Maanviljelysseura Etelä-Pohjanmaalle - Blogit

HISTORIA
Maanviljelysseura
Etelä-Pohjan maalle
ensimmäisten
joukossa
Kaisa Viitala
historiantutkija
Eteläpohjalaisen
maaseudun neuvon
tatyön 1 50-vuotisjuhlia vietetään vuonna
2013. Matka alkuvuo
sien kynnönneuvojas
ta kääntöauroineen
jälleenraken nusajan
traktorikursseihin tai
nykypäivän kasvinsuo
jelukoulutuksiin ei ole
ajallisesti pitkä, mutta
kertoo sekä maata
louden murroksesta
että neuvontajärjestön
joustavu udesta.
suuri
uomen
ruhtinaskuntaan
syntyi 1800-lu
joukko
vulla
maanviljelys- ja
talousseuroja edistämään
elinkeinoelämää. Elokuun en
simmäisenä vuonna 1863 pe
rustettiin myös Vaasan lääniin
maanviljelysseura toimimaan
Keski- ja Etelä-Pohjanmaan,
rannikkoseudun ja KeskiSuomen alueella. 1900-luvun
alussa organisaatiomuutos
muuffi yhdistyksen Etelä-Poh
janmaan maanviljelysseuraksi
ja se siirsi toimipisteensä Sei
näjoelle. Vuonna 1970 maan
viljelysseura lakkautettiin ja
perustettiin tilalle kaikkien
neuvontajärjestöjen yhteinen
maatalouskeskus, joka tunne
taan nykyään nimellä ProAg
ria Etelä-Pohjanmaa.
S
Säätyläiset ja
talonpojat
Maanviljelysseuraa olivat
perustamassa lähinnä sääty
läiset, mutta talonpoikia oli
mukana alusta asti, ja vähitel
len toiminta siirtyikin täysin
20
ProAgria Etelä-Pohjanmaa
viljelijöiden itsensä vastuulle.
Myös naiset, jotka tekivät Poh
janmaalla muusta maasta poi
keten maataloustöitä miesten
rinnalla, toimivat seurassa. He
toivat käsitöitään kesänäytte
lyihin, osallistuivat kyntökil
pailuihin, liittyivät maamies
seurojen jäseniksi ja perustivat
lopulta omia naistoimikim
tiaan. Naisten järjestäytymi
nen eteni Etelä-Pohjanmaalla
muuta maata nopeammin,
niin että täältä haettiin mallia
maatalousnaisten keskusjär
jestön perustamisvaiheissa.
Muutenkin Etelä-Pohjanmaan
maanviljelysseura seuraaji
neen on ollut Suomen ensim
mäisiä monissa asioissa.
-
J
.
-
Mv-seuran perustavan kokouksen pöytäkirja. Maanviljelysseuran perustava kokous pidettiin
Vaasassa 1.8.1 863. Pöytäkirjan kirjoitti Nils Gustaf Stolpe. Seura oli edistysmielinen pyrkiessään
alusta asti kaksikielisyyteen. Luonnollisesti enemmistö papereista kirjoitettiin silti aikakauden
virallisella kielellä ruotsiksi aina 1900-luvun alkupuolelle asti.
44
Koulujen ylläpitäjä
Maanviljelysseura oli alkujaan
pitkälti valtion työrukkanen
ja määräysten toimeenpanija,
mutta samalla paikallisen ta
son kehittäjä. Seura palkkasi
eri alojen kiertäviä neuvojia ja
ylläpiti kouluja, mm. tietopuo
lista karjanhoitokoulua, josta
tuli sittemmin koulutuskeskus
Sedun Ilmajoen yksiklcö. Tär
keä osa toimintaa olivat myös
vuosittaiset maanviljelysko
koukset näyttelyineen, esitel
mätilaisuudet sekä erilaiset
kilpailut.
Kantanut vastuuta
Neuvontajärjestö on tarttunut
myös yhteiskunnallisiin asi
oihin ja samalla muokannut
toimintaansa kunkin aika
kauden tarpeiden mukaan.
Se on kantanut erityisen vas
tuun kriisitilanteissa, niin
nälkävuosina 1867—68 kuin
tuotantotaisteluissa 1918 ja
1939—44, peltopaketointien
aikaan 1960-luvun lopulla yh
tä hyvin kuin EU:hun liityt
täessä 1995. Joustavuutensa
ja muuntautumiskykynsä an
siosta neuvontajärjestö onkin
saanut puolentoista vuosisa
dan aikana kokea voittaneensa
eteläpohjalaisten viljelijöiden
luottamuksen.
Nuori taiteilija
Palosaaren veistokoulussa
Kaisa Viitala
historiantutkija
Historiallista lähdemateriaalia pidetään
usein kuivana, vaikka käsin kirjoitetut pa
perit kertovat asian lisäksi paljon sen muis
tiin merkitsijästä. Ja välillä arkistojen kät
köistä löytyy myös yllätyksiä.
Vaasan läänin maanviljelysseura ylläpiti
1800-luvun loppupuolella useita kiertäviä
ja kiinteitä ammattikouluja. Osa hiipui no
peasti, mutta Vaasassa 1870-luvun alussa
aloittanut veistokoulu toimi yli kolme vuo
sikymmentä, enimmän aikaa Palosaarella.
Palosaaren veistokouluun haki nuoria mie
hiä Keski-Suomea ja Keski-Pohjanmaata
myöten, ja kursseilla valmistetut huoneka
lut olivat hyvässä maineessa.
Kouluun tulo oli monelle pojalle ensim
mäinen kosketus kaupunkielämään. Ei siis
ihme, että aina eivät mittakaavaharjoitukset
jaksaneet kiinnostaa. Niinpä jurvalaisen kan
sakoulunopettajan 16-vuotias poika Soini
Kesti hullaantui Vaasan sataman näkyinistä
tullessaan Palosaaren kouluun lukuvuodeksi
1902—03.
Ehkä pojan mielessä kangasteli Ameriikan
raiffi, kun hän piirsi harjoitusvihkonsa täy
teen kuvia niin piuje- kuin höyryaluksista
km värikkäine lippuineen. Ei Soini silti lais
ka oppilas ollut. Hän ehti valmistaa lukuvuo
den ailcana melkoisen määrän huonekaluja
aina “naisten kirjoituspöytää” myöten.
Soinin piirustusvihko on säilynyt vuosikurssin 1902—03 paperien välissä. Ehkä se
on takavarikoitu tai tallennettu esimerkkinä
pojan piirustustaidosta. Palosaaren veisto
koulu joutui lopettamaan toimintansa vain
muutamaa vuotta myöhemmin.
1
HISTORIA
HIETALAHTI JA POJAT OY
TOIMITAMME BETONISTA
Historianwtkijaja herrat. Historiantutkija Kaisa Viitalaja seinällä kaksi sukupolvea Björken
heimejä. Keskellä Edvard Björkenheim ja vasemmalla hänen poikansa Lars Björkenheim, jotka
molemmat ovat olleet Etelä-Pohjanmaan Maanviljelysseuran puheenjohtajia.
TEOLLISUUSHALLIT
0 MAATALOUSELEMENTIT
o VÄESTÖNSUOJAELEMENTIT
BROILERHALLIT
0 ASUINRAKENNUKSET
Historiasta voi kertoa myös värikkäästi
Hietalahdentie 46, 69510 HALSUA
1.
puh 068605000
Miia Lenkken
roAgria Etelä-Pohjanmaan (ja edeltäjiensä)
150-vuotishistorian
kokoaja Kaisa Viitala on harvinainen tapaus. Harvoin iiimittäin naisihminen kirjoittaa leipätyökseen historioita.
Useimmiten asialla on mies.
Naiset istuvat vakaamman
leivän perässä tekemässä tutkimusta yliopistolla.
Olen huomannut että naiset ovat uteliaampia, se myös
näkyy naisten kirjoittamissa
historioissa. Naistutkija idi»nittää enemmän huomiota
yksityiskohtiin kuin mies. Aikaisempia historioita luidessani olen jo ehtinyt ihmetellä,
P
—
missä johtokunta on aikoinaan
kokoontunut, sillä pitihän »IIden saada kokouskaffia jossakm. Aiemmat mieshistoriantekijät eivät ole esimerkiksi
tällaisia huomioineet, Kaisa
toteaa esimerkkinä.
Historiasta voi kertoa mo»eila tapaa, tylsästi luetellen
tai erikoisempia asioita historiasta nostaen. Poikkeavat
nostot tekevät historiasta värikkääm ja mieleenpainuvan,
Kaisa kertoo.
Usein vain nuo pienet hauskatkin nostot jäävät vuosilukujen ja historian perustiedon
jalkoihin. Mukavat ja hassut
asiat eivät päädy kirjoihin ja
kansiin.
—
—
Eteläpohjalaiseu neuvon
tatyön 150-vuotishistoria on
työn alla vielä pitkään, eikä
kukaan vielä tiedä, niinkälai
nen tietopaketti siitä on tulos
sa. itua-lehti seuraa Farmari
2013-näyttelyyn saakka Pro
Agria Etelä-Pohjanmaan his
torian valmistumista ja kertoo
lukijoffleen ennen kaikkea nii
tä erikoisimpia, hassuimpia ja
komeimpia historiantarinoita
vuosien varrelta. ProAgria
Etelä-Pohjanmaan 150-vuotishistorian kirjoittamista voit
seurata myös kotisivuillanime
www.proagnia.fi/ep olevasta
linkistä”Kun isä maamiesseu
raan liittyi. .
fi
myynti©halsua fi
wivw.hietaIahtijapojatJi
w
PAREMPI TILITYS RYPSISTÄ!
Laflttelu parantaa rypsisadon laatua ja laafuhinnoittelu
erän tilitystä. Lajittelemme iypsisi nykyaikaisin konein
ja ammattitaidolla. Välitämme kunnostetun satosi
Raisioon, päivän hintaan. Soita ja kysy lisää!
MAATALOUSTARV1EE OY
MATTILA S14IO TUSTRO
Alavuden Rypsipuriste
KYSY TA\RJOUSTM
Korkea E-vitamiinipitoisuus
Maittava ja typsättävä
Laatulihaa ja Hyviä
kasvutuloksia
-Rakeinen, holvaamaton
-
Huippulaatuaja uusinta tekniikkaa Konefarmilta
-
-
-
-
Suursäkeissä / irtotoimituksena
ympäri Suomen
Tuotanto ympärivuotista
ja saatavuus taattu
Alavuden
OiJynpudstamo Oy
fax.
06-5111843
Järviluomantie 24, ALAVUS, p. 06-511 3776, 040-1895530,
www.alavudenoljynpuristamo.fi
Seko seosrehuvaunut
[email protected]
I1onak& Lämpöä taloon
Oilon Junior
poltin
Jäspi 300!
varaaja
Jämä Moon 10
ilma-vesilämpö
pumppu
U
Kiertovesi
pumput alk.
100,”
Danfoss patteri
termostaatit
Gustavsberg
allashana
Nautic
Gustavsberg
bide allashana
Onniline
ilmalämpö
pumppu NO9L
25,
80,109,’
859,-
NYT ERÄ HANOJA POISTOHINTAAN’
O
LVI-urakointi ja putkityöt sekä LVI-tarvikkeet!
MEILTA SAAT MYOS OUYPOLTINHUOLLOT!
ILMASTOINTIKONEEN SUODATI1MET MEILTÄ!
O
O
Rauno Niemenmaa Tapio Rinnekari
puh. 040 152 1691
puh. 0400 232 190
Tervetuloa konekaupoille Seinäjoelle!
Laturitie 12, Hyllykallio
TuRuN
0 K0NEKESKuS
0 K0NEFARMI
PoHJ1w1 fiJTKI
Yrittäjäntie 2, 60100 Seinäjoki, puh. (06) 429 1100
[email protected] www.hanakat.fi
itua 3 P2011
21
r