Toimintakertomus - Leader Pyhäjärviseutu

Toimintakertomus
vuosiraportti 2012
LEADER-toimintaryhmä on rekisteröity yhdistys, joka kannustaa maaseudun asukkaita
kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään uusia
työpaikkoja ja yrityksiä. Suomessa toimii kaikkiaan 56 toimintaryhmää.
LEADER-toiminnassa paikalliset asukkaat päättävät oman alueensa
kehittämistarpeista
LEADER-toimintaryhmä Pyhäjärviseutu ry toimii Euran, Köyliön ja
Säkylän kunnissa.
LEADER-toimintaryhmät rahoittavat yleishyödyllisiä ja
elinkeinotoimintaa edistäviä hankkeita sekä yritystukia.
LEADER-toimintaryhmät neuvovat tuen hakijoita
hakemusten valmistelussa ja hankkeiden
toteuttamisessa.
LEADER-toimintaryhmät kehittävät omaa aluettaan
aktivoimalla ja tiedottamalla sekä toteuttamalla
hankkeita myös itse.
LEADER-toimintaryhmän toimintaan voi osallistua kuka
tahansa alueen asukas toteuttamalla hankkeen, olemalla
mukana hankkeessa tai liittymällä yhdistyksen jäseneksi.
Kehittämisyhdistys Pyhäjärviseutu ry
Yritystalo Kauttuan Keskus (Amcor)
Luvalahdentie 1
27500 KAUTTUA
www.pyhajarviseutu.net
[email protected]
HENKILÖSTÖ
Toiminnanjohtaja
Marja Kares-Oksman
Projektikoordinaattori
Elina Haavisto
GSM 044 534 2990
marja.kares-oksman@
pyhajarviseutu.net
GSM 044 534 2992
elina.haavisto@
pyhajarviseutu.net
Satakunnan LEADER-ryhmien
tiedottaja
Marjut Haapanen
GSM 0440 466 453
marjut.haapanen@
pyhajarviseutu.net
Kv-koordinaattori
Jaana Mälkki
GSM 0440 926 926
jaana.malkki@
karhuseutu.fi
Yleistä vuodesta
2012
SISÄLTÖ
Vuosi 2012 oli yhdistyksen viidestoista toimintavuosi ja LEADER-ohjelman toteuttamisen kuudes
vuosi.
Pyhäjärviseutu ry panosti vuoden 2012 aikana erityisesti uuden LEADER-strategian valmisteluun ja LEADERistä tiedottamiseen. Myös valtakunnan tasolla jatkettiin vuonna 2014 alkavaan
ohjelmakauteen valmistautumista muun muassa
strategisella suunnittelulla ja yhteisillä koulutuspäivillä maaseutuviraston, ministeriön ja verkostoyksikön kanssa. Valtakunnallisen LEADERasiamieshankkeen toteuttamista jatkettiin ja
Pyhäjärviseutu ry osallistui aktiivisesti LEADERin kevyemmän hallintomallin kehittämiseen.
Hankehakemuksia saapui tasaiseen tahtiin
läpi vuoden, yhteensä 29 hakemusta. Ensimmäiset kansainväliset hankkeet saatiin käyntiin.
Hankkeista neljä on kansainvälisiä. Koordinointihankkeena rahoitettiin luontoon liittyviä pieniä
investointeja. Hankehakijat ovat tarvinneet paljon opastusta tuen haku- ja maksatusasioissa.
Pyhäjärviseutu ry oli sitonut käytettävissä olevista määrärahoista vuoden 2011 loppuun mennessä reilusti yli 70 %. Tämän vuoksi anottiin
maa- ja metsätalousministeriöltä lisäkehystä
150 000 €, mutta mikään Suomen toimintaryhmistä ei saanut lisärahoja. Kunnanjohtajapalaverit käytiin kaikkien kuntien kanssa aiheena
kuluva ohjelmakausi ja tulevaisuus. Kuntien suhtautuminen uuteen LEADER-kauteen on myönteinen.
Satakunnan toimintaryhmät jatkoivat valtakunnallisestikin tunnettua hyvää yhteistyötään
sekä yhteisten hankkeiden että yhteisen henkilöstön avulla. Satakunnan kaikilla toimintaryhmillä
on ollut yhteinen tiedottaja vuodesta 2008. Pyhäjärviseutu ja Ravakka ovat tehneet vuosien ajan
yhteishankkeita kansainvälisissä asioissa ja kylätoiminnassa. Huhtikuun alusta Pyhäjärviseutu ja
Ravakka käynnistivät kansainvälisen yhteistyön
Karhuseudun kanssa.
Satakunnan toimintaryhmien maaliskuussa
2012 ilmaisema tahto LEADER-brändipilotin toteuttamisesta sai marraskuussa maaseutuverkostoyksikön hyväksynnän. Tarkoituksena on luoda
LEADERille yhteinen ydinviesti ja ilme. Pilotin
avulla vahvistetaan koko ohjelman tunnettuutta
ja kehitetään ohjelmaviestintää. Pilotin toteuttavat Satakunnan toimintaryhmät ja yhteistyötä
tehdään muun muassa maa- ja metsätalousministeriön, maaseutuviraston ja maaseutuverkostoyksikön kanssa.
1. HANKETOIMINTA, RAHOITETUT HANKKEET
1.1. Manner-Suomen maaseutuohjelman toimenpiteiden
mukaiset hankkeet
Toimenpide 411 (Maa- ja metsätaloustuotteiden
arvon lisääminen)
Toimenpide 412 (Maatalouden ympäristötuet,
ei-tuotannolliset investoinnit)
Toimenpide 413 (Maaseutualueiden elämänlaatu ja
elinkeinotoiminnan monipuolistaminen)
Toimenpide 421 (Alueiden ja valtioiden välinen
yhteistyö)
Toimenpide 431 (Toimintaraha)
1.2. Pyhäjärviseudun LEADER-ohjelman Tyvestä Puuhun
toteutuminen
2. HALLINTO
2.1. Yhdistyksen sääntömuutokset
2.2. Jäsenistö ja jäsenyydet
2.3. Hallitus
2.3.1. Hallituksen kokoonpano
2.3.2. Hallituksen kokoukset ja toiminta
2.4. Vuosikokous
´ 2.5. Henkilöstö
2.6. Toimisto
2.7. Kirjanpito ja tilintarkastus
2.8. Talous
3. TOIMINTA
3.1. Oma hanketoiminta
3.1.1. LEADER-toimintaraha
3.1.2. Kylillä
3.1.3. Karhuseutu ja Pyhäjärviseutu kohti uutta
3.1.4. Nuorten Sampo
3.1.5. Luontosampo
3.1.6. Satasilta tiedottaa
3.2. Aktivointi, neuvonta ja koulutus
3.3. Tiedottaminen
3.4. Sidosryhmäyhteistyö ja verkostoituminen
3.5. Kansainvälinen toiminta
3.6. Arviointi 4. NÄKYMÄT VUODELLE 2013
5. PYHÄJÄRVISEUTU RY:N OMAN TOIMINNAN
ONNISTUMISET JA ONGELMAT VUONNA 2012
6. LEADER-TOIMINNAN ONNISTUMISET
JA ONGELMAT VALTAKUNNAN TASOLLA
SEKÄ PALAUTETTA KESKUSHALLINNOLLE JA
MAASEUTUVERKOSTOYKSIKÖLLE
7. KOHTI UUTTA OHJELMAKAUTTA 2014-2020
YHTEENVETO
Taitto: Taitox/Titta Strömberg
1
1. HANKETOIMINTA, RAHOITETUT HANKKEET
JA HANKKEIDEN KESKEINEN SISÄLTÖ
Vuonna 2012 vastaanotettiin 29 hakemusta, joista kuusi Luontosampo
-koordinointihankkeeseen. Kaikki alahankehakemukset hyväksyttiin. Koordinointihanke on tervetullut uusi hankemuoto pienille yhdistyksille. Se antaa
mahdollisuuden toteuttaa yhdistysten
pieniä, mutta niille erittäin tarpeellisia
investointeja. Vuonna 2011 alkaneen
Nuorten Sampo –koordinointihankkeen
kaikki 12 alahanketta päättyivät.
Yritystukihakemuksia tuli vireille neljä ja hanketukihakemuksia 19,
joista julkisyhteisöjen hankkeita kolme.
Kaikkia hakemuksia puollettiin. Lisäksi
puollettiin kahta aikaisemmin saapunutta yritystukihakemusta. Hanketukihakemuksista neljä oli alueiden välisiä ja
neljä alueiden välisiä ja kansainvälisiä.
Vuonna 2012 valittiin kolmannen
kerran Vuoden paras LEADER-hanke.
Vuonna 2011 päättyneiden hankkeiden
joukosta vuoden 2011 parhaaksi LEADER-hankkeeksi valittiin Kuntokeskus
Tzempin ”Kuntokeskus Kauttualle”.
Pyhäjärviseutu ry:n hallitus toteaa
perusteluissaan, että Tzemppi on tuonut
”kaupunkilaisten” trendikkäät lajit maaseudulle, on terveyttä edistävä ja tarjoaa
palveluja kaiken ikäisille vauvasta vaa-
riin. Ikäihmisille on omat ryhmänsä ja
kuntolaitteensa. Erityismaininnan sai
lapsiparkki, jonne voi jättää pienet lapset
valvonnan alle oman treeninsä ajaksi
Tzempin toiminta edistää vahvasti nuorten aikuisten työllistymistä ja on
saanut huippunopeasti jäseniä ja asiakkaita. Tarve uudelle kuntosali- ja ryhmäliikuntapalvelulle oli ilmeinen.
Tzemppi on ensimmäinen yritys,
joka on saanut Vuoden LEADER –hankepalkinnon. Vuosikokouksessa kunniakirjan vastaanotti toimitusjohtaja Jani
Rajala.
Hankkeet 2012
Saapuneet
Hyväksytty
TL1
TL3
Yritykset
4
4
1
3
Yhteisöt
16
16
investointi
7
7
7
kehitt.
9
9
2
7
julkisyhteisöt
3
3
2
1
Luontosampo
6
6
6
Yhteensä
29
29
1
20
TL4
8
Kuntokeskus Tzempin toimitusjohtaja Jani Rajala vastaanottaa Vuoden parhaan Leader-hankkeen kunniakirjan ja Pyhäjärviseutu
ry:n onnittelut.
2
1.1. Puolletut hankkeet Manner-Suomen maaseutuohjelman toimenpiteiden
mukaisesti jaoteltuna
Maa- ja metsätalousministeriön vuosiraportissa edellytetään hankkeiden jaottelua Manner-Suomen maaseutuohjelman mukaisten toimenpiteiden mukaisesti. Tämän lisäksi kaikkien rahoitettujen hankkeiden on oltava Pyhäjärviseudun LEADER-ohjelman
Tyvestä Puuhun painopisteiden mukaisia.
Toimenpide 411 (Maa- ja metsätaloustuotteiden arvon lisääminen)
KURKKUMESTARIT P&S OY; TUOTANTOLINJAN TEHOSTAMINEN, INVESTOINTITUKI
Vihannesten jatkojalostusalalla toimiva yritys hankkii koneita ja laitteita: jatkuvakeitteinen keitin, lajittelija ja sähkölinjan tehostaminen. Kokonaiskustannukset 68 300 €, tuki 13 660 €.
Toimenpide 412 (Maatalouden ympäristötuet, ei-tuotannolliset investoinnit)
Ei hankkeita.
Toimenpide 413 (Maaseutualueiden elämänlaatu ja elinkeinotoiminnan monipuolistaminen)
PYHÄJOEN KOULUPIIRIN KYLÄYHDISTYS; RÖHÖNMÖKIN LÄMPÖ- JA VESIERISTYKSEN KORJAUS
Pyhäjoen kylän Röhönmökin säilyminen käyttökelpoisena kaikkien kyläläisten kokoontumispaikkana halutaan varmistaa.
Mökin vesi- ja lämpöeristys parannetaan ja sauna- ja pesutilat laatoitetaan sekä tehdään tarvittavia peruskorjauksia. Rapautunut kivijalka korjataan ja asennetaan patolevyt estämään ulkoa tulevaa maakostetutta.
Kustannukset 16 880,00 €, tuki 50 % , ts. 8 440 €.
MANNILAN PIENVILJELIJÄYHDISTYS RY; HÄKÄLÄ-HANKE
Kunnostetaan 60-luvulla rakennettu kuivaamokäytöstä pois jäänyt kuivuri vuokrakäyttöön veneille, puutavaralle, konekalustolle ym. Hankkeella on myös huomattava maisemallinen hyöty, kun korjauksella saadaan näkyvällä paikalla oleva rakennus
ja sen ympäristö siistittyä.
Kustannukset 15 355 €, tuki 50 %, ts. 7 677,50 €.
KIUKAISTEN METSÄSTÄJÄT RY; ERÄKESKUS (METSÄSTYSMAJAN JA LAHTIVAJAN KORJAUS- JA MUUTOSTYÖT)
Majassa parannetaan lämpötaloutta korjaamalla vuodelta 1932 peräisin olevat ovet, ikkunat ja yläkerran eristeet. Asennetaan
ilmalämpöpumppu ja lämpöpatterit. Lisätään eristystä, hiotaan ja lakataan lattia ja korjataan lukot. Metsästysmajaa käytetään
seuran jäsenten lisäksi sotaveteraanien kokoontumisiin, perhejuhliin, laturetkien taukopaikkana, urheiluseurojen kilpailujen
keskuspaikkana jne. Lahtivajassa laitataan lihahuoneeseen pellit, uretaanilevyt, epoksointi lattiaan, listoitukset ja hankitaan
käytetty kylmäkone. Lahtivajaa käytetään seuran metsästystarkoituksiin, loukkaantuneiden eläinten teurastuksiin sekä tilateurastuksiin ja opetustarkoituksiin.
Kustannukset 28 620,00, tuki 35 %, ts. 10 017 €.
EURAN VPK RY; PALOKÄRKI-KIINTEISTÖN ULKOALUEIDEN KEHITTÄMINEN
Euran VPK on rakentanut Palokärki-nimiseen rantapaikkaan sauna- ja kokoontumistilan. Palokärki sopii mainiosti kokouspaikaksi ja sitä annetaan VPK:n sidosryhmien käyttöön korvauksetta. Hanke sisältää grillikatoksen, vaunupaikkojen perustamisen, kulkureittien rakentamisen, lasten leikkipaikat, valaistuksen ja kalustamisen.
Kustannukset 31 540,00 €, tuki 50 %, ts. 15 770 €.
HUOVINRINTEEN KOULUN VANHIS RY; POTKU JA LÄMÄRI LÄHILIIKUNTAPAIKKA
Koulun pihaa kunnostetaan mm. laittein sekä pihalle tehdään mm. pituushyppypaikka ja kuulantyöntörinki. Jääkiekkokaukalon laidat uusitaan ja pohjaksi laitetaan tekonurmi. Kaukalon viereen rakennetaan luistelukoppi.
Kustannukset: 60 000 €, tuki 60 %, ts. 36 000 €
HAROLAN KYLÄYHDISTYS RY; HAROLAN KAUKALO
Harolan koulun pihalla oleva kaukalo puretaan, pohja tasoitetaan ja tilalle rakennetaan edellistä jonkin verran pienempi kaukalo. Valaistus uusitaan. Päivisin kaukalo on ollut eskarilaisten ja ryhmisläisten käytössä, ja iltaisin Harolan kaukalossa ovat
luistelleet pääasiassa pienimmät luistelijat isompien kiekkoillessa Kiukaisissa. Aloitteleville luistelijoille turvataan mahdollisuus harjoitella luistelua rauhassa.
Kustannukset 20 000 €, tuki 50 %, ts. 10 000 €.
KÖYLIÖN VPK RY; SAVU EI KUULU PALOASEMALLE
Paloaseman lämmitysjärjestelmä vaihdetaan maalämpöön ja paloasemarakennuksessa parannetaan energiataloutta uusimalla ikkunat ja lisäämällä lämmöneristystä. Tämän jälkeen kiinteistökorvaus riittää paloaseman ylläpitoon ja jäsenistö ehtii harjoitella enemmän varsinaista toimintaansa ja asukkaiden turvallisuus paranee.
Kustannusarvio: 43 000€, tuki: 50%, 21 500€
3
KEHITTÄMISYHDISTYS PYHÄJÄRVISEUTU RY, LUONTOSAMPO
Koordinointiosan julkinen tuki alahankkeiden päivityksen jälkeen 16 000 € ja alahankkeden kokonaiskustannukset 48 613,63 €,
josta julkinen tuki 60 %, ts. 29 168,18 euroa. Kaikki saapuneet kuusi hankehakemusta hyväksyttiin.
LUONTOSAMPO-KOORDINOINTIHANKE; ALAHANKKEET, 6 kpl
Alasatakunnan ympäristöseura ry, Wanhan apteekin puutarha
Hankkeessa kunnostetaan Kiukaisten Eurakoskella sijaitseva vanhan apteekin puutarha-alue arboretumiksi. Alue raivataan
ja siistitään, jotta kasvit saadaan esiin. Rakennetaan penkkejä ja kasvitaulut. Hanke lisää viihtyvyyttä, luonnon monimuotoisuutta, maisemallisia arvoja sekä asukkaiden luonto- ja lajitietämystä. Taulujen avulla esimerkiksi koululaiset, päiväkotilapset
ja luontokerholaiset voivat käydä oppimassa perinnekasvitietoutta.
Kustannukset 2 000 €, tuki 1 200 €.
Hinnerjoen kyläseura ry, Leijonapuisto
Hankkeessa kunnostetaan puisto, joka on keskellä Hinnerjoen kulttuurimaisemaa vanhan kyläraitin varrella, joen rannalla.
Leijona-puisto hankkeessa puiston joen puoleinen sivu raivataan ja puistoon tehdään kulkuväylät, istuma- ja levähdyspaikkoja sekä istutusalue. Kulkuväylät mitoitetaan, nurmi kaivetaan niiden kohdalta ylös ja väylät katetaan luonnonhiekalla. Leijonapuiston kunnostuksella saadaan Hinnerjoen keskustaan hoidettu yhteisalue, jossa ihmiset voivat tavata, istua ja ihailla maisemia. Puiston kunnostuksen tarkoituksena on myös lisätä joen arvostusta ja saada kyläläiset kokoontumaan taas jokivarteen.
Kustannukset 1 500 €, tuki 900 €.
Länsi-Euran metsästysseura, Länsi-Euran kota
Rakennetaan kota palvelemaan kaikkia metsässä kävijöitä, retkeilijöitä, metsästysseuralaisia ja kyläläisiä. Kota tarjoaa luonnossa liikkujille levähdyspaikan, suojan, mahdollisuuden lämmitellä ja syödä eväitä sekä seurustella. Kota edistää etenkin
lapsiperheiden mielenkiintoa lähteä luontoon. Pidempiä patikointi- ja pyöräretkien järjestäminen helpottuu, kun välietappina on viihtyisä levähdyspaikka. Kota sijaitsee metsätien varrella, jonne pääsee helposti autolla. Metsätie on suosittu pyöräreitti kesäisin ja talvisin siitä kulkee paljon hiihtäjiä sekä kelkkailijoita. Kota sijaitsee myös keskeisellä metsästysalueella. Kodan
yhteyteen rakennetaan ulkohuussi.
Kustannukset 5 144 €, tuki 3 086,40 €.
Ala-Satakunnan retkeilijät, Sieravuoren liikuntareitin pinnoitus ja opasteet
Sieravuoreen rakennetulle 8 km:n reitti pinnoitetaan hakkeella. Reitin tarvitsema hakemäärä on arvioitu 1500 kuutiometriksi. Hankkeessa hankitaan reitin varrelle pisteisiin, joista pääsee reitille, viitoitukset. Lisäksi pysäköintialueelle hankitaan kiinteä informaatiotaulu.
Kustannukset 15 000 €, tuki 9 000 €.
Kuurnamäen seudun kyläyhdistys, Vapaa-ajan keskus Sorkkisten koululle
Sorkkisten koulun alueelle asennetaan alle kouluikäisille taaperoille leikkikenttävälineitä (turvaistuinkeinu kahdelle, vaakakeinu, liukumäki, jousimuuli) sekä koko kylän asukkaille metsän reunaan laavu vapaa-ajan viettoa varten.
Kustannukset 10 005,63 €, tuki 6 003,38 €.
Köyliön metsästysseura ry, Lallin kota
Rakennetaan kota köyliöläisten metsästäjien ja ulkonaliikkujien tarpeisiin
Kustannukset 14 964 €, tuki 8 978,40 €.
Köyliöläinen Kaino ky palkkasi käynnistystuella ompelijan
vuonna 2011. Sittemmin yritys on kansainvälistynyt
voimakkaasti ja saanut tuotteitaan myös kansainvälisille
markkinoille New Yorkia myöten. Kuvassa yrittäjät Sanni
Salonen ja Niina Sinisalo.
4
Länsi-Euran kota rakennettiin Luontosampo-koordinointihankkeessa.
Kuva: Alasatakunta/
Tuomo Hurme.
Yleishyödylliset kehittämishankkeet, 4 kpl
Lounais-Suomen Liiku ry; Liikunnan ja kerhotoiminnan edistäminen, esiselvitys
Tavoitteena on selvittää 6-12-vuotiaiden lasten tarve laadukkaasta ja monipuolisesta liikuntakerhotoiminnasta yhdistysten
toteuttamana. Mahdollisen tarpeen jälkeen liikuntakerhotoimintaa halutaan käynnistää siten, että paikallistasolla yhdistykset
toimivat liikuntakerhotoiminnan toteuttajina. Liikuntakerhotoiminnan kohderyhmänä esikouluikäiset, 6-12-vuotiaat ja ne
8-9-vuotiaat, jotka eivät ole kunnan järjestämässä aamu- tai iltapäiväkerhotoiminnassa. Kuntakohtainen kartoitus toteutetaan
yhteistyössä koulujen henkilökunnan kanssa sekä selvitetään seurojen ja yhdistysten kiinnostus ja mahdollisuudet lähteä mukaan liikuntakerhotoiminnan toimijoiksi.
Kustannukset 10 671,00 €, tuki 80 %, ts. 8 536,80 €
Räisäläisten säätiö; moderni Räisäläkeskus on nykyaikaa
Hankkeessa dokumentoidaan museoesineistöä sekä tehdään suunnitelmat muutostöitä, tilankäyttöä ja näyttelyitä varten.
Tavoitteena on räisäläisen kulttuuriperinnön oikeamuotoinen ja asiantunteva dokumentointi ja säilyttäminen. Hankkeessa
kehitetään erilaisia opetuspaketteja erityisesti lapsille ja nuorille ja tuodaan historiaa tunnetuksi virtuaalimuodossa nykytekniikkaa hyödyntäen. Markkinoinnin näkyvyys ja tiedottaminen ovat hankkeessa tärkeitä.
Kustannukset 50 000 €, tuki 75%, ts. 25 000 €
Köyliön kunta; Kotipesäksi Kylien Köyliö
Köyliön kunta on tunnettu vahvoista kylistään ja historiastaan. Kunnan matkailun ja tonttien markkinointi ja yhdistysten yhteistyö ei ole ollut samalla tasolla kuin se on aiemmin ollut, samoin kunnalle tärkeä perinteen säilyttäminen on jäänyt turhan
pienelle huomiolle. Hankkeen avulla pystytään vastaamaan markkinointimateriaalin tuottamisen tarpeisiin ja voidaan kehittää kuntakentän muutoksista riippumatonta tärkeää yhdistysten, yritysten ja kylien yhteistyötä. Yritysten ja yrittäjäyhdistysten yhteys kuntaan ja ennen kaikkea kyläyhdistyksiin ja muihin yhdistystoimijoihin tiivistyy hankkeen myötä.
Kustannukset 76 580 €, tuki 80 %, ts. 61 264 €
Euran kunta; Kauttuan vanhan kylän alueen arkeologiset koetutkimukset ja yhteisöllinen
Kauttuan vanhan kylän peltoa on tutkittu monilla erilaisilla arkeologisilla menetelmillä ja tulokset ovat olleet hyvin kiinnostavia. Merkkejä rautakauden keramiikasta ja asutuksesta on löydetty ja lisäksi peltokerroksen alla oli jäänteitä vanhemmista
rakennuksista ja niiden alta löytyy alueen vanhin peltoviljelykerros. Eurassa on pitkään harjoitettu menestyksekästä esihistorian elävöittämistoimintaa. Hankkeen toimenpiteinä ovat mm. aloitusseminaari, yleisökaivaukset suurelle yleisölle ja harrastaja-arkeologeille, lasten päiväleirit, kaivauslöytöjen konservointi ja tutkimukset, tulosten levittäminen, loppuseminaari ja
hankkeen esittely kansainvälisillä arkeologiapäivillä. Hankkeessa tehdään mahdollisuuksien mukaan yhteistyötä irlantilaisen
toimintaryhmän kanssa.
Kustannukset 25 000 €, tuki: 80 %, ts. 21 500 €
YRITYSHANKKEET, 5 kpl
LÄNNEN PINNOITETYÖ OY; POLYUREAN RUISKUTUSLAITTEISTO
Juuri perustettu yritys. Yritys suorittaa polyurea-pinnoituksia. Kohteita ovat huopakatot, peltikatot, betonilattiat yms. Hankitaan polyurean ruiskutuslaitteisto, paineilmakompressori ja pumppukärryt.
Kustannukset 32 500 €, tuki 20 %, ts. 6 500 €
UAS KUVAUKSET; ILMAKUVAUSTOIMINNAN
MARKKINOINTI JA KEHITTÄMINEN
Yritys suorittaa ilmakuvauksia miehittämättömällä
lennokilla. Yritys laajentaa ja monipuolistaa toimintaansa
markkinatutkimuksen ja laitehankintojen avulla. Yritys
tehostetaan ajankäyttöä ja sitä kautta yrityksen kannattavuus paranee. Yritys teettää markkinatutkimuksen, jossa
kartoitetaan uusia asiakkuuksia ja käyttökohteita. Lisäksi
vuokrataan ja testataan fotogrammametriseen datan
käsittelyyn tarkoitettu ohjelma. Investointiosuudessa
hankitaan tietokone sekä uusi kuvauskalusto; uusi UASkäyttöön soveltuva 3:4 kennokoon kamera, jonka avulla
lentokautta ja siten kuvausaikaa voidaan pidentää ulottuen
vähävaloisen syksyn lopulle.
Kustannukset: Investointi 6 500 €, tuki 20 %, ts. 1 300 €.
Kehittäminen 6 000 €, tuki 50 % ts. 3 000 €
5
PAULIINA LÖNNBERG; MAJOITUS- JA RAVITSEMUSALAN YRITYKSEN TOIMINTAEDELLYTYSTEN SELVITTÄMINEN
Suunnitelmissa perustaa hotelli ja ravintola Kauttualle. Hankkeessa selvitetään yrityksen kannattavuutta, tarvetta, remonttikustannuksia ja asiakaskuntaa sekä palveluiden käyttöastetta markkinatutkimuksen kautta.
Kustannukset 3 000 €, tuki 90 %, ts. 2 700 €
EK KOULUTUS, ENSIAPU- JA TERVEYSTIETOKOULUTUS
Hankitaan ensiapukoulutuksissa tarvittavia työvälineitä, mm. ensiapunuket ja koulutustilan kalusteet ja kehittämisosiossa
hankitaan ensiapukouluttajan pätevyydet.
Investointi, kustannukset 6 129,69 euroa, tuki 20 %, ts. 1 225,94 euroa.
Toimenpide 421 alueiden väliset hankkeet, 4 kpl
KARHUSEUTU RY, KUMPPANIT PYHÄJÄRVISEUTU JA RAVAKKA; KV-IDEAT HANKKEIKSI
Tavoitteena on tarjota kolmen toimintaryhmän alueen toimijoille monipuolisesti käyttöön kansainvälisyyden tarjoamat
avut seudun kehittämiseen ja sen elinvoimaisena pitämiseen. Karhuseudun kv-koordinaattorin työpanoksen ja aikaisempien hankkeiden toimenpiteiden ansiosta madalletaan paikallisen toimijan kynnystä uskaltautua kansainväliseen yhteistyöhön. Karhuseudun, Pyhäjärviseudun ja Ravakan alueella on vireillä useita kv-hankkeita, jotka on tarkoitus saattaa loppuun.
Hankkeen avulla myös näiden kolmen toimintaryhmän yhteistyö tiivistyy.
Kustannukset yhteensä 112 690 €, tuki 105 190 €. Pyhäjärviseudun osuus 20 %, ts. 21 541,10 €.
SUOMEN KYLÄTOIMINTA RY; LEADER-ASIAMIESHANKE
Hankkeen kohderyhmänä ja hyödynsaajina sekä rahoittajina kaikki Suomen 55 paikallista LEADER-toimintaryhmää. Tavoitteena on lisätä yhteistyötä toimintaryhmien kesken ja organisoidummin, vahvistaa toimintaryhmien aluekehittäjän roolia ja
edesauttaa toimintaryhmien valmiutta vahvempaan ja itsenäisempään rooliin sekä vastuuseen. Tuloksena LEADER on nykyistä tunnetumpi toimintatapana ja toimintana.
Hankkeen kokonaiskustannukset 148 500 €, Pyhäjärviseudun osuus 2 700 € (EU+valtio)
KARHUSEUTU RY KUMPPANINA PYHÄJÄRVISEUTU RY; KARHUSEUTU JA JA PYHÄJÄRVISEUTU KOHTI UUTTA,
YHTEISTYÖSTÄ VOIMAA
Nykyisten LEADER-ohjelmien ja rahoitettujen hankkeiden arviointi sekä strateginen suunnittelu
Nykyisen kauden tulosten analysointia, arviointia, swot, työpajoja, koulutusta, henkilöstön ja hallituksen osallistumista koulutuksiin, kuntatilaisuuksia, seminaareja, strategian kirjoittamista,
nettisivujen ja intranet uusiminen, hyvien käytäntöjen siirtäminen, mahdollisesti yhteistyökokeilut henkilöstön osalta. Tuloksena uudet kehittämisstrategiat, jotka yhteneväiset ja mahdollistavat entistä paremman yhteistyön tulevaisuudessa. Toimenpiteistä tarkemmin kohdassa 3.1.3.
Kustannukset molempien toimintaryhmien osalta 67 000 €, tuki 100 %.
HUITTISTEN KAUPUNKI; KASVUVERKOSTO-HANKE
Hankkeen kohderyhmänä ovat Huittisten, Säkylän, Punkalaitumen, Kokemäen, Köyliön ja Euran tuotannolliset mikroyritykset. Tavoitteena on parantaa mukaan lähtevien n. 40 yrityksen toimintaedellytyksiä, tuottavuutta ja kannattavuutta sekä
kannustaa niitä kasvuun tarjoamalla neuvonta- ja konsultointiapua yritystoiminnan eri osa-alueisiin. Tavoitteena on myös
tutustuttaa yritykset toisiinsa, ohjailla niitä löytämään yhteisiä intressejä ja oppimaan toisiltaan. Lisäksi yrityksiä ohjataan entistä tiiviimpään yhteistyöhön alueella toimivien ammatillisten oppilaitosten kanssa. Hankkeen toimilla kartoitetaan yritys-/
yritysryhmäkohtaisesti kehittämis- ja osaamistarpeet, rakennetaan toteutussuunnitelmat, valitaan sopivimmat toteutustavat
ja tukimuodot, etsitään tarpeiden mukaiset palvelun tarjoajat, valvotaan suunnitelmien toteutuminen ja arvioidaan saavutettuja tuloksia. Hankkeen laadulliset vaikutukset näkyvät yritysten liikevaihdon, kilpailukyvyn ja kannattavuuden paranemisena, työpaikkojen lisääntymisenä sekä vähintäänkin markkina-asemien turvaamisena.
Kokonaiskustannukset 166 480 €, josta LEADER-tuki 90 %, ts. 149 832 €. Pyhäjärviseudun osuus 25 %, ts. 37 458 €.
6
Toimenpide 421, Alueiden väliset ja kansainväliset hankkeet, 4 kpl
METSÄNHOITOYHDISTYS LÄNSIMETSÄ; EUROOPAN METSÄISTEN ALUEIDEN VERKOSTOITUMISHANKE
(NETWORK OF DENSELY - WOODED REGIONS IN EUROPE)
Hankkeessa on kumppanit Ruotsista, Luxemburgista ja Ranskasta.
MHY Länsi-Metsän hankkeella edistetään eurooppalaiseen metsänomistukseen, metsänkäyttöön ja ympäristönhoitoon liittyvän tiedon leviämistä metsäammattilaisten, metsänomistajien, metsäopiskelijoiden ja metsäalan organisaatioiden keskuudessa. Kukin yhteistyötaho järjestää omassa maassaan metsäseminaarin, johon osallistuu kustakin maasta noin 10 henkilöä
edustaen eri yhteistyötahoja. Seminaarit ovat yleisölle avoimia. Hankkeessa pyritään lisäksi luomaan käytäntöjä, joilla yhteydenpito muihin maihin säilyy jatkossakin. Tuetaan metsänomistajien taitojen ja omatoimisuuden kehittämistä metsänomistuksessa ja metsänhoidossa. Järjestetään tapahtumia ja retkeilyjä eri maissa seminaarien yhteydessä.
Hankkeen kokonaiskustannukset 62 200 €, joka jaetaan tasan neljän toimintaryhmän kesken. Julkinen tuki 80 %, josta kunkin toimintaryhmän osuus (EU, valtio, kunnat) 12 440 €.
SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY; LOCAL FOOD -HANKE
Hankkeessa etsitään ja siirretään hyviä lähiruokaan liittyviä toimintamalleja neljän ulkomaisen LEADER-toimintaryhmän
ja Satakunnan LEADER-toimintaryhmien alueilla. Tuottajille, jalostajille ja ravitsemusalan yrittäjille suunnatulla hankkeella
edistetään tuotekehitystä, paikallisen ruoan brändäämistä, lähiruokaketjujen logistista suunnittelua ja internet-myyntiä sekä
lähiruoan ja matkailualan yhteistyötä. Hankkeen ulkomaiset kumppanit ovat Ruotsin länsirannikko Göteborgin pohjoispuolella, Itävallan Sauwald, Irlannin Länsi-Cork ja Kypros. Hankkeen paikallisina toimenpiteinä muun muassa kootaan päivitettävä rekisteri lähiruoan tuottajista, edistetään tuotteiden markkinoillepääsyä sekä lisätään kuluttajien lähiruokatuntemusta.
Kustannukset 100 000 €, tuki: 90 %, ts. 90 000 €. Pyhäjärviseudun osuus 22 500 €.
PROAGRIA LÄNSI RY; OLKIHANKE, STRAW-PROJECT (PYHÄJÄRVISEUTU, KARHUSEUTU JA JOKIVARSIKUMPPANIT)
Kansainvälinen hanke, kumppanina kaksi virolaista toimintaryhmää ja non-financial partnerina Saksasta FASBA. Hankkeen kohderyhminä ovat toimintaryhmien alueiden maanviljelijät ja olkirakentamisesta kiinnostuneet yksityiset ja yhteisöt. Kohderyhmä
Virossa on Tallinnan alue, Vörtsjärve Uhendus ja non-financial
partnerina Saksassa Fasba. Hankkeen tavoitteena on selvittää valmista oljen korjuuketjua lämmityskäyttöä varten, valmistetaan
Kullaalle Luonnonmukaisen rakentamisen keskus, mallimaja. Luodaan käsite ”rakennuspaali”. Yhteisinä toimenpiteinä ovat workshopit partneri toimintaryhmien alueella. Hankkeen aikana pyritään saamaa 2-3 taloudellisesti kannattavaa olkilämmityskohdetta
hankkeen toimialueelle. Lisäksi hankkeessa selvitetään olkipaalien
ProAgrian energianeuvoja Jukka Kontulainen ja kvoikea korjuutapa, logistiikka ja varastointi. Hankkeella selvitetään
koordinaattori Jaana Mälkki työstävät hankesuunnitelja edistetään myös oljen sisustuskäyttömahdollisuutta.
maa iloisissa tunnelmissa uuden toimiston avajaisissa.
Kokonaiskustannukset 51 500 €, julkinen tuki kutakin
toimintaryhmää kohden 13 733,33 €
SATAKUNNAN 4H-PIIRI; CLOWER POWER VOICE YOURSELF WITH 4H
(KARHUSEUTU, PYHÄJÄRVISEUTU, AKTIIVINEN POHJOIS-SATAKUNTA)
Hankkeella kehitetään Satakunnan 4H-piirin alueella toimivien 4H-yhdistysten kansainvälisyyskasvatustoimintaa. Hankkeen toimenpiteet edistävät nuorten kansalaistaitoja, kulttuuriosaamista, aloitteellisuutta, yhdenvertaisuutta ja lisäävät nuorten itsevarmuutta ja erilaisuuden ymmärtämistä. Keskeistä hankkeessa on itsensä ilmaiseminen eri keinoin. Hankeen avulla
halutaan aktivoida erityisesti yläasteikäisiä mukaan 4H-toimintaan tarjoamalla heille mielekästä tekemistä. Jokainen hankepartneri järjestää alueellaan nuorten workshopin, jonne muut partnerit lähettävät omia nuoriaan. Pajojen teemoja ovat
elokuvanteko (Ranska), tanssi (Viro), musiikki ja perinnesoittimet (Irlanti), sekä valokuvaus ja luonto (Suomi, Satakunta).
Paikallisia toimenpiteitä hankkeessa ovat aktivointileirit, tapahtumajärjestäjäkoulutus ja vapaaehtoistoiminnan kurssit.
Kokonaiskustannukset 72 170 €, tuki 80 %, Pyhäjärviseudun osuus 19 245,33 €.
1.2. Pyhäjärviseudun LEADER-ohjelman Tyvestä Puuhun toteutuminen
Kaikilla kuudella hyväksytyllä yrityshankkeella parannetaan yritysten kannattavuutta ja laajennetaan yrityksen tarjoamia palveluja. Kaksi tukea hakeneista yrityksistä on uusia. Yritysten toimialat ovat ilmakuvaustoiminta, pinnoiteala, ensiapukoulutus, hevosala, elintarvikeala ja matkailu. Hyväksytyistä yhteisöllisistä hankkeista neljä on kansainvälisiä ja niiden toimialoina ovat lähiruoka, metsät, nuoret ja oljen hyödyntäminen. Kaksi yhteisöjen hakemaa hanketta liittyy kulttuuripalveluihin, kolme nuoriin
ja seitsemällä lisätään asumisviihtyvyyttä ja parannetaan palveluja. Hankkeilla kunnostetaan kokoontumistiloja niin ulkoa kuin
sisältä, järjestetään kerhotoimintaa, rakennetaan liikuntapaikkoja, edistetään yritysten verkostoituista ja parannetaan palveluja.
Karhuseudun, Ravakan ja Pyhäjärviseudun yhteishankkeilla luodaan mahdollisuuksia kansainvälisen toiminnan edistämiseen
ja tulevaisuuden strategioiden laatimiseen.
7
2. HALLINTO
2.1. Yhdistyksen sääntömuutokset
Ei sääntömuutoksia.
2.2. Jäsenistö ja jäsenyydet
Yhdistyksen jäsenmäärä kasvoi kuluvana vuonna 9 jäsenellä. Jäsenmäärään otetaan mukaan ainoastaan jäsenmaksunsa maksaneet jäsenet. Vuoden 2012 lopussa Pyhäjärviseutu ry:n jäsenmäärä oli yhteensä 90 (vuonna 2011 vastaavasti 81) jäsenmaksun
maksanutta jäsentä. Henkilöjäseniä 39 (40), yhdistyksiä 38 (33), kuntia 1 (1), yrityksiä 10 (6) ja 21 (1) säätiötä.
Pyhäjärviseutu ry on jäsenenä seuraavissa yhteisöissä:
ELARD European Leader Association for Rural Development; Suomen kylätoiminta ry:n kautta kaikki toimintaryhmät jäseniä
SYTY, Suomen Kylätoiminta ry
SataKylät ry, maakunnallinen kylien yhteenliittymä.
2.3. Hallitus
Hallituksen valinnassa noudatetaan maa- ja metsätalousministeriön edellyttämää kolmikantaa, jonka mukaan paikat jakaantuvat tasapuolisesti paikallisen julkisen tahon, yhdistysten ja yksittäisten asukkaiden kesken. Tämän lisäksi on noudatettu mahdollisimman tiukasti myös alueellista tasapainoa toimialueen kolmen (neljän) kunnan kesken.
2.3.1. Hallituksen kokoonpano
puheenjohtaja Jouko Perttu
varapuheenjohtaja Pirkko Ketola
Alue
Jäsen
Varajäsen
Julkinen taho
Pirkko Ketola
Pertti Susi
Yhdistykset
Kirsti Mäkitalo
Oiva Mikola
Yksittäiset asukkaat
Marja Rekola
Sanna Raatikainen
Julkinen taho
Jouko Perttu
Seppo Varjonen
Yhdistykset
Taina Jyräkoski
Jarmo Piirainen
Yksittäiset asukkaat
Elina Suonpää
Tapani Suonperä
Julkinen taho
Antero Nieminen
Riitta Sianoja
Yhdistykset
Pekka Kuoppa
Hannele Laukkanen
Yksittäiset asukkaat
Kirsi Launonen
Mikael Tujunen
Julkinen taho
Sari Huhtinen
Jere Tamminen
Yhdistykset
Annikki Pihlava
Pekka Tupala
Yksittäiset asukkaat
Krista Virtanen
Terhi Lehto
Euran edustajat
Kiukaisten edustajat
Köyliön edustajat
Säkylän edustajat
8
2.3.2. Hallituksen kokoukset ja
toiminta
Hallitus kokoontui yhdeksän kertaa. Hallitus teki vuoden 2012 lopussa
itsearviointia ja tulokset analysoitiin
vuoden ensimmäisessä kokouksessa.
Perehdytystä uusille hallituksen jäsenille
annettiin ensimmäisessä hallituksen kokouksessa. Hallitus käsitteli LEADERstrategian etenemistä useaan otteeseen,
otti kantaa suunniteltuun hallintomalliin ja teki rahoitettujen hankkeiden lisäksi päätöksiä toimintaryhmän omista
hankkeista sekä kävi niiden raportteja
läpi. ELY-keskuksen uusi maaseudun
kehittämisen asiantuntija Raija Wessman kävi esittäytymässä hallitukselle
kesäkuun kokouksessa. Hallituksen jäsenistä kaksi osallistui valtakunnalliselle
toimintaryhmien hallitusten koulutusristeilylle.
Hallituksen työskentelyssä käytetään apuna asioiden valmisteluryhmiä,
jaostoja:
Hankejaoston tehtävänä on arvioida
hankehakemusten rahoituskelpoisuus
etukäteen, pyytää tarvittaessa lisäselvityksiä ja tehdä esitys hallitukselle. Hankejaosto kokoontui kuusi kertaa. Hankejaostoon kuuluu toiminnanjohtajan
ja projektikoordinaattorin lisäksi neljä
hallituksen jäsentä kustakin kunnasta.
Jaosto koostuu varsinaisista jäsenistä.
Jaoston jäsenyys vaihtuu, joten kaikki
pääsevät näkemään, miten hankejaosto toimii
Pirkko Ketola, Kirsi Launonen ja Elina Suonpää perehtyvät vuosikokouksen materiaaleihin. Takana Jere Tamminen.
ja perehtymään tarkemmin hankkeiden
valmisteluun. Jos hankejaostoon valittu
henkilö on estynyt tai jäävi käsittelemään tiettyä hanketta, hän ilmoittaa
esteestä varajäsenelleen. Mikäli tämäkin
on estynyt, kokoukseen pyydetään edustaja seuraavaan kokoukseen päätetyistä
jäsenistä.
Työjaoston tehtävänä on hoitaa henkilöstöasioita ja tarvittaessa rahoitusneuvotteluja toiminnanjohtajan tukena.
Vuonna 2012 työjaosto ei kokoontunut.
Kv-jaosto, jonka tehtävänä on kansainvälisen yhteistyön kehittäm inen,
ei kokoontunut. Sen sijaan Ravakan
ja Pyhäjärviseudun yhteisen Kvpolku -hankkeen ohjausryhmä
kokoontui kerran.
Tiedotusjaosto ei myöskään kokoontunut, koska
Satasilta tiedottaa -hankkeen ohjausryhmä on
kokoontunut säännöllisesti ja tiedotushankkeen toimet tuodaan
hallitukselle tiedoksi.
Hallituksessa on väkeä
monelta eri alalta. Takana
Kutin kyläyhdistystä edustava Kirsti Mäkitalo ja edessä
hallituksen nuorin, alle 25-vuotias
taksiyrittäjä Jere Tamminen.
2.4. Vuosikokous
Vuosikokous pidettiin 28.3.2012 Kauttuan Kylätalo Kirjalassa. Aikaisemmin varapuheenjohtajana toiminut ja
sittemmin hallituksen jäsenyydestä
eroamaan joutunut Riitta Isotalo toimi
kokouksen puheenjohtajana. Vuosikokouksessa julkistettiin ja palkittiin
Vuoden Paras LEADER-hanke, Kuntokeskus Tzemppi Oy:n Kuntokeskus
Kauttualle.
Vuosikokouksessa erovuorossa on
puolet hallituksen jäsenistä ja toimikausi on kahden vuoden mittainen,
enintään kuusi peräkkäistä toimikautta.
Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin
yksimielisesti jatkamaan Jouko Perttu.
Kaksi pitkäaikaista hallituksen varajäsentä jäi hallituksesta pois kuuden vuoden määräajan tultua täyteen. Uusia varajäseniä valittiin viisi ja yksi varajäsen
valittiin varsinaiseksi jäseneksi.
2.5. Henkilöstö
Toiminnanjohtajana jatkoi Marja Kares-Oksman. Hänen työajastaan noin
puolet kirjataan toimintarahalle ja
toiset puolet muille omille hankkeille,
kuten Karhuseudun ja Pyhäjärviseudun
yhteiselle strategiselle hankkeelle ja Satakunnan toimintaryhmien yhteiselle
tiedotushankkeelle.
Harjoittelijana alkuvuoden ollut Sarita Lääti toimi osa-aikaisena toimistosihteerinä toukokuun alusta joulukuun loppuun.
9
Pyhäjärviseutu ry muutti joulukuun alussa Yritystalo Kauttuan keskukseen. Toimisto sijaitsee toisen kerroksen oikeanpuoleisessa
siivessä.
Projektikoordinaattori Elina Haavisto ja
toiminnanjohtaja Marja Kares-Oksman.
Yrityskehittäjä Harri Virén esittelee uusia toimitiloja Köyliön hallintojohtaja
Reijo Siltalalle ja kunnanjohtaja Seppo
Saariselle.
ProAgria Satakunnalla on henkilöstöä toimistossa kolme: yritysneuvoja,
kasvinviljelyneuvoja ja energianeuvoja. Erityisesti yritysneuvojan kanssa
yhteistyö on lähes päivittäistä. Helmikuusta elokuun loppuun Rauman kaupungin matkailun tuotteistamishankkeen projektipäällikkö työskenteli niin
ikään samoissa tiloissa.
Joulukuun alussa sekä ProAgria että
Pyhäjärviseutu ry muuttivat Yritystalo
Kauttuan Keskukseen, jonne on koottu
monen alan yrittäjiä ja yritystoimintaa
palvelevia organisaatioita.
2.7. Kirjanpito ja
tilintarkastus
Harjoittelijana ja sittemmin osa-aikaisena toimistosihteerinä toimi Sarita Lääti.
Projektikoordinaattorina jatkoi Elina
Haavisto, jonka vastuulla ovat olleet kylien kehittäminen Ravakan ja Pyhäjärviseudun yhteishankkeessa sekä koordinointihankkeet. Lisäksi hän kirjaa
työaikaansa osittain toimintarahalle.
Satakunnan maaseututoimijoiden
yhteinen tiedottaja Marjut Haapanen
kirjaa työaikansa Satasilta tiedottaa
-hankkeelle.
Ravakan palkkalistoilla olleen kvkoordinaattori Rauni Halosen työsopimus päättyi maaliskuun lopussa. Tämän
jälkeen Karhuseudun palkkalistoilla
oleva Jaana Mälkki on tehnyt kv-koordinaattorin töitä Ravakalle ja Pyhäjärviseudulle kolmen toimintaryhmän yhteisessä kv-aktivointihankkeessa.
2.6. Toimisto
Pyhäjärviseutu ry:n hallituksen ja henkilöstön pikkujoulukokous pidettiin Tohtorin talossa Säkylässä.
10
Pyhäjärviseutu ry on vuokralla Pro Agria Satakunnan kanssa samoissa toimitiloissa.
Yhdistyksen kirjanpitäjänä jatkoi vuodesta 2001 asti kirjanpitoa hoitanut T:mi
Tilistön Seppo Luoto Säkylästä.
Tilintarkastajina jatkoivat HTM
Hannu Järvimäki ja Esko Suomala Kiukaisista.
2.8. Talous
Tilikauden 2012 tulos näyttää 31 010,07
euron tappiota. Siirtosaamisia on
121 549,65, mikä koostuu pääosin maaseutuviraston vielä maksamatta olevista
tuista omille kehittämishankkeille. Siirtovelat 208 001,05 € koostuvat pääosin
LEADER-ohjelmasta rahoitettaville
hankkeille maksamatta olevista kuntarahoista sekä palkkojen lakisääteisistä
maksuista.
Yhdistyksen oma pääoma on
40 950,67 €. Oma pääoma on tarpeen
yhdistyksen toteuttaessa omia hankkeita ja se toimii samalla puskurirahoituksena.
3. TOIMINTA
3.1. Oma hanketoiminta
Pyhäjärviseutu ry:n tehtävänä on toimia
alueensa kehittäjänä sekä tiedottaa ja
aktivoida asukkaita omaehtoiseen kehittämiseen. LEADER-ohjelman hallinnointiin tarkoitetun toimintarahan
resurssit riittävät käytännössä pelkästään toimintaryhmän hallinnollisten
tehtävien hoitamiseen, joten muuhun
seudulliseen kehittämiseen on haettava
muuta rahoitusta.
Omien LEADER-hankkeiden toteuttaminen on nähty tehokkaaksi ja
tulokselliseksi keinoksi kehittää koko
seutua koskettavia asioita ja edistää
LEADER-ohjelman toteutusta.
Vuonna 2012 on edistetty omien hankkeiden avulla muun muassa
kyläsuunnitelmien tekemistä ja kansainvälistymistä sekä annettu koordinointihankkeen alahankkeiden avulla
mahdollisuus luontoon ja retkeilyyn
kohdistuviin pieniin investointeihin.
Lisäksi on hallinnoitu Satakunnan
yhteistä tiedotushanketta.
3.1.1. Leader-toimintaraha
LEADER-toimintarahan 2007-2011
toteutuksen päätyttyä saatiin päätös toimintarahakaudelle 1.1. 2012-30.4.2015.
Toimintarahalla tehtävän toiminnan päämääränä on Pyhäjärviseudun
LEADER-ohjelman Tyvestä Puuhun
toimeenpaneminen niin, että ohjelman
tavoitteet ja toimintaryhmän hallinto
pystytään toteuttamaan mahdollisimman hyvin. Tavoitteena on paikallisen
omaehtoisen kehittämisen aktivointi.
Aktivointia tekevät sekä henkilöstö että
hallituksen jäsenet, joiden osaamisen ylläpito koulutuksen kautta on olennainen
osa toimintaa. Yhdistyksen hallituksen
osaamista ja toimintatapoja kehitetään
jatkuvasti vastaamaan LEADER-toiminnan haasteita. Toiminnan runkona ovat
luonnollisesti hankeneuvonta, hankkeiden käsittely ja lausuntojen antaminen
rahoitettavista hankkeista. Päätösten
jälkeen hankkeiden toteutusta seurataan
ja hakijoita neuvotaan ja ohjataan hankkeiden toteutuksen edetessä. Maksatuksista ja raporteista tehdään lausunnot
ELY-keskukselle, jolloin samalla nähdään hankkeiden eteneminen. Hankkeiden arviointi ja seuranta kuuluvat osana
toimintaan ja raportointiin. Myös Pyhäjärviseutu ry organisaationa arvioi ja
seuraa omaa toimintaansa säännöllisesti. Pyhäjärviseutu ry:n asemaa maaseudun kehittäjänä korostetaan entisestään
seudullisella näkyvyydellä, aktiivisella toiminnalla ja sidosryhmien kanssa tehtävällä yhteistyöllä. Käytännössä
LEADER-toimintarahalla on mahdollista hoitaa osa toiminnanjohtajan palkkauksesta, hallinnon kulut ja toimistokulut
sekä osa aktivointi- ja tiedotustoimista.
Toimintarahalla on osa-aikaisesti ollut
töissä myös projektikoordinaattori ja
toimistosihteeri.
3.1.2. Kylillä
Yhteishanke ”Kylillä” Ravakan kanssa
jatkaa kylien yhteistyötä muun muassa kyläsuunnitelmia laatimalla sekä
kylä- ja verkostoitumisiltoja järjestämällä. Hankkeen tavoitteena on yleisen
aktivoinnin ja kylätoiminnan kehittämisen ohella lisätä yhteistyötä niin kylien
välillä kuin päättäjien ja asiantuntijoiden
suuntaan.
Vuonna 2012 Kylillä -hankkeessa järjestettiin kyläiltoja niissä kylissä, jotka aloittivat kyläsuunnitelman
laatimisen tai päivittämisen. Kyläilloissa kartoitettiin myös uuden LEADERohjelmakauden painopisteitä kyselyin,
ja projektikoordinaattori osallistui
LEADER-strategian laatimiseen erityisesti kylätoimintaa koskevien osioiden
kirjoittamisessa. Kiukaisten kyliä koskevan yhteisen kyläsuunnitelman kirjoittamista jatkettiin ja suunnitelma saadaan
valmiiksi vuoden 2013 alussa.
Projektikoordinaattori osallistui
sidosryhmäyhteistyöhön sekä avusti
kylien yhdistysten toimijoita hanke- ja
maksatushakemusten laadinnassa. Hän
teki paljon yhteistyötä Satakunnan toimintaryhmien hankekoordinaattoreiden
kanssa sekä Satakylät ry:n että Satakuntaliiton Onni kutsuu kylään –hankevetäjien kanssa.
Kunnissa tavattiin kuntien johtavia
viranhaltijoita yhteistyössä Satakylien
kanssa. Tilaisuuksissa kartoitettiin kunkin kunnan tilannetta kylien huomioon
ottamisessa kuntien päätöksenteossa ja
lähidemokratian toteuttamisessa.
3.1.3. Karhuseutu ja Pyhäjärviseutu kohti uutta
Strategian valmistelua jatkettiin erillisellä Karhuseutu ry:n hakemalla yhteishankkeella, joka alkoi huhtikuun
alussa. Hankkeen tavoitteena on saada
lisää resursseja LEADER-strategian
valmisteluun. Toiminnanjohtajan työaikaa kirjattiin tälle hankkeelle noin
30-40 prosenttia.
Länsi-Euran kyläilta keräsi mukavasti
kylän asukkaita ideoimaan kylän tulevaisuutta.
11
Hanketoteuttajat ovat aloittaneet alkukesästä 2012 hankkeiden toteutuksen
ja toimenpiteitä voi toteuttaa maaliskuun
2013 loppuun. Alueellemme on rakennettu muutama kota, leikkipaikkoja,
tehty kasvilajikartoituksia, kunnostettu
puistoja ja parannettu ulkoilureittejä.
3.1.6. Satasilta tiedottaa
Mannilaan Moision rantaan rakennettu leikkikenttä oli osa Nuorten Sampo-koordinointihanketta.
Satakunnan toimintaryhmien
yhteinen tiedottaja Marjut Haapanen.
Toiminnanjohtaja osallistui muun muassa LEADER-jaoston ja LEADER-työryhmän kokouksiin, valtakunnallisille
strategian tekemiseen liittyville koulutuspäiville ja työpajoihin (muun muassa
hallintomalli) ja maakunnallisiin työpajoihin, Satakunnan toimintaryhmien
brändityöhön. Kalataloustoimintaryhmän toiminnasta kerrottiin järjestämällä
kalastajille ja kuntapäättäjille suunnattu
infoilta. Kunnanjohtajien kanssa käytiin
alustavat rahoitusneuvottelut uutta kautta varten.
Satakunnan toimintaryhmät tekivät
erittäin tiivistä yhteistyötä. Swot-analyysejä pohdittiin yhdessä ja strategioille
laadittiin samanlainen rakenne ja yhteiset saatesanat.
LEADER-strategian valmisteluun
liittyviä kyselyjä tehtiin omalle hallitukselle, kunnille, hanketoteuttajille ja sidosryhmille. Viimeiset ideat ja hankeaihiot työstettiin työpajassa, joka oli avoin
kaikille seudun asukkaille.
3.1.4. Nuorten Sampo –koordinointihanke
Nuorten Sampo -hanke on toinen Pyhäjärviseudun toteuttama koordinoin-
12
tihanke. Tässä hankkeessa teemana oli
lapset ja nuoret.
Alahankkeita toteutettiin vuonna
2011 lähes kaikkialla Pyhäjärviseudulla
yhteensä 12. Muutamalla hakijalla hanke
jatkui vuoden 2012 maaliskuun loppuun
asti. Hankkeessa oli kesällä 2012 maaseutuviraston tarkastus, jossa tarkastaja kävi
projektikoordinaattorin kanssa lähes
jokaisessa alahankkeessa paikan päällä.
Tarkastuksen tarkoituksena oli selvittää,
että hankkeet olivat toteutuneet rahoituspäätöksen säädösten mukaisesti ja rahoitukseen esitetyt ja hyväksytyt kustannukset olivat tukikelpoisia. Tarkastuksessa
ei todettu mitään huomautettavaa. Säkylän koulun vanhempainyhdistyksen
alahankkeessa koulun pihalle osittain
Nuorten Sampo-hankkeen rahoituksella
rakennettu lähiliikuntapaikka valittiin
Suomen Messut ry:n toimesta Vuoden
lähiliikuntapaikaksi.
3.1.5. Luontosampo
Vuonna 2012 käynnistettiin Pyhäjärviseudun kolmas koordinointihanke,
jossa pääpaino oli luontoon liittyvissä
toimenpiteissä. Luontosampo -hankkeen tavoitteena on saada Pyhäjärviseudun alueelle uusia luonto-, kulttuuri- ja
ulkoilupolkuja, kunnostaa ja rakentaa
turvallisuutta lisääviä kulkureittejä sekä
rakentaa luontoon virkistys- ja levähdyspaikkoja. Hankkeen avulla halutaan
tarjota Pyhäjärviseudun asukkaille mahdollisuus virkistyä lähialueen luonnossa
ja ammentaa luonnosta energiaa ja sekä
elinvoimaa. Luontosampo -hankkeesta
hyötyvät myös alueelle tulevat luontomatkailijat.
Tiedotushanke, Satasilta tiedottaa, alkoi
vuoden 2012 alussa ja tehtävään valittiin aikaisemminkin vastaavaa hanketta
toteuttanut toimittaja Marjut Haapanen. Hankkeen hakijana ja hallinnoijana
toimii Pyhäjärviseutu ry ja pääyhteistyökumppanit ovat Satakunnan muut
LEADER-toimintaryhmät: Ravakka ry,
Karhuseutu ry, Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry ja Joutsenten reitti ry, Satakunnan ELY-keskus, Satakylät ry sekä Satakuntaliiton maaseutukoordinaattori.
Hankkeen päätavoite on tiedottaa
Manner-Suomen maaseutuohjelmasta ja
Satakunnan toimintaryhmien ohjelmista.
Tätä tavoitetta on toteutettu tiedotuksella
toimijoista, toimintatavoista ja antamalla
hanke-esimerkkejä aktivoimaan seudun
asukkaita omaehtoiseen kehittämiseen.
Tärkeäksi on nähty, että byrokraattista
hankeviidakkoa avataan lukijaystävällisesti.
Hankkeessa on julkaistu kuukausittaista Satasilta-uutiskirjettä, jolla on tällä
hetkellä noin 800 tilaajaa. Tilausmäärää
tullaan kasvattamaan ja osoitteisto on lähetetty toimintaryhmille täydennettäväksi. Satasilta-sivustoa tiedottaja päivittää
keskimäärin 12 jutulla kuukausittain.
Kesäkuun lopulla ilmestyi painettu
Satasilta-lehti. Lehden painosmäärä oli
2000 kappaletta, ja toimintaryhmät vastasivat sen jakamisesta alueillaan. Satasilta-lehteä jaettiin myös OKRA-messujen
LEADER-teltassa ja Suomi-Areena –tapahtumassa Kauttualla.
Kevättalvella tiedottajaa työllisti Aktiivisen Pohjois-Satakunnan tiedotusliite
ja keväällä Ravakan Kolmen Ajan Rannikko -lehti juttujen osalta.
Tiedottaja teki useita tiedotteita
ja lehtijuttuja muun muassa maakunnan paikallis- ja kaupunkilehtiin sekä
MaaseutuLustoon. Muutama juttu ylitti
maakuntalehtien uutiskynnyksen. Myös
radiot ovat julkaisseet tiedotteita sekä
tarttuneet juttuvinkkeihin. Kokemuksen
mukaan media suosii eritoten Vuoden
hanke -tiedotteita/juttuja ja SataKylien
maakunnallisia kyläkisa- sekä kylätekotyylisiä avauksia.
Satakunnan toimintaryhmien maaliskuussa 2012 ilmaisema tahto LEADERbrändipilotin toteuttamisesta sai marraskuussa sinetin, ja pilotin kustannuksista
(lähinnä mainostoimiston palkkio) tulee
vastaamaan Maaseutuverkostoyksikkö.
Satasilta-hankkeen osalta tiedottajan työaikaa käytetään mm. brändipilotin koordinointiin. Satakunnan toimintaryhmien
omia valmistavia brändipajoja pidettiin
vuoden mittaan viisi. Koottu aineisto
palvelee mainiosti tammikuussa 2013 alkavaa pilottia.
Satasilta tiedottaa -hanke ja SataKylien Jatkis-hanke suunnittelivat koulutuksen, jossa tiedottaja toimi kouluttajana.
Jälkimmäinen ilta poiki koko sivun jutun
Kankaanpään Seutuun, jonka toimittaja
oli kutsuttu iltaa seuraamaan. Yhteistyö
SataKylien kanssa vei tiedottajan mm.
maakuntakyläkisan tuomaristokierrokselle, joka tuotti mainiosti kyläinfoa ja
uusia kontakteja hyödynnettäväksi hankkeen toiminnoissa.
Tiedottaja osallistui myös SataKylien
uuden, elokuussa startanneen Spurtti-kyläkehittäjähankkeen suunnitteluun.
Toimintaryhmien strategiatyö (teemaryhmät, kokoukset, luonnosten oikoluku) leimasi vuoden 2012 työsarkaa
keväästä lokakuulle.
Alueellista suunnittelua edusti osallistuminen Satakunnan tulevaisuustyöpajaan toukokuussa.
Tiedottaja oli vuoden mittaan mukana muun muassa Maaseutuverkostoyksikön järjestämillä ajankohtaispäivillä,
toimintaryhmien hankekierroksilla, työpajaa vetämässä LEADER-risteilyllä ja
seuraamassa ranskalaisdelegaation vierailua Pyhäjärviseudulla. Kaikki tapaamiset ovat tuottaneet työhön lisäarvoa
näkökulmien laajentumisena, uusina
kontakteina ja LEADER-toimintatavan
ymmärtämisenä.
Tiedottaja on mukana Suomen
muiden toimintaryhmien tiedottajien yhteistyössä sekä valtakunnallisessa
ohjelmaviestijöiden yhteistyöverkostossa. Tätä kautta tulee uusia vinkkejä
tiedotushankkeen toteuttamiseen sekä
vertaistukea.
3.2. Aktivointi,
neuvonta ja
koulutus
Tiedotus- ja aktivointitilaisuuksia LEADER-rahoituksesta ja kyläsuunnitelmista on järjestetty sekä toimintarahalla että
SATASILTA
* Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry
* Joutsenten reitti ry
* Karhuseutu ry
* Pyhjärviseutu ry
* Ravakka ry
* SataKylät ry
* Satakunnan ELY-keskus
* Satakuntaliitto/maaseutukoordinaattori
Maaseudun kehittämisen ajankohtaislehti
www.satasilta.fi – tilaa uutiskirje!
”
”
Ahlaisten nuorisoseuran
”Luja usko yrityksen erityisosaamiseen
koulutushankkeen tukiprosentti on ihanan
ei voi olla tuottamatta tulosta. Siikaisista
tukeva 90. Sillä hankitaan ilmaisuun
viedään kuivain poikineen Baltiaan. s. 4
kirjaimellisestikin uutta potkua. s. 6
”
”Huittisten Kukonharjan kyläyhdistys
teki oman laajakaistastrategiansa. Onnistunut
”
ennakkotapaus kiinnostaa muitakin kyliä. s. 5
Kuvausteknologia mahdollistaa
ympäristön nopean ja tarkan kartoituksen
asiakasystävälliseen hintaan. Lennokki
”
”Kauklaisten kyläyhdistys on
varsinainen LEADER-hankkeiden
tarvitsee miestä mäessä, ei ohjaamossa. s. 7 toteuttajakonkari. s. 8
Satasilta on Satakunnan maaseututoimijoiden yhteinen uutiskirje. Lehti julkaistiin kesällä 2012 printtilehtenä Okra-maaseutunäyttelyä ja Suomi-Areenaa varten.
muilla Pyhäjärviseutu ry:n hankkeilla.
Lisäksi henkilöstö on osallistunut maakunnallisiin ja valtakunnallisiin koulutuksiin. Erilaisia aktivointi- ja tiedotustilaisuuksia järjestettiin 11 ja niihin
osallistui 258 henkilöä.
Neuvontaa on annettu 10 eri yritykselle monessa eri tilaisuudessa koskien
muun muassa liiketoimintasuunnitelmaa, hankkeen hakemista ja maksatuksen hakemista. Jo aikaisemmin rahoitus-
päätöksen saaneet ja uudet hanketoimijat
mukaan lukien neuvontaa on annettu 30
eri taholle ja 87 eri henkilölle.
Kylillä-hankkeessa on järjestetty
kyläkohtaisia tilaisuuksia ja kyläiltoja
yhteensä 12 kertaa. Iltoihin on osallistunut 97 henkilöä. Hankkeen vetäjä on
osallistunut erilaisiin kylä-, yhdistys – ja
asukastoimintaa sekä toimintaryhmätyötä koskeviin tilaisuuksiin, seminaareihin
ja koulutuksiin.
13
Pyhäjärviseutu ry oli mukana mm.
seuraavien valtakunnallisten tapahtumien järjestelyissä:
- Voimistuvat Kylät seminaari
Kauttuan Klubilla
- Valtakunnallinen kansainvälisten
hankkeiden kavalkadi
- Suomi-Areena Kauttualla
- Ranskalaisen toimintaryhmän vierailu Pyhäjärviseudulla
Osallistuttiin muun muassa seuraaviin
koulutus- tai neuvottelupäiviin:
- Satakunnan toimintaryhmien koulutusmatka Laukaa
- Toimintaryhmien valtakunnallinen
koulutus Heureka
- LEADER-brändityö, valtakunnallinen
ja maakunnallinen
Kauttuan Klubilla helmikuussa järjestetty kansainvälisten hankkeiden kavalkadi keräTampereen
LEADER-päivät ja YTRsi osallistujia Ranskaa ja Luxemburgia myöten.
päivä
- Strategisen suunnittelun maakunnallinen tulevaisuustyöpaja
- Strategiapäivät Helsinki
- Hallintomallityöpaja Helsinki
Saapuneet hankehakemukset 132
- Opintomatka Ranskaan
hyväksytyt hankkeet 106, joista
- LEADER-hallitusristeily
yrityshankkeita 20
- Maasetugaala Tampereella
- Toimintaryhmien ajankohtaispäivät
yleishyödylliset investoinnit 54
Helsingissä
yleishyödylliset kehittämishankkeet
30
KVtoimijoiden tapaaminen Ikaalisissa
tiedonvälitys-koulutushankkeita 2
Pyhäjärviseutu, tuloksia 31.12.2012
14
Hankkeista kansainvälisiä ja alueiden välisiä
Hankkeista alueiden välisiä
8
16
uudet työpaikat
säilytetyt työpaikat
hankkeiden aikana työllistyneet uudet yritykset toimintaansa laajentavat yritykset
liikevaihdon kasvu ja kannattavuuden paraneminen
uudet yhdistykset/osuuskunnat
uudet palvelut säilytetyt palvelut uudet tuotteet/tekniikat/koneet ja laitteet
uudet kyläsuunnitelmat päivitetyt kyläsuunnitelmat uudet vesihuoltosuunnitelmat
uudet lähiliikuntapaikat leikkikenttiä tms
kunnostetut lähiliikuntapaikat leikkikenttiä tms
uudet rakennukset /rakennelmat/tilat
kunnostetut rakennukset/rakennelmat/tilat talkootunnit (arvo 10-30 eur/tunti) talkoisiin osallistuneiden määrä 17
24
35
4
15
20
1
64
70
15
7
7
110
4
6
15
32
21780
472
3.3. Tiedottaminen,
medianäkyvyys
Satakunnan ELY-keskuksen rahoittamassa
tiedotushankkeessa tiedottajan tehtävänä
on yhteisen viestinnän hoitaminen erillisen hankesuunnitelman mukaisesti (ks.
3.1.6.)
Pyhäjärviseutu ry on saanut runsaasti
palstatilaa erityisesti Alasatakunta -lehdessä, jossa on ollut juttuja muun muassa
rahoitetuista hankkeista, kyläsuunnitelmista, vuoden hankkeesta, saavutetuista
tuloksista ja LEADER-strategian valmistelusta. Toiminnanjohtaja on kirjoittanut
mielipidekirjoituksia mm. monirahastoisuuden puolesta sekä oikaissut lukijoiden
kirjoituksia koskien mm. maataloustukia
ja kylätoimintaa. Jäsenille on jaettu kolme
jäsenkirjettä sekä sähköinen Satasiltauutiskirje kuukausittain. Alma-kauden
tuloksia esittelevä ja LEADER-kauteen
aktivoiva ”näyttely”, vuonna 2007 valmistuneet hankesermit, ovat esillä toimistolla. Roll up -telinettä on kuljetettu mukana tilaisuuksissa. Esitteitä on jaettu muun
muassa hanketuista ja yritystuista sekä
kv-toiminnasta.
3.4. Sidosryhmäyhteistyö
ja verkostoituminen
Pyhäjärviseutu toimii LEADER-toiminnan mukaisesti verkostoissa ja useiden
kumppanien kanssa yhteistyössä niin
seudullisella, maakunnallisella kuin valtakunnallisellakin tasolla.
Toimintaa eri sidosryhmien kanssa
on jaoteltu toiminnallisesti alla oleviin
osa-alueisiin.
Satakunnan toimintaryhmät
Satakunnan toimintaryhmät toimivat
keskenään tiiviissä ja hyvässä yhteistyössä. Toiminnanjohtajat tapasivat toisiaan
useita kertoja vuoden aikana, samoin
hankeneuvojat/aktivaattorit. Kv-vastaavat kokoontuvat muutaman kerran
vuodessa yhteen pohtimaan kansainvälisen toiminnan edistämistä. Vuosittaiset
työntekijöiden ja hallitusten jäsenten yhteiset koulutuspäivät järjestettiin KeskiSuomeen. Järjestelyvuorossa oli Karhuseutu ry. Lisäksi muutama hallituksen
jäsen ja erityisesti henkilöstö osallistuivat moniin muiden tahojen järjestämiin
koulutuksiin ja seminaareihin.
Tärkein kaikille toimintaryhmille
yhteinen yhteistyön muoto on yhteinen
tiedotushanke, Satasilta tiedottaa. Muista
yhteishankkeista on kerrottu kohdassa
3.1.
Pyhäjärviseudun kunnat
Kunnille lähetetään jatkuvasta sähköpostitiedotteita ja sähköisesti jäsenkirje.
Kuntien johtavien viranhaltijoiden kanssa on käyty keskustelua myös rahoitettavista hankkeista erityisesti silloin, kun
tarvitaan esim. kunnan kanssa vuokrasopimus. Kunnat ovat suhtautuneet myönteisesti yhdistysten hankkeisiin ja vuokrasopimukset on saatu neuvoteltua.
Kunnanjohtajapalaverit käytiin
kaikkien kuntien kanssa aiheena kuluva
kausi ja tulevaisuus. Luettelot rahoitetuista hankkeista jaettiin kunnanjohtajille. Euran ja Säkylän kunnat toimivat
isäntinä ranskalaisdelegaation vierailulle
syyskuussa. Köyliön kunnanhallitukselle
pidettiin infotilaisuus LEADER-rahoituksesta.
Satakunnan ELY-keskus
Satakunnan ELY-keskuksen maaseutuosaston kanssa asioiden käsittely on
Pyhäjärviseudun matkailutoimijoiden kanssa suunnitellaan matkailupaketteja. Kuvassa taide- ja käsityöalan yrittäjät Pirjo Hamm-Hakamäki, Kaisa Sovero ja Sanna Saarinen sekä luonto-opas Tero Viilto.
jatkunut avoimena ja aktiivisena. Hankkeiden suunnitteluun ja toteuttamiseen
liittyviä asioita ratkotaan hyvässä yhteistyössä. Lisäksi ELY-keskuksen LEADERyhteyshenkilö, maaseudun kehittämisen
asiantuntija Raija Wessman on osallistunut muutamiin rahoitettujen hankkeiden
ohjausryhmiin ja hallituksen kokouksiin.
Muita merkittäviä seudullisia yhteistyötahoja ovat olleet muun muassa Euran elinkeinotoimi, Pyhäjärvi-instituutti,
Satakuntaliitto ja Satakylät ry.
ProAgria Satakunta
ProAgrian yritysneuvojat aktivoivat
ja avustavat mikroyrityksiä hakemaan
rahoitusta myös LEADER-ohjelmasta. Yksi yritysneuvojista, Sari Uoti, on
samassa toimistossa, joten yritysten
hankkeita pohditaan yhteistyössä lähes
päivittäin.
Yritys-Suomi.fi
Satakunnassa on seutukunnittain Työ- ja
elinkeinoministeriön kutsumana pidetty
muutamia tapaamisia, joiden tavoitteena on koota yhteen yritysneuvonnan
parissa toimivat tahot ja tehdä yrityspalvelusopimus. Pyhäjärviseutu on mukana toimijana ja sopimuksen allekirjoittajana. On erinomaisen tärkeää saada
toimijat tiiviimmin yhteen, jotta kukin
taho osaa ohjata yrittäjät juuri kyseisen
yrittäjän tarvitseman neuvojan palveluiden pariin. Rauman seutu hyväksyttiin
osaksi Yritys-Suomi-portaalia joulukuussa 2012.
Valtakunnallinen LEADER-
asiamieshanke
Suomen toimintaryhmien yhteisessä
Suomen Kylätoiminta ry:n käynnistämässä valtakunnallisessa LEADER-toimintatavan ja yhteistyön edistäminen
–hankkeessa LEADER-asiamiehenä jatkoi Heikki Konsala. Pyhäjärviseutu ry:n
toiminnanjohtaja kuului hankkeen ohjausryhmään, joten Pyhäjärviseutu ry:llä
oli hyvä mahdollisuus vaikuttaa hankkeen kautta LEADER-toimintatavan
kehittämiseen valtakunnan tasolla. LEADER-asiamiehen organisoimana vuoden
2012 aikana valmisteltiin uutta vuonna
2014 alkavaa ohjelmakautta mm. koulutusten ja hallintomallin selvitystyön
kautta. LEADER-asiamies on tuottanut
tietoisuuteen toimintaryhmiltä koottua
tietoa toimintaryhmätyön tuloksista sekä
vaikuttanut erilaisissa LEADERiä koskettavissa työryhmissä kuten LEADERjaosto, yritys- ja hanketukia käsittelevä
työryhmä (Yrha-ryhmä) ja paikallisen
kehittämisen teemaryhmä. Eniten LEADER-asiamiehankkeelta kaivattaisiin
tällä hetkellä edunvalvontaa ja poliittista
vaikuttamista, jotta LEADERin merkitys ymmärrettäisiin paremmin poliittisten päättäjien keskuudessa valtakunnan
tasolla. LEADER-asiamieshankkeelle on
tarvetta jatkossakin, ja uudelle hankkeelle saatiin päätös vuoden 2012 lopussa.
15
LEADER-luottamustoimet
3.6. Arviointi
Marja
Kares-Oksman oli vuonna 2012
Suomen kylätoiminta ry:n LEADERjaoston jäsen. Jaosto vaikuttaa LEADERtoimintatavan toteutukseen menossa
olevalla EU: n ohjelmakaudella sekä sen
valmisteluun seuraavalla ohjelmakaudella.
Jaosto toimii myös muilla tavoin aktiivisesti yhdessä toimintaryhmien kanssa ja on toimija niiden yhteisissä asioissa. Se tekee aloitteita koulutustarpeista
Maaseutuverkostoyksikölle ja osallistuu
aktiivisesti LEADER-metodin kehittämiseen. Vuonna 2012 yksi LEADERjaoston tärkeimmistä tehtävistä oli muodostaa toimintaryhmien yhteinen kanta
tulevan EU:n ohjelmakauden hallintomallista. Toiminnanjohtaja kuuluu myös
maaseutuverkostoyksikön LEADER-työryhmään, jonka tehtäviin kuuluu muun
muassa brändityö.
Vuoden aikana tehtiin
kyselyjä uuteen Leaderstrategiaan liittyen
hallituksen jäsenille,
hanketoimijoille ja päättäjille yhteensä kolme
eri kyselyä. Kyselyjen
perusteella Pyhäjärviseutu ry:n toiminta-alue
uudella kaudella pysyy
edelleen entisellään.
Strategian painopisteet
pohjautuvat niin ikään
tehtyihin kyselyihin.
3.5. Kansainvälinen
toiminta
Vuonna 2009 alkanut Pyhäjärviseudun
ja Ravakan alueiden välinen hanke Kansainvälistymispolku, ”Path to Europe”,
päättyi. Hanke saavutti sille asetetut
tavoitteet. Hankkeen puitteissa järjestettiin maaliskuussa Kauttuan Klubilla
valtakunnallinen kansainvälisten hankkeiden kavalkadi, jossa oli osallistujia eri
puolilta Suomea ja myös ulkomaalaisia
vieraita.
Kv-koordinaattori Rauni Halosen
kontaktien avulla Pyhäjärviseutu ry
sain Ranskasta yhteydenoton, joka on
johtamassa kansainväliseen kalastus- ja
luontomatkailuhankkeeseen. Pyhäjärvi-instituutin kanssa toiminnanjohtaja
oli verkostoitumismatkalla Ranskassa
ja ranskalaiset Savoijin alueelta tekivät
vastavierailun Pyhäjärviseudulle syyskuussa.
Karhuseudun hakemana alkoi huhtikuussa hanke, jossa mukana ovat Pyhäjärviseutu ja Ravakka. Karhuseudun
kv-koordinaattori palvelee ja verkottaa
sekä ruohonjuuritasoa että muita toimijoita myös kahden muun toimintaryhmän alueella.
Kv-koordinaattorin työpanoksen
avulla saatiin aikaan pitkään suunnitteilla olleet neljä Satakunnan toimintaryhmien yhteishanketta, jotka on kuvattu
kohdassa alueiden väliset ja kansainväliset hankkeet.
16
Pyhäjärviseudun
tavoiteseuranta
Pyhäjärviseutu ry:n
henkilöstö kerää päättyneiden hankkeiden
loppuraporteista lisätietoa Tyvestä Puuhun
LEADER-ohjelman
tavoitteiden seuraamiseksi. Hakijoita ei haluta rasittaa enää uusilla
lomakkeilla ja toisaalta
tulkinnassa ei tule niin
suuria eroja, kun henkilöstö kerää tiedot.
Maaseutuviraston laatima seurantatietolomake ei anna
riittävän laajaa kuvaa
hankkeiden tuloksista
ja vaikutuksista. Maaseutuviraston seurantatietolomakkeen
puutteena on myös se,
että jokainen hakija
tulkitsee sen täyttämistä omalla tavallaan
esim. uusien palvelujen
lukumäärä ja maaseutupalveluista hyötynyt
maaseutuväestö ovat
kohtia, joiden merkitystä tulkitaan hyvin
eri tavalla hakijoista
riippuen. Seurantatietojen kerääminen on tärkeää, koska esimerkiksi
kunnat ja valtakunnan
tason päättäjät ovat
hyvin kiinnostuneita
LEADER-rahoituksen
tuloksista ja vaikutuksista.
Ranskalaiset vierailulla
Säkylän kalasatama kiinnosti ranskalaisia kalastusalan
toimijoita.
kuvateksti
Säkylän kunta isännöi ranskalaisten ryhmää Pyhäjoella
Metsolan metsästysmajalla.
Metsolan sauna oli ranskalaisille elämys; niin myös syyskuinen ilta-aurinko.
4. NÄKYMIÄ VUODELLE 2013
Erityisesti vuonna 2013 panostetaan
strategiseen suunnitteluun tiiviissä
yhteistyössä Satakunnan toimintaryhmien kanssa.
Seuraavan kauden 2014-2020
LEADER-strategian luonnos jätettiin maa- ja metsätalousministeriölle
15.10.2012. Alkuvuodesta on tarkoitus tehdä strategialuonnosta koskevat kyselyt sidosryhmille. Luonnosta
tullaan päivittämään saatavan palautteen pohjalta ja lainsäädännön valmistuttua, kun tiedetään rahoituksen
reunaehdot. LEADER-ryhmien haku
avautuu alkuvuodesta.
Satakunnassa tullaan toteuttamaan valtakunnallinen LEADERbrändin pilottihanke, jossa ollaan
aktiivisesti mukana. Samanaikaisesti brändityön kanssa osallistutaan
valtakunnalliseen toimintaryhmätyön laadun kehittämishankkeeseen.
LEADER-hankkeiden aktivoinnissa
ja neuvonnassa sekä omassa hallitustyöskentelyssä toiminnan laatu tulee
pitää korkealla, jotta LEADER-ohjelmalla saavutetaan mahdollisimman
hyvät tulokset ja alueet kehittyvät tavoitteiden mukaisesti.
Uuden kauden suunnittelun lisäksi on edelleen tärkeää tehdä huolella
viimeiset hankevalinnat sekä saattaa
kunnialla päätökseen käynnissä olevat hankkeet. Päättyneistä hankkeista
kerätään toteutumatiedot sekä palaute
hanketoimijoiden tyytyväisyydestä.
Toimenpiteiden toteuttamiseksi
Pyhäjärviseutu ry:llä on LEADER-toimintarahan lisäksi omia kehittämishankkeita. Satasilta tiedottaa -hanke on Satakunnan toimintaryhmien
yhteinen tiedotushanke, joka jatkuu
vuoden 2014 loppuun. Hanketta hallinnoi Pyhäjärviseutu. Satakunnan
toimintaryhmillä on yhteinen tiedottaja.
Kansainvälisyyttä edistetään edelleen yhteistyössä Karhuseutu ry:n
hallinnoimalla kv-ideat hankkeiksi
-hankkeella, jossa Ravakka ja Pyhäjärviseutu ovat mukana ja saavat näin
osan Karhuseudun kv-koordinaattorin työpanoksesta ja osaamisesta käyttöönsä. Vuona 2012 päätöksen saaneiden neljän kansainvälisen
hankkeen lisäksi käynnistettäneen
kansainvälinen kalastus-ja luontomatkailuhanke sekä esihistorian elävöittä-
miseen liittyvä hanke Irlannin kanssa.
Kylien aktivointia ja kyläsuunnittelua sekä kylien ja kuntien välistä
vuoropuhelua jatketaan vuonna 2011
alkaneella Kylillä -hankkeella Ravakan kanssa. Molemmilla toimintaryhmillä on omat kyläaktivaattorit tämän
hankkeen rahoituksella.
Luontosampo-koordinointihankkeen toteutus jatkuu vuoden 2013 kesäkuun loppuun. Uusiin koordinointihankkeisiin ei valitettavasti ole enää
rahaa jäljellä.
Yrittäjien ja muiden matkailutoimijoiden toivomuksesta käynnistettäneen matkailun kehittämishanke
Pyhäjärviseutu ry:n hallinnoimana
tai ainakin ollaan aktiivisesti mukana
maakunnan matkailun kehittämishankkeissa.
Pyhäjärviseudun roolia asukkaiden, yrittäjien ja julkisen sektorin
toimijoiden yhteistyökumppanina
voimistetaan edelleen. Pyhäjärviseudun aluekehittäjän roolia pyritään
edelleen vahvistamaan LEADER-toiminnan ja rahoituksen lisäksi etsimällä uusia rahoitusmahdollisuuksia
aluekehittämiseen.
KUVA!!!
Satakunnan ELY-keskuksessa vuoden 2011
loppuun saakkaa maksatuksista vastannut
Raija Wessman siirtyi vuoden 2012 alussa
eläkkeelle jäävän Reijo Nevanrannan seuraajaksi maaseudun kehittämisen asiantuntijaksi.
17
5. TOIMINTARYHMÄN OMAN TOIMINNAN
ONNISTUMISET JA ONGELMAT
VUONNA 2012
Toiminnan uskottavuuden kannalta on
tärkeää, että yhdistyksen sisällä asiat
ovat hyvin. Pyhäjärviseutu ry:n hallituksessa on aina ollut hyvä yhteistyöhenki. Hallituksen ja henkilöstön yhteistyö
sujuu niin ikään hyvin eikä kuntaliitosneuvottelujen aiheuttama eripura ole
heijastunut Pyhäjärviseutu ry:n hallitustyöskentelyyn millään tavalla. Töitä tehdään yhdessä toinen toistaan kannustaen tiiminä eikä kuntarajoja mietitä.
Lisärahoituskehys
Maa- ja metsätalousministeriöltä haettiin
150 000 euron lisärahoitusta, mutta
mikään Suomen toimintaryhmä ei saanut
lisärahaa. Oli erikoista, että ministeriö
pyysi toimintaryhmiä arvioimaan lisärahoitustarpeen, vaikka lisärahoitusta ei
ollut mahdollista myöntää.
Onnistunut tiedotushanke
Satasilta tiedottaa -hanke on edellisen tiedotushankkeen tapaan saanut valtakunnallista julkisuutta ja sama tiedottamisen
malli on otettu käyttöön monissa muissa
maakunnissa. Hankkeen myötä yhteistyö
myös Satakuntaliiton ja Satakylien kanssa
on lisääntynyt ja tieto kulkee paremmin.
Tiedottaja on verkostoitunut muiden
Suomen toimintaryhmien tiedottajien, ts.
ohjelmaviestijöiden kanssa.
Hankemäärä hyvällä tasolla
Hankehakemuksia on saapunut koko
vuoden tasaiseen tahtiin. Päättyneissä
hankkeissa ei ole muutamaa poikkeusta
lukuun ottamatta ollut mittavia ongelmia.
Yhteistyö Satakunnan ELYn
kanssa sujuu hyvin
Kuluneen vuoden aikana, kuten edellisenäkin vuonna, on valtakunnan tasolla
keskusteltu paljon maksatuksen ja päätöksenteon keskusteluyhteyksistä niin
ELYjen sisällä kuin toimintaryhmien ja
ELYjen välillä. Satakunnassa keskusteluyhteys ja kehittävä ilmapiiri ovat vallin-
18
neet ohjelmakauden alusta lähtien. Tämä
näkyy hyvin valmisteltujen tuki- ja maksuhakemusten päätöksenteon nopeudessa. Satakunnan ELY-keskuksen henkilöstömuutokset eivät ole millään tavalla
vaikuttaneet toiminnan laatuun. Asioista
keskustellaan hyvässä yhteistyön hengessä ja kustannusten hyväksyttävyydestä
keskustelaan yhdessä.
Imago ja tunnettuus
LEADER-toimintaryhmän toiminta ei
edelleenkään ole seudulla riittävän tunnettua, mutta edistystä on tapahtunut
paljon, tästä hyvänä esimerkkinä toimintaryhmän mukaan ottaminen muun muassa Yritys-Suomi –toimijaksi. Valtakunnallisen LEADER-brändipilotin toteutus
edistää varmasti osaltaan LEADER-toiminnan valtakunnallista tunnettuutta.
Byrokratian haasteet hanketoimijoille ja toimintaryhmälle
LEADER-ohjelman hallinnointi aiheuttaa jatkuvasti kasvavia vaatimuksia ja toimintarahalla palkatun henkilöstön aika ei
tahdo riittää itse kehittämiseen ja uusien
kokeiluiden käynnistämiseen.
Pyhäjärviseudun omat hankkeetovat
erittäin tärkeä keino tehdä alueellista kehittämistyötä Tyvestä Puuhun -ohjelman
mukaisesti. Omien hankkeiden toteuttamisella saavutetaan onnistumisia, mutta
toisaalta omarahoitusosuudet ovat suuria
suhteessa toimintaryhmän vuosittaisiin
lähes mitättömiin tuloihin nähden. Pyhäjärviseutu voisi vieläkin aktiivisemmin
ryhtyä itse toteuttamaan seutukunnallisia
kehittämishankkeita eri rahoituslähteitä hyödyntäen, mutta sekä henkilöstöettä taloudelliset resurssit muodostavat
tälle esteitä. Tarkoituksenmukaista ei ole
myöskään käyttää jaettavissa olevasta kehyksestä nykyistä suurempaa osuutta
omiin hankkeisiin.
Toimintaryhmissä omien hankkeiden
maksuhakemusten ja raporttien laatiminen vie kohtuuttoman paljon aikaa. Kahdesti vuodessa on tilanne, jossa haetaan
toimintarahan ja 3-4 omien hankkeiden
maksatusta. Kaikkiin hakemuksiin on
kopioitava samat tositteet 4-5 kopiona jaettujen kustannusten vuoksi sekä täsmälleen samat selvitykset kustannusten jakamisesta ja kilpailuttamisesta. Tämä on
turhauttavaa eikä ainakaan millään tavalla kustannustehokasta.
Hakijoiden maksuhakemusten käsittely on työllistänyt toiminnanjohtajaa ja
projektikoordinaattoria yhä enenevässä määrin. Epäselvyydet kustannusten
hyväksyttävyydessä aiheuttavat lisätöitä ja haastetta maksatuksien käsittelyyn.
Pyhäjärviseutu ry on selviytynyt tämän
ohjelmakauden maksatusten tuomista
haasteista kuitenkin hyvin, vaikka hanketoimijoilta tulee välillä erittäin kriittistä
palautetta ”kuittisulkeisista” ja ”saivartelusta” joidenkin maksujen hylkäämisen
yhteydessä.
Tiukat maksatusten haun määräajat
edellyttävät toimintaryhmän henkilöstöltä valppautta ja aikaa vahtia, etteivät määräajat kulu hakijoilta umpeen. Hanketoimijat keskittyvät useimmiten pääasiassa
toimintaan ja paperityöt uhkaavat unohtua. Muutaman hankkeen maksatusten
määräaikojen kanssa on ollut ongelmia ja yhden hakijan hanke on käsittelyssä maaseutuelinkeinojen valituslautakunnassa.
Toimintaryhmien tähän saakka kasvanut rooli seudullisena ja aktiivisena
aluekehittäjänä on vaarassa jäädä pelkästään LEADER-ohjelman toteuttajaksi.
Omilla hankkeilla voidaan jonkin verran
tuoda lisäresursseja kehittämiseen, mutta
silläkin on rajansa, jotta jaettavaa jäisi
mahdollisimman paljon itse toimijoille.
6. LEADER-TOIMINNAN ONNISTUMISET JA
ONGELMAT VALTAKUNNAN TASOLLA
SEKÄ PALAUTE KESKUSHALLINNON JA
MAASEUTUVERKOSTOYKSIKÖN
TOIMINNASTA
Byrokratia
Suomessa EU-byrokratian lisäksi luotu
ylimääräinen byrokratia on karsittava
pois ja kaikki keinot ohjelman mahdollisimman asiakaslähtöiseen toteuttamiseen on otettava käyttöön. Byrokratian
paljous on aiheuttanut ongelmia hanketoteuttajille ja myös toimintaryhmälle.
Byrokratia syö toimintaryhmän uskottavuutta, koska kaikki hanketoteuttajat
eivät välttämättä ymmärrä, ettei kohtuuton paperityö ja muuttuvat ja tiukentuvat käytännöt johdu toimintaryhmästä.
Hallintomallin valmistelu
Pääosa toimintaryhmistä on valmiita
ottamaan lisää vastuuta ja hoitamaan
LEADERiä ns. Global Grant-mallin
mukaan, jossa toimintaryhmä hoitaisi
hankkeet kokonaisuutena päätöksenteosta maksatuksiin. Tähän ei kuitenkaan
olla hallinnossa valmiita. Toimintaryhmät valmistelivat alkuvuodesta Poko
ry:n toiminnanjohtajan Juha Kolhisen
selvitystyöhön perustuen esityksen hallintomalliksi, jokhon erityisesti maaseutuvirasto suhtautui kriittisesti. Todellista
keskustelua alun perin esitetystä mallista
ei edes käyty vaan maaseutuvirasto otti
esiin oman esityksensä. Pitkien neuvottelujen tuloksena hallintomallista
näyttää kuitenkin tulevan kohtuullinen
kompromissiratkaisu, vaikka lähellekään
global grant –mallia ei päästä.
Maaseutuviraston tiedottaminen puutteellista ja osin
ristiriitaista
Maksatushakemusten käsittely on erittäin työlästä jatkuvasti muuttuvien
säädösten maailmassa. Selkeät sään-
nöt puuttuvat, tulkinnat ovat moninaiset ja muistettavia päivämääriä esim.
hankkeiden vireille tulon perusteella
on aivan liikaa. Maaseutuviraston tulisi
informoida toimintaryhmiä paremmin.
Uudet haasteet on esimerkki täysin
pieleen menneestä tiedottamisesta. Ensin tätä markkinoitiin toimintaryhmille
mahdollisuutena, jota toimintaryhmät
voivat halutessaan markkinoida ja ottaa
käyttöön. Lopulta uudet haasteet onkin
rasite. Jos uusiin haasteisiin ei hankkeita saada, toimintaryhmiltä otettaneen
rahoituskehystä pois. Asiasta ei kuitenkaan missään vaiheessa riittävästi
informoitu toimintaryhmiä eikä ELYkeskuksia.
Toimintalinjan 2 (erityisympäristötuet yhdistyksille) hankkeet ovat niin
ikään toimintaryhmille ongelmallisia.
Alun perin toimintaryhmien annettiin
ymmärtää, että jos linjan 2 hankkeita
puolletaan, niistä on hyötyä toimintaryhmille muun muassa siten, että ne
voivat lisätä toimintaryhmän rahoituskehystä. Loppujen lopuksi näyttää
kuitenkin siltä, että Toimintalinjan
2 hankkeet ovatkin toimintaryhmien oman kehyksen sisällä jonkinlaisena ”laskennallisena osuutena” jonka
suuruutta on lähes mahdoton arvioida. Toimintaryhmillä ei myöskään ole
mitään todellista päätöksentekovaltaa
linjan 2 hankkeissa, koska rooli on vain
lausunnonantajan rooli ja myönteinen
lausunto on lähes pakko antaa.
Koordinointihankkeet
deltaan merkittäviä. Hanketukien suuren 5 000 euron alarajan vuoksi niitä
ei ole kuitenkaan mahdollista toteuttaa
itsenäisinä LEADER-hankkeina. Mikäli
toimintaryhmällä ei ole juuri käynnissä sopivaa koordinointihanketta, monet maaseudun kehittämisen kannalta
pienet, mutta keskeiset toimet jäävät
toteuttamatta.
Koordinointihanke on ainut tapa,
jolla pieniä kehittämis- ja investointihankkeita voidaan toteuttaa. Toimintamalli on otettu yhdistysten keskuudessa hyvin vastaan ja Pyhäjärviseudulla
on toteutettu jo kolme koordinointihanketta. Valitettavasti neljänteen ei
ole enää rahaa tällä ohjelmakaudella.
Koordinointihankkeen huonoista puolista on selostettu pitkään vuoden 2011
vuosiraportissa, mutta ongelmat ovat
pysyneet samoina.
Tämä ohjelmakausi on osoittanut, että
yhdistyksillä on hyviä ideoita maaseudun kehittämiseksi, Niiden toteutus ei
vaadi suuria euromääriä, mutta pienet
hankkeet ovat paikalliselta vaikuttavuu-
19
7. KOHTI UUTTA OHJELMAKAUTTA
2014-2020
Toimintaryhmien oma panos uuden
ohjelmakauden kehittämiseen ja sen sisällön vaikuttamiseen on tärkeää. Pyhäjärviseutu pyrkii olemaan mukana valtakunnan tason kehitystyössä.
Uutta LEADER-strategiaa valmistellaan rahoitettujen hankkeiden ollessa
loppusuoralla ja viimeisten päätöksentekovaiheessa. Komission säädösten mukaan nykyisillä rahoilla ei saa valmistella uutta kautta. Käytännössä kuitenkin
kaikki toimintaryhmät ovat jo aloittaneet
valmistelun ja tietenkin tämän kauden
rahoilla. On erikoista, ettei komissio ole
edelleenkään keksinyt ratkaisua tähän
jokaisen ohjelmakauden vaihtuessa liittyvään ongelmaan. Maaseutuviraston tarkastuksissa todettiin, että toimintaryhmien on hoidettava toimintaryhmätyöhön
liittyvät velvoitteensa vuoden 2015 loppuun saakka. Kuitenkin toimintarahan
Kuvia avajaisista
20
toteutus päättyy viimeistään 30.4.2015 ja
monella toimintaryhmällä rahat loppuvat
käytännössä jo paljon aikaisemmin. Maaja metsätalousministeriön tulee löytää
tähän mitä pikimmiten jokin ratkaisu.
LEADER-strategian toteutumisen
kannalta keskeistä on, että uudella ohjelmakaudella hallintomallia yksinkertaistetaan ja byrokratiaa vähennetään.
Pyhäjärviseutu ry:n eräs hanketoteuttaja toteaa asiakastyytyväisyyskyselyssä
osuvasti: ”Vaikeassa pykäläviidakossa on
vaikea kulkea ilman rinnalla kulkevaa
opastajaa”.
LEADER-toimintaryhmillä tulee olla
enemmän päätöksentekovaltaa hankkeiden valinnassa sekä maksatusten seurannassa ja ennen kaikkea mahdollisuus
neuvoa asiakkaita.
Yritystuet on ehdottomasti säilytettävä. Mahdollisuus muiden rakennera-
hastojen käyttöön laajentaisi paikallisen
kehittämisen toimenpiteitä.
Pyhäjärviseutu suhtautuu luottavaisin
mielin uuden ohjelmakauden valmisteluun, mikäli LEADER-toimintaryhmien,
maaseutuviraston ja ministeriöiden välille saadaan muodostettua järkevä, yhtenäinen näkemys LEADERin kevyemmästä hallintomallista.
Eurassa 28.2.2013
Pyhäjärviseutu ry, hallitus
Yhteenveto
1. PUOLLETTUJEN HANKKEIDEN SISÄLLÖN PAINOTUKSET JA
KAPPALEMÄÄRÄT
Hankehakemuksia saapui yhteensä 23 sekä lisäksi 6 Luontosampo-koordinointihankkeen alahankehakemusta.
Kaikki saapuneet neljä yritystukihakemusta sekä kaksi edellisenä vuonna saapunutta hyväksyttiin. Yleishyödyllisiä hankehakemuksia saapui 19, jotka kaikki hyväksyttiin. Investointihankkeita oli 7 ja kehittämishankkeita 12.
Toimenpide 411, 1 yritystuki.
Toimenpide 412, ei hankkeita.
Toimenpide 413, 19 hanketukea ja 3 yrityshanketta sekä Luontosampo-hankkeen 6 alahankehakemusta.
Toimenpide 421, 8 hanketta, joista 4 myös kansainvälisiä.
Kaikilla kuudella hyväksytyllä yrityshankkeella parannetaan yritysten kannattavuutta ja laajennetaan yrityksen tarjoamia
palveluja. Kaksi tukea hakeneista yrityksistä on uusia. Yritysten toimialat ovat ilmakuvaustoiminta, pinnoiteala, ensiapukoulutus, hevosala, elintarvikeala ja matkailu. Hyväksytyistä yhteisöllisistä hankkeista neljä on kansainvälisiä ja niiden toimialoina ovat lähiruoka, metsät, nuoret ja oljen hyödyntäminen. Kaksi yhteisöjen hakemaa hanketta liittyy kulttuuripalveluihin,
kolme nuoriin ja seitsemällä lisätään asumisviihtyvyyttä ja parannetaan palveluja. Hankkeilla kunnostetaan kokoontumistiloja niin ulkoa kuin sisältä, järjestetään kerhotoimintaa, rakennetaan liikuntapaikkoja, edistetään yritysten verkostoitumista
ja parannetaan palveluja. Karhuseudun, Ravakan ja Pyhäjärviseudun yhteishankkeilla luodaan mahdollisuuksia kansainvälisen toiminnan edistämiseen ja tulevaisuuden strategioiden laatimiseen. ’
Vuonna 2012 valittiin kolmannen kerran vuoden LEADER-hanke. Ylivoimaisesti eniten ääniä sai Kuntokeskus Tzemppi
Oy:n Kuntokeskus Kauttualle. Pyhäjärviseutu ry:n hallitus toteaa perusteluissaan, että Tzemppi on tuonut ”kaupunkilaisten”
trendikkäät lajit maaseudulle, on terveyttä edistävä ja tarjoaa palveluja kaiken ikäisille vauvasta vaariin. Ikäihmisille on omat
ryhmänsä ja kuntolaitteensa. Erityismaininnan sai lapsiparkki, jonne voi jättää pienet lapset valvonnan alle oman treeninsä
ajaksi. Tzempin toiminta edistää vahvasti nuorten aikuisten työllistymistä ja on saanut huippunopeasti jäseniä ja asiakkaita.
Tarve uudelle kuntosali- ja ryhmäliikuntapalvelulle oli ilmeinen. Tzemppi on ensimmäinen yritys, joka on saanut Vuoden
LEADER -hankepalkinnon.
2. KESKEISIMMÄT TOIMET JA TAPAHTUMAT
Pyhäjärviseutu ry panosti vuoden 2012 aikana erityisesti LEADER-strategian valmisteluun ja LEADERistä tiedottamiseen
sekä hankehakijoiden neuvontaan. Ensimmäiset kansainväliset hankkeet (4 kpl) saatiin käyntiin. Lisäksi käynnistettiin valtakunnallinen LEADER-brändilotti.
Toimintarahan resurssit riittävät käytännössä pelkästään toimintaryhmän hallinnollisten tehtävien hoitamiseen. Omien
LEADER-hankkeiden toteuttaminen on nähty tehokkaaksi ja tulokselliseksi keinoksi kehittää koko seutua koskettavia asioita
ja edistää LEADER-ohjelman toteutusta. Vuonna 2012 on edistetty omien ja toimintaryhmien yhteisten hankkeiden avulla
muun muassa kyläsuunnitelmien tekemistä, kansainvälistymistä yhteishankkeella Ravakan ja Karhuseudun kanssa, luontoon
ja retkeilyyn kohdistuvia pieniä investointeja koordinointihankkeella sekä yhteistä tiedottamista ja viestintää hallinnoimalla
Satakunnan maaseututoimijoiden yhteistä Satasilta tiedottaa –hanketta.
Omien kehittämishankkeiden ja toimintarahan avulla on järjestetty tiedotus- ja aktivointitilaisuuksia (11), teemailtoja ja
kyläiltoja (12). Hakijoita on neuvottu hankkeiden hakemisessa, hankkeen toteutuksessa ja maksatuksissa. Pyhäjärviseutu ry
järjesti tai oli mukana järjestämässä mm. seuraavia tapahtumia: Voimistuvat Kylät, kansainvälisten hankkeiden kavalkadi,
Suomi Areena, toimiston avajaiset, ranskalaisen toimintaryhmän vierailu. Lisäksi henkilöstö on osallistunut maakunnallisiin
ja valtakunnallisiin koulutuksiin.
Jatkettiin uuteen vuonna 2014 alkavaan ohjelmakauteen valmistautumista strategisella suunnittelulla, yhteisillä koulutuspäivillä maaseutuviraston, ministeriön ja verkostoyksikön kanssa. Valtakunnallisen LEADER-asiamieshankkeen toteuttamista jatkettiin ja hallintomallin selvittämiseen osallistuttiin aktiivisesti, vaikkakin yhteisen näkemyksen löytäminen toimintaryhmien ja hallinnon välillä vaikuttaa kovin haastavalta. Loppuvuodesta 2012 tehdyn ohjelmakyselyn tuloksia analysoitiin ja
otettiin huomioon strategisessa suunnittelussa. Strategiseen suunnitteluun liittyi myös työpajatyöskentely.
3. MUU KUIN MANNER-SUOMEN MAASEUDUN
KEHITÄMISOHJELMAAN LIITTYVÄ TOIMINTA
Byrokratialta ei juuri jää aikaa muuhun toimintaan. Pyhäjärviseutu toimii LEADER-toiminnan mukaisesti verkostoissa ja
useiden kumppanien kanssa yhteistyössä niin seudullisella, maakunnallisella kuin valtakunnallisellakin tasolla.
21