Fedja-‐setä, kissa ja koira Toiminnallinen eläytymispaketti

2012 Fedja-­‐setä, kissa ja koira Toiminnallinen eläytymispaketti kouluille ja lapsiryhmille Tämä paketti on tarkoitettu kulttuurikasvatuksen tueksi Fedja-­‐setä, kissa ja koira -­‐esitystä katsomaan tuleville ryhmille. Opettajien ja ryhmänvetäjien käyttöön tarkoitettu materiaali sisältää keskustelunaiheita sekä toiminnallisia harjoitteita esitykseen liittyen. Kohderyhmänä ovat noin 5–13 -­‐vuotiaat lapset. Kulttuurikasvatuksella on tärkeä tehtävä ihmisen hyvinvoinnin edistäjänä. Tarvitsemme kulttuuria pitääksemme mielemme virkeänä, aivan kuten tarvitsemme liikuntaa ollaksemme fyysisesti kunnossa. Lapsille teatterivierailut ovat hieno mahdollisuus päästä kulttuurielämysten pariin pienestä pitäen. Esitys on jo yksinään arvokas kokemus, mutta halutessaan opettaja voi työstää esitystä ryhmänsä kanssa eläytymispaketin helppojen harjoitteiden avulla. Kun esitystä käsitellään ryhmän kesken, saavat oppilaat oman äänensä kuuluville. Toiminnallisissa harjoitteissa lapset pääsevät itse kokeilemaan taiteen kieltä ilmaisukeinona. Tämä paketti on vapaasti tarjolla kaikille ryhmille, ja sitä voi käyttää myös Eduard Uspenskin kirjan pohjalta. Materiaalin on tehnyt teatteri-­‐ilmaisun ohjaaja Heidi Jäärni. Lisätiedot TTT:n ryhmämyynti: (03) 2178 333 tai myynti(at)ttt-­‐teatteri.fi Palaute ja kommentit: anu.lassila@ttt-­‐teatteri.fi 1 Seuraavassa on teatterivierailuun sekä esityksen juoneen ja roolihenkilöihin liittyviä tehtäviä. Lopussa on kokonaisuus, jossa käsitellään näytelmän innoittamana sääntöjä ja haaveita. Aikuisen ja lapsen maailman törmäyskohdassa on usein kyse juuri säännöistä ja haaveista. Lapset osaavat haaveilla ja toimia leikin logiikalla, kun taas aikuisten maailmassa on rajoitteena arjen realiteetit. Harjoitteista voi tehdä yhden tai niistä voi pitää useamman tunnin kokonaisuuden. Lähtökohtana on syventää teatterielämystä ja päästä rennossa ilmapiirissä kokeilemaan omaa luovuutta. Yhdessä eläytyminen, hassuttelu ja irrottelu ovat hyviä päämääriä. Tavoitteena ei ole selkeä lopputulos vaan matka, jonka aikana uskaltaa kokeilla ja oivaltaa uutta. Toiminnallisia harjoitteita varten tarvitaan tyhjää tilaa, jossa voi vapaasti liikkua. Tavallinen luokkatilakin käy, kun pulpetit siirretään syrjään. Aluksi kannattaa aina aloittaa lämmittävillä eli liikunnallisilla ja piristävillä harjoitteilla, jotka rentouttavat ja karkottavat jännitystä. Ohjaajan on hyvä kannustaa ryhmää kehumalla ja osallistumalla itsekin tekemiseen. Ennen esitystä Teatterivierailua varten valmistaudutaan keskustelemalla tulevasta. Teatterissa käynti voi myös jännittää, varsinkin jos se on ensimmäinen kerta. Kun keskustelemalla käsitellään teatterin perusjuttuja ja luodaan positiivinen asenne teatteria kohtaan, jännityskin lievenee. Ennen esityksen katsomista voidaan myös lukea Fedja-­‐setä, kissa ja koira -­‐kirjaa. On mielenkiintoista pohtia etukäteen ja käsitellä sitten jälkikäteen, miten kirjan maailma teatterissa tuodaan esille. Esimerkkikeskustelunaiheita ennen esitystä: • Mitä teatterissa tapahtuu? (lipuntarkastus, omalle paikalle istumaan, esitys, väliaika, loppuaplodit) 2 • Miten teatterissa käyttäydytään? (Nauraa saa aina kun naurattaa ja väliaplodejakin saa antaa, mutta puhuminen tai penkiltä nouseminen on kielletty, koska ne häiritsevät esitystä ja muita katsojia. Kännykkä laitetaan kiinni esityksen ajaksi.) • Mitä kaikkea esityksen valmistamiseen liittyy? (kirjailija kirjoittaa tekstin, ohjaaja ohjaa, näyttelijät harjoittelevat roolit, lavastaja suunnittelee lavasteet jne.) Esityksen katsomisen jälkeen Esityksen jälkeen käsitellään taidekokemusta. Aloittaa voi vaikka keskustelemalla siitä, mikä oli kiinnostavaa teatterissa ja mikä jäi mieleen? Mitä muistatte esityksestä? Kuvaamataidon tehtäviä Kuva näyttelijöille Mitä sinulle jäi mieleen esityksestä? Piirrä kuva näyttelijöille kiitokseksi esityksestä. Haaveiden talo Fedja-­‐setä muutti omaan taloonsa, jossa hän sai ystävineen päättää kaikesta. Millainen olisi sinun oma talo, jossa kaikki olisi niin kuin sinä haluat? Piirrä oma haaveiden talo? Haluaisitko sinä sinne eläimiä, niin kuin Fedjalla oli? Toiminnallisia harjoitteita Jähmettyneet patsaat -­‐lämmittävä Iloinen musiikki soi taustalla ja kaikki liikkuvat musiikin tahdissa, kun musiikki pysähtyy, ohjaaja sanoo yhden asian esitykseen liittyen. Tehdään jähmettyneet patsaat ohjaajan ohjeen mukaan. Katsellaan hetki patsaita. Musiikin jatkuessa lähdetään taas liikkeelle. Sopii hyvin myös pienille lapsille. Sopivia patsaan aiheita: viekas kissa, metsästävä koira, iloinen traktori, tanssiva lehmä, varasteleva naakka, kuuma aurinko, herkullinen makkaravoileipä, pyöräilevä posteljooni… 3 Toisto-­‐lämmittävä Istutaan tai seistään ringissä. Jokainen vuorollaan esittää jonkun asian näytelmästä, mikä muistuu mieleen (esim. lehmä ammuu). Esitys on nopea ja siinä saa olla ääntä mukana. Kaikki toistavat yhdessä esityksen heti perään. Sen jälkeen voidaan arvata ääneen, mistä oli kyse. Kannattaa pitää nopeaa tahtia yllä, varsinkin jos on kyseessä iso ryhmä. Ohjaaja kannustaa ryhmäläisiä esittämisessä. Ei ole olemassa oikeaa tapaa esittää, kokeillaan vain rennolla asenteella. Toiston ideana on, että hyväksytään jokaisen esitys esittämällä se porukalla. Sopii pienemmillekin, jos ryhmä ei ole suuri. Löydä oma porukka -­‐lämmittävä Kaikki tulevat vuorollaan ohjaajan luokse, joka kuiskaa jokaiselle oman roolin. Sitten liikutaan tilassa esittäen samalla omaa roolia ja etsitään toisia samanlaisia. Puhua ei saa, nyt näytellään sanattomasti. Kun suunnilleen kaikki ovat jossain ryhmässä, lopetetaan leikki. Käydään läpi löysivätkö kaikki oman porukkansa. Pienemmille voi olla vaikka kaksi selkeää ryhmää ja vanhemmille lapsille useampia. Vanhemmille voi kokeilla myös versiota, jossa ollaan silmät kiinni ja ääntelyn perusteella etsitään omaa porukkaa. Ryhmiä: kissa, koira, lehmä, traktori, naakka… Tarinankerrontaleikki Istutaan ringissä ja yksi kerrallaan kerrotaan näytelmän tarinaa eteenpäin. Leikkiin tarvitaan esine, joka on kertojalla kädessä. Jos esinettä voi heitellä, voivat kerrontavuorot vaihtua sekajärjestyksessä, sen mukaan minne esine heitetään. Tarinan ei tarvitse mennä samalla tavalla kuin teatterissa. Ideana on kuunnella tarkkaan edellistä kertojaa ja jatkaa omalla vuorolla tarinaa eteenpäin omin sanoin. Välillä voidaan myös esittää jotain kohtaa tarinasta, vaikka koko porukalla, ja jatkaa sitten taas kerrontaa. Sopii koululaisille. 4 Näytelmän kuvitus tarinankertojan johdolla Jaetaan porukka 4–6 hengen ryhmiin. Jokaisesta ryhmästä valitaan tarinankertoja, ja ryhmille valitaan kohtaukset, jotka loput ryhmäläisistä esittävät. Ryhmät voivat valmistautua muistelemalla hetken kohtausta, mutta etukäteen ei harjoitella. Yksi ryhmä kerrallaan tulee esiintymään ja loput ovat yleisönä. Tarinankertoja istuu sivussa ja kertoo kohtauksen omin sanoin ja omaa mielikuvitustaan käyttäen. Näyttelijät kuvittavat kohtauksen, eli näyttelevät tarinankertojan kertomuksen. Jos tarinankertoja vaikka kertoo, että aarre löytyi ison synkän kuusen juuresta, niin joku menee heti esittämään kuusta ja toiset aarteen etsijöitä. Näyttelijät vaihtavat roolejaan sitä mukaa kun lisää näyteltävää tulee. Ohjaaja auttaa ja kannustaa jokaista esiintyvää ryhmää. Ohjaaja voi tarvittaessa myös toimia tarinankertojana. Tavoitteena on spontaanin luovuuden ja eläytymisen kokeilu, ei valmiin kohtauksen rakentaminen. Leikki sopii koululaisille. Pienempien kanssa voi kokeilla versiota, jossa ohjaaja kertoo tarinaa ja kaikki kuvittavat. Kohtauksia näytelmästä: •
•
•
•
•
•
Fedja ja kissa kohtaavat ja päättävät lähteä etsimään uutta kotia Fedja, kissa ja koira löytävät kodin Kaveruksilla on nälkä ja he päättävät lähteä etsimään aarretta Naakka opetetaan puhumaan ja posteljooni Petskin tuo Pörriäisen naakalle Petskiniltä huijataan paketti Fedja sairastuu liiasta auringon otosta ja hänet parannetaan Sääntöleikki Keskustellaan ensin säännöistä. Minkälaisia sääntöjä muistat? Minkälaisia sääntöjä on eri paikoissa, kuten kotona tai koulussa? Kuka sääntöjä tekee? Miksi sääntöjä on? Sitten leikitään sääntöleikkiä. Liikutaan tilassa kävellen. Joku pysähtyy ja kertoo säännön, jonka mukaan pitää liikkua. Säännön keksijä myös näyttää mallia muille. Kaikki jatkavat liikkumista säännön mukaan. Kun on hetki liikuttu uudella tavalla, joku halukas voi taas pysähtyä ja kertoa seuraavan säännön. Pienenpien kanssa ohjaaja voi toimia sääntöjen kertojana. 5 Haaveilija Yksi onnekas kerrallaan valitaan haaveilijaksi. Haaveilija laitetaan istumaan mukavaan asentoon. Loppu ryhmä levittäytyy haaveilijan ympärille, niin että jokaisella on tilaa liikkua. Haaveilija saa toivoa, mitä hän haluaa nähdä, ja kaikki esittävät toivetta yhtä aikaa. Esimerkiksi jos haaveilija haluaa nähdä leikkisiä koiranpentuja, niin kaikki esittävät hetken koiranpentuja. Jokainen haaveilijaksi päässyt voi esittää vaikka viisi haavetta ja sitten vaihdetaan haaveilijaa. Pienemmille voidaan ensin kerätä paperille ylös mukavia juttuja ja sitten yhdessä esittää niitä ohjaajan sanomana. Äänimaisema Istutaan ringissä. Yksi, tai vaikka kolme ryhmäläistä valitaan arvaajiksi, ja he poistuvat hetkeksi toiseen huoneeseen. Päätetään, mitä kohtaa näytelmästä esitetään. Voidaan vaihtoehtoisesti esittää myös haaveiden paikkaa, haaveteemaan liittyen. Arvaajat pyydetään palaamaan, ja he menevät istumaan ringin keskelle silmät kiinni. Ryhmä esittää valitsemastaan kohtauksesta äänimaiseman, eli erilaisia ääniä, mitä tähän tilanteeseen tai paikkaan liittyy. Pitää välttää käyttämästä sanoja, sillä niiden avulla arvaaminen on liian helppoa. Äänimaisemassa voi olla tuulen huminaa, veden liplatusta, eläinten tai työskentelyn ääniä jne. Kun äänimaisemaa on esitetty hetken, ohjaaja kehottaa arvaajia avaamaan silmänsä ja kertomaan, mitä he kuulivat. Mistä voisi olla kyse? Sopii pienemmillekin, jos äänimaisemat on helppoa esittää ja ohjaaja kertoo, minkälaisia ääniä kannattaa tehdä. Helppo äänimaisema on esim. ammuva lehmä laitumella. 6