ELÄINTEN TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN VALVONTA

ELÄINTEN TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN VALVONTA

ELÄINTEN TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN
VALVONTA JA ELÄINLÄÄKÄRIPALVELUT 2013
PIRKKALAN KUNTA, YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO
Hämeenkyrö, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Vesilahti, Ylöjärvi
2
SISÄLLYS
1. Suunnitelman perusteet ja vaatimukset
2. Voimavarat, vastuualueet ja työnjako
2.1. Eläinlääkäreiden koulutussuunnitelma
3. Tietojärjestelmät
4. Yhteistyö ja viestintä
4.1 Viranomaisten välinen yhteistyö ja tiedotus
4.2. Erityistilanneviestintä
5. Maksut
5.1. Keskitetty yhteydenottopalvelu päivystysaikana
5.2. Subventiot
6. Valvonnan toimeenpano
6.1. Eläinten terveyden valvonta
6.1.1 Ilmoitusvelvollisuudet
6.1.2. Eläintautiepäilyt ja -tapaukset
6.1.3. Terveysvalvontaohjelmat
6.1.4. Vesiviljelylaitosten terveysvalvonta
6.1.5. Kyyhkyslakat
6.1.6. Muu tautiseuranta
6.1.7. Eläinten keinollinen lisääntyminen
6.1.8. Eläimistä saatavat sivutuotteet
6.1.9. Eläinten merkitseminen ja rekisteröinti
3
6.1.10. Tuonti, vienti ja sisämarkkinakauppa
6.2. Eläinten hyvinvoinnin valvonta
7. Eläinlääkäripalvelujen toimeenpano
7.1. Peruseläinlääkäripalvelu
7.1.1. Puhelinneuvonta
7.1.2. Sairaanhoito
7.1.3. Terveydenhoito
7.1.4. Eläinten lopetus
7.1.5. Todistukset
7.2. Tuotantoeläinten terveydenhuolto
7.2.1. Terveydenhuoltopalvelujen kysyntä ja resurssitarve
7.3. Kiireellinen eläinlääkärinapu
7.3.1. Suureläinpäivystys
7.3.2. Pieneläinpäivystys
7.3.3. Keskitetty yhteydenottopalvelu
7.4. Saatavuus- ja laatutavoitteet
7.5. Toimitilat ja välineresurssit
7.6. Perustason ylittävät palvelut
7.7. Ohjaus
7.7.1. Suunnitelmien arviointi ja toteutumisen seuranta
7.8. Laatu
7.9. Seuranta ja raportointi
7.9.1. Ostopalvelun laadunvalvonta
7.9.2. Valitusten käsittely
7.9.3. Vastuuvakuutukset
7.9.4. Annettujen määräysten noudattamisen valvonta
4
7.9.5. Eläinlääkäripalveluiden käytön tilastointi
7.9.6. Raportointi
8. Liitteet
Liite1 Resurssitarpeen kartoitus -lomake
Liite 2 Yksityiset eläinlääkäripalvelut alueella
Liite 3 Eläinlääkäreiden vastaanottotilojen varustus
5
1. Suunnitelman perusteet ja vaatimukset
Suunnitelma koskee eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontaa sekä eläinlääkäripalveluiden järjestämistä
Pirtevan alueella vuonna 2013. Suunnitelman laadinnassa on noudatettu Eviran valtakunnallista ohjelmaa.
Perusteet
Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran laatima valtakunnallinen ohjelma eläinten terveyden ja hyvinvoinnin
valvonnasta sekä kuntien järjestämistä eläinlääkäripalveluista (EHO) 2011-2014. EHO on osa
ympäristöterveydenhuollon yhteistä valtakunnallista valvontaohjelmaa (Ymppiohjelma) ja (EY) N:o
882/2004 valvonta-asetuksen mukaista elintarvikeketjun monivuotista kansallista valvontasuunnitelmaa
(VASU).
Suunnitelmasta säädetään Eläinlääkintähuoltolaissa (765/2009) ja Valtioneuvoston asetuksessa
eläinlääkintähuollosta (1031/2009). Eläinlääkintähuoltolain soveltamisalaan kuuluvasta valvonnasta
säädetään lisäksi elintarvikelaissa (23/2006), eläintautilaissa (55/1980), helposti leviävien eläintautien
vastustamisesta annetussa laissa (488/1960), eläinsuojelulaissa (247/1996), eläinten kuljetuksesta
annetussa laissa (1429/2006), eläinten lääkitsemisestä annetussa laissa (617/1997) ja tilatukijärjestelmän
täytäntöönpanosta annetussa laissa (557/2005).
Kunnan suunnitelmassa on otettava huomioon valtakunnallinen ohjelma ja alueellinen suunnitelma ja se on
arvioitava ja tarkistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kolmen vuoden välein. Pirtevan
eläinlääkintähuollon suunnitelma on laadittu yksivuotisena lähiaikoina tapahtuvien muutosten vuoksi.
Pirteva on mahdollisesti laajentumassa muutamalla kunnalla ja suunnitelmia eläinlääkintähuollon
järjestämisestä tehdään vuoden 2013 aikana. Eläinlääkäreiden työpanosta käytetään tulevaisuudessa
entistäkin alueellisemmin ja mahdollistaen sujuva työnjako praktikoiden välillä. Suunnitteilla on
yhteisvastaanotto/vastaanottoja, joilta käsin Pirtevan eläinlääkintähuolto hoidetaan. Tämä suunnitelma on
laadittu vuoden 2012 lopun tilanteen mukaisesti ja muutokset jo vuoden 2013 aikana ovat mahdollisia.
Tavoitteena on päästä aiempaa tehokkaampaan alueelliseen yhteistyöhön ja yhtenäisyyteen sekä
tarkoituksenmukaisempaan palvelujen järjestämiseen alueella.
Vuoden 2013 alussa tapahtuvat muutokset ovat askel eläinlääkäripalveluiden seudullistamisessa. Nokian
vastaanottotila poistetaan käytöstä vuoden 2013 alusta alkaen. Helmikuun 2013 alussa Pirtevassa otetaan
käyttöön myös yhteinen päiväaikainen ajanvarausnumero eläinten omistajille. Päivystysnumeron
käyttöönotto suuntaa eläinlääkäriresursseja käytännön työhön vähentämällä aamun puhelinsidonnaisuutta
sekä antaa eläinten omistajille aiempaa suuremman mahdollisuuden valita halutessaan hoitava eläinlääkäri.
Vaatimukset kunnan valvontasuunnitelmalle
Kunnallisessa suunnitelmassa kunnan tulee kuvata miten kunnaneläinlääkärille määrättyjen eläinten
terveyden ja hyvinvoinnin valvontatehtävien hoito on alueella järjestetty. Erityisesti tulee kuvata
valvontakohteet, hyväksymismenettelyt, tarkastusten suunnittelu ja toteutus, näytteenotto, hallinnolliset
pakkokeinot sekä valvonnan toteutumisen seuranta ja raportointi.
6
Kunnan on suunnitelmassaan osoitettava, että eläinlääkäripalvelut on järjestetty eläinlääkintähuoltolain
vaatimusten mukaisesti. Suunnitelman tulee sisältää tiedot eläinlääkäripalvelun tuottamistavasta,
saatavuudesta, laadusta ja mitoituksesta. Palvelun mitoitusta suunniteltaessa on otettava huomioon
yksityisten eläinlääkäripalveluiden tuottajien kunnan alueella tarjoamat palvelut.
Kunnan on valvontasuunnitelmassaan osoitettava, että yksiköllä on kartoitetun resurssitarpeen
täyttämiseen riittävä määrä pätevää henkilökuntaa.
2. Voimavarat, vastuualueet ja työnjako
Pirtevan eläinlääkintähuollon henkilökuntaan kuuluu viisi käytännön praktiikkatyötä tekevää
kunnaneläinlääkäriä. Yksi viroista on jaettu kahden viranhaltijan kesken suhteessa 40/60 %.
Kunnaneläinlääkäreiden vastaanottotilat ja työpisteet sijaitsevat Vesilahdella, Hämeenkyrössä ja Ylöjärvellä.
Pirtevan eläinlääkärit toimivat koko alueen yhteisinä eläinlääkäreinä ja yhtenäisyyttä pyritään jatkuvasti
lisäämään häivyttämällä aiempia kuntarajoja. Lisäksi Pirtevassa on kaksi päätoimista valvontaeläinlääkäriä,
jotka eivät osallistu praktiikkatyöhön. Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontatehtäviin
valvontaeläinlääkäreiden työajasta on varattu noin 70 %. Kunnaneläinlääkärit suorittavat
eläinsuojeluvalvontaa akuuteissa tapauksissa virka-ajan ulkopuolella ja valvontaeläinlääkärin poissa ollessa
sekä vastaavat eläintautivalvontaan liittyvistä näytteenotoista ja käytännön praktiikkatoimista
eläintautitilanteessa. Toinen valvontaeläinlääkäreistä toimii myös vastaavana eläinlääkärinä alueella.
Pirtevan toimintaa johtaa, ja siten vastaa myös eläinlääkintähuollon hallinnollisista tehtävistä,
ympäristöterveyspäällikkö (eläinlääkäri). Eläinlääkintähuollolla ja valvonnalla on käytössään myös
toimistosihteeri, joka vastaa sihteerin tehtävistä koko Pirtevan toiminnassa. Lisäksi kunnaneläinlääkäreillä
on kaksi (tai mahdollisesti yksi) omilla varoilla palkattua vastaanottoavustajaa henkilökohtaisessa
käytössään. Avustajat eivät kuulu Pirtevan henkilökuntaan, eikä heitä sen vuoksi huomioida
resurssilaskelmissa. Avustajan olemassaolo kuitenkin vähentää eläinlääkärin työn turhaa kuormittavuutta
vähentämällä huomattavasti työnkuvaan liittyvää ajanvaraustyötä, puhelinpäivystystä yms. sekä edesauttaa
toimenpiteiden sujuvuutta.
Praktiikkatyöhön käytettävien eläinlääkäriresurssien arvioidaan olevan tarpeeseen nähden kohtuulliset ja
oikein mitoitetut huomioiden alueen yksityinen palveluntarjonta. Yksityinen palveluntarjonta alueella on
pieneläinten osalta virka-aikaan melko toimiva, ja sellaisena vapauttaa resursseja tuotantoeläinten hoitoon,
joka on kunnan päätehtävä. Myös pieneläimiä hoidetaan kunnaneläinlääkäreiden vastaanotolla
käytettävissä olevin resurssein. Pieneläinten osalta kunnan velvoitteisiin kuuluu lähinnä akuutti
sairaudenhoito ja tautien ennaltaehkäisyyn liittyvät toimenpiteet sekä pieneläimiin liittyvät virkatehtävät
(tuontivalvonta, eläinsuojelu, löytöeläimet yms.). Muuta perustason lemmikkieläinpraktiikkaa voidaan
tehdä, jos resursseja ensisijaisten tehtävien hoidolta jää käytettäväksi.
Eläinlääkärikunnan ulkopuoliset resurssit ovat tarpeen mukaiset (osa sihteerin työajasta, vastaanottojen
siivoukset) lukuun ottamatta avustajaresursseja.
Pirtevassa on toiminut päätoiminen valvontaeläinlääkäri vuoden 2010 alusta alkaen. Tänä aikana on
havaittu selvä tarve toisen valvontaeläinlääkärin viran perustamiselle, jotta valvontatehtävät eläinten
terveyden ja hyvinvoinnin sekä alkutuotannon valvonnan osalta saadaan hoidettu lainsäädännön
edellytysten mukaisesti. Yhden valvontaeläinlääkärin resurssi on Pirtevan alueelle alimitoitettu. Toinen
7
valvontaeläinlääkäri aloitti Pirtevassa maaliskuussa 2012. Virka vakinaistetaan vuoden 2013 alussa.
Eläinsuojelutehtävät työllistävät valvontaeläinlääkäreitä pääosan ajasta. Laadukas valvonta sekä tärkeä
ennaltaehkäisevä eläinsuojelutyö riittäisivät työllistämään valvontaeläinlääkärit kokonaisuudessaan.
Valvontaeläinlääkäriresursseja on kuitenkin järkevää käyttää eläinsuojelutyön lisäksi alkutuotannon
valvontaan, eläintautivalvontaan (koordinointi tautitilanteissa, mehiläisten esikotelomätävalvonta yms.) ja
muihin valvontatehtäviin (mm. vierasainevalvonta). Valvontaeläinlääkärin työajasta Pirtevassa käytetään
osa myös eläinlääkintähuollon ulkopuolisiin ympäristöterveydenhuollon tehtäviin, joita ovat
elintarvikelaitosvalvonta, ensisaapumisvalvonta, vastaavan eläinlääkärin tehtävät ja ympäristöpäällikön
sijaistus.
Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontaa tai praktiikkatyötä tekemään rekrytoitavien henkilöiden
riittävä pätevyys varmistetaan ennen viran tai viransijaisuuden täyttämistä edellyttämällä valittavalta
henkilöltä, että tämä esittää riittävät opinto- ja työtodistukset, sekä haastattelemalla henkilö ennen
valintaa.
Resurssitarpeen kartoittamisessa on käytetty Eviran ohjeistuksen mukaisesti Eviran laatimaa kaavaketta
(liite 1). Yksityisten eläinlääkäripalveluiden tarjonta on esitetty liitteessä (lähde: AVI). Vuoden 2012 lopussa
aloitti toimintansa Nokialla myös yksi uusi yksityinen eläinlääkäri, joka hoitaa sekä lemmikkejä että
tuotantoeläimiä. Myös Tampereella olevien eläinlääkäriasemien palveluntarjonta vaikuttaa Pirtevan
lemmikkieläinten hoidon resurssitarpeeseen. Yksityinen palveluntarjonta alueella keskittyy
lemmikkieläinten hoitoon ja lähinnä päiväaikaan. Päiväaikaan yksityisiä pieneläinpalveluita on saatavilla
kaikkialla Pirtevassa kohtuullisella etäisyydellä. Pirtevan eläinlääkintähuollon palvelut keskittyvät
suureläinpraktiikkaan ja pieneläinten osalta akuuttiin peruslääkintään. Koska sopimuksia yksityisten
eläinlääkäriasemien kanssa ei lemmikkieläinten päiväaikaisesta hoidosta kuitenkaan ole tehty, on
lemmikkien akuutista sairaanhoidosta huolehtiminen kuitenkin yhä viime kädessä kunnan velvollisuus.
Valmiutta ja resursseja tähän Pirtevassa on riittävästi.
2.1 Eläinlääkäreiden koulutussuunnitelma
Potilasaines vaihtelee Pirtevan eri kuntien alueilla melko paljon. Eläinlääkäreillä on sen vuoksi
erityisosaamista tietyillä työn osa-alueilla. Osaamisen säilyttäminen Pirtevassa on tärkeää, jotta vaativa
ja laaja potilaskirjo pystytään hoitamaan riittävän hyvin. Praktikkoeläinlääkäreille pyritään järjestämään
mahdollisuus päästä vuosittain koulutuksiin osaamisen ylläpitämiseksi. Koulutuksiin osallistumisella on
myös tärkeä rooli eläinlääkäreiden jaksamisessa. Valvontaeläinlääkärit tarvitsevat koulutusta eläinten
hyvinvointiin liittyvissä asioissa, alkutuotannon hygieniassa, työnkuvaan liittyvissä ihmissuhdeasioissa
(vaikeat asiakkaat eri elämäntilanteissa) sekä hallinnollisten menettelyiden osaamisessa.
Eläinlääkäreiden kolutukseen osallistumista tuetaan työnantajan toimesta. Koulutuskustannuksia
maksetaan ympäristöterveydenhuollon budjetin sallimissa rajoissa. Omakustanteisesti on myös
mahdollista osallistua koulutuksiin. Sijaisjärjestelyt hoidetaan pääosin Pirtevan praktikoiden toimesta,
koska kolutukseen budjetoidut varat ovat melko vähäiset ja eläinlääkäreiden koulutukset usein kalliita.
Jatkokouluttautumista kuitenkin pyritään kannattamaan ja jokaiselle järjestämään siihen mahdollisuus
vuosittain. Myös Eviran, ministeriön ja AVI:n järjestämiin koulutuksiin osallistutaan mahdollisuuksien
mukaan. Osa valvontaeläinlääkäreiden koulutuksen kustannuksista laskutetaan valtiolta (valtion
tehtäviin liittyvät koulutukset valtion ohjeistuksen mukaisesti). Kaikkien eläinlääkäreiden osallistuminen
Eläinlääkäripäiville joulukuussa pyritään turvaamaan käyttämällä ulkopuolisia sijaisia.
8
Tarkempi koulutussuunnitelma laaditaan vuoden 2013 alussa. Koulutussuunnitelmaa voidaan täydentää
vuoden kuluessa koulutustarjonnan mukaan, koska kaikkia koulutuksia ei ole ilmoitettu edellisen
kalenterivuoden loppuun (suunnitelman hyväksymiseen) mennessä. Tavoitteena on, että kaikki
eläinlääkärit pääsevät osallistumaan täydennyskoulutuksiin vuoden aikana.
Esimerkkejä koulutuksista, joihin voidaan osallistua:









Eviran ajankohtaisseminaarit
Eviran järjestämät koulutukset
Aluehallintoviraston järjestämät työkokoukset
Hallintomenettelyjä koskevat koulutukset
Suomen eläinlääkäripäivät
Valmiuseläinlääkäripäivät
Fennovetin koulutukset
Yliopiston koulutukset
mahdollisesti ulkomailla järjestettäviä koulutuksia (omakustanteisesti)
3. Tietojärjestelmät
Kunnan yhteinen arkistointijärjestelmä TWeb on päivittäisessä käytössä myös eläinlääkintähuollon
valvontatehtävistä syntyvien dokumenttien tallennuksessa. Valvonnan apuna käytetään myös Nasevaa ja
Sikavaa, tuonti- ja vientivalvonnassa TRACES-järjestelmää. Valvontaeläinlääkärillä on käyttöoikeudet
eläintenpitäjärekisteriin ja ELVIS-järjestelmään (sis eläintenpitokieltorekisteri). TRACES-järjestelmän
osaaminen on keskitetty yhdelle kunnaneläinlääkärille, Nasevaa ja Sikavaa käyttävät kaikki eläinlääkärit
(valvontaeläinlääkärillä ainoastaan rajatut oikeudet). Valvontaeläinlääkäri käyttää muita mainittuja
tietojärjestelmiä ja opastaa tarvittaessa niiden käytössä muita. ATK-järjestelmistä hankitaan tarvittaessa
koulutusta myös ulkopuolelta.
Eläintenpitokieltorekisteristä tarkistetaan tarvittaessa, onko niillä henkilöillä, joista tehdään
eläinsuojeluilmoitus, tai niillä, joille ollaan luovuttamassa huostaan otettua eläintä, eläintenpitokieltoa. Jos
havaitaan, että henkilöllä, jolla rekisterin mukaan on voimassa oleva eläintenpitokielto, on eläimiä
omistuksessaan tai hoidossaan, tehdään asiasta rikosilmoitus poliisille.
Mikäli ELITE-ohjelman käyttö laajennetaan kuntiin, tai keskusviranomaiset ottavat käyttöön muun
vastaavan tietojärjestelmän, joka tulee myös kuntien käyttöön, järjestelmä otetaan
valvontaeläinlääkäreiden käyttöön heti sen valmistuttua. Myös käyttöoikeudet mahdolliseen valvonnan
viranomaisekstranettiin haetaan heti sen valmistuttua. Näiden tietojärjestelmien käytöstä mahdolllisesti
järjestettäviin koulutuksiin osallistutaan mahdollisimman pian järjestelmien käyttöoikeuksien hakemisen
jälkeen.
9
4. Yhteistyö ja viestintä
4.1 Viranomaisten välinen yhteistyö ja tiedotus
Eläinlääkintähuollon osalta viestinnän ja tiedotuksen vastuuhenkilö on ympäristöterveyspäällikkö.
Käytännön viestintää ja yhteydenpitoa muihin viranomaisiin eläinten terveyden ja hyvinvoinnin
valvonnan osalta hoitavat pääasiassa valvontaeläinlääkärit.
Aluehallintovirastoon pidetään yhteyttä tarvittaessa puhelimitse, sähköpostitse ja työkokouksien ja
muiden koulutustapahtumien yhteydessä tai tarvittaessa muutenkin henkilökohtaisesti.
Aluehallintovirastoon
ja
terveysviranomaisille
tehdään
tarvittaessa
ilmoitukset
eläintautilainsäädännössä säädettyjen ilmoitusvelvollisuuksien mukaisesti. Yhteistyötä eläinten
hyvinvoinnin valvonnassa tehdään jossain määrin myös Tampereen kaupungin valvontaa suorittavan
eläinlääkärin kanssa. Yhteistyön muotoja voivat olla esimerkiksi yhdessä suoritettavat tarkastukset
vaikeammissa ja tulkintaa vaativissa tapauksissa sekä muu yhteistyö alueellisen yhtenäisyyden
luomiseksi ja ylläpitämiseksi. Pirkanmaan poliisilaitoksen kanssa on sovittu yhteistyötavoista partioiden
ja tutkijoiden kanssa virka-avun ja tutkinta-avun sujuvuuden ja tiedonkulun varmistamiseksi. Poliisin
kanssa hyvin alkanutta yhteistyötä kehitetään ja pyritään pitämään ainakin yksi alueen
valvontaeläinlääkärien ja poliisin edustajien yhteinen suunnittelu- ja tilannekatsauspalaveri vuodessa.
Yhteistyö poliisien kanssa eläinsuojeluvalvonnassa on lähes viikoittaista. Yhteistyötä kehitetään myös
syyttäjien kanssa aktiivisella lähestymisellä eläinsuojeluasioissa ja tarvittaessa palavereilla ennen
eläinsuojeluoikeudenkäyntejä.
Osallistutaan mahdollisuuksien mukaan valvontaeläinlääkäreille
järjestettäviin koulutuksiin ja kokouksiin. Toinen valvontaeläinlääkäri osallistuu aktiivisesti seura- ja
harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan, joka antaa lausuntoja ja kannanottoja, sekä avustaa
Maaja
metsätalousministeriötä
eläinsuojelulainsäädännön
muutostyössä,
kokouksiin.
Valvontaeläinlääkärit pitävät pyydettäessä luentoja ja koulutusta eläinsuojeluun ja eläinten
hyvinvointiin sekä muihin työtehtäviinsä liittyvissä asioissa.
4.2 Erityistilanneviestintä
Viestintä erityistilanteissa on kuvattu yksikön erityistilannesuunnitelmassa.
5. Maksut
Pirtevan eläinlääkintähuolto toimii yhden yhteisen budjetin alla vuoden 2013 alusta alkaen aiempien
kuntakohtaisten budjettien sijaan. Tällä muutoksella pyritään lisäämään eläinlääkäriresurssien alueellista
käyttöä ja huolehtimaan eläinlääkäreiden tasapuolisesta kohtelusta esimerkiksi koulutuksen ja
välinehankintojen osalta.
Valvontatehtävistä perittävät mahdolliset maksut löytyvät yksikön maksutaksasta, joka on lautakunnan
vahvistama.
10
5.1.1. Keskitetty yhteydenottopalvelu päivystysaikana
Vuoden 2008 alusta Pirtevan päivystysalueella otettiin käyttöön keskitettypuhelinpalvelu. Asiakas
soittaa aina samaan numeroon. Päivystäjä liittyy itse palveluun ja pieneläimille ja suureläimille on omat
numeronsa. Pieneläinten päivystysnumeron ensimmäinen minuutti maksaa soittajalle 4 € ja tätä
seuraavat 3 €. Suureläinpäivystysnumerosta operaattori veloittaa 70 senttiä minuutilta. 22.00–08.00
välisenä aikana pieneläinpuhelut ohjautuvat vastaajaan, joka kertoo Tampereen ostopalveluklinikan
numeron. Suureläinpäivystäjällä on lisäksi aina oikeus lähettää pieneläinpotilaat klinikalle.
5.2.
Subventiot:
Tuotantoeläinten omistajille maksetaan kaikissa Pirtevan kunnissa subventiota eläinlääkärin
matkakustannuksista (kilometrikorvaukset) 60 km ylittävältä osuudelta / kokonaismatka.
6. Valvonnan toimeenpano
6.1.1. Eläinten terveyden valvonta
6.1.1.1.
Ilmoitusvelvollisuudet
Jos kunnaneläinlääkäri epäilee tai toteaa eläimen sairastavan helposti leviävää tai vaarallista eläintautia
taikka vastaanottaa toiselta eläinlääkäriltä Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja
elintarvikeosaston päätöksen vastustettavista eläintaudeista ja eläintautien ilmoittamisesta 1346/1995
4 § 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen, hän ilmoittaa asiasta välittömästi läänineläinlääkärille tai,
jollei hän tavoita läänineläinlääkäriä, Elintarviketurvallisuusvirastolle.
Jos kunnaneläinlääkäri epäilee tai toteaa eläimen sairastavan em. päätöksen liitteessä 3 tai 4
tarkoitettua valvottavaa eläintautia taikka vastaanottaa toiselta eläinlääkäriltä 1 momentissa
tarkoitetun ilmoituksen, hän ilmoittaa asiasta viimeistään seuraavana arkipäivänä läänineläinlääkärille
tai, jollei hän tavoita läänineläinlääkäriä, Elintarviketurvallisuusvirastolle.
Jos kunnaneläinlääkäri epäilee tai toteaa eläimen sairastavan em. päätöksen liitteessä 5 tarkoitettua
eläintautia taikka vastaanottaa toiselta eläinlääkäriltä 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen, hän
ilmoittaa asiasta viimeistään seuraavana arkipäivänä läänineläinlääkärille tai, jollei hän tavoita
läänineläinlääkäriä, Elintarviketurvallisuusvirastolle.
Em. päätöksen liitteessä 6 tarkoitetuista tarttuvista eläintaudeista ilmoitetaan päätöksen 8 §:n 1 ja 2
momentissa tarkoitetussa kuukausi-ilmoituksessa. Muista kuin tarttuvista eläintaudeista ilmoitetaan
kuukausi-ilmoituksessa, jonka kukin praktikkoeläinlääkäri toimittaa itse kuukausittain.
Kunnaneläinlääkäri ilmoittaa toteamistaan liitteessä 7 tarkoitetuista zoonooseista viimeistään
seuraavana arkipäivänä tartuntatautien torjunnasta vastaavalle terveyskeskuksen lääkärille
(kaupunginepidemiologi).
11
6.1.1.2.
Eläintautiepäilyt ja -tapaukset
Eläintautivalvonta on jaettu kunnaneläinlääkäreiden ja valvontaeläinlääkärin kesken siten, että
käytännön
näytteenottoja
tilatoimenpiteet
(terveysvalvontaohjelmat)
kuuluvat
kunnaneläinlääkäreille, valvontaeläinlääkäri avustaa tarvittaessa. Mehiläistautivalvonta kuuluu
kuitenkin poikkeuksena kokonaisuudessaan valvontaeläinlääkärille.
Eläintauteihin liittyvää jatkuvaa valvontaa suorittavat kaikki alueen praktiikkatyötä tekevät eläinlääkärit
päivittäisen potilastyönsä yhteydessä sekä valvontaeläinlääkärit valvontatyönsä ohessa. Epäily
tarttuvasta eläintaudista saattaa syntyä eläinten oireiden perusteella, tuotannon tunnuslukujen
muutoksen perusteella tai näytteen tutkimisen yhteydessä laboratoriossa. Kunnaneläinlääkärit
huolehtivat eläintautien vastustusohjelmista ja käytännön näytteenotoista ohjelmien mukaisesti.
Mahdollisessa tautitilanteessa toimitaan yhteistyössä läänineläinlääkärien ja Eviran ohjeistuksen
mukaisesti. Yhteistyötä tehdään myös tarvittaessa laajemmin muiden tahojen kanssa, jotta tauti
saadaan torjuttua ja rajattua tehokkaasti, minimoidaan taloudelliset vahingot ja huolehditaan myös
tilanteen jälkihoidosta ja uusien tartuntojen ehkäisystä. Eläintauteja on käsitelty osaltaan myös kunnan
erityistilannesuunnitelmassa (varosuunnitelma). Mahdollisen tautitilanteen viedessä resursseja
praktiikkatyöstä sijaistavat kunnaneläinlääkärit tarvittaessa praktiikkatyössä toisiaan oman työnsä
ohessa. Eläinlääkärit osallistuvat aktiivisesti aiheesta järjestettäviin koulutuksiin (mm. Eviran
Ajankohtaista tarttuvista eläintaudeista -päivä), jotta eläintauteja osataan epäillä ajoissa ja leviäminen
ehkäistään alueella tehokkaasti nopeasti aloitettavilla toimenpiteillä. Kaksi kunnaneläinlääkäriä on
nimetty myös alueen valmiuseläinlääkäreiksi. He osallistuvat säännöllisesti järjestettäviin
valmiuseläinlääkäreille suunnattuihin koulutuksiin. Mahdollisia zoonooseja pyritään ehkäisemään myös
käytännön työssä erikseen esimerkiksi valvomalla siipikarjan ulkonapitokieltoa muun työn ohessa
kevätaikaan.
6.1.1.3.
Terveysvalvontaohjelmat
Säännöllistä eläintautivalvontaa ovat mm. lampaiden ja vuohien maedi-visna- ja scrapietarkastukset ja näytteenotot sekä salmonellavalvonta.
Kunnaneläinlääkärit ylläpitävät kirjanpitoa tiloista, jotka kuuluvat valvontaohjelmiin sekä huolehtivat
näytteenotoista ja tarkastuksista näillä tiloilla. Valvontaohjelmiin liittyvät asiakirjat säilytetään
eläinlääkäreiden vastaanotoilla. Tiloja tiedotetaan aktiivisesti eläintautien torjuntaan liittyvistä
velvoitteista ja asioissa tapahtuvista muutoksista muun työn ohessa.
Havaittaessa, että Pirtevan alueella on eläinten pitopaikka, joka ei noudata eläintautilain mukaista
velvoitetta (esim. vastustusohjelmiin kuuluminen), tiedotetaan asiasta pitopaikan omistajaa ensin
suullisesti ohjeistaen sekä jakamalla aiheesta kirjallista materiaalia. Mikäli velvoitetta ei tämänkään
jälkeen noudateta, annetaan asioissa tarpeen mukaan eläintautilain nojalla määräyksiä.
Toimipaikat, joita valvontaohjelmat koskevat, miten näistä pidetään kirjaa, miten terveysvalvontaan
liittyviä asiakirjoja hallinnoidaan, pitopaikkojen statukseen liittyvien tilakäyntien tiheyden hallinta,
käyntien toteuttamisen varmistaminen, miten valvotaan siipikarjan salmonellavalvonnan näytteenotto
toteutumista ja hallinnoidaan parvien saapumisilmoituksia, miten varmistetaan että ilmoitukset kaikista
12
BSE-testausikärajan ylittävistä kotiteurastettavista naudoista saadaan ja testit tehdään. Kuvataan myös
toimenpiteen, mikäli jotain pakollista terveysvalvontaohjelmaa ei noudateta.
6.1.1.4.
Vesiviljelylaitosten terveysvalvonta
Pirtevan alueella on kaksi vesiviljelylaitosta (rapulammikkoa). Vesiviljelylaitosten toimintaa tarkastetaan
neljän vuoden välein alkaen viimeistään vuonna 2012.
6.1.2. Kyyhkyslakat
Alueella on ainoastaan lemmikkeinä pidettäviä kyyhkysiä. Siipikarjan (ilmoitusvelvollisuuden piiriin
kuuluvat lajit) lemmikkipitäjiä kehotetaan ilmoittautumaan rekisteriin muun valvonnan yhteydessä,
mikäli sitä ei muutoin ole tehty.
6.1.3. Muu tautiseuranta
Mahdollisista muista tautiseurantaan liittyvistä näytteenotoista (Eviran ja AVI:n pyynnöt) vastaa kunkin
alueen kunnaneläinlääkäri. Mikäli näytteen ottajaksi on määrätty henkilö, joka ei vastaa tilan eläinten
hoidosta, suorittaa tehtävän valvontaeläinlääkäri. Jos kunnaneläinlääkäri ei jostain syystä pysty
ottamaan näytteitä määräajan puitteissa, sovitaan tai määrätään toinen Pirtevan eläinlääkäri
suorittamaan tehtävää.
6.1.4. Eläinten keinollinen lisääntyminen
Pieneläinten keinollinen lisääntymiseen liittyviä palveluita Pirteva ei tarjoa. Hevosten lisääntymiseen
liittyviä tutkimuksia ja keinosiemennyksiä siirtospermalla tehdään jonkin verran. Mahdollisia hevosten
alkionsiirtoihin liittyviä valvontatehtäviä tehdään pyynnöstä, mutta näitä ei alueella ole ollut.
6.1.5. Eläimistä saatavat
sivutuotteet)
sivutuotteet
(hautaaminen
ja
haaskat,
kotiteurastuksen
Sivutuotealan laitosten valvonta on kuvattu Pirtevan yleisessä valvontasuunnitelmassa.
Eviran EHO:n mukainen hanke aiheesta toteutetaan Pirtevassa vuoden 2013 aikana laatimalla haaskan
pitämistä ja ilmoitusvelvollisuuksia koskeva tiedota, joka toimitetaan alueen metsästysseuroille.
Haaskan pitämistä koskevaa ilmoitusvelvollisuutta ei selvästikään alueella tunneta ja noudateta
(ilmoituksia ei tule). Tarvetta asiaa koskevan valvonnan tehostamiselle on. Kun haaskatoiminnassa
ilmenee epäkohtia, ohjeistetaan haaskatoimijoita ensin suullisesti, sitten kirjallisesti ja tarvittaessa
asiassa edetään lainsäädännön mukaisin keinoin.
Hautaamista ja haaskanpitoa koskevia säädöksiä ja ohjeistusta on kirjattu Pirtevan
Terveydensuojelumääräyksiin. Asiasta on ohjeistettu ja ohjeistetaan jatkossakin siitä kysyviä sekä
tehdään yhteistyötä ympäristöviranomaisten kanssa. Kunnaneläinlääkärit antavat ohjeistusta eläinten
hautaamisesta lopetusten yhteydessä sekä huolehtivat tarvittaessa nautojen BSE-näytteenotosta.
13
Haaskatoimintaa ja hautaamista (mm. kotiteurastuksen sivutuotteet) koskevia ilmoituksia hallinnoi
valvontaeläinlääkäri.
Kunnaneläinlääkärit
ohjaavat
saamansa
ilmoitukset
edelleen
valvontaeläinlääkärille, mutta huolehtivat mahdollisesta BSE -näytteenotosta itse. Valvontaeläinlääkärit
huolehtivat muusta määräystenmukaisuudesta liittyen sivutuotteiden käsittelyyn. Valvontaeläinlääkärit
arkistoivat ilmoitukset kansioon ja TWebiin. Kotiteurastusilmoituksia ei juurikaan ole tullut. Vuonna
2013 arvioidaan ilmoitusten vähyyden syitä eläinrekistereiden poistoilmoitusten perusteella ja
ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin asiassa (tiedottaminen, mahdolliset kirjanpidon tarkastukset
alkutuotannossa yms.).
6.1.6. Eläinten merkitseminen ja rekisteröinti
Eläinten merkitsemisen ja rekisteröinnin valvonta ei kuulu kunnan tehtäviin. Valvontaeläinlääkäri kirjaa
kuitenkin tarvittaessa eläinten merkintöjä koskevia puutteita eläinsuojelutarkastuspöytäkirjoihin, jotka
menevät tiedoksi Aluehallintavirastolle. Merkintäpuutteista voidaan informoida myös suoraan ELYkeskusta, mutta tällöinkin asia saatetaan kuitenkin tiedoksi myös läänineläinlääkärille.
6.1.7. Tuonti, vienti ja sisämarkkinakauppa
Eläintautivalvontaan liittyen kunnaneläinlääkärit tekevät myös eläinten vienti- ja tuontitarkastuksia
sekä muita näytteenottoja liittyen mm. eläinnäyttelyihin tai osto- / myyntitilanteisiin. Yksi eläinlääkäri
(Jyrki Haapasalmi) on erikoistunut TRACES-järjestelmän hallintaan, kaikki eläinlääkärit käyttävät
järjestelmää tarvittaessa.
Mahdollisissa tautiriskitilanteissa, joita tuonnin yhteydessä ilmenee, toimitaan Aluehallintoviraston
ohjeistuksen mukaisesti. Laittomasti maahan tuotujen (sisämarkkinakauppa) lemmikkien osalta
viranomaistoimenpiteistä vastaavat valvontaeläinlääkärit. Ilmoitukset näistä saadaan yleensä
yksityiseltä eläinlääkäriltä, joka on huomannut eläimen hoidon yhteydessä sen saapuneen maahan
puutteellisin lääkityksin tai merkinnöin tai Eviralta laajemman, valtakunnallisen lemmikkien
tuontitapauksen yhteydessä. Hippos tiedottaa valvontaeläinlääkäreille aktiivisesti laittomasti tuoduista
hevosista havaittaessa puutteita tuontivaatimusten täyttymisessä niiden rekisteröinnin yhteydessä.
Valvontaeläinlääkärit kuulevat eläimen omistajaa, tekevät hallinnolliset päätökset eläinten
mahdollisesta palauttamisesta lähtömaahan / lopettamisesta sekä tarkastavat eläimen, jollei sitä ole jo
tarkastettu ja tunnistettu, ja asiakirjat. Laittomista tuonneista tehdään rikosilmoitus poliisille, mikäli
tapaus vaikuttaa tahalliselta (tuojan tai eläimen ostajan taholta). Laittomasti tuotuja eläimiä koskevista
päätöksistä ilmoitetaan Eviraan ja mahdolliseen palauttamiseen pyydetään lupa lähtömaan
viranomaisilta.
6.2.
Eläinten hyvinvoinnin valvonta
Viranomaisten tehtävänä on valvoa, että eläimiä kohdellaan eläinsuojelusäädösten mukaisesti.
Kunnissa toimivia eläinsuojeluviranomaisia ovat kunnaneläinlääkärit, terveystarkastajat ja poliisi.
Pirtevassa eläinsuojelutehtäviä hoitavat pääasiallisesti valvontaeläinlääkärit, joiden työtehtävät
painottuvat vahvasti eläinsuojeluvalvontaan. Päivystysaikana ja valvontaeläinlääkäreiden poissa ollessa
myös kunnaneläinlääkärit suorittavat akuutteja eläinsuojeluvalvontatehtäviä. Kunnaneläinlääkärit
14
ilmoittavat valvontaeläinlääkärille havaitessaan praktiikkatyössään eläinsuojelullisia epäkohtia tai
saadessaan
ilmoituksia
epäillyistä
eläinsuojelulainsäädännön
rikkomuksista.
Arviolta
eläinsuojelutarkastuksia tehdään Pirtevan eläinlääkäreiden toimesta n. 150kpl.
Tarkastuksia suoritetaan pääasiallisesti silloin, kun on aihetta epäillä, että eläintä hoidetaan,
kohdellaan, käytetään tai kuljetetaan säädösten vastaisesti. Viranomaisella on epäilyn perusteella
oikeus tarkastaa eläin ja sen pitopaikka sekä eläimen pitoon ja hoitoon liittyvät välineet, ruoka- ja
juoma. Epäilyn perusteella tarkastuksia suoritetaan myös kotirauhan piirissä. Tarkastuksilla annetaan
neuvontaa ja ohjausta eläinten hoidossa. Havaittaessa eläinsuojelulainsäädäntöä rikotun, annetaan
tarkastuksilla hallintopäätöksellä määräyksiä ja kieltoja ja ryhdytään tarvittaessa myös
kiiretoimenpiteisiin.
Ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvaa ammattimaista tai muutoin laajamittaista eläintenpitoa
harjoittavia yksiköitä (esim. hevostallit ja eläinkaupat ja pieneläinhoitolat) pyritään tarkastamaan
säännöllisesti. Tarkastuksen suorittamisen ei näissä kohteissa tarvitse perustua epäilyyn. Kotirauhan
piirissä suoritettava tarkastus edellyttää kuitenkin aina epäilyä. Näistä kohteista ylläpidetään myös
rekisteriä Aluehallintoviraston ilmoitusten perusteella. Tarkastuksia voidaan tehdä myös ilman epäilyä
sellaisiin paikkoihin, joiden toiminta edellyttää luvan hakemista Aluehallintovirastolta. Tällaisia paikkoja
ovat esimerkiksi sirkukset, eläintarhat, eläinnäyttelyt ja eläinkilpailut. Valvontaeläinlääkärit hallinnoivat
myös ilmoituksia esimerkiksi kiertävistä eläinnäyttelyistä ja sirkuksista, jotka toimivat
Aluehallintoviraston luvalla ja ovat velvollisia ilmoittamaan paikalliselle viranomaiselle alueella
tapahtuvasta toiminnasta. Mikäli alueella havaitaan tällainen ilmoitusvelvollinen toimija, joka ei ole
tehnyt asianmukaista ilmoitusta, suoritetaan paikalla eläinsuojelutarkastus ja ryhdytään tarvittaviin
toimenpiteisiin lupa-asioissa (ohjaus AVI:in luvan hakemisessa, neuvonta ilmoitusmenettelystä, tieto
AVI:lle).
Rekisteriä ammattimaisista seura- ja harrastuseläintenpitäjistä, riistatarhoista ja vastaavista pidetään
AVI:n ilmoitusten perusteella valvontaeläinlääkäreiden huoneessa kansiossa. Toimijat kirjataan myös
TerveKuun toimijarekisteriin. Havaittaessa muun toiminnan yhteydessä ilmoitusvelvollisuuden rajan
täyttävä kohde, kehotetaan toimijaa ilmoituksen tekemiseen asiasta laaditun tiedotteen ja suullisen
ohjauksen avulla.
Valvontaeläinlääkärit suorittavat tarkastuksia yhdessä, yksin tai poliisin virka-avun kanssa. Tarkastuksia
voidaan tarvittaessa suorittaa myös Tampereen valvontaeläinlääkärin, alueella toimivan AVin
hyväksymän
eläinsuojeluvalvojan,
terveystarkastajan
tai
kunnaneläinlääkärin
kanssa.
Poliisin virka-avun pyytämisen perusteena on epäilys tarkastuksen suorittamisen estämisestä tai
väkivallan uhasta tai tarve rikkoa lukkoja tai muutoin mennä kotirauhan piiriin omistajan poissa ollessa
(esim. huoltoyhtiön avaimilla). Virka-apua pyydetään faksilla poliisin tilannekeskuksesta. Poliisia ja
syyttäjiä avustetaan pyydettäessä eläinsuojelutapausten tutkimisessa ja oikeudenkäynneissä.
Kunnaneläinlääkärit tekevät yksittäisiä eläinsuojelutarkastuksia alueillaan valvontaeläinlääkäreiden
poissa ollessa sekä tarvittaessa virka-ajan ulkopuolella poliisin asiantuntija-apuna. Virka-ajan
ulkopuolella suoritettava eläinsuojeluvalvonta ei kuitenkaan kuulu kunnan tehtäviin, virka-ajan
ulkopuolella eläinsuojelusta vastaava viranomainen on lain mukaan poliisi.
Valvontaeläinlääkäreiden tavoitteena on lisätä pikku hiljaa yhteistyötä myös esimerkiksi
paloviranomaisten ja rakennusvalvonnan, sosiaalitoimistojen sekä ELY-keskusten kanssa. Yhteistyötä on
näiden tahojen kanssa tehty tarvittaessa, mutta suunnitelmallisempi yhteistyö on vielä kehitteillä ja
15
asiaa on tarkoitus edistää mahdollisuuksien mukaan vuonna 2013. Viranomaisten lisäksi
yhteistyökuvioita tullaan kehittämään mm. maatilojen lomituspalveluita hoitavien tahojen ja ihmisten
mielenterveyttä hoitavien tahojen kanssa. Ennaltaehkäisevään eläinsuojelutyöhön ja koulutukseen
käytetään myös resursseja tarpeen ja ajan mukaan.
Havaittaessa tuotantoeläimiin kohdistuvalla eläinsuojelutarkastuksella tilatukiin liittyviä ns.
indikaattoripuutteita, toimitetaan tieto asiasta (tarkastuskertomus) muutaman päivän sisällä
Aluehallintovirastolle. Tilalla pyritään kertomaan, että tarkastuksella saattaa olla hallinnollisia
seuraamuksia. Kulloinkin voimassa olevista indikaattoreista tarvitaan tieto läänineläinlääkäriltä.
Eläinsuojelulakiin kuuluvana kunnan velvollisuutena on myös löytöeläinten säilytys viidentoista
vuorokauden ajan. Pirtevan alueen löytöeläinten säilytyspaikkojen yhteystiedot löytyvät Pirtevan
kotisivuilta. Pirtevassa löytöeläinten hoidosta ja kustannuksista vastaa kukin kunta itsenäisesti (eivät
kuulu Pirtevan toimintaan ja budjettiin).
7. Eläinlääkäripalvelujen toimeenpano
7.1.
Peruseläinlääkäripalvelu
Pirtevassa on vuoden 2013 alusta tarkoituksena edistää suunnitelmallisesti eläinlääkäreiden toiminnan
seudullisuutta ja kuntarajojen häivyttämistä eläinlääkäreiden toiminnassa. Tavoitteina on resurssien
tehokkaampi ja mielekkäämpi käyttö alueella ja palveluiden ohjaaminen kysyntää vastaavasti. Eläinten
omistajien mahdollisuus valita hoitava elinlääkäri kasvaa helmikuun alussa käyttöön otettavan yhteisen
päiväaikaisen ajanvarausnumeron ja yhteisen ajanvarauksen myötä. Eläinlääkäreiden keskinäistä
työnjakoa toteutetaan alueen tarpeiden mukaisesti ja mahdollistaen kiireettömien potilaskäyntien ja
ennaltaehkäisevän terveydenhuollon ja tautivalvonnan suorittamien aiempaa paremmin järjestämällä
resursseja siten, että tarvittava määrä praktikoita hoitaa koko alueella akuutit potilaskäynnit muiden
keskittyessä kiireettömään ajanvaraustyöhön. Vuonna 2014 seudullisuutta lisätään edelleen
perustamalla alueella yhteisvastaanottoja, joilta käsin tehtävät hoidetaan. Pirtevan alueen
laajeneminen (todennäköisesti kolme liittyvää kuntaa) sekä eläinlääkäripalveluiden järjestäminen
alueella vuoden 2014 alusta suunnitellaan työryhmä- ja ohjausryhmätyöskentelynä vuoden 2013
aikana. Akuuttien sairastapausten välitön hoito, akuutit eläinsuojeluasiat sekä kiireiset
eläintautitapaukset ovat eläinlääkintähuollon päivittäisessä työssä ensisijaisia tehtäviä. Suureläinten
kiireettömät sairasmatkat ja terveydenhuolto ovat seuraavaksi tärkein praktiikan osa-alue.
Kiireettömään pieneläinten hoitoon paneudutaan käytettävissä olevan ajan mukaan, kun muut työt on
tehty. Painopiste on suureläimissä myös siksi, että alueella on paljon yksityisiä pieneläinvastaanottoja.
Ajanvaraukset otetaan vastaan arkiaamuisin klo 8 ja 9 välisenä aikana. Tämän jälkeen puhelinpalvelu
ohjataan ainoastaan akuutteja sairastapauksia hoitaville eläinlääkäreille. Ajanvarausnumeron
käyttöönotosta ja ajankohdista tiedotetaan vuoden 2012 lopussa ja tammikuun 2013 aikana aktiivisesti.
7.1.1. Puhelinneuvonta
Praktikkoeläinlääkärit antavat asiakkaille neuvontaa normaalin ajanvaraustyön ja potilaskäyntien
yhteydessä. Erillistä puhelinneuvontapalvelua ei alueella ainakaan toistaiseksi ole.
16
7.1.2. Sairaanhoito
Eläinten päiväaikaisesta akuutista sairaanhoidosta Pirtevan alueella huolehditaan siten, että tarvittava
määrä eläinlääkäreitä (vähintään kaksi) vastaa pelkästään akuuttien sairastapausten hoidosta ja
vastaavat puhelimeen myös ajanvarausajan jälkeen. Resursseja akuuttiin sairaanhoitoon ohjataan
tarpeen mukaisesti, siten, että akuutista sairaanhoidosta huolehditaan valtakunnallisen EHO:n
suositusten mukaisissa aikarajoissa (90 %:ssa tapauksista apu kolmen tunnin sisällä).
Kiireetön sairaanhoito toteutetaan ajanvarauksella siten, että asiakkaalle tarjotaan mahdollisuutta
valita hoitava eläinlääkäri ajanvarauskalenterissa olevien vapaiden aikojen mukaisesti (halutessaan voi
valita ensimmäisen vapaan ajan haluamalleen eläinlääkärille tai valita nopeammin tarjolla olevan ajan
joltakin toiselta eläinlääkäriltä).
7.1.3. Terveydenhoito
Alueella on riittävät eläinlääkäriresurssit tuotantoeläinten terveydenhuoltosopimusten tekemiseen ja
sopimusten mukaisten säännöllisten käyntien hoitamiseen. Sopimuksia on alueella tehty myös jonkin
verran yksityisten eläinlääkäreiden kanssa. Praktikkoeläinlääkäreiden osaamista ylläpidetään ja lisätään
koulutuksin ja tulevaisuudessa nimetyt eläinlääkärit voivat toimia erityisosaajina nautojen ja sikojen
terveydenhuollossa.
Kaikki
praktikkoeläinlääkärit
kuitenkin
tekevät
pyydettäessä
terveydenhuoltosopimuksia ja -käyntejä.
7.1.4. Eläinten lopetus
Praktikkoeläinlääkärit huolehtivat eläinten lopetuksista pyydettäessä sekä tarvittaessa elinsuojelullisin
perustein kiiretoimenpiteenä. Valvontaeläinlääkärit voivat pyytää eläinsuojelulain 44§:n mukaisiin
lopetuksiin apua parkatikoilta, poliisilta tai suorittaa lopetuksia itse. Tuotantoeläinten omistajia
tiedotetaan tarvittaessa ruhojen hävitykseen liittyvistä määräyksistä ja vaatimuksista ja pieneläinten
omistajille jaetaan tietoa hautaamisesta ja muista hävitysmenetelmistä.
7.1.5. Todistukset
Vientitodistuksia kirjoittaa TRACES-järjestelmän mukaisesti ensisijaisesti järjestelmän käyttöön alueella
erikoistunut eläinlääkäri, mutta varsinkin hevosten vientitodistuksia kirjoittavat muutkin Pirtevan
praktikkoeläinlääkärit. Valvontaeläinlääkärit ja praktikkoeläinlääkärit kirjoittavat pyydettäessä myös
muita todistuksia virkaoikeutensa ja omantuntonsa rajoissa.
7.2.
Tuotantoeläinten terveydenhuolto
7.2.1. Terveydenhuoltopalvelujen kysyntä ja resurssitarve
Resursseja terveydenhuoltotyöhön on alueen tarvetta vastaavasti. Terveydenhuoltopalveluita tarjotaan
kaikille niitä pyytäville. Kaikki Pirtevan kunnaneläinlääkärit tekevät terveydenhuoltosopimuksia ja käyntejä. Suunnitteilla on jonkinasteinen erikoistuminen siten, että yhdellä / kahdella praktikolla on
laajempialaista tietämystä nautojen / sikojen terveydenhuollosta.
17
Taulukko: Terveydenhuoltotyöhön käytetty aika ja lukumäärä
7.3.
Eläinlääkäri
Th-käyntejä
Työaika
Kirsi Hammar
n.5
n.15h
Kimmo Lampinen
n.35
n.100h
Jaana Romu
n.20
n.65h
Jyrki Haapasalmi
n.15
n.45h
Olli Soininen/Kaisa Valkiala
n.5.
n.20h
Kiireellinen eläinlääkärinapu
Pirtevan alueella toimii eriytetty pieneläinten ja suureläinten päivystysaikainen hoito. Molemmille on
myös päivystysaikana oma puhelinnumero.
7.3.1. Suureläinpäivystys
Pirtevan praktikkoeläinlääkärit hoitavat suureläinpäivystyksen Pirtevan kuuden kunnan alueella viiden
praktikon toimesta. Päivystyksistä huolehditaan päivystyslistan mukaisesti siten, että
viikonloppupäivystyksen jälkeisellä viikolla ei ole arki-iltapäivystysvuoroa (lukuun ottamatta yhtä
eläinlääkäriä, joko työskentelee ainoastaan loppuviikosta ja jonka arkipäivystysvapaa on
viikonloppupäivystystä edeltävällä viikolla). Päivystyksiin hankitaan tarvittaessa myös ulkopuolisia
sijaisia päivystysrasituksen vähentämiseksi. Seudulla tehdään päivystysaikana myös jonkin verran
yhteistyötä siten, että Tampereen itä- ja eteläpuolella olevien kuntien päivystävä eläinlääkäri toimii
Pirtevan alueella takapäivystäjänä (yhteistyösopimuksen ja yhteisten pelisääntöjen mukaisesti, mutta
ilman varsinaista velvoitetta) ja Pirtevan alueen päivystäjä takapäivystäjänä vastaavasti näiden kuntien
osalta.
7.3.2. Pieneläinpäivystys
Pieneläinpäivystys hoidetaan ostopalveluna Tampereella sijaitsevassa pieneläinklinikka Tuhatjalassa.
Ostopalvelusopimuksen tekijä on Tampereen kaupunki. Pirteva on liitetty sopimukseen
vastavuoroisuusperiaatteella siten, että Pirteva hoitaa Tampereen suureläimet päiväaikana ja myös
päivystysaikana (Tampereella ei ole praktikkoeläinlääkäriä).
18
7.3.3. Keskitetty yhteydenottopalvelu
Pirtevassa on käytössä erilliset päivystysnumerot suureläinten ja pieneläinten päivystysaikaiselle
hoidolle.
Numerot ovat:
Suureläimet: 0600 304020
Pieneläimet: 0600 304010
Päivystyspalveluun loggautuu kulloinkin vuorossa oleva päivystävä eläinlääkäri klo 15 alkaen. Numeron
toiminnan häiriöistä on olemassa oma ohjeensa, joka löytyy eläinlääkärivastaanotoilta ja Pirtevan
toimistolta. Numeroiden häiriötön toiminta pyritään varmistamaan ja puhelinoperaattorin kanssa
käydään asiasta tarvittaessa palavereita. Palvelun toimivuutta seurataan ja vikatilanteissa toimitaan
ohjeen mukaisesti. Palvelun toimivuus on ollut hyvä.
7.4.
Saatavuus- ja laatutavoitteet
Pirtevan eläinlääkäriresurssit on mitoitettu siten, että valtakunnallisen EHO:n mukaiset palvelun
saatavuus- ja laatutavoitteet pystytään täyttämään. Tavoitteiden täyttyminen pyritään varmistamaan
myös jatkossa tulevien seudullisuusmuutosten myötä huolellisella suunnittelulla.
7.5.
Toimitilat ja välineresurssit
Toimitilat ja välineresurssit on esitetty liitteessä kolme. Vuonna 2012 Pirtevan eläinlääkintähuollon
yhteiskäyttöön hankittiin sähköraspi hevosten hampaiden raspaamiseen. Vuoden 2013 aikana
suunnitellaan eläinlääkäreiden vastaanottotilojen muutosta, johon on tarve seudullisuushankkeen ja
uusien kuntien liittymisen myötä.
7.6.
Perustason ylittävät palvelut
Pirtevassa keskitytään eläinlääkintähuollossa perustason palveluihin. Perustason ylittäviä palveluita
tarjotaan vain, mikäli eläinlääkäreillä on käytettävissään ylimääräistä aikaa ja riittävää osaamista.
Pirtevan linjauksen mukaisesti kunnallinen eläinlääkäripalvelu on perustason palvelua.
Peruspalveluiden linjauksesta keskustellaan Pirtevassa ja todennäköisesti valtakunnallisestikin myös
vuoden 2013 aikana.
7.7.
Ohjaus
Eläinlääkintähuollon
toimintaa
ohjaa
ja
toiminnan
järjestämisestä
alueella
vastaa
ympäristöterveyspäällikkö. Vastaava eläinlääkäri toimii yhteyshenkilönä ja huolehtii yleisistä
eläinlääkintähuollon tehtävistä.
19
7.7.1. Suunnitelmien arviointi ja toteutumisen seuranta
Pirtevan eläinlääkintähuollon suunnitelmaa päivitetään tarvittaessa. Alueella suunniteltavat
muutokset edellyttävät toistaiseksi suunnitelman vuosittaista päivittämistä. Suunnitelman
toteutumista arvioidaan jatkuvasti, erityistä raporttia asiasta ei kuitenkaan laadita.
7.8.
Laatu
Pirtevassa on yhteiset laatutavoitteet, jotka on kirjattu laatujärjestelmään ja joiden saavuttamista
seurataan kuukausittain. Tavoitteisiin kuuluu mm. tavoiteaika toimenpiteisiin (tarkastus, yhteydenotto
tms.) ryhtymiselle eläinsuojeluilmoituksen saapuessa ja aikatavoite tarkastuspöytäkirjan
toimittamiselle.
7.9.
Seuranta ja raportointi
7.9.1. Ostopalvelun laadunvalvonta
Pieneläinten ostopalvelun valvontavelvoite kuuluu sopimuksen laatijalle eli Tampereen kaupungille.
Pirteva ei ole sopimuksen osapuolena, joten sopimuksen sisällöstä ja laadunvalvonnasta ei voida
huolehtia Pirtevan toimesta. Pirteva kuitenkin osaltaan seuraa ostopalvelun laatua siten, että Pirtevan
alueen eläinten hoitoa koskevat valitukset ohjataan Pirtevaan ympäristöterveyspäällikölle ja vastaavalle
eläinlääkärille. Pirteva valvoo, että valituksen tekijä saa ostopalvelun tarjoajalta asianmukaisen
vastineen ja seuraa päivystyspalvelun laatua valitusten kautta. Pirteva pyytää vuoden 2013 alusta
alkaen ostopalvelusopimuksen laatijalta eli Tampereen kaupungilta neljännesvuosittaisen raportin
palvelun laadun valvonnasta ja mahdollisista valituksista.
Päivystyksessä toimivien eläinlääkäreiden ammatti- ja kielitaidosta huolehtii ostopalveluklinikan johto.
7.9.2. Valitusten käsittely
Mahdolliset Pirtevan eläinlääkintähuollon toimintaa koskevat valitukset käsitellään ympäristöpäällikön
toimesta yksilöllisesti. Mikäli valitus koskee hoitovirhettä, pyydetään asiasta selvitys hoitaneelta
eläinlääkäriltä. Asiakas ohjataan tarvittaessa kääntymään puolueettoman vahinkoarviolautakunnan
puoleen hoitovirheasian arvioimiseksi. Tapahtuneeksi todetut hoitovirheet korvataan. Mikäli valitus
koskee Pirtevan eläinlääkintähuollon järjestelyitä, vastaa asiaan ympäristöterveyspäällikkö / vastaava
eläinlääkäri. Valituksiin annetaan aina kirjallinen vastine. Valitusten laatua ja määrää seurataan, jotta
toimintaa voidaan kehittää tarpeen mukaan.
Pieneläinten päivystystä koskeviin valituksiin pyydetään vastinetta hoitavan klinikan johdolta.
Valitukset ohjataan myös palvelusopimuksen laatijan (Tampere) tietoon. Pirtevan alueen eläinten
omistajien valituksiin vastataan kuitenkin Pirtevassa.
7.9.3. Vastuuvakuutukset
Pirkkalan kunnalla on normaalit vastuuvakuutukset kattaen kaikki Pirtevan palveluksessa olevat
kunnaneläinlääkärit.
20
7.9.4. Annettujen määräysten noudattamisen valvonta
Valvontaeläinlääkärit pitävät kirjaa ja seuraavat viranomaistarkastuksilla (eläinsuojelu, alkutuotannon
valvonta) annettujen määräysten noudattamista uusintatarkastuksin. Valvontaeläinlääkärit seuraavat
määräaikojataulukon avulla .
7.9.5.
Eläinlääkäripalveluiden käytön tilastointi
Eläinlääkäreiden työtä seurataan aktiivisesti suoriteseurantataulukon mukaisesti. Myös Pirtevaan
liittyviltä kunnilta on pyydetty vastaavia seurantatietoja vuoden 2013 alusta alkaen, jotta resurssien
kohdistaminen tulevaisuudessa saadaan toteutettua tietoon perustuen. Käyntimääriä tilastoidaan
eläinten omistajan kotipaikkakunnan (lemmikit) / eläimen sijainti- = käyntipaikkakunnan mukaisesti
(suureläimet) ja käyntiajan perusteella (alle puoli tuntia, yli puoli tuntia, jne.). Pieneläinten
päivystysaikaisten käyntien määrää ostopalveluklinikalla seuraa klinikka.
7.9.6. Raportointi
Raportointia on käsitelty aiempien lukujen sisällä. Eläinsuojelutarkastuksista toimitetaan AVI:lle
pyydetyt asiakirjat salassa pidettävää tietoa lukuun ottamatta (salassa pidettävääkin tietoa voidaan
toimittaa, jos AVI on asiaa hoitava viranomainen).
21
LIITE 1: Resurssitarpeen kartoitus
Kunta / Ympäritöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue
Pirteva
1. ELÄINLÄÄKÄRIPALVELUT
1.1. Tuotantotilojen määrä
Kpl
1.1.1. Nautatilat
231
1.1.6.3. Kalkkunakasvattamot
0
1.1.1.1. Lypsykarjatilat
167
1.1.6.4. Siitoskasvattamot
1.1.1.2. Lihanautatilat
64 (pelkät
lihanaudat)
1.1.6.5. Muut siipikarjayksiköt
1.1.1.3. Emolehmätilat
38
1.1.7. Vesiviljelylaitokset
0
lemmikkilintuja
useissa
paikoissa
2
1.1.2. Sikatilat
10
1.1.7.1. Ruokalalaitokset
0
1.1.2.1. Lihasikalat
9
1.1.7.2. Poikastuotantolaitokset
0
1.1.2.2. Emakkosikalat
8
1.1.7.3. Luonnonravintolammikot
0
1.1.3. Lammastilat
39
1.1.7.4. Muut laitokset
2
1.1.4. Vuohitilat
1.1.8. Turkistarhat
0
1.1.9. Tarhatun riistan toimintayksiköt
2
1.1.6. Siipikarjatilat
9
964
(omistajien
määrä)
22
1.1.10. Mehiläistarhat
useita
1.1.6.1. Munintakanalat
22
1.1.11. Muut tuotantoeläinyksiköt
?
1.1.6.2. Broilerkasvattamot
0
1.1.5. Hevostilat
1.2. Terveydenhuoltosopimusten määrä
Kpl
Kpl
Kpl
83
1.2.2.2. Tilat, jolla on terveydenhuoltosopimus
kunnaneläinlääkärin kanssa
1.2.2.3. Terveydenhuoltosopimuksen omaavien tilojen
prosenttiosuus kaikista sikatiloista
48
1.2.3. Siipikarja
36
1.2.3.1. Tilat, joilla on terveydenhuoltosopimus
1.2.2.1. Tilat, joilla on terveydenhuoltosopimus
9
1.2.3.2. Tilat, jolla on terveydenhuoltosopimus
kunnaneläinlääkärin kanssa
1.2.3.3. Terveydenhuoltosopimuksen omaavien tilojen
prosenttiosuus kaikista siipikarjatiloista
1.3. Tuotantoeläinten määrä
Kpl
1.3.1. Naudat
10284
1.3.6. Siipikarja
>4000
1.3.2. Siat
>1400
1.3.7. Turkiseläimet
0
1.3.3. Lampaat
1.3.8. Tarhattu riista
n100
1.3.9. Porot
0
1.3.5. Hevoset
>1500
ei
tietoa
1110
1.3.10. Muut tuotantoeläimet
?
1.4. Väestömäärä
Kpl
1.4.1. Lemmikkieläinten määrä (arvio 1/8 asukasta)
115931 asukasta 30.6.2011 -> lemmikkien määrä n. 14 500
1.2.1. Naudat
1.2.1.1. Tilat, joilla on terveydenhuoltosopimus
1.2.1.2. Tilat, jolla on terveydenhuoltosopimus
kunnaneläinlääkärin kanssa
1.2.1.3. Terveydenhuoltosopimuksen omaavien tilojen
prosenttiosuus kaikista nautatiloista
1.2.2. Siat
1.3.4. Vuohet
1.5. Alueen pinta-ala km2
2941,9, josta vettä 422,7
5
90
0
0
0
Kpl
22
1.6. Yksityinen palvelutarjonta
Htv
1.6.1. Hyötyeläinpraktiikassa
vähäistä, ei
lasketa
resursseihin
Htv
1.6.2. Muussa praktiikassa
päiväaikaan useita
(liite)
2. VALVONTA
2.1. Eläinten terveyden valvonta
Resurssitarpeeseen huomioidaan myös kohdat 1.1./1.3./1.4./1.5.
2.1.1. Terveysvalvontaohjelmiin kuuluvat tilat
Kpl
2.1.1.1. Maedi-Visna
13
2.1.1.4. Kanojen salmonellavalvontaohjelma
Kpl
2
2.1.1.2. Scrapie
11
2.1.1.5. Peuratarhojen terveysvalvontaohjelma
0
2.1.1.3. Broilereiden ja kalkkunoiden
salmonellavalvontaohjelma
0
2.1.1.6. Vesiviljelyeläinten terveysvalvontakohteet
2
2.1.4. Sivutuotevalvonta
Kpl
2.1.4.1. Haaskat
Kpl
?
2.1.4.2. Sivutuotealan laitokset (ks. valvontaohjelma)
1
2.1.4.1.1. Haaskan pitäjäksi ilmoittautuneet toimijat
0
2.1.4.3. Hautaamisilmoitukset/v
2
2.1.4.1.2. Ilmoitetut haaskat/v
0
2.2. Eläinten hyvinvoinnin valvonta
Resurssitarpeeseen huomioidaan myös kohdat 1.1./1.3./1.4./1.5.
2.2.1. Ilmoituksenvaraiset kohteet
Kpl
17
ilmoitet
tua
30
ilmoitet
tua
2.2.1.1. Kennelit
2.2.1.2. Hevostallit
2.2.1.3. Riistanhoidolliset tarhat
1
2.2.1.4. Lihan, munien tai siitoseläinten tuotantotarhat
0
Kpl
2.2.1.5. Eläinkaupat
3
ilmoitet
tua
2.2.1.6. Eläinhoitolat
8
2.2.1.7. Muut
2 pysyvää
eläinnäyttelyä, 1
kotieläinpiha
ELÄINLÄÄKINTÄHUOLLON HENKILÖRESURSSIT
Eläinlääkärit
Htv
Eläinten terveyden valvonta
0, 2
Eläinlääkintähuollon hallintotehtävät
0,3
Eläinten hyvinvoinnin valvonta
1,0
tarvittava
määrä
5
Muut tehtävät
0,2
Eläinlääkäriresurssit yhteensä
7
Tuotantoeläinten terveydenhuolto
Muut eläinlääkäripalvelut
Htv
23
Elintarvikevalvonta*
0,3
Muut kuin eläinlääkärit
Htv
Eläinhoitajat/avustajat
0
Eläinlääkintähuollon hallintotehtävät
Htv
Välinehuolto, siivous ym.
n.0,4
Muut tehtävät
Sihteeri-/toimistopalvelut
n.0,2
Muut kuin eläinlääkäriresurssit yhteensä
1 htv = 220 htp
* Elintarvikevalvonta sisältää:
 maidontuotantotilojen tuotantohygieniset tarkastukset
 teurastamoiden ja leikkaamojen valvonta ja lihantarkastus
 riistanlihan tarkastus
 munapakkaamojen valvonta
 muut elintarvikevalvontaan liittyvät tehtävät
24
Liite 2 : Yksityinen palveluntarjonta
Yksityiset eläinlääkäripalvelut Pirtevan alueella
Paikkakunta
Vastaanotto
Nokia
Nokivet, Pirkan eläinlääkäri (hoitaa myös suureläimiä)
Pirkkala
Eläinklinikka Oiva, Ell Sirpa Kolehmainen
Ylöjärvi
Eläinklinikka Tuhatjalka, Pirkanmaan eläinklinikka, Teivon hevosklinikka
Hämeenkyrö
Vet-Praxis
Lempäälä
Lempäälän eläinlääkäriasema, Ell Sirkka Pyhälä
Vesilahti
-
Lisäksi Pirtevan lähialueilla toimivat (ja vaikuttavat siten jossain määrin Pirtevan resurssitarpeeseen)
Akaa: Toijalan yksityinen eläinlääkäriasema
Valkeakoski: Valkeakosken eläinsairaala
Tampere: Etelä-Tampereen eläinlääkäriasema, Hervannan eläinlääkärit, Eläinlääkäriasema Reviiri, Veter,
Hakametsän eläinlääkäripalvelu, Eläinlääkäriasema Koira ja Kissa, Eläinystäväsi lääkäri, Eläinklinikka
Tuhatjalka
25
Liite 3: Vastaanottojen varustelusta
Hämeenkyrö
Kunnan:
-
-
vastaanottotilat ja autotalli; sis. toimisto yhdistetty toimenpide ja leikkaus huone, ikkunaton
keittokomero, varasto jossa muutama koirahäkki, 2 auton autotalli, suihku + sauna ja ns.
päivystäjänhuone (vuokralla)
kiinteät kalusteet (paitsi päivystäjänhuoneen kalusteet), yleisvalot toimenpide- ja leikkauspöytien
päällä
siivousvälineet
pyykinpesukone
1 vanha jääkaappi; 1 600 litran arkkupakastin (löytöeläinten raatojen säilytys)
pieneläinvaaka
Honda kannettava suureläinultraääni
iso kuumailmakaappi, pieni lämpökaappi
mikroskooppi
karvanleikkuri x 2, karvanleikkurin terät kuitenkin omia
elekrotomi
fetotomi
mikrosirulukija
moottoroitu hevosten hammasraspi (kress), terät kuitenkin omia
hammasraspi x 2, terät omia
synnytystalja (ei käytössä - eläinsuojelullisista syistä)
atk-laitteistot
sentrifuugi
Omat:
-
faksi
Aloka rektaaliultra
pieneläinultra 3,5 MH ja 5 MH sektoriantureilla
hammaskivenpoistolaite
pulssioksimetri
diff-quick värjäys setit
glukometri
taipuisia endoskooppeja (hengitysteiden tähystys/pieneläinten tähystys) x5
kylmävalolähde endoskooppiin.
käytännössä kaikki instrumentit
automaattiruiskut
kaikki leikkausinstrumentit, kohtupihdit, ruunauspihdit, burdizzot jne.
suunavaajat, letkut, kohturitilät jne.
26
-
hevosten hammashoitoinstrumentit edellä mainittuja lukuun ottamatta
(sudenhampaan poistosarjat, raspisarjat kokonaisuudessaan)
kaikki suunavaajat (nauta, hevonen,pieneläimet)
pieneläinten hammasinstrumentit
kissojen pakkotoimihäkki
mikroaaltouuni
2 jääkaappia (suureläinlääkkeet ja taukotila)
kahvinkeitin
astiat ja ruokailuvälineet
työvaatteet ja niiden puhdistusaineet, joitakin vaatteita Lindsrömiltä
jalkineet ja niiden desinfektioaltaat ja aineet
taulut odotustilassa ja toimistossa
taukohuoneen /päivystäjänhuoneen kalustus (vuodesohva jne.
puhelin ja liittymä avustajan käyttöön
otoskooppi / oftalmoskooppi
Nokian vastaanotolta yhteiseen käyttöön vapautuvat välineet, joiden tuleva sijoitus ei vielä
suunnitelmaa laadittaessa ole tiedossa
-
uä-pesuri
eläinvaaka
hammaskivenpoistolaite
valk.patjat
vihr. kantopatja
lämpökaappi
mikroskooppi
finnpipetti
kuumailmakaappi
leikkaussalipöytä
leikkausalivalospotti
spotti, pyörillä(40-luku) 2 kpl
uä (tren hylkäämä)
instrumenttipöytä (leikkuri)
instrumenttipöytä (uä:n alla)
tippateline pyörillä
tippateline ilman pyöriä
Jääkaappeja 3 kpl
Datamars
metallikoukkurivistöjä
kissan pakkohäkki
Tietokone pöydällä
5 kpl
27
-
laserjet 1100 tulostin
Kannettava tietokone
Tietokone ja tulostin (avustaja)
gyne-sänky
Rtg-valotauluja 2 kpl
Omat:
-
karvanleikkuri
karvanleikkuri
heiland-allas
burkerin kammio
burkerin kammio
ominaispainomittari
Hevosen suunavaajat (sarana)
instrumentit kaikki
otoskooppi
otoskooppi
kolvi
metalliraaputin
Happipullo- ei liitoksia
pieni autoklaavi
pikkuinstrukärry (h-kivilaite)
Kirsi
Hansu
hansu
hansu
Kirsi
Kirsi
Kirsi
Hansu/Kirsi
hansu
Kirsi
Kirsi
kirsi
Hansu
kirsi
Kirsi
Ylöjärvi
Kunnan:
Vastaanotto: tp-huone, toimisto, odotushuone ja varastotila, sijaisen huone (vuokralla)
-
Kiinteät kalusteet
Siivoustarvikkeet
Paperipyyhkeet
Pesukone
Karvanleikkuri
pieni haavasarja
mikrosirunlukija
raspeja 4 kpl
fetotomi
28
-
kohturitilä
nupoutuskolvi
mikroskooppi
sentrifuugi
lämpökaappi
autoklaavi
hammaskivenpoistolaite
uä-laite
tp-pöytä ja valaisin
tippateline
vaaka
Omia
-
leikkausvälineet
sekä kaikki muut instrumentit
karvanleikkuri
tatuointipihdit
otoskooppi
hevosen suunavaaja, raspeja
kaikki tarvikkeet ja
muut työvälineet
työvälineiden pesu ja desinfektioaineet
Vesilahti
n. 60 m2 kunnan vuokraamaa vastaanottotilaa + toimisto ja autotalli 20 m2. Kaikki yht.80 m2
Omaa tilaa: leikkaussali 10 m2, viransijaisen huone 10 m2
Kunnan:
-
Digitaalinen ultraäänilaite kahdella anturilla
Sähköpuukko
Kuumailmakaappi
Ultraäänipuhdistuslaite
Synnytystalja
Mikroskooppi
Siivoustarvikkeet
Pesukone
29
Omat:
-
Kaapit, pöydät + muu kiinteä kalustus
Kohdevalot
UÄ-hammaskiven poistolaite
Mikrosirun lukija
Otoskooppi
Karvanleikkurit
Inhalaationarkoosilaite
Imulaite
Kaikki instrumentit
Potkuliinat
Kaatoremmit
Kaikki tarvikkeet + desinfektioaineet