Palveluskelpoisuus ja KNK-sairaudet

Puolustusvoimien palveluskelpoisuus ja
KNK sairaudet
Tuomo Leino
LT, knk erikoislääkäri,
sotilaslääketieteen erityispätevyys,
ilmailulääkärin valtuutus AME 1
JOHDANTO
• Palveluskelpoisuus: kykenee terveydellisten
ominaisuuksiensa perusteella suoriutumaan
palveluksesta omaa, muiden ja järjestelmän
turvallisuutta vaarantamatta ja on sijoituskelpoinen
sodan ajan joukkoihin
• Ennakkolääkärintarkastus (tärkein),
kutsuntatarkastus, alokastarkastus,
kotiuttamistarkastus, kertausharjoitustarkastus,
reserviläisen terveydentilaselvitys (jälkitarkastus
aluetoimistossa tarvittaessa)
• Varusmiespalveluksen syntymäikäluokan miehistä
ovat suorittaneet: 1966 85 %, 1971 82 %,
1976 81 %, 1981 77%, 1986 70%, 1991 67%
JOHDANTO
• Lääkäri toimii PV:n asiantuntijana: Diagnoosit ICD-10
koodeineen ja niiden vaikutus sotilaan TOIMINTAKYKYYN
HALUAISITKO OLLA TÄMÄN HENKILÖN
TAISTELIJAPARI SODASSA ?
– Kopio viimeisestä audiogrammista mukaan
lääkärilausunnon liitteeksi (PV ei kustanna uutta)
– Jos sairaus vaatii lisähoitoa (leikkaus jne.), tämä on
tuotava esiin (E-luokka)
• Puolustusvoimat tekee asiantuntijalausunnon
perusteella päätöksen palveluskelpoisuusluokasta
Krooniset korvainfektiot
- Toistuva externi otiitti/atopia
- Krooniset välikorvatulehdukset:
∙ Toistuvasti oireita => B
∙ Erittävät => C
Kroonikon
stabiili tilanne
Palveluskelpoisuus luokka
määräytyy kuulon perusteella
KUULO
Kuulo mitataan seulontatutkimuksena käyttäen 20 dB äänitasoa. Mikäli tutkittava ei läpäise
seulaa, molempien korvien kuulokynnykset mitataan erikseen taajuuksilla 0.25, 0.5, 1, 2,
3, 4, 6 ja 8 kHz. Kuuloluokka määräytyy taajuuksien 0.5 - 4 kHz mukaan
Palveluskelpoisuusluokka voi poiketa TTO12 taulukosta riippuen kuulovian aiheuttajasta ja
henkilön motivaatiosta. Riskinarviointiin tulee liittää myös arvio henkilön sopivuudesta eri
aselajien tehtäviin melusuojaustoimenpitein. Palveluskelpoisuuden määrityksessä
arvioidaan sekä yksilöllinen meluvammariski että kuulon riittävyys puhekommunikaatioon
ja suuntakuuloon. C-luokkaan siirrettäessä tarvitaan kuulontutkijan suorittama
kuulontutkimus (ilma- ja luujohtokuulo sekä puheaudiometria) sekä korva-, nenä- ja
kurkkutautien erikoislääkärin lausunto
Sisäkorvaperäisen kuulovian ollessa kyseessä on meluvamman riskiä arvioitava
huolellisesti, koska parantavaa hoitoa mahdollisesti tulevaan meluvammaan ei ole.
Meluvamman syntymiseen vaikuttavat melualtistuksen lisäksi käytetty kuulonsuojaus,
perinnölliset korvasairaudet, ototoksinen altistuminen ja yksilölliset terveystekijät (esim.
tupakointi, alkoholin käyttö, sokeriaineenvaihdunnan häiriöt, sydän- ja
verisuonisairaudet, hyperkolesterolemia). Johtumistyyppinen eli konduktiivinen kuulovika
ei pahene melualtistuksesta, mutta kokonaisriskiä on arvioitava perussyyn ja
kokonaisturvallisuuden kannalta
Kuulon tutkimus ja kuuloluokat
Altti Salmivalli,
Turun yliopisto 1967
Ei näkyviä vikoja
korvissa tai
erityistä
infektiokierrettä
lIV / III lk
Sisäkorvaperäinen
Palv.kelp C
- Aikuistunut
korvalapsi
- Kolmet
tympanostomiaputket
- III / III lk.
- Konduktiivinen
- Erotuskyky
100%/94%
- Otiittien jälkitila
- Palv.kelp B
- I / III lk
- Vas konduktiivinen vika
- Carhartin kuoppa
- Palv.kelp A
- Hirvikiväärillä harjoitellut
salaa
- Sisäkorvaperäinen
meluvamma
- I / II lk
- herkkyys meluvammaan
- Palv.kelp B
- Huimailee
- II / III lk
- Ei konduktiviteettia
- Vas bassolasku
- Oik. diskanttialenema ja
erotuskyky 70 %
- Vas Meniere
- Oik acusticusneurinooma
- Palv.kelp. C
- III / II lk.
- Konduktiivinen vika
- 100/100% diskr.
- Palv.kelp B
ALLERGIA JA SINUIITTI
• Allerginen nuha: lääkityksellä lievät A luokka
– Jos keskivaikea tai vaikea allergia, niin toteuta
siedätyshoito E luokassa (3 vuotta)
• Krooninen tai toistuva sinuiitti: perussairauksien
hoidosta huolimatta toistuvasti oireita → C luokka
(esim. J32, L20, J30 = kokonaisuutta arvioidaan, ei TTO 12 osakohtia)
– Leikkaushoitoa (FESS) varten tarvittaessa E luokka