Asikkalan kunnan

Transcription

Asikkalan kunnan

Kesäposti
2012
Asikkalan kunnan
Asikkalan
kesä 2012
Kanavajuhlat
Kaarnalaivakisat
Kylätapahtumat
Kesäfoorumi
Anianpellon
markkinat
Opastettu kalaretki
Päijänteellä
Valokuituverkko
Asikkalaan
Iso-Äiniölle luontokeskus ja lintutorni
YLEINEN HÄTÄNUMERO 112
HINAUSPÄIVYSTYS 0400 471 501
Täyden palvelun autokorjaamo
-
HEINOLAN HINAUSPALVELU
Määräaikaishuollot
Öljynvaihdot
Yleiskorjaukset
Jarrukorjaukset ja testaukset
Pakokaasumittaukset
Diagnostiikkalaite työt, testaukset ym.
Katsastuspalvelut
Nelipyöräsäädöt
Ilmastointihuollot
ASIKKALAN
KUNNAN
KESÄPOSTI
JULKAISIJA
Asikkalan kunta
Kehittämislautakunta
TOIMITUSKUNTA
Asikkalan kunta:
Katri Keminen, Kari Kitala, Katriina Nikula, Merja Palokangas
Vapaa-ajanasukasneuvottelukunta: Pirjo Salakka, Esa Norhomaa
Kylät ja kyläyhdistykset:
Raimo Salmela, Äinää
Hannu Markkanen, Urajärvi
Päivi Liikamaa, Kurhila-Hillilä
Heikki Lagom, Kalkkinen
www.kolarityo.fi
TAITTO
Päivi Liikamaa
[email protected]
PAINO
N-Paino, Lahti, 2012
Sisältö
MOTOHEINOLA
Meillä myös YAMAHA perämoottorihuolto!
MP merkkihuolto:
- Moottoripyörien, mopojen ja mönkijöiden huolto
- Seossäädöt ja tehomittaukset DynoJet tehopenkissä
- Kaasuttimien ja ruiskurunkojen synkronoinnit
- Dunlop ja Continental Renkaat
- Ajovarusteet
www.MOTOHEINOLA.fi
Sahaajantie 3, 18200 Heinola 03 - 872 7017
5FSWFUVMPBLFTÊJTFFOLZZUJJO
Vääksyn palvelutaksi
O Taksikuljetukset 1-8 hlö
O Invakuljetukset
OPaarikuljetukset
O Sopimusajot
Puhelin: 050-515 0112
Tapahtumakalenteri 4
Päijännetalon kesänäyttelyt 6
Urajärven kartanon
kunnostus loppusuoralla 7
Opastettu kalaretki voi
olla kesän suurin elämys 8
Kalkkisista kansainvälisille
vesille 10
Hinku mökille 12
Asikkalan uusi jäteasema
on näppärä käyttää 13
Niitähän on enemmän
kuin meitä! 15
Kaistaa pukkaa 16
Neuvosta jätevesineuvontaa 18
Yhteistyöllä tuulta junnujen
purjeisiin 19
Iso-Äiniön luontokeskus on kesän
uusi virkistyskohde 20
Kurhilan ja Hillilän yhteiset
rannat ja saaret 21
Kalkkisissa on hienot
kalavedet 22
Vanhan Vääksyn henki 23
Urajärven kansankynttilä 24
Muutoksen tuulia
Mustjärvellä 25
Koirapuisto Vääksyyn 26
Tassulassa hoidetaan myös
kesäasukkaiden lemmikit 27
Kirjastosta kesäksi luettevaa,
kuunneltavaa, katsottavaa 28
Asikkalan kunnan
tiedotuksia 30
Kesäpostiterveiset
aurinkoisesta Asikkalasta
uurelle osalle kesän saapuminen on – yhtään muita vuodenaikoja väheksymättä – iloinen asia. Asikkala on kesäkunta, eikä vähiten tapahtumien
ja lukuisten vapaa-ajanasukkaiden sekä matkailijoiden ansiosta. Meille
vakituisille asikkalalaisille talvi toimii sopivana vastapainona vauhdikkaalle kesälle. Toisin kuin suurimmassa osassa lumista maatamme, meillä vapaa parkkipaikka on helpompi löytää talvella kuin kesällä.
Asikkalasta löytyy aina parkkipaikka eikä se edes maksa mitään. Lisäksi lasten ja nuorten käyttämät liikuntatilat ovat maksuttomia, samoin eläkeläisjärjestöt
saavat kunnan tiloja veloituksetta käyttöönsä. Valtion ei tarvitse turvata palveluitamme. Meillä pääsee lääkäriin ja muutkin palvelut hoituvat lain säätämien aikojen puitteissa. Meillä on asiat hyvällä tolalla.
Asikkala on kunta, joka saa päättää lukuisista asioistaan paikalliseen itsehallintoon nojaten. Voimme toistaiseksi itse päättää, miten järjestämme päivähoidon,
opetuksen, kirjastopalvelut tai mikä on kunnan rakennusjärjestys ja mitä minnekin saa rakentaa. Huolestuttavana suuntauksena on paikallisen päätösvallan katoaminen ja oman harkintavallan heikkeneminen. Keskittävä yhteiskuntajärjestelmä ei
ole kestävä ympäristön, demokratian eikä edes talouden kannalta. Tuskin on rikos,
että pystymme tuottamaan laadukkaat palvelut tuhannella eurolla asukasta kohden
edullisemmin kuin maan kunnat keskimäärin. Meillä on 35 valtuutettua ja jokunen
jäljellä oleva viranhaltija, jotka ovat tähän tehokkuuteen syyllisiä.
Demokratia on arvo itsessään, eikä sitä voi mitata rahassa. Kunnan kehittäminen on peruste kunnan itsenäisyydelle. On aivan eri asia olla syrjäinen kaupunginosa kuin täysivaltainen kunta, joka voi harjoittaa haluamaansa kaavoitusta ja
maankäyttöä sekä perustaa esimerkiksi koirapuistoja ja lasten leikkipaikkoja haluamilleen paikoille. Kunnan yleinen toimivalta tarkoittaa vapaata oikeutta käyttää
resurssejaan haluamiinsa asioihin ilman lainsäädännön pakkoa.
Olemme panostaneet terveysliikuntaan ja hyvinvoinnin edistämiseen. Kaupunginosana meillä ei olisi tätä päätösvaltaa tehdä valintoja ja kohdentaa resursseja haluamallamme tavalla. Me Asikkalassa uskomme pystyvämme vastaamaan parhaiten tulevaisuuden haasteisiin itsenäisenä kuntana palvelut ja paikalliset vaikutusmahdollisuudet turvaten.
Kiitän kaikkia Kesäpostin tekemiseen osallistuneita ja toivotan tämän lehden parissa kaikille vakituisille ja vapaa-ajanasukkaillemme oikein antoisaa kesää ja mukavaa loppuvuotta!
Juri Nieminen
Kunnanjohtaja
ASIKKALAN KESÄPOSTI 2012
3
ASIKKALAN KESÄ 2012
.HVlIRRUXPL
RETKET KELVENTEELLE JA PÄIJÄTSALOON
Päiväretket Päijänteen kansallispuistoon, Kelventeelle
Opastettu risteily ja päiväretki Kelventeen saareen 3.7.–31.7. tiistaisin. Kokoontuminen lähtöpäivänä klo 10.30
Päijännetalossa Meijeritie 1, Vääksy.
Paluu n. klo 17.
Tutustu Päijänteen kansallispuiston
maisemiin Elbatar-laivalla ja patikoiden. Matkalla opas kertoo Päijänteestä, kansallispuistosta, Päijännetunnelista ym. Perillä Kirkkosalmessa
tutustutaan ainutlaatuisiin jääkauden
jälkiin ja Suppalampeen. Hinta sisältää kahvit ja makkarat (lapsille mehut). Ranta on ihanteellinen uimiselle ja auringonotolle. Paluu Vääksyyn
klo 17.00. Hinta aik. 25€, lapset 4–14v
12,50.
Ilmoittautumiset
päiväretkille:
[email protected]
tai puh. (03) 888 6680.
Päiväretket Päijänteen
kansallispuistoon, Päijätsaloon
Opastettu risteily ja päiväretki Päijätsalon jylhiin maisemiintorstaisin 5.7.–
2.8. Lähtö Pulkkilanharjun Karisalmesta klo 11.30 ja paluu n. klo 19.00.
ILOKSI JA HYÖDYKSI SINULLE!
La 7.7.2011 klo 13–15 Kalkkisten Lomameijerillä,
Kalkkisten sillan kupeessa
Risteily alkaa Pulkkilanharjun itäistä
puolta Käkisalmeen, josta Hinttolanselkää pitkin kohti Sysmän suuntaa.
Opas kertoo matkalla Päijänteestä ja
kansallispuistosta. Päijätsalossa noustaan n. 4 km reitti loivia mäkiä Päijätsalon näköalapaikalle, jota on verrattu Kolin maisemiin. Nuotiopaikalla
makkarat ja nuotiokahvit. Aikaa on
runsaasti uimiseen ja auringonottoon.
Laiva lähtee Päijätsalosta paluumatkalle n. klo 16.30. Hinta 30€, lapset
4–14 15 €/hlö.
Iso-Äiniön luontokeskuksen
avajaiset 17.5.
Kanavajazz 2010 7.7.
klo 13, Karsillantie 97. Lisätietoja kyläyhdistyksen pj, Raimo Salmela, puh.
0440 312214.
Olitpa sitten vakituinen asikkalalainen, kesäasukas
tai jotain siltä väliltä tule, kuuntele ja kysele.
Avoimet ovet ja aittojen
aarteet 20.5.
PANEELIKESKUSTELU KLO 1314
Saadaanko valokuitu ja laajakaista Asikkalaan? Mistä tietoa
kunnan kuulumisista? Katkeilevatko sähköt ensi talvenakin?
Mihin vien jätteeni, kun jäteastiat ovat jo täynnä? Vastaamassa
on kyseisten asioiden erityisosaajia ja asiantuntijoita, kunnan
päättäjiä ja virkamiehiä.
klo 11–15. Kahden kylän pihakirppistapahtuma Hillilässä ja Kurhilassa.
Myyntipöytiä pihoissa kylänraitin varressa sekä koululla, josta saat kartan
mukana olevista taloista. KurhilanHillilän kyläyhdistys, www.kurhila-hillila.net.
MIKÄ KYLÄ VOITTAA?
Kilpailuja, makkaranpaistoa, mehua klo 14–15.
Kesämielisten toripäivä 26.5.
Kesäfoorumissa on mahdollisuus esittää kysymyksiä myös ennakkoon. Lähetä kysymyksesi
sähköpostilla osoitteeseen vapaa-ajanasukasposti@asikkala.fi.
Päijännetalosta myös ryhmille räätälöidyt retket ja vaellukset keväästä
syksyyn saakka.
TAPAHTUMAT
Asikkalan vapaa-ajanasukasneuvottelukunta
Asikkalan kunta
PÄIJÄNNETALO
NÄYTTELYT
Kalastus- ja kulttuurikeskus Vääksyn kanavalla. Meijeritie 1, 17 201 Vääksy.
Asikkalan taiteilijaseuran
kesänäyttely 4.6.–31.8.
Suomen vapaa-ajankalastusmuseo, Päijänteen kansallispuiston opastuspiste ja
matkailuinfo
Avoinna 3.5.–30.9. varausten mukaan
p.044 7780 701.
Suomen Vapaa-ajankalastusmuseo ja
kesänäyttelyt 22.5.–30.9.
Avoinna ti–pe klo 10–18, la klo 10–15 ja su
klo 12–18.
Vääksyn vesimylly ja sähkölaitosmuseo
Vääksyn kanavalla, Vääksynjoen partaalla.
Avoinna: 22.6.–31.7. ti–pe 12–18, la 10–15
ja su 12–18.
Lisätietoja:
Taiteilijaseuran jäsenten
näyttely. Avoinna ti–su klo
12–18. Taidevintti, Kanavatie
17, Vääksy. www.taidevintti.
suntuubi.com.
Kesä käsillä! 1.6.–13.8.
Kädentaitoja ja taidetta Jokirannassa
Vääksyn kanavalla. Avoinna
su–pe 10–18, la 10–16, Melakuja 3, Vääksy.
Jussin korugalleria
2.6.–26.8.
Nahkurinverstas, Melakuja 3.
Vääksy. Avoinna joka päivä
klo 11–18.
[email protected]
www.paijannetalo.fi
www.asikkala.fi
Laatujazzia paratiisimaisemissa Vääksyn kanavalla, Toivo Kärki -lava, www.
kanavajazz.com.
Kalkkisten Kyläpäivä 7.7.
nyt jo 20. kerran. Kylämarkkinat, Asikkalan sahtimestarin valinta, juhlavuoden erikoisohjelmaa. www.kalkkinen.fi
Asikkalan kesäfoorumi 7.7.
klo 13–15 Kalkkisten Lomameijerillä.
Kuntalaisten kesäkohtaaminen. Järj.
Vapaa-ajanasukasneuvottelukunta ja
Asikkalan kunta.
klo 9–14, Kustaantori, Vääksy.
Iloinen kesäkauden avaustapahtuma,
jossa palkitaan Asikkalan kädentaitaja ja leipämestari 2012. Torimyynnissä
mm. kauden perennat ja kesäkukat.
www.lc-asikkala/kanava.fi
Iso-Äiniön kylämarkkinat 10.6.
Asikkalassa kesäänsä viettävien
kirkkopyhä 8.7.
klo 10 Messu Asikkalan kirkossa. Messun jälkeen vietetään Asikkalan perinnepäivää kotiseutumuseolla. Asikkalan seurakunta, Asikkalan kotiseutuyhdistys ry.
Veikko Ahvelaisen konsertti 8.7.
klo 12–15 Seurantalo, Myllykseläntie
27. Lisätietoja kyläyhdistyksen pj. Raimo Salmela, puh. 0440 312214.
klo 19 Nuorisoseura Suovolassa, Hasalantie 10, Pulkkila.
Juhannuskokko ja tanssit 22.6.
Konsertti Kalkkisten kirkossa, 8.7.
Majakkapaviljonki, Vääksy.
klo 19.00, Jousikvartetti Felis, ohjelmalehtinen 10 e, www.kalkkinen.fi.
Kalkkisten Kokkojuhla 22.6.
klo 18 alkaen satamassa 22.6. Kyläläisten ja kylän kesäasukkaiden yhteinen tapaaminen, johon ovat tervetulleita kaikki lähitienoon ihmiset. Kalkkisten kyläyhdistys, www.kalkkinen.fi.
Mobilisti-ilta 10.7.
alkaen klo 16. Klassikkoajoneuvojen
kokoontuminen Vääksyn kanavalla.
Mustjärven seudun kyläpäivä 14.7.
Vääksyn kanavajuhlat 29.–30.6.
Yö- ja kalamarkkinat, onkikilpailuja ja
konsertteja. Perjantaina Pumpun Henki-pelimanniyhtye sekä pääesiintyjänä
Anniina Mattila. Lauantaina yhteiskristillistä ohjelmaa, nuorisokonsertti: Marko Kungas ja Miika Salomaa,
pääesiintyjänä Reckless Love. Vääksyn
kanavalla ja Toivo Kärki -kentällä. Kanavanjuhlien yhteydessä veteraaniruokailu 29.6. klo 12–15. LC Asikkala/
Päijänne
Sää
aus
va r
L
KA
AK
A
klo 10–15 Riuttalassa. Myyntipöytien
varaukset ja lisätiedot 0500 494 030,
www.mustjarvi.fi
50-luvun tunnelmatanssit 18.7.
klo 18 Iso-Äiniön Seurantalolla, Myllykseläntie 27. Tanssittajina Hassakoivun Pelimannit.
IA
UPP
Avoimet ovet Urajärven
kartanolla 16.8. klo 12–18.
Urajärven kesäpäivä 21.7.
klo 10–13 Urajärven nuorisoseurantalolla, Urajärvenraitti 24. Kesäistä ohjelmaa ja torimyyntiä. Toripaikkojen
varaus: [email protected], p.
0400 441 661. Urajärvenseudun kyläyhdistys & Urajärven nuorisoseura.
Suovolan kesäpäivä 28.7.
klo 9–15, Nuorisoseurantalo Suovola,
Pulkkila. Kesäisen leppoisan ohjelman
merkeissä: myyjäiset, kirpputori, tuotetori, kotieläimiä.
Kaarnalaivojen SM-kilpailut 28.7.
klo 10 alk. Vääksynjoen virrassa. Kilpaillaan kaarnalaivojen nopeudesta ja
kauneudesta. www.vanhavaaksy.fi/sm
Vääksyn kansainväliset Moniottelut 4.–5.8.
S MAJAKALLA
Kalastaja Jyrki Hatanpää
myy kalaa Paviljongin huoltolaiturilla
lauantaisin klo 8–12 30.6. alk.
Vääksyn urheilukentällä. Monipuolinen urheilutapahtuma, huipputason
moniotteluja (M 10-ottelu, N 7-ottelu), ikäkausikilpailuja ja kuntoliikuntaa. Asikkalan Raikas.
Anianpellon markkinat 10.–11.8.
Suomen kauneimmalla markkinapaikalla Kalmarinrannassa. Lisätiedot ja
paikkamyynti p. 0500 970 883, LC
Asikkala
Kurhilan kesätori 12.8.
klo 9–15 Vanhan Kevarin pihapiirissä.
Lehmälotto ja kylän parhaat markkinat. Pöytävaraukset Airi Piira, p. 0400
636 494, Anja Nousiainen, p. 040
746 7443.
Avoimet ovet Urajärven
kartanolla 16.8.
klo 12–18. Nuorisoseuran kahvibuffet.
Museovirasto
Kalkkisten 10 1.9.
Reipas kuntoilulenkki mukavissa maalaismaisemissa. Tule koko perheen
tai kaveriporukan voimin! Kilpailijoille omat sarjansa. Ilmoittaudu kylän
sivujen kautta. Osallistumismaksu
ennen 7.7. ilmoittautuen 15 e, sen jälkeen vähän enemmän. Keittolounas +
arvontoja. Kannustusjoukot maksutta
mukaan viettämään mukavaa päivää
Kalkkisissa. Paljon oheisohjelmaa!
www.kalkkinen.fi.
.DONNLVWHQMXKDQQXVNRNNR
KESÄISIÄ KIRKKOHETKIÄ ASIKKALASSA
Asikkalan kirkko avoinna
4.6.–31.7. klo 12–17 su–pe, la
suljettu
Messut Asikkalan kirkossa
20.5.–12.8. su klo 10,
24.6. ja 19.8. messu on
srk-keskuksessa Vääksyssä
Kylvösiemenen
siunaaminen
6.6. klo 18 Erkki Raunion
pihapiirissä Rantalantie 72
Juhannusaaton juhla
22.6. Kinismajalla klo 18.
Kokko klo 20.30.
Juhannuskirkot
23.6. klo 10 Asikkalan
kirkossa ja klo 13 Kalkkisten
kirkossa,
Avoimet ovet Kalkkisten
kirkossa kyläpäivänä 7.7.
klo 9–14, kirkkokahvia koko
päivä!
Kesää viettävien
kirkkopyhä
8.7. Asikkalan kirkossa
klo 10. Kirkkokahvit,
perinnepäivänviettoa
museolla.
Lähetyksen
markkinatapahtuma
10.–11.8. Vääksyn srkkeskuksessa
Tervetuloa!
Asikkalan ev.lut.seurakunta Ks. tarkemmin: www.asikkalanseurakunta.fi.
MXKDQQXVDDWWRQDNOR.DONNLVWHQN\O¦QVDWDPDVVD
.\O¦O¦LVWHQMDN\O¦QNHV¦DVXNNDLGHQ\KWHLQHQWDSDDPLQHQMRKRQ
RYDWWHUYHWXOOHLWDNDLNNLO¦KLWLHQRRQLKPLVHW
.DONNLVWHQ.\O¦S¦LY¦
ODXDQWDLQDQ\WMRNHUUDQ
7XOHPXNDDQDLGRQPDDODLVN\O¦QWDSDKWXPLLQ6XYHQ
VXORLVLPPDOODKHWNHOO¦M¦UMHVW¦PPHN\O¦S¦LY¦QMRQNDDLNDQDYRLW
WXWXVWXD.DONNLVLLQQDXWWLDPDDODLVKHUNXLVWDMDWHKG¦RVWRNVLD
DLGRLOODPDUNNLQRLOOD$VLNNDODQVDKWLPHVWDULQYDOLQWD
-XKODYXRGHQHULNRLVRKMHOPDD
-RXVLNYDUWHWWL)HOLV
NRQVHUWWLVXQQXQWDLQDNOR.DONNLVWHQNLUNRVVD
2KMHOPDOHKWLQHQ
ZZZNDONNLQHQᚏ
Vääksyn Apteekinmajoitus
7 majoitushuonetta ja saunatupa makuuparvineen
Wanhassa Vääksyssä aivan kanavan tuntumassa.
Jokaisessa huoneessa oma kylpyhuone, taulu-tv ja jääkaappi.
Sauno aidon IKI-kiukaan pehmeissä löylyissä!!
Pihassa 2 paikkaa sähköpistokkeella myös matkailuautoille.
Vääksyntie 18, 17200 Vääksy, 040 761 7690
+358 40 504 4167 (also in English)
[email protected] www.apteekinmajoitus.fi
Päijännetalon kesänäyttelyt
kertovat tarinoita Asikkalasta
Päijännetalon vaihtuvien
kesänäyttelyiden aiheet
on ammennettu suoraan
Päijänteestä ja Kymen
vesistöstä. Ne kertovat
vivahteikkaasti Asikkalasta,
asikkalalaisista ja elämästä
Päijänteen rannalla.
äyttelyn perustaminen on monivaiheinen prosessi, joka vaatii monen eri osaajan panostusta. Eri aiheiden käsittelyyn
haetaan paikallista apua ja asiantuntemusta valokuvien henkilöiden tunnistamisesta karttojen ja piirustuksien hankintaan.
Vesijärvi – Salpausselkien tytär-, Asik-
N
Vääksynjoki virtaa Päijännetalon ohi.
Katariina Sommarberg korjaa
vintin ikkunan
lasitusta.
kala 160 vuotta- ja Päijänteen laivaliikenteen näyttelyiden sisältöön vaikuttivat
vahvasti paikalliset tutkijat talkootyöntekijöiden ohella.
Kesän 2012 näyttelyssä voi ihailla SuurPäijännettä Jukka Raution kuvaamana ja
Päijänteen venevajoja Tapio Blåfieldin
ikuistamana. Päijänteen kansallispuiston opastuspiste Päijännetalolla tarjoaa
niinikään hyödyllistä tietoa patikoinnista pitäville.
Kalastusmuseon puolella laajennamme
Päijänteen erakon, Toivo Pylväläisen henkilökuvausta ja pyrimme lisäämään näyttelyn toiminnallisuutta.
Kesän ollessa parhaimmillaan viemme
ryhmiä ohjatuilla risteilyillä ihailemaan
Päijänteen harjusaaria. Lapset ja nuoret
voivat kokeilla kalojen narraamista EnsKalassa, kanavan läheisyydessä.
Paikaillinen voimainponnistus
on täyttänyt odotukset
z Ensimmäisen kerran Asikkalan kalastus-
museo nousi esille jo 1970-luvulla, mutta vasta kesäkuussa 2001 pääsimme ihailemaan ensimmäistä Suomen vapaa-ajankalastusmuseon näyttelyä. Museon perusnäyttely on kiinnostanut katsojia pienin
muutoksin ja lisäyksin kaikkina vuosina.
Uskallan väittää, että Suomen vapaa-ajankalastusmuseo on täyttänyt oman paikkansa suomalaisten museoiden joukossa. Kekkonen kalasti -näyttely oli hyvä näyte paikallisesta osaamisesta ja näyttelynä merkittävä
myös valtakunnallisesti.
Päijännetalo on muutakin kuin kalastus-
Muuttolintujen
lennähdettyä keväällä
kartanonpuistoon alkaa
monivuotisen kunnostusja konservointiurakan
viimeinen työkausi.
KIITOS
Itselleni kesän 2012 näyttelyn
kokoaminen on viimeinen Päijännetalossa. Olen iloinnut
työstäni ja siitä toveruudesta,
joka talon toimintojen ympärille
on syntynyt. Kiitän lämpimästi
pyyteettömiä talkoolaisia ja työtovereita: Aulis, Ensio, Herkko,
Juha, Ilkka, Laurit (3), Tapsa, Matit, Merja, Mikko, Ossi ja Risto, ilman apuanne olisimme hukassa. Samalla toivon, että aktiivisuutenne taloon säilyy edelleen
vahvana.
6
Urajärven
unelmatiimi loppusuoralla
museo. Alkuperäissuunnitelmissa keskeisenä ajatuksena oli Päijänne-luontokeskuksen
sijoittuminen talon toiseksi tukijalaksi. Tämä
ei toteutunut toivotusti. Yläkerta luovutettiin talviajaksi Wellamo-opiston toimintoihin
ja Päijännekeskuksen kehittäminen siirtyi.
Päijänne on kuitenkin pysynyt toimintaa
ohjaavana keskiönä. Järven valuma-alueella
on tehty veden laatua parantavia ja matkailua edistäviä hankkeita. Suunniteltu Kymijoen vesistön markkinointihanke Päijännekonttoreineen ei toteutunut, sen sijaan Päijänteen kansallispuiston opastuspiste löytyy tiloistamme.
Suurin odotuksin rakennettu asikkalalaisen työn muistomerkki ja matkailupalvelujen
keskus, Päijännetalo, on valmistautumassa 12. kesäänsä.
KUVA: KERTTULI HOPPA, MUSEOVIRASTO
Markku Niemeläinen
Vapaa-aikavastaava,
Päijännetalo
akiintunut joukko taitavia
konservaattoreita ja restauroijia saapuu jälleen töihin
’unelmatiimiin’.
”Tällaisessa paikassa työt eivät koskaan
lopu, joten pienempiä kunnostustöitä
kartanolla tullaan tekemään jatkossakin.
Kartano halutaan kuitenkin avata suunnitelmien mukaisesti kesällä 2013”, toivoo
arkkitehti Marja Ivars Museovirastosta.
Talven aikana blogissamme www.urajarvenkulttuuripuisto.fi t on matkattu tutkija Jouko Kuurneen opastuksella Hugo ja Lily von Heidemanin seurassa mm.
Bayreuthin musiikkijuhlille. Tekstit perustuvat von Heidemanien päiväkirjoihin.
Kesällä blogin kautta pääsee jälleen seuraamaan kartanolla tehtäviä töitä.
V
Jo perinteeksi muodostunut Avoimien
ovien päivä järjestetään kartanolla elokuussa. Tänä vuonna avataan ovet sivurakennukseen, joka oli viime kesänä hirsikorjausten vuoksi suljettuna. Nyt lattiat
ovat taas paikallaan ja huoneet kunnostetaan kesän aikana 1900-luvun alun asuunsa. Päärakennuksen ovet pysyvät sen sijaan sisätöiden vuoksi kiinni.
Elokuussa sivurakennukseen kuljetaan
jo uudelleen rakennetun kuistin kautta.
Kuisti purettiin puoli vuosisataa sitten
ja nyt se rakennetaan uudelleen vanhan
mallin mukaan. Kuistin penkit löytyivät
hyväkuntoisina sivurakennuksen yläkerrasta ja ne palautetaan takaisin paikoilleen. Alkukesästä uusitaan myös sivurakennuksen pärekatto.
”Kartanon maisemissa voi kulkea vapaasti kesästä nauttien, vain kartanopiha
on rajattu turvallisuussyistä työmaa-alueeksi”, muistuttaa Marja Ivars.
Kartanon kahvila ei tänä kesänä ole auki, mutta aina voi levittää piknikpeiton
puutarhaan tai Valhallaan näköalapaikalle. Puistossa kannattaa kulkea silmät
valppaina luontoa kunnioittaen ja tark-
kaillen. Vääksyssäkin tunnettu kasvitieteilijä professori J. P. Norrlin havaitsi jo
vuonna 1865 Urajärven kartanon alueella harvinaisen korpihohtosammaleen, joka viihtyy edelleen kartanon puistossa.
Rantapolun uudet opastetaulut pyritään
saamaan paikoilleen alkukesästä. Opasteita pystytetään aluksi muutamiin Lillylle
ja Hugolle erityisen tärkeisiin paikkoihin kuten Kotirantaan ja Muistojen niemeen. Taulujen kuvat ovat von Heidemanien kotialbumista.
Jättäkää muistoja, terveisiä ja toiveitanne pysäköintialueelta löytyvään ’Muistilaatikkoon’. Toivomme koko Urajärven kyläyhteisöä ja Asikkalaa kesäasukkaineen
mukaan osaksi elävää Urajärven kartanoa
ja kulttuuripuistoa!
Nanna Kymäläinen
Museovirasto
Avoimet ovet
Urajärven kartanolla
16.8.2012 klo 12–18
Nuorisoseuran kahvibuffet
Urajärven kartano, Kartanontie 1
Tervetuloa! Museovirasto
7
Heinäkuussa
piipahdamme
myös Käsivarren
harjusvesillä.
Ensimmäinen jigillä saatu kala on aina
elämys.
alastusopas Sami Lehtola
räätälöi kalastusretket pienelle joukolle tai isolle ryhmälle. Kokeneille kalastajille tai
ensikertalaisille. Suomen kielellä tai englanniksi. Useilla majoitusvaihtoehdoilla
tai vaikkapa viiden tunnin pyrähdyksellä.
” Joskus ollaan vesillä vain kaksi tuntia,
kun yritysseminaarit tai kokoukset halutaan katkaista hetkeksi mukavasti rentoutuen”, Sami kertoo.
”Hyrskyjä ja myrskyjä ei tarvitse pelätä.
Vesialueet ovat niin laajat ja monipuoliset, että aina löytyy paikka, jossa sääolosuhteiden puolesta on hyvä kalastaa. Kovalla tuulella mennään suojaisille vesille”,
kalastusopas lupaa.
Hän hakee asiakkaansa sovitusta laiturista, jotta vesille lähtö on vaivatonta,
ja korostaa, että kalastaminen onnistuu
ympäri vuoden; talven mittaan on tehty
monta opastettua pilkkireissua.
K
Täydellinen varustus
Vantaalta lähtöisin oleva Sami Lehtola
on viettänyt lapsuudestaan saakka kesät
Kalkkisissa isänsä kanssa kalastellen ja nyt
myöhemmin asettunut perheensä kanssa
ympärivuotiseksi asukkaaksi. Koulutuskeskus Salpauksessa suoritettu kalastus-
oppaan ammattitutkinto on mustaa valkoisella Samin ammatillisesta osaamisesta.
Kalastusopastukseen kuuluu kaikki tarvittava: vene, kalastusvälineet, pelastusliivit, kalastusluvat ja retkieväät. Reissun
päätteeksi asiakas saa halutessaan kalat
mukaansa perattuina ja pakattuina. Joskus kalastetaan vain kalastamisten ilosta
ja päästetään saalis takaisin veteen kalakannan luontaisen säilyvyyden edistämiseksi, Sami kertoo ja vakuuttaa, ettei yhtään kalareissua ole tehty ilman saalista.
Kalapakissa on kaikki mahdollinen heittokalastukseen tarvittava välineistö. Virvelinheitto ei ole helppoa ensikertalaiselle,
mutta siihen asiantuntija antaa opastusta ja saa ehkä innostumaan niin, että heittokalastuksesta tulee uusi harrastus. Sami
korostaa, että kun perheessä lapsia opetetaan kalastamaan, myös heillä tulisi olla
kunnon välineet heti alusta alkaen, jotta
innostus ei tyssäisi huonoihin laitteisiin.
Opastetut kalaretket soveltuvat hyvin
myös lapsiperheille; niistä jää mukavia
muistoja ja saa ammattimaista opetusta. ”Järjestämme myös kalastuskursseja
muun muassa jigaamisesta ja koskikalastusta. Jigaaminen on tullut erityisen suosituksi; ahvenet, kuhat ja hauet tarttuvat
hanakasti värillisiin jigeihin.”
Sami Lehtola hoitaa tottuneesti myös
ulkomaalaisia asiakkaitaan sujuvalla englannin kielen taidollaan ” Joskus kalastusasiakkaiden into on niin kova, että eväätkin jäävät syömättä. Yritysasiakkaat ja kaveriporukat luottavat mielellään ammatti-
Matkalla ottipaikoille.
maisiin palveluihin, sillä kokonaisuuden
onnistuminen on hyvän elämyksen edellytys”, nuori yrittäjä kiteyttää.
Niille, jotka pitävät luonnosta, mutta eivät välitä kalastuksesta, on tarjolla veneretkiä Etelä-Päijänteen kauniille vesille,
jolloin voi luontoretkeillä vaikkapa saarilla, kuten Päijänteen kansallispuistoalueeseen kuuluvalla Kelvenneellä. Saaressa on
mahdollisuus uintiin, makkaranpaistoon,
kahvituokioon, patikkaretkeen, marjastamiseen tai sienestämiseen.
Yhteistyössä
matkailuyrittäjiin
Etelä-Päijänteen Kalastuspalvelut -yritys
on kiinteässä yhteistyössä lähialueiden
palveluntarjoajiin: Lehmonkärki, Marttilan tila, Kiuasniemi, ja Iso-Naappilan
Loma tarjoavat yksilöllisiä ja tasokkaita
majoitusmahdollisuuksia rantamaisemissa. Majakka-Paviljonki Vääksyn kanavanlahdessa on puolestaan suosittu veneilijöiden tankkaus- ja kohtauspaikka, ja sieltäkin vesille lähtö käy mainiosti.
Lisätiedot:
www.kalaretket.fi
Teksti: Katriina Nikula
Kuvat: Sami Lehtola
Opastettu kalaretki
voi olla kesän suurin elämys
Kalaretki Etelä-Päijänteellä, Ruotsalaisella tai Kymenvirralla kokeneen
kalastusoppaan vetämänä on kuin helmi kirkkaassa vedessä. Sami
Lehtola hioo sen juuri sellaiseksi kuin asiakas haluaa.
8
Koskikalastuksen kruunaa nätti taimen.
Tauolla nautitaan nokipannukahvit.
Kuha käy kuumana jigiin.
9
Hannu ja Kalevi Kankaan
perustaman FinlandiaUistimen uistinmerkit ovat
vuodesta toiseen olleet
ennätyskalarekistereiden
kärjessä.
Kalkkisista
kansainvälisille vesille
Kalkkisissa toimiva, maailman kalastusvesillä korkealle
arvostettu Finlandia-Uistin Oy viettää ensi vuonna viisikymppisiä, mutta sen historia alkoi jo vuotta aikaisemmin.
Teksti Katriina Nikula Kuvat Hannele Kangas
annu Kangas muotoili käsin
puukolla ensimmäiset mallit
kotirannan männynkaarnasta
vuonna 1962. Malli muistutti pientä muikkua. Uistinta markkinoitiin
Finlandia-nimellä. Mallit lähetettiin Amerikkaan hyväksyttäväksi helmikuussa 1963.
Kun historiallinen 360 000 uistimen sopimus oli allekirjoitettu 1963 ja ovet auenneet Amerikkaan kertaheitolla, kotitalon
navetta tyhjeni kolmessa päivässä lehmistä
ja muusta karjasta. Paikat siivottiin ja seinät kalkittiin. Navetasta tuli uistintehdas.
”Aika oli sopiva, sillä maatalous oli murroksessa. Pieni maatila ei tarjonnut riittävää toimeentuloa kahdelle veljekselle vaan
oli keksittävä jotain muuta. Itsensä työllistäminen ja yrittäminen oli luonnollinen
ajatus”, Hannu Kangas kertoo.
Uuden tuotantolaitoksen koneellistaminen alkoi sorvista, jonka suunnitteli
Hannun ja Kalevi Kankaan serkku Martti Kangas.
H
10
Markku Nyman koeuittaa uistimet ennen kuin ne päästetään väljemmille vesille.
”Yrityksen nimeksi valittiin FinlandiaUistin, koska se kertoo tuotteiden alkuperämaasta, mutta tavaramerkiksi tuli kansainvälisen ytimekäs Nils Master (1965).
Samalla mallisto uudistui. Edelleenkin
meidät tunnetaan paremmin Nils Masterina kuin Finlandia-Uistimena, ja niin pitää ollakin, sillä tuotemerkki on tärkein”,
Kankaan veljekset toteavat.
Työväki 1960-luvulla löytyi läheltä; lä-
hes joka talossa oli kaksi tai kolme nuorta, jotka eivät vielä olleet päässeet maalta
kaupunkiin. Kulkuvälineiden puuttuessa
nuoret haettiin töihin sinisellä kleinbussilla aina Kuoppainkulmalta saakka. Noin
30 työntekijän voimalla uistimia valmistui 30 000:n kuukausitahtia, ja kun vuoden 1964 heinäkuu koitti, koko ensimmäinen Finlandia-tilaus oli toimitettu.
Vauhdikkaan alkurysäyksen jälkeen malliston kehittäminen jatkui omalla väellä.
1965-luvulla kehitetty Nils Master Invincible -viehe, jota kalastajat käyttävät edelleenkin ympäri maailmaa, on tunnettu
sen uintiliikkeestä ja tehokkaista väriyhdistelmistä.
”Suomessa suurimmat hauet saadaan
vuosi toisensa jälkeen Invinciblellä. Pienemmät vaaput soveltuvat hyvin taimenkoskille tai kirjolohilammille soutu-uisteluun. Invinciblellä uistellaan myös kuhia”, tuotannosta vastaava Kalevi Kangas
kertoo. Finlandia Uistimen tuotevalikoimassa on jo vuosikymmeniä ollut Ruotsista ostettu Bete-tuotemerkki, jota valmistetaan edelleenkin noin kolmannes
tuotannosta.
Finlandia-Uistin Oy valmistaa vuosittain noin 500 000 uistinta ja työllistää lähes kaksikymmentä henkilöä. Sitkeä yritys taistelee paikastaan auringossa osaamisellaan ja tunnettuudellaan. ”Hinnalla
kilpaileminen ottaa koville, kun tuotantoa ei ole siirretty edullisempiin maihin,
kuten monet muut yrittäjät ovat tehneet”,
Hannu Kangas pohtii.
Kypäräpäisellä viikingillä varustettu Nils
Master -merkki on myynyt hyvin Australiassa jo neljäkymmentä vuotta. Ruotsi on merkittävä vientialue, kuten myös
muu Eurooppa. Venäjällä on innostuttu
erityisesti pilkkikalastukseen. Kotimaan
markkinointia hoitaa Kalastuskolmio Oy.
Jos ei halua mennä merta edemmäksi kalaan, Nils Masterin tai Beten voi ostaa Vääksystä vaikkapa Tallukasta, Rautanetistä, Majakka-Paviljongilta tai Päijännetalosta. Valtakunnallisesti Finlandia-Uistimen tuotteita myydään hyvin
varustetuissa kalastustarvikeliikkeissä ja
tavarataloissa.
Lisätietoja www.nilsmaster.fi
Kalastuskunnat
Kalastusluvat ja neuvonta
Päijänne
Anianpellon osakaskunta
Esimies Timo Pirttilä Luvanmyynti: 1) Kajaan Kuva, Mikkola, Vääksy, p. (03) 766 2758
2) Majakkapaviljonki, Kanavalahti,
Vääksy, p. (03) 766 2008
Verkkokalastus 4 €/yksikkö, enintään 15 yksikköä, rapumerta 3 €.
Kalkkisten osakaskunta
Esimies Heikki Lagom,
(03) 767 4274, 0400 492 650,
Kirkkopellontie 6, Kalkkinen
Luvanmyynti: K-Extra Lampinen, Siltatie 2, Kalkkinen, p. (03) 767 1141
Verkkomerkki 4 €, 5 merkkiä/talous, virkistyskalastusluvat 17 €/vuosi, 9 €/3 vrk, 3,5 €/1 vrk
Kopsuon kalastuskunta
Esimies Jukka Ahonen, Vaskonniementie 36, puh (03) 766 9896
Hannu Mäkelä, Muikkulantie 1,
Vesivehmaa, puh. 0400 357732
tai 044 7922753 (työ)
Pulkkilan osakaskunta
Esimies Markku Putula,
Salmentie 22, Asikkala
p. 0400 840 615 tai 040 822 6787
Luvanmyynti: 1) Eija Salmela, Salmentie 14, Asikkala, p.040 723 4917
tai 044 255 4931, klo 17 jälkeen
2) Sanna Liipola, Kukonharjuntie 10,
p. 0400 568 857, klo 17 jälkeen.
Salonkylän osakaskunta
2) Keijo Johansson, Vähä-Äiniö, p.
0400 712 967
Asikkalan kk:n kalastusalue
Esimies Heikki Tuomainen,
p. 050 5382 326
Vesijärvi
Vesijärven kalastusalue
Virkistyskalastuslupa: 40€/vuosi,
15€/vkk ja 5€/pv. Enintään kuusi vapaa/vene.
Lupamyynti: 1) Erä-Lindroos, Launeenkatu 84, Lahti, p. (03) 7525
696, [email protected]
2) Camping Messilä, Satamapolku
1, Messilä, p.(03) 876 290,
[email protected]
3) Vääksyn Tankkausmajakka ky,
Kanavalahti, Vääksy, p.(03) 766
2008 tai 040 541 3008,
[email protected]
Verkko, katiska ym. pyydyslupien
myyjät löytyvät lupia myyvät osakaskunnat. Ks. www.kalatalouskeskus.
net/luvat.html
Parinpellon osakaskunta
Kalastusalueen pj. Harri Kempas,
Parinpellontie 197, Hollola, p. 040
848 1484, [email protected]
Hillilän kalastuskunta
Juhani Näsi, Kettulantie 219,
Kurhila, p. 0400 124 051,
[email protected]
Esimies Matti Uusi-Uitto
Luvanmyynti: 1)Matti Uusi-uitto, Uitontie 523, Pietilä, p.040 530 1892
2)Aimo Heininen, Salonsaari,
p.0400 350 173
Kutajoen kalastuskunta
Särkijärven osakaskunta
Juhani Lusila, Asikkalantie 444,
Asikkala, 0400 433 395, [email protected]
Esimies Jorma Laurila,
p. (03) 7675 593, 040 519 7389,
Tohtorintie 69, Kalkkinen
Luvanmyynti: Pertti Marttila,
Marttilantie 59, Kalkkinen,
p.(03) 676 5560
Pyydysmerkki kylässä asuville ja
kiinteistöjä omistaville 2 €/yksikkö,
muille 4 €/yksikkö.
Matti Saarinen, Salo-Syrjälä 13,
Kutajoki, p. 044 277 1860,
[email protected]
Asikkalan kk:n kalastuskunta
Pyhäniemen kalastuskunta
Heikki Eloranta
Uskilan osakaskunta
Jarno Nummela, Beetanpolku 115,
Hollola, p. 0400 351 519,
[email protected]
Urajärven osakaskunta
Upilan osakaskunta
Esimies Martti Iso-Kuusela,
Pohjankorventie 74, Urajärvi
p. (03) 7667 115, 0400 651 246,
Luvanmyynti: 1) Kesäkoti Huhtaranta, Huhtarannantie 104, Urajärvi,
p. 040 728 1322, toukokuun alusta
syyskuun loppuun.
2) Neste Vesivehmaa (Körri), Joenkulmantie 2, Vesivehmaa, p.(03)
7340 250
Verkko 7 € (enint. 4 kpl), katiska, rysä, pitkäsiima (enint. 1), 5 kpl koukkuja (enint. 2), uistinlupa (sisältää
tuulastusluvan) ja rapumerta 5 €,
nuottalupa 20 yksikköä, á 5 €.
Ahti Eerikäinen, Lemminkäisentie
16, Hollola, p. 0400 445 127,
Vähä-Äiniön osakaskunta
Kalevi Rantala, p. 0400 794 507
Luvanmyynti: 1)Asko Leveäoja,
Pätiäläntie 475, Asikkala,
p. 044 2695 986
Lahden Kalaveikot ry
Eero Mäki, Riekontie 3 as.19. B,
Lahti, p. 040 733 0183,
[email protected]
Lahden Kaupunki
Ismo Malin, Vesijärvenkatu 11,
Lahti, p. 050 525 9579,
[email protected]
N
VÄÄKSY A
K
OPTIIK
ON NYT
SYNSAM
A!
KOKEILE VAIKK
Tuttu henkilökunta palvelee sinua tästä eteenpäin
Synsam-brändin alla. Tervetuloa!
JOPA
ETUSI €
0
100 ENSIMMÄISELLE! 30
LAADUKKAAT MONITEHOT
29
€/kk
sisältää linssien ohennuksen + pinnoitteet
sekä kehykset kampanjavalikoimasta
VAIN 348 € tai 12 kk ilman korkoa ja kuluja VAIN 29 €/KK
Merkit ja mallit vaihtelevat liikekohtaisesti.
Isännöitsijä
Jari Hagman, Vesijärvenkatu 27,
Lahti, p. 044 509 2461,
[email protected]
Asiantuntijajäsen
Jukka Ruuhijärvi, Rahtijärventie 291,
Evo, p. 020 575 1423,
[email protected]
SYNSAM VÄÄKSY, Rusthollintie 4, Vääksy. Puh. (03) 766 2833
Asikkalan uusi jäteasema
on näppärä käyttää
KUVAT: PÄIVI LIIKAMAA
äijät-Hämeen Jätehuolto avasi uuden
jäteaseman Asikkalaan tämän vuoden
alussa. Asema sijaitsee Vehkoon teollisuusalueella Vääksyssä. Asemanhoitajana toimii Piia Schulte.
Uusi asema on entiseen verrattuna näppärä
käyttää. Autolla pääsee ajamaan korotetulle rampille, jonka molemmin puolin jätelavat ja -kontit
sekä puristimet sijaitsevat. Lastin purku ja jätteiden lajittelu on helppoa. Koko alue on asfaltoitu.
Asemalla vastaanotetaan energia- ja sekajätettä,
paperia, kartonkia, lasia, metallia, puuta, kestopuuta, betoni- ja tiilijätettä, risuja ja haravointijätettä,
sähkölaitteita, vaarallisia jätteitä, kantoja ja renkaita.
Suuri osa jätteistä otetaan vastaan maksutta. Jätettä voi tuoda yhden kuution henkilöauto-, peräkärry- tai pakettiautokuormina.
Asikkalan jäteasemalla asioivien määrä on kasvanut vuosittain ja viime vuonna määräksi kirjattiin jo 5 606 jätteen tuojaa. Kokonaisjätemäärä oli 574 tonnia.
Jäteasema on rakennettu Asikkalan
kunnalta vuokratulle tontille. Sen ylläpitoa rahoitetaan ekomaksulla. Päijät-Hämeen Jätehuollolla on kaikkiaan
seitsemän jäteasemaa.
Uusi maankaatopaikka sijaitsee uutta jäteasemaa vastapäätä. Sinne otetaan vastaan puhtaita maa- ja kiviaineksia, ja se on avoinna jäteaseman aukioloaikoina. Tunnistekortin lunastaneet voivat tuoda kuormia myös aukioloaikojen ulkopuolella.
P
KUVA: ANRI LIIKAMAA
Hinku-hankkeessa tavoitteena on energiatehokkuutta parantamalla ja uusiutuvaa
energiaa hyödyntämällä vähentää hiilidioksidipäästöjä. Asikkala liittyi kumppanuuskuntana hiilineutraalisuuteen pyrkivien kuntien joukkooon viime vuonna.
K
ie
kalant
ontie
Vehko
12
Jätteiden purkualueella jätteet lajitellaan alemmalla tasolla oleville avolavoille, kontteihin tai puristimiin. Opaskylteissä luetellaan kullekin lavalle kelpuutettavat jätteet (pikkukuva).
k
Vähäla
e
nti
Y
LA
HT
I3
Lähiruoan suosiminen pienentää hiilijalanjälkeä.
dot, kuten puulämmitys
z
Aurinkokennot, pientuuliturbiinit
z
Lämpöpumput
z
Jätevesien käsittely ajanmukaiseksi
z
Energiankäytön etähallinta
z
Mökkiliikenne: säästävä ajotapa, kimppakyydit, julkinen liikenne, pyöräily, jne.
z
Lähiruokaa ja sesonkiruokaa
paikallisilta tuottajilta ja omasta
kasvimaasta
z
Kesämökin energiatehokas talvikunnossapito ja kosteusolosuhteiden hallinta
z
Pakkaskestävä vesihuolto
ANIANPELLONTIELLE
313
KS
KUVA: TANJA PAKSUNEN
z
Vaihtoehtoiset lämmitysmuo-
ee
Äk
Teksti Katja Puurtinen
Ympäristönsuojelusihteeri, Asikkalan kunta
HINKU-VINKKEJÄ
MÖKKIKÄYTTÖÖN
Ä
VÄ
12
Mökkeilyyn liittyy merkittäviä ympäristövaikutuksia, jotka aiheutuvat lämmityksestä ja sähkönkäytöstä, jätevesistä, liikkumisesta, ostoksista, jätteistä jne. Ympäristövaikutusten minimoimiseksi voi tehdä
monia viisaita valintoja.
£
ohti hiilineutraalia kuntaa
eli Hinku-hankkeeseen voi
osallistua jokainen kuntalainen kehittämällä omaa asumistaan ja mökkeilyään ilmastomyönteisempään suuntaan. Keinoja ovat energian käytön tehokkuuden parantaminen
ja uusiutuvan energian hyödyntäminen.
Suuri osa suomalaisista viettää ainakin silloin tällöin vapaa-aikaa kesämökillä luonnon läheisyydessä. Lämmitys ja
mökkiliikenne ovat mökkeilyn suurimmat
energiakuluttajat.
Perinteiset, lähinnä kesäkäytössä olevat
puulämmitteiset mökit, joissa on kantovesi
ja kuivikekäymälä, ovat energiatehokkaita,
ja mökkeily on tällöin erittäin ekologinen
tapa viettää lomaa. Mökkejä on kuitenkin
monenlaisia; mökkien varustelutaso onkin
kasvamassa, ja sitä myötä energiankulutus
on kasvanut kolmen vuosikymmenen aikana 20-kertaiseksi.
Konkosentie
Hinku
mökille
Asikkalan jäteasema
ja maankaatopaikka
zJäteasema, Konkosentie 3
z
Maankaatopaikka, Konkosent. 4
Avoinna talviaikana tiistaisin klo 12–18
ja lauantaisin klo 10–13. Huhti–lokakuussa myös torstaisin klo 12–18.
Puh. 044 084 4799.
KUVA: KATJA PUURTINEN
Miksi myös kesäasukkaan
tulee liittyä järjestettyyn
jätteenkuljetukseen?
z
Tähän kysymykseen ympäristönsuojelusihteeri joutuu vastaamaan valitettavan usein. Vastaus löytyy oheisesta
kuvasta ja on erittäin tyypillinen näkymä kesälomien jälkeen aluekeräyspisteillä Asikkalassa.
Jokainen keräyspisteen ylimääräinen
tyhjennys lisää jätteenkuljetuksen kustannuksia ja samalla jätteenkuljetuksesta asiakkaalta perittävää summaa. Aluekeräyspiste Hasalantiellä elokuussa 2011.
13
Anianpellon
markkinat
Vääksyn Kalmarinrannassa
10.–11. 8. 2012
Tämän vuoden markkinoiden toiminta on suunniteltu Luonnon antimet -teeman ympärille.
Markkinat tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden
tutustua lähemmin luonnosta saatavaan monipuoliseen ravintoon sekä sen erinäisiin muihin
hyödykkeisiin.
Perinteisen ohjelman, kuten Anianneidon valinnan sekä markkinajuoksun lisäksi luvassa on klapinhakkuukisa, hirrensyöksyä, markkina-ammuntaa sekä perheen pienimmille järjestettyä ongintaa
kanavassa. Teemateltassa voi tutustua tuohimestari
Erkki Pekkarisen työnäytteisiin.
Tervetuloa toivottaa,
Lions Club Asikkala
.DONNVWHQ
VWDUWWDDWDDVODXDQWDLQD
Niitähän on
enemmän kuin meitä!
.DLNNLPXNDDQUHLSSDDVHHQ
OLLNXQWDDQNRNRSHUKHHQ
WDLNDYHULSRUXNDQYRLPLQ
.LOSDLOLMRLOOHRPDWVDUMDQVD
NXQWRLOLMRLOOHUHLWLWSXKWDDVVD
PDDODLVPDLVHPDVVD
+DDVWDPXNDYDWSRUXNDW
MXRNVHPDDQWDLNXQWROHQNLOOH
,OPRLWWDXGXN\O¦PPH
VLYXMHQNDXWWDದHGXOOLVLQ
KLQWDHQQHQLOPRLWWDXWXYLOOH
-DNDQQXVWXVMRXNRWNLQ
YLHWW¦P¦¦QPXNDYDD3DOMRQRKHLVRKMHOPDD
S¦LY¦¦.DONNLVLVVD ZZZNDONNLQHQᚏ
Vuoden 2010 tilastojen mukaan Asikkalassa on 8 553 asukasta ja 3 928 vapaa-ajankiinteistöä. Jos oletetaan, että lähes jokaisella lomakiinteistöllä on
keskimäärin 2–4 henkeä, on mökkiläisiä täällä yli 10 000.
Mökkeilijät käyttivät loma-asumiseen
liittyviin toimintoihin vuonna 2010 yhteensä 7,4 mrd €. Mökkeilyyn käytettävä rahasumma työllistää kokonaisuudessaan 90 000 henkilöä, tästä 25 000
rakentamis- ja korjaustoiminnoissa.
Loma-asunnolla käydään keskimäärin 34 kertaa vuodessa, käyttöaste 83
päivää/ vuosi. Osa vapaa-ajanasukkaista muuttaa vakituisiksi kuntalaisiksi. Mökkiläisissä on valmis potentiaali kunnan asutuksen tiivistämiseksi
uudisasumuksilla ja lisärakennuksilla.
Mökkivierailuilla vuonna 2010 kävi 1,2
milj. perhettä, ja vierailu kesti keskimäärin 8 päivää. He kuluttivat näillä
reissuilla matkoihin, tuliaisiin, retkiin
yms. 350 €/perhe, yhteensä 437 milj.€.
Vapaa-ajanasukasneuvottelukunta
on esittänyt, että Asikkalan kunta päivittäisi kunnan osoitetietojärjestelmän
ja kartan kaikkien katujen ja teiden nimillä. Puuttuvat karttatiedot ja nimikyltit ovat turvallisuusriski, etenkin palo- ja pelastustehtävien yhteydessä.
sikkalan rauhaisa raitti muuttuu kesäviikonloppuina vilkkaaksi ja elinvoimaiseksi kauppapaikaksi. Nuo muualta tulleet ovat täyttäneet parkkipaikat, kassoilla on jonoa, grillimakkaroita kahmitaan kärryihin kasapäin ja Alkossakin joutuu odottamaan vuoroaan.
Pulkilla jäätelö ehtii sulaa ennen kuin saa istumapaikan,
kanavassa aallot hakkaavat laitoja vasten, veneitä on joka sulutukseen. Ei siis mitään lomarauhaa!
Jos ei netti toimi, olkoon nekin ilman iPadia ja läppäriä,
niin mekin usein ollaan. Sitä paitsi vilkkuu ne sähköt meillekin. Ilman noita katkoksia mökkiläiset voisivat jäädä tänne
ihan asumaan, muka etätöihin, kaikkea kanssa.
Ja sitten niillä mökeillä ravaa joka viikonloppu vielä niiden
sukulaisetkin, on serkkua ja kumminkaimaa. Ja entä ne tuliaiset, kaikkea ne viitsivät ostaakin, kahvipaketista kumiveneisiin, huh, huh, mitä törsäystä!
Eksyksissä olevia outoja kulkijoita harhailee pitkin teitä,
eivät tollot osaa edes karttaa lukea. Jos satunnaiset kulkijat
eivät osaa kyläpaikkaan, pysykööt poissa. Jos eivät tiedä kyläteiden nimiä ilman karttaa, niin oma on häpeänsä.
Vapaa-ajanasukkaiden taloudellinen merkitys kunnalle on
huomattava. Osa asikkalalaisesta yritystoiminnasta on mahdollista vain siinä tapauksessa, että vapaa-ajanasukkaat käyttävät alueen palveluita.
Alussa oli mökkiläisiä. Sitten tuli kesäasukkaita. Vähän ajan
kuluttua puhuttiin kunnan kakkosasukkaista, siis niistä, joilla oli toinen asunto tai mökki maalla, toinen kaupungissa.
Nyt ollaan vapaa-ajanasukkaita. Toisaalta kuntalaki määrittää kuntalaisiksi kaikki ne, jotka omistavat tai hallitsevat kiinteää omaisuutta kunnassa. Onneksi olemme siis koko ajan
olleet kuntalaisia, siis asikkalalaisia.
Vapaa-ajanasukkaat ovat Asikkalan kunnalle voimavara ja
tulonlähde. Tehdään jatkossakin yhdessä työtä Asikkalan
kunnan parhaaksi!
Pirjo Salakka
Kuntalainen, vapaa-ajanasukas,
Asikkalan vapaa-ajanasukasneuvottelukunnan puheenjohtaja
Tilastotietojen lähde: Vapaa-ajan asumisen taloudelliset ja
työllisyysvaikutukset , Työ- j a elinkeinoministeriön raportti 7/2011.
15
LAAJAKAISTAT
PÄHKINÄNKUORESSA
z
Valokuituyhteyteen perustuva
Kaistaa pukkaa
Lankaverkko, ADSL, mokkula, mobiili, 4G, valokuitu
– laajakaistamarkkinoilla pyörivät tekniikat ja termit.
Kannattaa siis paneutua perusasioihin.
altioneuvoston vuoden 2008
periaatepäätöksen mukaan
laajakaistapalvelut ovat olennainen osa kansalaisten peruspalveluja. Teknisesti peruspalvelujen
käyttö edellyttää vähintään yhden megan
kiinteää tai langatonta yhteyttä.
Suurimmalla osalla vakituisesti asutuissa kiinteistöissä tällainen yhteys on saatavissa. Vapaa-ajan kiinteistöihin yhteyksien saaminen sen sijaan vaihtelee alueesta riippuen.
Laajakaistaiset tietoliikennepalvelut jaetaan teknisen toteutuksen mukaan kolmeen ryhmään: lankaverkkoon perustuva laajakaista, liikkuva eli mobiili laajakaista ja valokuituverkkoon perustuva laajakaista.
V
ADSL vaatii puhelinverkon
Lankaverkkoon perustuva laajakaista eli
ADSL-palvelu, käyttää kiinteää puhelinverkkoa. Asikkalassa tätä palvelua tarjoavat ainakin DNA ja Sonera, joista vain
DNA tarjoaa laajakaistapalvelua myös
haja-asutusalueelle.
Hyvissä olosuhteissa ADSL-palvelulla
päästään jopa 20 megan yhteyteen ver-
16
kosta asiakkaalle päin, mutta käytännössä haja-asutusalueella todellinen nopeus jää kahdeksaan megaan tai alle. Tällaisella nopeudella ei katsota esimerkiksi televisiota.
Mokkula toimii hyvillä
kuuluvuusalueilla
Vapaa-ajanasukkaille ADSL-palvelu on
harvoin mahdollinen, koska kiinteä puhelinverkko usein puuttuu ja sen rakentaminen olisi turhan kallista. Vaihtoehdoksi on tarjottu matkapuhelinverkkoa käyttävää liikkuvaa laajakaistaa. Tälle kaistalle pääsee tietokoneeseen liitettävän niin
sanotun mokkulan avulla.
Tehokkaasti markkinoitu liikkuva laajakaista onkin yleistynyt voimakkaasti viime vuosina. Asikkalan aluella tätä palvelua tarjoavat DNA, Elisa ja Sonera.
Liikkuvan laajakaistan tiedonsiirtonopeus ja yhteyden toimintavarmuus riippuu
siitä, millainen matkapuhelimen kuuluuvuus on kullakin alueella. Kuuluvuuskarttojen mukaan operaattoreiden 3G-teknologiaan perustuvat verkot kattavat hyvin
Asikkalan. Kartat löytyvät operaattoreiden
nettisivuilta hakusanalla kuuluvuuskartta.
laajakaista on nopeudeltaan ylivoimainen, 100 Mbit/s. Tällä nopeudella on mahdollista käyttää laajasti verkosta saatavia palveluja,
mutta hinta on vielä ongelma.
z
Langallinen laajakaista (ADSLpalvelu) on vielä pitkään yleisin
kiinteän verkon laajakaistapalvelu. Sen kautta voi käyttää suurinta osaa nykyisin tarjolla olevista
palveluista kuten TV:n katsomisen
ja etätyön tekemisen. Vaatii kiinteän puhelinverkkoyhteyden.
z
Liikkuva laajakaista tarjoaa paikasta riippuen toimintanopeuksia, jotka hyvissä olosuhteissa riittävät internet-palvelujen käyttöön
ja jopa etätyön tekemiseen. Huonoissa oloissa internetin käyttö ei
onnistu.
Käytännössä kuitenkin paikalliset maaston muodot sekä yhden tukiaseman alueella olevien yhtäaikaisten käyttäjien määrä ratkaisevat, mikä on todellinen kuuluvuus ja nopeus. Erittäin hyvissä oloissa
liikkuvalla laajakaistalla voi päästä 10 megabitin sekuntinopeuksiin, mutta huonoissa oloissa nopeus voi tippua jopa sadasosaan tästä, jolloin internetin käyttö
on lähes mahdotonta.
Operaattorien mainospuheita liikkuvan
laajakaistan nopeuksista ei kannata siis heti uskoa, vaan palvelu on syytä testata ennen sitovaa ostopäätöstä. Huonoa yhteyttä voi myös parantaa suunta-antennilla ja
siihen kytkettävällä mokkulalla, joita saa
hyvin varustetuista matkapuhelinmyymälöistä. Sieltä kannattaa kysyä myös ohjeet
antennin oikeaan asennukseen.
Liikkuva laajakaista tulee jatkossa nopeutumaan, kun operaattorit siirtyvät 4Gmatkapuhelinteknologiaan. Kestää kuitenkin useita vuosia ennen kuin operaattorit ovat rakentaneet omat verkkonsa tukemaan tätä uutta teknologiaa.
Valokuitu tulossa
Uusimpana teknologiana on yleistynyt
valokuituyhteyden rakentaminen operaattorin verkon liityntäpisteestä suoraan
asiakkaille. Valokuituverkon yhteyksillä
päästään yli 100 megabitin sekuntinopeuksiin, mikä mahdollistaa kaikkien laajakaistapalveluiden käytön.
Urajärvi otti aloitteen
Urajärven seudun kyläyhdistys on
perustanut hankkeen valokuituverkon suunnittelemiseksi Asikkalaan.
Valosa-hanke toteutetaan muiden kyläyhdistysten ja Asikkalan kunnan
kanssa.
Maaseudun asuinoloja kehittävä
Päijänne Leader on myöntänyt hankkeelle rahoituksen, joka kattaa 90 prosenttia kustannuksista. Loppuosa on
tarkoitus koota asikkalalaisilta yrityksiltä, yksityisiltä kuntalaisilta ja muilta yhteisöiltä. Hankkeen isännäksi tuli
Urajärven seudun kyläyhdistys, koska
kunta ei voi olla rahoituksen hakija.
Seuraavaksi etsitään hankkeelle
työntekijä ja kilpailutetaan valokuituverkon suunnittelu. Tehtäviin kuuluu myös hankkeesta tiedottaminen
vakinaisille ja kesäasukkaille.
Varsinaiseen valokuituverkon rakentamiseen on mahdollista saada
tukea Hämeen ely-keskukselta 60–
75 prosenttia, jolloin kunnan ja yksityisten toimijoiden rahoitettavaksi
jää loput. Asikkalan kyliin mahdollisesti rakennettavat laajakaistaverkot
toteutetaan ensisijaisesti palvelemaan
vakituisia asukkaita, mutta myös vapaa-ajanasukkailla on mahdollisuus
liittyä verkkoihin.
Muualla maassa, kuten esimerkiksi
Padasjoella, valokuituverkon käytännön toteuttajiksi on perustettu osuuskuntia vesiosuuskuntien tapaan. Tämä on tavoitteena myös Valosa-hankkeessa: osuuskuntien perustaminen ja
asiakkaiden hankinta on määrä aloitz
Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan nopeiden yhteyksien tulisi olla kansalaisten saatavilla vuoden 2015 lopussa
Määräaikaan mennessä maassa tulisi olla
rakennettuna valokuitu- tai kaapeliverkko tai muu näihin rinnastettava verkko, johon 99 prosenttia vakituisista asunnoista
sekä yritysten ja julkishallinnon kiinteistöistä voisi liittyä korkeintaan kahden kilometrin pituisella kiinteällä tai langattomalla tilaajayhteydellä.
Päijät-Hämeessä tätä tavoitetta tukemaan on perustettu Sadan megan maa-
taa vielä tänä vuonna. Investointihakemukset tulee jättäää ely-keskukselle vuoden 2013 loppuun mennessä.
Vetovoimaa maaseudulle
Nopeat tietoliikenneyhteydet ovat tulevaisuudessa samanlainen välttämättömyys kuin sähkö ja vesijohto, uskotaan Päijät-Hämeen maakuntaliiton
Sadan megan maakunta -hankkeessa.
Nopeiden yhteyksien avulla maaseudulle saadaan samat sähköiset palvelut kuin taajamissa, ja valokuitu
mahdollistaa yritystoiminnan ja etätyön. Maaseutu pysyy vetovoimaisena ja elinkelpoisena.
Lisää karttamerkkisi
Internet-sivuillaan Sadan megan maakunta kerää tietoa hankealueen asukkaiden nykyisistä laajakaistayhteyksistä ja tyytyväisyydestä niihin. Sivuilta löytyy kartta, johon voi jättää
kommenttinsa valokuituverkon tarpeellisuudesta. Linkki karttasivulle
on osoitteesta satamegaa.fi.
Karttasivulta löytyy puolestaan
linkki ruotsalaiselle nettisivulle, jossa voi mitata nykyisen laajakaistansa
todellisen nopeuden. Mittaus paljastaa, että kahden megan yhteys tarkoittaakin 1,7 megaa sekunnissa verkosta omalle koneelle, ja 0,7 megaa sekunnissa omalta koneelta verkkoon.
Lisätietoja:
www.valosahanke.nettisivu.org.
www.satamegaa.fi.
www.bredbandskollen.se
kunta -hanke, jota toteuttavat Päijät-Hämeen liitto ja Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia. Hanke toimii Kymenlaakson, Päijät- ja Kanta-Hämeen sekä Uudenmaan maakuntien
maaseutualueilla yhteistyössä paikallisten toimijoiden kuten maakunnallisten
kyläyhdistysten kanssa.
Asikkalan vapaa-ajanasukkaiden
neuvottelukunta,
Laajakaista- ja sähköverkkotyöryhmä
ASIKKALAN VAPAAAJANASUKKAAT
z
Asikkalan vapaa-ajanasukkaisden yhteistyöelin on vapaa-ajanasukasneuvottelukunta. Se toimii kiinteässä yhteistyössä kyläpäälliköiden ja kunnan yhteyshenkilöiden kanssa.
Kaikki vapaa-ajanasukkaita kiinnostavat ja tärkeäksi koetut asiat käsitellään kokouksissa. Niistä annetaan lausuntoja,
viedään tiedoksi kunnan eri toimijoille ja tiedotetaan eri tavoin
kuntalaisille, joita vapaa-ajanasukkaatkin ovat. Neuvottelukunta kokoontuu noin kerran kuussa. Se kuuluu kunnan kehittämislautakunnan toimialueeseen.
Vapaa-ajanasukasneuvottelukunta valmistelee lausuntoja
kunnan päättäville elimille mm.
jäteasioista ja laajakaistaongelmista, on mukana tekemässä
Kesäpostia, järjestää jokakesäisen Kesäfoorumin sekä osallistuu useisiin muihin kesätapahtumiin.
Ota yhteyttä, kerro mielipiteesi, kysy mieltäsi askarruttavia asioita. Lähetä palautetta ja kysymyksiä sähköpostitse: vapaaajanasukasposti@asikkala.fi tai
ota suoraan yhteyttä neuvottelukunnan. jäseniin. Me vastaamme Sinulle!
Neuvottelukunnan
jäsenet
Pirjo Salakka, puheenjohtaja, pirjo.salakka@alburnus.fi
Matti Halme, matti.halme@evl.fi
Marja-Terttu Isotupa, marja-terttu.isotupa@kolumbus.fi
Eero E. Karjalainen, eero@qk-karjalainen.fi
Heikki Saarinen, [email protected]
Nina Stenros, nina.stenros@yle.fi
Asikkalan kunnan edustajat:
Tarja Tornio, kunnanhallituksen
puheenjohtaja
[email protected]
Kari Kitala, kehittämislautakunnan puheenjohtaja
kari.kitala@helsinki.fi
Raimo Ritvanen, kehittämislautakunnan jäsen
raimo.ritvanen@phnet.fi
Kari Lyyrylä, kehittämislautakunnan jäsen, Salmentie 92, Asikkala
Sihteeri
Merja Palokangas, merja.palokangas@asikkala.fi.
17
Yhteistyöllä tuulta junnujen purjeisiin
Neuvosta
Viiden purjehdus- ja
veneilyseuran yhteinen EteläPäijänteen Jollakeskus tekee
aktiivista juniorityötä.
maksutonta
jätevesineuvontaa
Teksti ja kuva Riitta-Sisko Keinonen
Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n Neuvohankkeen tavoitteena on tarjota
riippumatonta ja käytännönläheistä
tietoa jätevesien oikeasta käsittelystä.
euvo-hankkeen jätevesineuvojat kiertävät kesäaikaan kiinteistöillä kylä kerrallaan. Kiinteistökäynnillä neuvoja arvioi
yhdessä kiinteistönomistajan kanssa nykyisen järjestelmän kunnon ja mahdollisen saneeraustarpeen. Kiinteistönomistaja saa vinkkejä järjestelmän käyttöön ja
huoltoon sekä ajankohtaista tietoa lainsäädännön vaatimuksista.
Saneeraustoimet ovat usein odotettua
pienempiä, eikä niitä aina tarvita lainkaan.
Mikäli saneeraustarpeita ilmenee, neuvoja pyrkii auttamaan taloudellisesti järkevimmän ratkaisun löytämisessä. Neuvoja
auttaa myös täyttämään selvityksen nykyisestä jätevesijärjestelmästä.
Neuvo-hanke on jakanut jätevesitietoa kesästä 2011 lähtien Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa Luumäellä ja Suomenniemellä. Tänä kesänä toiminta laajenee koko Päijät-Hämeeseen.
Neuvontatyötä rahoittavat KaakkoisSuomen ja Hämeen ely-keskukset, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta sekä ympäristöministe-
N
ollakeskuksen toiminnasta vastaavat
Asikkalan Pursiseura (APS), Heinolan Pursiseura (HeiPS), Hollolan Veneseura (HVS), Lahden Purjehdusseura (LPS) sekä Tehin Pursiseura (TePS). Kesäasukkaiden ansiosta
EPJ:n toiminta on valtakunnallista. Viime
kaudella Espoosta, Vantaalta, ja Hämeenlinnasta tuntui olevan jopa lyhyempi matka harjoituksiin kuin Vääksyn keskustasta.
EPJ tarjoaa junioreille ja heidän perheilleen mielekkään ja turvallisesti toteutetun
purjehdusharrastuksen. ”Päätavoitteemme on kehittää lasten ja nuorten purjehdustaitoja. Purjehduksen lisäksi uidaan,
leikitään ja leireillään. Edistyneemmille purjehtijoille tarjolla on kilpavalmennusta tai ohjaajakoulutusta”, kertoo EPJ:n
hallituksen puheenjohtaja Niiles Airola.
”Purjehdusharrastus antaa kasvavalle
lapselle luottamusta itseensä, rohkeutta
ja oma-aloitteisuutta. Toisaalta lapsi oppii ymmärtämään, että olosuhteet pitää
ottaa huomioon. Vääränlainen itseriittoisuus karisee vesillä”, hallituksen jäsen
Panu Tast tietää.
Jo viime kaudella osallistujien määrä
kaksinkertaistui ja nyt toimintaa laajennetaan edelleen. Viikottaiset harjoitukset
järjestetään kahdessa eri tasoryhmässä
toukokuun lopusta syyskuun alkuun, lisäksi on tulossa kaksi alueellista purjehdusleiriä ja kaksi jollakoulua.
J
Neuvontakäynnin ajankohdasta ilmoitetaan kiinteistönomistajalle etukäteen kirjeellä. Tietoa tulevista neuvonta-alueista
löytyy hankkeen verkkosivuilta
www.neuvohanke.fi.
Neljä vuotta
aikaa panna
röörit kuntoon
riö. Hankkeessa toimii projektipäällikkö
ja neljä neuvojaa.
Neuvo-hanke tarjoaa seuraavia palveluja: maksuttomat kiinteistökohtaiset neuvontakäynnit, yleisneuvonta puhelimitse
ja sähköpostilla sekä tietoiskut yleisötapahtumissa, kylissä ja kunnissa.
Mikäli sinulla on kysyttävää omasta jätevesijärjestelmästäsi ja sen mahdollisesta kunnostustarpeesta tai haluat neuvojan kertomaan jätevesiasioista esimerkiksi kyläyhdistyksen tilaisuuteen, ota rohkeasti yhteyttä.
Maija Lehtomäki, projektipäällikkö
maija.lehtomaki@vesiensuojelu.fi
050 306 4020
Haja-asutuksen jätevesien kiinteistökohtaista käsittelyä koskevat vaatimukset lievenivät viime
vuoden maaliskuussa annetulla
asetuksella. Tosin kunnat voivat
edelleen määrätä tiukempia vaatimuksia pilaantumiselle herkillä
alueilla, kuten pohjavesialueilla ja
rantavyöhykkeillä.
Viemäriverkkoon liittämättömien kiinteistöjen tulee täyttää lainsäädännön vaatimukset 15.3.2016
mennessä. Selvitys nykyisestä jätevesijärjestelmästä tulee kuitenkin olla jokaisella kiinteistöllä jo nyt.
Käytännössä uuden asetuksen
vaatimukset saavutetaan yleensä
hyvin toteutetulla maaperäkäsittelyllä, jota edeltää kolme sakokaivoa tai 3-osioinen saostussäiliö. Kustannukset eivät välttämättä ole suuria, joten asia kannattaa
hoitaa hyvissä ajoin kuntoon!
EKO PINTA
10-vuotisjuhlakisat
Jollakoulu alkamassa EPJ:n kotisatamassa Vääksyn Majakkapaviljongin laiturissa.
Kalustoa EPJ:llä on käytössä riittävästi. Lapset ja nuoret purjehtivat yhdeksän
Oppi- ja Optimisti-jollan, neljän Zoomin
ja viiden 380-jollan voimin.
EPJ:n jäseniä ovat sen perustaneet purjehdusseurat. Toiminnassa olevat lapset
ja nuoret kuuluvat kukin oman alueensa
purjehdusseuraan. Jäsenseurat luovuttavat EPJ:n käytettäväksi junioripurjehduskalustonsa. Kaluston omistus säilyy edelleen jäsenseuroilla.
”EPJ:n kurssi tuntuu olevan vakaa. Muutama lisävuosi vielä, niin se on riittävän
suuri pitääkseen alueen seurojen juniorityön käynnissä seurakohtaisista nousuista ja laskuista riippumatta” Airola ja
Tast uskovat.
Kaivot ja muovisäiliöt
www.ekopinta.fi
Kestävät ratkaisut haja-asutuksen jätevesihuoltoon
Kaarnalaivojen SM-kisat 2012
SAOSTUSSÄILIÖT 1 – 5 m3, kaksi- ja
kolmiosastoisia
La 28.7.2012 klo 10
Vääksynjoen varrella
koko perheen pikniktapahtuma
s+AARNALAIVAVERSTAS
s+AARNALAIVOJENUITON3-KILPAILU
s+AARNALAIVOJENKAUNEUSKILPAILU
18
Kisavastaava:
Tapio Matila,
p. 040 504 4167
[email protected]
www.vanhavaaksy.fi/sm
*ËRJESTËJË6ANHAN6ËËKSYN+EHITTËMISYHDISTYS2Y
IMEYTYS- JA SUODATUSJÄRJESTELMÄT
SAUNAKAIVOT varustelemattomille
kesämökeille, yms.
FOSFORINPOISTOKAIVO
suodatusjärjestelmiin
LOKASÄILIÖT 3 – 20 m3, varustettuna
tyhjennysputkella tai huoltokaivolla
EKOPINTA OY
Vesivehmaantie 127
17130 Vesivehmaa
Puh. (03) 877 420
Fax. (03) 784 4420
KESÄN LEIRIT, KOULUT
JA HARJOITUKSET
Viikkoharjoitukset 7–15 vuotiaille Majakkapaviljongilla sunnuntaisin 27.5. alk.
Jollakoulut uusille purjehtijoille 4.–7.6.
ja 18.–21.6. Alkeisleirien kautta uusien junioripurjehtijoiden on helppo tulla mukaan viikkoharjoituksiin ja leireille
Purjehdusleiri Tanhuassa 28.6.–1.7. EPJ:n
7–13-vuotiaille tytöille ja pojille, joilla ei
ole lainkaan tai vain vähäinen kokemus
purjehduksesta. Luvassa on hauskanpitoa, purjehdusta, letunpaistoa ja leikkejä.
Purjehdusleiri Naumissa. 14–17 vuotiaat
purjehtijat voivat osallistua LPS:n järjestämälle perinteiselle purjehdusleirille.
Lisätiedot: www.jollakeskus.fi
Iso-Naappila
MAANSIIRTO
- perustustyöt
- kaivot, imeytyskentät
- maa-ainekset
- murske, sora, multa
- siirtolavan vuokraus
- maa-ainesten seulonta
VUOKRAMÖKIT
- 2–10 hengen lomamökkejä
- juhla- ja kokoustilat
METSÄPALVELUT
- puiden kaato
- raivaukset
- pihan hoito
- polttopuut
Asko Mäkelä
puh. 0500 355 844
Katja Riihilahti
puh. 0400 711 208
ASIKKALAN KESÄPOSTI 2012 19
www.maansiirtopalvelut.fi www.iso-naappilanloma.fi
ÄINÄÄN SEUTU
KURHILA-HILLILÄ
Yhteiset rannat ja saaret
Luontokeskuksen
avajaiset
helatorstaina
vievät veden ääreen
keskus avataan virallisesti 17.5. klo 13.
Tarkat opasteet
luontokeskukseen löytyvät Äinää-Vähimaan
kyläyhdistyksen punaisesta infokeskuksesta,
joka sijaitsee Tuukkalantien ja Ikosojantien
ristyksessä, osoitteessa Ikosojantie 95.
Juha Kamppila ja 8-vuotias Lilja Unhola testaamassa Iso-Äiniön uutta
lintutornia.
Iso-Äiniön luontokeskus
on kesän uusi virkistyskohde
Asikkalan ensimmäinen
lintutorni on Iso-Äiniön kylän
upouuden luontokeskuksen
ydin, josta kyläläiset, kesäasukkaat ja kaikki kiinnostuneet voivat tarkkailla luontoa ja lintujen elämää.
Teksti ja kuvat Leena Etu-Seppälä
auniissa ympäristössä, lähes
keskellä Iso-Äiniön kylää sijaitseva luontokeskus tarjoaa helpon mahdollisuuden
pienelle luontoretkelle. Iso-Äiniön kylä
sijaitsee valtatie 24:n varrella, runsaan 10
kilometrin päässä Vääksystä. Luontokeskus on Karsillantien varrella lähellä Karsillankoskea, jonka partaalla vielä puolenvuosisataa sitten sahattiin lautoja ja jauhettiin viljaa.
Iso-Äiniön luontokeskus koostuu Äiniönjoen rannalla, rehevässä maastossa olevasta puolen kilometrin pituisesta
luontopolusta, kolmen metrin korkuisesta
K
20
urhilan ja Hillilän kylissä vain
muutamalla tilalla on rantapalsta Vesijärvellä. Onneksi
on kylien yhteiset rannat ja
saaret, joita hyödyntämällä ’kuivan maan
kalatkin’ pääsevät veden ääreen.
Vielä parikymmentä vuotta sitten rannat olivat niin tiukassa kaislassa, ettei veneellä päässyt läpi. Suuret niittotalkoot
useana vuonna peräkkäin ovat tuottaneet tulosta: vesi on päässyt huilaamaan
ja vähentänyt humuksen määrää pohjassa.
Molemmilla kylillä on oma ranta, Hillilällä Harvooniemenranta ja Kurhilallla
Kettulanranta. Venepaikkoja molemmissa
on kolmisenkymmentä. Niitä vuokrataan
myös ulkopuolisille, jos tilaa on. Vuokrilla
maksetaan rantateiden tiemaksut.
Uimista varten rannoille on pystytetty
pukukopit. Kettulan rannassa on lisäksi
tupa ja kota. ”Se kota saatiin 24:n varrella olleelta huoltamolta, kun se lopetti toimintansa 90-luvun alussa. Tuvan pystytti
Alhon Olli Vierumäen teollisuuden jätepuusta kymmenisen vuotta sitten”, kertoo
Hillilän rannasta vastaava Timo Suomela.
K
z Iso-Äiniön luonto-
lintutornista, uimarumpista sekä laavusta nuotio- ja grillipaikkoineen. Luontoreitin varrella on myös kaksi matalaa kalojen kasvatuslammikkoa, jotka täydentävät alueen luonnon monipuolisuutta.
Lintutornista voi rantakasvuston yli tarkkailla luontoa häiritsemättä lammikoiden ja lähistöllä olevan peltoaukean lintujen elämää.
Luontokeskusalueen linnusto on alustavan kartoituksen mukaan varsin runsas.
Lajistoon kuuluvat ainakin viitakerttunen, luhtakerttunen, pikkutikka, telkkä,
pensaskerttu, lehtokerttu, vihervarpunen,
peippo, viherpeippo, kiuru, pajulintu, punakylkirastas, nuolihaukka, kottarainen,
pajusirkku, punavarpunen, rantasipi sekä
västäräkki, keltasirkku, talitiainen, sinitiainen, harakka, varis ja räkättirastas. Mahdollista on, että myös kultarinta, mustapääkerttu, sirittäjä ja sinisorsa löytyvät
tästä maastosta.
Kyläyhdistyksen suuri haaste
Ajatus Karsillan ja valtatie 24:n välisen
joenranta-alueen kunnostamisesta virkistys- ja luontokäyttöön syntyi jo kym-
menkunta vuotta sitten. Käytännön suunnitteluun päästiin kuitenkin vasta 2010, ja
Päijänne Leader ry:n tuella toteutettavasta
Iso-Äiniön luontokeskushankkeesta tulikin kyläyhdistyksen tähänastisen toiminnan suurin haaste.
Maanviljelijä Kari Lohtari luovutti
mailtaan luontokeskusta varten alueen,
jossa raivaus- ja maanpohjustustyöt aloitettiin syksyllä 2011. Talven aikana paikalle rahdattiin lintutorni ja talkoilla rakennettu laavu grillipaikkoineen. Penkit, uimapaikan laituri ja puucee täydentävät
luontokeskuksen toimivuutta.
Hankkeen kantavina voimina ÄinääVähimaan kyläyhdistyksessä ovat olleet
puheenjohtaja Raimo Salmela ja varapuheenjohtaja Juha Kamppila. He ovat uskoneet asiaan ja puurtaneet sen puolesta omaa aikaansa säästämättä. Keskeinen
osuus luontokeskusalueen raivaamisessa
ja keskuksen eri elementtien rakentamisessa on ollut niillä reippailla miehillä ja
naisilla, jotka tässä, kuten kyläyhdistyksen muussakin toiminnassa, ovat aina olleet valmiita tekemään talkoilla työtä yhteisten asioiden hyväksi.
Kettulan rannan
uimakoppi.
Hilliläläisten oma tupa sijaitsee Veston
saaressa, soutumatkan päässä rannasta.
Mökin lavereille mahtuu yöpymään kymmenkunta henkeä, ja saarella on myös
sauna ja liiteri.
”Mökki on varattuna noin 50 vuorokautta kesässä. Kesä–heinäkuussa meilkein joka päivä, elokuussakin kaikki viikonloput”, Suomela kertoo.
Veston mökki rakennettiin talkoilla
1970-luvulla. Ylläpito- ja korjauskulut
katetaan vuokratuloilla. Mökkiä voivat
vuokrata myös kurhilalaiset – tosin hieman korkeampaan hintaan kuin osakaskunnan omat jäsenet.
Hillilän osakaskunnalla on myös Kajaankallion saarella sijaitseva kota, joka
on avoin kaikille käyttäjille. Sen puuhuoltoon osakaskunta saa tukea kunnalta, sillä myös vääksyläiset hiihtoretkeilijät ovat
ottaneet kodan etapikseen.
”Puuhuolto Kajaankalliolle
on hankalaa, hyvät jääkelit kun
ovat harvassa. Tänä talvena ei
saatu vietyä kuin kaksi kuormaa”, Timo Suomela kertoo.
KIRPPUTORIA JA
LEHMÄLOTTOA
z
Kurhilan ja Hillilän kylätoiminta alkoi tänä keväänä kylänraitin
pysäkkikatosten kunnostuksella.
Kenottavia katoksia oikaistiin ja
maalattiin.
Toukokuun 20. päivänä vietetään toista kertaa kahden kylän kirppistapahtumaa Avoimet
ovet ja aittojen aarteet. Kirppispöytiä pystytetään sekä pihoihin
että Länsi-Asikkalan koulun pihalle. Viime vuonna yleisön iloksi oli
järjesttety myös pientä purtavaa,
kuorolaulua ja kotieläinpiha.
Kesän ohjelmaa ovat kesäpäivä
Veston saaressa heinäkuun 30. ja
kesätori Vanhan Kevarin pihapiirissä elokuun 12. päivänä. Kesätorin yhteydessä järjestetään jo
kolmatta kertaa suuren suosion
saanut Kurhilan lehmälotto, jota
pelataan viime vuotiseen tapaan
kahdella lehmällä.
Syksyksi on suunnitteilla patikkaretki Uudenmyllyn laavulle. Samalla tarkastetaan Aurinkovuori-–Ilves-vaellusreitin kunto.
Lisätiedot: www.kurhila-hillila.net
Tekstit Päivi Liikamaa
Kuvat Tanja Paksunen
ÄINÄÄN
KLAPI
Kalapöytä katettuna
yläkerrassa joka
keskiviikko klo 18–20
27.6. alk.
Koivua, lepää, ym.
Itsenoutaen tai
kotiinkuljetettuna.
Juha Kamppila
Karsillantie 56
17450 Iso-Äiniö
Puh. 0500 205 565
21
KALKKINEN
VANHA VÄÄKSY
Kalkkisisten kalaisista vesistä on kiittäminen jääkautta,
joka rikkoi maaston järvialtaiksi ja puhkaisi Kalkkisten
kosken yhdistämään Päijänteen ja Ruotsalainen. Ja kiitoksen
ansaitsee myös kylän ykköskalamies Heikki Lagom.
alkkisten osakaskunnan alue
ulottuu Kalkkisten kanavasta Ropiossaareen. Alueelle
on vuodesta 1996 alkaen istutettu 184 000 kuhan poikasta, tänäkin
vuonna 10 000.
”Istutukset ovat onnistuneet hyvin. Vesissämme on nykyään oma kuteva kuhakanta”, Kalkkisten osakaskunnan kalakantoja vuosikymmeniä hoitanut Heikki Lagom sanoo.
Muuttaessan Kalkkisiin 1970-luvulla
Heikki Lagom ryhtyi ensitöikseen viljelemään hauenpoikasia, koska veden säännöstely pilasi luonnonkudun monena keväänä. Vuodesta 1979 asti hän on laskenut osakaskunnan vesialueille yhteensä
400 000–500 000 hauen poikasta.
”Sekä kuha että hauki ovat osakaskunnan kannalta kiitollisia istutettavian ja viljeltäviä, ne kun eivät lähde täältä vaelta-
K
”Kun kalastuskortti on voimassa ja kalamerkki hankittu, tervetuloa kiehtovan
kalastusharrastuksen pariin”, toivottaa
Heikki Lagom.
maan. Hauki elää 800 metrin aluella istutuspaikastaan ja kuha neljän kilometrin
alueella”, Heikki kertoo.
Alueella saavat kalastaa Kalkkisissa vakituisesti asuvat ja alueen vapaa-ajan asukkaat, kunhan vuotuinen kalamerkki on
hankittu. Neljän euron hintaisen kala/
verkkomerkin saa Lampisen kyläkaupasta.
”Yhteen talouteen voi hankkia viisi verkkomerkkiä, ja yhdellä merkillä saa esimerkiksi vetää uistimia.”
Laajempi kalastusalue, 12 osuuskunnan
yhteislupa-alue Kalkkisten kanavasta Heinolan Tähtisiltaan asti, vaatii yhteislupaalueen maksun, joka on 30 euroa 12 kuukaudelta. Lampisen kaupan lisäksi tätä
lupaa saa Heinolan Urheilu-Kontista ja
Vääksyn Majakkapaviljongilta.
Verkonostajien kannattaa varautua ensi vuonna voimaan tuleviin muutoksiin
jo nyt: silmäkooltaan 36–49 millimetrin
verkkoja ei silloin saa käyttää Etelä- ja
Keski-Päijänteellä. ”Verkkorajoituksen
tarkoitus on suojella kuhakantaa niin, että kalat ehtivät kasvaa sukukypsiksi. Rajoitus on nyt aluksi sovittu viideksi vuodeksi”, Heikki sanoo. (AT)
Kalkkisten kylä on aktiivinen kehittäjä
z
Kalkkisten seudun kyläyhdistys ja Kalk-
haettu kylän kulttuurillisia vahvuuksia.
Ajatuksena on pienin toimin kohentaa kylän keskustan ulkonäköä ja parantaa tievarsien maisemia.
Kirkkopellon omakotialueelle on tarkoitus suunnitella puistoalue polkuineen ja
istutuksineen. Satama-alueen, kirkonseudun ja muiden kylän tärkeiden kohteiden
maisemiin ideoidaan
KUVA: AILA TYRNI
kohennusta. Yksi hankkeen työryhmistä pohtii
alueen kalastusmatkailun kehittämistä.
Tavoitteena on parantaa kylämatkailun edellytyksiä ja lisätä asumisviihtyisyyttä, säilyttää
ja hoitaa kulttuurimaisemaa ja edistää luonnon monimuotoisuutta.
Töitä tehdään talkoilla,
mutta kylä aikoo tutkia
myös erilaisia rahoitusKalkkisten Kyläpäivää vietetään tänä vuonna lauantaimahdollisuuksia.
na 7.7., nyt jo 20. kerran.
kisten Nuorisoseura ovat aktiivisesti mukana Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin
-hankkeessa. Kylän asukastilaisuuksissa
ja työryhmissä on kartoitettu arvokkaita
luontokohteita, suunniteltu maisemanhoitotalkoita, ideoitu nuorisoseurantalon sähkönkulutuksen pienentämistä ja
22
Kalkkisten seudun kyläyhdistyksellä on
meneillään myös kehittämishanke, jolla lisätään kylän aktiivisuutta ja kiinnostavuutta. Tähän kokonaisuuteen kuuluvat
jo kertaalleen toteutetut kylätapahtumat
Kalkkisten 10 ja Joulukylä Kalkkinen.
Kalkkisten 10 on ohjelmallinen juoksuja kuntoilutapahtuma. Joulukylä Kalkkinen järjestää tunnelmallisisa ohjelmahetkiä ensimmäisestä adventista loppiaiseen. Sen päätapahtuma on kaksipäiväiset joulumarkkinat.
Kalkkinen on mukana myös valtakunnallisessa hankkeessa, jossa kehitetään
suomalaista kylämatkailumallia. Lomalaidun ry:n vetämänä on tarkoitus luoda
suomalainen kylämatkailumalli ja hyvä
verkosto, jossa tieto ja kokemus lisääntyvät ja markkinointi tehostuu.
Hyötyjiä ovat matkailuyrittäjien lisäksi
muutkin alueen yritykset ja toiminnan vilkastumisen ja palvelujen lisääntymisen
kautta myös asukkaat ja vapaa-ajan asukkaat. (AT)
KUVAT: KATRIINA NIKULA
Kalkkisissa hienot kalavedet
Kaisa Keränen-Toivonen herää aamukahdelta ja pyöräyttää pullia ja kakkuja sen
seitsemää sorttia. Seppo Leppänen valitsi pussillisen lämpimiä ruisleipäsiä.
Täältä löytyy
Vanhan Vääksyn henki
aluatko tehdä kesäisen vaelluksen ja löytää Vanhan Vääksyn hengen? Aloita kierrokseksi Vääksyn kanavalta, sulkuporttien vierestä, ja poikkea Hippaheikki Hillariinaan ja tee kierros myös Kanavan Kunkun sisustusmyymälässä sillä aikaa, kun talon kokki valmistaa sinulle
herkullisen aterian.
Pienen jaloittelun jälkeen olet jo jälkiruokakahvilla ja jäätelöllä Kanavan Helmessä. Ylität idyllisen Vääksynjoen sillan.
Edessäsi on Päijännetalo ja Jokirannan huvila monine mielenkiintoisine näyttelyineen. Alueelta löydät myös muita tärkeitä palveluja: Kunkun talossa toimii elektroniikkahuolto Sinisalo ja vastapäätä kai-
H
Ani Rouvila on pitänyt kangaskauppaa Vanhassa Vääksyssä jo 35 vuotta.
ken korjaava suutari sekä kellosepänliike.
Suuntaa sen jälkeen askeleesi ylös mäkeä ohitse idyllisen Apteekinmajoituksen ja Koiratalo.com:in. Apteekinmajoitusta vastapäätä alhaalla rinteessä sijaitsee Vääksyn vanha mylly eli Myllymuseo,
jossa myllytontun tiedetään asustavan.
Kaisan Tupaleipomon terassilta kuuluu innokasta keskustelua, aiheena milloin joogaharjoittelun tunnelmat, milloin
Lauran kaupan uusimmat löydöt.
Tupaleipomon tunnelma kuvaa hyvin
Vanhan Vääksyn nykyistä henkeä – se on
aito, mutkaton, lämmin, pienimuotoinen
ja asiakkaan tarpeet huomioiva. Lisäksi
Kaisan tuotteet ovat lähiruokaa: jauhot
toimittaa Vääksyn Mylly, josta viikolla
voi itsekin käydä suoraan hankkimassa
vaikkapa lettujauhoja ja spelttituotteita.
Ylempänä mäellä osuu silmään Anin
Soppi, josta saa kankaiden lisäksi vaatteiden korjausapua. Mitä moninaisimpia
kuva- ja muita painotuotteita voit teettää
Vääksyn Offset ja Kopiossa.
Mäellä levittäytyy Vääksyn vanha tori, jonka linja-autot ovat vallanneet. Torin laitaa hallitsee legendaarinen Lauran
kauppa – ilmiö, joka jokaisen on koettava itse. Vastapäätä kauppaa sijaitsee toinen ilmiö: aitohämäläinen pitseria Jossun Pizza.
Mäeltä alas kohti Vesijärveä löytyy vielä
monta omailmeistä liikettä: Lasi ja Lahja,
kampaamo Elegans, Siwa sekä Norrlinin
puiston sisäänkäyntiä vastapäätä sisustus-,
koru- ja vaateliike Zoom Design. Kierroksen päätepiste on Lindan joogasalonki.
Istahda vielä hetkeksi Norrlinin puiston
penkille ja nautin luonnon kauneudesta,
jota ei löydy mistään muualta kuin Vanhasta Vääksystä.
Heidi Rask, Vanhan Vääksyn
Kehittämisyhdistyksen sihteeri
Kanavajuhlat 2012
Vääksyn kanavalla
Pe 29.6.2012 klo 12–01
!"#$
!"
""##$%#&'
#()*+*,)-,!%/34-5
% !
&
!
'
( )!!
'
#78/:#7;#*+!
##!#<#"*,
=!%>>%/'
Ohjelma alustava, oikeus muutoksiin pidetään.
URAJÄRVI
MUSTJÄRVI, VESIVEHMAA
ristö. ”Maalla lapset saavat olla lapsia pitkään ja kaikki koulun oppilaat, niin isot
kuin pienetkin, leikkivät yhdessä.”
Eila opettaa 1.–3. vuosiluokan oppilaiden yhdysluokkana ja on koulun johtajaopettaja. Yhdysluokan opettaminen on
oma taitonsa. ”Kun ekaluokkalaisia opettaa alkusyksystä lukemaan, pitää tokaluokkalaisille keksiä hiljaista puuhaa vaikkapa
monisteiden parissa. Yhdysluokka opettaa lapsille kärsivällisyyttä, mutta antaa
myös mahdollisuuden seurata ylempiluokkalaisten opetusta”
KUVA: ANTERO SALMINEN
Pieniä tekoja
ympäristön hyväksi
Urajärven koululaisia perinteisessä äitienpäiväjuhlassa kakkupöydän äärellä.
Ennen vanhaan opettajat olivat näkyviä
ja arvostettuja persoonia kylillään.
Moilasen Eila jatkaa tätä perinnettä.
ila Moilanen on toiminut Urajärven alakoulun opettajana vuodesta 1982. Hän on ollut myös näkyvä ja aikaansaava hahmo kylän
yhteisissä toimissa. Eila muutti opettajamiehensä Aaro Moilasen kanssa Urajärvelle Göteborgista. Asikkala oli tuttu jo
mökkipaikkana.
Urajärven koululla on 26 oppilasta ja tulevaisuudessa oppilasmäärä näyttää pyörivän 30 oppilaan tietämillä. ”Pienessä kou-
E
Eila Moilanen
on ollut 30
vuotta Urajärven opettaja.
KUVA:KAISA VUORIVIRTA
Todellinen kansankynttilä
lussa voi asiat hoitaa joustavasti, lukujärjestystä voi muuttaa vaikkapa jonkun reissun tai vierailijan vuoksi. Opin myös tuntemaan hyvin niin oppilaat kuin heidän
vanhempansakin”, Eila kertoo.
Pieni koulu on myös turvallinen ympä-
”Meillä luokasta mennään joustavasti
luontoon, kun metsä on heti oven takana. Luontotuntemusta pidetään yllä marja- ja sieniretkillä ja koululla on myös marjapensaita ja hedelmäpuita, joiden sadon
oppilaat korjaavat talteen”, Eila Moilanen kertoo. ”Talvella lapset viettivät pilkkipäivän Urajärven jäällä, päivä oli elämys kaikille.”
Lapset osallistuvat joka vuosi tienvarsien siivoustalkoisiin oppien näin samalla vastuuta ympäristöstä. Talkoot järjestää kyläyhdistys. ”Ja joka vuosi kertaamme jokamiehenoikeudet lasten kanssa.”
Keväisin Eila on organisoinut tuhansia
tonneja paperia tuottavan jätepaperikeräyksen. Tuotto käytetään koululaisten retkiin. Viime syksynä retkikassa saisin hyvän lisän, kun koulu organisoi Urajärven
kartanon varastokirjaston tyhjennyksen.
Talkoisiin osallistui paljon kyläläisiä, ja
saaliiksi saatiin runsaasti keräyspaperia.
Eilan omat ajatukset karkaavat välillä jo
lähellä oleviin eläkevuosiin. ”Ihmisen vaivat tuntuvat nuorenevan kun ihminen itse
vanhenee “, tokaisee Eila omaan tyylinsä.
Teksti Kaisa Vuorivirta
Urajärven kyläsuunnitelma uusittu
z
Urajärven kyläsuunnitelma päivitettiin viime syksynä. Apua työhön saatiin Päijät-Hämeen kylät ry:ltä. Liisa Helanto ja Elina Leppänen kävivät pitämässä kaksi sessiota, joissa kyläsuunnitelmaa luotiin uudenlaisten
pelikorttien avulla. Kyläsuunnitelma kiteytyy
neljään tavoitteeseen, tässä niistä lyhyesti.
Henkisen maalaisuuden vahvistaminen.
Omaa elinympäristöä halutaan kunnioittaa mm. omilla tapahtumilla ja esim. aivan
oman Urajärvi-tuotteen avulla. Myös omaa
historiaa on hyvä tallentaa ja elävöittää.
24
Kestävä kasvu. Uusia asukkaita toivotaan
kylälle lisää, ja heille halutaan oilla avuksi mm. netistä löytyvän tietopaketin kautta. Tavoitteena on myös saada tonttimarkkinointiin vauhtia ja näkyvyyttä niin netissä
kuin muissakin medioissa.
Aktiivinen kansalaisuus. Aktiivista kansalaisuutta halutaan edistää mm. toimivalla kylätiedotuksella, yhteisillä tapahtumilla sekä
lasten ja nuorten harrastemahdollisuuksia
(esim. liikuntakerhot) lisäämällä. Erityisen
tärkeää on, että myös uudet kyläläiset löytä-
vät tiensä kylän seurojen ja yhdistysten toimintaan. Tällaisen yhdistystoiminnan kautta
voi edistää niin omaa kun yhteisönkin hyvinvointia, ja samalla toteuttaa lähidemokratiaa parhaimmillaan.
Lähipalvelut kuntoon. Kyläsuunnitelmassa ideoidaan pieniä parannuksia mm. kylän
jäteastia-aitauksen kunnostusta sekä lenkkipolkujen kunnollista kyltitystä. Myös isompia haaveita löytyy, mm.terveyskioskin tai
terveysbussi saaminen perusterveydenhuoltoa antamaan lapsille ja vanhuksille.
Lupsakkaa ajanviettoa Mustjärven
seudun kyläpäivillä
vuonna 2010.
Muutoksen tuulia Mustjärvellä
Päijänteen ja Ruotsalaisen
väliin jäävällä Mustjärven
seudulla kylätoiminta on
saanut uutta pontta.
ustjärven seudun kyläyhdistys on saanut riveihinsä uusia jäseniä, jotka ovat tulleet
aktiivisesti mukaan yhdistyksen toimintaan. Seurojentaloa on siistitty, Kopsuontien kunnostuksen puolesta
on kerätty adressi ja tulevana kesänä järjestetään jo kolmannen kerran Mustjärven seudun kyläpäivä.
M
Sääntöjen- ja nimenmuutos
Perinteinen, vuonna 1929 perustettu
Mustjärven Pienviljelijäyhdistys ry siirtyi
tänä keväänä kertarysäyksellä 2000-luvulle, kun se päätti muuttaa nimensä Mustjärven seudun kyläyhdistykseksi.
”Yhdistyksen nimi kertoo, että kaikki
ovat tervetulleita mukaan sen toimintaan,
niin paikalliset kuin kesäasukkaatkin”,
kertoo puheenjohtaja Antero Salminen.
Kyläpäivä on
kesän kohokohta
Mustjärven kyläpäivä järjestettiin ensimmäisen kerran heinäkuussa 2010. Järjestelyistä vastasi pieni joukko seuran aktiiveja, ja mukaan saatiin myös paikallinen
metsästysseura Mustjärven Eräveikot.
Kukaan ei uskaltanut edes veikata, min-
Mustjärven kyläyhdistyksen logon on suunnitellut
taiteilija Ylermi Lahti.
kälaisen vastaanoton tapahtuma saisi, ja
yllätys olikin melkoinen, kun seurojentalo Riuttalan pihamaalle kerääntyi yli 100
paikallista- ja kesäasukasta. Oli selvää, että
tällaista yhteistä tapahtumaa oli kaivattu.
Viime kesänä kyläpäivään houkutteli väkeä erityisesti Kopsuontien kunnostuksen loppuun saattamiseksi laadittu adressi, jonka kävi päivän aikana allekirjoittamassa lähes 200 henkilöä. ”Tänä vuonna teemanamme on uusi nimi ja uusi ilme”, Antero kertoo.
Riuttala – Mustjärven sydän
Mustjärven sydän on seurojentalo Riuttala, jossa on aikojen saatossa järjestetty
lukuisia juhlia, iltamia ja tansseja. Paikka
on mustjärveläisille tuttu ja rakas.
Iltamat keräsivät aina 80-luvulle asti tuvan täyteen väkeä, ja tansseja oli tahdittamassa valtakunnallisestikin tunnettuja
nimiä. Myös Mustjärven Eräveikkojen
hirvipeijaiset ovat keränneet talon ääriään myöten täyteen.
Mustjärvi meni someen
Nimenmuutoksen ohella Mustjärvi on
uudistanut myös internetsivunsa ja on
ryhmänä mukana Facebookissa. Yhdistyksen internetsivut löytyvät osoitteesta
www.mustjarvi.fi ja Facebook-ryhmä löytyy hakusanalla Mustjärvi.
”Tämä on yksi uusi tapa olla mukana,
vaikuttaa ja verkostoitua, ja toivottavasti erityisesti nuoret ottavat tämän omakseen”, Antero toteaa. ”Tavat ja keinot ovat
monenlaisia – haluamme olla osa kaikkien Mustjärvellä asuvien ja täällä vapaa-aikaansa viettävien elämää.”
Teksti Liisa Sirén-Salminen
Mustjärven seudun kyläyhdistyksen sihteeri
Monipuolista
toimintaa
Vesivehmaalla
z
Vesivehmaan nuorisoseura järjestää
koko perheelle toimintaa ympäri vuoden. Samalla kun pääset tutustumaan
muihin kyläläisiin ja lähiseudun ihmisiin, voit harrastaa esimerkiksi kankaanpainantaa, helmeilyä, nikkaroida
linnunpönttöjä tai tehdä kukka-asetelmia. Liikunnassa olemme järjestäneet esim. Capoeiraa, Zumbaa, Bailatinoa ja lapsille tanssikerhoa. Kesäiltoina olemme myös kokoontuneet
yhteislaulamaan niin että kylä raikaa.
Taloa vuokrataan myös juhla- ja kokoustilaksi. Ilmoitamme tapahtumista
Päijät-lehden seurapalstalla, Vesivehmaan kylän nettisivuilla tai nuorisoseuran omalla Facebook-ryhmä sivulla.
25
Tassulassa hoidetaan myös
kesäasukkaiden lemmikit
Koulutuskeskus Salpauksen
koiraja kissahoitola
Tassulassa on tilat yhdeksälle
koiralle ja neljälle kissalle.
Koirapuisto Vääksyyn
Syksyllä 2011 alkoi vilkas keskustelu koirapuiston saamiseksi Vääksyyn. Paikka
löytyi Rantakulmantieltä kunnan omistamalta alueelta, jossa on vesipiste ja katuvalot valmiina sekä parkkitilaa muutamalle autolle. Alueella on myös lasten
z
liukumäki, joten paikka sopii hyvin koko
perheen ulkoiluun.
Hankkeen alullepanijat, Merja Purolinna-Ahvenainen ja Jyrki Ahvenainen,
ovat keränneet lähes 50 henkilön nimilistan talkoolaisiksi. ”Talkooväkeä ei kos-
kaan ole liikaa, joten tervetuloa kaikki koirapuistosta kiinnostuneet. Jokaisen oma
etu on, että paikat pidetään siistinä”, Ahvenaiset korostavat.
Kanavan Koirakilta ry on maaliskuussa tehnyt päätöksen lähteä mukaan hankkeeseen yhdistyksenä. Koiranomistajaväkeä tarvitaan koirapuiston rakentamisessa isoille ja pienille koirille erikseen sekä
ympäristöstä huolehtimisessa. Kunta puolestaan on lupautunut antamaan maan ja
tarvikkeet muun muassa aitojen rakentamiseen. Kunnan tekninen johtaja Harri Hirvonen kertoo, että koirapuisto pyritään saamaan kuntoon jo tänä kesänä.
Teksti ja kuva Katriina Nikula
KUVA: KIRSI KAARNA
Karoliina ja Jyrki Ahvenainen sekä
Merja Purolinna-Ahvenainen ovat
innokkaita toimijoita koirien hyvinvoinnin eteen, kuten myös Kanavan Koirakilta ry:n puheenjohtaja
Nina Nerg-Toivola.
Tassulan hoitola on jo vastaanottanut
useita koiraja kissa-asiakkaita. Sinne ovat
tervetulleita myös kesäasukkaiden lemmikit esimerkiksi lomareissujen ajaksi, sanoo
opettaja Karoliina Kuusela.
Tassula on osa Koulutuskeskus Salpauksen luonnonvara-alan oppimisympäristöä ja sijaitsee Asikkalan kirkonkylässä.
Koira- ja kissahoitola toimii 2010 valmistuneissa pieneläintiloissa, joiden rakentamisessa on kiinnitetty erityistä huomiota hyvään hygieniaan. Sisähäkkien yhteydessä on omat pienet jaloittelutarhat, ja
koirille on lisäksi isompi juoksutustarha.
”Jokaisen hoitojakson alussa tehdään
kirjallinen sopimus, jossa käydään tarkoin läpi lemmikin hoitoon liittyvät seiz
kat. Näin varmistetaan aina kyseiselle eläimelle mahdollisimman tarpeenmukainen
ja hyvä hoito”, kertoo Kuusela.
Koirien hoitoon kuuluu myös säännöllinen ulkoilutus lähistön maastoissa.
Oheispalveluina on tiettyinä ajankohtina mahdollisuus saada koirahieronta- ja
trimmauspalveluja.
Tassulan lemmikkiasiakkaiden hoito on
osa eläintenhoitajaksi opiskelevien käytännön opintoja. Opiskelijat työskentelevät alan ammattilaisten ohjauksessa, ja
hoitotoimenpiteisiin opastavat joko koulutetut eläintenhoitajat tai alan opettajat.
Kukin opiskelija tekee vuorollaan hoitoviikot, jolloin pääsee mahdollisimman
monipuolisesti osallistumaan kaikkiin
hoitolan töihin.
Eläimen päivittäinen hoito ei ole pelkkää rapsuttelua, vaan vaatii monenlaista
tietotaitoa aina eläimen lajinmukaisesta käyttäytymisestä ja käsittelystä tilojen
puhtaanapitoon.
Tassulasta saa myös koirahieronta- ja
trimmauspalveluja. Isoa villakoiraa käsittelee trimmausopettaja ja yrittäjä
Salla Honkanen.
Koulutuskeskus Salpauksen luonnonvara-alan opetus on keskitetty Asikkalaan
Päijänteen rannalle. Asikkalan toimipisteessä voi opiskella eläinten- tai hevostenhoitajaksi tai maaseutuyrittäjäksi. Asikkalassa koulutetaan myös kalastuksenohjaajia, kalanjalostajia sekä luonto-ohjaajia.
Hae meiltä Vääksyn
parhaat grilliherkut!
ilmaripoyhonen.fi
www.ilmaripoyhonen.fi
T: Kauppiaanne Kirsi ja Johannes
sekä K-supermarket Vääksyn väki
Asianajotoimisto Ilmari Pöyhönen
Koukkutie 8, 17200 Vääksy
puh. 050 5589 010, faksi (03) 7662 024
[email protected]
Lehmonkärjen Rantakahvila
Avoinna 20.6.–5.8.
!"
#
""!$"
"
%&
'
()
"*!+"-
PITOPALVELUA KAIKKIIN KESÄN JUHLIIN
VÄ Ä KSY
Maakaupantie 1, 17200 Vääksy. P. 03-882 550
Palvelemme arkisin 7-21, la 7-18, su 12-18
27
Kirjastosta luettavaa,
kuunneltavaa, katsottavaa
Muista kirjasto säällä kuin säällä, kaipaat
sitten kesälukemista, katsomista tai kuuntelemista. Käytettävissäsi on kaunokirjallisuuden helmien lisäksi runsaasti tietokirjallisuutta lukemattomiin tässä Kesäpostissakin käsiteltyihin aiheisiin, niin ympäristönsuojeluun, mökkiremonttiin, kalastukseen kuin Asikkalan kylien paikallishistoriaan. Jos lukeminen ei kiinnosta, niin
lainaa äänikirja, kuuntele ja sulje silmäsi.
Löydät meiltä myös yli tuhannen elokuvan kokoelman sadepäivien iloksi, mukana uutuuksia Kaurismäestä Almodovariin ja tietysti kunnanjohtaja Juri Niemisen tekemä keskiaikainen elokuva 1323.
Jos puolestaan ePress tai PressDisplay
kuulostaa oudolta niin tule ja tutustu yli
tuhannen sähköisen sanomalehden näköisversioihin, mukana suuri määrä paikallis- ja maakuntalehtiä.
Ja tietysti kirjasto on Facebookissa, fanittamalla saat ajankohtaiset uutiset kuz
ten uutuusluettelon kerran kuukaudessa
omaan naamakirjaasi.
Ja perheen pienemmille ja nuoremmille on tietysti omat osastonsa kirja-, elokuva-, musiikkitarjontoineen.
Liikuntavälineitäkin löytyy lainattavaksi,
kuten myös energiankulutusmittareita. Ei
muuta kuin kirjastoon, säällä kuin säällä.
ASIKKALAN KIRJASTO
Asikkalantie 21, 17200 Vääksy
Uusinnat, neuvonta p.(03) 888 6240
Avoinna 2.5.–31.8.
ma–to klo 12– 19 ja pe 10–16
Poikkeavat aukiolot
ke 16.5. avoinna 10–15
to 17.5. helatorstaina suljettu
ke 23.5. suljettu
to 21.6. avoinna klo 10–15
pe 22.6. juhannusaattona suljettu
Pankki,
josta saat
bonusta.
Kalkkisten Katajan
kesäkalenteri
Asikkalan Raikkaan
toimintaa
25.5. klo 18, Katajan Mestaruusmaastojuoksut + kuula/pallo
Pe 8.6. klo 18.
Pe 15.6. klo 18.00
Su 8.7. klo 12, Hippokisat
Pe 20.7. klo 18
Pe 17.8. klo 18, Katajan mestaruuskisat
La 1.9. klo 12, Kalkkisten 10
z
Raikkaan toiminta jatkuu tänäkin vuonna vireänä. Koko urhei-
Kilpailut ovat avoimet kaikille, myös
mestaruuskisat. Sarjat 5-vuotiaista
(kaikki alle 5-vuotiaat tässä sarjassa)
ylöspäin parittomin sarjoin, lajisäännöt soveltuvin osin alle 9-vuotiaille. Lajeina mm. juoksut 40–3 000 m, pallo,
pituus, korkeus, kiekko, keihäs.
Seuraa Päijät-Hämeen seuratoimintapalstaa ja kylän webbisivuja: www.
kalkkinen.fi
Lisätiedot: Päivi Taavila puh. 0400
947 920, pihapuu@phnet.fi, Lotte Sipilä, [email protected].
AVATTU KOIRAJA KISSAHOITOLA
TASSULA
lu-uransa Raikasta edustanut suunnistaja Minna Kauppi valittiin Päijät-Hämeen vuoden 2011 urheilijaksi.
Suunnistuksessa kaiken kansan iltarastit jatkuvat, kansainväliset moniottelut järjestetään jo kuudetta vuotta 4.–5.8. ja lasten- sekä nuorten yleisurheilutoimintaa on Vääksyn urheilukentällä läpi kesän.
Asikkalan Raikkaan 100-vuotishistoriaa on edelleen saatavilla. Teoksessa kuvataan Raikkaan toimintaa perustamisesta nykypäivään ja esitellään urheilijoiden ja seuratoiminnan ohella
toiminnassa mukana olleita henkilöitä, mm. talkooväkeä. Myös
tukijoita ja muita yhteistyö-kumppaneita on haastateltu.
Jaostojen yhteystiedot
Hiihto: Jukka Lehtinen [email protected]
Lentopallo: Pekka Kommeri pekka.kommeri@asikkala.fi
Pyöräily: Samuli Kantola samuli.kantola@asikkala.fi
Suunnistus: Katja Iivonen [email protected]
Yleisurheilu: Juri Nieminen [email protected]
Tarkemmat tiedot eri jaostojen toiminnasta www.asikkalanraikas.net.
Jäsenmaksut
Seuran jäsenmaksu on 15 euroa ja alle 18-vuotiailta 7 euroa.
Kannatusjäsenmaksu on 50 euroa.
Laita yhteystietosi maksulomakkeen viestiosioon tai lähetä
ne sähköpostitse osoitteella [email protected] jäsenrekisteriämme varten. Löydät myös jäsenmaksulomakkeen seuran nettisivuilta www.asikkalanraikas.net.
Lasten ja nuorten kesä
Päivätoimintaviikko 1 & 2
4.–8.6. ja 11.–15.6. Hauska ja
toiminnallinen leiri 7–10-vuotiaille. Leiri päivittäin klo 9–15.
Jalkapallokoulu 4.–7.6. ja
11.–14.6. Suosittu palloilukauden avaus futiksen merkeissä, ryhmät jaettu tänä vuonna kolmeen eri ikäryhmään:
7–8 v, 9–10 v ja yli 11 v.
Seikkailu-yöleiri 18.–22.6.
Seikkailuhenkinen leiri 10–
12-vuotiaille Salonsaaressa.
Huvipuistoretket
9.7. Tykkimäki, 2004 syntyneille ja sitä vanhemmille lapsille.
18.7. Linnanmäki, 11–15-vuotiaille nuorille.
Rantauimakoulut 16.–20.7.
ja 23.–27.7. Rohkeille vesipedoille vauhdikas ja toiminnallinen kaksiviikkoinen uimakoulu alkaen 6-vuotiaista.
Larppi-leiri 6.–7.8. Vain mielikuvitus rajana live-roolipelissä. Toiminnallinen leiri 10–12-vuotiaille Salonsaaressa.
Liikunnallinen päiväleiri 6.–
10.8. Liikunnallinen iloisen
touhuilun päiväleiri 7–9-vuotiaille.
Leirien ja toimintojen esittelyt
ja hinnat ks. www.asikkala.fi
Ilmoittautumiset netissä
30.4.–18.5.välisenä aikana:
www.asikkala.fi /vapaa-aikapalvelut/ilmoittautuminen.
Lisätiedot ja ilmoittautuminen puhelimitse:
Millamaari Hämäläinen puh.
044 7780 238, Aku Laaksonen puh. 044 7780 015
Tuoreena palvelutorilta
Edullisesti kesään
Lihat ja kalat
grilliin tai suoraan
lautaselle
Hedelmät ja
vihannekset
Toimimme Koulutuskeskus Salpauksen tiloissa,
Asikkalan kirkon läheisyydessä.
Tutustu myös oheispalveluihimme sekä monipuolisiin
luonnonvara-alan koulutuksiin.
Lisätietoja: www.salpaus.fi/luonnonvara_ala/
Yhteystiedot
Laurellintie 44, Asikkala
puh. 044 708 1440
[email protected]
Koira- ja kissahoitola Tassula
on osa luonnonvara-alan oppimisympäristöä.
Osuuspankista saat kaikki kodin ja perheen
vakuutukset. Kun keskität asiointisi meille,
kertyneitä OP-bonuksiasi käytetään esimerkiksi Pohjolan vakuutusmaksuihin. Tutustu
osoitteessa op.fi/bonus tai tule käymään!
Tassuttele peremmälle!
KOIRA- JA
KISSAHOITOLA
www.salpaus.fi
S-market Vääksy
Rusthollintie 1, 17200 Vääksy
Puh. 03 817 5611
Avoinna
ark 7–21 ã la 7–18 ã su 12–18
Meillä myös vesipiste kesäasukkaille!
29
ASIKKALAN KUNTA
YHTEYSTIEDOT
Tekninen toimi
avoinna 9–15
Rusthollintie 2, Vääksy
Puh.vaihde (03) 888 6111
Fax (03) 888 6268
Asikkalantie 21
Tekninen johtaja
Harri Hirvonen,
puh. 044 778 0290
Suunnitteluinsinööri
Ahvo Kunttu,
puh. 044 778 0294
Hallintosihteeri
Arja Stenhammar,
puh. 044 778 0048
Palvelusihteeri
Hannele Hakala-Mero,
puh. 044 778 0279
Palvelusihteeri/tekn. ja
ymp.toimi Eija Vainio,
puh. 044 778 0060
Matkailupalvelut
Päijännetalo, Meijeritie 1,
puh.(03) 888 6680,
Merja Palokangas,
puh.044 778 0701
Nuorisotoimi
Nuorisotalon vast.ohjaaja Millamaari Hämäläinen,
puh. 044 7780 238
Vapaa-aikapalvelut
Vapaa-aikapäällikkö Matti Kettunen, puh. 044 778
0247
Liikuntapalvelut
Tukipalveluyksikkö
Asikkalantie 21
Tukipalvelupäällikkö
Minna Pettinen,
puh. 044 778 0215
Talonrakennusmestari
Pekka Ahlqvist,
puh. 044 778 0292
Vesilaitos
Vesilaitoksenhoitaja
Antti Haapanen,
puh. 044 778 0285
Jätevedenpuhdistamo
Puhdistamonhoitaja
Auvo Pihamaa,
puh. 044 778 0286
Rakennustarkastus
Asikkalan liikuntahalli, Asikkalantie 14, liikkunnanohjaaja Aku Laaksonen, puh.
044 778 0015
Rakennustarkastaja
Tapio Tonteri,
puh. 044 778 0273
Palvelusihteeri Merja OjaLilja, puh. 888 6275
Kirjasto, Asikkalantie 21
Ympäristönsuojelu
Lainaus, p. (03) 888 6240
Kirjastonh. Jaakko Anttila,
puh. 044 778 0660
Ympäristönsuojelusihteeri
Katja Puurtinen
puh. 044 778 0277
Varhaiskasvatus
Päivystys- ja
hälytysnumerot
Päivähoitopäällikkö
Mirja Rantanen,
puh. 044 778 0322
Päiväkodinjohtaja
Kirsi Huovila,
puh. 044 778 0326
KESÄN PÄIVYSTYSVASTAANOTOT
Peruspalvelukeskus Oiva vastaa terveydenhoidon päivystyksestä niinä aikoina kun terveyskeskus on auki.
Asikkan terveysasema on avoinna maanantaista torstaihin klo 8–16 ja perjantaisin klo 8–14.
Terveyskeskuksen osoite on Terveystie 1 ja ajanvarauksen puhelin (03) 880 2802.
Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin yhteispäivystyksessä siirrytään uuteen käytäntöön toukokuun puolivälissä. Akuutti 24 on tarkoitettu kaikille, jotka tarvitsevat
kiireellistä hoitoa äkillisen sairastumisen, vamman tai
pitkäaikaisen sairauden pahentumisen vuoksi.
Kiirreellistä hoitoa vaativia tilanteita ovat mm. tapaturmainen vamma, runsaasti vuotava haava, näköhäiriöt,
sekavuus ja/tai voimakas päänsärky, hengenahdistus,
allerginen reaktio, paheneva vatsakipu, voimakas selkäkipu ja alle 1-vuotiailla heikentynyt yleiskunto. Yhteyttä
on syytä ottaa myös vaikeissa hammastapaturmissa.
Akuutti24-neuvontapuhelimesta saa opastuksen oikeaan hoitopaikkaan kaikkina vuorokauden aikoina. Numero on (03) 819 2385.
Akuutti24-yhteispäivystys toimii Päijät-Hämeen keskussairaalassa, Keskussairaalankatu 7, Lahti.
AIKATAULUT 4.6.–10.8.2012
Kunnanvirasto,
Kunnanjohtaja Juri Nieminen , puh. 044 778 0210
Kehitt.päällikko Isa Maunula, puh. 044 778 0211
Palvelusihteeri
Katri Keminen, neuvonta,
puh. (03) 8886 217
Kaavoitusinsinööri
Samuli Kantola,
puh. 044 778 0270
Kaavoitusassistentti Sini Utriainen, puh. 044 778 0272
Sivistystoimenjohtaja
Juha Leppialho,
puh. 044 778 0259
Asikkalan kunnan palvelukyydit
työajan ulkopuolella
Kiinteistöhoitopäivystys
puh. 044 778 0707
Kunnallistekninen hälytys
puh. 044 778 0705
SUIVA-KALKKINEN-SUIVA
torstai
9.00 Suiva, Suivalan th.
10.10
9.20 Kalkkinen
9.50
Autoilija Eija Tommola p. 050 523 7045
KALKKISTEN KANAVA–KALKKINEN–
KALKKISTEN KANAVA
torstai
10.45 Kalkkisten kanava
11.45
11.00 Kalkkinen
11.30
MUSTJÄRVI–KALKKINEN–MUSTJÄRVI
VESIVEHMAA–SALONSAARI–VÄÄKSY–
SALONSAARI–VESIVEHMAA
torstai
8.40 Muikkulantie*–Ojalantie* 11.45
9.00 Keinumäen th/Salosaari* 11.25
9.10 Vääksy
11.15
*) ainoastaan tilauksesta
Autoilija Esa Heininen p. 0400 490893
VIITAILA–KURHILA–VÄÄKSY
torstai
9.00 Viitaila
11.35
Kurhila
9.25 Vääksy
11.00
Autoilija Tapani Siikaniemi p. 0400 352 960
torstai
16.00 Kotkanniemen th.*
17.00 14.55
16.00 Pyhäniemi*
17.00
JOENNIEMI–SYRJÄNTAUS–VÄÄKSY ,
16.05 Mustjärvi
17.00
torstai
16.10 Pyhämäki
16.55
9.10 Vääksy
11.40
16.15 Haukijärvi
16.50
9.25 Joenniemi
11.20
16.20 Kalkkinen
16.45
9.30 Iso-Äiniö
11.15
*ainoastaan tilauksesta
9.35 Syrjäntaus
11.10
9.45 Vääksy
11.00
Autoilija Taisto Liljeroos p. 0400 499 369
KALKKINEN–MUSTJÄRVI–VÄÄKSY–
MUSTJÄRVI–KALKKINEN
perjantai
9.05 Kalkkinen kauppa
12.55
9.15 Särkijärvi
12.45
9.25 Vedentaus
12.35
9.30 Mustjärvi
12.25
Keltaniemi*
9.40 Vuorenmylly
12.15
9.55 Vääksy
12.00
* ainoastaan tilauksesta
PÄIJÄT-HÄMEEN MAANSIIRTO
Vuoroilla peritään linja-autotaksan mukainen
maksu. Juhannusperjantain vuorot ajetaan
edellisenä päivänä. Autoilijat tiedottavat mahdollisista aikataulumuutoksista.
puh. 0400 178 907
Tilaukset
Matkapalvelukeskus puh. (03) 811 4314
www.asikkala.fi /palvelut / joukkoliikenne
O
O
lämpö- ja vesijohtotyöt
LVI-tarvikkeet
O
O
viemärikuvaukset
erilaiset kaivuutyöt
O
putkien
sulatukset
Meiltä myös PORAKAIVOPUMPUT O VESIPUMPUT
myynti – huolto – asennus
ESAN PUTKITYÖ
KODINHOITO
OSIIVOUSPALVELUT
OKOTISAIRAANHOITO
OVANHUSTEN PÄIVÄTOIMINTA
O
Kysy lisää tai tutustu kotisivuihin:
30
p. 044 5723 079 www.eijabouras.fi
VÄÄKSYN KANAVAN
KUPEESSA
URAJÄRVI–VÄÄKSY–URAJÄRVI
tiistai
torstai
8.50 Kalkkinen
12.55
8.55 Urajärvi
12.05
8.55 Lahnalampi
12.55
9.10 Vääksy
11.50
9.00 Pyhämäki *
12.45
Autoilija Taisto Liljeroos p. 0400 499 369
9.05 Haukijärvi*
12.40
VÄHÄ-ÄINIÖ–VÄÄKSY–VÄHÄ-ÄINIÖ
9.10 Vedentaus *
12.35
maanantai, torstai
9.15 Uitontie *
12.30
9.00 Vähä-Äiniö
11.25
9.20 Mustjärvi
12.25
9.20 Vääksy
11.10
9.25 Pyhäniemi*
12.20
9.30 Kotkanniementh
12.15 12.25 Autoilija Harri Kaukola p. 0400 353 628
9.35 Keltaniemi*
12.10
PÄTIÄLÄ–VÄÄKSY–PÄTIÄLÄ
9.40 Vuorenmylly
12.05
torstai
9.45 Vääksy
12.00
10.00 Pätiälä
13.15
*ainoastaan tilauksesta
10.15 Vääksy
12.50
Autoilija Harri Kaukola p. 0400 353 628
KALKKINEN–MUSTJÄRVI–VÄÄKSY–
MUSTJÄRVI–KALKKINEN
RAVINTOLA JA
SISUSTUSMYYMÄLÄ
ASIKKALA
gsm 0440 846436
Sisustusta myös veneisiin
á la carte/pub menu
Meiltä myös erikoisoluet,
viinit ja shamppanjat
Kanavatie 17, Vääksy
puh. 010 6666 490
www.kanavankunkku.com
!
US
TU arinC
UU Yam63 D
Suomen suosituin
Day Cruiser -mallisto kasvaa
-
laadun aallonharjalla.
Tutustu juhlavuoden tarjontaan
www.yamarin.com
80 Day Cruiser
76 Day Cruiser
68 Day Cruiser
65 Day Cruiser
63 Day Cruiser
59 Day Cruiser

Asikkalan kunnan

Transcription

Similar documents

Lue tiedote 1/2015

Asikkalan kunnan

Päijät-Häme

huhtikuu - Vanha Vääksy

Esityslista PDF

Asikkala IKÄIHMISTEN PALVELUOPAS

Slööri 2014 Kevät.pdf - Asikkalan Pursiseura ry

Yhdessäoloa, intoa ja ehkä vähän oppimistakin

Tapio Alanko Nikkaroisten Anttilan suvusta syntyi kirja

Liikkuva Asikkala 2016-2017

15.5. - paikallis.info

Slööri 2010Kevät.pdf - Asikkalan Pursiseura ry

Slööri 2011 Kevät.pdf - Asikkalan Pursiseura ry