Teppo Forss - Y

SOSIAALINEN ASUMINEN
YHTEISÖN VOIMAVARANA
Y-Säätiön seminaari 14.11.2013
Teppo Forss
ESITYKSEN SISÄLTÖ
Tämä esitys perustuu väitöskirjatyöhön yhteydessä aiheeseen perehtymiseen ja kokemuksiin.
Väitöskirjan aihe on Improving Operational Performance within Social Housing – Sosiaalisen Asumisen
Tehokkuus, ja se käsittelee sosiaalisen asumisen tarkoitusten toteutumista käytännössä tehokkaasti ja
tavoitteet saavuttaen.
Esityksen sisältö:
• Sosiaalinen asuminen osana asuntopolitiikkaa
• Oikeutus asuntopolitiikkaan
• Asuntopolitiikan tavoitteet
• Sosiaalisen asumisen kehityskaaresta
• Sosiaalinen asuminen ja
talousajattelu käytännössä
• Onnistuminen sosiaalisessa
asumisessa
2
SOSIAALINEN ASUMINEN OSANA
ASUNTOPOLITIIKKAA
• Sosiaalinen asuminen voidaan määritellä tuetun hyvän tarjoamista
erityisesti sosiaalisesti ja taloudellisesti vähempiosaisille.
Baan Mankong
Bangkok, Thailand
3
OIKEUTUS ASUNTOPOLITIIKKAAN
Asuntopolitiikka sisältää kaikki poliittiset, lainsäädäntö ja taloudelliset
toimet, joilla kehitetään olemassa olevia tai tulevaisuuden asumisen
olosuhteita.
Oikeutus asuntopolitiikkaan on olemassa, kun on tarpeellisuutta
ehkäistä, korjata tai kehittää asumiseen liittyviä puutteita.
Wuhan, China
Beijing, China
4
OIKEUTUS ASUNTOPOLITIIKKAAN
ASUNTOMARKKINOIDEN PUUTTEELLISUUKSIA
Yleiset puutteet asumisen olosuhteissa
Tilapäiset puutteet asumisolosuhteissa
Puutteet tulevaisuuden odotuksiin nähden
Asumisen merkitys suhteellisesti tuloihin
Markkinatoimijoiden erilaiset intressit
Asunto makrotaloudellisesti huonosti joustava hyödyke
5
ASUNTOPOLITIIKAN TAVOITTEEET
ASUNTOPOLITIIKKA LAAJEMMASSA MIELESSÄ
• On perimmältään alue ja infrastruktuuri politiikkaa
→ olosuhteita asumiselle
KAPEAMMASSA MIELESSÄ
• On kysymys asukkaan ja asumisen suhteesta
→ asumismuoto, talous, varustelu, naapurusto
Visio Tampereelta
6
ASUNTOPOLITIIKAN TAVOITTEEET
Ensisijainen tavoite ja kohderyhmä
• Varmistaa kaikille asuinkunnille mahdollisuus kooltaan, laadultaan
ja kustannuksiltaan riittäviin ja asianmukaisiin asuinolosuhteisiin.
• Riittävät ja asianmukaiset tulee määritellä
• Asumisenpolitiikan keskeisin ryhmä ovat pienempituloiset ja
vähempiosaiset.
Tavoiteltavat arvot
• Lähtee ihmisten haluista ja arvostuksista ja markkinakysynnästä.
• Liittyy lähinnä asunnon kokoon, laatuun, saatavuuteen, hintaan,
asuinkunnan kokoon jne.
7
ASUNTOPOLITIIKAN TAVOITTEEET
Ensisijaiset tavoitteet
• Alkuperäinen tavoite on aikaansaada asianmukaista asumista
asianmukaisilla kustannuksilla
edellyttää ymmärrystä olosuhteissa ja ympäristössä
asunnon koko, rakennusmateriaalit, tekniset laitteet ja sisustus,
saniteettitilat
naapurusto ja sijainti palveluihin ja yhteyksiin nähden
kohderyhmä on pääsääntöisesti pienituloiset, joiden asumisen
järjestäminen täysin tai osittain markkinaehtoisesti ei toimi.
8
ASUNTOPOLITIIKAN TAVOITTEEET
Toissijaiset tavoitteet
• Useita tavoitteita viedään eteenpäin asumiseen liittyen
asuntokannan kasvattaminen
omistusasumisen kasvattaminen
rotaatiota vanhenevasta kannasta uuteen asuntokantaan
yksityisen vuokra-asumistarjonnan korvaaminen julkisella tarjonnalla
uusien asuntojen tarjonnan kasvattaminen
asumistason kehittäminen uuden asuntokannan tai korjausten myötä
asumiskustannusten alentaminen/tuki kotitalouksille
asumisolojen edelleen parantaminen välttämättömien asioiden jälkeen
asukasrakenteen muutokset
riippumattomuus ulkomaisista toimittajista
9
ASUNTOPOLITIIKAN TAVOITTEEET
Lisätavoitteita
• Ensisijaisten ja toissijaisten tavoitteiden lisäksi asumiseen liittyen
liitetään usein muitakin aiheita
tulonjakopolitiikka
talous- ja työllisyyspolitiikka
seutu- ja aluepolitiikka
energiapolitiikka
10
ASUNTOPOLITIIKAN TAVOITTEEET
Erityistä huomiota edellyttävät ryhmät
vanhukset
yksinhuoltajat
työttömät
päihteiden käyttäjät
häiritsijät
ulkomaalaiset
11
SOSIAALISEN ASUMISEN KEHITYSKAARESTA
• Asumisen tukeminen on yleinen hyvinvointipolitiikan muoto teollistuneissa valtioissa.
• Yleishyödyllisyys on osa sosiaalista reformia, joka liittyi luokkayhteiskunnan ulkoisten merkkien
poistamiseen terveydenhuollon, koulutuksen, työttömyyden ja asumisen suhteen.
• Ajallisesti ja käytännössä juuret ovat sodanjälkeisissä vuosissa, kun syntyi poliittinen tarve
muuttaa valtio sotaa käyvästä rauhan ajan valtioksi (warfare state to welfare state).
• Sosiaalinen asuntotuotanto kehitettiin vastaukseksi kasvaneeseen asuntotarpeeseen johtuen
teollistumisesta ja kaupungistumisesta.
12
SOSIAALISEN ASUMISEN KEHITYSKAARESTA
• Suomen sosiaalisen asumisen merkittäviä kehityksen vaiheita voidaan sanoa olevan:
- Sodan jälkeisen väestösiirtymän asuttaminen ja jälleenrakentaminen.
- Vuokrasääntely.
- Teollistuminen ja kaupungistuminen; mainittakoon erityisesti pääomien puute ja halu ja tarve
toteuttaa hyvää laatua.
- Asuminen hyvinvoinnin ja taloudellisen kasvun osatekijänä.
- Sosiaalisen asuntokannan asukaskannan muutos kaupungeissa asuvista ja sinne muuttavista
perheellisestä työväestöstä kohti pienempituloisia ja vähävaraisia asukkaita.
- Nykyisen asiakaskunnan merkittävä piirre on keskimäärin melko epävakaa elämäntilanne, mikä
näkyy mm. suhteellisen suurena asiakasvaihtuvuutena ja siten asuntojen omistajalle
kustannuksena.
13
SOSIAALISEN ASUMISEN KEHITYSKAARESTA
• Yhteiskunnan roolilla asumisessa on useita perusteita:
- Oikeudenmukaisuuden, reiluuden ja sosiaalisen vakauden ylläpitäminen ja
kehittäminen.
- Terveyden ylläpitäminen ja kehittäminen.
- Markkinoiden tehottomuuden parantaminen laadullisesti ja taloudellisesti
asuntotarjonnassa ja erityisesti vähänosaisten osalta.
- Taloudellisen kehityksen tukeminen.
• Yhteiskunnan keskeiset osallistumismuodot ja ratkaistavat
kysymykset
- Kysyntä vai tuotantotuki
- Alueellinen vai kotitalouksien tuki
- Oikeutettu vai kohdennettu tuki
- Tuen yhdistäminen asumisen rahoitukseen.
14
SOSIAALISEN ASUMISEN KEHITYSKAARESTA
• Perinteisesti asumisen kehitys voidaan jakaa kolmeen pääosaan:
- Keskittyminen uuden rakennuskannan tuottamiseen.
- Olemassa olevan asuntokannan ylläpito sekä voimavarojen tehokkaampi käyttö.
- Keskittyminen tunnistamaan ongelmia asuinalueiden uudistumisessa ja
sosiaalisessa rakenteessa samalla kun yksityistäminen lisääntyy ja yhteiskunnan
taloudelliset panostukset vähenevät.
15
SOSIAALINEN ASUMINEN JA TALOUSAJATTELU
KÄYTÄNNÖSSÄ
• Huomionarvoista keskustelussa
- Yhtiö tarkoittaa toiminnan toteuttamista liiketoiminnan periaatteilla; jatkumo, tuottaa
voittoa, kehittää omistajan varallisuutta, hinnoittelu riskin suhteen jne.
Yhtiö toimii liiketoimintaperiaatteella ollakseen vertailukelpoinen sekä
ohjautuakseen aina tehokkaisiin toimintatapoihin.
- Yleishyödyllisyys tarkoittaa yleisen hyvän tuottamista sääntöjen ja määräysten
mukaisesti ja rajoissa; toiminta tuottaa yhteiskunnan kehittymiselle hyvää,
toiminnan turvaaminen taloudellisesti ja kohtuullinen tuotto.
- Omakustannusperiaate hinnoittelussa tarkoittaa, että hinta muodostuu hoito- ja
hallintokustannuksista, rahoituskustannuksista, toiminnan turvaavasta
varautumisesta ja kohtuullisesta tuotosta.
16
ONNISTUMINEN SOSIAALISESSA ASUMISESSA
Edellyttää mm.
• Tavoitteiden pitämistä kirkkaana mielessä toteuttamisessa
• Sääntöjen noudattamista
• Kokonaisuuksien ymmärtämistä
• Houkuttelevien poikkeamien välttämistä
• Pitkäjänteistä toteuttamista
17
ONNISTUMINEN SOSIAALISESSA ASUMISESSA
Tuottaa mm.
• Hyvää laatua
• Toimivia asuinyhteisöjä ja –alueita
• Taloudellisesti tarkoituksenmukaisesti
- Kotitalous ja kansantalous
• Sosiaalista oikeudenmukaisuutta
• Terveyttä ja turvallisuutta
• Tasapainoa ympäristön kanssa
• Rauhaa
18