Audiologiaa puheterapeuttiopiskelijoille

Transcription

Audiologiaa
puheterapeuttiopiskelijoille
Martti Sorri
Syksy 2010
ms 2010
Luentojen sisältö
1. Audiologian määrittely
6. Kuulovikojen aiheuttajia
2. Käsitteitä
Akustiikkaa
Psykoakustiikkaa
7. Kuulovikojen esiintyvyys
3. Kuuloaisti
Kuuloaistin merkitys ja tehtävät
Kuulovikojen luokittelu
Toiminnallista anatomiaa
4. Kuulontutkimukset
Psykoakustiset
Elektrofysiologiset
5. Tasapainojärjestelmä
Toiminnallista anatomiaa
Tasapainotutkimukset
8. Kuulon kuntoutus
Kuntoutuksen kuusijako
Tekninen kuulonkuntoutus
- Kuulokojeet
- Muut apuvälineet
- Sisäkorvaistutteet
Kuntoutusjärjestelmä
9. Kuulonseulonnat
10. Preventio
ms 2010
Miten opitaan
Oheislukemista:
1. Luennot
Listan mukaan
1. Alpiner J.G. & McCarthy P.A. Rehabilitative audiology.
Children and adults. (2nd. ed.) Williams & Wilkins
1993.
2. Oppikirjat
2. Viita H., Huttunen K. & Sorri M: Korvat ja kuuleminen.
Suomen Kuurosokeat ry:n julkaisuja, Sarja A 2.
Suomen Kuurosokeat ry, 1998
Oppikirja:
Jauhiainen T. (toim). Audiologia. Duodecim 2008
(tai samansisältöinen audiologian pohjoismaiknen
oppikirja ruotsiksi tai norjaksi)
3. Lonka, E. & Korpijaakko-Huuhka, A.-M. (toim.) Kuulon
ja kielen kuntoutus. Vuorovaikutuksesta
kommunikointiin. Palmenia.kustannus, Helsinki,
2000.
3. Opintokäynti
Sovitaan kurssin aikana
4. Tentti
Valitettavasti
Sovitaan erikseen
Vaatimukset
4. Lidén, G. (toim.) Audiologi. Almqvist & Wiksell Förlag,
1985, Stockholm
5. Kallanranta, T. Rissanen, P Vilkkumaa I (toim.)
Kuntoutus. Duodecim, Uusin painos
6. Heikkinen, E, Rantanen, T (toim). Gerontologia.
Duodecim Uusin painos
7. Salmivalli A. & Jauhiainen T. & Kärjä J. & Raivio M.
Kuulontutkimus ja kuntoutus. 1984
ms 2010
Perusteita
ms 2010
Määrittelyä
Definition of Audiology according to ISA
“Audiology deals with the knowledge, protection and rehabilitation of human
hearing, inclusive of the effects of pharmacological and surgical measures,
but exclusive of matters relating to the techniques of these measures.“
Muita määrittelyjä
Aetiology (etiologia) Æ Pathology (patologia) Æ Impairment (vika – elimen
tason ongelma) Æ Disability (haitta – yksilötason ongelma) Æ Handicap
(vamma – sosiaalisen tason ongelma)
Habilitation – (primaari) kuntoutus
Rehabilitation – (uudelleen) kuntoutus
ms 2010
Akustiikkaa
Ääni
•
•
•
•
•
Värähtelyä
väliaineessa
Äänen nopeus
v=lxf
Äänen taajuus
Hz = 1/sec (cps)
1 kHz = 1000 Hz
• Äänes (”puhdas ääni”,
pure tone – vain 1
taajuus
• Kompleksinen ääni
(complex sound) –
useita taajuuksia;
seosääni, jatkuva
spektri
• Psyakustisesti ääni =
havainto äänestä
ms 2010
Äänen voimakkuus
Desibeli
(1)
I
dB = 10 log -----I0
p
(2) dB = 20 log -----p0
SPL (sound pressure level,
äänenpainetaso)
p0 = 20 uPa
ms 2010
desibeli
•
•
3 dB = äänen voimakkuus kaksinkertaistuu
10 dB = äänen voimakkuus kymmenkertaistuu
ms 2010
Äänen voimakkuus
H(T)L (hearing threshold level;
kuulokynnystaso); p0 määritetty
standardissa (esim ISO 389)
dB(A) A-painotettu äänitaso;
vallitsevan äänen voimakkuus
mitattu A-suodinta käyttäen:
matkii ihmiskorvan
kynnysherkkyyttä eri taajuuksille
SL (sensation level; aistimustaso);
äänen voimakkuus suhteessa
kuulijan kynnystasoon
ms 2010
Muita akustisia käsitteitä
• Särö (distorsion)
Ääni muuttuu äänentoistoketjussa
Taajuussärö (harmoninen särö, Intermodulaatiosärö)
Intensiteettisärö
Vaihesärö
• Immittanssi (värähtelyvastus, impedanssi, admittanssi)
Reaaliosa, imaginaariosa
• Ultraääni
• Infraääni
ms 2010
Psykoakustisia käsitteitä
• Kuuluvuus (loudness)
• Äänen korkeus (pitch)
• Kuulokynnys
Kynnys
aistinfysiologiassa = 50%
havainnoista oikein
Threshold of detectibility
Threshold of tonality
Ääneskynnys
Puhekuulon kynnys
Temporaalinen
integraatio
• Adaptaatio
• Recruitment
• Peittovaikutus
• PTA (pure tone average)
• BEHL
• WEHL
• Miten mukana olevat
taajuudet ilmaistaan?
ms 2010
Sana ”kuulla”
havaitseminen/detection
Æerottaminen/discrimination
Ætunnistaminen/recognition
Æymmärtäminen/comprehension
ms 2010
Kuulon tehtäviä
Tehtävä
Sisältö ja esimerkkejä
Kommunikointifunktio
puheen ja kielen oppiminen
viestin vastaanottaminen keskustelussa
semanttinen
ei-semanttinen (äänensävyt ja
-painot
Hälytysfunktio
puhujan havaitseminen
merkkiäänet (esim. laitteen toiminta,
oman tekemisen kontrolli, lähestyvä
kulkuneuvo, palovaroitin jne.)
Tunne- ja psykososiaalinen funktio
yhteys toisiin ihmisiin
havainto toisen ihmisen läsnäolosta
Esteettinen funktio
musiikki
luonnon äänet
Orientaatiofunktio
orientoituminen tilaan
suuntakuulo
Lisäksi
Kuuloaisti ei nuku
Kuulo toimii nurkan taakse
ms 2010
Kuulovikojen jaottelu
• Perifeerinen
– Konduktiivinen,
johtumisvika
– Sensorineuraalinen,
aistimisvika
KUULOVIKA
Konduktiivinen
Jäykkyysvika
Massavika
• Sentraalinen
ms 2010
Sensorineuraalinen
Kokleaarinen
Sentraalinen
Retrokoleaarinen
Konduktiivinen vs. sensorineuraalinen
Konduktiivinen / Conductive
Sensorineuraalinen /
Sensorineural
Lokalisaatio / localization
Ulkokorva, välikorva / outer ear,
middle ear
Sisäkorva, kuulohermo (radat,
keskukset) / inner ear, VIIIth
nerve (central pathways)
Kuulo-ongelman laatu / quality
of hearing problem
Tarvitaan lisää voimaa/ more
power needed
Hyvä erottelukyky ja tunnistus /
good discrimination and
perception
Tarvitaan lisää voimaa/ more
power needed
Huono erottelukyky ja tunnistus
/ poor discrimination and
perception
Ääniraudat / tuning forks
R–
W Æ sairas korva / W Æ bad
ear
R+
W Æ terve korva / WÆ good ear
Maksimi / maximum
60 – 70 dB
Ei lainkaan kuuloa / no hearing
Audiogrammi
Ilmajohto huonompi kuin
luujohto / Air conduction
thresholds poorer than bone
conduction thesholds
Ilma- ja luujohtokynnykset yhtä
huonot / No difference
between Air and bone
conduction thresholds
ms 2010
Anatomiaa ja fysiologiaa
ms 2010
Ulkokorva
• Äänen siirtäjä
• Myös akustinen tehtävä
– Ulkokorvan resonanssi
– Äänen suuntaaminen
• Yhteinen vaikutus 1 – 3 kHz alueella 10 –
25 dB
ms 2010
Välikorva
• Impedanssin sovitus
– Hydrauliikka
– Vipujärjestelmä
• Paineen tasaus
• Korvatorven toiminta
• Mastoidaalilokerosto
• Välikorvan lihakset
ms 2010
Sisäkorva
•
•
Värähtely hermoimpulsseiksi = sensori
Sisä- ja ulkokarvasolujen tehtävät
ms 2010
Sisäkorva
ms 2010
Kuuloradat ja keskukset
Tonotopia!
ms 2010
Kuulon tutkiminen
ms 2010
Kuulontutkimusten tarkoitus
Kuulovika
Kuulovika on
Kuulovian aste
Tarvitsee kuntoutusta
Kuulovikaa ei ole
Kuulovian tyyppi
Ei tarvitse kuntoutusta
Kuntoutuksen valinta
ms 2010
Tukea diagnoosille
Kliininen tutkimus
• Korvastatus
•
•
•
•
Puhe- ja kuiskauskuulo
Puhekuulo (V)
Kuiskauskuulo (v)
Keskusteluetäisyys
• Ääniraudat
– W
– R
– c5
ms 2010
Kuulontutkimukset
ms 2010
Äänesaudiometria
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Ilmajohto
Luujohto
Peiteääni
Symbolit
Konduktiivinen vajaus
Kuulovian aste
PTA, BEHL, WEHL
Kuulovian tyyppi
Tasainen, nouseva,
laskeva, U-muotoinen
ms 2010
Äänesaudiometria
ms 2010
Äänesaudiometria
ms 2010
Audiogrammeja
ms 2010
Audiogrammeja
ms 2010
Audiogrammeja
ms 2010
Kuulovian aste
Kuulovian aste
WHO(1991)
(BEHL0.5–2 kHz)
EU:n työryhmä (1996)
(BEHL0.5–4 kHz)
Lievä
26 – 40 dB
20 dB < BEHL0.5–4 kHz < 40 dB
Keskivaikea
41 – 60 dB
40 dB < BEHL0.5–4 kHz < 70 dB
Vaikea
61 – 80 dB
70 dB < BEHL0.5–4 kHz < 95 dB
Erittäin vaikea
> 81 dB
BEHL0.5–4 kHz > 95 dB
ms 2010
Kuulokäyrän muoto
•
•
•
•
•
Keskitaajuuksien U-muotoinen audiogrammi. Huonoin
keskitaajuuksien kynnys on vähintään 15 dB huonompi kuin huonoin
pienten tai suurten taajuuksien kynnys
Nouseva audiogrammi. Huonoin pienten taajuuksien kynnys on
vähintään 15 dB huonompi kuin kynnykset keski- ja suurilla
taajuuksilla
Tasainen audiogrammi. Poikkeamat taajuuksilla 0,125--8 kHz ovat
alle 15 dB.
Loivasti laskeva audiogrammi. Keskitaajuuksien (0,5 ja 1 kHz) ja
suurten taajuuksien keskiarvon ero on 15 – 29 dB
Jyrkästi laskeva audiogrammi. Keskitaajuuksien (0,5 ja 1 kHz) ja
suurten taajuuksien (4 ja 8 kHz)keskiarvon ero on vähintään 30 dB
ms 2010
Puheaudiometria
• Jatkuva puhe,
lauseet, sanat, tavut
• Kynnykset
• Tunnistusprosentti
• Lähde: CD, kovalevy
(nauha, kasetti, elävä
puhe) Æ Vaimennin
(audiometri) Æ
Kuulokkeet/kaiutin
• Haitan arviointi
• Äänesaudiogrammin
varmistaminen
ms 2010
Puheaudiometrian tuloksia
ms 2010
Immittanssimittaukset
• Immittanssi
• Admittanssi
• Impedanssi
• Tympanometria
• Stapediusrefleksi
ms 2010
Immittanssimittaukset
ms 2010
Herätevastetutkimukset
• Elektrokokleografia
• Aivorunkovasteet
• Kortikaaliset vasteet
• Taajuusspesifit mittaukset
• Kuulokynnysarvio
• Kuulovian
tasodiagnostiikka
ms 2010
Otoakustiset emissiot
• Korvan aktiivisti
tuottamaa ääntä –
OHC
• Spontaanit
• Transienttisyntyiset
• Särösyntyiset
ms 2010
Äänikenttämittaukset
• Ääni kaiuttimesta/kaiuttimista
• Teknisesti haastavaa – tilavaatimukset
• Äänekset
• Puhe
• Aina binauraalimittaus
ms 2010
Lasten kuulontutkimukset
• Observaatioaudiometria
• Leikkiaudiometria
• Varsinainen audiometria
• Sopiva ärsyke!
– Suodatetut ympäristöäänet
– Kieli-ikää vastaava sanasto
ms 2010
Lasten kuulontutkimukset
ms 2010
Insertiovahvistusmittaus
• Kuulokojeen
todellisen
vahvistuksen
mittaaminen
korvakäytävästä
ms 2010
Muita psykoakustisia tutkimuksia
•
•
•
•
•
•
•
•
Hälypuhetesti
Vaikeutetut puhetestit
Audiovisuaalinen puheentunnistus
Suuntakuulo
Adaptaatiotestit
Kuuluvuuden vertailu
Automaattinen audiometria (Békésy)
Jne…..
ms 2010
Tasapaino ja huimaus
ms 2010
Tasapainon hallinta
Meillä ei ole tasapainoaistia vaan OPITTU
tasapainon hallinta
ms 2010
Tasapainojärjestelmä
• Aistijärjestelmä
–
–
–
–
Näkö
Syvätunto
Vestibulaarielin
(kuulo)
• Sentraalinen käsittely
• Tasapainomuisti
• Efferentti järjestelmä
• Autonomiset heijasteet
ms 2010
Vestibulaarijärjestelmä
• Vestibulaarielin on
anatomisesti,
embryologisesti ja
fylogeneettisesti
samaa elintä kuin
koklea
ms 2010
Anamneesi
• Huimauksen tyyppi - liike,
rotatorinen, epävarmuus,
poissaolo,
näköongelmat…
• Miten huimaus alkoi
• Kohtauksellisuus,
kohtausten kesto
• Kuulo, muut korvaoireet
• Muut liitännäisoireet
• Provosoivat, helpottavat
tekijät
• Pahoinvointi, oksentelu
• Jne…
• ”Huimaako päästä vai
jaloista”
• Mitä potilas tarkoittaa
huimauksellaan
• Mistä potilas ajattelee
huimauksen johtuvan
• Mitä potilas epäilee
(aivohalvaus, kasvain…)
ms 2010
Kliininen tutkimus
• ORL-status
• Kuulo
– V,v, ääniraudat
– Audiometria
• Vestibulo-okulaarinen
refleksikaari (silmät
seuraavat illusorisen
liikkeen jälkeen jäävää
objektia [rautatienys]) Æ
nys
–
–
–
–
Spontaani nys
asentonys
head shaking nys
Dix-Hallpike (ja muut
kaarikäytävätestit
• Frenzelin lasit
ms 2010
Kliininen tutkimus
• Vestibulospinaalinen
refleksikaeri
• Jäävesikoe
– 0,2 – 1 ml (EI: 20 ml!)
– Horisontaalinen
kaarikäytävä pystyyn
– Frenzelin lasit
– Romberg
– Sokkokävely, Unterberg
• Vestibuloserebellaarinen
refleksikaari
– Koordinaatiokokeet (sorminenänpää, kantapää-polvi,
adiadokkokinesia, StewardHolmes)
• Aivohermostatus
ms 2010
Nystagmuksen suunta
•
•
•
•
•
Hidas vaihe seuraa jälkeen
jäävää objektia (rautatienys),
nopea vaihe korjaa
Kliinisesti: nopean vaiheen
suunta = nys:n suunta
Kalorisessa kokeessa nys
seuraa kuviteltua liikettä (=
stimuloitua endolymfan liikettä)
Lämminstimulaatio ärsytetyn
korvan suuntaan
Kylmästimulaatio ärsytetystä
korvasta pois
•
•
•
•
•
ms 2010
Ampullopetaalinen endolymfan
liike Æ nys ao. korvaan päin
Ampullofugaalinen Æ nys ao.
korvasta pois
Ampullopetaalinen endolymfan
liike Æ ao. puolelya suurempi
impulssivirta eli nys
dominoivan vestibulaarielimen
suuntaan
Sammumisnys terveen korvan
suuntaan
Ärsytysnys sairaan korvan
suuntaan
Siis
ms 2010
Elektro-nystagmografia (ENG) /
video-okulografia (VOG)
• Silmä on sähköinen
dipoli, jonka liikkeitä
voidaan seurata
• Silmän liikkeet
kuvataan videolle ja
analysoidaan
ms 2010
VOG / ENG
• Okulaariset testit
– Sakaadit
– Hitaat seurantaliikkeet
• Spontaani nys
• Kalorisesti provosoitu
nys
– Lämmin- kylmä
– Vesi – ilma
• Rotatorisesti
provosoitu nys
ms 2010
Posturografia (tasapainolevy)
• Neljän pisteen vaaka
• Staattinen
– Näön häirintä (silmät kiinni)
– Syvätunnon häirintä (täristimet, pehmeä
alusta
• Dynaaminen
ms 2010
LASTEN KUULOVIAT
ms 2010
Milloin vika on syntynyt
• Prenataaliset
• Perinataaliset
• Postnataaliset
ms 2010
Prenataalisia
• Perinnölliset
– Dominantisti periytyvät
– Resessiivisesti periytyvät
– Syndroomiset
– Ei-syndroomiset
– Autosomaaliset
– X-kromosomiin sidotut
– Mitokodriaaliset
ms 2010
Tunnistettuja lokuksia ja geenejä / Indentified loci and genes / XI-08
Geenit
Ei-syndr - autosomaalinen dominantti
22
Syndr - autosomaalinen resessiivinen
28
X-linked
1
Y-linked
?
Modifier
?
Ei-syndr - mitokondriaalinen
7
Syndr - mitokondriaalinen
6+2
deleetiota
Otoskleroosi
Syndromaaliset kuuloviat
36
ms 2010
The Hereditary Hearing loss Homepage aims to give an up-to-date overview of
the genetics of hereditary hearing impairment for researchers and clinicians working
in the field.
This site lists data and links for all known gene localizations and identifications for
nonsyndromic hearing impairment.
For syndromic hearing impairment, only a few of the most frequent forms are
covered.
The Hereditary Hearing loss Homepage is maintained by
Guy Van Camp, University of Antwerp
[email protected]
Richard Smith, University of Iowa
[email protected]
If you want something to be included, or if you have other comments or suggestions for this
website, notify us by e-mail.
http://webh01.ua.ac.be/hhh/
ms 2010
• Intrauteriiniset infektiot
– Rubella
– Sytomegalo
– Toksoplasma
– Syfilis
– Influenssa ???
• Muut intrauteriiniset vauriot
– Lääkkeet
– Säteily??
ms 2010
Perinataaliset
– Perinataalinen: 0- 24 h
– Neonataalinen: 0 – 28 vrk
– Pieni syntymäpaino
– Vastasyntyneen keltaisuus
– Vastasyntyneen hapenpuute
ms 2010
Postnataalisia
• Bakteerimeningiitti
• Korvatulehdukset
– RAOM – valtaosa < 2 v iässä
– SOM – 5-10 %:lla alle kouluikäisistä
• Ototoksiset lääkkeet
– Merkitys globaalisella tasolla
ms 2010
Vaikeiden ja erittäin vaikeiden kuulovikojen etiologia (%)
Parving
ym. 1993
(Tanska)
Vartiainen
ym.
1997
(Suomi)
MäkiTorkko
ym. 1998
(Suomi)
Billings ja
Kenna
1999
(USA)
Prenataalinen
geneettinen
ei-geneettinen
46
8
41
13
40
11
25
20
Perinataalinen
9
*
7
19
Postnataalinen
15
16
3
11
20
30
39
25
Tuntematon
ms 2010
Lasten kuulovikojen yleisyydestä
Termejä
Vallitsevuus (prevalenssi)
x / 100 000
Ilmaantuvuus (insidenssi)
x / 100 000 / v
ms 2010
• Suomessa syntyy
vuosittain 50 – 60
vaikeasti tai erittäin
vaikeasti kuulovikaista
lasta
(kuntouttamattomalla
kuulovialla olennainen
vaikutus kielen ja
puheen kehitykseen)
• Liimakorvan
vallitsevuus alle
kouluikäisilla 5 – 10 %
Poikkeavia kuulolöydöksiä
• 7 v 4 % (Sorri ym 1997)
• 15 v 10 % (Sorri & Rantakallio
1985
• 20 v pojilla jkv alle 20 %
(Sorri ym 1980,
Jokitulppo ym 2008)
ms 2010
Varhaislapsuuden kuulovikojen prevalenssi
Prevalenssi
Kuulovian aste
Tutkija
1,1 / 1000
PTA0,5-2kHz > 50 dB
Martin ym. 1981
1,27 / 1000
BEHL0,5-4kHz > 40 dB
Davis ja Parving 1993
1,1 / 1000
PTA0,5-2kHz > 35 dB
Karikoski ja Marttila 1995
1,3 – 1,1 / 1000
Mäki-Torkko ym 1998
ms 2010
Milloin epäilet lapsen kuulovikaa – 1
Riskiryhmät
• Suku; 1.asteen sukulaisella muu kuin
hankinnainen kuulovika, suvussa runsaasti
muita kuin hankinnaisia kuulovikoja
• Hoito lasten teho-osastolla
• Epämuodostumat, erityisesti pään ja kaulan
alueella
• Sairastettu aivokalvontulehdus – älä viivyttele!
ms 2010
Milloin epäilet lapsen kuulovikaa – 2
Seulonnat
• Vastasyntynyt
• Neuvolaseulonnat
VANHEMPIEN EPÄILY
ms 2010
Kuulovian varmistaminen
•
•
•
•
Observaatioaudiometria
Ehdollistettu audiiometria
Leikkiaudiometria
Varsinainen audiometria
• OAE
• ABR
• Varmistaminen =
prosessi
Tavoite:
• Kuulovian varmistus <
4 kk
• Kuntoutuksen aloitus <
6 kk
• Muiden erikoisalojen
konsultaatiot
ms 2010
Kuntoutustyöryhmä
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Audiologi
Foniatri
Korvalääkäri
Teknisen audiologian edustaja
Kuulontutkija
Puheterapeutti
Sosiaalityöntekijä
Korvakappaleen tekijä
Kuntoutusohjaaja
Lastentarhan työntekijät
Koulun työntekijät
Jne…
Todella monialaista yhteistyötä
eikä vain teknisaudiologista
kuulonkuntoutusta
ms 2010
Aikuisten kuulovikojen aiheuttajia
•
•
•
•
•
•
Ikäkuulo / presbyacusis
Pitkäaikainen välikorvan tulehdus / chronic
otitis media (COM)
meluvammat / noise induced hearing loss
(NIHL)
Otoskleroositauti / otosclerosis, otospongiosis
Menieren tauti / Meniere’s disease
Kuulohermon kasvain / neuroma of the VIIIth
nerve
ms 2010
Ikäkuulo
• Presbyakuusi = ikään liittyvä
sensorineuraalinen itsesyntyinen etenevä
kuulovika
• ARHI = kaikki iän myötä esiintyvät
kuuloviat
ms 2010
Rosenin kaskadihypoteesi
ms 2010
Altistavia tekijöitä (Rosenin mukaan)
•
•
•
Dieetti
Ravitsemus (puute?)
Metabolia
– diabetes
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Hyperlipemia
Hypertonia
Ateroskleroosi
Fyysinen rasitus (??)
Tupakka
Emotionaalinen stressi
Herediteetti
Rotuominaisuudet
Pigmentaatio
•
•
Sukupuoli
Ympäristön melu (sosioakuusi)
Nykykäsitys
• Perimä
– Kandidaattigeenejä tunnistettu
•
Ateroskleroosi
– Ja siihen altistavat tekijät
•
Ulkoiset tekijät
– Melu
– Riittävä altistus suojaa
•
Alkoholi
– J-käyrä
ms 2010
Kuulokynnykset – 1
ms 2010
ms 2010
ms 2010
Meluvamman synty
1. Äkillinen
Voimakas energia-aalto aiheuttaa äkillisesti
tuhoa
–
–
–
Tärykalvossa
Välikorvassa
Sisäkorvassa
2. Krooninen
Aiheuttajana jatkuva (tasainen tai vaihteleva)
melu tai impulssimelu
–
–
Ensin muutokset energia-aineenvaihdunnassa
Myöhemmin solukatoa (ensin ulommissa
hiussoluissa – suurempi energian tarve)
ms 2010
Sisäkorvan muutoksia
ms 2010
Meluvamman oireet
• Hiljalleen (ja varkain)
etenevä kuulovika
• Vaikeudet hälyssä
• Tinnitus
ms 2010
Kuulovikojen prevalenssi
Ikäryhmä
(EU)
(WHO)
10 v
0,2
0,2
15
0,9
0,7
25
0,8
0,4
35
2,0
1,2
45
6,6
1.3
55
15,9
4,3
65
37,2
10,0
75
64,5
32,5
ms 2010
KUULONKUNTOUTUS
ms 2010
Kuntoutuksen tarpeita
PTA0,5-2kHz > 26 dB
PTA0,5-2kHz > 30 dB
55 v
4,3 %
2,6 %
65 v
10,0 %
6,5 %
75 v
32,5 %
22,2 %
ms 2010
psykologinen
aud
iop
e
d
ine
n
so
te
el
lin
en
tekninen
ms 2010
in
en
a
m
ma
t
i
l
l
i
n
enn
lä
äk
et
ie
sia
al
Lääketieteellinen kuulonkuntoutus
•
•
•
•
•
Korvasairauksien diagnostiikka
ja hoito
Kuulonparannusleikkaukset
Sisäkorvaistuteleikkaukset
Seulonta
Ehkäisy
ms 2010
Psykologinen
kuulonkuntoutus
Sosiaalinen kuulonkuntoutus
•
•
•
•
•
•
Kuulovikaisen (myös
omaisten) psyykkisten
ongelmien lievittäminen,
potilaan ja perheen tukeminen
Tiedon välittäminen <->
kognitiivinen psykoterapia
Henkilökohtaiset keskustelut,
ryhmät
Sopeutumisvalmennuskurssit
•
•
Yhteiskunnallisen osallistumisen
haittojen minimointi
Kuntoutuksen ja hoidon
taloudellisista asioista
huolehtiminen
Taloudellinen kompensaatio ja
tuki
– Erilaiset maksajatahot
– Lausunnot
•
JOKAISEN
KUNTOUTUSRYHMÄN
JÄSENEN TEHTÄVÄ!
ms 2010
Lakien ja muiden säädösten
tunteminen
Ammatillinen
kuulonkuntoutus
Audiopedinen
kuulonkuntoutus
•
•
•
•
• Kuulovikaisen
logopedinen kountoutus
• Apuvälineiden käytön
opetus
Ammatinvalinta
Koulutus
Uudelleen koulutus
Etc.
ms 2010
Tekninen kuulonkuntoutus
Indikaatiot
•
•
•
Aikuiset BEHL0,5-4kHz > 30 dB
Lapset BEHL0,5-4kHz > 20 dB
Vanhukset BEHL0,5-4kHz >35
(40) dB
ms 2010
Kuulokoje
• High tech -tuote
• Maailmalla useita
valmistajia –
Eurooppa vahvoilla
• Suomessa useita
maahantuojia
• Suomen markkinoilla
satoja eri tyyppejä
• Pohjoismaiset
laatuvaatimukset
ms 2010
1 koje vai 2 kojetta?
2 kojeen etuja
2 kojeen haittoja
•
•
•
•
•
•
•
•
pienempi vahvistuksen tarve
edullisempi kuulon
suuntakuvio (vrt. 2mikrofonijärjestelmä)
mahdollisuus suuntakuuloon
binauraalisen fuusion
mahdollisuus
binaural squelch; kai’un
haittaavuus vähenee
varakoje
deprivaation esto
ms 2010
kustannukset
Kojetyyppejä
•
•
•
•
Korvantauskoje
Korvakäytäväkoje
(silmälasikoje)
(taskukoje)
Korvakappale (kuorikko)
• Osa akustista toistoketjua
• Kova, pehmeä, ventiloitu,
suodattimella varustettu,
akustinen torvi
ms 2010
Aikuisen potilaan kojesovituksen kulku – 1
1. Käynti
2. Käynti
•
•
•
•
•
Anamneesi, status,
kuulotilanteen , sosiaalisen
tilanteen, kuulemisen
tarpeen, ongelmatilanteiden
selvittely
Kuulonmittaukset
Kojeen esivalinta: montako
kojetta, kumpi korva,
kojetyyppi, toistoominaisuudet jne.
Korvakappaleen / kuorikon
malli
•
•
Kojeen luovuttaminen
kotikokeiluun
Korvakappaleen / kuorikon
sopivuuden varmistaminen
Kojeen toiston tarkistaminen
– Subjektiivisesti
– Mittaamalla
•
Käytön ohjaaminen
Æ Koje kotikokeiluun
ms 2010
Aikuisen potilaan kojesovituksen kulku – 2
3. Käynti
• Kojeen sopivuuden
varmistaminen
• Päätös, paperisota,
pitkäaikaiseen lainaan
luovuttaminen
• Käytön ohjaus
Yleistä
• Omainen mukaan
• Tarvittaessa kierros uusiksi
Kotona osattavaa (myös
yleislääkärin)
• Pariston ja letkujen vaihto
• Vaikkusuojan puhdistus
• Korvakappaleen puhdistus
• Vinkumisen kontrollointi
• Kojeen toiminnan
tarkastaminen
ms 2010
Kojeiden toimintahäiriöitä
•
•
•
•
Koje on huonosti paikoillaan
korvakäytävässä Æ koje vinkuu. Korjaa
kojeen asento.
Korvakappale on väljä Æ koje vinkuu.
Korvakappale on uusittava.
Korvakappaleen tai korvakäytäväkojeen
äänikanava on vaikun tukkima Æ koje
on mykkä. Puhdistetaan.
Korvakappaleen voi puhdistaa esim.
miedolla saippualiuoksella tai erityisesti
tähän tarkoitetulla puhdistusaineella.
Muista kuivata; myös vesipisarat
tukkivat. Korvakäytäväkojeen
äänikanava puhdistetaan siihen
tarkoitetulla instrumentilla
Paristo on tyhjä tai väärin paikoillaan Æ
koje on mykkä. Uusi paristo asetetaan
oikein paikoilleen.
•
•
•
•
ms 2010
Paristo on kojeeseen sopimaton Æ
ilma-sinkkiparistot aiheuttavat joissakin
kojeissa hurinaa. Kokeile vaihtamalla
paristotyyppiä (tai kysy
kuulokeskuksesta/-asemalta).
Korvantauskojeen letku on vanha,
jäykkä ja rikkoutunut Æ koje vinkuu.
Sama voi tapahtua, jos letku on
väärän mittainen. Vaihda.
Taskukojeen johdin on poikki tai
johtimessa on huono kontakti Æ koje
on mykkä tai katkoo ääntä. Vaihda
johdin.
M-T-kytkin on väärässä asennossa
Ækoje on mykkä. Korjaa asento; M
mikrofonikuunteluun, T induktiiviseen
kuunteluun. Joissakin kojeissa on MTasento; sitä käytettäessä mikrofoni- ja
induktiivinen kuuntelu toimivat yhtä
aikaa.
Kojeiden toiminnan testaaminen
•
•
•
•
Käy läpi edellä oleva vikaluettelo.
Ehjässä kojeessa saat halutessasi aikaan akustisen kierron (kojeen
vinkumisen).
Kytke koje päälle ja käännä voimakkuussäädin maksimiin. Jos
kysymyksessä on taskukoje, tuo kuuloke mikrofonin viereen. Korvantaustai korvakäytäväkojeen suljet kämmeneesi. Ellei koje vingu (ja paristo on
kunnossa), se on toimimaton ja tarvitsee asiantuntijan apua.
Kojeen äänen laatua, puhtautta tai mahdollista katkeilemista voit kokeilla,
jos käytössäsi on omalle korvallesi tehty korvakappale. Toinen mahdollisuus
ovat halvat tätä tarkoitusta varten tehdyt stetoskooppikuulokkeet. Äänen
laadun arviointi edellyttää tottumista kojeiden ääneen, joka on kaukana
lineaarisesta taajuustoistosta. Mahdollinen vika edellyttää asiantuntijan
apua.
ms 2010
Kojeet ovat käytössä
ms 2010
Kliininen hyöty
ms 2010
Tautispesifinen hyöty
ms 2010
Geneerinen elämänlaatu
ms 2010
Opastus kannattaa
ms 2010
Kustannukset
ms 2010
Kojeiden käyttäjiä väestössä
Estimated % of population who have a
hearing aid
Denmark
3.35%
Finland
0.96%
Norway
2.40%
Sweden
2.27%
United Kingdom
3.50%
ms 2010
Muut apuvälineet
Taulukko 5. Kuulon apuvälineitä.
Apuvälineluokka
Toiminta
Kuulokojeet
äänen vahvistaminen
Esimerkkejä

Kommunikaattorit
äänen vahvistaminen (ei soviteta yksilöllisesti)
Akustiset hälyttimet

Taktiilit hälyttimet
signaalin siirtäminen toiselle aistille

Valomerkkihälyttimet
signaalin siirtäminen toiselle aistille

Puhelimen apuvälineet
Radion ja television
apuvälineet
induktiivinen kuuntelu (parempi häiriöetäisyys
eli signaali-kohinasuhde)
induktiivinen kuuntelu
infrapunavälitteinen kuuntelu

Asiointi- ja julkisten
tilojen
apuvälineet
induktiivinen kuuntelu

ms 2010
korvantauskojeet
korvakäytäväkojeet
silmälasikojeet
taskukojeet
puhelimen lisäkello
voimakasääninen ovikello
täristinherätyskello
täristimet muihin hälyttimiin, usein
osana erityistä hälytinkeskusta
puhelimen tai ovikellon merkkivalo
merkkivalot muihin hälytyksiin, usein
osana erityistä hälytinkeskusta
vahvistinpuhelin
matkapuhelimen induktiosilmukka
lisäkuulokkeet tai -kaiutin
induktiosilmukat (pienoissilmukat,
vapaasti asennettavat, kiinteästi
asennettavat silmukat)
infrapunalaitteet (itsenäisesti tai
kuulokojeen kanssa käytettävät)
kuulokojeen lisämikrofoni
kuuntelusauvat ja muut
kommunikaattorit
(palvelupisteen) induktiosilmukka
(julkisen tilan) induktiosilmukka
Apuvälineitä – 1
ms 2010
ms 2010
ms 2010
Mikä sisäkorvaistute on?
• Sähköinen kuulokoje,
jolla ohitetaan
toimimaton (tai
huonosti toimiva)
sisäkorva
ms 2010
Kenelle istute?
• Vaikeat ja erittäin vaikeasti kuulovikaiset, jotka
eivät hyödy riittävästi kuulokojeista
• Kuulohermo toimii
• (Ellei toimi, mahdollisesti aivorunkoistute)
• Pre- ja postlingvaalisesti kuulovikaiset lapset
• Postlingvaalisesti kuulonsa menettäneet aikuiset
• EI: prelingvaalisesti kuulonsa menettäneet
aikuiset
ms 2010
Istutteen osat
ms 2010
Miltä istutteet näyttävät – 1
ms 2010
Miltä istutteet näyttävät – 3
Magnet
Empfänger Spule
ART Referenz
Elektrode
Referenz
Elektrode
Titan Stimulator
ms 2010
Istutehoidon kulku
Vaiheet
• Harkinta
• Preoperatiiviset
tutkimukset (kuulo,
kommunikaatio,
kuvantamiset,
vestibulaarifunktio)
• Leikkausjakso
• Aktivointi
• Puheterapia
• Kontrollit lopun ikää
Æ sitoutuminen!
Tiimi
• Audiologi/foniatri
• Kirurgi
• Insinööri
• Kuulontutkija(t)
• Puheterapeutti
• Kuntoutusohjaaja
• Osaston + l-salin väki
• Lastentarhan ja
koulun väki
• Koordinaattori
•
ms 2010
Jne….
Miten istutteella kuulee;
Välimaa et Sorri 2000
ms 2010
Aikuisten puheen vastaanotto
Välimaa & Sorri 2007
Aikuisten puheen vastaanotto
(%), N=30
pre
6 kk
12 kk
48 kk
lauseet
0
77
80
88
sanat
5
54
65
70
äänteet
0
35
42
53
ms 2010
Implantointi-iän vaikutus
Tait, Nikolopoulos et Lutman 2007
ms 2010
Muutamia pointteja
• Istutehoidon
kustannuksista
• Laitteisto n. 20 000 €
• Muut kustannukset 1.
vuoden aikana n. 10 000€
• Tällä hetkellä Suomessa
> 500 istutteen saanutta
• Kuulo istutteella vastaa
lievää kuulovikaa
• Istute poissa käytöstä
(esim saunassa Æ ei
kuuloa)
• Sisäosien takuu 10 v
Kuumia aiheita
• Bilateraalinen istutehoito
• Bimodaalinen istutehoito
• Elektroakustinen
stimulaatio
(hybridilaitteet)
•
ms 2010
Istutteen saaneelle
lapselle odotettavissa
pari (?) sisäosien vaihtoa
elämän aikana
Apuvälineiden maksajatahoja
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Julkinen terveydenhuolto
Erikoissairaanhoito
Perusterveydenhuolto
Sosiaalitoimi
KELA
Vakuutuslaitokset
Valtiokonttori
Työvoimaviranomaiset
Potilas (omaiset)
ms 2010
Vuosittaisia apuvälinehuollon kustannuksia (arvio
– ms – X/09
Kuulokojeet
25 000 x 500
12,5 milj
Korvakappaleet
35 000 x 100
3,5 milj
Muut apuvälineet
10 000 x 200
2milj
Kuulokojesovitukset
25 000 x 400
10 milj
Sisäkorvaistutteet
50 x 35 000
1,75 milj
Paristokustannukset
75 000 x 150
11,25 milj
Yhteensä
41 milj Æ 0,8 milj / 100 000 asukasta
ms 2010
Maiden vertailua
Denmark
Finland
United
Kingdom
€ 7.31
€ 2.48
€ 1.76
10.9
2.7
6.0
€ 670
€ 924
€ 296
% DSP aids
52.0%
17.0%
1.3%
% ITE
42.8%
24.6%
7.3%
% DPA
16.2%
24.7%
17.7%
% Bilateral
67.5%
5.1%
18.3%
Per capita expenditure
on adult hearing aid
services
Estimated number of
people fitted per
thousand people
Average expenditure
per person fitted
ms 2010
Sopeutumisvalmennus
Kuntoutusohjaus
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
toiminta- ja kuntoutusedellytysten
parantamista ja tukemista
antamalla kuntoutuvalle ja hänen
ympäristölleen (perheelleen) tietoa
ja kuntoutumista edistäviä
valmiuksia
Tavoitteita
Psyykkinen itsenäistäminen
Toimintakyvyn edistäminen
Sosiaalinen itsenäistäminen
Ryhmämuotoista toimintaa
Kurssimuotoisena
Polikliinisesti
Toiminta- eikä sairauskeskeistä
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
ms 2010
Yksilöllistä
sopeutumisvalmennusta
Kuntoutuksen seurantaa
Linkki eri tahojen välillä
Tehtäviä
Kuntoutustyöryhmän jäsen
Kotikäynnit – seuranta
Laitoskäynnit
Yhteydet viranomaisiin
Työpaikat
Mukana sova-kursseilla
Koulutus eri tahoille
Audiologinen työryhmä
•
Lääkäri
–
–
–
–
•
•
•
•
•
•
Audiologi
Foniatri
Korvalääkäri
Yleislääkäri
Sairaanhoitaja –
terveydenhoitaja –
koordinaattori
Kuulontutkija
Puheterapeutti
Psykologi
Tekninen henkilöstö
•
•
•
•
Kuntoutusohjaaja
Lastenhoitaja
Osastonsihteeri
etc.
•
•
Koulutoimi
Lastentarha
•
Työterveyshuolto
KUNTOUTUSSUUNNIOTEL
MA JA SEN SEURANTA
ms 2010
Kuulonhuollon tehtäväjakoa
Seulonta ja
preventio
Diagnostiikka
Hoito ja
kuntoutus
Erikoissairaanhoito
Ohjaus ja
koordinointi
Otologinen ja
audiologinen
diagnostiikka
Koko kuusijaon
mukaan
Suoritus
Alustava
diagnostiikka
Alustava korvasairauksien hoito
Puheterapia
Työterveyshuolto
Suoritus
(Alustava
diagnostiikka)
(Alustava
korvasairauksien
hoito)
Vammaisjärjestöt
(KHL ym)
Otologinen ja
audiologinen
diagnostiikka
Sopeutumisvalmennus,
Kuntoutusohjaus
Yksityissektori
Otologinen ja
audiologinen
diagnostiikka
Apuvälinesovitukset
ms 2010
Apuvälineiden maksajatahoja
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Julkinen terveydenhuolto
Erikoissairaanhoito
Sosiaalitoimi
KELA
Vakuutuslaitokset
Valtiokonttori
Työvoimaviranomaiset
Potilas (omaiset)
ms 2010
Vuosittaisia apuvälinehuollon kustannuksia (arvio
– ms – X/09
Kuulokojeet
25 000 x 500
12,5 milj
Korvakappaleet
35 000 x 100
3,5 milj
Muut apuvälineet
10 000 x 200
2milj
Kuulokojesovitukset
25 000 x 400
10 milj
Sisäkorvaistutteet
50 x 35 000
1,75 milj
Paristokustannukset
75 000 x 150
11,25 milj
Yhteensä
41 milj Æ 0,8 milj / 100 000 asukasta
ms 2010
Maiden vertailua
Denmark
Finland
United
Kingdom
€ 7.31
€ 2.48
€ 1.76
10.9
2.7
6.0
€ 670
€ 924
€ 296
% DSP aids
52.0%
17.0%
1.3%
% ITE
42.8%
24.6%
7.3%
% DPA
16.2%
24.7%
17.7%
% Bilateral
67.5%
5.1%
18.3%
Per capita expenditure
on adult hearing aid
services
Estimated number of
people fitted per
thousand people
Average expenditure
per person fitted
ms 2010
Sopeutumisvalmennus
Kuntoutusohjaus
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
toiminta- ja kuntoutusedellytysten
parantamista ja tukemista
antamalla kuntoutuvalle ja hänen
ympäristölleen (perheelleen) tietoa
ja kuntoutumista edistäviä
valmiuksia
Tavoitteita
Psyykkinen itsenäistäminen
Toimintakyvyn edistäminen
Sosiaalinen itsenäistäminen
Ryhmämuotoista toimintaa
Kurssimuotoisena
Polikliinisesti
Toiminta- eikä sairauskeskeistä
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
ms 2010
Yksilöllistä
sopeutumisvalmennusta
Kuntoutuksen seurantaa
Linkki eri tahojen välillä
Tehtäviä
Kuntoutustyöryhmän jäsen
Kotikäynnit – seuranta
Laitoskäynnit
Yhteydet viranomaisiin
Työpaikat
Mukana sova-kursseilla
Koulutus eri tahoille
Audiologinen työryhmä
•
Lääkäri
–
–
–
–
•
•
•
•
•
•
Audiologi
Foniatri
Korvalääkäri
Yleislääkäri
Sairaanhoitaja –
terveydenhoitaja –
koordinaattori
Kuulontutkija
Puheterapeutti
Psykologi
Tekninen henkilöstö
•
•
•
•
Kuntoutusohjaaja
Lastenhoitaja
Osastonsihteeri
etc.
•
•
Koulutoimi
Lastentarha
•
Työterveyshuolto
KUNTOUTUSSUUNNIOTEL
MA JA SEN SEURANTA
ms 2010
KUULONSEULONNAT
ms 2010
Seulonnan periaatteita
Asiaan voidaan puuttua varhaisvaiheessa Æ
sekundaaripreventio
Seulonta johtaa interventioon
Seulonnalla on kohtalainen kustannusvaikuttavuus
1.
2.
3.
–
–
4.
5.
Kohtuulliset kustannukset
Ilmeinen / riittävä hyöty
Seulonnan tuloksia ei saavuteta muutoin
Luotettava menetelmä
–
–
6.
Ei liikaa vääriä negatiivisia
Ei liikaa vääriä positiivisia
Seulontaväsymys on vältettävissä
–
Mielellään objektiiviset menetelmät
ms 2010
Lasten kuulonseulonnat
ms 2010
Seulontaohjeita ja kannanottoja
•
•
•
•
•
•
•
•
Lääkintöhallituksen kiertokirje 1371/529/74
Lääkintöhallituksen työryhmämietintö ”Kuulonhuollon
valtakunnallinen kehittäminen”. 1978
Salmivalli ym.: Kuulontutkimus ja kuntoutus. Instrumentarium 1984
Lääkintöhallituksen asiantuntijaryhmän mietintö: Kuulonhuolto 1990.
1990
Lääkintöhallitus: lastenneuvoloiden opaskirja. 1990.
Oulun lääninhallituksen ohjeet 1997
EU Concerted Action AHEAD (Advancement of Hearing
Assessment Methods and Devices), European Consensus
Statement 1998
Lastenneuvola lapsiperheiden tukena. Opas työntekijöille. Sosiaalija terveysministeriö. Oppaita 2004:14. Myös Terveysportissa
(http://www.terveysportti.fi/terveysportti/ekirjat.koti?p_db=lno)
ms 2010
Lasten seulontojen tavoite
• Vaikean ja erittäin vaikean kuulovian
varmistaminen 4 kk ikään mennessä
• Vaikean ja erittäin vaikean kuulovian
kuntoutuksen aloittaminen 6 kk ikään
mennessä
ms 2010
Kuinka kävi ennen vastasyntyneiden
seulontoja
ms 2010
Viive seulonnasta kuulovian varmistamiseen
ms 2010
Seulontavaiheet
Lasten kuulon seulonta
neuvolassa
Martti Sorri
Professori
Korva-, nenä ja kurkkutautien klinikka
ms 2010
Vastasyntyneiden seulonta
•
•
Suunnattu seulonta
Universaali seulonta
•
•
•
Synnytyssairaalassa
Otoakustiset emissiot (TEOAE tai DPOAE)
Herätevastetutkimus / evoked responses
•
•
Kontrolli samalla menetelmällä tai ristiin
Kontrollitutkimuksessakin positiivinen seulontatulos Æ
kuulokeskukseen
•
Oikeita tapauksia n. 0,1 %, seulontapositiivisia n x 1%
•
Negatiivinen seulontatulos EI sulje pois progredioivaa kuulovikaa
ms 2010
8 kk paikantamisvasteseula
• Horisontaalinen paikantamisvaste kehittynyt 80-90 %:lla
lapsista
•
•
•
•
•
3 kHz ärsyke, taso 45 dB HL
Pienoisaudiometri (”Uikku”)
Hiljainen ja rauhallinen ympäristö
Tekniikka!
Merkintä: esim uikku +/+
• Otiitti hoidetaan, kontrolloidaan kerran
• vaikeita tai erittäin vaikeita kuulovikoja n. 0,1 %
• 5 – 10 % tulehduksellisia kuulonalenemia
ms 2010
Kielellisen kehityksen seuranta
1 v / 1 yr
• Yksinkertaisten ohjeiden ja
kieltojen ymmärtäminen
• Sanojen tapailu
1½ v / 1½ yrs
• Mielekkäästi käytettyjä (yksittäisiä)
sanoja
• Osoittaa nimettyjä esineitä
• Toimii lyhyiden kehotusten
mukaan
2 v / 2 yrs
• Minimi yllä
• Yleensä kyllä lyhyitä lauseitakin
ms 2010
3 v / 3 yrs
• Vieraalle ymmärrettäviä sanoja –
äännevirheitä voi olla
• Lyhyitä lauseita
• Kyselyä
• Seuraa kertomuksia
• Reagoi musiikkiin
•
Elleivät yo. kriteerit täyty Æ VPK;
Kuulovika voi olla 1 VPK:n syy
4 v (5 v) audiometriseulonta
•
•
•
Hiljainen ympäristö
Taajuudet 0,25 – 4 kHz
Seulontataso 20 dB
• Kontrolli kerran
• Mahdollinen otiitti hoidetaan
Æ kynnysmittaus
ms 2010
Seula
Audiogrammi
0,25
0,5
1
2
4
O
+
+
+
+
-
V
+
+
+
-
-
0,25
0,5
1
2
4
O
10
10
15
10
25
V
15
15
20
30
40
ms 2010
Audiometria (6v)
– kuulonalenemien
todennäköisyys 10 – 20 %
(infektiot, lievät –
keskivaikeat pysyvät)
– positiivinen seulontatulos
Æ kynnysmittaus tk:ssa;
mahd. otiitin hoito, pysyvät
ja pitkäaikaiset spesialistille
media (AOM, SOM
– Pienetkin kuuloviat syytä
ottaa huomioon koulussa
• Hiljainen ympäristö
• Taajuudet 0,25 – 4kHz
oktaaveittain
• Kynnykset
• Poikkeavat tulokset
• Otiittien dg ja hoito
• Kontrollimittaus eriössä
ms 2010
Riskiryhmät – 1
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Suku
Pään ja kaulan epämuodostumat
Raskaudenaikainen virusinfektio
Vastasyntyneen sepsis
Ototoksiset lääkkeet (aminoglykosidit, periaatteessa loop-diureetit) /
Vaikea asfyxia
Hyperbilirubinaemia
Matala syntymäpaino (< 1500 g)
Sairastettu bakteerimeningiitti, parotiitti
Vanhempien tai muiden sukulaisten epäily!!!
Vanhempien strukturoitu haastattelu
Jne
Esim. Joint Committee on Infant Hearing
ms 2010
Riskiryhmät – 2 (pragmatiikkaa)
• Suku
• Pään ja kaulan (+kardiovaskulaariset)
epämuodostumat
• Hoito vastasyntyneiden teho-osastolla
• Sairastettu bakteerimeningiitti, parotiitti
• Vanhempien tai muiden sukulaisten
epäily!!!
ms 2010
Seulontojen edellytykset
• Rauhallinen ja hiljainen ympäristö
• Tutkijan omat kynnykset eivät muutu
• Pienoisaudiometri
• Seuranta-audiometri
• Minitympanometri ?
• KALIBRAATIO
• Riittävä koulutus
• Erikoissairaanhoidon koultusvastuu
ms 2010
Neuvolaseulontojen toteutuminen
• Aikoinaan
Lääkintöhallituksen
ohjeen mukaan 3
seulontaa ennen
kouluikää
• Toteutuneita kuitenkin
keskimäärin 7 ( 4 –
12) per lapsi
ms 2010
Kouluseulonnat
ms 2010
Esikoululuokka /
preschool class
• Audiometriseulonta
• 15 (20) dB HL; 0,5 –
4 kHz (8 kHz)
I luokka
• Kynnysmittaus 0,5 –
8 kHz
• Voidaan yhdistää
edelliseen, silloin
kynnysmittaus
IV luokka
• 15 dB seula
VIII luokka
• 15 (20) dB seula,
mieluummin
kynnysmittaus
• tulos
ammatinvalinnan
ohjauksen käyttöön
(jos vanhempien
lupa)
ms 2010
Lisäksi vuosittain
• Aikaisemmin todettu
kuulovika / hearing
impairment found
previously
• Uudet oppilaat (jos
edellisestä mittauksesta
> 1 v)
Muistettavaa
kouluseulonnoista
• Ammatinvalinnan ohjaus
Æ vanhempien lupa!
• Impedanssisulonta??
• Yksinkertaiset asiat
hoidetaan tk:ssa,
ongelmat spesialistille
Lukio ja ammattikoulu
• Kynnysmittaus (0,5 – 8
kHz) 1. – 2. lukioluokalla
ta ammattikoulun I
luokalla
ms 2010
Melualtisteisten seulonnat
ms 2010
Keitä seulotaan
• Melualtistus Leq(A) > 85
dB
Tulotarkastus
• Kynnysmittaus 0,5 – 8
kHz; myös 3 ja 6 kHz!
• Viimeistään 3 kk
kuluessa työsuhteen
alkamisesta
Määräaikaistarkastukset 20
dB seula / screening at
20 dB
• alkuun 4 vuoden ajan
vuosittain
• myöhemmin 3-vuosittain
• myöhemminkin
vuosittaiset seulat jos
työolosuhteet muuttuvat
(taas 4 v ajan) tai
todettujen muutosten
vuoksi (harkinnan
mukaan)
ms 2010
Milloin jatkotutkimuksiin
• Kuuloluokka IV (miel.
jo III)
• Alkutarkastus –
huonomman korvan
mukaan
• Määraaikaistarkastus
– paremman korvan
mukaan
ms 2010
Muita kuulonseulontoja
ms 2010
Vanhusten seulonnat
• Vanhuksille on
esitetty 30 dB
seulaa
Asevelvollisten
seulonnat / military
conscripts
Kutsuntatarkastus
• Kynnysmääritys 0,5 –
8 kHz (3 ja 6 kHz)
Varusmiehet
• Palveluksen alussa ja
lopussa
ms 2010
Kuulonhuollon tehtäväjakoa
Seulonta ja
preventio
Diagnostiikka
Hoito ja
kuntoutus
Erikoissairaanhoito
Ohjaus ja
koordinointi
Otologinen ja
audiologinen
diagnostiikka
Koko kuusijaon
mukaan
Suoritus
Alustava
diagnostiikka
Alustava korvasairauksien hoito
Puheterapia
Työterveyshuolto
Suoritus
(Alustava
diagnostiikka)
(Alustava
korvasairauksien
hoito)
Vammaisjärjestöt
(KHL ym)
Otologinen ja
audiologinen
diagnostiikka
Sopeutumisvalmennus,
Kuntoutusohjaus
Yksityissektori
Otologinen ja
audiologinen
diagnostiikka
Apuvälinesovitukset
ms 2010
Kuulovikojen ehkäisy
Ikäkuulo
Dieetti
+
Ravitsemustila
?
Metabolia Æ metaboliset sairaudet
+
Hypertonia
+
Ateroskleroosi
+
Fyysinen rasitus
?
Tupakka
+
Alkoholi
?
Emotionaalinen stressi
??
Herediteetti
+/‐
Rotu
‐
Pigmentaatio
‐
Sukupuoli
‐
Antioksidantit
?
Ymäristön melu
+
Riittävä äänialtistus
+
ms 2010
Kuulovikojen ehkäisy
Korvatulehdukset
Ehkäisy
+
Hoito
+
Meluvammat
Ehkäisy
+
Otoskleroosi
Ehkäisy
?
Hoito
+
Muut korvasairaudet
Ehkäisy
+
Hoitoli
+
ms 2010