4 2012 Sähkösuunnittelu - Sähkösuunnittelijat NSS ry
Transcription
4 2012 Sähkösuunnittelu - Sähkösuunnittelijat NSS ry
Plaani 4 2012 Sähkösuunnittelu Nyt uudet entistä tehokkaammat ENERGIATEHOKKAAT VALAISTUSRATKAISUT LED-versiot saatavilla - LED-versiot saatavana valaisinkohtaisella tehonpudotuksella yöaikaan - Modulirakenteinen, helposti päivitettävissä uusille valonlähteille mm. LED - LED tekniikka takaa pitkän käyttöiän VARSI- JA PYLVÄSVAIHTOEHDOILLA LISÄÄ NÄYTTÄVYYTTÄ Valaisimien hyvä muotokieii yhdessä erilaisten varsi- ja pylväsvaihtoehtojen kanssa korostavat hyvien valaistusominaisuuksien lisäksi kaupunkikuvallista arkkitehtonista ilmettä. www.elektroskandia.fi Hedtec Hedtec on sähköteknisten tuotteiden asiantuntijaorganisaatio. Tuotevalikoimamme sekä osaamisemme kattaa laajasti rakentamisen, liike-elämän, asumisen ja teollisuuden eri osa-alueita. Toimimme yhteistyössä sähkö- ja valaistussuunnittelijoiden, arkkitehtien, tukkuliikkeiden, erikoisliikkeiden, urakoitsijoiden, jälleenmyyjien sekä teollisuuden kanssa. www.hedtec.fi uudet prof led valonheittimet vaativaan käyttöön polttoikä: 50 000 h UUTUUS! kolmen vuoden takuu värilämpötila: 4000k k Saatavana kahta eri väriä: antraSiitti ja valkoinen kolme eri kokoa: 10W / 750 lm, 30W / 2250 lm ja 50W / 3750 lm onnline prof led -valonheittimet Onnline Prof LED on uusi modernisti muotoiltu valonheitinsarja. Valolähteenä on integroitu LED-moduli joka syttyy heti. Litteän muotonsa ansiosta ne soveltuvat tyypillisten ulkoalueiden lisäksi myös vaativimpiin sisävalaistuskohteisiin esimerkiksi seinänpesijäksi halli- ja galleriatiloihin. Valonheittimet soveltuvat piha-alueiden, rakennustyömaiden, kuormauslaitureiden, opasteiden, julkisivujen ym. valaistukseen. Runko on polttomaalattua painevalualumiinia. Salvat suulakepuristettua alumiinia. Ulkoiset ruuvit ja pultit ruostumatonta terästä. Saranoitu, karkaistu, lämmönkestävä etulasi. onninen oy, Mittalinja 1, 01260 Vantaa, p. 0204 85 5111 www.onninen.fi SUNSHINE. UUtta: of-sarJan leD-ValonHeittimet. sUUri ValoteHo, alHainen energiankUlUtUs. Laaja-alainen valaistus, energiaa säästävä ja lämpösuojauksen ansiosta pitkäikäinen – näillä korkean laadun LED heittimillä olet aina voittajan puolella. Erikoisalumiinista valmistettu kotelo on niin sateen kuin merivedenkin kestävä. Pitkä ikä ja paljon valoa. UUtta of/ofl 120/240/500 ValonHeittimet merivesisuojattu leD-valonheitin yhdestä valumuotista. performance for simplicity ESYLUX Suomi Oy | [email protected] | www.esylux.fi AZ_ESY_OF_Flooter_Plaani_1212_FI .indd 1 NÄIHINKIN KOHTEISIIN ON VALITTU MEIDÄN INNOVATIIVINEN, LUOTETTAVA JA STANDARDIEN MUKAINEN TURVAVALAISTUSJÄRJESTELMÄMME. 07.11.12 15:35 Forum-kauppakeskus, Jyväskylä ESCAP+AALTO-yksikkövalaisinjärjestelmä Teknowaren elektroniikkatuotantolinja, Lahti 100% suomalaista elektroniikkaosaamista Mecca Metro, Saudi-Arabia Osoitteellinen keskusakustojärjestelmä Kauppakeskus Rinne, Rovaniemi Osoitteellinen keskusakustojärjestelmä Magasinet-kauppakeskus, Drammen, Norja ESCAP+AALTO-yksikkövalaisinjärjestelmä Teknowaren T&K, Myynti ja After Sales, Lahti Laatua komponenttitasolta asiakkaalle asti Yas Island, Abu Dhabi, U.A.E. Osoitteellinen keskusakustojärjestelmä City 2 -kauppakeskus, Taastrup, Tanska Osoitteellinen keskusakustojärjestelmä Science Building, Pécs, Unkari Osoitteellinen keskusakustojärjestelmä Teknowarelaiset ryhmäkuvassa, Lahti Yhteistyötä asiakastyytyväisyyden eteen Géopolis-yliopisto, Lausanne, Sveitsi Osoitteellinen keskusakustojärjestelmä Ilmarisentie 8, 15200 Lahti Puh. 03-883 020 [email protected] www.teknoware.eu Crystal Palace, Ljubljana, Slovenia Osoitteellinen keskusakustojärjestelmä Musiikkitalo, Helsinki Osoitteellinen keskusakustojärjestelmä Plaani 4 2012 Sähkösuunnittelu Plaani on sähkösuunnittelijoille, rakennuttajille ja muille rakennusalan ammattilaisille suunnattu lehti, jota julkaisee Suomen sähköalan suunnittelutoimistojen ja suunnittelijoiden yhdistys Sähkösuunnittelijat NSS ry. 13. vuosikerta Julkaisija Sähkösuunnittelijat NSS ry Toimitus NSS ry / Plaani Alppikatu 13 B 15 00530 Helsinki www.nssoy.fi p. 09 701 46 11 f. 09 768 245 e. [email protected] Päätoimittaja Risto Hiltunen Toimituspäällikkö Virpi Kumpulainen p. 09 701 46 11 Toimitusneuvosto Plaani 4 2012 Antti Danska, Insinööritoimisto Tauno Nissinen Oy Kari Kaleva, Insinööritoimisto Olof Granlund Oy Matti Kiiskinen, SKOL ry Ilpo Peltonen, RAKLI ry Agne Klawer, ERCO Lighting AB Taitto ja ulkoasu Johanna Bruun, Studio2b Kansikuva Viking Linen Tukholman liikenteen käyttöön rakennettu maasähkön syöttöjärjestelmä otettiin käyttöön syyskuun lopussa Helsingin Katajanokan satamassa. Kuva: Virpi Kumpulainen 7 Tietomallinnus etenee – vai eteneekö? Risto Hiltunen 7 Kari Kuosman sähkögrilli 8 Hankintakäytäntöjä muutettava Matti Valli 11 Työkaluja työmäärien arviointiin Matti Valli 12 Citycenterin liikekortteli peruskorjattiin keskustan vetonaulaksi Virpi Kumpulainen 18 Espoon Derby: Tietomallinnus tuki rakennusprosessia Matti Valli 22 Viking Linen risteilijät liittyivät maasähköön Virpi Kumpulainen 24 Uudistuneen SFS 6000:n taustat sähkösuunnittelijalle Tinni Karakorpi 26 Varmista SFS 6000 mukaisten suojausvaatimusten toteutuminen sähkösuunnittelussa Esa Tiainen 30 Sähköauton kyydissä Anna-Maija Gruber 32 Pilviteknologian hyödyntäminen kiinteistön energianseurannassa Petri Lappalainen 34 Jyväskylässä led-valaisimia pääsee vertailemaan luonnossa Jarno Liski ja Annukka Larsen 38 Kruunuvuorenrannan valot -suunnittelukilpailu ratkaistu 40 Luminord 2012 -valaisinsuunnittelukilpailun palkinto Mikko Rikalalle ja Timo Niskaselle 42 Uutiset Painopaikka Painoyhtymä Oy Porvoo ISSN 1457–0246 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Irtonumero 8 euroa Plaani 4 2012 Sähkösuunnittelu 6 pääkirjoitusPlaani Tietomallinnus etenee – vai eteneekö? Tietomallinnusta on käytetty talotekniikkasuunnittelussa jo pitkään. Arkkitehti-, rakenne- ja LVI-suunnittelu ovat olleet kehityksen kärjessä, mutta myös sähkösuunnittelussa mallinnusta käytetään entistä enemmän. Piirustuslauta korvattiin aikoinaan CAD:llä. Se oli iso muutos, joka mullisti suunnittelua. Onko tietomallien kohdalla käynnissä samanlainen murros? Ainakin tällä alueella koko ajan tapahtuu. Eräänä syynä sähköistysalan suunnittelun jäämiseen kehityksen kärjestä on se, että sähköalan 3D-tuotemalleja on rajoitetusti. Sähkösuunnittelijat NSS ry ja Sähköteknisen kaupan liitto julkaisivat keväällä 2010 ohjeistuksen sähköalan graafisten 3D-tuotemallien tekoa varten. Mallien tekeminen helpottuu, käytettävyys paranee ja laitevalmistajille syntyy kustannussäästöjä, kun sama malli palvelee eri suunnitteluohjelmistoja. Nyt on saatu ensimmäiset täysin tuon ohjeistuksen mukaiset mallit valmiiksi Esylux Oy:n ja Kymdata Oy:n toimesta. Toivottavasti jatkoa seuraa nopeassa tahdissa. Rakentamisen tehtäväluettelot on uusittu ja niissä työn tilaajan on otettava kantaa suunnitteluohjelmistojen tasoon ja haluamiinsa tulosteisiin eli halutaanko käyttää tietomallia. Tehtäväluettelot saivat asian tiimoilta jatkoa viime keväänä, kun julkistettiin YTV Yleiset Tietomallivaa- timukset 2012. Niissä esitetään vähimmäisvaatimukset mallinnukselle ja mallien tietosisällölle. Vähimmäisvaatimusten lisäksi voidaan esittää lisävaatimuksia. Näin rakennushankkeen eri osapuolilla on pohja valita yhteinen näkemys mallinnusprojektista ja sen laajuudesta Edelleen on tietomallipohjaisessa suunnittelussa taloteknisen mallintamisen kannalta kehitystarpeita suunnittelutapaan ja aikatauluun. SKOL ry:n toimesta yritettiin saada jo vuoden 2011 alkupuolella liikkeelle tietomallipohjaisen suunnittelun laatusuositus. Siinä kuvattaisiin malliprosessi ja yksityiskohtaisia ohjeita, jotta mallintamisen edut tulevat hyödynnetyksi oikealla tavalla niin suunnittelijoiden yhteistyössä kuin urakkalaskennassa ja työmaalla. Asiaa viedään eteenpäin. Näistä eri toimista näkyy, että alalla tapahtuu ja asiassa mennään eteenpäin. Suunnittelutehtävissä, kuten yleensäkin työmarkkinoilla, on tapahtumassa suuri sukupolvenvaihdos. Uusia nuoria tekijöitä, joille tietotekniikka on itsestäänselvyys, on laajalla rintamalla mukana toimistoissa. Laittakaamme työkalut ja prosessit kuntoon tietomallinnuksen maksimaalista hyödyntämistä varten. Risto Hiltunen Päätoimittaja kari kuosman sähkögrilli Plaani 4 2012 Sähkösuunnittelu 7 "Hankintakäytäntöjä muutettava" Matti Mannonen SKOL:in vetäjäksi ”SKOL ja suunnittelualan yritykset kannattavat paikallista sopimista, koska jokaisen yrityksen kilpailutilanne on erilainen. Palkankorotusvara syntyy vain kannattavasta toiminnasta”, Matti Mannonen pohtii. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry sai syyskuussa uuden vetäjän, aikaisemmin WSP Finlandilla toimitusjohtajana työskennelleen Matti Mannosen. Otaniemestä valmistuneella infra- ja vesirakentajalla on työkokemusta myös JP-Transplan Oy:stä ja Finnroad Oy:stä sekä TVH:sta. Mannonen on ollut vahvasti mukana SKOL ry:n toiminnassa, viimeksi neljä vuotta liiton hallituksessa, joista kaksi vuotta varapuheenjohtajana. SKOL:n aikaisempi pitkäaikainen toimitusjohtaja Timo Myllys jatkaa järjestön palveluksessa siirtymävaiheen yli. on muuttanut Espoon Tapiolasta Teknologiateollisuus ry:n tiloihin Helsingin Etelärantaan, joka on paikka verkottua. Kontaktit päättäjiin ja ministeriöihin paranevat, vaikkakin aikaisemmat tiiviit yhteydet Espoossa toimiviin lukuisiin jäsenyrityksiin jäävät nyt vähemmälle. Sähkösuunnittelu on merkittävässä asemassa SKOL-yritysten toiminnassa. Järjestön toiminta ja linjaukset vaikuttavat merkittävästi sähkösuunnittelijoiden toimintaympäristöön. Jäsenyritysten lukumäärä on 205, joista kolmasosa eli lähes 70 yritystä ilmoittaa yhdeksi toimialakseen sähkötekniikan; se on enemmän kuin millään muulla toimialalla. Arvostuksen nostamiseen käytetään myös viestintää, jonka tehostamisessa tukeudutaan oman toiminnan lisäksi paljolti Teknologiateollisuuden resursseihin. Mannonen muistaa mainita, että teknologiateollisuuden osuus maamme viennistä on 60 prosenttia ja T&K-toiminnasta 80 prosenttia. ”Aiomme nostaa esiin positiivisia caseja, miten hyvällä suunnittelutyöllä on saatu aikaan tilaajille aikaisempaa parempia ratkaisuja. Voimme korostaa elinkaaritehokkuutta, jotta konkreettisesti nähdään, mitä hyvä suunnittelu merkitsee kokonaistaloudellisuudessa ja tuottavuudessa”, Matti Mannonen sanoo. Sähkösuunnittelu on tärkeässä asemassa yhteiskunnassa. Konsulttitoimistojen lisäksi lähes jokaisella paikkakunnalla toimii sähkösuunnittelua tarjoava sähköurakoitsija. Näitä ei kuitenkaan hyväksytä SKOLin jäseniksi, koska suunnittelijan tulee olla puolueeton ja riippumaton suhteessa valmistajiin ja toteuttajiin. Kahta isäntää ei ole lupa palvella. Jäsenkelpoinen yritys ei saa ottaa urakointiriskiä, mutta projektien johtaminen on sallittua. Arvostusta nostamaan Matkasaarnaajan hommia piisaa. Asioista päättävien tietoisuuteen on taottava lyhyt ja ytimekäs mutta yksinkertainen perusviesti: Hyvään suunnitteluun kannattaa investoida, koska se maksaa itsensä nopeasti takaisin. Koulutuksen kehittämisessä yhteistyö Teknologiateollisuuden koulutus- ja osaamisyksikön kanssa nousee tärkeäksi. Ammattiopistojen, ammattikorkeakoulujen ja teknillisten yliopistojen opetuksen sisällöstä riittää keskusteltavaa. Mannonen kiittelee jo AMK-uudistuksen tavoitetta koulutuksen työelämälähtöisyyden parantamiseksi. Kansainvälisiin haasteisiin vastataan vain kouluttamalla kokonaisuuksia hallitsevia osaajia. Alan arvostusta on nostettava, kuuluu toimeksianto. Tämän kanssa istuu hyvin yhteen se, että SKOL:in toimisto Hankintalaki päänsärkynä Yhdeksi voitettavaksi ongelmaksi Mannonen nostaa Plaani 4 2012 Sähkösuunnittelu 8 suunnitteluPlaani SKOL pyörii jäsenmaksutuloilla SKOL ry:n 600 000 euron tulobudjetti koostuu jäsenmaksuista, jotka määräytyvät työntekijäluvun mukaan. Minimijäsenmaksu on 500 euroa vuodessa, mutta ala työllistää kokonaisuudessaan lähes 15 000 henkeä, joten jäsenyyden hinnaksi per työntekijä tulee keskimäärin reilut 40 euroa. Muita tuloja esimerkiksi koulutuspalveluista ei ole, koska alan koulutus kanavoidaan MIF:n kautta. MIF eli Management Institute of Finland on entinen Johtamistaidon opisto JTO. SKOLin palveluksessa työskentelee toimitusjohtaja Matti Mannosen lisäksi kaksi kokopäiväistä ja yksi osa-aikainen asiantuntija. Toimistopalvelut hankitaan Teknologiateollisuus ry:ltä. Vaikuttamisessa, viestinnässä, innovaatiotoiminnassa ja koulutusasioiden edunvalvonnassa tehdään jatkuvaa yhteistyötä Teknologiateollisuuden asiantuntijoiden kanssa. Teknologiateollisuus neuvottelee suunnittelu- ja konsulttialan työehtosopimukset alan ylemmille toimihenkilöille (YTN) ja toimihenkilöille (Pro) SKOLin jäsenyrityksistä koostuvan taustaryhmän kanssa sovittujen periaatteiden mukaisesti. Suunnittelualan palkat määräytyvät paitsi osaamisen myös tuloksen perustella. Merkittävässä osassa suunnitteluyrityksistä avainhenkilöitä on lisäksi osakkaina. Toimihenkilöiden taulukkopalkkausjärjestelmällä ei suunnittelualalla ole juuri merkitystä, käytännössä yrityksissä maksetaan enemmän kuin taulukkopalkat edellyttäisivät. hankintalain ja julkisen hallinnon kilpailuttamismenettelyt. Hankintalain pykälien yksioikoinen soveltaminen ja hinnan painoarvon ylikorostuminen tarjouskilpailussa pakottaa julkisen sektorin asiakkaat ostamaan entistä lyhyemmässä ajassa ja entistä pienemmillä resursseilla tehtyä suunnittelua. Tämän kierteen hän aikoo katkaista. Tehtävä ei ole mahdoton. Tilaajat niin yksityisellä kuin julkisellakin puolella tietävät hyvin, että suunnitteluvaiheessa tehdyt ratkaisut sanelevat suurimman osan niin toteutuksen kuin hankkeen elinkaaren aikaisista kustannuksista. Kaikkein hankalin tilanne lienee pienissä kunnissa, joissa hankinnoista vastaavat projektipäälliköt eivät ole kilpailuttamisen asiantuntijoita. Heillä ei ole kokemusta sellaisten tarjousasiakirjojen laatimisesta, joissa laadun ja kokonaistaloudellisuuden painoarvo olisi hintaa suurempi. Heidän on pakko hyväksyä halvin tarjous, koska he eivät halua päätyä markkinaoikeuteen päätöksensä kanssa. Kilpailuttamiseen uusia sääntöjä Pelisääntöjen muuttamiseksi tehdään jo työtä. Esimerkiksi Liikenneviraston hankintastrategian uudistustyössä kehitetään hankinta- ja tarjouspyyntömalleja, jotka mahdollistavat tilaajille kokonaistalouden kannalta järkevät suunnitteluhankinnat. Kehitystyössä on mukana myös suunnittelu- ja urakointiyrityksiä, Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry ja kuntia. Yksi keino on se, että laadun painoarvoa kasvatetaan hinnan kustannuksella projektin alkupäässä, jossa uudet ideat ovat kaikkein arvokkaimpia. Hinnoittelusta saatavat pisteet voidaan myös pitää mahdollisimman tasaisena mediaanihintaan asti, jonka jälkeen hintapisteet alkavat vähentyä. Tämä kannustaa tarjouksen tekijää laadun pohtimiseen, koska kilpailua ei todennäköisesti voiteta pelkällä hinnalla. ”Kolmas keino on se, että tilaaja itse arvioi jo tarjouspyynnössä tarvittavan työmäärän, jolloin tarjouksista jäävät pois nykyiset jopa viisinkertaiset hintaerot. Toimivia työkaluja työmäärien arviointiin on kyllä olemassa”, Mannonen sanoo. Senaatti-kiinteistöt edistää mallipohjaista suunnittelua, mikä parantaa suunnitelmien yhteensopivuutta ja vähentää työmaan ongelmatilanteita, kunhan mallia osataan käyttää työmaalla hyväksi. Hankinnoissa on huomioitava, että mallien käyttö lisää suunnittelun työmääriä ainakin alkuvaiheessa. Mallipohjaisuus tuo kuitenkin huomattavasti tätä enemmän säästöjä toteutuksessa. Suunnittelutyön kokonaislaskutus suunnittelijaa kohti on Ruotsissa 30-40 prosenttia korkeampi kuin Suomessa. Norjassa, jossa on pula osaajista, hintataso on vielä 1,5 kertaa korkeampi kuin Ruotsissa. Myös ostamisen kulttuuri muissa pohjoismaissa on kehittyneempi. Niissä ymmärretään, etteivät kiinteähintaiset suunnittelutyöt ole aina paras ratkaisu, vaan että paras lopputulos saavutetaan neuvottelemalla muutoksista työn aikana. Suhdanteitakin hoidetaan eri tavalla Ruotsissa, jossa valtio käynnistää nopeasti uusia rakennusprojekteja taantuman uhatessa. ”Suomessa suunnittelijoiden palkkataso on kuitenkin melko kilpailukykyinen muihin aloihin verrattuna, vaikkakin urakointipuolella maksetaan avainhenkilöille helposti enemmän, koska henkilökulujen osuus yrityksen kokonaiskustannuksista on suhteellisen pieni”, Matti Mannonen toteaa. Sopimusehtojakin muokattava Paperitöitä ja kokouksissa istumista merkitsee myös työ sopimusehtojen uudistamiseksi. KSE 1995-sopimusehtojen uudistus on loppusuoralla ja täsmennystä kaivataan myös VM:n ylläpitämiin julkisia hankintoja koskeviin JYSE 2009-sopimusehtoihin. JYSE-ehdoista puuttuu esimerkiksi kokonaan konsultin vastuuta rajoittava pykälä. Vastaavanlaista uudistustyötä tehdään koko Euroopan mittakaavassa, tarkoitus on saada aikaan ainakin teollisuusasiakkaita koskevat yhtenäiset sopimusehdot. Jäsenyrityksillä on omia toiveita. SKOLin odotetaan keräävän toimialakohtaista suhdanne- ja markkinatietoa Suomessa ja koko Euroopan tasolla. Jälkimmäinen onnistuu jatkossa yhteistyössä eurooppalaisen konsulttijärjestön EFCAn ja sen jäsenjärjestöjen kanssa. Tavoitteena on myös liittää EFCA osaksi kansainvälistä FIDIC-konsulttijärjestöä niin että EFCA edustaisi FIDICä Euroopassa; näin kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut pienenisivät. ”Kansainvälinen toiminta on suunnittelualalla elinehto. Yksityisellä puolella tilaajatkin saattavat edellyttää, että joku osa suunnittelusta tehdään halvemman kustannustason maissa. Ylipäätään yksinkertaisimmat työtehtävät siirtyvät Suomesta muualle”, Matti Mannonen sanoo. Konsolidoituminen lisää kansainvälistymisen mahdollisuuksia, sen Mannonen tietää omasta kokemuksesta, sillä edellinen työnantaja WSP tuli Suomeen 2000-luvun alussa yrityskauppojen kautta. Se lisäsi Suomen yhtiöiden vientimahdollisuuksia, koska emoyhtiö toimi valmiiksi monessa muussakin maassa. Yritysten tulee vahvistua ja pitää huolta osaamisensa korkeasta tasosta, koska kilpailu kiristyy myös Suomessa. Esimerkiksi Baltian maista rantautuu tänne ainakin rakennesuunnittelua tekeviä toimistoja. Teksti ja kuva: Matti Valli Plaani 4 2012 Sähkösuunnittelu 9 Lataa DIALux-tiedostot airam.fi/ ammattilaiset Teollisuusvalaisimet Airamin uudet teollisuusvalaisimet tarjoavat ratkaisun niin teollisuushallien kuin myymälätilojenkin valaistukseen. Tuotetiedot löytyvät uudesta esitteestämme tai nettisivuiltamme, josta myös valonjakotiedostot ovat ladattavissa. Kannattaa tutustua! MARINA MAXILUX PLATEIA • • • • • • • • • • • • • • • • • • Kaikki tehot T5 ja T8 Saatavissa ABS -rungolla Lämpötilaversiot -40 ja +60 Ex-mallit Laatua, johon voi luottaa Helppo asentaa Kaikki tehoalueet T5 Heijastimella tai ilman Hyvät lisävarusteet Saatavissa Wielandin liittimellä Myös korkean tilan heijastin Helppo asentaa Valonlähde LED 50 W Sopii alakattojärjestelmiin Ripustettavissa vaijeriasennuksessa Myös himmennettävät mallit Polttoikä 50 000 h Helppo asentaa Kaikki Airamin valaisimet ja valonlähteet yksissä kansissa! Selaa kuvastoa tai tilaa se osoitteessa airam.fi/ammattilaiset suunnitteluPlaani Työkaluja työmäärien arviointiin Paljonko työtä ja aikaa vaatii valmisteilla olevan rakennushankkeen sähkösuunnittelu? Entä sujuuko tietojärjestelmäsuunnittelu nopeammin vai hitaammin kuin sähköjärjestelmäkaavioiden piirtäminen? ”TATE 95 ja TATE 2012 -tehtäväluetteloiden rinnalla voidaan käyttää erillisiä dokumentteja, työmääräarvioita, jotka ovat työkalu hyvän ja riittävän suunnittelun mitoittamiseen. Dokumenteissa esitetyt käyrästöt auttavat arvioimaan suunnittelutehtävien sisällön laajuutta”, kertoo SKOL ry:n kehityspäällikkö Matti Kiiskinen. Tehtäväluettelot on tarkoitettu sopimuslaajuuden määrit1 R A K L I– S K O L – A T L – S A F A telyyn ja virallisen sopimuksen liitteeksi. Työmääräarviot on puolestaan nimensä mukaisesti työkalu suunnittelun työmäärän arviointiin ja budjetointiin, ja niiden luonne on epävirallisempi. Suunnittelualalla on kuitenkin havaittu, että määräarvioiden käyttö on vähäistä ja että niiden olemassaolo unohtuu helposti. Sähkösuunnittelulle helppoja kohteita ovat esimerkiksi myymälähallit, vaativia taasen teatterit, sairaalat ja museot”, Kiiskinen kertoo. Sähkösuunnittelun työmäärämenekki perustuu TATE 95 kohtien 3 ja 4 mukaisiin tehtäviin, jossa luonnossuunnittelun osuus tyypillisessä kohteessa on 20-30 % ja toteutussuunnittelun 70-80 %. Ohje ei ole täydellinen, sillä se ei kata esimerkiksi hankesuunnittelu- ja tarveselvi(2) tysvaiheen työmääriä. Pitkälti myös1 työmaan valvontaan tarvittavat työmäärät on jätetty pois luettelosta. Päivitystä odotetaan Talotekniikan tehtäväluetteloita uusitaan ja täydennetään koko ajan ja pian julkaistaan uusi TATE 2012-tehtäväluettelo. Työmääräarvioita ei kuitenkaan ole vielä ehditty päivittää vastaamaan 2000-luvulla annettuja määräyksiä ja sääntöjä. Suunnittelijan työmääriä on lisännyt muun maussa energiatehokkuuteen liittyvän suunnittelun kasvu. Kokemusperäisiä arvioita Työmäärät ovat kokemusperäisiä arvioita, kuinka paljon suunnittelutunteja kunkin tyyppisen ja kunkin kokoiseen suunnittelukohteeseen olisi hyvä käyttää. Perusohjeet on laadittu vuonna 1995, mutta tehtävien toteuttamiseen tarvittavien työmäärien suuruusluokat ovat pysyneet samoina. Kaikkia työmääräarvioita voi käyttää soveltaen ”Työmääräarviot ovat käyttökelpoisia työkaluja suunnitmyös korjausrakentamiseen. telijan tehtävälaajuuden määrittelyssä, suunnittelukoko naisuuden hallinnassa sekä suunnittelun laadunvarmis ei ”Arvioissa puhuta euroista eikä dollareista, vaan tun- tuksen osana”, Kiiskinen toteaa. neista. Työlle on neljä vaativuusluokkaa, sen mukaan kuinka kokenut suunnittelija työn tekemiseen tarvitaan. Teksti: Matti Valli Plaani 4 2012 Sähkösuunnittelu 11 Talotekniikan tehtäväluettelot ja työmääräarviot löytyvät täältä: www.skolry.fi/toiminta/tutkimus_ja_kehitys/talonrakennussektori S ÄHKÖS UUNNITTE LUN TY Ö MÄÄR ÄAR VIO TALONR AKE NNUS , UUDIS - JA KOR JAUSR AKE NTA MINE N Valoaukon seinämiä ja kattoa elävöittää led-tekniikalla toteutettu valaistus, jolla kauppakeskukseen voidaan luoda erilaisia tunnelmia. Plaani 4 2012 Sähkösuunnittelu 12 projektiPlaani Citycenterin liikekortteli peruskorjattiin keskustan vetonaulaksi Helsingin ydinkeskustan keskeisimmällä paikalla, rautatieasemaa vastapäätä sijaitseva Citycenterin liikekortteli on kokenut täydellisen muodonmuutoksen. Vuonna 2006 aloitettu jättiurakka on edennyt vaihe vaiheelta, ja nyt kauppakeskuksen ytimen luonnonvalossa kylpevät kauppakäytävät ovat valmiita palvelemaan kaupunkilaisia ja Helsingin matkailijoita. Kohteen sähkösuunnittelusta on vastannut Hepacon Oy. Koko Koko uudistushanke uudistushanke pitää pitää sisällään sisällään kolme kolme kiinteistöä: kiinteistöä: Kaivokatu Kaivokatu 8:n, 8:n, Aleksanterinkadun Aleksanterinkadun Hermeksen Hermeksen ja ja KaivokaKaivokadun dun tunnelin. tunnelin. Kaivokadun Kaivokadun kiinteistö, kiinteistö, Makkaratalona Makkaratalona kankansan san suussa suussa tunnettu tunnettu rakennus, rakennus, edustaa edustaa aikansa aikansa betonibetoniarkkitehtuuria. arkkitehtuuria. Se Se on on valmistunut valmistunut vuonna vuonna 1967 1967 arkkiteharkkitehtien tien Viljo Viljo Rewellin Rewellin ja ja Heikki Heikki Castrenin Castrenin suunnittelemasuunnittelemana. na. Kiinteistön Kiinteistön peruskorjaus peruskorjaus lähti lähti liikkeelle liikkeelle vuonna vuonna 2006, 2006, jolloin jolloin Helsingin Helsingin kaupunki kaupunki vahvisti vahvisti Citycenterin Citycenterin kaavakaavamuutoksen. muutoksen. Tuolloin Tuolloin päätettiin, päätettiin, että että rakennusta rakennusta kiertävä kiertävä "makkara" "makkara" säilytetään säilytetään ja ja ajorampit ajorampit puretaan. puretaan. Citycenter Citycenter on on ollut ollut toiminnassa toiminnassa koko koko rakennusprojektin rakennusprojektin ajan. ajan. Kauppakeskuksen Kauppakeskuksen tiloja tiloja on on uudistettu uudistettu neljässä neljässä kerrokkerroksessa sessa Asematunnelin Asematunnelin lattiasta lattiasta lähtien. lähtien. Varjoon Varjoon jääneet, jääneet, vuosikymmeniä vuosikymmeniä palvelleet palvelleet kauppakäytävät kauppakäytävät on on nyt nyt valaistu valaistu ja ja kunnostettu kunnostettu viihtyisiksi. viihtyisiksi. Kauppakeskukseen Kauppakeskukseen on on tullut tullut uusia uusia muotiliikkeitä, muotiliikkeitä, ravintoloita ravintoloita ja ja kahviloita. kahviloita. Liiketiloja Liiketiloja on on 16 16 950 950 m², m², toimistotilaa toimistotilaa 19 19 470 470 m² m² ja ja ravintoloita ravintoloita 4000 4000 m². m². Toimistotilat Toimistotilat sijoittuvat sijoittuvat liikekorttelin liikekorttelin ylimpiin ylimpiin kerrokkerroksiin. siin. Lisäksi Lisäksi korttelin korttelin keskelle, keskelle, vanhan vanhan pysäköintikannen pysäköintikannen paikalle, paikalle, on on rakennettu rakennettu Evli Evli Pankki Pankki Oyj:n Oyj:n käyttöön käyttöön 4 4 200 200 neliön neliön upouusi upouusi toimistotalo. toimistotalo. sähkösuunnittelun sähkösuunnittelun lisäksi lisäksi myös myös LVILVI- ja ja RAU-suunnittelu. RAU-suunnittelu. Kohteen Kohteen sähkösuunnittelu sähkösuunnittelu on on ollut ollut toimistolle toimistolle merkittävä merkittävä ja ja haastava haastava projekti. projekti. Kiireisimpinä Kiireisimpinä hetkinä hetkinä CitycenteCitycenterin rin suunnittelua suunnittelua on on tehnyt tehnyt jopa jopa puolet puolet sähköosaston sähköosaston 16 16 henkilöstä. henkilöstä. Hankkeen Hankkeen projektipäällikkö projektipäällikkö Markku Markku MännisMännistö tö ja ja sähkösuunnittelija sähkösuunnittelija Jani Jani Tirkkonen Tirkkonen tuntevat tuntevat pitkän pitkän projektin projektin vaiheet vaiheet läpikotaisin. läpikotaisin. ”Suunnittelutyön ”Suunnittelutyön alkaessa alkaessa ei ei vuokralaistietoja vuokralaistietoja juuri juuri ollut ollut saatavilla. saatavilla. Tiedossa Tiedoissa oli oli määriteltyinä määriteltyinä vain vain alueet alueet joihin joihin tuli tuli liiketiloja, liiketiloja, ravintoloita ravintoloita tai tai toimistotiloja. toimistotiloja. Tilatyyppien Tilatyyppien paikat paikat saattoivat saattoivat vaihdella vaihdella projektin projektin edetessä, edetessä, joten joten varautumivarautuminen nen muuntojoustavuuteen muuntojoustavuuteen oli oli haastavaa. haastavaa. Urakkalaskentaa Urakkalaskentaa varten varten liiketiloihin liiketiloihin suunniteltiin suunniteltiin niin niin kutsuttu kutsuttu perusratkaisu, perusratkaisu, joka joka piti piti sisällään sisällään pääjohtotiet, pääjohtotiet, keskukset, keskukset, poistumisvapoistumisvalaistuksen, laistuksen, paloilmoittimen, paloilmoittimen, äänievakuointijärjestelmän äänievakuointijärjestelmän ja ja telejärjestelmien telejärjestelmien runkokaapelit. runkokaapelit. Joihinkin Joihinkin myymälöihin myymälöihin suunniteltiin suunniteltiin myös myös perusvalaistus”, perusvalaistus”, kertoo kertoo Männistö. Männistö. Vuokrattavia neliöitä neliöitä ei ei saanut saanut tuhlata, tuhlata, joten joten esimerkiksi esimerkiksi Vuokrattavia nousunousu- ja ja mittarikeskukset mittarikeskukset sekä sekä telelaitteiden telelaitteiden alakeskukalakeskukset set pyrittiin pyrittiin sijoittamaan sijoittamaan tausta-, tausta-, takataka- ja ja käytävätiloihin. käytävätiloihin. Ongelmaksi Ongelmaksi muodostuivat muodostuivat palosuojaukset, palosuojaukset, koska koska käytäkäytävät vät ovat ovat ylipaineistettuja ylipaineistettuja poistumisreittejä. poistumisreittejä. Suunnittelun Suunnittelun haasteina haasteina olivat olivat myös myös matala matala ja ja vaihteleva vaihteleva kerroskorkeus kerroskorkeus sekä sekä palkkien palkkien lävistykset: lävistykset: läpi läpi ei ei päässyt päässyt ja ja alta alta ei ei voinut voinut mennä. mennä. Suurin Suurin vaikeus vaikeus oli oli iviv- ja ja savunsavun- Ravintoloista Ravintoloista suurin suurin on on Namu, Namu, jonka jonka makkaratasanteelle makkaratasanteelle sijoittuvasta sijoittuvasta 75 75 metrisestä metrisestä terassista terassista avautuu avautuu urbaanit urbaanit näkymät näkymät suoraan suoraan Rautatientorille Rautatientorille sekä sekä kävelykaduksi kävelykaduksi muuntautuvan muuntautuvan Keskuskadun Keskuskadun yli yli Ateneumin Ateneumin museoon. museoon. Merkittävä Merkittävä muutos muutos Citycenterissä Citycenterissä on on valoisuus, valoisuus, joka joka yltää yltää kauppakeskuksen kauppakeskuksen kaikkiin kaikkiin kerroksiin kerroksiin korttelin korttelin keskelkeskelle le puhkaistun puhkaistun valoaukon valoaukon kautta. kautta. Luonnonvalon Luonnonvalon lisäksi lisäksi kauppakeskuksen kauppakeskuksen ytimenä ytimenä toimivan toimivan valoaukon valoaukon seinämiä seinämiä ja ja kattoa kattoa elävöittää elävöittää led-tekniikalla led-tekniikalla toteutettu toteutettu valaistus, valaistus, jolla jolla kauppakeskukseen kauppakeskukseen voidaan voidaan luoda luoda erilaisia erilaisia tunnelmia tunnelmia ja ja valoelämyksiä. valoelämyksiä. Kiinteistön Kiinteistön omistajan omistajan Sponda Sponda Oyj:n Oyj:n puolesta puolesta peruskorperuskorjaushankkeen jaushankkeen projektinjohtajana projektinjohtajana on on toiminut toiminut rakennuttarakennuttamispäällikkö mispäällikkö Jouko Jouko Pelkonen, Pelkonen, pääsuunnittelusta pääsuunnittelusta vastasi vastasi arkkitehti arkkitehti Olli Olli Rouhiainen Rouhiainen Arkkitehtitoimisto Arkkitehtitoimisto CJN CJN Oy:stä Oy:stä ja ja sähkövalvojina sähkövalvojina toimivat toimivat Gridon Gridon Oy:n Oy:n Antero Antero RantaRantanen nen sekä sekä Planek Planek Oy:n Oy:n Esa Esa Ekman. Ekman. Viimeisen Viimeisen vaiheen vaiheen rakennusurakoitsijana rakennusurakoitsijana on on toiminut toiminut SRV SRV ja ja kohteen kohteen sähkösähköurakoinnin urakoinnin hoiti hoiti Sähkö-Aro Sähkö-Aro Oy. Oy. Citycenterin Citycenterin pitkä pitkä uudistushanke uudistushanke on on sujunut sujunut projektipäällikkö projektipäällikkö Markku Markku Männistön Männistön ja ja sähkösähkösuunnittelija suunnittelija Jani Jani Tirkkosen Tirkkosen mielestä mielestä hyvin. hyvin. Neliöt Neliöt tarkasti tarkasti käyttöön käyttöön Hepacon Hepacon Oy Oy on on ollut ollut Citycenterin Citycenterin uudistusprojektisuudistusprojektissa sa mukana mukana alusta alusta alkaen. alkaen. Toimiston Toimiston vastuulla vastuulla on on ollut ollut Plaani Plaani 4 4 2012 2012 Sähkösuunnittelu Sähkösuunnittelu 13 poistokanavien sovittamisessa; sähköasennukset, kuten johtotiet ja valaisimet, tulivat vielä kanavien alle. ”Rakentamisjärjestys määräsi myös teknisten tilojen rakentamisen vaiheistuksesta poiketen. Esimerkiksi ensimmäisessä rakennusvaiheessa tehtiin kolmannen rakennusvaiheen iv-konehuone K5-kellarikerrokseen. Rakennusvaiheita oli kaikkiaan noin 6-10 laskentatavasta riippuen. TATE-puolella esimerkiksi varavoimakoneiden vaihto luettiin omaksi rakennusvaiheeksi”, Männistö kertoo. Varmaa sähkönjakelua Citycenterin sähkönjakelu koostuu kolmesta muuntamosta, muuntajia on kuusi 1000 kVA:n suuruista ja yksi kooltaan 800 kVA. Suurjännitekojeistot ja muuntajat ovat 10 kV:n jännitteisiä. Öljymuuntajien kunto, mahdolliset vuodot sekä öljyn kunto tarkastettiin ja muuntajat lämpö kuvattiin mahdollisten niin kutsuttujen kuumien pisteiden selvittämiseksi. Muuntajien todettiin olevan kunnossa. Sj-kojeisto oli uusittu vuonna 2003 ja vanhat pääkeskukset uusittiin vuonna 2007. Muuntajien lisäksi vanhasta jakelujärjestelmästä säilytettiin vain suurvirtajärjestelmät. Suurvirtajärjestelmiin liityttiin OESA-kytkinvarokkein. Aikaisemmin suurvirtajärjestelmät menivät keskusten ”läpi”, ja jos uusi nousukeskus mahtui vanhoihin mittoihin kuiluun, niin käytettiin samaa tapaa. ”Kaikki liitynnät suurvirtajärjestelmiin tehtiin öiseen aikaan. Vaihtoon menneiden nousu- ja mittarikeskusten puuttuneet piirustukset aiheuttivat melkoista salapoliisityötä, osa ryhmistä ja nousuista meni urakka-alueen ulkopuolelle. Uudet merkittävät nousukaapelit asennettiin iv- ja kiinteistökeskuksille, ravintolaan sekä toimistotorniin”, Männistö kertoo. Varavoimakoneista kaksi 250 kVA:n suuruista uusittiin ja uusia 513 kVA:n koneita hankittiin kaksi. Varavoimaa syötetään noin 300 kW savunpoisto- ja ylipaineistuspuhaltimille sekä kauppakäytävien varavalaistukselle, turvajärjestelmille, hisseille sekä pumppaamoille. Koneiden jäähdytys on toteutettu altaisiin johdetulla kylmällä käyttövedellä. Varavoimakonehuone jäähdytetään vakioilmastointikojein. (yllä) Sähkösuunnittelun haasteina olivat matala ja vaihteleva kerroskorkeus sekä palkkien lävistykset. (kesk.) Citycenterin sähkönjakelu koostuu kolmesta muuntamosta. (alla) Vanhojen öljymuuntajien kunto tarkastettiin ja todettiin hyväksi. Paloturvallisuus huippuluokkaa Kiinteistön savunpoistojärjestelmää ohjataan turvavalvomon kosketusnäytölliseltä PC:ltä. Savunpoistoluukkujen ohjaus tapahtuu erillisestä laukaisukeskuksesta. ”Myymälätilojen sekä kauppakäytävien savunpoistoa ohjataan automaattisesti kahden paloilmaisimen toimiessa samassa savulohkossa. Ohjausyksikkö silmukassa välittää ohjaustiedon rakennusautomaatiojärjestelmän palovalvonnan alakeskuksiin. Savulohkon koon mukaan taajuusmuuttaja säätää savunpoistopuhaltimen ja korvausilmapuhaltimen pyörimisnopeutta. Palopellit sulkeutuvat, savunpoistopellit ja korvausilmaluukut avautuvat. Maanalaisten tilojen savunpoistoa ohjataan vain savunpoiston ohjauskeskuksesta. Maanalaisiin tiloihin on asennettu myös pelastuslaitoksen kenttäpuhelinjärjestelmä”, kertoo Männistö. Palo-VAK -järjestelmän väyläkaapelointi on kahdennettu rengasverkko, jossa jokaisella valvonta-alakeskuksella on oma UPS-laite. Kaikki ohjaus-, valvonta- ja nousukaapeloinnit on tehty palonkestävin kaapelein. Energiatehokkaat valaistusratkaisut Valaistuksessa myymälöiden perusratkaisu tehtiin 2 x 55 W:n TL-C -putkin. Käyttäjäkohtaiset ratkaisut olivat erikoistapauksia ja ne räätälöitiin kunkin myymälän valaistustarpeen mukaan. ”Valoaukkoon ja kauppakäytäville lähdettiin hakemaan myyvää ja ostoksiin houkuttelevaa valaistusta: vaihtuPlaani 4 2012 Sähkösuunnittelu 14 Korttelin keskelle on rakennettu modernia toimistotilaa Evli Pankille. Uudelle toimistotalolle on myönnetty LEED Gold –sertifikaatti. Plaani 4 2012 Sähkösuunnittelu 15 Uudessa kauppakeskuksessa on panostettu tilojen selkeyteen. Valoa rakennukseen tulee sen keskelle sijoittuvasta valoaukosta. via valaistustilanteita RGB-led -valaisimin, lasilyhdyn rakenteiden valaisua sekä vaihtuvaa valoteosta keskelle lasilyhtyä. Valaistuksen suunnittelu siirtyi kuitenkin kesken projektin toiselle yritykselle, joka teki varsinaisen ehdotuksen ja suunnitelman. Meille jäi valaistuksen tekninen suunnittelu, asennustekniset asiat, kaapeloinnit ja keskusratkaisut”, Männistö toteaa. Ajanmukaista teletekniikkaa Paloilmoitin rakentui olemassa olevan ESMI MESA -järjestelmän ympärille. Nykyiset paloilmoittimet siirrettiin paikasta toiseen ja alakeskukset lisääntyivät 16 kappaleeseen. Kun järjestelmään vielä lisättiin savunpoistojärjestelmän ohjaukset, oli järjestelmän toteutus haastavaa. Evli Pankin käytössä olevalle uudisrakennukselle on myönnetty LEED Gold -ympäristösertifikaatti. Toimistotalon rakentamisessa on kiinnitetty erityistä huomiota energiatehokkuuteen ja ympäristömyönteisiin ratkaisuihin. Toimistotilojen valaistus on suurelta osin toteutettu energiatehokkailla led-valaisimilla. Led-tekniikan käyttö toimistotaloissa näin suuressa mittaluokassa on harvinaista Pohjoismaissa. Poistumisvalaistus suunniteltiin määräysten mukaisesti. Keskusyksikköjärjestelmä on osoitteellinen TAPSA-control -järjestelmä. Myymälöihin, kauppakäytäville, ravintoloihin ja käytäville asennettiin äänievakuointijärjestelmän kaiutinverkosto kahdennettuna, linja- ja vahvistinvalvonnoin. Kuulutuskoje sijaitsee turvavalvomossa ja automaattiohjaukset tulevat paloilmoittimelta hiljentäen samalla vuokralaisten omat äänentoistojärjestelmät. ”Uudisrakennuksen osalta teimme elinkaarilaskelmia, tutkimme hiilijalanjälkeä ja päädyimme led-valaistusratkaisuun, jossa käytettiin 600 x 600 mm kokoista, 50 W:n valaisinta, jonka polttoikä on 50 000 tuntia 30 prosentin alenemalla. Myös portaaton säädettävyys oli mukana suunnitelmissa. Sillä haettiin optimaalisia valaistusolosuhteita ja energiatehokkuutta. Osaan tiloista suunnittelimme myös tilanneohjauspainikkeet sekä valoisuus- ja liiketunnistimet. Valitettavasti säätölaitteet karsiutuivat lopullisesta toteutuksesta pois”, Männistö kertoo. ”Turvavalvomon siirryttyä liikekeskuksen K2-kerroksesta K3-kerrokseen, käännettiin nykyinen videokaapelointi uuteen valvomoon. Vanhat video- ja ohjaussignaalikaapelit jatkettiin kuitukaapelein, sen lisäksi vanhaan ja uuteen valvomoon asennettiin kuitulähetin- ja vastaanotinlaitteet. Kaikki uudet kamerat ovat IP-kameroita , joiden yhteydet kulkevat atk-verkon kautta kytkimille ja kytkimiltä kuitukaapelein valvomon tallenninlaitteille”, Männistö kertoo. Myös aurinkopaneelien käyttöä ja asennettavuutta selvitettiin LEED-tavoitteiden saavuttamiseksi, mutta lisäpisteiden saamiseksi aurinkoenergian osuus olisi vaatinut koko toimistotornin ulkosienien panelointia. Teksti ja henkilökuva: Virpi Kumpulainen Kuvat: Markku Männistö, Hepacon Oy Plaani 4 2012 Sähkösuunnittelu 16 Aura LED Duro Long Life - valaisin Aura on aina kehityksessä mukana ja tuo markkinoille LED-ratkaisuja valaistukseen. Aura LED Duro Long Life - valaisin on ratkaisu viileisiin ja kylmiin tiloihin, esim. - pysäköintitalot ja katetut pysäköintialueet - tuotantotilat - varastot Aura Light kehittää ja valmistaa Long Life -valonlähteitä ja -valaistusratkaisuja. Vähintään kolme kertaa normaalia pidempi käyttöikä vähentää valaisinten ylläpitokustannuksia ja ympäristövaikutuksia kahdella kolmasosalla. Eco Saver ja Eco -ratkaisut mahdollistavat myös huomattavasti vähäisemmän energiankulutuksen, jolloin myös energiakustannukset ja ekologinen jalanjälki pienentyvät. [email protected] •www.auralight.fi Espoon Derby Tietomallinnus tuki rakennusprosessia Derby Business Park on Espoon Perkkaalle Turunväylän varteen meren rannalle toteutettava kolmen kahdeksankerroksisen toimistorakennuksen sekä erillisen kahdeksankerroksisen pysäköintitalon muodostama kokonaisuus. ”Toteutusmuoto oli perinteinen kilpailu-urakka, mutta sähkösuunnittelija oli mukana rakentamisessa koko ajan. Granlund Oy vastasi kaikesta taloteknisestä suunnittelusta ja myös LEED-koordinoinnista. Suunnittelijan valintaan vaikutti ratkaisevasti erään tulevan vuokralaisen mielipide”, Mäkinen kertoo. Kohteelle haetaan joko kulta- tai platinatason LEED-sertifikaatti, mistä syystä sähkösuunnittelijalta on vaadittu tavallista enemmän laskemista. Tietomallinnuksen käyttö niin suunnittelussa kuin työmaallakin on ollut sekä keskeistä että esimerkillistä. Sähkösuunnittelijalle uusi asia oli reikävarausten piirtäminen suoraan rakennesuunnittelijalle toimitettavaan tietomalliin. Teräsbetonielementtejä kokonaisuuteen tulee yli 6 700 kappaletta. Tieto suoraan tehtaalle Tietomallien myötä virheiden ja hukkatyön määrä vähentyi. Esimerkiksi kahdeksankerroksisen pysäköintitalon spiraalimaisen vinot ajorampit olisi ollut huomattavan hankala suunnitella perinteisesti kaksiulotteisesti. Elementtitehtaan kanssa testattiin toimintamallia, jossa mallista saatu sähköinen kolmiulotteinen tiedosto syötettiin tehtaan tuotannonohjausjärjestelmään tarvittavia betoni-, eriste- ja teräsmääriä varten. ”Näin laajamittaisesti tietomallinnusta olemme käyttäneet aikaisemmin vain Helsingin Musiikkitalon toteutuksessa. Vantaalle vuonna 2008 nousseessa liikekeskus Flamingossa tietomallinnus oli vielä pienimuotoisempaa”, sanoo kohteen sähköistyksestä vastannut Alpo Mäkinen SRV:stä. Ensimmäinen rakennus valmistui elokuussa 2012 ja kaksi muuta valmistuvat kesällä 2013. Sähkösuunnittelu alkoi vuonna 2010 ja rakentaminen 1,5 vuotta myöhemmin. Paikkaa markkinoidaan laadukkuudella ja hyvällä sisäilmastolla, liikenneyhteyksillä ja merellisyydelläkin. Kohteen suunnittelussa eräänlaisena esimerkkitalona on toiminut Espoon Keilanimeen vuonna 2008-2009 rakennettu HTC-talo, paitsi että nyt valaistuksesta suurin osa on toteutettu ledeillä. ”Projektin alussa pidettiin tietomallinnuspalaveri, jossa yhdessä rakennuttajan, arkkitehdin, rakennesuunnittelijan ja tate-suunnittelijoiden kanssa sovittiin mallinnuksen pelisäännöistä ja mallinnustarkkuuksista, mitä mallinnetaan sekä mihin mallia käytettään. Turhaa työtä ei tehty, vaan mallinsimme vain niitä asioita, joita työmaa ja muut Plaani 4 2012 Sähkösuunnittelu 18 projektiPlaani suunnittelijat tarvitsevat”, kertoo kohteen sähkösuunnittelija Topi Volama Granlund Oy:stä. Ulkopuolista tietomallikoordinaattoria ei ollut mukana. Suunnittelun aikana tavanomaisten suunnittelukokousten lisäksi pidettiin erillisiä suunnittelijakokouksia arkkitehdin, rakenne- sekä LVI-, sähkö- ja automaatiosuunnittelijoiden kesken. Granlundilla oli sisäisiä tate-yhteensovituspalavereita. Törmäystarkastelut helpottuivat Työmaalla mallia käytettiin rakenteiden hahmottamiseen, elementtiasennuksen suunnitteluun ja niiden seurantaan. Ilman mallia talotekniikka-asennusten törmäystarkastelut olisivat olleet paljon haasteellisempia. Varsinkin aliurakoitsijat hyötyivät projektipankissa viikoittain julkaistusta Tekla BIMsight -mallista, joka oli (vas.) Kohteen arkkitehtisuunnittelusta on vastannut Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy. (kesk.) Derby Business Park tavoittelee arvostettua Leed Gold -sertifikaattia. Gold-tason luokituksen saaminen edellyttää mm. pitkälle vietyjä rakennusautomaatioratkaisuja, energiatehokasta valaisua sekä sadeveden ja maalämmön hyödyntämistä. (oik.) Hyvälaatuinen sisäilma on varmistettu jo rakennusaikana huolehtimalla ilmanvaihtokanavien puhtaudesta ja sisäilman puhtauden mittaus jatkuu myös talojen valmistuttua. (alla) Topi Volaman ja Alpo Mäkisen mukaan LEEDpisteitä talolle on kertynyt muun muassa maalämpöratkaisusta ja siihen kuuluvasta yli 50 maalämpökaivosta. Kesäaikaan tiloja viilennetään moderniin tapaan pumppaamalla lämpöä takaisin kallioon. Plaani 4 2012 Sähkösuunnittelu 19 kaikkien rakennusprojektien toimijoiden käytössä. Teklan omassa BIM Awards -mallikilpailussa kohde valittiin vastikään vuoden parhaaksi suomalaiseksi rakentamisen tietomallinnuskohteeksi. SRV:n pääkonttori on muuttanut elokuussa ensimmäisenä valmistuneeseen A-taloon, jossa yhdestä kerroksesta kaksi kolmasosaa on vielä vuokraamatta. Seuraavaksi valmistuvasta B-talosta on vuokrattu neljä kerrosta. C-taloon vuokralaiseksi tulee vuonna 2012 ainakin Siemens. Yksi kerros on jaettavissa neljään osaan ja jokaisen vuokralaisen sähkönkulutus voidaan mitata erikseen, näin lukee LEED-vaatimuksissa. Varavoimalalle on varaus, mutta nyt tietojärjestelmät on mahdollista varmentaa UPS:lla. LEED-luokitus irtoaa helposti Rakennuskokonaisuudelle haetaan LEED-sertifikaatti, mikä alun perin oli C-taloon vuokralaiseksi tulevan Siemensin vaatimus. Sertifikaatti helpottaa myös sijoittajan etsimistä, sillä vuokraisännäksi SRV ei aio ryhtyä. Kultatason plakaatti irtoaa helposti, mutta palatinatason saavuttaminen voi jäädä muutaman pisteen päähän. (oik.) Derby valittiin Teklan omassa BIM Awards -mallikilpailussa vuoden parhaaksi suomalaiseksi rakentamisen tietomallinnuskohteeksi. (vas.) Derbyn toimisto- ja avotiloissa valaistuksen vaatiman energian tarve on alle kymmenen wattia neliö, käytävätiloissa alle neljä wattia neliö. suista, johon kuuluvat myös valaistuksen ohjattavuuteen vaikuttavat seikat päivänvalo- ja läsnäolotunnistimineen. Kellarista saattaa löytyä jokunen perinteisellä kytkimellä varustettu tekninen tila”, Volama sanoo. Valot eivät pala, mikäli työpisteessä ei työskennellä. SRV:llä väki liikkuu työmailla ja työpisteessä usein vain käväistään, joten energiaa säästyy varsin paljon. ”Kerrosten ulkokehillä ikkunoiden vieressä valaistusta on säädetty jälkikäteen, koska sensorit ovat liian herkkiä ulkoa tulevalle valolle ja työpisteen valaistus jää hämäräksi. Pysäköintihallissa valot palavat sisäkehällä vain mikäli siellä on liikettä, muuten halli on pimeänä. Ulkovalaistuskin toimii aikaohjauksella, ja leed-vaatimusten mukaan valosaasteen leviäminen tontin ulkopuolelle on estetty”, Mäkinen sanoo. ”Mikäli ylin LEED-arvosana tosissaan halutaan, niin lisää pisteitä on mahdollista saada esimerkiksi aurinkopaneeleilla, joille varaukset ovat valmiina. LEED-vaatimusten todentaminen ei tuottanut kovinkaan paljon ylimääräistä työtä. Todistusaineistoon kuuluvien kaavakkeiden liitteiksi teimme suunnitteluaineistosta erillisen aineiston, johon käännettiin englanniksi pakolliset ja pisteytykseen vaikuttavat kohdat”, Volama kertoo. Teksti ja henkilökuva: Matti Valli Kuvat: SRV ja Mikael Linden Toimisto- ja avotiloissa valaistuksen vaatiman energian tarve on alle kymmenen wattia neliö, käytävätiloissa alle neljä wattia neliö, joten LEED-riman vaatimukset täytetään ja jopa ylitetään selvästi. ”Leed-pisteitä saa energian käyttöön vaikuttavista ratkaiPlaani 4 2012 Sähkösuunnittelu 20 EQ kWh-mittarit Energiatehokkuutta rakennuksiin. ABB:n EQ kWh-mittarit ja väylämuuntimet voivat toimia osana alamittausjärjestelmää sisältäen toimintoja, jotka mahdollistavat automaatio- ja tietojärjestelmissä joustavan ja saumattoman integraation reaaliaikaisesti. EQ kWh-mittarit ovat DIN-kiskoon asennettavia sähkömittareita. Mittarit on helppo asentaa ja integroida olemassa oleviin ja tuleviin sähköasennuksiin. Mittarit täyttävät ammattimittausjärjestelmän vaatimukset, MID-ja IEC-hyväksynnät. www.abb.fi ABB Oy Puhelin: 010 22 11 www.abb.fi Viking Linen risteilijät liittyivät maasähköön Viking Linen Tukholman liikenteen matkustajalaivojen Mariellan ja Gabriellan käyttöön rakennettu maasähkön syöttöjärjestelmä otettiin käyttöön syyskuun lopussa Helsingin Katajanokan satamassa. Laivojen ei enää tarvitse pitää käynnissä apukoneita satamassa viipymisen aikana. Katajanokalla liikkuville tämä merkitsee puhtaampaa ilmanlaatua ja meluhaittojen vähenemistä. Suomen ensimmäisen matkustajalaivoille tarkoitetun maasähköjärjestelmän sähkösuunnittelusta vastasi Insinööritoimisto Tauno Nissinen Oy. Helsingin Sataman rakentama järjestelmä koostuu pitkälle automatisoidusta maasähkömuuntamosta, mittavasta määrästä kaapelointeja sekä kiskoilla liikuteltavasta kaapelinsiirtolaitteesta. Kaksi tehokasta muuntajaa tarjoaa laivoille jopa 4 MW sähköä, mikä vastaa keskisuuren kaupunginosan kokonaissähkönkulutusta. kun päätös järjestelmän toteutuksesta Tukholman satamassa käytössä olevan esimerkin mukaan tehtiin, muuntamotoimittaja valittiin ja saimme varustamolta sähköpuolen lähtötiedot. Standardipuolellekin tuli helpotusta, sillä järjestelmän räätälöinnissä voitiin käyttää hyväksi viime kesänä ilmestyneen standardin luonnosta. Erityisesti huomioimme uuden standardin suojaustekniikan vaatimukset”, kertoo Insinööritoimisto Tauno Nissinen Oy:n toimitusjohtaja Antti Danska, jolla on kokemusta pienempien maasähköjärjestelmien toteuttamisesta jo aikaisemmalta työuraltaan Helsingin Energian palveluksessa. ”Maasähköjärjestelmän toteuttamismahdollisuuksia on tutkittu Helsingin Sataman toimesta jo pidemmän aikaa. Vaikka melu- ja ilmansaastepäästöjen raja-arvoja ei ole ylitetty, satama ja varustamot ovat sitoutuneet kiinnittämään entistä enemmän huomiota ympäristöasioihin. Hankaluutena on ollut keskijännitteisten laivasähkösyöttöjen standardisoinnin puute ja toteutettujen järjestelmien kirjavuus. Katajanokalle toteutettu maasähköjärjestelmä räätälöitiin Tukholman satamassa käytössä olevan esimerkin mukaan”, kertoo Helsingin sataman toimistopäällikkö ja hankkeen projektipäällikkönä toiminut Veijo Rantio. Viking Linen alukset ovat käyttäneet maasähköä Tukholman päässä jo pitkään, joten varustamo toivoi, että Helsingin Eteläsatamaan tuleva maasähköjärjestelmä sopisi heidän nykyisten laivojensa kytkentämahdollisuuksiin. Laivoista Gabriellan maasähkön liityntäpaikka oli alkujaan Katajanokan sataman kannalta väärällä puolen laivaa, mutta siirrettiin alkusyksyn aikana oikealle kyljelle, joten nyt molemmat Viking Linen alukset voivat hyödyntää laitteistoa. Räätälöity ratkaisu ”Meille toimeksianto järjestelmän sähkösuunnittelusta tuli jo noin neljä vuotta sitten. Hanke alkoi edetä nopeasti, Koko järjestelmän rakentaminen on tullut maksamaan noin miljoona euroa. Varustamolle laivaan asennettavan maasähköliitynnän kustannus on noin puoli miljoonaa euroa. Tukholman satamaan verrattuna poikkeuksellista on se, että kaapelisiirtolaite on rakennettu matkustajasiltojen tapaan liikuteltavaksi. Syynä tähän oli tilanpuute, Katajanokan kapean satama-alueen ajoneuvotrafiikki vaatii käyttöönsä kaikki liikenevät väylät. Kaapelisillan suunnittelusta vastasi A-Innovation Oy:n Pertti Aaltonen ja laitteiden rakentamisesta Paramet Konepaja Oy. Muuntamon urakoitsija oli Schneider Electric Finland Oy. Kiinnittyminen nopeaa ”Asennetun järjestelmän avulla voidaan energiankulutusta seurata laivakohtaisesti ja reaaliajassa. Gabriellan sähkötehon kulutus on suurimmillaan 3,5 MW ja Mariellan 3 MW. Maasähkön kannalta matkustajalaivassa suurin sähkönkuluttaja ovat ilmastointilaitteet, joten talvella sähkökuormat ovat pienempiä ”, kertoo Helsingin Sata- Plaani 4 2012 Sähkösuunnittelu 22 projektiPlaani (vas) Helsingin Katajanokan laituri on Suomen ensimmäinen satama, jolla on tämän kokoluokan maasähkösyöttöjärjestelmä. Koko Katajanokan tehotarve on 5 MW ja laiva tarvitsee 3,5 MW, joten järjestelmä lähes kaksinkertaistaa alueen tehontarpeen. (yllä) Maasähköjärjestelmän suunnittelussa tulee ottaa huomioon turvallisuusnäkökohdat. Kaapelinsiirtolaite on suunniteltu sillaksi sataman tilanpuutteen vuoksi. (keskellä) Laivan sähkömestari pystyy yksin hoitamaan 10–15 minuutissa aluksen kiinnittämisen tai irrottamisen järjestelmään. Kytkentäkaapeleita on kaikkiaan kaksitoista. Raskaiden kytkentäkaapeleiden liikuttelu käy kätevästi hydraulisen laitteiston avulla. (alla) Maasähköjärjestelmät tulevat lisääntymään satamissa, uskovat Insinööritoimisto Tauno Nissinen Oy:n toimitusjohtaja Antti Danska sekä Helsingin Sataman sähköinsinööri Kai Koskinen ja toimistopäällikkö Veijo Rantio. man sähköinsinööri Kai Koskinen. Jotta maasähköjärjestelmästä saadaan mahdollisimman paljon hyötyä, tulee liittämisen tapahtua melko nopeasti laituriin kiinnittymisen jälkeen. Tukholmassa Viking Linen laiturissa olevien maasähkökaapelien kytkemiseen ja irrottamiseen kuluu noin 30 minuuttia kumpaankin. Lisäksi Tukholmassa tarvitaan terminaalihenkilökuntaa avustamaan kaapeleiden kiinnityksessä. Katajanokalla laivan sähkömestari pystyy yksin hoitamaan 10–15 minuutissa aluksen kiinnittämisen tai irrottamisen järjestelmään. Sähkömestari ohjaa radio-ohjaimella siirtolaitteen laivan huoltoluukun kohdalle. Hydraulisten tehostimien ansiosta hän pystyy yksin laittamaan kaapelit kiinni aluksen liitäntään. Sähkön syöttö synkronoidaan laivan oman sähköntuotannon kanssa, joten sähköt pysyvät päällä koko ajan, eikä energialähteen muutosta havaitse millään tavalla. Maasähköjärjestelmät yleistyvät Helsingin matkustajasatamia, Etelä- ja Länsisatamaa sekä Katajanokan satamaa, käyttävien matkustajalaivojen viipymät satamassa ovat eripituisia ja laivojen valmiudet maasähköliitäntään vaihtelevat. Useimmista laivoista liityntämahdollisuus puuttuu kokonaan. Tunnin tai pari satamassa viipyvien laivojen liittäminen maasähköön ei kannata, sillä apukoneiden pysäytyksellä ja uudelleen käynnistämisellä eivät päästöt vähene. Sitä vastoin paine muiden suurien koko päivän satamassa viettävien matkustajalaivojen liittämisestä maasähköön kasvaa. Sataman vierailulaitureita käyttää lisäksi suuri joukko kansainvälisiä ja kooltaan jatkuvasti kasvavia risteilyaluksia. Vuonna 2011 risteilylaitureissa vieraili yli 250 laivaa. Rantion ja Danskan arvion mukaan satamien maasähköjärjestelmät yleistyvät niin Helsingin kuin muidenkin satamien palvelutarjonnassa. Polttoaineiden rikkipäästörajat ovat tiukentuneet, joten polttoaineen hinta nousee. Samalla sähkön käytöstä tulee varustamoille edullisempaa ja investoinneista standardisoituihin järjestelmiin kannattavaa. Teksti ja kuvat: Virpi Kumpulainen Plaani 4 2012 Sähkösuunnittelu 23 Uudistuneen SFS 6000:n taustat sähkösuunnittelijalle Tuoreen SFS 6000 -standardisarjan valmistelusta Suomessa on vastannut SESKOn komitea SK 64 Pienjännitesähköasennukset. Komiteaan kuuluu 18 eri tahoja edustavaa jäsentä, kuten sähkösuunnittelijoita, sähköurakoitsijoita, laitetoimittajia, jakeluverkkoyhtiöitä, tarkastajia, kouluttajia, viranomaisia ja sähköalan työntekijöitä. Sekä komitean että varsinaisen suomalaisen SFS 6000 2012 -standardisarjan valmistelleen työryhmän sihteerinä on toiminut tekninen johtaja Tapani Nurmi SESKOsta. Esitimme hänelle muutaman kysymyksen uusista SFS 6000 -standardeista. SFS 6000 standardit perustuvat pääasiassa eurooppalaisen sähköalan standardisointijärjestön CENELECin julkaisusarjaan HD 60364 Low-voltage electrical installations. Käytännössä standardit valmistelee kansainvälisen sähköalan standardisointijärjestön IEC:n komitea TC 64 Electrical installations and protection against electric shock standardisarjana IEC 60364. Perustyö sähköteknisille standardeille tehdään tyypillisesti IEC:n tasolla. Eurooppalaisen sähköalan standardisointijärjestön CENELECin vastinkomitea TC 64 valmistelee niistä julkaisusarjan HD 60364 lisäämällä niihin Euroopassa käytössä olevat poikkeukset. Suomessa SFS 6000 standardit tehdään näiden pohjalta ottamalla huomioon suomalaiset määräykset ja kansalliset erityisolosuhteet. Käytännössä SFS 6000 -standardin osat 1-7 vastaavat hyvin pitkälle eurooppalaisen HD 60364:n vaatimuksia. SFS 6000:ssa on lisäksi kansallinen täydentävä osa 8 sellaisista aihealueista, joista ei ole esikuvastandardia. On tärkeää, että kaikki toimijat tuntevat voimassaolevat vaatimukset ja tietävät mistä puhutaan, muistuttaa Nurmi. Ovatko sähkösuunnittelijat mukana standardien laadinnassa? — SFS 6000 -standardisarjan laatineessa SK 64 -työryhmässä suunnittelijoita ovat edustaneet Helena Orasvuo SHSSähköstä ja Matti Urjo Granlundilta. He ovat olleet työryhmässä erittäin aktiivisia ja asiantuntevia. Itsellänikin on jonkinmoista käsitystä sähkösuunnittelusta. Olihan ensimmäinen työpaikkani reilut 30 vuotta sitten Projekti-insinöörien sähköosastolla eli Sähkövuo Oy:ssä sähkösuunnittelijana. Mitä merkitystä uusilla standardeilla on sähkösuunnittelijoille? — Sähkösuunnittelijat ovat sähköasennusstandardien tärkeimpiä käyttäjiä. Suunnittelija määrittelee miten asennus kootaan laitteista ja tarvikkeista, jotka ovat omien standardiensa mukaisia. Juuri suunnittelijan pitää myös miettiä suojausmenetelmien toimivuus. Olemmekin uudessa SFS 6000:ssa korostaneet sitä, että suojauksen toimivuus pitää varmistaa jo suunnitteluvaiheessa. Liikaa on ilmennyt sellaista ajattelua, että tehdään ensin asennus ja vasta sen valmistuttua mitataan hienoilla asennustestereillä toimiiko suojaus. Standardeja tarvitsevat myös sähköasennusten tekijät, rakennuttajat ja käyttäjät. Plaani 4 2012 Sähkösuunnittelu 24 suunnitteluPlaani (kuva alla) Uudistetun SFS 6000 -standardisarjan valmistelussa SESKOssa vastannut Tapani Nurmi. Jo silloin tärkeitä tietolähteitä olivat standardit kuten SFS:n piirrosmerkkikäsikirja 10 ja moottorilähtökäsikirja 16. Kansainvälisessä työssä varsinaisia suunnittelijoita on kovin vähän. Suurin osa standardien valmistelijoista edustaa asennuspuolellakin valmistavaa teollisuutta. Aikoinaan IEC:n pienjännitesähköasennuskomitean TC 64 kokouksessa komitean silloinen puheenjohtaja brittiläinen David Latimer kysyi kuinka moni osallistujista oli oikeasti suunnitellut sähköasennuksen. Viidestäkymmenestä osallistujasta noin puolet nosti kätensä. Suurin osa näistäkin taisi olla muita kuin päätoimisia suunnittelijoita. Varsinaiset sähkösuunnittelijathan toimivat usein pienissä yrityksissä, joten ymmärrettävää on, että osallistuminen kansainväliseen työhön voi olla vaikeaa, sanoo Nurmi. Olet siis itsekin toiminut sähkösuunnittelijana, kaipaatko niitä aikoja? — Suunnittelijan työ oli ihan mielenkiintoista ja hyvää oppia nuorelle aika teoreettisen koulutuksen saaneelle sähkövoimatekniikan diplomi-insinöörille. Siinä oppi myös pitämään kiinni aikatauluista ja muutenkin hyvän työasenteen. Ihan niin kuin sähkösuunnitelmassa, pitää uutta standardiakin alkaa nakertaa määrätietoisesti jostain kulmasta. Nyt olen kyllä sitä mieltä, että ei sähköala minussa ole kovin hyvää suunnittelijaa menettänyt, toteaa Nurmi. Miksi taas muutoksia? — Sähköasennusstandardien muutostahti on Suomessa itse asiassa hyvin rauhallinen. Edellinen painos on viiden vuoden takaa. SFS 6000 -standardit perustuvat kansainvälisiin ja eurooppalaisiin esikuviin ja Suomi on sitoutunut ottamaan ne käyttöön tietyllä aikavälillä. Edellisen versioon nähden on noin puolet esikuvastandardeista uudistettu. Syynä on yleensä ollut tekniikan ja sitä myötä myös yleisesti hyväksytyn vaatimustason kehittyminen. Sähkövoimatekniikan kehitys ja siten myös alan standardien uusiutumistahti on kuitenkin vielä aika maltillista verrattuna moniin muihin sähköisiin järjestelmiin. Mitkä ovat tällä kertaa tärkeimmät muutokset? — Vuonna 2007 tehtiin SFS 6000-sarjaan paljon muutoksia. Standardisarjan rakenne uudistettiin täysin ja ryhdyttiin vaatimaan kattavasti vikavirtasuojien käyttöä pistorasioiden suojaamisessa. Nyt ei rakenteeseen koskettu, mutta päivityksessä on runsaasti uusia asioita. Olemme ottaneet käyttöön vaatimuksen käyttää tietyissä asennuksissa ylijännitesuojausta. Vaikka Suomessa on vähän ukkosia, aiheuttavat ilmastolliset ylijännitteet aika paljon vahinkoja. Ylijännitesuojausta tarvitaan sähköasennusten lisäksi myös tietoliikenneverkoissa ja siinä on suunnittelijoilla uutta opiskeltavaa. Lisäksi olemme tarkentaneet vikavirtasuojausvaatimuksia sekä maadoitusta ja turvajärjestelmiä koskevia vaatimuksia. Sähköautojen latausta koskevia vaatimukset ovat tulleet uusina aihepiireinä mukaan standardeihin. Itse asiassa kaikissa 39 standardissa on jotain uutta. SFS 6000-5-56 oli erityisen hankala. Siihen kun liittyy sähköturvallisuuden lisäksi paloturvallisuus sekä sähkön syötön varmuus, jotka kuuluvat myös pelastusalalle ja rakennusvalvonnalle. Teimme standardin aika suorana käännöksenä esikuvastandardista, vaikka se joiltain osin on hiukan epämääräinen. Tämän standardin soveltaminen vaatii myös sähkösuunnittelijalta harkintaa, jotta vältetään ylilyönnit suuntaan tai toiseen. Miksi SFS 600 -käsikirjassa on nyt kolme osaa? — Uuden SFS 6000 -standardisarjan sivumäärä kasvoi aiemmasta ja huomasin, että yhteen kirjaan ei mahdu enää muuta. Toisaalta tiedän, että esim. suunnittelijoilla ja asennusten tekijöillä olisi hyvä olla tietoa myös laitevaatimuksista. Aina kun viitataan johonkin toiseen standardiin, pitää olla mahdollisuus selvittää mitä kyseisessä standardissa on. Näiden kaikkien standardien hankkiminen erillisinä on kuitenkin kallista ja valikoiman ylläpito hankalaa. Tästä tuli ajatus tehdä käsikirjan osa 600-2, johon on koottu keskeisiä sähköasennuksia koskevia määräyksiä, niihin liittyviä standardeja sekä SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus. Uskoisin, että tällaiselle kohtuuhintaiselle lisäpaketille on tarvetta. Osa 600-3, joka sisältää säädöksiä ja sähkötyöturvallisuusstandardin SFS 6002, on tehty nimenomaan sähkötyöturvallisuustutkintoon osallistujille, jotka tarvitsevat myös osan 600-1. Kannattaa huomata, että käsikirjan 600-3 sisältö on kokonaisuudessaan mukana myös laajemmassa käsikirjassa 600-2, tähdentää Nurmi. Onko standardien maailma nyt valmis? — Maailma ei ole tältäkään osin vielä ihan valmis. Pienjännitesähköasennusten standardeja uusitaan edelleen IEC:ssä ja CENELECissä ja uusi SFS 6000:kin on tulossa luultavasti n. viiden vuoden kuluttua. Sitä ennen on kuitenkin tarkoitus uusia mm. suurjännitesähköasennuksia koskeva SFS 6001 ja sähkötyöturvallisuusstandardi SFS 6002. Sitä mukaa kun uusia tekniikoita otetaan käyttöön, niistä tehdään myös standardeja. Suunnittelijatkin joutuvat tulevaisuudessa miettimään enemmän älykkäitä sähköverkkoja, hajautettua energiatuotantoa ja vastaavia. Näistä tehdään myös standardeja, jotka helpottavat tätä työtä. Näyttää siltä, että standardeista ei päästä eroon. Standardit ovat tulevaisuudessakin helppo tapa sopia yhteisistä teknisistä asioista, helpompi kuin direktiivit ja määräykset, Tapani Nurmi vakuuttaa. Teksti ja kuva: Tinni Karakorpi Päivitetty Tukes-ohje S10 julkaistaan joulukuun lopussa Ohje sisältää luettelon standardeista, joita noudattamalla sähkötyöturvallisuusmääräykset täyttyvät. Käyttöönoton siirtymäsäännöt olivat ennen S10:ssä, mutta nykyisin Työja elinkeinoministeriön TEM:n muutosasetuksessa. Näennäisen pienilläkin tarkistuksilla voi olla käytännössä iso merkitys – esimerkiksi kylpy- ja suihkutiloja koskevaan standardiin tehdyillä täsmennyksillä helpotetaan usein käytännön asennuksien toteuttamista. Ministeriön antama teksti kuuluu: ”Standardin vaihtuessa sähköturvallisuusviranomainen päivittää standardien luettelon noudattaen 2 momentissa säädettyä menettelyä. Luettelon päivityshetkellä rakenteilla oleva sähkölaitteisto voidaan rakentaa valmiiksi ja ottaa käyttöön edellisen standardin mukaisena kolmen vuoden kuluessa päivityksestä, jollei ole kysymys 4 momentissa tarkoitetusta päivityksestä.” Lisää muutoksista ja niiden taustoista kerrotaan SESKOn verkkosivuilla www.sesko.fi. Noihin SFS 6000 -sivuihin kannattaa sähkösuunnittelijankin tutustua, vinkkaa Nurmi. Mikä oli hankala asia valmisteluvaiheessa? — Täytyy sanoa, että turvajärjestelmien syöttöjä koskeva Plaani 4 2012 Sähkösuunnittelu 25 Varmista SFS 6000 mukaisten suojausvaatimusten toteutuminen sähkösuunnittelussa Standardin SFS 6000 syksyllä 2012 uudistettu painos korostaa sitä, että suunnitteluvaiheessa täytyy laskelmin tai muulla tavoin varmistaa, että sähköasennusten suojausta koskevat perusvaatimukset toteutuvat. Tämä onkin hyvin perusteltua, koska väärin mitoitetun suojauksen korjaaminen valmiissa asennuksessa on aina työläämpää ja kalliimpaa, kuin suojusvaatimusten toteutumisen varmistaminen suunnitteluvaiheessa. Suojauksen perusvaatimuksilla tarkoitetaan ensisijaisesti ylivirtasuojauksen (ylikuormitussuojaus ja oikosulkusuojaus) sekä vikasuojauksen toteutumista. Standardi SFS 6000 ei sisällä ehdottomia vaatimuksia jännitteenaleneman tai suojauksen selektiivisyyden tarkastamisesta, mutta nämäkin kannattaa tarkastaa suunnitteluvaiheessa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää rinnankytkettyjen johtimien oikosulkusuojaukseen. Vikasuojaus Vikasuojaustarkastelussa varmistetaan, että vaihe- ja suojajohtimen välisessä viassa oikosulkuvirta on riittävä nopean poiskytkennän aikaansaamiseksi. Käytännössä tulee selvittää pienimmät vikavirrat keskuksissa sekä määrittää suurimmat sallitut ryhmäjohtopituudet. Vaihtoehtoisesti voidaan määrittää myös pienin oikosulkuvirta ryhmäjohdon päässä. Suunnittelun lähtötiedot Jotta suunnitteluvaiheessa voitaisiin selvittää edellä mainitut suojausvaatimukset, tulee suunnitteluvaiheessa olla käytettävissä tarpeelliset lähtötiedot. Vikasuojauksen toimivuuden kannalta tulee tietää pienin maasulkuvirta (vaiheen ja PE tai PEN-johtimen välinen vika) liittymiskohdassa. Oikosulkusuojauksen kannalta täytyy tietää myös suurin esiintyvä oikosulkuvirta liittymiskohdassa. Johdon mitoituksen ja ylikuormitussuojauksen kannalta tulee selvittää odotettavissa olevat kuormitusvirrat. MUUNTAJA Ikmax [kA] : 18,723 Ikmin [kA] : 13,713 A Kuormitettavuus ja ylikuormitussuojaus Johdon poikkipinnan valinta määräytyy ensisijaisesti kuormitusvirran mukaan. Tämä takia odotettavissa oleva kuormitus tulee määrittää mahdollisimman tarkkaan suunnitteluvaiheessa. Suunnittelussa määritetään odotettavissa olevat kuormitusvirrat keskustasolla ja tarvittaessa myös kuormitusvirrat ryhmäjohtotasolla (esimerkiksi moottorilähdöt). Tämän jälkeen varmistetaan, että kaapeleiden kuormitettavuudet ovat riittäviä (SFS 6000, luku 523) ja että johdon ylikuormitussuojaus toteutuu (SFS 6000-4-433). FEBDOK_1 Ikmax [kA] : 16,839 Ikmin [kA] : 12,695 B Selektiivisyysanalyysi Piiri nro.: R1 Suojalaite Valmistaja Tyyppi In [A] A ABB SACE E2 2000 B PR123 2000 B ABB SACE E2 1600 B PR123 1000 Suojalaite Selektiivisyys [A] Selektiivisyyskriteeri Suojalaitteen määräämä A-B Virta/aika käyrät 9672 Ikmax [kA] : 14,947 Ikmin [kA] : 10,206 [s] 1E4 1E3 Oikosulkusuojaus Oikosulkusuojauksella suojataan johtimia oikosulkuvirran aiheuttamiselta lämpenemiseltä. Oikosulkusuojauksen tulee toteutua minkä tahansa johtimien välisessä viassa sekä missä tahansa kohtaa johtoa tapahtuvassa viassa (johdon alkupää tai johdon loppupää). Suojauksen ehdot on määritelty standardin SFS 6000 kohdassa 434. 100 10 1 Oikosulkusuojauksen toimivuuden varmistamiseksi täytyy selvittää suurimmat ja pienimmät oikosulkuvirrat keskuksissa ja tarvittaessa myös pienin oikosulkuvirta ryhmäjohdon päässä. Suojaustarkasteluun vaikuttaa se, käytetäänkö oikosulkusuojana ylikuormitussuojasta erillistä suojalaitetta, vai onko ylikuormitussuoja ja oikosulkusuoja yhteinen. Mikäli käytetään yhteistä ylikuormitus- ja oikosulkusuojaa, täytyy varmistaa, että ylikuormitussuojaus toteutuu ja että suojalaitteen katkaisukyky on riittävä. 0,1 0,01 0,001 10 100 Asennuksen osoite: 1000 10000 Pvm: Asennus: 100000 [A] 23.10.2012 7:26:33 Katkaisijat selektiivisyys Sähköinfo Oy Harakantie 18 Erillistä oikosulkusuojaa käytettäessä tarkistetaan suojauksen toteutuminen laskentakaavan tai valmiiksi laskettujen taulukoiden avulla. SFS 144:2000 400 V TN-C-S 02601 Espoo 5.3.00 Sivu 1 Puh: 12.9.2012 / 1 Plaani 4 2012 Sähkösuunnittelu 26 Jakokeskus FEBDOK_1 suunnitteluPlaani Laskettujen oikosulkuvirtojen täytyy olla riittäviä vikasuojauksen nopean poiskytkennän aikaansaamiseksi. Jännitteenalenema ja suojauksen selektiivisyys Jänniteenalenema tulee selvittää, mikäli tästä on erikseen sovittu. Samoin suojauksen selektiivisyys tulee selvittää, mikäli tästä on erikseen sovittu. Selektiivisyyden varmistamisessa voidaan käyttää apuna suojalaitevalmistajan ilmoittamia tietoja suojalaitteiden ominaisuudesta. Teksti ja kuvat: Esa Tiainen Eilinen tilaus on tänään perillä (kuva vieressä) Sähköverkon mallintaminen on nopeaa (kaavio) Valmistajakohtaiset suojalaiterekisterit mahdollistavat selektiivisyystarkastelun myös eri valmistajien suojalaitteiden välillä FebDok - sähköverkon mitoitus ja dokumentointiohjelma FebDok on pienjännitesähköverkon mitoitukseen ja dokumentointiin tarkoitettu ohjelma, joka tarkastaa sähköverkon mitoituksen standardinmukaisuuden. Ohjelman avulla voi valita suojalaitteet ja kaapelit standardin SFS 6000 vaatimusten mukaisesti ja tuottaa standardin edellyttämät dokumentit suojauslaskelmista. Ohjelman avulla voi välttää myös ylimitoituksen, mikä aiheuttaa tarpeettomia kustannuksia rakennuttajalle. FebDokin laskenta perustuu valmistajakohtaisiin suojalaitteiden toiminta-arvoihin. Laaja suojalaitteiden tietopankki sisältää tuhansien suojalaitteiden toiminta-arvot. Mitoitus on mahdollista tehdä erikseen myös suojalaitteiden standardinmukaisilla arvoilla. Samoin ohjelma sisältää asennuksissa käytettävien kaapeleiden sähkötekniset tiedot. Sähköverkko mallinnetaan käytännössä määrittelemällä kuormitukset, kaapelit ja suojalaitteet. Samanaikaisesti ohjelma tarkistaa standardin SFS 6000 mukaisten suojausvaatimusten täyttymisen ja ilmoittaa mahdollisista virheellisyyksistä mitoituksessa. Laskennan voi aloittaa pienjänniteliittymästä tai muuntajan ensiöpuolelta. FEBDOKohjelma laskee myös UPS-verkon suojauksen. FebDok tuottaa sähkölaitteistosta noin 20 erilaista tulostetta, muun muassa: • pääjohtokaaviot • ryhmäjohtokaaviot • laskennan tulokset • kaapeli- ja suojalaiteluettelon • selektiivisyysanalyysin SLO:n logistiikkapalvelu takaa sähkö- ja teletarvikkeiden hyvän saatavuuden ja toimitusvarmuuden. Yli 150 000 tuotetta 500 maailman johtavalta tavarantoimittajalta. 3 miljoonaa toimitusriviä vuodessa. Oikea tuotemäärä on oikeaan aikaan oikeassa paikassa; asiakkaan tarpeen mukaan projektityömaalla, asiakasvarastossa tai noudettavissa SLO:n myyntikonttorissa. Parasta slogistiikkaa. slo.fi Answers for infrastructure. Valmistaudu tulevaisuuteen Intrunet SPC:n avulla Murtoilmaisujärjestelmä kaikkiin käyttökohteisiin Intrunet SPC on uuden sukupolven murtoilmaisujärjestelmä yhdistäen murtoilmaisu- ja kulunvalvontatoiminnot. Intrunet SPC on kustannustehokas, joustava ja modulaarinen murtoilmaisuratkaisu kaikkiin käyttökohteisiin. Älykkäiden laajennusyksiköiden ja yhteensopivien tarvikkeiden avulla varmistat investointisi tulevaisuuden. Kaikissa keskuksissa on IP-liitäntä ohjelmointia, ohjauksia ja hälytyksensiirtoja varten. Sisäinen web-palvelin ja toimitukseen kuuluva ohjelmointiohjelma takaavat nopean ja yksinkertaisen asennuksen ja käyttöönoton. Viimeisin uutuutemme, mobiilisovellus SPCanywhere, antaa sinulle mahdollisuuden ohjata ja valvoa kiinteistöäsi mistä tahansa! SPCanywhere on tällä hetkellä saatavana iPhonelle ja iPadille. Ota yhteyttä puhelimitse 010 511 5151 tai lue lisätietoja kotisivuiltamme www.siemens.fi/securityproducts www.siemens.fi/securityproducts tiedot löytyvät erillisestä esitteestä ja osoitteesta tiedot löytyvät erillisestä esitteestä ja osoitteesta www.hella.fi/conceptiline. www.hella.fi/conceptiline. Hellan uusi LEDmyymälävaloHellan uusi LEDmyymälävalokonsepti sisältää tehokkaita konsepti sisältää tehokkaita kiskoon tai tai yksittäin asennettavia kiskoon yksittäin asennettavia kohdevaloja sekä alasvaloja. kohdevaloja sekä alasvaloja. LED Interior Lighting LED Interior Lightin LED-teknologian edut sekä LED-teknologian edut sekä Universal Design Universal Design SpoS toimintavarmuus ja hyvä valon toimintavarmuus ja hyvä valon Spot laatu takaavat erinomaisen laatu takaavat erinomaisen A I NAUI N T LUATAT I NUEI N EANMABM I EBNI TO ITMOtuloksen. IINMTtuloksen. L AUAT E NTTIO N T O ➔ Ambient and function lighting combined in oneinspotligh ➔ Ambient and function lighting combined one sp Erotu Erotupositiivisesti positiivisesti UUSILLA UUSILLAVALOILLA VALOILLA ➔ Light colourcolour available in either warmwarm whitewhite or cool ➔ Light available in either or whi coo ➔ Special HELLA reflector technology for optimal illumin ➔ Special reflector technology for optimal ill Universal Design Spotissa on Ambient-valotoiminto, jota jota voi Universal Design Spotissa on Ambient-valotoiminto, voi Valitse sadoista eriHELLA versioista Valitse sadoista eri versioista ExteriorExterior ring ring ➔ High-tech converter solution to control two separate flo ➔ High-tech converter solution to control two separ käyttää tunnelmavalaistuksen luomiseen. Väreinä oranssi, käyttää tunnelmavalaistuksen luomiseen. Väreinä oranssi, värejä, avauskulmia, värejä, avauskulmia, teholuokkia. (ambient and room lighting dimmable via 1 via – 101 V– inter (ambient andteholuokkia. room lighting dimmable 10 V valkoinen tai sininen. Saatavana sekäsekä sisäisellä että että ulkoivalkoinen tai sininen. Saatavana sisäisellä ulkoi➔ Excellent thermal management. (No overheating and lo ➔ Excellent thermal management. (No overheating Ambient-yövalolla korostat Ambient-yövalolla korostat sellasella Ambient-renkaalla. Valotoiminto toimii 50 mA vakioAmbient-renkaalla. Valotoiminto toimii 50 mA vakio-➔ Extremely shatter-proof components ➔ Extremely shatter-proof components myymälän ulkonäköä. myymälän ulkonäköä. virralla. virralla. InteriorInterior ring ring ELECTRICS ELECTRICS ADDITIONAL DATA DATA ADDITIONAL Lamp type Lamp type Driver Driver AAMMAABBMM I IEBEBNINIETETNNTT Rated voltage Rated voltage LED Spot LED Spot M1 LEDM1 driver LED driver 500 mA500 /50mA mA/50 (max. W) 26 W) mA26 (max. 230 VAC 230 VAC Power*Power* 20 W 20 W Dimming Dimming About 1About - 10 V1 interface - 10 V interface IP 44 orIP 44 or IP 23 (Adjustable angle ofangle inclination ± 20°) ± 20°) IP 23 (Adjustable of inclination IP protection class (light) IP protection class (light) Installation depth depth Installation 102 mm diam 102 50 mm50 heig m 69 mm69 heig m 50 mm50 m WeightWeight 296 g 296 g Materials Materials Aluminum Alumh Housing framesframes Housing Available in Avail Housing colourscolours Housing White, Whit Ligh SimpleSimp insta depth and in depth CE CE Dimensions (Ø, H) (Ø, H) Dimensions Fixing Fixing LIGHTING TECHNOLOGY LIGHTING TECHNOLOGY Effective systemsystem luminous flux flux 1.150 lm (3,000 Effective luminous 1.150 lm K) (3,000 K) HELLA Lighting Finland Oy Oy | Inkereentie 566 | * all24280 SALO HELLA Lighting Finland | Inkereentie 566 | 24280 SALO * all performance parameters are based an am performance parameters are on based on Colour Colour temperature 3,000 K3,000 / 4,000 temperature K /K4,000 K www.hella.fi / (CRI)/ ≥ 80 ≥ 80 Colourwww.hella.fi rendering index (CRI) Colour rendering index Optics Optics technology technology indoorlighting ReflectorReflector 4000K / (3000K) 4000K / (3000K)indoorlighting Angle of radiation Optional 40° or 60° Angle of radiation Optional 40° or 60° Etäisyys Etäisyys VA LVA A ILSATI US ST VU OS IVMOResidual AI M KResidual KAluminous UK UKluminous SUfluxU/ SfluxD/i aDl ui70ax%l-after e-after dt io60,000 ost t ol at dlaatdt a tvtiasCertification u70t xi%60,000 esdtohours vs iasCertification snae tnt ei st itvi suiivl tuai m l t amme hours Ambient ring ring Ambient Halkaisija/Valaistusvoimakkuus Halkaisija/Valaistusvoimakkuus Ambient colour colour Ambient 0,5 m0,5 m ø 0,3mø 0,3m / 2400/ 2400 lux lux 60°60° 40°40° InteriorInterior or exterior (only for IP 23) or exterior (only for IP 23) White, White, Blue orBlue Amber or Amber Optional: withoutwithout ambient colour colour Optional: ambient Halkaisija/Valaistusvoimakkuus Halkaisija/Valaistusvoimakkuus (2180(2180 lux) lux) ø 0,2mø 0,2m / 4800/ 4800 lux lux (4370(4370 lux) lux) 0,5 m 1 m 1 m ø 0,6mø 0,6m 1m / 600 /lux ø 0,4mø 0,4m / 1200/ 1200 lux lux 600 lux HELLA KGaA Hueck & Co. & HELLA Industries HELLA KGaA Hueck Co. HELLA Industries (545 lux) (545 lux) (1090 lux) (1090 lux) Rixbecker Straße Straße 75 | 59552 /Germany | Tel. + 49 - 1133 - 47 38 1133 | www.hella.c Rixbecker 75 | Lippstadt 59552 Lippstadt /Germany | Tel.2941 + 49 38 2941 38 |-Fax 1133+ 49 | Fax2941 + 49 38 2941 - 47| [email protected] 1133 | [email protected] | www 1,5 m1,5 m ø 0,9mø 0,9m / 260 /lux 260 lux Uutta Uuttavirtaa virtaaammattitaitoosi! ammattitaitoosi! (235 lux) (235 lux) 2 m 2 m ø 1,2mø 1,2m / 150 /lux 150 lux (135 lux) (135 lux) ø 0,6mø 0,6m / 520 /lux 520 lux (470 lux) (470 lux) 1,5 m ø 0,8mø 0,8m / 300 /lux 300 lux (270 lux) (270 lux) 2m SFS SFS 6000 6000 -sarjan -sarjan pienjännitesähköasennuksia pienjännitesähköasennuksia koskevat koskevat standardit standardit onon 2,5 m2,5 m ø 1,5mø 1,5m / 100 /lux 100 lux ø 1,0mø 1,0m / 200 /lux 200 lux uusittu. uusittu. Standardien Standardien sisältö sisältö tarkistettu ja ja mukana mukana onon uusia uusia aihepiirejä. aihepiirejä. (90on lux) (90on lux) tarkistettu (180 lux) (180 lux) SFS-käsikirjassa SFS-käsikirjassa 600-1 600-1 onon kaikki kaikki uudet uudet SFS SFS 6000 6000 -standardit. -standardit. 3 m 3 m ø 1,8mø 1,8m / 66 lux / 66 lux (60 lux) (60SFS-käsikirjat lux) Uutuutena Uutuutena julkaistaan julkaistaan myös myös SFS-käsikirjat 600-2 600-2 ja ja 600-3. 600-3. ø 1,2mø 1,2m / 136 /lux 136 lux (124 lux) (124 lux) u uTilausvaihtoehdot Tilausvaihtoehdot SFS-käsikirja SFS-käsikirja 600 600 Sähköasennukset Sähköasennukset Osa Osa 1: 1: SFSSFS 6000 6000 PienjännitesähköPienjännitesähköasennukset asennukset Tunnus Tunnus Sivuja Sivuja Painettu Painettu PDF PDF 600-1 600-1 627 627 s. s. 165 165 € € 264 264 € € Osa Osa 2: 2: Säädökset, Säädökset, sähkötyöturvallisuus, sähkötyöturvallisuus, 600-2 600-2 674 674 s. s. erityisasennukset erityisasennukset ja liittyvät ja liittyvät standardit standardit 135 135 € € 216 216 € € 6060 € € ‒ ‒ Osa Osa 3: 3: Sähkötyöturvallisuus Sähkötyöturvallisuus 600-3 600-3 9999 s. s. Käsikirjapaketti, Käsikirjapaketti, osat osat 1 ja 12 ja 2 600-1+2 600-1+2 1301 1301 s. s. 250 250 € € 400 400 € € Käsikirjapaketti, Käsikirjapaketti, osat osat 1 ja 13 ja 3 600-1+3 600-1+3 726 726 s. s. 320 320 € € 200 200 € € Hintoihin Hintoihin lisätään lisätään arvonlisävero arvonlisävero (painetuissa (painetuissa 9 %9 ja % sähköisissä ja sähköisissä 23 23 %) %) sekä sekä toimituskulut toimituskulut hinnastomme hinnastomme mukaisesti. mukaisesti. SUOMEN SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO STANDARDISOIMISLIITTO SFS SFS RY RY Malminkatu Malminkatu 34,34, PL 130, PL 130, 00101 00101 Helsinki Helsinki Puh.Puh. 09 09 1499 1499 3353, 3353, faksi faksi 09 09 146146 4925 4925 Internet Internet www.sfs.fi, www.sfs.fi, sähköposti sähköposti [email protected] [email protected] SESKO SESKO ry ry Puh: Puh: 09 09 696696 391391 Särkiniementie Särkiniementie 3 Fax: 3 Fax: 09 09 677677 059059 PL 134 PL 134 [email protected] [email protected] 00211 00211 Helsinki Helsinki www.sesko.fi www.sesko.fi 2,5 m 3m Sähköauton kyydissä 1. 2. Suomen teillä ei ole toistaiseksi nähty sähköautoja ruuhkaksi asti, pikemminkin ne ovat vielä harvinaisia kuriositeetteja. Tilanne taitaa kuitenkin olla vähitellen muuttumassa. Energiayhtiöt suunnittelevat parhaillaan perustavansa yhteisyrityksen, joka tarjoaisi palveluna sähköautojen lataamista. Verkko voisi olla saatavilla noin vuoden kuluttua. Näin uskotaan esimerkiksi Granlund Oy:ssä. Sinne on vastikään hankittu testikäyttöön ensimmäinen täyssähköauto, joka on tyypiltään Citroën C-Zero. Autojen määrän kasvuun uskoo myös energiayhtiö Fortum, joka on pystyttämässä niille latauspisteitä eri puolille maata. Akussa sen salaisuus Sähköauton “tankkina” toimii sen akku. Lisäksi sillä on apuakku (12 VDC), jota käyttää esimerkiksi auton valaistus. Granlundin auto ladataan nyt yrityksen autohallissa normaalilatauksella (230 VAC) yön yli, tai vaihtoehtoisesti 30 minuutin pikalatauksella (330 V, 30 min., 80 % lataustasosta). Verkkovirrasta ladattava sähkö on vaihtosähköä, joka on muutettava akustoa ladattaessa tasasähköksi. Joka sortin sähköä “Me pyrimme tuntemaan energiankäytön kaikki muodot. Siksi olemme hankkineet myös sähköauton. Se on sitä paitsi ekologinen ja päästötön tapa kulkea”, perustelee ‘Neiti Virtaseksi’ nimetyn kulkupelin hankintaa Granlundin sähköosaston johtaja Matti Urjo. Kulkuneuvon haittana ovat toistaiseksi niukasti saatavissa olevat tekniset tiedot. Lataukseen tarvitaan tavallinen maadoitettu schuko-pistorasia ja eräänlainen kaapelinvarassa roikkuva “mötikkä”, jolle ei ole vielä vakiintunut omaa nimeä. Varsinaisissa latauspisteissä auton voi kuitenkin ladata huomattavasti paljon nopeammin. “Jos käytössä on runsaasti sähköautoja, voidaan niiden akuista myös lainata sähköä, koska ne toimivat varastona”, huomauttaa Urjo. Hänen mukaansa sähköauto on tulevaisuudessa olennainen osa energiankäyttöä. Kun yrityksen käytössä on nyt oma sähköauto, pystytään ihan konkreettisesti näkemään, millaisia ominaisuuksia sillä on ja miten esimerkiksi auton lataus toimii. Urjon mukaan sähköautossa on koko joukko hyviä puolia, kuten korkea hyötysuhde ja yksinkertainen rakenne. Suuri etu ovat tietysti auton nollatason päästöt. Sekä polttomoottorilla että sähköllä toimivat hybridiautot ovat parhaillaan siirtymävaiheessa, ja markkinoilla on myös uudentyyppisiä plug-in autoja eli hybridin ja puhtaan sähköauton välimuotoja, jotka voidaan myös ladata sähköauton latauspisteessä. Kätevä kauppakassi Granlundin sähköautolla voi ajella yhdellä latauksella 150 km, joten se soveltuu parhaiten lyhyisiin matkoihin. Auton huippunopeus on 130 km/h. Siinä on 49 kW:n kestomagneettimoottori, ja pääakku on 16 kWh:n litium-ion -akku. Huomisen kulkuneuvo Granlundin mielenkiinto sähköautoja kohtaan ei ole pelkästään uuden keksinnön insinööreissä herättämää uteliaisuutta, vaan asiaan liittyy selkeä kaupallinen intressi. “Sähköautojen latauspisteitä suunnitellaan nyt täyttä vauhtia kiinteistökohtaisiin parkkihalleihin, joihin kannattaa valmiiksi asentaa tietty prosentti latauspisteitä tulevaisuuden tarpeita silmällä pitäen”, Urjo toteaa. Huomisen tarpeisiin kannattaa varautua jo tänään. Sähköauton latauspisteiden löytäminen ei vielä ole ihan helppoa, vaikka uusia pisteitä onkin tulossa kaiken aikaa. Niinpä auton “tankin” yllättävä tyhjeneminen moottoritiellä ei ole kovinkaan toivottavaa, koska apu ei todennäköisesti ole aivan lähellä, vaan auton siirtämiseen tarvitaan silloin hinausta. Plaani 4 2012 Sähkösuunnittelu 30 suunnitteluPlaani Tietoa Fortumin sähköautopalveluista: www.fortum.com Kartta latausasemista: www.sahkoinenliikenne.fi Henkilöautojen käyttövoimavero: www.trafi.fi 3. 4. Sähköajoneuvojen lataaminen kiinteistöjen sähköverkoissa SESKO ry on julkaissut netissä suosituksen sähköautojen turvallisesta lataamisesta. Suositus perustuu eurooppalaisten standardisointijärjestöjen CENin ja CENELECin asettaman selvitysryhmän julkaisuun. Standardissa esitellään neljä erilaista lataustapaa ja suositellaan ensisijaisesti lataustavan 3 käyttöä. Suositus löytyy osoitteesta www.sesko.fi “Sähköautojen tarpeet täytyy ottaa huomioon erityisesti varaamalla niille riittävästi kapasiteettia ja tarvittavat tilat”, hän määrittelee. Perusasia on verkon riittävä mitoitus, sillä esimerkiksi pikalataus syö paljon sähköä. Liittymän pitää olla mitoitettu tätä silmällä pitäen, ja latauspisteitä pitää pystyä tarvittaessa myös lisäämään. Myös lämmitystolpista voidaan “jatkojalostaa” latauspisteitä, kunhan niiden kapasiteetti riittää. Uudessa SFS 6000-2012 -standardissa otetaan kantaa sähköautojen lataustapoihin. Suomi jälkijunassa Suomi on kaiken kaikkiaan vähän jäljessä koko sähköautoasiassa, ja latauspisteiden määräkin on vielä vähäinen, vaikka lataustolppia myy jo moni sähköalan yritys. “Tällä hetkellä meillä arvioidaan olevan noin pari sataa sähköautoa, kun niitä vuosi sitten oli vain 40 kpl”, kertoo Fortumin sähköautoasiantuntija Rami Syväri. Fortum valmistautuu kuitenkin sähköautojen laajamittaiseen yleistymiseen ja suunnittelee ja toteuttaa latausverkostoa sekä siihen liittyviä toimenpiteitä, kuten maksamista. Vuoteen 2013 mennessä pikalatausasemia tulee olemaan noin 20 kpl. Julkisissa latauspisteissä sähköauton lataaminen ja latauksen maksaminen tapahtuu kännykän välityksellä. Yhden latauksen hinnaksi tulee tällä hetkellä pari euroa 100 kilometriä kohden, kun bensalla ajettaessa hinta on moninkertainen. Vuonna 2020 10 % myytävistä autoista on ennusteiden mukaan sähköautoja. Siksi on tarpeen luoda infraa, jotta niitä pystytään käyttämään sujuvasti, sanoo Syväri. Tekeillä on muun muassa verkosto, jonka turvin pohjoismaisten pääkaupunkien välillä pystyy liikkumaan sähköautolla. 1. “Sähköauto on ekologinen ja päästötön tapa kulkea”, perustelee ‘Neiti Virtaseksi’ nimetyn kulkupelin hankintaa Granlundin sähköosaston johtaja Matti Urjo. 2. Töpseli kiinni, ja sähköauton lataus voi alkaa. 3. Granlundin auto ladataan yrityksen autohallissa normaalilatauksella (230 VAC) yön yli, tai vaihtoehtoisesti 30 minuutin pikalatauksella (330 V, 30 min., 80 % lataustasosta). 4. “Sähköautossa on erinomainen hyötysuhde, ja se on osa aurinkotaloutta”, Fortumin sähköautoasiantuntija Rami Syväri (oik.) perustelee Fortumin pitkän aikavälin energiahankkeita. Granlundin Matti Urjo on samaa mieltä. Tulevaisuuden energiaa “Polttonesteiden ja kaasun kulutus tulevat vähenemään vuoteen 2050 mennessä. Siksi Fortumia kiinnostavat kaikki tulevaisuuden energiamuodot: aurinkosähkö, tuuli, aaltovoima, vesivoima. Sähkössä on erinomainen hyötysuhde, ja sähköauto on osa aurinkotaloutta”, Syväri perustelee Fortumin pitkän aikavälin energiahankkeita. Sähköautojen tulevaisuus Suomessa on pitkälti riippuvainen poliittisesta tahdosta, ja niiden hinnat ovat edelleen melko korkeita tavallisiin autoihin verrattuna. Esimerkiksi öljypohattamaa Norjassa sähköautoilua tuetaan voimakkaasti muun muassa verotuksella, joten siellä on käytössä jo 8000 sähköautoa, ja Nissan Leaf on markkinoiden neljänneksi myydyin menopeli. Suomessa henkilöautojen käyttövoimaverot eriytyvät vuoden 2013 alusta siten, että vero suosii sähköautoja. Teksti ja haastattelukuvat: Anna-Maija Gruber Plaani 4 2012 Sähkösuunnittelu 31 Pilviteknologian hyödyntäminen kiinteistön energianseurannassa Energiatehokkuus ja energian säästäminen ovat nyt ja tulevaisuudessa globaaleja haasteita kaikilla tuotannon ja toiminnan alueilla. Energian ja aineiden kulutuksen mittaaminen, tulosten arviointi ja suositusten laatiminen ovat keskeisimmät tehtävät. Joensuulainen LVIA-,sähkö- ja energiasuunnittelua pääosin Itä-Suomessa tekevä Insinööritoimisto Jormakka Oy, langattomia etätiedonkeruuratkaisuja pilvipalveluna tarjoava Sensire Oy ja kontiolahtelainen Sähköasennus Kuronen Oy ovat ottaneet nämä haasteet vastaan teknisiä ratkaisuja hyväksikäyttäen. Energian ja ainevirtojen mittausta Joensuulainen Sensire Oy tarjoaa langattomia etätiedonkeruuratkaisuja pilvipalveluna mm. kiinteistösektorin, elintarvike- ja lääketeollisuuden sekä kuljetuslogistiikan toimijoille. Sensire Oy:llä kehittämää tekniikkaa hyödyntävät jo esimerkiksi ammattikeittiölaitteita valmistava Metos ja Itella. Insinööritoimisto Jormakan ja Sensiren kumppanuus perustuisi lähinnä nykyisten kiinteistöjen energiansäästötoimenpiteisiin. ”Sensire on kehittänyt eri toimialoille soveltuvat modulaariset TempNet ja SEM (Sensi-re Energy Management) -järjestelmät. TempNet tuottaa tuotteiden ja olosuhteiden laadunvalvontaa kiinteistö-, elintarvike- ja lääketeollisuudelle. Järjestelmä on sertifioitu elintarviketeollisuuden standardeja vastaavaksi. SEM puolestaan mittaa energian ja ainevirtojen kulutusta reaaliaikaisesti ja tuottaa mittatiedon pilvipalveluna internetin yli. Järjestelmä voidaan integroida mihin tahansa mittalaitteisiin ja mitattu tieto voidaan liittää rajapinnan kautta asiakkaiden järjestelmiin. Kiinteistöjen olosuhdetiedot ovat yhdistettävissä järjestelmään liittämällä langaton Tempnet-järjestelmä mittamaan mm. lämpötilaa, ilman kosteutta ja hiilidioksidipitoisuuksia”, kertoo yrityksen toimitusjohtaja Jukkapekka Asikainen. Sensire on tuonut langattoman etämittaamisen ja tiedonkeruun osaamisen kautta paljon käyttäjäläheisiä ja optimoituja ratkaisuja eri toimialoille. Näin on kehitetty Sensiren ainutlaatuinen energian ja ainevirtojen mittaus- ja optimointiratkaisu. Yrityksessä tiedostetaan, että kokonaisenergiatehokkuuden parannus syntyy olemassa olevien teknisten ratkaisujen, optimoitujen tilan käyttäjien prosessien sekä ennen kaikkea älykkään käyttäjän, Smart Users in Smart Buildings, kautta. ”Olemme mukana Sensire Oy:n kanssa kehittämässä langatonta seurantajärjestelmää, jolla voidaan reaaliajassa seurata esimerkiksi kiinteistön energiankulutusta, lämpötiloja, CO2-pitoisuuksia ja valaistustasoja”, kertoo projektipäällikkö Petri Lappalainen Insinööritoimisto Jormakka Oy:stä. Itse mittausjärjestelmä on jo olemassa. Käyttäjälähtöiset mittausratkaisut Sensiren ratkaisu lähestyy energiatehokkuuden optimoimista helposta ja ymmärrettävästä Cleantech-näkökulmasta. Käyttäjien toimintamallien korjaaminen onnistuu helpoiten selkeän, käyttäjäläheisen informaation jakamisen avulla. Informaation tulee olla kohderyhmälle havainnollista, ajantasaista ja kattavaa, ilman että puhutaan vaikeista teknisistä yksityiskohdista. Käyttäjien ajantasaisen ohjaamisen kautta saadaan vähintään 10-20 % lisäsäästöt energiankulutuksessa tai voidaan edelleen säätää olemassa olevien kiinteistöautomaatiotoimintojen logiikkaa. ”Tarkoituksemme on teettää olemassa oleviin kiinteistöihin energianseurantaan liittyvä järjestelmä, jolla saadaan koottua tarvittava tieto rakennuksen olosuhteista. Tiedot kerätään räätälöityyn softaan, jossa tiedot analysoidaan ja tulosten perusteella laaditaan toimenpide-ehdotus ja investointilaskelma energiatehokkuuden parantamiseksi. Laiteasennukset voidaan suorittaa hyvinkin nopeasti, ilman johdotusten tekoa. Järjestelmää voitaisiin hyödyntää myös tuen piiriin kuuluvissa enrgiakatsastuksissa ja -katselmuksissa”, Lappalainen jatkaa. ”Sensiren ratkaisu mittaa energian kulutukset olemassa olevista tai kohteeseen lisättävistä tietolähteistä, kuten sähköstä, kaasusta, kaukolämmöstä ja kaukojäähdytyksestä, aurinko- tai tuulienergiasta, vedestä ja paineilmasta. Mittaustietoa voidaan kerätä kiinteistöautomaatiojärjestelmistä, esimerkiksi KNX-väylästä tai kiinteistön VAK-ratkaisusta. Mitatut tiedot esitetään selainpohjaisessa sovelluksessa, jota voidaan käyttää tietokoneella, älypuhelimella tai taulutietokoneella”, Asikainen kertoo. Insinööritoimisto Jormakka Oy on toimialallaan maakunnan johtava alan yritys, joka työllistää yli 20 LVI-, sähköja rakennusautomaatioalan talotekniikan asiantuntijaa. Yrityksellä on Motivan hyväksymät LVIS-energiakatselmoijat. Energia- ja olosuhdesimuloinneissa yritys käyttää MagiCAD Confort & Energy -ohjelmistoa ja tilamallinnuksissa MagiCAD Room sekä AutoCad Revit -ohjelmistoja. Energiavertailuissa ja energiatodistusten laadinnassa käytössä on myös DOF-Energia-ohjelma. Talotekniikan mallien yhteensovituksissa yritys käyttää Solibri Model Checker -ohjelmistoa. Yritys on myös mukana Korjausrakentamishankkeen hyvät toimintatavat -projektissa. Reaaliaikainen ja käyttäjäystävällinen ratkaisu Kiinteistöön tulevan Sensiren SB-Gatewayn lisäksi käytPlaani 4 2012 Sähkösuunnittelu 32 suunnitteluPlaani täjä tarvitsee vain tunnukset internetin kautta toimivaan järjestelmään, joka toimii pankkiohjelmista tutulla periaatteella. Tiedon esittämistapa on mahdollisimman käyttäjäläheinen, tieto kuitenkin tallennetaan laajassa ja muuttumattomassa muodossa, joka on käytettävissä myös laajemmassa tarpeessa, kuten kiinteistöanalyyseissä. Tiedon esittämisessä voidaan eri asioita, esimerkiksi sähkön kulutus, lämpötila ja vaikkapa sääennuste, yhdistellä joustavasti. ”Reaaliaikaisuus mahdollistaa riippumattoman ja rinnakkaisen tiedon vertailun. Riippumattomuuden kautta esimerkiksi energiayhtiön mittausratkaisuihin ei vaadita muutoksia ja Sensiren mittausratkaisu ei häiritse edellä mainittuja järjestelmiä, vaan tuottaa lisäarvoista ja täydentävää ajantasaista ja käyttäjäläheistä tietoa suoraan kohderyhmälle, ei pelkästään kiinteistön liiketoiminnan omistajalle tai kiinteistön hallinnoijalle”, toteaa Asikainen. Sensiren oma ratkaisu sisältää myös olosuhdemittaukset kiinteistön jatkuvaa seurantaa tai vaikkapa kuntoanalyysejä varten. Olosuhdesensorit ovat langattomia, pitkäikäisiä ja helposti liikuteltavia, joten niiden käyttö on erittäin joustavaa. Olosuhdetietoja voidaan lukea myös VAK:ista tai muista tietojärjestelmistä. Alamittaukset antavat prosessikohtaista tietoa käyttäjille ja tietoa ennakoivan huollon tarpeisiin sekä arvokkaita varoitustietoja ennen kaikkea kriittisistä vikatilanteista pahempien vaurioiden välttämiseksi. Alamittaukset tuottavat luonnollisesti myös mahdollisuuden laskuttaa vaikkapa alivuokralaisia vedestä tai sähköstä. Säätilatietojen sekä sääennusteiden liittäminen mahdollistaa ennakoivan säätämisen sekä käyttäjien helpon ohjeistamisen energiatehokkuuden parantamiseksi. Ratkaisu poikkeaa markkinoilla olevista ratkaisuista ennen kaikkea helppokäyttöisyyden ja ymmärrettävyyden kannalta. Monikielisyys ja käyttöoikeuksien hallinta lisäävät käytettävyyttä, kansainvälisyyttä sekä tietoturvallisuutta. Raportoinnin laajuus on kohderyhmän päätavoitteiden mukaan aseteltavissa. Myös kontiolahtelainen Sähköasennus Kuronen Oy tekee tiivistä yhteistyötä Sensire Oy:n kanssa kehitettäessä pilvipalveluun soveltuvia mittalaitteita. Kiinteitä mittausjärjestelmiä on asennettu useampia ja kevyempiä siirrettäviä järjestelmiä on koekäyttövaiheessa. Lisätietoa: Petri Lappalainen, Insinööritoimisto Jormakka Oy [email protected] Jukkapekka Asikainen, Sensire Oy [email protected] Jari Kuronen, Sähköasennus Kuronen Oy [email protected] Plaani 4 2012 Sähkösuunnittelu 33 Jyväskylässä led-valaisimia pääsee vertaileman luonnossa Led-teknologia yleistyy, mutta hinnat ovat vielä korkeahkot ja laatu vaihtelee. Suunnittelijat valitsevat katalogitietojen perusteella valaisimia, joita ovat usein nähneet vain messuhalleissa, aina ei sielläkään. Jyväskylään suuntaavat suunnittelijat ovat onnellisemmassa asemassa. Kuvateksti: Jyväskylän Lutakossa led-valaisimia pääsee vertailemaan luonnossa. Jyväskylän Lutakossa led-valaisimia pääsee nimittäin vertailemaan luonnossa. Asuinalueelle on rakennettu ledpuisto, jossa useissa kohteissa on käytetty vieri vieressä eri led-valaisimia. Seassa on vielä vanhoja suurpainenatrium- ja elohopeahöyryvalaisimiakin. esitellä, miten vähällä näyttävä julkisivuvalaistus voidaan saada aikaiseksi. Taloyhtiöissä valaisinvertailuun on tarjolla monenmoisia kohteita. Valaistussuunnittelijat ovat tietenkin kiinnostuneita vertailemaan valaisimia, mutta samalla myös isännöitsijät, taloyhtiöiden puheenjohtajat ja tavalliset asukkaatkin oppivat näkemään eroja eri valaisimien ja valaisutapojen välillä. Juuri erot eri valaisimien häikäisevyydessä ovat yksi selvästi led-puistossa esiin tuleva asia. Kahden vuoden kokeilussa ei vielä kovin paljon saada tietoa eri valaisinten kestävyydestä, mutta asennetun 55 valaisimen pohjalta kaikki halukkaat saavat jo hyvää vertailutietoa siitä, kannattaako jotain valaisinta ottaa ollenkaan. Valaisimet vaihtoon Toista vastaavaa led-kokeilua ei Suomesta löydy. Valaisintestejä on kyllä tehty, mutta lähinnä vain katualueilla. Tieto led-valaisimista on hyödyllistä niin taloyhtiöille kuin kaupungillekin, sillä EU-direktiivi kieltää nyt laajasti käytössä olevien elohopeahöyrylamppujen myynnin vuonna 2015. Yhdeksän eri valmistajaa on toimittanut led-puistoon valaisimia. Kahden vuoden paikallaanolon jälkeen taloyhtiöt voivat tehdä päätöksiä siitä, millaisia valaisimia he pihoilleen ja parkkihalleihinsa haluavat. Jyväskylän kaupunki on jo aloittanut projektin, jossa kaikki elohopeahöyrylamput uusitaan. Valmista olisi tarkoitus tulla vuoden 2013 loppuun mennessä. Urakka on valtava, sillä valaisimia vaihdetaan jopa 15 000. Tavoitteena on säästää energiakuluissa 40 prosenttia vuosittain. Myös huoltokustannukset laskevat, kun vanhentunut tekniikka vaihdetaan uuteen. Kaupungilla on siis hyvä syy tutustua led-valaisintarjontaan. Asukkaille oivalluksia Vaikka Jyväskylässä lähtökohtaisesti valaistaan vain julkisten rakennusten julkisivuja, on yksi Lutakon asuinkerrostalokin valaistu. Näin asukkaat pääsevät näkemään, mitä eroa on epäsuorasti seinäpinnalta heijastuvalla valolla verrattuna perinteiseen kerrostalon seinään ruuvattuun kupuvalaisimeen. Tarkoituksena on myös Asukkaille on jaettu kävelykartta, johon on merkitty kaikki valaisimet teknisine tietoineen. Lisäksi kartan kääntöpuolelle on ympätty ymmärrettävää tietoa valosta. Esitteessä selitetään seikkaperäisesti, mitä tarkoittaa värilämpötila, värintoistoindeksi tai valovirta. Led-puisto on Jyväskylän kaupungin koordinoima yhteishanke alueen isännöitsijöiden ja valoalan toimijoiden kanssa. Mukana on valaisimia seuraavilta yrityksiltä: Alppilux Oy, Elektroskandia Suomi Oy, Fagerhult Oy, Greenlux Oy, Oy Hedtec Ab, iGuzzini Finland Oy, Innolumis Public Lighting B.V., Lumilab Oy, Philips Oy Ammattivalaistus. Led-puisto on pystyssä 30.9.2014 saakka. Teksti: Jarno Liski Plaani 4 2012 Sähkösuunnittelu 34 valoPlaani Parkkialuevalaistus Jyväskylän Lutakon kerrostaloalueella testataan viidellä eri parkkialueella erilaisia led-valaisimia. Uusia valaisimia on asennettu 2-4 kpl samaa mallia ja ne korvaavat vanhoja valaisimia, jotka käyttävät joko 125-wattista elohopealamppua tai 70 tai 100-wattista suurpainenatriumlamppua. Led-valaisimien ottotehot ovat 29-52 wattia. Poikkeuksena on Varppaajan parkkialue, jolle valaisinvalmistajan toiveesta vaihdettiin kaikki 12 vanhaa 70-wattista suurpainenatriumvalaisinta led-valaisimiin. Alueella testataan Innolumis-valaisinta (29W), jonka valo on toteutettu erillisillä rgb-ledeillä niin, että valon spektri vastaa silmän herkkyyskäyrää hämärässä havainnoidessa. Näin saadaan ihmissilmälle räätälöityä valoa pienellä energiankulutuksella. Valaisimelle ei anneta värintoistoindeksiä. Parkkialueella käytetyn valaisimen valon väri on Moonlight, joka on sävyltään hieman vihertävä, mutta joka silmän väriadaptaatio-ominaisuudesta johtuen muuttuu hetken kuluttua valkoisemmaksi. Valaisimesta on olemassa myös valkoisempi versio, joka soveltuu asuinalueille paremmin. Testattu vihertävä valo sopii hyvin vaikkapa pitkille erillisille maastopoluille. Varppajan parkkialue ennen (yllä) ja jälkeen led-valaisimien asennuksen. Parkkihallivalaistus Kahteen alueen parkkihalliin on asennettu katossa sijaitsevan valaisimen (100W suurpainenatriumlamppu) tilalle led-valaisimia. Käytössä on kaksi eri mallia eri valmistajilta, joiden tehot ovat 48W ja 60W ja joita on asennettu 4kpl kumpaakin. Parkkihallien valot ovat osittain päällä myös päiväsaikaan, joten niissä vaihto tuo enemmän energiansäästöä kuin ulkovalaisimissa. Myös valaisimien tarkempi ohjaus ja himmennys mahdollistuvat ledvalaistuksen myötä. Toki myös valon valkoinen väri tekee parkkihallista miellyttävämmän tuntuisen. Pihavalaistus Lutakon asuinalueelle on asennettu 11 erilaista piha- ja puistovalaistukseen soveltuvaa led-valaisinmallia (1-3 kpl kutakin mallia), yksi pollarivalaisinmalli ja yksi seinävalaisinmalli. Lähes kaikki alueen vanhat pylväsvalaisimet käyttävät 125-wattista elohopeahöyrylamppua. Uudet pylväsvalaisinmallit on valittu niin, että ne soveltuvat valonjaoltaan sekä ulkonäöltään testialueelle. Sieltä löytyy myös luultavasti maailman kaunein led-pylväsvalaisin, mutta sen saa lukija tulla itse katsomaan paikan päälle! Ottotehot valaisimissa vaihtelevat 24-95 wattia ja värilämpötilat ovat 3000-5000 kelvinastetta. Valaisimissa voi vertailla myös värintoiston eroja, huonoin värintoistoindeksi on >60 ja parhaat ovat >80 Ra. Yhteenveto Yleistäen voi siis sanoa, että led-valolla voidaan energiankulutus puolittaa ja saada hyvä, silmää miellyttävä valaistus parkki- ja piha-alueille. Silmämääräisesti tarkasteltuna valon määrissä ei ole havaittavissa suuria eroja, mutta häikäisyssä kylläkin, joten sen kanssa on oltava tarkkana. Lämmin valon väri, 3000K, on miellyttänyt led-puistoon tutustuneita usein enemmän. Elinikää valaisimille luvataan 50 000–80 000 tuntia, joka vastaa Jyväskylän korkeudella 13-20 vuotta. Teksti: Annukka Larsen Lisätietoa: http://valonkaupunki.jyvaskyla.fi/projektit/ lutakonled-puisto Sivustolta voi tulostaa omatoimista tutustumisesta varten esitteen ja A3-kartan LED-puistosta. Lutakon LEDpuistoon järjestetään myös opastettuja kävelykierroksia tilauksesta, yhteydenotot [email protected]. Plaani 4 2012 Sähkösuunnittelu 36 Appareo antaa led-valaistukselle uuden ilmeen Appareo on enemmän kuin valaisin. Se on visuaalinen elämys, joka haastaa katsojansa. Energiatehokkaat ledit sytyttävät valaisimen pinnan elämään, ja laserleikattu akryylilevy ohjaa valoa tehokkaasti, tekniikkaa korostamatta. Sammutettuna valaisin on täysin läpinäkyvä. www.fagerhult.fi Kruunuvuorenrannan valot -suunnittelukilpailu ratkaistu Kruunuvuorenrannasta luodaan valaisemalla maisemataideteos. Meren ylitse kantakaupunkiin näkyvälle julkisivulle suunnitellaan taiteellinen valaistus, joka muuttaa Kruunuvuorenrannan pimeän ajan taideteokseksi. ensimmäistä palkintoa. Voittajiksi julistettiin "Into the Light" tekijänä Bartenbach LichtLabor GmbH (Itävalta) sekä "Luonnon lyhdyt" tekijänä West 8 Urban Design & Landscape Architecture ja Speirs and Major Associates (Hollanti). Voittajien ehdotukset perustuvat pääosin led-tekniikkaan. Valaistusta ohjataan siten, että valon värilämpötila ja määrä myötäilee vuoden- ja vuorokaudenaikojen vaihtelua sekä muuttuu käyttötarpeiden mukaan. Into the Light -ehdotus perustuu luonnonvalon ja eri vuodenaikojen ominaisuuksiin. Alue on suunniteltu näkymään eri intensiteetillä valaistuina osakokonaisuuksina siten, että toiminnallisesti merkittävät paikat ja rantavyöhykkeen valotaideteokset nousevat esiin. Ehdotus liittää myös pimeyden tärkeäksi osaksi valaistusratkaisua. Taidevalaistuksesta järjestettiin kansainvälinen suunnittelukilpailu, jolla etsittiin visuaalisesti, ekologisesti ja teknisesti kestävää taiteellista valaistusratkaisua. Kilpailuun ilmoittautui 52 suunnitteluryhmää, joista kilpailun osanottajiksi valittiin neljä ryhmää: Concepto (Ranska), Building Design Partnership Ltd /BDP (Englanti), West 8 Urban Design & Landscape Architecture (Hollanti) ja Bartenbach LichtLabor GmbH (Itävalta). Luonnon lyhdyt -ehdotuksen perustan muodostavat luonnonvalossa avautuvat näkymät, alueella käytettävät materiaalit ja kasvillisuus sekä vuodenajat. Valon merkitys asukkaiden välisessä yhteisöllisyydessä ja arjen lähiympäristössä korostuu. Ehdotus on yksityiskohdissaan rikas ja ideoiltaan elämyksellinen. Lights over Kruunuvuorenranta -valaistussuunnittelukilpailu ratkaistiin lokakuussa. Kilpailun jury päätti jakaa kaksi Lisätietoa: http://ksv.hel.fi/fi/kruunuvuorenranta/taidevalaistus Plaani 4 2012 Sähkösuunnittelu 38 valoPlaani (yllä) (yllä) Kruunuvuorenrannan Kruunuvuorenrannan valot valot -kilpailu -kilpailu ratkaisratkaistiin tiin lokakuussa. lokakuussa. Voittajiksi Voittajiksi selviytyivät selviytyivät itävaltaitävaltalaisen laisen Bartenbach Bartenbach LichtLaborin LichtLaborin ja ja hollantilaisen hollantilaisen West West 8 8 -toimiston -toimiston ja ja Speirs Speirs and and Major Major AssociateAssociatesin sin muodostama muodostama työryhmä. työryhmä. (vas.) (vas.) Into Into the the Light Light -ehdotus -ehdotus perustuu perustuu luonnonluonnonvalon valon ja ja eri eri vuodenaikojen vuodenaikojen ominaisuuksiin. ominaisuuksiin. (oik.) (oik.) Luonnon Luonnon lyhdyt lyhdyt -ehdotuksen -ehdotuksen perustan perustan muodostavat muodostavat luonnonvalossa luonnonvalossa avautuvat avautuvat näkymät, näkymät, alueella alueella käytettävät käytettävät materiaalit materiaalit ja ja kasvillisuus kasvillisuus sekä sekä vuodenajat. vuodenajat. Helppo tapa ohjata innovatiivista talotekniikkaa - kotona ja matkan päällä Gira – Interface. Home Server – Käyttöliittymä. Gira-interface Gira-interface on on Gira Gira Home Home Server Server käyttöliittymä. käyttöliittymä. Sen Sen avulla avulla käyttäjä käyttäjä voi voi valvoa valvoa ja ja ohjata ohjata yksinkertaisella yksinkertaisella tavalla tavalla rakennuksen rakennuksen älykästä älykästä KNX KNX // EIB EIB -sähköasennusta, -sähköasennusta, valinnan valinnan mukaan mukaan joko, joko, Gira Gira Control Control 19 19 Clientin Clientin 47 47 cm cm [18,5”] [18,5”] kokoisen kokoisen kosketusnäytön, kosketusnäytön, kannettavan kannettavan tietokoneen tietokoneen tai tai iPhonen iPhonen kautta. kautta. Käyttäjä Käyttäjä voi voi säädellä säädellä koko koko rakennuksen rakennuksen valoja, valoja, sälekaihtimia sälekaihtimia tai tai lämmitystä lämmitystä vain vain yhdellä yhdellä sormella. sormella. Uusi Uusi Gira Gira Control Control tuoteperhe tuoteperhe mahdollistaa mahdollistaa lisäksi lisäksi myös myös Gira Gira – – interface interface käytön käytön ovipuhelinjärjestelmän ovipuhelinjärjestelmän huonekojeena. huonekojeena. Gira-käyttöliittymälle Gira-käyttöliittymälle on on myönnetty myönnetty iF iF gold gold award award 20082008- ja ja Plus Plus X X Award Award 2009 2009 -palkinnot -palkinnot muotoilusta, muotoilusta, käyttäjäystävällisyydestä käyttäjäystävällisyydestä ja ja ohjattavuudesta. ohjattavuudesta. www.gira.com/interface www.gira.com/interface Lisätietoa Lisätietoa Oy Oy Merilux Merilux Ab Ab puh: puh: 09 09 -- 89 89 46 46 40 40 14 14 faksi: faksi: 09 09 -- 89 89 46 46 40 40 16 16 tai tai www.merilux.fi www.merilux.fi Vasemmalla Vasemmalla oleva oleva kuva: kuva: Gira Gira Control Control 19 19 Client, Client, lasi lasi musta, musta, oikealla oikealla oleva oleva kuva: kuva: Gira Gira Home Home Server Server // Facility Facility Server Server -sovellus -sovellus iPhonessa iPhonessa [interface [interface muotoilu: muotoilu: schmitz schmitz Visuelle Visuelle Kommunikation] Kommunikation] Plaani 4 2012 Sähkösuunnittelu 39 Luminord 2012 -valaisinsuunnittelukilpailun palkinto Mikko Rikalalle ja Timo Niskaselle Suomen Messusäätiön lahjoittama Luminord-palkinto jaettiin tänä vuonna kahden suunnittelijan kesken. Teolliset muotoilijat Mikko Rikala ja Timo Niskanen töillään "PL2§" ja "Puhemies" palkittiin kumpikin 2 500 euron rahasummalla ValoLight-tapahtumassa Helsingin Messukeskuksessa 12.9.2012. Kilpailun tavoite, valaisin Presidentinlinnaan tai Eduskuntataloon, ei kuitenkaan toteutunut. KYLPYHUONEVALAISIMET IP 44/IP 65 peilivalaisimet seinävalaisimet kattovalaisimet upotettavat halogeenit Mikko Rikalan, avustajanaan Aleksanteri Ekrias, työn ”PL2§” ansiona oli raadin mukaan erityisesti sen muotokielessä hyödynnetty uusi led-tekniikka. Työtä voidaan näin ollen pitää tulevaisuuden visiona muotoilun ja tekniikan hyvästä yhdistämisestä. Timo Niskasen ”Puhemies” jalkavalaisinehdotus puolestaan vakuutti tuomariston toteutettavuudellaan. Valaisin on muotoilultaan klassinen ja ehdotuksessa valaisimelle esitetyt valotekniset ominaisuudet täyttivät hajavalon ja suunnattavuuden osalta kilpailuvaatimukset. Kunniamaininta Juri Kariselle ja Veera Sieväselle Lisäksi tuomaristo päätti jakaa kunniamaininnat muotoilija Juri Karisen työlle ”Lampi” ja Aalto-yliopistossa sisustusarkkitehdiksi opiskelevan Veera Sieväsen työlle ”Silmut”. Molemmissa kunniamaininnan saaneessa työssä ensisijainen palkitsemisperuste oli ansiokas muotoilu. ”Lampi” on hengeltään moderni, arvokas ja veistoksellinen, ”Silmut”työn kierteiset ja luonnosta innoituksensa saaneet muodot puolestaan mielenkiintoisia ja näyttäviä. Kilpailun tavoite ei toteutunut Luminord 2012 Nordic Luminaire Design Competition -valaisinsuunnittelukilpailu järjestettiin nyt kuudennen kerran. Tällä kertaa kilpailussa haettiin joko Eduskuntataloon tai Presidentinlinnaan soveltuvaa jalkavalaisinta tai edellä mainittuihin kohteisiin soveltuvaa jalkavalaisimen ja pöytävalaisimen muodostamaa muotoilultaan yhteensopivaa valaisinparia. Tavoitteena oli löytää kohteisiin Suomessa toteutettavissa olevat laadukkaat valaisinmallit. Kilpailutehtävä osoittautui vaativaksi. Edelliskerroista poiketen kilpailuohjelmassa oli annettu suhteellisen tiukat raamit valaisimen teknisille ominaisuuksille. Lisäksi valaisimen piti olla muotoilultaan sopiva valtakunnan merkittävimpiin arvorakennuksiin. Tuomariston pääkriteereinä olivat muotoilun ja kohdekohtaisten vaatimusten lisäksi valotekniikka, yleiset toteutettavuuteen liittyvät asiat, käytettävyys sekä käytön ja huollon turvallisuus. Tuomaristo sai arvioitavakseen 19 ehdotusta, joista mikään ehdotus ei ollut sellaisenaan sopiva Eduskuntataloon tai Presidentinlinnaan. Useista kilpailuehdotuksista puuttui tiloihin soveltuva, mutta samalla uutta luova muotokieli sekä riittävästi valoa tuottavat valaistustekniset ratkaisut ja niiden dokumentointi. Näin ollen tuomaristo päätti jättää jakamatta sekä Eduskunnan kanslian palkinnon, arvoltaan 5 000 euroa että Tasavallan Presidentin kanslian palkinnon, arvoltaan 5 000 euroa. Samoin myös Sähköturvallisuuden Edistämiskeskuksen (STEK) lahjoittama STEKnimikkopalkinto päätettiin jättää jakamatta. Kilpailuehdotuksissa ei ollut kiinnitetty tarpeeksi huomiota huollon ja käytön turvallisuuteen, joka kuitenkin kuuluu oleellisena osana valaisinmuotoiluun. Tuomaristo toivoi, että tulevaisuudessa kilpailuun löytyisi työryhmiä tai työpareja, joiden kautta löytyisi monialaisuutta valaisimen teknisen toteutuksen osaamiselle. Teclux Oy puh. 09-2252 410 www.teclux.fi Yhteistyötä ja verkostoitumista tuotekehitykseen Tuomariston mielestä myös suomalaisten valaisinvalmistajien olisi hyödyllistä osallistua näiden työryhmien työskentelyyn ja näin verkostoitua muotoilijoiden kanssa. Tällaisella yhteistoiminnalla saataisiin valaisintuotantoon uusia näkökulmia, joiden avulla tuotteet pysyisivät kilpailukykyisempinä yhä kansainvälistyvämmillä valaisinmarkkinoilla. Plaani 4 2012 Sähkösuunnittelu VALO ON VIESTI 40 valoPlaani Vaikka mikään työ ei sellaisenaan ollut sopiva tai tarpeeksi valmis ehdotus kilpailun kohteina olleisiin Eduskuntataloon ja Presidentinlinnaan, raadin mukaan kilpailuehdotusten joukossa oli hyviä yksittäisiä ideoita, mielenkiintoisia teknisiä ratkaisuja sekä muotoilultaan laadukkaita ja esillepanoltaan harkittuja töitä. ”PL2§” Tavoitteena uudet valaisinratkaisut Luminord 2012 -valaisinsuunnittelukilpailun järjestivät Sähkösuunnittelijat NSS ry, Suomen Valoteknillinen Seura ry, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry ja Sähköteknisen Kaupan Liitto ry yhteistyössä Teollisuustaiteen liitto Ornamo ry:n kanssa. Luminordkilpailun tavoitteena on löytää uusia, korkeatasoisia valaisinratkaisuja ja näin kehittää alan teollisuudelle uusia valaisininnovaatioita ja -tuotteita. Kilpailu järjestetään joka toinen vuosi. 5 000 euron palkintosumman lahjoittaa Suomen Messusäätiö. "Puhemies" ”Lampi” ”Silmut” Palkintolautakuntaan kuuluivat tuomariston puheenjohtajana toiminut sähköinsinööri Antti Danska (Sähkösuunnittelijat NSS ry), muotoilija Mikko Kärkkäinen (Teolliset muotoilijat TKO ry, Ornamo ry), asiantuntija Veli-Pekka Vitikka (Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry), tekniikan tohtori Henri Juslén (Suomen Valoteknillinen Seura ry), sisustusarkkitehti Mika Karkulahti (Sisustusarkkitehdit SIO ry, Ornamo ry), markkinointipäällikkö Timo Heiskanen (Sähköteknisen Kaupan Liitto ry). Lisäksi tuomaristossa olivat Tasavallan Presidentin kanslian nimeäminä linnanvouti Anne Puonti, arkkitehti Ola Laiho ja valaistussuunnittelija Sanna Forsman sekä Eduskunnan kanslian nimeäminä intendentti Liisa Lindgren, arkkitehti Pekka Helin ja sähköinsinööri Keijo Mäkinen. Antti Danska jatkaa NSS ry:n puheenjohtajana Sähkösuunnittelijat NSS ry:n syysvuosikokouksessa 8.11. Marina Congress Centerissä Helsingissä päätettiin tulevan vuoden toiminnan suuntaviivoista ja valittiin yhdistykselle seuraavan toimintakauden hallitus. Sähkösuunnittelualalla tuleva vuosi ei näytä erityisen valoisalta: rakentaminen näyttää supistuvan myös ensi vuonna ja hinta- ja kustannuskehityksen arvellaan olevan maltillista. Tästä huolimatta NSS ry kannustaa jäsenistöään erityisesti sähköistykseen liittyvien energia- ja ympäristötehokkaiden ratkaisujen suuntaan. Korjausrakentaminen ja kestävän kehityksen mukaiset laadukkaat ratkaisut tuovat suunnittelutoimistoille uusia työmahdollisuuksia, vaikka uudisrakentaminen vähenisikin. Sähkösuunnittelun ajankohtaispäivä tarjosi tiiviin tietopaketin Marraskuun alussa Helsingissä järjestetyillä Sähkösuunnittelun ajankohtaispäivillä paneuduttiin mm. sähköasennusten suojausten suunnitteluun Febdok-ohjelmalla, Suomen Green Building Councilin energiatehokkuustavoitteisiin, KNX-toteutusten dokumentointiin, laadukkaiden turvasuunnitelmien laatimiseen, ATEX-asioihin sekä palonkestävien johtojärjestelmien toteuttamiseen. Tiiviin päivän kruunasi tietoiskukierros Schneider Electricin, Rittalin, Hedegren Securityn, Boschin, Exilightin, Philipsin, Rettig Lämmön, Airam Electricin ja Kymdatan miniosastoilla. NSS ry haluaa nostaa edelleen esiin liiallisen hintakilpailun haittoja sekä suunnittelijan itsensä että tilaajan kannalta. Suunnitelmien laadun takaamiseksi tilaajia muistutetaan olemassa olevien normaalien sopimusehtojen sekä tilaajavastuulain mukaisten velvoitteiden noudattamisesta. Eniten suunnittelijoita puhutti Sähkötieto ry:n Pentti Härkösen esitys palonkestävän johtojärjestelmän toteuttamisesta ST-kortin 51.06 mukaisesti. Kortti on julkaistu marraskuussa 2011 ja se perustuu standardiin SFS 6000:2007. Kortissa esitetään luettelomaisesti järjestelmät, joiden tulisi viranomaisvaatimuksiin, standardeihin, suosituksiin tai erilliseen riskikartoitukseen perustuen toimia määritelty aika myös tulipalon aikana. Siinä mm. määritellään johtojärjestelmä ja esitellään johtojärjestelmän osia ja tarvikkeita, joita käyttämällä palonkestävä johtojärjestelmä on mahdollista toteuttaa. NSS ry osallistuu alan muiden järjestöjen ja yhteisöjen toimintaan ja kehityshankkeisiin. Uusittu TATE12, Talotekniikan tehtäväluettelo, on saatava käyttöön mahdollisimman laajasti ja nopeasti yhdessä muiden projektiin osallistuneiden kanssa. Vuoden 2013 aikana päivitetään yhteistyössä SKOL ry:n kanssa sähkösuunnittelun ja tietojärjestelmäsuunnittelun työmääräarviot, ja viime toukokuussa yhdessä Sähköteknisen Kaupan Liiton kanssa julkaistun Hyvinvointia sähköllä -vision teemojen markkinointia jatketaan. Kortti sai osakseen kritiikkiä heti julkaisun jälkeen, sillä käytännössä havaittiin, että se sisältää ristiriitaista ja virheellisesti tulkittavissa olevaa tietoa. Sähkötieto ry antoikin kortin viime syys-lokakuussa kritiikkilausuntokierrokselle. NSS ry:n aluetoimintaa on kuluvan vuoden aikana kehitetty ja uusia toimintatapoja haettu. Aluetoiminnan kehittäminen jatkuu myös vuonna 2013. NSS ry:n hallituksen puheenjohtajana jatkaa toimitusjohtaja Antti Danska (Insinööritoimisto Tauno Nissinen Oy). Uutena jäsenenä hallituksessa aloittaa toimitusjohtaja Antti Lehtinen (Suunnittelutoimisto Hakala Oy). Hallituksessa jatkavat toimitusjohtaja Jussi Hiukka (Sähköinsinööritoimisto Jussi Mäkelä Oy), toimitusjohtaja Martti Rantamaa (Rajaplan Oy), varatoimitusjohtaja Juha Kiviniemi (Yhtyneet Insinöörit Oy), suunnittelupäällikkö Ralf Lindström (Insinööritoimisto Olof Granlund Oy) ja varatoimitusjohtaja Pekka Larinoja (Insinööritoimisto Nurmi Oy). Hallituksen henkilökohtaisiksi varajäseniksi valittiin Tomi Vähäkangas, Pasi Hirvonen, Merja Lehtonen, Kari Kavonius, Jyri Renkola ja Tomi Tuokkola. Härkösen mukaan kortin sisältö tullaan päivittämään saatujen kommenttien sekä SFS 6000:2012 muutoksiin perustuen erillisen työryhmän toimesta. Työryhmän tehtävänä on saatujen kommenttien yksityiskohtainen tarkastelu sekä niiden perusteella tehtävät tarkennukset sekä SFS 6000:2012 perusteella tehtävistä tarkennuksista päättäminen. Uudistetusta aineistosta pyydetään aikanaan julkiset lausunnot ST-korttien tuotantoprosessin mukaisesti. Suunnittelijasilmin nähtynä kortissa viitataan niin moneen sekä suomalaiseen että eurooppalaiseen standardiin, että kokonaisuuden hahmottuminen hämärtyy. Palonkestävien sähköjärjestelmien suunnittelun ongelmiksi nousevat palonkestävien materiaalien luokittelun ja standardisoinnin puute, käytäntöjen vaihtelu eri projekteissa ja eri paikkakunnilla sekä käytännön sovellusohjeiden ja yhteisten pelisääntöjen puute. Plaani 4 2012 Sähkösuunnittelu 42 Paavo Tammisto ABB Oy:n Domestic Sales -yksikön johtajaksi uutisetPlaani Paavo Tammisto on nimitetty ABB Oy:n Domestic Sales -yksikön johtajaksi ja Suomen ABB:n johtoryhmän jäseneksi. Tammistolla on vahva tausta sähköurakointija tukkukaupan puolella sekä kiinteistöautomaatiossa. Hän siirtyi ABB:n palvelukseen vuonna 2009 Ensto Busch Jaeger -liiketoimintakaupan myötä ja on toiminut Wiring Accessories -liiketoimintayksikön johtajana siitä asti. Koulutukseltaan hän on kauppatieteiden maisteri. Hän jatkaa myös Wiring Accessories -liiketoiminnan johtajana kunnes hänen seuraajansa on nimitetty. "Suomalaiset asiakkaat ovat oman alansa kärkeä, joten tehtäväkenttäni on erittäin mielenkiintoinen", Tammisto kuvaa. "ABB:n ratkaisuilla voidaan merkittävästi parantaa energiatehokkuutta ja tehostaa teollisten prosessien tuottavuutta. Tavoitteenamme on tuoda asiakkaillemme jatkuvasti alan huipputeknologiaa ja siten pitää osaltamme huolta asiakkaidemme kilpailukyvystä." www.abb.fi U.F.O ja Wow – iGuzzinin älykkäät ja tehokkaat led-valaisimet iGuzzinin uudet ja älykkäät katuvalaisimet U.F.O ja Wow valaisevat kaupunkitilaa häikäisemättä ja erittäin korkealla hyötysuhteella. Valaisimien valotehokkuus on parhaimmillaan 105 lm/W. Perinteisiin purkauslamppuvalaisimiin verrattuna niillä voidaan säästää energiaa lähes 60 %. Pehmeää, diffuusia valoa tuottava U.F.O. tuo kaupunkitilaan lämpimän tunnelman. U.F.O:n valoaukon tasainen luminanssi näkyy selvästi katukuvassa, mutta valaistus on täysin häikäisemätöntä ja varjonmuodostus pehmeää. U.F.O ja Wow on suunniteltu toimimaan myös arktisissa olosuhteissa aina -40°C asti. Optiikkavaihtoehtoja on useita ja suositeltavat pylväskorkeudet yltävät aina 12 metriin asti. Kaikki mallit ovat ohjelmoitavissa mikrokytkimien avulla toimimaan halutun säätöprofiilin mukaisesti. www.iguzzini.fi Palovaroitin uudella Esylux Data -teknologialla Protektor K 10 plus on Esyluxin uusin ja kehittynein palovaroitin. Modernin muotoilun ja mattapinnan ansiosta sen tunnistaa kuuluvan Protektor K -sarjaan. 10 plus -sarjan ominaisuuksiin kuuluvat digitaalinen mittausarvon analysointi sekä herkkyyden säätö. Näiden ominaisuuksien ansiosta varmistetaan palovaroittimen varma toiminta, vaikka savukammioon kerääntyy ajan saatossa pölyä. Automaattinen itsetestaus, optinen savun tunnistaminen ja selkeä varoitusääni varmistavat turvaamisen luotettavalla tasolla. iGuzzinin Laser Blade vapauttaa valaisimien sijoittelun Kapea ja siro Laser Blade valaisee tilan tehokkaasti pienellä energiankulutuksella. Symmetrisen ja pyöreän valonjaon ansiosta asennussuunnalla ei ole merkitystä, vaikka valaisimen muoto on lineaarinen. Integroidun pitkäkestoisen 3V:n litium-pariston ansiosta Protektor K 10 plus varmistaa vähintään kymmenen vuoden käyttöiän, minimaalisen tarpeen huollolle tai pariston vaihtoon. Heti valmis käyttöönotto, hälytyksen rekisteröintitoiminto ja yhden painikkeen toiminto varmistavat käyttäjäystävällisyyden. Asentajille Plug&Play -asennus mahdollistaa nopean ja helpon asennuksen. Yleisiä käyttökohteita ovat esimerkiksi makuuhuoneet, olohuoneet, toimistorakennukset ja koululuokat. Valaisimen runkoon on sijoitettu joko 1, 2, 5 tai 15 led-moduulia. Yhden moduulin tuottama valovirta on 200 lm. Valokeilakulmia on kaksi, 30- ja 50-astetta (UGR<19). Myös DALI-versiot kuuluvat valikoimaan. Värivaihtoehdot ovat musta, valk/musta tai harmaa/musta. Laser Bladen avulla tilaan voidaan luoda tehokkaita valoaksentteja tai suuunnitella tasainen yleisvalaistus. www.esylux.fi www.iguzzini.fi Plaani 4 2012 Sähkösuunnittelu 43 Valon raskaansarjan ammattilainen Valon ja muodon keveä leikki lämpimissä väreissä Teollisuudessa valon laatu on turvallisuutta ja tuotannon laatua. Valonlähteen tekninen etevyys on sijoitus molempiin näihin arvoihin. Glamox Luxon teollisuudelle suunniteltu Glamox i80 edustaa led-valaistustekniikan eliittiä. Glamox A60 ja A65 ovat muodoltaan ajattomuutta ja eleganssia huokuvia valaisimia. Ne luovat miellyttävää ja pehmeää valoa sosiaalisen kanssakäymisen tiloihin. Glamox i80 Led-valaisin on rakenteeltaan erityisen kestävä. Valaisimen suunnittelijat ovat panostaneet mm. lämmönsiirron hallintaan, joka takaa i80:lle pitkän käyttöiän. Tämä on sijoitus huoltokustannusten hallintaan. Valaisin tuottaa jopa 10 000 lm:a, 840-värisävyllä. Saatavana on myös lämpimämpi 830-värisävy. Ne herättävät muodoissaan mielikuvia luonnon kauneudesta, kuten pehmeistä elliptisistä rantakivistä. Tämä tarjoaa suunnittelijoille vapauksia sommitella niistä elegantteja ryhmiä julkisiin tiloihin kattoon ripustettuina tai suoraan kattopintaan asennettuina. Niissä yhdistyvät hienostuneet yksityiskohdat ja yksilöllinen muotoilu. Muotoilun takana on Hareide Design, jonka design-ideat ovat monien sisustustuotteiden tunnettuuden perusta. A60 ja A65 nousevat yksittäisinäkin kappaleina esiin muodoltaan miellyttävinä ja dynaamisina valaisimina, jotka muuttavat jännittävästi muotoaan niitä katseltaessa eri suunnista. Kiiltävien varjostimien värit ovat valkoinen ja musta. i80 tekee huoltovälien maratonin lämmön- ja korroosionkestollaan. Sen runkomateriaalina on käytetty puhtainta alumiinia, siksi sen korroosionkestoluokka on C4. Valaisinrunko on päällystetty fosforikromilla ja jauhemaalattu tämän lisäksi. i80 tuottaa kirkasta ja tehokasta valoa, koska sen heijastinmateriaali on hopeapinnoitettu ja suojalasi on Heat Soaktestauksen läpikäynyt ja erittäin kirkas. i80-valaisimen valonjaoksi on valittavissa joko kapea tai keskileveä keila. Glamox i80 on teollisuuden valinta kestävän kehityksen suuntaan. i80 on myös sopiva työpajojen ja varastojen, kylmätilojen sekä urheilutilojen valaisin. Suojalasin erikoispinnoite takaa sen, että i80 ei häikäise muuten kun teknisen etevyytensä vuoksi. A60 ja A65 valaisimia on kolmea eri kokoa, jotka ovat mittasuhteiltaan ja muodoltaan hieman erilaiset. A65 antaa sekä epäsuoraa että suoraa alasvaloa. A60 antaa epäsuoraa valoa ja sen häikäisysuojien värivaihtoehtoja on kuusi. Vihreä, keltainen, musta, punainen, sininen ja valkoinen väri tuovat tilaan iloa, haluttaessa myös leikkimielisyyttä tai pidättäytyvää charmia. www.glamoxluxo.fi www.glamoxluxo.fi K40 Slimline -koodilukko Suomen markkinoille Valo vailla painovoimaa Hareide Design yhdessä Glamox Luxon tuotekehityksen kanssa on luonut hyvin ohuen C75-P -toimistovalaisimen, joka avaa uudella tavalla valaistusmahdollisuuksia toimitila-arkkitehtuurin suunnittelijoille. Siemens Security Products julkistaa uuden version suositusta Bewator K40 Slimline koodilukosta. Alumiinirakenteinen K40 sopii sekä ulko- että sisäasennukseen. Kapean muotonsa ansiosta tuote sopii mainiosti asennettavaksi oviprofiiliin. K40 kestää kovaa käyttöä ja pohjoismaisia olosuhteita. Näppäimistö on yhtenäistä metallia, joten laite on täysin vesitiivis ja sen kotelointiluokka on IP68. Käyttölämpötila voi vaihdella -30 asteesta +75 ºC asteeseen. Vain 10 millimetrin paksuisessa valaisimessa on kaikki se, mitä tarvitaan laadukkaaseen sekä suoraan että epäsuoraan valaistukseen. Kaiken ytimessä on valaisimen optiikan toteutus siten, että ledien palaessa se muuttuu kuin leijuvaksi valoviivaksi. Kun valaisinta ei käytetä, se lähes häviää näkyvistä, koska sen akryylinen valonjakopinta on lähes läpinäkyvä. Yksittäisenä kappaleena C75-P muodostaa arkkitehtonisen elementin, joka jakaa tilaa vertikaalissa suunnassa kuin keveänä eleenä vailla painoivoiman vaikutusta. Useamman valaisimen ryhmä tuo tilaan ilmavuutta ja rytmiä. C75-P täyttää Richard Kellyn valaistukselle asettamat korkeammat vaatimukset. Se on valoa katsomiseen – valoa, jota katsotaan sen itsensä vuoksi. www.bewator.com/fi www.glamoxluxo.fi Plaani 4 2012 Sähkösuunnittelu 44 uutisetPlaani Uutuuksia Tecluxilta XALin Ciro Suspended Moderni ripustettava Ciro Suspended -valaisin tuo näyttävyyttä tilaan. Valaisimessa on käytetty energiatehokasta led-tekniikkaa, joka houkuttelee miellyttävän pehmeällä, luonnollisella ja kutsuvalla valolla. Valaisin on himmennettävissä. Värilämpötila on joko 3000 K° tai 4000 K°. Valaisinta on saatavilla kolmessa eri koossa: 600 mm, 900 mm ja 1200 mm. Värivaihtoehtoina ovat valkoinen, harmaa sekä musta. XALin Helios valaisee toimistotilat Helios on muotoilultaan ajaton lattiavalaisin, joka soveltuu erinomaisesti toimistojen, kokoustilojen sekä käytävien valaisuun. Valaisimessa on sensori, joka reagoi niin liikkeeseen kuin luonnonvalon määrään. Päivänvalo-ohjauksella ikkunoista tulevaa luonnonvaloa voi hyödyntää ja ohjaus säätelee keinovaloa huomioiden päivänvalon määrän. Valaisimen ylävaloa voidaan säätää myös manuaalisesti. Valonlähteenä on energiatehokas 57W led värilämpötilalla 3000K° tai 4000K°. Valaisin on saatavana valkoisena ja mustana. Helios-sarjasta löytyy myös ripustettava kattovalaisin. Halla Milalla voit toteuttaa mieleisesti kokonaisuuden Hallan uutuusvalaisin Mila antaa vapauden toteuttaa erilaisia valaisinkokonaisuuksia. Mila sopii käytettäväksi tilaan niin yksittäisenä kuin useamman valaisimen muodostelmana. Valaisimessa on magneettijärjestelmä, jonka kautta yksittäisiä moduuleita voi yhdistää useamman valaisimen muodostelmaan. Valaisimet voi asentaa joko seinälle tai kattoon. Valonlähteenä on 8x11W:n led ja valontuotto 8000 lumenia. Valaisimen materiaali on valkoiseksi, mustaksi tai hopeiseksi maalattua alumiinia. Häikäisysuoja on opaalia. Ivelan uutuusvalaisin yleisvalaistukseen Pienikokoinen Ivelan uutuusvalaisin on Ra 14 Dixit Led. Tehokas valaisin on ihanteellinen käytettäväksi esimerkiksi toimisto- ja kokoustiloihin, kauppoihin ja ravintoloihin sekä isompiinkin julkitiloihin. Valaisimen sisäosien muotoilun sekä materiaalivalintojen ansiosta valonsäde valaisee hallitusti tilaa. Valaisimessa on ylikuumentumissuoja. Valonlähteenä toimii energiatehokas 12W:n led tai vaihtoehtoisesti 26W:n led. Valaisimen värilämpötila on 3000 kelviniä ja valonmäärä 1200 lumenia. Ra 14 Dixit lediä löytyy kahdenlaisella kehyksellä, jonka voi vaihtaa helposti jälkeenpäinkin. Kehysten värivaihtoehtoina on valkoinen ja hopea. www.teclux.fi Suoraviivaisen valovoimaista tyyliä Philipsin uusi LED-valaisin Nick-Knack tuo kodin sisutukseen minimalistista ja yksinkertaisen suoraviivaista otetta. Joustavuus on yksi avaintekijöistä nykyaikaisen kodin sisustuksessa. Harkituilla yksityiskohdilla sisustukseen saa yksilöllisen ilmeen, ja valaistuksella on tässä suuri merkitys. Nick-Knack-valaisin tarjoaa tyylikkäitä, yllättäviä ja monipuolisia valaistusratkaisuja. Philipsin uudessa led-valaisimessa on otettu huomioon sekä toimiva valaisu että tyylikäs muotoilu. Nick-Knack-valaisimen muotoilussa on otettu vaikutteita pelkistetystä graafisesta suunnittelusta. Lähtökohtana on ollut käyttää vain yhtä viivaa, kuten italialaisessa La Linea -animaatiossa. ”Nick-Knack on loistava esimerkki grafiikan hyödyntämisestä muotoilussa. Valaisin on pystyviiva, mutta saranat mahdollistavat sen taivuttamisen yli 45 asteen kulmaan. Valaisimen muotoa on mahdollista muokata erilaisiin tarpeisiin, esimerkiksi valaisemaan päivällishetkeä, kotona työskentelyä tai sohvalla lukemista”, kertoo Berit Weihe Philipsin valaistuksesta. www.philips.fi Elekto-Valon valikoima laajenee Prime Elektro-Valo tuo markkinoille ylivoimaisesti tehokkaimman kokoluokassaan olevan julkitilojen riippuvalaisimen. Prime perustuu erittäin ohueen Tridonicin valmistamaan Stark Indi -paneeliin, jolla saadaan valotehoa peräti 6000 lm jakaantuen 80/20 ylä- ja alavalona. Valaisin on vain 1,5 cm paksu, joten se on melkein huomaamaton. 54 W:n led-paneelin käyttöikä on 50 000 tuntia ja liitäntälaite on ohjattavissa ja himmennettävissä DSI/Dali/SwitchDim-laitteilla. Valaisimella ja liitäntälaitteella on viiden vuoden takuu. Valaisin soveltuu mainiosti ripustettavaksi esimerkiksi neuvottelu- tai työpöytien päälle sekä myynti- tai palvelutiskien valaisemiseen. 9415-LED Perinteisiä pintaan asennettavia downlight-valaisimia saa nyt myös led-versiona. Klassinen pinnalle asennettava downlight on erinomainen hyötysuhteeltaan ja silti häikäisemätön. Elektro-Valon valmistamien downlight-valaisimien tekniikka perustuu Osramin Prevaled-moduuliin ja niitä saa teholuokissa 800 – 5000 lumenia. Valaisin voidaan toimittaa kaikissa RAL-väreissä. Eri väreillä voit esimerkiksi erottaa tiloja vaikkapa maisemakonttorissa. 6464-LED 6464-LED on teollisuuteen suunniteltu, mekaanista ja kemiallista rasitusta kestävä, IP65-valaisin karkaistulla suojalasilla. Valaisin on sopiva kemikaaleja sisältäviin tiloihin ja ihanteellinen kaikkiin teollisuuden kohteisiin sekä esimerkiksi parkkihalleihin. Korkealaatuisen heijastimen ansiosta hyötysuhde on hyvä. Suojalasin salvat ovat haponkestävää terästä. Valaisin voidaan toimittaa 5000 – 8000 lumenin tehoissa. Ledeille luvataan käyttötunteja 50 000 ja valaisimelle viiden vuoden takuu. www.elektro-valo.com Rittal ja Siemens yhteistyöhön Maailman johtava sähkökytkentäkaappien valmistaja ja konesalien rakentaja Rittal sekä innovatiivisten teknologioiden, ratkaisujen ja asiantuntijapalveluiden toimittaja Siemens ovat sopineet yhteistyöstä suuritehoisten laskentakeskusten tasaisen virranjakelun varmistamisessa. Keskuksiin asennetaan Siemensin suorituskykyinen sähkökeskussarjan virtakiskojärjestelmä, jonka avulla suuritehoisissa laskentakeskuksissa helposti tapahtuvat toimintakatkokset pystytään minimoimaan. Mahdollisimman korkeaan toimintavarmuuteen ja joustavuuteen tähtäävä, sertifioitu yhteisratkaisu sopii erityisesti katkosherkkiin tilanteisiin, esimerkiksi kun laskentakeskusta remontoidaan tai laajennetaan. Rittal toimittaa yhteisjärjestelmään Ri4Power-pienjännitelaitteiston. Tähän asti suuritehoisten laskentakeskusten virranjakeluun on käytetty ensisijaisesti kaapeleita. Ne eivät ole kuitenkaan yhtä joustavia ja kustannustehokkaita kuin nyt Rittalin ja Siemensin markkinoille tuoma yhteisratkaisu. ”Yhdessä tarjoamamme sähkötekninen ratkaisu monipuolistaa merkittävästi laskentakeskusten infrastruktuuri-tarjoomaa. Kahden maailman johtavan toimittajan laajennettu sähkötekninen järjestelmä tuo asiakkaille merkittävää lisäarvoa. Asiakkaat saavatkin nyt Rittalilta nyt entistä laajemman toimituksen, mikä tuo suoria kustannussäästöjä”, Rittal GmbH:n operatiivinen johtaja Christoph Caselitz sanoo. www.rittal.fi Plaani 4 2012 Sähkösuunnittelu 46 uutisetPlaani Maankäyttö- ja rakennuslain asetuksenantovaltuudet ajan tasalle perustuslain kanssa STEK ja STUL mukaan sähköistysalan visioon Sähköturvallisuuden edistämiskeskus ry STEK ja Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry ovat allekirjoittaneet sähköistysalan yhteisen tulevaisuudennäkemyksen "Hyvinvointia sähköllä – visio 2030". Valtioneuvosto antoi syyskuussa eduskunnalle esityksen laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta. Laki mahdollistaa korjausrakentamisen energiatehokkuusmääräyksiä koskevan asetuksen antamisen lain voimaantulon jälkeen. Sähköteknisen Kaupan Liitto ry:n (STK) ja Sähkösuunnittelijat NSS ry:n käynnistämän visiotyöskentelyn tulos kertoo sähkön roolista osana ihmisten elämää ja hyvinvointia. Maankäyttö- ja rakennuslaki on säädetty ennen nykyistä perustuslakia, joka velvoittaa entistä selkeämpiin asetuksenantovaltuuksiin. Uuden lain myötä nykyisten rakentamismääräysten säädöstaso tarkistetaan ja luovutaan ohjeiden antamisesta asetuksina. Jatkossa Suomen rakentamismääräyskokoelmaan kootaan säännökset sekä ministeriön hallinnolliset määräykset ja suosituksen luonteiset ohjeet. Rakentamismääräysten varsinainen sisältö ei tässä yhteydessä muutu. Visio koostuu viidestä teemasta: Jokainen on tietoinen energian kulutuksestaan ja vaikuttaa siihen. Rakennukset ovat energiatehokkaita ja tuottavat itse käyttämänsä energian. Sähköverkoissa on älyä. Sähköä käytetään laajasti liikenteen energiana. Eläminen on entistä turvallisempaa ja mukavampaa. Samanaikaisesti lain lausuntoajan 4.6.-9.7.2012 kanssa ympäristöministeriö pyysi lausuntoja myös korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimuksia koskevasta asetuksesta. Asetuksen myötä luvanvarainen korjausrakentaminen edellyttäisi jatkossa energiatehokkuuden huomioon ottamista. Korjausrakentamiseen ryhtyminen säilyy vapaaehtoisena, ja kiinteistön omistaja päättää, mitkä ovat rakennuksen korjauksen yhteydessä parhaat keinot parantaa energiatehokkuutta säädösten puitteissa. ”Vision teemat nostavat osuvasti esiin asioita, jotka kuuluvat yhdistyksemme tavoitteisiin ja toimintaan. Siksi on luontevaa liittyä mukaan tähän jäsenjärjestöissämme työstetyn vision viestintään ja toteuttamiseen”, STEKin asiamies Lauri Mäki sanoo. STEKin jäsenistö koostuu 11 valtakunnallisesti toimivasta sähkö- ja elektroniikka-alan piiriin kuuluvasta yhdistyksestä. Jäseniä ovat vision muiden allekirjoittajien lisäksi mm. Energiateollisuus, RAKLI , Sähköliitto ja Teknologiateollisuus. Sähköistysalan ydintä edustaa Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry, jonka yli 3000 jäsenen joukossa ovat mm. 1900 sähkö-, tele- ja verkostourakointiyritystä sekä lukuisia yhteistoimintajäseniä, jäsenjärjestöjä ja oppilaitoksia. "Lähtökohtana on se, että ehjää ja toimivaa rakennusta ei tarvitse korjata. Suunnitelmallinen ja pitkäjänteinen kiinteistön kunnossapito maksaa itsensä takaisin. Silloin on järkevää ottaa huomioon myös energiatehokkuus", asuntoministeri Krista Kiuru sanoo. Asetuksessa rakennuksen energiatehokkuudelle tullaan säätämään vähimmäisvaatimuksia, kun kyse on rakennuksen luvanvaraisesta korjaamisesta, käyttötarkoituksen muuttamisesta tai teknisten järjestelmien korjaamisesta. Tällaisia korjauksia ovat esimerkiksi laajat peruskorjaukset, rakennuksen ulkovaipan korjaukset ja teknisten järjestelmien uusiminen. Energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä ei tarvitse toteuttaa, mikäli ne eivät ole teknisesti, toiminnallisesti tai taloudellisesti toteutettavissa. Tärkeää on myös se, että energiatehokkuutta parantavat toimet tehdään rakennuksen ominaispiirteet ja käyttötarkoitus huomioiden. ”Nyt koko sähköistysala suunnittelusta toteutukseen on vision takana, mikä tuo sille lisää painoarvoa ja vaikuttavuutta. Visio on täysin linjassa järjestömme perusvision ja toimintaperiaatteiden kanssa, ja tarjoaa hyvän välineen viestiä alamme merkityksestä tulevaisuuden rakentajana”, STUL:n toimitusjohtaja Olli-Heikki Kyllönen kertoo. Asetuksen valmistelua jatketaan lausuntojen pohjalta niin, että se voidaan antaa ympäristöministeriön asetuksena, kun laki maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta on tullut voimaan. Lain on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian. STK:n toimitusjohtaja Tarja Hailikari pitää STEKin ja STUL:n mukaantuloa tärkeänä edistysaskeleena vision edistämiselle. Se kytkee mukaan käytännössä kaikki ne sähköistysalan toimijat, joiden työ mahdollistaa esitetyn tulevaisuudenkuvan toteutumisen. www.ymparisto.fi www.hyvinvointiasähköllä.fi Plaani 4 2012 Sähkösuunnittelu 47 Kaupunkitapahtuma Lux Helsinki tammikuun alussa Kaupunkitapahtuma Lux Helsinki houkuttelee valon perään vuoden pimeimpänä aikana perjantaista tiistaihin 4.–8.1.2013. Kolmentoista valoteoksen vaikuttava ja yllätyksellinen pääreitti johdattelee katsojan Olympiastadionilta Kansallisoopperan amfiteatterin, Hesperian puiston, Kansalaistorin ja Kiasman kautta Baanalle. Yksi tapahtuman keskeisistä näyttämöistä on tänäkin vuonna Senaatintori, jossa Tuomiokirkko saa uuden asun videoprojisoinnin avulla taiteilijapari Casa Magican mystisessä spektaakkelissa. Lux Helsinki avaa valoteoksillaan uuden puolen Helsingin keskustan merkittävimmistä rakennuksista ja muutoksessa olevista kaupunkitiloista. Valoteoksia toteuttavat suomalaisten taiteilijoiden ohella ulkomaiset taiteilijat ja taiteilijaryhmät mm. Ranskasta, Englannista ja Hong Kongista. Tapahtuma kutsuu hoksaamaan kaupungin uudesta vinkkelistä: Lux Helsingin teoksista voi nauttia pieninä annoksina matkalla töistä kotiin tai kokea kokonaisvaltaisen elämyksen koko reitillä. Tapahtumaan on helppo tulla ja se sopii kaikenikäisille. Vuoden 2013 Lux Helsingissä nähdään kaikkiaan 13 valoteosta. Teokset ovat nähtävillä pääsääntöisesti päivittäin klo 16–22. Osaan teoksista voi tutustua koko vuorokauden pimeänä aikana. "Lux Helsingin valoteokset eivät ole pelkästään värivalaistuja julkisivuja, vaan ne tapahtuvat valotaiteen seuraavalla, kiinnostavammalla tasolla. Teosten reitti on suunniteltu siten, että kävijä voi nähdä ja kokea mahdollisimman monta teosta luontevalla tavalla. Valtaosa on tilaustöitä, joita ei ole nähty missään muualla", kertoo Lux Helsingin taiteellinen johtaja, professori Markku Uimonen tapahtuman taiteellisesta suunnittelusta. www.luxhelsinki.fi Uudella Eaton 9PX UPSilla energiatehokkuutta virtuaaliympäristöihin kytkeä toimimaan rinnakkain ilman erillisiä lisämoduuleja. Tällöin järjestelmän teho tuplaantuu, tai vaihtoehtoisesti järjestelmän redundanttisuus paranee. Tästä ei aiheudu yksikköhintaan verrattuna lisäkustannuksia. Kuormasegmenttien valvonta mahdollistaa esim. vähemmän kriittisten laitteiden alasajon heti sähkökatkon alkaessa, jolloin maksimoidaan jäljellä oleva varakäyntiaika tärkeille laitteille. UPS mahdollistaa myös verkkolaitteiden etäalasajon tai ennaltasuunnitellut järjestelmän alasajot ja vaiheittaiset järjestelmäkäynnistykset. Eaton ABM -akustonhallintatekniikka hyödyntää innovatiivista 3-vaihevarausmenetelmää, jolla akuston käyttöikä kasvaa jopa 50 %. Varakäyntiaikaa voidaan lisätä jopa useita tunteja ulkoisilla pikavaihdettavilla akustoilla. UPS tunnistaa automaattisesti jälkeenpäin asennettavat lisäakustot. Eaton Corporation on tuonut markkinoille Eaton 9PX -häiriöttömän sähkönsyötön järjestelmän, joka soveltuu erinomaisesti energiatehokkuutta vaativiin virtuaaliympäristöihin. Uudet 5 - 11 kVA tehoiset UPSit ovat suunniteltu IT- ja kiinteistöpäättäjille, joiden tulee hallita jatkuvasti nousevat käyttö- ja energiakustannukset. Eaton 9PX on UPS, joka varmistaa häiriöttömän sähkönsyötön kustannustehokkaasti omaten erittäin korkean tehotiheyden ja energiatehokkuuden. Online double conversion -tilassa UPSin hyötysuhde on jopa 95 % ja vastaavasti korkean hyötysuhteen tilassa 98 %. Näin 9PX on luokkansa tehokkain 0,9 tehokertoimellaan, antaen 28 % enemmän virtaa suojattaville laitteille kuin markkinoiden muut saman teholuokan UPSit. Siksi Eaton 9PX sopii hyvin esim. palvelinhuoneiden, pienten konesalien, teollisuuden, tuotannon ja terveydenhuollon laitteiden sähkönsuojaukseen. www.eaton.fi 9PX:lla voi mitata myös energian kulutusta. kWh-arvot ovat katseltavissa LCD-näytöltä tai hyödyntämällä Eatonin Intelligent Power Software -ohjelmistoa. 9PX UPSissa on sarja-, USB- ja releliitännät. Lisäksi siinä on ylimääräinen paikka valinnaiselle kortille. Mukana tuleva Eatonin Intelligent Power® Software -valvonta ja alasajo-ohjelmisto sopii yhteen kaikkien yleisempien käyttöjärjestelmien ja virtuaaliohjelmistojen kanssa. Sisäisen ohituksen ansiosta toiminta jatkuu mahdollisesta vikaantumisesta huolimatta. Erillisellä huolto-ohituskytkimellä UPS voidaan vaihtaa helposti toiseen sähkönsyötön jatkuessa keskeytyksettä kriittisille järjestelmille. HotSync -teknologian avulla kaksi Eaton 9PX laitetta voidaan Plaani 4 2012 Sähkösuunnittelu 48 uutisetPlaani Öljysäiliö 468 - valaistustaideteos on avattu Kruunuvuorenrannan ensimmäinen valaistustaideteos on muistumana öljysatamakaudesta säilytetty suuri, 16 metriä korkea ja 35 metriä halkaisijaltaan oleva teräksinen öljysäiliö. Säiliö sijaitsee lähellä rantaa ja näkyy kauaksi. Säiliö on muutettu katetuksi ulkotilaksi ja valaistaan iltaisin näyttäväksi katseenvangitsijaksi. Säiliön vaipan alaosaan on leikattu suuret oviaukot, jolloin säiliöstä muodostuu katettu ulkotila. Säiliössä voidaan järjestää markkinoita, kirpputoreja, katuteatteriesityksiä, kaupunginosatapahtumia ja monenlaisia muita tilaisuuksia. Säiliö valaistaan iltaisin auringonlaskun aikaan ulkoa ja sisältä monitasoiseksi valotaideteokseksi. Säiliön teräsvaippaan on puhkaistu 2012 aukkoa, joiden kautta ledvalot syttyessään ja sammuessaan tietokoneohjelmoidusti saavat säiliön hohtamaan lyhdyn tavoin. Päivisin aukkoihin kiinnitetyt peilit kimmeltävät auringonvalossa elävöittäen säiliön pinnan. Lähietäisyydeltä vaikutelma on abstrakti. Säiliön sisällä vallitsee erikoinen ruosteenpunainen tunnelma. Säiliön on suunnitellut Tapio Rosenius/Lighting Design Collective. Säiliön valotaideteos avattiin 10.10.2012. Valoisat lähiympäristöt Kaunis ja toimiva valaistus on yksi tehokkaimmista keinoista lisätä alueiden vetovoimaisuutta. Onnistuneen suunnittelun avulla ulos voidaan luoda erilaisia ympäristöjä, joiden tarkoitus ja mahdollisuudet tulevat selkeästi esille. Siitä syntyy turvallinen ja viihtyisä ympäristö, jossa ihmiset liikkuvat mielellään. Kodin lähiympäristöihin kuuluvat kaupunkikadut, kävely- ja pyörätiet, piha-alueet ja niiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevat puistot ja pysäköintialueet. Oikean valaistuksen avulla nämä tilat tarjoavat turvallisuudentunnetta ja viihtyisyyttä vuorokauden kaikkina aikoina. Tutustu valoisiin lähiympäristöihin ja inspiroidu osoitteessa www.fagerhult.fi/outdoor. Sivustolla voit tutustua myös vahvaan ulkovalaisinmallistoon, josta löytyy vaihtoehtoja erilaisiin lähiympäristöihin. Suosittu Rondo-sarja on täydentynyt uudella G2-mallistolla. Ledeille suunnitellut Rondo G2 -valaisimet tarjoavat energiatehokkuutta, visuaalista näkömukavuutta sekä pitkän käyttöiän. Valittavissa on kaksi eri G2-versiota: Power ja Visual. Uudessa Conledossa yhdistyvät nykyaikainen tekniikka ja menneiden aikojen loistokkuus. Conledo luo uuden näkökulman led-valaistukseen, ja tarjoaa pehmeämpää ja inhimillisempää valaistusta nykyaikaisen energiatehokkuuden ehdoilla. Conledossa uusin led-tekniikka on LMM-moduulien muodossa. Ne ovat niin tehokkaita, että valaisimelle on voitu kehittää oma heijastinratkaisu. Valaisimessa on tilaa myös tulevaisuuden ohjausjärjestelmille ja rakenteiden jäähdytys on optimoitu niin, että valaisimelle saadaan mahdollisimman pitkä käyttöikä. www.fagerhult.fi Plaani 4 2012 Sähkösuunnittelu 49 Sähköistysalan näkymät näyttävät heikoilta Uusi tyylikäs kotijakamo Draka PK-310 Sähkösuunnittelijat NSS ry:n ja Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL:n yhteisen suhdannetiedustelun mukaan rakentamisen viime syksynä nähty heikko tulevaisuuden näkymä jatkuu. Siitä huolimatta tilaus- ja työkanta on suhteellisen normaali ja suunnittelijoilla enimmäkseen täystyöllisyys. Prysmian Groupin uusi Draka PK-310 kotijakamo on ristikytkentäkaapelointiin tarkoitettu kytkentäkaappi, jonka sisältö voidaan rakentaa joustavasti pitämään sisällään nousukaapelointien liittimet, mahdollisen kotikaapeloinnin ristikytkennät sekä mm. aktiivisen asiakaspäätelaitteen. Tiedustelu lähetettiin lokakuussa 2012 NSS:n ja STUL:n jäsenrekisteristä kaikille 1815 sähköpostiosoitteensa ilmoittaneelle yritykselle. Tiedusteluun vastasi kaikkiaan 331 yritystä, joista sähköurakoitsijoita oli 292 ja sähkösuunnittelijoita 39. Vastausprosentiksi sähköurakoitsijoiden osalta muodostui 19 ja sähkösuunnittelijoiden osalta vastausprosentti oli 43. Draka PK-310 on muotoiltu tyylikkäästi, joten sen voi asentaa näkyvälle paikalle vaikkapa eteisen seinälle. Sisälle voi sijoittaa myös WLAN-antennilla varustetun aktiivipäätelaitteen, sillä muovista valmistettu kotelo ei estä signaalin kulkua metallikoteloiden tapaan. Kotijakamo on rakenteeltaan modulaarinen ja kasvatettavissa laajennusosalla. Toimitukseen voi valita yhden tai kahden kotelon asennuslevyn, johon kokonaisuus kiinnitetään. Rakennustuotannon kokonaisuudessaan otaksui tulevana puolivuotiskautena kasvavan vain reilu 2 % vastanneista. Vastaajista kolmannes (33 %) odotti sen säilyvän ennallaan. Odotukset ovat edelleen heikentyneet viime syksystä, jolloin saldoluku (kasvuun uskovien prosenttiosuus – vähentymiseen uskovien prosenttiosuus) oli – 23, nyt – 63. Prysmian Group toimittaa lukollisen kotelon ja asennuslevyt, ja neuvoo mielellään sopivien suomalaistarvikkeiden hankinnassa. Niitä voivat olla esimerkiksi RJ45-ristikytkentäpaneeli, kaapelitelevisioverkon jaotin, valokaapelin päätekotelo ja sähköpistorasia. Optimismia löytyy enää korjausrakentamisesta. Toimisto- ja liikerakentamisen, teollisuusrakentamisen, julkisen rakentamisen ja asuntotuotannon odotukset olivat negatiivisia, kun vähentymiseen uskovia kaikista vastaajista on selvästi enemmän kuin kasvua odottavia. Draka PK-310 kotijakamokoteloa voi käyttää myös pienten toimistojen kerrosjakamona. Kuitujatkoslevyillä varustettuna se soveltuu myös alijakamoksi, joita tarvitaan usean talon kiinteistöissä. Korjattavaa uskotaan riittävän Jokaisen alalla tehdyn suhdannetiedustelun perusteella ovat olleet myönteisimmät odotukset korjausrakentamisesta. Asuntojen ja muun korjausrakentamisen uskoo kasvavan tai vähintäänkin pysyvän ennallaan tulevana puolivuotiskautena yli 80 prosenttia vastaajista www.draka.fi www.prysmian.com Työkantaa on vielä Saldoluvulla katsottuna työkantatilanne on koko alalla selvästi heikkenemässä ja oli myös sähkösuunnittelijoilla negatiivinen, saldoluku -18 (viime syksynä -15). Suhdannetiedusteluissa on kysytty myös työ- ja tilauskannan riittävyyttä. Yritysten työ- ja tilauskannan mediaani oli urakoitsijoilla 3 kk (4,5 kk v. 2011). Suunnittelijoilla se oli 3,5 kk (4 kk v. 2011) ja keskiarvona 5,1 kk (sama kuin syksyllä 2011). Työkannan mediaani ja keskiarvo ovat olleet koko kyselyn historian ajan 3-5 kuukautta. Päätekotelo ja valmispääte Draka PK-36 Prysmian Groupin uutuustuotteet valokaapelin päätekotelo Draka PK-36 sekä valmispääte Draka PK-36 nopeuttavat sisäjohtoverkon kuitukaapelointia sekä saneerausta, jossa nousukaapeli vedetään jokaisen huoneiston kotijakamoon asti. Ne voidaan asentaa pinta-asennuksena suoraan seinälle tai huoneiston kotijakamoon. Henkilöstön määrät laskussa Kyselyssä kysytään myös kunkin vastaajayrityksen henkilömäärät puoli vuotta sitten, nyt ja ennuste puolen vuoden päästä. Näistä luvuista laskien henkilöstön määrä on urakoitsijoilla viimesyksyisellä tasolla, mutta ensi keväänä odotetaan selkeää noin 4 %:n vähennystä. Neljälle kuidulle mitoitetun päätekotelon Draka PK-36:n mukana toimitetaan SC/APC-adapterit sekä liittimillä varustetut kuituhännät. Liittimet pysyvät kuituhännissä puhtaina, sillä adaptereissa on pölyltä suojaava läppä. Kotelossa on kuituhitsausta varten tehty jatkoslevy, johon voi kieputtaa riittävän pitkän pätkän primaaripäällysteistä kuitua suojaan. Suunnittelijoilla henkilömäärä kokonaisuudessaan kyselyyn osallistuvilla yrityksillä on tasaisesti kasvanut sekä keväällä että tässä tutkimuksessa eli viime syksystä yhteensä yli 5 %. Ensi keväänä suunnittelijavastaajat ennakoivat kokonaishenkilömäärän säilyvän ennallaan. Tarjouskyselyt ja yritystoiminnan tuloksellisuus Tarjouskyselyjen määrä verrattuna 3 kuukauden takaiseen on vähentynyt sähkösuunnittelijoilla saldoluvulla mitattuna -43 (-55 oli saldolukema viime syksynä). Yritystoiminnan tuloksellisuuden kuluvana vuonna olettaa 70 %:ia sähkösuunnittelijoista vähintään samaksi tai paremmaksi kuin edellisenä vuonna. Saldoluku oli -2 (viime syksynä -18). Saatavana on myös valmispääte Draka PK-36, jossa on määrämittainen sisäasennuskaapeli valmiiksi päätettynä neljään SC/APC-liittimeen. Halkaisijaltaan 4 mm kaapelissa on taivutussietoiset G657A-standardin mukaiset kuidut. Kaapelin vakiopituudet ovat 30 m ja 50 m. Kätevä asennuspakkaus helpottaa asentamista, sillä valmispäätteen kaapeli voidaan vetää ulos pakkauksen sisällä olevalta kelalta ilman kaapelin kiertymistä. Kelan keskellä oleva päätekotelo vapautetaan kaapelin ulosvedon päätteeksi. Tämänkertaiset tulokset eivät sähkösuunnittelijoiden osalta juurikaan poikkea vuoden takaisen kyselyn tuloksista, jotka sisälsivät tavanomaiseen tapaan synkkiäkin näkemyksiä. www.nssoy.fi www.draka.fi www.prysmian.com Plaani 4 2012 Sähkösuunnittelu 50 uutisetPlaani Led-valaisimet yleistyvät julkisissa tiloissa Hyvin suunniteltu julkisen tilan valaistus ei ole pelkkä pakollinen kustannus vaan kannattava investointi. Valolla luodaan viihtyvyyttä, korostetaan asioita, helpotetaan löydettävyyttä, rakennetaan yrityksen imagoa ja ennen kaikkea luodaan tunnelmaa. Näistä lähtökohdista HELLA Lighting Finland on tuonut markkinoille jo toisen sukupolven, julkisiin tiloihin suunnitellun led-tuoteperheen, jossa yhdistyy kustannustehokkuus, viimeisin tekniikka, korkea laatu ja muunneltavuus. Uusi tuotesarja hyödyntää led-tekniikkaa ja siitä löytyy ratkaisut niin monimuotoiseen yleisvalaistukseen kuin korostus- ja dekoratiiviseenkin valaistukseen. Tuotesarja sisältää Tracklight T200-kiskovalot, ST200- kohdevalot ja Spot S200-alasvalot. Valaisinsarjan muunneltavuus yhdessä ja erikseen on huippuluokkaa. Laajasta versiovalikoimasta löytyy lukuisia eri teholuokkia. Lisäksi valittavana on monia eri avauskulmia, valon värisävyjä ja valaisimen värejä. HELLAn kehittämä Ambient-tunnelmavalotoiminto on yksi tärkeimmistä ominaisuuksista, jonka avulla valaistusjärjestelmällä on mahdollista taikoa esiin miltei rajattomasti efektejä, tunnelmia ja ympäristöjä. Tuotesarjan muita etuja ovat tehokkaat, häiriöttömät ja optisesti erinomaiset valaisimet. Led-valaisimet eivät myöskään tuota haitallista lisälämpöä kuten perinteiset ratkaisut ja suuren energiatehokkuuden ja pitkän käyttöiän ansiosta säästöt energia- ja huoltokustannuksissa ovat erittäin merkittäviä. www.hella.fi/indoorlighting Rakennusteollisuus etsii ratkaisua kännyköiden kuuluvuusongelmaan jopa sata kertaa heikommin verrattuna kymmenen vuotta vanhoihin rakennuksiin. Vaimennus oli sitä suurempi, mitä korkeampaa taajuutta käytettiin. Se korostaa ongelmaa entisestään, koska tulevaisuuden radioverkot toimivat yhä korkeammilla taajuuksilla. Rakennustuoteteollisuus, rakennusurakoitsijat, operaattorit ja ympäristöministeriö ovat kesäkuussa aloittaneet hankkeen, joka etsii ratkaisuja radiosignaalien heikkoon kuuluvuuteen energiatehokkaissa rakennuksissa. ”Radioverkon kannalta metallien käyttö on huono asia, sillä signaali läpäisee rakennusta ympäröivän metallikuoren todella huonosti. Matkapuhelimen käyttäjälle tämä on kiusallista ja jopa kohtalokasta, mikäli esimerkiksi hätäpuhelut eivät mene läpi”, kertoo tutkija Ari Asp TTY:n tietoliikennetekniikan laitokselta. Energiatehokas rakentaminen edellyttää tiiviitä rakenteita jotka voivat heikentää langattomien radioverkkojen kuuluvuutta ja aiheuttaa kännykkäpuhelun pätkimistä tai jopa katkeilua. Syynä saattavat olla metalleja sisältävät rakenteet ja rakennusmateriaalit. Metalleja käytetään esimerkiksi energiatehokkaissa ikkuna- ja seinärakenteissa ja ulko-ovissa. Ongelma on niin laaja, että on ehdotettu muutoksia jopa rakennussäädöksiin tai lakiin. Operaattorit ovat esittäneet yhtenä vaihtoehtona tukiasemaverkoston tiivistämistä, joka olisi kallis ratkaisu. Toiseksi vaihtoehdoksi on esitetty talokohtaisia vahvistimia tai kotitukiasemia, mutta niihin liittyy vielä ongelmia. ”Kännyköiden kuluvuusongelmaan ei ole olemassa yhtä selkeää ratkaisua. Rakennusala etsii nyt sellaisia ratkaisuja, joiden pohjalta voidaan laatia rakentamiseen uutta ohjeistusta”, kertoo toimitusjohtaja Juha Luhanka Rakennustuoteteollisuus RTT ry:stä. Ongelma koskee Luhangan mukaan uudisrakentamisen lisäksi yhtä lailla korjausrakentamista. Tampereen teknillisen yliopiston tietoliikennetekniikan laitos on mitannut uusien rakennusmateriaalien ja talojen kohdalla, kuinka paljon radiosignaali vaimenee edetessään eri materiaaleissa. Tutkimuksen mukaan radiosignaalit voivat läpäistä uusien talojen rakenteet ”Rakennusala on aktiivisesti mukana ratkaisemassa ongelmaa omalta osaltaan. Esimerkiksi eristeiden ja ikkunoiden valmistajilla on hyvät valmiudet kehittää toimivia ratkaisuja kuuluvuusongelmaan. Yhdessä eri toimialojen ja viranomaisten kanssa tulee sitten yhdessä miettiä, mitkä ratkaisut otetaan käyttöön”, Juha Luhanka RTT:stä sanoo. www.rakennusteollisuus.fi Plaani 4 2012 Sähkösuunnittelu 51 Rakennusautomaatiourakoitsijoiden pätevyysarviointi käynnistyy Rakennusautomaatiourakointi on yksi nopeimmin kasvavista sähköisen talotekniikan alueista. Automaatiourakointi kattaa talotekniset järjestelmät ja prosessit, joilla ohjataan, säädetään, valvotaan ja hallitaan muun muassa lämmönjako-, ilmanvaihto-, valaistus- ja sähköteknisiä järjestelmiä sekä tietoteknisiä järjestelmiä. Kodin valaistusopas nyt netissä! Rakennusautomaatioalan asennustoiminta ei edellytä viranomaislupaa lukuun ottamatta sähkötöitä. Automaatioalan rakennuttaja-, suunnittelu- ja urakointijärjestöt näkevät tarpeelliseksi luoda alalle asennusyritysten hyväksyntäjärjestelmä, jonka avulla pätevöityneet ja kokeneet asennusyritykset voivat erottautua. Nyt käynnistyvästä vapaaehtoisesta RAU-hyväksyntäjärjestelmästä vastaa Henkilö- ja yritysarviointi Seti Oy. Miksi sisustuslehtien keittiöt näyttävät paremmalta kuin omasi? Solmitko kenkäsi aamuisin hämärässä eteisessä? Mitä eroa on tunnelma- ja työvalaisimella? Näihin ja satoihin muihin arkipäiväisiin ongelmiin löytyy neuvoja osoitteesta www.kodinvalaistus.fi. Tietoa valaistuksesta on ollut netissä aikaisemminkin mutta ensimmäistä kertaa tieto on nyt koottu yhdelle sivustolle helposti ymmärrettävään muotoon. Opas tarjoaa tietoa paitsi markkinoilta poistuvien hehkulamppujen korvaavista valonlähteistä myös laajemmistakin valaistuskokonaisuuksista. On neuvoja epätietoiselle, joka etsii laadukasta lamppua ruokapöydän ylle, ja rakentajalle kokonaisen omakotitalon sisä- ja ulkotilojen valaistussuunnitteluun. RAU-hyväksyntäjärjestelmän ohjausryhmässä ovat edustettuina Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry, Avoin Automaatio ry, KNX Finland ry, Sähkösuunnittelijat NSS ry, Rakennusautomaatioliikkeiden liitto RALL ry, Suomen Automaatioseura ry sekä Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry. Alan järjestöt, joiden nimeämät edustajat ovat mukana RAU-ohjausryhmässä, painottavat asennusyrityksen vastuuhenkilön pätevyyttä. Vastuuhenkilöllä on oltava soveltuva alan ammattikoulutus sekä riittävä rakennusautomaatioalan työkokemus. Pätevyyskriteerit täyttävälle henkilölle myönnetään hakemuksesta RAU-henkilöpätevyystodistus. Oppaan tarkoituksena on parantaa kotien palo- ja sähköturvallisuutta, vähentää energiankulutusta ja ympäristökuormitusta sekä ohjata ihmisiä tekemään ympäristön kannalta oikeita valintoja omaan kotiinsa liittyvissä valaistusratkaisuissa ja hankinnoissa. Kotien valaistusongelmiin paneudutaan konkreettisin esimerkein ja oppaasta löytyy runsaasti valokuvia onnistuneista valaisuratkaisuista kodin eri tiloissa. Oppaassa kerrotaan myös valon vaikutuksesta asukkaan hyvinvoinnille. Kuluttaja saa oppaasta kattavan perustiedon lisäksi uusia näkökulmia kodin valaistukseen. RAU-urakointiyrityksellä on oltava nimetty automaatiotöiden vastuuhenkilö, jolla on voimassaoleva RAU-henkilöpätevyys. Lisäksi asennusyrityksen on täytettävä tilaajavastuulain edellyttämät vaatimukset, jonka voi osoittaa esimerkiksi Tilaajavastuu.fi – Luotettava Kumppani -sopimuksella. Oppaan on toteuttanut Sähköturvallisuuden edistämiskeskus ry STEK. ”Päädyimme toteuttamaan oppaan nettiversiona, sillä sieltähän tämän päivän rakentaja ja lampunvaihtaja neuvoja etsii”, kertoo STEKin asiamies Lauri Mäki. Oppaan on toimittanut Anne Korkala ja asiantuntijoina ovat toimineet sisustussuunnittelija Päivi Oikarinen ja vuoden 2010 sähkösuunnittelija Kari Sirén. RAU-urakoitsijahyväksyntä on uusittava vuosittain. Seti Oy ylläpitää rekisteriä hyväksytyistä rakennusautomaatiourakoitsijoista osoitteessa www.seti.fi. www.kodinvalaistus.fi Nuoret suunnittelijat tutustuivat Fagerhultin tehtaisiin NSS ry:n nuorten suunnittelijoiden ryhmä tutustui syyskuussa Fagerhult Oy:n tehtaisiin Bollebygdissa ja Habossa toimitusjohtaja Seppo Mustosen johdolla. Ryhmä sai paitsi kattavan tietopaketin Fagerhultin tuotteista ja toiminnasta, niin myös ajantasaista tietoa valaistuksen kehityssuunnista. Tehdaskierroksen aikana ryhmä tutustui mm. Fagerhultin testauslaboratorioon, jossa varmistetaan, että tuotteet täyttävät niiltä vaaditut ominaisuudet esimerkiksi valaistusominaisuuksien, optiikan, tiiviyden, iskunkestävyyden ja paloturvallisuuden osalta. Vaikka riippumattoman koestuslaitoksen tarkastukset eivät enää ole pakollisia, Fagerhult sertifioi edelleen mallistonsa valaisimet. Ohjelmaan sisältyi myös Fagerhultin valaistusakatemian johtaja Henrik Clausenin mielenkiintoinen luento, jossa hän evästi ryhmäläisiä esimerkeillä valolla viestimisestä, valon ja havaintopsykologian lainalaisuuksista sekä tulevaisuuden valaistusvisioista. Plaani 4 2012 Sähkösuunnittelu 52 uutisetPlaani hakutoiminnoissa noudattamalla harmonisoituja yleisnimiä ja antamalla tekniset nimet suositusten mukaisesti. ”Esimerkillinen tuotetietojen päivittäjä lataa tuotteille kuvat, kirjoittaa sanallisen kuvauksen ja lisää linkit tarkempiin tietoihin verkkosivuilla ja esitteissä. Mitta- ja pakkauskokotietojen on syytä olla oikeita, jotta tilaaja saa tarvitsemansa”, STK:n toimitusjohtaja Tarja Hailikari kertoo. Kuvassa vasemmalta: STK:n puheenjohtaja Markku Säkö ja toimitusjohtaja Tarja Hailikari, keskellä Alppilux Oy:n toimitusjohtaja Sami Tulus ja oikealla yhtiön markkinoinnista ja tuotehallinnasta vastaavat Jarmo Tomperi ja Toni Anttila. www.stkliitto.fi www.alppilux.fi Alppiluxista Esimerkillinen tuotetietojen päivittäjä 2012 Raychem lattialämmitysperhe kasvoi Sähköteknisen Kaupan Liitto ry (STK) palkitsi Alppilux Oy:n Esimerkillisenä tuotetietojen päivittäjänä 2012. STK pitää yllä alan yhteistä 220.000 tuotetta käsittävää Sähkönumerot.fi-tuotetietopalvelua, joka sisältää kattavat sähkötarvikkeiden tuotetiedot, kuvat ja linkit koko toimitusketjun tarpeisiin. Raychem on kehittänyt saneerauksiin ohuen (ø 3 mm) Raychem CeraPro saneerauskaapelin. Kaapeli on tarkoitettu kohteisiin, jossa korotusvaraa ei ole paljon, lattia on monimuotoinen tai siinä on paljon kierrettäviä esteitä, kuten esimerkiksi lattiakaivoja. Alppiluxilla on Sähkönumerot.fi-tietopalvelussa 1600 tuotetta, joilla kaikilla on harmonisoitu yleisnimi ja joiden tekniset nimet on pääosin suositusten mukaiset. Lähes jokaisella tuotteella on tuotekuva ja monilla lisäksi mittakuva tai tunnelmakuva käyttöympäristössä. Tuotteiden mitta- ja pakkauskokotiedot ovat kunnossa ja monilla tuotteilla on sanallinen tuotekuvaus sekä linkkejä ja liitetiedostoja lisätietojen saamiseksi. Raychem CeraPro:ssa kaapeli toimitetaan pakkaukseen integroidulla kertakäyttökelalla, joten sitä on helppo käsitellä työmaalla. Kertakäyttökelan voi halutessaan ottaa irtikin ja laittaa sille itse akselin. Pakkauksesta löytyy asennusta nopeuttava teippijärjestelmä. Ensin lattiaan kiinnitetään kaksipuolinen teippi. Kaapeli kiinnitetään teippiin jonka jälkeen harsoteipillä varmistetaan kiinnitys. Asennusväliä on helppo hienosäätää tässä vaiheessa. Lopuksi kriittisimmät paikat lukitaan paikoilleen kuumaliimalla. Perinteiseen pelkkään kuumaliimaukseen verrattuna asennusaika Raychem CeraPro kiinnitysjärjestelmällä voi jopa puolittua. Raychem CeraPro kaapelin päälle asennetaan joko tasoitemassa tai uoraan laatat. Kevättalvella 2012 Alppilux otti ensimmäisenä tavarantoimijana käyttöön Valaistusluettelo-excel-tiedostot teknisten ominaisuuksien välittämiseksi yhteistyötukuilleen. Samassa yhteydessä Alppilux ehdotti, että tätä alan yhteistä työkalua päivitetään saatujen käyttökokemusten pohjalta, mikä toteutuikin kesäkuussa 2012. ”Tuotteet, tuotetiedot ja palvelu muodostavat meillä kokonaispaketin, jonka tarjoamme asiakkaillemme. Tietojen oikeellisuus ja helppo saatavuus ovat ehdottoman tärkeitä. Saamamme palautteen mukaan STK:n tuotetietopalvelut ovat arvostettuja ja laajasti käytettyjä koko toimitusketjussa”, kertoo kunniakirjan STK:n syyskokouksessa vastaanottanut Alppiluxin toimitusjohtaja Sami Tulus. Sähkötarvikkeiden valmistajat ja maahantuojat ovat viime syksystä lähtien voineet luoda, päivittää ja täydentää tuotetietoja suoraan STK:n tietokantaan. Itsepalvelutoiminnot tarjoavat hyvän mahdollisuuden parantaa tuotteiden esiinnousua www.tycothermal.com OpenLight Spots -palvelu valaistusalan ammattilaisille avattu! OpenLight yhdistää valaistusalan toimijat uudella ja mielenkiintoisella tavalla Suomessa, Pohjoismaissa ja kansainvälisesti. Spots-verkkopalveluun on koottu tieto useiden suunnittelijoiden ja valmistajien valaistusideoista, referensseistä ja tuotteista. Verkkopalvelua voi selailla maksutta ja sieltä saa nopeasti tietoa esimerkiksi energiatehokkaista valaisimista sekä uusimmista valaistuskohteista. OpenLight Spots on verkostoitumisen työkalu, jonka avulla luot helposti yhteyden alan toimijoihin koti- ja ulkomailla. Lisäksi OpenLight järjestää valaistusalan ammattilaisille Live-tapahtumia, jotka laajentavat palvelua alan yhteisölliseksi kohtauspaikaksi. www.openlight.fi Plaani 4 2012 Sähkösuunnittelu 53 Chalice LED -alasvalo säästää energiassa ja huollossa Chalice LED on kokonaistaloudellinen vaihtoehto TC-lampullisille alasvaloille aina 2x26W asti. Energiatehokkuuden lisäksi säästöjä tuovat huoltovapaa passiivijäähdytys ja pitkäikäinen 50 000h (L70) ledimoduuli. Valaisimen valonjako on leveä ja vastaa muodoltaan perinteisiä alasvaloja. Näin Chalice LED soveltuu uudisrakentamisen lisäksi erinomaisesti korvaamaan vanhoja, energiatehottomia valaisimia. Syl-Lighter LED – valaisimet Syl-Lighter LED -valaisimet sopivat matalan rakenteensa ansiosta erityisen hyvin mataliin asennustiloihin ja leveän valonjaon ansiosta loistavasti yleisvalaistukseen. IP44 -kotelointiluokka laajentaa käyttöalueen kosteisiin tiloihin mm. kylpy- ja kodinhoitohuoneisiin, sekä ulkokäyttöön suljetuissa kattorakenteissa. Alppiluxin toimittama valaisin on saatavana valovirraltaan kahtena versiona: 1100lm (ottoteho 14,7W) ja 2000lm (28,2W). Kummankin saa värilämpötilaltaan lämpimän valkoisena (3000K) tai neutraalin valkoisena (4000K). Uppoasennettavassa valaisimessa on ulkoinen LEDdriver. Valikoimassa on tarjolla myös ohjattavat mallit DALI ja Switch-Dim säätöön. Valaisin sopii erityisen hyvin julkisiin tiloihin, auloihin, käytäviin ja toimistoihin. Saatavana on kolme eri tehoa ja halkaisijaa. Värilämpötiloina 3000K ja 4000K. Valaisin toimitetaan elektronisella liitäntälaitteella, jossa on 30 cm:n välijohto pikaliittimellä. www.alppilux.fi www.sylvania.fi Lumia-mallistoon numerovalaisin ja seinäspotti Alppiluxin Lumia-mallisto täydentyi numerovalaisimella AVN220, joka on saavana valkoisena ja grafiitinharmaana. Se toimii mainiosti myös sisäänkäyntien yleisvalaisimena. Seinään kiinnitettävässä valaisimessa on tuttu E27-kierrekanta, joka sopii esimerkiksi energiansäästölampuille. Numerotarrat sisältyvät toimitukseen. Toinen uutuus on tyylikäs grafiitinharmaa ylös-alas-suuntaava seinäspotti AVN08GH. Sen valonlähteinä voidaan käyttää GU10-kantaisia CFL-, led- tai halogeenilamppuja. Nykyisistä malleista pyöreän E27-kantaisen AVN260-seinä/kattovalaisimen saa nyt myös valkoisella kehyksellä tai luomella. Modernin pihapiirin Lumia-valikoimaan kuuluu entuudestaan laaja mallisto katto-, seinä- ja pylväsvalaisimia LEDvalonlähteellä sekä GU10- ja E27-kantaisina malleina. Motto Trend LED – Tyylikästä muotoilua www.alppilux.fi Tyylikkäät Motto Trend LED-valaisimet ovat valotehokkuudeltaan huippuluokkaa. Laadukas alumiinirunko sekä kahteen eri suuntaan kallistettava kardaaninivel mahdollistavat erittäin hyvän suuntauksen ja viimeistellyn lopputuloksen. Leveä avautumiskulma (25° tai 36°) luo mahdollisuuden korvata perinteisen halogeenivalaistuksen miellyttävällä ja tasaisella led-valaistuksella. Valaisinta on saatavissa yksi-, kaksi- ja kolmeosaisena valkoisena ja harjatun alumiinin värisenä. Motto Trend LED-valaisimet voidaan varustaa eri tehoisilla led-ohjaimilla valaistustason tarpeen mukaan. www.sylvania.fi Plaani 4 2012 Sähkösuunnittelu 54 uutisetPlaani Doo-Wop Tanskan laivaston rakennusviraston ja Louis Poulsenin yhteistyössä suunnittelema valaisin lanseerattiin alun perin 1950-luvulla. Valaisinta käytettiin monen vuoden ajan laivaston eri tiloissa, kuten kanttiineissa ja toimistoissa. Laivastovalaisimeksi kutsutun valaisimen ainutlaatuiset valaistus- ja käyttöominaisuudet tekivät siitä hyvin suositun. Valaisin poistui Louis Poulsenin valikoimasta vasta 1980-luvun alussa. Viime vuosien aikana valaisimen vanhempia versioita on ilmestynyt yhä useammin myyntiin antiikkiliikkeissä ja huutokaupoissa. Tämä on luonut valaisimelle kysyntää ja johtanut siihen, että valaisin on otettu asiakkaiden toivomuksesta uudelleen tuotantoon. Uusi versio noudattaa uskollisesti alkuperäistä mallia ja valaisimen valmistusmenetelmät ovat entiset. Värit on kuitenkin päivitetty nykyajan sisustuksen väreihin sopiviksi. Käsityönä valmistettujen varjostimien reunat viimeistellään taivuttamalla ne hieman sisäänpäin, jotta saavutetaan paras valonjako. Varjostin leikataan paksusta messinkilevystä, joka hiotaan kiiltäväksi. Doo-Wop on yksinkertainen ja selkeä valaisin, joka kokonsa ja valaistusominaisuuksiensa puolesta sopii mitä erilaisimpiin sisustuksiin ja tiloihin. Harmonisen muotoilunsa ansiosta se toimii sekä yksinään että ryhmissä tai rivissä. Värivaihtoehdot ovat valkoinen, tumman harmaa, vihreä, punainen ja sininen sekä kiillotettu messinki. Doo-Wop toimii erilaisilla E27-kierrekannalla olevilla valonlähteillä, hehkulampputehona kuitenkin max 60W. www.louispoulsen.com AL 600 LED – valaisin joka luo turvallisuutta Yhteistyössä Mads Odgårdin kanssa Louis Poulsen on kehittänyt uuden valaisimen alikulkutunneleiden valaistukseen. Valaisin sopii mainiosti myös muihin käyttökohteisiin, missä leveä ja tasainen valonjako, pieni huoltotarve sekä ilkivallankestoisuus ovat tärkeitä ominaisuuksia. AL 600 LED -valaisimen muotoilu on erittäin minimalistinen. Sen korkeus on vain 65 mm ja pituus 600 mm. Valaisimen valettua alumiinia oleva runko suojelee ledvalonlähteitä tehokkaasti. Louis Poulsenilla on vahvat perinteet kehittää häikäisemättömiä valaisimia tarkoituksenaan luoda ihmiselle miellyttävä ympäristö. Niin myös tämän valaisimen kohdalla, jossa häikäisy on minimoitu myös turvallisuussyistä. AL 600 LED on saatavana kolmella eri teholla, 8W, 12W tai 17W (järjestelmäteho). Valon väri on 3200 K. Polttoikä vaihtelee tehosta riippuen: 8W – 100.000 h, 12W – 80.000 h ja 17W – 52.000 h. Valaisimen runko on valettua alumiinia maalattuna strukturoituun alumiiniväriin ja suojakupu on iskunkestävää polykarbonaattia. Kotelointiluokka IP65, suojausluokka II. Ilkivaltaluokka IK10. www.louispoulsen.com Upotettavat Alcor ja Avior led-valaisimet Aldabran led-valaisinmallisto laajenee. Uusi Alcor on veteen, maahan tai rakenteisiin upotettava, IP68, ruostumatomasta teräksestä valmistettu kohdevalaisin. Malli on ”drive over” ja IK08-ilkivaltasuojattu. Valaisin soveltuu hyvin julkisiin tiloihin, parkkihalleihin, ajoluiskoihin, portaisiin, uima-altaisiin ja ostoskestuksiin. Opiikat ovat 8°, 22°, 48° ja mattalasi. Valkoisen valon värit ovat, 3000 K, 4000 K, 5500 K ja RGBväriversio. Tehot ovat 1W ja 2W ja käyttölämpötilat -30° - +50°. Edullisempi Avior soveltuu paremmin yksityisiin tiloihin. Kotelointiluokka on IP67 ja ilkivaltasuojaus on IK05. Avior on muuten vastaava kuin Alcor, mutta on mitoiltaan pienempi ja RGB-versiota ei ole saatavana. www.candelaimport.fi Plaani 4 2012 Sähkösuunnittelu 55 Draka-MMJ täyttää uuden MMJ-standardin vaatimukset. Uusittu asennuskaapelien standardi on muuttunut teknisesti vaativammaksi ja edistää entistä paremmin käyttäjäturvallisuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Uuteen standardiin on määritelty mm. vaipan kuoriutumiskoe. Vaatimukset varmistavat myös kaapelin pitkäikäisyyden. Drakan MMJ- ja MKMJ-kaapelit täyttävät uuden SFS 2091:2011-standardin vaatimukset kaikilta osin. Kaapelit ovat turvallisia, pitkäikäisiä ja ympäristöystävällisiä. Draka on aina luotettava kaapelivalinta. www.draka.fi