Kissa tarvitsee rokotusta jopa enemmän kuin koira

No 3 - Le m mi k k i k i ssoj en äänenk annattaja - 2 0 1 4 - © M SD An i ma l He a l th
IRINA KEINÄNEN
MARIA SEGERCRANTZ
KISSAN LINJOISTA KANNATTAA
HUOLEHTIA
Yhä useampaa kissaa vaivaa sama elintasosairaus kuin emäntää ja isäntääkin: lihavuus. Lihavuus altistaa kissan monille
sairauksille ja lopulta myös heikentää sen elämän laatua.
– Kissan laihduttaminen on vaikeaa ja hidasta, siksi olisi
paljon parempi ennaltaehkäistä ongelma oikealla ruokinnalla,
eläinlääkäri Anna-Maija Teppo neuvoo.
s.3
KISSAKIN KÄY
HAMMASLÄÄKÄRISSÄ
ANIDENT
Kissanpentu eläinlääkäri Vivi Airaksen rokotettavana Länsi-Vantaan eläinklinikalla.
Kissa tarvitsee rokotusta
jopa enemmän kuin koira
Monen kissan elämä päättyy ennenaikaisesti, vaikka rokottamalla se olisi voinut ilahduttaa omistajaansa vielä
vuosia. Monikaan ei tiedä, että tappava
kissarutto voi levitä jopa sisäkissaan.
Myös kissojen on aika ajoin mentävä hammaslääkäriin. Toimiva ja
kivuton suu kuuluu kissapotilaan
yleisterveyden ja hyvinvoinnin
peruspilareihin.
IVÄ
KIS
S
ROKOTUS
© MSD Animal Health
10
s.8-9
PÄ
AN
Hyvä hiirikissa jatkaa menestyksekästä
työuraansa eläkepäiviin saakka, kun sen
perusrokotuksista huolehditaan. Eikä pidä unohtaa, että raivotautia tavataan heti
maamme itärajan takana.
.l o k
t
akuu
a
Lisätietoja kissojen rokotuskampanjasta:
www.facebook.com/KissanRokotuspaiva
www.msd-animal-health.fi/kissan_rokotuspaiva
Rokotettu kissa tulee
kello kaulassa
s.13
KISSASANOMAT
FI/NTO/0814/0002 MSD Animal Health Intervet Oy 20140905
KISSAKIN VOI SAIRASTUA
SOKERITAUTIIN
KIS
S
ROKOTUS
IVÄ
PÄ
AN
Kädessäsi on kolmas Kissasanomat. Aikaisempien numeroiden teemat sisäloishäätö ja
rokotukset ovat yhä kissojen terveydenhoidon kulmakiviä ja jokainen vastuuntuntoinen
kissanomistaja pitää madotuksista ja säännöllisestä rokottamisesta hyvän huolen.
Martina Reims
toimitusjohtaja
10
.l o k
akuu
ta
Tänä vuonna pääaiheemme on kissan sokeritauti eli diabetes. Kissan diabetes muistuttaa
ihmisten 2.tyypin diabetesta, joka liittyy usein ylipainoon ja vähäiseen liikuntaan. Kissojen
onneksi hyvällä hoidolla usein lääkitystä voidaan vähentää, kun insuliinitasapaino on saavutettu.
Joskus lääkitys voidaan jopa lopettaa kokonaan. Lemmikkien diabetes on jo niin yleinen, että
mm. USAssa ja Englannissa vietetään nykyään marraskuussa lemmikkien diabeteskuukautta
”Pet Diabetes Month”, jolloin eläinlääkärit jakavat tietoa diabeteksen oireiden tunnistamisesta ja
sairauden hoidosta.
KISSASANOMAT
Seppo Saari
eläinlääkäri
Maria Segercrantz
kenttätuotepäällikkö
Ilmestyy 1 kerran vuodessa
Painosmäärä: 25 000 kpl
Julkaisija:
MSD Animal Health
Intervet Oy
Keilaranta 3, PL 86
02151 ESPOO
Puh. 010 2310 750
email [email protected]
www.msd-animal-health.fi Eläinlääkäri osaa tunnistaa ja antaa hoito-ohjeet, mutta diabetes vaatii kissan omistajalta
hoitoon sitoutumista. Oma ruokavalio ja insuliinipistokset kuuluvat diabeteskissan arkeen.
Nykyään pistämistä ja oikeaa annostusta helpottamaan on lemmikeille tarjolla myös oma
insuliinikynä.
Pidetään kissoistamme hyvää huolta.
Taitto: Musta Ori/Irina Keinänen
Paino: Salon Lehtitehdas/
Salon Seudun Sanomat Oy
Tiina Tähkäpää
markkinointikoordinaattori
Martina Reims
toimitusjohtaja
MSD Animal Health
S.4-5
KISSOJEN KANSSA ON AINA PYHÄ
Yllättävän syvässä elää uskomus
siitä, että kissa on välinpitämätön,
etäinen, jopa röyhkeä ja tekee mitä
tahtoo. Herr Maier oli toista maata.
Aikoinaan eläinkodista haettu musta kolli eleli asuinalueella, jossa
kissat saavat kulkea vapaina. Usein
Herr Maier hiipi hiljaa vanhempieni ikkunoiden taakse ja vaikutti
uteliaan kiinnostuneelta, mutta ei
kuitenkaan uskaltautunut sisälle
asti. Isäni oli hyvin sairas ja tiesi
kuolevansa pian. Äitini saattoi sanoa hänelle puolileikillään: ”Lähetä
sitten jokin merkki, lähetäthän?”
Samana päivänä kun isäni kuoli,
Herr Maier käveli ovesta sisään
ja asettui taloksi äitini luo, hänen
lohduttajakseen. Pian kävi ilmi,
ettei Herr Maier viihtynyt omassa kodissaan, jonne oli syntynyt
vauva ja lisäksi hankittu koirakin.
Kaikille sopi, että kissa vaihtoi kotia. Luonteikkaasta Herr Maierista
tuli äitini paras ystävä, joka seurasi
äitiäni vapaana kaduilla ja saattoi
hänet raitiovaunupysäkille asti
äänekkäästi naukuen. Kissa myös
odotti kotiinpalaavaa äitiä tuntikau-
sia pensaan alla, kärsivällisesti ja
uskollisesti.
Herr Maier katsoi mielellään televisiota ja oli erityisen kiinnostunut
television kuvaruudusta sen jälkeen, kun virta oli sammutettu, aivan kuin se olisi etsinyt kadonnutta
kuvaa. Herr Maier osallistui myös
innokkaasti vaatteiden silittämiseen
ja lahjapakettien pakkaamiseen. On
ehkä tarpeetonta mainita, että mitä
ahtaampi pahvilaatikko, sen mieluisampi nukkumapaikka se oli.
Ystävänsä Herr Maier valikoi
tarkkaan ja saattoi ärsyyntyessään
läpsäistä kynsillään tai jopa purra.
Myös ruuan suhteen se oli valikoiva: parhaiten maistui luonnonjugurtti ja sulatettu voi, joita molempia joutui toisinaan syöttämään sille
sormella, että kissa olisi suostunut
syömään edes jotain. Herr Maier
nukkui paljon lempipaikallaan kaakeliuunin päällä. Kerran äitini puhkesi ihmettelemään, mikä mahtaa
olla kissan elämän tarkoitus, kun se
nukkuukin niin paljon. Ennen kuin
ehdin avata suutani, äiti jatkoi puhettaan: ”Kissan elämän tarkoitus
täytyy olla ilon tuottaminen muille.” Samaan hengenvetoon hän totesi: ”Eikö sen pitäisi olla jokaisen
ihmisenkin elämän tarkoitus?”
Herr Maier jouduttiin nukuttamaan
viime marraskuussa 16-vuotiaana
takapään halvaannuttua. Oliko sillä
sopimus Oskar-kissan kanssa, joka
saapui välittömästi äitini luokse?
Vai lähettikö isäni tämänkin kissan? Laiskanletkeä Oskar ahtautuu
pieniin pahvilaatikoihin ja seuraa
äitiäni kylille maukuen. Kissat ovat
juuri sellaisia, kiintyvät ja tulevat
niiden luokse, jotka niitä rakastavat.
Anna Tuominen
S.6-7
Kirjoittaja on eläinrakas
insinööri, jonka sydämessä on
erityinen paikka kissoille.
S.8-9
Herr Maier
ROKOTUS
KIS
S
IVÄ
PÄ
AN
KISSASANOMAT 2014
10
3
.l o k
akuu
ta
Kissan laihduttamisessa pätevät samat
säännöt kuin ihmisenkin - herkut pois
IRINA KEINÄNEN
Aikuinen
kotikissa
kuluttaa vain
190 kaloria
päivässä
Kissan ruokinnassa on tärkeää muistaa, että makupalat nostavat helposti kissan päivittäin saamaa energiamäärää.
LIIKALIHAVUUS
ON NYKYKISSOJEN
SUURIN TERVEYSRISKI,
JOKA EDESAUTTAA
JA PAHENTAA
MONIEN SAIRAUKSIEN
SYNTYMISTÄ. KISSAN
LAIHDUTTAMINEN
ON HYVIN VAIKEAA.
ONKIN PAREMPI
ENNALTAEHKÄISTÄ
KOKO ONGELMA
OIKEALLA
RUOKINNALLA.
ANNA-MAIJA TEPPO
Villikissan tai vaikkapa perinteisen
navettakissan aika kuluu saalistaessa. Vaikka kissa on tehokas metsästäjä, tarvitaan paljon vaanimista,
odottelua ja turhia yrityksiä ennen
kuin riittävä määrä hiiriä on saalistettu ja syöty. Kissan mieli pysyy
virkeänä ja vartalo sutjakkana.
Sen sijaan nykyaikainen sisäkissa muistuttaa laiskaa ihmistä, joka
makaa sohvalla ja syö tappaakseen
aikaa. Seuraukset näkyvät niin ihmisen kuin kissankin vyötäröllä.
Valitettavasti ei ole kyse pelkästä
estetiikasta. Ylipaino altistaa kissan
monille sairauksille kuten sokeritaudille, kohonneelle verenpaineelle, virtsatievaivoille ja nivelrikolle.
Toisinaan kissat ovat niin ylipainoisia, että paino sinällään heikentää
merkittävästi niiden elämän laatua.
Paksu kissa ei pysty kunnolla kiipeämään tai leikkimään, se ei pysty
hoitamaan turkkiaan ja sille voi tulla
takkuja ja niiden alle ihotulehdusta.
Ummetus vaivaa, ja jos kissalla on
vähänkin taipumusta nivelrikkoon,
sen oireet pahenevat merkittävästi.
Jos kissa, jonka normaalipaino olisi
3,5–4,5 kiloa, painaa 9 tai 12 kiloa,
voidaan jo puhua eläinrääkkäyksestä. Valitettavasti tällaisiakin kissoja
näkee toisinaan.
Laske kalorit
Kissan laihduttaminen on hidasta ja
vaikeaa. Kissan syömä ruokamäärä
on kuitenkin hyvin pieni ja vähästä
on vaikea vähentää. Kissaa ei myöskään voi juoksuttaa lenkillä samalla
tavoin kuin koiraa, vaikka kissankin
liikuntaa voi pienillä kikoilla lisätä.
Paras keino onkin ylipainon ennaltaehkäisy. On hyvä muistaa, että
kissa on pieni eläin, joka tarvitsee
vain pienen määrän ruokaa päivässä.
Ylimääräinen lusikallinen ruokaa on
prosentuaalisesti suuri lisäys kissan
ruoka-annoksessa.
Kissan ylläpitoenergian tarve voidaan laskea kaavalla 30 x paino kg
+ 70. Esimerkiksi 4-kiloinen kissa tarvitsee näin vain 190 kaloria
päivässä peruselintoimintoihinsa.
Normaali, leikattu sisäkissa ei juuri
sen enempää tarvitse. Leikkaamattoman kissan kalorintarve on hieman
suurempi, mutta kovin merkittävistä
määristä ei silloinkaan puhuta. Usein
käytetään kerrointa 1,2 eli energiantarve olisi 228 kaloria päivässä.
Teollisten ruokapakkausten kyljessä
ilmoitetaan niiden sisältämät kalorit,
kotiruoan energiasisällön arvioiminen on vaikeampaa. Ruokapakkauksissa on myös annostussuositukset,
jos kalorinlaskenta tuntuu vaikealta. Myös eläinlääkäriasemien henkilökunnalta saa apua sopivan annoskoon suunnittelussa.
Pakkauksessa ilmoitetut ruokamäärät pätevät kuitenkin vain silloin,
kun kissalla ei anneta mitään muuta.
Jos kissa saa vaikka yhden lihapullan
päivässä, pitää sen kuivamuona- tai
purkkiruoka-annosta pienentää samalla kalorimäärällä.
Usein syynä lemmikkien lihomiseen
ovatkin erilaiset lisät ja makupalat,
joita omistaja ei edes huomaa antavansa. Esimerkiksi sadassa grammassa grillimakkaraa on 246 kaloria,
enemmän kuin kissan koko päivän
tarve. 100 grammaa jauhelihaa sisältää 320 kaloria ja vastaava määrä
öljyyn säilöttyä tonnikalaa 190 kaloria. Desilitra rasvatonta maitoa tuo
34 kaloria, joka sekin on miltei viidesosa leikatun kissan päivittäisestä
tarpeesta. Varsinainen kaloripommi
on kuohukerma, jossa on desilitrassa
enemmän kaloreita kuin kissa tarvitsee koko päivänä.
Punnitse kissa
Kissakin lihoo usein hiipimällä eikä
vähittäistä painonnousua huomaa
ennen kuin painoa on kertynyt merkittävästi. Jos 4 kiloa painava kissa
lihoo esimerkiksi 600 grammaa, se
vastaa samaa kuin 65-kiloinen nainen lihoisi vajaat kymmenen kiloa.
Kuitenkaan omistaja ei usein havaitse tämänsuuruista lihomista, vaan
havahtuu vasta kun painoa on tullut
1-2 kiloa, mikä on jo 25-50 prosenttia kissan normaalipainosta!
Kannattaakin ottaa tavaksi punnita
kissa. Tavallinen henkilövaaka ei
usein ole riittävän tarkka näin pienen
eläimen punnitukseen, mutta kissan
voi käydä ohimennen punnitsemassa lähimmällä eläinlääkäriasemalla.
Useimmat eläinlääkärit suorastaan
kannustavat tähän.
Eläinlääkärien mahdollisista kommenteista ei liioin kannata loukkaantua. Eläinlääkäri tarkoittaa vain
kissan parasta. Vieras huomaa usein
sen, mihin tuttu on tottunut.
Vertailupainoksi, ihannepainoksi,
voi yleensä ottaa kissan painon vuoden ikäisenä, koska useimmat kissat
ovat silloin vielä normaalipainoisia.
Leikkaus lihottaa
Kaikkien kissojen, joita ei käytetä
siitokseen, steriloiminen ja kastroiminen on enemmän kuin suositeltavaa. Täytyy kuitenkin muistaa, että
leikkaus hidastaa aineenvaihduntaa
ja vähentää kissan energiantarvetta
jopa 25–33 prosenttia. Nämä hor-
monaaliset muutokset alkavat hyvin
pian leikkauksen jälkeen, ja niihin
on syytä varautua vähentämällä kissan ruoka-annosta heti leikkauksen
jälkeen.
Aikuisille, vähän aktiivisille kissoille – joita suurin osa nykykissoista
on – kannattaa yleensä valita ruoaksi
kevyt vaihtoehto tai steriloiduille/
kastroiduille kissoille tarkoitettu
ruokavaihtoehto. Hillsin Science
Plan –sarjan ruoista sopivia ovat
mm. SP Feline Adult Light, SP Plan
Feline Sterilised Cat Young Adult,
SP Feline Mature Adult 7+ Sterilised Cat, SP Feline Mature Adult
7+ Neutered Cat ja SP Feline Adult
Indoor Cat.
Jo ylipainoiseksi pullahtaneille
kissoille suositellaan ensisijaisesti
Metabolic-ruokaa, jota saa eläinlääkäreiltä.
Kirjoittaja on Berner Oy:n asiantuntijaeläinlääkäri ja työskentelee sen
lisäksi Yliopistollisen Eläinsairaalan
pieneläinsairaalassa Helsingissä ja
sijaisena eri klinikoilla.
ROKOTUS
KIS
S
IVÄ
PÄ
AN
10
.l o k
akuu
ta
4
MITEN KISSAN SAA
ELÄINLÄÄKÄRIIN?
TIINA TÄHKÄPÄÄ
Kissan rokottamista ja muuta terveydenhoitoa varten,
kissa pitää viedä eläinlääkärin vastaanotolle. Kissat pysyttelevät mielellään tutussa ympäristössä ja jo pelkkä kuljetuskoriin saaminen ja matkustaminen klinikalle voivat
hermostuttaa sekä kissan että omistajan. Klinikkakäynnin
suunnittelulla ja harjoittelulla, matkasta tulee helpompi.
Ole rauhallinen
Kunnioita kissasi tarvetta tutustua rauhassa uusiin tilanteisiin, ihmisiin ja paikkoihin, näin teet eläinlääkärikäynnistä
molemmille miellyttävämmän. Ole johdonmukainen ja
pysy rauhallisena tapahtui mitä hyvänsä ja palkitse kissaasi toivotusta käytöksestä herkkupaloilla. Kissa vaistoaa, jos sinä olet hermostunut ja suhtautuu heti kaikkeen
epäluuloisemmin. Kissaa on vaikea pakottaa ja helpotat
eläinlääkärin työtä, jos totutat kissasi hoitotoimenpiteisiin.
Kun ruokit tai leikit kissasi kanssa, ota syliin ja koskettele
sen kehoa eri puolilta, jotta se tottuu käsittelyyn ja hyväksyy kosketuksen eri tilanteissa.
Kuljetuskori kissan mukaan
Kun valitset kissallesi kuljetuskoria,
ota kori, jossa on luukut sekä katossa että päädyssä. Tälläisessä korissa eläinlääkäri voi jossain tapauksessa jopa tutkia ja hoitaa kissan,
jolloin
maksi. Korin
kissa voi tuntea olonsa turvallisemon hyvä olla tukevaa materiaalia ja se tulee olla helposti
kiinnitettävissä turvavöihin. Jotkut kissat haluavat nähdä
matkustaessaan ja toiset taas ovat mieluummin pimennossa viltin alla. Kokeile, miten sinun kissasi matkustaa
mieluiten.
Kun sopiva kori on löytynyt, tutustuminen kannattaa
aloittaa hyvissä ajoin. Jätä kori avoimena huoneeseen,
jossa kissasi viihtyy ja anna se tutustua koriin rauhassa.
Koriin kannattaa laittaa esim.pyyhe, jotta tuttu kodin
tuoksu kulkee mukana. Jos kissa ei uskalla tai halua itse
mennä koriin, voit laittaan sisälle kissan lempiherkkuja
houkuttelemaan tutustumaan.
Jos et ehdi tutustuttaa kissaasi rauhassa koriin, vie kori
mahdollisimman pieneen huoneeseen, jossa kissalle on
vähän piilopaikkoja ja houkuttele se leluilla ja/tai herkuilla koriin. Jos herkut eivät tehoa, avaa korin kattoluukku ja
ota kissa syliin ja keinuttele se lempeästi koriin.
Tee matkasta kaikin tavoin mahdollisimman helppo
Koriinlaiton, matkustuksen ja eläinlääkärin hoitotoimenpiteitä helpottamiseksi kannattaa kokeilla erilaisia ilman
reseptiä apteekeista ja eläinkaupoista saatavia tuotteita.
Näistä lemmikkejä rauhoittavista tuotteista yksi on Zylkène, joka on lehmänmaidosta entsyymikäsittelyllä valmistettu tuote. Kansanviisaus on aina tiennyt maidon rauhoittavasta ja unta parantavasta vaikutuksesta vastasyntyneillä
ihmis- ja eläinlapsilla. Tämän vaikutuksen taustalla on
ruoansulatusentsyymien eräästä maidon proteiinistä lohkaisema pieni osa nimeltä alfa-kasotsepiini. Aikuisen
ruoansulatus ei enää pysty erottamaan alfa-kasotsepiinia
ja sen vuoksi aikuiset jäävät ilman tuota rauhottavaa
vaikutusta vaikka joisivatkin maitoa. Zylkénessa alfakasotsepiini on valmiiksi muodossa, jossa aikuisenkin
keho voi sitä hyödyntää.
Tatu-kissa elää hyvää
elämää diabeteksesta
huolimatta
TIINA TÄHKÄPÄÄ
Tatu syntyi 10 vuotta sitten Laakspohjan
kartanolla ja uusi perhe löytyi Katin ja
Jussin omakotitalosta Saukkolasta. Siellä
Tatu sai kulkea vapaasti lähimaastoissa.
Tatu otti Jussin heti omaksi ihmisekseen
ja mm. nukkui aina Jussin vieressä.
Kun Jussi sairastui syöpään ja perhe
muutti kaupunkiin, kutistui Tatun maailma kaupunkiasuntoon sisäkissaksi. Kun
Jussi oli kotona, kaikki tuntui olevan
Tatulla hyvin, vaikka se selvästi kaipasi
entistä ulkokissan elämää. Pikkuhiljaa
kuitenkin Tatu muuttui: se joi ja nukkui
paljon, karvapeite muuttui huonoksi ja se
Kotiinpaluu ilman paineita
Kotiinpalatessa on hyvä antaa kissan tulla itse pois korista
ja rauhoittaa ympäristöä, jotta toipuminen ’järkytyksestä’
käy nopeasti. Kun kaikki sujuu mahdollisimman helposti,
on seuravaa eläinlääkärikäynti entistä mukavampi.
is
ieen
Hyg
et ke
laihtui merkittävästi. Eläinlääkäri totesi
diabeteksen puhjenneen ja hoito ihmisten
diabeteslääkkeellä aloitettiin. Kissat voivat tunnetusti reagoida tällaisiin muutoksiin sairastumalla diabetekseen. Perheen
muut kissat voivat hyvin, mutta läheinen
suhde Jussiin vaikutti varmasti Tatun sairastumiseen, kertoo Kati.
Jussin kuoleman jälkeen, Kati muutti kaupungista rivitaloon alueelle, jossa kissojen
on mahdollista liikkua vapaana. Tosin
aluksi kissoille riitti takapiha, mutta pian
ne löysivät tien takapihalta ja laajensivat
reviiriään. Vaikka diabeteslääkitys paransi
Tatun vointia jo kerrostaloaikana, merkittävä muutos parempaan tuli, kun mah-
t
pulli
m
a
yttö
rtakä
dollisuus ulkoiluun palasi. Nyt lääkitystä
on voitu vähentää merkittävästi ja Tatu
voi hyvin.
Nyt kun markkinoille on tullut koirille ja
kissoille tarkoitettu insuliinikynä ja siihen
oma insuliini, jonka annostus on tarkempaa ja helpompaa, vaihdetaan Tatun diabeteslääkitystä ihmislääkkeestä. Toiveena
on, että sokeriarvot saataisiin pidettyä niin
tasaisena, että mahdollisesti jopa viimeisetkin oireiden rippeet jäisivät pois ja Tatu
voisi elää täyttää kissan elämää.
Korvan puhdistusaine
koiralle ja kissalle
Hajuton
Hellävarainen
Kosteuttava
Saatavana Apteekista ja elänlääkäriltä
KIS
S
ROKOTUS
KISSASANOMAT 2014
10
5
.l o k
IVÄ
PÄ
AN
akuu
ta
PARASTA HOITOA KISSALLE
KISSAN OMA
INSULIINIKYNÄ
Tänä keväänä on myyntiin saapunut lemmikeille oma insuliinikynä. Kyniä on kahta
kokoa. Koolla tässä tapauksessa tarkoitetaan annettavan insuliinin määrää. Insuliini
annostellaan yksikköinä. Koirien kynässä insuliini annostellaan yhden yksikön jaolla.
Kissojen ja pienten koirien insuliinikynässä annoksia voidaan säätää puolen yksikön
välein. Tämä on varsin tärkeää pienillä lemmikeillä ihanneannoksen takaamiseksi.
Kysy eläinlääkäriltäsi lisätietoa Vetpen-insuliinikynästä.
Eläimille tehty
verensokerimittari on
tarkempi
Wellion Gluco Calea on ensimmäinen
Suomen markkinoilla oleva verensokerimittari, joka on kehitetty varta vasten
eläimille. Sen avulla myös omistaja voi
kotona seurata lemmikkinsä glukoosiarvoja.
Verensokerin mittaus kotona on osa nykyistä sokeritaudin eli diabeteksen hoitoa.
Kotona eläin on rauhallisempi ja tulos
yleensä luotettavampi kuin klinikkaoloissa, joissa stressi voi nostaa tilapäisesti erityisesti kissojen verensokeritasoa. Säännöllinen seuranta on myös helpompaa,
kun jokaista mittausta varten ei tarvitse
lähteä klinikalle.
Perinteisesti eläimille on käytetty ihmisten
pikamittareita. Eläimille kehitetty mittari
antaa luotettavamman tuloksen.
Eläimillä ja ihmisillä on erilainen veren
Sairastuiko kissasi diabetekseen?
Kysy eläinlääkäriltäsi kissan omaa
insuliinikynää, Vetpen:iä.
koostumus. Erityisesti glukoosin jakaantuminen plasmaan ja punasoluihin eroaa
merkittävästi. Eläimillä glukoosin määrä
plasmassa on huomattavasti korkeampi
kuin ihmisillä. Ihmisten mittareilla voidaan saada liian korkeita arvoja, koska
ne mittaavat glukoosin määrän plasmasta.
Gluco Caleassa on jokaiselle eläinlajille omat mittaussirunsa, joihin on tehty
koodaukset veren koostumuksen mukaan.
Verensokeri voidaan mitata paitsi koirilta,
kissoilta ja hevosilta myös kymmeniltä
muilta eläinlajeilta. Mittaukset tehdään
koko verestä.
Gluco Calea on kannettava ja toimii paristolla. Sitä markkinoi Suomessa Berner Oy.
mahdollisia diabeteksen oireita
lisääntynyt
virtsaaminen
lisääntynyt
jano
laihtuminen
lisääntynyt
ruokahalu
KIS
S
ROKOTUS
10
.l o k
IVÄ
PÄ
AN
akuu
ta
6
KISSASANOMAT 2014
KISSALUKEMISTA
TANJA TÄHTINEN
99 KISSAA, KOLLIA,
KATTIA JA KISUA
ARKTINEN BANAANI 2014
Hauska sanakuva-leikki kätkee 99 kissan sisältävää oivalluskuvaa. Selkeät
ja pelkistetyt piirrokset paljastavat
kattien ”erityisominaisuudet” haastaen lukijaa keksimään lisää: pankissa,
pikisuutari.. jne.
Hyväntuulen kisukirjaa on mukava
selailla. Kaikkien 99 kissan katsominen voi olla vähän puuduttavaa, mutta muutama katti kerrallaan. Hauska
kirja.
TANJA TÄHTINEN
KAS, KISSA
Sarjakuvat hassuista kissoista ovat
bloggaaja Ninni Aallon ja citykettu
Nannan piirtäjän Tuuli Hypénin yhteistyönä syntynyt albumi.
Jokainen nöyrä kissan palvelija tunnistaa kyllä suurimman osan tarinoista
omakohtaisesti. Arjen draaman keskellä
ei vain aina näe tarinoiden komiikkaa.
Kumpi on hassumpi kissa vai palvelija?
Piirrosten kissat ilmaisevat ilmeillään
lukemattomia tunteita. Helposti on
luettavissa: uteliaisuus, hämmästys,
epäluulo, kiukku, mustasukkaisuus,
lempeys, kärsimättömyys, energisyys,
kauhu, raivo, ilo, ystävällisyys jne.
Asiaan perehtymätön skeptikko voisi
NINNI AALTO - TUULI HYPÉN
ARKTINEN BANAANI 2013
pitää luetteloa vain palvelijan mielikuvituksena.
Entäs sitten ne nöyrimmät palvelijat?
He ovat yhtä kiinnostavia kuin kissansa.
Tässä he näyttävät useimmiten nuorilta
kaupunkilaisilta. He ovat miehiä ja
naisia, ehkä opiskelijoita. He työskentelevät päätteellä ja käyvät lenkillä. He
asuvat yksin tai kaksin, joskus kommuunissa. Yhtä vauvaa ja kouluikäistä
poikaa lukuunottamatta lapsia ei kuvissa näy. Tästä voisi päätellä, että kissat
ovat itse valinneet palvelijansa, jotta
huomiointi olisi 100 prosenttista.
Huumorintaju tuntuu joka tapauksessa
yhdistävän kissoja ja niiden nöyrinpiä
palvelijoita.
TANJA TÄHTINEN
MOURUKATIT
JARKKO NÄÄS
ARKTINEN BANAANI 2014
KATUKATTI BOB
-KISSA JOKA
MUUTTI ELÄMÄN
JAMES BOWEN (ALKUTEOS
A STREET CAT NAMED BOB)
SUOM. KIMMO PAUKKU
WSOY 2014
Kansi avautuu pohjapiirrokseen kolmen
kissan kodista. Kissat on siinä kuvattu
luonteidensa mukaisissa paikoissa, mikä
selviää myöhemmin.
Aluksi sarjakuvakirjan kolme kissaa esitellään. Hobby: oranssi yllättäjä, pienikokoinen raivotar. Kitkat: musta, ihmisistä
pitävä, vähän hidasälyinen valikoija.
Milky: raidallinen, älykäs ahmija
Kissoja seurataan arjen tilanteissa, ruokaillaan, leikitään ja ulkoillaan puutarhassa, joka on kerrostalon alin parveke.
Mourukatit ”kiusaavat” isäntiään tahattomasti, ja nämä yrittävät kouluttaa lemmikkejään kärsivällisesti, useimmiten
turhaan.
Kissaa on näihin päiviin asti pidetty
erakkona, joka ei siedä muita kissoja
lähellään. Viime aikojen tutkimukset
kuitenkin viittaavat siihen, että kissa on
lemmikkiyden myötä muuttunut sosiaalisemmaksi niin lajitoverien kuin ihmisten
suhteen. Tätä vahvistavat myös Mourukatit.
Kuvat ovat kivoja ja toimivat vaikka
kokonaan ilman tekstiä.
LEENA HOFFREN
Lämminhenkinen tositarina ihmisen ja
kissan välisestä ystävyydestä. Kirjan
päähenkilöt, katukissa nimeltä Bob ja
katusoittaja James Bowen, tapaavat sattumalta ja heidän arkensa nivoutuvat yhteen. James hoitaa kovia nähneen kollin
kuntoon ja Bob vastaa Jamesin huolenpitoon kiintymällä tähän. Bobin sitoutuminen antaa Jamesille voimaa päästä irti
huumeista.
Bob kuvataan kirjassa sympaattisena, jopa inhimillisenä hahmona, jolla on toki
riehakaskin puoli. Bob valloittaa ihmisten sydämet vain olemalla Bob, mitä
muuta sitä loppujen lopuksi tarvitaan-
kaan? James tunnustaa oman elämänsä
risaisuuden ja on aluksi vastentahtoinen
pitämään Bobista huolta. Bobin liimautuessa Jamesiin vaihtoehtoja ei kuitenkaan ole ja Bob maksaa huolenpidon
takaisin ihan kirjaimellisestikin. Bobin
kautta James oppii näkemään ihmisissä
asuvan hyvyyden.
Kirja on kevyttä luettavaa, jossa kuvaillaan kadulla elämisen kovuutta, mutta
tunnetasolla kurjuus ei kuitenkaan välity: Kirja keskittyykin lähinnä Jamesin ja
Bobin parantavaan suhteeseen. Parasta
kirjassa oli melkein se, että koska kirjan
tarina perustuu todellisiin hahmoihin,
saattoi kirjan luettuaan hypätä suoraan
Bobin ja Jamesin maailmaan You Tuben
ja Googlen kautta.
Kirjaa on myyty yli 30 maassa ja pelkästään Britanniassa yli miljoona kappaletta.
Mielenkiintoista olisikin nähdä, miten
Bobin ja Jamesin elämä on muuttunut
kirjan julkaisun jälkeen. Ehkä kirjalle
suunnitellaan jo jatko-osaa, kuka tietää.
Elokuvakaan ei olisi hullumpi juttu.
Suosittelen kirjaa hyväntuulisena, kevyenä lomalukemisena.
Jos Bob kiinnostaa, tsekkaa kustantajan
sivut www.katukattibob.fi
ja YouTube/Google: A street cat named
Bob
KIS
S
ROKOTUS
10
KISSASANOMAT 2014
7
.l o k
IVÄ
PÄ
AN
akuu
ta
MARIA SEGERCRANTZ
Fanni on Rea Sawanoille rakas perheenjäsen.
SELVIYTYJÄKISSA, JOKA JÄI ORVOKSI VAIN MUUTAMAN PÄIVÄN IKÄISENÄ ITALIASSA
Karkkilalainen Fanni on
omanarvontuntoinen
kosmopoliitti
MARIA SEGERCRANTZ
Oli huhtikuinen ilta Italian Bergamossa vuonna 2008, kun Rea Sawanoin tytär sai ystävältään puhelinsoiton.
Hän kertoi kuulleensa talon alta kissan maukumista ja menneensä katsomaan. Talon alla oli yksinäinen pieni
kissanpentu. Tyttäreni neuvoi ystäväänsä odottelemaan, sillä luultavasti pennun emä olisi jossain lähistöllä.
Aikaa kului eikä emoa näkynyt. Oli
siis toimittava, mutta ystävän isä ei
suostunut kissan pelastustehtäviin,
Sawanoi kertoo.
- Olimme asuneet paikkakunnalla
silloin jo toistakymmentä vuotta ja
meidät tunnettiin eläinten ystävinä,
koska olimme antaneet kodin usealle
löytöeläimelle jo aikaisemmin. Oli
luonnollista kutsua meidät hätiin.
Tunnin ajomatkan päässä odotti hyvin pieni kissanpentu. Rea ja hänen
tyttärensä ottivat pennun mukaansa
ja suuntasivat tutulle eläinlääkärille.
Kissanpentu oli kylmissään ja tietysti
kovin nälkäinen. Rea neuvoi tytärtään pistämään pennun ihoaan vasten
paidan sisäpuolelle lämmittelemään.
Eläinlääkäri arveli pennun olevan
muutaman päivän ikäinen, eikä antanut kovinkaan positiivisia tulevaisuuden ennusteita. Kotiin kuitenkin
lähdettiin emonmaidonvastikkeen ja
pennun kanssa.
– Syötimme pentua 2-3 tunnin välein.
Ruokinnan jälkeen se oli pissatettava
ja kakatettava hieromalla kostealla
pumpulilla mahaa ja hännänalusta
emon hoitamista matkien. Maidonvastiketta annettiin parin kuukauden
ajan. Loppuajasta pystyttiin jo ruokavalioon lisäämään kiinteää ruokaa.
Pentu sai nimekseen Fanni. Fanni
vahvistui ja kehittyi. Ainoa takapakki oli kun Fanni rupesi kaljuuntumaan ja menetti puolet karvoistaan.
Eläinlääkäri arveli sen johtuvan aidon emonmaidon puutoksesta. Karva
kuitenkin kasvoi takaisin.
Sitten koitti muutto Suomeen. Fan-
ni kävi eläinlääkärin terveystarkastuksessa, mikrosirutuksessa ja sai
tarpeelliset rokotukset. Se sai jopa
oman passin, jota tarvitaan rajoja
ylitettäessä.
– Matka Suomeen kesti autolla ja
laivalla neljä päivää. Fannilla oli
oma kuljetuskoppi, mutta suurimman osan matkasta se kuitenkin vietti sylissä.
Fanni kotiutui uuteen maahan ja kaupunkiin, Karkkilaan.
– Eipä aikaakaan kun totesimme että
Fanni oli jo tiinenä. Se sai neljä pentua. Pennuista yksi sai uuden kodin
naapurista ja muut jäivätkin sitten
kotiin. Pentujen jälkeen steriloimme
sen nopeasti, ettei uutta pentuetta
tulisi.
Steriloinnin jälkeenkin Fanni on kuningatar, joka saattaa huitaista perheen muita kissoja tassulla. Talon
isäntä puolestaan on Fannin ihailun
ja rakkauden kohde. Selvästi yhden
miehen kissa.
KILPIKONNAVÄRITYS ON
TYTTÖKISSOJEN YKSINOIKEUS
Fannin väritystä sanotaan mustaksi kilpikonnaksi.
Kilpikonnaväritys on vain naaraskissojen etuoikeus. Kilpikonna voi olla myös valkoisella tai harmaalla pohjalla. Yleisesti juuri mustalla pohjalla
olevia kilpikonna kissoja pidetään kiukkuisina ja
omanarvontuntevina. Fannikaan ei ole poikkeus
tässä mielessä.
ROKOTUS
KIS
S
IVÄ
PÄ
AN
10
.l o k
akuu
ta
8
Rokottamalla voi
kissan hengen
Madottoman hyvä olla!
MARIA SEGERCRANTZ
• Axilur tehoaa kissalla Suomessa yleisimmin
esiintyviin loismatoihin. Myös hiiriä pyydystävillä
kissoilla yleiseen heisimatoon.
• Useiden suolistoloislajien elämänkiertoon liittyy
toukkavaellus muualla elimistössä. Axilur tehoaa
myös vaeltaviin toukkamuotoihin.
• Axilur sopii kaikenikäisille ja kaikenrotuisille
kissoille. Axiluria voidaan käyttää myös tiineille ja
imettäville nartuille.
Kissasanomat_2014.indd 1
Apteekista ilman reseptiä.
www.axilur.com
MSD Animal Health Intervet Oy 2012-08
Lääkemuoto: 250 mg ja 500 mg tabletti ja
22 % rakeet. Vaikuttava aine: Fenbendatsoli. Indikaatiot:
Koirien ja kissojen suolistoloisten ja vaeltavien toukkamuotojen torjuntaan sekä keuhkomatojen häätöön. Koirien kliinisen
Giardia-infektion hoitoon. Annostus: Yksi 250 mg:n tabletti 5
kiloa kohti tai yksi 500 mg:n tabletti 10 kiloa kohti tai yksi 10
g:n annospussi 44 kiloa kohti kolmena peräkkäisenä päivänä.
Axilur annetetaan ruokailun yhteydessä. Tabletti on lähes
mauton ja hajuton ja sen voi sekoittaa ruokaan murskattuna
tai lietettynä pieneen määrään vettä. Soveltuu käytettäväksi
tiineyden ja laktaation aikana. Haittavaikutukset: Oksentelua esiintyy harvoin. Myyntiluvan haltija: Intervet B.V.
Alankomaat Tutustu pakkausselosteeseen.
Intervet Oy
Keilaranta 3, PL 86
02151 ESPOO
p. 010 2310 750, f. 09 4127 235
[email protected]
www.msd-animal-health.fi
KISSASANOMAT 2014
28.8.2014 10:20:54
Elämän vuoristoratoihin
Rauhallinen mieli
luonnon omin
keinoin
Kissanpennut ovat suojassa monilta tartuntataudeilta ensimmäiset 12 viikkoa,
koska ne saavat emältään äidinmaidon
mukana vasta-aineita. Ensimmäinen
rokotus on hyvä antaa noin 12 viikon
ikäisenä. Tehosterokotuksista on myös
kennettyjä tai tapettuja taudinaiheu
tajia tai niiden osia. Elimistö mui
taa tämän altistuksen ja on valmiin
Mitä rokotuksessa tapahtuu
käynnistämään nopeasti ja tehokkaas
Rokotuksessa aktivoidaan kissan oma puolustuksen tilanteessa, jossa se ko
immuunipuolustus antamalla sille hei- taa varsinaisen taudinaiheuttajan. R
hyvä huolehtia.
ROKOTTAMALLA EHKÄISTÄVIÄ SAIRAUKSIA
Kissan kalikivirustartunta
Ratkaisu
levottoman lemmikin
olon helpottamiseksi
voi olla Zylkène,
joka on luonnonmukainen
lehmänmaidosta valmistettu
täydennysrehu.
Sisältää alfa-kasotsepiinia.
IntervetOy,Keilaranta3,PL86,02151ESPOO
p. 010 2310 750 f. 09 4127 235
[email protected]
www.msd-animal-health.fi
KISSANROKOTUSPÄIVÄ ON MYÖS FB:SSA:
WWW.FACEBOOK.COM/KISSANROKOTUSPAIVA
MSD Animal Health Intervet Oy 2012-11
www.zylkene.fi
Saatavana eläinlääkäreiltä ja apteekeista.
Kissan kalikivirus (FCV) aiheuttaa
ylempien hengitysteiden oireita, keuhkotulehdusta, haavaista suutulehdusta
ja joskus suolistotulehdusta tai niveltulehdusta. Tartuntoja todetaan eniten 2-6
kk:n ikäisillä kissoilla, mutta tauti voi
tarttua kaikenikäisiin kissoihin. FCV
on yleisin kissan keuhkotulehduksen
aiheuttaja.
Kissan oireet ovat vaihtelevia ja niihin vaikuttavat viruskanta, kissan ikä ja
muut mahdolliset samanaikaiset tartunnat. Taudin vakavuus vaihtelee lievästä
parin päivän hengitystieoireilusta jopa
kuolemaan johtavaan keuhkotulehdukseen.
Kalikivirustartunnan oireet alkavat
kuumeella, joka todetaan yleensä parin päivän kuluttua tartunnasta, jolloin
kissalla ei ole vielä muita oireita. Tämän jälkeen lämpö on normaali pari
päivää. Kuume nousee jälleen muiden näkyvien oireiden ilmaantuessa.
Sairailla kissoilla voi esiintyä apeutta,
syömättömyyttä ja turkin huonokun-
toisuutta. Ylempien hengitysteiden
oireiden yhteydessä esiintyy usein silmä- ja sierainvuotoa. Suun haavaumia
aiheuttava tautimuoto on yleinen ja se
voi esiintyä yksin tai yhdessä muiden
sairauden muotojen kanssa. Taudista
kärsivä kissa voi kuolata. Kielessä ja
kirsussa sekä suuontelon seinämissä voi
olla haavaumia. Ne paranevat yleensä
runsaassa viikossa.
Jotkut viruskannat saattavat aiheuttaa
äkillisiä niveltulehduksia, jonka seurauksena raajojen nivelet saattavat turvota ja kipeytyä siinä määrin, että kissa
ei halua liikkua. Niveloireita esiintyy
yleisimmin nuorilla kissanpennuilla.
Tunnetaan myös kalikiviruksen aiheuttama vakava tautimuoto, jossa
oireina on korkea kuume, ihon turvotukset, haavaumat päässä ja raajoissa sekä keltaisuus. Kuolleisuus tähän
tautimuotoon on korkea, jopa 75 %
sairastuneista kissoista kuolee.
Rabies eli raivotauti
Raivotauti on rabiesviruksen aiheu
tama aivoselkäydintulehdus, joka v
tarttua kaikkiin nisäkkäisiin. Ihmisel
esiintyvää rabiesta kutsutaan vesika
huksi.
Kissa voi saada tartunnan esim. raiv
tautisen supikoiran tai ketun puremast
Tartunnan saanut kissa voi levittää ta
tia edelleen syljen välityksellä purema
la tai jos sylkeä pääsee limakalvoil
tai rikkoutuneelle iholle. Sairauden it
misaika vaihtelee muutamasta viikos
kuukausiin, jopa vuosiin. Virus eten
tartunta-alueelta hermoratoja pitk
selkäytimeen ja aivoihin. Keskushe
mostosta virus leviää sylkirauhasiin
sitä erittyy sylkeen. Virusta voi ol
syljessä jo ennen sairauden oireid
ilmenemistä.
Taudinkuvalle ovat tyypillisiä käy
täytymismuutokset ja erilaiset ha
vausoireet. Klassisessa raivoisas
tautimuodossa sairastunut eläin o
kiihtynyt ja aggressiivinen. Se hyökk
muiden eläinten, ihmisten ja esineid
vota.
auallle
tästa
nee
kin
erja
lla
den
ytalssa
on
kää
den
KIS
S
10
KISSASANOMAT 2014
9
pelastaa
KISSAA UHKAAVAT MONET VIRUSTAUDIT.
TARTTUVAT VIRUSTAUDIT OVAT KISSALLA
YLEISEMPIÄ KUIN KOIRILLA. OSA TAUDEISTA VOI
HOITAMATTOMANA JOHTAA JOPA
KUOLEMAAN.
Kissan herpesvirustartunta
Kissan rinotrakeiittivirus (FHV) on herpesviruksiin kuuluva taudinaiheuttaja,
joka yhdessä kalikiviruksen kanssa on
yleisimpiä kissojen ylempien hengitysteiden infektioiden aiheuttajia. Näiden
virusten arvioidaan olevan aiheuttajina
lähes 90 %:ssa kissojen tämäntyyppisistä tulehduksista.
Tartunta tapahtuu suoraan kissasta
toiseen hengitysteiden välityksellä.
Taudista toipuvista kissoista voi tulla
viruksen kantajia. Suuri osa vanhemmista kissoista onkin viruksen kantajia, joista arviolta puolet saattaa erittää
virusta ja toimia siten tartuntalähteinä
muille.
Kissan herpesviruksen aiheuttaman
hengitystietulehduksen vakavuus vaihtelee melkein oireettomasta jopa kuolemaan johtavaan tautiin. Tyypillisiä
oireita ovat kuume, syömättömyys,
hengitysvaikeudet sekä kohtauksittainen aivastelu ja yskiminen. Virus voi
aiheuttaa keskenmenoja tiineille narttukissoille sekä vakavan taudin kissanpennuille.
akuu
ta
rokoteympyracmyk.pdf 1 20.6.2013 13:00:46
2v
Rabies
Kissarutto
Herpes
Kaliki
Herpes
Kaliki
3v
Herpes
Kaliki
C
M
Kissarutto
Herpes
Kaliki
1v
4v
Rabies
16 vko
Y
CM
MY
CY
CMY
K
Kissarutto
Herpes
Kaliki
5v
12 vko
kimppuun purren niitä raivokkaasti.
Hiljaisessa tautimuodossa käyttäytymismuutokset ovat vähäisiä, jolloin
erilaiset halvaukset esim. nielun ja alaleuan lihaksissa ovat usein ensimmäiset havaittavat oireet. Myös raivoisa
tautimuoto etenee halvausvaiheeseen.
Taudin eteneminen on nopeaa ensimmäisten halvausoireiden ilmaannuttua
ja kuolema on väistämätön viimeistään
10 päivän kuluessa.
Viimeisin raivotautiepidemia riehui
maassamme vuosina 1988-1989, jolloin raivotautia todettiin sekä koti- että
villieläimissä. Tuontitapauksia on ollut myös 2000-luvulla. Suomen lähialueilla Venäjällä ja Virossa raivotautia
on kulkukoirissa ja -kissoissa sekä petoeläimissä. Maamme kaakkoisrajalle
levitetään vuosittain villieläinten syöttirokotteita maastoon, jotta tartunta ei
leviäisi Suomeen.
.l o k
KISSAN ROKOTUKSET
Rabies
kottaminen ei anna välitöntä suojaa, terveyden suojaamiseksi ulkona liikkuvaan kissan elimistön on ensin muo- va kissa kannattaa rokottaa raivotautia
dostettava mm. vasta-aineita rokotteen eli rabiesta vastaan.
Näyttelykissat ja kissalan asukit puosisältämille taudinaiheuttajille.
lestaan altistuvat kotikissoja yleisemmin erilaisille hengitystieinfektioille.
Perusrokotuksen jälkeen
Edes talon ainoana lemmikkinä pelkästehosterokotukset
tään sisätiloissa elävä kissa ei ole täysin
Pennun ensimmäinen rokotuskerta turvassa infektiotaudeilta, sillä kissarutusein herättää elimistön immuunipuo- toa aiheuttava parvovirus säilyy pitkään
lustuksen ja tehokas vasta-ainetuotanto ympäristössä tartuntakykyisena ja voi
varmistetaan noin neljä viikkoa myö- kulkeutua esimerkiksi ihmisten vaatteihemmin annettavalla tehosterokotuksel- den tai jalkineiden mukana sisätiloihin.
la. Elimistön muodostaman tautisuojan
kesto vaihtelee riippuen eläinyksilös- Rokotus ja madottaminen
tä, taudinaiheuttajasta ja rokotteesta.
Siksi on tärkeää varmistaa elinikäinen On tärkeää, että kissa on terve rokorokotesuoja antamalla kissalle tehoste- tushetkellä eikä sillä ole sisäloisia.
rokotuksia ohjeiden mukaisesti. Kis- Tutkimusten mukaan tavallisisimmat
san rokottamisesta saa parhaiten tietoa suomalaiskissoilla esiintyvät loistartunnat ovat suolinkainen, giardia ja
omalta eläinlääkäriltä.
hiirikissoilla esiintyvä kissanheisimato. Voimakas loistartunta voi vaikuttaa
Mitä vastaan rokotetaan
rokotteen tehoon heikentävästi.
Suositeltavina kissan perusrokotuksina
Kissa on hyvä lääkitä sisäloisten vavoidaan pitää rokottamista kissaruttoa ralta hyvissä ajoin (viimeistään 10 päija kissa-flunssia vastaan. Tavallisimmin vää) ennen rokottamista. Tällöin puoperusrokotus toteutetaan niin kutsutun lustusjärjestelmällä on parhaat edellykolmoisrokotteen avulla. Kissan kol- tykset toimia ja rokotteelle muodostuu
ut- moisrokote suojaa kissaruttoa, herpestä mahdollisimman hyvä vaste.
is- ja kalikivirustartuntaa vastaan. Kissa
na voi tarvita suojaa myös muita sairauksia
sti vastaan ja kullekin kissalle mielekkääsoh- tä rokotusohjelmasta kannattaa keskusRo- tella eläinlääkärin kanssa. Jo ihmisten
utvoi
llä
au-
ROKOTUS
IVÄ
PÄ
AN
Kissarutto
Herpes
Kaliki
iin
8-9 vko
ja n
n
lee
l
e
ed
Herpes
Kaliki
6v
Herpes
Kaliki
Rabies-rokote on kissalle
jopa tärkeämpi kuin
koiralle
AINO SIVONEN
Kun aloitin eläinlääkäriurani 1990
-luvun puolivälissä, luontoäiti
hoiti itse kissaruttorokotuskampanjansa: tauti pyyhkäisi kylien
yli neljän, viiden vuoden välein
vieden heikoimmat ja rokottamattomat manan majoille ikään ja sukupuoleen katsomatta. Omistajat
tiesivät silloin rokotuttaa jäljelle jääneet ja erityisesti pennut,
jotka haluttiin pitää. Osalla ammattikunnastamme lienee ollut
tapana rokottaa myös kaikki sterilisoitavina käyneet kissat, niin
nartut kuin kollitkin, sen enempiä
asiakkailta kysymättä. Näin edes
näillä ”arvokkaiksi muuttuneilla”
kissoilla on ollut paremmat mahdollisuudet selvitä seuraavasta
epidemiasta hengissä. Kissojen pitäminen pelkästään sisätiloissa oli
varsin harvinaista: ne lisääntyivät
vapaasti eikä varsinkaan tiheissä
kyläyhteisöissä ollut niin tarkkaa,
kenen kissa kävi pitämässä jyrsijäkantaa kurissa, pääasia oli että
jonkun kissa sen teki. Kissapopulaatio oli tiheä ja siten otollinen
ruton leviämiselle.
Sittemmin kissan asema lemmikkinä on muuttunut ja niiden
hyvinvoinnista on ruvettu pitämään tarkempaa huolta. Enää ei
kissanpentujen hukuttaminen ole
sallittua eikä pentujen lopettaminen muutenkaan mukavaa puuhaa,
niinpä kissoja on alettu leikkuuttamaan. Leikkauksien myötä on
huomattu, että kissa on pysynyt
paremmin kotosalla eikä siten ole
koetellut niin paljon naapurisopua.
Reviirin pienennyttyä kissalla on
ollut pienempi riski jäädä auton
alle tai joutua petojen saaliiksi.
Populaation pienennyttyä kissaruttoepidemiat ovatkin laantuneet
yksittäisiksi tapauksiksi. Niinpä
omistajat ovat unohtaneetkin taudin – ja rokotukset.
Rabiesrokotukset on iskostettu
suomalaisiin aikoinaan koiraverolain kautta; tällöin koirien tartuttamia tuotantoeläimiä korvattiin veron tuotolla. Täällä itärajan
tuntumassa on edelleen ollut helppoa saada metsästäjät vakuutettua metsästyskoiriensa rokotusten
tarpeellisuudesta: rajan takainen
tautiriski tiedostetaan kuten myös
se tosiasia, että raja ei pidättele
vaeltavia petoja. Myös metsästäjien omat julkaisut ovat kiitettävästi muistuttaneet rokotusten tärkeydestä aina jahtikauden alkaessa
ja Kennelliitto on pitänyt huolta
kilpailutoimintaan osallistuvista
koirista omilla rokotusmääräyksillään.
Kissojen puolestaan arveltiin
päätyvän tärkeimpinä tartuntalähteinä pidettyjen kettujen ja supikoirien suihin, jolloin ne eivät
tietenkään enää tartuta ketään.
Niinpä kissat ovat jääneet ilman
virallista rabiesstatusta ja niiden
rokottaminen rabiesta vastaan on
jäänyt eläinlääkäreiden mainospuheiden varaan.
Nyt kissat ovat muuttaneet navetoista taloihin, mutta valtaosa
edelleen ulkoilee vapaasti, metsästää ja joutuu metsästetyksi. Vakavankaan puremahaavan saanutta
kissa ei välttämättä lopeteta vaan
se viedään eläinlääkäriin hoidetta-
vaksi. Kerrostalokissatkin saattavat lomailla kesänsä maaseudulla
joutuen kahnauksiin paikallisten
kissojen tai villieläinten kanssa.
Mikä lieneekään kissan riski saada rabiestartunta ja ennen kaikkea
välittää se ihmiselle.
Suomessa arvioidaan olevan
noin 700 000 kissaa, joista rotukissoja noin 50 000. Kissaliitto
vaatii näyttelykissoilta kissaruttorokotuksen sekä ns. kissanuhat,
mutta ei rabiesta. Tämä on ymmärrettävää, sillä näyttelykissoja
ei yleensä ulkoiluteta vapaana.
Rabiesrokotteita myytiin 220 000
annosta (v. 2012). Kun Suomen
600 000 koiraa on rokotettu, jää
kissoille rokotteista vain rippeet.
Suomalainen on hyvinvoinnissaan unohtanut tartuntatautien
raadollisuuden; kukkaron paksuus ei suojele tartunnalta vaan
avainsanana on ennaltaehkäisy.
Rokotuttakaa kissanne niin voitte
turvallisin mielin antaa sen viettää
yönsä tyynyllänne!
Kirjoittaja on itärajalla asuva
maaseutupraktikko
KIS
S
ROKOTUS
10
.l o k
IVÄ
PÄ
AN
akuu
ta
10
KISSASANOMAT 2014
Korvapunkki on kissan yleisin
korvasairaus
KISSOJEN KORVAT OVAT YLEENSÄ PUHTAAT
EIVÄTKÄ ERITÄ TAI VAIVAA KISSAA MILLÄÄN
LAILLA. KORVIEN LIKAANTUMINEN JA KUTINA
VIITTAAVAT USEIN KORVIEN SAIRAUTEEN.
MARIA SEGERCRANTZ
Ulkokorvantulehdukset
Yleisin syy kissan korvien oireluun ovat
korvapunkit. Punkit voivat tarttua toiselta kissalta tai koiralta. Yleistä on myös,
että kissanpentu saa tartunnan emältään.
Korvapunkit aiheuttavat kutinaa ja kahvinporonmaista eritettä korvaan.
Punkkeja esiintyy myös kissan turkissa,
vaikka niitä ei silmin näekään.
Hoito vaatii aina käynnin eläinlääkärillä,
sillä samalla pitää hoitaa myös turkki.
Korvapunkki mikroskooppikuvassa.
Samassa taloudessa elävät muut kissat ja
koirat on myös hoidettava, vaikka niillä
ei olisi oireita.
Bakteeri- ja hiivatulehdus
Korvan käytävän ollessa lämmin ja kostea suosii se bakteerien ja hiivan kasvua.
Lisäksi allergia voi aiheuttaa kutinaa ja
altistaa ulkokorvantulehdukselle.
Tervehtyäkseen kissa vaatii käynnin
eläinlääkärillä, jossa selvitetään tulehduksen aiheuttaja ja mahdolliset
altistavat tekijät. Eläinlääkäri myös
määrää oikean hoidon. Tavallisin syy on
ruoka-aineallergia, joka voidaan todeta vain
eliminaatiodieetin avulla. Eliminaatiodieetti
tarkoittaa, että kissalle
syötetään rajoitettu aika,
yleensä 6-8 viikkoa, sellaisia raaka-aineita sisältävää dieettiä, joita kissa
ei ole syönyt aiemmin.
Eläinlääkäriltä saatavat
hydrolysoidut erikoisdieetit sopivat tähän tarkoitukseen. Jos kissan
oireet vähenevät dieetin
aikana ja pahenevat, kun
kissa vaihdetaan takaisin
aiempaan ruokavalioon,
tiedetään oireiden johtuvan allergiasta. Ruokaaineallergikolle on onneksi saatavilla erilaisia
dieettiruokia, joilla kissa pysyy oireettomana.
Välikorvantulehdus
Harvinaisempi kissan korvien sairaus on välikorvantulehdus.
Oireet ovat selvästi vakavammat kuin
ulkokorvantulehduksessa. Kun korva on
kipeä, kissa voi kulkea pää vinossa ja/tai
sillä voi olla tasapainohäiriöitä.
Hoito vaatii eläinlääkärikäynnin, jossa
arvioidaan tärykalvon kunto ja mahdollinen neste välikorvassa. Vaikeissa
tapauksissa vaatii tietokonetomografia
kuvantamisen.
Hoito vaatii aina suun kautta pitkän antibioottikuurin ja parantumista on hyvä
seurata kontrollikäynnein.
Kasvaimet
Korvien oireilu voi johtua myös kasvaimista.
Nuorilla kissoilla esiintyy tavallisimmin
hyvänlaatuisia polyyppeja, jotka voivat
muodostua korvakäytävään tai nousta
välikorvaan nenänielusta.
Hoitona on polyyppien kirurginen poisto
ja sillä hyvä paranemisennuste.
Korvanlehdet voivat myös olla alttiita
kasvaimille. Kyseessä on yleensä levyepiteelikarsinooma. Sille altistaa korvalehtien palamien auringossa, herkimmät
niille ovat valkoiset kissat.
Hoitona tälle on kasvaimen kirurginen
poisto aikaisessa vaiheessa jolloin ennuste on hyvä.
Korvavaikkua tuottavien rauhasten kasvaimetkaan eivät ole harvinaisia. Ne
ovat yleensä pahanlaatuisia. Hoito on
kasvaimen kirurginen poisto riittävin
marginaalein.
MARIA SEGERCRANTZ
Irkku-kissa eläinlääkäri Varpu
Pöyhösen korvatarkastuksessa
Eläinlääkäriasema Mevetissä.
ELÄINLÄÄKÄRI
VARPU PÖYHÖNEN
Varpu on valmistunut eläinlääkäriksi vuonna 2004. Eläinlääkäriasema Mevetissä hän on työskennellyt vuodesta 2010.
Varpu on erikoistumassa pieneläinsairauksiin ja ihotauteihin.
Suurena intohimona työssään hän kokee kissojen sairaudet
ja allergiat. Vapaa-aikanaan, kun kahden lapsen äiti ehtii,
hän harrastaa lenkkeilyä, kuntosalilla käyntiä ja musiikkia.
Kotona lemmikkinä toimii yksivuotias Janakkalasta kotoisin
oleva Nuppu-kissa.
VALKOINEN
KUURO KISSA
Valkoisilla kissoilla esiintyy myös perinnöllisesti kuuroutta. Valkoinen väri johtuu melaniinin puutteesta. Melaniini käsittää ryhmän erilaisia pigmenttejä. Melaniinia tarvitaan myös
sisäkorvan rakenteissa, jolloin sen puutos voi
aiheuttaa myös kuuroutta.
KIS
S
ROKOTUS
10
KISSASANOMAT 2014
11
.l o k
IVÄ
PÄ
AN
akuu
ta
Kissanpäiviä vakuutuksen turvin
kuin viedä katti eläinlääkäriin tutkittavaksi ja toivoa,
että vaiva saadaan nopeasKissat ovat omistajilleen tär- ti pois päiväjärjestyksestä.
keitä. Olipa kyseessä näyttelykissa tai perheen lemmik- Tilanne on harmillisen tuttu
ki, kissan sairastumiseen tai monelle kissanomistajalle.
menetykseen halutaan nyky- Eläinlääkärikuluista toimenpäivänä varautua. Ikävien ja piteineen ja laboratoriotutkiyllättävien tilanteiden varalle muksineen kasvaa nopeasti
useamman satasen lasku. “Vaturvaa tuo kissavakuutus.
hingon sattuessa moni kaukaa
Voi ei! Kissa on raapinut viisas kissanomistaja on ollut
ihonsa rikki ja kutina näyt- tyytyväinen lemmikille ottatää jatkuvan. Ei auta muu maansa vakuutukseen, jonka
ANU HIETALA
TAPIOLA-RYHMÄ
ansiosta hoitokulut eivät kokonaan jää itselle maksettavaksi. LähiTapiolassa eläinlääkärikuluvakuutukseen
enimmäiskorvausmäärän
voi valita kahdesta vaihtoehdosta, joko 1000 tai 1700
euroa yhtä vakuutuskautta
kohden. Vakuutuskausi on
aina vuoden mittainen”,
kertoo tuotepäällikkö Tiina
Ala-Outinen LähiTapiolasta.
“Eläinlääkärikuluvakuutus on
hyvä perusvakuutus kissalle
kuin kissalle. Poikkeuksena
”Eläinlääkärikuluvakuutus
on hyvä perusvakuutus kissalle kuin kissalle.
joistakin muista yhtiöistä
LähiTapiola myöntää eläinlääkärikuluvakuutuksia myös
rekisteröimättömille maati-
IRINA KEINÄNEN
aiskissoille. Vakuutuksen voi
ottaa jo viiden viikon ikäiselle
pennulle ja sen voi pitää voimassa kissan koko eliniän”,
Ala-Outinen kertoo.
”Korvaamme eläinlääkärin
tekemiä sairauden tutkimusja hoitokuluja vakuutusehtojen mukaisissa tilanteissa niin
rekisteröidyille rotukissoille
kuin maatiaiskissoille. Jokainen lemmikki on perheelleen
yhtä tärkeä, karvoihin katsomatta.”
Rekisteröidyt rotukissat voi
eläinlääkärikuluvakuutuksen
lisäksi vakuuttaa myös henkivakuutuksella. Henkivakuutus korvaa kissan menetyksen, jos kissa kuolee tai se
joudutaan lopettamaan sairauden tai tapaturman takia.
Kissojen
vakuuttaminen
yleistymässä
Kissa viettää kissanpäiviä joka tapauksessa, mutta vakuutuksen turvin omistajalla on hiukan vähemmän huolta
lemmikistään.
Kissojen määrä Suomessa
kasvaa vuosi vuodelta, samoin kissoille otettujen vakuutusten määrä. LähiTapiolassa yleisimmin vakuutettuja
kissoja ovat maatiaiskissat.
Rotukissoista tilaston kärjessä ovat ragdoll, maine coon ja
norjalainen metsäkissa.
Ala-Outinen arvelee yhtenä
syynä kissavakuutusten määrän kasvuun olevan sen, että
kissanomistajat ovat yhä valveutuneempia.
”Jalostetuilla rotukissoilla tiedetään olevan sairauksia jo
saman verran kuin koirillakin,
ja näihin halutaan varautua
ennalta. Mitä nuorempana
kissa on vakuutettu, sitä kat-
tavampi on myös vakuutus”,
tiivistää Ala-Outinen.
Kun sairaus alkaa vakuutuksen voimassaolon aikana, kulut ovat korvattavissa kissavakuutuksesta. Rekisteröidyille
kissoille voidaan korvata
eläinlääkärikuluvakuutuksesta jopa kasvuhäiriöiden
tutkimus- ja hoitokuluja, jos
kissan eläinlääkärikuluvakuutus on alkanut ennen neljän
kuukauden ikää. Synnynnäisiä vikoja vakuutus sen sijaan
ei kata.
Yleisimpiä eläinlääkärikuluvakuutuksesta korvattuja sairauksia kissoille ovat erilaiset
hengitystiesairaudet, silmä-,
korva- ja ihotulehdukset sekä
erilaiset suolisto-oireet. “Vakuutetuille kissoille sattuu
sen sijaan vähän tapaturmia,
koska näitä kissoja pidetään
pääsääntöisesti sisätiloissa”,
Ala-Outinen sanoo.
Aina tapaturmilta ei kuitenkaan vältytä: esimerkkinä
Ala-Outinen kertoo tapauksen, jossa kissan jalka meni
poikki. ”Kissa oli hypännyt
alas painavalta lasitasolta,
joka samalla keikahti ja kaatui suoraan kissan takajalan
päälle. Jalan hoito vaati useamman eläinlääkärikäynnin ja
kunnon toipumisajan ennen
kuin se saatiin kuntoon. Turma oli sattunut kissan ollessa
hoidossa omistajan ystävän
luona, eikä siellä oltu osattu
varautua kiipeilevään vieraaseen samalla tavoin kuin
kotioloissa. Onni onnettomuudessa oli, että kissalla oli
voimassa oleva vakuutus.”
CARE FOR THE WILD
Minulla on adoptiotiikeri!
TIINA TÄHKÄPÄÄ
Care for the Wild perustettiin
30 vuotta sitten Englannissa
pelastamaan, suojelemaan
ja puolustamaan villieläimiä
ympäri maailmaa. Järjestöä
voi tukea tai osallistua monin eri tavoin sen toimintaan.
Järjestön kautta kuka tahansa
voi adoptoida eläimen, joka
on tällä hetkellä järjestön hoivissa, ja tukea näin kyseisen
eläimen hoitoa, kuntoutusta ja
paluuta takaisin luontoon.
Itselläni on ollut adoptiotiikeri
yli viisitoista vuotta: ensimmäinen tiikeri kuntoutettiin
ja pääsi takaisin luontoon.
Toinen löytyi tarhastaan myrkytettynä kuoliaaksi eikä tekijöitä saatu koskaan kiinni.
Kolmas pelastettiin huoltoasemalta kahleisiin sidottuna
maskottina ja jouduttiin lopettamaan vuosia myöhemmin
kroonisten kipujen vuoksi.
Nykyinen tiikerini, Jasper
(s.1998), on tullut järjestön
hoiviin alle kuukauden ikäisenä, kun salametsästäjät olivat ampuneet äidin ja yrittivät
myydä pennun Vietnamiin.
Jasper asuu nyt yhdistyksen
pelastuskeskuksessa Kampodzassa ja valitettavasti se
ei tule koskaan pärjäämään
vapaudessa, joten adoptiovanhempien tuki on korvaamaton
Jasperin tulevaisuudelle.
Koen, että järjestön työ on
tärkeää sekä tiedon välittäjä-
nä että konkreettisten tekojen
kautta. Ja koska järjestö tekee
merkittävää yhteistyötä aina
myös paikallisten toimijoiden
kanssa, uskon, että villieläinten arvostus kasvaa ympäri
maailman. Siksi haluan yhä
olla mukana toiminnassa
omalla pienellä panoksellani.
Lisätietoja:
www.careforthewild.com
KIS
S
ROKOTUS
10
.l o k
IVÄ
PÄ
AN
akuu
ta
12
KISSA ON YHÄ MYÖS HYÖTYELÄIN
Maaseudun väsymättömät
hiirenmetsästäjät
MAATALOUDEN
MUUTOSTEN
KESKELLÄ PAIKKANSA
ON PITÄNYT PIENI
MUTTA TARPEELLINEN
HYÖTYELÄIN, KISSA.
KONEISTUMINEN
MAATILAN TÖISSÄ ON
OLLUT VAUHDIKASTA
JA JATKUU
EDELLEEN, MUTTA
MITKÄÄN KONEET
JA LOUKUT EIVÄT
OLE HIIRIJAHDISSA
SYRJÄYTTÄNEET
KISSAA.
nassa ja käyttäytyvät yhtä hienosti
kuin koirat, joskus jopa paremminkin! On ollut hienoa huomata miten
kissojen arvostus kasvaa. Kissojen
sairauksien ja terveydenhoitoon ollaan valmiita panostamaan, ja valtaosa lemmikkikissoistakin leikataan
ja rokotetaan ajallaan.
Onnistunut rokotuspäivä
Järjestin Ilmajoella kissojen rokotuspäivän ensimmäistä kertaa viime syksynä. Rokotuspäivästä oli
paikallislehdessä ilmoitus, joka oli
hyvin osunut ihmisillä silmään.
Kissoja kävi rokotuksella 27 kpl,
mikä ylitti kaikki odotukset. Ja miten hyväkäytöksisiä kissat olivatkaan, vaikka osa joutui odottamaan
omaa vuoroansa lähes tunnin ajan.
Odotustilassa oli parhaimmillaan 10
kissaa eikä yhtään ärhentelyn ääniä
siitä huolimatta kuulunut. Ilmajoella kissanomistajat selvästi ymmärtävät kissojen rokottamisen tärkeyden, ja rokotukset myös muistetaan
ELINA RINTALA tehostaa säännöllisesti. Loppuun
kerron pari tarinaa persoonallisista
Työssäni maaseutupitäjän kunnan- maaseudun kissoista.
eläinlääkärinä eläintilat ovat tulleet
tutuiksi. Ja lähes poikkeuksetta Perälän pitkäikäiset kissat
jokaiselta eläintilalta löytyy yksi tai useampi kissa. Ilokseni olen Perälän maatalousyhtymän sikalan
huomannut, että nämä kissat ovat pihassa voi nähdä kaksi aivan sayleensä arvostettuja eläimiä, ja niistä mannäköistä kissaa. Isäntä Tapiokuulee paljon kertomuksia. Hyvää kaan ei aina meinaa erottaa niitä
hiirikissaa kehutaan ja joillakin ti- toisistaan. Kollit eivät kuitenkaan
loilla kissa saattaa olla maineikasta ole veljeksiä, vaikka näin voisi
hiirenpyytäjäsukua jo useammassa luulla. Vanhempi kissa on lähes
sukupolvessa. Kissoille annetaan 20–vuotias ja nuorempikin jo 15
nimet ja niistä huolehditaan hyvin. vuoden paikkeilla. Kissat on nimetty
Valtaosa maatilojen kissoista on lei- niiden tilojen mukaan, joista ne on
kattuja ja rokotettuja. Usein rokotus aikoinaan pentuna haettu; Ojala ja
ja muut pienet hoitotoimenpiteet hoi- Mäenpää. Nuorempi Mäenpää on
tuvat eläinlääkärin vieraillessa tilalla ollut koko ikänsä hurja metsästäjä,
muissa asioissa.
ja tuonut useita kertoja saaliinaan
kotiin jopa rusakon tai fasaanin, roVapaana liikkumisen vaarat
tista puhumattakaan! Kerran kissa
oli niin väsynyt raahattuaan rusakon
Kissoille maatila voi olla myös vaa- kotiin, että oli nukkunut pari tuntia
rallinen ympäristö. Tilat sijaitsevat kuusen alla rusakon korvat suussaan
usein maanteiden läheisyydessä ja ennen kuin alkoi syödä saalistaan.
pihoissa liikutaan isoilla työkoneilla. Vanhempi Ojala on keskittynyt eläValitettavia tapaturmia sattuu väistä- mässään enemmän laiskotteluun, ja
mättä silloin tällöin myös kissoille, on heti kerjäämässä silityksiä kun
mutta maatilojen kissat eivät oman näkee Tapion. Ojalan kuulo on heikokemukseni mukaan loukkaannu kentynyt iän myötä, joten nykyään
sen useammin kuin lemmikkikissat- sen unia ei häiritse edes vieressä
kaan. Maatilojen kissoilla riittää te- haukkuva koira tai ohi ajava ruokemistä ja työtä hiirijahdissa omassa honleikkuri.
pihapiirissä, missä ne saavat myös
ruuan ja rapsutukset. Jos kissat on Navettakissan lääkärireissu
vielä leikattu, eivät ne niin helposti
lähde omille reissuilleen. Työsken- Pentinmäen Riitan ja Reijon lypsytelevä kissa on yleensä onnellinen karjatilalla hiirikannan pitää kurissa
kissa, koska se saa toteuttaa luon- narttukissa Miisu. Navetta on aina
nollista metsästysviettiään oman tah- ollut Miisun koti, koska asuintalo ei
tonsa mukaan. Työn vaarat täytyy sijaitse samassa pihapiirissä. Miisu
viihtyy navetassa erinomaisesti ja
hyväksyä osana vapaata elämää.
pääsee vapaasti kulkemaan sisällä ja ulkona. Viime tammikuussa
Taajaman sisäkissat
Miisulla havaittiin mahan alla tuTaajama-alueella yhä useammat kis- lehtunut puolen nyrkin kokoinen
sat elävät sisäkissoina ja ulkoilevat patti, minkä vuoksi Miisu joutui
valjaissa tai ulkotarhoissa. Jotkut kis- leikkauspöydälle. Patti poistettiin ja
sat tulevat vastaanotolle talutushih- lähetettiin patologille tutkittavaksi.
Perälän jo ikämiehiksi ehtineet kollit Ojala
ja Mäenpää tulevat hyvin toimeen
keskenään.
Kyseessä ei onneksi ollut kasvain,
vaan maitorauhaskudoksen liikakasvu. Samalla Miisu steriloitiin. Miisu
joutui leikkauksen jälkeen olemaan
muutaman päivän sisällä talossa toipumassa, mistä se ei yhtään tykännyt. Kun Miisu pääsi takaisin tuttuun
navettaan, oli se isäntäväen mukaan
niin onnellinen, että kieriskeli
lattialla ja kävi heti tervehtimässä
lehmiä. Miisun haava parantui hyvin
ja se palasi pian takaisin työhönsä
hiirijahtiin. Aamuisin lypsyaikaan
Miisu tulee nauttimaan lautasellisen
tuoretta maitoa ja sen jälkeen seuraa
askareita pienkuormaajan penkiltä.
Joskus Miisu on kuulemma päässyt
isännän kanssa traktorin kyytiinkin.
Kirjoittaja on pohjalainen kunnaneläinlääkäri ja kahden kissan omistaja
Navettakissa Miisu on kokenut eläinlääkärissä kävijä. Tällä kertaa kysymys on rutiinireissusta, eli rokotuksesta. Eläinlääkäri Elina
Rintala rokottaa.
KISSASANOMAT 2014
KIS
S
ROKOTUS
KISSASANOMAT 2014
10
13
.l o k
IVÄ
PÄ
AN
akuu
ta
ANIDENT
Kissojen hammas- ja
suusairaudet
HELENA KUNTSI-VAATTOVAARA,
ELL DEVDC, DAVDC - ANIDENT OY
Hammassyöpymä ks. nuolet
Kissojen hammas- ja suusairauksien
tunnistaminen ja hoito ovat perinteisesti jääneet eläinlääketieteessä
vähälle huomiolle. Perehtyminen
niihin on tärkeä osa asianmukaista,
nykyaikaista pieneläinpraktiikkaa,
sillä toimiva ja kivuton suu kuuluu
kissapotilaan yleisterveyden ja hyvinvoinnin peruspilareihin.
Kissojen hammas- ja suuongelmia: Mitä löytyy kissan suusta?
Röntgenkuva hammassyöpymästä.
Lyhyt ja kapea alaleuka, jonka takia alakulmahammas pureutuu
yläikeneen.
Purentavian takia alakulmahammas pureutuu väärin ja painaa
yläientä.
Kissapotilaan tavallisimpia hammasongelmia ovat ientulehdus ja
parodontiitti eli ientulehduksesta
pidemmälle edennyt hampaiden
tukikudoskato, hammassyöpymät
sekä hammasmurtumat. Suun vakavia vaivoja ovat krooninen gingivostomatiitti eli krooninen ien- ja
suutulehdus, suukasvaimet ja leukamurtumat.
Kissa ei yleensä näytä helposti kipua hampaissa ja suussa, ja onkin
tavallisinta, että hammas- tai suuongelma huomataan eläinlääkärillä
muun tarkastuksen tai rokotuksen
yhteydessä. Mikäli kissa kuolaa, ei
saa suuta suljettua tai suusta havaitaan verenvuotoa, kyseessä on usein
jo vakavampi ongelma ja on kiire
eläinlääkärille!
Ientulehduksen aiheuttaa plakki
eli hampaiden pinnoille kertyvä
bakteerimassa. Plakin kovettuessa muodostuu hammaskiveä, joka
muodostaa karhean pinnan ja lisää
edelleen plakin muodostumista. Ientulehdus voi hoitamattomana edetä
parodontiitiksi, jolloin muodostuu
syventyneitä ientaskuja, ienpakoa,
hammasta ympäröivää luukatoa ja
lopulta hammas voi irrota. Kissalle
tyypillinen parodontiittilöydös on
lisäksi kulmahampaiden ympärillä havaittava turvotus ja hampaan
työntyminen ulos kuopastaan, jolloin hammas ikään kuin vaikuttaa
pidentyneeltä.
Hammassyöpymät ovat tuntemattomasta syystä aiheutuneita, kivuliaita ”kuoppia” hampaiden pinnoilla.
Näkyvää syöpymää peittää usein
ikenen liikakasvu ja juuri alkaa
korvautua ympäröivällä leukaluulla. Syöpymien ainoana hoitona on
poisto. Kissojen hammaspoistot ovat
usein vaativia, sillä hampaat ovat
sirpaloituvia ja ienkudos ohutta ja
helposti repeävää.
Hammasmurtuma kissalla on aina
hoidettava, jos pulpa eli ydin on
paljastuneena tai jos murtuneessa
hampaassa havaitaan röntgenkuvissa merkkejä tulehduksesta, hampaan
kuoliosta tai syöpymästä. Murtunut
kulmahammas voidaan säilyttää
juurihoidolla tai - mikäli hoitoon
päästään 2 vrk:n kuluessä – pulpaamputaatiolla. Juurihoidon ja pulpaamputaation ennuste on hyvä, mutta
hoidon seuranta vaatii vuosittaiset
röntgenkontrollit.
Krooninen gingivostomatiitti on
erittäin kivulias ja ikävä vaiva, sillä
sen syytä ei tunneta ja ainut tehokas
hoito on hampaiden poisto. Oireena on kipu, jonka omistaja huomaa
tavallisimmin kissan syödessä: kissa menee ruokakupille ja aloittaa
syömisen, mutta kiljaisee kivusta ja
juoksee pois ruokakupilta. Suun ja
hampaiden tutkimuksessa havaitaan
voimakkaasti tulehtuneet, punoittavat ja vertavuotavat ikenet ja suun
limakalvot.
Kissoilla purentaviat rajoittuvat
melkeinpä ainoastaan äärimmäisen
kallon muodon omaaviin rotuihin,
kuten lyttykuonoisiin persialaiseen
ja pitkäkuonoisiin, siamilaistyyppiisiin rotuihin. Kapea ja lyhyt alaleuka
ja alakulmahampaiden pystyasento
sekä yläkulmahampaiden eteenpäin
kääntynyt asento ovat yleisemmät
purentaviat, jotka aiheuttavat terveydellistä haittaa, kuten traumaa
yläikeneen tai kitalakeen tai kykenemättömyyttä sulkea suuta. Hoidon
tarkoituksena on turvata kivuton ja
toiminnallinen purenta. Hoito valitaan tapauskohtaisesti vian laadun
ja vakavuuden, potilaan ja omistajan
hoitomyönteisyyden sekä taloudellisten resurssien mukaan, ja siihen
voi sisältyä valikoituja hampaiden
poistoja, kulmahampaiden kruunujen lyhennyksiä sekä pulpa-amputaatioita tai hampaiden oikomista.
Esteettiset oikomishoidot ovat epäeettisiä eikä niihin pidä ryhtyä.
Leukamurtuman tavallisimpia syitä
kissalla on ikkunasta putoaminen ja
auton töytäisy. Pahojenkin murtumien ennuste on hyvä, jos hoito on
oikeaoppista.
Suukasvaimet ovat kissalla ikäviä,
sillä niistä suurin osa on pahanlaatuisia ja havaitaan vasta niin myöhään,
ettei hoito enää ole mahdollista.
Suukasvaimen oire, jonka omistaja huomaa, on verenvuoto suusta,
kuolaaminen tai kykenemättömyys
sulkea suu täysin.
Kissan hammashoito
eläinlääkärillä
Kissa ohjataan yleensä hammashoitoon rokotuksen tai muun tutkimuksen perusteella havaittujen löydösten
takia: eläinlääkäri on yleistutkimuksessa todennut hammaskiveä ja ientulehdusta tai viitteitä hammassyöpymistä. Hammashoito vaatii aina
yleisanestesian eli samanlaisen nukutuksen kuin leikkaukset: kissapotilas intuboidaan, laitetaan ”tippaan”
ja anestesia valvotaan huolella. Perushammashoito alkaa hampaiden
röntgenkuvauksella ja hammastarkastuksella. Röntgenkuvaus tuo kliinisesti tärkeää tietoa 42%:ssa tapauksista, joissa hammas vaikuttaa silmämääräisesti normaalilta. Lisäksi
hampaista, joiden tarkastuksessa on
havaittu epänormaaleja löydöksiä,
röntgenkuvaus tuo kliinisesti merkittävää tietoa 86%:ssa tapauksista. Hammasröntgentutkimus on siis
aivan välttämätön diagnositiikassa.
Tarkastuksessa jokainen hammas
tutkitaan yksitellen huolella ja löydökset, kuten hampaan liikkuvuus,
ientaskujen syvyys, ientulehduksen
vakavuus ja syöpymät merkitään
hammaskorttiin. Hampaiden puhdistus tehdään ultraäänilaitteella: plakki
ja hammaskivi poistetaan ja hampaat
kiillotetaan. Mikäli poistot ovat tarpeen, tarvitaan hammashoitokone eli
porat ja taito tehdä poistot leikkauksellisesti. Kissan hammaspoistot
ovat usein vaativia ja aikaavieviä,
sillä hampaat pirstaloituvat helposti
ja ienkudos on ohutta ja helposti
repeilevää. Röntgentutkimus on
monesti tarpeen poistojen aikana
ja niiden jälkeen, kun varmistetaan,
että hammas on saatu kokonaisena
poistettua.
Juurihoidot, pulpa-amputaatiot,
leukamurtumat ja kasvaimet vaativat eläinlääkärin erikoisosaamista
ja ovat siksi lähetepotilaita, mikäli
oma eläinlääkäri ei ole erityisesti
kouluttautunut hammashoitoihin ja
suukirurgiaan.
Kissan hampaiden kotihoito
Kotihoidon tavoitteena on plakin
poisto ja siten hammaskiven muodostumisen estäminen. Paras keino
on päivittäinen hampaiden harjaus,
joka tulisi aloittaa pikkupennusta ja
harjoitella asteittain, kuten muutkin
hoitotoimenpiteet, jotta kissa niihin
tottuisi. Kissoille on olemassa omia
hammasharjoja, mutta myös lasten
pehmeä, pieni harja on sopiva. Tahnaksi käy kissojen tai koirien tahna,
ihmisten tahnaa ei pidä käyttää, sillä
se sisältää fluoria, joka on nieltynä
myrkyllistä.
Muita kotihoitokeinoja plakin estämiseksi ovat plakkia estävä liuos
juomavedessä sekä plakin kertymistä estävät ruuat. Paikallisista plakin
kertymistä estävistä aineista klooriheksidiini tahnana tai suuhuuhteena
ovat mahdollisia etenkin kirurgian
jälkeen ja saatavilla on myös ikenille levitettävää öljyvalmistetta, joka
jonkin verran estää ientulehdusta.
KISSAN HAMMASHOITO
l Hampaiden ja suun terveys
on tärkeä osa kissan perusterveyttä.
l Katso kissan suuhun usein
ja totuta se jo pienestä pitäen
hampaiden harjaukseen. Mikäli havaitset punoitusta ikenissä
tai hammaskiveä, varaa heti aika eläinlääkärille tarkempaan
tutkimukseen.
l Vie kissasi joka tapauksessa
vuosittain eläinlääkärille yleistutkimukseen ja tarvittaville
rokotuksille. Yleistutkimuksen perusteella kissa ohjataan
tarvittaessa nukutuksessa tehtävään hammashoitoon.
l Kissan hampaiden perushoito nukutuksessa sisältää
hammastarkastuksen, hammasröntgenkuvauksen, plakin
ja hammaskiven poiston sekä
hampaiden kiillotuksen.
Poistoja varten eläinlääkäriasemalla tulee olla myös hammasporat.
l Vaativammat hammasvaivat,
leukamurtumat ja suukasvaimet lähetetään hoidettavaksi
hammaseläinlääkärille.
ROKOTUS
KIS
S
IVÄ
PÄ
AN
10
.l o k
akuu
LISÄÄ KISSAN ROKOTUSPÄIVÄ –YHTEISTYÖKUMPPANEITAMME LÖYDÄT:
www.msd-animal-health.fi/kissan_rokotuspaiva
KISSASANOMAT 2014
ta
14
Etsi tästä oman paikkakuntasi Kissanrokotuspäivän
Akaa (Toijala)
Univet Toijalan eläinlääkäriasema Oy 03-540 8500
Espoo
Eläinlääkärikeskus SoVet 010-2290910 www.sovet.fi
Espoon Eläinlääkäriasema 09-5413520
www.elainlaakariasema.fi
Joensuu
Joen Eläinlääkäriasema
Kouvola
050-4545541
Jokioinen
Jokivet/ Maarit Koli
045-1261722
Joutsa
Univet Espoo Eläinsairaala - www.univet.fi
Eläinlääkäri Suvi Tuomiharju
Univet Mankkaa Eläinlääkäriasema - www.univet.fi
Juva
Eura
Juvan eläinklinikka
Ell Elina Sipilä
02-5341365
Euran kunnaneläinlääkäri Päivi Paakki 044-7307403
Fiskars
Fiskarsin Eläinlääkäri
ell Annukka Söderblom
040-8229994 www.fiskarsvet.fi
Forssa
040-4855311
044-4172083
Jyväskylä
Eläinklinikka Siili
044-5111957 www.elainklinikkasiili.net
Kouvola
Univet Kouvola Eläinsairaala
05-311 5123 www.univet.fi
Kuopio
Kuopion eläinlääkärikeskus
017-2662266 www.kek.fi
Pienläinvastaanotto Punaturkki
017-2628890 www.punaturkki.fi
Eläinklinikka Tassuvaara
010-2350800 www.tassuvaara.fi
Riista-Vet040-7391311
Kurikka
Eläinlääkäriasema Pet-Ami
014-644645 www.pet-ami.fi
JIK/ Jurvan terveysasema
Anu-Riikka Rantala
Univet Keljonkangas
010-6666599
040-7153595
Kuusamo
Forssan eläinlääkäriasema 03-4334888
Jyväskylä, Vaajakoski
Univet Vaajakoski010-6666599
Hamina
Jämsä
Lahti
Sirkka Salmela, Sini-Maria Peltola 05-3456375
kaupungineläinlääkäri
Ulla Keskinen 0400-344565
Univet Lahti Eläinlääkäriasema,www.univet.fi
Hattula
Univet Hattula eläinsairaala03-6372302
Helsinki
Karijoki
Hyvinkää
Eläinlääkäriasema Animus Oy
www.animus.fi
ELL Mari Rantala044-5773850
Sirkka Pyhälä
03-3746306 tai 0400-124283 www.sirkkapyhala.net
Kauhava
kunnaneläinlääkäri Talvikki Järvinen 03-6214731
Jari Hiljanen
0400-660619
Ressu pieneläin vastaanotto
Eija Szepaniak 040-5572005
Imatra, Lappeenranta
Imatran Eläinklinikka, Saimaan Eläinklinikka 05-4734200
Inkoo
Inkoon kunnaneläinlääkäri 040-1993684
Ell Anne Vertanen040-5364736
Lempäälä
Hämeenlinna
Imatra
Lemi
Karvia
Eläinlääkäri Taina Kalliomäki
0400-261 822 klo 8.00-9.00
Lillvet050-3547085
Univet Lappeenranta Eläinlääkäriasema
05-4527877
Tervet Oy
044-3457090 www.tervet.fi
Hyvinkään Eläinlääkäriasema
Sanum Oy www.sanum.fi
Ilmajoki, Seinäjoki
Lappeenrannan kaupungin pieneläinvastaanotto
0400-256162
Karstula
Kauhajoki
Eläinlääkäri Elina Rintala 0400-362232
Kunnaneläinlääkäri Emilia Heinikainen
0400-340785, ajanvaraus klo 8-9
Jaana Alho 0400-363168
Hyvinkää
Ilmajoki
06-8350403
Lappeenranta
Kaarina
Helsingin Eläinlääkärikeskus
09-3424330. www.elainlaakarikeskus.fi
Humppilan ja Ypäjän kunnaneläinlääkäri
Anna-Riikka Jalkanen 0500-311402
Pentti Tapio
Univet Jämsänkoski 010-6666599
Kaarinan Eläinlääkäriasema Oy
02-2749090 www.kaarinanell.fi
040-5421949
Kälviä
Jämsänkoski
Mevet eläinlääkäriasema 09-565 56 00
www.mevet.fi
Humppila, Ypäjä
Kuusamon kaupungineläinlääkäri
Lieksa
Lieksan eläinlääkäriasema
0400-229929 www.lieksanelainlaakari.fi
Lohja
Lohjan kaupungineläinlääkäri, Pusulan toimipiste
0500-318538
Kauniainen ja Espoo
Eläinlääkäri Kirsi Swan /
Espoon Koirakeskus ja Trim-it trimmaamo
044-5865896 www.trim-it.fi espoonkoirakeskus.com
Keuruu
Keuruun kaupungineläinlääkäri
Kitee
Kiteen toimipiste
Pia Hjerppe 040-1050075
Kokkola
Anitta Smolander 044-7307980
0400-643565
Loppi
Lopen Eläinlääkäriasema Oy
0400-210867
Maalahti
Djurklinik - Eläinklinikka Johanna 040-4100041
Mikkeli
Eläinklinikka Kurki Oy
015-161250 www.elainklinikkakurki.fi
Pitkäjärven Eläinklinikka
015-210262 www.pitkajarvenelainklinikka.fi/
ROKOTUS
KIS
S
IVÄ
PÄ
AN
10
KISSASANOMAT 2014
15
.l o k
akuu
ta
kampanjassa mukana oleva eläinlääkäri ja varaa aika
Mänttä-Vilppula
Pia Sarja050-5143353
Oripää
Kunnaneläinlääkäri W.K.Brandys ”Risto”
0400-223272
Oulu
Eläinlääkäri Leena Oksanen 044-3371971
Univet Oulu Eläinlääkäriasema www.univet.fi
Parainen
Virpi Heikinheimo 02-4586655
Pedersöre
Edsevön Eläinklinikka 040-77 09 354
Perniö
Riikka Nikula,Salon kaupungineläinlääkäri
044-7784602
Pielavesi
Pielaveden kunnaneläinlääkäri
044-7499406
Satakunnan Eläinlääkäriasema Oy 02-6331811
Sata-Vet Oy ROKOTUS
Ä
KISS
Pori
A
N
IV
PÄ
Pielaveden kunnaneläinlääkärin vastaanotto
044-7499406
02-6411660, www.sata-vet.fi
Porvoo
10
Lemmikkilääkärit
044-0602444 www.lemmikkilaakarit.fi
.l o k
akuu
ta
Raisio
Univet Raisio Eläinlääkäriasema,www.univet.fi
Rauma
Univet Rauma Eläinlääkäriasema,www.univet.fi
Riihimäki
Eläinlääkäri Satu Olkkonen
0400-218555
Turku
Eläinlääkäri Katja Kivipuro
Koira-Kissaklinikka Oy 02-2761999
Rovaniemi
Turku, Raisio
Rovaniemen kaupunginvastaanotto 016-322 4200
Univet Turku ja Raisio 02-4374700
Univet Rovaniemi Eläinlääkäriasema www.univet.fi
Tuusula
Eläinlääkäri Jerina Wallius
Salon kaupungineläinlääkäri
040-5016908
044-7784603
Sastamala
Eläinlääkäriasema Askel Oy
0400-236254 www.askel.pro
Uusikaupunki, Kalanti
Univet Kalanti 02-4808180 www.univet.fi
Eläinlääkäri Penita Pilve 040-5109694
Vaasa
TampereEläinklinikka Hakametsä
03-31436600 www.helppu.fi
Taneli Tirkkonen 040-7611008
Tampere
Eläinlääkäriasema Reviiri
010-6666 777 www.reviiri.info
Univet Tampere 03-3563 677
040-5411967
Eläinlääkäriasema Pet-Vet Oy
02-2320111 www.petvet.fi
Etelä-Hämeen Eläinlääkäriasema
019-737100
Salo
Vantaa
Vaasan kaupungin pieneläinklinikka/Tiina Anttila
06-3252274
facebook.com/Vaasan-kaupungin-pieneläinklinikka
Valkeakoski
Valkeakosken Eläinsairaala Profivet Oy
020-7569690 www.profivet.fi
Eläinlääkäriasema KIRSU 09-851 3005 www.kirsu.fi
Eläinlääkäriasema Tassu
09-8751335
Eläinlääkäriasema Valjakko050-4420045 www.valjakko.fi
Länsi-Vantaan Eläinklinikka 09-43690480
Univet Tammisto Eläinsairaala www.univet.fi
Varkaus
Keski-Savon Eläinklinikka Oy 010-3212880
Veikkola
Anident 09-2565430 0500-100714 www.anident.fi
Virrat
Kaupungineläinlääkäri Outi Mattsson044-7151351
Ylöjärvi
Eläinlääkäriasema Hasseli www.hasseli.fi
Åland
Landskapsveterinar www.landskapsveterinar.n.nu
KIS
S
ROKOTUS
10
.l o k
IVÄ
PÄ
AN
akuu
KISSASANOMAT 2014
ta
16
LASTEN KISSAT
Kiinalainen Kissaskooppi
Lohjan Muijalan 6-7-vuotiaiden esikoululaisten kissapiirroksia
Rotta (1984, 1996, 2008)
Rotan vuonna syntyneet kissat pitävät hyvää huolta perheestään oli
se sitten ihmis- tai kissaperhe, erityisesti lapsista. Rotta-kissat ovat
erittäin sosiaalisia ja aina paikalla
siellä missä jotain tapahtuu. Yhteinen
hiirijahti kissakavereiden kanssa tai
luontoelokuvan katselu kotisohvalla
perheen keskellä ovat parasta tekemistä. Rotta-kissoja pidetään hyvin
älykkäinä ja hurmaavina.
Härkä (1985, 1997, 2009)
Härän vuonna syntyneet kissat
pitävät järjestyksestä: ruoka
tulee ajallaan eikä sisustusta
muuteta huvin vuoksi. Härkäkissa on uskollinen omistajalleen,
jos hänestä pidetään hyvää
huolta. Mutta anna ruoka tuntia
liian myöhään ja tämän kissan
lepyttämiseen menee ainakin vuosi.
Tämä kissa näyttää tunteensa
teollaan. Härän vuonna syntyneisiin
kissoihin on vaikea vaikuttaa – he
kulkevat omia polkujaan.
Tiikeri (1986, 1998, 2010)
Tiikeri-kissa on itsetietoinen ja voimakas. Tiikerin vuonna syntyneet
kissat ovat usein hyvin itsenäisiä ja
huimapäisiä. He seikkailevat ja saalistavat mielellään. Jos sinulla on kotona sisäkissana Tiikeri-kissa, muista
järjestää sille paljon ohjelmaa. Aktiviteettilelut ja kiipeilypuu ovat tämän
kissan suosikkeja.
Jänis (1987, 1999, 2011)
Jos kissasi nautiskelee mielellään
aurinkoisessa sohvan nurkassa lepäillen, on suuri todennäköisyys,
että kissasi on syntynyt Jäniksen
vuonna. Jänis-kissat ovat rauhallisia pohdiskelijoita. Heidän kehrätessä mukavassa asennossa voit
melkein kuulla kissafilosofian syvimpiä viisauksia. Tämän uskollisempaa kissaa saa hakea. Pahinta
mitä Jäniksen vuonna syntyneelle
kissalle voi käydä, on päätyä kesäkissaksi ja syksyn tullen hylätyksi.
KISSAPUUHAA
Yhdistä oikein,
englanti -suomi
1 Copycat
a Naistenmies
2 Cool cat
b Hapannaama
3 Fat cat
c Trendikäs 4 Freidy cat
d Trendikäs 5 Glamour puss e Varakas
6 Hellcat
f Hieno leidi
7 Hep cat
g Huonotuulinen nainen
8 Sourpuss
h Arkajalka
9 Tomcat
i Matkija
Arvaa kuka olen?
Tunnista kissahahmo
1. Lempiharrastuksiani ovat syöminen ja nukkuminen. Rakastan lasagnea. Vihaan maanantaita.
2. Tykkään vaaleanpunaisesta ja hallitsen söpöilyn. Tavaramerkkini on rusetti tai kukka vasemmassa korvassa.
3. Olen luonteeltani lempeä ja rauhaa rakastava enkä kanna kaunaa vaikka minua vähän
kiusataankin. Silakat ovat suurinta herkkuani.
4. Sankariainesta. Minusta on tehty lukuisia
elokuvia, näytelmiä ja oopperakin 80-luvulla.
5. Meitä ei ole yksi vaan kaksi. Olemme lasten
ystäviä ja opetamme heille monia tärkeitä asioita arkielämästä.
Lohikäärme (1988,2000, 2012)
Tämä kissa on perfektionisti. Lohikäärmeen vuonna syntyneet kissat
pitävät erityisen hyvää huolta turkistaan. Lohikäärme-kissat ovat luovia
ja keksivät helposti itselleen ohjelmaa ja nauttivat leikeistä. Päättäväisyydessään nämä kissat ovat omaa
luokkaansa. Hiirellä ei ole mitään
mahdollisuuksia, jos Lohikäärmekissa on päättänyt nauttia herkkuaterian.
Käärme (1989, 2001, 2013)
välillä omaa rauhaa ja hiljaisuutta ja
silloin sen on hyvä antaa olla rauhassa, koska muuten voi saada lempeän
huomautuksen kynsistä. Pienen lepohetken jälkeen Apina-kissa jaksaa
taas leikkiä.
Kukko (1993, 2005, 2017)
Kukon vuonna syntyneet kissat
ovat ailahtelevaisia. Kukko-kissa
on uneksija, joka ottaa itsensä aivan
liian tosissaan. Vaikka tämä kissa
pröystäilee, on se seurakissana mitä mainioin. Nämä kissat ilmaisevat
mielipiteensä usein älykkäästi naukumalla niin, että kenellekkään ei jää
epäselväksi heidän näkemyksensä.
Kukko-kissat ovat uskollisia sekä ihmis- että eläinystävilleen ja katoavat
harvoin omille teilleen.
Jos etsit kissakauneutta, nämä Käärmeen vuonna syntyneet kissat ovat
yleensä poikkeuksellisen upeita.
Käärme-kissat ovat hyvin omistushaluisia ja viihtyvät hyvin perheen
ainoana lemmikinä, koska saavat silloin kaiken huomion. Käärme-kissa
on hyvin viisas ja osaa usein kertoa Koira (1994, 2006, 2018)
esimerkiksi milloin on ruoka-aika, Koira-kissalla on kissamaailmassa
jos omistaja sen sattuu unohtamaan. muutoin hyvinkin tuntematon heikko itsetunto. Nämä kissat kaipaavat
Hevonen (1990, 2002, 2014)
poikkeuksellisen paljon huomiota ja
Hevosen vuonna syntyneet kissat parhaiten ne viihtyvät sinkun ainoaovat tarkkoja ulkonäöstään. He pi- na kissana saadessaan kuninkaallista
tävät mielellään kaunista kaulapan- kohtelua. Koira-kissa on epäitsekäs
taa, jossa kulkunen tahdittaa heidän ja on aina valmis kehräämään paltyylikästä askellustaan. Hevos-kissa velijansa sylissä jakaen kissaenergion erittäin rohkea ja seikkailee mie- aansa. Velvollisuudentuntoisina nälellään. Rohkeus voi joskus viedä tä- mä kissat pysyttelevät kotinurkilla ja
män kissan pitkillekin seikkailuille, palaavat illan tullen seikkailuiltaan.
mutta aina hän palaa kotiin. Joskus
tosin kotimatka voi kiertää löytöSika (1995, 2007, 2019)
eläintalon kautta.
Vaurauden vertauskuvana tunnettu
Vuohi (1991, 2003, 2015)
Sika-kissa tuo kotiin onnea. Tämä
Vuohi-kissa on rauhallinen ja jopa kissa jaksaa leikkiä tuntikausia ja saa
ujo. Niiden ystävällisyys on vertaan- iloa ja energiaa uusista leluista. Sian
sa vailla ja suhtautuvatkin yleensä vuonna syntyneitä pidetään myös
vieraisiin uteliaan varovaisesti. Lau- poikkeuksellisen hedelmällisinä, jomassa tämä hyväsydäminen kissa ten jos et halua laumaa suloisia kissaattaa jopa odottaa ruokakupille sapentuja sinun kannattaa leikkauttaa
pääsyvuoroaan. Pidä huoli, että Vuo- kissasi. Kissoja ei yleensä ole helppo
hi-kissasi saa tarpeeksi syödäkseen, huijata, mutta jos jonkin kissan saa
jos teillä on useita kissoja. Vuohen uskomaan valkoiseen valheeseen
vuonna syntynyt kissa viihtyy par- niin se on mitä todennäköisimmin
haiten kodissa, jossa on hiljaista ja Sian vuonna syntynyt. Tämä kannattaa muistaa, kun miettii miten saisi
rauhallista.
kissansa kuljetuskoriin eläinlääkärimatkaa varten.
Apina (1992, 2004, 2016)
Apinan vuonna syntynyt kissa on
vilkas ja utelias. Se tutkii paikat tarkasti eikä yksikään muutos jää siltä
huomaamatta. Apina-kissa on koko
perheen lemmikki ja se pitää lapsista. Apina-kissa kaipaa kuitenkin
Kissaristikko - Mikäpäs niitä viettäessä?
Kissamainen ristikko:
Uroskissa
Kissojen suku latinaksi
Järkevä järvikala
Kissojen tuntoelin
Sokeritauti eli
Kissanpoikanen
Leopardilla
Ei tassu vaan...
Siimahäntäherkku
Pesosen kissakaveri
Maine Coonin ylpeys
Suojaa taudeilta
Ristikko: Kissanpäivät Kuka olen? 1. Karvinen 2. Hello Kitty 3. Pekka Töpöhäntä 4. Saapasjalkakissa 5. Miina ja Manu
Oikeat vastaukset: 1i, 2c tai d, 3e,
4h, 5f, 6g, 7c tai d, 8h, 9a.