KOVA ry:n hallitusohjelmatavoitteet
Transcription
KOVA ry:n hallitusohjelmatavoitteet
Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät - KOVA ry KOVAn hallitusohjelmatavoitteet hallituskaudelle 2015–2019, hyväksytty 15.12.2014 1. Kohtuuhintainen vuokra-asuntotuotanto tarvitsee tuotantotukia (korkotuki ja avustukset), jotta saadaan markkinavuokria edullisempaa asuntotuotantoa. 2. Asuntopolitiikka kaipaa pitkäjänteisyyttä. Valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon ehdot on saatava pysyvästi kuntoon. Korkotuen omavastuukorko on asetettava pysyvästi 1 %:iin koko laina-ajalle ja käynnistysavustuksista tehtävä pysyviä kasvukeskuksissa. 3. Korjausrakentamiseen samat tukiehdot kuin uudistuotantoon. Peruskorjauslainoituksen omavastuukorko on asetettava pysyvästi 1 %:iin koko laina-ajalle. Lisäksi on otettava käyttöön perusparannusavustukset vuokrataloyhtiöille. Akordeja on korotettava. 4. Tonttitarjontaan on kiinnitettävä huomiota kasvukeskuksissa. Kunnat on velvoitettava kaavoittamaan tontteja kysyntää vastaavasti. Kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon osoitettavien tonttien määrää on kunnissa lisättävä. 5. Rakentamisen normitalkoita on jatkettava. Erityisesti väestönsuojien yleinen rakentamisvelvoite tulee poistaa asuin- ja muulta rakentamiselta. KOVA edustaa vastuullisia ja pysyviä vuokratalojen omistajia Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät ry (KOVA) on vuoden 2013 syksyllä perustettu asuntoalan edunvalvontajärjestö. Sen perustajajäseninä on 9 suurimman kaupungin omistamat vuokrataloyhtiöt. KOVAn jäsenyhteisöt noudattavat toiminnassaan ns. omakustannusperiaatetta, eikä niiden tavoitteena ei ole tehdä voittoa. KOVAn jäsenet edustavat pitkäjänteisiä, pysyviä ja turvallisia vuokra-asuntojen omistajia ja vuokranantajia. KOVA haluaa koota kohtuuhintaisen vuokra-asumisen toimijat yhden katon alle. Kohtuuhintainen asuminen edesauttaa Suomen menestystä Monissa kasvukeskuksissa on pulaa kohtuuhintaisista asunnoista. Se estää työvoiman liikkuvuutta, vaikeuttaa yritysten ja julkisen sektorin työvoiman saamista sekä hidastaa talouskasvua. Asuntopolitiikalla on vahva yhteys myös elinkeinopolitiikkaan ja Suomen menestykseen sekä hyvinvoinnin kehittymiseen. KOVA haluaa edesauttaa vuokra-asumisen arvostuksen kasvua Suomea. Vuokra-asunnoissa asuu tavallisia suomalaisia. KOVA lisäksi haluaa eurooppalaistaa vuokra-asumisen statuksen Suomessa. Se vaatii sitä, että vuokra-asumiseen suhtaudutaan positiivisesti eikä sitä nähdä vain pienituloisten asumismuotona. KOVAn lähtökohtana on, että vuokra-asunto on pysyvä koti ja asumismuoto asukkaalle. KOVAn mielestä kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edellytys on rakentamiseen sidoksissa olevat tuet (tuotantotuet), jolloin voidaan saada pysyvästi markkinahintaisia vuokra-asuntoja edullisempia asuntoja. Tuotantotuilla voidaan myös hillitä kysyntätukien (asumistuet) kasvua. KOVAn mielestä valtion tukemassa vuokra-asuntotuotannossa on säilytettävä valtion osatakauksen lisäksi korkotuki ja käynnistysavustukset. Vuokra-asumiseen käytettävien tukien suhteellista osuutta on kasvatettava suhteessa omistusasumiseen, jolloin tuet kohdistuvat parhaiten pieni- ja keskituloisille. Valtion tukema asuntotuotanto tarvitsee pitkäjänteisyyttä - pääpaino asuntomäärään KOVAn mielestä asuntopolitiikka kaipaa pitkäjänteisyyttä. Asuntopolitiikan suunta vaihtelee hallituskausittain ja sen vuoksi asuntopolitiikan ennustettavuus on kärsinyt. Erityisesti tämä koskettaa pysyvästi vuokra-asuntokäyttöön omakustannusperiaatteella tuottavia yleishyödyllisiä toimijoita. KOVA peräänkuuluttaa valtiolta toimivia tukiehtoja pysyvästi vuokrakäyttöön asuntoja rakennuttaville toimijoille, jotka toimivat omakustannusperiaatteella. KOVAn mielestä Suomeen on luotava pitkäjänteinen asunto-ohjelma vuoteen 2030 saakka. Ohjelmassa on pureuduttava kasvukeskusten asuntotilanteen parantamisen lisäksi muun muassa väestöltään vähenevien alueiden kysymyksiin, korjausrakentamiseen, asuntokannan ylläpitoon sekä lainaehtoihin. Valtion tukemassa vuokra-asuntotuotannossa olevat ehdot vaikuttavat myös kohtuuhintaista vuokraasuntotuotantoa tekevien yleishyödyllisten yhtiöiden asuntotuotantomääriin. Jos tukiehdot ovat pysyvästi kunnossa, yhtiöillä on tällöin parhaat edellytykset huolehtia pitkäjänteisesti vuokra-asuntotuotannosta. KOVAn mielestä valtion tukemassa vuokra-asuntotuotannossa korkotuen omavastuukoroksi on pysyvästi määriteltävä nykyinen 1 %:n omavastuukorko. KOVA katsoo, että käynnistysavustuksista tulee tehdä pysyviä Helsingin seudulla ja muilla keskeisillä kasvukeskusalueilla. Avustuksilla voidaan alentaa uusien, etenkin pienten asuntojen laskennallista lähtövuokraa merkittävästi. KOVA katsoo, että korkotukilainojen ehtoja tulee ajanmukaistaa. Etenkin korkotukilainojen lainanlyhennysten voimakas takapainotteisuus ei tue kohtuullista vuokrien kehitystä. Kun korkotuki nykyisellään loppuu 23 vuoden kuluttua lainan nostamisesta, korkotukilainaa on lyhentämättä tällöin noin 78 %. Samaan aikaan vuokratalo tarvitsee ensimmäisen suuremman perusparannuksen, jolla on huomattavia kustannusvaikutuksia asumisen hintaan. KOVAn mielestä valtion asuntopolitiikan keskeisenä päämääränä tulee olla vuokra-asuntojen tuotantomäärän kasvattamiseen vaikuttaminen. KOVAn mielestä asumisen laatu on nyt riittävällä tasolla emmekä tarvitse uusia laatuun liittyviä säännöksiä. Korjausrakentamisella talot kuntoon Monet asuntoalueet ovat tulleet tai tulossa peruskorjausikään. Peruskorjaukset parantavat asumisen laatua, mutta samalla vaikuttavat asumisen hintaan korottavasti. Samalla kiinteistöjen arvo säilyy. KOVAn jäsenyhteisöt huolehtivat pysyvästi omistamistaan kiinteistöistä. Jotta peruskorjauksista aiheutuvaa asumisen hinnan nousua voidaan hillitä, KOVA esittää, että valtion perusparannuslainojen ehdot tuodaan samalle viivalle uudistuotannon ehtojen kanssa. Tämä tarkoittaa sitä, että perusparantamiseen tarkoitetussa korkotukilainassa omavastuukorko tulee asettaa pysyvästi 1 %:iin. Lisäksi pysyvässä vuokra-asuntokäytössä olevien asuntojen peruskorjaamista tulee avustaa uudella peruskorjausavustuksella, jonka saaminen sidotaan perusparannuslainan nostamiseen. Kertaluonteisen perusparannusavustuksen suuruus voisi olla esimerkiksi 3000 euroa asuntoa kohden. Korjausrakentamisen yhteydessä asuinalueen kiinteistökantaa voidaan muutenkin uudistaa. Mikäli huonokuntoista taloa ei kannata korjata, tulee nykyistä rohkeammin purkaa vanha talo pois uuden tieltä. Samalla voitaisiin rakentaa paremmin kysyntään nähden oikeankokoisia asuntoja. KOVAn mielestä rajoitusja purkuakordien suuruutta tulee korottaa vähintään 10 prosenttiyksiköllä kumpaakin. Akordien korottaminen kannustaa vuokrataloyhtiöitä aiempaa voimakkaammin huolehtimaan ajoissa kiinteistökannastaan. Samalla akordien korottamisella voidaan pienentää valtion riskejä, jotka liittyvät erityisesti väestöltään vähenevien alueiden vuokrataloyhtiöiden lainojen takausvastuisiin. Vuokrataloyhtiöt tarvitsevat muutenkin enemmän toimintavapauksia kiinteistökannan kehittämiseen. KOVA katsoo, että kunnallistekniikka-avustukset tulee suunnata ensisijaisesti olemassa olevien asuinalueiden kehittämiseen. Kuntien vuokrataloyhtiöt ovat halukkaita kehittämään näitä asuinalueita. Asuntotuotanto edellyttää tontteja - myös normeja tarkasteltava Riittävän tonttituotannon edellytyksenä kunnissa on halu kaavoittaa kysyntää vastaavasti ja osoittaa riittävät resurssit kaavoitukseen. Etenkin monissa kasvukeskuksissa asuntotuotantoon tarkoitettu tonttivaranto ei riitä vastaamaan kysyntään. Myös hyvien julkisten kulkuyhteysten varrelle, kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon osoitettavien tonttien määrää tulee nostaa nykyisestä. KOVAn mielestä kuntien tulee laatia vuokra-asumiselle pitkäaikainen tonttiohjelma, jossa sovittaan siitä, kuinka paljon kunta kaavoittaa tontteja asuntuotantoon ja kuinka paljon tonteista osoitetaan kohtuuhintaiseen vuokra-asuntotuotantoon. KOVA katsoo, että kunnat tulee velvoittaa kaavoittamaan tontteja kysyntää vastaavasti. KOVAn mielestä kaavoituksessa tonttituotannossa pitää keskittyä tonttien määrään ja tonttien edulliseen hintatasoon, ei niinkään yksityiskohtaisiin asemakaavamääräyksiin, jotka vaikuttavat asumisen hintaan korottavasti. Olemassa olevaa rakennuskantaa tulee käyttää aiempaa paremmin asuntorakentamiseen. KOVA pitää perusteltuna, että rakennuskannan uudiskäyttöä tuetaan pysyvästi käyttötarkoituksen muutosavustuksilla. KOVA katsoo, että rakentamiseen liittyviä normitalkoita on jatkettava. Rakentamisen ohjaus tulee valtionhallinnossa keskittää yhteen ministeriöön. Väestönsuojien yleinen rakentamisvelvoite on vanhanaikaisena poistettava asuin- ja muulta rakentamiselta. Myös kuntien on käynnistettävä rakentamisen normitalkoot ja poistettava tarpeettoman yksityiskohtaiset määräykset kaavoista. Lisätietoja: Toiminnanjohtaja Jouni Parkkonen, gsm. 040 593 3338, [email protected]