docSeurakuntalehti Majakka 2015/2 - Vaasan suomalainen seurakunta
download 
Report Transcription
Seurakuntalehti Majakka 2015/2 - Vaasan suomalainen seurakunta
Majakka Vaasan suomalainen seurakunta 2/2015 Fisucraft ➽ Sivu 7 Carola Bergström n vaasansuomalainenseurakunta.fi Vapaaehtoiset tekevät Tuomasmessun ➽ Sivu 6 Lapsiasiavaltuutettu Suviseurat Sanna-Mari Kjellman Tuomas Kurttilan vanhoillislestadiolaisten tukena viimeisellä haastattelu pääjuhla matkalla ➽ Sivu 3 ➽ Sivut 8–9 ➽ Sivu 16 2 Majakka n 2/2015 Kolumni Katso nuorta iloisena Näin toukokuun lopussa monissa kodissa valmistaudutaan juhlaan. Perheen nuori on saanut päätökseen opiskelun lukiossa tai ammattiin valmistavassa oppilaitoksessa. Nuoret iloitsevat tehdystä työstä ja tutkinnosta. Elämä tuntuu hyvälle ja avautuu eteenpäin. Vanhemmat ja lähellä olevat aikuiset tuntevat iloa ja ylpeyttä nuorestaan aivan oikeutetusti. Vanhempien iloon sekoittunee myös hiukan haikeutta nuoren suunnatessa kohti omaa elämää. Juhlaan on aihetta jokaisen nuoren kohdalla. Riippumatta valmistumisen paikasta tai arvosanoista jokaista nuorta on hyvä nostaa esille juhlan keskipisteeksi. Kyse ei ole vain tehdystä työstä vaan nuoren arvostamisesta. Kun tällainen tapahtuu oman perheen ja lähipiirin keskellä, se luo jotakin hyvää ja lämmintä jokaisen sydämeen, myös aikuisen ja vanhemman. Tällainen yhteinen hyvä kokemus ja kiitos kantaa myöhemminkin. Hiukan kuluneen ja itsestään selvän tuntuinen lause ”nuorissa on toivo” on sittenkin totta. Kuinka toisin voisi olla? Silloinhan asiamme olisivat todella huonolla tolalla. Nuorissa on toivoa ja heissä on enemmän mahdollisuuksia kuin saatamme aavistaakaan. Tämän kohtaan yhä uudelleen myös seurakunnan keskellä esimerkiksi rippikoulua käyvissä nuorissa. Nuoret tarvitsevat vain meiltä aikuisilta ymmärtävää tukea ja suuntamerkkejä hyvän elämän suuntaan. Seurakunnan toiminnassa on tarpeen yhä enemmän nostaa lapset ja nuoret esille sen takia, että heillä on oikeus kasvaa ja elää kristillisen uskon turvassa. Siinä kasvaa luottamus Jumalaan, joka on läsnä elämän matkalla kaikkina päivinä. Tällaista toivon täyttämää elämää on syytä tukea ja rakentaa, vaikka epävarmuus lisääntyisikin ympärillämme. ” Nuorissa on toivo.” Tuomo Klapuri hallintokappalainen Herra Ray, harras kristitty Asuin 90-luvulla pari vuotta Yhdysvalloissa, syvässä etelässä, Georgian osavaltiossa, Martin Luther Kingin ja Ku Klux Klanin kotikonnuilla. Vanha professori kertoi minulle joutuneensa 60-luvulla Atlantassa ravintolasta putkaan, koska söi mustan Kingin seurassa. Paikallisen sanomalehden kolumnisti Clyde Ray oli oman todistuksensa mukaan ”harras kristitty”. Tässä näyte hänen ajatuksistaan: ”Kiilusilmäiset idioottimaiset liberaalit ovat vaatineet YK:ssa ”absoluuttisen köyhyyden” poistamista maailmasta. Viikonvaihteessa 190 valtion edustajat kokoontuivat pohtimaan asiaa. Kuinka he voivat unohtaa Kristuksen sanat ´köyhät teillä on aina keskuudessanne´! YK:ssa päätettiin, että rikkaiden maiden tulisi jakaa kehitysapuna 0,7 prosenttia kansantulostaan köyhille maille. ”No way, Jose! Minun lompakolleni et tule”, varoitti Ray. Eikö Raamattu puhu jotain siitä, mitä on tehtävä, kun veljillämme on nälkä ja jano tai heillä ei ole vaatteita. Mister Ray löysi Raamatusta jakeet, joiden perustella hän tuomitsi homot, lesbot, luonnonsuojelijat ja muukalaiset, jotka vastoin Luojan tahtoa ovat tunkeutuneet Yhdysvaltoihin. Raykaan oli tuskin alkuasukas eli intiaani. Ehkä hänen sukunsa oli kuiten- kin saanut Luojalta erivapauden ”tunkeutua Amerikkaan”. ”Vieraiden maiden pakanat räksyttävät kovaäänisesti kuin harakat rumalla äidinkielellään”, kiukkuili Ray. Heidän olisi kai pitänyt puhua Amerikan savoa, Georgian murretta. Minusta meksikolaisten siirtotyöläisten espanja kuulosti mukavalta. Monet olivat laittomasti maassa tekemässä raskaimmat työt surkealla palkalla, poliiseja vältellen. Amerikkalainen tutkijakaverini kutsui minut yliopistolle oman kristillisen yhteisönsä jumalanpalvelukseen. Iso sali oli täynnä väkeä, laulu kaikui upeasti moniäänisenä. Hypnoottinen saarnamies pelehti ja riehui, hurmasi kuulijat kuin ammattinäyttelijä. Mies oli nähnyt ihanan uninäyn: Herra oli kertonut tulevasta isosta uhrilahjasta. Pian shekkivihot kaivettiinkin esiin. Pidin omani povitaskussa. No way, Clyde! Kari Uusikylä Kirkot kesällä Vaasan kirkko toimii tiekirkkona ja on avoinna tiistaista perjantaihin 16.6.–14.8. klo 10–18. Kirkon oppaana toimii Martta Ojala. Hän pitää kaksikielisen hartauden torstaisin klo 13. Jumalanpalvelus järjestetään Vaasan kirkossa joka sunnuntai klo 10. Palosaaren kirkossa ei ole säännöllisiä jumalanpalveluksia kesällä. Sunnuntai-illan ehtoollista vietetään 14.6., 12.7. ja 23.8. klo 19 alkaen. Huutoniemen kirkossa ei ole kesällä jumalanpalvelusta joka sunnuntai. Konfirmaatiomessua vietetään sunnuntaina 14.6. klo 10 ja klo 13, 28.6. klo 12, 5.7. klo 12, 12.7. klo 10 ja klo 13, 26.7. klo 12, 2.8. klo 12 ja 9.8. klo 12. Ristinummen seurakuntakeskuksen seurakuntasali. Palosaaren kirkossa on Sunday Service klo 13 sunnuntaina 14.6., 28.6., 26.7. ja 23.8. Palosaaren, Huutoniemen, Sundomin, Vetokannaksen ja Vähänkyrön kirkkoihin voi tutustua kesällä sopimalla asiasta puhelimitse 06 326 1403. Vanhan Vaasan pappila, Koulukatu 28:n toimituskappeli, Hietalahden seurakuntakoti Pitkäkatu 77, Sundomin pappila, Siltarannan seurakuntakoti sekä Vähänkyrön seurakuntakoti pidetään kesällä avoinna muistotilaisuuksia, kirkollisia toimituksia ja perhejuhlia varten. Metsäkallion, Gerbyn ja Suvilahden seurakuntakodit ovat suljettuina 1.6.–17.8. Ristinummen seurakuntakeskus on suljettu rakennustöiden vuoksi 30.10. saakka. 568 1. Oi, kuinka kevät säteilee elämän riemuaan! Maa onnellinen iloitsee ja loistaa puvussaan, ja loistaa puvussaan. 2. Sinua, Luoja, ylistän taas kevään voimasta. Teet työsi ihmeteltävän ja siunaat luotuja, ja siunaat luotuja. Thomas H. Gill 1867, suomennos Niilo Rauhala 1984. Riikka Uuksulainen Pääkirjoitus Majakka 3 29.5.2015 n Carola Bergström Kirkko on perinteisesti ollut hyvin arjen ja yhteiskunnan pulssilla. Seurakunnat ovat ottaneet käyttöön työkaluja, joiden avulla arvioidaan päätösten vaikutusta lapsiin ja nuoriin. Lapsiystävällisessä seurakunnassa lapset ja nuoret saavat esimerkiksi vaikuttaa tilojen suunnitteluun ja kehittämiseen. Lapsuudessa eriarvoisuuden alku Miten kaikki lapset saataisiin pysymään samoilla kärryillä? kyselee lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila. L apsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila on hoitanut tointaan yli vuoden. Hän on myös aikaisemmin työskennellyt lapsiin, nuoriin ja perheisiin liittyvien asioiden parissa yhteensä yli kymmenen vuotta. Hän kertoo hyvät uutiset ensin. – Suomessa on 1,1 miljoonaa lasta. Koko maailman lapsiin verraten monet asiat ovat hyvin. Meillä ei ole sellaisia sanitaatioon, puhtaaseen veteen tai arjen turvattomuuteen liittyviä ongelmia kuin on monissa maissa. Kun katse kohdennetaan Suomeen, toisenlaisiakin yksityiskohtia alkaa erottua. Pisa-tutkimusten mukaan koululaisten oppimistulokset ovat laskeneet 2000-luvun ajan. Joidenkin koululaisten tilanne on hälyttävä. – Joka kahdeksas 15-vuotias poika ei osaa lukea. Niinpä hänellä ei ole valmiuksia selviytyä toisen asteen opinnoista. Syrjäytymiskehityksen juuria voi siis hyvinkin etsiä siitä, mikä on koulun tehtävä ja miten se toteutuu. Asiaan kiinnittää huomiota jo nimellään lapsiasiavaltuutetun tämän vuoden vuosikirja Harvojen yhteiskunta vai kaikkien kansakunta. – Vaikuttaa siltä, ettei lasten ihmisarvo toteudu aikataulutetussa ja stressaavassa arjessa, Kurttila sanoo ja muistuttaa, että YK:n lapsenoikeuksien sopimuksen edellyttämät lapsenoikeudet ovat samalla kaikkien aikuisen velvollisuuksia, eivät vain vanhempien ja ammattikasvattajien. Köyhyys lapsen maailmassa Nykyään lapsia kasvattavat Kurttilan mukaan kolme kovaa k:ta: koti, koulu, johon luetaan tietenkin myös päivähoito, sekä kaverit. – Kotien ilmapiiri on yleensä hyvä. Jopa 90 prosenttia murrosikäisistä lapsista luottaa siihen, että pystyy puhumaan asioistaan kotona, toteaa Kurttila, mutta on samalla huolissaan perheiden arjesta. Joka viides lapsi, ja pääkaupunkiseudulla joka kolmas lapsi, elää yhden vanhemman perheessä. Etenkin alle 9-vuotiaiden lasten vanhemmat ovat huolissaan jaksamisestaan. ” Eri tahojen yhteistyö pitää tuoda sinne, missä lapset ovat.” – Lapsen tarpeiden aineellistuminen ja kaupallistaminen sekä korkeat harrastusmaksut lisäävät vanhemman paineita. Niitä kasaavat myös odotukset työajan lisäämisestä ja työurien pidentämisestä, Kurttila arvioi. Köyhyys ei ole kadonnut minnekään. Joka kymmenes lapsi elää köyhässä perheessä. Lasten maailmassa köyhyys on helppo tunnistaa. Kaikilla ei ole älykännyköitä ja tablettitietokoneita. – Monissa kouluissa käytetään oppilaiden omia laitteita. Jos niitä ei ole, neuvotaan lainaamaan kaverilta. Se on kuin luokan oppilaista kaksi ei saisi omaa oppikirjaa. Joutuu syystäkin kysymään, vieläkö ja miten maksuton perusopetus toteutuu nyky-Suomessa. Kurttilan mukaan lasten eriarvoisuus palautuu perhetaustaan ja kuntaan, johon on syntynyt. – Suomessa on monta suomea, ja jopa saman kunnan tai koulun sisällä. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulta löytyvät niin parhaimmat kuin heikoimmatkin koulut. Päiväkotien johtajilla ja koulujen rehtoreilla on suuri vaikutus yhtenäisten toimintatapojen luomiseen. Kurttilan mielestä kaikilla lapsilla pitäisi olla yhdenvertainen mahdollisuus kasvaa täyteen potentiaaliinsa. Enemmän yhteistä ponnistelua Jopa puolet oppilaista kokee, ettei opettaja ole kiinnostunut hänen asioistaan. Pahasta kouluarjesta kertoo myös, että 70 prosenttia kiusaamisen osapuolista, siis kiusaajista ja kiusatuista, kertoo, ettei kukaan aikuinen ole puuttunut asiaan. – En ajattele, että ratkaisun pitäisi löytyä pelkästään opettajista. Kouluun tarvitaan enemmän aikuisia ja yhteistä työtä. Tarkoitan lapsi- ja nuorisotyötä, enkä vain kaupungin, vaan järjestöjen ja seurakuntien työtä. Se pitää tuoda sinne, missä lapset ovat, Kurttila. – Toivotan mielelläni eri toimijat ja katsomukset tervetulleiksi kouluun ja vuorovaikutukseen toistensa kanssa, sanoo Kurttila, jonka mukaan lapset tarvitsevat kaiken mahdollisen kohtaamisen, rohkaisun, kannustuksen ja tuen. Kurttila ei selvästikään kuulu niihin, jotka haluavat tehdä koulusta täysin neutraalin ympäristön. – Vaikka uskonnot ajettaisiin koulusta, ne eivät katoa. Kellareihin karkotettuina ne voivat muuttua omalakisikseen ja synnyttää ääri-ilmiöitä, toteaa lapsiasiavaltuutettu, joka on sekä hallintotieteiden että teologian maisteri. Hänen mielestään eri katsomusten ymmärtäminen kuuluu globaalissa maailmassa kansalaistaitoihin. Parhaan tuloksen takaa katsomusten monipuolinen ja -tasoinen vuoropuhelu. Samoin se, että eri uskontojen opettajat saavat yliopistotasoisen koulutuksen – Oman uskonnon opetuksen ja yleisen katsomusopetuksen paikka ja suhde, samoin koulun kulttuuriperinteen vaalimisen tehtävät ja sisältö, vaativat uudelleen ajattelua. Enää ei valita joko tai vaan sekä että, vakuuttaa Kurttila ja toivoo, että kirkon käyttää etsikkoaikansa hyvin ja avaa ovet ja ikkunat vuorovaikutukselle. Kurttilan mukaan kirkko on perinteisesti ollut hyvin arjen ja yhteiskunnan pulssilla. Siitä kertoo myös, että kirkossa ja seurakunnissa ryhdytään, kuin esimerkiksi muille, arvioimaan päätösten lapsivaikutuksia. – Yhteiskunnallinen lukutaito on entistä vaativampaa. Kuva siitä, missä ollaan ja minne ollaan menossa, ei synny helposti. Yhteiskuntaa koskevia johtopäätöksiä ei pidä tehdä niiden ihmisten perusteella, joiden kanssa viettää aikaansa tai joita tapaa kirkkokahveilla, varoittaa Kurttila. Ulla-Maija Vilmi 4 Majakka n 2/2015 Jo joutui armas aika ja suvi suloinen Suvivirttä laulamme jälleen uuden kevään, kesäloman alkamisen merkiksi. Perimätiedon mukaan virren sanat on syntynyt Gotlannissa Hångersin uhrilähteellä juhannusaamuna 1693. Siellä voit virren muistoksi nähdä jopa muistokiven. Alkuperäisessä tekstissä on virren aikamuoto tässä hetkessä, tulevaisuudessa, kun nykyään laulamme suven jo saapuneen. Virsi kuuluu koulujen päättäjäisiin, juhannuskirkkoon ja kesän juhlahetkiin. Sävelmä on saanut muotonsa ruotsalaisesta kansansävelmästä. Hyvältä tuntuu, kun samalla, suventuoksuisella sävelellä voi veisata nykyään virsikirjastamme myös häävirttä 822. Suomen kulttuuriperintöön kuuluu yli eri su- Annastiina Tahkola Pertti Tahkola Linda Arponen: Suvivirttä 1701 virsikirjasta Stadin slangilla mahdollisesti Israel Kolmodin runo vuodelta 1694. 1. Jo joutuu armas aika, ja suwi suloinen, joll´ kauniist´ kaiken paikan kaunistaa kukkainen; nyt armas aurinko meitä taas lähtee lähemmäks´, Hän kuolleet hautoo, heitä taas tekee eläväks. 2. Se niitun kukat koriat, ja laiho kaasosta, niin ylpiät yrttitarhat, puut vehriät werassa, ne meille muistuttawat suurt´ hyvyytt´, Jumalan, Jonk´ kaikk ain´ nähdä saawat, Juur´ympär´wuoden ain´. kupolvien mieltä liikuttava, monia muistoja nostattava suven ylistys. ”Taas linnut laulujansa visertää Juhani Romppanen kauniisti. Myös eikö Herran kansa Luojaansa kiittäisi!” (Virsi 571:3a). Giampaolo Di Rosa virsi 571 keväällä 2011 1. Jo pukkas glaiduu aikaa on kesis viimeinkin. Ja minne vaan kun tsiigaa, nii hittaa blumsterin. Ja kaiken uusiks duunaa noi säteet suulperin. Ne stadin nyyaks puunaa, vek stikkaan perperin. 2. Taas nurtsit vihannoivat ja hiffaat fogelin. Puut Pitskun huminoivat Valgan ja Ogelin. Nyt ei sun tarvii snärkkää tai tinttaa humalaa: Kyl ihmehommat järkkää toi meidän Jumala. Tuija Niemistö lasten ja nuorten musiikin kanttori Marguerithe Sandstedt-Granvik Suvivirttä on laulettu Suomessa jo 300 vuotta. Suvivirren kirjoitti perimätiedon mukaan Gotlannin piispa Israel Kolmodin ihastellessaan juhannusaamun luontoa. Laura Lammi Valtteri Tuomisto Iltamusiikissa kansainvälisiä säveliä Ensi kesänä Vaasan kirkon iltamusiikkikonsertissa esiintyy muiden muassa kansainvälistä arvostusta nauttiva italialainen urkuri ja improvisoija Giampaolo Di Rosa. Jean Sibeliuksen 150-juhlavuosi näkyy myös eri esiintyjien ohjelmistossa. Konsertit pidetään Vaasan kirkossa klo 19.30 ja niihin on vapaa pääsy. n Konserttisarjan aloittavat 3. kesäkuuta sopraano Kajsa Dahlbäck, jota säestävät viola de gamballa Mikko Perkola sekä harmonikalla Nikko Kumpuvaara. Sarja jatkuu 10. kesäkuuta, kun Monica ja Mikael Heikius pitävät yhteiskonsertin. n 17. kesäkuuta on vuorossa Jorma Panulan säveltämä ja Ville Mankkisen johtama Peltomiehen rukous lauluyhtye Konsonanssin ja Espoonlahden seurakunnan johtava kanttori, baritoni Elja Puukon esittämänä. Elja Puukko on opiskellut Sibelius-Akatemiassa kirkkomusiikin ja solistisen laulun koulutusohjelmassa sekä Saksassa Hochschule Der Künste Berlinissä solistisen laulun koulutusohjelmassa. Elja Puukon lyyrinen baritoni taipuu barokkiteosten bassotehtävistä saksalaisen liedin taipuisaan herkkyyteen. n Vuoden 2007 Sibelius-laulukilpailun voittaja mezzosopraano Annastiina Tahkola ja Pertti Tahkola juhlivat Sibeliusta 24. kesäkuuta pidettävässä kesäkonsertissaan. Konsertissa kuullaan muun muassa Nocturne, Toivo Kuulan Kesäyö kirkkomaalla ja Oskar Merikannon sävellyksiä. Jyväskylän seurakunnan A-kanttorina toimiva Pertti Tahkola on syventynyt urkuimprovisaatioon. Tenorisolistina hän on ollut mm. suurissa kirkkoteoksissa ja pitänyt omia lied-resitaaleja. n Lauluja Jean Sibeliuksen 150-vuotisjuhlavuoden kunniaksi esittävät 1. heinäkuuta konsertissaan Turun tuomiokirkon I kanttori Jukka Pietilä ja Juhani Romppanen. Pietilä on opiskellut kirkkomusiikkia ja yksinlaulua Sibelius-Akatemiassa. Juhani Romppanen on opiskellut urkujensoittoa Sibelius-Akatemias- sa. Romppanen on valittu Lahden kansainvälisen Urkuviikon nuoreksi taiteilijaksi vuonna 1995. n Kansainvälistä tuulahdusta kesän konserttisarjaan tuo 8. heinäkuuta italialainen Giampaolo Di Rosa, joka konsertissaan esittää urkumusiikkia barokista romantiikkaan. Giampaolo Di Rosa on pianisti, cembalisti, improvisoija, säveltäjä, tutkija ja pedagogi. Di Rosan ohjelmisto sisältää laajalti teoksia eri aikakausilta, muun muassa kokonaistuotannot Jan Pieterszoon Sweelinckiltä, Johann Sebastian Bachilta ja Olivier Messiaenilta. Di Rosa on kehittänyt henkilökohtaisen tavan improvisoida. Giampaolo Di Rosa on useiden kansainvälisten konserttisarjojen perustaja ja johtaja, minkä lisäksi hänet on viime vuosina nimitetty useisiin eurooppalaisiin katedraaleihin urkuriksi. Vuonna 2008 hänet nimitettiin Rooman portugalilaisen kirkon urkuriksi. Viime vuonna hänet nimitettiin espanjalaisen Leónin katedraalin residenssiurkuriksi. n Pietarsaaren seurakunnan kanttori Marguerithe SandstedtGranvik konsertoi 15. heinäkuuta säestäjänään urkuri Henrik Östman. Sandstedt-Granvik opiskeli yksinlaulua Sibelius-Akatemiassa Antti Koskisen johdolla. Ohjelmistossa on urkumusiikkia barokista romantiikkaan ja Bachin kypsän kauden tuotantoa. n Luulajan tuomiokirkon urkuri ja konserttiurkuri Markus Wargh Ruotsista saapuu konsertoimaan 22. heinäkuuta. Warghin erikoisalana on improvisaatio. Hän improvisoi mielellään uruilla ja pianolla yhdessä muiden instrumentalistien ja laulajien kanssa. n Taiteiden yönä 6.8. pidettävässä konsertissa esiintyvät Laura Lammi ja Valtteri Tuomisto. Lammi soittaa oboeta ja englannintorvea, Tuomisto urkuja. Lammin ammattiopinnot alkoivat Metropolia ammattikorkeakoulusta ja jatkuvat edelleen Sibelius-Akatemiassa tähtäimenä musiikin maisterin tutkinto. Valtteri Tuomiston kirkkomusiikkiopintoihin Sibelius-Akatemiassa kuului muun muassa urkujen- ja pianonsoiton, laulun ja kuoronjohdon opiskelua. Tällä hetkellä hän toimii vs. kanttorina Vaasan suomalaisessa seurakunnassa. n Iltamusiikkikonsertin päättää musiikin maisteri, kanttori Arto Ristolainen elokuun 12. päivä. Ristolainen on tunnettu urkuimprovisaatioistaan. Suomi-Konferenssin kuoro Vaasassa Vaasan kirkkoon saapuu konsertoimaan 16. elokuuta pohjoisamerikkalaisen Suomi-Konferenssin kuoro. Kuoromatka Suomeen on järjestyksessään jo viides. Vaasassa kuoro lauloi edellisen kerran vuonna 2013. Kuoro tekee Suomessa konserttikiertueen tulevana kesänä 13.–24.8., ja siihen sisältyy kahdeksan konserttia aina Kalajoelta Helsingiin asti. Kuoron taiteellisena johtajana toimii Imatralta lähtöisin oleva kanttori Terhi Miikki-Broersma. Kuorossa laulaa noin 30 laulajaa eri puolelta Pohjois-Amerikkaa. Useimmat Suomi-Konferenssin kuoron jäsenistä laulavat myös paikallisten seurakuntien kirkko- kuoroissa. Kuorolaiset on tuonut yhteen tietenkin ensisijaisesti laulamisen ilo. – Meitä yhdistää suomalaisuus, isiemme ja äitiemme kirkko ja usko sekä rakkaus tähän maahan, listaa lisäsyitä kuoron kokoaja pastori Jukka Joensuu. Terhi Miikki-Broersma arvelee, että tunnelataus välittyy tästä kuorosta eri tavalla. – Se on valttikorttimme, täysillä lauletaan sydämen pohjasta, mikä tekee sen pehmeän soundin. Yhteisharjoituksia kuoro ei pidä lainkaan Amerikassa, sillä kuorolaisten välimatkat toisiinsa ovat melko suuret. Kuorolaiset opettelevat laulut itsekseen ja konsert- tikappaleet hiotaan yhteen vasta Suomessa. Suurin osa laulajista on Suomesta muuttaneita tai toisen polven suomalaisia. Konsertissa kuultavat laulut kuoro laulaa muutamaa laulua lukuunottamatta suomeksi ja ohjelmistossa on niin perinteisiä hengellisä lauluja kuin myös uudempia. Amerikkalaisten kanssa yhdessä pääsevät laulamaan myös Vaasan ja Huutoniemen kirkkokuorolaiset, jotka haluavat toivottaa vieraansa lämpimästi vastaan. Kuoron konsertti Vaasan kirkossa sunnuntaina 16. elokuuta klo 18. Konserttiin on vapaa pääsy. Suomi-Konferenssi kuoro matkaa Pohjois-Amerikasta konsertoimaan Suomeen jo viidennettä kertaa. Kuoro konsertoi Vaasan kirkossa sunnuntaina 16. elokuuta klo 18. Majakka 5 29.5.2015 n Perheneuvoja Leif Westerlund jää eläkkeelle Henkilöstövalintoja Vaasan seurakuntayhtymän perheasiain neuvottelukeskuksessa 26 vuotta työskennellyt Leif Westerlund jää eläkkeelle. Hän tekee viimeistä työpäiväänsä perheasian neuvottelukeskuksessa tiistaina 16. kesäkuuta. Leif Westerlundin työkuvaan kuuluu terapeuttinen työ, jossa hän tapaa ja keskustelee asiakkaiden kanssa, yleisöluennot sekä työnohjaus. Nämä kolme osaa tukevat toisiaan ja tuovat vaihtelevuutta työhön. Vuodessa hän käsittelee noin 100 tapausta, ja vielä neljännesvuosisadan jälkeen perheneuvojana ihmissuhteet kiinnostavat. – On mielenkiintoista löytää yhteinen tarina ja molemminpuolinen tilanteen ymmärrys, Westerlund sanoo. Tarina aukeaa, kun kaikki osallistujat ovat läsnä ja avautuvat. Keskustelut ja kysymykset ovat suurin piirtein samat kuin työuran alkuvaiheessa, mutta vastuu suhteista on nykyään tasapuolisempi. Miehet ottavat nykyään ensimmäisen yhteyden perheasiainkeskukseen yhtä usein kuin naiset. – Tasapuolisuuden nurja puoli on, että naiset ovat omaksuneet miesten negatiiviset tavat kuten syrjähypyt ja uskottomuuden, sanoo Westerlund. Westerlund on iloinen ja kiitollinen asiakkaidensa luottamuksesta perheneuvojaan. Osapuolet ovat tulleet paikalle omaaloitteisesti ja tietävät, miksi ovat paikalla. Keskusteluissa käydään usein heti asiaan. Westerlund on 20 vuoden ajan kirjoittanut kolumneja Vasabladet-lehteen kaksi kertaa kuukaudessa. Kolumneissa käsitellään monenlaisia suhdeasioita. Monet aiheet juolahtavat mieleen keskusteluissa ihmisten kanssa sekä lukijoiden antamista vihjeistä. Westerlund on kirjoittanut yhteensä 500–600 kolumnia. Vaasan seurakuntayhtymän verkkopalvelussa www.vaasaevl.fi/ home/perheneuvonta on kaikki Westerlundin kolumnit vuodesta 2000 alkaen. Leif Westerlund jää eläkkeelle syyskuun ensimmäisenä päivänä, viimeisen työpäivänsä hän tekee perheasiain neuvottelukeskuksessa tiistaina 16. päivä kesä- Tuula Alho valittiin Vaasan suomalaisen seurakunnan diakoniajohtajaksi 1.6.2015 alkaen. Koulutukseltaan Alho on sairaanhoitaja (AMK) Diakoniaammattikorkeakoulusta. Tuula Alho on aikaisemmin toiminut Vaasan suomalaisessa seurakunnassa vt. diakoniajohtajana sekä vs. diakonian viranhaltijana vuodesta 2008. Ennen työskentelyään seurakunnassa Alho toimi muun muassa osastonhoitajana psykiatrian osastoilla Etelä-Pohjanmaan keskussairaalassa ja Vaasan keskussairaalassa. Diakoniajohtaja Tuula Alho Tuula Kivinen valittiin Vaasan suomalaisen seurakunnan diakoniatyöntekijän työsuhteeseen 12.5.2015 alkaen. Koulutukseltaan Kivinen on sairaanhoitaja (AMK) Diakonia-ammattikorkeakoulusta. Kivinen on toiminut aiemmin diakonian viranhaltijana Rovaniemen seurakunnassa. Diakoniatyöntekijä Tuula Kivinen kuuta. Eläkepäiviään Westerlund viettää vaimonsa Feben kanssa Uudessakaarlebyyssä. Siellä Westerlund jatkaa osa-aikaisena perheneuvojana yksityisyrittäjänä. Teksti ja kuva: Johanna Backholm Perheasiain neuvottelukeskuksen johtaja Leif Westerlund jää eläkkeelle tehtyään 26 vuotta työtä Vaasan seurakuntayhtymässä. Lilian Norrgård on valittu uudeksi emännäksi Lepikon leirikeskukseen. Norrgård on koulutukseltaan suurtalouden emäntä. Hän toimii tällä hetkellä Mustasaaren ruotsalaisen yläasteen emäntänä. Perheneuvoja Solmuja avaamaan! Tiettyyn tarkoitukseen tehtävät solmut ovat selkeitä ja sellaisinaan käyttökelpoisia. Tahattomasti syntyneet solmut voivat olla monimutkaisia ja vaikeita selvittää. Tällaisen solmun avaamiseen tarvitaan motivaatiota, taitoa ja kekseliäisyyttä. Kun parisuhde tuntuu erityisen vaikealta, sitä voidaan kuvata sanomalla, että suhteessa on solmuja. Tästä sanonnasta on saanut nimensä Solmuja parisuhteessa -kurssi. Tänä keväänä Vaasan seurakuntayhtymän Perheasiain neuvottelukeskuksessa on järjestetty tällainen kurssi. Solmuja parisuhteessa -menetelmä on Kataja-Parisuhdekeskuksessa kehitetty toimintamalli suhteen kriisien selvittämiseksi. Malli perustuu tutkitusti toimivaan ristiriito- jen ratkaisumalliin, jossa käsiteltävää asiaa, parisuhteen solmua, tarkastellaan koko tietoisuutta hyväksi käyttäen. Kumpikin puoliso miettii ja puhuu asiaan liittyvistä menneistä tapahtumista, tunteistaan, kehon reaktioistaan ja omista tulkinnoistaan, arvoistaan ja tarpeistaan. Tämän jälkeen mietitään, millaiseksi suhde halutaan korjata ja tehdään siitä yhteinen sopimus. Lopuksi suunnitellaan ja ideoidaan yhdessä tulevaa konkreettista toimintaa. Solmuja Parisuhteessa kurssille mahtuu kerralla neljä paria ja se kokoontuu yhteensä kahdeksan kertaa. Kurssin tavoitteena on antaa rakenne, jonka avulla parit voivat ohjatusti itse käsitellä omaa krii- siään ja edetä ratkaisuprosessissa. Kokoontumiskertojen aikana ohjaajat ja toiset ryhmäläiset ovat tukijoina. Keskeisinä harjoituksina kurssilla on tunteisiin liittyvien solmujen tunnistaminen, asioiden ilmaiseminen ja toisen kuunteleminen sekä oman tahdon selkiyttäminen itselle ja sen kertominen toiselle. Työskentelymenetelminä kurssilla käytetään yksilötehtäviä, tehtäviä oman kumppanin kanssa, yhteiskeskustelua ja toiminnallisia menetelmiä. Kurssilaiset saavat kotitehtäviksi kommunikointiharjoituksia sekä luettavaa vuorovaikutuksen teoriasta. Solmuja parisuhteessa kurssi ohjaa parhaimmillaan puolisot solmujen avaamiseen ja siitä seuraavan läheisen ja tyytyväisyyttä tuovan parisuhteen ylläpitämiseen. Ensimmäisestä Vaasassa järjestetystä kurssista on saatu hyvää palautetta. Kurssitoiminnan jatkaminen on suunnitteilla. Päivi Ylimäki 6 Majakka n 2/2015 Tuomasmessu 20 vuotta Tuomasmessussa elää avara hengellisyys Tuomasmessu on avaran hengellisyyden luterilainen messu, jossa yhdistyvät arkiseen elämään liittyvät kysymykset ja rukoukset, vanhan kirkon traditiot sekä mukaansa tempaavat tuomaslaulut. Tuomasmessu sai alkunsa vuonna 1988 Helsingissä Mikael Agricolan kirkossa. Messu on kulkenut Vaasankin historiassa mukana jo 20 vuotta, ja seurakunnan Tuomasmessu-aktiiveihin kuuluva Pekka Räisänen on ollut mukana alusta alkaen. – Tulin Tuomasmessuun mukaan Helsingissä jo messun alkuaikoina 1990-luvun alussa. Messu on siitä erilainen, että se järjestetään pitkälti vapaaehtoisten voimin. Tuomasmessussa minua viehättää erityisesti maallikoiden mahdollisuus olla mukana tekemässä messua. – Tuomasmessussa on elementtejä niin ortodoksisesta kuin katolisestakin messusta, ja mukana on ripaus mystiikkaakin. Pyhyyden läsnäoloa voi aistia monilla eri aisteilla. Räisänen tutustui Marja-vaimoonsa aikoinaan Helsingin Tuomasyhteisössä. Kolmen lapsen isälle seurakuntatyöhön osallistuminen on edelleen lähellä sydäntä, ja hän on toiminut Tuomasmessussa yleensä ehtoollisavustajana, messun juontajana tai esirukousjohtajana. Enemmän tehtäviä vapaaehtoisille – Tuomasmessussa vapaaehtoiset voivat olla mukana lisäksi sivueli rukousalttaripalvelijana, tekstinlukijana tai synnintunnustajana. Tehtäviä on laidasta laitaan ja avuksi voi olla myös laulukirjojen jakajana, keittiöavustajana tai tuomaspöydän hoitajana. ” Tuomasmessussa pyhyyden voi tuntea kaikilla aisteilla.” 52-vuotias Räisänen rohkaisee jokaista vaasalaista ja naapurikunnan asukasta tutustumaan Tuomasmessuun. Hän toivoo mukaan myös nuoria. – Tulevaisuus näyttää täällä vakaalta. Vaasassa Tuomasmessu on lunastanut paikkansa tärkeänä vaihtoehtona tai lisänä tavalliselle sunnuntaiaamun messulle. – Tuomasmessu pidetään joka kuun ensimmäisenä sunnuntaina kesää ja tammikuuta lukuun ottamatta. Yleensä messu pidetään Vaasan kirkossa, mutta joskus vierailemme muissakin kirkoissa, etenkin Palosaarella. misiä tervetulleeksi messuun. – Tuomasmessusta tekee minunkin mielestä erityisen juuri se, että monen vapaaehtoisen voimin teemme yhdessä messua. Olemme kaikki kutsuttuja palvelemaan Jumalaa ja muita ihmisiä niillä lahjoilla, joita meille on annettu. Jokaisella on joku lahja ja kaikki tehtävät ovat arvokkaita. Seurakunta oli jo lukioaikana Penttilälle tärkeä paikka sekä hengellisesti että sosiaalisesti. Nyt mukana kulkee oma perhe. Räisäsen tavoin hän toivoo, että moni saisi intoa ja rohkeutta tulla mukaan. – Lapset ovat erityisen tervetulleita Tuomasmessuihin. Alun rukousjakson aikana lapset voivat aikuisten seurassa kierrellä ympäri kirkkoa ja käydä eri rukousalttareilla. Tämän jälkeen lapsille on oma pyhäkoulu kryptassa, ja ehtoollisen aikana he tulevat takaisin muiden seuraan. Yhteistyössä on voimaa Myös Juha Silander osallistuu Tuomasmessuun aktiivisena kävijänä. Vaasassa on ollut hyvä jatkaa kotiseudun perinteitä. – Olin nuorempana Punkaharjulla aktiivisesti mukana messun järjestelyissä. Soitin esimerkiksi pianoa ja vastasin musiikista kapellimestarina. Tuomasmessun toteutuksessa saadaan yhteistyöllä paljon aikaan, ja yhdessä tekeminen elävöittää tilaisuutta. Silander toimii mukana Vaasan seurakuntayhtymän yhteisessä kirkkovaltuustossa ja -neuvostossa sekä Vaasan suomalaisen seurakunnan seurakuntaneuvostossa. Hän näkee vapaaehtoistyön arvokkaana asiana kaikessa kirkon toiminnassa ja yhtenä yhteiskunnan tukipilarina. – Vapaaehtoistyö on tärkeä osa elämää. Kuitenkin myös kirkolla on tulevaisuuden haasteena se, että vapaaehtoisia ihmisiä löytyy tehtäviin. – Ihmisillä on valtava halu auttaa, mutta moni ei rohkene itse tarjoamaan apuaan tai ei kunnolla tiedä mihin olla yhteydessä. Kunpa joku löytäisi sen viisasten kiven, miten kaikki olemassa oleva into saataisiin valjastettua yhteisen hyvän tekemiseen, toivoo Silander. Teksti: Raija Koivisto Kuvat: Carola Bergström Yhdessä tekeminen elävöittää messun. Juha Silander kantamassa ristiä tuomasmessun ristisaatossa. Musiikki keskeisessä osassa Räisänen korostaa musiikin tärkeää osaa Tuomasmessun toteuttamisessa. Vapaaehtoisiin kuuluva Kaisa Penttilä soittaa messun musiikkitiimissä kitaraa ja laulaa. – Tuomasmessuissa on rytmikästä ja kaunista musiikkia. Parasta on se, kun saamme paljon erilaisia soittimia mukaan ja kuoron kanssa kappaleisiin hienot sovitukset, Penttilä sanoo. Tuomasmessu on ollut Penttilän lempimessuja nuoresta pitäen. Vaasassa hän on ollut musiikin soittamisen lisäksi myös jakamassa kirjoja ja toivottamassa ih- Musiikilla on keskeinen rooli Tuomasmessussa. Messun kuoro muodostuu vapaaehtoisista tehtävästä innostuneista seurakuntalaisista. Kuoroa johtaa seurakunnan kanttori Tuija Niemistö. Tuomasmessussa voi sytyttää tuohuskynttilöitä ja jättää esirukouspyyntöjä. Kaisa Penttilän perhe käy yhdessä Tuomasmessussa. Penttilä soittaa Tuomasmessun bändissä ja laulaa kuorossa. Majakka 7 29.5.2015 n Kirkko meni Minecraftiin Vain luovuus on rajana Minecraftissa on mahdollista muun muassa rakentaa omia rakennelmia, jutella toisten pelaajien kanssa ja muokata oman hahmonsa ulkonäköä. Pelissä liikutaan avoimessa maailmassa, jossa kasvaa puita ja kasveja sekä liikkuu eläimiä possuista jäniksiin. Peli ei aseta pelaajalle tark- Kirkon tiedotuskeskus Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lastenkirkko.fi-palvelu laajensi toimintaansa suosittuun Minecraft-pelimaailmaan. 7–10-vuotiaille suunnatussa Fisucraftissa voi muun muassa rakentaa kirkkoja, ratkaista tehtäviä ja seikkailla sekä rakentaa vapaasti omia rakennelmia. – Fisucraft on lasten näköinen palvelin – siellä on seikkailtavaa juuri sopivassa määrin. Parasta on luovuus. On mahtavaa päästä suunnittelemaan rakennuksia ja onnistua, Fisucraftia kehittämässä ollut 14-vuotias Tiitus Hopia kertoo. Minecraft-Jerusalem näyttää sellaiselta kuin se olisi voinut olla Jeesuksen elinaikana. MinecraftJerusalemista löytyy muun muassa Jerusalemin temppeli, Herodeksen palatsi, Getsemanen puutarha ja Golgata. Jeesus ratsastaa palmusunnuntaina Jerusalemiin. Kuvakaappaus Fisucraft-pelistä. Viimeisimpänä Fisucraftiin avautui uusi Spawn-alue, ja samalla Fisussa pääsee nyt pelaamaan myös paljon toivotussa Survival-pelimoodissa. kaan määritettyjä tavoitteita, jotka olisi saavutettava, vaan pelaamisen tarkoitus on ennen kaikkea pelimaailman tutkimisessa ja omien rakennelmien tekemisessä. Rakentamisen rajana on käytännössä vain oma mielikuvitus, ja rakennelmia voi tehdä reaaliajassa yhteistyössä vaikkapa omien kavereiden kanssa. Pelaajat ovat rakentaneet Minecraf- tissa esimerkiksi linnoja, kirkkoja, jalkapallostadioneja, metrojärjestelmiä ja jopa kokonaisia kaupunkeja. Turvallinen peliympäristö Valvojat seuraavat pelaajien käyttäytymistä palvelimella. Sääntöjen rikkomisesta, kuten eläinten kiusaamisesta tai varastamisesta pelaaja voidaan asettaa porttikieltoon. Minecraft on vähintään seitsemän vuotta täyttäneille tarkoitettu, maailmalla ja Suomessa laajan suosion saavuttanut peli. Lastenkirkon Fisucraft-pelipalvelimella pelaaminen on maksutonta, mutta pelaamiseen tarvittava Minecraftin tietokoneversio maksaa noin 20 euroa. Fisucraftpalvelimelle voi Minecraftissa kirjautua osoitteella pelaa.fisucraft.net. Fisucraft Instagramissa Fisucraftin löydät nyt myös Instagramista: instagram.com/fisucraft. Instassa käytössä on #fisucraft-hashtag, jonka voit liittää myös omiin Fisucraft-kuviisi. Musiikkia ja miellyttävää tulkintaa. Welmersin ja Šostakovitšin Passacaglioissa oli vaikeaa erottaa muuttumatonta melodiaa, koska sitä ei sävellyksissä ole kirjoitettu selkeästi jalkiolle tai sormiolle. Näissä kahdessa teoksessa huomioni sen sijaan kiinnittyi erilaisten rekisteröintien monipuoliseen käyttöön. Lisäksi näitä kahta kappaletta kuunnellessa oli ilahduttavaa huomata, että Havinga käyttää barokkiurkuja erittäin taitavasti uudemman musiikin tulkitsemisessa. Levylle valitut eri aikakausien passacagliat antavat monipuolisen kuvan passacagliasta sävellysmuotona. Suosittelen lämpimästi levyä kuunneltavaksi. Valtteri Tuomisto Passacaglioita Kotkan kirkon uruilla Hollantilaisen urkurin Matthias Havingan (s. 1983) CD-levy Passacaglia julkaistiin 25.6.2012. Levy on äänitetty Kotkan kirkossa. Passacaglia on hidas, 3/4-tahtilajissa esitetty hovitanssi. Myöhemmin passacagliasta kehittyi soitinmusiikin muoto. Se perustuu muuttumattomana toistuvaan melodiakulkuun, joka on passacagliassa yleensä löydettävissä bassolinjasta. Levylle on valittu Max Regerin, Dietrich Buxtehuden, Felix Mendelssohnin, François Couperinin, Jan Welmersin, Johann Caspar Kerllin, Dmitri Šostakovitšin ja Johann Sebastian Bachin Passacagliat. Regerin, Buxtehuden, Mendelssohnin, Bachin, Couperinin ja Kerllin teoksia kuunnellessani ihailin Havingan sujuvaa soittoa Simojokea englanniksi Nordic Praise on lauluntekijä, gospelmuusikko Pekka Simojoen ylistyslauluista viime vuonna tuotettu englanninkielinen äänite. Vuonna 2012 ilmestyi suomenkielinen Ylistys-levy. Levy oli monen kristityn toteutunut unelma, sillä levy myi kultaa. Levyn sanoitusten käännökset vieraista kielistä olivat onnistuneita lopputuloksena aitoa suomen kieltä. Ylistys-levy sai uudistuneen ilmeen pari vuotta myöhemmin, kun englanninkielinen versio Nordic Praise ilmestyi. Musiikillisesta toteutuksesta vastaa Hanna-Maria Heleniuksen johtama Higher Ground -gospelkuoro ja yhtye. Kuoro tempaa mukaansa! Solisteina kuullaan Hanna-Maria Helenius & TriSisin lisäksi Kaarle Mannilaa ja Olli Heleniusta. Nordic Praise on kansainvälisesti edustava äänite. Läpi cd:n voi kuulla 24 kuorolaisen omakohtaisen ilon, rukouksen ja ylistyksen Vapahtajastamme, tyylillisesti gospelin amerikkalaisia juuria kunnioittaen. Levyn englanninkieliset tekstit ovat pääosin amerikkalaisen muusikon Margaret Vainion kynästä. Ylistys-levyssä kuuluu koko maailma. Siinä kohtaavat populaarityylillä toteutettu afroamerikkalaisuus sekä Suomen luonnosta kaihonsa saanut suomigospel. Simojoki kertoi, että Nordic Praisen levytyksen aikana hän ei käynyt kertaakaan studiolla, vaan antoi Heleniukselle vapauden toteutukseen. Ammattimuusikot saivatkin tuttuihin kappaleisiin ihan uusia tunnelmia. Levy vaatii ehkä useamman kuuntelukerran, jotta ylistyksen tunnelmaan pääsee mukaan. Sitten kuin itsestään huomaakin jo laulavansa pohjoisen ylistyksessä mukana. Nettiä selaillessa voi huomata, että Pekka Simojoki on maamme tuotteliaimpia ja tunnetuimpia gospelmuusikoita ja lauluntekijöitä. Hän on julkaissut eri kokoonpanoissa yli 50 äänitettä, jotka sisältävät gospelia laidasta laitaan, lastenlauluista rockiin. Laulujen sisällöt kääntävät uskollisesti mielen Kaikkivaltiaan kiitokseen. Nordic Praise -projektia voi aitona kuuwlla syksyn kiertueella – lähimpänä Seinäjoella lauantaina 19. päivä syyskuuta. Tuija Niemistö Kirkon kuvapankki/Sanna Krook Syvemmälle messuun Ristisaatto Kuka pääsee ristinkantajaksi? Olen ajatellut, että ehkä Jeesuksen ristin kantaminen on messun arvokkain tehtävä. Juhlajumalanpalvelus alkaa ja päättyy usein kulkueeseen. Ristin jäljessä tulee sanan valo, kun siinä kannetaan kynttilöitä ja Evankeliumikirjaa. Kulkueessa voivat kävellä konfirmoitavat nuoret, kuorolaiset, tekstinlukijat, esirukouksen lukijat, ehtoollisavustajat, saarnaaja ja liturgi. Kulkue on vanhimpia kristillisiä symboleita. Kansa saattoi kunnioittaa siunauksen antajaa, esimerkiksi kuningasta, kulkemalla hänen perässään. Messuun liittyvät kulkueet juontavat juurensa keisari Konstantinus Suuren (272–337) aikaan. Hän suosi kristinuskoa, sunnuntaista tuli lepopäivä ja Rooman valtio antoi varoja kirkkojen rakentamiseen. Kulkueetkin mahtuivat suurempiin kirkkosaleihin. Kun kulkueen edellä on risti, puhutaan ristisaatosta. Kristus tulee jumalanpalvelusta viettävän seurakuntansa keskelle. Mikäli koko seurakunta ei kulje ristin jäljessä, se nousee seisomaan osoittaakseen olevansa mukana. Ristin perässä vaeltaminen muistuttaa siitä, että seuraamme Kristusta vaikeallakin tiellä ja olemme matkalla kohti luvattua maata. Mieleen tulee myös kuva paimenesta ja laumasta. Ristiinnaulittu ja ylösnoussut Kuningas kulkee edellä ja viimeisenä kulkeva pappi kaitsee sitä laumaa, jonka Kristus on hänelle antanut. Jumalanpalveluksen toimittajat ovat osa seurakuntaa ja saapuvat kuoriin seurakunnan keskeltä. Kun jumalanpalvelus päättyy, on luontevaa, että seurakunta liittyy kulkueeseen ja poistuu ristisaaton jäljessä. Matka kohti vehreitä laitumia ja Jumalan kansan lepopaikkaa jatkuu. Me, jotka uskoimme, pääsemme perille luvattuun levon maahan (Hepr. 4:3). Syvemmälle Messuun -sarja päättyy tähän. Maaria Perälä 8 Majakka n 2/2015 Suviseurat vanhoillislestadi Perhe saa kasvaa Siitä on pian yhdeksän vuotta, kun Tuomas, 34, ja Veera Linna, 35, kohtasivat lentopallokentällä Vaasassa. Ensitapaamisen jälkeen pari näki toisiaan säännöllisesti Vaasan seudun Rauhanyhdistyksen seuroissa ja rakastui. Keskinäinen kunnioitus löytyi heti ja he huomasivat jakavansa samanlaisen arvomaailman. H uhtikuussa heillä oli jo kahdeksas hääpäivä. – Me vain rakastuimme ja arvojemme mukaisesti menimme saman tien naimisiin, pari kertoo. – Ajattelemme samalla tavalla, mutta luonteeltamme olemme kuitenkin erilaisia. Minä olen tasaisempi, kun taas Veera elää huiput ja pohjat voimakkaammin, Tuomas nauraa. Veera ja Tuomas ovat molemmat lähtöisin vanhoillislestadiolaisesta perheestä ja ovat kasvaneet uskontoon. Tuomaksella on yhdeksän sisarusta ja Veeralla kahdeksan. Myös he itse haaveilevat suurperheestä. Perheen lapset Ruben 6, Jakob 4 ja pian 2-vuotias Ingrid saavat odotetun sisaruksen elokuussa. – Lapsia on tullut niin monta kuin on ollut tullakseen ja osa on jäänyt välille. Toivomme, että perheemme vielä kasvaa, mutta elämä on osoittanut, ettei se ole itsestään selvää. Olemme jokaisesta lapsesta todella kiitollisia, Veera sanoo. – Omiin sisaruslukemiin tuskin ehdimme, sillä ikäkin tulee jo vastaan. Tapasimme melko vanhalla iällä, hän jatkaa. Tuomas ja Veera Linnan lapset Jakob, Ruben ja Ingrid odottavat innolla uutta sisarusta. Vanhemmat nauravat lastensa puhuneen jopa seitsemän tytön ja seitsemän pojan sisaruskatraasta. Aktiivinen yhteisö Tuomas ja Veera muuttivat aikoinaan Vaasaan töiden perässä. Tuomas työskentelee projektipäällikkönä Wärtsilässä ja Veera matematiikan opettajana yläasteella. Muualta muuttaneina heidän ystäväpiirinsä koostuu lähinnä herätysliikkeen jäsenistä. – Ystävät lapsuudesta ja kouluajoilta asuvat muualla eikä meillä perheellisinä ole aikaa hakea lisäkontakteja. Tietenkin olemme paljon tekemisissä muidenkin kanssa ja onhan meillä molemmilla työkaverit. Rauhanyhdistyksellä on Vaasassa jäseniä noin kolmesataa. Yhteisö on kuitenkin huomattavasti suurempi, sillä lapsia ja opiskelijoita on paljon. Ainakin kahdesti viikossa jäsenet kokoontuvat seuroihin. Linnat ovat mukana aina sunnuntaisin ja toisinaan myös keskiviikko-iltaisin, jos lapset ovat virkeitä. – Täytyy olla todella hyvä syy, että jätämme väliin. Lapset ovat aina mukana. Seurojen lisäksi yhdistys järjestää muun muassa pyhäkouluja ja päiväkerhotoimintaa lapsille, ja nuorille on raamattuluokkan- sa. Myös naiset järjestävät keskenään epävirallisia kokoontumisia ja miehille on omat iltansa. Linnat osallistuvat aktiivisesti vapaaehtoistoimintaan. – Minä olen raamattukoulun opettaja ja Tuomas pyhäkoulun, Veera kertoo. Ei tarvetta televisiolle Perhe kuvailee arkeaan normaaliksi lapsiperheen arjeksi. Usko näkyy perheen arjessa monin tavoin. Anteeksiantamus on heidän uskontonsa ydin. – Pyydämme anteeksi ja saamme anteeksi. Iltarukousten jälkeen annamme vielä synnit anteeksi. Uskomme, että kun on saanut kaikki synnit anteeksi, kuoleman hetkellä pääsee taivaaseen. Se tuo kokonaisvaltaisen turvan elämään, Veera luonnehtii. – Jeesus asetti lapset uskon esikuvaksi, jota he ovat meille. He uskovat niin lapsenomaisesti. Heidän uskonsa on meille esimerkkinä, Tuomas jatkaa. Konkreettisesti vanhoillislestadiolaisuus näkyy perheen kodissa esimerkiksi siten, että heillä ei ole lainkaan televisiota. – Sieltä tulee paljon hyvää ohjelmaa, mutta paljon huonoakin. Näin on helpompi. Internetistä näkee sen mikä on tarpeellista. Nettiä käytämme kuten muutkin, Tuomas kertoo. Viimeksi he katsoivat eduskuntavaalien tulosseurantaa tabletilla. – Hyvin vähän katsomme ohjelmia. Aiheen täytyy olla todella kiinnostava tai itseä koskettava, esimerkiksi jokin dokumentti. Elokuvia emme katso, Veera sanoo. Tuomaksen ja Veeran mukaan myös kasvattaminen on helpompaa ilman televisiota. Puhumattakaan siitä, että perheeltä säästyy rutkasti aikaa, kun he eivät istu sohvalla television ääressä. – Ruutu varmasti koukuttaisi, ja lapsilla leikit jäisivät vähemmälle. He lukevat, leikkivät ja ulkoilevat paljon. – Kun lapset eivät ole tottuneet videoiden katseluun niin tuskin se tulee osaksi arkea myöhemminkään, mutta toki tiedostamme, että tulemme varmasti keskustelemaan näistä asioista, Veera pohtii. Joku ehkä haluaa nuorena kokeilla, mutta meillä ei ole ollut tarvetta. – Emme ole viettäneet baarielämää emmekä railakkaita opiskelijabileitä, mutta silti opiskeluaikakin on ollut molemmilla hyvin aktiivista. Emme varmasti ole jääneet mistään paitsi, Veera nauraa. Usko näkyy myös levyvalikoimana kirjahyllyssä. Heidän musiikkinsa on klassista ja uskonnollista. – Rockista ja popista ei tule hyvä mieli. Ne ovat maailmallisia eivätkä ruoki uskonelämää, päinvastoin, Tuomas perustelee. Sunnuntait Linnan perhe pyhittää levolle. Silloin ei tehdä pihahommia vaan käydään seuroissa ja ollaan perheen kesken. – Välttämättömiä asioita on joskus pakko hoitaa, mutta emme haali tarkoituksella mitään ylimääräistä. Kaupassa voimme käydä, jos jotain puuttuu, ja joskus Tuomaksen täytyy lähteä työmatkalle jo sunnuntaina. Perheen kesken Tuomas ja Veera tapaavat harvoin ihmisiä, jotka kyseenalaistaisivat heidän uskonsa. Ennakkoluuloja kuitenkin on, mikä johtuu siitä, että monet eivät tiedä, millais- Myös alkoholiin Tuomas ja Veera suhtautuvat kielteisesti. – Se ei ole ollut meille kummallekaan koskaan mikään ongelma. Ei muodissa Majakka 9 29.5.2015 n iolaisten vuoden kohokohta Teksti: Marika Latva-Kurikka Kuvat: Marika Latva-Kurikka, Tuomas Linna Tuomas ja Veera toivovat, että heidän lapsilleen tulee jossain vaiheessa henkilökohtainen usko. Suviseurat kokoavat vuosittain kymmeniä tuhansia osanottajia. Tänä vuonna Söderfjärdenille odotetaan 75 000 seuravierasta. ta elämää vanhoillislestadiolaiset oikeasti elävät. – Tiedot perustetaan kuulopuheisiin tai lehtijuttuihin. Suurin osa ihmisistä on kuitenkin fiksuja ja ymmärtää, että kaikki uskovat tavallaan eikä kenenkään usko ole keneltäkään pois, Veera sanoo. Tuomaksen mielestä nykypäivänä ei ole muodikasta olla uskossa. – Aika on jotenkin sellainen. Siitä kertovat esimerkiksi Suvivirsi-keskustelut ja se, ettei uskonnollisuus saisi näkyä millään tavalla koulussa. Tuomasta harmittaa, jos usko ja järki asetetaan toistensa vastakohdiksi. – Uskon vastakohta on epäusko. Uskon asioita ei voi järjellä ymmärtää eikä selittää. Kuka tahansa voi uskoa samalla tavalla riippumatta taustasta ja koulutuksesta. Suviseurat kaikille avoin tapahtuma Lähestyvät suviseurat ovat pitäneet Linnan perheen kiireisenä, sillä Tuomas vastaa tapahtuman järjestelyistä. – Kaiken kaikkiaan järjestelyt ovat alkaneet jo kymmenen vuotta sitten, mutta minua ne ovat työllistäneet tiiviimmin viimeiset pari vuotta, päätoimikunnan puheenjohtajana ahkeroiva Tuomas kertoo. Suviseurat ovat Linnan perheelle kuten muillekin vanhoillislestadiolaisille vuoden kohokohta. Juhlaa odottavat niin aikuiset kuin lapsetkin. – Laskemme päiviä! Etenkin nyt kun tapahtuma on kotikulmilla. Myös Ruben totesi yhtenä päivänä, että ne ovat kaikkein kivoimmat päivät vuodesta. Perhe vuokraa joka vuosi asuntovaunun tai -auton ja suuntaa päiviksi asumaan seura-alueelle. Lapsille pakataan hiekkalelut ja legot mukaan. – Parasta suviseuroissa on päästä kuulemaan Jumalan sanaa. Sitä kuulee koko ajan, oli alueella missä tahansa. Se on kuin keitaalla olemista. Ja onhan tapahtumassa sosiaalinen puoli, siellä tapaa paljon tuttavia ja sukulaisia, pari kertoo. – Suurin osa juhlaan osallistuvista uskoo samalla tavalla, joten vanhoillislestadiolaisena oma identiteetti vahvistuu, Veera lisää. Kaikkien juhla Suviseurat järjestetään joka vuosi eri puolella Suomea. Näin tapahtuma tulee ihmisten luo. Moni ei tiedä, että se on kaikille avoin. Tuomas ja Veera kuvaile- n Vanhoillislestadiolaisuudesta kertovat artikkelit ovat Vaasassa vaikuttavista herätysliikkeisestä kertovan juttusarjan ensimmäinen osa. vat suviseurojen tunnelmaa vapaaksi. – Jokainen voi tulla, uskoo miten uskoo tai vaikkei uskoisi ollenkaan. Paikan päälle voi tulla katsomaan vaikka vain 75 000 ihmisen massatapahtumaa, Veera sanoo. Suviseurojen aikana on mahdollisuus kuulla noin neljäkymmentä seurapuhetta. Kaikki puheet tulkataan englanniksi ja ruotsiksi, ja osittain muillekin kielille. Seuravieraita saapuu paikalle 30 maasta. – Joka paikassa on paljon ihmisiä, tungokseen asti. Eri-ikäiset ihmiset ja perheet mennä survaisevat pitkin kenttää, ja virret ja Siionin laulut soivat puheiden välissä. n Suviseurat pähkinänkuoressa n Juhla järjestettiin edellisen kerran Vaasassa 1920. Silloin paikalla oli noin 6 000 seuravierasta. Nyt suviseuroihin odotetaan noin 75 000 vierasta. n Seurakentälle pääsee bussilla Vaasan keskustasta puolen tunnin välein. Bussireitit näkyvät seurojen nettisivuilla. n Seurakenttä avataan keskiviikkona 24.6. Tapahtuma alkaa aattoseuroilla torstaina 25.6. Varsinaiset avajaiset ovat perjantaina. Seurat päättyvät maanantaina iltapäivällä. n Suviseuroissa pidetään yhteensä noin 40 seurapuhetta, jotka kuuluvat kaikkialla kovaäänisten kautta. n Isoon telttaan keskusta-alueella mahtuu noin 4 000 vierasta n Puheet tulkataan yhdeksälle eri kielelle sisältäen viittomakielen. n Lauantai-illan messussa käy ehtoollisella noin 23 000 seuravierasta. n Seura-alue on yhteensä noin 185 hehtaaria. n Keskusteltan lisäksi seura-alueella on muun muassa useita myymälöitä, jäätelökioski, grilli, ensiapupiste ja apteekki. n Keppikeräykseksi kutsutaan lapsille mieluista työtä kerätä roskia kepin päässä olevan tikun avulla poimien. n Laukkumyynti: Kylmälaukuista myytävä jäätelö ilahduttaa paitsi seuravieraita, mutta vielä enemmän jäätelöä myyviä lapsia. Jäätelön laukkumyyjäksi pääseminen on lasten unelma suviseuroissa. n Litramyynti: Seura-alueella myydään höyryävän lämpimiä ruokia litroittain ostajien omiin astioihin litramyyntipisteissä. Ruokaa voi ostaa omaan kattilaan ja syödä omassa asuntovaunussa. n Suviseurat ovat kaikille avoin tapahtuma, johon on vapaa pääsy. 10 Majakka n 2/2015 Minun päiväni Herään kuudelta, kun joku hipaisee kättäni. Aistin hämärässä koirani, jonka lämmin hengitys tuntuu lähelläni ja joka odottaa, että nousen. Pohjalaista lukiessani siemailen pakuriteetä, yhtä päivän ”superfoodeistani”. Silmiini osuu Päivän sana, joka on Johanneksen 10. luku 9. jae. Aamun keväisen raikas, +2,6 asteinen sää tuntuu sopivalta. On mukavaa, että pyöräreittini kulkee taajaman takana, joten lintujen laulut valloittavat ilmanalan. Viikon lintua eli selkälokin ääntä ei kuulu. Yli kuusikymppisenä arvostus luontoa kohtaan erityisesti on vahvistunut. Klo 7.30 työpaikallani tervehtii hiljainen ilmapiiri. Tapaan hymyilevän yöhoitajan pitkän valvotun vuoron jälkeen ja kuulen parhaat palat yön tapahtumista. Aamun ensimmäinen työ on tiimipalaveri, jossa priorisoimme päivän tehtävät. Työyksikössä vallitseva ystävällinen, jopa huumorin ilmapiiri, antaa potkua alkavaan viikkoon. Atmosfäärissämme ei ryppyotsaista kyräilyä ilmene. Hetkessä kello on 9.45. Auringonsäteet kuultavat yhä kirkkaammin tuoden valoa kattoikkunoista ja mielikuvan lähestyvästä kesästä. Katson sähköpostin ja soitan lupaamani puhelut. Kes- kustelemme henkilökunnan kanssa päivän tapahtumista. Iltapäivällä ohjelmassa on työhaastattelu. Päivä menee kilpaa kellon kanssa ja vauhtia riittää. Puhelin pärisee kuin automaatti ja tärkeitä asioita riittää hoidettavaksi. Matkallani heitän kirjeet postiin. Aurinko lämmittää ja toppatakki jo ahdistaa. Linnut laulavat kuorona, lämpö mittarissa jo +10. Matkan idyllinen reitti ja puhdas ilma tuulettavat sielua ja puhdistavat fyysistä olemusta. Pienoinen kiire harjoituksiin lisää vauhtia polkimiin, puolen tunnin kuluttua kohti kirkon alasalia. Harjoituspaikasta kuuluukin jo iloista keskustelua, laulajat ovat innokkaita, tulevat säässä kuin säässä vuodesta toiseen ja kannustavat vetäjäänsä seurakunnan keskellä laulamaan. Avoimen Sibelius-Akatemian musiikin opintokokonaisuuden suorittaminen palvelee nyt kuoron hajoituksia. Avaamme äänet, pianisti ja klarinetisti ovat paikalla. Viikonloppuna kuorolla on tiedossa kaksi keikkaa. Lähdemme harjoituksista, vaihdamme ajatuksia vielä kotimatkalla muutamien ystävien kanssa. Kotona vastassa on novascotiannoutaja odottamassa. Kurkistan, näkyykö pihakuusen metsäkyyhkyspariskuntaa. Ilta- teetä tarjoileva mieheni kertoo omat päivän tapahtumansa. Hiljainen keväinen hämärä saapuu, aurinko laskee klo 21.16 Vaasan korkeudella. Taasen yksi päivä on pulkassa samoin yhdet harjoitukset ja matka jatkuu. Hillevi Potoinen Hillevi Potoinen vetää vapaa-ajallaan seurakunnan Airut-kuoroa. Työkseen hän toimii Vaasan Setlementti ry:n Hoivakoti Hopearannan vastaavana hoitajana. Näkövammaisten leiri Leiri näkövammaisille pidetään 11.–13.8. Lepikon leirikeskuksessa. Ohjelmassa on monenlaista mukavaa ja virkistävää toimintaa, hyvää ruokaa ja yhdessäoloa. Leirille voit ilmoittautua kirkkoherranvirastoon puh. 06 326 1209 viimeistään 30.7. Leiriläisille lähete- tään ennen leirin alkua kirje, jossa kerrotaan tarkemmin leirin ohjelmasta. Tiedustelut diakoni Sanna Ala-Välkkilä puh. 044 480 8265 tai diakonissa Johanna Båtman puh. 044 480 8261. Tervetuloa mukaan näkövammaisten leirille! Vauhtia ja virkistystä Gospel-lattarit™ -kurssilta Syksyllä järjestetään kaksi gospellattareiden tehokurssia. Ensimmäinen kurssi pidetään syyskuussa torstaisin 10.9., 17.9. ja 24.9. klo 18–19 Palosaaren seurakuntatalossa. Toinen kurssi alkaa lokakuussa torstaisin 22.10., 29.10. ja 5.11. klo 18–19 Crossissa. Mukaan tarvitset liikuntaan sopivat vaatteet ja juomapullon. Hinta 4€/kerta tai 10€ /3 kertaa (alennetut hinnat 2€/kerta tai 5€/3 ker- taa). Tiedustelut: Tiia Tervonen 044 480 8246 tai gl.vaasa@gmail. com. Tervetuloa tanssimaan! Gospel-lattaritunneille olet tervetullut juuri sellaisena kuin olet. Tunnilla omaa liikekieltä ja tanssin perusasioita opetellaan ihan oman kunnon ja tason mukaan turvallisesti. Aloittelija uskaltaa mukaan ja kokeneellekin löytyy haasteita tanssitekniikan parissa. – Ideana on liikkua ja tanssia liikkeen ilosta ilman suorituspaineita. Mitään ei tarvitse osata etukäteen, eikä tarvitse olla tietyn mallinen tai ikäinen. Haluamme erityisesti opettaa keskivartalon hallintaa ja tukea monipuolista liikkumista. Gospel-lattarit™ on Tampereen Nuorten Naisten Kristillisen Yhdistyksen (NNKY) tuotemerkillä suojattu kristillinen treenimuoto. Gospel-liikuntatunteja ohjaavat asialle omistautuneet, koulutetut ohjaajat. Tunneillamme saat liikkua oman kuntosi mukaan turvassa ja tehokkaasti. Airut-kuoro harjoittelemassa Särkyneiden majatalo -laulua, jonka he aikovat esittävät vierailullaan Vaasan vankilassa. Kuoron herrasmiehet vitsailivat, mahtavatko päästä vankilasta pois. Airut-kuoro 30 vuotta Vaasan suomalaisen seurakunnan Airut-kuoro syntyi 1980-luvun alussa. Airut-nimi merkitsee ruhtinaan tai ylhäisen henkilön lähettämää sanansaattaja. Kuoro oli alkujaan ylistyskuoro, joka toimi seurakunnan tilaisuuksissa esilauluryhmänä. Alkuvuosien jälkeen kuoron toiminta hiljeni ja loppui kokonaan. Kuoron toiminta käynnistyi uudelleen, kun kuoron johtajaksi lupautui vapaaehtoispohjalta Hillevi Potoinen vuonna 2000. Potoisen johdolla kuoro on kokoontunut harjoittelemaan säännöllisesti. Esiintymisiä erilaisissa seurakunnan tilaisuuksissakin, kuten seuroissa, on ollut tasaisesti. Aloimme ylistyslaulujen li- säksi laulaa ”hiljaisuuden lauluja”. Otimme mukaan myöskin eri stemmoja, koska monet kaipasivat hiukan haastettakin ja uuden oppimista, Potoinen sanoo. Alkuperäisen kuoron perustajajäsenistä muutama vieläkin laulaa kuorossa. Palvelemme mielellämme seurakuntaa eri tilaisuuksissa, Potoinen lisää. Majakka 11 29.5.2015 n Ihmisenä ihmiselle Vaasan suomalaisen seurakunnan uusi seurakuntapastori Jenna Utriainen lähti aikoinaan opiskelemaan teologiaa varmana siitä, että hänestä tulisi uskonnonopettaja. – Historia ja uskonto kiinnostivat aina koulussa, joten ajatuksena oli opiskella joko historian- tai uskonnonopettajaksi. Uskonto oli kuitenkin aineena vahvempi, ja tämän lisäksi se tuli läheiseksi kotiseurakunnan nuorisotyön kautta. Kuusamon seurakunnan nuorisotyönohjaajat toimivat hyvinä esikuvina meille nuorille. Itselleni jäi mieleen varsinkin se, että minua kuunneltiin ja että he olivat aidosti läsnä. Tätä samaa haluan itsekin työssäni toteuttaa; kohdata ihmisenä ihmiselle, elää hetkessä. Mutta miten ajatus opettamisesta vaihtuikin papin työhön? – Teologiaopintojen aikana selektiivinen papin työ alkoi kiinnostaa, eli esimerkiksi vankilapastorin ja sairaalapastorin työt. Utriainen pääsikin harjoittelijaksi Vaasan vankilaan ja tämän jälkeen vankilapastorin sijaiseksi. – Vankilassa työskentely opetti paljon, ja sitä tietoa ja taitoa voin hyödyntää myös nuorisopastorin työssä. Monet vankilassa olevat ovat kertoneet, että olisivat halunneet aikuisten puuttuvan omaan toimintaan jo nuorena. Ennaltaehkäisevä työ on tärkeää nuorten kohdalla. Syrjäytymistä tapahtuu paljon, ja seurakunta voi olla yksi tärkeä pysyvä linkki nuoren elämässä. Ja jos nuori joutuukin vaikeuksiin, tulee huomata, että myös nuoren kotijoukot tarvitsevat tukea vastoinkäymisissä. Päihdeongelmaisille naisille leiri Päihdeongelmaisille naisille järjestetään rovastikunnallinen viikonloppuleiri Lepikossa 28.– 31.8. yhdessä Vaasan A-neuvolan kanssa. Koulukatu 26:n edestä lähdetään to 28.8. klo 14. Leirimaksu on 15 €. Ilmoittautumiset 4.–15.8. Erja Kahl-Huhtamäelle puh. 044 480 8263 tai 06 326 1263. Ilmoittautuneille lähetetään leirikirje. Leireillä pohditaan oman elämän asioita, hiljennytään ja vietetään aikaa mukavassa seurassa; ulkoillen, saunoen ja hyvästä ruuasta nauttien. Pienet kädentaidot kuuluvat myös leireilyyn. Leiri toteutetaan, jos osallistujia on vähintään 10. Jenna Utriainen on varhaisnuorten, nuorten ja koulutyön pastori. Minua voi aivan hyvin nykäistä hihasta ja kysäistä, olisiko aikaa. Jään mielelläni juttelemaan – ja joskus keskustelut syventyvät sielunhoidollisiksi. Ei ole kovin käytännöllistä sopia tapaaminen halutessaan keskustella papin kanssa, sillä keskusteluthan syntyvät kohdatessa. Voisin ihan hyvin järjestää aikaani myös niin, että tu- len itse kahviloihin ja lounaspaikkoihin, jolloin kynnys keskustelulle ei olisi niin suuri. Monet ovat ajatelleet, että pappia ei noin vain lähestytä. – En minä ole sen kummempi kuin ennenkään, ihmisiä tässä kaikki ollaan. Papin työ on kuitenkin hyvä keskustelunavaus; se herättää usein paljon kysymyksiä. Aina aikaa keskusteluille Jokaiselle jotakin Utriaisen mielestä luonteva suhde seurakuntaan madaltaa kynnystä keskustelulle, kysymyksille tai avunpyynnöille. Hän kannustaa seurakuntalaisia tulemaan juttusille. Sielunhoidollista kanssakäymistä hän toivoo erityisesti. – Haluan olla mukana seurakuntalaisten elämässä ja haluan tuntea nuoret ja nuorten perheet. Utriainen haluaa innostaa seurakuntalaisia tulemaan mukaan seurakunnan toimintaan. – Jokaiselle löytyy varmasti oma juttu. Esimerkiksi osallistumalla Saapas-toimintaan voi suoraan vaikuttaa nuorten hyvinvointiin. Jos sielunhoidolliset keskustelut ovat niitä, joissa nuorisopas- ” Sielunhoidolliset keskustelut eivät katso aikaa tai paikkaa” torimme pääsee toteuttamaan itseään, niin myös muita mieluisia tehtäviä riittää. – Koen omakseni tilanteet, joissa ollaan rennosti yhdessä, kuten esimerkiksi leirit. Toisaalta jumalanpalveluksien pitäminen ja saarnaaminen ovat minulle tärkeitä, vaikka niissä ei niin nyt rennosti otetakaan. Tilaisuuden tullessa saarnaan ilman kirjoitettua puhetta ja otan siihen mielelläni vielä keskustelevan otteen. Utriaisen vapaa-aikaan kuuluvat musiikki ja laulu, sekä liikunta ja ystävät. Hän liikkuukin pyörällä tilaisuudesta toiseen. – Tulen siis näkymään katukuvassa, aivan kuten ennenkin. Teksti ja kuvat Marie Mattila Pyhäkoululaisia ja pyhäkouluohjaajia palkittiin Pyhäkoululaisista huomioitiin seitsemän vuotta pyhäkoulua käyneet Akon Kuek, Saara Ombela, Raul Khalifa, Deng Madut, Nargis Angalo ja Garang Machol sekä kymmenen vuotta pyhäkoulua käyneet Akual Madut ja Sonia Angalo. Pyhäkoulunohjaajista palkittiin 40 vuotta pyhäkoulua pitänyt Timo Holmlund, kymmenen vuotta pitäneet Salma Bely, Rahil Khalifa, Tarja Suominen ja Eliisa Vala sekä viisi vuotta pyhäkoulua ohjanneet Michael Kohvakka ja Salme Viljamaa. Helena Lahti palkittiin kymmenen vuoden ajan apuohjaajana toimimisesta. Sinapinsiemeniä Taivaan taimia Istutin reilu viikko sitten uusia taimia kasvimaatani varten. Joka päivä on pakko tarkistaa, onko jotakin jo kasvanut. Hermostuksissani kastelen multaa lisää ja siirtelen multapurkkeja edestakaisin kodissani. Miksei mitään vielä näy? Kastelinko sittenkin liikaa vai ehtikö multa kuivahtaa? Voi sitä iloa, kun ensimmäiset vihreät kurkistavat ylös mullasta. Ne itävät sittenkin, mutta huoli ei helpota. Missä taimet saisivat riittävästi valoa? Onko ikkunalaudalla liian kuuma paikka? Pitäisikö jo harventaa, ja mitä säätiedotuskin lupaa? Oikeasti en ole mikään viherpeukalo, vaikka tämä tarina olikin totta. Epävarmuuteni keskellä aloin miettiä sitä kasvatustyötä, mitä työssäni teen. Miksi on niin vaikea luottaa siihen, että kaikki kasvu tulee ajallaan? Kasvin siemen on istutettu multaan ja sanan siemen ihmisten sydämeen. Voin vielä kastella ja rukoilla, mutta lopulta kasvun antaa Jumala. Luin kerran erään leirikeskuksen seinältä lapun, jossa luki suunnilleen näin: ”Lapsi saa hyvät eväät elämään kotoaan, mutta kuka nyt eväitä kotona söisi.” Ajattelin heti, että tämä lause pitää kertoa kaikille vanhemmille. Se, mitä sanomme ja mitä teemme, jättää jälkensä, vaikkemme sitä heti näe. Toivon, että seurakunta voisi olla sellainen koti, josta jokainen Jumalan lapsi saisi eväitä kasvua varten. Itsessä tapahtuvaa kasvua on joskus vielä vaikeampaa odottaa. Haluaisimme olla valmiita, vaikka Jumalan puutarhassa me olemme vasta taimia. Rukoilin nuorena Jumalalta, että saisin niin paljon rakkautta toisia ihmisiä kohtaan, että olisin valmis työntämään käteni sontaan. Sain kesätyöpaikan siivousfirmasta. Tukkiutuneita vessoja siivotessani ajattelin, että en olisi kaivannut näin konkreettista vastausta. Rakkauden kasvusta en ole varma, mutta opin rukoilemaan harkitummin. Pyynnöt saattavat toteutua. Rakkaus on yksi Hengen hedelmistä, joita kristitty kasvaessaan tuottaa. Onneksi näitä hedelmiä harvemmin itse huomaa. Puunkaan hedelmät eivät ole tarkoitettu puun itsensä syötäväksi, vaan ravinnoksi muille. Terhi Nissilä Kaikki lapset maailman Isovanhempien ja lastenlasten leiri Lähde yhden tai useamman lapsenlapsen kanssa joko retkelle tai leirille. Koe ihania yhdessäolon hetkiä muiden isovanhempien ja lastenlasten kanssa – hiljentymistä, askartelua, leikkiä ja lauluja sekä hyvää ruokaa. Lepikon leirikeskus sijaitsee meren äärellä kauniilla paikalla. Tarjolla on kaksi eri vaihtoehtoa: Isovanhemmat lastenlapset retkipäivä ti 4.8. Lähtö Kaupungintalon vierestä klo 10. Retken hinta 10 €. Paluu noin klo 17.30. Isovanhemmat lastenlapset leiri to–pe 6.–7.8. Lähtö torstaina kaupungintalon vierestä klo 10. Leirin hinta aikuisilta 30 € ja lapsilta 15 €. Sisaralennus 3 € / lapsi. Paluu leiriltä perjantaina n. klo 17.30. Leirille ja retkelle voi ilmoittautua ma–ke 1.–3.6. kirkkoherranvirastoon puhelimitse numeroon 06 3261 209. Etusija ensikertalaisille. 12 Majakka n 2/2015 Poikaleireillä tapahtuu H uhtikuun kolmantena viikonloppuna Vaasan suomalainen seurakunta järjesti Österhankmon leirikeskuksessa poikaleirin 1.–4.-luokkalaisille. Leirille saavuttuani törmäsin heti yhtenäiseen ja vauhdikkaaseen menoon, jossa oli mukana niin leiriläiset, ohjaajat kuin isoset. Leirin vetäjätiimin tekemä ohjelma oli täynnä vauhtia ja kisailua. Ohjelma sisälsi toiminnallisia pelejä, kisoja, raamishetkiä, yhdessäoloa ja vapaa-aikaa. Vapaa-aikana lapset pelasivat Österhankmon pöytäjalkapalloa, biljardia ja bingistä. Oli kaunista nähdä, miten lapset eivät vapaa-aikana vain sulkeutuneet huoneisiinsa, vaan aktiivisesti menivät ja kehittelivät omat toimintansa ilman ohjausta ja olivat yhdessä muiden leiriläisten kanssa. Monet pojat sanoivatkin, että pa- rasta leirillä oli, kun kaikkien kanssa tuli helposti toimeen ja sieltä sai paljon uusia kavereita. Kysyin leiriläisiltä, miksi he ovat tulleet paikalle ja vastaukset koostuivat suurimmaksi osaksi siitä, että olivat olleet leirillä aikaisemminkin, ja tykänneet, joten tulivat uudelleen. Ensikertalaiset tulivat ystäviensä hyvien kokemusten ja suositusten houkuttelemana. Leirin loputtua pojista paistoi aito onnellisuus, ja hyvä ilmapiiri sai jatkua vielä bussissakin. Harvoissa paikoissa näkee niin paljon energiaa ja hyvää mieltä, mitä seurakunnan järjestämällä leirillä sai kokea. Teksti ja kuvat: viestinnän harjoittelija Carola Bergström Majakka 13 29.5.2015 n Tapahtumia KESÄKUU Kesäkirkot torstaisin klo 18 Invalidien kesäkoti Koivulassa, Huvilatie 31, keskiviikkona 4.6. (huom. viikonpäivä), Tuuli Kela, Jenna Utriainen, Sari Isokoski, kanttorina Arto Ristolainen. Tuomelassa Bergönkadun päässä tiistaina 16.6. (huom. viikonpäivä), Jukka Niemi, Maaria Perälä, kanttorina Johanna Välimäki. Vanhan Vaasan pappilassa torstaina 18.6., Krister Koskela, Tuomo Klapuri, Ari Mäkelä, Tuija Niemistö. Ruukinkartanossa torstaina 25.6. klo 13.30 Ruukinkartanossa, Tuuli Kela, Eva Thölix, Leena Lohikoski-Ojala. Korkeamäen päiväkodin pihassa torstaina 25.6., Tuija Latvala, Jenna Utriainen, Sari Isokoski, Valtteri Tuomisto. Pappilan päiväkahvit Vanhan Vaasan pappilassa torstaina 4.6. klo 13. Vietetään kesäpäivää yhdessä hartauden, laulujen ja kahvin äärellä, Päivi Ahvenvaara, Riitta Pohjanpalo. ros kestää noin 1,5 tuntia. Säävaraus. Kahvitarjoilu siunauskappelissa kierroksen päätteeksi. Oppaat ovat Vaasan opaskerhon oppaita ja järjestäjä Vaasan seurakuntayhtymä. Kierrokset ovat maksuttomia. Musiikkikoulun tuntienjakotilaisuus Palosaaren seurakuntatalossa jatkaville ja keväällä valituille oppilaille torstaina 27.8. klo 17.30, Johanna Välimäki. Kesäkirkot Sundomin pappilan pihassa torstaina 9.7. Terhi Nissilä, Jukka Niemi, Tuukka Kiukkonen, Jari Nieminen. Huutoniemen kirkon takapihalla torstaina 16.7., Jukka Niemi, Sami Saharinen, Sari Isokoski, Minna Kukko. Räätälinsaaressa torstaina 23.7., Maaria Perälä, Anne Bexar, Tuukka Kiukkonen, Minna Kukko. Vuorikodissa torstaina 30.7. klo 13, Arto Lehtineva, Anne Bexar, Sari Isokoski, Valtteri Tuomisto. Tilkkutäkki-kesäkirkko Palosaaren torilla torstaina 27.8. klo 18, Tuuli Kela, Outi Klapuri, Valtteri Tuomisto. Sateella kokoonnutaan Palosaaren kirkossa. Laulamme Nuoren seurakunnan veisukirjasta bändin säestyksellä. Sävelhartaus siunauskappelissa 19.7. klo 17, kanttorina Arto Ristolainen, pappina Jukka Niemi. Ilta lähteellä Palosaaren kirkossa lauantaina 12.9. klo 18, Tuija Latvala, Maria-ryhmä. Sunday Service Palosaaren kirkossa su 26.7. klo 13. Sävelhartaus Sunnuntai-illan ehtoollinen Palosaaren kirkossa 12.7. klo 19, pappina Terhi Nissilä, kanttorina Valtteri Tuomisto. Sunday Service Palosaaren kirkossa su 14.6. klo 13. ELOKUU siunauskappelissa sunnuntaina 7.6. klo 17, Valtteri Tuomisto, Suvi-Orvokki Tuomisto. Sunnuntai-illan ehtoollinen Palosaaren kirkossa sunnuntaina 14.6. klo 19, pappina Sami Saharinen ja kanttorina Tuija Niemistö Retki juhannusjuhlaan Retki Orisbergin juhannusjuhlaan tehdään pe 19.6. Lähtö klo 17 Koulukatu 26, matkanjohtajana Mirjam Kallio. Seuraa ilmoittelua kirkollisissa. HEINÄKUU Sunnuntai-illan ehtoollinen Palosaaren kirkossa 12.7. klo 19, pappina Terhi Nissilä ja kanttorina Valtteri Tuomisto. Sunday Service With Holy Communion Palosaaren kirkossa klo 13, Eva Thölix, Matti Kontkanen (Suviseurat), Valtteri Tuomisto. Hautausmaakierrokset Kivet kertovat -hautausmaakierrokset tiistaisin 7.7., 14.7., 21.7. ja 28.7. klo 18. Lähtö Vanhan hautausmaan kaupunginpuoleiselta portilta. Ei ennakkoilmoittautumista. Suomeksi ja ruotsiksi opastettu kier- Majakka Vierailu ystävyysseurakunnasta Pastori Orsolya Szlaukó Szegefin ystävyysseurakunnasta saarnaa sunnuntaina 9.8. klo 10 messussa Vaasan kirkossa, liturgina Outi Klapuri, musiikki Minna Kukko, Arto Ristolainen. Perheiden kesäkirkko Vanhan Vaasan pappilassa torstaina 13.8. klo 18, Sami Saharinen, Leena Lohikoski-Ojala. Yhteislauluhetki Kesäillan yhteislauluhetki su 17.8. klo 17 Sundin rannassa Merimuseon vieressä, Tuija Niemistö, Tuija Latvala. Lauletaan yhdessä kauneimpia kesälauluja. Ohjelmassa on sekä kansanlauluja että hengellisiä lauluja. Sunnuntai-illan ehtoollinen Palosaaren kirkossa 23.8. klo 19, pappina Krister Koskela ja kanttorina Tuija Niemistö Toisillemme kauniit -konsertti Palosaaren kirkossa keskiviikkona 26.8. klo 19, Tommi Kalenius. Järj. srk. ja Kansanlähetys. Vaasan suomalaisen seurakunnan tiedotuslehti Julkaisija Kustantaja, taitto ja kuvankäsittely Vaasan suomalainen seurakunta www.vaasansuomalainenseurakunta.fi Ilmoitukset Päätoimittaja Kotimaa Oy, Pirjo Teva, Tuomo Klapuri p. 020 754 2284, 040 680 4057, [email protected] [email protected] Toimitussihteeri Sari Mäenpää p. 06 326 1210 [email protected] Toimitusneuvosto Päivi Ahvenvaara, Sanna Malkavaara, Marie Mattila, Tuulikki Kouhi, Varpu Saari, Sami Saharinen Ilmoitushinta 1,50 €/pmm Jakelu Posti Jakeluhuomautukset [email protected] p. 040 832 2540 Majakka ilmestyy vuonna 2015 6.3., 29.5., 18.9. ja 27.11. ISSN 1458-039X SYYSKUU Toritapahtuma Rovastikunnallinen toritapahtuma lauantaina 5.9. klo 11–13 Vaasan torilla, Arto Lehtineva. Perheiden toimintaillat Huutoniemen seurakuntakeskuksessa torstaisin 17.9., 29.10., 26.11. klo 17.30–19.30. Pienoissähköautorata-ajelua, pingistä, pöytäjalkapalloa, ilmakiekkoa, biljardia, askartelua. Ilta päättyy iltapalaan ja hartauteen. Vapaa pääsy. Tiedustelut: Tomi Hakkarainen puh. 044 480 8243 tai tomi. [email protected]. Kummin kaa Lepikkoon Retkipäivä Lepikon leirikeskuksessa yli 4-vuotiaille lapsille ja heidän kummeilleen lauantaina 26.9. Kirkkohetki, askartelua, ulkoilua, leikkiä ja liikettä lapset ja aikuiset yhdessä! Päivän päätteeksi osallistumme perhekonserttiin Huutoniemen kirkossa klo 16. Lapset 5 €, aikuiset 10 €. Ilmoittautuminen 1.– 16.9. www.vaasansuomalainenseurakunta.fi puh. 06 326 1209 / khranvirasto. Tiedustelut. Monika Heinonen puh. 06 326 1241, 044 480 8241, [email protected]. Vapaaehtoistyöntekijöiden iltatee Palosaaren seurakuntatalon Toivonkulmassa torstaina 3.9. ja 5.11. klo 18.30. Iltateestä ja toisten auttamisesta kiinnostuneiden seurasta nauttien käymme läpi diakoniatyön avoimia vapaaehtoistehtäviä. Etsimme omaa paikkaa ja tapaa auttaa heikommassa asemassa olevia vaasalaisia. Ilmoittautuminen Päivi Ahvenvaaralle, puh. 044 480 8267 tai [email protected]. Kesän aukioloaikoja Cross Cafe Kauppapuistikko 4 avoinna kesäkuusta elokuuhun joka keskiviikko klo 18–21. Huom. Cross suljettu keskiviikkona 15.7. ja keskiviikkona 29.7. Kirkkoherranvirasto Palvelee 1.6.–31.8. klo 8.30–15.00. Puhelimitse voi asioida numerossa 06 326 1209 klo 8.00–15.00. Diakonian vastaanotot Diakoniatyöntekijöillä on vastaanotto kesällä tiistaisin ja keskiviikkoisin klo 9–11 diakoniakerroksessa Vaasanpuistikko 3 E, diakoniakerros. Palosaaren kirkon avoimet ovat avoinna ke 3.6. klo 16 -19. Kirkosta löytyy muun muassa Triton-fregatin pienoismalli. Kirkossa opastus, pihalla voi nauttia virvokkeita ja kuunnella musiikkia. Kirkko karnevaaleissa Palosaari-karnevaalit järjestetään tänä vuonna 2.–4. kesäkuuta. Palosaarella on kaikenlaista karnevaalihumua tiedossa: kirppiksiä, kahvila, avoimia ovia. Myös Palosaaren kirkko avaa ovensa karnevaalikävijöille keskiviikkona 3.6. klo 16–19. Kirkossa on opastus, pihalla voi nauttia virvokkeista ja kuunnella musiikkia. Palosaari ja sen kirkko Palosaari eli Präntöö on ollut kuin itsenäinen kaupunki kaupungissa. Kuten präntööläinen kirjailija Venny Kontturi on todennut, maailmassa on kolme suurkaupunkia: Pariisi, Lontoo ja Präntöö. Palosaaren omaa identiteettiä ovat vahvistaneet vuosikymmenten kuluessa sen omat instituutiot ja niiden rakennukset: kirjasto, posti, poliisi ja kirkko. Palosaaren kirkonmäellä on aina toimittu itsenäisesti ja aktiivisesti. Palosaaren ovat pitäneet kirkkoa omanaan ja tehneet sen toiminnasta omannäköisensä. Omista on pidetty huolta eikä ulkopuolisiakaan ole unohdettu. Palosaaren kirkossa on järjestetty vuosittain erityisjumalanpalveluksia, joiden teemat ovat vaihdelleet, muun muassa naisten raamattu- ja rukouspiiri järjestää vuosittain Ilta lähteellä -tapahtumia. Sata vuotta sitten Palosaarelle kohosi rukoushuone keskelle merimiesten ja tehtaalaisten asuttamia vaatimattomia asumuksia. Nykyään se on kirkko, joka palvelee seurakuntalaisia Palosaaren kansainvälistyvässä yliopistokaupunginosassa. Lähde Palosaaren kirkon ja väestön yhteiset sata vuotta, Julitta Suomela. Palosaaren kirkko. ä l l ä s e K ! n a a t a tav TENAVATUOKIOT klo 9.30–11.30 Pitkäkatu 77 ma 1.6., 8.6. ja 15.6. Huutoniemen srk-keskuksessa ti 2.6., 9.6. ja 16.6. Suvilahden srk-kodissa ke 3.6., 10.6. ja 17.6. Lasten ja aikuisten yhteisessä kerhossa hartaushetki, ulkoilua, leikkiä, laulua ja askartelua. Mehu- ja kahvitarjoilu. PERHEKAHVILA klo 13–15.30 Crossissa, Kauppap. 4 ma ja to 1.6., 4.6., 8.6., 11.6. ja 15.6. Tule tutustumaan samassa elämäntilanteessa oleviin lapsiperheisiin. Kahvi, tee tai mehu voileivän tai makean kera 1 e. Tiedustelut: aja lapsityönohja Jaana Lyyski 250 tai puh. 06 326 1 044 480 8250 evl.fi jaana.lyyski@ on, ista ennakko m tu u ta it o Ei ilm n vaan! joten mukaa 14 Majakka n 2/2015 Alfa-kurssi Metsäkalliossa Alfa on sarja vuorovaikutteisia tapaamisia, joiden aikana tutkitaan vapaamuotoisesti kristinuskon perusteita. Ilman paineita. Ilman painostusta. Ilmaiseksi. Alfa käsittää noin kymmenen tapaamista, jotka kukin sisältävät ruokailun, lyhyen alustuksen sekä keskustelun, jossa voit vapaasti jakaa omia ajatuksiasi muiden kanssa. Alfa on kaikkia tiedonjanoisia varten. Alustukset on suunniteltu rohkaisemaan keskusteluun ja tutkimaan kristinuskon perusteita ystävällisessä, avoimessa ja rennossa ympäristössä. Alfassa käsittelemme muun muassa seuraavia aiheita: Kuka Jeesus on? Miksi Jeesus kuoli? Miten on mahdollista uskoa? Miksi ja miten rukoilen? Miksi ja miten lukisin Raamattua? Miten Jumala johdattaa meitä? Miten voin vastustaa pahaa? Vieläkö Jumala parantaa? Miten käyttäisin loppuelämäni hyvin? Kurssin aikana voi osallistua myös lauantaipäivän tapahtumaan, jossa teemana on Pyhä Henki. Tulloin käsittelemme aiheita: Kuka on Pyhä Henki?, Mitä Pyhä Henki tekee? ja Miten voin täyttyä Hengellä? Alfa-kurssin aloittaa ke 23.9. klo 18 yhteinen ruokailu. Kurssi pidetään Metsäkallion seurakuntakodilla. Voit ilmoittautua mukaan kurssille 21.9. mennessä osoitteella: [email protected]. Tule rohkeasti mukaan kysymään kysymyksesi! Kurssin järjestää Vaasan suomalainen seurakunta ja Vaasan Ev.lut. Kansanlähetys. KIRKKOHERRANVIRASTO Koulukatu 28, 65100 Vaasa [email protected] Avoinna ma–pe klo 8.30–16 1.6.–31.8. ma–pe klo 8.30–15 Puh. 06 326 1209 ma–pe klo 8–16 1.6.–31.8. ma–pe klo 8–15 Saa rakastaa. Tilaa uudistunut askel 10 kuukautta vain 40 € Tutustu ilmaiseksi näköislehteen netissä www.askellehti.fi/uusilehti √ Kyllä kiitos! Tilaan Itselleni Lahjaksi Tilaan Askel-lehden määräaikaisena tilauksena 10 kk hintaan 40 € (norm. 80 €). ASKEL MAKSAA POSTIMAKSUN Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta. Tilaa soittamalla 020 754 2333 • Lankapuhelimesta: 8,35 snt/puh. + 7,02 snt/min. • Matkapuhelimesta: 8,35 snt/puh. + 17,17 snt/min. TILAAJA/MAKSAJA Majakka 29.5.2015 SAAJA (jos eri kuin maksaja) Nimi Nimi Osoite Osoite Postinumero ja -toimipaikka Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Tilaa sähköpostilla [email protected] Tilaa internetistä www.askellehti.fi/tarjous Sähköposti Kotimaa Oy Vastauslähetys Tunnus 5001582 00003 Helsinki Minulle saa lähettää tietoa ja tarjouksia sähköpostilla ja tekstiviestillä. Tilaus päättyy automaattisesti tilausjakson loputtua. Tarjous on voimassa 31.8.2015 asti ja koskee vain uusia tilaajia Suomessa. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. 1.1.2013 alkaen vähintään kuukauden ajaksi tilattavien sanoma- ja aikakauslehtien verokanta on 10 % ja Digilehden 24 %. Majakka 15 29.5.2015 n Kesäkirkot KESÄN AUKIOLOAIKOJA 1.6.–31.8. KIRKKOHERRANVIRASTO Koulukatu 28 ma–pe klo 8.30–15, asiointi puhelimitse ma–pe klo 8–15 puh. 06 326 1209 DIAKONIAN VASTAANOTOT Vaasanpuistikko 3 E tiistaisin ja keskiviikkoisin klo 9–11 NUORISOTILA CROSS Kauppapuistikko 4 avoinna keskiviikkoisin klo 18–21 (kiinni 15.7. ja 29.7.) Ke 3.6. klo 18 kesäkoti Koivulassa, Huvilatie 31 Tuuli Kela, Jenna Utriainen, Sari Isokoski, Arto Ristolainen Ti 16.6. klo 18 Tuomelassa Bergönkadun päässä Jukka Niemi, Maaria Perälä, Johanna Välimäki To 18.6. klo 18 Vanhan Vaasan pappilassa Krister Koskela, Tuomo Klapuri, Ari Mäkelä, Tuija Niemistö To 25.6. klo 18 Korkeamäen päiväkodin pihassa, Karhuntie 11 Tuija Latvala, Jenna Utriainen, Sari Isokoski, Valtteri Tuomisto To 9.7. klo 18 Sundomin pappilan pihassa Terhi Nissilä, Jukka Niemi, Tuukka Kiukkonen, Jari Nieminen KIVET KERTOVAT To 16.7. klo 18 Huutoniemen kirkon takapihalla Jukka Niemi, Sami Saharinen, Sari Isokoski, Minna Kukko HAUTAUSMAAKIERROS To 23.7. klo 18 Räätälinsaaressa Maaria Perälä, Anne Bexar, Tuukka Kiukkonen, Minna Kukko To 13.8. klo 18 perheiden kesäkirkko Vanhan Vaasan pappilassa Sami Saharinen, Leena Lohikoski-Ojala 7.7., 14.7., 21.7. & 28.7. klo 18 Kierros alkaa Vanhan Hautausmaan portilta ja päättyy kahvitarjoiluun kappelilla. Opastus suomeksi ja ruotsiksi. Kierros kestää noin 1,5 tuntia. Säävaraus. Ei ennakkoilmoittautumista. 7.6. Suvi-Orvokki Kunnasto Valtteri Tuomisto Kesäillan yhteislauluhetki su 9.8. klo 17 Sundin rannassa Merimuseon vieressä Tuija Latvala Tuija Niemistö To 27.8. klo 18 Tilkkutäkki-kesäkirkko Palosaaren torilla Tuuli Kela, Outi Klapuri, Valtteri Tuomisto Vaasan kirkon kesä Avoinna ti–pe 16.6.–14.8. klo 10–18, oppaana Martta Ojala. Kaksikielinen hartaus torstaisin klo 13. sunnuntaisin klo 17 siunauskappelissa Vöyrinkatu 1 19.7. Jukka Niemi Arto Ristolainen To 25.6. klo 13.30 Ruukinkartanossa Tuuli Kela, Eva Thölix, Leena Lohikoski-Ojala To 30.7. klo 13 Vuorikodissa Arto Lehtineva, Anne Bexar, Sari Isokoski, Valtteri Tuomisto Sävelhartaudet keskiviikkoisin klo 19.30 Vaasan kirkossa 3.6. Kajsa Dahlbäck laulu Mikko Perkola viola de gamba Nikko Kumpuvaara harmonikka 10.6. Monica Heikius laulu Mikael Heikius urut Jumalanpalvelus sunnuntaisin klo 10 Iltamusiikki klo 19.30 3.6., 10.6., 17.6., 24.6., 1.7., 8.7., 15.7., 22.7., 6.8. & 12.8. Taiteiden yö torstaina 6.8. Sunnuntai-illan ehtoollinen klo 19 Palosaaren kirkossa 14.6. Sami Saharinen Tuija Niemistö 12.7. Terhi Nissilä Valtteri Tuomisto 23.8. Krister Koskela Tuija Niemistö 17.6. Peltomiehen rukous säv. Jorma Panula joht. Ville Mankkinen Konsonanssi lauluyhtye Elja Puukko laulu 24.6. Annastiina Tahkola laulu Pertti Tahkola urut 1.7. Jukka Pietilä laulu Juhani Romppanen urut 8.7. Giampaolo di Rosa Italia, urut 15.7. Marguerithe Sandstedt-Granvik laulu Henrik Östman urut 22.7. Markus Wargh Ruotsi, urut Huom. TO 6.8. Laura Lammi oboe Valtteri Tuomisto piano, urut 12.8. Arto Ristolainen urut su–to klo 18–01 pe–la klo 18–03 Puhelun hinta pvm/mpm evl.fi/palvelevanetti Vaasan suomalainen seurakunta – Vasa svenska församling 16 Majakka n 2/2015 Sanna-Mari Kjellmania motivoi lähtemään saattohoitokoulutukseen oma kosketus kuolemaan. ”Kun ei ole enää mitään tehtävissä, on vielä paljon tekemistä” Saattohoidon avulla kuolemaa lähestyvälle ihmiselle pyritään takaamaan mahdollisimman arvokas loppuelämä. Sanna-Mari Kjellman osallistui saattohoidon vapaaehtoistyöntekijän koulutukseen, sillä hän haluaa, ettei kukaan jää yksin kuoleman kanssa. Sanna-Mari Kjellmanin mukaan kaikkia saattohoitajia yhdistää kosketus kuolemaan. Kjellmanille kosketus kuolemaan on tullut esimerkiksi hänen isovanhempiensa kautta. Kjellman koki, että keskusteluapu ulkopuolisen henkilön kanssa olisi ollut tarpeellista. Nyt hän haluaa itse olla se, joka antaa apua ja luo kuolevalle ihmiselle ja hänen läheisilleen mahdollisimman turvallisen olon. Kaikilla saattohoitoa tarvitsevilla on oikeus hyvään hoitoon. Eettiset arvot keskeisiä Saattohoidossa kuoleva potilas huomioidaan yksilöllisesti. Tärkeää on myös läheisten tukeminen. Saattohoidon tavoitteena on mahdollisimman hyvä elämä loppuun saakka. Eettisiä arvoja ovat hyvä hoito, ihmisarvon kunnioittaminen, ihmisen itsemääräämisoikeus ja oikeudenmukaisuus. Kjellman luki saattohoidon vapaaehtoistyöntekijän koulutuksesta alun perin sanomalehdestä ja otti yhteyttää tuttuun pappiin, joka järjesti koulutusta. –Kävi ilmi, että vapaaehtoista saattohoitokoulutusta ei ole järjestetty Vaasassa vuosikymme- niin. Halusin mukaan toimintaan. Kjellman osallistui infotilaisuuteen ja laittoi hakemuksen. Hänet valittiin toimintaan mukaan kymmenen henkilön joukkoon. Koulutuksessa käytiin läpi muun muassa kuoleman kohtaamista, vapaaehtoisena toimimista ja itsensä hoitamista. Koulutuksesta eväitä kohtaamisiin Koulutukseen kuului kevään aikana seitsemän tapaamiskertaa. Vaikka koulutus vie aikaa, se on tärkeää käydä tulevia tehtäviä varten. ”Tärkeintä on olla kuolevan ihmisen tukena viimeisellä matkalla” –Vapaaehtoiset eivät jää yksin kokemuksiensa kanssa, sillä muut ryhmäläiset toimivat toistensa vertaistukena. Voimme kertoa kaikesta avoimesti, sillä ryhmässämme on vaitiolovelvollisuus. Kjellman kertoo, että saattohoitajat tutustuivat koulutuksessa myös omaan itseensä. Erityisen antoisia ovat hänen mielestään olleet itsetuntemusharjoitukset, sillä saattohoidon vapaaehtoistyöntekijän on osattava käsitellä omia tunteitaan. Saattohoidossa kuolema nähdään kuitenkin luonnollisena, elämään kuuluvana asiana. Kaikesta puhutaan oikeilla nimillä, eikä kuolemaa kielletä käyttämällä kiertoilmaisuja. –Kuolema ei ole pelottava asia, vaikka ymmärrän, että se on monille raskasta. Tuntuu, että meillä vapaaehtoisilla on paljon annettavaa muille. Saattohoidossa vapaaehtoiset pyrkivät lievittämään potilaan sosiaalisia ja henkisiä kärsimyksiä. Jokaisen ihmisen hengellistä vakaumusta kunnioitetaan ja omaisia tuetaan myös kuoleman jälkeen. Vapaaehtoisen tehtävät voivat olla raskaita mutta antoisia. He ”Jokaisen hengellistä vakaumusta kunnioitetaan” toimivat sekä kuolevan että hänen läheistensä keskusteluapuna. –Emme halua, että perhe jää yksin asian kanssa. Jonkun on tärkeä olla kertomassa, mitä tapahtuu. Saattohoidossa on tärkeintä olla kuolevan ihmisen tukena viimeisen matkan varrella. Yhdessä vapaaehtoisen kanssa voidaan keskustelun lisäksi vaikkapa laulaa tai lukea. Myös synninpäästöt ovat tärkeitä, sillä joskus elämässä koetuista vaikeista asioista on helpompaa puhua ulkopuoliselle. Saattohoitotyössä on tärkeää uskaltaa ottaa asiat vastaan sellaisena kuin ne ovat. Kjellmania mietityttää tulevissa tehtävissä omat tunteet. –Omat tunteet ovat aina epävarmuustekijä. Tunteet ovat pelissä eri lailla kuin silloin, kun kyse on omista läheisistä. Kjellman suhtautuu tuleviin tehtäviinsä avoimin mielin ja uskoo, että vapaaehtoiset hoitajat voivat helpottaa monen ihmisen kuolemaa. Kuolemaan ei voi suhtautua kevyesti, mutta se ei myöskään ole negatiivista. –Jos voin auttaa omaisia ja kuolevaa ymmärtämään tämän, olen täyttänyt tehtäväni. Teksti ja kuvat: Enni Yli-Hynnilä, Mantra Communications
