköpostitse
Kirjaudu sivustolle osoitteessa http://register.clinicaltrials.gov/, laita organisaation nimeksi TurkuUH. Salasana kannattaa muuttaa heti.
Täytä tiedot tutkimuksestasi kohdassa ”Create”. Täyttöohjeet löytyvät etusivun kohdasta ”User Guide”. Kohtaan ”Unique Protocol ID” tulee laittaa eettisen toimikunnan antama ETMK-koodi (diaarinumero).
Kun pyydetyt tiedot on lisätty, kirjaa tiedosto valmiiksi painamalla ”Complete”. TurkuCRC saa automaattisen ilmoituksen uudesta tiedostosta ja käy hyväksymässä tutkimuksen rekisteröitäväksi.
Mahdolliset muutokset tietoihin tehdään kohdassa ”Modify”.
Vaikka muutoksia ei olisikaan, tutkimuksen tiedot tulee silti päivittää puolivuosittain lisäämällä päivämäärä kohtaan ”record verification date”. TurkuCRC tarkistaa myös muutokset ja päivitykset kuten yllä.
Neuvoja tutkimushankkeiden rekisteröintiin saa TurkuCRC:stä.
Lisätietoja seuraavilta verkkosivuilta:
International Committee of Medical Journal Editors, ICMJE
Clinical Trials
_____________________________________________________________________
Versio 15.6.2011
44(84)
5.7 Muut luvat
Viranomainen voi, jollei lailla toisin säädetä, antaa luvan tietojen saamiseen salassa
pidettävästä asiakirjastaan tieteellistä tutkimusta varten (Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 621/1999, 28 §).
Lääketieteelliseen tutkimukseen liittyy usein myös aikaisempien terveys- tai muiden
salassa pidettävien henkilötietojen kerääminen olemassa olevista rekistereistä. Tämän
johdosta tutkimukselle on saatava lupa viranomaiselta, joka pitää kyseistä rekisteriä
esim. sairaalalta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL), Väestörekisterikeskukselta, Oikeusrekisterikeskukselta ja Sosiaali- ja terveysministeriöltä. Mikäli tutkimuksessa tarvitaan lupa useamman kuin yhden terveyden- ja sairaanhoidon palveluja tuottavan viranomaisen asiakirjoista, luvasta päättää THL.
Edellä mainittu lupa tarvitaan myös puhtaissa rekisteritutkimuksissa, jotka eivät ole
tutkimuslain tarkoittamaa lääketieteellistä tutkimusta.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Työterveyslaitoksen ja Kansaneläkelaitoksen
ylläpitämä Rekisteritutkimuksen tukikeskus ReTki neuvoo rekisteritutkimusten suunnittelussa ja toteutuksessa. Keskuksen tavoitteena on edistää kansallisten rekisterien
tutkimuskäyttöä erityisesti terveys- ja sosiaalitieteissä. Keskus ylläpitää toimintaan
osallistuvien rekisteriviranomaisten ja tutkimuslaitosten yhdyshenkilöiden verkostoa,
antaa rekisteritutkimuksen menetelmien koulutusta, neuvoo lupamenettelyissä, tutkimussuunnitelmien laadinnassa ja rahoitusmahdollisuuksissa ja avustaa rekisteritietojen yhdistelyssä. Lisätietoja ja ohjeita on luettavissa RetKin kotisivuilta.
Rekisterinpitäjän viranomaisluvan lisäksi tutkimuksen suorittamiseksi tarvitaan sairaalan tutkimuslupa tai yliopiston tutkimuksen suorituslupa (ks. kappale 5.4.).
5.7.2 Biopankit ja ihmisperäisten biologisten näytteiden käyttö lääketieteellisessä
tutkimuksessa
Sanalle ”biopankki” ei vielä ole yleismaailmallista ja kaikkialla hyväksyttyä virallista
määritelmää ja sillä voidaan tarkoittaa hyvin erilaisista biologisista näytteistä koostuvia aineistoja. Euroopan komission kokoama monitieteinen ja kansainvälinen asiantuntijaryhmä määritteli biopankin vuonna 2004 siten, että sillä tarkoitetaan itse biologisia näytteitä ja niihin liittyviä tietokantoja, jotka mahdollistavat tietyssä mitassa
näytteiden käytön, saatavuuden ja vaihdon tieteellisiin tarkoituksiin. Biopankin määritelmään liittyy siis edellä mainittujen määritelmien mukaan olennaisena osana seuraavat vaatimukset:
näytteiden eloperäisyys
tunnistettavuus
tieteellinen käyttötarkoitus
Sen sijaan näytteiden lukumäärälle tai niiden säilytysajalle ei määritelmätasolla ole
annettu merkitystä.
_____________________________________________________________________
Versio 15.6.2011
45(84)
Suomessa ei tällä hetkellä ole ihmisperäisten biologisten näytteiden käyttöä koskevaa
erillistä biopankkilainsäädäntöä, vaan biologisten näytteiden luovuttajaa suojelevat
säännökset ovat hajallaan eri laeissa, mm. kudoslaissa (Laki ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä 101/2001) ja tutkimuslaissa (Laki lääketieteellisestä tutkimuksesta 488/1999). Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman ihmisperäisten näytekokoelmien hyödyntämistä selvittävän työryhmän väliraportti Biopankit ja lainsäädäntö Suomessa on julkaistu joulukuussa 2006. Koska biopankit lähes
poikkeuksetta sisältävät näytteisiin liittyviä arkaluontoisia henkilötietoja (esimerkiksi
tietoja näytteen luovuttajan sairauksista), tulevat henkilötietolainsäädännön rekisteröimisedellytykset yleensä myös sovellettavaksi (Henkilötietolaki 523/1999). Jos tutkija pyrkii saamaan näytteen käyttöönsä viranomaisen jo olemassa olevasta kokoelmasta (esimerkiksi sairaalan patologian yksikön näytekokoelmat), tulee myös julkisuuslakia soveltaa vähintään näytettä koskevien henkilötietojen luovuttamiseen (Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 621/1999).
Kudoslaki on varsinaisesti säädetty koskemaan hoitotilanteita, mutta tulee sovellettavaksi myös silloin, kun potilaasta jo aiemmin otettuja näytteitä halutaan käyttää alkuperäisestä tarkoituksesta poikkeavalla tavalla. Kudoslain 20§ mukaan hoidon tai taudinmäärityksen vuoksi otettuja kudosnäytteitä saa luovuttaa ja käyttää lääketieteelliseen tutkimukseen potilaan tai hänen laillisen edustajansa suostumuksella. Suostumuksen vaatimuksesta voidaan kuitenkin poiketa tietyin edellytyksin. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, Valvira, voi antaa luvan kudosnäytteiden tutkimuskäytölle, jos henkilön suostumusta ei voida saada näytteiden suuren määrän, näytteiden iän tai muun sellaisen syyn tai henkilön kuoleman vuoksi. Jos näytettä luovutettaessa tai käytettäessä ei käytetä henkilötietoja, voi terveydenhuollon toimintayksikkö
antaa luvan toimintaansa varten keräämiensä, hoidon, taudinmäärityksen tai kuolemansyyn selvittämisen vuoksi otettujen kudosnäytteiden tutkimuskäytölle. Tutkimuskäyttö ei saa haitata kudosnäytteiden alkuperäisen käyttötarkoituksen toteuttamista
(Laki ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä 101/2001, 7 ja
20 §).
Näytteiden käsittelyssä voidaan henkilötietoja käsitellä seuraavin tavoin:
näytteiden käsittely tunnistetiedollisina
näytteiden käsittely koodattuina
näytteiden käsittely anonymisoituna (tunnistetiedot poistettu)
näytteiden kerääminen ilman tunnistetietoja
Koodattuja diagnostisia näytteitä voidaan antaa tutkimuskäyttöön sen terveydenhuollon toimintayksikön luvalla, jonka toimintaa varten näyte on otettu, ilman näytteen
luovuttajan suostumusta, kunhan koodiavain ei seuraa luovutuksen mukana (luovutuksen yhteydessä ei käsitellä henkilötietoja). Näytteiden tulisi tällaisessa tilanteessa
olla täysin anonymisoituja eli mahdollisuutta näytteiden yksilöimiseen edes yhdistettynä liitetietoihin ei tulisi enää olla olemassa.
Ihmisperäisten biologisten näytteiden säilytysajoista terveydenhuollon toimintayksikössä on säädetty tarkemmin Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa (298/2009),
jonka taulukko-osuuden mukaan näytteitä tulee potilaan kuoleman jälkeen säilyttää
pääsääntöisesti 12 vuotta (kudosblokit) tai 20 vuotta (ruumiinavausnäytteestä otetut
_____________________________________________________________________
Versio 15.6.2011
46(84)
blokit). Mikäli näytteiden edustavuus on merkityksellistä tieteellisen tutkimuksen
kannalta, niitä voidaan säilyttää myös edellä mainittua pidempi aika.
Jos näytteet on kerätty lääketieteellisen tutkimuksen yhteydessä, kerättyjä näytteitä
saa käyttää vain sellaiseen tarkoitukseen, jolle tutkittava on antanut nimenomaisen
suostumuksensa (kudoslain 20§). Lääketieteellistä tutkimusta varten otettuja näytteitä
saa siis luovuttaa ja käyttää muuhun kuin suostumuksessa tarkoitettuun lääketieteelliseen tutkimukseen vain tutkittavan uuden suostumuksen perusteella. Valvira (Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto) voi kuitenkin perustellusta syystä antaa luvan tällaiseen tutkimuskäyttöön, mikäli tutkittava on kuollut.
Biopankki- ja tutkimustoiminnan kannalta on huomioitava myös kudoslain 7§, jonka
mukaan elimen tai kudoksen talteen ottamiseen sekä sen jälkeiseen varastointiin ja
käyttöön tulee olla potilaan kirjallinen tietoon perustuva suostumus (Laki ihmisen
elimien ja kudoksien lääketieteellisestä käytöstä 101/2001, 7§). Vajaakykyisen puolesta suostumuksen antaa hänen laillinen edustajansa. Kudoslaki ei anna muuhun menettelyyn mahdollisuutta, riippumatta siitä, käytetäänkö tutkimuksessa henkilötietoja.
Potilaalla tai hänen edustajallaan on oikeus peruuttaa suostumuksensa milloin tahansa
ennen elimen tai kudoksen lopullista käyttämistä, ja hänelle on annettava tieto tästä
oikeudesta.
Lisätietoja aiheeseen liittyen:
Salla Lötjösen artikkeli ”Ihmisperäisten biologisten näytteiden käyttö lääketieteellisessä tutkimuksessa”, Lakimies 5/2005, 718–745
Lasse Lehtosen toimittama kirja ”Bio-oikeus lääketieteessä”, Edita, Helsinki
2006
TUKIJA:n ohje: Lääketutkimusten yhteydessä otettaviin DNA-näytteisiin liittyvät potilastiedotteet ja suostumusasiakirjat
Biopankit ja lainsäädäntö Suomessa 2006. Ihmisperäisten näytekokoelmien
hyödyntämistä selvittävän työryhmän väliraportti. Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki 2006.
FDA:n ohje ylijäämänäytteiden käytöstä in vitro diagnostisten tuotteiden kehittämisessä 25.4.2006
5.7.3. Geenitutkimukset
Geenitekniikkalaki (377/1995) ja geenitekniikan asetus (928/2004) määrittelevät Geenitekniikan lautakunnalle tehtävät ilmoitus- ja lupakäytännöt.
Kliinisestä tutkimuksesta on tehtävä ilmoitus/lupahakemus silloin, kun tutkimus koskee muuntogeenisten organismien käyttöä suljetussa tilassa (lisätietoja Geenitekniikan
lautakunnasta). Tutkimuspalvelut auttaa myös näihin tutkimuksiin liittyvien asioiden
ilmoitus- ja lupakäytännöissä.
_____________________________________________________________________
Versio 15.6.2011
47(84)
6 RAHOITUS-, SOPIMUS- JA VAKUUTUSASIAT
6.1 Rahoitus
6.1.1 Yleiset periaatteet
Tutkimusta suunniteltaessa tulee myös hankkeen rahoitus suunnitella ja varmistaa ennen tutkimuksen käynnistämistä. Lähes kaikesta tutkimuksesta aiheutuu sellaisia kustannuksia, kuten esimerkiksi palkka-, materiaali-, apteekki-, laboratorio-, kuvantamis-,
arkistointiin tai tilastolliseen tietojenkäsittelyyn liittyviä kustannuksia, jotka tulee kattaa tutkimukselle saadulla rahoituksella. Lisäksi tulee huomioida tutkittavalle mahdollisesti suoritettavat ansionmenetys-, haitta- ja matkakorvaukset. Sairaanhoitopiirin yksikössä suoritettavassa tutkimuksessa tulee myös erityisesti huomioida rajanveto tavanomaisen hoidon ja tutkimuksen välillä. Tutkimus ei saa aiheuttaa tavanomaiseen
hoitoon liittymättömiä kustannuksia tutkittavalle tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle.
Tutkimus voidaan toteuttaa joko omarahoitteisena ilman organisaation ulkopuolelta
tulevaa rahoitusta, kahden tai useamman organisaation yhteisesti rahoittamana tai ulkopuolisen toimeksiantajan tilaamana. Sairaanhoitopiirin osalta omarahoituksen tulee
olla kyseiselle tutkimukselle erikseen myönnettyä projektirahoitusta (EVOhankerahoitusta tms.).
Rahoitushakemukset, tarjoukset ja sopimusneuvottelut hoidetaan organisaatioiden ohjeiden mukaisesti. Myönnetty tutkimusrahoitus sekä sen kirjanpito tulee aina hoitaa
asianmukaisesti tutkimusta suorittavan organisaation kautta, lukuun ottamatta tutkijoiden henkilökohtaisia verottomia apurahoja.
Tutkijalähtöinen tutkimus rahoitetaan pääsääntöisesti eri lähteistä haettavalla rahoituksella, joka voi olla myönnetty tutkijoiden ja avustavan henkilökunnan palkkoihin,
tarvikkeisiin, palveluihin, matkoihin ja laitteisiin. Osa rahoittajista määrittelee tarkoin
rahoituksen käyttötarkoituksen, osa jättää vapaammin tutkijan tai tutkijaryhmän päätettäväksi mihin kustannuksiin myönnetty rahoitus käytetään.
Rahoitusta haettaessa oleellisinta on hyvä ja toteuttamiskelpoinen tutkimussuunnitelma sekä kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma. Hakuaikatauluja suunniteltaessa on
myös tärkeää huomioida, että rahoittajat edellyttävät usein myös tutkimuksen edellytyksenä olevien viranomaislupien ja lausuntojen (eettinen toimikunta, Fimea, Valvira)
olevan valmiina jo hakuvaiheessa. Useimmat rahoittajat edellyttävät lisäksi joko hakuvaiheessa tai viimeistään määrärahan vastaanottovaiheessa tutkimuspaikan sitoumusta, jonka antajana tulee olla organisaation toimintasäännöissä määritelty viranhaltija.
Tietoa tutkimusrahoitusmahdollisuuksista on saatavissa yliopiston ylläpitämästä tutkimusrahoitustietokannasta ja muista sähköisistä palveluista (TURA).
Merkittävänä rahoituslähteenä toimii myös TYKS:n tutkimukseen jakama erityisvaltionosuus (EVO). Lisätietoja EVO-rahoituksesta ja sen hakemisesta löytyy osoitteesta
VSSHP:n Tutkimuksen verkkosivuilta.
_____________________________________________________________________
Versio 15.6.2011
48(84)
6.1.3 Ulkopuolisen toimeksiantajan rahoittama kliininen tutkimus
Ulkopuolisen toimeksiantajan rahoittaessa tutkimuksen on kyseessä yleensä tilaustutkimus, josta toimeksiantaja maksaa liiketaloudellisin perustein päätetyn hinnan
(markkinahinnan) ja saa vastaavasti omistusoikeuden tutkimuksen tuloksiin sekä niitä
koskeviin immateriaalioikeuksiin. Tällöin tulee erityisesti huomioida, että toimeksiantaja maksaa kaikesta tutkimuksen edellyttämästä työstä. Tutkimuksen hinnan tulee
kattaa kaikki sekä normaalilla virka-ajalla että sen ulkopuolella tehty työ. Yliopiston
osalta hinnoittelua säätelee erityisesti Valtion maksuperustelaki (150/1992). Lisäksi
sekä sairaanhoitopiirin että yliopiston osalta hinnoittelussa on huomioitava laki kilpailunrajoituksista 480/1992. Tarkempia ohjeita hinnoittelusta on saatavissa Turun yliopiston Projekti- ja innovaatiopalvelut -yksiköstä sekä sairaanhoitopiirin osalta
VSSHP:n Tutkimuksen verkkosivuilta.
6.2 Sopimukset
Yksittäisellä viran- tai toimenhaltijalla ei ole oikeutta tehdä mitään sopimuksia ulkopuolisen toimeksiantajan, rahoittajan tai muun yhteistyötahon kanssa sairaanhoitopiirin tai yliopiston yksiköissä tehtävästä tutkimuksesta. Sopimus tehdään aina tutkimusta suorittavan organisaation ja ulkopuolisen toimeksiantajan välillä organisaatioiden
ohjesäännöissä tarkemmin määriteltyjen ohjeiden mukaan.
Sopimuksen valmistelussa tulee ottaa yhteyttä sairaanhoitopiirin tutkimuslakimieheen
(sairaanhoitopiirin yksiköissä tehtävä tutkimus) tai Turun yliopiston Projekti- ja innovaatiopalvelut- ja/tai Riskienhallinta ja lakiasiat-yksiköihin (yliopiston yksiköissä tehtävä tutkimus), jotta sopimuksen sisältöön päästään vaikuttamaan mahdollisimman
varhaisessa vaiheessa ja vältetään mahdollisista muutostarpeista aiheutuvat viivästykset.
6.3 Tutkimuksen suorittamista koskevat sisäiset sopimukset
Tutkijan on ennen sairaalan tutkimusluvan hakemista pyydettävä tarjoukset esim. sairaanhoitopiirin palveluyksiköiltä. Tarjoukset on hyvä pyytää mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta tutkimuksen kustannukset kyetään laskemaan realistisesti mm.
mahdollisia tutkimussopimuksen/rahoitussopimuksen neuvotteluja varten.
Tutkimuksessa usein tarvittavia palveluyksikköjä ovat mm. TYKS sairaala-apteekki,
TYKSLAB, Valtakunnallinen PET-keskus ja Varsinais-Suomen kuvantamiskeskus.
6.4 Tutkittavien vakuutusturvan järjestäminen
Tutkittavien vakuutusturvan vähimmäisedellytyksenä on lääkevahinko- ja potilasvakuutus (kliininen lääketutkimus) tai potilasvakuutus (muu lääketieteellinen tutkimus).
6.4.1 Potilasvakuutus
Potilasvahinkolain nojalla jokaisen terveyden- ja sairaanhoitotoimintaa harjoittavan
on otettava potilasvakuutus. Kliiniseen lääketutkimukseen osallistuva tutkittava rinnastetaan potilaaseen, joten vakuuttamisvelvollisuus koskee myös tällaisen tutkimuksen suorittajaa, vaikka tutkittavat olisivat terveitä tutkimushenkilöitä.
_____________________________________________________________________
Versio 15.6.2011
49(84)
Potilasvakuutuksen on velvollinen ottamaan se taho, joka käytännössä tekee potilaisiin kohdistuvat tutkimukset. Sen sijaan esimerkiksi tutkimuksen tilaajalle vakuutusta
ei voida myöntää.
Turun yliopistolla ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirillä on Potilasvakuutuskeskuksen yhteydessä toimivan Potilasvakuutuspoolin myöntämä potilasvakuutus. Vakuutus kattaa potilasvahinkolaissa tarkemmin säädellyin perustein niiden yksiköissä suoritettavien tutkimusten aiheuttamat henkilövahingot, jotka ovat aiheutuneet
tutkimusta toteuttavien henkilöiden toimesta tai tutkimuksessa käytettävistä laitteista.
6.4.2 Lääkevahinkovakuutus
Kliinistä lääketutkimusta varten on lakisääteisen potilasvakuutuksen lisäksi otettava
vakuutus tai annettava vakuus, joka kattaa tutkimuksen toimeksiantajan ja tutkijan
lakisääteisen vastuun. Tutkittavan lääkeaineen aiheuttamien vahinkojen osalta lakisääteinen vastuu määräytyy tuotevastuulain perusteella. Kliinisten lääketutkimusten osalta ensisijaisena valvojana tässä asiassa toimii Fimea.
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri on Suomen Kuntaliiton kautta Suomen Lääkevahinkokorvausosuuskunnan jäsen. Osuuskunnalla on Lääkevahinkovakuutus-poolin
myöntämä lääkevahinkovakuutus, joka antaa tutkittaville edellä mainitun tuotevastuulain mukaisen suojan koskien sairaanhoitopiirissä suoritettavia tutkijalähtöisiä tutkimuksia sekä tutkimuksia, joissa sairaanhoitopiiri toimii lääkkeen maahantuojana (oikeus tuoda vain EU:n alueelta) tai valmistajana. Tilaustutkimuksissa ensisijainen vakuuttamisvelvollisuus on kuitenkin aina ulkopuolisella toimeksiantajalla.
Yliopistolla ei ole mahdollisuutta ottaa lääkevahinkovakuutusta, joten yliopiston
nimissä tehtävässä tutkimuksessa on huolehdittava siitä, että lääkkeen toimittajalla tai
muulla yhteistyökumppanilla on vakuutus, joka kattaa myös kyseisen lääkkeen tutkimuskäytön.
6.4.3 Muut vakuutukset
Myös muiden ulkopuolisten toimeksiantajien, rahoittajien tai muiden yhteistyötahojen
kanssa tehtävissä tutkimuksissa, esimerkiksi laitetutkimuksissa, tulee varmistaa, että
ulkopuolisella toimeksiantajalla, rahoittajalla tai yhteistyötaholla on voimassa oleva
tuotevastuuvakuutus, joka kattaa sen tutkimukseen antaman tuotteen aiheuttamat henkilövahingot.
7 KLIINISEN TUTKIMUSPROSESSIN KUVAUS, MENETELMÄT SEKÄ
KÄYTÄNNÖN TOTEUTTAMINEN
Ennen kliinisen tutkimuksen aloittamista tulee seuraavien lupien ja dokumenttien olla
valmiina:
allekirjoitettu tutkimussuunnitelma (kappale 7.1)
eettisen toimikunnan puoltava lausunto (kappale 5.1)
Fimean hyväksyntä, jos kyseessä on kliininen lääketutkimus (kappale 5.2),
Valviran hyväksyntä laitetutkimuksissa (kappale 5.3)
_____________________________________________________________________
Versio 15.6.2011
50(84)
tutkimuslupa ja/tai tutkimuksen suorituslupa (kappale 5.4)
allekirjoitetut sopimukset ja vakuutustodistus (kappaleet 6.2, 6.3 ja 6.4)
tutkijan tietopaketti (kappale 7.2), jos kyseessä on kliininen lääke- tai laitetutkimus, valmisteella, laitteella tai tarvikkeella, jolla ei vielä ole Suomessa
myyntilupaa
tutkittavan tiedote ja suostumusasiakirja sekä muu tutkittavalle annettava kirjallinen materiaali (kappale 7.5.)
tietojenkeruulomakkeet (CRF:t) (kappale 7.9.).
Dokumentit kerätään tutkijan kansioon (kappale 7.3), jota tulee ylläpitää koko tutkimusprosessin aikana.
7.1 Tutkimussuunnitelma
Kliininen tutkimussuunnitelma on asiakirja, jossa kuvataan yksityiskohtaisesti tutkittavilla (terveillä vapaaehtoisilla tutkimushenkilöillä ja/tai potilailla) tehtävän tutkimuksen tausta, perusteet, tavoitteet, ennalta määritelty kysymyksenasettelu (tutkimushypoteesi), rakenne, menetelmät, toimenpiteet, tutkittavien rekrytointimenettely,
mahdolliset tutkimusvalmisteet, tilastolliset näkökohdat ja tutkimuksen organisointi.
Tutkimussuunnitelmassa tulee aina käsitellä tutkimukseen liittyviä eettisiä kysymyksiä, potilasturvallisuutta ja viranomaisvelvoitteiden hoitaminen. Tutkimussuunnitelmassa tulee olla kuvaus mahdollisten haittatapahtumien seurannasta. Tutkimussuunnitelman alussa tulee olla lyhyt yhteenveto, ns. synopsis.
Kliinisen lääketutkimuksen ja soveltuvin osin myös muun lääketieteellisen tutkimuksen tutkimussuunnitelma tulee laatia hyvän kliinisen tutkimustavan periaatteita noudattaen (ICH GCP-ohjeisto CPMP/ICH/135/95, kappale 6: Clinical Trial Protocol and
Protocol Amendment(s), LIITE 9). Tutkimuksesta vastaavan henkilön (ja mielellään
biostatistikon) on allekirjoitettava tutkimussuunnitelma. Toimeksiantotutkimuksissa
myös toimeksiantajan edustaja allekirjoittaa tutkimussuunnitelman. Huolellisesti laadittu tutkimussuunnitelma on koko tutkimuksen perusta.
Tutkimussuunnitelmaa laadittaessa tulee kiinnittää huomiota mm. tutkimusaineiston
kokoon, edustavuuteen ja vertailuaineiston valintaan. Kliinisen tutkimuksen suunnitteluvaiheessa tulee määritellä tutkimuksessa käytettävät tilastotieteelliset analyysimenetelmät. Tutkimuksen ns. päävaste (tärkein vastemuuttuja) tulee yksiselitteisesti määritellä tutkimussuunnitelmassa, ja päävasteen tulee olla sopusoinnussa tutkimuksen tavoitteen kanssa.
Tutkimussuunnitelman eri kohdat on yksityiskohtaisemmin selitetty liitteenä olevassa
tutkimussuunnitelmapohjassa (LIITE 10: Tutkimussuunnitelmapohja), jota tulee soveltuvin osin noudattaa sekä kliinisissä lääketutkimuksissa että muissa kliinisissä tutkimuksissa.
Ulkopuolisella rahoituksella ja toimeksiantajan aloitteesta tehtävän tutkimuksen tutkimusasiakirjojen, kuten tutkimussuunnitelman, tutkittavan tiedotteen ja suostumusasiakirjan, tietojenkeruulomakkeiden jne., laatimisesta huolehtii yleensä toimeksianta-
_____________________________________________________________________
Versio 15.6.2011
51(84)
ja. Muussa tapauksessa tutkimusasiakirjojen laatimisesta vastaa tutkimuksesta vastaava henkilö tai muu tutkija.
7.2 Tutkijan tietopaketti
Tutkijan tietopaketti (Investigator’s Brochure, IB) on asiakirja, joka koskee kliinisiä
lääketutkimuksia sekä laitetutkimuksia.
Tutkijan tietopaketti kliinisissä lääketutkimuksissa
Toimeksiantaja laatii tutkimusvalmistetta koskevan tietopaketin ja toimittaa sen tutkijalle. Myyntiluvallisesta lääkevalmisteesta tarkoitusta varten välttämättömät perustiedot sisältyvät yleensä valmisteyhteenvetoon, joten tutkijan tietopaketti voidaan korvata valmisteyhteenvedolla, mikäli kliininen lääketutkimus tehdään valmisteella, jolla
on myyntilupa Suomessa ja mikäli valmistetta käytetään myyntiluvan mukaisesti.
Tutkijan tietopaketti sisältää tutkimusvalmisteesta olemassa olevat prekliiniset, kliiniset ja muut tiedot (fysikaaliset, kemialliset, farmaseuttiset, farmakologiset, toksikologiset, farmakokineettiset, metaboliset ja kliiniset tiedot), jotka ovat merkityksellisiä
tutkittaessa valmistetta ihmisillä. Tietopaketin tavoitteena on tarjota tutkijoille ja
muulle tutkimushenkilökunnalle tietoa tutkimusvalmisteesta. Sen perusteella tutkimuksen tausta, tavoitteet, tutkimussuunnitelman noudattaminen, valmisteen annostelu
ja turvallisuusnäkökohdat ovat helposti ymmärrettävissä. Asiat tulee olla kuvattu tarkasti, yksinkertaisesti, objektiivisesti, tasapuolisesti sekä hyötyä tavoittelemattomasta
näkökulmasta, jotta tutkija voi muodostaa tutkittavasta valmisteesta puolueettoman
riski-hyöty-arvion. Tietopaketin laatii tai tarkastaa lääketieteellisesti pätevä asiantuntija.
Tutkijan tietopaketissa tulee olla selostus aikaisempien kokemusten perusteella odotettavissa olevista tutkimusvalmisteen ja muiden samantapaisten valmisteiden haittavaikutuksista. Toimeksiantajan velvollisuus on tiedottaa tutkijoita uusista merkittävistä turvallisuuteen liittyvistä seikoista, ja päivittää tutkijan tietopakettia kerran vuodessa.
Lisätietoja: ICH Topic E 6 Guideline for Good Clinical Practice, CPMP/ICH/135/95.
Tutkijan tietopaketti kliinisissä laitetutkimuksissa
ISO 14155-1 ohje listaa asiat, joiden tulee löytyä tutkijan tietopaketista:
kirjallisuusyhteenveto ja arvio laitteen käytön sekä kliinisen tutkimuksen rakenteen perusteluista
laitteen ja sen komponenttien yleiskuvaus
laitteen toimintaperiaate ja sitä tukeva tieteellinen kirjallisuus. Tarvittaessa
myös valmistajan ohjeet laitteen käytöstä (myös mahdolliset riskit, kontraindikaatiot, varoitukset jne.).
kuvaus aiotusta kliinisestä käytöstä
kuvaus laitteen materiaaleista
yhteenveto ja arvio laitteella tehdyistä in vitro ja/tai ex vivo ja/tai in vivo tutkimuksista (mukaan lukien prekliininen tieto mm. biologisista tutkimuksista, ei-kliinisistä laboratoriotutkimuksista ja koe-eläintutkimuksista)
_____________________________________________________________________
Versio 15.6.2011
52(84)
yhteenveto aikaisemmista kliinisten tutkimusten tuloksista laitteella tai samankaltaisilla laitteilla
luettelo mahdollisista kansainvälisistä standardeista, joita laitteessa on käytetty
kokonaan tai osittain
riskianalyysin tulokset
Kuten lääketutkimuksissa, myös laitetutkimusten tutkijan tietopaketti on päivitettävä
aina kun oleellista uutta tietoa ilmenee.
7.3 Tutkijan kansio
Tutkimuslain (488/1999) mukaan kaikki kliiniset lääketutkimukset on suunniteltava,
suoritettava ja raportoitava hyvän kliinisen tutkimustavan mukaan. Yksi hyvän kliinisen tutkimustavan periaatteista on, että kaikki tutkimusta koskevat tiedot tallennetaan,
käsitellään ja säilytetään siten, että ne voidaan raportoida, tulkita ja varmentaa täsmällisesti. ICH:n GCP määrittelee ns. välttämättömän dokumentaation (essential documents), joka on ICH:n mukainen minimivaatimus tutkimusdokumentaatiolle silloin,
kun kliinistä tutkimusta tehdään lääkkeen rekisteröintiin tähdäten. Tämä dokumentointivaatimus koskee sekä tutkijaa että toimeksiantajaa (ks. ICH GCP kappale 8).
Käytännössä dokumenttien säilyttäminen tapahtuu tutkijan kansiossa ja toimeksiantajan kansiossa.
Muissa kliinisissä tutkimuksissa tätä dokumentointivaatimusta voidaan soveltaa, kuitenkin siten, että hyvän kliinisen tutkimustavan periaate (kaikki tutkimusta koskevat
tiedot tallennetaan, käsitellään ja säilytetään siten, että ne voidaan raportoida, tulkita
ja varmentaa täsmällisesti) toteutuu. Tutkimuspalvelut neuvoo dokumentointivaatimuksiin liittyvissä asioissa.
Tutkijan kansio/ sponsorilähtöinen kliininen lääketutkimus
Sponsorilähtöisessä kliinisessä lääketutkimuksessa toimeksiantaja ylläpitää tutkimusdokumentaatiota toimeksiantajan vastuiden mukaisesti. Tutkimuspaikan vastaava tutkija vastaa siitä, että tutkimuspaikassa oleva tutkijan kansio on ajan tasalla koko tutkimuksen ajan. Yleensä tutkimuksen toimeksiantaja toimittaa tutkijoille tutkijan kansion ”rungon”, johon tutkimuksen aikana syntyvää materiaalia kerätään. Tutkijan kansion tulee sisältää seuraavat dokumentit, mikäli ne koskevat kyseistä tutkimusta:
allekirjoitettu tutkimussuunnitelma ja sen muutokset
tutkijan tietopaketti (IB) ja sen päivitykset
tutkittavan tiedote ja sen mahdolliset muutokset
suostumusasiakirja ja sen mahdolliset muutokset
tutkittavien rekrytointi-ilmoitukset
tietojenkeruulomakkeiden malli (CRF) ja muut tutkittavalle annettavat asiakirjat
selvitys tutkimuksen taloudesta ja/tai eri osapuolten väliset allekirjoitetut sopimukset tai maininta siitä, missä sopimuksia säilytetään
_____________________________________________________________________
Versio 15.6.2011
53(84)
tutkimukseen osallistuvien tutkijoiden (ja mielellään myös muun tutkimushenkilökunnan) CV:t ja salassapitosopimukset
vakuutustodistus (tarvittaessa)
eettisen toimikunnan myönteinen lausunto ja mahdollisten muutosten arvioinnit ja myönteiset lausunnot (ml. tieto eettisen toimikunnan kokoon-panosta)
mahdollinen Fimean lähettämä tieto kliinisen lääketutkimuksen ilmoituksen
vastaanottamisesta ja käsittelystä
tutkimuksessa sovellettavat laboratoriotutkimusten ja teknisten menetelmien
viitearvot, niiden mahdolliset päivitykset ja mahdolliset sertifikaatit
tutkimusvalmisteiden ja tutkimukseen liittyvien tarvikkeiden käsittelyohjeet
tutkimusvalmisteiden ja tutkimukseen liittyvien tarvikkeiden lähetysasiakirjat
sokkoutetun tutkimuksen koodin avaamismenettelyt
kirjeenvaihto, tulostettu olennainen sähköposti, mahdolliset puhelinkeskusteluja kokousmuistiot
nimikirjoitus- ja nimikirjainnäytteet henkilöiltä, joilla on oikeus tehdä merkintöjä tai muutoksia tietojenkeruulomakkeisiin
luettelo tutkittavien tunnistuskoodeista, joiden perusteella tutkittavan satunnaistaminen hoitoryhmään on tunnistettavissa
tutkijan ilmoitus toimeksiantajalle vakavista haittavaikutuksista ja vastaavat
raportit
toimeksiantajan ja/tai tutkijan ilmoitus Fimeaan (kliininen lääketutkimus) tai
Valviraan (laitetutkimus) ja eettiselle toimikunnalle vakavista odottamattomista haittavaikutuksista ja muusta turvallisuustiedosta
mahdolliset monitorointiraportit tutkimuksen ajalta
mahdolliset auditointitodistukset
toimeksiantajan ilmoitukset tutkijoille turvallisuutta koskevista tiedoista
tutkittavien seulontaluettelo (ns. screening log)
tutkittavien mukaanottoluettelo (ns. enrollment log)
dokumentaatio tutkimusvalmisteiden vastaanottoon, lääkelaskentaseurantaan
ja palauttamiseen liittyen sekä tutkimusvalmisteiden hävittämistä koskeva dokumentaatio (jos hävitetty tutkimuspaikassa)
tieto säilytetyistä näytteistä
tutkimuksen loppuraportti ja mahdolliset väliraportit.
Seuraavat asiakirjat voivat olla tutkijan kansiossa tai erillisissä, kyseistä tutkimusta
varten perustetuissa tutkittavakohtaisissa kansioissa:
allekirjoitetut suostumusasiakirjat
_____________________________________________________________________
Versio 15.6.2011
54(84)
lähdeasiakirjat (ns. source data), esim. potilaskertomus, tutkittavan lääketieteellinen historia tai muu alkuperäinen tietolähde, josta tieto on siirretty tutkimuksen tietojenkeruulomakkeelle
allekirjoitetut, päivätyt ja täytetyt tietojenkeruulomakkeet ja tietojenkeruulomakkeiden korjausdokumentaatio.
Tutkijan kansio/ tutkijalähtöinen kliininen lääketutkimus
Tutkijalähtöisissä lääketutkimuksissa tutkijan on muistettava hoitaa myös toimeksiantajalle kuuluvat dokumentointivaatimukset (ks. ICH GCP kappale 8).
Tutkijan kansio/ kliininen laitetutkimus
ISO 14155-1 -ohje määrittelee vaatimukset laitetutkimuksen dokumentoinnin minimivaatimuksista. Alla luetellut dokumentit tulee säilyttää joko tutkijan tai toimeksiantajan kansiossa:
tutkimussuunnitelma
kaikkien tutkijoiden CV:t
yksiköidet nimet, joissa kliininen laitetutkimus suoritetaan
eettisen toimikunnan myönteinen lausunto ja oleellinen kirjeenvaihto
kirjeenvaihto Valviran ja/tai muun tarvittavan viranomaisen kanssa
tutkijoiden ja toimeksiantajan väliset sopimukset
tarvittavat vakuutustodistukset
tiedote tutkittavalle ja suostumusasiakirja
tiedonkeruulomakkeet
lomakkeet haittojen raportointiin
monitoroijien nimet ja yhteystiedot
7.4. Tutkittavien rekrytointi ja rekrytointimenettelyt
Tutkittavien rekrytointi, informointi ja tietoisen suostumuksen hankkiminen on aina
tutkijan vastuulla. Tutkittavien identifiointiin ja rekrytointiin liittyvät menettelyt on
kuvattava tutkimussuunnitelmassa. Tutkittavien rekrytoinnissa tulee noudattaa seuraavia keskeisiä periaatteita:
Eettisten periaatteiden kunnioittaminen; tutkittavan edun ja hyvinvoinnin turvaaminen on ensisijaista. Tutkittavalle mahdollisesti aiheutuvat riskit ja haitat
on pyrittävä ehkäisemään.
Tutkimussuunnitelman, tutkittaville annettavan kirjallisen tiedotteen ja suostumusasiakirjan sekä rekrytointi-ilmoituksen tulee olla riippumattoman eettisen toimikunnan hyväksymä ennen tutkimuksen aloittamista.
Tietoisen suostumuksen hankkiminen kirjallisesti jokaiselta tutkittavalta ennen
tutkimustoimenpiteiden aloittamista.
_____________________________________________________________________
Versio 15.6.2011
55(84)
Tietojen luottamuksellisuuden huomioiminen.
Ulkopuolisen toimeksiantajan rahoittamissa monikeskustutkimuksissa sovelletaan
usein ns. kilpailevaa rekrytointimenettelyä. Yleisen käytännön mukaan tutkittavien
rekrytointi lopetetaan, kun tutkimuksen suunniteltu kokonaisrekrytointitavoite on saavutettu, huolimatta siitä onko yksittäisessä keskuksessa toteutunut ennalta arvioitu
kyseisen keskuksen rekrytointitavoite. Toimeksiantotutkimusta suunniteltaessa on siis
tärkeää mahdollisuuksien mukaan selvittää etukäteen, että tutkimuksen kannalta sopivien, rekrytoitavissa olevien tutkittavien määrä on riittävä, ja että tutkittavat saadaan
rekrytoitua tutkimukseen sovitussa aikataulussa.
Rekrytointimenetelmät tulee kuvata tutkimussuunnitelmassa.
Tutkittavia voidaan hakea tutkimukseen esim. rekrytointi-ilmoituksella, jossa kerrotaan lyhyesti:
tutkijan nimi ja tutkimuspaikka yhteystietoineen
mahdollinen toimeksiantaja
tutkimuksen pääasiallinen sisältö ja/tai tutkimuskäynnit ja/tai toimenpiteet
tutkittava menetelmä, tutkimusvalmiste tai -hoito
tutkittavien valintaperusteet
tutkimuksen kesto
tutkittaville suoritettavat mahdolliset korvaukset ja tutkittavalle mahdollisesti
aiheutuvat kustannukset
Eettiseltä toimikunnalta on saatava myönteinen lausunto ennen rekrytointiilmoituksen käyttöä. Tämä koskee myös mahdollisia muutoksia rekrytointiilmoitukseen. EU:n komission ohje Detailed Guidance on the Application Format and
Documentation to be Submitted in an Application for an Ethics Committee Opinion
on the Clinical Trial on Medicinal Products for Human Use, European Commission,
Revision 1, February 2006 Attachment 5 antaa lisäohjeita rekrytointi-ilmoitusten
sisällöstä.
Tutkittavien rekrytointikanavina voidaan käyttää esim.:
lehti-ilmoituksia
yliopiston, sairaanhoitopiirin tai muun yhteisön kotisivuja
potilasjärjestöjä, niiden julkaisuja ja kotisivuja
kyseistä sairautta hoitavia lääkäreitä
lääkäriasemia
työterveysasemia
7.5 Tietoinen suostumus
Tietoinen suostumus (informed consent) on prosessi, jossa tutkittava vapaasta tahdostaan vahvistaa halukkuutensa osallistua tiettyyn tutkimukseen sen jälkeen, kun hän on
_____________________________________________________________________
Versio 15.6.2011
56(84)
saanut riittävät tiedot kaikista osallistumispäätöksensä kannalta merkittävistä tutkimukseen liittyvistä seikoista. Tutkimuslaissa (6 §) tietoisen suostumuksen prosessista
määrätään seuraavasti:
”Ihmiseen kohdistuvaa lääketieteellistä tutkimusta ei saa suorittaa ilman tutkittavan
kirjallista, tietoon perustuvaa suostumusta. Tästä voidaan poiketa, jos suostumusta ei
asian kiireellisyyden ja potilaan terveydentilan vuoksi voida saada ja toimenpiteestä
on odotettavissa välitöntä hyötyä potilaan terveydelle. Jollei tutkittava kykene kirjoittamaan, hän voi antaa suostumuksensa suullisesti vähintään yhden tutkimuksesta riippumattoman todistajan läsnä ollessa. Kirjallisen suostumuksen vaatimuksesta voidaan
poiketa muissa kuin kliinisissä lääketutkimuksissa myös silloin, kun henkilötietojen
antaminen voisi olla tutkittavan edun vastaista ja tutkimuksesta aiheutuu hänelle vain
vähäinen rasitus eikä siitä ole haittaa hänen terveydelleen. Suullinen suostumus voidaan tällöin antaa ilman todistajan läsnäoloa eikä tutkimusasiakirjoihin merkitä tutkittavan henkilötietoja.
Jos kliiniseen lääketutkimukseen osallistuva ei kykene itse antamaan suostumustaan
tutkimukseen osallistumiseksi, ei hän voi 1 momentista poiketen olla tutkittavana,
jollei hänen lähiomaisensa tai muu läheinen taikka hänen laillinen edustajansa, sen
jälkeen kun hänelle on selvitetty kliinisen lääketutkimuksen luonne, merkitys, seuraukset ja riskit, ole antanut suostumusta tutkimukseen osallistumisesta. Suostumuksen
on oltava tutkittavan oletetun tahdon mukainen.
Tutkittavalle on annettava riittävä selvitys hänen oikeuksistaan, tutkimuksen tarkoituksesta, luonteesta ja siinä käytettävistä menetelmistä. Hänelle on annettava riittävä
selvitys mahdollisista riskeistä ja haitoista. Selvitys on annettava siten, että tutkittava
pystyy päättämään suostumuksestaan tietoisena tutkimukseen liittyvistä, hänen päätöksentekoonsa vaikuttavista seikoista.
Tutkittavalla on oikeus peruuttaa suostumuksensa milloin tahansa ennen tutkimuksen
päättymistä. Hänelle on annettava tieto tästä oikeudesta ennen tutkimuksen aloittamista. Suostumuksen peruuttamisesta ja tästä seuraavasta tutkimuksesta luopumisesta ei
saa aiheutua kielteisiä seurauksia tutkittavalle.” (Laki lääketieteellisestä tutkimuksesta
488/1999, 6 §)
Pääsääntöisesti kaikessa lääketieteellisessä tutkimuksessa edellytetään siis tutkittavan
kirjallista suostumusta. Pykälä on hieman vaikeaselkoinen ja se tulee lukea kokonaan,
koska se sisältää poikkeuksia sekä kumoavia kohtia. Suostumuksen edellytykset ovat
erilaiset riippuen siitä, onko kyseessä tutkimuslain 2a luvussa tarkemmin säädelty
kliininen lääketutkimus vai muu lääketieteellinen tutkimus.
Kliinisessä lääketutkimuksessa edellytetään aina suostumusta, joka on ensisijaisesti
tutkittavan antama kirjallinen suostumus, tai mikäli tutkittava ei kykene kirjoittamaan,
hänen antamansa suullinen suostumus, jolloin tutkimuksesta riippumattoman todistajan on allekirjoitettava suostumusasiakirja (edellytyksenä molemmissa tapauksissa on
tutkittavan oikeustoimikelpoisuus). Ellei tutkittava kykene antamaan pätevää suostumusta, voi lähiomainen, muu läheinen tai laillinen edustaja antaa kirjallisen suostumuksen, jonka tulee olla tutkittavan oletetun tahdon mukainen.
Edellä määritelty koskee kahta poikkeusta lukuun ottamatta myös muita lääketieteellisiä tutkimuksia kuin kliinisiä lääketutkimuksia. Poikkeukset ovat seuraavat: 1. Muu
_____________________________________________________________________
Versio 15.6.2011
57(84)
kuin kliininen lääketutkimus on mahdollista suorittaa kokonaan ilman tutkittavan
suostumusta, jos suostumusta ei asian kiireellisyyden ja potilaan terveydentilan vuoksi
voida saada ja toimenpiteestä on odotettavissa välitöntä hyötyä potilaan terveydelle.
2. Kirjallisesta suostumuksesta voidaan poiketa muussa kuin kliinisessä lääketutkimuksessa myös silloin, kun henkilötietojen antaminen voisi olla tutkittavan edun vastaista ja tutkimuksesta aiheutuu hänelle vain vähäinen rasitus eikä siitä ole haittaa hänen terveydelleen. Tällöin on mahdollista, että tutkittava antaa ainoastaan suullisen
suostumuksen ilman todistajan läsnäoloa eikä tutkimusasiakirjoihin merkitä tutkittavan henkilötietoja (esim. sukupuolitautien seurantatutkimuksessa saattaisi tämä ehto
täyttyä).
Tutkittavalle tulee tehdä selväksi, että osallistuminen lääketieteelliseen tutkimukseen
on täysin vapaaehtoista. Tutkittavalle pitää riittävän tarkasti selostaa (kirjallisesti ja
suullisesti) tutkimuksen tarkoitus, menetelmät, tutkimuksen mahdollisesti tuomat
hyödyt sekä siitä mahdollisesti aiheutuvat riskit ja haitat. Mikäli tutkimuksesta ei ole
odotettavissa lääketieteellistä hyötyä tutkittavalle, siitä tulee kertoa. Tutkittavalle tulee
antaa mahdollisuus keskustella tutkimukseen osallistumisesta läheistensä kanssa ja
riittävästi aikaa osallistumispäätöksen tekemiseksi. Tutkittavalle tulee kertoa, että hänellä on oikeus kieltäytyä osallistumasta tutkimukseen ja että hän milloin tahansa tutkimuksen aikana voi vetäytyä tutkimuksesta ja perua suostumuksensa ilman, että se
vaikuttaa kielteisesti hänen sairautensa hoitoon tai asemaansa terveydenhuollon palvelujen käyttäjänä.
Vajaakykyinen henkilö (esim. dementiapotilas) voi olla tutkittavana vain, jos tutkimuksesta on odotettavissa suoraa hyötyä hänen omalle tai muiden samanlaisessa asemassa olevien terveydelle tai jos samoja tieteellisiä tuloksia ei voida saavuttaa muilla
tutkittavilla ja jos hänen lähiomaisensa tai muu läheinen taikka hänen laillinen edustajansa on antanut siihen kirjallisen suostumuksensa sen jälkeen, kun suostumuksen antamiseen oikeutetulle on annettu selvitys. Suostumuksen tulee olla tutkittavan oletetun
tahdon mukainen. Jos vajaakykyinen vastustaa tutkimusta tai tutkimustoimenpidettä,
sitä ei saa hänelle suorittaa (Laki lääketieteellisestä tutkimuksesta 488/1999, 7 §).
Alaikäinen saa olla tutkittavana vain, jos samoja tieteellisiä tuloksia ei voida saavuttaa
muilla tutkittavilla ja jos tutkimuksesta on odotettavissa suoraa hyötyä hänen terveydelleen tai iältään tai terveydentilaltaan samaan ryhmään kuuluvien henkilöiden
terveydelle. Jos alaikäinen on täyttänyt 15 vuotta ja ikäänsä, kehitystasoonsa sekä sairauden ja tutkimuksen laatuun nähden kykenee ymmärtämään tutkimuksen tai tutkimustoimenpiteen merkityksen ja kysymys on tutkimuksesta, josta on odotettavissa
suoraa hyötyä hänen terveydelleen, riittää siihen hänen tietoon perustuva kirjallinen
suostumuksensa. Tällöin huoltajalle on ilmoitettava asiasta. Muussa tapauksessa alaikäinen saa olla tutkittavana vain, jos hänen huoltajansa tai muu laillinen edustajansa
on antanut siihen kirjallisen suostumuksensa sen jälkeen, kun suostumuksen antamiseen oikeutetulle on annettu selvitys. Jos alaikäinen kykenee ymmärtämään häneen
kohdistuvan tutkimustoimenpiteen merkityksen, edellytetään siihen lisäksi hänen kirjallista suostumustaan. Jos alaikäinen tutkittava (esim. kouluikäinen) vastustaa tutkimusta tai tutkimustoimenpidettä, on hänen mielipidettään hänen ikänsä ja kehitystasonsa huomioon ottaen noudatettava (Laki lääketieteellisestä tutkimuksesta
488/1999, 8 §).
_____________________________________________________________________
Versio 15.6.2011
58(84)
Raskaana oleva tai imettävä nainen saa olla tutkittavana vain, jos samoja tieteellisiä
tuloksia ei voida saavuttaa muilla tutkittavilla ja tutkimuksesta on odotettavissa suoraa
hyötyä naisen tai syntyvän lapsen terveydelle tai hänen sukulaisensa terveydelle taikka raskaana oleville tai imettäville naisille taikka sikiöille, vastasyntyneille tai imeväisikäisille lapsille (Laki lääketieteellisestä tutkimuksesta 488/1999, 9 §).
7.5.1 Tutkittavan tiedote ja suostumusasiakirja
Tietoista suostumusta hankittaessa tutkittavalle on annettava tutkijan tai toimeksiantajan laatima kirjallinen tiedote (tutkittavan tiedote), jossa on kuvattu riittävällä tarkkuudella ja kansanomaisella kielellä:
tutkimuksen tarkoitus ja kesto
tutkimukseen sisältyvät hoidot ja kunkin hoidon saamisen satunnaistamiseen
perustuva todennäköisyys
tutkimuksen kulku
valinta- ja poissulkukriteerit
tutkimushoidot ja muut tutkimustoimenpiteet (ml. kaikki inavasiiviset toimenpiteet)
tutkimukseen liittyvät kokeelliset osat
tutkimuksesta mahdollisesti aiheutuvat hyödyt, haitat, riskit ja epämukavuudet
tutkittavan oikeudet ja velvollisuudet (lisäksi myös erityisruokavalio, liikunta,
raskauden ehkäisy ym.)
tutkittavalle ennakoitavissa oleva ja määräsuhteessa maksettu korvaus tutkimukseen osallistumisesta
tutkimuksesta mahdollisesti aiheutuvat kustannukset ja niiden korvaaminen
vakuutusturva; tutkittavalle tutkimuksen mahdollisesti aiheuttaman vamman
vuoksi annettava korvaus ja/tai hoito
että tutkimukseen osallistuminen on täysin vapaaehtoista ja että tutkimuksesta
voi vetäytyä ilman seuraamuksia
hoitovaihtoehdot
ennakoitavissa olevat olosuhteet tai syyt, joiden vuoksi tutkimus tai tutkittavan
osallistuminen tutkimukseen voidaan keskeyttää
että tutkittavien henkilöllisyys ja tutkimustiedot pidetään luottamuksellisina
(myös tuloksia mahdollisesti julkaistaessa), vaikka tutkimuksen monitoroijille,
_____________________________________________________________________
Versio 15.6.2011
59(84)
auditoijille ja valvontaviranomaisille annetaan oikeus saada tietoja tutkittavien
tutkimustiedoista tutkimusmenetelmien varmistamiseksi loukkaamatta tutkittavien yksityisyyden suojaa
että tutkittavalle tai hänen lailliselle edustajalleen ilmoitetaan hyvissä ajoin,
mikäli esiin tulee sellaisia tietoja, joilla voi olla merkitystä tutkittavan halukkuudelle jatkaa osallistumistaan
tutkimukseen osallistuvien potilaiden tai muiden tutkittavien arvioitu lukumäärä
henkilöt, joilta voi saada lisätietoja tutkimuksesta ja tutkittavien oikeuksista ja
joihin voi ottaa yhteyttä mahdollisen tutkimuksesta johtuneen haitan vuoksi, ja
heidän yhteystietonsa
hoito tutkimuksen päätyttyä
tutkimuksen rahoitus, mahdolliset eturistiriidat ja tutkijan työsuhde
menettelytavat ihmisperäisten biologisten näytteiden käsittelyssä ja analysoinnissa
Tutkittavan tiedote tulee päivätä. Samat tiedot on kerrottava tutkittavalle suullisesti.
Tietoinen suostumus dokumentoidaan kirjallisella, allekirjoitetulla ja henkilökohtaisesti päivätyllä tietoisen suostumuksen lomakkeella (Informed Consent Form, LIITE
11: Suostumusasiakirja) Suostumusasiakirjan allekirjoittavat ja päiväävät sekä suostumuksen antaja (tutkittava) että vastaanottaja (tutkija). Jäljennös suostumusasiakirjasta on annettava suostumuksen antajalle.
Lähtökohtaisesti tutkittavalta edellytetään aina kirjallista suostumusta (ks. 7.5.). Jos
tutkittava (oikeustoimikelpoinen aikuinen) on antanut suostumuksensa suullisesti sen
vuoksi, että hän ei kykene kirjoittamaan, on tutkimuksesta riippumattoman todistajan
allekirjoitettava suostumusasiakirja. Todistajan allekirjoitukseen on liitettävä nimen
selvennys ja yhteystiedot (Asetus lääketieteellisestä tutkimuksesta annetun asetuksen
muuttamisesta 313/2004). Suositeltavaa on laatia suostumusasiakirja huomioiden
poikkeustapaukset ja kuvata rekrytointikäytäntö tutkimussuunnitelmassa.
Kirjallinen tiedotusmateriaali ja suostumusasiakirja tulee päivittää aina, kun ilmenee
tärkeää uutta tietoa, jolla voi olla merkitystä tutkittavien suostumukselle tai tutkittavien halukkuudelle jatkaa tutkimukseen osallistumista. Kaikista merkittävistä tutkittavan tiedotteen ja suostumusasiakirjan päivityksistä tulee saada eettisen toimikunnan
puoltava lausunto ennen niiden käyttöönottoa.
Suostumusasiakirjan tulee sisältää ainakin seuraavaa:
tutkittavan nimi, henkilötunnus tai syntymäaika ja osoite
selvitys tutkittavalle annettavista tiedoista ja tietojen antajasta
selvitys siitä, mistä muualta tutkittavaa koskevia tietoja tullaan keräämään
_____________________________________________________________________
Versio 15.6.2011
60(84)
selvitys siitä, kenelle tutkimuksen aikana kerättyjä tietoja voidaan luovuttaa, ja
miten tietojen luottamuksellisuus on suojattu
selvitys tutkittavan oikeuksista
tutkittavan vapaaehtoinen suostumus
maininta tutkittavan oikeudesta keskeyttää tutkimukseen osallistuminen milloin tahansa syytä ilmoittamatta ilman, että tutkimuksessa lopettaminen vaikuttaisi tutkittavan oikeuteen saada tarvitsemaansa hoitoa.
Tutkittavan tiedote ja suostumusasiakirja tulee yleensä laatia suomeksi ja ruotsiksi.
Tutkittavan tulee saada tietoa tutkimuksesta kielellä, jota hän ymmärtää riittävän hyvin. Muita kuin suomen- ja ruotsinkielisiä tutkittavia voidaan ottaa mukaan lääketieteellisiin tutkimuksiin, jos tutkija on vakuuttunut siitä, että tutkittava ymmärtää saamansa informaation ja kykenee päättämään vapaaehtoisesta osallistumisesta tutkimukseen ja kommunikoimaan riittävän hyvin tutkijan kanssa. Suostumuksen vapaaehtoisuutta on arvioitava erityisen tarkasti, jos tutkimukseen osallistuu henkilöitä, joiden
asema on tavalla tai toisella hädänalainen (pakolaiset, asunnottomat jne.; taloudellisten houkuttimien käytön eettisyyttä tulee erityisesti arvioida).
Lapsia ja heidän huoltajiaan koskevat asiakirjamallit lasten kliinisiin lääketutkimuksiin löytyvät FinPedMedin sivuilta: Tutkijan muistilista - lasten tutkimustiedotteen
sisältö sekä Tutkimustiedotteet ja suostumusasiakirjat kliinisessä lastenlääketutkimuksessa.
7.6 Tutkittavalle suoritettavat korvaukset
Tutkittavalle, hänen huoltajalleen, lähiomaiselleen tai hänen lailliselle edustajalleen ei
tutkimuslain mukaan saa suorittaa tutkimukseen osallistumisesta palkkiota. Tutkimuksesta aiheutuvista kustannuksista ja ansionmenetyksestä sekä muusta haitasta
voidaan heille kuitenkin suorittaa kohtuullinen korvaus (Laki lääketieteellisestä tutkimuksesta 488/1999, 21 §).
Tutkittaville voidaan siis korvata kliiniseen tutkimukseen osallistumisesta aiheutuneet
todelliset matkakustannukset ja ansionmenetys. Henkilölle, jolla ei ole ansiotuloja tai
joka osallistuu tutkimukseen vapaa-aikanaan, voidaan maksaa enintään työttömyyspäivärahan peruspäivärahan mukainen korvaus jokaiselta tutkimuspäivältä. Korvauksen saamiseksi on pyydettäessä esitettävä tarpeelliset kuitit, palkkatodistus tai muut
vastaavat asiakirjat (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 1136/2008).
Mikäli tutkittava on terve vapaaehtoinen tai terveeseen tutkimushenkilöön rinnastettava potilas, jonka terveydelle tutkimukseen osallistumisesta ei ole suoraa hyötyä, voidaan lisäksi korvata tutkimukseen osallistumisesta aiheutuva muu haitta (rasitus,
epämukavuus ja jokapäiväisten toimintojen rajoittuminen) riippuen haitan asteesta:
vähäinen, enintään 50 euroa
kohtalainen, enintään 120 euroa
suuri, enintään 170 euroa
_____________________________________________________________________
Versio 15.6.2011
61(84)
Jos tutkittavalle sairaalassa tai muussa tutkimuslaitoksessa tehtävät toimenpiteet kestävät yli 3 päivää, edellä mainittu korvaus voidaan maksaa kaksinkertaisena. Kolminkertainen korvaus voidaan suorittaa, jos tutkimustoimenpiteet kestävät yli 7 päivää
(joiden ei tarvitse olla peräkkäisiä päiviä).
Jos tutkittava peruuttaa tutkimukseen osallistumisensa kesken tutkimuksen, hänelle on
korvattava siihen asti aiheutuneet matkakustannukset ja ansionmenetys.
Eettisen toimikunnan tulee arvioida tutkittavalle suoritettavan korvauksen kohtuullisuus. Tutkittaville maksettavat mahdolliset korvaukset tulee kuvata ja perustella lausuntohakemuksessa.
Tutkimukseen osallistuminen ei yleensä saisi aiheuttaa kustannuksia tutkittaville. Tutkimuksen kustannuksia ei myöskään tule kohdentaa terveydenhuoltojärjestelmälle,
ellei tähän ole saatu asianmukaista lupaa. Tutkimuslääkkeet ja niiden antamiseksi käytettävät laitteet on annettava tutkittavalle maksutta, ellei muuhun menettelyyn ole perusteltua syytä (Määräys 1/2007, Ihmiseen kohdistuvat kliiniset lääketutkimukset).
Myöskään KELA ei korvaa tutkimuslääkkeitä. Jos tutkittavalle aiheutuu kustannuksia,
on nämä selkeästi kuvattava ja perusteltava tutkittavan tiedotteessa ja eettisen toimikunnan lausunto-pyynnössä.
7.7 Tutkittavien seulonta (screening)
Tutkittavien seulonnalla (screening) tarkoitetaan prosessia, jossa tutkitaan, sopiiko
tutkittava kyseessä olevaan tutkimukseen. Seulonta perustuu tutkimussuunnitelmassa
määriteltyihin sisäänotto- ja poissulkukriteereihin. Ennen seulontaan kuuluvien toimenpiteiden aloittamista tulee varmistaa, että tutkittava on antanut kirjallisen tietoisen
suostumuksensa osallistua tutkimukseen (ks. kappale 7.5.).
Ennen varsinaista seulontaa voidaan tehdä ennakkohaastattelu (pre-screening), jolloin
esim. puhelinhaastattelussa selvitetään, täyttääkö mahdollinen tutkittava pääasialliset
valintakriteerit. Ennakkohaastattelun yhteydessä tutkittavalle ei saa tehdä mitään tutkimustoimenpidettä eikä tutkittavan henkilötunnusta tule kirjata (tämä edellyttää tutkittavan suostumuksen).
7.8 Tutkittavien satunnaistaminen ja sokkouttaminen sekä koodien säilytys
Tutkittavien satunnaistamisella eli randomisaatiolla tarkoitetaan tutkittavien jakamista
hoito- tms. ryhmiin sattuman määräämällä tavalla. Satunnaistamisella pyritään estämään harha (bias) tutkittavien määräytymisessä tutkimusryhmiin. Tutkittavien satunnaistamisessa on hyvä käyttää statistikon apua – yksinkertaisimmat menetelmät kuten
kolikon heitto eivät tuota parasta tulosta. Tutkittavien satunnaistamisluettelo ja luettelo tutkittavien tunnistuskoodeista on säilytettävä tutkijan kansiossa.
Tutkimushoitojen sokkoutuksen tavoitteena on vähentää sekä potilaan että tutkimushenkilökunnan mahdollisten ennakkokäsitysten vaikutusta tutkimuksen tuloksiin. Yksöissokkotutkimuksessa (single-blind) tutkittava ei tiedä, mihin hoitoryhmään hän
kuuluu. Kaksoissokkotutkimuksessa (double-blind) ei tutkittava, ei tutkija eikä muukaan tutkimushenkilökunta saa tutkimuksen aikana tietää mihin hoitoryhmään tutkittava kuuluu. Avoimessa tutkimuksessa (open) sekä tutkittava että tutkimushenkilö_____________________________________________________________________
Versio 15.6.2011
62(84)
kunta tietävät mihin hoitoryhmään tutkittava kuuluu. Myös avoimessa tutkimuksessa
tulisi yleensä käyttää satunnaistamista.
Tutkittavien sokkouttamisluettelo ja -koodi tulee säilyttää lukitussa paikassa (esim.
tutkimuksen biostatistikolla tai suljetussa kuoressa tutkijalla). Sokkotutkimuksen koodi tulee avata vasta tutkimuksen tietokannan virallisen sulkemisen jälkeen. Kaksoissokkoutetuissa tutkimuksissa on oltava olemassa järjestelmä, jonka avulla tutkimusvalmiste tai – hoito on tunnistettavissa lääketieteellisissä hätätapauksissa purkamatta
muiden tutkittavien sokkoutusta.
Satunnaistamisen ja sokkoutuksen käytännön järjestelyt voidaan hoitaa esim. tutkimusvalmisteen pakkaamisen yhteydessä.
7.9 Lähdetiedot (source data) ja tietojenkeruulomakkeet (CRF)
Tutkimuksen lähdetiedoiksi (source data) katsotaan kaikki alkuperäiset dokumentit,
tiedot ja tallenteet (mm. sairaalan potilasasiakirjat, muistiot, laboratoriotulokset, röntgenkuvat, tutkittavien päiväkirjat ja arviointilistat, automatisoitujen instrumenttien
tallennetut tiedot jne.), joihin on tallennettu tutkittavasta henkilöstä kliinisiä löydöksiä, havaintoja ja tehtyjä toimenpiteitä, joita tarvitaan tutkimuksen todentamisessa ja
arvioinnissa. Tutkimussuunnitelmassa tulee kuvata tiedot, jotka tutkimuksen
osalta katsotaan lähdetiedoiksi.
Tietojenkeruulomake (Case Report Form, CRF) on dokumenttipohja, johon tutkimuksen kuluessa kerätään tutkimussuunnitelman mukaiset, lähdetietoihin perustuvat tiedot
jokaisesta tutkittavasta henkilöstä tutkittavakohtaisiin lomakkeisiin. CRF voi olla painettu, optinen tai elektroninen. CRF-kansio sisältää yleensä yhden tutkittavan kaikkien käyntien tiedot pääsääntöisesti kronologisesti etenevässä järjestyksessä. Kansio voi
sisältää täyttöohjeita. Kerättäville tiedoille on selkeät kohdat (esim. tiedon syöttöruuduissa on valmiit lokerot rekisteröitäville numeroille ja muille tiedoille) ja yhdellä sivulla ei ole liikaa tietoa. Tutkijan tulee allekirjoittaa ja päivätä täytetyt tietojenkeruulomakkeet. Tietojen tulee olla tarkkoja, täydellisiä, oikea-aikaisia, perustua lähdetietoihin (source data) ja olla jälkeenpäin tarkastettavissa. Kirjaukset tehdään tummansinisellä (tai mustalla) kuulakärkikynällä. Jos jokin tieto täytyy korjata, alkuperäisen
tiedon yli vedetään viiva siten, että alkuperäinen tieto on vielä luettavissa. Sen välittömään läheisyyteen kirjoitetaan uusi tieto, joka tarvittaessa selitetään. Korjaus kuitataan aina päiväyksellä ja nimikirjaimilla (puumerkillä). Tutkimuksen päätyttyä tietojenkeruulomakkeissa ei saa olla tyhjiä kohtia. Puuttuva tieto kuitataan esim. NA (not
available).
Sekä tutkimuksen lähdetiedot että tietojenkeruulomakkeet ovat tutkittavien tietojen
kannalta olennaisin osa tutkimuksen dokumentaatiota. Mikäli mahdollista, lähdetiedot
ja tietojenkeruulomakkeet tulee säilyttää yhdessä tutkimus- ja tutkittavakohtaisessa
kansiossa. Lähdetiedot ja tietojenkeruulomakkeet tulee säilyttää siten (esim. lukitussa
kaapissa), että ainoastaan tutkimushenkilöstöllä (ja monitorilla ja auditoijalla) on pääsy tietoihin.
On huomattava, että tietojenkeruulomakkeisiin ei tule kirjata tutkittavan henkilötunnusta eikä nimeä. Nämä tutkittavien tunnistamisen mahdollistavat tiedot kirjataan tutkittavan ja tutkijan allekirjoittamaan suostumusasiakirjaan ja mahdollisesti luetteloon
tutkittavien tunnistuskoodeista, joita säilytetään tutkijan kansiossa.
_____________________________________________________________________
Versio 15.6.2011
63(84)
Tietojenkeruulomakkeet ovat tutkimuskohtaisia. Ennen tutkimuksen aloittamista on
sovittava kenellä tutkimushenkilöstöstä on oikeus kirjata tutkimustietoa tietojenkeruulomakkeille, esim. tutkijalla ja tutkimushoitajalla.
7.10 Tutkimusvalmisteet
Tutkimusvalmiste on kliinisessä lääketutkimuksessa tutkittava tai vertailuvalmisteena
käytettävä vaikuttavaa ainetta sisältävä lääke tai mahdollinen lume (plasebo).
Lääkelain (395/1987) mukaan lääkkeitä, mukaan lukien tutkimuslääkkeitä, saa valmistaa Fimean luvalla lääketehtaassa (8 §), kliinisiin lääketutkimuksiin lääkkeitä valmistavassa yksikössä (15 a §), apteekissa ja sivuapteekissa (12 §), sairaala-apteekissa
ja lääkekeskuksessa (14 §). Sairaala-apteekissa tai lääkekeskuksessa lääkevalmisteita
saa valmistaa vain sairaalan tai terveyskeskuksen omaan käyttöön, ei siis esim. monikeskustutkimuksissa muiden keskusten käyttöön (erikoistapauksissa mahdollista Fimean luvalla, Lääkelaki 62 §). Jos valmistaja on lääketehdas, toimiluvan tulee kattaa
tutkimuksessa käytettävä lääkemuoto. Tutkimuslääkkeiden valmistuksessa on noudatettava lääkkeiden hyviä tuotantotapoja (Euroopan komission direktiivi 2005/28/EY ja
EU Guide to Good Manufacturing Practices, GMP, Annex 13, Manufacture of Investigational Medicinal Products, vol.4.
Tutkimuslääkkeitä saa tuoda maahan se taho, jolla on oikeus valmistaa lääkkeitä kliinisiin lääketutkimuksiin sekä harjoittaa lääketukkukauppaa toimilupansa mukaisesti
(Lääkelaki 395/1987, 17 §). Jos myyntiluvallinen lääkevalmiste tai kliinisiä lääketutkimuksia varten tarkoitettu lääkevalmiste tuodaan Euroopan talousalueen/Euroopan
unionin ulkopuolisesta valtiosta, on maahantuojalla oltava toimilupa lääkkeiden teolliseen valmistamiseen (Lääkelaki 395/1987, 17 §). Toimiluvan tai todistuksen tulee
koskea kyseistä lääkemuotoa. Lisäksi tulee ilmoittaa tiedot kelpoisuusehdot täyttävästä henkilöstä (QP, Qualified Person), joka vastaa lääkkeen vapauttamisesta ja sertifioinnista EU-alueella GMP-vaatimusten mukaisesti.
TYKS sairaala-apteekilla on lupa maahantuoda lääkkeitä kliinisiin lääketutkimuksiin
ainoastaan ETA:n/EU:n-alueelta ja ainoastaan sairaalassa tapahtuvaa tutkimusta varten. Yliopisto ei voi maahantuoda lääkkeitä (Lääkelaki 395/1987, 17 §) lääkinnälliseen käyttöön eli ihmisillä tehtäviin kliinisiin lääketutkimuksiin. Kansanterveyslaitoksen rokoteturvallisuusyksikkö vapauttaa Suomessa lääketutkimuksissa käytettävät rokotteet. Ks. rokotteet, määräys 1/2007 liite 2.
Määräyksen 1/2007 mukaan tutkimuslääkkeet on mahdollista toimittaa suoraan tutkijan käyttöön lääketehtaasta, lääkkeitä kliinisiin lääketutkimuksiin valmistavasta yksiköstä, lääketukkukaupasta, sairaala-apteekista sekä apteekista. Jos tutkimuslääke tulee
Suomen ulkopuolelta ETA/EU-maasta, on lääkevalmiste toimitettava sairaalaapteekin kautta, koska sairaala-apteekilla on maahantuontioikeus, mutta yksittäisellä
henkilöllä maahantuontioikeus rajoittuu vain omiin henkilökohtaisessa käytössä oleviin lääkkeisiin (Lääkelaki 395/1987, 19 §). ETA/EU:n ulkopuolisesta maasta tutkimuslääkkeen voi tuoda maahan lääketehdas tai lääketukkukauppa.
Mikäli tutkimuslääke saapuu sairaalassa suoraan tutkijalle, tulee tutkijan toimittaa sairaala-apteekkiin tieto vastaanotetuista tutkimuslääkkeistä. Mikäli apteekki, sairaalaapteekki tai lääkekeskus vastaa tutkimuslääkkeiden säilyttämisestä, vastaa näiden yksiköiden vastuuhenkilö tutkimuslääkkeiden vastaanottamisesta (Määräys 1/2007).
_____________________________________________________________________
Versio 15.6.2011
64(84)
Ensisijaisesti toimeksiantaja vastaa siitä, että tutkimusvalmisteen turvallisuudesta ja
tehokkuudesta on riittävästi luotettavaa tietoa. Jos toimeksiantaja ei ole oikeushenkilö
(esim. yritys, järjestö, säätiö, rekisteröity yhdistys), on kliinisestä tutkimuksesta vastaava henkilö vastuussa myös siitä, että lääkevalmisteesta on käytettävissä riittävät ja
luotettavat tiedot (Määräys 1/2007).
Toimeksiantajan tulee ylläpitää kirjanpitoa, josta käy ilmi tutkimusvalmisteen lähetys,
vastaanotto, käyttö, palautus ja tuhoaminen. Tutkija vastaa tutkimusvalmisteiden lääkekirjanpidosta tutkimuspaikassa (määräys 1/2007). Tutkimus-valmisteet tulee säilyttää lukollisessa tilassa, lämpötilasuositusten (lämpötilan seuranta) ja olosuhdesuositusten (esim. valolta suojaaminen) mukaisesti.
Tutkimuslääkkeiden pakkausmerkinnät tulee tarvittaessa tehdä molemmilla kotimaisilla kielillä. Jos pakkausta ei anneta tutkittavalle, voivat merkinnät olla englanninkielisiä (määräys 1/2007).
Tutkimusvalmisteen pakkauksessa, myös plasebopakkauksessa, tulee olla ainakin seuraavat tiedot:
tutkimuksen koodi
tutkimusvalmisteen eränumero tai tunniste sen selvittämiseksi
valmistaja ja/tai toimeksiantaja
vastaavan tutkijan nimi
tutkittavan tunnus
teksti "Kliiniseen tutkimukseen"/"För klinisk prövning"
lääkemuoto
annos ja antotapa
säilytysohjeet
viimeinen käyttöpäivämäärä
Tutkimusvalmisteen käsittelystä tulee olla kirjalliset ohjeet. Tutkimusvalmisteesta
(jokaisesta kliinisessä tutkimuksessa käytetystä erästä) tulee olla analyysitodistus,
jonka laatimisesta ja arkistoinnista vastaa lääkkeen valmistaja. TYKS sairaalaapteekki laatii ja arkistoi analyysitodistuksen siinä tapauksessa, että se myös valmistaa
tutkimuslääkkeen. Analyysitodistus tai muu todistus siitä, että tutkimusvalmiste on
valmistettu GMP-ohjeiden mukaan, tulisi myös arkistoida tutkijan kansioon (osa Fimean ilmoitusasiakirjoja, mikäli lääkkeellä ei vielä ole myyntilupaa Suomessa).
Tutkimusvalmisteen kelpoisuusajan tulee olla voimassa, kun lääkettä annetaan tutkittaville. Tutkimuksessa käytettyjen valmisteiden tunnistamisen ja jäljitettävyyden takaamiseksi tulee käytetyn tutkimusvalmisteen tiedot kirjata tutkimusdokumentaatioon. Jos käytössä ei ole irrallista kopiota tutkimusvalmisteen pakkausmerkinnöistä
(ns. kaksoisetikettiä), tulee tutkimuksen lähdeasiakirjoihin (source data) ja/tai tietojenkeruulomakkeille (CRF) kirjata tutkittavalle annetun tutkimusvalmisteen eränumero, valmistaja, pakkaaja (jos eri kuin valmistaja), lääkemuoto, antotapa ja/tai antoreitti, annosten määrä ja tutkimuksen koodi.
_____________________________________________________________________
Versio 15.6.2011
65(84)
Tutkimuslääkkeiden uudelleen pakkaaminen ja etiketöinti katsotaan lääkkeiden uudelleen valmistamiseksi, joten sen voi tehdä vain sellainen taho, jolla on oikeus tutkimuslääkkeiden valmistamiseen, esim. sairaala-apteekki. Kelpoisuusajan muuttaminen
voidaan perustelluista syistä tehdä tutkimuspaikassa toimeksiantajan monitorin toimesta asianmukaisesti dokumentoituna.
Lisäksi tulee noudattaa sairaala-apteekin toimintaohjeita tutkimuslääkkeiden käsittelystä kliinisessä lääketutkimuksessa (LIITE 6: TYKS, Sairaala-apteekki Kliininen
lääketutkimus: Tutkimuslääkkeet ja dokumentaatio).
7.11 Tutkimusnäytteet ja analyysit
Tutkimussuunnitelmassa tulee kuvata tutkimusnäytteiden ottaminen, käsittely, säilytys, lähetys, analysointi, tulosten toimittaminen tutkijalle sekä näytteiden hävitys tutkimuksen jälkeen. Tarpeen mukaan sekä näytteenottoprosessi että näytteiden käsittely, säilytys ja lähettäminen tulee olla yksityiskohtaisesti ohjeistettu.
Mahdollisuuksien mukaan (GCP-tutkimuksissa) on suositeltavaa laboratorioanalytiikan osalta noudattaa GLP-ohjeiston (Good Laboratory Practice) periaatteita tai
muuta soveltuvaa laatujärjestelmää. Jos määritystä tekevä laboratorio on sertifioitu tai
menetelmä on akkreditoitu, tulee tutkijan kansiossa olla kopio laboratorion/menetelmän sertifikaatista/akkreditointitodistuksesta.
Kliinisessä tutkimuksessa käytetyistä analyysimenetelmistä tulee olla kuvaus. Jos
esim. laboratoriolaite synnyttää lähdetiedon/analyysituloksen, on tulosteet säilytettävä
ja varmennettava tutkijan puumerkillä ja päiväyksellä, jotta lähdetiedon verifiointi on
mahdollista. Mikäli analyysituloksesta ei ole mahdollista saada tulostetta, tulee tutkimussuunnitelmassa kuvata menettely, jolla saatu tulos on varmennettavissa jälkikäteen.
Käytettyjen analyysimenetelmien viitearvoalueiden tulee olla määritelty ennen tutkimuksen aloittamista, ja mahdolliset tutkimuksen aikana tapahtuneet viitearvojen muutokset tulee dokumentoida ja tiedottaa tutkimushenkilökunnalle.
Kliinistä tutkimusta varten otettuja veri- ja kudosnäytteitä saa luovuttaa ja käyttää
muuhun kuin suostumuksessa tarkoitettuun kliiniseen tutkimukseen vain tutkittavan
kirjallisella suostumuksella.
7.12 Kirjeenvaihto
Tutkijan kansiossa tulee säilyttää seuraavat asiakirjat:
kirjeenvaihto eettisen toimikunnan kanssa
kirjeenvaihto Fimean kanssa
kirjeenvaihto toimeksiantajan (sponsorin) kanssa
kirjeenvaihto muiden osallistuvien tutkijoiden ja yhteistyötahojen kanssa
myös olennainen sähköposti tulee tulostaa ja säilyttää.
_____________________________________________________________________
Versio 15.6.2011
66(84)
7.13 Kliinisten lääketutkimusten haittatapahtumien ja haittavaikutusten seuranta, kirjaaminen ja ilmoittaminen
Haittatapahtuma (adverse event, AE) on mikä tahansa lääkevalmistetta saaneelle
potilaalle tai kliiniseen tutkimukseen osallistuneelle tutkittavalle henkilölle aiheutunut
haitallinen lääketieteellinen tapahtuma. Haittatapahtuma ei välttämättä johdu lääkevalmisteesta. Haittatapahtuma voi olla mikä tahansa epäsuotuisa löydös tai havainto,
esim. poikkeava laboratoriolöydös, oire tai sairaus, joka liittyy ajallisesti lääkevalmisteen käyttöön, mutta ei välttämättä johdu lääkevalmisteesta.
Haittavaikutus (adverse drug reaction, ADR) on lääkevalmisteen aiheuttama haitallinen ja tahaton vaikutus, joka esiintyy, kun lääkevalmistetta annetaan ihmisille tavanomaisin annostuksin (ennen myyntiluvan myöntämistä tutkimusvaiheessa olevilla lääkevalmisteilla riippumatta annoksesta) taudin ennaltaehkäisyyn, määritykseen, hoitoon tai elintoimintojen muuttamiseen. Lääkevalmisteen ja haittavaikutuksen välillä
on ainakin mahdollinen syy-yhteys (kausaliteetti). Kaikki lääkevalmisteen haittavaikutukset ovat myös haittatapahtumia, mutta ei päinvastoin.
Odottamaton lääkkeen haittavaikutus (unexpected adverse drug reaction, UADR)
on lääkevalmisteen haittavaikutus, jonka luonne, voimakkuus tai seuraus ei vastaa
lääkevalmisteesta annettuja tuotetietoja. Tuotetiedot ovat myyntilupaa vailla olevan
tutkimusvalmisteen ns. Tutkijan tietopaketissa (Investigator´s Brochure) ja myyntiluvan saaneen valmisteen valmisteyhteenvedossa tai pakkausselosteessa.
Vakava haittatapahtuma (serious adverse event, SAE) ja lääkkeen vakava haittavaikutus (serious adverse drug reaction, SADR) on jokainen haittatapahtuma tai
lääkkeen haittavaikutus, joka johtaa kuolemaan, aiheuttaa hengenvaaran, vaatii sairaalahoidon aloittamista tai pidentää sen kestoa, on pysyvästi tai merkittävästi vammauttava tai toimintakykyä rajoittava, aiheuttaa synnynnäisen epämuodostuman tai syntymävaurion tai on muuten lääketieteellisesti merkittävä tapahtuma.
Odottamattoman vakavan haittavaikutuksen epäily (suspected unexpected serious
adverse reaction, SUSAR) on mahdollinen vakava haittavaikutus, joka on samalla
odottamaton.
Tutkijan on välittömästi (tulkinta yleisesti 24 tunnin sisällä saatuaan tiedon haittatapahtumasta tai -vaikutuksesta) ilmoitettava toimeksiantajalle kaikki vakavat haittatapahtumat, lukuun ottamatta niitä haittatapahtumia, joita ei tutkimussuunnitelman tai
tutkijan tietopaketin mukaan ole tarpeen ilmoittaa. Esim. tutkittavan joutuminen sairaalahoitoon elektiivisen leikkauksen vuoksi voidaan määritellä tällaiseksi poikkeukseksi. Samoin esim. vakavien sairauksien hoitotutkimuksissa voi olla epätarkoituksenmukaista raportoida jokainen sairaalaan otto tai kuolemantapaus erikseen ns. nopeutettua menettelyä (expedited reporting) noudattaen. Ilmoituksen jälkeen on haittatapahtumasta annettava yksityiskohtainen kirjallinen selvitys. Ilmoituksessa ja selvityksessä tutkittava yksilöidään koodinumerolla. Tutkimussuunnitelmassa turvallisuusarvioinnin kannalta merkityksellisiksi määritellyt haittatapahtumat ja poikkeavat laboratoriotulokset on ilmoitettava toimeksiantajalle tutkimussuunnitelmassa määriteltyjen
määräaikojen kuluessa (Laki lääketieteellisestä tutkimuksesta 488/1999, 10 e §).
Toimeksiantajan (jos tutkimuksella ei ole ulkopuolista toimeksiantajaa, on tutkija
toimeksiantaja) on ilmoitettava Fimeaan ja niiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden
_____________________________________________________________________
Versio 15.6.2011
67(84)
toimivaltaisille viranomaisille, joita asia koskee, kuolemaan johtaneista tai hengenvaarallisista, odottamattomista vakavista haittavaikutuksista mahdollisimman pian,
kuitenkin viimeistään seitsemän päivän kuluttua siitä, kun toimeksiantaja on saanut
tiedon tällaisesta haittavaikutuksesta. Asiaa koskevat merkitykselliset lisätiedot tällaisesta haittavaikutuksesta tulee ilmoittaa kahdeksan päivän kuluessa haittavaikutusta
koskevan ensimmäisen ilmoituksen tekemisestä. Kaikista muista odottamattomista
vakavista haittavaikutuksista (jotka eivät ole hengenvaarallisia tai johda kuolemaan) ja niitä koskevista epäilyistä on ilmoitettava 15 päivän kuluessa (Laki lääketieteellisestä tutkimuksesta 488/1999, 10 f §).
Toimeksiantaja on vastuussa tutkimuslääkkeen jatkuvasta turvallisuusseurannasta ja
toimenpiteistä, jos lääkkeen turvallisuustiedoissa havaitaan oleellisia muutoksia. Toimeksiantajan tulee ilmoittaa tutkimuksessa sattuneista haittavaikutuksista myös muille
tutkimuksessa mukana oleville tutkijoille.
Määräyksen 1/2007 mukaan pitkäkestoisia suurilla potilasmäärillä tehtäviä kliinisiä
lääketutkimuksia ja uusia mahdollisesti vaarallisia hoitoja koskevia tutkimuksia valvomaan on tarvittaessa perustettava toimeksiantajasta ja tutkijoista riippumaton tietojenseurantatoimikunta (Independent Data-Monitoring Committee, IDMC tai Safety
Board). Toimikunta seuraa tutkimuksen etenemistä, turvallisuustietoja ja kriittisiä tulosmuuttujia, ja voi tarvittaessa suosittaa tutkimuksen jatkamista, muuttamista tai keskeyttämistä.
7.13.1 Yksittäiset ilmoitukset Fimeaan
Ilmoitus epäillystä tai todetusta odottamattomasta vakavasta haittavaikutuksesta
tulee tehdä kirjallisesti Fimeaan. Ilmoitusta ei tule lähettää faksilla eikä sähköpostilla.
Se voidaan tehdä vapaamuotoisella kirjeellä tai CIOMS-I lomakkeella. Ilmoituksesta
on käytävä ilmi ainakin:
tutkimuksen EudraCT-numero (lisäksi organisaation oma tutkimustunniste)
tieto siitä, onko tapauksesta ilmoitettu Fimeaan jo aikaisemmin (onko kyseessä
seurantaraportti)
tutkimuslääke, jonka aiheuttamaa haittaa epäillään. Jos lääkehoito on sokkoutettu, on koodi avattava, ellei tutkimussuunnitelmassa ole perusteltu muuta
menettelyä
tutkittavan potilaan diagnoosi tai tieto, että kyseessä on terve vapaaehtoinen
tutkittava
todettu haittavaikutus, mielellään myös haitan MedDRA-koodi (Medical Dictionary for Regulatory Activities, koskee toimeksiantotutkimuksia) tai WHO:n
ICD-10 koodi (akateemiset tutkijalähtöiset tutkimukset)
tutkittavan tunnistenumero (tarkkaa syntymäaikaa, nimikirjaimia tai henkilötunnusta ei ilmoiteta)
tutkittavan ikä, alle 1 v ikäisillä kuukauden, alle 1 kk ikäisillä päivän tarkkuudella
tutkittavan sukupuoli
haittavaikutusilmoituksen tekijä
_____________________________________________________________________
Versio 15.6.2011
68(84)
maa, jossa haittavaikutus on todettu.
Pääsääntöisesti ulkopuolisella rahoituksella tehtävässä toimeksiantotutkimuksessa
toimeksiantaja huolehtii (saatuaan tutkijalta tiedon) haittavaikutusraportoinnista viranomaisille ja päättää myös avataanko sokkoutetun tutkimuksen koodi ilmoitusta
varten.
Jos vakavien haittatapahtumien esiintyminen on kliinisen lääketutkimuksen tulosmuuttuja, kuten esimerkiksi laajoissa kuolleisuutta ja sairastuvuutta selvittävissä seurantatutkimuksissa, voidaan tulosmuuttujia koskevat ilmoitukset vakavista haittavaikutuksista toimittaa Fimeaan määräajoin, esimerkiksi neljännes- tai puolivuosittain.
Menettely on tällöin esitettävä tutkimussuunnitelmassa. Tällaisilla tutkimuksilla on
yleensä oltava riippumaton seurantaryhmä, jonka raportit on toimitettava Fimeaan 7
vrk kuluessa niiden valmistumisesta (määräys 1/2007).
Tutkimussuunnitelmassa voidaan myös etukäteen määritellä ei-myyntiluvallisen tutkimusvalmisteen mahdollisia odotettuja (expected) vakavia haittavaikutuksia. Näitä
tapahtumia ei tarvitse raportoida Fimeaan yksittäisraportteina kappaleessa 7.13 kuvatun nopeutettua menettelyä noudattaen, vaan ne voidaan toimittaa vuosiraportoinnin
yhteydessä (ks. kappale 7.13.2).
7.13.2 Vuosiraportointi Fimeaan
Toimeksiantajan tulee vuosittain toimittaa Fimeaan, asianomaiselle eettiselle toimikunnalle ja niiden Euroopan unionin jäsenvaltioille, joiden alueella tutkimusta suoritetaan, luettelo kaikista kyseisenä aikana tutkimuksessa ilmenneistä vakavia haittavaikutuksia koskevista epäilyistä. Samalla on toimitettava lyhyt selvitys kliiniseen
lääketutkimukseen osallistuvien henkilöiden turvallisuudesta (Laki lääketieteellisestä
tutkimuksesta 488/1999, 10 g §). Selvityksessä on otettava huomioon kaikki tutkimukseen liittyvät turvallisuusseikat, ei ainoastaan tutkimuslääkkeen turvallisuus.
Vuosiraportointiin sisällytetään sekä odottamattomat että mahdolliset odotetut haittavaikutukset ja haittavaikutusepäilyt. Tutkimuksesta vastaavan henkilön on allekirjoitettava selvitys.
Tutkijalähtöisissä kliinisissä lääketutkimuksissa tutkija vastaa raportoinnista Fimeaan
ja eettiselle toimikunnalle. Raportointi voidaan tehdä vapaamuotoisesti, kuitenkin kirjallisesti (ei sähköpostitse tai faksilla).
7.13.3 Haittavaikutusten ilmoittaminen Varsinais-Suomen alueelliselle eettiselle
toimikunnalle
Haittavaikutusten vuosiraportointi tehdään kuten Fimeaan (ks. kohta 7.13.2.) eli toimeksiantajan on toimitettava luettelo vakavia haittavaikutuksia koskevista epäilyistä
kerran vuodessa koko kliinisen tutkimuksen ajan asianomaiselle eettiselle toimikunnalle. Lisäksi on toimitettava selvitys tutkittavien turvallisuudesta.
Kliinisiin lääketutkimuksiin liittyviä yksittäisiä vakavia haittavaikutuksia ei ilmoiteta
eettiselle toimikunnalle.
_____________________________________________________________________
Versio 15.6.2011
69(84)
7.14 Kliinisten laitetutkimusten vaaratilanteiden ilmoittaminen Valviraan
Toimeksiantajan on välittömästi ilmoitettava Valviraan kliinisen laitetutkimuksen aikana todetut vakavat vaaratilanteet. Tarvittaessa on tehtävä ilmoitus myös Säteilyturvakeskukselle.
Vaaratilanteella tarkoitetaan haitallista tapahtumaa ja laitteesta tai tarvikkeesta johtuvaa komplikaatiota. Ilmoitettavia vaaratilanteita ovat esim. tapaukset, jotka vaativat
tutkittavan tai muun henkilön sairaalahoidon tai aiheuttavat sairaalahoidon pitkittymisen ja tilanteet, jossa tutkittavan, käyttäjän tai muun henkilön turvallisuuden varmistamiseksi laitteen tai tarvikkeen käyttö on jouduttu keskeyttämään tai komplikaatio on
aiheuttanut tai olisi voinut aiheuttaa kuoleman.
Sairaanhoitopiirin ohjeiden mukaisesti esim. laitteiden rikkoutumisesta tai toimimattomuudesta aiheutuvista vaaratilanteista täytetään myös ns. tapahtumailmoituslomake
VSSHP:n intranet-sivuilla (Henkilöstöasiat / Työsuojelu / Tapahtuma-ilmoitus).
8 KLIINISEN TUTKIMUKSEN SEURANTA JA VALVONTA
8.1 Monitorointi
Kliinisessä lääketutkimuksessa tulee viranomaisohjeistuksen mukaan kaikilta osin
noudattaa tarvittavia laadunvarmistusmenettelyjä (määräys 1/2007). ICH:n GCP-ohje
(CPMP/ICH/135/95) koskee velvoittavana kaikkia kliinisiä lääkkeillä suoritettavia
interventiotutkimuksia, niin akateemisia tutkijalähtöisiä tutkimuksia kuin ulkopuolisten tahojen rahoittamia toimeksiantotutkimuksia.
Myös terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden kliinisissä tutkimuksissa toimeksiantajan tulee nimetä tutkimukselle valvoja, joka on vastuussa kliinisen tutkimuksen
tarkkailusta ja raportoinnista.
Laadunvarmistuksen menetelmiä tulee mahdollisuuksien mukaan soveltaa kaikkeen
lääketieteelliseen tutkimukseen.
Monitorointi on keskeinen tutkimuksen laatua varmistavista menetelmä. Monitoroinnin tarkoituksena on varmistaa, että tutkittavien oikeuksia ja hyvinvointia suojellaan,
että kerätyt tutkimustiedot ovat tarkkoja ja täydellisiä ja että ne ovat varmennettavissa
lähdedokumentaatiosta. Monitoroinnilla varmistetaan, että kliinisessä tutkimuksessa
noudatetaan voimassa olevaa hyväksyttyä tutkimussuunnitelmaa ja sen mahdollisia
hyväksyttyjä muutoksia, mahdollisia kirjallisia vakioituja toimintaohjeita (standard
operating procedures, SOP), GCP-ohjeistoa ja voimassa olevia säännöksiä (lait, asetukset, määräykset, ohjeet). Hyvin tehty monitorointi tukee tutkijan ja muun tutkimushenkilökunnan työtä. Tilaustutkimuksissa se on oleellinen osa toimeksiantajan ja
tutkimuspaikan yhteistyötä.
Monitoroija varmentaa, että kaikilta tutkittavilta on saatu kirjallinen tietoinen suostumus ennen kuin he osallistuvat tutkimukseen. Monitoroijan tehtävänä on huolehtia
tutkijan ja tutkimukseen osallistuvan henkilöstön riittävästä informoinnista tutkimuksen suhteen (toimeksiantotutkimukset). Monitoroija varmentaa, että lähdedokumentit
ja muut tutkimusta koskevat asiakirjat ovat tarkkoja ja ajan tasalla. Monitoroijan tehtäviin kuuluu myös varmistaa, että tiedonkeruulomakkeiden ja lähdeasiakirjojen tiedot
_____________________________________________________________________
Versio 15.6.2011
70(84)
ovat yhtäpitäviä ja tiedot merkitty tutkimussuunnitelman mukaisesti. Monitoroija ilmoittaa poikkeamat tutkimussuunnitelmasta, toimintaohjeista, hyvästä kliinisestä tutkimustavasta ja voimassaolevista säännöksistä tutkijalle ja hänen tulee ryhtyä tarkoituksenmukaisiin toimenpiteisiin, joiden tarkoituksena on estää ilmi tulleiden poikkeamien toistuminen. Jokaisen tutkimuspaikkaan tehdyn käynnin tai tutkimukseen
liittyvän yhteydenoton jälkeen monitoroijan tulee laatia kirjallinen monitorointiraportti toimeksiantajalle. (ks. myös kappale 7.9).
Toimeksiantotutkimuksissa toimeksiantaja huolehtii tutkimuksen monitoroinnista ja
nimeää monitoroijan (monitori, tutkimuskoordinaattori, CRA). Monitoroija toimii
linkkinä tutkijan ja toimeksiantajan välillä. Tutkimuspalvelut tarjoaa monitorointipalvelua tutkijalähtöisille kliinisille lääke- ja laitetutkimuksille. Monitorointipalvelusta
tehdään tutkimuskohtainen monitorointisuunnitelma, jonka tutkija ja monitoroija yhdessä allekirjoittavat.
8.2 Auditointi
Auditointi (tarkastus) on kliinisessä tutkimuksessa käytettävien tilojen ja varustuksen
sekä kliiniseen tutkimukseen liittyvien toimintojen ja dokumenttien järjestelmällinen
ja riippumaton arviointi, jonka perusteella todetaan, onko arvioidut tutkimukseen liittyvät toimenpiteet suoritettu ja tiedot kirjattu, analysoitu ja raportoitu tarkasti tutkimussuunnitelman, toimeksiantajan toimintaohjeiden, GCP-ohjeiston ja voimassa olevien säännösten mukaisesti (määräys 1/2007, ICH GCP-ohjeisto CPMP/ICH/135/95).
Pääsääntöisesti auditointi koskee kliinisiä lääketutkimuksia.
Auditointi on itsenäinen ja tavanomaisesta laadunvalvonnasta (monitorointi) erillinen
toimenpide, jonka suorittaa tutkimuksesta riippumaton henkilö. Auditoija on yleensä
toimeksiantajan laadunvarmistusyksikön (Quality Assurance Unit) edustaja. Käytännössä auditoija tarkastaa samoja asioita kuin monitoroija. Auditoija tarkastaa tutkimusdokumentaatiota, esim. tutkijan kansion, tutkittavien allekirjoitettuja suostumusasiakirjoja, vertailee otoksena tiedonkeruulomakkeiden täyttöä lähdedokumentaatioon, ja tekee tutkimussuunnitelman, vakioitujen toimintaohjeiden ja lainsäädännön
sekä ohjeistojen noudattamisen tarkastuksen. Auditointitapahtuma käsittää myös tutkimushenkilökunnan haastattelun, tilojen ja laitteiston tarkastusta ja muita tutkimukseen liittyvien prosessien tarkastusta (esim. näytteenotto ja -käsittely). Auditoija laatii
auditointiraportin sekä auditointitodistuksen (audit certificate), jolla hän vahvistaa,
että tarkastus on suoritettu. Auditointi voidaan suorittaa ennen kliinistä tutkimusta,
sen aikana tai sen jälkeen.
Tarkastus (inspection) on toimivaltaisen lääkevalvontaviranomaisen, Suomessa Fimean, tekemä asiakirjojen, tilojen, laitteiden, laadunvarmistus-järjestelmän ja muiden
sellaisten seikkojen virallinen tarkastus, jonka viranomainen katsoo liittyvän kliiniseen tutkimukseen ja jota viranomainen pitää tarpeellisena (määräys 1/2007).
9 KLIINISEN TUTKIMUKSEN TULOSTEN RAPORTOINTI
Tutkimus on valmis vasta kun sen tulokset on analysoitu ja asianmukaisesti raportoitu.
Toimeksiantajan tai tutkimuksesta vastaavan henkilön on annettava selvitys kliinisen
lääketutkimuksen tuloksista Fimeaan ja eettiselle toimikunnalle vuoden kuluessa tut_____________________________________________________________________
Versio 15.6.2011
71(84)
kimuksen päättymisestä (Laki lääketieteellisestä tutkimuksesta 488/1999, 10 h §). Jos
tutkittavien joukossa on ollut alle 18-vuotiaitia henkilöitä ja jos toimeksiantaja on tutkimuslääkkeen myyntiluvan haltija, on selvitys kuitenkin toimitettava kuuden kuukauden kuluessa. Selvitys tulee antaa yhteenvedon, synopsiksen tai eripainoksen
muodossa tai muulla vastaavalla tavalla. Täydelliset tutkimustiedot sisältävä laaja tutkimusraportti tulee toimittaa vain Fimean pyynnöstä (määräys 1/2007).
Toimeksiantajan on annettava selvitys terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden
kliinisen tutkimuksen tuloksista Valviraan mahdollisimman pian ja viimeistään yhden
vuoden kuluttua kliinisen tutkimuksen päättymisestä.
Ulkopuolisella rahoituksella ja aloitteesta tehtävän tutkimuksen tulosten raportoinnista
huolehtii yleensä toimeksiantaja, muussa tapauksessa tutkija. Tutkimustulosten raportointiin liittyen lisätietoja on luettavissa Turun yliopiston laatukäsikirjasta kohdasta
3.1.4 Tulosten raportointi ja niiden hyödyntäminen.
9.1 Tulosten käsittely ja analysointi
Tietojen tallennuksen, tarkistusten ja tietokannan sulkemisen jälkeen tulee tehdä ns.
kuvaileva (deskriptiivinen) tilastoanalyysi. Tilastollisen analyysin toteutuksessa noudatetaan tutkimussuunnitelmassa kuvattua analyysisuunnitelmaa, jos se ei osoittaudu
aineistoa tarkasteltaessa sopimattomaksi. Tulosten luottamusvälitarkastelu tulisi aina
tehdä tilastollisten testien lisäksi.
9.2 Tutkimusraportti
Kliinisen lääketutkimuksen ja soveltuvin osin myös muun lääketieteellisen tutkimuksen tutkimusraportti tulee laatia hyvän kliinisen tutkimustavan raportointi-ohjeita
noudattaen (Structure and Content of Clinical Study Reports, CPMP/ICH/137/95).
Tulosten analysoinnissa ja tutkimusraportin laatimisessa tulisi yleensä käyttää ammattitaitoisen biostatistikon apua. Tutkimusraportin tulee sisältää kuvaus koeasetelmasta,
käytetyistä tutkimusmenetelmistä ja niiden toteutumisesta sekä analysoitu tutkimustieto siitä tehtyine tieteellisine arviointeineen. Tutkimuksen toimeksiantajan, vastaavan
tutkijan (ja biostatistikon) tulee allekirjoittaa tutkimusraportti. Tutkimusraportin tulee
sisältää jokaiselta kliiniseen tutkimukseen osallistuneelta terveydenhuollon tutkimusyksiköltä saadut täydelliset ja kaikkia mukana olleita tutkittavia koskevat tiedot. Tutkittavia henkilöitä ei tule voida tunnistaa lopullisen raportin sisällöstä eikä kliinisestä
tutkimuksesta julkaistuista tuloksista. Tutkimusraportin eri kohdat on yksityiskohtaisemmin selitetty liitteenä olevassa tutkimusraporttipohjassa (LIITE 12: Tutkimusraporttipohja).
9.3 Julkaisumuodon ja -foorumin valinta
Tutkijan tehtävä on luotettavan informaation tuottaminen todellisuudesta; siihen sisältyy informaation kriittinen perustelu sekä työn tulosten välittäminen toisille tutkijoille
ja yhteiskunnan muille jäsenille. Keskeinen tieteellisen tutkimuksen eettisen hyväksyttävyyden sekä sen luotettavuuden ja tulosten uskottavuuden edellytys on, että tutkimus on suoritettu hyvän tieteellisen käytännön (good scientific practice) edellyttämällä tavalla. Tieteellisten tutkimustulosten julkaisua koskevat periaatteet on määri_____________________________________________________________________
Versio 15.6.2011
72(84)
telty Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeessa ’Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen
loukkausten käsitteleminen’. Ohjetta on käsitelty tämän ohjeiston kappaleessa 4.4.
Vastuu hyvän tieteellisen käytännön noudattamisesta kuuluu koko tiedeyhteisölle. Sitoutumisesta hyvän tieteellisen käytännön noudattamiseen vastaa ensisijaisesti jokainen tutkija ja tutkimusryhmän jäsen itse, mutta myös jokainen tutkimusryhmä kokonaisuutena, tutkimusyksikön johtaja ja tutkimusta harjoittavien organisaatioiden johto.
Tieteellisen tutkimustyön luonteeseen kuuluu, että sen tulokset ovat julkisia, ja tiedeyhteisön ja muun yhteiskunnan vapaasti käytettävissä. Liikeyritykset ja viranomaiset harjoittavat kuitenkin runsaasti tutkimustoimintaa, jonka tulokset on ensi sijassa
tarkoitettu hyödynnettäväksi toiminnan harjoittajan omassa toiminnassa, eikä niitä ole
tarkoitettu julkaistavaksi. Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkijat harjoittavat yhteistyötä näiden toimijoiden kanssa, ja voivat myös suorittaa tutkimustyötä tilauksesta,
liiketaloudellisena palvelutoimintana. Tieteellisen tiedon julkisuusperiaate ja tutkimuksen tilaajan tarkoitusperät voivat tällöin joutua ristiriitaan. On tärkeää, että yliopiston tai sairaanhoitopiirin kanssa tehtävissä yhteisrahoitteisissa tutkimushankkeissa
ja toimeksiantotutkimuksissa noudatetaan ennalta sovittuja ehtoja tutkimuksen tulosten omistus- ja hyödyntämisoikeudesta ja tutkimuksen tulosten julkaisemisesta. Pääsääntö on, että tutkijan tulee julkaista tieteellisen tutkimuksen tulokset. Se, että tulokset ovat toimeksiantajan kaupallisten tai muiden tarkoitusperien kannalta kielteisiä, ei
saa estää tulosten julkaisemista. Tutkimustulosten kaupalliseen hyödyntämiseen tähtäävät suojaamistoimet (patentointi ym.) eivät saa kohtuuttomasti viivästyttää julkaisemista. Immateriaalioikeuksien suojaaminen esim. patentoimalla on mahdollista ja
usein toivottavaa myös tutkijalähtöisissä hankkeissa, joilla ei ole ulkopuolista toimeksiantajaa.
Tutkimustyön tulokset pyritään tutkimusryhmän keskustelujen jälkeen julkaisemaan
työn aiheen kannalta keskeisessä oman alan tieteellisessä julkaisusarjassa. Pyrkimys
kansainväliseen näkyvyyteen on keskeinen foorumin valintaperuste. Alan lehtien impaktifaktorit ja muut valintaan vaikuttavat seikat (esim. referee-käytännön laadukkuus
ja nopeus, lehden saatavuus sähköisessä muodossa, mahdolliset julkaisemisen kustannukset) tarkistetaan, ja lehdeksi valitaan tutkimustulosten kannalta relevantti korkeatasoinen sarja. Alan kongresseissa ja muissa kokouksissa tutkimustuloksia raportoidaan joko suullisina esityksinä tai posterimuodossa.
9.3.1 Julkaisun tekijöiden valinta ja nimien järjestys
Tutkimusryhmä tarkastelee tutkimuksen suunnitteluun, järjestämiseen, käytännön toteutukseen, tulosten analysointiin ja raportointiin osallistuneiden osuutta ja roolia tutkimuksen toteutumisessa. Pääsääntöisesti julkaisun tekijä on tutkija, joka on tutkijan
työpanoksella osallistunut kyseiseen tutkimukseen – tekninen avustaja, tutkimuksen
rahoittaja, tutkimuksessa käytetyn laitteen tai aineiston omistaja tai tutkijan esimies ei
pelkästään näissä rooleissa täytä tekijyyden kriteerejä. Tekijä pystyy vastaamaan kirjoituksessa esitetyistä tuloksista ja johtopäätöksistä ainakin oman työpanoksensa ja
siihen liittyvien menetelmien ja tulkintojen osalta. Monitieteisessä tutkimusyhteistyössä tutkijat vastaavat ensisijaisesti omista osuuksistaan, mutta jokaisen tekijän velvollisuus on perehtyä tutkimuksen kokonaisuuteen ja varmistua sen eri osien ja tutkimuksen johtopäätösten luotettavuudesta.
_____________________________________________________________________
Versio 15.6.2011
73(84)
Tutkimusryhmän johtaja tai julkaisun ensimmäinen kirjoittaja (first author) vastaa
yleensä käsikirjoitusta ja julkaisua koskevasta kirjeenvaihdosta tutkimuksen julkaisemisvaiheessa ja sen jälkeen (corresponding author). Kirjeenvaihdosta vastaavalla tekijällä on erityinen vastuu koko tutkimuksen ja siitä kirjoitetun julkaisun luotettavuudesta.
Kysymys tekijöiden nimien järjestyksestä tieteellisessä julkaisussa tuottaa joskus ongelmia, eikä siihen ole yksinkertaista ratkaisua. Yleisenä ohjeena on, että asia on sovittava työryhmän keskuudessa jo ennen tutkimuksen aloittamista tai viimeistään sen
alkuvaiheessa. Jos tutkimus ja sen hyväksi tehtävät työpanokset oleellisesti muuttuvat
työn kuluessa (esim. tarvitaan lisätutkimuksia tai jokin suunniteltu osio jää kokonaan
tekemättä), tulee tekijyydestä ja tekijöiden nimien järjestyksestä sopia uudelleen. Tutkimustyön tulokset ovat tutkimusryhmän jäsenten yhteistä omaisuutta, eikä kukaan
ryhmän jäsenistä saa romuttaa suunniteltua yhteistyötä julkaisemalla omat tuloksensa
omissa nimissään tai kieltämällä omien tulostensa käyttö yhteiseksi suunnitellussa
julkaisussa. Em. asioita tarkastellaan kirjassa Tutkijan eettiset valinnat (toim. S. Karjalainen ym., Gaudeamus kirja Oy, Helsinki 2002).
Julkaisuja ja ohjeita tekijyydestä:
Tutkimuseettinen neuvottelukunta/Julkaisut ja ohjeet
Sponsorship, Authorship, and Accountability, ICMJE:n artikkeli
9.3.2 Tekijöiden työsuoritusten kirjaaminen
Tutkimusryhmän jäsenten työsuoritusten kirjaaminen voi olla tärkeätä mm. julkaisun
väitöskirjakäyttöä ja viranhakuja varten. Väitöskirjatyölle nimetyt ohjaajat ja työn
seurantaryhmä seuraavat työsuorituksia. Yhteisjulkaisuissa väittelijän tulee antaa kirjallinen selvitys osuudestaan kunkin osatyön toteuttamisessa hakiessaan painatuslupaa
osajulkaisuista koostuvalle väitöskirjalle. Yksityiskohtaiset ohjeet löytyvät lääketieteellisen tiedekunnan tieteellisen jatkokoulutuksen opinto-oppaasta.
9.3.3 Tutkimustulosten kaupallinen hyödyntäminen
Laki oikeudesta korkeakoulussa tehtäviin keksintöihin (369/2006) tuli voimaan
1.1.2007. Lisäksi noudatetaan Turun yliopiston ohjeistusta ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työsuhdekeksintöjä koskevaa yleisohjetta.
Tutkimuksen tulosten raportoinnissa on noudatettava tutkimusta koskevaa rahoituspäätöstä, yliopiston ja rahoittajan välistä sopimusta sekä rahoittajan asettamia ehtoja.
Raportointi kattaa sopimuksen mukaisesti tutkimuksen tieteellisen raportoinnin sekä
rahoittajan vaatiman selvityksen tutkimusrahoituksen käytöstä (talousraportin, esim.
kustannusselvityksen). Tutkimusta ohjaava lainsäädäntö, hyvä tieteellinen käytäntö
sekä eettiset periaatteet sääntelevät myös osaltaan tulosten raportointia (ks. Turun yliopiston laatukäsikirja: kohta 3.1.2 Hyvä tieteellinen käytäntö, tutkimusta ohjaava lainsäädäntö sekä eettiset periaatteet).
Tutkimustulosten hyödyntäminen voidaan jakaa akateemiseen ja kaupalliseen hyödyntämiseen. Tulosten akateemista hyödyntämistä ovat esimerkiksi julkaisut, opinnäytteet, tulosten käyttäminen opetuksessa sekä tieteellisessä, ei-kaupallisessa tutkimuksessa. Tulosten hyödyntäminen kaupallisesti sisältää tulosten liiketoiminnallisen
_____________________________________________________________________
Versio 15.6.2011
74(84)
käytön. (Ks. Turun yliopiston laatukäsikirja: kohta 3.1.4 Tulosten raportointi ja niiden
hyödyntäminen)
Lisätietoja tutkimussopimuksista, hyödyntämissopimuksista, keksintöilmoituksesta
sekä keksintöjen ja muiden tutkimustulosten hyödyntämisestä saa Turun yliopiston
Projekti- ja innovaatiopalvelut -yksiköstä.
10 KLIINISEN TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMISEN JÄLKEEN JÄÄVÄT
VELVOLLISUUDET
Kliininen tutkimus katsotaan alkaneeksi silloin, kun ensimmäinen tutkittava allekirjoittaa suostumusasiakirjan ja päättyneeksi, kun viimeinen tutkittava on lopettanut
tutkimuksen kliinisen vaiheen (viimeinen kontrollikäynti). Jos kliinistä tutkimusta ei
aloiteta, päätös ja siihen johtaneet syyt on ilmoitettava eettiselle toimikunnalle.
Jos kliininen tutkimus on keskeytetty tai lopetettu ennenaikaisesti, keskeytys tai lopettaminen ja siihen johtaneet syyt on ilmoitettava eettiselle toimikunnalle.
Muiden lääketieteellisten tutkimusten tulosten raportoinnista eettiselle toimikunnalle
ja Fimeaan ei ole olemassa ohjeistusta.
10.1 Ilmoitus ja selvitys kliinisen tutkimuksen keskeytymisestä, päättymisestä ja
tutkimuksen tuloksista
Jos kliininen tutkimus on keskeytetty tai lopetettu ennenaikaisesti, keskeytys tai lopettaminen ja siihen johtaneet syyt on ilmoitettava eettiselle toimikunnalle ja jos kyseessä on kliininen lääketutkimus, myös Fimeaan 15 vuorokauden kuluessa. (Laki lääketieteellisestä tutkimuksesta 488/1999, 10 h §). Samoin jos kliinistä tutkimusta ei aloiteta, päätös ja siihen johtaneet syyt on ilmoitettava eettiselle toimikunnalle ja Fimeaan
90 vuorokauden kuluessa.
Toimeksiantajan tai tutkijan on 90 päivän kuluessa kliinisen lääketutkimuksen päättymisestä ilmoitettava Fimeaan ja eettiselle toimikunnalle, että tutkimus on päättynyt.
Kliinisen lääketutkimuksen lopetusilmoitus Fimeaan tehdään kirjallisesti käyttäen
EudraCT-lomaketta (Declaration of the end of a trial form) EudraCT-sivulta. Jos monikansallinen tutkimus päättyy Suomessa aikaisemmin kuin muissa tutkimuspaikoissa, on siitä ja koko tutkimuksen päättymisestä tehtävä erilliset ilmoitukset. Eettiselle
toimikunnalle tehtävän päättymisilmoituksen voi tehdä vapaamuotoisella kirjeellä.
Tutkimuksen toimeksiantajan tai tutkimuksesta vastaavan henkilön on annettava selvitys kliinisen lääketutkimuksen tuloksista Fimeaan ja eettiselle toimikunnalle viimeistään vuoden kuluessa tutkimuksen päättymisestä (Laki lääketieteellisestä tutkimuksesta 10 h §). Mikäli tutkimukseen on osallistunut alle 18-vuotiaita henkilöitä ja
toimeksiantaja on lääkkeen myyntiluvan haltija, on selvitys Fimeaan toimitettava
kuuden kuukauden kuluessa.
_____________________________________________________________________
Versio 15.6.2011
75(84)
10.1.2 Kliininen laitetutkimus
Jos kliininen laitetutkimus on keskeytetty tai lopetettu ennenaikaisesti, keskeytys tai
lopettaminen ja siihen johtaneet syyt on ilmoitettava Valviraan. Samoin jos kliinistä
tutkimusta ei aloiteta, päätös ja siihen johtaneet syyt on ilmoitettava Valviraan.
Valvira voi määrätä jo käynnistetyn terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden kliinisen tutkimuksen keskeytettäväksi, jos keskeytystä on pidettävä terveydellisistä syistä
tarpeellisena.
Toimeksiantajan on annettava selvitys terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden
kliinisen tutkimuksen tuloksista Valviraan mahdollisimman pian ja viimeistään yhden
vuoden kuluttua kliinisen tutkimuksen päättymisestä.
10.2 Ilmoitus tutkimuksen päättymisestä organisaatioissa
Kun tutkimus on päättynyt, tulee tutkijan olla yhteydessä mahdollisia oheispalveluita
tarjonneisiin tahoihin, kuten apteekki (ks. kappale 10.3), laboratorio, kuvantaminen)
ja sopia tutkimuksen päättämiseen liittyvistä toimenpiteistä sekä tutkimusmateriaalin
arkistoinnista.
10.2.1 Turun yliopisto
Tutkimustulosten hyödyntämiseen ja käyttöoikeuksiin liittyvissä kysymyksissä voi
kääntyä Turun yliopiston Projekti- ja innovaatiopalvelut -yksikön puoleen.
10.2.2 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri
Tutkimuksen päättymisilmoitus (LIITE 13: VSSHP Tutkimuksen päättymisilmoitus
YHT 50b) täytetään ja toimitetaan Tutkimuspalveluihin. Tutkimusmateriaalin arkistointiin liittyvissä kysymyksissä tulee myös olla yhteydessä Tutkimuspalveluihin.
10.3 Tutkimusvalmisteiden hävittäminen
Mahdolliset jäljelle jääneet, käyttämättömät tutkimuslääkkeet palautetaan sopimuksen
mukaisesti toimeksiantajalle tai tuhotaan. Toimeksiantaja on vastuussa tutkimuslääkkeistä. Kun kyseessä on tutkijalähtöinen tutkimus, tutkija katsotaan tutkimuksen toimeksiantajaksi ja hän vastaa myös tutkimuslääkkeiden tuhoamisesta. Tällaisessa tapauksessa lääkkeiden tuhoaminen tapahtuu sairaala-apteekin kautta. Tutkimusvalmisteiden palautus tai tuhoaminen tulee dokumentoida (ks. kappale 7.10).
10.4 Arkistointi
Asiakirjojen säilytysmuodon tulee olla sellainen, että asiakirjat säilyvät täydellisinä ja
luettavina koko vaaditun säilytysajan. Viralliseksi arkistointimateriaaliksi katsotaan
lähtökohtaisesti paperiasiakirjat. Mikäli tutkimustietoja kerätään sähköisesti (esim.
elektroniset CRF:t), tulee varmistaa tiedon säilytettävyys riittävällä tasolla tämän päivän vaatimusten mukaisesti. Ulkopuolisten tahojen aloitteesta tehtävissä tutkimuksissa yleensä toimeksiantaja huolehtii sähköisen dokumentaation arkistointikelpoisuudesta. Arkistointiin liittyvistä asioista tulee sopia jo tutkimussopimusta laadittaessa.
_____________________________________________________________________
Versio 15.6.2011
76(84)
Tutkimuksen päätyttyä tutkimusdokumentaatio voidaan toimittaa arkistoitavaksi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ylläpitämään päätearkistoon tai Turun yliopiston
osoittamaan arkistointivaatimukset täyttävään arkistoon (esim. CRST ja valtakunnallinen PET-keskus vastaavat oman tutkimusmateriaalinsa arkistoinnista). Tutkijat ja
muu tutkimushenkilökunta vastaavat arkistoitavan materiaalin sisällöstä, arkistointikelpoisuudesta ja toimittamisesta yksityiskohtaisempien ohjeiden mukaisesti päätearkistoon.
10.4.1 Arkistointiaika
Kliinisen lääketutkimuksen alkuperäiset tutkimusasiakirjat on säilytettävä vähintään
15 vuoden ajan tutkimuksen päättymisestä eli käytännössä tutkimusraportin valmistumisesta (määräys 1/2007). Myös muun lääketieteellisen tutkimuksen asiakirjojen
osalta Turun yliopistossa ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä noudatetaan samaa
vähintään 15 vuoden arkistointiaikaa.
10.4.2 Arkistointipaikka
Olennaiset asiakirjat on arkistoitava siten, että ne ovat pyynnöstä helposti toimivaltaisten viranomaisten saatavilla. Turun yliopistossa tai Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä tehtävän kliinisen tutkimuksen aineistot voidaan arkistoida VarsinaisSuomen sairaanhoitopiirin ylläpitämään päätearkistoon tai muuhun Turun yliopiston
osoittamaan arkistointivaatimukset täyttävään arkistoon.
10.4.3 Tietojen luovutus arkistosta
Kaikki tietojen tai asiakirjojen lainaaminen arkistosta ja mahdollinen omistuksen
vaihdos tulee dokumentoida perusteluineen.
_____________________________________________________________________
Versio 15.6.2011
77(84)
11 MÄÄRITELMÄT JA SANASTO
Amendment: Kirjallinen muutos, esim. tutkimussuunnitelmaan.
Auditointi (audit): Tilojen, toimintojen ja dokumenttien järjestelmällinen ja riippumaton arviointi.
EudraCT-numero: Eurooppalaisessa lääketutkimusten tietokannassa käytettävä tutkimuksen tunnistenumero, jonka toimeksiantaja hankkii.
Haittatapahtuma (adverse event, AE): Jokainen lääkevalmistetta saaneelle potilaalle tai kliiniseen tutkimukseen osallistuneelle tutkittavalle henkilölle aiheutunut haitallinen lääketieteellinen tapahtuma, joka ei välttämättä johdu lääkevalmisteesta/tutkimuksesta.
Jäljitettävyys (audit trail): Dokumentaatio, jonka perusteella tapahtumien kulku
voidaan todentaa.
Kliininen laitetutkimus: Ihmiseen kohdistuva tutkimus, joka tehdään terveydenhuollon laitteen käyttötarkoituksen ja ominaisuuksien määrittämiseksi, arvioimiseksi ja
tarkistamiseksi.
Kliininen lääketutkimus: Ihmiseen kohdistuva interventiotutkimus, jolla selvitetään
lääkkeen vaikutuksia ihmisessä tai lääkkeen imeytymistä, jakautumista, aineenvaihduntaa tai erittymistä ihmiselimistössä tai molempia.
Kliinisiin tutkimuksiin tarkoitettu laite: Terveyden huollon laite, joka on tarkoitettu
laitteen suorituskyvyn tarkistamiseksi ja epätoivottujen sivuvaikutusten määrittämiseksi ja arvioimiseksi asianmukaisessa kliinisessä ympäristössä.
Komplianssi (compliance): Kaikkien tutkimusta ja hyvää kliinistä tutkimustapaa
koskevien vaatimusten sekä voimassa olevien säännösten noudattaminen. Myös: hoitomyöntyvyys, lääkitys- tai muiden ohjeiden noudattaminen.
Lähdetiedot (source data): Kaikki alkuperäisissä dokumenteissa tai niiden oikeaksi
todistetuissa jäljennöksissä olevat tiedot kliinisistä löydöksistä, havainnoista ja muista
kliiniseen tutkimukseen liittyvistä toimenpiteistä, joita tarvitaan tutkimuksen todentamisessa ja arvioinnissa.
Lääketieteellinen tutkimus: sellainen tieteellinen tutkimus, jossa puututaan ihmisen
tai ihmisen alkion taikka sikiön koskemattomuuteen ja jonka tarkoituksena on lisätä
tietoa sairauksien syistä, oireista, diagnostiikasta, hoidosta, ehkäisystä tai tautien olemuksesta yleensä.
Lääkkeen haittavaikutus (adverse drug reaction, ADR): Lääkevalmisteen aiheuttama haitallinen ja tahaton vaikutus, joka esiintyy, kun lääkevalmistetta annetaan ihmisille tavanomaisin annostuksin tai ennen myyntiluvan myöntämistä tutkimusvaiheessa olevilla lääkevalmisteilla riippumatta annoksesta.
MedDRA (Medical Dictionary for Regulatory Activities): Haittavaikutusten kansainväliseen raportointiin on vakiintunut MedDRA-sanasto, jota myös Fimea käyttää
_____________________________________________________________________
Versio 15.6.2011
78(84)
haittavaikutusraportoinnissa. MedDRA-sanastoa on kehittänyt Kansainvälinen lääketeollisuusliitto, ja sitä ovat sitoutuneet käyttämään mm. European Medicines Agency,
FDA ja Japanin lääkevalvontaviranomainen.
Monikeskustutkimus (multicentre trial): Kliininen tutkimus, joka toteutetaan yhden
tutkimussuunnitelman mukaisesti useissa tutkimuspaikoissa ja jonka suorittaa useampi kuin yksi tutkija.
Monitorointi (monitoring): Kliinisen tutkimuksen edistymisen valvonta ja siitä varmistuminen, että tutkimus toteutetaan, kirjataan ja raportoidaan tutkimussuunnitelman, vakioitujen toimintaohjeiden (SOP), hyvän kliinisen tutkimustavan (GCP) sekä
voimassa olevien säännösten mukaisesti.
Odottamaton lääkkeen haittavaikutus (unexpected adverse drug reaction,
UADR): Lääkevalmisteen haittavaikutus, jonka luonne, voimakkuus tai seuraus ei
vastaa lääkevalmisteesta annettuja tuotetietoja.
Odottamattoman vakavan haittavaikutuksen epäily (suspected unexpected serious adverse reaction, SUSAR): Epäilty vakava haittavaikutus, joka on samalla
odottamaton.
Prekliininen eli ei-kliininen tutkimus (pre-clinical or nonclinical study): Tutkimusvaihe ennen ihmisillä tehtävää kliinistä tutkimusta.
Riippumaton tietojenseurantatoimikunta (independent data monitoring committee, IDMC tai safety board): Toimeksiantaja voi nimittää asiantuntijaryhmän määrävälein arvioimaan kliinisten (lääke)tutkimusten edistymistä, turvallisuustietoja ja tärkeitä tehokkuusmittareita ja suosittelemaan toimeksiantajalle tutkimuksen jatkamista,
muuttamista tai keskeyttämistä.
Satunnaistaminen (randomization): Prosessi, jossa tutkittavat jaetaan hoito- tai verrokkiryhmiin käyttäen jaottelun määräämisessä sattumatekijää vinoutumien välttämiseksi.
Sokkoutus (blinding/masking): Menetelmä, jossa yksi tai useampi tutkimukseen
osallistuvista tahoista ei ole tietoinen annetusta hoidosta.
Terveydenhuollon laite: Instrumentti, laitteisto, väline, ohjelmisto, materiaali tai
muu yksinään tai yhdistelmänä käytettävä laite tai tarvike, jonka sen valmistaja on
tarkoittanut käytettäväksi ihmisen a) sairauden diagnosointiin, ehkäisyyn, tarkkailuun
hoitoon tai lievitykseen, b) vamman tai vajavuuden diagnosointiin, tarkkailuun, hoitoon, lievitykseen tai kompensointiin, c) anatomian tai fysiologisen toiminnon tutkimiseen, korvaamiseen tai muunteluun tai d) hedelmöitymisen sääntelyyn.
Tietojenkeruulomake (case report form, CRF): Dokumentti, johon kirjataan kaikki
tutkimussuunnitelman edellyttämät tiedot jokaisesta tutkimushenkilöstä.
Toimeksiantaja (sponsor): Henkilö, yritys, laitos tai järjestö, joka vastaa kliinisen
tutkimuksen aloittamisesta, johtamisesta ja rahoittamisesta tai pelkästään rahoittamisesta.
_____________________________________________________________________
Versio 15.6.2011
79(84)
Tutkija: Lääkäri, hammaslääkäri tai kun kyseessä on muu lääketieteellinen, hoitotieteellinen tai terveystieteellinen tutkimus kuin kliininen lääketutkimus, myös muu henkilö, jolla on asianmukainen ammatillinen ja tieteellinen pätevyys ja joka vastaa tutkimuksen suorittamisesta tutkimuspaikassa; jos tutkimuksen jossakin tutkimuspaikassa suorittaa tutkimusryhmä, tutkijalla tarkoitetaan ryhmän johtajana toimivaa lääkäriä,
hammaslääkäriä tai muuta henkilöä.
Tutkimuksesta vastaava henkilö (TVH): Henkilö, joka on vastuussa yksittäisen
kliinisen tutkimuksen toteuttamisessa terveydenhuollon laitoksessa tai toimipisteessä.
Tutkittavan tunnistekoodi (subject identification code): Tutkijan kullekin tutkittavalle antama yksilöllinen tunniste, joka suojaa tämän henkilöllisyyttä ja jota käytetään
tutkittavan nimen sijasta.
Vakava haittatapahtuma (serious adverse event, SAE) ja vakava lääkkeen haittavaikutus (serious adverse drug reaction, SADR): Jokainen haittatapahtuma tai
lääkkeen haittavaikutus, joka annoksesta riippumatta johtaa kuolemaan, aiheuttaa
hengenvaaran, vaatii sairaalahoidon aloittamista tai pidentää sen kestoa, on pysyvästi
tai merkittävästi vammauttava tai toimintakykyä rajoittava tai aiheuttaa synnynnäisen
epämuodostuman tai syntymävaurion.
Vakioidut toimintaohjeet (standard operating procedures, SOPs): Yksityiskohtaiset kirjalliset ohjeet, joiden mukaan tietty toiminto voidaan suorittaa yhdenmukaisesti.
_____________________________________________________________________
Versio 15.6.2011
80(84)
Turun yliopiston ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kliinisen tutkimuksen
ohjeisto
Laatijat
Satu Suhonen, TY/VSSHP
Jari-Pekka Tuominen, VSSHP
Gunilla Wikman, TY
Tarkastajat
Mika Scheinin
Päiväys
professori, Turun yliopisto
Hyväksyjät
Turkka Tunturi
Päiväys
johtajaylilääkäri,
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri
Matti Viljanen
Päiväys
Vararehtori, Turun yliopisto
_____________________________________________________________________
Versio 15.6.2011
81(84)
OHJEISTOON TEHDYT MUUTOKSET
Muutokset edelliseen versioon verrattuna:
Ohjeiston versio
Kohta, jota muutos koskee
Muutosten kuvaus
19.12.2007
Koko ohjeisto
Päivitetty tiedot Lääkelaitoksen uudesta
määräyksestä 1/2007
14.1.2008
8.1 Monitorointi
Lisätty maininta monitorointisuunnitelman laatimisesta
Liitteet
Liitteet 2 ja 13 poistettu ohjeistosta ja
korvattu tekstiin vastaavilla internetlinkeillä. Liite 19 poistettu.
Muutosloki
Lisätty ohjeiston loppuun muutosloki
tehtyjen muutosten dokumentoimiseksi
12.3.2008
Koko ohjeisto
Tutkimustoimiston nimi on muutettu
Tutkimuspalveluiksi.
9.4.2008
Liitteet
Liitteet 17 ja 18 on poistettu tarpeettomina sairaala-apteekin pyynnöstä.
19.5.2008
Koko ohjeisto
Liitteitten numerointia ajantasaistettu:
Liite 3 > Liite 2; Liite 4 > Liite 3; Liite 5
> Liite 4; Liite 6 > Liite 5; Liite 7 > Liite
6; Liite 8 > Liite 7; Liite 9 > Liite 8; Liite
10 > Liite 9; Liite 11 > Liite 10; Liite 12
> Liite 11; Liite 14 > Liite 12; Liite 15 >
Liite 13; Liite 16 > Liite 14
3.6.2008
Koko ohjeisto
Aktiiviset linkit siirretty linkkilistaan
kohdassa 4.1. Kliinistä tutkimusta koskeva säännöstö. Tekstissä linkki on korvattu ko. nimellä.
5.6.2008
Koko ohjeisto
Viittaukset Turun yliopiston laatujärjestelmän yleiseen osioon on korvattu viittauksilla Turun yliopiston laatukäsikirjan
vastaaviin kohtiin.
18.8.2008
5.1 Lausuntohakemus eettiselle toimikunnalle
Lisätty viittaus TUKIJAn ohjeeseen lääketieteellisiin tutkimuksiin liittyvät taloudelliset selvitykset eettisille toimikunnille ja tutkittaville.
26.8.2008
2.3 Tutkimuksen
käynnistäminen ja
asiointi Tutkimuspalveluiden kanssa
Asiointi tutkimuspalveluiden kanssa on
muutettu vastaamaan käytäntöä, muutokset on lisätty myös vuokaavioihin.
4.9.2008
5.1. Lausuntohakemus eettiselle
Lisätty tieto Turun yliopiston ja Turun
kauppakorkeakoulun yhteisestä eettisestä
_____________________________________________________________________
Versio 15.6.2011
82(84)
toimikunnalle
toimikunnasta
9.12.2008
8.1 Monitorointi
Teksti muutettu Lääkelaitoksen määräyksen 1/2007 mukaiseksi.
9.12.2008
5.1 Lausuntohakemus eettiselle toimikunnalle
Teksti muutettu uuden Eettiselle toimikunnalle osoitetun ’Lausuntopyyntö lääketieteellisestä tutkimuksesta tai sen
muutoksesta’-lomakkeen mukaiseksi.
Muut lääketieteelliset tutkimukset/lausuntohakemu
s
7.1.2009
Liite Tutkijan
muistilista ja kappale 5.7.2. Biopankit ja ihmisperäisten biologisten
näytteiden käyttö
lääketieteellisessä
tutkimuksessa
Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen
(TEO) nimi 1.1.2009 alkaen Sosiaali- ja
terveysalan lupa- ja valvontavirasto
(Valvira)
12.1.2009
Liite Tutkijan
muistilista ja kappale 5.7.1 Rekisteritutkimukset
Kansanterveyslaitoksen ja STAKESin
nimi 1.1.2009 alkaen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
2.2.2009
Koko ohjeisto
Tutkimusasiamiehen ammattinimike on
muutettu tutkimuslakimieheksi
(30.1.2009).
13.3.2009
5.4 Tutkimusilmoitus ja tutkimuspaikan tutkimuslupa
Lisätty tieto hoitotyön tutkimuslupakäytänteistä.
5.4.2 VarsinaisSuomen sairaanhoitopiiri
4.6.2009
5.3 Ilmoitus kliinisestä laite- tai tarviketutkimuksesta
Vanhentuneen Lääkelaitoksen ohjeen
1/2004 poistaminen ja uuden lainsäädännön valmistelun lisääminen.
4.6.2009
4.1 Kliinistä tutkimusta koskeva
säännöstö
Kohtaan Laitteita, tarvikkeita ja biomateriaalia koskevat säädökset ja ohjeet on
poistettu Lääkelaitoksen ohje 1/2004 ja
lisätty direktiivi 2007/47/EY.
8.10.2009
4.1 Kliinistä tutkimusta koskeva
säännöstö
Linkkien päivittäminen ajantasalle.
2.11.2009
Koko ohjeisto
1.11.2009 Lääkelaitoksen nimi muuttui
Fimeaksi. Terveydenhuollon laitteita ja
tarvikkeita koskevat tehtävät siirtyivät
_____________________________________________________________________
Versio 15.6.2011
83(84)
Valviraan.
18.11.2009
Koko ohjeisto
Tekstin muuttaminen edellisen muutoksen työnjaon mukaiseksi.
3.3.2010
Teksti muutettu ICMJE:n uusimpien ohjeiden mukaiseksi.
18.3.2010
Lisätty rekisteröitymisohjeet ClincalTrials.gov:iin.
29.3.2010
Koko ohjeisto
EMEAn uusi nimi on European Medicines Agency (EMA).
7.5.2010
Kappaleet 5.1,
5.2.1.1, 5.3.1, 5.4.,
5.5., 5.7.1, 5.7.2,
6.4.2, 7.4.1, 7.4.2,
7.4.3, 10.3.1, 10.5.
ja 11.
Tekstin yhdenmukaistaminen ja selkiinnyttäminen.
18.5.2010
Turun yliopiston
Tutkimuspalvelut
ja teollisuusyhteistyö-yksikkö
Uusi nimi 1.1.2010 alkaen Projekti- ja
innovaatiopalvelut ja/tai Riskienhallinta
ja lakiasiat
26.5.2010
5.1. Lausuntohakemus eettiselle
toimikunnalle
Tekstin yhdenmukaistaminen ja selkiinnyttäminen.
17.6.2010
Koko ohjeisto
ETENEn ja TUKIJAn verkko-osoitteiden
muuttuminen
16.9.2010
Koko ohjeisto
Lakiin terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista (voimaan 1.7.2010) sekä määräykseen terveydenhuollon laitteilla ja
tarvikkeilla tehtäviin kliinisiin tutkimuksiin (voimaan 15.9.2010) liittyvät muutokset.
1.10.2010
Koko ohjeisto
Lakiin lääketieteellisestä tutkimuksesta
annetun lain muuttamisesta (794/2010)
liittyvät muutokset.
3.12.2010
Koko ohjeisto
Asetuksiin 841/2010, 820/2010 ja
840/2010 liittyvät muutokset.
4.1.2011
Lakiin potilaan asemasta ja oikeuksista
(785/1992) tehty muutos.
13.1.2011
Koko ohjeisto
Poistettu vanhoja virastojen nimiä kuten
esim. TEO, Stakes jne.
8.3.2011
TY:n tutkimusrahoitustietokannan käytön muuttuminen.
_____________________________________________________________________
Versio 15.6.2011
84(84)
11.3.2011
5.1. Lausuntopyyntö eettiselle toimikunnalle
Korjaus muutoksenhakuohjeisiin.
15.4.2011
5.2.1 Ilmoitukset
Fimeaan
EudraCT-ilmoituksen muutokset.
15.6.2011
Koko tiedosto.
VSSHP:n lupahakemuksen uusiminen ja
tekstin muuttaminen sen mukaisesti.
_____________________________________________________________________
Versio 15.6.2011

KLIINISEN TUTKIMUKSEN OHJEISTO Versio 15.6.2011

Transcription

Similar documents

Laboratorioketjun laadunvarmistuksesta

Jäsenkirje 1/2012 - Suomen Kliinisen Fysiologian yhdistys ry

farenta mukana edistämässä kliinistä farmasiaa suomessa

Vol 4 2010 - Suomen röntgenhoitajaliitto

Alavus - Geoenergia.fi

HYVÄ OPTIKON TUTKIMUSKÄYTÄNTÖ

Kliinisen perusosaamisen näyttökoemalli ja - AHOT

Linkki dokumenttiin

Näytteiden otto geokemiallisia analyysejä ja liukoisuustestejä varten

Avaa tiedosto

Carea - Tutkittavan materiaali.pdf