Kuusamon kultakaivoshankkeen ympäristön
Transcription
Kuusamon kultakaivoshankkeen ympäristön
Kuusamon kultakaivoshankkeen ympäristön radiologinen perustilaselvitys Loppuraportti Säteilyturvakeskus 10.12.2014 1 Summary Dragon Mining is currently investigating the possibility of commencing gold mining operations in the Juomasuo area, north of the Kuusamo township in northern Finland. Elevated concentration levels of uranium occur in certain localities in this area, but no continuous zone of uranium at high concentration levels has been observed. The concentration level of uranium in the rock material in the Juomasuo area is mainly low. A study of the current state of the natural environment has included a radiological baseline study of the Juomasuo area. The radiological study was focused on the Juomasuo area, which hosts the main gold deposits (Juomasuo, Hangaslampi, Pohjasvaara) that will be mined if mine development commences. The Juomasuo area is also one of the alternative locations for the proposed processing facility. The radiological study was commenced in the autumn of 2012 and continued into 2013 with the completion of additional sampling. The Finnish Radiation and Nuclear Safety Authority (STUK) has undertaken the baseline study on a consulting basis. During the baseline study samples from various environmental settings were collected including air dust samples, river, lake and groundwater samples, soil and sediment samples and a variety of mosses, berries, mushrooms, water plants, venison, fish and farming products. The samples were analysed for concentrations of naturally occurring radioactive substances such as uranium (U-238, U-234), radium (Ra-226, Ra-228), lead (Pb-210) and polonium (Po-210). In addition, external radiation dose rates were measured on-site and the area was measured for outdoor radon. Radioactive concentrations in the Juomasuo area and its near vicinity are comparable to the concentrations measured elsewhere in the nature. The highest radioactive concentration levels were measured in the sediment samples, water plant, mosses and fish. The radioactive concentration levels were similar to samples of the same kind, collected elsewhere in Finland. The activity levels in environmental samples showed no significant annual variation. Variation was linked rather to the sample type and sampling location. The natural products in the area such as mushrooms, berries, as well as foods, fish, agricultural products, game and reindeer meat can be used safely as normal. The radiation dose for a representative inhabitant of the area was calculated based on the analysed results. The representative was assumed to live nearby the Juomasuo area, use water from his own well and collect natural products and eat local fish. In addition, external radiation and radon concentration in outdoor air was taken into account in the dose calculation. The calculated effective radiation dose was 0.43 mSv per year. This is 13% of the average annual dose of a Finn. The above analysis is based on the calculation of the highest measured activity concentrations and exposures and therefore the actual radiation dose is smaller than presented here. The highest dose was caused by drinking water, about half of the calculated dose. The second-largest dose was caused by eating fish. The proportion of berries, mushrooms, external gamma radiation and radon in outdoor air from the total dose is only about 20%. 3 Sisällysluettelo 1. 2. 3. Johdanto.................................................................................................................................................................................... 6 Kuusamon kultakaivoshankkeen prosessit ja toiminnot ..................................................................................... 6 Näytteenotto Kuusamon kultakaivoshankkeen ympäristössä .......................................................................... 6 3.1 Ilmapölynäytteet ....................................................................................................................................................... 8 3.4 Joki- ja järvivedet ................................................................................................................................................... 11 3.2 3.3 3.5 3.6 3.7 3.8 3.5 4. 3.6 Kalat, näkinsammal ja ärviä ............................................................................................................................... 14 Sammaleet ja naava ............................................................................................................................................... 16 Marjat ja sienet ........................................................................................................................................................ 18 Gammaspektrometrinen määritys .................................................................................................................. 22 Näytteiden esikäsittely ........................................................................................................................................ 22 Radiokemiallinen uraanimääritys................................................................................................................... 22 4.4 Radiokemiallinen lyijy- ja poloniummääritys ............................................................................................ 22 4.7 Tulosten mittausepävarmuus ........................................................................................................................... 23 5.2 Ulkoinen säteily ja in situ -mittaukset ........................................................................................................... 24 4.6 In situ -mittaukset .................................................................................................................................................. 23 Ulkoilman radonmääritykset ............................................................................................................................ 23 Tulokset ................................................................................................................................................................................. 24 5.1 5.5 5.6 5.7 5.8 5.9 9. Maaperänäytteet .................................................................................................................................................... 14 4.2 4.1 5.4 8. Joki- ja järvisedimentit ......................................................................................................................................... 13 Näytteiden käsittelyssä ja analysoinnissa käytetyt menetelmät ................................................................... 21 5.3 7. Pohjavedet................................................................................................................................................................. 11 Riista, poro ja maataloustuotteet .................................................................................................................... 21 4.5 6. Ulkoilman radon ..................................................................................................................................................... 10 3.7 4.3 5. Ulkoinen säteily ......................................................................................................................................................... 8 5.10 5.11 Ilmapölynäytteet .................................................................................................................................................... 24 Ulkoilman radon ..................................................................................................................................................... 25 Joki- ja järvivedet ................................................................................................................................................... 26 Pohjavedet................................................................................................................................................................. 27 Joki- ja järvisedimentit ......................................................................................................................................... 30 Maaperänäytteet .................................................................................................................................................... 32 Kalat, näkinsammal ja ärviä ............................................................................................................................... 33 Sammaleet ja naava ............................................................................................................................................... 35 Marjat ja sienet ................................................................................................................................................... 35 Riista, poro ja maataloustuotteet................................................................................................................ 37 Edustavan henkilön säteilyannos ............................................................................................................................... 38 Johtopäätökset .................................................................................................................................................................... 39 Kirjallisuusviitteet ............................................................................................................................................................. 40 Liitteet .................................................................................................................................................................................... 42 4 Liite 1: Radiologisia suureita ja yksiköitä sekä yleistä tietoa luonnon radioaktiivisuudesta Liite 2: Vuonna 2012 otettujen näytteiden näytteenottotiedot Liite 3: Vuonna 2012 otettujen näytteiden gammaspektrometriset tulokset Liite 4: Vuonna 2012 otettujen näytteiden radiokemiallisten uraanianalyysien tulokset Liite 5: Vuonna 2012 otettujen näytteiden radiokemialliset polonium- ja lyijyanalyysien tulokset Liite 6: Vuonna 2013 otettujen näytteiden näytteenottotiedot Liite 7: Vuonna 2013 otettujen näytteiden gammaspektrometriset tulokset Liite 8: Vuonna 2013 otettujen näytteiden radiokemiallisten uraanianalyysien tulokset Liite 9: Vuonna 2013 otettujen näytteiden radiokemialliset polonium- ja lyijyanalyysien tulokset Liite 10: Vuonna 2013 tehtyjen ulkoilman radonmittausten tulokset Liite 11: Kuvia vuonna 2012 tehdyistä näytteenotoista 5 1. Johdanto Dragon Mining Oy tutkii mahdollisuutta käynnistää kultakaivostoimintaa Kuusamon alueella. Dragon Mining Oy on australialaisen Dragon Mining Ltd:n omistama tytäryhtiö. Kuusamon kultakaivoshankkeen selvitykset käynnistettiin syksyllä 2010 kultaesiintymien lisäkairauksilla Juomasuon ja Hangaslammen alueilla (Juomasuon, Hangaslammen ja Pohjasvaaran kultaesiintymät). Tärkeimmät esiintymät ovat Juomasuo ja Hangaslampi. Tämän hetkisen tiedon perusteella ainoa taloudellisesti merkittävä metalli on kulta. Lisäksi koboltin tuottamisen mahdollisuutta tutkitaan. Hankkeen tavoitteena ei ole uraanin talteenottaminen ja uraanituotteen tuottaminen, vaan uraania käsitellään kiviaineksessa esiintyvänä epäpuhtautena ja sen esiintymistä selvitetään ympäristönäkökulman vuoksi. Uraania esiintyy Juomasuon alueen kallioperässä ja kultapitoisissa vyöhykkeissä epätasaisesti jakautuneena ja paikoin kohonneina pitoisuuksina, mutta yhtenäisiä malmiluokan uraanivyöhykkeitä ei ole havaittu. Suuressa osassa kiviainesta uraanipitoisuus on pieni (YVA selostus 2013). Merkittävin alueella tavattava uraanipitoinen mineraali on uraniniitti. Kohonneet uraanipitoisuudet liittyvät pääasiassa yksittäisiin uraniniittirakeisiin ja raeryppäisiin kapeiden rakotäytteiden tai hiertosaumojen yhteydessä. Yksittäisten uraniniittiä sisältävien kivinäytteiden uraanipitoisuus voi olla yli 1000 ppm. Alueen kallioperän toriumpitoisuudet ovat kallioperän keskimääräisten pitoisuuksien tasolla (YVA selostus 2013). Alueen ympäristön nykytilan selvitys sisältää yhtenä osa-alueena alueen radiologisen perustilan selvityksen. Radiologisen perustilan selvitys käynnistyi syksyllä 2012, ja näytteenottoja tehtiin kahtena vuonna 2012 ja 2013. Hankkeen loppuraportointi valmistui vuonna 2014. Selvityksen kohteena radiologisessa perustilaselvityksessä on Juomasuon suunnitellun kaivosalueen ympäristö. Perustilaselvitys kohdistui tässä vaiheessa vain Juomasuon ympäristöön johtuen siitä, että mahdollisen toiminnan aloitusvaiheessa kaikki kolme louhittavaa malmiota (Juomasuo, Hangaslampi ja Pohjasvaara) sijaitsevat tällä alueella. Juomasuon alue on myös yksi vaihtoehto rikastamon sijoituspaikaksi. Kuusamon kultakaivoshankkeen radiologisen perustilaselvityksen suunnitelman teki Ramboll Oy. STUK arvioi suunnitelman, ja sitä täydennettiin STUKin kommenttien perusteella. Radiologinen perustilaselvitys on toteutettu päivitettyä suunnitelmaa mukaillen. 2. Kuusamon kultakaivoshankkeen prosessit ja toiminnot Suunnitellussa Kuusamon kultakaivoksessa malmia louhitaan useista esiintymistä, minkä jälkeen malmi rikastetaan keskusrikastamolla. Kaivoksen ja rikastuksen päätoiminnot ovat louhinta, murskaus ja rikastus. Tämän jälkeen tuotteet (kultapitoinen rikaste tai harkot) kuljetetaan jatkojalostettavaksi muualle. Kaivosalueella on erilliset vesikierrot hule- ja kuivanapitovesille sekä prosessivesille. Kaikki kaivosalueelta pois johdettava vesi käsitellään ennen luontoon laskemista. 3. Näytteenotto Kuusamon kultakaivoshankkeen ympäristössä Radiologisen perustilan selvitys alkoi ensimmäisillä näytteenotoilla 11.–20.9.2012 ja jatkui toisilla näytteenotoilla 29.7.–2.8. ja 16.–27.9.2013 Juomasuon ympäristössä. Lisäksi suunnitellulla kaivosalueella ja sen ympäristössä tehtiin vuoden 2013 aikana kaksi kertaa ulkoilman radonmittaukset, kesällä (21.5–21.8.) ja syksyllä (21.8.–5.11.). Toimintojen alustava sijoittuminen Juomasuon alueella on esitetty kuvassa 1. Radiologisen perustilaselvityksen aikana ympäristönäytteitä kerättiin kaiken kaikkiaan 219 kappaletta ilmasta, maaperästä ja vesiympäristöstä. Lisäksi tehtiin ulkoisen säteilyn annosnopeusmittauksia ja gammaspektrometrisiä in situ –mittauksia. Näytteenottajina toimivat näytteenottajat Kari Huusela, Mikko Teräväinen ja Hannele Koukkula. Osa kala-, riista- ja maatalousnäytteistä ostettiin paikallisilta asukkailta ja paikallisesta elintarvikeliikkeestä. 6 Kuva 1. Kaivos- ja rikastamotoimintojen suunniteltu sijoittuminen Juomasuon alueella vaihtoehdossa, jossa sekä louhinta että rikastus sijaitsevat Juomasuon alueella (YVA –selostus 2013). Näytteenottopaikat ja näytelajit pohjautuivat pääosin Ramboll Oy:n tekemään tutkimussuunnitelmaan. Suunnitelmassa huomioitiin muun muassa seuraavia kohdekohtaisia tekijöitä: • • • • • • • • kaivoksen olemassa olevat suunnittelutiedot radioaktiivisten aineiden mahdolliset leviämisreitit ympäristöön kaivostoiminnan seurauksena (pinta- ja pohjavesiin joko liuenneena tai hiukkasiin kiinnittyneinä, pölyn mukana ja radonin tapauksessa kaasumaisena) lähimmän asutuksen sijainti paikalliset luonnonolosuhteet alueen ominaiset kasvi- ja eläinlajit luonnonvarojen hyödyntäminen alueella (kalastus, marjastus, sienestys, metsästys) maatalous- ja viljelytoiminta lähialueilla luontaiselinkeinot (poronhoito) Taulukossa 1 on listattu kerätyt näytteet, näytemäärät (kpl) ja näytteistä analysoidut radioaktiiviset aineet. Kuvissa 3-10 on esitetty eri ympäristönäytteiden näytteenottopisteet vuonna 2012 kartoilla. Liitteissä 2 ja 6 on esitetty yksityiskohtaiset näytetiedot koordinaatteineen ja näytepainoineen. 7 Taulukko 1. Radiologisessa perustilaselvityksessä vuosina 2012 ja 2013 otetut ympäristönäytteet ja analysoidut radioaktiiviset aineet. Pohjasedimenttien ja maaperänäytteiden kohdalla on suluissa ilmoitettu tutkittujen maa- ja sedimenttikerrosten yhteismäärä. Näytematriisi Ilmapölynäytteet Kalat Pohjasedimentti Maaperä Sammaleet (rahka-, seinä- ja karhunsammal) Vesikasvit (näkinsammal, ärviä) Pohjavedet Järvivedet Joki- ja purovedet Marjat (mustikka, puolukka, variksenmarja) Sienet Riista (hirvi, poronliha) Ulkoilma Naava Peruna, nauris Yhteensä Näytteet vuonna 2012 2 9 Näytteet Analysoidut radioaktiiviset aineet vuonna 2013 3 Gammasäteilijät (luonnon radioaktiiviset aineet) 21 Uraani, radium, lyijy ja polonium 7 (20) Uraani, radium, lyijy ja polonium 5 (20) Gammasäteilijät (luonnon radioaktiiviset aineet) 8 Uraani, radium, lyijy ja polonium 2 4 7 3 7 7 15 4 (8) 5 (20) 3 9 9 3 50 2 2 126 4 9 10 2 4 3 93 Uraani, radium, lyijy ja polonium Uraani, radon, radium, lyijy ja polonium Uraani, radium, lyijy ja polonium Uraani, radium, lyijy ja polonium Uraani, radium, lyijy ja polonium Uraani, lyijy ja polonium Uraani, lyijy ja polonium Radon Uraani, lyijy ja polonium Uraani, lyijy ja polonium 3.1 Ilmapölynäytteet Ilmapölynäytteitä otettiin kahdesta eri paikasta, Käylästä ja Kurtista. Vuonna 2012 mittaukset tehtiin syyskuussa 11.–14.9.2012 välisenä aikana ja vuonna 2013 11.–25.9.2013 välisenä aikana. Kurtissa keräimenä käytettiin SENYA Lilliput -keräintä ja Käylässä SENYA Dwarf -keräintä. Molemmat paikat sijaitsevat noin 2-3 km päässä suunnitellusta kaivosalueesta. 3.2 Ulkoinen säteily Vuonna 2012 kaivosalueella ja sen ympäristössä tehtiin kannettavalla RDS-120 annosnopeusmittarilla 41 ulkoisen säteilyn annosnopeuden mittausta ulkoilman radonmittausten kartoittamista varten. Mittaukset tehtiin noin 30 cm korkeudella maaperästä. Mittausaikana käytettiin 2-5 minuuttia/näytepiste. RDS-120 annosnopeusmittari on esitetty kuvassa 2 ja mittauspisteet kuvassa 3. 8 Kuva 2. RDS-120 kannettava säteilymittari. Kuva 3. Ulkoisen säteilyn annosnopeuden mittauspaikat (punaiset neliöt) ja maaperänäytteiden ottopaikat (keltaiset ympyrät) vuonna 2012. 9 Kuva 4. Maaperänäytteiden näytteenottopaikat (keltaiset ympyrät) vuonna 2013. 3.3 Ulkoilman radon Juomasuon alueen ympäristöstä valittiin 25 mittauspistettä, joissa mitattiin ulkoilmassa olevan kaasumaisen radonin (Rn-222) aktiivisuuspitoisuus (kuva 5). Mittaukset tehtiin vuonna 2013 kaksi kertaa, kesällä 21.5.–22.8. ja syksyllä 22.8.–5.11. välisinä aikoina. Syksyn mittausjakso jäi hieman 3 kk mittausjaksoa lyhyemmäksi alueelle sataneen lumipeitteen (10 cm) vuoksi. 10 Kuva 5. Ulkoilman radonin mittauspaikat vuonna 2013. 3.4 Joki- ja järvivedet Joki- ja järvivesinäytteitä otettiin suunnittelualueelta alavirtaan sijaitsevista Pohjaslammesta, Hangaslammesta, Välijoesta, Kurtinjärvestä ja Kitkajoesta (2-4 pistettä). Lisäksi Hangaspurosta otettiin vesinäyte, koska puro saa alkunsa suunnitellulta kaivosalueelta ja puron valuma-alue sijaitsee kaivoksen pölyvaikutusalueella. Näytteenottopisteiden sijainnit on esitetty kuvissa 6 ja 7. Joki- ja järvivesinäytteet otettiin pinnasta suoraan 10 litran kanistereihin. Näyteastiat huuhdottiin näytevedellä ennen varsinaista näytteenottoa. 3.5 Pohjavedet Pohjavesinäytteitä otettiin molempina vuosina suunnittelualueelle asennetuista havaintoputkista näytteenottopumpulla paikoista Juomasuon kaivospiiri NW, Hangaslampi ja Pohjaslampi. Lähdevesiä saatiin yksi Pohjaslammesta, rengaskaivovesiä kaksi Käylästä ja yksi Säkkilästä ja porakaivovesiä yhteensä kolme Käylästä, Säkkilästä ja Kurtista. Kaivovesinäytteet otettiin suoraan kaivosta tai hanasta. Hanasta näytettä otettaessa vettä juoksutettiin noin 5 minuuttia ennen näytteenottoa. Näytepullot suljettiin tiiviisti, jotta pohjaveteen liuennut radon ei pääse karkaamaan näytteenoton jälkeen. Pohjavesinäytteet otettiin suoraan 10 litran kanistereihin, radonmittauksia varten vedet otettiin lasisiin yhden litran pulloihin. Näytteenottopisteiden sijainnit on esitetty kuvissa 6 ja 7. 11 Kuva 6. Joki-, järvi- ja pohjavesinäytteiden näytteenottopaikat vuonna 2012. Kuva 7. Joki-, järvi- ja pohjavesinäytteiden näytteenottopaikat vuonna 2013. 12 3.6 Joki- ja järvisedimentit Pohjaslammesta, Hangaslammesta, Välijoesta, Kitkajoesta, Ylipäälamminniemestä ja Kurtinjärvestä otettiin sedimenttinäytteitä 64 mm putkinoutimella, yleensä samoista paikoista, joista oli otettu myös vesinäytteet. Lisäksi vuonna 2013 otettiin purosedimenttinäytteitä suolammesta, josta vesi virtaa Kitkajokeen. Sedimenttinäytteet tutkittiin pääsääntöisesti 5 cm tai 10 cm paksuina viipaleina, koska sedimentti oli liian löyhää tutkittavaksi ohuempina kerroksina. Kitkajoen sedimenttinäytteet tutkittiin molempina vuosina kerroksittain 2 cm paksuina viipaleina. Jokaisesta näytepisteestä pyrittiin ottamaan kolme osanäytettä, jotka yhdistettiin yhdeksi näytteeksi. Näytteenottopisteiden sijainnit on esitetty kuvissa 8 ja 9. Kuva 8. Sedimenttinäytteiden näytteenottopaikat vuonna 2012. 13 Kuva 9. Sedimenttinäytteiden näytteenottopaikat vuonna 2013. 3.7 Maaperänäytteet Maanäytteet otettiin molempina vuosina suunnitellulta kaivosalueelta ja sen ympäristöstä viidestä eri paikasta, joiden sijainnit on esitetty kuvissa 3 ja 4. Näytteet ovat Pohjaslammen, Pihlajaselänteen, Pohjasvaaran, Hangaslammen, Kurtin ja Kuusamon Sahan alueilla. Maanäytteet otettiin 1 m² alalta halkaisijaltaan 10,4 cm maanäyteottimella 5 cm siivuina 20 cm syvyydelle asti. Jokainen näyte koostui kolmesta osanäytteestä. 3.8 Kalat, näkinsammal ja ärviä Näkinsammalnäytteitä otettiin suunnitellun kaivoksen vesienjohtamisreitissä alavirtaan sijaitsevasta Kitkajoesta. Lisäksi näytteitä otettiin Hangaspurosta, koska puro saa alkunsa suunnitellulta kaivosalueelta. Pohjaslammesta kerättiin ärviänäyte, joka oli todennäköisesti kalvasärviää. Vuonna 2013 kerättiin Ylipäälamminniemestä toinen ärviänäyte. Näkinsammal ja ärviä valittiin mukaan tutkimukseen, koska ne keräävät hyvin radioaktiivisia aineita, ja toimivat siten hyvinä indikaattoreina mahdollisille päästöille. Näkinsammalnäytteet kerättiin käsin ja ärviä sukeltamalla. Kaloja hankittiin kalastamalla sekä ostamalla paikallisesta kalatukusta. Kalat on kalastettu Kuontijärvestä, Ala-Kitkajoesta, Kitkajoesta, Kurtinjärvestä, Pohjaslammesta ja Hangaslammesta. Lajeina olivat muikku, hauki, siika, harjus, kiiski, ahven ja särki. Ahven ja hauki ovat tärkeitä virkistyskalastuksen kohdelajeja, mistä syystä ne on valittu tutkittaviksi lajeiksi. Siika ja muikku ovat alueella tärkeitä saalislajeja. Särkikala on herkkä ympäristömuutoksille, mm. pH muutoksille, minkä vuoksi se on mukana tutkittavana lajina. Rapunäytteitä alueelta ei otettu, koska rapuja ei riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen mukaan tutkimusalueella esiinny. Näytteenottopisteiden sijainnit on esitetty kuvissa 10 - 12. 14 Kuva 10. Vesikasvien näytteenottopaikat vuonna 2012. Kuva 11. Vesikasvien näytteenottopaikat vuonna 2013. 15 Kuva 12. Kalanäytteiden näytteenottopaikat vuonna 2012. 3.5 Sammaleet ja naava Sammalnäytteitä kerättiin Juomasuon alueelta ja sen ympäristöstä. Eri sammallajeina kerättiin karhunsammalta, seinäsammalta, kerrossammalta ja rahkasammalta. Sammaleita tutkitaan, koska ne kuvastavat ilmateitse leviävien aineiden kertymistä. Näytteet kerättiin leikkaamalla saksilla noin 20 litraa sammalta/näyte. Näytteenottopisteiden sijainnit on esitetty kuvissa 13 ja 14. 16 Kuva 13. Sammalnäytteiden näytteenottopaikat vuonna 2012. Kuva 14. Sammalnäytteiden näytteenottopaikat vuonna 2013. 17 Naavaa kerättiin eri näytealoilta, Pohjaslammen, Hangaslammen, Loukasahon, Pihlajaselänteen, Sakarinkaivulamminsuon ja Pihlajavaaran alueelta (kuva 15). Jäkälänäytteitä ei saatu vuosien 2012 ja 2013 näytteenotoissa. Naava ja jäkälä keräävät ilmateitse leviäviä aineita ja ne ovat poroille tärkeää ravintoa, mistä syystä ne on valittu mukaan tutkimukseen. Kuva 15. Naavanäytteiden näytteenottopaikat vuonna 2013. 3.6 Marjat ja sienet Marjanäytteet (mustikka, puolukka, juolukka ja variksenmarja) kerättiin suunnitellulta kaivosalueelta sekä eri puolilta alueen ympäristöstä. Puolukkaa saatiin kerättyä kolmelta näytealalta, mustikkaa ja variksenmarjaa yhdeltä tai kahdelta ja juolukkaa yhdeltä näytealalta. Näytealana käytettiin tyypillistä marjastusalaa. Sieninäytteitä (kangasrousku, punikkitatti, kangastatti, kangasrousku, voitatti, isohapero, kehnäsieni, härmämalikka) kerättiin eri puolilta suunnitellun kaivosalueen ympäristöä. Kangasrouskua saatiin molempina näytteenottovuosina neljältä eri näytealalta, isohaperoa (2013), kangastattia (2012) ja punikkitattia kahdelta eri näytealalta sekä voitattia, kehnäsientä (2013) ja härmämalikkaa (2013) yhdeltä näytealalta. Kangasrouskut ja tatit valittiin tutkittaviksi lajeiksi, koska ne ovat yleisesti käytettyjä ruokasienilajeja. Sienet ovat tärkeitä näytteitä, koska niiden kautta ihminen voi altistua radioaktiivisille aineille. Sienet ovat myös porojen ja riistan ravintoa. Näytteenottopisteiden sijainnit on esitetty kuvissa 16 - 19. 18 Kuva 16. Sieninäytteiden näytteenottopaikat vuonna 2012. Kuva 17. Sieninäytteiden näytteenottopaikat vuonna 2013. 19 Kuva 18. Marjanäytteiden näytteenottopaikat vuonna 2012. Kuva 19. Marjanäytteiden näytteenottopaikat vuonna 2013. 20 3.7 Riista, poro ja maataloustuotteet Vuonna 2012 riistanäytteenä tutkittiin hirvenlihaa. Vuonna 2013 hirvenlihanäytteen lisäksi tutkittiin poronlihanäyte. Riistanäytteet tilattiin paikallisen metsästysseuran jäseneltä ja poronliha Alakitkan paliskunnasta. Maataloustuotteina tutkittiin perunaa ja naurista, mitkä ostettiin paikalliselta viljelijältä. 4. Näytteiden käsittelyssä ja analysoinnissa käytetyt menetelmät Säteilyturvakeskuksen ympäristön säteilyvalvontaosasto on akkreditoitu ISO standardin 17025:2005 mukaan, akkreditointitunnus T167. Testausalana on säteilyturvallisuustestaus ja siihen liittyvä ympäristönäytteenotto. Kaikki selvityksessä käytetyt analyysimenetelmät ovat akkreditoituja mukaan lukien ympäristönäytteiden näytteenotto (taulukko 2). Gammaspektrometrinen analyysi on menetelmä, jossa yhdellä mittauksella voidaan määrittää kaikkien gammasäteilyä lähettävien aineiden määrät näytteessä. Tyypillisiä gammaspektrometrisesti määritettäviä luonnon radioaktiivisia aineita ovat kalium-40, lyijy-210, uraani-238, radium-226 ja radium-228. Näytteen mittausaika on muutamasta tunnista kolmeen vuorokauteen. Radiokemiallista menetelmää käytetään, jos radioaktiivisen aineen aktiivisuuspitoisuus on niin pieni, ettei sitä pystytä mittaamaan gammaspektrometrisesti tai jos analysoitava radionuklidi ei lähetä gammasäteilyä. Radiokemiallinen määritys vaatii lähes aina alkuaineen erottamisen muista mittausta häiritsevistä aineista. Radiokemiallinen määritys voidaan tehdä kaikille näytteille, jotka voidaan saattaa liuosmuotoon. Helsingissä valvonta- ja mittauslaboratoriossa tehtiin kaikkien näytteiden esikäsittely. Uraani (U234, U-238) määritettiin radiokemiallisesti vesinäytteistä, kalanäytteistä, sammalista, ärviästä, naavasta, marjoista, sienistä, riistasta ja sedimenteistä. Muiden näytteiden (ilmapöly, maaperä) uraanin (U-238) ja toriumin hajoamissarjan pitoisuudet määritettiin gammaspektrometrisesti niiden radioaktiivisten hajoamistuotteiden avulla. Ra-226-pitoisuudet määritettiin gammaspektrometrisesti. Radonmääritykset vesinäytteistä tehtiin nestetuikespektrometrillä. Pohjois-Suomen aluelaboratoriossa määritettiin kaikista näytteistä polonium (Po-210) ja lyijy (Pb-210) radiokemiallisella menetelmällä. Useimmista näytteistä Pb-210 määritettiin myös gammaspektrometrisesti. Kenttä- ja valmiuslaboratorio vastasi gammaspektrometrisistä in situ –mittauksista ja radon- ja terveyslaboratorio ulkoilman radonmittauksista. Taulukko 2. Analysoinnissa käytetyt määritysmenetelmät Määritettävä Käytetty analysointi radionuklidi menetelmä U-234, U-235, U-238 Radiokemiallinen erotus ja alfaspektrometrinen mittaus U-235, U-238 Gammaspektrometrinen mittaus Ra-226, Ra-228 Th-228, Th-232 Po-210, Pb-210 Gammaspektrometrinen mittaus, Vesinäytteet nestetuikespektrometrinen mittaus Gammaspektrometrinen mittaus Rn-222, ilma Radiokemiallinen erotus ja alfaspektrometrinen mittaus Nestetuikespektrometrinen mittaus Integroiva alfajälkimenetelmä Cs-137 Gammaspektrometrinen mittaus Rn-222, vesi K-40 Gammaspektrometrinen mittaus Viittaus Vesterbacka et al., 2009 STUK OHJE TKO 4.6 IEC 61452: 1995 STUK TKO 4.5 IEC 61452: 1995 STUK TKO 4.5 Salonen 1993, 1997 IEC 61452: 1995 STUK TKO 4.5 Vesterbacka ja Ikäheimonen, 2005, STUK OHJE TKO 4.6 Salonen 1992, 1997 STUK TKO 4.6 Reisbacka 2011 STUK-VALO-4.7 IEC 61452: 1995 STUK TKO 4.5 IEC 61452: 1995 STUK TKO 4.5 21 4.1 Näytteiden esikäsittely Näytteet punnittiin ennen esikäsittelyä. Osa näytteistä muun muassa kalat ja riista pakastettiin pilaantumisen estämiseksi. Marja-, sieni-, peruna-, nauris- ja sammalnäytteet puhdistettiin roskista. Sienet, perunat, nauris ja lihat paloiteltiin. Kalanäytteistä hauki, kiiski ja siika fileoitiin ennen kuivausta, jolloin aktiivisuus on Bq/kg lihaa. Ahvenista, muikuista ja särjistä poistettiin ainoastaan pää ja sisälmykset ja loppuosa paloiteltiin ennen kuivausta. Harjuksista poistettiin ainoastaan pää, koska kalat olivat poikasia näytteenottovaiheessa. Näytteet kuivattiin lämpökaapissa, jonka jälkeen ne homogenisoitiin. Uraani- ja radiumanalyysia varten näytteet tuhitettiin. Tuhituksessa kuivattu näyte kuumennetaan 450 asteeseen alumiiniupokkaassa pystyuunissa. Tuhitus pystyuunissa kestää näytteestä riippuen 2 – 7 päivää. Lopuksi näyte poltetaan vielä teollisuusuunissa 1 – 2 päivän ajan, missä näytteelle tehdään ns. loppupoltto. Tuhituksen aikana näytteen orgaaninen aines palaa pois. Sedimentti- ja pohja-ainesnäytteet kuivattiin kylmäkuivurissa ja homogenisoitiin. Lämpökaapissa kuivatut maaperänäytteet seulottiin 2 mm seulalla. Seulaan jäänyt orgaaninen aines ja kivet punnittiin erikseen. Gammamittauksiin menevät vesinäytteet haihdutettiin vesihauteella. Elintarvikkeiden ja ympäristönäytteiden tulokset on ilmoitettu kuivattua näytettä kohden. Aktiivisuuspitoisuudet kuivatuissa näytteissä ovat moninkertaisia verrattuna tuoreiden näytteiden aktiivisuuspitoisuuksiin. Esimerkiksi tuoreiden marjojen aktiivisuuspitoisuudet ovat noin seitsemäsosa kuivattujen marjojen pitoisuudesta ja tuoreiden sienten noin kymmenesosa kuivattujen sienten pitoisuudesta. Vastaavasti tuoreiden kalojen, hirvenlihan ja perunan aktiivisuuspitoisuudet ovat 4 – 5 kertaa pienempiä kuin kuivattujen näytteiden pitoisuudet. 4.2 Gammaspektrometrinen määritys Gammaspektrometrisesti analysoitavat radionuklidit olivat Ra-226, Ra-228, Th-228 ja U-238, silloin, kun uraanipitoisuudet olivat tarpeeksi suuria. Osasta näytteistä Pb-210 määritettiin myös gammaspektrometrisesti. Raportissa on ilmoitettu myös Cs-137:n ja K-40:n pitoisuudet maanäytteille. Mitattavista radionuklideista Cs-137:n ja K-40:n:n aktiivisuuspitoisuus määritettiin suoraan radionuklidista lähtevän gammasäteilyn perusteella. Muiden radionuklidien (U-238, Ra-226, Ra-228 ja Th-228) pitoisuudet määritettiin hajoamistuotteiden (tytärnuklidien) pitoisuuksien perusteella. 4.3 Radiokemiallinen uraanimääritys Radiokemiallisessa uraanimäärityksessä voidaan määrittää uraanin eri isotooppien (U-234, U-235 ja U-238) aktiivisuuspitoisuudet. Näyte saatettiin ensin liuosmuotoon märkäpolttamalla mikroaaltopolttouunissa. Tämän jälkeen näytteestä poistetaan erotusta häiritsevät aineet kuten silikaatti ja orgaaninen aines. Uraani erotetaan ioninvaihdolla muista radioaktiivisista aineista ja saostetaan sen jälkeen yhdessä keriumfluoridin kanssa. Näytepreparaatit mitataan alfaspektrometrisesti. Näytteen uraanipitoisuus lasketaan analyysin alussa lisätyn sisäisen merkkiainemäärän avulla. Uraanianalyysissä merkkiaineena käytettiin U-232 -isotooppia. 4.4 Radiokemiallinen lyijy- ja poloniummääritys Radiokemiallisessa lyijy- ja poloniummäärityksessä määritettiin lyijyn (Pb-210) ja poloniumin (Po210) aktiivisuuspitoisuudet. Näyte saatettiin ensin liuosmuotoon mikroaaltopolttouunissa. Poloniumin radiokemiallisessa erotuksessa käytettiin hyväksi poloniumin kykyä saostua spontaanisti hopealevylle. Radiokemiallisen erotuksen jälkeen näytteet mitattiin alfaspektrometrilla. Pb-210 määritettiin samasta näytteestä, josta Po-210 on ensin saostettu pois ja johon Po-210:n annettiin sen jälkeen kasvaa sisään noin puolen vuoden ajan. Tämän jälkeen Po-210- ja Pb-210 aktiivisuuspitoisuudet laskettiin näytteenottohetkeen. Ensimmäisessä saostuksessa käytettiin merkkiaineena Po-209:ää ja toisessa käytetään Po-208:aa. 22 4.5 In situ -mittaukset Gammaspektrometrisillä in situ -mittauksilla kartoitettiin maanpinnan gammasäteilyä lähettävien radionuklidien aktiivisuudet. Mittauksessa käytettiin korkean erotuskyvyn omaavaa High Purity Germanium (HPGe) -ilmaisinta, joka oli sijoitettu noin metrin korkeuteen kolmijalan päälle. Mittausaikana käytettiin 30 minuuttia/näytepiste. Mittauspisteinä käytettiin samoja pisteitä, joista oli otettu maaperänäytteet. Kuvassa 3 on esitetty in situ -mittauspisteet. 4.6 Ulkoilman radonmääritykset Juomasuon alueen ympäristöstä valittiin 25 mittauspistettä ulkoilmassa olevan kaasumaisen radonin mittaamiseksi. Mittauspisteiden valinnassa käytettiin kriteereinä mm. asutusta, maaperän ja kallioperän koostumusta, vallitsevia tuulen suuntia ja etäisyyttä kaivosalueelle suunnitelluista rakenteista. Mittauspisteiden koordinaatit määritettiin GPS-laitteella. Ulkoilman radonmittaus suoritettiin jokaisessa mittauspisteessä kahdella STUK:n radonmittauspurkilla. Mittauspisteessä maahan laitettiin puinen rima ja siihen kiinnitettiin noin metrin korkeudelle muovipullo, jonka pohja oli poistettu. Pullon sisään sääsuojaan sijoitettiin kaksi radonmittauspurkkia. Purkit pidettiin ulkoilmassa noin 3 kuukautta, jonka aikana purkkiin kulkeutunut radonkaasu jättää jäljet purkin sisällä olevaan filmiin. Laboratoriossa filmit etsataan käyttäen sähkökemiallista menetelmää. Filmille jäävien jälkien perusteella lasketaan ulkoilman radonpitoisuus. Toinen lähes kolmen kuukauden radonmittausjakso tehtiin uusilla mittauspurkeilla heti ensimmäisen mittausjakson perään samoissa mittauspisteissä, jotta voitiin kartoittaa kevään ja syksyn aiheuttamaa vaihtelua ulkoilman radonpitoisuuksissa. Radonpitoisuudet määritettiin mittauspurkeista STUK:n radonlaboratoriossa Helsingissä. 4.7 Tulosten mittausepävarmuus Mittausepävarmuus on mittaustulokseen liittyvä parametri, joka kuvaa mittaussuureen arvojen oletettua vaihtelua. Mittausepävarmuustietoja tarvitaan, kun arvioidaan mittaustuloksen tarkkuutta. Mittausepävarmuus on kvantitatiivinen arvio niistä rajoista, joiden sisäpuolella mittaustuloksen oletetaan olevan tietyllä todennäköisyydellä. Epävarmuuden arvioinnissa ei ole huomioitu näytteenoton epävarmuutta. Radiokemiallisesti ja gammaspektrometrisesti analysoituihin mittaustuloksiin liittyvä mittausepävarmuus on ilmaistu ns. laajennettuna epävarmuutena, joka saadaan kertomalla yhdistetty mittausepävarmuus peittävyyskertoimella k=2. Tämä vastaa likimain 95 %:n suuruista luotettavuusväliä, mikä tarkoittaa sitä, että tulos on 95 % todennäköisyydellä ilmoitetulla välillä (±). 23 5. Tulokset 5.1 Ilmapölynäytteet Ilmapölynäytteitä kerättiin kahdesta eri paikasta, Kurtista ja Käylästä (taulukko 3). Vertailupisteeksi valittiin STUKin valtakunnallisen säteilyvalvontaverkon Rovaniemen ilmankeräysaseman tulokset samoilta ajoilta (vastaavana aikana vuonna 2012 kerätty ilmanäyte). Ilmapölynäytteiden tulokset on ilmoitettu mikroBq/m3 ilmaa. Rovaniemen ilmankeräysasemalla oleva keräyslaite kerää enemmän ilmaa kuin kannettavat ilmankeräyslaitteet, joita käytettiin tässä tutkimuksessa. Tämän vuoksi myös määritysrajat Rovaniemen ilmanäytteille ovat pienempiä kuin tässä tutkimuksessa. Kurtissa tehdyssä mittauksessa luonnon K-40-pitoisuus oli suurempi verrattuna Käylässä tai Rovaniemellä saatuun tulokseen. Valtakunnallisessa ympäristönsäteilyvalvonnassa tyypillinen vaihteluväli ilman K-40-pitoisuudella on alle menetelmän havaitsemisrajasta 200 mikroBq/m3. Suurempi K40-pitoisuus johtuu todennäköisesti siitä, että näytteessä on mukana maaperän pölyä, joka myös sisältää K-40:a. Käylässä ja Kurtissa tehdyissä mittauksissa ilman Pb-210-pitoisuus oli noin 3 – 4 kertaa suurempi kuin Rovaniemellä mitattu pitoisuus. Valtakunnallisessa ympäristön säteilyvalvonnassa tyypillinen vaihteluväli ilman lyijypitoisuuksilla on alle 100 – 500 mikroBq/m3, ja siihen verrattuna tulos ei poikkea normaalista luonnossa esiintyvästä pitoisuudesta. Taulukko 3. Ilmapölynäytteissä gammaspektometrisessa mittauksissa havaitut radionuklidit vuosina 2012 ja 2013. Pitoisuudet on ilmoitettu yksikössä mikroBq/m3. Keräyspaikka/ Radionuklidi STUKin näytetunnus Pb-210 (µBq/m3) Ac-228 (µBq/m3) Bi-214 (µBq/m3) Pb-212 (µBq/m3) Pb-214 (µBq/m3) Tl-208 (µBq/m3) U-235 (µBq/m3) K-40 (µBq/m3) Kurtti KK 2/12 2012 < 70 < 50 < 20 < 40 < 50 < 140 560 ± 170 < tulos alle menetelmän havaitsemisrajan, - ei analysoitu KU043-13 2013 330 ± 30 < 15 < 10 <6 < 10 <5 < 10 280 ± 90 Käylä KK 1/12 2012 200 ± 30 < 20 11 ± 6 < 17 < 15 < 40 < 40 190 ± 50 KU026-13 2013 <5 <3 <2 <3 <2 <2 51 ± 20 Referenssipaikka Rovaniemi 2012 CR 37/12 79 ± 16 0,7 ± 0,4 1,4 ± 0,4 0,7 ± 0,4 1,2 ± 0,2 1,0 ± 0,2 < 1,0 130 ± 30 5.2 Ulkoinen säteily ja in situ -mittaukset Ulkoisella säteilyllä tarkoitetaan kehoon sen ulkopuolelta tulevaa, esimerkiksi maaperässä ja ilmassa olevien radioaktiivisten aineiden lähettämää säteilyä. Vuonna 2012 Juomasuon alueella ulkoisen säteilyn annosnopeutta mitattiin 41 eri pisteessä suunnitellulla kaivosalueella ja sen ympäristössä RDS-120 kannettavalla säteilymittarilla noin 30 cm korkeudella maanpinnasta. Tulokset vaihtelivat välillä 0,06 – 0,14 mikrosievertiä tunnissa (µSv/h). Juomasuon alueella tehdyt ulkoisen säteilyn annosnopeusmittaukset eivät poikenneet normaalista ulkoisen säteilyn annosnopeudesta Suomessa. Suomessa ulkoisen säteilyn annosnopeus vaihtelee paikasta ja vuodenajasta riippuen välillä 0,05 – 0,3 µSv/h. Suomessa on automaattinen ulkoista säteilyä mittaava valvontaverkko, jossa on noin 255 asemaa. Verkko kattaa koko maan. 24 Taulukossa 4 on esitetty in situ -mittausten tulokset viidessä eri mittauspisteissä. Tässä selvityksessä mitattuja aktiivisuuskatteita voidaan käyttää verrokkiaineistona tulevissa ympäristöselvityksissä. Aktiivisuuskatteella tarkoitetaan maanpinnassa olevaa aktiivisuutta, joka lasketaan Bq/m2 kohden. Taulukko 4. In situ Bq/m2. Mittauspaikka Pohjaslampi Pohjasvaara Hangaslampi Kurtti Saha -mittaustulokset vuodelta 2013. Taulukossa esitetyt tulokset ovat yksikössä Cs-137 190 ± 50 290 ± 55 200 ± 42 290 ± 78 220 ± 42 K-40 12500 ± 2400 14400 ± 2700 13900 ± 2600 12900 ± 3500 10000 ± 2700 Ac-228 480 ± 125 370 ± 110 600 ± 140 < 379 260 ± 70 Bi-214 230 ± 60 210 ± 60 380 ± 110 < 166 320 ± 90 Pb-212 320 ± 90 250 ± 65 270 ± 70 150 ± 40 400 ± 130 5.3 Ulkoilman radon Kesällä (21.5.–21.8.2013) tehtyjen mittausten keskiarvo oli 4 Bq/m³, ja mittauspisteiden radonpitoisuuksien vaihteluväli oli <2 – 7 Bq/m³. Syksyllä (21.8.–5.11.2013) tehtyjen mittausten keskiarvo oli 6 Bq/m³, ja mittauspisteiden radonpitoisuuksien vaihteluväli oli 2 – 10 Bq/m³ (taulukko 5). Vuodenajalla ei ollut merkittävää vaikutusta alueen ulkoilman radonpitoisuuteen. Mittauspisteen Juomasuolouhos syksyn mittaustulokset puuttuvat, koska näytepurkit oli ammuttu hajalle. Myös mittauspisteen Säkkilän näytekeppi oli kaadettu syksyllä, minkä vuoksi tulokset on hylätty. Ulkoilman radonpitoisuudet kaikissa mittauspisteissä olivat matalia, hyvin lähellä menetelmän havaitsemisrajaa. UNSCEAR–raportin mukaan ulkoilman radonpitoisuuden keskiarvo on 10 Bq/m³. Matalimmat ulkoilman radonpitoisuudet ovat tyypillisesti merialueilla. Mantereilla ulkoilman radonpitoisuuksissa on suurta vaihtelua, ja korkeimmat mitatut radonpitoisuudet ovat olleet satoja Bq/m³. 25 Taulukko 5. Ulkoilman radonmittauspaikat ja ulkoilman radonpitoisuus Bq/m³. Tulosten epävarmuus on 50 %. 1. mittauksen 2. mittauksen tulokset tulokset Mittauspaikka (Bq/m³) (Bq/m³) Käylä 4,2 4,6 Hevoskorpi urheilukenttä 2,7 8,7 Saukkoniemi hautausmaa 3,4 10,1 Pihlajavaara 2,3 3,7 Sakarinkaivulamminsuo 4,6 2,8 Ukonmurto 4,9 4,7 Harjalampi SW 6,0 7,0 Mäntyharju 4,1 8,4 Säkkilä 3,8 Petäjävaara W 4,9 8,4 Pyöreälampi W 2,7 3,7 Pihlajasuo SE 3,4 5,5 Sahan N puoli 4,6 5,5 Kurtti 4,6 6,4 Tammela E 3,8 3,7 Kotikumpu 4,9 7,8 Rytilampi NE 2,6 7,5 Pohjaslampi E 3,0 4,7 Saha E / Kolvikko <1 5,1 Vähänkäylänlahti E / Nahkaniva 5,8 6,0 Pohjasvaara W 2,3 5,1 Hangaslampi N 3,1 4,6 Pohjasvaara E 5,0 8,9 Hangaslampi W 3,1 1,8 Juomasuolouhos W 6,6 Keskiarvo 4,0 5,9 Keskihajonta 1,2 2,2 5.4 Joki- ja järvivedet Joki- ja järvivesistä määritettiin uraanin, radiumin, poloniumin ja lyijyn aktiivisuuspitoisuudet. Eri vuosien uraanin ja radiumin tulokset on esitetty taulukoissa 6 (2012) ja 7 (2013). Kaikissa vesinäytteissä uraanin ja radiumin aktiivisuuspitoisuudet olivat normaalia luonnossa esiintyvää tasoa (taulukko 12). Kaikkien analysoitujen vesien polonium- ja lyijypitoisuudet olivat myös pieniä, pitoisuudet vaihtelivat <0,001 – 0,008 Bq/l (liitteet 5 ja 9). Vuosien 2012 ja 2013 tuloksissa ei esiintynyt merkittävää vuosivaihtelua, ja tulokset olivat epävarmuuksien puitteissa yhtenevät. Puro-, järvi- ja jokivesien aktiivisuuspitoisuudet ovat pieniä, koska uraani on luonnon olosuhteissa sitoutuneena tyypillisesti orgaaniseen ainekseen ja pysyy orgaanisissa järvi- ja jokisedimenteissä. Hapettavissa olosuhteissa uraani voi olla liikkuvampi ja kulkeutua puroihin ja järvialtaisiin. Radiumin aktiivisuuspitoisuudet olivat pieniä, tyypillisiä luonnossa esiintyviä tasoja. Suomalaisissa vesissä radium ei yleensä esiinny liukoisena, sillä se muodostaa vedessä liukenemattomia yhdisteitä esimerkiksi karbonaattien ja sulfaattien kanssa. Radiumpitoisuudet ovat yleensä luonnonvesissä 26 niin pieniä, että radium ei saostu suoraan karbonaattina tai sulfaattina vaan kerasaostuu näiden kanssa (Lahermo ym. 2002). Taulukko 6. Joki- ja järvivesinäytteiden uraanin (U-234, U-238) ja radiumin (Ra-226, Ra-228) aktiivisuuspitoisuudet vuonna 2012. Tulokset on ilmoitettu yksikössä millibecquerelliä litrassa (mBq/l), becquerelliä litrassa (Bq/l) tai mikrogrammaa litrassa (µg/l). Tulosten epävarmuudet vaihtelevat välillä 10 – 20 %. NäyteSTUKin NäytteenU-234 U-238 U-238 Ra-226** Ra-228* tyyppi näytetunnus ottopaikka (mBq/l) (mBq/l) (µg/l) (Bq/l) (Bq/l) Järvivesi KU033-12 Pohjaslampi 37 ± 4 8,6 ± 1,3 0,7 ± 0,1 0,16 ± 0,16 <0,06 Järvivesi KU034-12 Kurtinjärvi 6,6 ± 0,9 1,6 ± 0,3 0,12 ± 0,02 0,05 ± 0,01 <0,03 Jokivesi KU037-12 Kitkajoki 1 1,6 ± 0,3 <0,8 <0,2 <0,13 <0,04 Jokivesi KU039-12 Kitkajoki 2 1,6 ± 0,3 <0,8 <0,2 <0,02 <0,04 Jokivesi KU038-12 Hangaspuro 5,7 ± 0,7 1,6 ± 0,3 <0,2 0,10 ± 0,01 <0,05 Jokivesi KU040-12 Välijoki 21 ± 2 4,9 ± 0,6 0,4 ± 0,05 0,08 ± 0,01 <0,05 < tulos alle menetelmän havaitsemisrajan * gammaspektrometrinen mittaus, ** nestetuikespektrometrinen mittaus Taulukko 7. Joki- ja järvivesinäytteiden uraanin (U-234, U-238) ja radiumin (Ra-226, Ra-228) aktiivisuuspitoisuudet vuonna 2013. Tulokset on ilmoitettu yksikössä millibecquerelliä litrassa (mBq/l), becquerelliä litrassa (Bq/l) tai mikrogrammaa litrassa (µg/l). Tulosten epävarmuudet vaihtelevat välillä 10 – 20 %. NäyteSTUKin NäytteenU-234 U-238 U-238 Ra-226** Ra-228* tyyppi näytetunnus ottopaikka (mBq/l) (mBq/l) (µg/l) (Bq/l) (Bq/l) Järvivesi KU037-13 Pohjaslampi 43 ± 6 11 ± 2 0,9 ± 0,1 <0,02 <0,04 Järvivesi KU036-13 Kurtinjärvi 6,5 ± 0,9 1,6 ± 0,3 0,1 ±0,02 <0,02 <0,03 Järvivesi KU035-13 Hangaslampi 1,6 ± 0,3 1,0 ± 0,2 0,08 ±0,03 0,07±0,02 <0,05 Jokivesi KU003-13 Kitkajoki 1 2,3 ± 0,4 1,1 ± 0,2 0,09±0,03 0,03±0,01 <0,03 Jokivesi KU004-13 Kitkajoki 2 2,0 ± 0,3 0,8 ± 0,2 0,06 ±0,03 0,05±0,01 <0,03 Jokivesi KU002-13 Hangaspuro 16 ± 2 4,4 ± 0,7 0,35 ±0,06 0,04±0,01 <0,03 Jokivesi KU005-13 Välijoki 23 ± 3 6,1 ± 0,9 0,5 ± 0,1 0,06±0,02 <0,1 Jokivesi KU039-13 Kitkajoki 2,0 ± 0,3 0,6 ± 0,1 0,05 ±0,01 <0,03 <0,05 Jokivesi KU006-13 Purovesi KU038-13 Kitkajoki Vähä-Käyläkoski Sakari 1,9 ± 0,3 5,4 ± 0,8 < tulos alle menetelmän havaitsemisrajan * gammaspektrometrinen mittaus, ** nestetuikespektrometrinen mittaus <0,9 <0,07 2,6 ± 0,4 0,2 ±0,03 0,03±0,01 <0,03 <0,03 <0,05 5.5 Pohjavedet Pohjavesissä esiintyvät luonnon radioaktiivisten aineiden pitoisuudet eivät poikenneet normaaleista pohjavedessä esiintyvistä pitoisuuksista (taulukot 8 - 11). Porakaivovesien Rn-222, Pb-210, Po-210 ja uraanipitoisuudet olivat pieniä verrattuna tyypillisiin aktiivisuuspitoisuuksiin porakaivovedessä. Myös rengas- ja lähdekaivoissa luonnon radioaktiivisten aineiden aktiivisuuspitoisuudet olivat pieniä. 27 Taulukko 8. Lähde-, rengas- ja porakaivovesien radonin (Rn-222), uraanin (U-234, U-238), radiumin (Ra-226, Ra-228), lyijyn (Pb-210) ja poloniumin (Po-210) aktiivisuuspitoisuudet vuonna 2012. Tulokset on ilmoitettu yksikössä becquerelliä litrassa (Bq/l) tai mikrogrammaa litrassa (µg/l). Tulosten epävarmuudet vaihtelevat välillä 10 – 30 %. Näytetyyppi Lähdevesi STUKin näytetunnus KU028 -12 Näytteenottopaikka Pohjaslampi U-234 (Bq/l) 0,005 ± 0,001 U-238 (Bq/l) 0,002 ± 0,001 U-238 (µg/l) 0,2 Ra-226 (Bq/l)** <0,01 Ra-228 (Bq/l)* <0,04 Pb-210 (Bq/l) 0,020 ± 0,002 Po-210 (Bq/l) 0,006 ± 0,001 Rn-222 (Bq/l) 22 ± 5 Rengaskaivovesi Porakaivovesi Porakaivovesi Porakaivovesi KU026,27 -12 KU024-12 KU025 -12 KU032 -12 0,11 ± 0,03 0,13 ± 0,04 0,15 ± 0,04 <0,02 Käylä, Säkkilä <10 <0,01 <0,05 0,006 ±0,001 <0,001 16 - 52 Käylä <10 <0,01 <0,05 0,009 ± 0,001 <0,001 190 ± 20 < tulos alle menetelmän havaitsemisrajan - ei analysoitu, * gammaspektrometrinen mittaus, ** nestetuikespektrometrinen mittaus Säkkilä <10 <0,01 <0,05 110 ± 10 Kurtti <10 <0,01 <0,03 0,009 ± 0,001 <0,001 30 ± 5 Taulukko 9. Lähde-, rengas- ja porakaivovesien radonin (Rn-222), uraanin (U-234, U-238), radiumin (Ra-226, Ra-228), lyijyn (Pb-210) ja poloniumin (Po-210) aktiivisuuspitoisuudet vuonna 2013. Tulokset on ilmoitettu yksikössä becquerelliä litrassa (Bq/l) tai mikrogrammaa litrassa (µg/l). Tulosten epävarmuudet vaihtelevat välillä 10 – 30 %. Näytetyyppi STUKin näytetunnus Näytteenottopaikka U-234 (Bq/l) U-238 (Bq/l) U-238 (µg/l) Ra-226 (Bq/l)** Ra-228 (Bq/l)* Pb-210 (Bq/l) Po-210 (Bq/l) Rn-222 (Bq/l) Rengaskaivovesi Rengaskaivovesi Porakaivovesi Porakaivovesi Porakaivovesi KU030-13 KU031-13 KU032-13 KU034-13 KU033-13 0,13 ± 0,05 0,05 ± 0,04 <0,02 0,17 ± 0,05 <0,02 Säkkilänjärvi <10 0,05 ± 0,01 <0,05 0,012± 0,002 <0,001 51 ± 6 Käylä <10 0,04 ± 0,01 <0,03 0,009 ± 0,001 <0,001 12 ± 1 Käylä <10 0,07 ± 0,01 <0,03 0,05± 0,01 0,002 ± 0,001 160 ± 20 Säkkilä <10 0,06 ± 0,01 <0,04 0,020 ± 0,004 0,006 ± 0,001 134 ± 15 < tulos alle menetelmän havaitsemisrajan, * gammaspektrometrinen mittaus, ** nestetuikespektrometrinen mittaus Kurtti <10 0,04 ± 0,01 <0,03 0,012 ± 0,001 <0,001 44 ± 5 28 Taulukko 10. Pohjavesinäytteiden radonin (Rn-222), uraanin (U-234, U-238), radiumin (Ra-226, Ra228), lyijyn (Pb-210) ja poloniumin (Po-210) aktiivisuuspitoisuudet vuonna 2012. Tulokset on ilmoitettu yksikössä becquerelliä litrassa (Bq/l) tai mikrogrammaa litrassa (µg/l). Tulosten epävarmuudet vaihtelevat välillä 10 – 20 %. Näytetyyppi Pohjavesi Pohjavesi Pohjavesi STUKin näytetunnus Näytteenottopaikka U-234 (Bq/l) U-238 (Bq/l) U-238 (µg/l) Ra-226 (Bq/l)** Ra-228 (Bq/l)* Pb-210 (Bq/l) Po-210 (Bq/l) Rn-222 (Bq/l) KU029-12 Juomasuon kaivospiiri 0,031 ± 0,004 0,011 ± 0,001 0,88 ± 0,08 0,11 ± 0,02 <0,05 0,064 0,02 175 ± 20 KU030 -12 Hangaslampi 0,0041 ± 0,0005 0,0013 ± 0,0002 0,10 ± 0,02 0,15 ± 0,03 <0,03 0,020 0,006 45 ± 5 KU031 -12 Pohjaslampi 0,0040 ± 0,0005 0,0021 ± 0,0003 0,17 ± 0,02 0,07 ± 0,01 <0,04 0,008 0,011 3,5 ± 2 < tulos alle menetelmän havaitsemisrajan, * gammaspektrometrinen mittaus, ** nestetuikespektrometrinen mittaus Taulukko 11. Pohjavesinäytteiden radonin (Rn-222), uraanin (U-234, U-238), radiumin (Ra-226, Ra228), lyijyn (Pb-210) ja poloniumin (Po-210) aktiivisuuspitoisuudet vuonna 2013. Tulokset on ilmoitettu yksikössä bequerelliä litrassa (Bq/l) tai mikrogrammaa litrassa (µg/l). Tulosten epävarmuudet vaihtelevat välillä 10 – 20%. Näytetyyppi Pohjavesi Pohjavesi Pohjavesi STUKin näytetunnus Näytteenottopaikka U-234 (Bq/l) U-238 (Bq/l) U-238 (µg/l) Ra-226 (Bq/l)** Ra-228 (Bq/l)* Pb-210 (Bq/l) Po-210 (Bq/l) Rn-222 (Bq/l) KU027-13 Juomasuon kaivospiiri 0,074 ± 0,011 0,026 ± 0,004 2,1 ± 0,3 <0,04 <0,06 0,10±0,02 <0,001 290 ± 30 KU029-13 KU028-13 Hangaslampi 0,0039 ± 0,0006 0,0013 ± 0,0003 0,10 ± 0,02 0,05±0,01 <0,03 0,03±0,01 0,002±0,001 74 ± 10 Pohjaslampi 0,0092 ± 0,0001 0,0048 ± 0,0001 0,38 ± 0,01 0,08 ±0,01 <0,05 0,007±0,002 0,006±0,003 7±1 < tulos alle menetelmän havaitsemisrajan, * gammaspektrometrinen mittaus, ** nestetuikespektrometrinen mittaus Kaikkien vesinäytteiden laatu täytti radonille asetetut laatusuositukset. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama toimenpideraja yksityiselle kaivovedelle on 1000 Bq/l ja Säteilyturvakeskuksen asettama raja vesilaitosvedelle on 300 Bq/l. Myös vesinäytteiden uraanipitoisuus oli pieni, ja alitti maailman terveysjärjestön WHOn suositusarvon 30 mikrogrammaa litrassa juomavedelle. Puhdistustoimenpiteitä juomavedelle ei siten tarvita. Suomessa verkostoveden keskimääräinen radonpitoisuus on 27 Bq/l, rengaskaivoveden 50 Bq/l ja porakaivoveden 460 Bq/l. Vastaavasti keskimääräinen uraanipitoisuus verkostovedessä on alle 1 µg/l, rengaskaivovedessä noin 1 µg/l ja porakaivovedessä 21 µg/l. Rengas- ja lähdekaivojen keskimääräinen poloniumpitoisuus on 0,01 Bq/l ja lyijypitoisuus 0,04 Bq/l sekä porakaivojen poloniumpitoisuus 0,07 Bq/l ja lyijypitoisuus 0,06 Bq/l (Vesterbacka 2005). 29 Taulukko 12. Tyypillisiä uraanipitoisuuksia eri vesilähteissä STUKin aineiston perusteella Suomessa. Näyte LukuU-234 U-238 U-238 Vertailuarvo U-238 määrä (mBq/l) (mBq/l) max. Keskiarvo Maksimi (µg/l) (µg/l) (µg/l) Porakaivovesi 6 3 - 293 2,1 - 180 14,4 21 12200 Lähdevesi 3 2,2 - 3,9 1,8 - 2,1 0,2 1,2 88 Puro- ja jokivesi 20 2,2 - 66 1,8 - 68 5,4 0,21* 13,6 Järvivesi 4 2,6 - 2,8 1,9 - 2,1 0,2 **0,23 2,8 *= Koko Suomen aineiston mediaaniarvo, ** = Suomen vesilaitosveden uraanipitoisuus pintavedessä 5.6 Joki- ja järvisedimentit Kaikista sedimenttinäytteistä määritettiin uraanin, radiumin, poloniumin ja lyijyn aktiivisuuspitoisuudet. Kitkajoen sedimenttinäytteet tutkittiin kerroksittain 2 cm paksuina viipaleina ja niistä määritettiin edellisten lisäksi torium (Th-228), cesium (Cs-137) ja kalium (K-40). Tulokset vuoden 2012 näytteenotosta on esitetty kuvassa 11. Pohjaslammen, Kurtinjärven ja Välijoen sedimentit analysoitiin 5 cm ja 10 cm kokoomanäytteinä, joiden tulokset on esitetty taulukoissa 13 (2012) ja 14 (2013). Taulukko 13. Pohjaslammen, Kurtinjärven ja Välijoen pohjasedimenttien uraani-, radium-, lyijy-, ja poloniumpitoisuudet vuonna 2012. Tulokset on ilmoitettu Bq/kg kuivapainoa kohden. Tulosten epävarmuudet vaihtelevat välillä 10 – 56 %. NäyteSTUKin Sedimentin RaRapaikka näytesyvyys U-234 U-238 226* 228* Pb-210 Po-210 tunnus (cm) (Bq/kg) (Bq/kg) (Bq/kg) (Bq/kg) (Bq/kg) (Bq/kg) 760 ± 170 ± 64 ± 18,5 ± 108 ± 123 ± Välijoki KU053-12 0-10 170 40 19 2,2 12 23 1410 ± 340 ± 90 ± 14,2 ± 65 ± 67 ± Pohjaslampi KU054-12 0-10 320 80 27 3,1 7 12 900 ± 220 ± 234 ± 22,8 ± 520* ± Kurtinjärvi KU055-12 0-10 200 50 70 2,7 95 * gammaspektrometrinen mittaus Taulukko 14. Välijoen, Hangaslammen, Kurtinjärven ja Ylipäälamminniemen pohjasedimenttien uraani-, radium-, lyijy-, ja poloniumpitoisuudet vuonna 2013. Tulokset on ilmoitettu Bq/kg kuivapainoa kohden. Tulosten epävarmuudet vaihtelevat välillä 7 – 60 %. NäyteSTUKin Sedimentin RaRapaikka näytesyvyys U-234 U-238 226* 228* Pb-210 Po-210 tunnus (cm) (Bq/kg) (Bq/kg) (Bq/kg) (Bq/kg) (Bq/kg) (Bq/kg) 106* ± 35 ± 14,5 ± 26 ± 26 ± Välijoki KU083-13 0-5 23 15 1,7 3 2 243* ± 75 ± 10,6 ± 180 ± 185 ± Välijoki, ylä KU084-13 0-5 63 36 2,1 21 13 256* ± 46 ± 4,8 ± 81 ± 83 ± Välijoki, ylä KU085-13 5 – 10 33 28 1,7 10 6 34 ± 25 ± 23 ± 26,9 ± 123 ± 147 ± Hangaslampi KU082-13 0-5 5 4 5 3,2 14 10 340* ± 163 ± 25 ± 630* ± Kurtinjärvi KU095-13 0-5 75 55 4 110 280* ± 173 ± 23 ± 246* ± Kurtinjärvi KU096-13 5 - 10 70 48 3,7 45 300* ± 194 ± 23 ± 194* ± Kurtinjärvi KU097-13 10 - 15 66 39 3,2 39 Ylipäälam148* ± 28 ± 34 ± 330* ± minniemi KU104-13 0-5 38 17 4,1 60 * gammaspektrometrinen mittaus 30 Aktiivisuuspitoisuus Bq/kg k.p. 600 500 K-40 400 Cs-137 Pb-210 300 Th-228 Ra-226 200 Ra-228 U-238 100 0 Po-210 0-2 2-4 4-6 6-8 8-10 Sedimenttikerros (cm) Kuva 20. Kitkajoen eri sedimenttikerrosten radioaktiivisuustulokset vuonna 2012 otetuissa näytteissä. Tulokset on ilmoitettu Bq/kg kuivapainoa kohden. Ra-226, Ra-228, Th-228, Cs-137 ja K-40 on analysoitu gammaspektrometrisesti ja U-238, Pb-210 ja Po-210 radiokemiallisesti. Kaikkien mitattujen järvi- ja jokisedimenttien uraanipitoisuudet olivat normaalia luonnossa esiintyvää tasoa. Uraanipitoisuudet olivat suurimmillaan Kurtinjärvessä suurimman pitoisuuden ollessa 340 Bq/kg. Tämä vastaa luonnon uraanipitoisuutta 27 mg/kg. Kurtinjärven Ra-226-aktiivisuuspitoisuus oli 234 Bq/kg, mikä on selvästi suurempi kuin muualla Suomessa mitattujen sedimenttien Ra-226-aktiivisuuspitoisuudet. Lyijyn tai poloniumin aktiivisuuspitoisuudet eivät poikenneet muualta Suomen ympäristöstä kerättyjen pohjasedimenttien pitoisuuksista. Koska sedimentit Kurtinjärvessä olivat sen verran löysiä, niitä ei voitu analysoida kerroksittain, tulosten perusteella ei voi sanoa oliko uraani sedimentin pintakerroksessa vai syvemmissä kerroksissa. Kitkajoen uraani- tai radiumpitoisuudet eivät poikenneet muualla Suomen ympäristössä analysoitujen pohjasedimenttien pitoisuuksista (kuva 20). Kitkajoen sedimentin profiili osoittaa, että uraani ei ole sedimentin pintakerroksessa. Korkeimmat aktiivisuuspitoisuudet havaittiin yli 4 cm syvyydellä. Lyijyn (Pb-210), poloniumin (Po-210) ja cesiumin (Cs-137) aktiivisuuspitoisuudet olivat taas korkeimmillaan sedimentin pintakerroksissa. Radium, kalium ja torium olivat tasaisemmin jakautuneena koko 10 cm kerroksessa. Analysoitujen sedimenttinäytteiden aktiivisuuspitoisuuksista ei aiheudu säteilysuojelullista haittaa ihmiselle. Radioaktiiviset aineet ovat suhteellisen kiinteästi paikallaan sedimentissä eivätkä helposti liikkuvassa muodossa ellei vedessä tapahdu merkittäviä vedenlaatumuutoksia. 31 5.7 Maaperänäytteet Maaperänäytteiden aktiivisuuspitoisuudet olivat normaalia luonnossa esiintyvää tasoa molempina näytteenottovuosina (taulukko 15). Toriumin, kaliumin ja radiumin pitoisuudet maaperän pintakerroksessa olivat hieman pienempiä verrattuna syvempiin kerroksiin. Uraanin ja cesiumin kohdalla suurimmat aktiivisuuspitoisuudet olivat pintakerroksessa. Tämä kertoo siitä, että uraani ja cesium ovat tiukasti sitoutuneena maaperän pintaosissa olevaan savi- ja/tai humuskerrokseen, kun taas radium ja torium ovat maaperässä uraania ja cesiumia liikkuvampia. Kuusamon alueen maaperän cesiumpitoisuudet olivat huomattavasti pienempiä verrattuna esimerkiksi Loviisan ympäristöstä mitattuihin cesiumpitoisuuksiin (90 – 1500 Bq/kg k.p.). Syynä Loviisan ympäristön korkeimpiin cesiumpitoisuuksiin on Tshernobylin onnettomuus, minkä seurauksena Loviisan alueelle tuli laskeuman mukana cesiumia enemmän kuin Kuusamon alueelle. Taulukko 15. Gammasäteilevien aineiden aktiivisuuspitoisuuksia Kuusamon alueelta analysoiduissa maaperänäytteissä (vuoden 2012 ja 2013 näytteitä). Tulokset on ilmoitettu Bq/kg kuivapainoa kohden. Tulosten epävarmuudet vaihtelevat välillä 8 – 40 %, lukuun ottamatta U-238–määrityksiä, joissa joidenkin tulosten epävarmuus on yli 50 %. Maaprofiilin Th-228 Ra-226 Ra-228 U-238 Cs-137 K-40 syvyys (cm) (Bq/kg) (Bq/kg) (Bq/kg) (Bq/kg) (Bq/kg) (Bq/kg) Pohjaslampi 2012, KU075 – KU078-12 0–5 14,0 ± 1,4 7,6 ± 1,1 5 – 10 17,5 ± 1,8 11,2 ± 1,7 10 – 15 21,6 ± 2,2 13,7 ± 2,0 15 – 20 22,1 ± 2,2 19,0 ± 2,9 Hangaslampi 2012, KU083 – KU086-12 0–5 12,7 ± 1,3 14,9 ± 2,2 5 – 10 13,8 ± 1,4 17,6 ± 2,6 10 – 15 19,1 ± 2,0 11,1 ± 1,7 15 – 20 21,6 ± 2,2 11,5 ± 1,7 Kurtti 2012, KU087 – KU090-12 0–5 3,7 ± 1,0 9,4 ± 1,4 5 – 10 16,4 ± 1,6 10,7 ± 1,6 10 – 15 18,8 ± 1,9 13,3 ± 2,0 15 – 20 22,8 ± 2,3 16,0 ± 2,4 Kuusamon Saha 2012, KU091 – KU094-12 0–5 14,7 ± 1,5 12,0 ± 1,8 5 – 10 21,5 ± 2,2 12,3 ± 1,8 10 – 15 22,4 ± 2,2 12,1 ± 1,8 15 – 20 22,6 ± 2,3 13,7 ± 2,0 Pohjasvaara 2012, KU095 – KU098-12 0–5 15,2 ± 1,5 10,1 ± 1,5 5 – 10 18,4 ± 1,8 12,6 ± 1,9 10 – 15 19,4 ± 1,9 11,3 ± 1,7 15 – 20 20,0 ± 2,0 14,1 ± 2,1 Pihlajaselänne 2013, KU113 – KU116-13 0–5 12,4 ± 1,5 12,7 ± 3,8 5 – 10 16,9 ± 1,8 8,2 ± 3,3 10 – 15 18,4 ± 1,9 10,4 ± 3,1 15 – 20 19,6 ± 2,0 9,8 ± 3,9 < tulos alle menetelmän havaitsemisrajan 12,5 ± 1,5 18,5 ± 2,2 21,8 ± 2,6 22,9 ± 2,7 <25 17 ± 6 19 ± 5 11 ± 8 45 ± 4 10,0 ± 0,8 2,1 ± 0,2 0,3 ± 0,1 310 ± 30 570 ± 60 670 ± 70 630 ± 60 3,0 ± 1,2 16,9 ± 2,0 18,1 ± 2,2 22,6 ± 3,2 <40 12 ± 9 <11 20 ± 10 65 ± 5 10,7 ± 0,9 2,8 ± 0,2 1,2 ± 0,1 94 ± 9 480 ± 50 550 ± 60 630 ± 60 15,5 ± 1,9 19,7 ± 2,4 19,5 ± 2,3 21,2 ± 2,5 12 ± 6 14 ± 5 15 ± 7 17 ± 8 32 ± 3 11,3 ± 1,1 2,3 ± 0,2 0,8 ± 0,1 440 ± 40 590 ± 60 550 ± 60 600 ± 60 12,6 ± 1,5 13,9 ± 1,7 19,9 ± 2,4 22,1 ± 2,7 14,0 ± 1,7 21,7 ± 3,0 22,3 ± 2,7 21,8 ± 2,6 13,1 ± 1,9 17,5± 2,4 19,2 ± 2,3 21,1 ± 2,5 <26 11 ± 8 <14 21 ± 8 18 ± 14 20 ± 10 15 ± 8 17 ± 7 <16 10 ± 5 14 ± 7 12 ± 8 44 ± 4 5,4 ± 0,4 0,8 ± 0,1 0,5 ± 0,1 35 ± 4 8,1 ± 0,8 1,7 ± 0,2 0,4 ± 0,1 32 ± 2 5,5 ± 0,3 1,0 ± 0,1 0,28 ± 0,03 400 ± 40 620 ± 60 680 ± 70 530 ± 50 400 ± 40 610 ± 60 640 ± 60 540 ± 50 340 ± 20 560 ± 20 630 ± 30 540 ± 20 32 5.8 Kalat, näkinsammal ja ärviä Alueen kalojen syöminen ei aiheuta vaaraa terveydelle ja niitä voidaan syödä radioaktiivisuuden suhteen turvallisesti. Korkeimmillaankin harjuksesta, ahvenesta ja hauesta aiheutuva efektiivinen säteilyannos, jos syö kalaa esimerkiksi 1 kg/laji vuodessa, on 0,18 mSv (harjus), 0,02 mSv (ahven) ja 0,04 mSv (hauki). Nämä ovat huomattavasti alle 10 % suomalaisen saamasta keskimääräisestä säteilyannoksesta (liite 1). Uraanin, toriumin, radiumin ja lyijyn pitoisuudet kalanäytteissä olivat pieniä (Taulukko 16). Suurin osa tuloksista oli alle menetelmän määritysrajan tai hyvin lähellä sitä. Korkeimmat uraanipitoisuudet (U-238) mitattiin ahvenesta (0,8 Bq/kg, 65 mikrog/kg) ja särjestä (0,7 Bq/kg, 56 mikrog/kg). Kalanäytteiden suurimmat aktiivisuuspitoisuudet olivat harjuksessa ja särjessä (taulukko 16). Harjuksista löytyi korkeita poloniumpitoisuuksia, jotka voivat johtua ravinnon tai veden suuresta poloniumpitoisuudesta. Harjukset oli kasvatettu luonnon ravintolammikossa, missä kaloja ei ruokita vaan kalanpoikaset käyttävät ravintonaan lammikossa syntyvää biomassaa. Lisäksi harjuksen ja särjen poloniumpitoisuuksiin vaikuttaa se, että näytteenä on analysoitu koko kala, josta on poistettu ainoastaan pää ja/tai sisälmykset. Muista kaloista (siika, kiiski ja hauki) analysoitiin vain liha/syötävä osa, minkä vuoksi radioaktiivisten aineiden pitoisuudet ovat matalampia kuin koko kalanäytteessä. Muualla Suomessa analysoitujen kalojen poloniumpitoisuudet ovat vaihdelleet välillä 0,3 – 20 Bq/kg kuivapainoa kohden ja lyijypitoisuudet 0,2 – 3,6 Bq/kg kuivapainoa kohden. Taulukko 16. Kalojen radioaktiivisuuspitoisuuksien vaihteluvälit vuosina 2012 – 2013 otetuissa kalanäytteissä. Tulokset ilmoitettu mBq/kg tai Bq/kg kuivapainoa kohden. Taulukon tulokset pitää jakaa viidellä, jolloin saadaan aktiivisuuspitoisuus tuorepainoa kohden. Tulosten epävarmuudet vaihtelevat välillä 5 – 52 %. Näyte / Radionuklidi Analysoitujen näyte-erien lukumäärä U-234 (mBq/kg) U-238 (mBq/kg) Ra-226 (Bq/kg)* Ra-228 (Bq/kg)* Pb-210 (Bq/kg) Po-210 (Bq/kg) Th-228 (Bq/kg)* Siika (liha) 6 Särki 25 – 495 5 – 136 <0,1 <0,2 0,4 – 1,2 1,4 – 22,9 <0,06 Ahven Muikku Harjus 6 Hauki (liha) 8 6 4 3 186 2836 48 - 681 <0,1 – 0,30 <0,3 0,6 – 2,6 5,2 – 38,5 <0,06 <11 – 24 <5 - 9 <0,1 – 0,18 <0,3 0,4 – 1,0 2,6 – 33,2 <0,1 258 – 3386 65 – 783 <0,1 – 0,88 <0,2 - 0,24 0,8 – 3,4 1,5 – 15,2 <0,05 62 – 424 29 - 104 <0,1 32 – <120 23 - <58 <0,1 < tulos alle menetelmän havaitsemisrajan, * gammaspektrometrinen mittaus <0,2 0,3 – 1,8 2,9 – 9,6 <0,05 <0,2 0,9 – 19,3 0,26 138,2 <0,05 Kiiski (liha) 1 1594 446 0,4 <0,2 2,2 50,4 <0,05 Näkinsammal kerää tehokkaasti vedestä haitta-aineita, ja sen vuoksi se on hyvä indikaattorikasvi. Sen perusteella ei voi kuitenkaan tehdä johtopäätöksiä eri vesilähteiden tarkoista radioaktiivisuuspitoisuuksista. Näkinsammalnäytteet kerättiin Kitkajoesta ja Hangaspurosta. Suurimmat radionuklidipitoisuudet mitattiin Hangaspurosta kerätystä näkinsammaleesta. Korkeimmillaan Ra-226:n aktiivisuuspitoisuus oli noin 1050 Bq/kg kuivapainoa kohden ja Ra-228:n aktiivisuuspitoisuus noin 680 Bq/kg kuivapainoa kohden. Hangaspurosta kerätyissä näkinsammaleissa radiumin (Ra-226, Ra228) ja toriumin aktiivisuuspitoisuudet olivat huomattavasti, noin 15 – 20 kertaa, suuremmat kuin Kitkajoesta kerätyn näkinsammaleen pitoisuudet (taulukko 17). Poloniumin tai lyijyn pitoisuuksissa ei ollut merkittävää eroa eri näytteenottopaikkojen välillä. Suurin uraanipitoisuus oli kaivosalueelta Hangaspurosta otetussa näytteessä. Tämä kuvastaa sitä, että Hangaspurossa radioaktiivisten aineiden pitoisuudet ovat suurempia verrattuna Kitkajoen pitoisuuksiin. Kuusamon alueelta mitatut aktiivisuuspitoisuudet ovat kuitenkin samaa suuruusluokka kuin muualta ympäristöstä Suomessa mitatut aktiivisuuspitoisuudet. 33 Taulukko 17. Näkinsammaleen ja ahvenvidan radioaktiivisuuspitoisuudet vuosina 2012 ja 2013 otetuissa näytteissä. Tulokset ilmoitettu Bq/kg kuivapainoa kohden. Tulosten epävarmuudet vaihtelevat välillä 5 – 40 %. Näyte / NäkinNäkinNäkinNäkinNäkinAhvenvita Radionuklidi sammal sammal sammal sammal sammal Kitkajoki, Kitkajoki Hangaspuro Hangaspuro Hangaspuro Ylipäälammi Näytteenottopaik 2012 2013 2012 2013 kaivospiiri nniemi, ka STUKin näytetunnus U-234 (Bq/kg) U-238 (Bq/kg)* Ra-226 (Bq/kg)* Ra-228 (Bq/kg)* Pb-210 (Bq/kg) Po-210 (Bq/kg) Th-228 (Bq/kg)* KU042-12 49 ± 19 39 ± 15 33 ± 3 74 ± 9 104 ± 7 9,1 ± 1,1 * gammaspektrometrinen mittaus < tulos alle menetelmän havaitsemisrajan KU018-13 108 ± 20 46 ± 14 52 ± 14 41 ± 3 66 ± 8 109 ± 8 8,4 ± 0,8 KU041-12 84 ± 27 800 ± 60 570 ± 46 86 ± 12 117 ± 7 190 ± 19 KU016-13 212 ± 34 74 ±20 820 ± 80 540 ± 40 72 ± 8 129 ± 9 170 ± 17 2013 KU017-13 241 ± 36 112 ± 26 1050 ± 130 680 ± 70 85 ± 10 144 ± 10 204 ± 12 2013 KU073-13 17 ± 3 7,7 ± 1,5 15 ± 2 12,6 ± 1,5 15 ± 3 1,6 ± 0,5 Ärviä on myös hyvä indikaattorikasvi. Pohjaslammesta otetuissa ärviöissä oli selvästi suuremmat U238:n hajoamissarjan radioaktiivisten aineiden aktiivisuuspitoisuudet kuin Ylipäälamminniemestä otetussa ärviässä (taulukko 18). Uraani-238:n hajoamissarjan radioaktiivisten aineiden (U-238, Ra226, Pb-210 ja Po-210) aktiivisuuspitoisuudet olivat 5 – 10 kertaisia verrattuna torium-232 sarjan radioaktiivisten aineiden (Ra-228, Th-228) aktiivisuuspitoisuuksiin, jotka olivat samaa tasoa molemmissa näytteenottopaikoissa. Ympäristön säteilyvalvontaohjelmissa ärviästä ei analysoida luonnon radioaktiivisia aineita, minkä vuoksi tuoretta vertailutietoa luonnon radioaktiivisten osalta ei toistaiseksi ole. Taulukko 18. Ärviän radioaktiivisuuspitoisuudet vuosina 2012 ja 2013 otetuissa näytteissä. Tulokset ilmoitettu Bq/kg kuivapainoa kohden. Tulosten epävarmuudet vaihtelevat välillä 5 – 50 %. Näyte / Ärviä Ärviä Ärviä Radionuklidi Pohjaslampi Pohjaslampi Ylipäälammin Näytteenotto2012 2013 niemi, 2013 paikka KU071-12 KU077-13 KU075-13 STUKin näytetunnus U-238 (Bq/kg)* 70 ± 18 50 ± 5 10 ± 2,4 Ra-226 (Bq/kg)* 67 ± 13 45 ± 14 7,7 ± 4,2 Ra-228 (Bq/kg)* 12,8 ± 1,3 9,2 ± 1,3 10,0 ± 1,0 Pb-210 (Bq/kg) 63 ± 7 29 ± 3 6,2 ± 0,8 Po-210 (Bq/kg) 71 ± 5 39 ± 3 8,5 ± 1,6 Th-228 (Bq/kg)* 2,8 ± 0,6 2,0 ± 0,2 1,4 ± 0,33 * gammaspektrometrinen mittaus 34 5.9 Sammaleet ja naava Sammaleiden radium- ja uraanipitoisuudet olivat pieniä, ja samaa suuruusluokkaa tai pienempiä mitä vastaavissa näytteissä on mitattu muualla Suomessa (taulukko 19). Luonnon radioaktiiviset aineet eivät kerry kaikki samalla tavalla samaan sammallajiin. Suurimmat uraanin ja radiumin aktiivisuuspitoisuudet löytyivät rahkasammaleesta, kun taas suurimmat lyijy- ja poloniumpitoisuudet olivat seinäsammaleessa. Naavassa lyijy- ja poloniumpitoisuudet olivat samaa suuruusluokkaa seinäsammaleen kanssa selvästi yli 100 Bq/kg kuivapainoa kohden. Mitatut lyijy- ja poloniumpitoisuudet sammalnäytteissä olivat samaa tasoa mitä on mitattu aikaisemmin muualla Suomessa. Taulukko 19. Sammal- ja naavanäytteiden uraanin, lyijyn ja poloniumin aktiivisuuspitoisuuksien vaihteluvälit vuosina 2012 ja 2013 otetuissa näytteissä. Tulokset on ilmoitettu mBq/kg tai Bq/kg kuivapainoa kohden. Tulosten epävarmuudet vaihtelevat välillä 5 – 52 %. Näyte / KarhunRahkaSeinäKerrosNaava Radionuklidi sammal sammal sammal sammal Näytteiden lukumäärä 5 7 3 1 4 U-234 (mBq/kg) 43 – 2024 61 – 3747 92 – 140 185 ± 24 6 – 815 ** U-238 (mBq/kg) 38 – 757 59 – 851 54 – 84 68 ± 10 5 - 214 ** Ra-226 (Bq/kg)* <0,1 – 0,55 0,6 – 3,6 0,6 – 0,9 <2 0,2 – 0,6 Ra-228 (Bq/kg)* < 0,5 <0,2 – 7,5 <0,2 – 0,5 0,31 ± 0,11 <0,4 Pb-210 (Bq/kg) 42 – 67 39 - 74 183 – 231 104 ± 12 129 – 170 Po-210 (Bq/kg) 16 – 34 19 - 137 150 - 193 44 ± 3 113 – 176 * gammaspektrometrinen mittaus ** tulosten vaihteluväli laskettu seitsemän näyte-erän perusteella < tulos alle menetelmän havaitsemisrajan 5.10 Marjat ja sienet Uraanipitoisuudet sienissä olivat pieniä (taulukko 20). Suurin analysoitu uraanipitoisuus oli alle 0,05 Bq/kg tuorepainoa kohden. Uraani ei siirry helposti maaperästä sieneen, toisin kuin lyijy ja polonium. Uraanin isotooppisuhde (U-234/U-238) analysoiduissa sienissä vaihteli yhden ja neljän välillä, ollen keskimäärin kaksi. Tämä viittaa siihen, että uraanin eri isotooppien (U-234 ja U-238) kulkeutuminen luonnossa voi olla erilainen. Tulosten mukaan tatit keräävät tehokkaasti poloniumia ja suurimmat poloniumpitoisuudet havaittiin kangastateissa, joissa vaihteluväli oli 165 – 324 Bq/kg. Analysoidut pitoisuudet olivat kuitenkin paljon pienempiä kuin aikaisemmin muualla Suomesta kerättyjen tattien pitoisuudet. Suurimmat mitatut poloniumpitoisuudet ovat olleet yli 2000 Bq/kg (Vaaramaa K. et al. 2009). Lyijyn pitoisuudet olivat selvästi poloniumpitoisuuksia pienempiä, vaihteluväli 1,3 – 16,7 Bq/kg kuivapainoa kohden. Nämä ovat samaa tasoa mitä on mitattu aikaisemmin muualla Suomessa, poloniumin vaihteluväli 6 – 833 Bq/kg kuivapainoa kohden ja lyijyn vaihteluväli 2 – 89 Bq/kg kuivapainoa kohden. Radiumpitoisuudet sienissä olivat kaikki alle menetelmän pienimmän havaitsemisrajan. Luonnonradioaktiivisten aineiden pitoisuudet sienissä olivat pieniä, joten niitä voidaan käyttää turvallisesti normaaliin tapaan. 35 Taulukko 20. Eri sienilajien uraanin, lyijyn ja poloniumin aktiivisuuspitoisuuksien vaihteluväli vuosina 2012 ja 2013 otetuissa näytteissä. Tulokset on ilmoitettu mBq/kg tai Bq/kg kuivapainoa kohden. Taulukon tulokset pitää jakaa kymmenellä, jotta saadaan aktiivisuuspitoisuus tuorepainoa kohden. Tulosten epävarmuudet vaihtelevat välillä 10 – 30 %. Sienilaji Näytteiden U-234 U-238 Pb-210 Po-210 RaRalukumäärä (mBq/kg) (mBq/kg) (Bq/kg) (Bq/kg) 226* 228* (Bq/kg) (Bq/kg) Kangastatti 3 <18 - 48 <9 - 22 2,1 - 2,6 165 - 324 <0,1 <0,1 Punikkitatti 4 <46 <23 1,3 - 2,3 61 – 107 <0,02 <0,04 Voitatti 2 <22 - 354 <11 - 210 1,6 - 5,4 33 - 49 <0,02 <0,04 Kangasrousku 8 10 – 446 6 - 106 7,8 – 16,7 4,0 – 11,9 <0,1 <0,1 Härmä1 407 ± 57 292 ± 41 4,3 ± 0,5 66 ± 9 malikka Isohapero 1 <21 <10 5,7 ± 0,8 5,9 ± 0,7 Kehnäsieni 1 <23 <11 3,1 ± 0,3 20,6 ± 2,4 < tulos alle menetelmän havaitsemisrajan, * gammaspektrometrinen mittaus Uraanipitoisuudet marjoissa olivat myös pieniä (taulukko 21). Suurin uraanipitoisuus oli alle 0,02 Bq/kg tuorepainoa kohden. Uraani ei siirry helposti marjoihin. Uraanin isotooppisuhde (U-234/U238) analysoiduissa marjoissa vaihteli yhden ja kahden välillä, ollen keskimäärin puolitoista. Polonium- ja lyijypitoisuudet olivat suurimpia variksenmarjassa. Variksenmarjasta tai juolukasta ei ole saatavilla vertailuarvoa muualta Suomesta mitatuista marjoista. Mustikassa ja puolukassa pitoisuudet olivat samaa tasoa kuin muuallakin Suomessa mitatuissa marjoissa. Uraani- tai radiumpitoisuuksissa eri marjojen välillä ei ole merkittävää eroa. Luonnon radioaktiivisten aineiden pitoisuudet marjoissa olivat pieniä, joten niitä voi käyttää turvallisesti normaaliin tapaan. Taulukko 21. Marjojen uraanin, radiumin, lyijyn ja poloniumin aktiivisuuspitoisuuksien vaihteluvälit vuosina 2012 ja 2013 otetuissa näytteissä. Tulokset on ilmoitettu Bq/kg kuivapainoa kohden. Taulukon tulokset pitää jakaa seitsemällä, jotta saadaan aktiivisuuspitoisuus tuorepainoa kohden. Tulosten epävarmuudet vaihtelevat välillä 5 – 40 %. Näyte / Mustikka Puolukka Variksenmarja Juolukka Radionuklidi Näyte-erien 3 7 3 1 lukumäärä U-234 (mBq/kg) <22 <22 - 13 <11 <7,6 U-238 (mBq/kg) 3 ,6 - <11 <11 - 14 <5 – 7,5 <3,7 U-238 (µg/kg) <0,9 <1,1 <0,6 <0,3 Ra-226 (Bq/kg)* 0,1 – 0,5 0,2 – 1,1 0,09 - 0,12 0,20 ± 0,06 Ra-228 (Bq/kg)* <0,1 – 0,25 0,04 – 0,44 0,12 - 0,14 0,33 ± 0,12 Pb-210 (Bq/kg) 1,6 – 4,6 1,2 – 4,5 4,8 - 9,3 2,0 ± 0,3 Po-210 (Bq/kg) 0,7 – 2,8 0,5 -2,2 3,3 - 5,6 1,8 ± 0,3 < tulos alle menetelmän havaitsemisrajan, * gammaspektrometrinen mittaus 36 5.11 Riista, poro ja maataloustuotteet Riistanäytteenä analysoitiin hirvenlihaa. Lisäksi analysoitiin poronlihaa ja maataloustuotteena perunaa ja naurista. Uraanin, radiumin, lyijyn ja poloniumin aktiivisuuspitoisuudet on esitetty taulukossa 22. Uraanin ja radiumin aktiivisuuspitoisuudet tutkituissa näytteissä olivat erittäin pieniä, useimmiten alle menetelmän havaitsemisrajan. Poronlihan Po-210 aktiivisuuspitoisuudet olivat noin kymmenen kertaa pienemmät kuin mitä on analysoitu aikaisemmissa tutkimuksissa (Solatie et al., 2005). Poloniumia ja lyijyä siirtyy riistaan pääasiassa ravinnon kautta. Porot ja hirvet syövät paljon luonnontuotteita, joissa on suurempia lyijy- ja poloniumpitoisuuksia, mikä näkyy lihan suurempana lyijy- ja poloniumpitoisuutena. Maataloustuotteissa analysoidut pitoisuudet olivat erittäin pieniä. Luonnon radioaktiivisten aineiden pitoisuudet riistassa, poroissa ja maataloustuotteissa olivat pieniä, joten niitä voi käyttää turvallisesti normaaliin tapaan. Taulukko 22. Hirvenlihan, poronlihan, perunan ja nauriin uraanin ja radiumin aktiivisuuspitoisuuksien vaihteluväli vuosina 2012 ja 2013 otetuissa näytteissä. Tulokset on ilmoitettu Bq/kg kuivapainoa kohden. Taulukon tulokset pitää jakaa viidellä, jotta saadaan aktiivisuuspitoisuus tuorepainoa kohden. Tulosten epävarmuudet vaihtelevat välillä 10 – 40 %. Näyte Näytteiden U-234 U-238 Ra-226 Pb-210 Po-210 lukumäärä (mBq/kg) (mBq/kg) (Bq/kg) (Bq/kg) (Bq/kg) Riista Hirvenliha, 3 <15 <8 <0,2 – 0,4 0,7 ± 0,1 1,7 ± 0,5 2012 Hirvenliha, 1 <9 <4 <0,1 0,8 ± 0,1 3,5 ± 1,0 2013 Poronliha, 1 <8 <4 <0,2 0,6 ± 0,1 9,6 ± 3,4 2013 Maataloustuotteet Peruna, 2 6,6 - 12 5,3 – 8,3 0,27 – 1,2 0,30 – 0,32 <0,001 – 2012 0,11 Peruna, 2 <9 - 14 7 - 11 0,24 – 0,33 0,4 - 0,7 0,05 – 0,3 2013 Nauris, 1 <13 <6 <0,4 0,6 ± 0,3 0,04 ± 0,01 2013 < tulos alle menetelmän havaitsemisrajan 37 6. Edustavan henkilön säteilyannos Tässä raportissa on arvioitu edustavan henkilön säteilyannos (taulukko 23). Edustavalla henkilöllä tarkoitetaan ihmistä, joka asuu tai oleskelee paljon Juomasuon lähiympäristössä sekä syö lähialueen sieniä, marjoja ja kaloja. Lisäksi henkilö käyttää juomavetenä alueella sijaitsevan oman kaivon vettä (ei kunnallista vettä). Kaivoksen ympäristön asukkaiden säteilyannosten arvioinnissa ei voida ottaa täysin huomioon kaikkien ihmisten ja heidän elintapojensa yksilöllisiä eroja. Tämän vuoksi on laskettu niin sanottu edustava henkilö, joka edustaa elintapojen perusteella eniten altistuvaa pientä väestöryhmää. Ulkona oleskeluaikana alueella on arvioitu 100 päivää vuodesta, 2 tuntia päivässä. Edustavan henkilön luonnontuotteiden kulutus vuodessa on arvioitu olevan sienien osalta 1,5 kg, marjojen osalta 10 kg ja kalojen osalta 4 kg. Oletuksena on, että joki- tai järvivettä ei käytetä juomavetenä. Juomavetenä henkilö käyttää alueen rengas- tai porakaivovettä. Annokseen on laskettu luonnon radioaktiivisista aineista (uraani, radium, lyijy ja polonium) aiheutuva annos. Juomavedestä on laskettu lisäksi kaasumaisen radonin aiheuttama säteilyannos. Taulukko 23. Edustavan henkilön laskennallinen säteilyannos. Säteilyn komponentti Aika tai määrä vuodessa Ulkoinen gammasäteily Ulkoilman radon Sienet Marjat Kalat Juomavesi Kokonaisannos 200 h 200 h 1,5 kg 10 kg 4 kg 2 litraa / vrk* *radonin osalta 0,5 litraa vuorokaudessa Efektiivinen annos (mSv) 0,02 0,005 0,06 <0,001 0,12 0,22 0,43 Osuus kokonaisannoksesta 5% 1% 14 % <0,1 % 28 % 52 % 100 % Edustavan henkilön laskennallinen annos on 0,43 mSv vuodessa (taulukko 22). Tämä on 13 % suomalaisen saamasta keskimääräisestä vuotuisesta säteilyannoksesta. Edellä olevassa tarkastelussa laskenta perustuu alueelta suurimpiin mitattuihin aktiivisuuspitoisuuksiin, ja todellisuudessa altistukset ovat tässä esitettyä pienempiä. Suurimman annoksen aiheuttaa juomavesi, noin puolet lasketusta annoksesta. Juomaveden jälkeen toiseksi suurin annos aiheutuu kalan syönnistä. Marjojen, sienten ulkoisen gammasäteilyn ja ulkoilman radonin osuus on kokonaisannoksesta vain noin 20 %. Annos 0,43 mSv vastaa annosta, joka saadaan noin neljässä keuhkoröntgenkuvauksessa. 38 7. Johtopäätökset Radiologisessa perustilaselvityksessä analysoitiin suunnitteilla olevan Kuusamon kultakaivoksen Juomasuon kaivosalueen ja sen lähiympäristön ympäristönäytteiden radioaktiivisuuspitoisuuksia ja tehtiin gammaspektrometrisiä sekä ulkoisen säteilyn annosnopeusmittauksia tutkimusalueella. Lisäksi määritettiin alueen ulkoilman radonpitoisuus. Tulosten perusteella laskettiin kaivosalueen lähiympäristössä asuvan edustavan henkilön säteilyannos. Selvityksen pohjalta voidaan tulevaisuudessa arvioida Kuusamon kultakaivoksen radiologisia ympäristövaikutuksia. Vuosien 2012 ja 2013 kerättyjen näytteiden tulosten perusteella voidaan todeta, että Kuusamon Juomasuon alueella ja sen ympäristössä radioaktiivisuuspitoisuudet ovat normaalia ympäristössä esiintyvää tasoa. Alueen ympäristönäytteiden luonnon radioaktiivisten aineiden aktiivisuuspitoisuuksissa ei esiintynyt merkittävää vuotuista vaihtelua. Aktiivisuuspitoisuuksien vaihtelu oli enemmänkin sidoksissa näytelajiin ja näytteenottopaikkaan. Alueella olevia luonnontuotteita kuten sieniä, marjoja, kaloja, maataloustuotteita, poronlihaa ja riistaa voidaan käyttää turvallisesti normaaliin tapaan. Analysoitujen tulosten perusteella laskettiin luonnon radioaktiivisista aineista aiheutuva säteilyannos kaivosalueen lähiympäristössä asuvalle edustavalle henkilölle. Vuotuiseksi säteilyannokseksi saatiin 0,42 mSv, mikä on 13 % suomalaisen saamasta keskimääräisestä vuotuisesta säteilyannoksesta. Edustavan henkilön oletetaan oleskelevan paljon Juomasuon alueella sekä käyttävän ravinnokseen kaivoksen lähialueella tuotettuja kasveja, keräily- ja luonnontuotteita sekä pyydettyjä kaloja. Lisäksi annoksessa huomioitiin ulkoinen säteily ja ulkoilman radonpitoisuus. 39 8. Kirjallisuusviitteet Dragon Mining Oy 2013, Kuusamon kultakaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus. Gjelsvik R, Brown J, Holm E, Roos P, Saxen R and Outola I, Polonium-210 and other radionuclides in terrestrial, freshwater and brackish environments. Results from the NKS project GAPRAD http://www.nrpa.no/dav/a7950bbba1.pdf IAEA 2010. Handbook of parameter values for the prediction of radionuclide transfer in terrestrial and freshwater environments. Technical Report Series No. 472. IEC 61452: 1995, International standard IEC 61452 (1995), Nuclear instrumentation – Measurement of gamma-ray emission rates of radionuclides – Calibration and use of germanium spectrometers. Lahermo P, Tarvainen T, Hatakka T, Backman B, Juntunen R, Kortelainen N, Lakoma T, Nikkarinen M, Vesterbacka P, Väisänen U, Suomela P. Tuhat kaivoa – Suomen kaivovesien fysikaalis-kemiallinen laatu vuonna 1999. Tutkimusraportti 155. Geologian tutkimuskeskus 2002: 1-92. Lehto J, Vaaramaa K, Leskinen A. 137Cs, 239,240Pu and 241Am in boreal forest soil and their transfer into wild mushrooms and berries. Journal of Environmental Radioactivity 2013; 116: 124-132. Vesterbacka P, Ikäheimonen TK. Optimization of 210Pb Determination via Spontaneous Deposition of 210Po on a Silver Disk. Analytica Chimica Acta 2005; 545: 252–261. Mustonen R, Ikäheimonen T.K, Salonen L, Sillanpää T. Uraanin louhinnan ja rikastuksen radiologiset ympäristövaikutukset Enon Paukkajanvaarassa. STUK-B-VALO 61, 1989 http://www.uraanitieto.net/STUK-B-VALO%2061.pdf Polar Mining Oy, Kuusamon kultakaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelma, 2011. Reisbacka, H. 2011 Radon Measurement Method with Passive Alpha Track Detector at STUK, Finland. In: Proceedings – Third European IRPA Congress, 14–18 June 2010, pp. 642–645 (2011) ISBN 978-952-478-551-8. Salonen L., Measurement of Low Levels of 222Rn in Water With Different Commercial Liquid Scintillation Counters and Pulse-Shape Analysis. In: J.E Noakes, F. Schönhofer and H.A. Polach (Eds.) Advances in Liquid Scintillation Spectrometry 1992; RADIOCARBON; 1993a. 361–372. Salonen L., A Rapid Method for Monitoring of Uranium and Radium in Drinking Water. The Science of the Total Environment 1993b; 130/131: 23–35. Salonen L., 238U series radionuclides as a source of increased radioactivity in groundwater originating from Finnish bedrock. Future Groundwater Resources at Risk 1994: IAHS Publ. No. 222: 71–84. Salonen L. and Hukkanen H., Advantages of Low-background Liquid Scintillation Alphaspectrometry and pulse shape analysis in measuring 222Rn, uranium and 226Ra in groundwater samples. Journal of Radioanalytical and Nuclear Chemistry 1997; 226 (1–2): 67–74. Salonen L and Huikuri P., Elevated Levels of Uranium Series Radionuclides in Private Water Supplies in Finland, Proceedings of the 5th International Conference on High Levels of Natural Radiation and Radon Areas held in Munich, Germany on Sep 4-7, 2000. BfS Schriften. Strahlenhygine. High Levels of Natural Radiation and Radon Areas: Radiation Dose and Health Effects. Volume II: General Exposure Assessment 2002; 24: 28-30. 40 Sillanpää T, Ikäheimonen T, Salonen l, Taipale T ja Mustonen R. Paukkajanvaaran vanhan uraanikaivos- ja rikastamoalueen ja sen ympäristön radioaktiivisuustutkimukset. STUK-B-VALO 56. Helsinki, Säteilyturvakeskus; 1989. Soklin radiologinen perustilaselvitys, loppuraportti 31.5.21010, STUK 2010. Solatie D, Junttila M, Verterbacka P. 210Po and 210Pb in the food chain lichen-reindeer.man. 7th Russian-Finnish Symposium on Radiochemistry. “Modern problems of radiochemistry - 2005”. Saint-Petersburg, Russia. November 16-18, 2005. Proceedings of Symposium. St. Petersburg; VVM Co. Ltd; 2005. p. 123. Talvivaaran radiologinen perustilaselvitys, loppuraportti 31.3.21012, STUK 2012. UNSCEAR, Effects of ionizing radiation. UNSCEAR 2006 report, Volume II. United Nations, New York.2009.http://www.unscear.org/docs/reports/2006/09-81160_Report_Annex_E_2006_Web.pdf Vaaramaa K, Solatie D, Aro L. Distribution of 210Pb and 210Po concentrations in wild berries and mushrooms in boreal forest ecosystems. Science of the Total Environment 2009; 408: 84-91. Vesterbacka P, Klemola S, Salahel-Din K, Saman M. Comparison of analytical methods used to determine 235U, 238U and 210Pb from sediment samples by alpha, beta and gamma spectrometry. Journal of Radioanalytical and Nuclear Chemistry 2009; 281: 441-448. Vesterbacka, P. 238U-series radionuclides in Finnish groundwater-based drinking water and effective doses. Doctoral thesis, University of Helsinki, Radiation and nuclear safety authority STUK-A213, 2005. 41 9. Liitteet Liite 1: Radiologisia suureita ja yksiköitä sekä yleistä tietoa luonnon radioaktiivisuudesta Aktiivisuus: Aineen radioaktiivisuutta määrällisesti kuvaava suure on aktiivisuus, jonka yksikkö on becquerel (Bq). Lähteen tai aineen aktiivisuus on 1 Bq, kun siinä tapahtuu keskimäärin yksi radioaktiivinen hajoaminen sekunnissa. Aktiivisuuspitoisuus: Mitattaessa radioaktiivisten aineiden aktiivisuutta suhteessa ainemäärään kaasuissa, nesteissä tai kiinteissä aineissa käytetään yleisluontoista suuretta aktiivisuuspitoisuus, jonka yksikkö voi olla Bq/m3, Bq/l tai Bq/kg. Säteilyannos: Säteilyannoksella tarkoitetaan yleisesti sitä energiamäärää, jonka säteily jättää kohdeaineeseen sen painoyksikköä kohti. Tässä selvityksessä käytettävällä säteilyannoksella tarkoitetaan kuitenkin ns. efektiivistä säteilyannosta, joka kuvaa sitä terveysriskiä (lähinnä syöpäriskiä), jonka ihmiseen kohdistuva säteily aiheuttaa. Efektiivisen annoksen yksikkö on sievert (Sv). 1 Sv vastaa noin 5 % todennäköisyyttä saada elinaikana säteilystä aiheutunut syöpä. Käytännössä käytetään sievertin tuhannesosaa, millisievert (mSv) tai sievertin miljoonasosaa, mikrosievert (µSv). Jos ihminen saa mistä tahansa säteilylähteestä 1 mSv efektiivisen säteilyannoksen, on hänellä noin 0,005 % todennäköisyys saada tästä aiheutuva syöpä elinaikanaan. Puoliintumisaika: Koska radioaktiivinen aine hajoaa itsestään toiseksi alkuaineeksi, sen määrä jatkuvasti pienenee, ellei sitä synny lisää jonkin toisen radioaktiivisen aineen hajoamistuotteena tai ellei sitä synnytetä keinotekoisesti. Jokaisella radioaktiivisella aineella on oma keskimääräinen nopeutensa, jolla se hajoaa. Puoliintumisajalla tarkoitetaan sitä aikaa, joka kuluu radioaktiivisen aineen määrän (ja samalla aktiivisuuden) vähenemiseen puoleen alkuperäisestä. U-238:n puoliintumisaika on hyvin pitkä, noin 4,5 miljardia vuotta. Radionuklidi: epästabiili atomin ydin (nuklidi), joka voi hajota itsestään toiseksi nuklidiksi ja lähettää ionisoivaa säteilyä Isotooppi: saman alkuaineen erimassaisista nuklideista käytetty nimitys. Yleistä tietoa luonnon radioaktiivisuudesta Kaikkialla ympäristössä on säteilyä ja radioaktiivisia aineita (kuva 1). Valtaosa aineista on luonnollisista lähteistä mutta osa on keinotekoisesti tuotettuja kuten esimerkiksi Cs-137, jota on päässyt ympäristöön mm. ydinvoimalaitosonnettomuuksista. Suomalaisen keskimääräinen säteilyannos on noin 3,7 millisievertiä vuodessa. Noin puolet tästä annoksesta aiheutuu asuinrakennusten sisäilman radonista. Vuotuisesta säteilyannoksesta maaperästä lähtevä gammasäteily sekä kosminen säteily aiheuttavat keskimäärin 30 prosenttia tästä vuosiannoksesta sekä säteilyn käyttö terveydenhuollossa noin 15 prosenttia (kuva 2.). Maaperässä on erittäin pitkäikäisiä, niin sanottuja primordiaalisia radioaktiivisia aineita, jotka ovat olleet olemassa jo maapallon syntyessä. U-238, U-235 ja Th-232 ovat luonnon hajoamissarjojen lähtönuklidit. Kuvassa 3 on esitetty luonnon hajoamissarjat. Nuklidin nimeen viereen on merkitty sen puoliintumisaika. Taulukossa 1 on esitetty keskimääräisiä luonnon aktiivisuuspitoisuuksia maa- ja kallioperässä. Taulukko 1. Keskimääräisiä aktiivisuuspitoisuuksia maa- ja kallioperässä. Nuklidi Bq/kg U-238 10-70 Th-232 20-80 U-235 0,5-3,5 K-40 300-1000 42 Kuva 1. Kaikkialla ympäristössä on säteilyä ja radioaktiivisia aineita (Säteily ympäristössä, 2003). Kuva 2. Suomalaisten keskimääräinen säteilyannos vuodessa. 43 Kuva 3. Luonnon hajoamissarjat ja nuklidien puoliintumisajat (Säteily ympäristössä, 2003). 44 Liite 2: Vuonna 2012 otettujen näytteiden näytteenottotiedot MAAPERÄ Näytteenottopäivä Lisätiedot Näyte 1 Näyte 2 Näyte 3 Näyte 4 Näyte 5 13.9.2012 14.9.2012 18.9.2012 18.9.2012 18.9.2012 0 - 20 cm / 4 0 - 20 cm / 4 0 - 20 cm / 4 0 - 20 cm / 4 0 - 20 cm / 4 SAMMALEET Näytteenottopäivä Näytemäärä, kg Karhunsammal Karhunsammal Karhunsammal Seinäsammal Seinäsammal Seinäsammal Rahkasammal Rahkasammal Rahkasammal 15.9.2012 13.9.2012 15.9.2012 15.9.2012 19.9.2012 17.9.2012 17.9.2012 16.9.2012 13.9.2012 n. 20 l n. 20 l n. 20 l n. 20 l n. 20 l n. 20 l 4 4 5 VESIKASVIT Näytteenottopäivä Näytemäärä, kg Näkinsammal Näkinsammal Ärviä 15.9.2012 16.9.2012 17.9.2012 n. 2 n. 2 n. 2 VEDET Näytteenottopäivä Porakaivo 21.9.2012 Näytemäärä, litraa 10 + 1 Porakaivo Porakaivo 20.9.2012 11.9.2012 10 + 1 10 + 1 Rengaskaivo Rengaskaivo Lähdevesi Pohjavesi 1 Pohjavesi 2 Pohjavesi 3 Järvivesi Järvivesi Jokivesi Jokivesi Jokivesi Jokivesi 19.9.2012 20.9.2012 14.9.2012 20.9.2012 20.9.2012 20.9.2012 12.9.2012 17.9.2012 18.9.2012 18.9.2012 15.9.2012 14.9.2012 10 + 1 10 + 1 10 + 1 10 + 1 10 + 1 10 + 1 10 + 10 10 + 10 10 + 10 10 + 10 10 + 10 10 + 10 Näytteenottopaikka Pohjaslampi E Pohjasvaara W Hangaslampi N Kurtti Saha Näytteenottopaikka Hangaspuro Pohjaslampi E Kitkajoentie Hangaspuro Kaivospiiri NW Pohjaslampi SW Pohjaslampi SW Pohjaslampi E Hangaslampi Näytetunnus KU075 - KU078-12 KU079 - KU082-12 KU083 - KU086-12 KU087 - KU090-12 KU091 - KU094-12 Näytetunnus KU011-12 KU013-12 KU012-12 KU057-12 KU059-12 KU058-12 KU045-12 KU018-12 KU019-12 KKJ yhtenäiskoordinaatit 7355314 3600320 7355625 3598849 7356535 3599528 7357447 3596597 7356219 3597287 KKJ – yhtenäiskoordinaatit 7357480 3597833 7355322 3600331 7357607 3599175 7357480 3597833 7356957 3598451 7354738 3598403 7354738 3598403 7355259 3600390 7356494 3599206 Näytteenottopaikka Hangaspuro Kitkajoki Pohjaslampi Näytetunnus Näytteenottopaikka Näytetunnus Käylä (Käyläntie 6) Säkkilä (Säkkiläntie 17e) KU024-12 KKJ yhtenäiskoordinaatit 7357844 3596494 KU025-12 KU032-12 7353819 7355837 3600574 3596319 KU026-12 KU027-12 KU028-12 KU029-12 KU030-12 KU031-12 KU033-12 KU034-12 KU037-12 KU039-12 KU038-12 KU040-12 7357599 7353680 7355402 7356957 7356259 7355393 7355233 7355285 7358319 7358103 7357441 7355060 3597041 3600841 3598897 3598451 3599011 3599628 3599211 3593709 3596484 3597580 3597816 3597497 Kurtti (Sallantie 35) Käylä (Hevoskorventie 4B) Säkkilä (Määttä 16/16) Pohjaslampi Kaivospiiri NW Hangaslampi W Pohjaslampi E Pohjaslampi Kurtinjärvi Kitkajoki 1 Kitkajoki 2 Hangaspuro Välijoki KU041-12 KU042-12 KU071-12 KKJ yhtenäiskoordinaatit 7357441 3597816 7358350 3596483 7355092 3598752 45 KALAT Siika Siika Siika Särki Särki Särki Särki Hauki Hauki Hauki Hauki Hauki Ahven Ahven Ahven Näytteenottop äivä 18.9.2012 17.9.2012 13.- 14.9.2012 17.9.2012 17.9.2012 20.9.2012 13.- 14.9.2012 13.9.2012 17.9.2012 20.9.2012 18.9.2012 20.9.2012 20.9.2012 13.- 14.9.2012 17.9.2012 Näytemäärä, kg 3,5 0,5 3,2 4,4 3,6 3,6 1,2 2,9 3,4 3,8 3,0 7,1 0,3 2,0 1,6 Harjus 11.9.2012 2,9 Muikku Muikku 18.9.2012 18.9.2012 2,8 0,4 Lisätiedot perattu, ostettu 2kpl pieniä kaloja isoja kaloja perattu, ostettu kaloja vähän Luonnon ravintolammikossa kasvatetut poikaset perattu, ostettu Näytteenottopaikka Kuontijärvi Kurtinjärvi Pohjaslampi Kurtinjärvi Kurtinjärvi Kitkajoki/Käylä Pohjaslampi Pohjaslampi Kurtinjärvi Kitkajoki/Käylä Kuontijärvi Kitkajoki/Käylä Kitkajoki/Käylä Pohjaslampi Kurtinjärvi 7356446 3599172 7353293 7355316 3588277 3593702 KKJ yhtenäiskoordinaatit 7355233 3599211 7355285 3593709 7355155 3596229 Näytteenottopäivä Lisätiedot Näyte 1 Näyte 2 Näyte 3 12.9.2012 17.9.2012 18.9.2012 0-10 cm 0-10 cm 0-10 cm Näytteenottopaikka Pohjaslampi Kurtinjärvi Välijoki Näyte 4 19.9.2012 0-2-4-6-8-10 cm Kitkajoki/Käylä Näytemäärä, kg 2,0 2,0 2,0 2,5 2,0 2,6 3,9 RIISTA Näytemäärä, kg 1,0 0,6 0,2 Hirvi Hirvi Hirvi SIENET Näytteenottop äivä 13.11.2012 13.11.2012 13.11.2012 Näytteenottopäivä Kangasrousku 12.9.2012 KU064-12 KU062-12 KU014-12 KU065A-12 KU065B-12 KU068-12 KU015-12 KU016-12 KU066-12 KU067A-12 KU061-12 KU067B-12 KU060-12 KU017-12 KU056-12 KKJ yhtenäiskoordinaatit 7340047 3590638 7355414 3593638 7355054 3598846 7355414 3593638 7355414 3593638 7358260 3596667 7355216 3598976 7355232 3599326 7355652 3593196 7358260 3596667 7340047 3590638 7358260 3596667 7358260 3596667 7355128 3598808 7355652 3593196 Hangaslammen keräilylaatikko KU069-12 Ala-Kitka / Piiloperä KU063-12 Kurtinjärvi KU070-12 SEDIMENTTI NäytteenottoMARJAT päivä Mustikka 12.9.2012 Mustikka 11.9.2012 Puolukka 13.9.2012 Puolukka 12.9.2012 Puolukka 11.9.2012 Puolukka 19.9.2012 Variksenmarja 19.9.2012 Näytetunnus Näytetunnus KU054-12 KU055-12 KU053-12 KU046 KU050-12 Näytteenottoalue Pohjaslampi S Kurtti Pihlajavaara E Pohjaslampi S Kurtti Pohjaslampi W Pohjaslampi W Näytetunnus KU001-12 KU002-12 KU004-12 KU003-12 KU023-12 KU035-12 KU036-12 Lisätiedot Näytetunnus ostettu Juha Tiermas ostettu Juha Tiermas ostettu Juha Tiermas KU72-12 KU73-12 KU74-12 Näytemäärä, Näytteenottoalue kg 2,0 Pohjaslampi S Näytetunnus KU006-12 7358368 3596650 KKJ yhtenäiskoordinaatit 7354739 7357413 7357890 7354645 7357414 7355663 7355663 3599307 3596578 3599046 3599311 3596578 3598823 3598823 KKJ yhtenäiskoordinaatit 7358574 3596459 7358574 3596459 7358574 3596459 KKJ yhtenäiskoordinaatit 7354739 3599307 46 Kangasrousku Kangasrousku Kangasrousku Punikkitatti Punikkitatti Kangastatti Kangastatti Voitatti 16.9.2012 13.9.2012 11.9.2012 12.9.2012 11.9.2012 12.9.2012 11.9.2012 13.9.2012 2 2 2 2,0 2 2 2 1,3 Hangaslampi N Pihlajavaara E Kurtti Pohjaslampi S Kurtti Pohjaslampi S Kurtti Pihlajavaara E MUUT Naava Naava Näytteenottopäivä 12.9.2012 13.9.2012 Peruna 20.9.2012 Peruna 20.9.2012 Näytemäärä, kg Lisätiedot 2 x 10l 2 x 10l Ostettu 5 Janne Kurtti Ostettu 5 Taimi Säkkinen KU008-12 KU009-12 KU020-12 KU007-12 KU021-12 KU005-12 KU022-12 KU010-12 7356489 7357890 7357414 7354739 7357414 7354739 7357414 7357890 3599441 3599046 3596578 3599307 3596578 3599307 3596578 3599046 Näytteenottopaikka Pohjaslampi S Pihlajavaara E Näytetunnus KU044-12 KU043-12 KKJ yhtenäiskoordinaatit 7354681 3599217 7357678 3599043 Kurtti KU052-12 7355868 3596307 Säkkilä KU051-12 7353819 3600574 47 Liite 3: Vuonna 2012 otettujen näytteiden gammaspektrometriset tulokset Gammaspektrometristen näytemittausten tulokset (Bq/kg, Bq/l), suhteellinen epävarmuus 2σ ilmoitettu prosentteina alkuperäisestä aktiivisuuspitoisuudesta (pieni luku tuloksen vieressä). Marja-, sieni-, kasvis-, liha- ja kalanäytteiden tulokset on ilmoitettu tuorepainoa (tp.) kohden ja sammal-, maaperä- ja sedimenttinäytteiden kuivapainoa kohden (kp.). Näytelaji STUKin näytetunnus Mustikka KU001-12 12.9.2012 Bq/kg tp. 3,7 16 28 20 6,0 20 0,55 24 0,12 20 0,16 Mustikka KU002-12 11.9.2012 Bq/kg tp. 2,1 16 27 10 10,3 8 0,29 46 0,51 20 < 0,1 Puolukka KU003-12 12.9.2012 Bq/kg tp. 1,8 22 31 20 1,5 20 0,50 32 0,21 24 0,036 28 0,03 Puolukka KU004-12 13.9.2012 Bq/kg tp. 2,1 8 26 8 4,2 8 - 0,29 12 0,13 26 < 0,03 Puolukka KU023-12 11.9.2012 Bq/kg tp. 1,5 12 25 10 3,9 10 - 0,29 12 0,25 14 0,04 30 <1 Puolukka KU035-12 19.9.2012 Bq/kg tp. 3,1 8 25 8 2,6 8 - 0,28 12 0,36 12 0,04 28 <1 Variksenmarja KU036-12 19.9.2012 Bq/kg tp. 4,2 10 23 10 2,8 10 - 0,10 14 0,127 24 0,04 36 <1 Kangasrousku KU006-12 12.9.2012 Bq/kg tp. 2,0 22 75 18 34 10 0,74 30 < 0,05 < 0,1 < 0,02 <2 Kangasrousku KU008-12 16.9.2012 Bq/kg tp. 2,6 18 67 12 59 12 0,88 24 < 0,05 < 0,06 < 0,02 <2 Kangasrousku KU009-12 13.9.2012 Bq/kg tp. 4,3 14 77 10 29 10 <2 < 0,1 < 0,1 < 0,03 <4 Kangasrousku KU020-12 11.9.2012 Bq/kg tp. 1,19 30 85 8 114 8 0,91 28 < 0,05 < 0,06 < 0,02 <2 Punikkitatti KU021-12 11.9.2012 Bq/kg tp. 0,47 24 61 12 7,5 10 0,17 42 < 0,02 < 0,04 < 0,01 <1 Punikkitatti KU007-12 12.9.2012 Bq/kg tp. 0,6 20 53 10 4,6 10 - < 0,02 < 0,04 < 0,01 <1 Kangastatti KU005-12 12.9.2012 Bq/kg tp. 0,8 46 38 12 32 10 < 0,3 < 0,1 < 0,1 < 0,03 <2 Kangastatti KU022-12 12.9.2012 Bq/kg tp. 1,24 42 54 8 40 8 < 0,3 < 0,1 < 0,1 < 0,03 <3 Voitatti KU010-12 13.9.2012 Bq/kg tp. 1,5 16 45 12 22 12 0,40 22 < 0,02 < 0,04 < 0,01 <2 Karhunsammal KU011-12 15.9.2012 Bq/kg kp. 360 10 306 10 104 10 55 60 0,55 < 0,5 < 0,3 < 20 Karhunsammal KU012-12 15.9.2012 Bq/kg kp. 346 16 150 16 112 16 17 46 < 0,2 < 0,2 < 0,1 <6 Karhunsammal KU013-12 13.9.2012 Bq/kg kp. 396 12 120 12 66 12 0,26 20 < 0,1 < 0,03 <3 Rahkasammal KU018-12 16.9.2012 Bq/kg kp. 100 12 221 10 370 12 77 10 85 12 3,10 12 7,5 12 1,7 Rahkasammal KU019-12 13.9.2012 Bq/kg kp. 195 10 550 12 111 10 46 12 0,80 20 1,25 22 < 0,1 <8 Rahkasammal KU045-12 13.9.2012 Bq/kg kp. 340 10 200 12 132 10 64 12 0,63 20 0,23 44 < 0,04 <5 Seinäsammal KU057-12 15.9.2012 Bq/kg kp. 648 12 55 12 220 12 0,76 14 0,50 36 0,40 34 <5 Seinäsammal KU058-12 17.9.2012 Bq/kg kp. 550 12 160 10 168 12 43 10 205 12 0,89 14 < 0,2 0,31 50 <6 Seinäsammal KU059-12 19.9.2012 Bq/kg kp. 730 14 176 18 31 10 289 18 0,67 14 0,33 0,28 32 <6 - ei analysoitu Näytteenottopäivä Yksikkö Be-7 K-40 Cs-137 Pb-210 Ra-226 Ra-228 40 Th-228 22 36 U-238 < 0,05 <1 < 0,03 <3 40 <3 <1 20 <7 48 Näytelaji STUKin näytetunnus Näytteenottopäivä Yksikkö Be-7 K-40 Cs-137 Peruna Peruna KU051-12 KU052-12 20.9.2012 20.9.2012 Bq/kg tp. Bq/kg tp. - 790 850 10 Hirvenliha Hirvenliha Hirvenliha KU072-12 KU073-12 KU074-12 13.11.2012 13.11.2012 13.11.2012 Bq/kg tp. Bq/kg tp. Bq/kg tp. - 120 116 100 10 Ahven Ahven Hauki Hauki Hauki Hauki Hauki Harjus Muikku Siika Siika Särki Särki Särki Särki KU017-12 KU056-12 KU016-12 KU061-12 KU066-12 KU067A-12 KU067B-12 KU069-12 KU063-12 KU014-12 KU064-12 KU015-12 KU065A-12 KU065B-12 KU068-12 14.9.2012 17.9.2012 13.9.2012 18.9.2012 17.9.2012 20.9.2012 20.9.2012 11.9.2012 18.9.2012 14.9.2012 18.9.2012 14.9.2012 17.9.2012 17.9.2012 20.9.2012 Bq/kg tp. Bq/kg tp. Bq/kg tp. Bq/kg tp. Bq/kg tp. Bq/kg tp. Bq/kg tp. Bq/kg tp. Bq/kg tp. Bq/kg tp. Bq/kg tp. Bq/kg tp. Bq/kg tp. Bq/kg tp. Bq/kg tp. - 115 123 124 122 141 131 137 114 102 131 121 103 109 115 103 20 Näkinsammal Näkinsammal Ärviä KU041-12 KU042-12 KU071-12 15.9.2012 16.9.2012 17.9.2012 Bq/kg kp. Bq/kg kp. Bq/kg kp. 363 8 226 770 8 148 350 8 351 8 8 16 10 10 18 12 12 10 10 18 10 10 18 10 18 10 16 8 8 0,21 0,25 32 6,5 27 7,4 10 9,4 23,0 12,0 14,0 17,3 11,8 18,3 6,6 3,7 9,8 2,8 5,9 8,5 4,1 4,9 20 6,8 10,1 1,89 10 32 16 10 8 12 12 8 16 8 12 10 10 12 10 12 10 Pb-210 Ra-226 Ra-228 Th-228 - 0,27 40 1,15 20 < 0,4 < 0,5 < 0,1 < 0,1 < 15 < 20 - < 0,1 0,3 60 < 0,3 < 0,2 < 0,3 < 0,6 < 0,1 < 0,1 < 0,1 <7 < 10 < 20 0,88 20 < 0,1 < 0,1 < 0,2 < 0,1 < 0,1 < 0,1 < 0,1 < 0,1 < 0,1 < 0,1 < 0,2 < 0,1 < 0,1 < 0,2 0,24 52 < 0,2 < 0,1 < 0,3 < 0,2 < 0,2 < 0,2 < 0,2 < 0,2 < 0,2 < 0,2 < 0,2 < 0,2 < 0,2 < 0,3 < 0,2 < 0,2 < 0,1 <0,2 < 0,2 < 0,2 < 0,2 < 0,2 < 0,2 < 0,2 < 0,2 < 0,2 < 0,2 < 0,2 < 0,3 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 800 8 39 40 67 20 570 8 33,0 8 12,8 10 190 10 9,1 12 2,8 20 84 32 49 38 70 26 < 0,5 < 0,3 < 0,5 < 0,7 < 0,8 < 0,4 < 0,4 < 0,4 < 0,5 < 0,3 < 0,3 < 0,4 16 8 12 34 60 52 30 36 36 U-238 - ei analysoitu 49 Näyte STUKin näytetunnus Näytteenottopäivä Yksikkö K-40 Cs-137 Sedimentti Kitkajoki/Käylä 0-2 cm Sedimentti Kitkajoki/Käylä 2-4 cm Sedimentti Kitkajoki/Käylä 4-6 cm Sedimentti Kitkajoki/Käylä 6-8 cm Sedimentti Kitkajoki/Käylä 8-10 cm Sedimentti Välijoki 0-10 cm Sedimentti Pohjaslampi 0-10 cm Sedimentti Kurtinjärvi 0-10 cm KU046-12 KU047-12 KU048-12 KU049-12 KU050-12 KU053-12 KU054-12 KU055-12 19.9.2012 19.9.2012 19.9.2012 19.9.2012 19.9.2012 18.9.2012 12.9.2012 17.9.2012 Bq/kg Bq/kg Bq/kg Bq/kg Bq/kg Bq/kg Bq/kg Bq/kg 281 276 272 292 340 430 62 180 10 Maaperä Pohjaslampi E 0-5 cm Maaperä Pohjaslampi E 5-10 cm Maaperä Pohjaslampi E 10-15 cm Maaperä Pohjaslampi E 15-20 cm KU075-12 KU076-12 KU077-12 KU078-12 13.9.2012 13.9.2013 13.9.2013 13.9.2012 Bq/kg Bq/kg Bq/kg Bq/kg 313 569 667 633 8 Maaperä Hangaslampi 0-5 cm Maaperä Hangaslampi 5-10 cm Maaperä Hangaslampi 10-15 cm Maaperä Hangaslampi 15-20 cm KU083-12 KU084-12 KU085-12 KU086-12 14.9.2012 14.9.2012 14.9.2012 14.9.2012 Bq/kg Bq/kg Bq/kg Bq/kg 402 615 684 532 10 Maaperä Kurtti 0-5 cm Maaperä Kurtti 5-10 cm Maaperä Kurtti 10-15 cm Maaperä Kurtti 15-20 cm KU087-12 KU088-12 KU089-12 KU090-12 18.9.2012 18.9.2012 18.9.2012 18.9.2012 Bq/kg Bq/kg Bq/kg Bq/kg 94 476 551 633 10 Maaperä Kuusamo Saha 0-5 cm Maaperä Kuusamo Saha 5-10 cm Maaperä Kuusamo Saha 10-15 cm Maaperä Kuusamo Saha 15-20 cm KU091-12 KU092-12 KU093-12 KU094-12 18.9.2012 18.9.2012 18.9.2012 18.9.2012 Bq/kg Bq/kg Bq/kg Bq/kg 401 614 635 541 10 Maaperä Pohjasvaara 0-5 cm Maaperä Pohjasvaara 5-10 cm Maaperä Pohjasvaara 10-15 cm Maaperä Pohjasvaara 15-20 cm KU095-12 KU096-12 KU097-12 KU098-12 14.9.2012 14.9.2012 14.9.2012 14.9.2012 Bq/kg Bq/kg Bq/kg Bq/kg 444 585 552 604 8 18 10 16 18 10 26 18 8 10 10 8 10 8 8 8 10 10 10 8 10 8 10 114 166 88 41 23 28 8,0 68 44,5 10,0 2,1 0,34 8 12 8 16 12 10 18 12 8 8 10 24 44,1 5,4 0,81 0,47 10 65 10,7 2,8 1,2 8 8 14 18 8 8 12 35,3 8,1 1,7 0,37 10 32,3 11,3 2,26 0,76 8 10 12 20 10 8 14 Pb-210 Ra-226 Ra-228 430 325 211 74 101 520 59 59 43 37 40 64 90 234 30 32 31 30 32 31 18,5 14,2 22,8 10 - 7,6 11,2 13,7 19,0 12 12,5 18,5 21,8 22,9 12 - 14,9 17,6 11,1 11,5 10 12,6 13,9 19,9 22,1 12 - 9,4 10,7 13,3 16,0 14 3,1 16,9 18,1 22,6 40 - 12,0 12,3 12,1 13,7 10 14,0 21,7 22,3 21,8 12 - 10,1 12,6 11,3 14,1 10 15,5 19,7 19,5 21,2 8 22 18 22 18 22 18 40 56 30 50 30 30 30 10 10 10 10 10 10 10 10 10 14 10 10 12 10 12 Th-228 12 12 16 12 12 22 12 10 10 10 8 10 8 8 8 14 14 10 8 10 8 10 U-238 31 29 31 28 31 18 10 22 10 14,0 17,5 21,6 22,1 10 12,7 13,8 19,1 21,6 8 12 10 16 10 10 18 16 10 12 10 8 10 8 3,7 16,4 18,8 22,8 26 14,7 21,5 22,4 22,6 10 15,2 18,4 19,4 20,0 8 8 8 10 10 10 8 10 8 10 83 81 130 161 132 180 430 291 < 10 17 19 11 < 20 11 < 15 21 < 10 12 < 10 20 < 20 20 15 17 12 14 15 17 30 38 30 30 30 18 22 18 34 28 68 66 0 36 72 48 56 56 42 52 34 46 46 50 Näytelaji STUKin näytetunnus Porakaivovesi Porakaivovesi Porakaivovesi Rengaskaivovesi Rengaskaivovesi Lähdevesi Pohjavesi Pohjavesi Pohjavesi Järvivesi Järvivesi Jokivesi Jokivesi Jokivesi Jokivesi KU024-12 KU025-12 KU032-12 KU026-12 KU027-12 KU028-12 KU029-12 KU030-12 KU031-12 KU033-12 KU034-12 KU037-12 KU038-12 KU039-12 KU040-12 Näytteenottopäivä Yksikkö K-40 21.9.2012 20.9.2012 11.9.2012 19.9.2012 20.9.2012 14.9.2012 20.9.2012 20.9.2012 20.9.2012 12.9.2012 17.9.2012 18.9.2012 15.9.2012 18.9.2012 14.9.2012 Bq/kg Bq/kg Bq/kg Bq/kg Bq/kg Bq/kg Bq/kg Bq/kg Bq/kg Bq/kg Bq/kg Bq/kg Bq/kg Bq/kg Bq/kg < 0,2 < 0,3 < 0,2 < 0,2 < 0,2 < 0,1 < 0,2 < 0,1 < 0,1 < 0,2 < 0,1 < 0,1 < 0,2 < 0,1 < 0,2 Cs-137 Pb-210 Ra-226 Ra-228 < 0,01 < 0,01 < 0,01 < 0,01 < 0,01 < 0,01 < 0,01 < 0,01 < 0,01 < 0,01 < 0,01 < 0,01 < 0,01 < 0,01 < 0,01 < 0,7 < 0,5 < 0,5 < 0,8 <3 <2 < 0,7 < 0,5 < 0,6 <3 <2 < 0,5 <3 <2 < 0,6 < 0,1 < 0,1 < 0,1 < 0,1 < 0,1 < 0,1 < 0,1 < 0,1 < 0,1 < 0,1 < 0,1 < 0,1 < 0,1 < 0,1 < 0,1 < 0,05 < 0,03 < 0,03 < 0,05 < 0,05 < 0,04 < 0,05 < 0,03 < 0,04 < 0,06 < 0,03 < 0,04 < 0,05 < 0,04 < 0,05 Th-228 < 0,02 < 0,01 < 0,01 < 0,02 < 0,02 < 0,01 < 0,02 < 0,01 < 0,01 < 0,02 < 0,01 < 0,01 < 0,02 < 0,01 < 0,02 U-238 <1 <1 <1 <1 <2 <1 <1 <2 <1 <2 <1 <1 <2 <1 <2 - ei analysoitu 51 Liite 4: Vuonna 2012 otettujen näytteiden radiokemiallisten uraanianalyysien tulokset Radiokemialliset uraanianalyysien tulokset (mBq/kg ja Bq/kg) vuonna 2012 kerätyistä ympäristönäytteistä. Epävarmuus (epävarm.) on esitetty prosentteina ja pitoisuutena (mBq/kg ja Bq/kg) alkuperäisestä tuloksesta kahden sigman epävarmuudella. <-merkki tarkoittaa, että analysoidun näytteen mittaustulos on jäänyt alle menetelmän määritysrajan. Tulokset on ilmoitettu näytteen kuivapainoa kohden. Uraanin aktiivisuuspitoisuudet yksikössä mBq/kg kuivapainoa kohden. Näytetunnus Näytelaji KU001-12 KU002-12 KU003-12 KU004-12 KU023-12 KU035- 12 KU036- 12 KU005-12 KU022-12 KU006-12 KU008-12 KU009-12 KU020-12 KU007-12 KU021-12 KU010-12 KU011-12 KU012-12 KU013-12 KU018-12 KU019-12 KU057- 12 KU058- 12 KU059 - 12 KU041- 12 KU042- 12 KU071-12 KU017-12 KU056- 12 KU061-12 KU063-12 KU016-12 KU066-12 KU067A-12 KU067B-12 KU069-12 KU064-12 KU014-12 KU065A-12 KU065B-12 Mustikka Mustikka Puolukka Puolukka Puolukka Puolukka Variksenmarja Kangastatti Kangastatti Kangasrousku Kangasrousku Kangasrousku Kangasrousku Punikkitatti Punikkitatti Voitatti Karhunsammal Karhunsammal Karhunsammal Rahkasammal Rahkasammal Seinäsammal Seinäsammal Seinäsammal Näkinsammal Näkinsammal Ärviä Ahven Ahven Hauki Muikku Hauki Hauki Hauki Hauki Harjus Siika Siika Särki Särki U-234 (mBq/kg) U-234 < 22 < 17 < 22 < 20 < 10 < 11 < 11 < 55 48 65 < 53 < 46 195 < 46 < 43 354 1136 47 43 424 69 140 92 93 8 432 98 849 202 609 3 386 258 < 14 62 24 < 14 < 13 < 57 < 77 < 46 344 189 186 Epä varm. % Epä varm. mBq/kg 20 19 10 12 11 22 13 15 15 14 13 15 13 13 14 97 14 17 13 13 47 173 7 6 54 11 18 12 13 8 170 13 661 33 633 450 34 13 19 8 5 12 12 11 41 22 20 U-238 < 11 <9 < 11 < 10 5,5 <5 <5 < 28 22 19 < 27 < 23 48 < 23 < 22 210 405 38 40 406 67 75 54 84 2 448 37 146 47 850 783 65 <7 30 9,2 <7 <6 < 29 < 39 < 23 82 48 49 U-238 (mBq/kg) Epä Epä varm. varm. % mBq/kg 23 1,3 27 30 5,9 6 13 6 14 17 16 15 13 15 14 14 14 129 14 17 14 18 29 68 6 6 52 10 11 8 12 3 155 5 156 7 981 112 11 16 27 5 2,5 14 13 12 11 6 6 52 U-234 (mBq/kg) Näytetunnus Näytelaji KU015-12 KU068-12 KU028- 12 KU029- 12 KU030- 12 KU031- 12 KU033- 12 KU034- 12 KU037- 12 KU038- 12 KU039- 12 KU040- 12 KU043- 12 KU044- 12 KU045- 12 KU051- 12 KU052- 12 KU072y-12 Särki Särki Lähdevesi Pohjavesi i Pohjavesi ii Pohjavesi iii Järvivesi Järvivesi Jokivesi Jokivesi Jokivesi Jokivesi Naava Naava Naava Peruna Peruna Hirvi y = yhdistetty näyte U-234 1 840 300 4,5 31 4,1 4,0 37 6,6 1,6 5,7 1,6 21 69 101 815 12 6,6 < 15 Epä varm. % 13 11 14 12 13 13 12 14 16 12 14 11 13 14 13 17 20 Epä varm. mBq/kg 232 33 0,6 3,8 0,5 0,5 4,5 0,9 0,3 0,7 0,2 2 9 14 108 2 1 U-238 436 89 2,3 11 1,3 2,1 8,6 1,6 <0,8 1,6 < 0,8 4,9 66 90 214 8,3 5,3 <8 U-238 (mBq/kg) Epä Epä varm. varm. % mBq/kg 13 58 12 10 16 0,4 13 1,4 17 0,2 15 0,3 15 1,3 20 0,3 15,9 0,3 12 13 14 14 19 20 0,6 9 13 30 1,6 1,1 Uraanin aktiivisuuspitoisuudet yksikössä Bq/kg kuivapainoa kohden. U-234 (Bq/kg) Näytetunnus Näytelaji KU046 - 12 KU047 - 12 KU048 - 12 KU049 - 12 KU050 - 12 KU053 - 12 KU054 - 12 KU055 - 12 sedimentti sedimentti sedimentti sedimentti sedimentti sedimentti sedimentti sedimentti U-234 137 164 134 261 229 761 1411 898 Epä varm. % 16 16 16 15 23 22 23 22 Epä varm. Bq/kg 22 26 22 38 54 171 331 201 U-238 52 63 48 95 86 174 336 220 U-238 (Bq/kg) Epä Epä varm. varm. % Bq/kg 16 8 16 10 17 8 15 14 24 21 23 40 24 79 23 50 53 Liite 5: Vuonna 2012 otettujen näytteiden radiokemialliset polonium- ja lyijyanalyysien tulokset Radiokemiallisten lyijy- ja poloniumanalyysien tulokset (Bq/kg) vuonna 2012 kerätyistä ympäristönäytteistä. Epävarmuus (epävarm.) on esitetty prosentteina alkuperäisestä tuloksesta kahden sigman epävarmuudella. <-merkki tarkoittaa, että analysoidun näytteen mittaustulos on jäänyt alle menetelmän määritysrajan. Tulokset on ilmoitettu näytteen kuivapainoa kohden. Näytetunnus Näytelaji Näytteenottopäivä Pb-210 (Bq/kg k.p.) Epävarmuus (%) Po-210 (Bq/kg k.p.) Epävarmuus (%) KU06-12 kangasrousku 12.9.2012 10,5 13,6 9,5 9,0 KU08-12 kangasrousku 16.9.2012 12,2 15,1 4,9 9,0 KU09-12 kangasrousku 13.9.2012 16,7 13,1 9,6 8,3 KU020-12 kangasrousku 11.9.2012 9,4 13,6 8,4 9,6 KU010-12 voitatti 13.9.2012 5,4 12,1 33,0 11,5 KU07-12 punikkitatti 12.9.2012 2,3 11,8 101,6 15,6 KU021-12 punikkitatti 11.9.2012 1,8 12,1 60,8 19,2 KU05-12 kangastatti 12.9.2012 2,1 11,7 165,4 15,7 KU022-12 kangastatti 11.9.2012 2,4 11,6 221,1 15,4 KU01-12 mustikka 12.9.2012 4,6 16,4 2,8 14,0 KU02-12 mustikka 11.9.2012 2,2 20,5 0,66 16,0 KU03-12 puolukka 12.9.2012 2,8 17,5 2,2 14,4 KU04-12 puolukka 13.9.2012 3,4 18,9 1,5 13,3 KU023-12 puolukka 11.9.2012 2,8 20,0 1,1 14,9 KU035-12 puolukka 19.9.2012 4,5 17,6 1,8 12,7 KU036-12 variksenmarja 19.9.2012 9,3 13,9 5,6 9,9 KU025-12 porakaivovesi 20.9.2012 - - - - KU032-12 porakaivovesi 11.9.2012 0,009 16,9 <0,001 8,0 KU026-12 rengaskaivovesi 19.9.2012 0,006 16,8 <0,001 8,8 KU028-12 lähdevesi 14.9.2012 0,020 16,2 0,006 5,2 KU029-12 pohjavesi1 20.9.2012 0,064 12,2 0,020 6,9 KU030-12 pohjavesi2 20.9.2012 0,020 12,9 0,006 7,6 KU031-12 pohjavesi3 20.9.2012 0,008 13,0 0,011 8,3 KU033-12 järvivesi 12.9.2012 0,002 13,4 0,002 9,4 KU034-12 järvivesi 17.9.2012 0,002 13,9 0,002 12,6 KU038-12 purovesi 15.9.2012 0,004 12,6 0,005 8,4 KU037-12 jokivesi 18.9.2012 0,002 13,9 0,002 9,9 KU039-12 jokivesi 18.9.2012 0,002 14,1 0,001 9,8 KU040-12 jokivesi 14.9.2012 0,006 12,8 0,004 7,9 KU017-12 ahven (liha) 14.9.2012 1,2 13,1 15,2 21,2 KU056-12 ahven (liha) 18.9.2012 0,84 19,5 1,5 24,3 KU060-12 ahven (liha) 20.9.2012 1,4 14,0 8,3 20,6 KU066-12 hauki (liha) 17.9.2012 0,41 14,1 6,5 35,9 KU067-12A hauki (liha) 20.9.2012 0,41 14,7 5,7 36,2 54 Näytetunnus Näytelaji Näytteenottopäivä Pb-210 (Bq/kg k.p.) Epävarmuus (%) Po-210 (Bq/kg k.p.) Epävarmuus (%) KU016-12 hauki (liha) 13.9.2012 1,0 13,9 9,8 22,3 KU067-12B hauki (liha) 20.9.2012 0,80 17,4 2,6 27,0 KU061-12 hauki (liha) 18.9.2012 0,49 12,5 33,2 35,9 KU069-12 harjus (liha) 11.9.2012 1,0 11,8 138,2 24,1 KU070-12 muikku (liha) 17.9.2012 0,27 15,6 4,2 53,4 KU063-12 muikku (liha) 18.9.2012 0,87 14,1 9,6 23,9 KU064-12 siika (liha) 18.9.2012 0,38 14,7 6,0 37,8 KU062-12 siika (liha) 18.9.2012 0,59 14,3 9,8 34,8 KU014-12 siika (liha) 14.9.2012 1,1 13,7 10,3 22,7 KU065-12A särki (liha) 17.9.2012 0,86 12,4 38,5 25,4 KU065-12B särki (liha) 17.9.2012 0,62 13,7 9,4 31,4 KU015-12 särki (liha) 14.9.2012 1,2 13,1 17,8 26,9 KU068-12 särki (liha) 20.9.2012 1,0 14,4 5,5 24,0 KU041-12 näkinsammal 15.9.2012 86,5 11,6 116,6 7,0 KU042-12 näkinsammal 16.9.2012 74,1 11,6 103,6 7,1 KU071-12 ärviä 17.9.2012 63,0 11,7 71,1 7,2 Ku051-12 peruna 20.9.2012 0,32 31,9 0,11 29,0 KU052-12 peruna 20.9.2012 0,30 43,2 <0,001 29,3 KU072,73,74-12 hirvenliha 13.11.2012 0,70 20,2 1,7 27,3 KU011-12 karhunsammal 15.9.2012 49,3 11,9 26,7 7,4 KU012-12 karhunsammal 15.9.2012 47,7 11,9 25,0 7,5 KU013-12 karhunsammal 13.9.2012 67,4 11,8 34,2 7,2 KU018-12 rahkasammal 16.9.2013 73,0 11,8 67,9 7,5 KU019-12 rahkasammal 13.9.2012 43,9 12,2 24,1 8,0 KU045-12 rahkasammal 17.9.2012 39,3 11,9 137,4 7,6 KU057-12 seinäsammal 15.9.2012 191,0 11,6 160,8 6,9 KU058-12 seinäsammal 17.9.2012 183,0 11,6 150,5 6,9 KU059-12 seinäsammal 19.9.2012 231,1 11,6 193,2 6,7 KU043-12 naava 13.9.2012 129,1 11,6 144,2 7,1 KU044-12 naava 12.9.2012 147,9 11,6 176,0 7,0 KU046-12 sedimentti 19.9.2012 340,2 11,6 505,7 6,8 KU047-12 sedimentti 19.9.2012 252,9 11,6 360,1 7,2 KU048-12 sedimentti 19.9.2012 158,7 11,6 221,0 6,8 KU049-12 sedimentti 19.9.2012 153,2 12,1 113,5 12,7 KU050-12 sedimentti 19.9.2012 61,2 11,8 76,8 12,0 KU053-12 sedimentti 18.9.2012 108,1 11,7 123,0 7,0 KU054-12 sedimentti 12.9.2012 65,1 11,6 66,6 7,1 55 Liite 6: Vuonna 2013 otettujen näytteiden näytteenottotiedot MAAPERÄ Näyte 1 Näyte 2 Näyte 3 Näyte 4 Näyte 5 SAMMALEET Näytteenottopäivä 1.8.2013 31.7.2013 31.7.2013 31.7.2013 1.8.2013 Näkinsammal Näytteenottopäivä 31.7.2013 Näkinsammal Näkinsammal Rahkasammal 30.7.2013 31.7.2013 18.9.2013 Rahkasammal Rahkasammal Rahkasammal Rahkasammal Karhunsammal 21.9.2013 19.9.2013 24.9.2013 25.9.2013 24.9.2013 Karhunsammal Kerrossammal 22.9.2013 24.9.2013 VESIKASVIT Näytteenottopäivä 23.9.2013 25.9.2013 23.9.2013 19.9.2013 Ahvenvita Vita Ärviä Ärviä Lisätiedot 0 – 20 cm / 5 0 – 15 cm / 3 0 – 20 cm / 4 0 – 20 cm / 4 0 – 20 cm / 4 Näytemäärä, litraa/kg 2 kg 2,4 kg 2,3 kg n. 20 L n. 20 L n. 20 L n. 20 L n. 20 L n. 20 L n. 20 L n. 20 L Näytemäärä, kg 2 4 n. 2 n. 2 Näytteenottopaikka Hangaslampi Pohjasvaara Pihlajaselänne Kurtti Saha Näytetunnus KKJ - koordinaatit KU105 – KU109 - 13 KU110 – KU112 - 13 KU113 – KU116 - 13 KU117 – KU120 - 13 KU121 – KU124 - 13 7355314 7355625 7356535 7357447 7356219 Näytteenottopaikka Näytetunnus Hangaspuro Kaivos SW / Hangaspuro Kitkajoki Hangaslampi Hangaslampi, Kaivospiiri Pohjaslampi E Käylä Loukasaho Hangaspuro Sakarinkaivulammin suo Käylä WGS84 - koordinaatit KU016-13 66°17’38,10’’ 29°10’33,93’’ KU017-13 KU018-13 KU040-13 66°17’20,98’’ 29°11’07,70’’ 60°18’08,59’’ 29°08’49,06’’ 66°17’04,96’’ 29°12’20,34’’ KU041-13 KU042-13 KU044-13 KU045-13 KU064-13 66°17’00,68’’ 66°16’23,45’’ 66°17’36,66’’ 66°16’42,12’’ 66°17’39,22’’ KU065-13 KU066-13 66°17’41,46’’ 29°12’23,09’’ 66°17’48,39’’ 29°09’45,90’’ Näytteenottopaikka Näytetunnus Ylipäälamminniemi Kitkajoki Ylipäälamminniemi Pohjaslampi 3600320 3598849 3599528 3596597 3597287 KU073-13 KU074-13 KU075-13 KU077-13 29°11’59,39’’ 29°13’59,70’’ 29°09’04,01’’ 29°15’53,56’’ 29°10’34,83’’ WGS84 - koordinaatit 66°17’09,40’’ 66°18’06,17’’ 66°17’09,40’’ 66°16’21,15’’ 29°19’16,13’’ 29°09’03,36’’ 29°19’16,13’’ 29°11’41,77’’ 56 VEDET Lähdevesi Jokivesi Jokivesi Jokivesi Jokivesi Näytteenottopäivä 30.7.2013 31.7.2013 31.7.2013 31.7.2013 1.8.2013 Näytemäärä, litraa 10 + 1 10 + 10 10 + 10 10 + 10 10 + 10 Jokivesi Jokivesi Järvivesi Järvivesi Järvivesi Purovesi Pohjavesi 31.7.2013 23.9.2013 18.9.2013 20.9.2013 18.9.2013 22.9.2013 21.9.2013 10 + 10 10 + 10 10 + 10 10 + 10 10 + 10 10 + 10 10 + 1 Pohjavesi Pohjavesi Rengaskaivovesi Rengaskaivovesi Porakaivovesi Porakaivovesi Porakaivovesi 19.9.2013 21.9.2013 23.9.2013 25.9.2013 24.9.2013 25.9.2013 25.9.2013 10 + 1 10 + 1 10 + 1 10 + 1 10 + 1 10 + 1 10 + 1 KALAT Näytteenottopäivä 19.9.2013 15.10.2013 23.9.2013 2.10.2013 23.9.2013 19.9.2013 24.9.2013 5.10.2013 18.9.2013 25.9.2013 2.10.2014 19.9.2013 2.10.2013 10.10.2013 28.9.2013 26.9.2013 6.10.2013 20.8.2013 19.9.2013 21.9.2013 15.10.2013 Näytemäärä, kg 3,5 2,4 0,9 0,3 2,0 1,8 5,5 3,4 1,9 2,0 0,6 2,1 1,4 2,4 2,4 0,5 1,8 0,6 2,5 4,0 2,9 Ahven Ahven Ahven Ahven Hauki Hauki Hauki Hauki Harjus Harjus Kiiski Muikku Muikku Muikku Siika (pienet) Siika Siika (isot) Siika (pienet) Särki Särki Särki Näytteenottopaikka Pohjaslampi Hangaspuro Kitkajoki Kitkajoki 2 Välijoki Kitkajoki VähäKäyläkoski Kitkajoki Hangaslampi Kurtinjärvi Pohjaslampi Sakari Kaivospiiri Pohjaslampi NE (HP3) Hangaslampi Säkkilänjärvi Käylä Käylä Kurtti Säkkilä Lisätiedot Kitkan Herkku Kitkan Herkku Kitkan Herkku Näytetunnus WGS84 - koordinaatit KU001-13 KU002-13 KU003-13 KU004-13 KU005-13 66°16’30,70’’ 66° 17’38,10’’ 66°18´8,59’’ 66°17’57,18’’ 66°16’21,56’’ 29°11’53,33’’ 29°10’33,93’’ 29°08’49,06’’ 29°10’25,86’’ 29°10’00,94’’ KU006-13 KU039-13 KU035-13 KU036-13 KU037-13 KU038-13 KU027-13 66°17’46,79’’ 66°17’09,40’’ 66°17’04,05’’ 66°16’35’’ 66°16’24,08’’ 66°17’39,08’’ 66°17’22,76’’ 29°13’37,00’’ 29°19’16,13’’ 29°12’22,21’’ 29°04’46’’ 29°12’15,21’’ 29°12’04,09’’ 29°11’22,82’’ KU028-13 KU029-13 KU030-13 KU031-13 KU032-13 KU033-13 KU034-13 66°16’30,28’’ 29°12’50,76’’ 66°17’00,91’’ 29°12’09,03’’ Hevoskorventie 4 - Näytteenottopaikka Näytetunnus Pohjaslampi Kitkajoki Ala-Kitka Kurtinjärvi Ala-Kitka Pohjaslampi Kurtinjärvi Kitkajoki Hangaslammen keräyslaatikko Kitkajoki Kurtinjärvi Ala-Kitka, Kokkohauta Kurtinjärvi Kitkajoki Kurtinjärvi Kurtinjärvi Kitkajoki Kitkajoki Pohjaslampi Kurtinjärvi Kitkajoki KU055-13 KU080-13 KU062-13 KU094-13 KU059-13 KU061-13 KU063-13 KU079-13 KU056-13 KU091-13 KU092-13 KU057-13 KU093-13 KU087-13 KU078-13 KU081-13 KU089-13 KU090-13 KU058-13 KU060-13 KU086-13 57 SEDIMENTTI Sedimentti Sedimentti Sedimentti Sedimentti Sedimentti Näytteenottopäivä 18.9.2013 23.9.2013 23.9.2013 20.9.2013 24.9.2013 0 – 5 cm 0 – 5 cm 0 – 10 cm / 2 0 – 15 cm / 3 0 – 20 cm / 6 Sedimentti Sedimentti 23.9.2013 18.9.2013 0 – 5 cm 0 – 15 cm / 3 Purosedimentti 22.9.2013 0 – 25 cm / 3 * Etrs-tm-35fin-tasokoordinaatit MARJAT Mustikka Juolukka Variksenmarja Variksenmarja Puolukka Puolukka Puolukka RIISTA JA PORO Hirvi Poronliha SIENET Punikkitatti Kangastatti Isohapero Kangasrousku Kehnäsieni Kangasrousku Härmämalikka Kangasrousku Kangasrousku Voitatti Lisätiedot Näytteenottopäivä 1.8.2013 5.8.2013 30.7.2013 31.7.2013 11.9.2013 11.9.2013 16.9.2013 Näytemäärä, kg 2,5 2,3 2,3 2,0 2,5 2,5 1,8 Näytteenottopäi vä 18.11.2013 13.10.2013 Näytemäärä, kg - Näytteenottopäivä 1.8.2013 1.8.2013 1.8.2013 1.8.2013 1.8.2013 20.9.2013 21.9.2013 19.9.2013 18.9.2013 26.9.2013 Näytemäärä, kg 2 2 2 2,5 1,2 2 2 2 2,5 1 Näytteenottopaikka Hangaslampi Välijoki Välijoki Ylä Kurtinjärvi Kitkajoki Ylipäälamminni emi Pohjaslampi Suolampi, virtaus Kitkajokeen Näytetunnus WGS84 – koordinaatit KU082-13 KU083 - 13 KU084 - KU085 - 13 KU095 - KU097 - 13 KU098 - KU0103 - 13 66°17’04,05’’ 66°16’26,81’’ 66°16’29,32’’ 66°16’35’’ N7355155* 29°12’22,21’’ 29°08’21,54’’ 29°08’33,18’’ 29°04’46’’ E597552* KU104-13 KU070 - KU072 - 13 66°17’09,40’’ N7352154* 29°19’16,13’’ E598991* KU067 - KU069 - 13 66°17’39,08’’ 29°12’04,09’’ Näytteenottoalue Pohjaslampi Pohjaslampi Käylä Hautausmaa Pohjaslampi Käylä Kurtti Näytetunnus KU012-13 KU013-13 KU014-13 KU015-13 KU019-13 KU020-13 KU046-13 WGS84 - koordinaatit 66°16’41,99’’ 66°16’41,99’’ 66°16’41,99’’ 66°17’56,61’’ 66°26896 66°29753 66°16’48’’ 29°11’55,87’’ 29° 11’55,87’’ 29°11’55,87’’ 29°10’22,70’’ 29°20490 29°20159 29°08’00’’ Lisätiedot Näytetunnus Käylä, Kurtinvaara, Aikuinen n.2 vuotias uroshirvi Alakitka Plk KU088-13 KU076-13 Näytteenottoalue Näytetunnus Oskarinpalo KU007-13 KU008-13 KU010-13 KU009-13 KU011-13 KU021-13 KU022-13 KU023-13 KU024-13 KU049-13 Oskarinpalo Oskarinpalo Hangaslampi N Oskarinpalo Käylä Kaivospiiri Pohjaslampi NE Pohjaslampi SW Käylä WGS84 - koordinaatit 66°17’05,22’’ 66°16’03,00’’ 66°17’05,22’’ 66°17’09,29’’ 66°17’05,22’’ 66°17’38,98’’ 66°17’22,76’’ 66°16’30,28’’ 66°16’10,03’’ 66°17’36,66’’ 29°12’20,14’’ 29°12’33,01’’ 29°12’20,14’’ 29°12’56,95’’ 29°12’20,14’’ 29°08’55,97’’ 29°11’22,82’’ 29°12’50,76’’ 29°11’22,40’’ 29°09’04,01’’ 58 MUUT Ilma Ilma Ilma Näytteenottopäivä 15.9.2013 16.9.2013 22.9.2013 Peruna 25.9.2013 Peruna Nauris Naava Naava Naava 25.9.2013 15.10.2013 21.9.2013 25.9.2013 24.9.2014 Näytemäärä, kg Lisätiedot Ostettu, 3,6 Janne Kurtti Ostettu, 4 Säkkinen 2,5 - Naava 25.9.2014 - Näytteenottopaikka Kurtti Käylä Kurtti KU025-13 KU026-13 KU043-13 Sallantie KU047-13 Säkkilä KU050-13 KU048-13 KU051-13 KU052-13 KU053-13 66°16’23,45’’ 66°17’00,91’’ 66°16’42,24’’ 66°16’31’’ 29°13’59,90’’ 29°12’09,03’’ 29°15’42,31’’ 29°14’11’’ KU054-13 66°17’42,93’’ 29°12’29,05’’ Pohjaslampi E Hangaslampi Loukasaho Pihlajaselänne Sakarinkaivula mminsuo NE Näytetunnus WGS84 - koordinaatit Sallantie 31 Käyläntie 34 Sallantie 31 59 Liite 7: Vuonna 2013 otettujen näytteiden gammaspektrometriset tulokset Gammaspektrometristen näytemittausten tulokset (Bq/kg, Bq/l), suhteellinen epävarmuus 2σ (pieni luku tuloksen vieressä). Marja-, kasvis-, liha- ja kalanäytteiden tulokset on ilmoitettu tuorepainoa (tp.) kohden ja sammal-, maaperä- ja sedimenttinäytteiden kuivapainoa kohden (kp.). Näytelaji STUKin näytetunnus Mustikka KU012-13 1.8.2013 Bq/kg tp. 1,37 14 34 8 4,9 8 - 0,28 12 Puolukka KU019-13 11.9.2013 Bq/kg tp. 0,66 42 35 12 2,2 12 - 1,06 Puolukka KU020-13 11.9.2013 Bq/kg tp. 1,70 24 33 8 6,7 12 - Puolukka KU046-13 16.9.2013 Bq/kg tp. 0,77 30 26 8 2,0 12 - Juolukka KU013-13 5.8.2013 Bq/kg tp. 0,69 34 30 16 2,9 16 Variksenmarja KU014-13 30.7.2013 Bq/kg tp. 3,7 26 31 14 2,0 Variksenmarja KU015-13 31.7.2013 Bq/kg tp. 3,1 18 31 16 Karhunsammal KU064-13 24.9.2013 Bq/kg kp. 227 10 298 Karhunsammal KU065-13 22.9.2013 Bq/kg kp. 222 10 156 Kerrossammal KU066-13 24.9.2013 Bq/kg kp. 380 10 Rahkasammal KU040-13 18.9.2013 Bq/kg kp. 126 12 Rahkasammal KU041-13 21.9.2013 Bq/kg kp. 243 Rahkasammal KU042-13 19.9.2013 Bq/kg kp. Rahkasammal KU044-13 24.9.2013 Rahkasammal KU045-13 25.9.2013 Näkinsammal KU016-13 Näkinsammal Näytteenottopäivä Yksikkö Be-7 K-40 Cs-137 Pb-210 Ra-226 Ra-228 Th-228 U-238 <2 12 0,25 24 < 0,05 0,44 34 < 0,1 0,34 20 < 0,1 < 0,04 <4 0,25 14 < 0,1 < 0,1 <3 - 0,20 30 <4 18 - 0,12 50 0,33 36 < 0,04 0,12 62 < 0,1 3,6 16 - 0,09 50 0,14 60 < 0,03 <4 8 98 8 48 14 < 0,1 < 0,2 <7 8 122 8 34 14 < 0,1 145 8 61 8 89 14 0,09 52 0,31 38 0,23 50 0,06 46 12 80 12 - 0,18 60 1,44 16 <5 310 14 221 18 66 10 78 <6 228 12 258 12 122 10 < 0,2 0,66 22 0,23 36 Bq/kg kp. 137 12 109 12 140 Bq/kg kp. 279 8 203 8 32 0,39 24 2,56 12 0,13 46 0,63 16 3,2 52 <7 31.7.2013 Bq/kg kp. 126 10 154 10 KU017-13 30.7.2013 Bq/kg kp. 146 14 95 170 10 204 12 74 28 112 24 Näkinsammal KU018-13 31.7.2013 Bq/kg kp. 773 10 8,4 10 46 30 Ahvenvita KU073-13 23.9.2013 Bq/kg kp. 61 Vita KU074-13 25.9.2013 Bq/kg kp. 14,9 12 5,9 34 1,6 32 2,1 28 17 20 13 32 Ärviä KU075-13 23.9.2013 Ärviä KU077-13 19.9.2013 10,0 10 9,2 14 1,4 24 2,0 24 10 24 36 50 <2 1,92 14 4,4 12 3,1 12 18 1,06 14 51 12 <1 12 52 12 3,6 12 8 63 0,75 20 3,9 12 - 820 10 540 16 3,9 20 77 14 1050 12 93 10 5,5 10 41 32 52 26 680 10 41 8 12 680 8 680 8 - 7,7 20 143 12 780 10 9,2 10 - 5,5 20 Bq/kg kp. 180 12 590 10 2,24 10 - 7,7 54 Bq/kg kp. 113 12 286 10 1,95 14 - 45 32 8 <7 <4 <3 <6 <5 - ei analysoitu 60 Näytelaji STUKin näytetunnus Näytteenottopäivä Yksikkö K-40 Cs-137 Hirvenliha Poronliha Peruna Peruna Nauris KU088-13 KU076-13 KU047-13 KU050-13 KU048-13 18.10.2013 13.10.2013 25.9.2013 25.9.2013 15.10.2013 Bq/kg tp. Bq/kg tp. Bq/kg tp. Bq/kg tp. Bq/kg tp. 110 109 872 700 700 10 Ahven Ahven Ahven Ahven Harjus Harjus Hauki Hauki Hauki Hauki Kiiski Muikku Muikku Muikku Siika Siika (isot) Siika (pienet) Siika (pienet) Särki Särki Särki KU055-13 KU062-13 KU080-13 KU094-13 KU056-13 KU091-13 KU059-13 KU061-13 KU063-13 KU079-13 KU092-13 KU057-13 KU087-13 KU093-13 KU081-13 KU089-13 KU078-13 KU090-13 KU058-13 KU060-13 KU086-13 19.9.2013 23.9.2013 15.10.2013 2.10.2013 18.9.2013 25.9.2013 23.9.2013 19.9.2013 24.9.2013 5.10.2013 2.10.2014 19.9.2013 10.10.2013 2.10.2013 26.9.2013 6.10.2013 28.9.2013 20.8.2013 19.9.2013 21.9.2013 15.10.2013 Bq/kg tp. Bq/kg tp. Bq/kg tp. Bq/kg tp. Bq/kg tp. Bq/kg tp. Bq/kg tp. Bq/kg tp. Bq/kg tp. Bq/kg tp. Bq/kg tp. Bq/kg tp. Bq/kg tp. Bq/kg tp. Bq/kg tp. Bq/kg tp. Bq/kg tp. Bq/kg tp. Bq/kg tp. Bq/kg tp. Bq/kg tp. 106 107 115 108 121 125 128 129 128 132 107 115 110 102 132 123 111 119 107 95 104 8 12 10 8 8 8 8 12 12 18 8 8 8 8 8 8 12 12 8 8 18 18 12 18 18 7,8 97 < 0,1 0,127 11,3 10 9,6 10,6 10,3 11,4 7,7 2,9 16,2 7,4 22,0 13,6 11,8 4,5 5,7 3,9 9,1 4,1 6,5 4,7 5,4 6,4 7,5 12 14 22 12 8 8 10 10 12 12 8 12 8 8 8 10 16 8 8 12 12 10 12 12 Pb-210 Ra-226 Ra-228 Th-228 U-238 < 0,5 < 0,5 <1 < 0,2 < 0,2 0,33 30 0,24 30 < 0,4 < 0,2 < 0,2 < 0,4 < 0,4 <1 < 0,1 < 0,1 < 0,1 < 0,1 < 0,2 <1 <2 <2 <2 <3 < 0,3 < 0,4 < 0,5 < 0,5 < 0,5 < 0,5 < 0,5 < 0,3 < 0,5 < 0,5 < 0,7 < 0,3 < 0,8 < 0,4 < 0,4 < 0,5 < 0,4 < 0,4 < 0,3 < 0,3 < 0,6 0,78 0,27 < 0,1 < 0,1 < 0,1 < 0,1 < 0,1 < 0,1 < 0,1 0,18 < 0,1 < 0,1 < 0,1 < 0,1 < 0,1 < 0,1 < 0,1 < 0,1 0,30 0,22 < 0,1 < 0,2 < 0,2 < 0,2 < 0,3 < 0,2 < 0,2 < 0,2 < 0,2 < 0,2 < 0,1 < 0,2 < 0,2 < 0,2 < 0,2 < 0,2 < 0,2 < 0,1 < 0,2 < 0,2 < 0,1 < 0,2 < 0,04 < 0,04 < 0,05 < 0,07 < 0,05 < 0,05 < 0,04 < 0,04 < 0,06 < 0,04 < 0,05 < 0,04 < 0,05 < 0,05 < 0,06 < 0,05 < 0,03 < 0,05 < 0,05 < 0,05 < 0,05 <6 <6 <7 <8 <7 <7 <5 <4 <7 <5 <7 <6 <6 <7 <9 <7 <4 <7 <6 <7 <8 14 30 30 30 40 - ei analysoitu 61 STUKin näytetunnus Näytteenottopäivä Yksikkö Maaperä Hangaslampi N 0-5 cm Maaperä Hangaslampi N 5-10 cm Maaperä Hangaslampi N 10-15 cm Maaperä Hangaslampi N 15-20 cm KU108-13 KU107-13 KU106-13 KU105-13 1.8.2013 1.8.2013 1.8.2013 1.8.2013 Bq/kg Bq/kg Bq/kg Bq/kg 465 10 599 10 567 10 524 8 22,6 4,8 1,28 0,21 Maaperä Pohjasvaara 0-5 cm Maaperä Pohjasvaara 5-10 cm Maaperä Pohjasvaara 10-15 cm Maaperä Pohjasvaara 15-20 cm KU112-13 KU111-13 KU110-13 KU109-13 31.7.2013 31.7.2013 31.7.2013 1.8.2013 Bq/kg Bq/kg Bq/kg Bq/kg 41 540 656 576 Maaperä Pihlajaselänne 0-5 cm Maaperä Pihlajaselänne 5-10 cm Maaperä Pihlajaselänne 10-15 cm Maaperä Pihlajaselänne 15-20 cm KU116-13 KU115-13 KU114-13 KU113-13 31.7.2013 31.7.2013 31.7.2013 31.7.2013 Maaperä Kurtti 0-5 cm Maaperä Kurtti 5-10 cm Maaperä Kurtti 10-15 cm Maaperä Kurtti 15-20 cm KU120-13 KU119-13 KU118-13 KU117-13 Maaperä Saha 0-5 cm Maaperä Saha 5-10 cm Maaperä Saha 10-15 cm Maaperä Saha 15-20 cm Näytelaji K-40 Cs-137 Ra-226 Ra-228 Th-228 5,9 12,6 11,3 12,5 10 13,2 15,0 15,9 16,1 12 11,2 13,5 14,6 14,7 10 26 - 2,5 10,1 12,3 11,5 10 1,4 15,9 17,1 19,4 40 1,1 15,6 16,6 17,4 34 10 44,1 8 21,1 10 5,4 10 1,25 10 Bq/kg Bq/kg Bq/kg Bq/kg 337 10 562 8 633 10 540 8 31,6 10 5,5 8 0,99 14 0,28 24 - 12,7 8,2 10,4 9,8 30 13,1 17,5 19,2 21,1 12 31.7.2013 31.7.2013 31.7.2013 31.7.2013 Bq/kg Bq/kg Bq/kg Bq/kg 400 10 553 8 522 8 543 10 37 8 6,8 8 2,5 8 1,43 12 - 9,5 13,7 12,0 13,3 40 14,9 21,3 22,9 21,3 10 KU124-13 KU123-13 KU122-13 KU121-13 1.8.2013 1.8.2013 1.8.2013 1.8.2013 Bq/kg Bq/kg Bq/kg Bq/kg 404 10 470 8 401 8 513 10 27,7 10 4,9 8 1,19 10 0,56 16 - 12,3 10,1 14,3 20,1 40 10 30 15,7 20,9 25,3 26,6 Sedimentti Hangaslampi 0-5 cm KU082-13 18.9.2013 Bq/kg 110 12 23,3 10 145 20 23 20 Sedimentti Välijoki 0-5 cm KU083-13 23.9.2013 Bq/kg 510 14,8 8 27,7 20 35 Sedimentti Välijoki Ylä 0-5 cm Sedimentti Välijoki Ylä 5-10 cm KU084-13 KU085-13 23.9.2013 23.9.2013 Bq/kg Bq/kg 131 12 39 26 17,5 10 6,4 14 191 20 85 20 75 46 10 10 10 8 10 10 12 Pb-210 60 50 36 10 10 8 10 10 10 U-238 < 25 < 12 13 13 58 54 14 < 12 14 6 10 12,4 12 16,9 8 18,4 10 19,6 8 < 16 10 14 12 14,0 12 20,9 8 22,4 8 21,1 10 15 10 16 22 68 13 16 23 17 80 10 15,2 10 20,3 10 25,0 8 26,2 10 26,9 12 25,2 10 66 52 44 14,5 12 14,3 12 106 22 48 10,6 20 4,8 36 8,9 18 4,2 26 243 256 26 30 30 36 40 30 40 30 30 40 40 40 60 10 10 10 8 10 8 8 8 10 8 8 10 10 64 72 42 64 64 52 68 50 48 32 40 42 26 62 STUKin näytetunnus Näytteenottopäivä Yksikkö Sedimentti Kurtinjärvi 0-5 cm Sedimentti Kurtinjärvi 5-10 cm Sedimentti Kurtinjärvi 10-15 cm KU095-13 KU096-13 KU097-13 20.9.2013 20.9.2013 20.9.2013 Bq/kg Bq/kg Bq/kg Sedimentti Kitkajoki 0-2 cm Sedimentti Kitkajoki 2-4 cm Sedimentti Kitkajoki 4-6 cm Sedimentti Kitkajoki 6-8 cm Sedimentti Kitkajoki 8-10 cm Sedimentti Kitkajoki 10-20 cm KU098-13 KU099-13 KU100-13 KU101-13 KU102-13 KU103-13 24.9.2013 24.9.2013 24.9.2013 24.9.2013 24.9.2013 24.9.2013 Sedimentti Ylipäälamminniemi 0-5 cm KU104-13 Sedimentti Pohjaslampi 0-5 cm Sedimentti Pohjaslampi 5-10 cm Sedimentti Pohjaslampi 10-15 cm Purosedimentti Suolampi 0-5 cm Purosedimentti Suolampi 5-10 cm Purosedimentti Suolampi 10-25 cm Näytelaji - ei analysoitu Näytelaji Ilma Ilma STUKin näytetunnus KU025-13 KU026-13 Cs-137 Pb-210 Ra-226 Ra-228 Th-228 U-238 285 12 256 12 217 10 123 10 43,0 10 24,6 10 630 18 246 18 194 20 163 173 193 34 24,8 23,3 23,0 16 26,1 22,2 22,2 14 340 280 300 Bq/kg Bq/kg Bq/kg Bq/kg Bq/kg Bq/kg 253 295 255 272 273 282 106 163 171 82 53 16,4 530 400 350 204 164 65 20 36 28,9 31 29,6 27,3 31 12 12 35 32 30 28,3 25,6 34 12 14 34 65 48 50 51 55 12 < 80 100 107 149 86 130 23.9.2013 Bq/kg 228 12 84 10 330 18 28 60 34 12 40 12 148 26 KU070-13 KU071-13 KU072-13 18.9.2013 18.9.2013 18.9.2013 Bq/kg Bq/kg Bq/kg 42 26 61 20 60 18 54 12 66 12 43 10 720 12 620 18 380 18 143 139 111 48 18 450 520 510 20 18 12,4 12,3 11,0 KU067-13 KU068-13 KU069-13 22.9.2013 22.9.2013 22.9.2013 Bq/kg Bq/kg Bq/kg < 20 28 48 41 28 9,2 20 12,8 18 20,7 10 330 14 530 18 490 18 27 24 14 20 20,6 26 13,0 26 9,0 30 16 25 13,0 24 K-40 Cs-137 Näytteenottopäivä 15.9.2013 16.9.2013 Yksikkö Be-7 K-40 10 10 18 8 12 8 8 12 12 8 10 12 Pb-210 3 4200 24 170 54 <7 - 3 2910 24 51 38 < 0,8 - 3 <4 µBq/m µBq/m Ilma KU043-13 22.9.2013 µBq/m 1095 12 280 32 Naava KU051-13 23.9.2013 Bq/kg kp. 139 12 83 8 11.2 Naava KU052-13 25.9.2013 Bq/kg kp. 136 18 79 18 11.3 Naava KU053-13 23.9.2013 Bq/kg kp. 153 14 111 8 Naava KU054-13 19.9.2013 Bq/kg kp. 163 14 81 18 18 12 18 20 18 Ra-226 28 26 38 74 50 52 42 60 60 20 20 15,7 13,1 11,9 16 14 14 12 12 14 20 16 16 12 14 12 10 14 18 12 20 18 Ra-228 Th-228 U-238 < 16 < 30 < 14 < 1000 <3 <5 <2 < 100 < 10 < 15 <5 < 400 < 0,3 < 0,1 <1 < 0,4 < 0,2 <2 330 20 8 150 14 0,28 12 152 18 < 0,2 17.1 8 146 14 0,47 40 < 0,4 < 0,1 <2 11.8 10 168 18 0,55 20 < 0,2 < 0,05 <2 26 22 24 22 38 36 26 46 26 14 16 < 140 < 100 < 80 63 Näytelaji Lähdevesi Jokivesi Jokivesi Jokivesi Jokivesi Jokivesi Jokivesi Järvivesi Järvivesi Järvivesi Purovesi Pohjavesi Pohjavesi Pohjavesi Rengaskaivovesi Rengaskaivovesi Porakaivovesi Porakaivovesi Porakaivovesi STUKin näytetunnus KU001-13 KU002-13 KU003-13 KU004-13 KU005-13 KU006-13 KU039-13 KU035-13 KU036-13 KU037-13 KU038-13 KU027-13 KU028-13 KU029-13 KU030-13 KU031-13 KU032-13 KU033-13 KU034-13 Näytteenottopäivä Yksikkö K-40 30.7.2013 31.7.2013 31.7.2013 31.7.2013 1.8.2013 31.7.2013 23.9.2013 18.9.2013 20.9.2013 18.9.2013 22.9.2013 21.9.2013 19.9.2013 21.9.2013 23.9.2013 25.9.2013 24.9.2013 25.9.2013 25.9.2013 Bq/kg Bq/kg Bq/kg Bq/kg Bq/kg Bq/kg Bq/kg Bq/kg Bq/kg Bq/kg Bq/kg Bq/kg Bq/kg Bq/kg Bq/kg Bq/kg Bq/kg Bq/kg Bq/kg < 0,3 < 0,3 < 0,1 < 0,1 < 0,2 < 0,1 < 0,3 < 0,2 < 0,1 < 0,2 < 0,2 < 0,3 < 0,1 < 0,1 < 0,2 < 0,2 < 0,1 < 0,1 < 0,2 Cs-137 < 0,01 < 0,01 < 0,003 < 0,006 < 0,01 < 0,006 < 0,01 < 0,01 < 0,01 < 0,01 < 0,01 < 0,02 < 0,01 < 0,006 < 0,01 < 0,01 < 0,01 < 0,006 < 0,01 Ra-226 < 0,1 < 0,1 < 0,1 < 0,1 < 0,1 < 0,1 < 0,1 < 0,1 < 0,1 < 0,1 < 0,1 < 0,1 < 0,1 < 0,1 < 0,1 < 0,1 < 0,1 < 0,1 < 0,1 Ra-228 < 0,05 < 0,03 < 0,03 < 0,03 < 0,1 < 0,03 < 0,05 < 0,05 < 0,03 < 0,04 < 0,05 < 0,06 < 0,05 < 0,03 < 0,05 < 0,03 < 0,03 < 0,03 < 0,04 Th-228 < 0,04 < 0,04 < 0,04 < 0,05 < 0,04 < 0,01 < 0,02 < 0,02 < 0,01 < 0,01 < 0,01 < 0,02 < 0,01 < 0,01 < 0,01 < 0,01 < 0,01 < 0,01 < 0,01 U-238 <1 <1 <1 <1 <2 <1 <2 <2 <1 <1 <2 <2 <1 <1 <2 <1 <1 <1 <1 - ei analysoitu 64 Liite 8: Vuonna 2013 otettujen näytteiden radiokemiallisten uraanianalyysien tulokset Radiokemialliset uraanianalyysien tulokset (mBq/kg ja Bq/kg) vuonna 2013 kerätyistä ympäristönäytteistä. Epävarmuus on esitetty prosentteina ja pitoisuutena (mBq/kg ja Bq/kg) alkuperäisestä tuloksesta kahden sigman epävarmuudella. <-merkki tarkoittaa, että analysoidun näytteen mittaustulos on jäänyt alle menetelmän määritysrajan. Tulokset on ilmoitettu näytteen kuivapainoa kohden. Uraanin aktiivisuuspitoisuudet yksikössä mBq/kg kuivapainoa kohden. Näytetunnus Näytelaji KU012-13 KU013-13 KU014-13 KU015-13 KU019-13 KU020-13 KU046-13 KU007-13 KU008-13 Ku009-13 KU021-13 KU022-13 KU023-13 KU024-13 Ku010-13 KU049-13 KU011-13 KU040-13 KU041-13 KU042-13 KU044-13 KU045-13 KU064-13 KU065-13 KU066-13 KU047-13 KU050-13 KU088-13 KU076-13 KU048-13 KU051-13 KU052-13 KU053-13 KU054-13 KU094-13 KU055-13 KU062-13 KU080-13 KU079-13 Mustikka Juolukka Variksenmarja Variksenmarja Puolukka Puolukka Puolukka Punikkitatti Kangastatti Kangasrousku Kangasrousku Härmämalikka Kangasrousku Kangasrousku Isohapero Voitatti Kehnäsieni Rahkasammal Rahkasammal Rahkasammal Rahkasammal Rahkasammal Karhunsammal Karhunsammal Kerrossammal Peruna Peruna Hirvenliha Poronliha Nauris Naava Naava Naava Naava Ahven Ahven Ahven Ahven Hauki U-234 mBq/kg U-238 mBq/kg Epä Epä Epä Epä U-234 varm. varm. U-238 varm. varm. % mBq/kg % mBq/kg < 4,6 3,6 25 0,9 < 7,6 < 3,7 < 6,7 7,5 60 4,5 7,3 19 1 6,9 19 1,3 6 18 1 6,1 18 1,1 < 7 3,3 23 0,8 13 18 2 14 18 2 < 13 7,9 28 2,2 < 18 < 9 10 19 2 8,9 20 1,8 446 14 62 106 15 16 407 14 57 292 14 41 16 17 3 7,2 21 1,5 < 12 6,1 25 1,5 < 21 < 10 < 22 < 11 < 23 < 11 292 16 46 297 16 47 147 17 24 136 17 23 65 17 11 66 17 11 3 747 13 494 851 13 114 61 15 9 59 15 9 2 024 14 291 757 16 118 58 15 9 54 15 8 185 13 24 68 14 10 < 9 7 26 2 14 17 2 11 18 2 < 9 < 4 < 8 < 4 < 13 < 6 82 16 13 77 16 12 51 16 8 52 16 8 46 16 8 42 17 7 6 16 1 5 16 1 503 13 66 131 15 20 2 207 14 314 534 15 82 437 13 59 195 14 28 435 16 69 177 18 32 < 11 < 5 U234/U238 isotooppisuhde 1,1 1,3 1,1 1,0 1,0 0,9 1,3 1,3 1,1 4,2 1,4 2,2 1,1 1,3 2,2 1,2 1,0 1,1 1,0 4,4 1,0 2,7 1,1 2,7 1,1 1,3 1,5 0,8 1,5 1,1 1,0 1,1 1,0 4,1 4,1 2,2 2,5 1,8 65 Näytetunnus Näytelaji KU061-13 KU063-13 KU059-13 KU091-13 KU056-13 KU092-13 KU057-13 KU087-13 KU093-13 KU078-13 KU081-13 KU089-13 KU090-13 KU058-13 KU060-13 KU086-13 KU027-13 KU028-13 KU029-13 KU035-13 KU036-13 KU037-13 KU038-13 KU039-13 KU003-13 KU004-13 KU005-13 KU001-13 KU002-13 KU006-13 Hauki Hauki Hauki Harjus Harjus Kiiski Muikku Muikku Muikku Siika Siika Siika Siika Särki Särki Särki pohjavesi pohjavesi pohjavesi Järvivesi Järvivesi Järvivesi Purovesi Jokivesi Jokivesi Jokivesi Jokivesi Lähdevesi Hangaspuro VähäkäylänkI U-234 mBq/kg U-238 mBq/kg Epä Epä Epä Epä U-234 varm. varm. U-238 varm. varm. % mBq/kg % mBq/kg 24 16 4 7 23 2 < 11 < 5 < 12 < 6 < 120 < 58 32 20 6 20 23 5 1 594 13 204 446 13 59 67 15 10 29 17 5 223 15 33 67 17 12 424 13 56 104 14 15 495 13 65 136 14 19 < 49 < 24 25 17 4 5 22 1 96 14 14 38 16 6 2 836 13 362 681 13 89 1 130 13 146 320 14 43 645 13 84 210 14 29 74 14 11 26 14 4 9,2 14 1,3 4,8 15 0,7 3,9 16 0,6 1,3 21 0,3 1,6 18 0,3 1,0 20 0,2 6,5 14 0,9 1,6 20 0,3 43 13 6 11 14 2 5,4 14 0,8 2,6 16 0,4 2,0 16 0,3 0,6 23 0,1 2,3 15 0,4 1,1 18 0,2 2,0 15 0,3 0,8 19 0,2 23 13 3 6,1 15 0,9 4,0 15 0,6 1,8 18 0,3 16 14 2 4,4 16 0,7 1,9 16 0,3 < 0,9 U234/U238 isotooppisuhde 3,5 2,4 2,0 1,8 1,6 3,6 2,3 3,4 4,1 3,6 2,9 4,9 2,5 4,2 3,5 3,1 2,8 1,9 3,0 1,6 4,1 3,9 2,1 3,3 2,1 2,5 3,8 2,2 3,7 2,7 Uraanin aktiivisuuspitoisuudet yksikössä Bq/kg kuivapainoa kohden. Näytetunnus KU016-13 KU017-13 KU018-13 KU067-13 KU068-13 KU069-13 KU082-13 KU098-13 KU102-13 Näytelaji Näkinsammal Näkinsammal Näkinsammal Purosedimentti Purosedimentti Purosedimentti Sedimentti Sedimentti Sedimentti U-234 212 241 108 50 70 155 34 241 340 U-234 (Bq/kg) Epä Epä varm. varm. % Bq/kg 16 34 15 36 18 20 15 7 14 10 14 22 15 5 14 35 14 48 U-238 56 66 40 22 27 63 25 90 124 U-238 (Bq/kg) Epä Epä varm. varm. % Bq/kg 16 9 15 10 18 7 16 3 15 4 14 9 16 4 15 14 15 18 U234/U238 isotooppisuhde 3,8 3,7 2,7 2,3 2,5 2,5 1,4 2,7 2,7 66 Liite 9: Vuonna 2013 otettujen näytteiden radiokemialliset polonium- ja lyijyanalyysien tulokset Radiokemiallisten lyijy- ja poloniumanalyysien tulokset (Bq/kg) vuonna 2013 kerätyistä ympäristönäytteistä. Epävarmuus on esitetty prosentteina alkuperäisestä tuloksesta kahden sigman epävarmuudella. <-merkki tarkoittaa, että analysoidun näytteen mittaustulos on jäänyt alle menetelmän määritysrajan. Tulokset on ilmoitettu näytteen kuivapainoa kohden. Näytetunnus Näytelaji Näytteenottopäivä Pb-210 (Bq/kg k.p.) Epävarmuus (%) Po-210 (Bq/kg k.p.) Epävarmuus (%) KU008-13 kangastatti 1.8.2013 2,6 11,7 323,9 43,4 KU009-13 kangasrousku 1.8.2013 7,8 13,1 11,9 20,2 KU023-13 kangasrousku 19.9.2013 11,0 14,4 4,9 10,5 KU024-13 kangasrousku 18.9.2013 10,9 14,5 4,0 10,5 KU021-13 kangasrousku 20.9.2013 8,3 13,7 6,2 10,9 KU010-13 isohapero 1.8.2013 5,8 15,5 6,2 12,4 KU010-13 isohapero 1.8.2013 5,6 14,0 5,5 12,5 KU007-13 punikkitatti 1.8.2013 1,3 12,3 103,8 27,6 KU007-13 punikkitatti 1.8.2013 2,0 11,8 106,6 19,2 KU022-13 härmämalikka 21.9.2013 4,3 11,8 65,5 14,1 KU049-13 voitatti 26.9.2013 1,6 11,9 49,1 21,6 KU011-13 kehnäsieni 1.8.2013 3,1 12,4 20,6 15,8 KU016-13 näkinsammal 31.7.2013 72,2 11,6 129,4 7,3 KU017-13 näkinsammal 30.7.2013 85,4 11,6 143,9 7,1 KU018-13 näkinsammal 31.7.2013 66,0 11,7 109,2 7,2 KU075-13 ärviä 23.9.2013 6,2 13,5 8,5 18,4 KU077-13 ärviä 19.9.2013 28,6 11,9 38,8 8,7 KU074-13 vita sp 25.9.2013 38,1 11,9 39,5 8,4 KU073-13 ahvenvita 23.9.2013 12,6 12,5 14,8 19,4 KU013-13 juolukka 30.7.2013 2,0 17,1 1,8 19,0 KU012-13 mustikka 30.7.2013 1,6 20,6 0,81 20,6 KU019-13 puolukka 11.9.2013 1,2 21,4 0,77 22,2 KU020-13 puolukka 11.9.2013 1,6 21,3 0,72 19,9 KU046-13 puolukka 16.9.2013 1,5 24,0 0,50 21,9 KU014-13 variksenmarja 30.7.2013 6,2 14,9 3,9 13,1 KU015-13 variksenmarja 31.7.2013 4,8 14,7 3,3 12,5 KU027-13 pohjavesi 21.9.2013 0,10 12,2 <0,001 6,9 KU028-13 pohjavesi 19.9.2013 0,007 13,3 0,006 11,1 KU029-13 pohjavesi 21.9.2013 0,031 13,0 0,002 13,8 KU001-13 lähdevesi 30.7.2013 0,007 15,6 0,001 9,0 KU030-13 rengaskaivovesi 23.9.2013 0,012 20,3 <0,001 9,2 KU031-13 rengaskaivovesi 25.9.2013 0,009 17,3 <0,001 17,2 KU032-13 porakaivovesi 24.9.2013 0,054 12,6 0,002 6,9 KU33-13 porakaivovesi 25.9.2013 0,012 17,3 <0,001 8,4 KU34-13 porakaivovesi 25.9.2013 0,020 13,8 0,006 8,6 67 Näytetunnus Näytelaji Näytteenottopäivä Pb-210 (Bq/kg k.p.) Epävarmuus (%) Po-210 (Bq/kg k.p.) Epävarmuus (%) KU035-13 järvivesi 18.9.2013 0,007 12,3 0,005 18,4 KU036-13 järvivesi 20.9.2013 0,002 13,6 0,001 26,8 KU037-13 järvivesi 18.9.2013 0,002 13,9 0,001 15,8 KU003-13 jokivesi 31.7.2013 0,001 14,7 0,001 12,0 KU004-13 jokivesi 31.7.2013 0,002 17,3 0,001 12,2 KU002-13 jokivesi 31.7.2013 0,001 13,6 0,002 13,8 KU006-13 jokivesi 31.7.2013 0,001 15,6 0,001 12,8 KU039-13 jokivesi 23.9.2013 0,003 13,2 0,002 9,5 KU005-13 jokivesi 1.8.2013 0,003 13,1 0,001 10,5 KU038-13 purovesi 22.9.2013 0,004 12,9 0,002 17,2 KU047-13 peruna 25.9.2013 0,72 43,8 0,05 31,6 KU050-13 peruna 25.9.2013 0,43 33,9 0,28 40,2 KU048-13 nauris 19.9.2013 0,59 46,6 0,04 35,6 KU076-13 poronliha 31.10.2013 0,58 15,2 9,6 35,4 KU088-13 hirvenliha 18.11.2013 0,83 16,6 3,5 29,0 KU055-13 ahven 19.9.2013 0,96 13,2 12,1 27,0 KU062-13 ahven 23.9.2013 3,4 13,7 10,9 16,3 KU094-13 ahven 2.10.2013 1,5 17,0 5,7 29,3 KU080-13 ahven 15.10.2013 0,87 14,1 5,2 27,7 KU063-13 hauki 24.9.2013 0,70 13,9 7,2 33,0 KU056-13 harjus 18.9.2013 19,3 11,7 135,1 8,8 KU091-13 harjus 25.9.2013 0,89 34,1 0,26 38,8 KU059-13 hauki 23.9.2013 0,44 14,5 10,8 46,3 KU061-13 hauki 19.9.2013 0,71 13,9 23,1 46,2 KU079-13 hauki 5.10.2013 0,40 14,5 5,4 43,0 KU092-13 kiiski 2.10.2013 2,2 12,5 50,4 23,7 KU057-13 muikku 19.9.2013 1,4 17,9 2,9 23,5 KU087-13 muikku 10.10.2013 0,85 14,9 6,3 31,7 KU093-13 muikku 2.10.2013 1,8 18,0 4,0 22,9 KU090-13 siika 20.8.2013 0,90 14,4 22,9 40,2 KU078-13 siika 28.9.2013 1,0 13,7 16,1 30,2 KU081-13 siika 26.9.2013 1,2 19,2 2,3 31,2 KU089-13 siika 6.10.2013 0,84 29,0 1,4 41,0 KU060-13 särki 21.9.2013 2,6 14,7 5,2 18,4 KU058-13 särki 19.9.2013 0,78 13,0 21,3 31,8 KU086-13 särki 15.10.2013 0,69 14,2 9,7 39,2 KU099-13 sedim 2-4cm 24.9.2013 426,3 11,5 441,6 6,9 KU100-13 sedim 4-6cm 24.9.2013 316,7 11,6 315,3 8,1 KU101-13 sedim 6-8cm 24.9.2013 317,2 11,7 127,8 7,0 KU102-13 sedim 8-10cm 24.9.2013 173,4 11,6 152,2 7,2 KU103-13 sedim 10-12 cm 24.9.2013 107,5 11,9 31,6 7,4 KU070-13 sedim 0-5cm 18.9.2013 731,5 11,6 764,6 6,9 KU071-13 sedim 5-10cm 18.9.2013 487,4 11,5 558,3 6,8 Näytetunnus Näytelaji Näytteenotto- Pb-210 Epävarmuus Po-210 Epävarmuus 68 päivä (Bq/kg k.p.) (%) (Bq/kg k.p.) (%) KU072-13 sedim 10-15cm 18.9.2013 334,4 11,6 374,1 6,8 KU082-13 sedim 0-5cm 18.9.2013 123,1 11,6 146,8 7,1 KU083-13 sedim 0-5cm 23.9.2013 26,2 12,0 25,8 8,6 KU084-13 sedim 0-5cm 18.9.2013 180,5 11,6 185,2 7,1 KU085-13 sedim 5-10cm 23.9.2013 81,4 11,7 82,5 7,4 KU104-13 sedim 0-5cm 23.9.2013 281,9 11,6 286,6 8,9 KU067-13 purosedim 0-5cm 22.9.2013 455,9 11,5 526,4 6,7 KU068-13 purosedim 5-10cm 22.9.2013 KU069-13 purosedim. 22.9.2013 420,7 11,5 501,5 6,8 KU040-13 rahkasammal 18.9.2013 39,8 12,2 24,4 8,8 KU041-13 rahksasammal 21.9.2013 70,6 12,0 27,6 7,9 KU042-13 rahkasammal 19.9.2013 49,6 12,2 30,0 8,3 KU043-13 rahkasammal 24.9.2013 52,8 12,5 23,1 8,5 KU044-13 rahkasammal 24.9.2013 59,7 12,5 19,0 8,9 KU045-13 rahkasammal 25.9.2013 74,0 12,2 31,1 13,1 KU064-13 karhunsammal 24.9.2013 48,9 12,1 28,1 8,0 KU065-13 karhunsammal 22.9.2013 42,2 12,1 16,5 8,2 KU066-13 kerrossammal 24.9.2013 103,7 11,7 44,4 7,5 KU052-13 naava 25.9.2013 170,1 11,6 112,6 11,9 KU053-13 naava 24.9.2013 156,7 11,6 137,5 12,1 KU054-13 naava 25.9.2013 154,0 11,6 142,3 7,1 11,5 5,2 69 Liite 10: Vuonna 2013 tehtyjen ulkoilman radonmittausten tulokset Ulkoilman radonmittaustulokset (Bq/m3). Mittaukset 1 ja 2 tehtiin välillä 21.5. – 21.8.2014 ja mittaukset 3 ja 4 välillä 21.8. – 5.11.2014. Bq/m 1 3 Bq/m 2 3 3 Bq/m keskiarvo Bq/m 3 3 Bq/m 4 3 3 Bq/m keskiarvo Pullo Nimi (paikka) X-cord Y-cord 1 Käylä 29,148801 66,294317 6,08 2,28 4,18 5,52 3,68 4,60 2 Hevoskorpi urheilukenttä 29,15654 66,29565 3,80 1,52 2,66 7,36 10,12 8,74 3 Saukkoniemi hautausmaa 29,17112 66,29849 1,52 5,32 3,42 10,12 10,12 10,12 4 Pihjalavaara 29,18681 66,29458 3,80 0,76 2,28 3,68 3,68 3,68 5 Sakarinkaivulamminsuo 29,2096 66,29501 3,04 6,08 4,56 3,68 1,84 2,76 6 Ukonmurto 29,24987 66,28889 5,26 4,51 4,89 6,53 2,80 4,66 7 Harjalampi SW 29,26495 66,27786 6,77 5,26 6,02 7,46 6,53 6,99 8 Mäntyharju 29,25501 66,26567 2,26 6,02 4,14 10,26 6,53 8,39 9 Säkkilä 29,23501 66,26283 6,77 0,75 3,76 4,66 9,33 6,99 10 Petäjävaara W 29,20235 66,26281 5,26 4,51 4,89 8,39 8,39 8,39 11 Pyöreälampi W 29,17145 66,2766 1,52 3,80 2,66 3,68 3,68 3,68 12 Pihlajasuo SE 29,18962 66,28468 3,80 3,04 3,42 6,44 4,60 5,52 13 Sahan N puoli 29,14667 66,28826 3,04 6,08 4,56 4,60 6,44 5,52 14 Kurtti 29,14099 66,27843 5,32 3,80 4,56 6,44 6,44 6,44 15 Tammela E 29,14234 66,27345 6,84 0,76 3,80 3,68 3,68 3,68 16 Kotikumpu 29,16389 66,26239 3,80 6,08 4,94 10,12 5,52 7,82 17 Rytilampi NE 29,17971 66,25728 3,76 1,50 2,63 9,33 5,60 7,46 18 Pohjaslampi E 29,229998 66,274035 3,04 3,04 3,04 4,66 4,66 4,66 19 Saha E / Kolvikko 29,163219 66,2831 -1,54 0,00 -0,77 8,28 1,84 5,06 20 Vähänkäylänlahti E / Nahkaniva 29,23182 66,29674 5,38 6,15 5,76 6,44 5,52 5,98 21 Pohjasvaara W 29,197516 66,277289 3,07 1,54 2,31 3,68 6,44 5,06 22 Hangaslampi N 29,2137 66,28497 3,84 2,31 3,07 4,60 4,60 4,60 23 Pohjasvaara E 29,21992 66,2793 5,38 4,61 5,00 11,19 6,53 8,86 24 Hangaslampi W 29,20064 66,28299 3,11 3,11 3,11 1,84 1,84 1,84 25 Juomasuolouhos W 29,19143 66,28992 9,33 3,89 6,61 ei tulosta ei tulosta 70 Liite 11: Kuvia vuonna 2012 tehdyistä näytteenotoista Kuva 1. Sammalnäytteen kerääminen maastosta. Kuva 2. Ulkoisen annosnopeuden mittaus. 71 Kuva 3. Maanäytteenotto. Kuva 4. Maanäyteprofiili. 72 Kuva 5. Vesinäytteenotto järvestä. Kuva 6. Vesinäytteenotto joesta 73 Kuva 7. Sedimenttinäytteenotto järvestä. Kuva 8. Veneen lasku vesille. 74 Kuva 9. Kalastusverkkojen lasku vesille. Kuva 10. Pohjavesinäytteenottoa. 75