docVuosikertomus 2009 - Sukeltajaliitto ry
download 
Report Transcription
Vuosikertomus 2009 - Sukeltajaliitto ry
Vuosikertomus Årsberättelse 2009 PUHEENJOHTAJAN KATSAUS Kulunut vuosi 2009 oli uudistusten aikaa. Sukeltajaliiton nettipalvelut laitettiin uusiksi jäsenrekisteriä myöden, suuri määrä materiaalia tuotettiin ja viimeisteltiin, sekä toimintasäännöt päivitettiin ajanmukaisiksi. Myös useita vuoden 2010 aikana toteutettavia uudistuksia laitettiin vireille. Suurissa hankkeissa on aina huomioitava talouden näkökulma. Isojen projektien ponnisteluista huolimatta Liiton talous on hyvässä kunnossa. Suunnitellut budjetit ovat pitäneet, kiitos toimiston ja luottamuselinten hyvän valvonnan ja oman työpanoksen. Toimistolla on ollut pääosan vuodesta tilapäistä työvoimaa tarpeen mukaan, ja vuoden lopussa tarpeeseen vastattiin palkkaamalla uusi osa-aikainen järjestöassistentti. Vuoden painopisteenä oli sähköisten järjestelmien uudistuksen lisäksi nuorten aktivointi seuratoimintaan sekä materiaalien tuotanto. Nuorisopuolelle on vuoden aikana saatu uusia materiaaleja ja oppimateriaalien uudistus kaiken kaikkiaan on hyvässä vauhdissa. Nuorisotoiminnassa etenkin nuorten rallit ja norppaohjaajakurssit vetävät hyvin. Vapaasukellus-kirja ilmestyi vuoden lopussa. Sukeltajaliitto osti oikeudet Ruotsin liiton snorkkelisukelluskirjaan, joka on lähes valmis. Samoin laitesukelluskoulutukseen tulee kurssikohtaiset kirjat jatkossa, Liiton tehdessä sopimuksen Tanskan liiton kanssa oikeuksista heidän kirjasarjaansa. SPR on edelleen tukenut Vapepa-toimintaa. Ensiapukoulutustoimintaan on satsattu paljon viime vuosina, etenkin kouluttajakoulutukseen ja kaluston hankintaan. Liiton lehti, Sukeltaja, on pitänyt hyvin paikkansa Suomen suurimpana sukelluslehtenä. Lehden tekeminen vuosina 2010–2012 kilpailutettiin vuoden 2009 aikana, ja Liitto jatkaa yhteistyötä nykyisen Kumppania Oy:n kanssa. Kaiken kaikkiaan vuoteen 2009 voi olla tyytyväinen – hankala talouden tilanne ei ole suuremmin näkynyt Liiton toiminnassa. Toiminta on pysynyt aktiivisena, jäsenmäärä vakaana ja on pystytty tekemään harkittuja investointeja tulevaan. Lämmin kiitos kaikille toimintaamme osallistuneille. Jokaisen panos on arvokas, koska Liitto on juuri niin vahva kuin mitä mekin olemme! Matti Anttila puheenjohtaja ORDFÖRARENS ÖVERSIKT Året 2009 har varit ett förändringarnas år. Dykarförbundets nät tjänster samt medlemsregister har förnyats, en mängd nytt material har producerats och finslipats, därutöver updaterades verksamhetsreglerna till att motsvara dagens krav. Flera andra updateringar sattes i rörelse, dessa förverkligas under 2010. I de stora projekten finns det alltid den ekonomiska aspekten att bevaka, trots de utmaningar våra projekt presenterat är Förbundets ekonomi i balans. De planerade budgeterna har hållit tack vare kontoret och utskottens övervakning samt egna arbetsinslag. Under året har Förbundet haft temporärt anstälda enligt behov och vid slutet på året anställdes en assistent på deltid. Årets tyngdpunktsområden var förnyandet av våra elektriska tjänster samt aktiveringen av ungdomar i föreningsverksamheten samt materialproduktion. På ungdomssidan har vi fått både helt nytt material samtidigt som förnyelsen av befintligt utbildningsmaterial är på full gång. Specielt Vikare rallyn (Norpparalli) samt ledarkursserna fungerar på högvarv. Fridykar boken utgavs vid slutet på året. Därutöver har Förbundet köpt rättigheterna till det Svenka förbundets Snorkeldyknings bok vars översättining till Finska också är på slutrakan. Vad gäller apparatdykning kommer vi att få kurs-specifika böcker då Förbundet kom till avtal gällande det Danska förbundet rättigheter gällande deras material. FRK har fortsättningsvis stött vårt deltagande i Frivillig räddningstjänst verksamheten. Vi har också satsat på första-hjälp utbildning, specielt utbildar utbildning samt anskaffandet av material. Förbundets tidning, Sukeltaja, har enligt läsarundersökningar fortsatt att öka sin popularitet. Tidningen har alltså gott försvarat sin plats som Finlads största dyktidning. Publiceringen av tidningen 2010 - 2012 undergick anbudsförfarande under 2009 på basen av detta fortsätter Förbundet sitt sammarbete med Kumppania Oy. Överlag kan man vara nöjd med året 2009 – det prekära ekonomiska läget har inte påverkat Förbundets verksamhets möjligheter. Verksamheten har hållits aktiv, medlemsantalet är stadigt och vi har kunnat göra övervägda investeringar för framtiden. Ett varmt tack till er alla som deltagit i vår verksamhet. Allas insatts är värdefull, då Förbundet är precis så starkt vi gör det. Matti Anttila ordförande 1. Järjestötoiminta Toiminta-ajatus Sukeltajaliitto kokoaa sukeltajat yhteen edistämään sukellusharrastuksen mahdollisuuksia ja toimimaan aktiivisesti vedenalaisen ympäristön puolesta. 1.1 Organisaation kuvaus Sukeltajaliitto ry, Finska dykarförbundet rf on perustettu vuonna 1956, ja se on pohjoismaisista sukellusliitoista vanhin ja kooltaan suurin. Liiton epävirallinen englanninkielinen nimi on Finnish Divers’ Federation. Liiton kotipaikka on Helsinki. Arvot Sukeltajaliiton arvot ovat: avoimuus, vastuullisuus ja vaikuttavuus. Sukeltajaliiton organisaatio Vuosikokous syksy/kevät Hallitus Työvaliokunta Uppopallovlk Tekninen vlk Liittokouluttajat Toimisto Sukelluskalastusvlk Nuorisovlk Liittokouluttajat Ympäristötrm Vapaasukellusvlk Strategiavlk Räpyläuintivlk Turvallisuusvlk Toimitusneuvosto Alueet 5 Liittokouluttajat Kokoukset varajäseniksi Jouni Piispanen Pentti Parkkila Liitolla on kaksi varsinaista kokousta: kevätkokous ja syyskokous. Äänestyksissä seuroilla on käytössään yksi ääni jokaista jäsenmääränsä alkavaa kymmenlukua kohden. Kevätkokouksessa esitellään edellisen vuoden vuosikertomus ja päätetään tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille. Kokous päättää myös seuraavan vuoden jäsenmaksuista ja ehdollepanotoimikunnan asettamisesta. Syyskokouksessa vahvistetaan seuraavan vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä valitaan hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle. Puheenjohtaja valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Inkoo Ylitornio (uusi) (uusi) Hallituksessa jatkavat edelleen seuraavan kauden Matti Anttila, Kari Lainio, Marko Kauppinen, Erno Olkkonen ja Perry Suojoki. Liiton luottamuselimet Hallitus Hallituksen puheenjohtajaa kutsutaan Liiton puheenjohtajaksi. Hallituksessa on hänen lisäkseen kahdeksan varsinaista ja kaksi varajäsentä. Hallituksesta puolet on vuosittain erovuorossa ja varajäsenet valitaan vuodeksi kerrallaan. Hallituksen ehdokasasettelussa pyritään hakemaan henkilöitä, jotka edustavat tasapuolisesti jäsenkuntaa alueellisesti, sukupuolijakaumaltaan ja muulta taustaltaan. Hallitus kokoontuu noin kuusi kertaa vuodessa. Kevätkokous 18.4. Kotka, Merikeskus Vellamo Ennen kokousta tutustuttiin uuteen Suomen Merimuseoon opastetulla kierroksella. Liiton kevätkokouksessa oli edustettuna 19 seuraa kokonaisäänimäärän ollessa 344. Kokouksen puheenjohtajana toimi Jari Hovikorpi Kotka Divers ry:stä. Kokouksessa esiteltiin vuoden 2008 toimintakertomus ja tilinpäätös vahvistettiin. Tilivelvollisille myönnettiin tili- ja vastuuvapaus. Valittiin ehdollepanotoimikunta, jonka puheenjohtajana toimi Risto Sajaniemi. Kokous vahvisti vuoden 2010 jäsenmaksuiksi • Liiton varsinaisen jäsenen osalta: -Aikuiset 23,00 euroa (1995 tai ennen syntyneet) -Norpat 11,00 euroa (1996–2003 syntyneet) -Kuutit 0 euroa (2004 tai sen jälkeen syntyneet) -Rinnakkaisjäsen 0 euroa (jäsen, joka maksaa yhden seuran kautta Liiton maksun, voi olla rinnakkaisjäsenenä muissa seuroissa) -Seuran kannattajajäsen 0 euroa. • Liiton henkilöjäsenen jäsenmaksuksi vahvistettiin 70 euroa ja tukijäsenen jäsenmaksuksi 1000 euroa. • Yhteisöjäsenet velvoitettiin maksamaan kortitettavista oppilaistaan Liiton jäsenmaksun ikäryhmän mukaisesti. Hallitus • • • • • • edustaa jäsenistöä, vastaa toiminnasta ja taloudesta sekä toimii järjestön edunvalvojana ohjaa ja valvoo harrastussukelluksen kehitystä ohjaa ja valvoo toiminnan laatua ohjaa ja valvoo eettisten sääntöjen noudattamista ohjaa ja valvoo antidopingohjelman toteuttamista ohjaa ja valvoo tasavertaisuuden toteuttamista Liiton toiminnassa Hallituksen kokoonpano, vastuualueet ja osallistuminen kokouksiin 2009: Syyskokous 19.10. Joensuu, Sokos Hotelli Kimmel Syyskokousviikonloppua vietettiin Joensuun urheilusukeltajien 40-vuotisjuhlien merkeissä. Syyskokouksessa oli edustettuna 20 seuraa kokonaisäänimäärän ollessa 390 ääntä. Kokouksen puheenjohtajana toimi Kari Savolainen Joensuun Urheilusukeltajat ry:stä. Kokous hyväksyi Liiton sääntömuutoksen niin, että uusi Toimintasääntö tulee voimaan 1.1.2010. Kokous päätti kumota kevätkokouksen päätöksen seuran kannattajajäsenten jäsenmaksun osalta, koska Liiton jäsenyhdistysten jäsenmaksu perustuu yksinomaan ikäryhmäporrastukseen. Kokous hyväksyi esitetyt vuoden 2010 toimintasuunnitelman ja talousarvion. Kokous myös päätti kutsua Liiton perustajajäsenen ja ensimmäisen puheenjohtajan Yrjö Halosen Liiton kunniajäseneksi. Kari Back, kilpailutoiminta, antidopingvastaava Matti Anttila, puheenjohtaja, talous, kansainväliset asiat Kari Lainio, aikuisliikunta Marko Kauppinen, varapuheenjohtaja, koulutus Markus Korpela, varapuheenjohtaja, kansainväliset asiat Erno Olkkonen, koulutus Jorma Onjukka, turvallisuus Lilli Pykäläinen, nuorisoliikunta Tero Sandberg, varajäsen, seurayhteistyö Jyrki Sariola, varajäsen, seurayhteistyö Perry Suojoki, markkinointi 0/6 Sari Nuotio, sihteeri 6/6 6/6 3/6 5/6 5/6 6/6 5/6 6/6 3/6 6/6 4/6 Työvaliokunta Liiton puheenjohtajisto ja toiminnanjohtaja muodostavat työvaliokunnan. Se suorittaa hallituksen antamia erillistehtäviä. Puheenjohtajisto vastasi myös hallituksen valtuuttamana Liiton henkilöstöasioista sekä kävi vuoden alussa toimiston henkilökunnan kanssa tavoitekeskustelun ja vuoden lopulla palautekeskustelun. Valiokunta jatkoi Liiton sääntömuutoksen valmistelua. Valiokuntaan kuuluivat Matti Anttila, Marko Kauppinen, Markus Korpela ja Sari Nuotio. Hallitukseen valittiin seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi: Patrick Lybeck Espoo (uusi) Alex Nieminen Helsinki (uusi) Lilli Pykäläinen Lappeenranta (jatkokausi) Jyrki Sariola Tuusula (jatkokausi) 6 Tekninen valiokunta Nuorisovaliokunta Valiokunta järjesti kouluttajakursseja ja kouluttajien täydennyskoulutusta seurojen koulutusresurssien vahvistamiseksi. Valiokunta oli varautunut avustamaan lähikouluttajakoulutuksessa niitä seuroja, joilla ei ole omia resursseja seuran sisäisen koulutuksen järjestämiseen, mutta tällaisia avustuspyyntöjä ei kauden aikana tullut. Seurojen koulutustoiminnan aktivoimiseksi ja monipuolistamiseksi kouluttajille suunnatut kurssien tukimateriaalit, materiaalien päivitykset, ym. kouluttajan työkalut julkaistiin www.sukeltaja.fi-sivujen kouluttajasivuilla ilmaiseksi seurojen käyttöön. Joidenkin materiaalien julkaisu jouduttiin siirtämään seuraavan kauden puolelle, koska ne eivät ehtineet valmistua julkaisukuntoon ajoissa. Päättyneen kauden lopulla tehtiin päätös teknisen valiokunnan ja turvallisuusvaliokunnan yhdistämisestä laitesukellus- ja turvallisuusvaliokunnaksi. Vuonna 2009 valiokunnan uusi, työryhmäpohjainen toimintamalli saatiin kunnolla käytäntöön. Osa työryhmistä on saatu hyvinkin toimivaksi, osan kanssa vielä hiukan etsitään sopivia toimintatapoja. Valtakunnalliset tapahtumat ja koulutukset järjestettiin suunnitelman mukaisesti, ja erityisen positiivisen vastaanoton sai tammikuussa ensi kertaa järjestetty Sporttiohjaajapäivät, jossa ohjaajat pääsivät tutustumaan räpyläuinnin ja vapaasukelluksen saloihin. Kurssi pyritään jatkossa toteuttamaan vuosittain eri teemoilla. Myös valiokunnan tuottamaa materiaalia saatiin edistettyä vuoden aikana. -Laura Torkkeli Valiokunnan toimialue • • -Kari Savolainen lasten ja nuorten sukellustoiminnan kehittäminen snorkkelisukellustoiminnan ja -koulutuksen kehittäminen Valiokunnan toiminnan painopisteet • • Valiokunnan toimialue • Tekninen valiokunta kehittää ja valvoo laitesukelluskoulutusta ja sukellusturvallisuutta. ohjaajakoulutus materiaalin tuotanto Valiokunnan kokoonpano Valiokunnan toiminnan painopisteet • • Laura Torkkeli, puheenjohtaja Anu Laine, sihteeri Patrick Lybeck Ossi Mantere Lilli Pykäläinen Irene Savolainen Timo Suominen Kouluttajakoulutus Laitesukelluskoulutus Valiokunnan kokoonpano Kari Savolainen, puheenjohtaja Mikko Aho, sihteeri ja tiedottaja Klaus Berghem, tekniikkasukellus Juha-Pekka Koskinen, projektit syventävä jatkokurssi ja Blender Instructor -koulutus Kimmo Lahtinen, harrastesukellusvastaava Ari Vallittu, projektit sukellusturvallisuuskurssi ja lähikouluttajakurssi Työryhmät: Koulutustyöryhmä/liittokouluttajat Irene Savolainen, puheenjohtaja Petri Heikkinen Anu Kärkkäinen Anu Laine Susanna Laine Heli Laukkarinen Lilli Pykäläinen Laura Torkkeli Liittokouluttajat Kari Back Tommi Hartman Tapani Kallioniemi Juha-Pekka Koskinen Kari Lainio Jouko Laitinen Markku Leinonen Martti Lumikuru Jorma Onjukka Kari Savolainen Virpi Tuunainen Juha Tähtiharju Ari Vallittu Kummiseura/sinettiseuratyöryhmä Laura Torkkeli, puheenjohtaja Sirpa Huupponen Tapahtumatyöryhmä Ossi Mantere, puheenjohtaja Patrick Lybeck Kilpailulajien työryhmä Timo Suominen, puheenjohtaja Johanna Nordblad, vapaasukelluksen edustaja Tekniikkasukelluksen liittokouluttajat Klaus Berghem Marko Kauppinen Perry Suojoki 7 Räpyläuintivaliokunta Nuorten ryhmä Paula Leppäkoski Ilona Lindström Astrid Mannerkoski Juha Toivonen Oona Tuuri Valiokunnan toimialue Valiokunnan tavoitteena on huolehtia kilpailutoiminnasta ja kouluttaa nuoria lajin pariin. Tavoitteissa epäonnistuttiin perusteellisesti monien yhteensattumien vuoksi. Yhtä lukuun ottamatta kaikki kotimaiset kilpailut peruuntuivat. Myös CMAS:n arvokisojen osalla oli peruutuksia (CMAS Games MM-kilpailut) ja epäselvyyttä ajankohdista ja kilpailupaikoista viime hetkiin asti. Odotimme mahdollista kutsua Taiwanin Kiinassa uitaviin lajimme olympialaisiin eli World Games-kilpailuihin, joihin kilpailijat valitaan rankinglistan perusteella. Yllättäen kuulimme, että valinnat olikin tehty jo edellisenä vuonna eikä kutsua Suomeen saatu. Lopulta sentään uitiin nuorten Euroopan mestaruuksista Serbiassa Kroatian sijaan ja maailman mestaruuksista Pietarissa, mutta tiedot ajankohdista ja paikoista saatiin varsin lyhyillä kutsuajoilla, mikä vaikeutti valmistautumista kisoihin. Myös koulutuksen osalta vuosi oli epäonnekas, koska koulutustilaisuudet aloittelijoille ja valmentajille jouduttiin peruuttamaan osanottajapulan vuoksi. Maajoukkueessa on menossa nuorennusleikkaus. Nuorten tasolta on nousemassa uusia lupaavia nuoria jopa kansainväliselle huipulle. Vuoden suurin ilon aihe tulikin nuorten EM-kisoista, jossa vasta 14-vuotias Jenna Laukkanen teki historiaa saavuttamalla kultamitalin ME-ajalla 100 m stereoräpyläuinnissa. Lisäksi hän ui yhden pronssimitalin ja yhden neljännen sijan. Lajin kehittämisessä rajoittavana tekijänä on valiokunnan resurssipula ja tiukka talous. Nuorten uimarien harrastajamäärän kasvutavoitteessa emme onnistuneet määrällisesti mutta laadullisesti kyllä. Muutamia uusia nuoria on saatu mukaan, mutta vähemmän kuin odotimme. Suurimpina ongelmina ovat hallivuorojen niukka saatavuus ja seuravalmentajapula. • • -Kalevi Turkka Uppopallovaliokunta Uppopallo on levinnyt moniin Suomen seuroihin, mutta selvää pakenemista on havaittavissa Itä-Suomen ja pääkaupunkiseudun suunnassa. Länsirannikko on toisaalta aktivoitunut hyvin. Harrastajamääräksi voidaan arvioida luotettavasti noin 700 harrastajaa, joista vain noin puolet on mukana kilpailutoiminnassa. Maailmalla kiinnostus lajia kohtaan on nousemassa ja suuret odotukset ovatkin esimerkiksi Australian ja uuden mantereen maita kohtaan. Viime vuosina Suomen menestys on levännyt miesten joukkueen harteilla, mutta naisten joukkueelta voidaan odottaa lähivuosina myös hyviä tuloksia. Nuorissa on kuitenkin tapahtunut selvää katoa, vaikka junioritoiminta on taas lisääntynyt. Harrastajamäärissä on selvä pudotus noin 20 ikävuoden kohdalla, kuten myös heidän pelitaidoissaan. Lajin kehittymisen kannalta sekä seurojen aktivoitumisessa tulee painopiste tulevaisuudessa siirtää koulutukseen. Vuoden aikana laadittu tietopaketti seuroihin ei yksin riitä, vaan oikea ratkaisu olisivat valmentajakurssit. -Riku Riikonen • kehittää lajia kehittää ja ylläpitää uppopallon kilpailujärjestelmää ja valmennusta tekee antidopingtyötä Valiokunnan toiminnan painopisteet Valiokunnan toimialue • • • • Nuorisotoiminnan kehittäminen -lajin esittely nuorille -seurojen nuorisotoiminnan tukeminen -nuorisoleirien järjestäminen ”Uinuvien” seurojen aktivoiminen tekemällä sarjoista houkuttelevia Valmentaja- ja ohjaajakoulutus • Valiokunnan toiminnan painopisteet • • • Kilpailutavoitteet • • huolehtii räpyläuinnin kilpailutoiminnasta ja kouluttaa nuoria lajin pariin tekee antidopingtyötä Miesten ja naisten maajoukkueiden finaalipaikka PMkilpailuissa Nuorten maajoukkue sijoittuu mitalisijalle kansainvälisessä turnauksessa nuorisotoiminta ja harrastajamäärän kasvattaminen valmentaja- ja tuomarikoulutus kansainvälinen toiminta Kilpailutavoitteet • • • Valiokunnan kokoonpano • Riku Riikonen, puheenjohtaja ja talousvastaava Hannu Ahonen, tiedottaja Jari Hovikorpi, kilpailupäällikkö Cem Ilksöz, tuomarivastaava Sirpa Törrönen osallistuminen nuorten EM-kisoihin Siska/Zagrebissa Kroatiassa kolme finaalipaikkaa MM-kilpailuissa osallistumisoikeus ja osallistuminen World Gameskilpailuihin Kaohsiungissa Taiwanissa hyvä menestyminen Baltic Sea -kilpailuissa Valiokunnan kokoonpano Kalevi Turkka, puheenjohtaja Marja-Liisa Kotikuusi, sihteeri 8 Sukelluskalastusvaliokunta Elise Mattsson Johanna Salmela, valmennus ja fysioterapia Sami Sorri Janne Toivola, valmennus ja lajin kehitys Kausi oli kilpailullisesti miellyttävä ja saaliit olivat kiitettäviä. Vuosia hukassa ollut ahven teki onnellisen paluun, kun Joni Kettunen saalisti mahtavat 26 ahventa Helsingin osakilpailussa. Saalis antoi hyvää pontta YLE:n uutisten reportaasiin ja toi lajille suurta näkyvyyttä ja positiivista huomiota. EM-kilpailut Algeriassa menivät tavoitteen mukaisesti, vaikkakin järjestelyt olivat ns. haastavat. EM-joukkue kalasti suuren maailman tapaan sukeltaen syvälle ja saalistaen suuria kaloja. Alueen tiedustelussa opittiin paljon uutta seuraamalla johtavien valtioiden metodeja. Nuorison nousu myös ilahdutti suuresti: Eliel Kilkin Kristiansund Cupin nuorisosarjan voitto antoi taas voimia jatkaa nuorisotoimintaa. Uuden puheenjohtajan on helppo hymyillä, ja kerätä pontta tuleville haasteille. Vuoden 2010 päähaaste lienee kalaisten kisojen järjestäminen jatkossakin. Vapaasukellusvaliokunta Vuoden 2009 toimintasuunnitelma oli haasteellinen. Parittomina vuosina on kahdet MM-kisat. Näiden lisäksi oli suunniteltu järjestettäväksi kahdet SM-kisat, AIDA4 -kurssi, kouluttajakurssi sekä lukuisia leirejä. Lopulta osasta suunnitelmia jouduttiin karsimaan, koska tekijöitä ei ollut ja osallistujiakin alkoi olla jo vaikea löytää. Vuoden kohokohtia olivat MM-kisoissa tehdyt lukuisat SE:t, Mikko Pöntisen mitalisija Tanskan MM-kisoissa ja Vapaasukellus-kirjan julkaisu vuoden lopussa. Myös järjestetyt leirit olivat onnistuneita. Kouluttajakurssin toteutumatta jääminen taas oli suuri takaisku, sillä aktiivisia kouluttajia on vuosi vuodelta vähemmän eikä kysyntään pystytä vastaamaan. Uusien kouluttajien saaminen on edelleenkin valiokunnan suurin haaste. Myös SM-kisojen osallistujamäärän pienuus koettiin hälyyttävänä. Osittain se on selitettävissä lyhyellä varoitusajalla kisan järjestämisessä ja toisaalta koulutusvolyymien pienuudella. -Ville Lahikainen Valiokunnan toimialue • • • -Simo Kurra kehittää lajia kehittää ja ylläpitää kilpailujärjestelmää ja valmennusta tekee antidopingtyötä Valiokunnan toiminnan painopisteet • • • Valiokunnan toimialue • • • kehittää lajia ja koulutusta sekä lisätä tietoisuutta vapaasukelluksesta kehittää ja ylläpitää kilpailujärjestelmää ja valmennusta tekee antidopingtyötä • • • kilpailutoiminnan kehittäminen lajikohtaisen materiaalinen tuottaminen nuorisotoiminnan kehittäminen ja seurojen nuorisointrot lajin esittely seuroille lajidokumentointi sekä lajin tunnettuuden ja arvostuksen lisääminen tieteellinen yhteistyö Merentutkimuslaitoksen kanssa Valiokunnan toiminnan painopisteet • vapaasukelluksen koulutusohjelman ja -materiaalin kehittämisprojekti Kilpailutavoitteet • • Kilpailutavoitteet • • Hallilajien maailmanmestaruuskilpailuissa sijoittuminen kolmen parhaan joukkoon miesten ja naisten sarjassa Syvyyskilpailuissa miesten ja naisten joukkueiden sijoittuminen top 10:een • • Sijoittuminen kahdeksan parhaan maan joukkoon EMkilpailuissa ja lunastaa paikka 2010 MM-kilpailuihin Kristiansund Cup -kilpailuissa yksi kilpailija ja yksi joukkue kolmen parhaan joukkoon Itämeren mestaruuskilpailujen yksilö- ja joukkuekilpailun voitto PM-kilpailujen yksilö- ja joukkuekilpailun voitto Valiokunnan kokoonpano Valiokunnan kokoonpano Ville Lahikainen, puheenjohtaja ja sihteeri, koordinointi Tero Salin, KV-asiat, kilpailutoiminta Aki Nousiainen, turvallisuus Kim Jaatinen, varapuheenjohtaja, nuorisotoiminta Tapio Salakari, tiedotus ja lajiesittelyt Simo Kurra, puheenjohtaja Jonerik Ekström Ari Kylmä, koulutus Matti Luukkonen, tiedotus Juha Nurminen, kotimaan kilpailutoiminta Mikko Pöntinen, maajoukkuetoiminta Timo Pöntinen Kalle Rajala, varapuheenjohtaja 9 Turvallisuusvaliokunta Valiokunta kehitti valtakunnallista Vapepa-sukellustoimintaa. Valiokunta järjesti kaksi Vapepa–sukeltajakurssia, joista toinen oli toimintasuunnitelmaan kuulumaton ylimääräinen koulutus, johon aloite tuli koulutukseen osallistuneilta luola- ja tekniikkasukeltajilta. Kurssien päätteeksi järjestettiin Vapepa-yhteisharjoitukset, johon osallistui yli 100 henkilöä erilaisista Vapepa-ryhmistä, Pelastuslaitoksesta, Poliisista, Merivartiostosta sekä Vapepan paikallisosastoista. DAN-ensiapukursseja järjestettiin eri puolilla Suomea. DAN-vastuuhenkilön poistuminen valiokuntakokoonpanosta kesken toimintavuoden haittasi oleellisesti DAN-toimintaa. Valiokunta pystyi vain ylläpitämään DAN-toimintaa, mutta ei kehittämään sitä. DAN-ensiapukoulutus jatkui kuitenkin valtakunnallisesti hyvällä tasolla. Valiokunta käsitteli Sukeltajaliitolle saapuneet tapahtumaraportit ja ylläpiti niistä tapahtumaraporttiyhteenvetoa. Tapahtumaraporteista on annettu palautetta ja ne on esitelty sukeltajapäivillä. Valiokunta edisti venemessuilla sukellusturvallisuutta ”A-lippu tutuksi” -kampanjan merkeissä. Toimintasuunnitelman yksi painopistealue oli erityisryhmien sukellustoiminnan aktivointi. Aiheesta julkaistiin artikkeli vuoden ensimmäisessä Sukeltajalehdessä. Kysyntä erityisryhmätoimintaan oli kuitenkin vähäistä. Vuoden loppupuolella ehdotettiin turvallisuus- ja teknisen valiokunnan yhdistämistä. Perusteluna oli päällekkäisten henkilötoimintojen yhdistäminen ja kustannusten säästö. Yhdistämistä kokeiltiin jo niin, että valiokuntien vuoden viimeinen kokous järjestettiin yhteiskokouksena. Uusi laitesukellus- ja turvallisuusvaliokunta aloittaa toimintansa vuoden 2010 alussa. -Markku Leinonen Valiokunnan toimialue • • • • • kehittää ja organisoi vapaaehtoisen pelastuspalvelun sukellustoimintaa kehittää tapahtumaraportointia kehittää erityisryhmien sukellusta antaa turvaohjeita tekee yhteistyötä viranomaisten kanssa Valiokunnan toiminnan painopisteet • • • • • • • • • ensiapukoulutus -järjestelmän kehittäminen -kouluttajakoulutuksen jatkaminen ja ensiapukoulutuksen koordinointi seuratasolle -koulutusmateriaalin päivitykset erityisryhmien koulutusjärjestelmän uudistaminen sukelluslääkäriyhteistyö turvaohjeen päivitys valiokuntayhteistyö sähköinen viestintä tapaturmaraportointi erityisryhmät seurojen turvallisuusvastaavat Valiokunnan kokoonpano Markku Leinonen, puheenjohtaja Merja Elijoki, Vapepa-asiat Anu Mahlamäki Erno Olkkonen, onnettomuustutkinta-asiat, tiedotus Jorma Onjukka Kari Savolainen, Vapepa-asiat Liittokouluttajat Erityisryhmien liittokouluttajat Tapani Kallioniemi Kaj Erlund Erno Olkkonen DAN-liittokouluttajat Petri Heikkinen Tapani Kallioniemi Marko Kauppinen Riikka Keto-Timonen Kari Lainio Heli Laukkarinen Markku Leinonen Martti Lumikuru Erno Olkkonen Jorma Onjukka Lilli Pykäläinen Anne Räisänen-Sokolowski Kari Savolainen Vapepa-liittokouluttajat Kari Savolainen Erno Olkkonen Jorma Onjukka Tapani Kallioniemi Pentti Parkkila Jorma Pandy Erkki Puuperä Kari Back Markus Korpela Ari-Pekka Arponen Heikki Kokko Jukka-Pekka Tanner Strategiavaliokunta Tekee strategian valmistelutyötä ja muita erillistehtäviä. Liiton uusi strategia, Sukeltaja keskipisteessä, ohjaa Liiton toimintaa. Hallitus nimesi strategiavaliokuntaan Matti Anttilan, Sari Nuotion, Mika Rautiaisen ja Tero Sandbergin. Valiokunta ei kokoontunut vuoden aikana, vaan strategiakysymyksiä tarkasteltiin vuoden aikana hallituksen kokouksissa ja Liiton yhteisissä luottamushenkilöiden ja toimiston välisissä vuoden avaus- ja suunnittelukokouksissa sekä Liiton vuosikokouksissa. Hallitus järjesti erillisen strategiapäivän toukokuussa, jonne oli kutsuttuna toimiston henkilökunta ja valiokuntien edustajat. 10 Liiton toimisto • • • • • Jäsenyydet sekä kotimaiset edustukset ja yhteistoiminta palvelee jäsenistöä pitää yhteyttä sidosryhmiin huolehtii Liiton taloudesta hallinnoi Liiton toimintaa tukee ammatillisesti valiokuntien toimintaa Sukeltajaliitto on jäsenenä seuraavissa järjestöissä: • Liiton toimisto sijaitsee Länsi-Pasilassa, Helsingissä. Liitolla oli vuoden lopussa neljä kokopäiväistä ja kaksi puolipäiväistä toimihenkilöä. Kevään 2009 aikana toimistolla työskenteli puolipäiväinen kiireapulainen ja marraskuusta alkaen toimistoon palkattiin osa-aikainen järjestöassistentti. Toimihenkilöiden tehtävät • • • • • • • • Confédération Mondiale des Activités Subaquatiques (CMAS) European Underwater Federation (EUF) Kuntoliikuntaliitto Kunto ry Nuori Suomi ry Suomen Liikunta ja Urheilu ry (SLU) Suomen Olympiakomitea ry Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliitto ry (SUH) Urheilutyönantajat ry Vapaaehtoinen Pelastuspalvelu (Vapepa) Toiminnanjohtaja • • • • vastaa Liiton yleisjohdosta hallituksen ja työvaliokunnan ohjeiden mukaan vastaa Liiton järjestö- ja yhteiskuntasuhteista toimii hallituksen ja työvaliokunnan esittelijänä hoitaa kansainvälisiä yhteyksiä Liitolla on vuoden 2009 aikana ollut seuraavia kotimaisia edustuksia: • • Koulutuspäällikkö • • • • • johtaa Liiton koulutustoiminnan kehittämistä on valiokuntien käytettävissä koulutuksen asiantuntijana osallistuu sukellusnormien ja -standardien kehittämiseen toimii toiminnanjohtajan sijaisena • • • • • • Nuorisopäällikkö • • johtaa Liiton nuorisotoiminnan kehittämistä on valiokuntien käytettävissä lasten ja nuorten toiminnan asiantuntijana • Jäsensihteeri • • • Liitto on ollut mukana seuraavissa yhteistyöhankkeissa: vastaa jäsenpalvelusta vastaa ATK-rekisteristä vastaa muista toimistotehtävistä • • Järjestöassistentti • • • vastaa jäsenpalvelusta vastaa Liiton kotisivujen päivittämisestä vastaa muista toimistotehtävistä • vastaa Sukeltaja-lehden sisällön kokoamisesta ja yhteyksistä kirjoittajiin toimii muun tiedottamisen tukena Liiton toimihenkilöt ovat: Toiminnanjohtaja Koulutuspäällikkö Nuorisopäällikkö Jäsensihteeri Toimitussihteeri Järjestöassistentti Sari Nuotio Mika Rautiainen Heli Laukkarinen Riku Verkkomäki Kristiina Karila Riikka Taipale 2.11.2009 alkaen Suomi Vesille – Vesiliikuntalajiliittojen ja vesiturvallisuudesta vastaavien viranomaisten yhteistyöhanke (Sari Nuotio) Jokamiehen oikeudet -käsikirja yhteistyössä Ulkoilufoorumin kanssa. Kansainväliset edustukset ja yhteistoiminta Toimitussihteeri • OPM:n lajiliittojen tulosperusteinen määrärahanjakotyöryhmä (Sari Nuotio) SLU:n edustaja Urheilun oikeusturvalautakunnassa (Helena Jaatinen) Suomen Olympiakomitean valtuuskunta (Matti Anttila, Sari Nuotio) Suomen Uimaopetus- ja hengenpelastusliiton hallitus (Heli Laukkarinen) Ulkoilufoorumi (Sari Nuotio, Mika Rautiainen) Urheilutyönantajat ry:n hallitus (Sari Nuotio) Vapepan keskustoimikunta ja työvaliokunta (Merja Elijoki) Nuori Suomi seuratoiminnan johtoryhmä (Sari Nuotio) Valtioneuvoston saaristopoliittisen periaatepäätöksen laadinta (Markus Korpela) SLU:n olosuhderyhmä, vesilajit (Sari Nuotio) Matti Anttila ja Sari Nuotio osallistuivat tammikuussa Roomassa CMAS:n ylimääräiseen yleiskokoukseen. Sari Nuotio osallistui Thaimaassa, Phuketissa 2.–9.5.2009 pidettyyn CMAS Europen ja CMAS:n yleiskokoukseen. Matti Anttila ja Mika Rautiainen osallistuivat EUF:n kokoukseen Tanskassa, Roskildessa kesäkuussa ja Matti Anttila, Marko Kauppinen, Sari Nuotio ja Mika Rautiainen osallistuivat Pohjoismaisten liittojen kokoukseen ja EUF:n kokoukseen Hollannissa, Amsterdamissa joulukuussa. Mika Rautiainen osallistui alueellisten NAUI-edustajien seminaariin Hollannissa, Nijverdalissa 18.–20.11.2009 Liitolla on kansainvälisiä tuomareita uppopallossa, vapaasukelluksessa ja räpyläuinnissa. Vapaasukellusvaliokunnan puheenjohtaja Simo Kurra ja Kimmo Lahtinen teknisestä valiokunnasta toimivat Association Internationale pour le Développement de lÁpnéen (AIDA) koulutusvaliokunnassa. Kimmo Lahtinen valittiin ICARE:n (International Center for Apnea Recognition and Education) äänestyksessä vuoden 2009 parhaaksi vapaasukellustuomariksi, ja hänet äänestet- 11 tiin vuoden lopussa AIDA:n puheenjohtajaksi. Sari Nuotio osallistui kutsuttuna vapaasukelluksen MM-kisoihin Tanskassa, Århusissa elokuussa avustaen niin AIDA:n kuin CMAS:n kilpailuorganisaatioiden toiminnassa. Mika Rautiainen ja Stig Gustavsson Sukeltaja-lehden toimitusneuvostosta osallistuivat kutsuttuina lehdistömatkalle Kroatiaan toukokuussa. Sari Nuotio osallistui kutsuttuna lehdistömatkalle Israeliin, Tel Aviviin kesäkuussa. Matti Anttila osallistui kutsuttuna Ranskassa Antibesin kansainväliseen vedenalaisen kuvan festivaaliin 29.10.–1.11.2009. Liitto järjesti marraskuussa yhteistyössä Liikunnan Kehitysyhteistyö LiiKe ry:n kanssa jäsenmatkan Liiton ystävyyskoululle Tansaniaan. 14 hengen ryhmä osallistui talkoisiin koululla ja sukelsi Tansaniassa ja Sansibarilla. Liiton talous Liiton talous on vakaalla pohjalla ja suunniteltuja investointeja on voitu tehdä. Vuoden 2009 tulos oli 14 158 euroa alijäämäinen. Omatoimisen varainhankinnan nettotulos oli 344 389 euroa, kun se vuonna 2008 oli 343 099 euroa. Liiton saamien avustusten kokonaismäärä kasvoi edellisvuodesta. SPR:ltä saatiin edelleen tukea Vapepa-toimintaan ja Nuorelta Suomelta saatiin hankerahoitusta. Opetusministeriön myöntämä toiminta-avustus vuodelle 2009 oli 155 000 euroa ja saadut avustukset olivat yhteensä 164 367 euroa, kun vuonna 2008 ne olivat 133 372 euroa. Tärkeimmät tilinpäätöstiedot löytyvät liitteinä vuosikertomuksen lopusta. Markkinointi- ja tiedotustoiminta Liiton jäsenmäärä Vuosi 2009 oli Liiton 53. toimintavuosi. Jäsenmäärä vuoden 2009 lopussa oli 11 418 jäsentä, joista miehiä oli 79 % ja naisia 21 %. Jäsenistä alle 19-vuotiaita oli 21 %. Liiton yhteisöjäseneksi hyväksyttiin Sea Group Oy. Seuraavien yhdistysten jäsenyys Liitossa päättyi: Sukellus Team Savonlinna, Paraisten VPK, Marlin Club ja Nautic Club. Vaikka seurojen määrä laski, sukeltajien määrä lisääntyi. Harrastustoiminta näyttääkin keskittyvän suurempiin seurayksiköihin. Ikäjakauma 2010 Sukeltajaliitto toteutti A-lippu tunnetuksi -kampanjan ja teki seuroille tukimateriaaleja. Liitto oli mukana helmikuussa Helsingissä Venemessuilla yhteistyössä Suomen Veneilyliiton kanssa ja teki A-lippua tunnetuksi. Viranomaiset ja vesiliikuntalajit esittelevät toimintaansa paikallisissa Suomi vesille -tapahtumissa. Vuoden 2009 päätapahtumassa Lohjalla oli mukana Lohjan Urheilusukeltajat ry. Sukeltajaliitto oli mukana Kuntofestivaaleilla Helsingissä 11.9. Sukellusseura H2O ry ja Urheilusukeltajat ry järjestivät yhteistyössä laitesukelluskokeilun. Sukellusseurat olivat aktiivisesti mukana 3.12. järjestetyssä yösukellustapahtumassa. Kello 20.09 paikallista aikaa 2749 sukeltajaa 218 kohteessa 20 eri maassa otti osaa yhteiseen Divers Night -yösukellustapahtumaan. Suomesta tapahtumaan osallistui yhteensä 510 sukeltajaa 43 eri koh- 3000 2793 2500 2252 2223 2000 1500 1000 708 588 783 625 500 198 182 0 21 0-6 v 7-10 v 11-14 v 15-18 v 19-24 v 12 25-34 v 35-44 v 45-54 v 55-64 v 65+ Jäsenet 14000 12000 11580 11870 12232 12279 11 676 11565 11688 11418 11133 10578 10000 8000 6000 4000 2000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 206 205 2007 2008 2009 196 195 192 2007 2008 2009 Seurat 250 211 211 207 208 205 200 150 100 50 0 2000 2001 2002 2003 2004 13 2005 2006 teessa. Tämä oli uusi maailmanennätys. Sukeltajaliitto on hankkinut sopivia sukelluksen asiantuntijoita median edustajien tarpeisiin. Sukeltajaliiton urheilijoita on nostettu ehdolle erilaisissa vuoden valintaäänestyksissä ja menestyneitä urheilijoita on palkittu kotikuntiensa huomionosoituksin. Lehdistötiedotteita on lähetetty aktiivisesti. Sukeltajaliiton internet-sivujen ja jäsenrekisterin uudistamisprojekti käynnistyi. Käyttöönotto oli vuoden lopussa ja kehitystyö jatkuu edelleen. Sukeltaja-lehti Liitto julkaisee viisi kertaa vuodessa ilmestyvää Sukeltajalehteä, joka tavoittaa kaikki jäsenet. Lehti on ollut myös PRtarkoituksessa irtolehtimyynnissä vuoden 2004 lopusta lähtien. Lehden toimittaa Kumppania Oy. Vuoden 2009 aikana toteutettiin tarjouskilpailu Sukeltaja-lehden toimittamisesta vuosina 2010–2012 ja lehden tekijänä jatkaa Kumppania Oy. Toimitusneuvoston kokoonpano Stig Gustavsson Matti Anttila, päätoimittaja Kristiina Karila Veli-Matti Korppi-Tommolai Pasi Mannerkoski Mika Rautiainen Iida Räty Tiedotteet Kouluttaja-tiedote Ilmestyi kerran. Jaettiin sähköpostitse snorkkelisukelluskouluttajille, vapaasukelluskouluttajille, lähikouluttajille ja laitesukelluskouluttajille ja julkaistiin lisäksi Liiton verkkosivuilla. Norppaposti • • Nuorisovaliokunnan julkaisema, seurojen nuorisovastaaville suunnattu Norppaposti-tiedote jaettiin sähköpostitse ja julkaistiin lisäksi Liiton verkkosivuilla. Norppaposti keskittyy käsittelemään erityisesti 3–15-vuotiaiden lasten ja nuorten sukellus- ja vesiliikuntakoulutukseen liittyviä kysymyksiä. Muu tiedotustoiminta • Valiokunnat ovat tiedottaneet itse tapahtumistaan ja uutisistaan. Lapset ja nuoret Sukeltaminen on seikkailullinen ja luonnonläheinen harrastus, joka tekee vesielementistä lapselle ja nuorelle turvallisen ystävän. Sukellusharrastus edistää terveitä elämäntapoja ja kasvattaa sosiaalisuuteen ja vastuullisuuteen. Laite- ja vapaasukelluksesta, sukelluksen kilpailulajeista ja muista sukellusharrastuksen pitkäjänteistä jatkamista tukevista toimintamahdollisuuksista tiedottavaa aineistoa on lisätty nuorille ja ohjaajille jaettavaan materiaaliin. Valiokuntien yhteistyönä on kehitetty lapsille ja nuorille suunnattuja pelilajeja: kuluneena vuonna esiteltiin uppokiekko. Seuroja on opastettu ja neuvottu ohjaajarekrytointiin ja -koulutukseen. Aluetoiminta Sukeltajaliitto kannustaa seuroja alueelliseen yhteistoimintaan ja pyrkii tuomaan seuroja tiiviimmin mukaan Liiton toiminnan suunnitteluun. Varsinaisia alue-organisaatioita ei vielä ole syntynyt. Harrasteliikunta Toimitusneuvosto kokoontui viisi kertaa. Kokouksissa olivat lisäksi läsnä Kumppania Oy:n edustaja Susanna Kallama, toiminnanjohtaja Sari Nuotio ja nuorisopäällikkö Heli Laukkarinen. • • 1.2 Liiton strategiset toimenpiteet Sukelluksen harrastaminen ei edellytä kilpailemista. Kuitenkin laji tarjoaa mahdollisuuden siihen useissa eri muodoissaan. Monipuolisen sukellusharrastuksen turvaamiseksi Sukeltajaliitto kehittää tasapuolisesti kaikkia sukellusharrastuksen osa-alueita. Sukeltajaliiton koulutusjärjestelmää on kehitetty kansainvälisten standardien pohjalta Suomen olosuhteet ja suomalaisten sukeltajien koulutustarpeet huomioiden. Sukeltajaliitto on markkinoinut lajia ja tiedottanut jäsenseurojen tarjoamasta toiminnasta, mahdollisuuksista, sukelluskokeiluista ja kursseista sekä kampanjoinut vapaaehtoista pelastuspalvelua. Edunvalvonta Sukeltajaliitto valvoo harrastussukelluksen etua. Kansalliset ja kansainväliset säädökset esimerkiksi ympäristön ja kulttuuriperinnön suojelun, maanpuolustuksen ja tekniikan aloilla vaikuttavat sukellusharrastukseen. Sukeltajaliitto on vaikuttanut harrastussukelluksen toimintaympäristön kehittymiseen yhteistyössä kotimaisten ja kansainvälisten kumppanien kanssa osallistumalla erilaisiin olosuhde-, toimintaedellytys- ja kehittämishankkeisiin. Eettinen työ Liitto ja sen jäsenet ovat sitoutuneet noudattamaan ja edistämään Sukeltajaliiton voimassa olevia eettisiä sääntöjä. Sukeltajaliiton eettiset säännöt on luotu Reilu Peli -periaatteiden mukaisesti soveltaen ja tarkentaen Reilun Pelin periaatteita ja huomioiden sukelluslajin ja sukelluksen toimintaympäristön erityispiirteet. Seurojen ohjaajille ja kouluttajille on myönnetty ohjaaja- tai kouluttajakortti ja vanhat kortit on uusittu vain, mikäli ohjaaja tai kouluttaja on tehnyt eettisten sääntöjen noudattamisesta kirjallisen sitoumuksen. Kirjallinen sitou- 14 mus eettisten sääntöjen noudattamisesta ja edistämisestä on vaadittu myös Liiton toimintaan osallistuvilta valiokuntien jäseniltä, kouluttajilta, valmentajilta ja muilta toimitsijoilta. Kun toimintaan on osallistunut alle 18-vuotiaita, on lisäksi sitouduttu noudattamaan lasten ja nuorten toiminnan eettisiä sääntöjä. Sukeltajaliiton eettiset säännöt sekä SLU:n Reilu Peli -materiaalit, Lupa puuttua, lupa välittää -materiaali ja Lupa näkyä, lupa kuulua -materiaali on sisällytetty osaksi kaikkien Sukeltajaliiton järjestämien ohjaaja- ja kouluttajakoulutusten oppimateriaaleja. Tasavertaisuus Sukeltajaliitto ja sen jäsenet ovat sitoutuneet noudattamaan ja edistämään tasa-arvoa ja tasapuolisia toimintatapoja. Liiton ja sen jäsenseurojen toimintaan ovat tervetulleita kaikki sukelluksesta kiinnostuneet riippumatta iästä, etnisestä taustasta, sukupuolesta, uskonnosta tai maailmankatsomuksesta. Valiokunnat ovat ohjanneet ja opastaneet seuroja tasapuolisen toiminnan periaatteiden noudattamisessa. Sukelluskurssin pääsyvaatimukset täyttävät henkilöt ovat voineet osallistua koulutukseen tasapuolisesti. Jatkokoulutukseen on voinut osallistua minkä hyvänsä kansainvälisesti hyväksytyn sukelluskoulutusorganisaation antaman riittäväntasoisen pohjakoulutuksen perusteella. Hallitukseen ja valiokuntiin on pyritty asettamaan ehdolle henkilöitä, jotka ovat edustaneet jäsenistöä tasapuolisesti sukupuolijakaumaltaan, alueellisesti, sukelluksen eri osa-alueiden ja alalajien osalta sekä muulta taustaltaan. Erityisryhmiin kuuluvien henkilöiden erikoistarpeet on huomioitu tapauskohtaisesti. Jokaiselle on tarjottu mahdollisuus vedenalaisiin elämyksiin heidän omien fyysisten ja henkisten kykyjensä puitteissa. • • Uudessakaupungissa järjestettiin koulutus vesiympäristön havainnointiin yhteistyössä Suomen Ypäristökeskuksen (SYKE) kanssa. Sukeltajia koulutettiin tekemään havaintoja esimerkiksi levätilanteesta, ja he raportoivat tietonsa SYKE:lle, jossa niitä hyödynnetään tutkimuksessa. Sukelluskalastusvaliokunnan saalistilastointi ja lajiseurantahanke jatkui. Tilastointia on kuitenkin jatkettava joitain vuosia, ennen kuin materiaali on informatiivista. Liitto teki yhteistyötä Kesälukioseuran kanssa osallistumalla Itämeri-lukion järjestämiseen. Sukeltajaliiton kouluttajat opettivat lukiolaisia snorkkelisukeltamaan ja siten tutkimaan ja havainnoimaan vesiluontoa pinnan alla. Sukeltajaliitto on säännöllisesti uutisoinut jäsenlehdessään ajankohtaisista ja kiinnostavista ympäristöaiheista ja pyrkinyt siten aktivoimaan jäseniään toimimaan ympäristön puolesta. Vedenalaisen kulttuuriperinnön suojelu Sukeltajaliitto ja sen jäsenet ovat sitoutuneet laivanhylkyjen ja muiden veden alle joutuneiden kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden esineiden suojeluun. • • • • Nuorten ryhmä Nuorten ryhmä aloitti toimintansa vuoden alussa neljän nuoren naisen voimin. Vuoden aikana nuoret ovat tutustuneet Liiton hallituksen ja nuorisovaliokunnan toimintaan sekä Liiton vuosikokouskäytäntöihin. Nuorten ryhmä on ottanut aktiivisen roolin tapahtumien suunnittelussa sekä toteuttamisessa ja aloitti nuorten omien tapahtuminen suunnittelun. Vuoden aikana ryhmään saatiin viides, miespuolinen, jäsen. tökysymykset huomioiden. Seuroja kannustetaan tekemään yhteistyötä alueensa ympäristöviranomaisten ja muiden ympäristöalan sidosryhmien kanssa. Liiton jäseniä kannustetaan toimimaan niin harrastuksen parissa kuin muutenkin Liiton ympäristöohjelman tavoitteiden mukaisesti. Hylkyjä ei vahingoiteta. Hylkyjen läheisyyteen ankkuroitaessa ollaan erityisen varovaisia. Hylyistä ei nosteta esineitä ilman hylyn omistajan lupaa. Uudesta hylkylöydöstä tehdään aina asianmukainen ilmoitus viranomaisille. Sukelluksen historian vaaliminen Sukeltajaliiton yhteistyö Suomen merimuseon kanssa vanhojen sukellusvarusteiden ja varusteisiin liittyvien tarinoiden keräämiseksi merimuseon kokoelmiin jatkui. Vapaaehtoisen pelastuspalvelun sukellustoiminta Antidopingtoiminta Sukeltajaliitto ja sen jäsenet ovat sitoutuneet noudattamaan ja edistämään voimassa olevia urheilun antidopingsääntöjä. Liitolla on ollut antidopingohjelma vuodesta 2005 alkaen. Liiton antidopingvastaavaksi nimettiin hallituksen jäsen Kari Back. Kaikki Liiton edustusurheilijat ja valmentajat sitoutuivat kirjallisesti noudattamaan Liiton antidopingohjelmaa. Ympäristönsuojelu Sukeltaminen tarjoaa elämyksiä, joihin luonto kuuluu oleellisena osana. Sukeltajaliitto ja sen jäsenet ovat sitoutuneet edistämään sukeltajien vastuuntuntoista vesistöjen käyttöä ja ympäristönsuojelua. • Koulutus- ja sukellustapahtumat toteutetaan ympäris- Toimivia Vapepa-sukellusryhmiä on Suomessa parikymmentä, mm. Joensuusta, Keski-Karjalasta, Tampereelta, Jyväskylästä, Kotkasta, Lappeenrannasta, Pohjois-Suomesta ja pääkaupunkiseudulta. Suomessa on tällä hetkellä 25 Vapepa-sukelluskouluttajaa ja 4 apukouluttajaa. Aktiivisesti toimivia näistä on noin puolet. Lohjalla Meriturvassa pidettiin 27.2.–1.3.2009 erikoiskurssi luola- ja syväsukelluskoulutetuille sukeltajille. Kurssille osallistui 11 oppilasta. Kurssiin jälkeen järjestettiin yhteistoimintaharjoitus Ojamon kaivoksella Lohjalla 25.4.2009. Harjoitukseen osallistui n. 30 Vapepa-toimijaa. Koulutuksen käyneet sukeltajat jättivät Vapepalle hälytyskortin. 15 1.3 Seurojen kehittämis- ja tukitoimet • Sukeltajaliitto tuki seuroja niiden toiminnan kehittämisessä. Liiton toimi- ja luottamushenkilöt olivat seurojen käytettävissä seuran toiminnan kehittämisessä. Liitto jakoi tietoa esimerkiksi seurajohtamisen koulutuksista ja uusista materiaaleista. Sukelluskouluttajapäivät Sukelluskouluttajapäivät on kaksi kertaa vuodessa jäsenistölle järjestettävä tilaisuus, jossa esitellään ajankohtaisia asioita. Päivät järjesti tekninen valiokunta. Ohjelmassa hyödynnettiin Liiton luottamus- ja toimihenkilöiden lisäksi ulkopuolisia asiantuntijoita. Päivät järjestettiin 7.2. Espoossa (105 osallistujaa) ja 7.11. Oulussa (19 osallistujaa). Ohjaajien infopäivät Seuravierailut Hallituksen jäsenet ja Liiton toimihenkilöt ovat vierailleet Liiton seuroissa. Tarkoituksena on ollut kertoa Liiton toiminnasta ja kuulla seurojen toiveita. Vierailut ovat olleet joko kutsuttuna seuran kokoukseen, seurojen juhlatilaisuuksissa, tai ne ovat olleet epävirallisia keskusteluja erilaisten tapahtumien yhteydessä. Näitä yhteyksiä on pidetty molemmin puolin erittäin antoisina. Tapaamisia on ollut vuoden aikana noin 10. Muu tuki • Ohjaajien infopäivät järjestettiin elokuussa Lahdessa kaksipäiväisinä. Lauantain ohjelmassa oli mm. Liiton ajankohtaisia asioita, Annika Jouhki partiolaisista kertoi aiheesta Millaista on ohjata lähes samanikäisiä, ja samaan aikaan vanhemmat ohjaajat tutustuivat aiheeseen Muuttuvat nuoret - haasteita ohjaamiseen. Iltapäivällä saatiin käytännön harjoituksiin ideoita Lahden uimahallissa. Tapahtumaan osallistui lauantaina 26 henkilöä. Sunnuntaina järjestettiin DAN BLS -kurssi kahden kouluttajan ja seitsemän oppilaan voimin. keisiin Kankaanpään Urheilusukeltajat vuoden mittaisen hanketuen aikuisten harrasteliikunnan kehittämishankkeeseen. • • • • • Sinettiseuratoiminta • Sinettiseuroissa ei Nuoren Suomen ohjeiden mukaisesti tänä vuonna tehty auditointeja. Sinettiseurat vuonna 2009 olivat: • Diving Team Pori, Pori • Keski-Uudenmaan Sukeltajat, Järvenpää • Rauma-Repola Diving Club, Tampere • Saimaan Norpat Urheilusukellusseura, Lappeenranta • Sukellusseura Vesikot, Kouvola • Sammakot, Jyväskylä • Urheilusukeltajat, Helsinki • • Nuoren Suomen Sinettiseminaarin yhteydessä järjestettiin Sukeltajaliiton Sinettiseurojen yhteinen tapaaminen, jossa oli paikalla edustajia viidestä sinettiseurasta. Sukeltajaliittoa edusti nuorisopäällikkö Heli Laukkarinen. Operaatio Pelisäännöt Nuoren Suomen Operaatio Pelisäännöt -kampanjan mukainen pelisääntösopimus on Sinettiseuroille pakollinen. Muitakin seuroja on ohjattu ja kannustettu pelisääntösopimusten tekemiseen. Seuratoiminnan kehittämistuki Opetusministeriön myöntämää seuratoiminnan kehittämistukea saivat Sukeltajaliiton jäsenseuroista • Urheilusukeltajat kolmivuotisen palkkatuen päätoimisen työntekijän palkkaamiseen • Aboa Aquanauts, Ahveniston Vesipedot, Kotka Divers, Sammakot ja Urheilusukeltajat vuoden mittaisen hanketuen lasten ja nuorten liikunnan kehittämishank- 16 Sukeltajaliiton toimisto on avustanut useita seuroja sääntöuudistusten laadinnassa ja muissa seuratoimintaan liittyvissä asioissa. Uusia seuroja on avustettu seuran perustamisessa ja Sukeltajaliiton jäsenyyden hakemisprosessissa on avustettu sekä seuroja että yhteisöjäseniksi pyrkiviä. Seuroja on ohjattu ja neuvottu erilaisten tukien hakemisessa. Sporttirekisterin kautta seuroille on annettu käyttöön veloituksetta työkalu jäsenrekisterin ylläpitoon. Tuplaturvavakuutuksen kautta Sukeltajaliiton jäsenseuroilla on voimassa vapaaehtoistyöntekijöiden tapaturmavakuutus ja toiminnan vastuuvakuutus. 11 seuraa osallistui jäsenmaksupalvelukokeiluun, jossa Liitto huolehti seuran jäsenmaksulaskutuksesta. Sukeltajaliiton jäsenillä on mahdollista ottaa edullinen harrastesukeltajan Sporttiturva-vakuutus. SLU:n Teosto ja Gramex -lajiliittosopimusten mukaisesti seurat voivat tilaisuuksissaan esittää musiikkia ilman tekijänoikeuskorvauksia. Sukeltajaliitto tukee kattavia hylkytietoja sukeltajille antavan Hylyt.netin toimintaa. Ansioituneet vuonna 2009 Vuoden Seura Riihimäen Urheilusukeltajat Vuoden Norppaseura Nokian Urheilusukeltajat Vuoden Sukeltaja Savolainen Irene, Nousu Vuoden sukelluskouluttaja Herronen Jouni, Oulun Vesimiehet Vuoden Uppopalloilija Honkanen Juhani, Jyväskylän Delfiinit Vuoden Sukelluskalastaja Jaatinen Kim, Sukellusseura Calypso Vuoden Räpyläuimari Laukkanen Jenna, Swimming Club Vuokatti Vuoden Norppaohjaaja Tanner Jukka-Pekka, Tampereen Palolaitoksen sukeltajat Vuoden Norppa Luotonen Juho, Vakka-Suomen Urheilusukeltajat Vuoden Vapaasukeltaja Pöntinen Mikko, Sukellusseura Vesikot VUONNA 2009 MYÖNNETYT MUUT HUOMIONOSOITUKSET Sukeltajaliiton standaari Leinonen Markku, Joensuun urheilusukeltajat Nousiainen Hannu, Pieksämäen Urheilusukeltajat Sukeltajaliiton kultainen ansiomitali ja -merkki Karhunen Jorma, Kuopion Urheilusukeltajat Jaatinen Helena, Sukellusseura H20 Sukeltajaliiton hopeinen ansiomitali ja -merkki Huupponen Erkki, Pieksämäen Urheilusukeltajat Huupponen Sirpa, Pieksämäen Urheilusukeltajat Koskinen Jari, Hyvinkään Urheilusukeltajat Lehtonen Kalevi, Kangasalan VPK Ruohomäki Timo Saarela Riika, Sukellusseura Hydromania Savolainen Kari, Joensuun Urheilusukeltajat Suojoki Perry, Sukellusseura H2O Vauhkonen Terho, Pieksämäen Urheilusukeltajat Sukeltajaliiton pronssinen ansiomitali ja –merkki Anttila Matti, Sukellusseura H2O Ellonen Antti, Sukellusseura H2O Haapanen Ari, Sukellusseura H2O Hakulinen Ari, Joensuun Urheilusukeltajat Hallamaa Mikko, Turun NMKY Hartikainen Pentti, Kuopion Urheilusukeltajat Heinonen Janne, Sukellusseura Hydromania Heinonen Timo, Sukellusseura H2O Hinkkanen Esa, Parikkalan Urheilusukeltajat Jaatinen Vesa, Kangasalan VPK Joronen Pasi, Kangasalan VPK Ketola Mikko, Kangasalan VPK Kokko Heikki, Joensuun Urheilusukeltajat Kokko Tarja, Joensuun Urheilusukeltajat Koskinen Olli, Kangasalan VPK Kinnunen Asko, Joensuun Urheilusukeltajat Kivisaari Yrjötapio, Sukellusseura H2O Knapp Robert, Freedivingteam of Finland Kokkonen Seppo, Parikkalan Urheilusukeltajat Laine Anu, nuorisovaliokunta Lehto Juha, Parikkalan Urheilusukeltajat Lehtonen Pekka, Kangasalan VPK Mahlamäki Anu, Sukellusseura H2O Markkanen Jarmo, Pieksämäen Urheilusukeltajat Markkanen Pasi, Joensuun Urheilusukeltajat Mielonen Jani, Kuopion Urheilusukeltajat Mielonen Tiina, Kuopion Urheilusukeltajat Mäkiniemi Kari, Sukellusseura Hydromania Mäkiniemi Virpi, Sukellusseura Hydromania Nousiainen Juha-Pekka, Pieksämäen Urheilusukeltajat Ojala Katri, Sukellusseura H2O Ojala Tiina, Sukellusseura H2O Partinen Saana, Joensuun Urheilusukeltajat Paunula Marko, Kangasalan VPK Pellikka Ari, Kangasalan VPK Repo Veijo, Parikkalan Urheilusukeltajat Rissanen Varpu, Parikkalan Urheilusukeltajat Roininen Markku, Pieksämäen Urheilusukeltajat Salonen Markus, Sukellusseura H2O Sinkkonen Pia, Joensuun Urheilusukeltajat Tervapuro Ari, Sukellusseura Hydromania Turunen Kari, Sukellusseura H2O Tuunainen Virpi, Sukellusseura H2O Töyräs Anu, Kuopion Urheilusukeltajat Vakkilainen Ari, Kangasalan VPK CMAS P4-sukeltaja Sajaniemi Risto, Sukellusseura H20 Anu Kärkkäinen Keski-Uudenmaan Sukeltajista palkittiin Nuoren Suomen sinettiseuratyöryhmän valitsemana Vuoden juniorivalmentaja 2009 -stipendillä 17 2. Koulutustoiminta na on saavuttaa tiedot ja taidot turvallisten vapaasukellusten suunnitteluun ja toteuttamiseen, sekä valmius päävastuun ottamiseen sukelluksilla samantasoisten vapaasukeltajien kanssa. 2.1 Koulutusjärjestelmän rakenne ja tasot Sukeltajakoulutus Snorkkelisukellus Kuutti- eli perhesukellustoiminta on 3–6-vuotiaiden lasten ja heidän vanhempiensa yhteisen snorkkelisukellusharrastuksen mahdollistava ohjelma. Tavoitteena on saada vedestä lapselle hyvä ja turvallinen ystävä, jolloin lapsi tunnistaa ja tietää omat taitonsa ja kykynsä toimia vedessä. Norpan taitoradan suorittaneella nuorella on vedessä liikkumisen ja snorkkelisukelluksen perusvalmiudet. Taitorata järjestetään leikinomaisena seikkailuratana norppatoiminnan yhteydessä tai erillisenä harjoituksena. Snorkkelisukelluksen peruskurssin hyväksytysti läpäissyt sukeltaja hallitsee perusvälinetekniikat. Hänellä on valmius tehdä snorkkelisukelluksia avovedessä noin 10 metrin syvyyteen asti kurssiolosuhteita vastaavissa tai paremmissa olosuhteissa. Kurssi täyttää kansainvälisesti CMAS S2 ja NAUI Skin Diver -standardien vaatimukset. Snorkkelisukelluksen jatkokurssin hyväksytysti läpäissyt sukeltaja on perehtynyt laajasti snorkkelisukelluksen eri osa-alueisiin. Hänellä on valmius tehdä avovedessä snorkkelisukelluksia vaihtelevissa olosuhteissa. Jatkokoulutettu snorkkelisukeltaja hallitsee pelastautumisen ja pelastamisen perustaidot. Kurssi täyttää kansainvälisesti CMAS S3 -standardin vaatimukset. Vapaasukellus Vapaasukellus on: • Sukellusta hengitystä pidättäen • Rauhallisuutta ja rentoutta • Nauttimista kauniista näkymistä • Hienoja kokemuksia • Oman kehon oppimista • Uusia erilaisia tuntemuksia • Urheilua • Kilpailua muiden ja erityisesti itsensä kanssa • Pääsy sellaisiin paikkoihin, missä ei välttämättä kukaan muu ole käynyt • Tutkimusta AIDA * VAPAASUKELLUSKURSSI Kurssilla vasta-alkaja tutustuu vapaasukellukseen ensimmäistä kertaa. Kurssi painottuu ennenkaikkea allassukellukseen ja tavoitteena on saavuttaa edellytykset aloittaa harrastukseen tutustuminen turvallisesti. AIDA** VAPAASUKELLUSKURSSI Kurssilla peruskoulutettu vapaasukeltaja voi syventää tietojaan ja taitojaan ja saavuttaa edellytykset tulla “sukeltajaksi”. Kurssilla tutustutaan ensimmäistä kertaa syvyyselementtiin. Kurssi soveltuu myös vapaasukelluksen perehdyttämiskoulutukseksi sellaisille oppilaille, joilla on aikaisempi tausta muista sukelluslajeista. AIDA*** VAPAASUKELLUSKURSSI Kurssilla vapaasukeltajan osaamista syvennetään edelleen, erityisesti tietoa riskeistä ja syvyyssukelluksesta. Tavoittee- AIDA**** VAPAASUKELLUSKURSSI Kurssin tavoitteena on saavuttaa tarpeelliset tiedot ja taidot vaativien vapaasukellusten suunnitteluun ja toteuttamiseen. Kurssilla painotetaan myös hätätilanteiden ennaltaehkäisyä ja hallintaa. Syvennetään tietoa aiemmilla kurssitasoilla käsitellyistä asioista ja perehdytään vapaasukelluksen etiikkaan. Sivutaan myös valmentautumista, valmentamista ja ravitsemusta tavoitteena valmius suunnitella ja johtaa sukellustapahtumia, toimia apukouluttajana ja edellytykset siirtyä kouluttajakoulutukseen. Laitesukellus Laitesukelluksen koulutusjärjestelmä perustuu CMAS:n ja NAUI:n standardeihin ja pohjoismaisten sukellusliittojen kanssa tehtyihin sopimuksiin. Lisäksi koulutusjärjestelmässä on huomioitu laitesukeltajia, laitesukelluskouluttajia ja laitesukelluksen palveluntarjoajia koskevat SFS-EN -standardit. Sukeltajaliiton koulutusohjeman mukaiselta laitesukelluskurssilta voidaan myöntää joko Sukeltajaliiton kansallinen kortti tai kansainvälinen CMAS:n tai NAUI:n kortti riippuen siitä kumman kansainvälisen organisaation voimassaoleva kouluttajakortti kurssin vastuukouluttajalla on. Laitesukelluksen koulutusjärjestelmä on portaittain etenevä jatkuvan koulutuksen järjestelmä, jossa sukeltajan tietoja ja taitoja syvennetään asteittain ja mahdollistetaan omien äärirajojen turvallinen ja hallittu laajentaminen. Koulutusjärjestelmässä on huomioitu eri ikäryhmien valmiudet, ja mm. fysiologisten riskien, sukeltajan henkisen kehitystason ja vastuukysymysten johdosta eri kurssitasojen pääsyvaatimuksiin on asetettu ikärajoja. Laitesukelluksen peruskurssi on tarkoitettu yli 12-vuotiaille. Kurssilla opetetaan ne tiedot ja taidot, joiden avulla perustason sukeltaja voi sukeltaa parin kanssa enintään 15–20 metrin syvyyteen. Kurssi täyttää kansainvälisesti CMAS P1, NAUI Scuba Diver ja SFS-EN 14153-2 (Autonomous Diver) -standardien vaatimukset. Jatkokursseilla laitesukeltajan tietoja, taitoja ja osaamista kasvatetaan laaja-alaisesti kokonaisuutena. • Laitesukelluksen jatkokurssin ikäraja on 15 vuotta. • Jatkokurssin jälkeen sukeltajan syvyysraja kasvaa 30 metriin kurssilla opetettujen tietojen ja taitojen ansiosta. • Laitesukelluksen jatkokurssi täyttää kansainvälisesti CMAS P2- ja NAUI Advanced Scuba Diver -standardien vaatimukset. • Laitesukelluksen syventävän jatkokurssin ikäraja on 18 vuotta ja läpäisyvaatimus 100 peruskurssin jälkeistä sukellusta. • Syventävän jatkokurssin jälkeen sukeltajan syvyysraja on 40 metriä, ja sukeltaja hallitsee sukellustapahtuman turvallisuusjärjestelyiden organisoinnin seuratoiminnan tapahtumaympäristössä. • Laitesukelluksen syventävä jatkokurssi täyttää kansainvälisesti CMAS P3-, NAUI Master Scuba Diver ja SFS-EN 14153-3 (Dive Leader) -standardien vaatimukset 18 Laitesukelluksen erikoiskurssit syventävät sukeltajan tietoja ja taitoja tietyltä sukelluksen osa-alueelta. Erikoiskurssien pääsyvaatimuksena on tietyn sukeltajaluokan suorittaminen ennen kurssille osallistumista. Ensiapukoulutus Sukeltajaliiton ensiapukoulutus tapahtuu DAN:n (Divers Alert Network) koulutusjärjestelmän mukaisesti. Ensiapukursseja ovat hätäensiapukurssi, hapenannon perus- ja jatkokurssi, automatisoidun defibrillaattorin käyttökurssi sekä vaarallisten merieläinten aiheuttamien vammojen ensiapukoulutus. Ohjaaja- ja valmentajakoulutus Taso I Sukeltajaliiton ohjaaja-, kouluttaja- ja valmentajakoulutus täyttää sukelluksen kansainvälisten järjestöjen AIDA:n, CMAS:n sekä NAUI:n standardien vaatimukset. Lisäksi laitesukelluksen koulutusjärjestelmässä on huomioitu laitesukeltajia, laitesukelluskouluttajia ja laitesukelluksen palveluntarjoajia koskevat SFS-EN -standardit. Laitesukellus Laitesukelluksen ensimmäinen kouluttajataso on lähikouluttaja. Lähikouluttajakurssin pääpaino on niissä tiedoissa ja taidoissa, joita kouluttaja tarvitsee voidakseen toimia peruskurssilla laitesukelluskouluttajan apuna. Kurssin kokonaislaajuus on noin 50 tuntia. Kurssi täyttää kansainvälisesti NAUI Assistant Instructor ja SFS-EN 14413-1 (Assistant Instructor) -standardien vaatimukset. Taso II Snorkkelisukellus Snorkkelisukelluskouluttajakurssi antaa sen hyväksytysti läpäisseelle henkilölle valmiuden suunnitella ja organisoida snorkkelisukelluskursseja ja snorkkelisukelluksen jatkokursseja sekä kouluttaa ja kortittaa snorkkelisukeltajia. Kurssi täyttää kansainvälisesti CMAS Snorkel Instructor 2 ja NAUI Skin Diving Instructor -standardien vaatimukset. Koulutuksen kokonaislaajuus on noin 100 tuntia. Vapaasukellus Vapaasukelluksen tason 2 kouluttajakoulutuksiin, AIDA Master Instructor -kursseille, osallistutaan toistaiseksi ulkomailla. Snorkkelisukellus Snorkkelisukelluksen ensimmäinen ohjaaja- ja kouluttajataso on norppaohjaaja. Norppaohjaajalla on valmius 7–15-vuotiaiden lasten ja nuorten toiminnan suunnitteluun ja organisointiin. Kurssin hyväksytysti läpäissyt norppaohjaaja omaa perustiedot 7–15-vuotiaiden lasten ja nuorten kasvusta ja kehityksestä, liikunnallisesta kehityksestä, liikunnan monipuolisuudesta, kasvunohjauksesta sekä taidon opettamisesta ja oppimisesta. Ohjaaja omaa myös valmiudet 7–15-vuotiaiden lasten ja nuorten harjoituksen toteuttamiseen ja suunnitteluun sekä Norpan taitoradan allasharjoitteiden opettamiseen ja vastaanottamiseen. Koulutuksen kokonaislaajuus on noin 50 tuntia. Kuuttiohjaajakoulutus Kurssi antaa sen hyväksytysti läpäisseelle henkilölle valmiuden suunnitella ja organisoida perhesukellus- eli kuuttitoimintaa 3–6-vuotiaille lapsille ja heidän perheilleen sekä ohjata perheitä snorkkelisukellusharrastuksen parissa. Ohjaaja ymmärtää, että tavoitteena on saada vedestä lapselle hyvä kaveri, jolloin lapsi tunnistaa ja tietää omat taitonsa ja kykynsä toimia vedessä. Kohderyhmä: Kuuttiohjaajakoulutus on sukelluksen tai muun vesiliikunnan alalta vähintään tason 1 ohjaaja- tai kouluttajapätevyyden omaaville suunnattu perhesukellusohjaajan erikoistumiskoulutus. Koulutuksen kokonaislaajuus on noin 30 tuntia. Vapaasukellus Vapaasukelluksen koulutusohjelmaa on rakennettu AIDA:n standardien pohjalta vuodesta 2004 alkaen. Vielä toistaiseksi Suomessa ei ole omasta takaa vapaasukelluskouluttajien kouluttajia, vaan kouluttajakursseille on hakeuduttava ulkomaille. Laitesukellus Laitesukelluskouluttajakurssi muodostaa laitesukelluksen kouluttajakoulutuksen toisen tason. Laitesukelluskouluttaja voi toimia kaikkien sukeltajakurssien vastuukouluttajana ja organisoida seura- ja paikallistasolla lähikouluttajakoulutusta. Kurssin kokonaislaajuus on noin 100 tuntia. Kurssi täyttää kansainvälisesti CMAS M2, NAUI Scuba Instructor ja SFS-EN 14413-2 (Scuba Instructor) -standardien vaatimukset. Laitesukelluksen erikoiskurssien kouluttajaksi Suurinta osaa laitesukelluksen erikoiskursseista voivat järjestää kaikki laitesukelluskouluttajat Sukeltajaliiton koulutusohjelmaa noudattaen ja Liiton materiaaleja käyttäen. CMAS:n nitroksistandardi uusiutui vuonna 2009. CMASnitroksikouluttajan pätevyyden saaminen edellyttää erillistä nitroksikouluttajakurssia. Kaikki NAUI:n laitesukelluskouluttajat voivat edelleen järjestää NAUI:n nitroksikursseja ja kortittaa NAUI-nitroksisukeltajia ilman lisäkoulutusta. Tekniikkasukelluskurssien kouluttajilta edellytetään voimassaolevien laitesukelluskouluttajan ja nitroksikouluttajan pätevyyden lisäksi erillistä kouluttajakurssia. Sukeltajan ensiapukurssin kouluttajana toimiminen edellyttää erityisen kouluttajakurssin suorittamista. Laitesukelluskouluttaja, joka on suorittanut vapaaehtoisen pelastuspalvelun Vapepa-sukeltajakurssin ja osallistunut Vapepa-valmiuskouluttajakurssille, voi järjestää Vapepa-sukelluskursseja seuroissa. 19 Taso III osallistujaa, 1 kouluttaja, 3 harjoittelijaa. Snorkkelisukellus Snorkkelisukelluksen tason 3 kouluttajia ovat norppaohjaajakurssien, kuuttiohjaajakurssien ja snorkkelisukelluskouluttajakurssien kouluttajat. Heillä on valmius valtakunnallisella tasolla kouluttaa ja kortittaa em. ohjaajia ja kouluttajia. He kykenevät liittotason koulutustoiminnan pitkäjänteiseen, realistiseen suunnitteluun ja toteutukseen, toimivat vastuullisena lasten ja nuorten sukelluskoulutustoiminnan kehittäjänä ja ovat asenteeltaan ja käytökseltään soveltuvia Sukeltajaliiton edustajiksi ja esikuviksi hyvästä ja oikeasta koulutustavasta. Koulutuksen kokonaislaajuus on vähintään 150 tuntia. Tekninen valiokunta järjesti seuraavat laitesukelluskouluttajakurssit: • I osa 25.–27.9., II osa 2.–4.10., ja III osa 16.–18.10.2009, Piispalassa Kannonkoskella. 9 osallistujaa. • Pääkaupunkiseudun alueellisen kurssin aloitusajankohtaa aikaistettiin seurojen toiveesta jo vuoden 2008 puolelle. Kurssi päättyi maaliskuussa 2009. 9 osallistujaa. Kouluttajakoulutus, taso 3 • • Vapaasukellus • Vapaasukelluksen tason 3 kouluttajakoulutuksiin, AIDA Instructor Trainer -kursseille, osallistutaan toistaiseksi ulkomailla. Petri Heikkinen nimettiin nuorisovaliokunnan liittokouluttajaksi. Teemu Keravuori jatkaa nuorisovaliokunnan liittokouluttajaharjoittelijana. Mia Pietikäinen ja Ismo Paasi nimettiin teknisen valiokunnan liittokouluttajiksi. Ohjaajien, kouluttajien ja valmentajien osaamisen muu tukeminen Laitesukellus Laitesukelluksen kouluttajakoulutuksen kolmas taso on liittokouluttaja. Liittokouluttajalla on valmius valtakunnallisella tasolla kouluttaa ja kortittaa laitesukelluskouluttajia. Liittokouluttaja kykenee liittotason koulutustoiminnan pitkäjänteiseen, realistiseen suunnitteluun ja toteutukseen, toimii vastuullisena aikuisten sukelluskoulutustoiminnan kehittäjänä ja on asenteeltaan ja käytökseltään soveltuva Sukeltajaliiton edustajaksi ja esikuvaksi hyvästä ja oikeasta koulutustavasta. Koulutuksen kokonaislaajuus on vähintään 150 tuntia. Koulutus täyttää kansainvälisesti CMAS M3 ja NAUI Instructor Trainer/Course Director -standardien vaatimukset. Nuorisovaliokunta järjesti seuraavat ohjaajien jatko- ja erikoistumiskoulutukset: • Sporttiohjaajapäivät 10.–11.1.2009, Kuusankoski. 12 osallistujaa, 3 kouluttajaa. • Kuuttiohjaajakurssi 30.1.–1.2.2009, Järvenpää. 6 osallistujaa, 2 kouluttajaa. • Kuuttiohjaajakurssi 27.–29.11.2009, Järvenpää. 5 osallistujaa, 2 kouluttajaa. • Ohjaajien infopäivät 22.–23.8.2009, Lahti. Lauantaina 26 osallistujaa, sunnuntaina 7 osallistujaa, 2 kouluttajaa. Tekninen valiokunta järjesti seuraavat laitesukelluskouluttajien jatko- ja erikoistumiskoulutukset: • Pääkaupunkiseudun alueellisen kurssin yhteydessä järjestettiin yhdelle henkilölle laitesukelluskouluttajan täydennyskoulutus. • Laitesukelluskouluttajan täydennyskoulutus I osa 25.–27.9.2009, II osa 16.–18.10.2009, Piispala, Kannonkoski. 3 osallistujaa • Gas Blender Instructor -kurssi 7.–8.3.2009, Oulu. 8 osallistujaa. • Gas Blender Instructor -kurssi 25.–26.4.2009, Helsinki. 7 osallistujaa. 2.2 Osallistujamäärät Ohjaajakoulutus, taso 1 Nuorisovaliokunta järjesti seuraavat Norppaohjaajakurssit: • 6.–8.2.2009, Varalan urheiluopisto. 18 osallistujaa, 2 kouluttajaa, 2 kouluttajaharjoittelijaa • 24.–26.4.2009 Kouvola. 15 osallistujaa, 2 kouluttajaa • 9.–11.10.2009, Varalan urheiluopisto. 15 osallistujaa, 2 kouluttajaa Kouluttajakoulutus, taso 1 Lähikouluttajakursseja järjesti 20 sukellusseuraa eri puolilla Suomea, osallistujia oli yhteensä 69 Vapaasukellusvaliokunta oli suunnitellut kouluttajakurssin järjestämistä vuoden 2009 aikana. Kurssi ei kuitenkaan toteutunut, sillä keväällä ei ehditty kouluttaa tarpeeksi AIDA4 -oppilaita kouluttajakandidaateiksi. Sen sijaan järjestettiin AIDA:n tuomarikurssi, johon tuli kesken vuotta tilaisuus kun tuomarikouluttaja Bill Strömberg oli muutenkin käymässä Suomessa. Tuomarikurssille osallistui 5 oppilasta. Kouluttajakoulutuksen teemaan keskittynyt liittokouluttajapäivä järjestettiin yhteistyössä nuorisovaliokunnan ja teknisen valiokunnan kanssa Tampereella 21.3.2009. Paikalla oli seitsemän nuorisovaliokunnan ja kolme teknisen valiokunnan liittokouluttajaa sekä Liiton nuorisopäällikkö ja koulutuspäällikkö. Kouluttajakoulutus, taso 2 Nuorisovaliokunta järjesti snorkkelisukelluskouluttajakurssin 25.–27.9. ja 2.–4.10.2009, Piispalassa Kannonkoskella. 6 20 3. Harrastustoiminta 3.1 Kuluneen vuoden aikana koulutetut uudet harrastajat Kurssi/koulutus Kortitus Norpan taitorata Norppakortti 2009 60 Snorkkelisukelluskurssi CMAS S2 18 Snorkkelisukelluksen jatkokurssi CMAS S3 7 Vapaasukelluksen peruskurssi AIDA** Diver 9 AIDA** Pool Diver 21 Vapaasukelluksen jatkokurssi AIDA*** Diver Laitesukelluksen peruskurssi CMAS P1 441 NAUI Scuba Diver 108 CMAS P2 173 Laitesukelluksen jatkokurssi 4 NAUI Advanced Scuba Diver Laitesukelluksen syventävä jatkokurssi CMAS P3 30 128 NAUI Master Scuba Diver Sukellusturvallisuuskurssi Nitroksisukeltamisen peruskurssi 14 NAUI Rescue Diver 11 CMAS Nx* 37 NAUI Nitrox Diver 27 Kuivapukukurssi NAUI Dry Suit Diver Jääsukelluskurssi Sukeltajaliiton jääsukelluskortti Tekniikkasukeltajakoulutus 4 Sukeltajaliiton Rescue Diver 8 15 NAUI Decompression Techniques 1 NAUI Helitrox Diver 1 NAUI Mixed Gas Blender 11 CMAS Nitrox Gas Blender 35 CMAS Trimix Gas Blender 26 Vapepa-sukeltajakurssi Vapepa-sukeltaja Ensiapukoulutus DAN BLS 6 69 DAN DFR 35 DAN O2 30 DAN Adv O2 8 DAN AED 1 Norppaohjaajakurssi Norppaohjaaja 48 Kuuttiohjaajakurssi Kuuttiohjaaja 11 Snorkkelisukelluskouluttajakurssi Snorkkelisukelluskouluttaja Lähikouluttajakurssi Lähikouluttaja 66 CMAS M2 18 Laitesukelluskouluttajakurssi 6 NAUI Scuba Instructor Nitroksikouluttajanimitys CMAS Nx* Instructor Tekniikkasukelluskouluttajakoulutus CMAS Nitrox Gas Blender Instructor Liittokouluttajakoulutus Ensiapukouluttajakoulutus 7 9 10 CMAS Trimix Gas Blender Instructor 7 CMAS M3 2 DAN BLS Instructor 2 DAN DFR Instructor 2 Kaikki kortitukset yhteensä: 21 1526 Kortitusten kokonaismäärän kehitys 2500 2000 1962 1870 1747 1851 1809 1902 1687 1519 1500 1444 1429 2005 2006 1000 500 0 2000 2001 2002 2003 2004 2007 2008 2009 3.2 Harrastamisen lisäämiseen tähdänneet toimenpiteet Nuorisovaliokunta Vapaasukellusvaliokunta • • • • • • • Kuuttikirjan ruotsinkielinen käännös valmistui Kuuttiohjaajan starttipaketti valmistui Ruotsalaisen snorkkelisukelluskirjan käännös suomeksi alkoi Dive Äksön 4.4.–5.4.2009, Riihimäki. 82 osallistujaa, talkoolaisia tapahtumassa yli kolmekymmentä ja yhteistyötä myös Riihimäen VPK:n kanssa. Supernorppa-kesäleiri heinäkuussa, Tampere. 29 osallistujaa, 4 nuorten ryhmästä ja nuorisopäällikkö. Talkoolaisia oli Rauma-Repola Diving Club:sta ja Tampereen Urheilusukeltajista yhteensä parikymmentä ja olipa mukana muutama Nokian urheilusukeltajakin. Jäätävä norpparalli, 24.-–5.10.2009, Helsinki, Itäkeskuksen uimahalli ja Rastilan leirintäalue. 150 osallistujaa. Tapahtumassa oli lisäksi 30 talkoolaista. • • . Tekninen valiokunta • • • • Päivitettiin laitesukelluskokeilun järjestämisohje kansainvälisten standardien mukaiseksi ja tuotettiin laitesukelluskokeiluihin opetusmateriaali. Jatkettiin laitesukelluksen syventävän jatkokurssin opetusmateriaalin viimeistelyä. Saatiin se valmiiksi, mutta hyväksyntä jäi seuraavan kauden puolelle. Jatkettiin sukellusturvallisuuskoulutuksen, kuivapukusukeltamisen ja jään alla sukeltamisen koulutusten viimeistelyä. Näistä sukellusturvallisuuskoulutus saatiin valmiiksi, hyväksyntä jäi seuraavan kauden puolelle. Jatkettiin tekniikkasukelluskoulutusta ja koulutusohjelmien ja materiaalien tuottamista. 22 Koulutusmateriaalien kehitystä jatkettiin osana AIDA Education Comissionia (Simo Kurra, Kimmo Lahtinen). Vuoden 2009 lopussa saatiin valmiiksi Vapaasukelluskirja. Yksi vuoden 2009 tavoitteista oli luoda kouluttajien tukimateriaaliksi mallisuoritus DVD. Tätä ei kuitenkaan toteutettu, vaan kouluttajille ostettiin Alexey Molchanovin tekemä englanninkielinen erittäin laadukas vapaasukelluskoulutus DVD, jonka katsottiin täyttävät koulutus-DVD:n tarpeet paremmin kuin hyvin. 4. Kilpailutoiminta on ollut kansainvälisellä huipulla jo 1990-luvun alusta alkaen ja lukuisia arvokisamitaleitakin on saatu sekä avoimissa että nuorten kilpailuissa. Vuonna 2000 alkanut kilpailuvarusteiden hurja tuotekehitys on huomattavasti kiristänyt kilpailua ja nostanut tulostasoa mutta myös varusteiden hintoja. Näitä kilpailuvarusteita joudutaan tuottamaan välittäjien kautta ulkomailta, pääasiassa Venäjältä, Virosta tai Kiinasta. 4.1 Kilpailujärjestelmä Kilpailulajien nuorisotoiminta Nuorisovaliokunnan kilpailulajityöryhmän tehtävänä oli pohtia nuorisotoiminnan kehittämistä eri lajeissa. Lajien kanssa käytiin keskusteluja lajien nuorisotoiminnan kehittämisestä ja lajien näkyvyydestä kaikissa nuorisomateriaaleissa. Varsinaista työryhmää ei saatu aikaiseksi vaan lajien välistä keskustelua ylläpitivät Timo Suominen ja Liiton nuorisopäällikkö. Lasten ja nuorten kilpailutoiminnan suositukset Ohjaaja- ja valmentajakoulutus Sukeltajaliiton oman ohjaaja- ja valmentajakoulutuksen lisäksi räpyläuinnin parissa toimii henkilöitä, joilla on muiden vesiurheilulajien valmentajatausta ja lisäksi Sukeltajaliiton järjestämä lajin perehdyttämiskoulutus. Räpyläuintivalmentajan tason 1 koulutus on laajuudeltaan n. 50 tuntia, mikä sisältää lähiopetuksen, omatoimisen opiskelun ja käytännön harjoittelun. Harjoittelun sisältösuositukset ikäluokittain Sukeltajaliiton kilpailutoiminnassa noudatetaan Nuoren Suomen Lasten ja nuorten kilpailutoiminnan suosituksia ja Sukeltajaliiton omia Lasten ja nuorten kilpailutoiminnan suosituksia. Sukeltajaliiton nuorisovaliokunta ohjaa muita valiokuntia suositusten käyttöönotossa. Turvallisuussyistä sekä vapaasukelluksessa että sukelluskalastuksessa kilpailutoimintaa järjestetään ainoastaan yli 15-vuotiaille. 15–18-vuotiaat voivat osallistua vapaasukelluksen ja sukelluskalastuksen kilpailutoimintaan ainoastaan huoltajan kirjallisella luvalla. Maajoukkuetoiminta Maajoukkuetoimintaa on räpyläuinnissa, vapaasukelluksessa, uppopallossa ja sukelluskalastuksessa. Lajien valiokunnat vastaavat lajin maajoukkuetoiminnasta ja valmennusjärjestelmästä. SM-kilpailut järjestetään vuosittain. • • • Alle 12-vuotiaat: 1–2 kertaa viikossa noin 1 tunnin allasharjoitus. 12–15-vuotiaat: 3–5 kertaa viikossa noin 1,5 tunnin allasharjoitukset ja kerran viikossa kuntosali sekä 1–2 kertaa viikossa juoksulenkki tai jumppa. Yli 15-vuotiaat: 6–12 kertaa viikossa allasharjoitukset, 1–2 kertaa viikossa kuntosali sekä 1–2 kertaa viikossa lenkkeilyä tai jumppaa. Maajoukkuetoiminta Räpyläuintivaliokunta järjesti koko maajoukkueelle kaksi yhteistä valmennusleiriä. Perinteinen maajoukkueen kevätleiri pidettiin Vuokatin Urheiluopistolla 5.–8.3. Leirille osallistui 16 kilpailijaa ja 4 valmentajaa. Maajoukkueen motivointileiri järjestettiin 22.–25.10. Upinniemessä. Leirille osallistui 18 kilpailijaa ja 4 valmentajaa. Vapaasukellus Räpyläuinti Kilpailumuotona räpyläuintia harjoitetaan yli 40 maassa. Kärkimaita ovat Venäjä, Kiina, Unkari, Etelä-Korea, Italia ja Ukraina. Liitossa on räpyläuimareita seurojen ilmoituksen mukaan vajaat neljäsataa, mutta aktiivisesti kilpailevia räpyläuimareita Suomessa on vain noin viisikymmentä. Räpyläuinnissa järjestetään CMAS:n MM-kilpailut joka toinen vuosi ja maanosamestaruuskilpailut niiden välivuosina. Nuorten vastaavat kilpailut järjestetään samoin, mutta MM-kisat järjestetään avointen maanosamestaruuskilpailujen vuonna ja maanosamestaruuskilpailut avointen MM-kisavuonna. Räpyläuinti on ollut mukana World Games -kilpailuissa niiden alusta asti eli vuodesta 1993. Pohjoismaiden mestaruuskilpailuissa uidaan vähäisestä kilpailijamäärästä johtuen kahdessa ikäryhmässä, avoimessa ja nuorten ikäluokassa. Avoimeen ikäluokkaan on yhdistetty myös vanhin nuorten ikäluokka, 16–17-vuotiaat, jotta heille saataisiin riittävän kovia kilpailuja. Nuorten ikäluokka PM-kisoissa on alle 16-vuotiaat. Kuhunkin lajiin ikäryhmässään saa osallistua 4 kilpailijaa/maa. Samasta syystä vuonna 2005 PM-kisoihin kutsuttiin ensimmäisen kerran mukaan Viro. Siellä on enemmän räpyläuimareita kuin Pohjoismaissa yhteensä ja korkea taso. Pienestä aktiivisten joukosta huolimatta uimareitamme Vapaasukellus on sukeltamista ilman sukelluslaitetta, henkeä pidättäen. Lajin harrastajat voidaan jakaa selkeästi kahteen kategoriaan: kilpavapaasukeltajat ja harrastelijat. Vapaasukelluksessa on eri kilpailulajeja mm. hengenpidätys, pituussukellus ja syvyyssukellus joko välineitä käyttäen (räpylät, kelkka) tai ilman. Vapaasukellusta harrastaa Suomessa aktiivisesti n. 100 sukeltajaa, satunnaisia harrastajia lienee satoja. Aktiivisesti kilpailemista harrastaa Suomessa noin 30 sukeltajaa. Maailmanlaajuisesti aktiivikilpailijoita on joitakin satoja. AIDA:n tietokannassa on vuodesta 1999 lähtien hieman yli 2500 sukeltajaa, jotka ovat osallistuneet kilpailuihin. Tyypillinen osallistujamäärä MM-kisoissa on hieman toista sataa. Suomen menestys vapaasukelluksessa on ollut hyvää. Arvokisoista mitaleja on tullut lähes joka vuosi, ja erityisesti allaslajien tuloksissa on harjoituksissa sukellettu jopa ME:tä lähestyviä lukemia viime vuosina. Harrastajamäärät ovat olleet tasaisessa kasvussa, tosin hieman paradoksaalisesti kilpasukeltajien määrä pienessä laskussa. Tällä hetkellä kysyntää koulutustapahtumille olisi huomattavasti enemmän kuin ehditään järjestää. Suomi on näkyvästi esillä lajin kansainvälisen kattojärjestön AIDA Internationalin toiminnassa. Kimmo Lahtinen on useita kansainvälisiä kisoja ja ennätysyrityksiä kiertänyt 23 kokenut ja tunnettu tuomari, joka valittiin vuoden 2009 kansainväliseksi vapaasukellustuomariksi. Simo Kurra on AIDA Education Commissionin jäsen. Lisäksi hän on kehittänyt ja ylläpitää AIDA:n virallista tulospalvelua, josta löytyvät kaikki AIDA-kilpailujen tulokset vuodesta 1997 alkaen sekä viralliset rankingit. Kimmo Lahtinen valittiin vuoden 2009 lopussa AIDA:n uudeksi puheenjohtajaksi. Maajoukkuetoiminta Maajoukkueella ei ollut varsinaista valmentajaa vuonna 2009. Maajoukkueen harjoitteluringin kokoamisesta ja MMkisajärjesteluistä vastasivat Mikko Pöntinen ja Antero Joki. Yhteensä maajoukkueella oli organisoitua toimintaa n. 22 vuorokautta (MM-kisat, SM-kisat + leirit). SM-kilpailut Räpyläuinnin SM-kilpailut peruttiin sikainfluenssaepidemian johdosta. Vapaasukelluksen SM-kisat järjestettiin 25.4.2009 Tampereella. Alkuperäiset suunnitelmat Espoossa järjestetyistä kisoista peruuntuivat viime hetkillä ja kisat järjestettiin melko lyhyellä varoitusajalla. Osallistujamäärä jäi siten hieman pieneksi (osallistujia 11), mutta muuten kisat saatiin vietyä rutiinilla läpi. Sukelluskalastuksen SM-kilpailuissa ensimmäistä kertaa mukana ollut nuorten kilpailusarja osoittautui onnistuneeksi. Uppopallon SM-sarjan pelikausi jakautuu kahdelle vuodelle. SM-sarjaan osallistui 4 suomalaista ja 1 venäläinen joukkue. Uppopallo Uppopalloa pelaa Suomessa noin 700 harrastajaa, joista naisia on tällä hetkellä noin 10 prosenttia. Uppopalloa on Suomessa pelattu 70-luvun alusta asti. Kansainvälisesti uppopalloa pelataan aktiivisesti erityisesti Pohjoismaissa, mutta myös mm. Saksassa, Venäjällä, Sveitsissä, Itävallassa, Italiassa, Espanjassa, Turkissa, Yhdysvalloissa, Kolumbiassa ja Perussa. Uusia maita on tulossa mukaan. Sukelluskuvauksen SM-kilpailuun osallistui 21 valokuvaajaa. Sarja D (teemasarja: lapsi luonnonvesissä) jätettiin arvostelematta vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Sarjaan H (nuorten sarja) ei tullut yhtään kuvaa. Kansainväliset cup-kilpailut Sukelluskalastuksen Kristiansund Cupin (Norja) nuorisokilpailun voitti Eliel Kilkki. Sukelluskalastus Sukelluskalastus on viime vuosina kasvattanut jatkuvasti suosiotaan kotimaassa ja aktiivinen kilpailijaryhmä koostuu nyt noin 70 henkilöstä, joista 5 on naisia. Maailmanlaajuisesti lajia harrastaa kilpatasolla tuhansia henkilöitä. Lajin suurmaat sijaitsevat pääasiassa eteläisessä Euroopassa, EteläAmerikassa sekä Oseaniassa. Kotimaan kilpailukalenteriin kuuluu 6 rankingkilpailua, joihin otti osaa keskimäärin 40 kilpailijaa 15 eri seurasta. Kilpailuissa saa pisteitä kalamäärän, painon ja eri lajien määrän mukaisesti. Rankingpisteitä jaetaan suhteessa voittajan pisteisiin (suhdeluku 100 paitsi SMkilpailut 130) ja kauden 4 parasta kilpailua lasketaan kunkin kilpailijan henkilökohtaisiin pisteisiin. Valittaessa joukkuetta arvoturnauksiin lasketaan kotimaan kilpailujen päälle henkilön menestyminen PM-kilpailuissa sekä Kristiansund Cup -kilpailussa Norjassa. Suomen nousu lajin Pohjois-Euroopan huipulle tapahtui vuosituhannen vaihteessa, ja maajoukkue on voittanut kultaa 2002, 2004, 2005, 2007 ja 2008 järjestetyissä PM– kilpailuissa sekä 2005 Itämeren mestaruuskilpailuissa. CMAS:n arvokisat järjestetään vuorovuosittain EM- ja MM-kilpailuina. Maajoukkueleiri järjestetään arvokisojen alla kisapaikalla, koska kisaolosuhteisiin tutustuminen ennen kilpailua on tärkeää. Räpyläuinnin CMAS World Cup -kilpailut järjestettiin Istanbulissa 25.–26.4. Kilpailuihin osallistui yhteensä noin 130 uimaria edustaen 35 seuraa 12 maasta. Mukana oli joukkueita aina Kiinasta ja Kolumbiasta asti. Suomesta oli mukana 5 maajoukkueuimaria edustaen 4 seuraa. Kilpailuissa uidaan kahdessa ikäluokassa, ja kilpailut olivat erittäin kovatasoiset. Uimareidemme tavoitteena oli paitsi mahdollisimman hyvä menestys kilpailuissa myös saada kokemusta kovista kansainvälisistä kilpailuista ja alittaa kuluvan vuoden arvokisojen aikarajoja. Mitaleja ei aivan saatu mutta neljänsiä sijoja peräti 5. Aikarajoja alitti 4 uimariamme. Uusia Suomen ennätyksiä syntyi 5. Ahveniston Vesipedot sijoittui 4. sijalle uppopallon Champions Cupissa Berliinissä. Vuoden sukelluskuvan 2008 ottanut Mikko Saareila edusti Suomea kansainvälisessä Epson Red Sea sukelluskuvakilpailussa Eilatissa. Tästä uutisoitiin myös YLE:n valtakunnan uutisissa. PM-kilpailut / Itämeren mestaruuskilpailut Sukelluskalastuksen Pohjoismaiden mestaruuskilpailut järjestettiin 4.–5.9. Bornholmissa, Tanskassa. Suomi sijoittui hopealle. Vuoden 2009 kilpailutoiminta Nuorten kilpailut Räpyläuinnin Nuori Suomi -kilpailut uitiin Upinniemen varuskunnan uimahallissa 25.10. Kilpailuihin osallistui 28 uimaria. Kilpailuissa uitiin sekä mono- että stereoräpylä-sarjoissa. Uppopallon nuorten avoimiin PM-kisoihin ei lähetetty joukkuetta sen heikon tulostason ja harjoitteluaktiivisuuden vuoksi. Sukelluskuvauksen PM-kilpailuita isännöi Norja. Paras suomalaissijoitus oli Pekka Tuurin 4. sija sarjassa C (luova sarja pohjoismaisissa vesissä). 24 EM-kilpailut Räpyläuinnin nuorten Euroopan mestaruuskilpailut uitiin 12.–17.4. Belgradissa Serbiassa. Suomesta oli mukana 3 uimaria. Vasta 14-vuotias Jenna Laukkanen teki historiaa saavuttamalla ensimmäisenä suomalaisena räpyläuimarina kultamitalin ja vielä ME-ajalla. Lisäksi hän ui 1 pronssimitalin ja 1 4. sijan. Sukelluskalastusmaajoukkueen päätavoitteena olleet EM kilpailut Algeriassa sujuivat tavoitteen mukaisesti. Joukkue sijoittui 9. sijalle, mikä avasi kilpailupaikan vuoden 2010 MMkilpailuihin. MM-kilpailut Räpyläuinnin MM-kilpailut uitiin Pietarissa Venäjällä 20.– 27.8. Mukana oli joukkueet 31 maasta ja osallistujia yhteensä noin 250. Suomen joukkueessa oli yhteensä 5 henkeä, joista kilpailijoita 3. Kilpailut olivat erittäin kovatasoiset, sillä maailman ennätyksiä tehtiin 14 ja Euroopan ennätyksiä 14. Joukkueemme tavoitteena oli 3 finaalisijoitusta. Tavoitteeseen ei aivan päästy, sillä finaalisijoituksia saatiin vain 1. Suomen paras sijoitus oli Ville Kotikuusen 8. sija 50 metrin stereoräpyläuinnissa. Vapaasukelluksen hallilajien MM-kisoihin (Århus, Tanska, 17.–22.8.2009) osallistui 4 miestä ja 3 naista. Tavoitteena oli mitalisija. Suomenennätykset tehtiin lähes joka lajissa. Static (Timo Kinnunen), Dynamic (Mikko Pöntinen, Jonerik Ekström), DNF (Mikko Pöntinen, Saana Partinen, Johanna Nordblad). Kisoissa saavutettiin useita finaalipaikkoja sekä yksi pronssimitali: Mikko Pöntinen, DNF 181 m. Vapaasukelluksen syvyyslajien MM-kisoihin (Long Island, Bahama-saaret, 25.11.–5.12.2009) saatiin kasaan vain miesten joukkue. Tavoitteena oli sija 10 parhaan joukossa. Antero Joki sukelsi uuden SE:n CNF:ssä, 62 metriä, muuten tulokset jäivät tavoitteista. Uppopallon MM-kilpailut peruuntuivat. 25 LIITTEET Liite 1. Budjettivertailu - tilinpäätös 2009 Sukeltajaliitto ry BUDJETTIVERTAILU Tekninen valiokunta Budjetti Tulot Menot 35 989 -10 584 Tulot 28 900 35 873 Menot 39 100 49 673 -10 200 -13 800 Tulot 40 100 7 465 Menot 53 900 20 683 Yhteensä Turvallisuusvlk Uppopallovaliokunta -13 800 -13 218 Tulot 14 900 17 125 Menot 23 900 26 153 Yhteensä -9 000 -9 028 Tulot 40 250 10 255 Menot 76 030 16 458 -35 780 -6 203 Tulot 16 250 8 977 Menot 24 620 16 762 Yhteensä -8 370 -7 785 Yhteensä Vapaasukellusvaliokunta Sukelluskalastusvaliokunta Tiedotustoiminta Tulot 13 150 7 866 Menot 21 190 16 132 Yhteensä -8 040 -8 266 Tulot 4 500 3 657 Menot 71 200 48 878 -66 700 -45 221 Tulot 38 500 31 364 Menot 98 250 94 073 -59 750 -62 709 Yhteensä Julkaisutoiminta Yhteensä Hallinto Tulot 7 500 Menot Yhteensä Kansainvälinen toiminta 25 405 44 750 Yhteensä Räpyläuintivaliokunta 2009 34 650 -10 100 Yhteensä Nuorisovaliokunta TOTEUMA 2009 Tulot Menot 340 100 316 956 -332 600 -316 956 39 900 35 110 52 800 47 402 Yhteensä -12 900 -12 292 Varainhankinta Tulot 474 500 421 823 ei sisällä lehden tilausmyyntiä Menot 123 000 89 919 Yhteensä 351 500 331 904 Tulot 172 000 160 000 Yhteensä 172 000 160 000 Tulot 925 100 764 920 Menot 968 840 779 078 Poistot hallinnossa Avustukset Tilikauden tulos -43 740 TILIKAUDEN TULOS -43 740 26 -14 158 hallinnossa -14 158 Liite 2. Tasetiedot 2009 SUKELTAJALIITTO RY TASE 1.1.‐31.12.2009 1.1.‐31.12.2008 V a s t a a v a a PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet Koneet ja kalusto Pysyvät vastaavat yhteensä VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto‐omaisuus Tavarat Saamiset Myyntisaamiset Siirtosaamiset Saamiset yhteensä Rahat ja pankkisaamiset Vaihtuvat vastaavat yhteensä VASTAAVAA 1 569,67 19 364,52 20 934,19 1 434,58 23 243,20 24 677,78 64 277,05 59 051,90 20 584,20 54 297,01 74 881,21 152 086,85 291 245,11 312 179,30 4 506,60 22 250,65 26 757,25 143 507,76 229 316,91 253 994,69 126 725,71 ‐14 158,54 112 567,17 142 618,39 ‐15 892,68 126 725,71 23 577,00 24 026,00 67 863,13 9 287,03 98 884,97 176 035,13 312 179,30 37 549,06 24 329,00 41 364,92 103 242,98 253 994,69 V a s t a t t a v a a OMA PÄÄOMA Edellisien tilikausien ylijäämä Kirjaamaton tulos Oma pääoma yhteensä PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen vieras pääoma Ostovelat Muut velat Siirtovelat Lyhytaikainen vieras pääoma VASTATTAVAA Liite 3. Tilintarkastuskertomus 2009 29 www.sukeltaja.fi
