TAVOITTEIDEN LAADINTA OHJATTUUN HARJOITTELUUN

TAVOITTEIDEN LAADINTA OHJATTUUN
HARJOITTELUUN
soleOPS
opetussuunnitelmat 2010 alkaen
Eeva Mattila esh-klö, SHO, KM
29.10.2014
MIKSI TAVOITTEITA ?
Selkeät tavoitteet antavat suunnan opiskelulle ja oppimisen arvioinnille.
Jotta tavoitteet olisivat mielekkäitä ja realistisia, niitä tulee pohtia suhteessa
opittavan asian kokonaisuuteen,
opiskelijan omaan lähtötasoon sekä
tavoiteltavan oppimisen tasoon.
Tavoitteet ovat myös erilaisia riippuen siitä missä opiskelun vaiheessa
opiskelija on,
onko tarkoitus oppia perustaitoja vai
tavoitellaanko toiminnan rutinoitumista tai
mahdollisesti laajempia analysointi- tai kehittämisvalmiuksia
HYVÄ OPPIMISEN TAVOITE ON
selkeä ja ymmärrettävä ( yksiselitteinen / yksi asia)
mielekäs ja hyväksyttävä
realistinen ja konkreettinen
toimintaa ja arviointia suuntaava ja ohjaava
BLOOMIN TAKSONOMIA on yleisesti käytössä oleva osaamisen luokittelu,
joka kuvaa oppimisen syventymistä vaiheittain kaikilla kolmella alueella
KOGNITIIVINEN
(tieto)
AFFEKTIIVINEN
(asenteet)
PSYKOMOTORINEN
(taidot)
•Tietäminen, muistaminen
•Vastaanottaminen
•Jäljittely
Ymmärtäminen ("omin
sanoin")
Reagoiminen, sääntöjen
noudattaminen
Ohjeenmukainen toiminta
Soveltaminen
Hyväksyminen,
arvostaminen
Toiminnan täsmentyminen,
riippumattomuus ohjeista
Analyysi (esim. olennaisen
erottaminen,
perusteleminen)
Arvojen jäsentäminen,
priorisoiminen
Toiminnan koordinaatio
muuhun toimintaan
Synteesi (liittäminen
laajempaan kokonaisuuteen)
Arvojen
luonteenomaistuminen
Luonteva toiminta,
rutinoituminen
Arviointi
AKTIIVISET VERBIT
• Bloomin taksonomiassa olennainen osa on ns. aktiivisten verbien
käyttö. Verbit kuvaavat opiskelijan ajattelun ja tiedollisen
toiminnan tasoa. Näitä verbejä käytetään hyväksi muotoiltaessa
tavoitteita.
• On eräitä hankalia verbejä, joita tulee käyttää harkiten, mutta
joita on liian helppo käyttää. Tällaisia ovat mm. tietää, ymmärtää ja
hallita. Hankalia ne ovat siksi, että niistä on vaikea saada kiinni:
on vaikea esimerkiksi tietää milloin opiskelija todella tietää jonkin
asian. Myös ymmärryksen arvioiminen on vaikeaa mitä on
esimerkiksi riittävä ymmärrys.
KOGNITIIVINEN, tieto
OSAAMISTAVOITTEIDEN LAATIMISTA HELPOTTAVIA ESIMERKKI VERBEJÄ 1
Tietäminen
muistaminen,
mieleen palauttaminen
siinä muodossa kuin ne
on esitetty
Ymmärtäminen,
kyky tulkita opittua
informaatiota ja selittää
käsitteitä
Soveltaminen,
kyky käyttää ja soveltaa
tietoa oikeissa
tilanteissa
Järjestää, kerätä, määritellä, kuvata , löytää,
tunnistaa, listata, muistaa, nimetä, esittää, lainata,
palauttaa mieleen, toistaa, näyttää, kertoa ,
kysyä, vastata, kuvailla, yhdistää oikeaan
asiayhteyteen, luetella
tulkita, selittää, luokitella, erotella, keskustella,
arvioida, yleistää, paikantaa, ennustaa,
raportoida, muotoilla uudelleen, valita ,
ratkaista, kääntää , muokata, tehdä
yhteenveto, auttaa, selittää
Käyttää, soveltaa, laskea, muuttaa, valita,
täydentää, rakentaa, kehittää, ottaa käytäntöön,
tuottaa, suhteuttaa, saada aikaan, yleistää,
järjestää, esittää, valmistaa
KOGNITIIVINEN, tieto
OSAAMISTAVOITTEIDEN LAATIMISTA HELPOTTAVIA ESIMERKKI VERBEJÄ 2
Analysoiminen
Kyky pilkkoa informaatio /
ongelma pienempiin osiin ja
ymmärtää ja etsiä niiden välisiä
suhteita -> rakenteen
ymmärtäminen
Arvioiminen
Kyky arvioida ajatusten ja
ratkaisujen arvoa tiettyä
tarkoitusta varten. Kyky tehdä
perusteltu arvio tai päätös.
Eritellä, järjestää, hajottaa osiinsa, laskea,
luokitella, vertailla, tutkia, selvittää,
kokeilla, asettaa vastakkain, kritisoida,
kyseenalaistaa, yhdistää, kritisoida,
organisoida, hahmottaa uudestaan.
Arvioida, mitata, ratkaista, kerätä, yhdistää,
yleistää, johtaa, tehdä johtopäätöksiä,
muokata, suunnitella, ehdottaa, kerrata,
kirjoittaa uudelleen, perustella
Luominen, luoda jotain Tehdä johtopäätös, kehittää, suunnitella,
uutta olemassa olevan tiedon
pohjalta
laatia, luoda, koota, valmistaa, muokata,
muuttaa, laajentaa, järjestää uudelleen,
keksiä, esittää, panna alulle.
KOGNITIIVINEN, tieto
Luo, muodostaa
OPPIMI
-SEN
TASOT
Arvioi, vertailee
Analysoi, päättelee
Soveltaa, ratkaisee, kokeilee
Ymmärtää, käsittää, määrittelee
Muistaa, tietää, tunnistaa
AIKA / EDISTYMINEN
Kuvio. Bloomin taksonomia ( Salmenkivi, E, /Tirri,K)
AFFEKTIIVINEN / asenteet
Vastaanottaminen
Ottaa vastaan , suuntaa
tarkkaavaisuuden asiaan
Reagoiminen,
sääntöjen
noudattaminen
Osallistuu oppimisprosessiin.
Hyväksyminen,
arvostaminen
Arvojen jäsentäminen,
priorisoiminen
Suhteuttaa arvoja ja tosiseikkoja
omiin sisäisiin malleihinsa.
Arvojen
luonteenomaistuminen
Hahmottaa arvojen ja
arvostusten vaikutuksen
omaan toimintaansa
Liittää arvostuksia olemassa
oleviin ominaisuuksiin ja
asiantiloihin.
Salmenkivi E
PSYKOMOTORINEN / taidot
Jäljittely
Tekee näkemänsä mallin
mukaan
Ohjeenmukainen toiminta
Työskentelee ohjeiden mukaan
Toiminnan täsmentyminen,
riippumattomuus ohjeista
Soveltaa toimintaansa uusiin
tilanteisiin, näyttää osaamisensa
Toiminnan koordinaatio muuhun
toimintaan
Vertaa omaa toimintaansa
muiden toimintaan, kokeilee
uutta toiminta/työtapaa
Luonteva toiminta,
rutinoituminen
Tekee ja osaa perustella uuden
toimintansa
Laadi osaamislähtöisiä tavoitteita
opiskelijan OHOER1/ERI1 jaksolle
Opetussuunnitelman tavoitteet: Opiskelija
- syventää toimintataitoaan sekä tietoaan ja käsitystään hoidosta,
hoitotyöstä, hoitotyön johtamisesta ja omasta ammatillisesta
kasvustaan
- pystyy itsenäisesti suunnittelemaan potilaan kokonaishoitoa sekä
toteuttamaan ja arvioimaan sitä suunnitelman pohjalta
- pystyy ottamaan kokonaisvastuun potilaiden hoidosta
työryhmässään
- pystyy hoitotyön asiantuntijanakehittämään hoitoa ja sen
edellytyksiä työyksikössään
- syventää lääkehoito-osaamistaan hoitotyön eri alueilla
(lääkehoitopassi)
- hallitsee kliinisen hoitotyön erityispiirteitä ja siihen liittyvää
kirjaamista sekä ymmärtää kirjaamisen hoitotyön kehittämisessä.
Opiskelijan tavoitteet OHOER1/
ERI1 jaksolle osastollasi
Arviointikohteet 1
Vuorovaikutus- ja eettinen osaaminen:
vv asiakkaan /potilaan kanssa, vuorovaikutus henkilökunnan
kanssa, vastuullisuus, luottamus, oikeudenmukaisuus, tasaarvoisuus
Kliininen osaaminen :perushoito, kädentaidot; esim
injektiot, kanyylit, katetrointi, aseptiikka, lääkehoito,
kirjaaminen, kuntoutus, ergonomia
Opetus- ja ohjausosaaminen: yksilön ohjaaminen,
ryhmien ohjaaminen, ohjaaminen tuettuna tai itsenäisesti,
tarpeen mukaan
Arviointikohteet 2
Yhteistyö- ja toiminnan ohjausosaaminen
Yhteistyö potilaan ja omaisten kanssa. Työryhmän jäsenenä
toimiminen, raportointi, palautteen vastaanottaminen
Kehittämis-osaaminen: oman kehittämisalueen
tunnistaminen ja kehittäminen. Palautteen vastaanottaminen
Harjoittelun arviointikriteerit
Perusosaaminen
OPS 2010
OHOPE, OSIHO, OKIHO, OMIHO; OYRI/PETHA,
OPS 2014 PEHA, KIHA, SIHA, MIHA,PETHA
HYVÄKSYTTY
Vuorovaikutus Tietää hoitosuhteen merkityksen hyvän
- ja eettinen
hoidon osatekijänä. Kykenee
osaaminen
ammatilliseen keskusteluun ja
viestintään työryhmässä, mutta se voi
vaatia tukea ja ohjausta. Arvioi
kriittisesti hoitosuhdetyöskentelyään ja
hyödyntää palautetta.Pitää salassa
potilaan antamat luottamukselliset
tiedot.
Kohtaa jokaisen potilaan arvokkaana
ihmisenä. Analysoi omia tunteitaan
ohjaajien ja asiantuntijatuntijoiden
avustamana. Kantaa vastuun
tekemästään hoitotyöstä.
HYLÄTTY
Ei ymmärrä hoitosuhteen
merkitystä.
Viestintä epäammatillista ja
epätarkoituksenmukaista
Rikkoo
salassapitovelvollisuuden.
Kohtelee potilaita
epäammatillisesti ja eriarvoisesti
eikä huomioi yksilöllisiä
hoitotarpeita.
Ei kykene vastuulliseen
toimintaan.
Harjoittelun arviointikriteerit
Erikoisosaaminen SH:
OPS 2010
OHOER1, OHOER2, OHOKE
OPS 2014
ERI1, ERI2, KEHA
Vuorovaiku
- tus ja
eettinen
osaaminen
HYVÄKSYTTY
HYLÄTTY
Hakeutuu aktiivisesti hoitosuhteeseen
erilaisten potilaiden kanssa
Kykenee hoitosuhteessa avoimeen
vuorovaikutukseen, mikä perustuu
keskinäiseen luottamukseen. Analysoi
omia tunteitaan ohjaajien ja
asiantuntijatuntijoiden avustamana.
Ymmärtää oman toimintansa
merkityksen hoitotyön laadun
edistämisessä ja ylläpitämisessä.
Kykenee monikulttuuriseen
yhteistyöhön.Ymmärtää
ammattieettisten ohjeiden sekä
terveydenhuollon lainsäädännön
merkityksen hoitotyössä.
Hoitosuhdetyöskentely
epäluotettavaa, ei edistä potilaan
hoitoa.
Ei kykene arvioimaan omaa
hoitosuhdetyöskentelyään.
Ei kykene hyödyntämään saamaansa
palautetta.
Ei ole kiinnostunut edistämään ja
ylläpitämään hoitotyön laatua.
Ei kykene monikulttuuriseen
yhteistyöhön.
Ei ymmärrä ammattieettisten
ohjeiden eikä terveydenhuollon
lainsäädännön merkitystä
hoitotyössä.
Harjoittelun arviointikriteerit
Erikoisosaaminen TH: OTERY I, OTERY II/ OTERY1
Vuorovaikutus ja
eettinen
osaaminen
Opiskelija kykenee asiakassuhteessa
avoimeen vuorovaikutukseen ja
keskinäiseen luottamukseen.
Opiskelija pyrkii kriittisesti arvioimaan
työskentelyään ja hyödyntää palautetta
Opiskelija pyrkii tarkastelemaan myös
omia tunteitaan käyttäen niiden
käsittelyssä ohjausta ja asiantuntijatietoa.
Opiskelija pyrkii omalla toiminnallaan
vastaamaan siitä, että
terveydenhoitotyön laatu on
mahdollisimman hyvä, tiedostaa
vastuunsa ja toimii sen mukaisesti
työyhteisössä. Opiskelija tunnistaa
eettisiä pulmatilanteita ja kykenee
keskustelemaan ja analysoimaan niitä.
Opiskelija ei näe tarvetta oman
työskentelyn arviointiin. Opiskelija ei
kykene hyödyntämään saamaansa
palautetta, eikä ole kiinnostunut omasta
panoksestaan terveydenhoitohoitotyön
laatuun vaikuttamisessa. Opiskelija
toimii vastuuttomasti, ei tunnista omia
rajojaan, ei noudata sopimuksia ja
laiminlyö tehtäviään. Opiskelija ei
tunnista eettisiä pulmatilanteita.
Harjoittelun arviointikriteerit
Syventävä erikoisosaaminen TH: OTHOKE, OTESY
Hyväksytty
Vuorovaikut Opiskelija tunnistaa vastuunsa
us ja
terveydenhoitotyön laadusta ja
eettinen
toimii vastuullisesti työryhmän
osaaminen jäsenenä. Opiskelijan toiminta
perustuu eettisestä näkökulmasta
tehtyyn pohdintaan omien
valintojen oikeutuksesta ja
vaikutuksesta
Hylätty
Opiskelija ei kykene arvioimaan
omaa toimintaansa eettisestä
näkökulmasta eikä ottamaan
henkilökohtaista vastuuta
toiminnastaan.
Arviointikeskustelu
1
Opiskelija + ohjaaja(t)
Arviointitilanteessa täytetään arviointilomake, jonka jokainen
osapuoli vahvistaa allekirjoituksellaan.
ENSIN Opiskelijan itsearviointi = oman opiskelun ja oppimisen
arviointia, jotka kehittävät yleisiä opiskelu – ja ajattelutaitoja sekä
lisää tietoisuutta omista kyvyistä. Kehittyy opiskelun edetessä.
Samalla kehittyy itseohjautuvuus ~ kyky asettaa itse omat
oppimistavoitteet, kyky valita sopivat menetelmät niiden
saavuttamiseksi sekä itse arvioida onko riittävässä määrin
saavuttanut tavoitteensa.
edetään arviointikriteerien osa-alueiden mukaan, mitä olen
oppinut? miten hyvin ? Mitä en vielä osaa hyvin = kehittämiskohde
seuraavalle jaksolle
Arviointikeskustelu
2
TOISENA Ohjaajan palaute : arviointikriteerien mukaan.
”hampurilaispalaute”
KESKUSTELU
Ohjaaja: Palautteen antaminen:
rakentava, ohjaava, kannustava
miten sanoa huono palaute rakentavasti niin, että
opiskelijaymmärtää muuttaa toimintaansa?
PALAUTTEEN VASTAANOTTAMINEN
Opiskelija: Palautteen vastaanottaminen: Olenko samaa
mieltä osaamisestani ja kehittämiskohteistani ohjaajan kanssa?
Palaute on tarkoitettu tutkittavaksi, ei uskottavaksi.
Palaute kuvaa itseä toisten näkemänä ja kokemana. Se
tutustuttaa ihmisen ”sokeaan minäänsä”. Palaute ei kuvaa
objektiivista totuutta kenestäkään.
Ihminen itse on paras asiantuntija siinä, millainen hän on.
Palautteen antaja vuorostaan on paras asiantuntija siinä, mitä
toisen toimintatapa hänessä herättää.
Palaute kertoo antajan arvoista, tärkeinä pitämistä asioista ja
mieltymyksistä. Tästä syystä eri ihmiset antavat samasta
asiasta erilaista palautetta.
PALAUTTEEN VASTAANOTTAMINEN
Palaute määräytyy aina kokonaistilanteesta. Se koskee vain
palautteenantohetkeä. Ihminen ja olosuhteet saattavat
muuttua nopeasti.
Tehokas palaute avaa uusia näköaloja ja uudistaa vanhaa.
Vuorovaikutus kehittyy, jokainen ratkaisee kuitenkin itse,
millä tavalla hän antaa saamansa palautteen vaikuttaa
toimintaansa.
lähteitä
Helander , Aija, 2009. Learning outcomes – osaamistavoitteet . Viitattu 8.10.2010
http://www.med.helsinki.fi/tuke/tiedostot/raportit/osaamistavoitteet.pdf
Teknillinen korkeakoulu 2009. Sujuvaa opetussuunnitelmatyötä TKK:lla. Viitattu
8.10.2010. http://opetuki2.tkk.fi/p/suju/_2osaamistavoitteet/_3kaytannossa.php
Harjulahti,E & Metsävuori, L (toim) 2010. Miten meni mitoitus, onnistuiko oppiminen?
OPMITKU – hankkeen loppuraportti. Turun amk , Raportteja 97.Tampereen
Yliopistopaino, Tampere.
Salmenkivi, E, Arviointitaksonomiat, viitattu 30.9.14.
blogs.helsinki.fi/filosofiandidaktiikka/.../ADarviointiTaksonomiat14.pptx