yliopettaja Mikko Saarikoski, Turun ammattikorkeakoulu
Transcription
yliopettaja Mikko Saarikoski, Turun ammattikorkeakoulu
Ohjattu harjoittelu opiskelijan ammattiidentiteetin kehittäjänä havaintoja ohjauskäytäntöjen muuttumisesta Innostunutta osaamista opiskelijaohjauksen HUS, Metropolia 11.05.2010 Mikko Saarikoski SH, TtT, yliopettaja Turun ammattikorkeakoulu Ohjattu harjoittelu opiskelijan ammattiidentiteetin kehittäjänä havaintoja ohjauskäytäntöjen muuttumisesta Kaksi käsitettä: Henkilökohtainen minä (self) Ammatillinen minä (professional self) Ammatillisessa kehittymisessä persoonallinen ja ammatillinen minä integroituvat jossain määrin (….menemättä silti koskaan täysin ‘päällekkäin’) Ammatillisen kehittymisen yksi mekanismi on ammatillinen samastuminen (identifikaation) henkilöön, jonka kaltainen haluaisi olla Ohjattu harjoittelu ja erityisesti ohjaussuhde ovat ammatillisen kehittymisen ydinprosesseja Oma lähestymiskulma ohjattuun harjoitteluun Toiminut 25 terveysalan opettajana ja ohjatun harjoittelun jaksoista vastaavana opettajana Omaa tutkimusta aiheeseen liittyen vuodesta 1994; päätyö on 2002 julkaistu Kliinisen oppimisympäristön ja ohjauksen laatumittari (Clinical Learning Environment and Supervision scale / CLES scale) Seurannut läheltä käynnissä olevaa kehitystä –> koko ohjatun harjoittelun toteutuskäytännöt ovat voimakkaassa muutostilassa Esityksen lähtökohdat Systemaattinen tutkimusnäyttö tärkeää hoitotyön koulutuksen kehittämisessä Ideaalitila: Tutkimusnäyttö on koulutussuunnittelun ja päätöksenteon lähtökohta Tutkimusnäyttö, jota tämän päivän esityksissä käsitellään, liittyy Kliininen oppimisympäristö ja ohjaus –arviointimittarin kehittelyyn ja eri tutkimusaineistoista tehtyihin päätelmiin Mittarin kehittämisen mahdollistanut tutkimus ajoittuu vuosille 1994 - 2007 Mikä on CLES? Mittarin nimenä käytetään sen englanninkielisen nimen lyhennettä: Clinical Learning Environment and Supervision evaluation scale (2002) = Kliininen oppimisympäristö ja ohjaus –arviointimittari CLES+T on myös opettajan osuuden sisältävä mittariversio (2008) Mittaristo on kliinisen oppimisympäristön ja ohjauksen laadunarviointiin soveltuva arviointiväline, joka koostuu harjoitteluympäristön ja siellä toteutuvan ohjauksen laadun osatekijöistä. Mittarin sisällön kehittämisen perustana on käytetty 89 empiirisen tutkimuksen meta-analyysiä vuosilta 1980-2006. Mittareiden käytön tämänhetkinen tilanne Vuodesta 2002 alkaen CLES’stä (tai CLES+T’stä) on tehty käyttösopimuksia kahteenkymmeneenkuuteen maahan, kieliversioita on 19. Tieteellisen raportoinnin tasolle yltävä systemaattinen testaus ja validointi on tehty Suomen lisäksi: Australia, Belgia, Japani, Italia, Kypros, Norja, Ruotsi, Uusi-Seelanti CLES+T:n validointi 9 läntisen Euroopan maasta kerätyn aineiston avulla 2007-2009, tässä mukana: Belgia, Kypros, Englanti, Espanja, Irlanti, Italia, Hollanti, Ruotsi ja Suomi Tuotantokäyttö Suomessa 2006 -> (sairaanhoitopiirit, terveyskeskukset) Käyttäjissä on kaksi pääryhmää: Yksittäiset tutkijat (väitöskirjan ja gradun tekijöitä) Terveyspalveluja tuottavat organisaatiot sekä yliopistot ja korkeakoulut CLES+T mittarin teoreettinen rakenne Empiiristen tutkimusten Auditointimittareissa (n=4) (n=89) teema-alueet käytetyt arviointikohteet Osastokulttuuri Imapiiri Hoitajien osuus opis- Suhtautumien, asenteet, vuorovaikutus kelijoiden ohjauksessa Opiskelijoiden ohjauskäytännöt Ohjausmallit Osaston johtamiskäytännöt Toiminnan edellytykset, hoitotyön resurssit, osaston ‘henki’ CLES+T mittarin ulottuvuudet PEDAGOGINEN ILMAPIIRI OHJAUSSUHTEEN SISÄLTÖ OSASTONHOITAJAN JOHTAMISTAPA HOITOTYÖN LAATU Opettaja hoitotyön ja pedagogisen prosessin asiantuntijana Opettaminen Yhteistyö hoitoyhteisössä Pedagog. tuki ohjaajille Teoreettinen osaaminen OPETTAJAN OSUUS HARJOITTELUN OHJAUKSESSA CLES (2002) ja CLES+T (2008) mittareiden ydinsisältö Oppimisympäristöä kuvaavat väittämät 18 items Ohjauksen toteutustapaa selvittävät kysymykset (esim. yksilö- vai ryhmäohjaus) Ohjaussuhteen sisältöä kuvaavat väittämät (Uusi osamittari ’ T ’ vuodesta 2008 ->) Hoitotyön opettajan osuutta kuvaavat väitt. 8 items 9 items Saarikoski M., Kaila P. & Leino-Kilpi H. 2009. Kliininen oppimisympäristö ja ohjaus hoitajaopiskelijoiden kokemana – muutokset kymmenvuotiskaudella. Hoitotiede 21; 163-173. Tarkastelun kohteena ajanjakso 1996/97 – 2006 Siirtyminen AMK-järjestelmään tapahtui Suomessa 1990-lvulla Tutkimusaineistot koottiin molemmilla kerroilla kahdesta suuresta oppilaitoksesta ja kahdesta keskikokoisesta Mittarin kehittämiseen liittyvä aineistonkeruu mahdollisti kahden täysin identtisen aineiston keräämisen molemmilla kerroilla: käytössä CLES-mittarin perusosa (2002) + taustamuuttujakysymykset CLES ja CLES+T mittareiden kehittämisessä käytetyt tutkimusaineistot (N= ~3’800 vastaajaa) n=162 n=9* n=38 = CLES (ja sen eri versiot) n=416 n=142 n=214 n=411 = perusvalidoinnissa käytetty rinnakkaismittari (CLE, Dunn 1995) *Expert panel koostui hoitotyön opettajista n=549 CLES+T valididointi 4 uudessa EU maassa (2011?) CLES+T validointi 9 Eur. maan aineistolla (2009) CLES+T validointi suomalaisessa aineistossa (2006) Kehittämisprojektin tulosten arviointi (2004) Test-retest (1995) Expert panel (1995) Pilotti (1994) Raportoitu väitöskirjassa 2002 n=1’910 = CLES+T versio (2008) Tutkimuksen tarkoitus Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten: ohjauskäytännöt ja opiskelijoiden kokemukset oppimisympäristöstä sekä saamastaan ohjauksesta ovat muuttuneet terveysalan koulutuksen siirryttyä ammattikorkeakoulujärjestelmään Miten ohjaus toteutuu sairaanhoitajaopiskelijoiden kliinisillä opiskelujaksoilla? Kyselylomakkeen vaihtoehdot: Opiskelijalla ei ollut nimettyä ohjaajaa Henkilökohtainen ohjaaja oli nimetty, mutta ohjaussuhde ei toiminut lainkaan Nimetty ohjaaja vaihtui kesken jakson, vaikkei sitä oltu suunniteltu Analyysejä varten yhdistettiin luokiksi: Epäonnistunut ohjauskokemus Ohjaaja vaihtui työvuorojen tai työpisteen mukaan Ryhmäohjaus Samalla ohjaajalla useita opiskelijoita (ns. ryhmäohj.) Ohjaaja oli ns. henkilökohtainen ohjaaja ja ohjaussuhde toimi myös käytännössä Onnistunut yksilöity ohjaussuhde Ohjauksen toteutuminen ryhmittäin (N=965; opistoryhmä 416 + AMK-ryhmä 549) opistoryhmä (1996-97) amk-ryhmä (2006) n % n % 84 20,2 100 18,2 Ryhmäohjaus 156 37,5 86 15,7 Onnistunut yksilöity ohjaussuhde 176 42,3 363 66,1 416 100 549 100 Epäonnistunut ohjauskokemus yht: Ryhmien väliset erot tilastolisesti erittäin merkitsevät (Khi p <0.001) CLES mittarin ulottuvuuksien saamat arvot ryhmittäin opistoryhmä (1996-97) amk-ryhmä (2006) Ulottuvuus/ osamittari: k-arvo Sd k-arvo Sd p-value Osaston ilmapiiri 3.78 1.05 3.79 0.09 0.438 Osastonhoitajan johtamistapa 3.47 1.10 3.48 0.95 0.844 Hoitotyön lähtökohdat osastolla 3.50 1.21 3.63 0.80 0.010** Osaston pedagogiset lähtökohdat 3.51 1.14 3.71 1.00 0.001*** Ohjaussuhteen sisältö 3.51 1.17 3.74 1.10 0.001*** **) Ryhmien väliset erot tilastollisesti merkitsevät jos p-arvo < 0.05 in ANOVA Opettajan tapaamistiheys jaksojen aikana opistoryhmä (1996-97) amk-ryhmä (2006) n % Ei tapaamisia lainkaan 0 - 23 4 1-2 tapaamista jakson aikana 97 23 265 48 3 tapaamista jakson aikana 123 30 231 42 Enemmän kuin 3 tapaamista 196 47 30 419 (100%) n 459 % 6 (100%) Ryhmien väliset erot tilastollisesti erittäin merkitsevät (p-arvo Chi neliötestissä <0.001) Johtopäätökset Koulutusjärjestelmän muuttuessa on tapahtunut myös merkittäviä muutoksia harjoittelun ohjaus- ja opetuskäytännöissä Opiskelijan ja opettajan väliset henkilökohtaiset kontaktit ovat oleellisesti vähentyneet Työyksiköiden pedagogiset valmiudet ovat samanaikaisesti merkittävästi parantuneet Erityisesti henkilökohtaisen ohjaajan merkitys on koko ajan kasvanut Hoitotyön opettajan rooli on muuttunut välittömästä pedagogisen prosessin ohjaajasta prosessin puitteiden mahdollistajaksi Muutokset ovat samansuuntaisia koko läntisessä Euroopassa CLES-mittarin kehittämiseen ja käyttöön liittyvät keskeiset julkaisut Saarikoski M. & Leino-Kilpi H. 2002. The clinical learning environment and supervision by staff nurses: developing the instrument. International Journal of Nursing Studies 39; 259-267. Saarikoski M., Meretoja R. & Leino-Kilpi H. 2008. Arviointimittari kuvaa käytännön oppimisympäristön ja ohjauksen laatua. Suomen Lääkärilehti 24; 2257-2259. Saarikoski M., Isoaho H., Warne T. & Leino-Kilpi H. 2008. The nurse teacher in clinical practice: Developing the new sub-dimension to the clinical learning environment and supervision (CLES) scale. International Journal of Nursing Studies 45; 1233-1237. Saarikoski M., Kaila P., Warne T. & Leino-Kilpi H. 2009. Role of nurse teacher in clinical practice; an empirical study among Finnish student nurses. Nurse Education Today 29; 595-600. Artikkelit ammatillisissa julkaisuissa (4 kpl): ProTerveys 2/ 2009 ja Sairaanhoitaja 8/ 2009, Opettaja 48/ 2009. Saarikoski M., Kaila P. & Leino-Kilpi H. 2009. Kliininen oppimisympäristö ja ohjaus hoitajaopiskelijoiden kokemana – muutokset kymmenvuotiskaudella. Hoitotiede 21; 163-173. Warne T., Johansson U-B., Papastavrou E., Tichelaar E., Tomietto M., Van den Bossche K., Vizcaya-Moreno M-F., Saarikoski M. 2010. An exploration of the clinical learning experience of nursing students in nine European countries. Nurse Education Today (hyväksytty) Kiitos mielenkiinnosta Kysymyksiä? http://kehittaminen.turkuamk.fi/msaariko/