100% MAALÄMPÖ - Yritysmaailma
Transcription
100% MAALÄMPÖ - Yritysmaailma
YritysKeski-Pohjanmaan Kaikki samasta talosta maailma Huhtikuu 1/2015 RAKENTAJAN PARAS KAVERI! Kattavat palvelut ja toimitukset työmaallesi: Helppo ja edullinen kokonaisratkaisu! Pyydä tarjous: [email protected] KOKKOLAN AUTOILIJAT OY • Puh. (06) 866 0800 Jänismaantie 17-19, 67800 Kokkola • www.kaktk.fi Onko terveys sinulle tärkeä? RollerMouse tietokonehiiren avulla helpotat vartaloon kohdistuvia paineita, kiputiloja ja saat parannettua työasentoasi. Työterveysalan ammattilaiset suosittelevat RollerMousen käyttöä. Säästää sairauskuluissa 350€/päivä. Maahantuonti: Avaintieto Oy / www.avaintieto.fi / Kysy lähin jälleenmyyjä 100% MAALÄMPÖ SUOMESTA • Piharakentaminen • Kivityöt • Imeytyskenttä • Salaojat • Vesiviemäröinti • Lumityöt Piha- ja maarakennustyöt Arto Vihelä Tmi. PIETARSAARI REISJÄRVI VETELI YLIVIESKA Termoset LVI/VVS Riihitie 15 68620 Pietarsaari Petri Toiviainen 050 3800035 [email protected] LVI Suihkonen Oy Sopentie 89 Janne Suihkonen 044 080 9372 suihkonen.janne@ hotmail.com LVI-Klemola Oy Jyväskyläntie 232 Marko Klemola 020 7189 672 marko.klemola@ lvi-klemola.fi Are Talotekniikka Oy Ratakatu 22 84100 Ylivieska Matti Lesell 0400 160 273 [email protected] Hiekkapolku 1, 86600 HAAPAVESI puh. 040 739 4965 [email protected] www.piharakentamista.fi 2 YRITYSMAAILMA Sievi-kengät työhön ja vapaa-aikaan K engiltä vaaditaan nykyään enemmän kuin ennen. Trendikkään ulkomuodon lisäksi kengän pitää olla kestävä ja hyvä jalalle. Suomalaiset sääolosuhteet ja etenkin talviaika vaativat kengältä paljon. Kengän pitää hengittää, olla ergonominen sekä toimia niin loskassa kuin paukkuvassa pakkasessakin. Pitävät ja kovassa pakkasessakin hyvin joustavat pohjat lisäävät turvallisuutta sekä työssä että vapaa-ajalla. Siksi suomalaisiin sääolosuhteisiin suunnitelluilla Sievi-kengillä voi astella huoletta säässä kuin säässä. Pitävät pohjat on varmin tapa välttyä liukastumisilta sekä niistä johtuvista loukkaantumisilta. Suomalaiseen jalkaan ja arkeen suunnitellut kotimaiset Sievi-kengät on valmistettu aidosta hengittävästä nahasta. PohjoisEuroopan johtava jalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy on tunnettu ammatti- ja turvajalkineistaan, mutta Sieviltä löytyy myös kattava miesten ja naisten vapaa-ajan mallisto, joka kuuluu Sievi Shop-myymäläketjun valikoimaan kokonaisuudessaan. Tämän päivän Sievi-jalkineista jokainen löytää varmasti parinsa. Työ ja turva Sievin 2015 turva- ja ammattijalkinemallistosta on helppo löytää kengät niin kevyeen kuin ka valikoimiin kuuluu koko Sievin jalkinemallisto. Lisäksi ketjun valikoimasta löytyy Sievin Jalkineen vain Sievi Shopille suunnittelemia vapaa-ajan malleja. Asiantuntevien myyjien avulla oikean kengän valinta on vaivatonta. Sievi Shop myymälöitä löytyy Helsingistä Kuivaniemeen, ympäri Suomen. Päämyymälä sijaitsee tietenkin Sievissä, josta löytyy myös edullisia tehtaan poistoeriä. Kannattaa poiketa! www.sievishop.fi raskaampaankin työhön. Uudistuneessa mallistossa on parhaat mahdolliset turvaominaisuudet, materiaalit, teknologia sekä uusi trendikäs ulkomuoto. Sievin laaja ammatti- ja turvavalikoima muodostaa tuoteperheen, jos- ta löytyvät jalkineet työtehtävien ja olosuhteiden mukaan. Sievin uusi turvamallisto on kasvanut muun muassa tyylikkäällä Sievi Viper-tuoteperheellä sekä sporttisella Gore-Textennariuutuudella. Lisäksi hen- Tarvitsetko pätevän ja joustavan kirjanpitäjän, joka on edullinenkin? gittävä ja kevyt SieviAir-mallisto on täydentynyt malleilla, joissa on myös teräksinen naulaanastumissuoja. Ilmavuus, keveys ja turvallisuus eivät enää sulje toisiaan pois. Myös ammattijalkinepuolta on täydennetty entisestään. Sievin uudet Sandy ja Bella naistenmallit kestävät katseita! Eri työtehtäviin suunnitellut työkengät auttavat jalkoja jaksamaan koko päivän ajan aina vapaa-ajalle asti. Palveleva kenkäkauppa Sievin kattavaan vapaa-ajan mallistoon sekä ammatti- ja turvajalkinemallistoon pääsee tutustumaan lähimmässä Sievi Shop myymälässä. Sievi Shop on Sievi-kenkiin erikoistunut myymäläketju, jon- Ota silloin meihin yhteyttä! Tarjoamme ammattimaista ja joustavaa palvelua, ja hintamme ovat erittäin kilpailukykyiset. Tarjoamme mm • kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelua • isännöintipalvelua • taloussuunnittelua • kustannuslaskenta ja hinnoittelu... Ota yhteyttä ja pyydä tarjousta yrityksellesi! Kirjanpito • Isännöintipalvelu Tommy Granholm 050-349 3160, tommy.granholm@ekonovia.fi Pitkänsillankatu 1-3, 67100 KOKKOLA Maatilat, ratsastustallit ja -koulut, maaseutumatkailuyritykset, lomitustyönantajat, puutarhat, taimistot, sienimöt, viherrakentajat. Työntekijöiden palkkaus- ja muissa työsuhdekysymyksissä asiantuntijanasi on Maaseudun Työnantajaliitto. Ota yhteyttä neuvontapalveluumme! MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA Annankatu 31-33 C 48 00100 Helsinki Puh. 09-7250 4500 www.tyonantajat.fi YRITYSMAAILMA 3 5 Viikinhovi tyylikäs, nuorekas ja viihtyisä hotelli-ravintola sopii yritystilaisuuksiin ”V Pioneerirykmentin varuskuntakerho on nyt monipuolinen palveluyritys iikinhovi on tyylikäs, nuorekas ja viihtyisä ympäristö, joka soveltuu erinomaisesti erilaisten yritystapahtumien ja juhlien pitopaikaksi. Muuan asiakas totesi, että täällä on design-hotellin tunnelma heti aulasta alkaen. Olemme muuntautumiskykyinen yritys, joka pystyy palvelemaan kaikkia asiakkaita heidän toiveidensa mukaisesti. Jokainen kokous, juhla tai muu tapahtuma suunnitellaan ja toteutetaan tarjoiluineen niin kuin asiakkaat haluavat”, kertoo Marjut Tuikka. Vuonna 1987 rakennettu Viikinhovi on toiminut Keuruun pioneerirykmentin varuskuntakerhona antaen yöunet monille puolustusvoimien päällystön upseereille ja tarjonnut pitopaikan erilaisille juhlatilaisuuksille ja illanvietoille. Viikinhovi on rakennettu Keurusselän rantamaisemiin paikalle, jossa aiemmin sijaitsi Viikin tila. Rakennuksen ovat suunnitelleet arkkitehtiveljekset Timo ja Tuomo Suomalainen, jotka ovat suunnitelleet mm Helsingin suosituimman matkailunähtävyyden Temppeliaukion kirkon. ”Rakennuksessa on samaa arkkitehtuurista ajattelua kuin Temppeliaukion kirkossa. Rakennus sulautuu maisemaan poikkeuksellisen hyvin. Se ei näytä suurelta vaikka tilaa on 1400 neliötä”, toteaa Marjut Tuikka. Pioneerirykmentin perinteitä kunnioittaen Viikinhovissa toimii nyt monipuolinen palveluyritys Hotelli Ravintola Viikinhovin uudistuneissa ja uusissa huoneissa, juhlasalissa sekä baarissa on nyt mahdollisuus nauttia arjen ja juhlan lumouksesta. Viikinhovi tarjoaa Keurusselän rantamaisemissa rauhallisen yöpymispaikan matkailijoille yöksi tai pitemmäksikin aikaa. Häiden, syntymäpäivien tai yritysjuhlien viettoon Viikinhovin upea juhlasali antaa mainiot puitteet. Tilat muuntuvat tilaisuuksien mukaan Viikinhovin sydän on juhlava sali, johon mahtuu enimmillään 500 ihmistä. Lisäksi rakennuksessa on kaksi neuvotteluhuonetta, baari, kaksi saunaosastoa sekä suuri takkahuone. ”Sali ja muutkin tilat muuntautuvat erilaisiin yritystapahtumiin, kokouksiin, juhliin ja muihin tilaisuuksiin. Erilaisilla pöytäryhmillä saadaan aikaan jokaiselle ryhmälle sopiva ympäristö.” Viikinhovissa on 11 hotellihuonetta, joista 8 päärakennuksessa ja kolme erillistä yksiötä sadan metrin päässä. Majoitustiloja on kaikkiaan 32 henkilölle. ”Tilavat huoneet olivat aiemmin varuskuntakerhon käytössä. Nyt ne on uudistettu hotellikäyttöön ja rakennettu uudet kylpyhuoneet. Talotekniikka, valaistus ja kulunvalvontajärjestelmät ovat uusinta uutta. Kaikista hotellihuoneista on esteetön järvinäkymä Keurusselälle.” Viikinhovi on rakennettu vuonna 1987 Keurusselän rantamaisemiin paikalle, jossa aiemmin sijaitsi Viikin tila. Viikinhovin ovat suunnitelleet arkkitehtiveljekset Timo ja Tuomo Suomalainen, jotka ovat suunnitelleet mm. Helsingin suosituimman matkailunähtävyyden: vuonna 1969 valmistuneen Temppeliaukion kirkon. Viikinhovin sydän on juhlava sali, johon mahtuu enimmillään 500 ihmistä. Juhlasali valmistumassa vastaanottamaan 260 juhlijaa. Viikinhovissa on 11 hotellihuonetta, joista 8 päärakennuksessa ja kolme erillistä yksiötä sadan metrin päässä. Majoitustiloja on kaikkiaan 32 henkilölle. ”Odotamme kovasti Viikinhovin kesää” Marjut ja Aki Tuikka avasivat Viikinhovin marraskuussa 2014. ”Olen itse viidennessä polvessa peruskeuruulainen ja mieheni Aki Pohjanmaalta, Toholammilta. Osallistuimme täällä erään messutapahtuman järjestelyihin. Aki tuumaili tapahtuman lopuksi varuskunta-alueen saleja siivoillessaan, että tämäpä olisi hieno paikka yritystoimintaan. Siitä ajatus syntyi. Ensimmäinen suuri tilaisuus oli viiden kunnan yrittäjien juhla, johon otti osaa lähes 260 vierasta. Toiminta on lähtenyt ripeästi liikkeelle. Pelkästään jouluruokailijoita oli toista tuhatta”, kertoo Marjut Tuikka. ”Asiakkaat ovat antaneet myönteistä palautetta Viikinhovin tunnelmasta. Kun isäntä ja emäntä ovat aina paikalla, palvelu on välitöntä ja joustavaa. Tilaisuuksien suunnitteluun käytetään paljon aikaa. Työmatkailijat ovat meille tärkeä asiakasryhmä ja he saavat ruokaa vaikka tulisivat myöhemminkin.” Kesäisin Viikinhovin asiakkaita palvelevat myös vierasvenelaituri ja laituriterassi, jossa on anniskeluoikeudet. ”Tarjoamme laituriterassilla myös pikkupurtavaa ja annoksia isompaankin nälkään. Suunnittelemme terassille myös grilliä. Raivaamme ja kunnostamme hieman metsittymään päässyttä Viikinhovin ympäristöä ja ranta-aluetta, jotta Keurusselän maisemat pääsevät täysiin oikeuksiinsa. 6, 5 hehtaarin tontista saa upean ulkoilualueen. Odotamme kovasti ensimmäistä kesää Viikinhovissa”, sanoo Marjut Tuikka. 20 4 YRITYSMAAILMA Avaintieto Oy haastaa kaikki istumalakkoon! AVAINTIETO OY:N tuoterepertuaari perustuu ongelmien ratkaisemiseen, joista yleisimmät ovat rannevaivat, sekä selän- ja niska-hartia-alueen kipu. On todettu, että istuminen tietokoneen ääressä, sekä hiiren käyttö ovat yleisiä syitä rasitukselle. Ihmistä ei ole luotu istumaan, mutta toisaalta toimistotyössä sitä on vaikea välttää, jos ei ole sähköpöytää. Tästä syystä olemme yrittäneet löytää parhaat mahdolliset ergonomiaratkaisut hyvinvoinnin ylläpitämiseen, toimitusjohtaja Kim Lönnqvist kertoo. YRITYKSEN YDIN on keskihiiri, ”RollerMouse”, jonka tarkoitus on ehkäistä hyvin yleinen hiirikäsivaiva. Samalla työskentelyasento paranee, mukavoittaen ja nopeuttaen työtä. ”RollerMouse” asetetaan näppäimistön eteen, ja sillä ohjataan hiiren liikkeitä ohjaustangon avulla. Yrityksen maahantuoma RollerMouse RED edustavaa uusinta ja viimeisintä tekniikkaa, jota Lönnqvist kehuu parhaaksi hiireksi koskaan. RED on otettu vastaan yli odotusten. Helpon omaksumisen ja helppokäyttöisyyden ansiosta Rollermouse hiirien suosio on noussut entisestään. Tuotteita suosittelevat työterveysammattilaiset lähes kaikille tietokoneen käyttäjille. On ilo todeta , että RollerMouse RED:in suosio on nyt myös saavuttamassa CAD ja MAC käyttäjät, mistä palaute onkin ollut erittäin positiivinen . Avaintieto Oy toimitusjohtaja Kim Lönnqvist (vasemmalla) ja myynti/markkinointivaraavaa Lucas Lönnqvist (oikella) Työergonomian ammattilainen Kim Lönnqvist suosittelee kaikkia toimistotyöntekijöitä ottamaan ergonomian ja työhyvinvoinnin vakavasti. Yksi sairauspäivä maksaa keskimäärin 350€. Jo pienikin parannus työpisteen ergonomiaan edistää työhyvinvointia ja säästää sairauskulukustannuksissa. TS-tietosuojat auttavat pitämään tiedot itselläsi, Onko sinulla epävarma tunne siitä, että joku vilkuilee näytöltäsi mitä puuhailet? Poista tämä ongelma TS-tietoturvasuojilla. suojat soveltuvat lähes kaikkiin näyttöihin.. Lisäksi parannat värien kontrastia, ja suojaat näyttöäsi naarmuuntumiselta. ISTUMAONGELMIEN ratkaisuun Kim ja markkinointivastaava Lucas Lönnqvist nostavat muutamat tuotteet; Active – ja Air Balancen, sekä istuinalustan Posture Balancen , koska normaalilla tuolilla istumisen on todettu olevan vakava terveysriski. Gymba aktivointilauta on Suomessa 100 % kehitetty ja valmistettu terveystuote seisomatyöpisteeseen. Gymballa seisominen on mukavaa, ja se tuo jatkuvan terveellisen liikkeen käyttäjälle. Joustavuutensa ansiosta Gymba on todella monipuolinen ja sitä on mukava käyttää. Suurin osa säädettävistä työpöydistä ovat valitettavasti tällä hetkellä passiivisessa käytössä, mutta Gymban avulla olemme saaneet ihmiset vihdoin tekemään töitä myös seisten. Lisäksi Gymballa seisominen virkistää ja motivaatio työhön lisääntyy. Vaikuttavuustesteissä testihenkilöt tunsivat itsensä huomattavasti virkeämmäksi työpäivän jälkeen käytettyään Gymba aktivointilautaa. Aktiivituolit ja Gymba ovat esimerkki siitä miten saamme aktivoitua liikettä työpäivään, eli puhutaan ns. luomuliikunnasta. Paras työasento on ehdottomasti seuraava asento, ja näillä aktiivituotteilla yhdessä RollerMouse hiiren käytön kanssa mahdollistamme työasennon RollerMouse RED, uudistunut ja paras RollerMouse koskaan tuo kaikki hiiren toiminnot suoraan näppäimistön eteen, tarkempi ja helpompi omaksua ja käyttää ja soveltuu suoraan ilman ajureita sekä, PC että Mac ympäristöön. löytyy mallit RED kapeammalla ja RED+ leveämmällä rannetuella ja REDA (Kuvassa REDA kyynärtuella). jatkuvan vaihtelun . Näin mahdollistamme asennon vaihtamisen ja liikkumisen omassa työpisteessä pitkin päivää. Se taas tuo työhyvinvointia ja sen mukana säästöjä sairauspoissaolojen vähentyessä. AVAINTIETO OY:SSÄ on kahdeksan vankan kokemuksen omaavaa työntekijää. Myynti tapahtuu koko maan kattavan jälleenmyyjäverkoston kautta ja tarkoitus on, että loppuasiakas saa tuotteet tutulta ja turvalliselta toimittajalta. Avaintieto Oy:n pitkä kokemus alalta ja yhteistyö työfysioterapeuttien kanssa toimivat vahvana pohjana tuotteiden kehittämisessä. Kim kehuu myös työntekijöitään kertomalla heidän olevan intoa täynnä ja valmiita palvelemaan asiakkaita. Posture Balance, Terveellisempää istumista töissä, kotona etätyöpisteessä ja jopa sohvalla. Selkäsi tarvitsee liikettä.. Posture Balance aktiivi-istuin antaa selälle tärkeän liikkeen ja harjoittaa samalla keskivartalon lihaksia. Olemme onnellisia, kun käyttäjät saavat apua tuotteistamme ja tyytyväinen asiakas tuo lisäarvoa yritykselle. OSOITTEESTA www.avaintieto.fi löydätte tuotevalikoimamme. Jälleenmyyjinä ovat toimistotarvikeliikkeet, tietokone- ja IT-ratkaisutoimittajat, kalustetoimittajat, sekä ergonomiayritykset kautta maan. Linnanherrankuja 16, 00950 Helsinki Puh: (09) 759 7330 Fax: (09) 759 3933 [email protected] • www.avaintieto.fi Gymba Aktiiviauta nouse ylös nyt, huomenna se voi olla liian myöhään. Gymban avulla saat terveellisen liikkumisen työn oheen ja voit paremmin. luomuliikuntaa omassa työpisteessäsi, aineenvaihduntasi sekä verenkiertosi aktivoituu. Kulutat kaloreita paljon enemmän kuin istuessasi tai seistessäsi. Keskittymiskykysi paranee ja olet entistä motivoituneempi. YRITYSMAAILMA 5 Haapavedellä on yritysmyönteinen yhteistyön ilmapiiri ”Tavoitteemme on luoda Haapavedestä sellainen toimintaympäristö, jossa yritykset haluavat toimia ja kehittää menestyksekkäästi toimintaansa. Haluamme tehdä Haapavedestä halutun kaupungin myös uusille yrityksille. Haapavesi on vireä kaupunki, jossa on hyvä yrittää ja perustaa yrityksiä”, kertoo Haapaveden kaupungin kehitysjohtaja Tarmo Pallari. Hän aloitti tehtävässään helmikuun puolivälissä. Aiemmin hän työskenteli myynnin johtotehtävissä sekä mm. kuusi vuotta erilaissa yrityskehitystehtävissä eri kehittämisyhtiöissä. ”On mielenkiintoista aloittaa työt yritysmyönteisen kaupungin elinkeinoelämän kehitystehtävissä. Työhöni kuuluvat myös yrityspalvelujen järjestäminen, aloittavien ja jo toimivien yritysten neuvonta kehittämistehtävät sekä Haapaveden Teknologiakylän toimitusjohtajan tehtävät.” ”Olen käytännön mies, elinkeinoelämän edellytyksiä kehitetään tekemisen kautta ja keskustelemalla yritysten ja kaupunkilaisten kanssa. Myös yhteistyö yrittäjäjärjestöjen kanssa ja muiden sidosryhmien kanssa on hyvin aktiivista. Edeltäjäni ovat tehneet hyvää työtä, siltä pohjalta on hyvä jatkaa. Meneillään on hyviä hankkeita, kuten Senioritalo ja Kylpyläsaaren kehittäminen, jotka nyt ovat työn alla.” Monipuoliset yrityspalvelut Haapaveden kaupungissa elinkeinoelämän tukemisesta vastaa kehitysjohtajan lisäksi Haapaveden Teknologiakylä Oy, jonka tehtävänä on tukea ja helpottaa yrittämisen arkea. Teknologiakylä tarjoaa yrittäjille monipuolisia toimitila-, neuvonta-, hautomo-, kehitys- ja koulutuspalveluita. ”Teknologiakylä palvelee yrityksiä esimerkiksi toimitilakysymyksissä. Kaupungilla on hallitiloja ja vuokrattavana erikokoisia tontteja.” Yritystä harkitsevalle ja alkavalle yrittäjälle tarjoamme apua ja haluamme madaltaa yrittämisen kynnystä, auttaa suunnittelussa ja riskien hallitsemisessa, asiakkaiden etsimisessä ja rahoituksen järjestämisessä. Yritystuet helpottavat yrittämistä ja mahdollistavat uutta toimintaa. Haapavedellä toimivat yritykset voivat hakea yrityksen koon ja hakemusmuodosta riippuen tukea Keskipiste-LEADER -ohjelmasta, Tekesistä, ELY-keskuksen maaseutuohjelmasta tai ELY-keskuksen yritysosastolta. Monipuolinen yritystoiminta tuo vakautta kaupungin elinkeinoelämään Tarmo Pallari toteaa, että Haapaveden vahvuudet yritystoiminnan sijoittumisen ja menestymisen kannalta ovat monipuolinen elinkeinorakenne, aktiivinen ja virkeä yrityselämä, joustava ja käytännönläheinen elinkeinopoliittinen päätöksenteko ”Haapavedellä toimii noin 400 yritystä eri toimialoilta. Palveluiden osuus on 50 prosenttia työpaikoista, jalostuksen parissa työskentelee kolmasosa ja myös aluetuotanto on vahva, noin 15 prosenttia. Vahvoja toimialoja ovat mm. maatalous, elintarviketeollisuus, mekaaninen puunjalostus sekä elektroniikka- ja metalliteollisuus. Esimerkiksi Valion Haapaveden tehdas, elektroniikka-alan osaaja Darecon, energiaalan yritys Kanteleen Voima Oy ja Haapaveden Puusepät ovat merkittäviä yrityksiä. Monipuolinen yritystoiminta tuo vakautta kaupungin elinkeinoelämään. Emme ole yhden tai kahden toimialan varassa.” Elinkeinoelämässä myönteinen vire Pallarin mukaan alueen elinkeinoelämässä on myönteinen, eteenpäin katsova vire. ”Kun olen keskustellut yritysjohtajien kanssa, olen havainnut, että yrityksissä enimmäkseen vallitsee positiivinen, odottava ilmapiiri. Näyttää siltä, että pikku hiljaa kaupankäynti lähtee voimallisemmin liikkeelle. Kiinnostuneina menemme kohti kevättä, kesää ja syksyä.” Haapavedellä on yritysmyönteinen ilmapiiri ja hyvät koulutusmahdollisuudet Tarmo Pallari toteaa, että Haapaveden yritteliäs pohjoispohjalainen kulttuuri, erinomaiset koulutusmahdollisuudet, luonnonläheisyys, toimivat peruspalvelut, monipuolinen kulttuuritoiminta sekä viihtyisä ja turvallinen asuinympäristö ovat hyvinvointitekijöitä, jotka luovat perustan myös elinkeinoelämän kehittymiselle. ”Haapavedellä vallitsee yritysmyönteinen ilmapiiri, pidämme yrittäjyyttä suuressa arvossa. Kunnan yritystoi- Siivouspalvelut yrityksille sekä yksityisille Siivouspalvelu Mustapää Kaarrostie 5 86600 HAAPAVESI puh. 040 716 9967 Haapavesi Folk Music Festival on merkittävä kesäinen kulttuuritapahtuma. mintaa tukeva toiminta perustuu yhteistyöhön, jossa elinkeinopolitiikka, maankäyttö ja kunnallisten palvelujen tuottaminen liittyvät läheisesti toisiinsa. Kunnan palvelurakenne on monipuolinen ja hyvässä kunnossa”. ”Haapavesi on vahva koulutuskaupunki: täällä on monipuolisia ammattilaitoksia, joista valmistuu päteviä tekijöitä yrityksille ja niillä on myös erinomaiset mahdollisuudet jatko- ja täydennyskoulutuksen järjestämiseen.” ”Haapavesi on myös suosittu asuinkunta. Vilkas ja korkeatasoinen kulttuuritoiminta on myös kaupungin ominais- piirteitä. Haapavesi Folk on laajalti tunnettu tapahtuma, teatteri ja musiikkielämä tarjoavat monia mahdollisuuksia sekä omaan harrastustoimintaan että esitysten seuraamiseen. Kaupungin liikuntapalvelut ovat hyvällä tolalla, jää- ja uimahalli, urheilukentät, laaja latu- ja kuntopolkuverkosto mahdollistavat monipuolisen liikunnan harrastamisen.” ”Olen kotiutunut Haapavedelle nopeasti. Kaupunki tarjosi nopeasti hyvän asunnon työpaikan läheltä. Haapavesi tuntuu ihmeen hyvältä paikalta. Täällä on vireää yritystoimintaa ja erinomaiset harrastusmahdollisuudet.” ”On mielenkiintoista aloittaa työt yritysmyönteisen kaupungin elinkeinoelämän kehitystehtävissä. Olen käytännön mies, elinkeinoelämän edellytyksiä kehitetään tekemisen kautta ja keskustelemalla yritysten ja kaupunkilaisten kanssa”, kertoo Haapaveden kaupungin kehitysjohtaja Tarmo Pallari. Hän aloitti tehtävässään helmikuun puolivälissä. Ihmeellisen hyvää elämää Haapavedellä on hyvä asua, elää ja olla. Luonnonläheisyys, hyvät asumisen mahdollisuudet ja monipuolinen koulutus- ja palvelutarjonta luovat virikkeellisen ja turvallisen asuinympäristön. 4 faktaa Perustettu 1866, kaupungiksi 1996. Koulutuksen uranuurtaja. Pohjois-Suomen ensimmäinen kansakoulu perustettiin pitäjään 1870. Vireä kaupunki keskellä Suomen kauneinta luontoa. Myös monipuoliset kulttuuri-, liikunta- ja vapaaajan harrastusmahdollisuudet luovat edellytykset hyvään elämiseen. Pieneksi kaupungiksi Haapavedeltä löytyvät suuren kaupungin liikuntaja vapaa-ajanpalvelut. Lukuisat suorituspaikat ja muunneltavat tilat mahdollistavat lajin kuin lajin harrastamisen ympäri vuoden. Haapavesi on tunnettu monipuolisesta ja värikkäästä kulttuuristaan. Tunnetuin kulttuuritapahtuma Haapavesi Folk Music Festival täyttää kaupungin musiikista ja ihmisistä joka kesä. Myös Haapaveden luonto itsessään on jo näkemisen ja kokemisen arvoinen. Lukuisat järvet ja kumpuilevat maisemat poikkeavat selvästi Pohjanmaan lakeuksista. LISTA O U P I ON Ä MM. M A- SEK J O A L SA NNUSE K A R MAAN NTIA. I O K A UR SALAOJAURAKOINTIA VELJEKSET PETÄJÄ Metsonperäntie 388 86650 KYTÖKYLÄ puh. 050 323 2408 Tunnetaan Haapavesi Folk-kansanmusiikkifestivaalista. Yhteydenotto Haapaveden kaupunki, Tähtelänkuja 1, 86600 Haapavesi. Puhelin: (08) 45911 Sähköposti:[email protected] [email protected] Sähköposti: www.ihmeenhyva.fi www.ihmeenhyva.fi 6 YRITYSMAAILMA Haapaveden apteekki asiakaspalveluyritys, johon asiakkaiden on helppo tulla kysymään lääkkeistä ja yleensä terveyteen liittyvistä asioista. Haapaveden apteekki terveydenhuollon ensikontaktipaikka ”Haluamme olla asiakkaillemme terveydenhuollon ensikontaktipaikka, jossa he saavat nopeasti ammattilaisiltamme apua terveydenhoidon ongelmiin silloin kun he sitä tarvitsevat. Terveydenhuollon kehittämisen kannalta on tärkeää, että apteekit, jotka palvelevat pitkään aamusta iltaan, voivat kertoa tarvitaanko vaivaan lääkärin apua. Apteekit voivat auttaa monissa ongelmissa ja jos emme siihen pysty, ohjaamme ihmisen lääkärin hoitoon. Apteekit voivat vähentää terveyskeskusten kuormitusta”, kertoo proviisori Jussi Jukka Haapaveden apteekista. Yksityinen ja riippumaton apteekki ”Haapaveden apteekki asiakaspalveluyritys, johon asiakkaiden on helppo tulla kysymään lääkkeistä ja yleensä terveyteen liittyvistä asioista. Tarjoamme monipuoliset palvelut ja hyvän tuotevalikoiman Tehtävämme on toimia lääkeasiantuntijoina ja henkilökohtainen palvelu on toimintamme perusta.” Haapaveden apteekki on yksityinen, ketjuihin kuulumaton apteekki, jonka toimialueena on pääasiassa Haapaveden kunta. Apteekissa työskentelee apteekkari Anna-Maija Kamp- pilan lisäksi proviisori, kuusi farmaseuttia ja kaksi teknistä työntekijää. Apteekki toimii Vanhatie 54:ssä. ”Meillä on varsin modernit apteekkitilat, suoratoimitustiskeineen. Palvelemme asiakkaitamme maanantaista perjantaihin klo 9 – 18 ja lauantaisin 9 – 14. Asiakkaat saavat lääkkeensä nopeasti ja luotettavasti. Asiakaspalveluun panostaminen näkyy apteekissa siinä, että autamme asiakkaitamme niin hyvin kuin mahdollista ja toimimme ystävällisesti heitä kohtaan. Suomessa useimmat apteekit toimivat samoin: asi- • Tarjoamme monipuoliset apteekkipalvelut luotettavasti ja tehokkaasti. • Meillä on nopea reseptilääkkeiden suoratoimitus. • Suoritamme aina lääkeaineinteraktioden tarkastamisen lääkkeidenne toimittamisen yhteydessä. • Itsehoitotuotevalikoimamme on laaja ja kattava. • Palvelutarjontaamme kuuluu myös koneellinen annosjakelu: Apteekkimme tarkastaa kokonaislääkityksenne ja toimittaa säännöllisesti käytettävät tabletit ja kapselit pakattuina muovisiin kerta-annospusseihin. Vanhatie 54, 86600 Haapavesi puh. 08-452344 at hoidetaan ammatillisesti oikein ja toimitaan asiakkaiden parhaaksi.” ”Toimimme myös opetusapteekkina, jossa koulutetaan tulevia apteekkialan ammattilaisia; farmaseutteja. Opetamme heille alan taitoja. Yleensä apteekissa työskentelee yksi farmaseuttioppilas vuodessa. Yhteistyö yliopistojen kanssa on hedelmällistä. Farmaseuttiopiskelijoiden opintoihin kuuluu kaksi ohjattua ja järjestelmällistä kolmen kuukauden harjoittelujaksoa.” Monipuoliset palvelut ja tuotevalikoima Apteekin toimintaan kuuluvat lääkkeiden toimittaminen ja siihen olennaisesti kuuluva asiakkaiden lääke- ja terveysneuvonta, lääkkeiden annosjakelupalvelu, jossa apteekki tarkastaa asiakkaan kokonaislääkityksen ja toimittaa säännöllisesti käytettävät lääkkeet kerta-annospusseissa yleensä parin viikon välein. ”Koneellinen annosjakelu korvaa entisen dosettijakelun. Se on asiakkaiden kannalta joustava ja turvallinen palvelu, jota käytetään varsinkin vanhempien henkilöiden kotisairaanhoidossa ja myös kunnan yksiköissä. Kun lääkkeitä on paljon, annosjakelu helpottaa arkea ja vähentää virheiden mahdollisuuksia huomattavasti”, toteaa Jussi Jukka. Lääkkeiden lisäksi apteekin valikoimaan kuuluu varsin laaja valikoima itsehoitotuotteita, ensiapuvälineitä, vitamiineja, hivenaineita, elintarvikkeita, kosmetiikkaa ja terveydenhuoltoon liittyviä laitteita. ”Olemme laajentaneet valikoimaamme asiakaskunnan toiveiden mukaisesti. Itsehoitotuotteet ovat kuuluneet apteekkien valikoimaan jo pitkään ja niiden määrä tulee kasvamaan koko ajan. Toki ajattelemme myös sitä, että tuotteet ovat järkeviä ja tutkittuja valmisteita, jotka liittyvät terveyteen ja sen ylläpitoon. Nykyään esimerkiksi ravintotäydennysvalmisteet, jalkojen hoitotuotteet ja kosmetiikkatuotteet ovat suosittuja. Voimme käyttää omaa ammattitaitoamme esimerkiksi ihonhoidon kysymyksissä ja allergiatapauksissa, jolloin tarvitaan erikoiskosmetiikkasarjoja.” Lääkkeisiin liittyvä neuvonta on olennainen osa apteekin työtä Proviisori Jukka painottaa, että lääkkeisiin liittyvä neu- vonta on olennainen osa apteekin työtä. ”Se on yksi pääasiallisista tehtävistämme ja velvollisuuksistamme: keskustelua lääkityksestä ja asiakkaan kokonaistilanteesta käydään usein. Tehtävämme on varmistaa, että kun asiakas saa apteekista lääkkeitä reseptillä tai ilman, hän osaa ja kykenee käyttämään niitä oikein. Neuvomme asiakkaitamme kaikissa lääkkeiden käyttöön liittyvissä asioissa. Meiltä voi kysyä yleisemminkin terveydenhoitoon ja ylläpitoon liittyvistä kysymyksistä.” ”Asiakkaat arvostavat asiantuntevaa neuvontaa ja palvelua. He ovat valveutuneita ja haluavat yhä enemmän tietoa esimerkiksi siitä kuinka lääkkeet säilytetään, nautitaan ja millä tavalla ne vaikuttavat. Paljon kysytään myös lääkkeiden sivu- ja haittavaikutuksista, samoin lääkkeiden mahdollisista yhteisvaikutuksista. Meiltä kysytään usein kuinka esimerkiksi reseptivapaat valmisteet, kuten särkylääkkeet reagoivat asiakkaille määrättyjen reseptilääkkeiden kanssa. Meidän tehtävämme on huolehtia siitä, että asiakkaat tietävät kunkin lääkkeen oikean käytön. Lääkeaineinteratktioiden eli yhteisvaikutusten tarkastus tehdään aina reseptilääkkeiden toimittamisen yhteydessä. Lääkäreiden ohella apteekkien henkilökunta on kansalaisten tärkein lääketiedon lähde, kyllä me vastuumme tunnemme ja varmistamme lääkäreiden ohjeet.” Sähköiset reseptit muuttaneet apteekkien käytäntöjä Jussi Jukka kertoo, että sähköiset reseptit ovat muuttaneet apteekkien käytäntöjä. Ne ovat lääkemääräyksiä, jotka lääkäri laatii ja allekirjoittaa sähköisesti sekä tallentaa valtakunnalliseen reseptikeskukseen. Potilas voi hakea lääkkeensä mistä tahansa apteekista. Apteekissa farmaseutti tai proviisori hakee reseptin esiin reseptikeskuksesta ja potilas saa hänelle määrätyt lääkkeet. Asiakkaan näkökulmasta sähköisen reseptin suurimmat edut ovat reseptin säilyminen turvassa, lääkitystietojen ja lääkehoidon parempi hallinta ja sitä kautta potilasturvallisuuden parantuminen. ”Jokainen uudistus ottaa aikansa, mutta järjestelmä toimii nyt hyvin ja luotettavasti. Se vähentää ja nopeuttaa työtä. Sähköinen lääkemääräys helpottaa apteekissa asioimista, koska asiakkaat eivät enää tarvitse perinteistä paperireseptiä. Tiedot löytyvät apteekin tietojärjestelmästä. Apteekkien kannalta on myönteistä, että paperityöt vähenevät ja reseptien uusiminen sekä lääkkeiden toimittaminen helpottuvat tulevaisuudessa.” Lääkeaineiden myynti kuuluu apteekkeihin Jussi Jukka suhtautuu arvellen julkisuudessa käytyyn keskusteluun, jossa on esitetty eräiden lääkevalmisteiden, kuten särkylääkkeiden, siirtämistä päivittäistavarakauppoihin. ”Kyseessä on hieman kaksipiippuinen asia. Toisaalta näin pystyttäisiin parantamaan lääkkeiden saatavuutta, mutta lääketurvallisuuden kannalta uudistus voisi olla ongelmallinen. Lääkkeet eivät ole koskaan vaarattomia – niitä pitää osata käyttää. En usko, että päivittäistavarakaupoissa pystyttäisiin huolehtimaan siitä ammattitaidosta, jota lääkkeiden myyminen edellyttää. Esimerkiksi markkinoilla olevien eri rinnakkaisvalmisteiden tunnistaminen edellyttää ammattitaitoista neuvontaa”. ”Apteekkien aukioloajat ovat nykyään varsin joustavia ja asiakasystävällisiä. Apteekit ovat seuranneet asiakkaiden toivomuksia ja pidentäneet aukioloaikojaan, joten kyllä ihmisten joustava lääkkeiden saanti on turvattu. Myös lääkkeiden kattava alueellinen saatavuus voidaan taata nykyisen apteekkijärjestelmän kautta. Suomessa on yksi maailman kattavimmista apteekkiverkoista.” ”Apteekissa lääkevalmisteet, esimerkiksi juuri särkylääkkeet ja luontaistuotteet ovat asiakkaan valittavissa, ja niiden käytöstä voidaan antaa asiantuntevia neuvoja. On luultavaa, että väärinkäytön riskit ja haittavaikutukset lisääntyisivät, mikäli lääkkeitä siirrettäisiin päivittäistavarakauppaan”. ”Kokemukset Ruotsista eivät kannusta päivittäistavarakauppaa. Esimerkiksi parasetamolimyrkytykset ovat lisääntyneet rajusti sen jälkeen, kun jotkut kipulääkkeet vapautettiin itsehoitolääkkeiksi. Kuolemantapauksia on ollut 200 – 400 vuodessa. Ruotsin lääkelaitos pohtii vakavasti kipulääkkeiden siirtämistä takaisin apteekkeihin.” YRITYSMAAILMA 7 Haapaveden opisto on työelämän yhteistyökumppani ”Vapaan sivistystyön opistoilla on edelleen erittäin tärkeä asema suomalaisessa yhteiskunnassa ja koulutusjärjestelmässä. Ne ovat sivistyksen edistäjiä, tietojen ja taitojen opettajia sekä sosiaalisten taitojen ja osallistumisen mahdollisuuksien kehittäjiä. Kansanopistopedagogiassa ihmisten kohtaaminen on tärkein seikka. Vaikka kansanopistot ovat varsin pieniä koulutuksen järjestäjiä, niitä tarvitaan. Monialaiset kansanopistot pysty- vät reagoimaan ja vastaamaan nopeasti työelämän ja yritysten tarpeisiin ja haasteisiin”, kertoo koulutuspäällikkö Tuula Aittooja Haapaveden opistosta. Haapaveden opisto on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton grundtvigilainen kansaopisto: monipuolinen ja vireä opiskelupaikka, jonka koulutustarjontaan kuuluvat ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus, vapaan sivistystyön koulutus yleissivistävillä linjoilla, laa- Haapaveden opisto on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton grundtvigilainen kansaopisto: monipuolinen ja vireä opiskelupaikka, jonka koulutustarjontaan kuuluvat ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus, vapaan sivistystyön koulutus yleissivistävillä linjoilla, laaja tarjonta erilaisia lyhytkursseja, avoin yliopisto opetus sekä maahanmuuttajakoulutus ja monikulttuurisuustyö.Opiskelijoita opistossa on kaikkiaan noin 230 ja henkilökuntaa 28. ja tarjonta erilaisia lyhytkursseja, avoin yliopisto opetus sekä maahanmuuttajakoulutus ja monikulttuurisuustyö. Opiskelijoita opistossa on kaikkiaan noin 230 ja henkilökuntaa 28. ”Opiskelijamme hakeutuvat tänne ympäri Suomea, varsinkin Pohjois- ja Keski-Pohjanmaalta, Kainuusta, Ylä-Savosta ja Keski-Suomesta.” Aikuiskoulutuksilla ohjaamisen ammattilaiseksi Haapaveden opisto järjestää aikuiskoulutuksena ammattitutkintoihin johtavia koulutuksia. Niitä ovat koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinto, perhepäivähoitajan ammattitutkinto, Matkaoppaan ammattitutkinto ja lasten ja Nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto. Ammattitutkinnot on tarkoitettu aikuisille, joilla on jo alaan liittyvää koulutusta tai työkokemusta. Koulutukset koostuvat lähi-, etä-, verkko- ja työssäoppimisesta. Lähiopetusta järjestetään yleensä kolmena päivänä kuukaudessa. Jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtaistamissuunnitelma, jossa otetaan huomioon aikaisempi osaaminen, koulu- tus, työkokemus ja harrastukset. Ammattitutkinnot ja niihin liittyvä valmistava koulutus järjestetään monimuoto- tai oppisopimuskoulutuksena. Oppisopimuskoulutuksessa olevalla tulee olla vakituinen koko koulutuksen ajan oleva työpaikka. Opistossa järjestetään myös Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajan perustutkintokoulutusta. ”Noin puolet opiskelijoistamme on aikuisopiskelijoita. Täällä on oppisopimusopiskelijoita, työhallinnon tuella opiskelevia ja muilla rahoitusmuodoilla opiskelevia. Oppisopimuskoulutukset ovat viime vuosina yleistyneet. Se on erittäin hyvä oppimisen ja opiskelun muoto aikuisille; he voivat käydä työssä, saada siitä palkkaa ja opiskelun tuki ja teoria-asiat tulevat oppilaitokselta.” ”Olemme järjestäneet ammattitutkintokoulutuksia vuodesta 2003 lähtien. Yksi Haapaveden opisto perusperiaatteista on ohjaajuus. Koulutamme ihmisiä ohjauksen ammattilaisiksi ja aikuiskoulutustarjontamme on koottu tämän teeman ympärille: koulutukset liittyvät lasten, nuorten, perheiden ja yleensäkin ihmisten ohjaamiseen”, toteaa Tuula Aitto-oja. ”Opiskelu on aikuisille joustavaa, kontaktijaksoja on kerran kuukaudessa. Suurin osa oppimisesta tapahtuu työelämässä ja näyttöjen kautta.” Oulun eteläisen alueen maahanmuuttajatoiminnan keskus Haapaveden opisto on Ou- Nuortenillat Nuortenillat torstaisin Arkissa klo 19–21.00 viikolle 22 asti. Nuorten leirit Hammasniemessä: Pääsiäisleiri 2.-4.4. leirimaksu on 20€, ilmoittautuminen Juho Heikkilälle. Vapun talkooleiri 30.4. -1.5., leiri on ilmainen, ilmoittautuminen Juho Heikkilälle. Isoskoulutus Viimeinen isoskoulutus 17.–19.4. uusille isosille pakollinen. Vanhoille 18.–19.3, leiri on kaikille ilmainen, vanhat ilmoittautuvat Juho Heikkilälle. Isosten oma ”gaalaillallinen” seurakuntakeskuksessa 15.5. klo 17–20:00. Pukeutumiskoodi on miehellä puku ja naisella mekko. Juho Heikkilä Nuorisotyönohjaaja Haapaveden seurakunta [email protected] Puh: 044 3598 533 Haapaveden Opisto on sijainnut perustamisestaan lähtien samalla paikalla Haapaveden keskustassa Vanhatien varrella. Opisto muodostaa tiiviin kampusalueen ja sen pihapiirissä on rakennuksia eri vuosikymmeniltä lähtien 1920-luvulla rakennetusta, kulttuurihistoriallisesti merkittävästä Lönninkartanosta vuonna 1999 valmistuneeseen uuteen päärakennukseen Väinölään. lun eteläisen alueen maahanmuuttajatoiminnan keskus, joka on järjestänyt koulutuksia ja erilaisia hankkeita jo kuuden vuoden ajan. ”Monikultuurisuuden edistäminen on meille tärkeä seikka. Meillä on maahanmuuttajien ammattiin valmentavia koulutuksia sekä suomen kielen ja kulttuurin koulutuksia. hankkeiden kautta olemme kehittäneet työelämäyhteistyötä alueen yritysten ja muiden työnantajien kanssa. Vuoden alussa käynnistyi Haapaveden opiston hallinnoima kolmivuotinen hanke: Monikulttuurinen neuvonta. Hankkeen tavoitteena on saattaa yhteen alueen maahanmuuttajien ja yritysten tarpeet. Mukana hankkeessa on 14 kuntaa, joiden alueella asuu noin 1000 maahanmuuttajaa. Vastaamme alueen elinkeinoelämän tarpeisiin tehokkailla ohjaus- ja neuvontapalveluilla. Haluamme helpottaa yritysten mahdollisuuksia palkata ulkomaalaistaustaista työvoimaa. Järjestämme erilaisia koulutuksia ja tapaamisia ja yritysvierailuja ja levitämme tietoa eri mahdollisuuksista.” ”Aiemmista hankkeista saadut myönteiset kokemukset osoittavat, että kun ensimmäiset askelet on otettu ja yritykset ovat palkanneet maahanmuuttajia, ne ovat palkanneet heitä jatkossakin.” Hyvät suhteet alueen elinkeinoelämään Tuula Aitto-oja toteaa, että Haapaveden opistolla on hyvät suhteet alueen yrityksiin ja elinkeinoelämään. ”Olemme profiloituneet ohjaajuuden taloksi ja teemme kiinteää yhteistyötä alan työnantajien kanssa. Meillä on hyvät verkostot kolmen maakunnan alueella. Opiston kannalta yhteistyö on hedelmällistä, koska sen kautta tunnemme paremmin työelämän käytännöt ja yritysten tarpeet ja voimme ottaa ne opetuksessamme huomioon. Yritykset tutustuvat opiskelijoihimme ja pysyvät jatkuvasti selvillä siitä mitkä opisto voi heille tarjota.” 8 YRITYSMAAILMA Haapaveden SporttiMestalla paljon tarjottavaa myös urheilukaupan ulkopuolella Urheilu on jossakin muodossa kuulunut aina Haapaveden SporttiMestaa nyt kolmisen vuotta vetäneen Peter Erikssonin elämään. ”Urheilukappakokemukset alkoivat jo 1983, kun olin 15 vuotta vanha kesäapulaisena ensin varastomiehenä ja sitten jo seuraavana kesänä myynnin parissa Porvoossa. Työ oli todella lähellä sydäntäni eikä sitä paloa sammuttanut edes se, että armeijan jälkeen pistäydyin myös koulunpenkillä. Opettajankoulutus ei kuitenkaan imaissut vaan minua pyydettiin Turkuun Kesportin palvelukseen. Kesport oli minulle tuttu talo jo aikaisilta vuosilta. Olin Turussa aluksi myyjänä ja lopuksi sitten osastopäällikön ja myymäläpäällikön titteleillä. Kauppaopiston kävin sitten 1990- luvun alussa. Sieltä minut vedettiin salibandy-yrittäjäksi Turkuun noin viideksi vuodeksi”, Peter Eriksson kertasi hieman taivaltaan ennen yrittäjän uraa kauppiaana. ”Vuosi 2012 oli sitten yksi merkkipaalu elämässäni. Toimin Raision Yrittäjien puheenjohtajana ja tuleva vaimoni Tiina oli Haapaveden Yrittäjien puheenjohtaja. Yhteinen taival al- koi näissä merkeissä. Edessä oli valinta, jatkanko Salibandy-yrittäjänä vai hakeudunko Haapavedelle, jossa oli vapautumassa Kesport- kauppa. Valitsin Haapaveden ja Kesportin”, Peter Eriks- son valotti seuraavaa elämänsä vaihetta. Irti Kesport- ketjusta joulukuussa Peter Erikssonin ja Kespor- HAAPAVEDEN SPORTTIMESTA Avarasta ja valoisasta myymälästä löytyy laaja valikoima tuotteita urheiluun ja vapaa-aikaan. Monipuolinen valikoima rakentuu tunnetuista laatumerkeistä. Haapaveden SporttiMesta on palveleva ja asiantunteva koko perheen urheilukauppa, joka tarjoaa urheiluvälineet kilpailukykyiseen hintaan. Lisäksi tuotevalikoimassa on laadukkaat ja ajanmukaiset tekstiilit ja jalkineet urheiluun ja vapaa-aikaan. Tekstiilimallistossa huomioidaan eri-ikäiset ja erikokoiset kuluttajat. Urheiluvaatteiden lisäksi myymälässä on myös koko ajan kasvava casual –mallisto, josta löytyy yksilöllisiä vapaa-ajan vaatteita ihan jokaiselle. tin kolmisenkymmentä vuotta kestänyt yhteistyö päättyi joulukuussa. ”Kesko veti täältä Haapavedeltä pois muun muassa elintarvikekauppansa ja se oli yksi syy, että erkanin myös Keskon otteesta. Nyt olen itsenäinen vapaa-ajan kauppias. Minulla on kuitenkin monta muutakin rautaa täällä tulessa. Olenhan opiskellut muun muassa ravitsemusterapeutiksi, suorittanut ammattivalmentajatutkinnon ja tätä taustaa vasten olen vetänyt täällä ja muun muassa painonhallintaryhmiä esimerkiksi Elisan johtoryhmälle ja VarsinaisSuomen Yrittäjille. Meillä on täällä myös suolahuone, joten toiminta on varsin laajaa. Tämä kokonaispaketti on osoittautunut hyväksi”, Peter Eriksson sanoi. Pitkä kokemus alalla tuo etua ”Uskon, että meillä on etua 24 vuoden kokemuksestani ur- Kauppias Peter Erikson. heilun parista. Oma aktiiviurani on jalkapalloilun ja Finnairin Pallon ajoilta. Maastopyöräilyssä olen saavuttanut 1992 SM-hopeaa. Salibandyvalmennuksessakin olen ollut mukana. Nämä antavat pohjaa auttaa asiakkaita valitsemaan oikeat välineet ja tehdä välinetestejä”, Eriksson totesi. 7200 asukkaan Haapavesi pieni yhteisö ”Haapavedellä on asukkaita vain 7200 ja se välttämättä ole tarpeeksi suuri pohja meille. Teenkin paljon yhteistyötä ulkopaikkakuntalaisten urheiluseurojen ja yhteisöjen kanssa. ”Aivan lähipiirissä ei ole urheiluvälinekauppoja, mutta kova kilpailu syntyy tänä päivänä nettikaupasta. Lisäksi halpahallit ovat tietynlainen kynnys. Meillä kuitenkin ovat kriteereinä laatu ja ammattimainen myyntiosaaminen. Erikoisuutena ravitse- mus, valmennus sekä suolahuonepalvelut. Toivottavasti täälläkin menee minulla ainakin 22 vuotta. 22 vuotta olin Helsingissä ja 22 vuotta Turussa, joten nyt on alkamassa kolmas jakso”, Peter Eriksson naurahti. Koko perheen vapaa-ajan kauppa Haapaveden SporttiMesta on palveleva ja asiantunteva koko perheen urheilu- ja vapaa-ajankauppa, joka tarjoaa urheiluvälineet kilpailukykyiseen hintaan. Lisäksi tuotevalikoimassa on laadukkaat ja ajanmukaiset tekstiilit ja jalkineet urheiluun ja vapaa-aikaan. Tekstiilimallistossa huomioidaan eri-ikäiset ja erikokoiset kuluttajat. Urheiluvaatteiden lisäksi myymälässä on myös koko ajan kasvava casual – mallisto, josta löytyy yksilöllisiä vapaa-ajan vaatteita ihan jokaiselle. Urheiluseurojen kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä ja seurayhteistyöhön panostetaan. Kauppiaan asiantuntemus palloilussa ja erityisesti salibandyssä on jokaisen harrastajan käytettävissä. Tulevaisuudessa on suunnitelmissa verkkokaupan perustaminen tukemaan helppoa ja vaivatonta yhteistyötä urheiluseurojen kanssa. Visio: Haapaveden SporttiMesta on arvostettu myyjäliike ja kumppani. Tuotemerkit ja –valikoimat palvelevat alueen tarvetta. Liike tunnetaan erityisosaamisestaan palloilun alalla. Haapaveden SporttiMesta Oy Vanhatie 54, 86600 Haapavesi Puh. 044 975 5335 Avoinna: ma, ke ja pe 10-18, ti ja to 10-17, la 10-14 www.sporttimesta.fi Yritys- maailma © Koskee Yritysmaailma-lehden valmistamaa aineistoa www.yritma.fi Julkaisija: Joensuun Kustannus Oy Yritysmaailma Suvantokatu 20 80100 Joensuu Email: joensuun. [email protected] Päätoimittaja: Risto Käyhkö Puh. 010 820 5700 Fax. 013-312 199 Sivunvalmistus: Joensuun Kustannus Oy Yritysmaailma Email: [email protected] [email protected] Toimittajat: Eino Maironiemi Puh. 010 820 5703 Tapani Kärkkäinen Puh. 0400 217 587 Eini Kettunen Puh. 010 820 5715 Toni Valha Puh. 09 3157 7327 Ilmoitukset: Veijo Partanen Puh. 010 820 5725 Kari Koponen Puh. 010 820 5708 Rauno Härkönen Puh. 010 820 5706 Jukka Suppola Puh. 010 820 5709 Osoitelähde: Posti Oy Paino: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani YRITYSMAAILMA 9 Haapavedellä on aktiivinen seurakunta myös nuorisotyössä mukana kirkon työssä. Kun työskentelen nuorten kanssa, pysyn murkkuhenkisenä itsekin. Nuorten innostu on tarttuvaa ja kirkon sanoma mahtavinta mitä on olemassa. Mielellään hyvää sanomaa kuljettaa eteenpäin”, kertoo Lea Alila. Meille jokainen, tulipa hän millaisista oloista tahansa, on Jumalan luoma ja lunastama, arvokas ihminen. Kirkon nuorisotyön tehtävänä on opastaa nuoria elämään Jumalan yhteydessä. Kun onnistumme työssämme, voimme rakentaa nuorille pienistä palikoista oikeaa itsetuntoa elämää varten.” ”Seurakunnan nuorisotyössä nuori löytää tai vahvistuu us- ”Kirkon tulevaisuus on lapsissa ja nuorissa. Seurakuntamme lapsityö kokoaa lapsia ja perheitä kerhoihin, pyhäkouluun, hartaushetkiin ja lastenkirkkoihin. Varhaisnuorisotyö on asettanut tavoitteekseen kohdata ensi vuonna kaikki 2001–2008 syntyneet 880 lasta ja nuorta. Rippikoulu perehdyttää kirkon yhteiseen uskoon ja ohjaa seurakuntayhteyteen. Isoskoulutuksessa ja nuorisotyössä on paikka perheen nuorille”, kertoo Haapaveden seurakunnan kirkkoherra Mauno Soronen. Monipuolinen tehtäväkenttä nuorten parissa Haapavedellä on aktiivinen seurakunta myös nuorisotyössä. ”Kohtaamme luultavasti lähes jokaisen haapavetisen nuoren seurakunnan toiminnassa jossain vaiheessa hänen nuoruuttaan”, kertovat Haapaveden seurakunnan nuorisotyönohjaajat Lea Alila ja Juho Heikkilä Nuorisotyö koskettaa ihmisiä kouluikäisistä nuoriin aikuisiin saakka. Mukana toiminnassa on noin 350 nuorta. ”Seurakunnan nuorisotyöhön kuuluvat mm. rippikoulut, isoskoulutus ja kerhonohjaajakoulutus. Nuorille järjestetään viikoittaista toimintaa nuorteniltojen, kerhojen ja raamisten kautta. Nuorille järjestetään säännöllisesti leirejä, kuten Haapaveden seurakunnan nuorisotyö on aktiivista ja monipuolista. jouluna, vappuna, pääsiäisenä, itsenäisyyspäivänä ja koulujen aloituksen aikaan. Seurakunta järjestää myös nuorille erilaisia retkiä, kuten vuosittaisen Maata näkyvissä- festarireissun Turkuun. Toimintaa kehitetään nuorten toiveiden mukaisesti. Tänä vuonna oli meidän seurakuntamme vuoro järjestää Kalajoen rovastikunnan yhteinen nuorisotapahtuma. Sen järjestelyihin osallistui 30–40 nuorta erilaisissa tehtävissä.” Seurakunnan kerhotoiminta on ympärivuotista ja säännöllistä. ”Meillä on esimerkiksi urheilu- ja kokkikerhoja, media- tiimi, kerhonjohtajien ja isoisten ryhmiä, diakoniaryhmiä. Leireillä nuoret oppivat tulemaan toimeen luonnon kanssa. Yhdessä tekemällä opimme monenlaisia asioita.” ”Työhöni kuuluu nuorisotyötä, erityisnuorisotyötä, koulu- ja oppilaitostyötä sekä rippikoulutyötä. Toimenkuvaani kuuluvat kaikki nuoret ikähaitarilta 14– 29. Eniten toiminnassa on mukana 15–18-vuotiaita”, toteaa Juho Heikkilä. ”Työskentelen esikouluikäisistä 15-vuotiaiden parissa. Olen mukana myös rippikoulutyössä toisena ohjaajana yhdessä papin kanssa. Seurakun- kossa Jeesukseen. Tavoitteena on saada säännöllisellä toiminnalla Raamattu, rukous, seurakuntaelämä ja muut uskon asiat tärkeämmäksi osaksi nuoren elämää. Nuorta tuetaan hänen kasvussaan aikuiseksi olemalla läsnä arjessa”, lisää Juho Heikkilä. ”Itselleni kirkon nuorisotyö on arvokasta, koska jokainen päivä on uusi mahdollisuus kohdata nuori ja auttaa häntä elämässään. Nuoret ovat avoimia ja rehellisiä, tässä työssään näkee työnsä hedelmät. On mahtava hetki, kun näkee evankeliumin avautuvan ensimmäistä kertaa nuorelle ja hän ymmärtää olevansa oikeasti kastettu Jumalan lapsi.” ta järjestää aktiivista kerhotoimintaa ja olen vetämässä myös niitä. Meillä on 30 – 40 kerhoohjaajaa, jotka tekevät tärkeää työtä ja heidän opastamisensa ja tukemisensa on tärkeää työtä sekin. Teemme paljon yhteistyötä koulujen ja kunnan nuorisotyön kanssa esimerkiksi leiritoiminnan järjestämisessä.”, kertoo Lea Alila. Nuorisotyö opastaa nuoria elämään Jumalan yhteydessä Nuorisotyö on yksi tapa, jolla seurakunta menee ihmisten luokse. ”Olen iloinen, että saan olla Hammasniemen leirikeskuksessa järjestettiin nuorten Raamattuleirintammikuussa 2015. Toimistopalvelu Documento, Tmi Tuija Haapakoski ja Asuntolandia Oy H aapavedellä toimii samoissa tiloissa toimii kolmen yrityksen kokonaisuus: Toimistopalvelu Documento, kiinteistövälitystoimisto Asuntolandia Oy sekä Tmi Tuija Haapakoski. ”Meillä on tarjota paljon osaamista sekä monipuolisia ja joustavia palveluja”, kertovat yrittäjät Anri Kolehmainen ja Tuija Haapakoski. Toimistopalvelu Documento asiakirjoja ja isännöintitoimintaa Anri Kolehmainen perusti Toimistopalvelu Documenton viisi vuotta sitten. Documenton toimintaan kuuluvat erilaisten asiakirjojen, kuten perunkirjoitusten, testamenttien kauppakirjojen, ositusten ja muiden virallisten dokumenttien laatiminen. Yhtiön toimialaan kuuluvat kiinteistöpalvelujen lisäksi isännöintipalvelut. ”Asiakaskuntamme on monipuolinen. Ihmiset tarvitsevat erilaisia asiakirjoja koko elämänkaarensa ajan. Pystymme auttamaan heitä kaikissa tilanteissa, joissa virallisia papereita tarvitaan.” Isännöinti on Toimistopalvelu Documenton uusi palvelumuoto. ”Yhdistimme Tuijan kanssa voimamme viime vuoden lopulla ja aiomme panostaa myös isännöintipalvelujemme kehittämiseen. Tällä hetkellä isännöintiasiakkaitamme ovat lähinnä asunto-osakeyhtiöt. Isännöinti mahdollistaa toiminnan laajentamisen ja se täydentää toimintaamme kiinteistöjen ja vakuutusten parissa. Isännöinti on paljolti yhteis- Monipuolista osaamista, henkilökohtaista palvelua työtä asukkaiden ja kiinteistönomistajien kanssa ja se sujuu meiltä hyvin.” Tmi Tuija Haapakoski Lähi-Tapiolan asiamies Tuija Haapakoski tekee omalla toiminimellä Asuntolandia Oy:lle kiinteistönvälitystyötä ja toimii Lähi-Tapiolan vakuutusasiamiehenä. ”Työskentelin pitkään Tapiolakonsernin palveluksessa asiakasneuvojana, joten vakuutusala tuli tutuksi. Itsenäisenä yrittäjänä olen toiminut kuusi vuotta ja välittänyt Lähi-Tapiolan vakuutuksia haapaveden, Kärsämäen ja Siikalatvan alueilla. Asiakkaani ovat enimmäkseen yksityistalouksia, jotka tarvitsevat erilaisia vakuutuksia. Lähi-Tapiola on arvostettu yritys, joka tarjoaa asiakkailleen kattavan valikoiman vakuutuksia. Tällä hetkellä kotivakuutukset sekä henkilö- ja henkivakuutukset ovat tärkeitä. Olen työssäni huomannut, että asiat arvostavat tavoitettavuutta_ minut saa henkilökohtaisesti nopeasti kiinni silloin kun asiakkaat tarvitsevat”, hän kertoo. ”Yhteistyö Anrin kanssa on ollut hedelmällistä: olen tehnyt taloesittelyjä ja opiskelen tässä työn ohella kiinteistönvälitystä” Asuntolandia Oy LKV – Aidosti asiakkaitaan ajatteleva kiinteistönvälittäjä LKV, julkinen kaupanvahvistaja Anri Kolehmainen toimii Asuntolandia Oy:n Haapaveden toimiston johtajana ja Tuija Haapakoski työskentelee myyntineuvottelijana ”Asuntolandia on Kokkolassa perustettu monipuolinen kiinteistöalan yritys, joka on laajentanut toimintaansa myös Haapavedelle ja Kannukseen. Minun ja Tuijan toiminta-alueeseen kuuluvat Haapaveden lisäksi Pippola, Pulkkila, Kärsämäki ja Oulainen. Hoidamme kiinteistönvälitystoimeksintoja, teemme arvioita kiinteistöjen ja huoneistojen arvosta ja välitämme vuokratiloja. Asiakaskuntaamme kuuluu sekä yksityisiä asiakkaita että yrityksiä. Välitämme myös liike- ja toimistotiloja”, kertovat Anri Kolehmainen ja Tuija Haapakoski. ”Asuntolandia on täyden palvelun kiinteistövälitysliike. Olemme myyjän ja ostajan asialla ja toimimme heidän etujensa mukaisesti.” ”Tällä hetkellä alueen kiinteistömarkkinoilla on hieman enemmän tarjontaa kuin kysyntää. Kohteita on myynnissä, mutta varsinaista epäsuhtaa ei ole. Välillä on ollut hiljaisia jaksoja, mutta kevättä kohti tilanne aina virkistyy ja kauppoja tehdään vilkkaammin. Tällä hetkellä tarjolla on omakotitaloja, erikokoisia huoneistoja, hyviä tontteja omakotirakentajille sekä vuokralle liikehuoneistoja. Hintataso on varsin kohtuullinen ”, arvioivat Tuija Haapakoski ja Anri Kolehmainen. ”Olemme molemmat perushaapavetisiä ja työskennelleet täällä koko työuramme ajan. Vahvuutemme on se, että tunnemme alueemme asiakkaat ja kiinteistömarkkinat hyvin. Voimme palvella kiinteistöjen ostajia, myyjiä ja vuokraajia asiantuntevasti, joustavasti ja henkilökohtaisesti” Anri Kolehmainen ja Tuija Haapakoski ovat moniosaavia yrittäjiä. 10 YRITYSMAAILMA Hammaslääkäri Mirja Pentinpuro: ”Pyrimme luonteviin ja myönteisiin hoitokokemuksiin” ”Toivon, että ihmiset jaksaisivat, uskaltaisivat ja haluaisivat pitää huolta myös suunsa terveydestä. Hammaslääkärissä käyminen ei ole välttämättä hauskaa, mutta se on joka tapauksessa myönteinen kokemus, jota ei pidä pelätä. Me pyrimme ihmisen kokoisiin, luonteviin hoitokokemuksiin. Sitä varten suun ammattilaiset ovat olemassa. Suu ja hampaat ovat tärkeä osa ihmisen kokonaishyvinvointia ja terveyttä. Pelon tai häpeän vuoksi ei kannata vaarantaa terveydentilaansa”, sanoo Mirja Pentinpuro. Hän on toiminut Haapavedellä yksityisenä hammaslääkärinä vuodesta 1984 saakka. ”Toimintaani kuuluvat hammashoidon peruspalvelut: esimerkiksi tarkastukset, ienhoidot, paikkaukset, juurihoidot, purennan hoidot, hampaiden poistot ja proteettiset hoidot. Myös hampaiden ja suun hyvinvointiin liittyvä neuvonta on olennainen osa toimintaani. Asiakkaat hakevat apua purentaelimen vaivoihin, mutta sosiaaliset ja esteettiset seikat ovat myös erittäin tärkeitä. Vaikeat kirurgiset toimenpiteet suorittavat erikoislääkärit, enkä tee myöskään implanttihoitoja.” Hampaiden säännölliset tarkastukset ovat yleistyneet Pentinpuro toteaa, että hampaiden säännölliset tarkastukset ovat yleistyneet vuosien myötä. ”Olen toimintani alusta saakka kannustanut asiakkaitani tarkastuksiin esimerkiksi lähettämällä kutsuja sellaisille ihmisille, jotka haluavat käydä säännöllisessä hammashoidossa.” Kokoproteesihoidot ovat vä- hentyneet, mutta osaproteeseja tehdään edelleen runsaasti. Suurissa ikäluokissakin hampaiden kunnon paraneminen näkyy: he ovat erittäin motivoituneita hampaidensa hoitajia, mutta valitettavasti menetettyjä hampaita ei saa takaisin. Ihmiset, jotka eivät ole lapsina saaneet kunnon hammashoitoa, ovat ikääntymässä.” Hampaista pidetään parempaa huolta Mirja Pentinpuron mukaan enemmistö ihmisistä pitää hampaistaan hyvää huolta, mutta osa jättää jostakin syystä hampaansa hoitamatta. ”Hammaslääkäripelkoa on valitettavasti vieläkin paljon, myös taloudelliset syyt vaikuttavat ja nuorilla aikuisilla elämän rytmi on niin kiivasta etteivät he hoksaa, että myös suun terveydestä kannattaa pitää huol- ta. Myönteistä kuitenkin on, että hampaiden kotihoito on kehittynyt vuosien varrella parempaan suuntaan.” Hampaiden kotihoidossa tärkeitä ovat samat seikat kuin terveyden vaalimisessa yleensäkin: säännölliset, terveelliset ateriat, sekä hyvä hygienia. Nykyiset sähköhammasharjat ovat niin kehittyneitä, että pesutulos on hyvä. Myös hampaiden käsittely hammaslangalla ja hammastikuilla ovat tarpeellisia. Hampaiden pesu fluorihammastahnalla ja ksylitolin käyttö ovat hyödyksi hampaiden terveydelle. Hampaiden terveys kannattaa myös käydä tarkistuttamassa asiantuntijalla säännöllisin väliajoin, ettei suuria ongelmia pääse syntymään. Vuoden väli on kokemukseni mukaan hyvä väli tarkastuksille. KELA on pyrkinyt harventamaan tarkastusvä- liä kahteen vuoteen ja hyväkuntoisille nuorille aikuisille, jotka pitävät hampaistaan huolta sekin on riittävä. Muille suosittelisin vuoden väliä.” Julkinen ja yksityinen hammashoito täydentävät toisiaan Pentinpuro painottaa, että julkinen ja yksityinen hammashoito täydentävät toisiaan. ”Kumpikaan sektori ei pärjää omillaan, ei nyt eikä tulevaisuudessa. Olisi myönteistä, että esimerkiksi riittävin KELAkorvauksin pidettäisiin edelleen huolta ihmisten valinnan mahdollisuuksien säilymisestä. On positiivista, että asiakkaat voivat valita missä he haluavat hampaansa hoidettavan. Kun haluamme kehittää suomalaista hammashoitoa, on syytä panostaa sekä julkisiin että yksityisiin Kukkakauppa – Hautaustoimisto – Luontaistuote Haapavesi / Kärsämäki, monipuolista palvelua Haapavedellä ja Kärsämäellä toimivan Kukka ja Luontaistuote yrityksen historia ulottuu aina 1960luvulle saakka. Tuolloin Raili ja Onni Niittykoski perustivat puutarhan Humalojalle. ”Varsin pian asiakkaat alkoivat toivoa yrittäjiltä kivijalka liikettä Haapavedelle. 1978 Raili ja Onni Niittykoski sitten alkoivat harjoittaa kukka ja luontaistuotteita tarjoavaa kauppaa. Samassa yhteydessä oli myös Suomen Matkatoimiston asioimispiste. Hautaustoimiston palvelut tulivat mukaan 1986, kun samalla tontilla vapautui lisää liiketilaa”, Mervi Niittykoski-Hautala kertoi. Nyt yritystä vetää siis Raili ja Onni Niittykosken tytär Mervi ja hänen miehensä Erkki Hautala. Liiketilaa on kahdessa kerroksessa reilut 100 neliötä osoitteessa Urheilutie 49 . ”Olen ollut pienestä pitäen osa tätä yritystä. Puutarhalla istuttelin taimia ja tein kaikkea pientä. Varmaan tämä nykyinen ammatti oli tuolloin näköpiirissä. Mieheni kanssa ostettiin sitten yritys vuonna 2008 ja puutarhakin jäi meille muutama vuosi myöhemmin. Meillä on myös Kärsämäellä sivupiste, jossa työskentelee 2 alan ammattilaista. Täällä Haapavedellä meitä on mieheni ja minun lisäksi kaksi vakituista työntekijää”, Mervi Niittykoski-Hautala totesi. Kaikki kolme toimintahaaraa täydentävät toisiaan Mervi Niittykoski-Hautala uskoo, että pienellä paikkakunnalla kukkakauppa, luontaistuotekauppa ja hautaustoimisto täydentävät mukavasti toisiaan. Meille asiakaspalvelu on tärkeintä ja se tietää sitä, että olemme asiakkaan mukana niin surussa kuin ilossakin. Otamme asiakkaan toiveet huomioon aina ja pidämme jokaista asiakasta tärkeänä. Kukkakaupasta myös sidonnat ”Meillä on monipuolinen valikoima niin ruukkukukkia kuin leikkokukkiakin. Sidomme kimput, asetelmat ja kukkalaitteet , niin ristiäisiin, häihin kuin hautajaisiin . Erilaiset asetelmat ja sidontatyöt syntyvät meidän ammattihenkilökunnaltamme vuosien kokemuksella. Kuulumme Teleflora- ketjuun, joten kukkien lähettäminen käy kauaksikin. Tutustu valikoimaamme kotisivuillamme. Mikäli sinulla on erityistoiveita, ota rohkeasti yhteyttä ja suunnitellaan yhdessä yksilöllinen kokonaisuus”, Niittykoski-Hautala kehottaa. Monipuoliset luontaistuotteet ”Kuulumme Luontaistuntijat luontaistuotemyymälöiden ketjuun. Meiltä saat varmasti laadukkaat ja juuri sinulle sopivat luontaistuotteet sekä henkilökohtaiset ohjeet tuotteiden turvalliseen käyttöön. Vitamiinit ovat talvi-aikaan sesonkituotteita, laihdu- tusvalmisteet menevät sitten näin keväällä, kun ranta-kausi on edessäpäin. Superfood tuotevalikoimamme on laaja ja lisätietoja tuotteista saat verkkokaupasta www.luontaistuntijat.fi sivuilta. Tyytyväinen asiakas on meille sydämenasia”, Mervi NiittykoskiHautala totesi. Monipuolista hautauspalvelua ”Hautaustoimistopalvelumme lähtökohtana on asiakkaan toiveiden huomiointi ja yksilöllinen palvelu. Autamme ja opastamme hautaukseen liittyvissä asioissa ja otamme erityistarpeet huomioon. Työnkuvaamme kuuluu muun muassa vainajan arkkuun laiton, kuljetukset sekä siunaus-ja muistotilaisuuden järjestely. Valikoimaamme kuuluu perinteisiä suomalaisia puu- sekä kangasverhoiltuja arkkuja. Meiltä saa myös laadukkaat hautakivet. Toimintaamme/ tuotteisiimme voit tutustua, kun klikkaat kotisivuillemme www.kukkajaluontaistuote.fi , Mervi Niittykoski-Hautala sanoi. Ota yhteyttä: Haapavesi: puh. 08-452923 Urheilutie 49, 86600 Haapavesi Kärsämäki: puh. 08-771466 Aleksintie 2, 86710 Kärsämäki Mervi Niittykoski-Hautala 040 506 2577 palveluihin. ”Itse olen aina tehnyt hyvää yhteistyötä julkisen hammashoidon ja muiden yksityisten hammashoidon organisaatioiden kanssa. Varsinkin hammassairauksien ennalta ehkäisemisessä julkisen ja yksityisen hammashoidon yhteistyö on välttämätöntä.” Mirja Pentinpuro aikoo pikku hiljaa hidastaa työtahtiaan ja siirtää osaamistaan tuleville hammaslääkäreille ”Tulevaisuudessa aikomukseni on vähentää työntekoa ja antaa nuorille hammaslääkäreille mahdollisuus kokeilla yrittäjänä toimimista. Yksityisellä puolella toimiminen antaa heille hyvää kokemusta.” YRITYSMAAILMA 11 Piha- ja maarakennus Arto Vihelä Monipuolinen maarakentaja tekee piha- ja kivityöt laadukkaasti Haapavedellä toimiva Pihaja maarakennustyöt Arto Vihelä on piha- ja kivitöihin erikoistunut yritys. ”Teemme myös muita maanrakennustöitä kuten imeytyskenttiä sekä salaojituksia ja vesiviemäröintejä. Teemme ammattitaidolla myös pienet räjäytystyöt eli meiltä löytyvät tarvittavat räjäytysluvat sekä porauskalusto pienempiin räjäytystöihin”, kertoo Arto Vihelä, joka perusti yrityksen huhtikuussa 2008. ”Minulla oli silloin parinkymmenen vuoden työkokemus erilaisista alan töistä ja paljon tietotaitoa, joten oman yrityksen perustaminen tutun ja mukavan työn perustalle oli luonteva ratkaisu. Olen päässyt tekemään kaikenlaisia piha- ja maarakentamiseen liittyviä töitä ja yritys on saavuttanut asiakkaiden luottamuksen.” Laadukasta työtä tyytyväisiä asiakkaita Yritys toimii pääasiassa Haapavedellä ja lähialueilla kuten Kalajoki, Kärsämäki, Oulainen, Vihanti ja Ylivieska. Asiakkaita ovat kotitaloudet, maataloudet, yritykset sekä kunnat ja kaupungit. ”Teen sekä urakka- että tuntitöitä. Yksityisasiakkaille olen tehnyt paljon saneeraustöitä, kuten salaojitusten ja sadevesiviemäreiden uusimisia, pihojen parannustöitä ja uudelleenmuotoiluja, laatoituksia ja nurmikkojen uusimisia. Teemme pihojen viimeistelytöitä myös uusiin oma- kotitalokohteisiin. Olemme tehneet myös isoja rivitalokohteita, kuten kolmen talon kiinteistön salaojitus- ja viemärityöt. Kunnille, kaupungeille ja yrityksille olen tehnyt erilaisia alihankintatöitä.” ”Yhteistyö asiakkaiden kanssa on joustavaa: pohdimme yhdessä miten hankkeet voidaan parhaalla mahdollisella tavalla toteuttaa. Tavoitteena ovat aina laadukas työ ja tyytyväiset asiakkaat”, toteaa Arto Vihelä. Haapavedellä toimiva Piha- ja maarakennustyöt Arto Vihelä on piha- ja kivitöihin erikoistunut yritys. Yrityksellä on erilaisiin piha- ja maarakennustöihin soveltuva kalusto: viiden tonnin pyöräkuormaaja ja tela-alustainen kaivinkone sekä kuorma-auto. Piha- ja maanrakennukseen sopiva kalusto Yrityksellä on erilaisiin pihaja maarakennustöihin soveltuva kalusto: viiden tonnin pyöräkuormaaja ja tela-alustainen kaivinkone sekä kuorma-auto. ”Talvella teen lumitöitä, ja kalusto soveltuu hyvin myös siihen. Tarpeen mukaan olen vuokrannut isompiakin koneita.” Verkostoitumalla voimaa ”Minulla on hyvä yhteistyöverkosto saman alan ammattilaisten kanssa, joten yhdessä pystymme toteuttamaan vaativiakin hankkeita. Teemme yhteistyötä toistemme kanssa tarpeen mukaan ja kuhunkin työhön löytyy aina sopiva kalusto.” ”Minulla on ollut hyvä tuuri, kun tulin muualta Haapavedelle. Hyviä ja päteviä yhteistyökumppaneita ja kavereita on maarakennushommissa löytynyt. Kun isoihin töihin tarvitaan järeää kalustoa, sitä löytyy Yritys toimii pääasiassa Haapavedellä ja lähialueilla kuten Kalajoki, Kärsämäki, Oulainen, Vihanti ja Ylivieska. Asiakkaita ovat kotitaloudet, maataloudet, yritykset sekä kunnat ja kaupungit. kyllä. Työskentelin aikanaan pääkaupunkiseudulla kolmisen vuotta kunnallisteknisissä töissä, joten monenlaiset koneet tulivat tutuiksi.” Monipuoliselle pienyritykselle riittää töitä Arto Vihelä toteaa, että pi- ha- ja maarakennuksen näkymät ovat kohtuullisen hyvät. ”Monipuoliselle pienyritykselle näyttää riittävän töitä tänäkin vuonna. Ihmiset haluavat pitää pihoistaan hyvää huolta ja niitä halutaan kunnostaa ja uudistaa. Myös uusien omakotitalojen pihatöitä näyttää olevan tiedossa.” Monipuoliselta yritykseltä sujuvat myös pihojen kivityöt. 30 vuotta luotettavaa hammaslääkäripalvelua Haapavedellä. Vastaanotolle tulossa myös nuorta voimaa. 12 YRITYSMAAILMA Insinööritoimisto Eero Jaatinen Oy Kokenut LVIA-alan suunnittelutoimisto on energiatehokkuuden asiantuntija ”Kiinteistöjen energiatehokkuuden lisääminen on yksi toimistomme toiminnan painopistealueista. Kaikki suunnittelijamme ovat innostuneet siitä. He kokevat energian tehokkaan käytön mielenkiintoiseksi, haastavaksi ja kehittyväksi asiaksi. Meillä on paljon kokemusta ja tietotaitoa ja haluamme vaikuttaa energiatehokkuuteen kaikissa hankkeissa, joita olemme suunnittelemassa”, kertoo toimitusjohtaja Eero Jaatinen. Haapavedellä 1970-luvun alussa perustettu Insinööritoimisto Eero Jaatinen Oy on Pohjois-Suomen toiseksi kokenein LVIA-alan insinööritoimisto. Kaikkiaan suunnittelukohteita on kertynyt noin 7 600. Yrityksessä työskentelee neljä suunnittelijaa Nykyään yrityksen toiminta on painottunut kiinteistöjen lämpö-, vesi- ilma- ja automaatiosuunnittelutoimeksiantoihin. Lisäksi toimiston toimenkuvaan kuuluvat Motivan ohjeiston mukaiset energiakatselmukset, joita on kertynyt lähes 1,5 miljoonan rakennuskuutiometrin verran. Toimiston kaikilla henkilöillä on Fisen auktorisointi erillisten energiatodistusten antamiseen ja Motivan auktorisointi valtion tukemien energiakatselmusten suorittamiseen. Toimiston järjestää myös teknisen kiinteistöhoidon kou- Insinööritoimisto Eero Jaatinen Oy on tunnettu julkisten rakennuskohteiden suunnittelija. Yritys on tehnyt LVIA-suunnitelmia esimerkiksi kouluihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin. Kuvassa Nivalan ammattiopiston rakennus- ja sähköosaston uudisrakennus. lutustilaisuuksia, joihin on osallistunut Suomessa noin 1500 henkilöä. Julkisten rakennushankkeiden suunnittelija Insinööritoimisto Eero Jaatinen Oy on tunnettu julkisten rakennuskohteiden suunnittelija. Yritys on tehnyt LVIA-suunnitelmia esimerkiksi kouluihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin, liikuntarakennuksiin, kaupungintaloihin, paloasemiin, terveys- keskuksiin sekä päivä- ja palvelukoteihin. ”Kunnat ja kaupungit ovat olleet meille tärkeitä asiakkaita koko toimintamme ajan. Teemme kiinteää yhteistyötä myös urakoitsijoiden kanssa. Olemme suunnitelleet sekä uudisrakennuksia että korjausrakentamiskohteita koko Pohjois-Suomen alueella ja välillä kauempanakin. Parhaillaan ovat menossa esimerkiksi Ylivieskan ja Haapaveden jäähallien rakentaminen. Maaliskuun alussa valmistui Ou- laisten uuden uimahallin suunnitelma, kertoo Eero Jaatinen. Eksoottisin suunnittelukohde lienee Moskovassa sijaitsevan keskeneräiseksi jääneen kommunistisen puolueen toisen 75 000 m3 päämajarakennuksen suunnittelu pankkirakennukseksi. Lisäksi insinööritoimisto on suunnitellut liike - ja teollisuuskiinteistöjä, pankkeja, hotelleja ja erilaisia kerrostalokohteita. ”Kun onnistuu suunnittelussa, saa töitä” Eero Jaatinen toteaa, että hyvällä LVIA-suunnittelulla voidaan vaikuttaa merkittävästi rakennushankkeiden käytännön toteuttamiseen sekä kiinteistöjen käyttöön ja energiatehokkuuteen. ”Mahdollisimman hyvä suunnittelu on rakentamisen perusta. Kun onnistuu suunnittelussa, saa töitä. Suunnittelun laatu tarkoittaa sitä, että otetaan huomioon asiakkaiden todelliset tarpeet eikä myydä mitään mitä ei itse osata. Luottamuksellinen yhteistyö asiakkaiden kanssa on toimintamme kivijalka. Suunnittelija on kokenut asiantuntija, jolla pitää Haapavedellä 1970-luvun alussa perustettu Insinööritoimisto Eero Jaatinen Oy on Pohjois-Suomen toiseksi ko- olla myös valmius oikoa asiakkenein LVIA-alan insinööritoimisto. Kaikkiaan suunnittelukohteita on kertynyt noin 7 600. Kuvassa Ylivieskan ter- kaiden näkemyksiä, silloin kun tarvitaan.” veyskeskus. Kiinteistöalan koulutuksia ympäri maata Eero Jaatinen on myös kokenut kouluttaja ja hän on laatinut KTM:n kautta toimitetun Kotimaisten Polttoaineiden Käyttö nimisen julkaisun toimiessaan Oulun ja Lapin läänien yhteisen kotimaisen polttoainetoimikunnan jäsenenä. Toimisto on kouluttanut kiinteistöalan henkilökuntaa Suomessa ja tehnyt kaupallisen energiankulutuksen seurantaohjelman. ”Kiinteistöjen tarkoituksenmukaiseen ylläpitoon ja hoitoon sekä energiatehokkuuteen liittyvät koulutukset ovat nykyään haluttuja. Olemme kouluttaneet ympäri Suomea esimerkiksi kiinteistöjen hoitajia ja heidän esimiehiään.” Energiatehokkaan suunnittelun asiantuntija Eero Jaatisen mukaan energian käyttöön liittyvät kysymykset ovat keskeinen osa toimiston toimintaa. ”Julkisen hallinnon organisaatiot, yritykset ja yksityiset asiakkaat ovat kiinnostuneet energian tehokkaasta käytöstä ja teem- me tällaisia tutkimuksia ja suunnitelmia runsaasti. Maaliskuussa luovutimme Ylivieskan kaupungille liikuntakeskuksen energiakatselmusraportin, joka sisälsi uimahallin, erilaisten liikuntatilojen, kuntosalien ja keilahallin energiasuunnitelmat. Tarkoituksena on toimittaa niihin lämpöä viereisestä jäähallista ja vähentää energian käyttökustannuksia. Energiakatselmuksia tehdään suurempiin kiinteistöihin, energiatodistuksia tehdään etupäässä omakotitaloihin. ”Energiatodistus on perusselvitys, energiakatselmus on laaja kokonaisuus, jossa kiinteistön ylläpitäjää oheistetaan taloudellisiin kannattavuuslaskelmiin perustuen tekemään energian käyttöä parantavia ratkaisuja. Energiakatselmukset tehdään MOTIVA:n ohjeiston mukaisesti.” Energiakatselmukset Energiakatselmuksen voi suorittaa vain Motivan auktorisoima energiakatselmoija. Energiakatselmuksella etsitään kiinteistön lämpö- ja sähköenergian sekä vedenkulutuksen säästömahdollisuudet. Tuotoksena saadaan säästöt euroina, megawattitunteina ja veden osalta kuutiometreinä. Lisäksi saadaan säästötoimenpiteiden toteuttamisen investoinnit takaisinmaksuaikoineen. ”Olemme tehneet energiakatselmuksia esimerkiksi kunnille ja kaupungeille, koulutusorganisaatioille, teollisuuslaitoksille, liikeyrityksille ja kiinteistöyhtiöille. Olemme myös laatineet selvityksen 200 MW:n lauhdelämmön hyväksikäytöstä puutarhaviljelyyn Haapaveden Fortum Oy:n lauhdevoimalaitoksessa. Toimisto on mukana myös Pohjanmaalle suunnitellun biojalostamon 70 MW:n jäähdytysprosessiveden ratkaisua etsimässä yhdessä GTK:n ja VTT:n kanssa.” Energiatodistukset Energiatodistusta käytetään työkaluna laitettaessa samantyyppisiä rakennuksia energiatehokkuusjärjestykseen myynti- ja vuokraustilanteissa. Energiatodistus tulee esittää uudisrakennuksille rakennuslupaa haettaessa sekä olemassa oleville rakennuksille myynnin tai vuokrauksen yhteydessä. Energiatodistus on voimassa 10 vuotta sen allekirjoituspäivästä lukien. Energiatodistuksen avulla voidaan havainnollisesti verrata samantyyppisiä rakennuksia, koska energiatodistus perustuu rakennuksen ominaisuuksiin ja niiden perusteella laskettuun energiakulutukseen. Asuinrakennuksissa käytetään energiatodistusta laskettaessa samaperusteista standardikäyttöä. Ihmisten määrä ja käyttötavat eivät vaikuta todistukseen, koska ne ovat vakioituja. ”Tärkeää on tiedostaa, että energiatodistus perustuu laskennalliseen kulutukseen, ei omaan kulutukseen.” Muille kuin uudisrakennuksille laadituissa energiatodistuksessa on liitteenä toteutunut kulutus ja ehdotukset säästötoimenpiteistä. YRITYSMAAILMA 13 Kaikki tarvikkeet remontointiin ja rakentamiseen saat Laaksojen Rauta Oy:stä Haapavedeltä ja Kärsämäeltä Laaksojen Rauta Oy viettää huhtikuun 10. päivä yrityksensä 25- vuotis päiviään ja samalla myös Haapavedellä olevan oman liikekiinteistön 5vuotis juhlia osoitteessa Laitakalliontie 2. Laaksojen Raudalla on myymälä myös Kärsämäellä entisissä S-marketin tiloissa. Kaikki alkoi kuitenkin Piippolasta, jossa Elvi ja Jorma Toppisilla ja Lauri Pappilalla oli liikeyritys. Siinä myytiin pääasiassa rauta- ja maatalouskaupan tuotteita, polttoaineita ja jonkun verran elintarvikkeita.”Olihan se uhkarohkea siirto siirtyä aikoinaan tuon ensimmäisen laman aikaan osuuskaupan myymälänhoitajan työstä yrittäjäksi. Kai se oli vakava mielenhäiriö, kun löin päätepisteen turvalliseen työelämään”, toimitusjohtaja Lauri Pappila naurahti. Kärsämäkeen yritys rantautui 1998 ja silloin rautakauppa ja maatalouskauppa oli jo varsin voimakasta. Haapavedelle yritys tuli 2005. Laaksojen Rauta Oy:n taipaleella ovat mukana myös Lauri Pappilan lisäksi yrittäjinä Harri ja Ismo Toppinen. Rauta-, puutavara ja maatalouskauppa ovat Laaksojen Rauta Oy:n vahvuuksia. ”Meitä on tänä päivänä kymmenkunta. Haapavedellä monitaitoisia ammattilaisia työskentelee kuusi ja Kärsämäellä vajaat viisi. Toki sesonkiaikoina väkimäärä lisääntyy”, Lauri Pappila totesi. Monipuolinen ja hyvä tuotevalikoima ”Periaatteemme on, että henkilökunta osaa asiansa. Tämän takia olemme panostaneet ja panostamme myös henkilökunnan koulutukseen, Näin pysymme ajan hermolla ja tietotaitomme karttuu koko ajan. Atk:ta hyödynnämme monessa asiassa ja on tukena myynnissä ja ostoissa sekä taloushallinnossa. Meillä on hyvät tavarantoimittajat ja mikäli tavaraa ei ole varastostamme, hankimme sen nopeasti. Tilathan meillä Haapavedellä ovat hyvät. Myymälä ja varastotilaa on 1600 neliömetriä ja valmistumassa on kylmää tilaa noin 250 neliötä”, Lauri Pappila kertoi. Myös tieto/taitoa rakentamiseen Asiakkaamme saavat Laaksojen Raudasta monipuolista apua rakentamiseen liittyvissä asioissa. ”Olemme asiantuntijoita rakentamisessa ja remontoinnissa, joten voit luottaa siihen, että palvelemme parhaiten. Rakennuspalvelumme auttaa niin yksityisiä kuin rakennusliikkeitäkin. Palvelemme rakennusalan yrityksiä kokonaisvaltaisesti ja kattavasti. Meiltä saat kaikki rakentamiseen ja remontointiin liittyvät materiaalit, työkalut sekä konsultoinnin. Tarjoamme myös erikoisen hyviä etuuksia kanta-asiakkaillemme. Tule käymään ja tutustumaan valikoimaamme, oletpa sitten rakentamassa uutta tai re- Monipuolista palvelua saman katon alta montoimassa. Tuotevalikoimassa johtavat merkit Kaikkiin rakennustarvike-hankintoihin on Laaksojen Rauta oikea valinta. Tuotevalikoimaamme kuuluu kattava valikoima laadukkaiden ja tunnettujen tuotemerkkien rakennustarvikkeita. Saat meiltä muun muassa Weberin kattavan tuotevalikoiman, Fiskarsin kotimaiset laatutuotteet, Tikkurilan maalit ja Isoverin laadukkaat eristetuotteet. Voimme myös auttaa sinua valitsemaan juuri omaan projektiisi parhaiten sopivat tarvikkeet. Hyvälaatuinen puutavara Rakentaminen ja remontointi vaativat laadukkaita ja kestävintä puutavaraa. Me luotamme erinomaisiin ja tunnettuihin tavarantoimittajiin, jotta voimme tarjota asiakkaillemme laatua. Puutavaravalikoimamme kattaa kaikki rakentamisen ja remontoinnin eri vaihtoehdot. Asiantuntevat myyjämme voivat auttaa rakennusteknisissä pulmissasi ja ehdottaa parhaita puutavaravaihtoehtoja jokaiseen projektiin. Voimme auttaa myös, jos menekkien laskeminen tuot- taa päänvaivaa, tai haluat apua etsiessäsi oikeita työkaluja ostamasi puutavaran työstämiseen. Laatua sisustukseen tuotteillamme Oletko suunnittelemassa pintaremonttia? Saat meiltä parhaat tuotteet, joilla voit piristää kodin ilmettä pienimuotoisesti tai suunnitella uuteen rakennukseen ajaton ja viimeistelty ulkonäkö. Tarjoamme esimerkiksi Gerflorin ja Karitman korkealaatuisia lattiaratkaisuja, Tikkurilan laajan sisustusmaalivalikoiman sekä E.T. Listojen listat viimeistelyyn. Rakennustarvikkeet perustuksista kattoon Rautanetistä. Kevään tulikuumia tarjouksia. Tervetuloa kaupoille! Laitakalliontie 2, HAAPAVESI, puh. 020 728 0080 Asuntolandia Oy, LKV Vanhatie 51 Haapavesi 050 302 7263/044 040 0932 Toimistopalvelu Documento Anri Kolehmainen puh. 050 302 7263 LähiTapiolan vakuutuspalvelut Tuija Haapakoski puh. 044 040 0932 www.laaksojenrauta.fi 14 YRITYSMAAILMA T:mi Kiinteistö-Jussi alana nyt erikoiskuljetusten ohjaus Kiinteistö-Jussi T:mi:n isäntä Juha Lehtola jätti viitisen vuotta sitten kiinteistöalan ja siirtyi kokonaisuudessaan ohjaamaan ja järjestelemään erikoiskuljetuksia koko Suomen ja jopa Pohjoismaiden teillä. ”Monta kertaa erikoiskuljetusten ohjausta pidetään vain ajamista johtoautona, mutta se vain osa kokonaispakettia. Paketin suunnitteluun voi vierähtää jopa viikko. Joutilaana tässä ei ole tarvinnut olla vaan toimeksiantoja tulee lähes päivittäin”, Juha Lehtola kertoi. ”Teen itse paljon toimeksiantoja, mutta osa työstäni on myös konsultointia ja koulutusta muille yrittäjille. Kuljetusten koot ovat tulleet yhä suuremmiksi, kun esimerkiksi tuulimyllyjen lapoja ja muita osia siirretään paikasta toiseen. Tuulimyllyjen siivet voivat olla jopa 70 metriä pitkiä. Ne eivät joka paikassa käänny”, Lehtola naurahti. Monenlaista järjestettävää ”Toimeksianto alkaa aina suunnittelulla. Monta kertaa joudumme hakemaan erilaisia lupia usealta viranomaiselta. Teemme reittitutkimuksen. Siinä etsimme reitit, josta olisi vähiten haittaa muulle liikenteelle ja ylipäänsä kuljetus olisi mahdollista. Mittaamme ja valokuvaam- me mahdolliset ongelmakohdat. Katsomme paikat, jossa joudumme esimerkiksi purkamaan liikenteen jakajia, nostamaan voimalinjoja ja jopa sulkemaan niitä, täyttämään ojia, kaatamaan puita ja tekemään paljon, paljon muita järjestelyjä”, Juha Lehtola luetteli. KIINTEISTÖ- HYVÄÄ JA AMMATTITAITOISTA PALVELUA Oskarinkuja 1 c 14 86600 Haapavesi Puh. 040-0306030 [email protected] http://kiinteistojussi.websites.fi Juha Lehtola käyttää alihankkijoita Juha Lehtolan reviiri on laaja. ”Erikoiskuljetuksia olemme järjestelleet Suomen puolella aina Hangosta Jäämerelle saakka. Useasti työskentelemme muissa Pohjoismaissa. Kilometrejä ker- tyy omaan autoon vuositasolla noin 150 000, joten kyllähän sitä ratissa saa olla ihan tarpeeksi”, Juha Lehtola totesi. YRITYSMAAILMA 15 Satela Oy nyt koneurakoinnin ja kuljetuspalveluiden lisäksi myös autovaraosa-alalla Haapavetisellä Satela Oy:llä on takanaan 25 vuoden historia. Yrityksen perustaja on Lauri Satela, joka vieläkin 70- vuotiaana on mukana yrityksen toiminnassa. Pojat Heikki, Jukka ja Harri ovat kuitenkin jo vahvasti mukana yrityksen toiminnassa. ”Toimintamme jakautuu oikeastaan kolmeen sektoriin, kuljetuspalveluihin, koneurakointiin ja nyt puolitoistavuotta sitten perustettuun varaosapalveluun. Kuljetuspuolella olemme erikoistuneet tällä hetkellä sahojen sivutuotteiden kuljetuksiin ja koneurakoinnissa meillä on hyvä kalusto monenlaisiin työtehtäviin. Jukka ja Harri Satela toimivat näillä sektoreilla. Haapaveden autovaraosa on Satela Oy:n tytäryhtiö, joka tällä hetkellä on minun komennossani. ”Tein rekkahommia 13 vuotta, kun sitten tarjoutui tilaisuus vaihtaa alaa myyntihommiin. Heti alussa aloimme tarjota monipuolista varaosa- ja rengaspalvelua alueen yrityksille, autokorjaamoille ja tietenkin yksityisille henkilöille. Varaosien laaja tarjonta, lisänä raskaankaluston osat ja renkaat. Yhteistyökumppaneinamme toimivat muun muassa Isojoen Konehalli, Koivunen , Kaha, Skuba, Honda, Duell jne. ”, Heikki Satela luetteli. Kilpailua on Haapavedelläkin ”Kyllähän joka alalla kilpailu on kovaa. Olemme kuitenkin hyvässä asemassa, kun olemme pystyneet näinä huonoinakin aikoina pitämään varaston moni- puolisena ja laajennamme sitä koko ajan. Suunnitelmissa on laajentaa tilojamme ”, Heikki Satela totesi. Satela Oy – Monipuolista koneurakointia ja kuljetuspalvelua Satela Oy on monipuolinen kuljetusliike. ”Vuosien kokemus takaa ammattitaitoiset kuljetusliikkeen palvelut. Puutavarakuljetusten lisäksi meiltä saat myös muut kuljetusliikkeen palvelut kuten kappaletavarakuljetukset sekä rahtikuljetukset. Meiltä löytyy myös lavetti koneiden ja muiden laitteiden kuljetusta varten. Koneurakointi kuuluu myös toimenkuvaamme. Teemme Haapaveden seudulla ja sen ympäristössä (Oulainen, Ylivieska, Nivala, Kärsämäki jne.) lumen aurauksia ja nostotöitä. Kalustoomme kuuluu trukkeja, pyöräkuormaajia, kaivinkonei- ta ja kuorma-autoja, joten monipuolinen palvelu tälläkin sektorilla on valttimme”, Heikki Satela totesi. Satela Oy:n suurin työllistäjä on Junnikkala Oy. Haapaveden Autovaraosasta: a t s i ol u p i ja Mon o t huol alvelua p s u a korj Ilmajousitettuistuin Milwaukee kulmahiomakone paketti 459€ -199€ Työkalusarja -85€ Neste 20L yleisöljy 10w-30 -59€ Haapaveden Autohuolto Ky Vanhatie 40 86600 HAAPAVESI puh. 08 452 925 Satela Oy - Monipuolinen kuljetusliike Haapavedellä www.satela.fi 16 YRITYSMAAILMA Puhuri Oy tuulivoiman kärkinimi Suomessa Puhuri Oy on suomalainen tuulivoimaa tuottava yhtiö. Puhuri Oy perustettiin vuonna 2010 Kanteleen Voima Oy:n tytäryhtiöksi. Se on täysin suomalaisessa omistuksessa: valtaosa omistajista on pieniä kunnallisia ja paikallisia sähköyhtiöitä kuten Katternö ryhmä, Suomen Voima Oy, Kaakon Energia Oy, Valkeakosken Energia Oy ja Ålands Elandelslag. Paikallinen omistajuus takaa, että yhtiö tuottaa tuulienergiaa kestävältä pohjalta, kilpailukykyisesti kotimaisille energia-asiakkaille. ”Meidän tehtävänä on kehittämisen lisäksi luvittaa, rakentaa, omistaa ja operoida suomalaisia tuulipuistoja. Meillä on tällä hetkellä 23 tuotannossa olevaa tuulivoimalaa ja olemme merkittävä tekijä Suomessa”, hankekehittämispäällikkö Harri Ruopsa toteaa. ”Raaheen Kopsan kylään olemme kehitäneet / luvittaneet ja rakentaneet 17 tuulivoimalaa käsittävän 54 MW:n tuulipuiston kahdessa eri vaiheessa. Pyhänkosken Tuulivoima Oy:n nimissä rakennetaan tällä hetkellä Pyhänkoskelle, Pyhäjoen ja Merijärven rajalle, neljä tuulivoimalaa jo toiminnassa olevien Merijärven Ristivedon tuulipuiston 6 voimalan lähistölle. Puhurin hallinnoimien tuulipuistojen kokonaisteho nousee 81 megawattiin rakenteilla olevan puiston valmistuttua. Yhtiöllä on tällä hetkellä tuulivoimahankkeita kehitteillä useamman sadan megawatin edestä. Lisäksi Puhuri Oy:lla on tuulipuistojen rakentamiseksi käynnissä YVA- ja/tai osayleiskaavamenettelyjä Pyhäjärvellä, Raahessa, Pyhäjoella, Sievissä, Haapavedellä ja Kärsämäellä sekä useita kymmeniä hankkeita esiselvitysvaiheessa eri puolilla Suomea”, Ruopsa kertoo jatkosuunnitelmista. Haluamme olla avoin kaikille Puhuri Oy tuottaa ympäristöystävällistä sähköä mm. ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. ”Puhuri aikoo rakentaa tuulivoimaa tuulisille, mutta ympäristön ja ihmisten kannalta järkeville paikoille. Esiselvitysvaiheessa tutkimme hankealueen karkealla tasolla mm. tuuliarvojen, melun, välkkeen osalta. Mikäli alue vaikuttaa tuulivoimahankkeelle sopivalta tehdään tarkemmat tutkimukset alueelta huomioiden mm. luonnonympäristö, suojelualueet, maisemat, maaperä ja logistiset mahdollisuudet sekä sähkönsiirto, unohtamatta asutusta ja ihmisiä. Teemme perusteellista tutkimusta faktoihin perustuen ja hankkeitten edistyessä järjestämme kuulemisia eri osapuolten kanssa. Avoimuus on meille tärkeää”, Ruopsa vakuuttaa. Tuulipuiston suunnittelun ja kaavoituksen yhteydessä tehtävät luonto- ja ympäristöselvitykset antavat tietoa päätöksenteon pohjaksi voidaanko hanke luvittaa ja rakentaa. Puhuri Oy on vakavarainen yhtiö Puhuri on vakavarainen, kotimaisessa omistuksessa oleva yhtiö, joka hakee kasvua investoimalla puhtaaseen, pääs- tövapaaseen energiamuotoon. Yhtiön toiminta perustuu henkilökunnan vahvaan ammattitaitoon ja sitoutumiseen sekä pitkään kokemukseen tuulivoimatuotannon suunnittelussa sekä projektien johtamisessa. ”Me työllistämme nyt 7 täysipäiväistä työntekijää. Vastuullisena yhtiönä huolehdimme rakentamiemme tuulivoimaloiden toiminnasta koko niiden elinkaaren ajan. Puhuri Oy:n vahvuutena on paikallisuus ja sitoutuminen pitkäjänteiseen toimintaan. Pyrimme myös käyttämään paikallisia palveluntuottajia mahdollisimman paljon.” maan 38 % energiasta uusiutuvien energianlähteiden avulla vuoteen 2020 mennessä. Tuulivoiman tuotantotavoitteena on 2 500 megawatin kapasiteetti, mikä tarkoittaa 700–800 tuulivoimalaa. Tämä määrä kattaisi kuusi prosenttia kokonaissähkön kulutuksesta ja riittäisi esimerkiksi 300 000 omakotitalon lämmitykseen vuosittain. energiaa: Suomen tuulivoimapotentiaali riittäisi kattamaan koko maan sähköenergiatarpeen. Tuulivoiman polttoaine on ilmaista, eikä se aiheuta päästöjä ilmaan, veteen tai maaperään. Lähes kaikki tuulivoimalan osat ovat kierrätettäviä. Tuulivoiman käyttö lisää Suomen energiaomavaraisuutta ja vähentää tuontienergian tarvetta. Tuulivoiman edut Tuulivoima on kotimaista www.puhuri.fi Uudistuvaa energiaa 38% vuoteen 2020 mennessä Suomi on sitoutunut tuotta- Kanteleen Voima Oy, kotimainen energiayhtiö Kanteleen Voima Oy on lokakuussa 2006 perustettu sähköntuottaja, jonka liikevaihto on noin 35 M€. Yhtiön muodostavat 26 yksityis- ja kuntaomisteista suomalaista pientä ja keskisuurta energiayhtiötä. Yhtiön palveluksessa on 40 henkilöä, mutta yhteistyökumppaneineen yhtiö työllistää noin 300 suomalaista. Puhuri Oy on suomalainen tuulivoimaan keskittyvä Kanteleen Voima Oy:n tytäryhtiö. Kanteleen Voiman Haapaveden voimalaitoksella jalostetaan sähköksi paikallisia kotimaisia polttoaineita; puuta ja turvetta. Polttoaineista osa ostetaan polttoainetoimittajilta, osa tulee omasta polttoainetuotannosta. Eri polttoaineiden osuudet voimalaitoksen polttoaine-energiasta vaihtelevat käyttötilanteiden ja polttoaineiden kilpailukyvyn mukaan. Raaka-aine metsästä ja soilta Metsäpolttoaineiden käyttö aloitettiin Haapaveden voimalaitoksella 2009, jolloin valmistui puun jauhamisteknologiaan perustuva HaapaPuu -laitoskokonaisuus. Laitoksen kapasiteetti lisääntyi joulukuussa 2010, jolloin otettiin käyttöön toinen jauhinyksikkö. Lähiseutujen metsien raaka-aineista valmistetut hakkeet jauhetaan laitoksen biomassajauhimilla pölypolttoon sopivaksi polttoaineeksi. Lisääntynyt puupolttoaineiden käyttö vaati myös lisää tilaa raaka-aineiden varastointiin ja käsittelyyn. Haapaveden kaupungin ja Kanteleen Voima Oy:n yhteistyön tuloksena valmistui syksyllä 2011 voimalaitoksen läheisyyteen 4,5 ha laajuinen Haapakenttä –biopolttoaineterminaali. Terminaalissa polttoainetoimittajat ja –yrittäjät voivat varastoida ja hakettaa puupolttoaineita. Turpeesta reilut 80 % Turve on Kanteleen Voimalle tärkeä polttoaine, sillä sen osuus on tällä hetkellä vähintään 80 %:a käytettävästä polttoaineesta (20 %:a on puuta). Yhtiö on käynnistänyt omien turvetuotantoalueiden hankinnan vuonna 2008, ja yhtiöllä on turvetuotantopinta-alaa tällä hetkellä noin 900 ha. Turvepolttoaine kuljetetaan tuotantosoilta syksyn ja talven aikana Kanteleen Voima Oy:n Haapaveden voimalaitokselle, jossa se jalostetaan yhdessä puupolttoaineen kanssa sähköksi valtakunnan verkkoon. Turve on kotimainen polttoaine, joka yhdessä puun kanssa sopii erinomaisesti voimalaitosten polttoaineeksi. Sen tuotanto ja kuljetus työllistää merkittävän määrän ihmisiä suoraan ja välillisesti meidän alueella. Energiaturpeen tuotanto työllistää Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa kaikkiaan noin 2100 henkilöä PTT:n tekemän selvityksen mukaan. Turve on myös siitä hyvä polttoaine, että sitä muodostuu Suomen soissa joka vuosi kaksi kertaa enemmän kuin sitä käytetään. Soista kun on turvetuotannon käytössä alle 1 %. Uutta teknologiaa Uusilla turvetuotantoalueilla, kuten Kanteleen Voiman kaikilla tuotantoalueilla, on käytössä moniportainen vesienkäsittelyjärjestelmä, johon kuuluu muun muassa ojien lietetaskut, lietteenpidättimet, virtaamansäätöpadot, laskeutusaltaat, pintapuomit ja pintavalutuskenttä. Turvesoiden vesienkäsitte- ly on kehittynyt valtavasti siitä, mitä se oli 70-80 –luvuilla. Tällä hetkellä Suomen vesistöihin tulevista ravinnepäästöistä (fosfori ja typpi) yli 99 % on peräisin muista kuormituslähteistä kuin turvetuotannosta. Turvetuottajat ovat viime vuosina kiinnittäneet erityistä huomiota ympäristöasioihin turvetuotantoalueilla. Esimerkiksi Kanteleen Voiman urakoitsija tarkastaa vesienkäsittelyjärjestelmän rakenteet päivittäin ja raportoi tarkastustulokset kahden viikon välein Suonetti-järjestelmään. Näissä kaksiviikkoistarkastuksissa vesienkäsittelyjärjestelmän lisäksi tarkastetaan muun muassa polttoaineiden säilytykseen, paloturvallisuuteen, työturvallisuuteen, jätehuoltoon ja työmaan yleiseen siisteyteen liittyvät asiat. Havaitut puutteet urakoitsija korjaa välittömästi. Kanteleen Voiman henkilöstö tekee lisäksi jokaisella tuotantoalueella laajemman tarkastuksen kaksi kertaa tuotantokauden aikana. Kotimaisten polttoaineiden saatavuus ja kilpailukyky tulevaisuudessa Haapaveden voimalaitoksella laaditaan parhaillaan mittavaa investointisuunnitelmaa. Jotta investoinnit toteutuvat, kotimaisten polttoaineiden saannista ja käyttömahdollisuudesta tulevaisuudessa pitää olla varmuus. Tällä hetkellä polttoaineiden saantiin liittyy kuitenkin huomattavia epävarmuustekijöitä. Turve Suomessa on turvemaita yhteensä noin 9 miljoonaa hehtaaria. Turvetuotantoon soveltuvien soiden määräksi arvioidaan n. 1,4 miljoonaa hehtaaria. Turpeen käyttöä ei siis rajoita turpeen tai turvemaiden riittävyys. Turvetuotannossa on alle 1 % turvealasta. Suurista turveresursseista huolimatta turpeen käytön haasteena on turvetuotannon rajallisuus. Turvetuottajat eivät ole saaneet luvitettua uutta tuotantoalaa kysynnän viimeaikaista kehitystä vastaavasti. Tähän vaikuttaa etenkin lupaprosessien hitaus. Vanhoja turvetuotantoalueita poistuu koko ajan käytöstä enemmän kuin uusia saadaan tilalle. Ennakkotietojen mukaan vuonna 2014 poistuma oli noin 4500 ha ja uutta, lainvoimaistunutta tuotantoalaa tuli 1200 ha, eli nettopoistuma oli 3300 hehtaaria. Tämä on siis pois tulevan tuotantokauden pinta-alasta. Metsähake HaapaPuu –laitoskokonaisuuteen ja Haapakenttä-terminaaliin tehdyt investoinnit mahdollistavat metsäpolttoaineiden käytön Haapaveden voimalaitoksella. Investoinnit tehtiin luottaen valtion pitkäjänteiseen toimintaan. Nyt Suomen hallitus on ilmoittanut antavansa eduskunnalle esityksen metsähakkeesta tuotetun sähkön tuotantotuen puolittamiseksi paperiteollisuuden raaka-aineeksi soveltuvan puuaineksen osalta. Tukira- jaus sotii hallituksen lokakuussa antamaa linjausta vastaan parantaa kotimaisten polttoaineiden kilpailukykyä erityisesti suhteessa ulkomaiseen kivihiileen. Haapaveden jauhamisteknologiaan perustuvassa laitoksessa rankahake vastaa 90 % osuutta voimalaitoksen nykyisin käyttämästä energiapuusta. Parhaillaan laadittavana olevan investointisuunnitelman yhtenä osana on energiapuun käytön huomattava lisääminen. Jos metsähakkeen tukea sähköntuotannossa rajataan hallituksen esittämällä tavalla, investointi puunkäytön lisäämiseen ei ole kannattavaa ja uudet työpaikat metsäenergian toimitusketjuihin jäävät syntymättä. Sen sijaan käy niin, että metsähakkeen nykyinen käyttömahdollisuus Haapaveden voimalaitoksella puolittuu. Metsäenergiaa tuottavat pienyritykset ovat jo investoineet miljoonia euroja metsäkoneisiin, hakkureihin ja kuljetuskalustoon. Tukirajaus johtaisi näiden yritysten ja metsähakkeen hankintaketjujen alasajoon, konkursseihin ja työpaikkojen menettämiseen. Puuta on riittämiin Metsäteollisuus on esittänyt huolensa kuitupuun riittävyydestä. Haapaveden voimalaitoksen metsäpolttoaineen toimitusalueella ei ongelmana ole puun riittävyys, vaan se, että metsänhoidollisia harvennushakkuita ei ole vuosiin saatu tehtyä hakkuutavoitteiden mukaisesti. Metsät kasvavat enemmän puuta kuin alueella on puulle kysyntää. Suomen kokonaisenergiasta 65 % on tuontienergiaa. Jotta emme tulevaisuudessa joudu turvautumaan yhä enemmän tuontienergiaan, on tärkeää pitää huolta kotimaisten polttoaineiden saatavuudesta ja kilpailukyvystä. Uusien turvetuotantoalueiden saaminen käyttöön poistuvien alueiden tilalle ja metsähakkeen kilpailukyvystä huolehtiminen ovat tässä avainasemassa. YRITYSMAAILMA 17 Tehorakentajat Törmälehto Oy Talon- ja maanrakentamista ja metsätöitä jo runsaat 20 vuotta Tehorakentajat Törmälehto Oy on Pohjois-Pohjanmaalla toimiva keskisuuri rakennusliike, jonka toimialaan kuuluu uudisrakentaminen, saneeraus, maa- ja vesirakentaminen sekä kunnallisteknilliset työt. Yrityksen perustaja Heikki Törmälehto toimii edelleen yrityksen toimitusjohtajana. Heikki Törmälehto aloitti yritystoiminnan jo 1973 yhdellä traktorikaivurilla. ”Suomessa työtilanne oli tuolloin tosi heikko. Aloittelin ojankaivuulla ja teinkin salaojahommia maanviljelijöille kymmenisen vuotta. Konekantaa lisäsin 1980- luvun loppupuolella pyörivällä kaivinkoneella ja autonosturilla. Töitä tehtiin muun muassa turvevoimalalle. 1990- luvun laman aikana töitä etsimme aina etelää myöten ja yksi sektori oli betonielementit, jossa busineksessa olimme jopa mukana”, Heikki Törmälaakso kertasi alkumetrejä. Osakeyhtiö on perustettu vuonna 1993, on omistussuhteiltaan perheyritys. ”Palveluksessamme on tällä hetkellä noin 20 henkilöä ja toimintamme keskittyy pääsääntöisesti Oulun Eteläisen alueelle”, projekti-insinöörinä nyt toimiva Tuomo Törmälehto kertoi.”Yritys aloitti toimintansa laman loppuvuosina ja tuolloin 1990-luvun alussa maanrakentaminen oli päätoimentulo- lähteemme. Meillä oli tuolloin viisi kaivinkonetta. Maanrakennus kävi välillä aallonpohjassa ja mekin keskityimme talorakentamiseen, joka tälläkin hetkellä antaa leivän ja pikku hiljaa piristynyt maanrakentaminen voin leivän päälle. Liikevaihdostamme noin 30 prosenttia tulee maanrakentamisesta. Aliurakoimme paljon kaukolämpö maanrakennusta viidellä kaivinkoneellamme”, Tuomo Törmälehto totesi. Kaksi muutakin veljestä yrityksen palveluksessa ”Isoveli Jani Törmälehto ajelee metsäkonetta. Meillä on tähän tarkoitukseen korjuuketju. Kolmas veljeksistämme Joni on ”joka paikan höylä” ja yksi tärkeä lenkki perheyrityksessämme. Olemme harkinneet sukupolvenvaihdosta jo jonkin aikaa ja tutkailleet parasta vaihtoehtoa asiantuntijoitten kanssa. Näillä näkymin se tapahtuu tulevan kesän aikana”, Tuomo Törmälehto paljasti. Kova yrittäminen on tuonut leivän Kun kysyy Tuomo Törmälehdolta yrityksen Tehorakentajat Törmälehto Oy:n menestyksen saloja, tulee heti, että kova yrittäminen. ”Emme ole säästelleet työtunteja eikä niitä uskalla edes laskea. Toinen seikka on, ettemme ole sitoutuneet yhteen asiaan, vaan useammalle sektorille. Kun toisella sektorilla on hiljaisempaa, niin toisella todennäköisellä valoa on. Palettimme on ollut sopiva”, Tuomo Törmälehto totesi. com sivuilta”, Tuomo Törmälehto kertoi. Myös työn hyvä laatu takaa jatkuvuuden ”Olemme pyrkineet aina niin hyvään työn laatuun kuin mahdollista. Olemme hoitaneet asiat loppuun, jos joskus reklamaatioita on tullut. Pitkäjännitteinen työ vaatii vastuuta meiltä ja työntekijöiltämme, joille myös kiitos kuuluu”, Törmälehto sanoi. Työntekijöillä on käytössä viisi kaivinkonetta, kaksi kurottajaa, traktori, sora-auto, dumpperi, nosturiauto, rahtiauto, vaihtolava-auto, hakkuukone ja kuormatraktori. Yhteystiedot TEHORAKENTAJAT TÖRMÄLEHTO OY Teknotalo 2 R 86600 HAAPAVESI puh (08) 450 277 fax (08) 450 177 Tällä hetkellä useita rakennuskohteita ”Vieremän kunnalle urakoimme nyt Vieremän terveyskeskusta ja Haapaveden Ha-Sa Oy:lle Kanavakuivaamoa. Oulaisten As Pionin viiden huoneiston rivitalo- rakennusprojekti on nyt myynnissä. Aloitimme Kristiinankaupungin kaukolämpö maanrakennustyöt. Lisää toiminnastamme ja referensseistä löytyy www.tehorakentajat. Heikki Törmälehto, toimitusjohtaja, puh. 0400 685 477 Aki Taskila, rakennusinsinööri, työnjohto, puh. 044 333 3529 Tuomo Törmälehto, rakennusinsinööri, työnjohto, puh. 040 706 1921 Jani Törmälehto, kuljetukset ja metsäkonetyöt, puh. 0400 851 190 Joni Törmälehto, maanrakennus, puh. 040 575 2416 tehorakentajat.etunimi@ yritysnet.com Kokonaistoimitus luo säästöä Sähköinen Sähköinen Pneumaattinen Hydraulinen Ruuvivaihde Pneumaat. VAIHTOEHDOT Palloventtiili Läppäventtiili Kiila-, levyluistivent. Istukkaventtiili Kumiluistivent. Kysy tehokas tarjous! TEHORAKENTAJAT TÖRMÄLEHTO OY DN 15-800 DN 25-1200 Kaikki vaihtoehdot voidaan varustaa: DN 15-300 DN 4-1200 -Rajakytkin IP65 / IP67 / IP68 mekaaninen / induktiivinen -Sähköinen / pneumaattinen asennoitin 4-20 mA, 0-10V ECONOSTO OY PL 1330, Yrittäjäntie 20 70151 KUOPIO FINLAND Tel +358 17 262 3555 Fax +358 17 262 3511 www.econosto.fi [email protected] Teknotalo 2 R, 86600 HAAPAVESI puh (08) 450 277 Heikki Törmälehto, toimitusjohtaja, puh. 0400 685 477 Tuomo Törmälehto, rakennusinsinööri, työnjohto, puh. 040 706 1921 [email protected] www.tehorakentajat.com 18 YRITYSMAAILMA Infrainvestoinnit voivat kääntää talouden kasvuun Valtion kannattaa investoida elinkeinoelämän kannalta tärkeisiin liikenneverkkoihin etenkin nykyisessä taantumassa, kun korot ja kustannukset ovat matalat. Vaikka hankkeisiin jouduttaisiin ottamaan lisää velkaa, niiden aikaansaama talouden ja työllisyyden kasvu voi vähentää julkisen velan osuutta bruttokansantuotteesta. INFRA ry:n toimitusjohtaja Paavo Syrjö. M onissa teollisuusmaiden infrainvestoinneissa kasvuvaikutukset ovat olleet niin mittavia, että jopa velkarahan käyttö on alentanut velkasuhdetta. Tämä käy ilmi Pellervon taloustutkimus PTT:n julkistamasta liikenneverkkoa ja kansantaloutta koskevasta raportista, jossa on käytetty lähteenä muun muassa Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n tutkimusta. Lyhyellä aikajänteellä infrahankkeet tarjoavat työtä ja lisäävät niihin liittyvien palveluiden ja materiaalien kysyntää. Pitkällä aikavälillä yritysten kuljetuskustannusten sekä liikkumiskustannusten lasku tehostaa taloudellista toimintaa. -Ruotsissa on ymmärretty meitä paremmin infraan panostamisen hyödyt. Naapurissa käytetään enemmän rahaa perusväylänpitoon sekä etenkin investointeihin myös suhteessa liikenneverkon kokoon, johtaja Heikki Jämsä Rakennusteollisuus RT:stä toteaa. PTT:n raportin mukaan Ruotsi käytti vuonna 2013 noin 1,1 prosenttia bruttokansantuotteesta liikennejärjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen. Suomen vastaava panostus oli 0,8 prosenttia. Rakennusteollisuus RT esittää infrarahoituksen nostoa yhteen prosenttiin, jotta sekä perusväylänpito että investoinnit saataisiin kestävälle tasolle. Tämä tarkoittaa noin 400 miljoonan euron tasokorotusta vuosittaiseen rahoitukseen. Hyötyjen ja kustannusten laajempi vertailu tarpeen -Tiestön kunnostaminen on keskittynyt viime vuosina vilkasliikenteisimpiin teihin. Luonnonvaratalouden ja teollisuuden näkökulma on unohtunut, sillä pienempien teiden merkitys on huomattava varsinkin elinkeinoelämälle. Tutkimus osoittaa, että poistamalla alemman tieverkon pullonkauloja, suomalainen teollisuus voi saavuttaa kaikkiaan 50 miljoonan euron kustannussäästöt vuosittain, Heikki Jämsä huomauttaa. Selvityksen perusteella Ruotsista on hyvä ottaa oppia myös infrahankeiden pitkäjänteisessä suunnittelussa ja rahoi- tusmallien monipuolisessa hyödyntämisessä. -Myös meillä tulee siirtyä vähintään kahdentoista vuoden mittaiseen infraohjelmaan ja rahoitussuunnitelmaan. Rahoituksessa on otettava käyttöön uudenlaisia rahoitustapoja ja hyödynnettävä tehokkaammin valtion edullinen lainakorko. Tähän päätyi myös parlamentaarinen korjausvelkatyöryhmä viime vuoden lopulla julkistetussa raportissaan, Heikki Jämsä sanoo. Heikki Jämsä nostaa PTT:n selvityksestä esiin myös jatkokehitystarpeen. Liikenneinfrahankkeiden kannattavuutta mi- tataan nykyisin hyötykustannusarviolla, joka ottaa huomioon lähinnä liikenneverkkoon ja matka-aikoihin kohdistuvat vaikutukset. Se ei kuitenkaan sisällä lainkaan alue- ja kokonaistaloudellisia vaikutuksia. Jotta hankkeiden kokonaishyödyt saadaan selville, tarvitaan uusi menetelmä laajemman hyöty-kustannus-suhteen arvioimiseksi. Rakennusteollisuus RT:hen kuuluva INFRA ry on yksi PTT:n tutkimushankkeen viidestätoista rahoittajasta. Rahoittajiin kuuluivat myös muun muassa Liikennevirasto sekä useat työnantaja- ja ammattijärjestöt. Lisätietoja Johtaja (INFRA ry elinkeinopolitiikka) Heikki Jämsä, puh. 050 587 2911, Rakennusteollisuus RT Johtaja, (viestintä ja suhdanteet) Merja Vuoripuro, puh. 040 587 2642, Rakennusteollisuus RT LR-MERKKITANKO liikennevalo- ja katuvalokeskuksiin SFS Standardin mukainen, ei vaurioita kaappia tankoon kohdistuvasta ilkivallasta tai muusta mekaanisesta rasituksesta. Yhden liva-keskuksen hinnalla 600 kpl lr-merkkitankoja http://merkkitanko.fi Enemmän kuin osiensa summa. C A S E • C AT • D A E W O O • D O O S A N • H I TA C H I • H Y U N D A I • J C B • K O B E L C O • K O M AT S U • L I E B H E R R • N E W H O L L A N D • V O LV O Häggblom–palvelu sisältää Pohjois-Euroopan laajimman maarakennuskoneiden vara- ja kulutusosien varastovalikoiman lisäksi runsaasti asiantuntemusta sekä nopeat toimitusajat. AB A. HÄGGBLOM OY • Yrittäjäntie 12, 67100 Kokkola • Puh: 020 765 8200, Etelä-Suomi: 020 765 8223, Itä-Suomi: 020 765 8221 • [email protected] • www.haggblom.fi YRITYSMAAILMA 19 Rototilt Group Ab – maailman suosituimpien rototilttien valmistaja Rototilt Group AB toimii Ruotsin Vindelnissä, n. 55 km Uumajan kaupungista sisämaahan päin. Perheyritys aloitti toimintansa 40 vuotta sitten ja kaivukoneiden rototiltit tulivat tuoteohjelmaan 90 –luvun alussa. Laitteet alkoivat yleistyä Pohjoismaissa nopeasti ja kuuluvat nykyisin koneiden perusvarustukseen. Tuotteet valmistetaan vuonna 2007 rakennetussa huippumodernissa tuotanto- laitoksessa, jonka yhteydessä on myös tuotekehitys. Yritys tunnettiin aiemmin nimellä Indexator Rototilt Systems ja se oli osa Indexator Groupia , mutta liittyen äskettäin tapahtuneisiin muutoksiin omistusjärjestelyissä ja rototilt – ja rotator –liiketoimintojen täydelliseen eriyttämiseen toisistaan, yrityksen nimi muuttui 1.3.2015 Rototilt Group AB:ksi. Valinta on sinun Rototilt R:n myötä avautuvat uudet valinnan mahdollisuudet. Valitse itse toiminnot, lisävarusteet ja juuri sinun tarpeisiisi sopiva tekniikka ja me räätälöimme rototiltin sen mukaan. Voit valita ohjausjärjestelmän, hydrauliikan läpiviennin, kuormanpitoventtiilit, Secure Lock –kauhan turvalukituksen, keskusvoitelun, pihtimoduulin , kourat, kauhat, erikoistyölaitteet jne. Tämä kaikki on mahdollista R:n, uuden moduulipohjaisen teknisen alustan ansiosta. Se mahdollistaa joustavan tuotannon, jollaista mikään toinen valmistaja ei pääse edes lähelle. Nyt voit saada erityisominaisuudet vakiona. Lue lisää osoitteessa rototilt.com Uudesta Rototilt R:stä on saatavilla kolme optimoitua kokoa R4, R6 ja R8 juuri sinun kaivukoneeseesi. Kaikki kolme voidaan varustella juuri sinun tarpeidesi mukaan. Rototiltin tuotevalikoima kattaa rototilttien osalta koneiden painoluokat 1,5:sta 30 tonniin saakka. Malliston alkupään tuotteet ovat RT10, äskettäin uudistettu RT20B sekä RT30. Kesällä 2014 tuotantoon tulivat Rototilt R –sarjan tuotteet R4, R6 ja R8, jotka ovat asteittain korvanneet aiemmin tunnetut Classic Linen RT40B, RT60B ja RT80 sekä Advance Linen A40, A60 ja A80 rototiltit. Rototilt R lähtee asiakkaan omista tarpeista ja valinnoista. Asiakas saa tuotteeseensa juuri ne ominaisuudet, jotka hän haluaa ja maksaa vain niistä. Rototilt R tarjoaa useita edistyksellisiä ominaisuuksia kuten kauhan turvalukitus Secure Lock, HFS –suurvirtausläpivienti ja ohjaamon näyttöpanelin sisältävä proportionaalinen ICS –ohjausjärjestelmä. R –sarjaan on ICS:n lisäksi saatavissa myös ProPlus - ,P- TE- ja TLE-ohjaukset. Rototilt Groupin lisälaiteva- likoimassa ovat irrotettavissa olevat pihtimodulit, uudistetut yleis- ja lajittelu-/kivikourat sekä kauhat. Kaikki lisälaitteet on optimoitu eri rototilttejä silmällä pitäen. Lisätietoja osoitteesta www.rototilt.com tai Auran toimipisteestä sähköpostitse osoitteella [email protected] sekä puhelimitse numerosta 020 785 17 70. 20 METALLI- JA TEOLLISUUSUUTISET 18 YRITYSMAAILMA Metsätyö Oy Metsätyö Oy maahantuo, markkinoi ja myy metsäkonevarusteita, työkoneiden tieteriä, kauhateräksiä ja kaivinkynsiä. Yhtiön liikevaihdosta noin 60 % on konsernin omavalmisteisia tuotteita, joiden lisäksi maahantuodaan alansa johtavien valmistajien varusteita ja tarvikkeita. Pääkonttori sijaitsee Jyväskylässä ja myyntikonttorit varastoineen Hämeenlinnassa ja Rovaniemellä. Metsätyö Oy on P. Wikström -konserniin kuuluva yritys. Lisäksi yritysryppääseen kuuluvat ruotsalainen Olofsfors Ab , kanadalainen Olofsfors Inc, ruotsalainen Iggesund Forest Ab ja ruotsalainen Aluman Oy. Olofsfors Ab on metsäkoneteloja, tieteriä ja kauhateräksiä valmistava yritys, Olofsfors Inc. on metsäkonevarusteita markkinoiva ja myyvä yritys. -Tuotevalikoimaamme kuuluvat pyörä- ja kaivinkoneiden kauhateräkset, huulilevyt, pohjakiskot kauhoihin, V-kärjet mittojen mukaan sekä kauhojen kunnostuksessa käytettävät kulutuslevyt kokonaisina levyinä. Kauhateräksissä on perusraaka-aineena käytetään booriseosteista hiilimangaaniterästä. Kovuudet ovat 500-550 HB:n välillä. Tuotteet tehdään karkaisemattomasta hiilimangaaniteräksestä valmiiksi kappaleiksi ja ne karkaistaan vasta viimeisenä työvaiheena, Esko Ovaskainen esittelee. Kaivoksillakin aurataan ja höylätään, kun pidetään kulkuväyliä kunnossa, näihin tarpeisiin soveltuvat erilaiset tieterät tiehöyliin ja auroihin. Kynsikauhojen kynnet sekä puskutraktoreiden terät tulevat useilta eri valmistajilta. Expander-tapit tappiliitosten korvakkeiden väljyyden poistoon -Myymme myös ruotsalaisia Expander-tappeja, jotka on tarkoitettu esimerkiksi korvakkeiden tappiliitosten väljyyden poistamiseen puomistoissa. Tappeja käytetään monissa erilaisissa laitteissa, kuten kaivinkoneissa, pyöräkoneissa ja henkilönostimissa. Tuotteella pystytään korvaamaan laitteiden alkuperäiset tappiliitokset. Väljyysongelma poistuu Expanderilla lopullisesti. Joissakin laitteissa Expandertappia käytetään Ovaskaisen mukaan jo ensiasennuksen yhteydessä. Kaivoksilla on todella haastavat työskentelyolosuhteet ja töitä tehdään 24/7, joten tappiliitokset kuluvat normaalia työskentely-ympäristöä nopeammin. Turvatankkipolttoainesäiliöt Metsätyö Oy:n kautta saa myös turvatankki-polttoaine- säiliöt, joita on saatavilla kokoluokissa 330–2800 litraa. Säiliöt ovat UN-tyyppihyväksyttyjä IBC-pakkauksia ja ne täyttävät 31A-tyyppisten vaarallisten aineiden kuljetusvaatimukset. Suomessa ne on hyväksytty polttonesteiden varastointiin sekä polttoainekuljetukseen. -Pienimmät säiliöt on tarkoitettu avolava-auton lavakatteen alle ja suurimmat on sitten 2800 litraisia polttonesteen välivarastointiin soveltuvia tuotteita. Näitä tarpeita on lähinnä ura- koitsijoilla, koska polttoainetta on siirrettävä ja varastoitava, Ovaskainen toteaa. iDig-kaivuuasisstentti -iDig-kaivinkoneen kaivuumittalaitteella pystytään katsomaan näytön avustamana kaivinkoneen kaivuusyvyys sekä -kaltevuus. Tämä parantaa työskentelyn tarkkuutta,tehokkuutta ja turvallisuutta. Puomistoon kiinnitettävät anturit ovat langattomia ja saavat energiansa aurinkokennoista. Antureiden kiinnitys on nopeaa. Ensimmäisellä kerralla aikaa kuluu n. 20 minuuttia, tämän jälkeen antureiden irrotus tai kiinnitys vie vain pari minuuttia. Laitteiston kalibrointi on ainutkertaisen menetelmän ansiosta todella nopeaa ja koko kalibrointiprosessi kestää noin tunnin, Ovaskainen kertoo. Edellä mainitut asiat yhdessä tarkoittavat sitä, että voit käyttää yhtä iDig-laittetta monessa koneessa. Kun laitteen muistiin on tallennettu usean koneen kalibrointiarvot, laitteiston siirto koneesta toiseen kestää 10 minuuttia. -Tuotteiden toimitukset tehdään toimipisteistämme Jyväskylästä, Hämeenlinnasta ja Rovaniemeltä. Kaikissa kolmessa toimipisteessämme on varasto, joten toimituksemme ovat nopeita, Esko Ovaskainen toteaa loppuun. Metsätyö Oy työllistää 26 henkilöä ja liikevaihtoa kertyi viime tilikaudella 20 miljoonaa. Yritys on perustettu vuonna 1945. www.metsatyo.fi YRITYSMAAILMA 21 Ab A. Häggblom Oy Kauhat, telaketjusovellukset, varaosat ja huolto A. Häggblomin toiminta koostuu kolmesta liiketoiminta-alueesta. Valmistavalla puolella yhtiö valmistaa pienet ja isot kauhat sekä telaketjusovellukset. Tämän lisäksi toimintaan kuuluvat olennaisesti varaosa- ja huoltopalvelut. Telaketjusovellusten puolella Häggblom valmistaa mm. Metso Mineralsin mobiilimurskeen telarunkoja sekä täydellisiä Junttan-paalutuskoneen alavaunuja. Yhtiö huolehtii suunnittelusta, tuotekehityksestä sekä koko valmistusketjusta. -Kauhapuolella räätälöimme asiakkaan toiveiden mukaan toimivat kauhat. Siellä keskitymme erityisesti isojen koneiden kauhoihin, jolloin lähdetään liikkeelle 20 tonnin koneista ja mennään aina yli 500 tonnin koneisiin. Teemme myös vaativia kaivoskoneiden kauhoja, toimitusjohtaja Jukka Karhula mainitsee. Molemmissa liiketoiminnoissa on niitä ominaisuuksia, jotka automaattisesti tarkoittavat sitä, että Häggblomilla on lisäksi kolmas liiketoimintayksikkö, joka käsittää varaosat ja huollon. -Varaosapuolella teemme yhteistyötä samojen komponenttitoimittajien kanssa kuin valmistuspuolellakin, eli siellä meillä on pääkumppaneina Esco, Berco ja ITM. Olemme keskittyneet vain laadukkaisiin komponentteihin. Varaosapuolella palvelemme minikoneiden omistajista aina isoihin urakoitsijoihin ja koneisiin saakka. Myymme tuotteita ja palveluita myös kaivosyhtiöille. Meillä on Kokkolassa Pohjolan suurin yksittäinen varasto vara- ja kulustusosia, Karhula kertoo. Räätälöityä valmistusta -Pystymme vastaamaan lähes kaikenlaisiin asiakastarpeisiin tahansa, kunhan se koskettaa toimialaamme. Konepajallamme voidaan tehdä todella isoja ja monimutkaisia kappaleita, jotka edellyttävät vaativaa hitsausta ja koneistusta. Meillä on myös kohtuullisen iso suunnitteluosasto, mistä löytyy paljon osaamista, joten pystymme olemaan mukana asiakkaan tuotekehitysprosessissa. Voimme suunnitella yhdessä asiakkaan kanssa halutun osakokonaisuuden. Tällä varmistutaan, että tuote istuu täydellisesti loppuasiakkaan tarpeisiin, Karhula täsmentää. Kauhat ovat yhtiön oma tuote, jota myydään omalla Häggblom-brändillä. Häggblom-kauhat suunnitellaan yksilöllisesti asiakkaan tarpeisiin juuri sille koneelle ja siihen käyttötarkoitukseen jossa sitä tullaan käyttämään. Tämän mukaan suunnitellaan kauhan muoto ja geometria sekä valitaan oikeanlaiset kulutusosat. -Isoimmat kauhat mitoitetaan ja suunnitellaan aina yksilöllisesti, mutta keskikokoluokan koneisiin on olemassa tiettyjä valmiita malleja, joita olemme toimittaneet säännöllisemmin. Kun mennään yli 50 tonnin koneisiin, asiakkaalla on lähes aina toiveita mallin, geometrian ja kulutusosien suhteen, joiden pohjalta tuote valmistetaan. Puhutaan massaräätälöinnistä, koska tuotteen tietyt perusominaisuudet ovat valmiina, mutta sen yksilöinti tehdään pienemmillä yksityiskohdilla. Kauhatuotteemme ovat toimivia, laadukkaita ja suorituskykyisiä, Karhula selvittää. Nopeat varaosatoimitukset -Meillä on Kokkolassa yksi iso keskusvarasto, josta löytyvät kaikki yleisimmät kulutusosakomponentit alavaunuihin ja kauhoihin. Yleisimpiin ko- neluokkiin, 10 tonnin koneista aina 35 tonnin koneisiin, löytyy käytännössä kaikki telaston sekä kauhojen vara- ja kulutusosat. Mikäli tuote löytyy hyllystä, tavara lähtee asiakkaalle vielä saman päivän aikana. Karhula kertoo, että varaosat löytyvät myös erikoisempiin koneisiin, jolloin turvaudutaan kattavan toimittajaverkoston tarjoamiin mahdollisuuksiin. -Meillä on edustuksessa maailman johtavien merkki- en lisäksi myös edullisempia vaihtoehtoja. Emme kuitenkaan myy ihan halvinta laatua, koska haluamme tarjota asiakkaille toimivia ja turvallisia ratkaisuja. Meillä on Suomessa kaksi kenttämyyjää, joista toinen toimii Etelä-Suomessa ja toinen Itä-Suomessa. Kokkolassa on useampi varaosamyyjä palvelemassa asiakkaita paikallisesti ja puhelimen välityksellä koko maahan, Jukka Karhula mainitsee. Ab A. Häggblom Oy on raivannut yli 60 vuotta tietä Suomen kehitykselle. Vuonna 1954 kokkolalaisesta autotallista käynnistynyt perheyritys on vuosikymmenten kokemusten vahvistamana ja rohkeiden investointipäätösten vauhdittamana kasvanut kansainväliseksi konepaja-alan toimijaksi. Kasvun vuosikymmeninä yhtiö on perustanut toimintansa toimialan asiantuntemukseen, laajaan kansainväliseen verkostoitumiseen ja tinkimättömään palveluasenteeseen. www.haggblom.fi 22 YRITYSMAAILMA Veho Hyötyajoneuvojen purkuosatoiminta Ensiluokkaiset auton osat ansaitsevat toisen mahdollisuuden Autojen purkuosien kysyntä on jatkuvassa kasvussa. Purku- ja vaihto-osat ovat erinomainen ja taloudellinen vaihtoehto uusille alkuperäisille varaosille. Erityisesti vanhempien mallien kohdalla, purku - ja vaihto-osat edustavat reilua hinta-laatusuhdetta. Vaikka nämä osat on hinnoiteltu korottamaan ajoneuvon arvoa, ne tarjoavat siitä huolimatta luotettavan vakuuden jatkuvalle liikkuvuudelle. Veho Hyötyajoneuvot laajensi toimintaansa Haapamäellä vuonna 2008 ottamalla Sisupurkutoiminnan lisäksi myös Mercedes-Benz hyötyajoneuvojen purkuosatoiminnan. Uusi ja nykyaikainen varastotila rakennettiin vuonna 2012. Keuruun purkuosakeskuksesta löytyy nyt huomattavasti aikaisempaa helpommin tarvittavia osia, sillä viime keväänä on avattu myös nettiin purkuosien verkkokauppa. - Asiakaskunta on ollut tyytyväinen Sisu-purkuosatoimintaamme ja pitkälti tästä johtuen päätimme ulottaa toiminnan myös Mercedes-Benz-purkuosiin. Toiminta palvelee sekä kuorma-autoilijoita että pakettiautojen Vito ja Sprinter-käyttäjiä. Purkutoiminnassa on keskitytty aktiivikäytössä oleviin vuosimalleihin 2000-2012. Koko purkutoiminta on rakennettu Vehon infran mukaisesti. Olemme rakentaneet toimintamallin, jota kontroloidaan ja muutetaan tarvittaessa markkinatilanteen ja tuotekannan muuttuessa, kertoo tuotepäällikkö Kimmo Juvonen purkutoiminnan taustoista. Kimmo Juvonen tuli Veho Hyötyajoneuvojen purkutoi- minnan kehittämiseen ja uusien toimintamallien- ja markkinoiden hiomisen pariin reilut kolme vuotta sitten. Ympäristöasiat hallinnassa -Puramme vuosittain noin 100 autoa. Purkuhallissa komponentit irrotetaan autosta ammattitaitoisesti, mikä lisää esimerkiksi sähkövarusteiden käytettävyyttä. Toimimme ympäristösertifikaatin mukaisesti, jalostamme purkutoiminnalla käyttökelpoiset varaosat uusiokäyttöön ja jäämäosat sekä –materiaalit asianmukaisesti käsiteltynä kierrätykseen. Purkupuolen työntekijämme ovat kaikki koulutettuja mekaanikkoja ja näin ollen taustalla on merkkikorjaamon tietotaito ja laitteisto, sekä laatusertifikaatit ISO9001, 14001, OHSAS 18001,Juvonen kertoo. Purkutoiminnan huoltohistoria lisää kaupankäynnin turvallisuutta -Purkuprosessissa valtaosa purkuosista tulee meidän vaihtoautoista. Ulosmyynti tapahtuu sekä omiin toimipisteisiin että muihin yrityksiin ja loppu- kuluttajille. Irrotuksen jälkeen jokainen kokonaisuus numeroidaan, tallennetaan varasto-ohjelmalle ja siirretään varastoon odottamaan uutta käyttäjää, Juvonen selvittää. -Hyväkuntoiset osat puretaan ja myydään eteenpäin sellaisenaan. Kunnostusta kaipaavat osat huolletaan, jolloin ne saavat vaihto-osatakuun. Moottorit, vaihteistot ,alustat ja tekniikat käsitellään asianmukaisesti. Ne auton osat, jotka eivät ole ehjiä, kierrätetään asianmukaisesti. Kun ajoneuvovaurioissa ja niiden korjauksissa tarvitaan isompia kokonaisuuksia, niin voimme myös tilaustyönä toimittaa näitä tarvittavia kokonaisuuksia, Juvonen kertoo. -Kaikki kuluvat osat dokumentoidaan, joka takaa osien luotettavuuden. Hinnoittelu ta- pahtuu osien kunnon ja iän mukaan, käytännössä hinta on keskimäärin puolet tai alle puolet uuden vastaavan hinnasta, Juvonen mainitsee. -Meiltä löytyy myös raskaiden ajoneuvojen päälirakenteita, laseja, korin osia sekä tekniikan osia, jotka kaikki löytyvät äskettäin avaamastamme nettiportaa- lista VEHO- TRUCKS huoltopalveluiden alta löytyy linkki http://dealers.mascus.com/vehoparts/search.aspx, Kimmo Juvonen opastaa. SE EDULLISEMPI VAIHTOEHTO! Purku- ja vaihto-osat Kuntotarkistetut purkuosat: Mercedes-Benz ja Sisu. Uusittu verkkokauppa ON NYT AVATTU! Edulliset hinnat isoimmillekin osakokonaisuuksille, alkuperäisosan laatua tarvikeosaa edullisemmin ja hinnoittelu laatuluokituksen mukaan. Huomattavan edun esim. vakuutusyhtiöiden korvaamissa korjauksissa - kalusto nopeasti liikenteeseen vähäisemmällä työveloituksella. Taustalla valtuutetun merkkikorjaamon tietotaito ja laitteet. Myös kuljetuskaluston päällirakenteet käytettyinä, tarvittaessa asennus- ja muutostyöt korjaamossamme. Tutustu verkkokauppaan tai soita ja kysy lisää! SISU / Teuvo Hirvelä p. 010 569 8336 M-B / Kimmo Juvonen p. 010 569 8341 KEURUU, Sepäntie 2 Haapamäki 42800 ma-pe 7.30-16.00 YRITYSMAAILMA 23 SKAL Pohjanmaa-Österbotten ry Kuljetusala elinkeinoelämän puristuksessa Kuljetustoimialalla ei mene hyvin Suomessa, eikä tilanne ole sen parempi Pohjanmaallakaan. Öljyn hinnan lasku ei ole heijastunut kuljetusyritysten talouden mittareihin positiivisesti. Myös tiestön huono kunto asettaa haasteita, varsinkin uusilla massoilla operoiville kuljetusyrittäjille. Ö ljyn hinnan lasku on vaikuttanut dieselpolttonesteen hintaan noin 25 senttiä litralta vuoden sisällä. Pumppuhinnan lasku ei heijastunut olennaisesti kuljetusyritysten kannattavuuteen, sillä klausuulien ansiosta säästöt siirtyvät pääasiallisesti asiakkaiden katteisiin. Samanaikaisesti työvoima- ja muut kustannukset ovat nousseet. Öljyn hinnanlaskun virkistävä vaikutus elinkeinoelämään ei heijastunut kuljetusten kysyntään loppuvuonna. -Dieselpolttoaineen hinnanlasku ei näy kuljetusyrittäjien tuloksessa. Syynä tähän on se, että liikevaihto ja kuljetusmäärät ovat laskeneet. Kustannuksetkin ovat alalla nousseet, mm. työvoimakustannusten osalta, SKAL Pohjanmaa-Österbotten ry:n toiminnanjohtaja Riikka Pakkala kertoo. SKAL saa tietonsa neljännesvuosittain tehtävän kuljetusbarometrin kautta. SKAL ry tekee barometrin koko jäsenistölleen. -Viimeisimpään kuljetusba- rometrikyselyyn vastasi 664 jäsenyritystä, kun jäseniä yhteensä noin 6000, Pakkala mainitsee. Alan heikko tilanne näkyy -Kun yrityksiltä on kysytty arviota seuraavasta neljästä kuukaudesta, on valtaosa arvioinut niin, että kuljetusmäärät pysyvät ennallaan tai laskevat. Liikevaihto (syyskuu-joulukuu 2014) on laskenut jonkin verran 35 %:lla ja 30 %:lla pysynyt ennallaan. Seuraavan vuosineljänneksen osalta 38 % arvoi sen pysyvän ennallaan, 32 % arvioi sen jonkin verran laskevan. Liikevaihdon arvioidaan siis laskevan tai pysyvän ennallaan myös seuraavan vuosineljänneksen ajan. Sama pätee juttu kannattavuuden suhteen. Suurin osa ennakoi sen pysyvän ennallaan tai heikkenevän. Tilanne näyttää varsin negatiiviselta. Syys- ja joulukuun tonnimäärät ovat olleet pienempiä, kuin on arvioitu edellisessä kyselyssä ja sama tilanne toistuu arvioidun liikevaihdon kanssa. Jäsenistömme on liikevaihdon tulevaisuudes- sa edelleen laskevan, Pakkala tulkitsee. Pohjanmaan tilanne myötäilee valtakunnallista muutamien prosenttien heitoilla. Liikevaihdon suhteen Pohjanmaalla menee vähän huonommin kuin Suomessa keskimäärin. Taustalla tähän on Pakkalan mukaan taantuma ja se, että markkinat ovat kuljetuspalveluiden tilaajilla. Tiestö erittäin huonossa kunnossa -Tiestön huono kunto noudattelee koko valtakunnan tilannetta. Tiestön kunnossapito räjähti käsiin tammikuussa. Tämä vuosi alkoi niin, että jäsenistö on ottanut aktiivesesti yhteyttä aluetoimistoomme. Osin jopa päätieosuudet ovat osin siinä kunnossa, että polanteet ja raiteet aiheuttavat valtavia onnettomuusriskejä. Joskus ei uskalleta lähteä tien päälle uusilla jättirekoilla, koska uudet painot lisäävät onnettomuusriskiä hurjasti. Taustalla näihin ongelmiin Pakkala näkee urakoitsijoiden vaihtumisen sekä kunnossapitomäärärahojen puutteen. -Ne ovat kokonaisurakoita, joista maksetaan urakkahinta. Liikkeelle lähdetään yksinkertaisesti liian myöhään, tiestöä hiekoitetaan todella heikosti ja aurauskalusto on huonoa. Tiestö on tämän seurauksena mennyt hälyttävän huonoon kuntoon. Ehdotamme ratkaisuksi teiden hoitoluokitusten nostoa. Kaikki on kiinni puutteellisesta rahoituksesta. Teiden hoitoluokitukset ovat osin niin alhaisia, ettei teitä hoideta lainkaan, varsinkin jos kyseessä on alempiarvoisen hoitoluokituksen tie. Urakoihin on saatava sanktiojärjestelmä. Jos tietä ei ole hoidettu, siitä pitäisi seurata rangaistus. Pakkala perää vastuukysymystä, mikäli tiestön huonosta kunnosta aiheutuu onnettomuuksia. OSTAMME KAIKENLAISTA METALLI/RAUTAROMUA yrityksiltä ja yksityisiltä Autokoritiivisteet Koneiden lasitiivisteet Kaikenväriset tiivisteet kumista - laatuvarmasti • Tuotevalikoimassamme mm. Kaikki tunnetut lasi-, alumiini- ja rautarakennejärjestelmien tiivisteet. • Oma suulakevalmistus takaa yksilölliset tuotteet nopeasti, juuri sinun mittojesi mukaan. Autamme mielellämme myös suunnittelussa. • Raaka-aineena musta EPDM-kumi sekä kierrätyskelpoinen thermoplastinen kumi ja silikoni. OT-KUMI OY Iilaakso, FI-91100, Ii, Finland Lieksentie 8, 91100 Ii, Finland Puh. +358-8-8174010 Puh. 08-655 8800, fax 08-817 4123 Fax +358-8-8174123 [email protected] www.ot-kumi.com [email protected] www.ot-kumi.com • Romuautojen virallinen vastaanottopiste • Toimitamme vaihtolavat erosta • Suoritamme purkutöitä taa num Kysy hin 0234 040 555 ROMULIIKE POHJANMAAN METALLIVÄLITYS OY • Linjatie 5, 61850 KAUHAJOKI, 06 232 2002 • Jarrumiehentie 46, 66400 LAIHIA 06 477 0152 www.pohjanmaanmetallivälitys.fi -Onnettomuudet tulevat kalliimmaksi yhteiskunnalle, kuin tiestön hoitaminen. Pahimmillaan tästä seuraa se, ettei tavara liiku kunnolla ja kaikki osapuolet kärsivät. Otamme asian esille. Liikennevaliokuntaan asti lähtee SKAL ry:ltä tietoa ja paikallisesti otamme yhteyttä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukseen. Tienkäyttäjän linja -Tiestöön liittyvissä huomautuksissa ohjeistamme tienkäyttäjiä soittamaan tienkäyttäjän linjalle numeroon: 0200 2100. Kyseessä on liikenneviraston puhelinnumero, jonne jokainen soitto rekisteröidään ja välitetään suoraan maantietä hoitaville urakoitsijoille. Numeroon kannattaa soittaa, kun tiellä havaitaan mitä tahansa ongelmia, Pakkala opastaa. www.skal.fi OVET JA IKKUNAT Valmistamme lehti-, pari-, taitto-, liuku-, liukupalo-ovet ja ikkunat. 24 YRITYSMAAILMA Kokkolan satama Voimakkaasti kasvava yleissatama kehittää toimintaansa Kokkolan Satama on Suomen kolmanneksi suurin yleissatama, jonka liikennemäärät ovat kasvaneet voimakkaasti pitkäjänteisen ja suunnitelmallisen kehittämistyön ansiosta. ”Sataman tärkeitä menestystekijöitä ovat muun muassa asiakaslähtöinen palvelu, kilpailukykyinen hinnoittelu sekä investoinnit moderniin käsittelytekniikkaan”, kertoo Kokkolan Satama Oy:n toimitusjohtaja Torbjörn Witting. Uusi 140 tonnin konttinosturi tuplaa kapasiteetin Kokkolan satamaan on tänä keväänä hankittu järeän kokoluokan konttinosturi, jolla pystytään käsittelemään entistä isompia konttialuksia. Hopeakivensatamaan sijoitettu konttinosturi pystyy käsittelemään maksimissaan 20 000 tonnin konttialuksia, joihin mahtuu enimmillään noin 1 600 konttia. Uuden konttinosturin nostokyky on enimmillään 140 tonnia, mikä kaksinkertaistaa Kokkolan sataman tähänastisen yksittäisen noston nostokyvyn. ”Uusi satamanosturi vahvistaa merkittävästi sataman toimintaedellytyksiä ja mahdollistaa vaativatkin projektilaivaukset. Laivakoko kasvaa myös konttiliikenteessä ja pystymme nyt sujuvasti käsittelemään myös isoja 15 000 – 20 0000 tonnin aluksia. Meillä konttiliikenteen destinaatiot ovat Antwerpen, Hampuri ja Bremerhaven. ”Satamalle avautuu uusia markkinoita. Selkeä tavoitteemme onkin Suomen johtavaksi projektilaivaajaksi ylisuurissa ja ylileveissä nostoissa. Ne pystytään nyt laivaamaan tehokkaasti sataman kautta. Satama, jolla on tällainen järeä nosturi, saavat siitä markkinaetua: erilliset nostot maksavat paljon”, toteaa Torbjörn Witting. 2014 kaikkien aikojen huippuvuosi Kokkolan satamalle vuosi 2014 oli kaikkien aikojen huippuvuosi. Sataman kokonaisliikennemäärä ylitti ensimmäisen kerran kahdeksan miljoonan tonnin rajan, kun kokonaisliikenteen määrä nousi aina 8,575 miljoonaan tonniin. Määrä on yli 700 000 tonnia enemmän kuin edellisenä ennätysvuonna, vuonna 2011. ”Viime vuoden lisäys selittyy erityisesti Venäjän transitoliikenteen kasvulla. Transiton osuus sataman kokonaisuudesta on 42 prosenttia. Sen lisäksi saimme ilahduttavasti kasvua Keski- ja Pohjois-Suomen markkina-alueelta. Näiden ohella Kokkolan seudun suuryritysten ja kaupan tasaisen hyvä kasvu ovat luoneet jo pitkään vakaan pohjan sataman toiminnalle, Kokkolan Satama Oy:n toimitusjohtaja Torbjörn Witting kuvaa sataman kolmen markkinaalueen kehitystä. Isojen laivojen liikennöinti lisääntyy Kokkolassa on lisääntynyt nimenomaan isojen laivojen eli Panamax-luokan ja Capesizeluokan alusten liikennöinti, joiden osuus kasvoi edellisvuodesta 38 prosenttia. Liikennemäärien ja aluskoon kasvu vaativat paljon sataman kapasiteetilta, sillä esimerkiksi yhteen Panamaxluokan alukseen mahtuu lastia 1 150 junavaunun verran. ”Ennätyssuuren liikennemäärän käsittely on ollut mahdollista, koska liiketoiminnan tuotoilla on voitu investoida Kokkolan satama käsittää kolme satamanosaa; Kantasataman, Syväsataman ja Hopeakiven sataman. Pääosa liikenteestä kulkee Syväsataman kautta, joka on niin sanotun tumman bulkin satamanosa, kun taas kappaletavaraa ja kontteja käsitellään Kantasatamassa. Näiden lisäksi myös Hopeakiven sataman liikennemäärät ovat olleet hyvällä tasolla. pitkäjänteisesti sataman kehittämiseen. Sen lisäksi olemme jo vuosia ajaneet sisään kasvavia liikennevirtoja saumattomalla yhteistyöllä yhteistyökumppaneidemme kanssa. Kokonaisuus toimii kitkattomasti niin rautatieliikenteessä kuin satamaoperaattoreiden kanssa”, toteaa Witting. Investointeja toiminnan kehittämiseen Kokkola sijoittuu selkeästi maan kolmen suurimman yleissataman joukkoon Haminan, Kotkan ja Helsingin jälkeen. Kokkolan satama käsittää kolme satamanosaa; Kantasataman, Syväsataman ja Hopeakiven sataman. Pääosa liikenteestä kulkee Syväsataman kautta, joka on niin sanotun tumman bulkin satamanosa, kun taas kappaletavaraa ja kontteja käsitellään Projektijohtajaksi? Pystytkö nostamaan 140 tonnia? Ja palvelemaan asiakkaita ammattitaidolla, yksilöllisesti ja joustavasti? Me pystymme. Uusi, kapasiteettimme tuplaava 140 tonnin satamanosturimme mahdollistaa nyt vaativatkin projektilaivaukset. Palvelummehan on erinomaista jo valmiiksi. Selkeä tavoitteemme on kehittyä Suomen johtavaksi projektilaivaajaksi. Otahan siis yhteyttä. KOKKOLAN SATAMA OY • Puh: (06) 824 2400 [email protected] • www.portofkokkola.fi Liikelaitoksesta osakeyhtiöksi Kokkolan satama jatkaa toimintaansa yhtiöittämisen seurana liikelaitoksen sijasta osakeyhtiönä. Uuden yhtiön nimi on Kokkolan Satama Oy. Toimitusjohtaja Torbjörn Witting näkee vuoden 2015 alusta voimaan tulleen muutoksen positiivisena asiana, joka antaa uusia mahdollisuuksia toiminnan kehittämiseen. ”Ennen yhtiöittämistäkin satama on harjoittanut liiketoiminta, jota voimme nyt terävöittää. Tavoitteena on, että palvelutasomme paranee ja monipuolistuu entisestään. Osakeyhtiö pystyy harkitsemaan liiketoimintaansa laajemmin. EU:n direktiivien tavoitteena on, että satamat kilpailevat markkinoilla samoin säännöin ja osakeyhtiömuoto lisää toiminnan läpinäkyvyyttä. Kantasatamassa. Näiden lisäksi myös Hopeakiven sataman liikennemäärät ovat olleet hyvällä tasolla. ”Olemme investoineet esimerkiksi nostureihin sekä laitureihin, ja varastointialueita on laajennettu huomattavasti. Kun kapasiteettiin on panostettu tasaisesti useiden vuosien ajan, olemme pystyneet toimimaan joustavasti silloinkin, kun palveluilla on isoin kysyntä.” Kilpailukyky edellyttää väylän syventämistä ”Sataman kehittämisen kannalta onkin tärkeää, että voimme syventää ensi tilassa nykyisen syväväylän 14 metriin. Se on ehdottoman tärkeä toimenpide Kokkolan satamaa käyttävien teollisuusyritysten kilpailukyvylle, painottaa Torbjörn Witting. K Kokkolan Satama on Suomen kolmanneksi suurin yleissatama, jonka liikennemäärät ovat kasvaneet voimakkaasti pitkäjänteisen ja suunnitelmallisen kehittämistyön ansiosta. Menestystekijöitä ovat muun muassa asiakaslähtöinen palvelu, kilpailukykyinen hinnoittelu sekä investoinnit moderniin käsittelytekniikkaan. Kaivannaisteollisuuden ykkössatama Suomessa okkolan Satama on saavuttanut kaivannaisteollisuuden parissa vahvan aseman. Kaivannaisteollisuuden tuotteet muodostavat valtaosan sataman kuljetuksista. ”Raaka-aineiden tehokas, hinnoiltaan kilpailukyinen käsittely on Kokkolan sataman vahvuus”, korostaa Torbjörn Witting. Kokkolan Satamaa voidaan hyvällä syyllä sanoa kaivannaisteollisuuden ykkössatamaksi muutenkin kuin numeroiden perusteella. Satama on toiminut kaivannaisteollisuuden luotettavana kumppanina jo 50 vuotta. ”Tuona aikana olemme oppineet toimialan logistiikan. Palvelemme Keski- ja Pohjois-Suomen, Ruotsin ja Venäjän kaivannaisteollisuutta. Vaikka kulttuurit ovat erilaisia, toimialan lainalaisuudet ovat kuitenkin samanlaiset.” ”Kiitos paikallisen teollisuuden ja hyvien kumppanuussuhteiden tiedämme, kuinka voimme kehittää omaa toimintaamme. Laajan ja luotettavan osaamisen ansiosta olemme onnistuneet saamaan tänne koko ajan uusia toimijoita.” Kumppaneista Witting mainitsee esimerkkeinä ahtausliikkeet Oy M. Rauanheimo Ab:n ja Oy Hacklin Ltd:n sekä VR Transpointin, jonka koko cargo-liikenteestä noin 15 prosenttia kulkee Kokkolan kautta. Lähes 30 vuotta Kokkolan Sataman kehittämistyötä on ohjannut raaka-aine- ja kaivannaisteollisuuden strategia. Sen ansiosta Kokkolan Satama voi nykyään tarjota erittäin hyvän kapasiteetin useammallekin kaivokselle. ”Olemme rakentaneet yhden täysin uuden satamanosan eli Syväsataman. vuoden 2012 alussa otettiin käyttöön uusi Hopeakiven syväsatama”, Witting toteaa. Kokkolan satama on logistisesti hyvin varustettu: asiakkaiden käytössä on esimerkiksi junavaunujen kaatolaitteet sekä monipuoliset nosturi- ja kuljetinjärjestelmät, joilla voidaan saavuttaa parhaimmillaan yli 40 000 tonnin lastausteho vuorikaudessa. Kaksoisraide valmistunee 2017 puoliväliin mennessä Parin viime vuoden aikana on käynyt ilmi, että Kokkolan Satama vetää enemmän tavaraa kuin mitä sinne voidaan raiteita pitkin kuljettaa. Kokkola-Ylivieska-kaksoisraiteen rakentaminen purkaa kansallisen raideliikenteen toiseksi vaikeimman pullonkaulan. Kaivannaisteollisuuden asiakkaille mieluinen päätös on lisäksi Ylivieska-Iisalmi-Kontiomäki-ratayhteyden toiminnallisuuden parantaminen. Kaksoisraideosuus Kokkolasta Ylivieskaan rakennetaan kolmessa osassa. Kokkola–Riippaosuuden rakentaminen alkoi syyskuussa 2012. Kokonaisuudessaan kaksoisraide valmistuu 2017 puoliväliin mennessä. ”Me luonnollisesti toivomme, että ratayhteyden kohtaamispaikat rakennetaan ennen sähköistystä, koska se lisää suoraan kapasiteettia”, Torbjörn Witting toteaa. Liikennevirasto on tehnyt mittavia investointeja myös sataman ulkopuolelle. Raskaan liikenteen hoitamiseen tarkoitettujen väliratapihojen rakentamiseen on investoitu yli 10 miljoonaa euroa. YRITYSMAAILMA 25 K Koneyrittäjien Suominen: Aika investoida verkostoihin Asiakkaiden arkuus investoida maarakennusalan töihin tuntuu alan Koneyrittäjien arjessa. Tuore kysely kertoo, että tarjouspyynnöt ovat vähentyneet ja eletään säästöbudjettien aikaa, vaikka samaan aikaan pahasti rapautuneissa verkostoissamme lymyää aikapommi. Nyt olisi otollinen aika investoida yhteiskunnan toiminnan kannalta elintärkeisiin verkostoihin ja niiden kuntoon, totesi varapuheenjohtaja Markku Suominen Koneyrittäjien Maarakennuspäivillä Joensuussa. Koneyrittäjien liiton jäsenilleen tekemän markkinatilannekyselyn mukaan maarakennusalan töiden tarjouspyynnöt näyttävät vähentyneen vuoden takaisesta paikoin jopa kolmanneksella. Kyselyn vastauksista paistaa myös asiakkaiden arkuus investoida alan töihin. - Hiljaiselon ja näennäissäästämisen sijaan nyt olisi mitä otollisin aika panostaa vesi- ja viemäriverkostojen saneeraukseen ja tiestön kuntoon, kun maarakennusalalla on käytettävissä resursseja ja osaamista, sanoi Suominen. Vesi- ja viemäriverkostomme keski-ikä on korkea. Nykyiseen vesi- ja viemäriverkostojen saneerausmäärään verrattuna todellisen saneeraustarpeen on arvioitu olevan noin 2-3-kertainen, jotta näiden verkostojen saneerausvelka saataisiin poistettua kymmenessä vuodessa. Tieverkon huono kunto näkyy päivittäin kaikille tienkäyttäjille, mutta tiestön rapautuminen ja välityskyvyn väheneminen vaikuttaa myös piilevämmin koko maan kilpailukykyyn logistiikkakustannusten kasvun kautta. Parlamentaarinen korjausvel- katyöryhmä arvioi raportissaan joulukuussa, että liikenneverkon korjausvelan kasvun pysäyttäminen vaatisi perusväylänpitoon lisärahoitusta 100 miljoonaa euroa vuodessa nykytasoon verrattuna. Korjausvelan vähentäminen vaatii tämän lisäksi lisärahoitusta vähintään 50 miljoonaa euroa vuodessa. Tällä yhteensä 150 miljoonan vuotuisella rahoitustason nostolla liikenneverkon korjausvelka saataisiin 12 vuodessa pienenemään nykyisestä 2,4 miljardista eurosta 1,9 miljardiin euroon. - Työtä korjausvelan kasvun taittamiseksi on kaikissa yhteiskunnan tärkeissä verkostoissa. Niukkuuden aikoina rahoitusta on vaikea löytää, mutta on ymmärrettävä, että menoerän sijaan kyse on investoinnista kansalliseen kilpailukykyyn, kansalaisten hyvinvointiin ja ylipäänsä yhteiskunnan toimivuuteen. Onko meillä muka varaa antaa rakennetun ympäristömme rapautua entisestään? Lisätietoja: varapuheenjohtaja Markku Suominen puh. 0440 794 977 ILMOITTAUTUMINEN kevään konehuutokauppaan on avattu! www.tuurinkonehuutokauppa.com Tuurissa 25.-26.4.2015 Ota yhteyttä, niin kerromme, kuinka koneesi ja laitteesi voidaan muuttaa rahaksi tai kuinka voit olla ostajana huutokaupassa. oneyrittäjien liitto on 2 500:n energia-, maarakennus- ja metsäkonealan koneyrittäjän edunvalvonta- ja työmarkkinajärjestö, joka kokoaa koneyrittäjät yhteistoimintaan jäsenkunnan toimintaedellytyksien parantamiseksi. Liitto • parantaa jäsentensä yritystoiminnan edellytyksiä • tuottaa palveluita sekä • lisää jäsentensä osaamista, arvostusta ja sosiaalista turvallisuutta. Vuonna 1969 perustetulla Koneyrittäjien liitolla on 16 jäsenyhdistystä ja 2500 jäsenyrittäjää. Jäsenyhdistykset hoitavat omalla toimialueellaan paikallista yhteistyötä, tiedotusta, vapaa-ajan toimintaa ja taloudellisten etujen valvontaa. Kuva: Sirpa Heiskanen/ Koneyrittäjät www.steelmetal.fi Katso työvideo UUTUUS MAXI MONSTERI Monster Ripper Rippereistä useita eri malleja eri käyttötarkoituksiin. Kysy lisää! Kokoluokassaan ylivoimainen leikkuuteho jukka@steelmetal.fi • Gsm 040 579 8834 PELLON- JA TURVETUOTANTOALUEIDEN TEKOA JÄREÄLLÄ KALUSTOLLA JA TEHOLLA Teho noin 800 hv, 3 eri jyrsintä, työleveydet 3,6 m - 4,8 m. Pellon muotoiluruuvi, työleveys 6,5 m. Ota yhteyttä ja neuvotellaan! Katso kotisivut: www.herajarvi.fi P&J Herajärvi Oy Veijo Leino 0400 172 563 [email protected] puh. 0400 663 491 26 22 YRITYSMAAILMA SCR-tekniikka yleistyy työkoneissa ja henkilöautoissa Nykyään yhä useampien autovalmistajien valikoimiin kuuluu SCR-järjestelmällä varustettuja ajoneuvoja, sillä Euroopan unioni ottaa täytäntöön autojen ja kevyiden hyötyajoneuvojen typpioksidipäästöjä rajoittavan Euro 6 -standardin vuonna 2015. Mallihyväksyttyjen ajoneuvojen osalta standardi tuli voimaan 1.9.2014 ja rekisteröityjen ajoneuvojen osalta standardi tulee voimaan syyskuussa 2015. Yara on yksi johtavista täydellisten NOx-päästöjen hallintajärjestelmien toimittajista. Järjestelmät perustuva SNCR- ja SCR-järjestelmiin ja reagensseihin eli ureaan ja ammoniakkiin. Yara on toimittanut ja asentanut järjestelmiä useiden vuosikymmenten aikana satoihin kohteisiin ympäri maailmaa. Yara tarjoaa teollisuudessa, kuljetusalalla ja meriteollisuudessa toimivien asiakkaidemme käyttöön ainutlaatuisen osaamisemme ja ammattitaitomme NOx-päästöjen vähentämisessä. AdBlue®-liuos vähentää typen oksideja pakokaasuissa Globaalikivennäislannoitteiden, teollisuuskemikaalien ja ympäristönsuojelutuotteiden toimittaja Yara on yksi maailman johtavista AdBlue -liuoksen valmistajista. AdBlue on ureasta ja kemiallisesti puhdistetusta vedestä tehtävän liu- Tankkaa sitä ykköstä Air1® on kansainväliset ISO-laatukriteerit täyttävä AdBlue®-lisäaine, jota saat kätevästi erikokoisina pakkauksina jälleenmyyjiltämme. Lisäksi käytössäsi on yli 250 jakelukumppanimme D-asemaa ympäri Suomea. Ensiluokkaisen Air1 AdBluen avulla varmistat SCR-teknologialla saavutettavat säästöt ja dieselajoneuvon matalat pakokaasupäästöt. Vaadi tankkiin ykköstä! Lisätietoja www.yara.fi tai puh. 010 215 1025 Air1® on Yara International ASA:n rekisteröimä tavaramerkki. AdBlue® on Verband der Automobilindustrien e.V (VDA) rekisteröimä tavaramerkki. oksen kauppanimi. Sitä käytetään SCR-tekniikalla varustetuissa dieselajoneuvoissa pakokaasujen typen oksidien päästöjen alentamiseen. SCR-järjestelmä ruiskuttaa AdBlueta erillisestä AdBlue -säiliöstä pakoputkeen moottorin ja SCR-katalysaattorin väliin. AdBlue muuttuu pakoputkessa lämmetessään ammoniakiksi ja hiilidioksidiksi. Kun pakokaasun typenoksidit reagoivat katalysaattorissa ammoniakin kanssa, haitalliset NOx-molekyylit muuttuvat typeksi ja vedeksi, joka vapautuu ilmaan vaarattomana höyrynä. Air1 on Yaran AdBlue-merkki Suomessa myytävä liuos valmistetaan Yara Suomen Harjavallan ja Valkeakosken tuotantolaitoksissa. -Yara:n Air1 kilpailee AdBlue – liuoksen korkealla laadulla, kotimaisella valmistuksella ja tuotteen hyvällä saatavuudella. Meillä ja asiakkaillamme on tuotteesta positiivisia kokemuksia ja uskomme sen käytön lisääntyvän tulevaisuudessa, tuotepäällikkö Sami Ruisma Yara Suomi Oy:stä toteaa. -Yara valmistaa AdBlue-liuosta kaikille markkinoille maailmassa. Air1tarkoittaa sitä, että tuote valmistetaan samojen korkeiden laatuvaatimusten mukaisesti kaikkialla, Ruisma kertoo. Yara on kehittänyt oman AdBlue -tuotemerkkinsä Air1:n yhteistyössä liikennöitsijöiden, polttoaineen jakelijoiden ja jälleenmyyjänä toimivien huoltoasemien kanssa. Air1 on saatavilla kuorma-autoille, linja-autoille sunnitelluilla öljyhtiöiden D-asemilla (noin 250 kpl), johon karttapalvelu D-asemista löytyy : www.air1.info. D-asemien tankkauspistoolit ovat suunniteltu kuorma-autojen tarpeisiin ja pistooli ei sovellu henkilöautojen tankkaamiseen. Työkoneille, traktoreille ja henkilöautoille Air1 löytyy pienpakkauksina Air1 jälleenmyyjiltä (mm. Agrimarketit ja Isojoen Konehalli). Tällä hetkellä tuotetta myydään 2 – 1000 litran pakkauksissa. Tulevaisuudessa käytetään pienempiä pakkauksia entistä enemmän henkilöautokäyttöön, Ruisma jatkaa. AdBluen käyttöalue laajenee AdBluen käyttö aloitettiin vuonna 2006 rekka-autoissa ja sen käyttöalue on laajentunut koko ajan. Yhä useammissa autoissa, kuten esimerkiksi maastoautoissa, minibusseissa ja monikäyttöautoissa käytetään SCR-tekniikkaa. Tällöin on käytettävä myös AdBlue®-liuosta. Uskon, että AdBlue-liuosta tullaan muutaman vuoden sisällä käyttämään lähes kaikissa dieselajoneuvoissa ja – koneissa, Sami Ruisma arvioi. AdBlue-liuosta käyttäviä ja SCR-järjestelmällä varustettuja ajoneuvoja on saatavilla jo monilla eri autovalmistajilta, muun muassa Volkswagen, Audi, BMW, Mercedes Benz, GM/Opel ja työkoneissa mm. Ponssen ja Valtran koneissa. Seuraamme myös laivapuolen moottorikehitystä kehitystä tiivisti, Ruisma jatkaa. YRITYSMAAILMA 49 YRITYSMAAILMA 27 TuurinKonehuutokauppa.com Vaivatonta konekaluston realisointia Tuurin Konehuutokaupan näkyvimmät toiminnan osat muodostuvat keväisin ja syksyisin pidettävistä kenttähuutokaupoista. Tämän lisäksi yhtiö toteuttaa huutokauppaa netissä. 2000-luvun alussa koettiin tarpeelliseksi saada uusi markkinakanava käytetylle kalustolle, jonka seurauksena Tuurin Konehuutokauppa perustettiin. Mallia haettiin eurooppalaisista huutokaupoista, idealla jossa koneet myydään toimeksiantojen perusteella ja ilman pohjahintoja. Huutokauppa-areenalla ajettava kalusto ajetaan huutokauppakatsomon edestä ja samalla huudatetaan huutajia. -Toiminta on vuosien varrella kasvanut todella paljon, parhaimmillaan kenttähuutokauppa on ollut yli 1300 myyntikohdetta käsittävä kaksipäiväinen tapahtuma. Viime vuosina kohteiden määrät ovat vaihdelleet 800-1200 välillä. Puolet kohteista on kentältä paikaltaan myytäviä kohteita ja raskasta kalustoa joka ei liiku. Sunnuntaipäivä lähtee liikkeelle pienemmästä tavarasta ja aihealueittain, jolloin sunnuntaiiltapäivä on varattu ajettavalle kalustolle. Huutokauppapäivät ovat olleet perinteisesti lauantai ja sunnuntai, kun perjantaisin on ollut vapaata tutustumista kohteisiin, toimitusjohtaja Veijo Leino esittelee. Nopeat tilitykset -Toimimme hyvin kevyellä organisaatiolla, ainoastaan yhden vakituisen henkilön voimin. Tapahtuman ajan meillä on toki palkattuja työntekijöitä. Kevyestä organisaatiosta huolimatta, meillä on alan nopeimmat tilitykset. Olemme luvanneet tehdä tilitykset kahden viikon kuluessa, mutta käytännössä olemme pystyneet hoitamaan ne viikossa, Leino mainitsee. Kevyen ja ketterän organisaation kustannukset ovat maltilliset, jonka vuoksi myös provision osuudessa ollaan muita toimijoita kohtuullisempia. -Tämän yksinkertaisemmaksi koneen rahaksi muuttaminen ei voi enää tulla. Tarvitaan vain ilmoittautuminen, kohteen tiedot sekä hyvät kuvat kohteesta. Ellei kuvia ole, ne voidaan ottaa meidän toimestamme. On tärkeää saada kohteet ennakkoon nettiin näkyviin. Kun asiakas hoitaa tavaran huutokauppapaikalle sovittuna aikana, me hoidamme kaiken muun aina tilitykseen asti, Leino toteaa. Ei pohjahintoja Koska myytävillä tuotteilla ei ole pohjahintoja, koneet myydään korkeimmalla annetulla huudolla. Tästä huolimatta hintataso on Leinon mukaan kohdallaan. -Jos jokaiselle kohteelle on vähintään kaksi huutajaa, koneelle löytyy oikea markkinahinta. Välillä tulee toki yllätyksiäkin, jolloin kohteelle ei löydy huutajia ja se menee halvalla. Toisaalta sama pätee toisinkin päin, välillä koneista saadaan huutokaupassa markkinahintaa parempi hinta. Huutajat ovat nykyään aika hintatietoisia, joten oikea markkinahinta tavaroille usein löytyy, Leino mainitsee. Konehuutokauppa on muutakin kuin pelkkä myyntitapahtuma. Leinon mukaan puhutaan eräänlaisesta show-tapahtumasta, jota tullaan katsomaan vaikka ei varsinaisesti oltaisi ostamassa mitään. -Puhutaan aika vauhdikkaasta toiminnasta, eikä myyntikuviossa paljon viivytellä. Syksylläkin meillä oli vähän vajaa 900 kohdetta ja ainoastaan kaksi päivää aikaa. Huutoja on mahdollista antaa myös netissä samaan aikaan kenttähuutokaupan kanssa. -Syksyllä vähän alle neljäsosa korkeimmista huudoista tuli netin kautta. Enimmäkseen meillä on kotimaisia huutajia ja toimeksiantajia, mutta myös ulkomaalaisia pienissä määrin. Nettihuutajia on ihan ympäri Suomen, todella kaukaakin. Huutokauppaan voi osallistua internetin välityksellä käytännössä mistä vain. Järkevää ostajalle ja myyjälle -Ostajan kannalta konehuutokaupan etu on se, että tavaraa kerralla paljon tarjolla, joten siinä on mahdollisuus tehdä hyviä kauppoja. Myyjälle konehuutokauppa on vaivaton tapa realisoida kalustoa. Myyjän oma tekeminen jää minimiin ja rahat tulevat tilille. Paljon helpompaa kaluston myymistä ei voi juurikaan olla. Myyjän näkökulmasta onnistuminen perustuu usein siihen, että kohteet ovat ajoissa ennakkomarkkinoinnissa. Jos ei ehditä tehdä etukäteismarkkinointia, vaikuttaa se kaupantekoon niin, ettei näille vähän markkinoiduille kohteille tule välttämättä huutajia. Saman tyyppinen tavara yleensä liikkuu, mutta ns. yllätyskohteet saattavat jäädä ilman huutajia. Ajoissa annetut mahdollisimman täsmälliset tiedot kohteista, ovat tärkeimmät tekijät joilla myyjä voi auttaa omaa kohdettaan menestymään, Leino opastaa. Koneisiin pääsee tutustumaan ennen huutokauppaa Huutokaupassa koneilla ei ole takuuta. Tutustumis- ja kokeilumahdollisuus on järjestetty perjantaina. Mikäli kyseessä on arvokkaampi kohde, voi niihin tutustua aiemminkin, mikäli kohde on jo toimitettu Tuurin Konehuutokauppaan. -Huutaja on tietoinen huutaessaan siitä, että mahdollisuus kohteeseen tutustumiseen on ollut. Mahdollisuuden käyttä- minen on huutajan oma valinta, Leino painottaa. Tarjonta esillä netissä -Netissä on mahdollisuus mennä antamaan ennakkohuuto, joka toimii korotusautomaatti-idealla. Tällöin automaatti nostaa hintaa tarpeen mukaan. Korotusautomaatti nostaa tarjousta kunnes maksimihuudon raja tulee vastaan. Korotusautomaatti tekee automaattisesti pienimmän mahdollisen korotuksen. Online-tilassa on mahdollista asettaa huudot myös itse. Siellä toimii kaksi järjestelmää rinnan, Leino esittelee. Leino muistuttaa, että huutokauppa ratkeaa sillä hetkellä kun vasara kopsahtaa, jonka takia korotusautomaatti on hyvä apuväline. -Online-huudoissa on 3-4 sekunnin viive ja huonolla tuurilla verkkoyhteys katkeaa väärällä hetkellä. Tässä ei ole veto-oikeutta, jonka vuoksi paikan päälle tuleminen on aina varmempi konsti, siinä ei ole viivettä. Seuraava huutokauppa järjestetään huhtikuun lopulla -Seuraava konehuutokauppa on huhtikuun 25. ja 26. päivä ja kohteisiin pääsee tutustumaan perjantaina 24. päivä. Huukauppa järjestetään Tuurin kauppakeskuksen yhteydessä. Saman viikonvaihteen aikaan järjestetään myös Alavuden yritysmessut. Tämä on hyvä perheviikonloppu, koska samalla saadaan yhdistettyä kauppatapahtuma, messut sekä meidän huutokauppa. Tästä voi kehittyä ihan koko perheen tapahtumaviikonloppu. Meillä on yhteistyötä alueen matkailuyritysten kanssa majoitusta varten, joten majoittuminenkin onnistuu kunhan on ajoissa liikkeellä, Veijo Leino mainitsee loppuun. www.tuurinkonehuutokauppa.com 28 YRITYSMAAILMA Asuntorakentajien odotukset entistä varovaisemmat Vaimea kuluttajakysyntä pitää asuntorakentamisen hiljaisena tänäkin vuonna. Rakennusteollisuus RT:n helmikuisen asuntotuotantokyselyn mukaan vuokra-asuntojen urakointi yksityisille sijoittajille on noussut entistäkin suurempaan rooliin. Rakennusteollisuus RT:n asuntotuottajat aloittivat viime vuonna yhteensä vajaan 9 200 rivi- ja kerrostaloasunnon rakennustyöt. Näistä 5 640 oli rakennusyhtiöiden omaa perustajaurakointia ja loput 3 515 vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja, jotka tehtiin niin sanottuina neuvottelu-urakoina. Aloitusmäärä toteutui selvästi viime vuoden alun arvioita pienempänä ja jäi vielä runsaat 1 200 asuntoa siitä mitä syyskuussa ennakoitiin. -Silmiinpistävää kyselyssä on, että markkinaehtoisen vuokra-asuntotuotannon osuus on noussut lähes 40 prosenttiin aloituksista ja sen ennakoidaan jopa kasvavan tänä vuonna. Koska asuntorahastot ostavat myös osan omaperusteisesta tuotannosta, rahastoille menee käytännössä puolet uusista asunnoista, Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Sami Pakarinen toteaa. Asuntoja oli myynnissä vuodenvaihteessa yhteensä 5 155 kappaletta, joista valmistuneiden osuus oli 1 751. Tämä on 34 prosenttia myynnissä olevien määrästä. Myynnissä olevien asuntojen määrä on laskenut noin tuhannella asunnolla syys- kuun tilanteesta. -Vaikka sijoittavat ovat täyttäneet asuntomarkkinoille syntynyttä tyhjiötä, uusia asuntoja rakennetaan tarpeeseen nähden liian vähän. Tarjonta reagoi liian hitaasti kasvukeskuksissa kasvavaan kysyntään. Valtion tulee asuntopolitiikalla vastata kaupungistumiskehitykseen ja tehdä myös kuntien kanssa nykyistä enemmän yhteispeliä maapolitiikassa, Sami Pakarinen sanoo. Kaikkiaan Suomessa aloitettiin viime vuonna noin 24 500 asunnon rakentaminen, ja määrä pysynee samalla tasolla tänä vuonna. Luvussa on mukana myös omakotitalot, valtion tukema vuokra-asuntotuotanto sekä muiden kuin RT:n jäsenyritysten vapaarahoitteinen omistusasuntotuotanto. Julkisella hallinnolla keskeinen rooli rakennusalan ja rakentamisen volyymin kehitykseen Talouden ja teollisuuden suhdanteiden vaihtelut näkyvät laajasti rakentamisen määrän kehityksessä. Toimialoittainen kehitys ja elinkeinoelämän muuttuvat rakenteet vaikuttavat suoraan yritysten ja julkisen sektorin ra- kentamishalukkuuteen ja uusien rakennushankkeiden suunnitteluun. Julkisen sektorin keskeistä roolia rakennushankkeiden suunnittelussa ja valmistelussa on perusteltu sillä, että uudisrakentamisen volyymilla ja rakentamisen kohdentumisella on monialaiset heijastusvaikutukset työllisyysasteeseen, uusien investointien kohdentamiseen ja kaupunkirakenteen kehitykseen yhteiskunnassa. -Työllisyyden ja talouden kasvua ei pidä vaarantaa alimitoitetulla asuntorakentamisella. Esimerkiksi Pisara-radan toteuttamisesta on pidettävä ehdottomasti kiinni, jotta siihen kytketty kaavoitusvelvoite ei purkaudu. Valtion ja kuntien viime syksynä tekemä historiallinen sopimus on merkittävä sekä liikenne- että asuntopoliittisesti eikä sitä saa vesittää, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti painottaa. Rakentaminen keskittyy kasvukeskuksiin Talonrakennusteollisuuden Sisä-Suomen ja Pohjanmaan aluepäällikkö Jari Lehtonen pitää rakennusalan kokonaiskuvaa jopa suotuisana tämän päivän taloustilanteeseen nähden. -On muistettava, että tilastoissa kuutiotilavuudet koskevat yleensä pelkästään uudisrakentamista. Korjausrakentaminen on jatkanut tasaista parin prosentin kasvua ja se kompensoi esimerkiksi työllisyyttä. Korjausikään tulevien rakennusten määrän jatkuva kasvu sekä laatu- ja varustetason nykypäivän vaatimukset ylläpitävät kasvua korjausrakentamisessa, Jari Lehtonen toteaa. Rakentamisessa on suuria alueellisia eroja Suomessa, mikä vaikuttaa keskeisesti kaupunkikeskittymien kasvuun ja vastaavasti periferioiden infrastruktuurin ja kaupunkirakenteen olosuhteisiin. - Suomessa talonrakentaminen keskittyy kasvukeskuksiin, hyvien liikenneyhteyksien äärelle. Huoli muiden alueiden elinvoimaisuudesta korostuu, Lehtonen sanoo. Myös merkittävimmät infrarakentamisen työt keskittyvät kasvukeskuksiin, isojen liikennehankkeiden lisäksi perusinfraa parannetaan. Parhaat kasvunäkymät korjausrakentamisessa -Lähitulevaisuus vaikuttaa aika tasaiselta, joskin loivasti laskevalta. Uudisrakentamisen lievää vähenemistä tasapainottaa korjausrakentamisen kasvu. Siihen on syytä peruskorjausvelan vuoksi, Jari Lehtonen luonnehtii. Talonrakennusteollisuus ry:n aluetoimisto Tampereella hoitaa talonrakennustoimialan alueellista edunvalvontaa ja jäsenpalveluja Sisä-Suomessa ja Pohjanmaalla. Aluetoimisto vastaa myös Talonrakennusteollisuuden Sisä-Suomen ja Pohjanmaan piiriyhdistysten toiminnasta. R akennusteollisuus RT ry on rakennusalan elinkeinopoliittisten ja työmarkkina-asioiden edunvalvoja. RT-liittoyhteisöön kuuluvat Keskusliitto ja viisi toimialaa: Talonrakennus, Rakennustuoteteollisuus, Infra, Pinta ja LVI-tekninen urakointi. Lisätietoja: Pääekonomisti Sami Pakarinen, puh. 050 343 4337 Toimitusjohtaja Tarmo Pipatti, puh. 040 506 5021 Rakennusteollisuus RT ry:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti. Johtaja (viestintä ja suhdanteet) Merja Vuoripuro, puh. 040 587 2642 * Metalliset aidat ja portit * KT-Teollisuuspalvelut * Teollisuuden putkistot ja huollot Nyykoolintie 2, 64700 TEUVA Puh: 010 2294 800 Fax: 06 267 2810 www.korpelat.com • Romuliike • Asbestisaneeraus • Kurottajapalvelu • Purkutyöt KUROTTAJAPALVELU 0400 15 16 25 ww.mecarlos.com • Skrothandel • Asbestsanering • “Kurottaja” service • Rivningsarbete ! s u m i k t atu j h o p a Muist 0400 563 385 • 0400 366 293 www.kruunupyynromu.fi Asemakatu 1 62100 Lapua gsm 040-8383 281 www.aluetaito.fi YRITYSMAAILMA 23 METALLI- JA TEOLLISUUSUUTISET 29 Suomen Keräystuote Oy Pitäisikö sinunkin kuulua paperintuottajayhteisöön? perit. a p ä t ä r r ie k – Suomen Keräystuote Oy:n toimitusjohtaja Merja Helander. Suomen Keräystuote Oy on paperin tuottajayhteisö. Paperin ja paperituotteiden maahantuojat ovat tehneet sopimuksen Suomen Keräystuote Oy:n kanssa ja siirtäneet vastuunsa paperin keräämisestä tuottajayhteisölle. Taustalla on jätelaki 646/2011 paperin valmistajien ja paperituotteiden tuottajien tuottajavastuusta, kun paperi päätyy keräysastiaan. -Yhteisöömme kuuluu lähes 30 paperin ja paperituotteiden maahantuojaa, joiden tuotteiden keräystä organisoimme Suomen Keräystuote Oy:n toimesta. Yhteistyökumppaneina paperituotteiden keräyksessä ovat Lassila & Tikanoja, SITA sekä lukuisat pienemmät paikalliset toimijat. Tämä koko tuottajayhteisömalli perustuu jätelakiin, toimitusjohtaja Merja Helander esittelee. Tuottajayhteisöön on kuuluttava Suomen Keräystuote Oy hoitaa asiakasyritystensä (paperintuottajat) puolesta paperin keräämisen organisoinnin sekä huolehtii jätelain toteutumisesta tuottajien osalta. Varsinaisesta keräystoiminnasta huolehtivat yhteistyökumppanit. Paperimateriaali päätyy lopulta Suomen teollisuuden käyttöön. -Viranomaisilla on vastuu siitä, että kaikki tuottajat ovat järjestäytyneitä tuottajayhteisön taakse. Pirkanmaan ELY-Keskus valvoo myös tuottajayhteisön tomintaa. Tuottajayhteisön vastuulla on sen kanssa sopimuksen tehneiden keräysliikkeiden lainmukainen toiminta. Mikäli tuottaja ei järjestäydy ja tee sopimusta tuottajayhteisön kanssa, tämä toimii laittomasti. Laittomasta toiminnasta voi seurata sanktioita. Saktiot ovat prosentti liikevaihdosta tai maksimissaan 500 000 euroa sakkoja. Toistaiseksi näitä sanktioita ei ole käytetty. ELY-viranomainen voi määrätä sakon tuottajille, jotka eivät noudata tätä lain vaatimaa ehtoa, Helander mainitsee. Ammattimaisesti toimivat kuuluvat velvoitteen piiriin Myös yksittäisten ammattimaisten toimijoiden, jotka tilaavat yleisölle jaettavat paperi- ja painotuotteensa ulkomailta, myös EU:n sisämarkkinoilta, on liityttävä Helanderin mukaan tuottajayhteisön jäseneksi. Mitään kilorajoja ei ole olemassa. Kun tekee sopimuksen tuottajayhteisön kanssa, se ei vaadi liittyneeltä toimijalta mitään muuta. -Paperimateriaalilla on tällä hetkellä raaka-ainearvo, joka pitää systeemin toiminnassa. Mikäli paperimateriaalille ei jostakin syystä olisi kysyntää Suomessa, tulisi tuottajayhteisön jäsenten huolehtia raakaaineen. hyödyntämisestä. Vasta tällöin mahdollinen taloudellinen vastuu aktivoituisi tuottajille, jolloin olisi keksittävä jokin ratkaisu paperin hyödyntämiseen esim. vientimarkkinoilla. Keräyksen tulee toimia jatkuvasti, vaikka markkinoille tulisikin raakaaineen ylitarjontaa. Suomessa kaksi erillistä tuottajayhteisöä -Toisen takana ovat suurimmat suomalaiset paperiteollisuuden tuottajat ja muutamat maahantuojat. Meidän tuottajayhteisöön kuuluu pelkästään paperituotteiden maahantuojia. Olemme pienempi tuottajayhteisö. Näiden kahden tuottajayhteisön välillä ei ole mielestäni varsinaista kilpailua, vaan ne täydentävät toisiaan ja antavat eri tuottajille sekä myös keräysliikkeille valinnan mahdollisuuden. Helander kertoo, että Suomen Keräystuotteella on Suomessa noin 2700 aluekeräysastiaa, joihin kuka tahansa voi viedä paperinsa maksutta. Suomen Keräystuote Oy on toiminut tuottajavastuuta valvovan viranomaisen hyväksymänä paperin tuottajayhteisönä jo vuodesta 2005 alkaen. Yksityiset paperinkeräysliikkeet ovat perustaneet Suomen Keräystuotteen vuonna 1987. www.suomenkeraystuote.fi Suomen Keräystuote hoitaa paperin kierrätyksen Toimitamme kiinteistöihin ja aluekeräyspisteisiin parhaat keräysastiat. Keräysastioiden tyhjennyksestä huolehtivat valtakunnalliset yhteistyökumppanimme ja paikalliset ympäristönhuoltoyritykset. Kierrätämme paperin tehokkaasti Suomen paperiteollisuudelle uuden paperin raaka-aineeksi. Ota yhteyttä. Anna keräyspaperille monta elämää. www.suomenkeraystuote.fi 30 YRITYSMAAILMA KUPARI- JA MESSINKIKAUPPAA VUODESTA 1900 • Kuparikattonauhat • Kuparinauhat ja -levyt • Kupariputket • Kuparilangat • Happivapaat kuparitangot • Vasaroidut ja patinoidut kuparilevyt • Messinkinauhat ja -levyt • Messinkiputket • Messinkitangot ja -langat • Messinkikulmat ja -lattatangot • Alumiinilatat • Tinapronssinauhat ja -levyt • Uushopealevyt • Punametallitangot ja -putket • Messinkiharkot TEOLLISTA TOIMINTAA VUODESTA 1850 KOSKENSAAREN TEHTAAN TUOTANTO-OHJELMA: Vakionaulat • Lanka- ja dyckertnaulat • Huopanaulat Lankatuotteet • Harjateräkset 6-12 mm • Hehkutetut langat 0,6-6 mm • Kirkkaaksi vedetyt langat 0,6-10 mm • Vedetyt pyöröteräkset 2-12 mm • Ruostumattomat harjalangat ja -tangot PÄÄKONTTORI JA KESKUSVARASTO: Muonamiehentie 10 00390 HELSINKI ALUEKONTTORI JA TEHDAS: KOSKENSAAREN TEHDAS 41920 KINTAUS ALUEKONTTORIT JA VARASTOT: Vihiojantie 24 33800 TAMPERE Juhana Herttuan puistokatu 16 20100 TURKU e-mail: [email protected] Erikoisnaulat • Ankkurinaulat • Bitumi- ja kipsilevynaulat • Kampa- ja kierrenaulat • Kuormalava- ja irtokonenaulat • Kuparinaulat • Kupariset venenaulat ja aluslevyt • Lastulevynaulat • Messinkinaulat Paineilmanaulat 21O ja 34O Sähkösinkitystä rumpulinjalla Puh: 09-6859 400 Fax: 09-5622 220 Puh: 014-4151 200 Fax: 014-4151 256 Puh: 03-2235 666 Puh: 02-2535 400 Fax: 03-2227 666 Fax: 02-2304 232 YRITYSMAAILMA 31 Wikro Systemsin tuotevalikoima kasvoi Parker Store –ketjun avulla -Wikro Systems Ab Oy tulee edelleen kiinnittämään huomiota toimintansa kehittämiseen, jotta voimme tarjota asiakkaillemme täyden palveluvalikoiman: tuotteet, asennukset, huollon ja ylläpidon. Asiakkaiden käytössä on myös yrityksemme vankka kokemus ja ammattitaito, kertoo Wikro Systemsin toimitusjohtaja Tommy Krokvik. W ikro Systemsillä on kaksi toimipaikkaa: Teollisuustie 2 Pietarsaaressa ja Levytie 7 Kokkolassa. Yrityksissä työskentelee yhteensä15 ammattilaista. - Yrityksen nimi ja toimintatapa ovat tulleet keski-pohjanmaalaisille asiakkaille tutuiksi. Olemme toimineet vuodesta 1958 lähtien ja vakiinnuttaneet asemamme luotettavana yhteistyökumppanina, Tommy Krokvik toteaa. -Tarjoamme asiakkaille saman palvelu- ja tuotevalikoiman kummassakin kaupungissa. Meiltä löytyvät kokonaisratkai- sut, joihin sisältyvät tuotemyynti, asennukset ja huolto. Asiakaskuntaan kuuluu mm. teollisuusyrityksiä, urakoitsijoita sekä yksityishenkilöitä. Asiantuntemusta ja kokonaispalvelua Hydrauliikka- ja pneumatiikka-alue koostuu komponenteista, letkuista sekä kunnossapidosta ja huollosta. Laaja valikoima komponentteja varastossa takaa nopeat toimitukset. Wikro Systemsin toimintaan kuuluvat myös järjestelmä- ja projektisuunnittelu. Tommy Krokvik kertoo, että hydrauliikka- ja pneumatiikkatuotteiden kaupassa asiantuntemus ja kokonaispalvelu ovat menestyksen edellytyksiä. -Korkeatasoiset tuotteet, hyvä valikoima, huolto- ja asennuspalvelut sekä pitkä kokemus ja tietotaito ovat vahvuuksiamme, joihin asiakkaat ovat tottuneet luottamaan. Teemme yhteistyötä teollisuuden ammattilaisten kanssa ja siitä hyötyvät kaikki asiakkaamme. Pystymme auttamaan heitä kaikissa ratkaisuissa ja suuri osa työstämme tapahtuu asiakkaiden luona. Teollisuuden kunnossapito on tärkeä osa toimintamme ja se tuo toimintaamme vakautta. Olemme viime vuosina kasvaneet hallitusti ja tämänkin vuoden näkymät ovat varsin myönteiset, Krokvik sanoo. Arvostettuja yhteistyökumppaneita Wikro Systems tekee yhteistyötä Suomen johtaviin hydrauliikka ja pneumatiikka-alan yritysten kanssa. Wikro Systems siirtyi ParkerStore -aikaan lokakuun alussa. Pietarsaaren toimipisteen avajaisia vietettiin 8.10.2014 ja Kokkolan toimipisteen ParkerStore -avajaisia vietettiin 30.10.2014. ParkerStore -avajaisissa riitti vilinää sekä vilskettä koko päi- vän ja uusi ParkerStore sai hyvän lähtölaukauksen alueella Yli 40 vuoden kokemuksella asiakkaitaan hydrauliikka- ja pneumatiikka-asioissa palveleva Wikro Systems on toiminut aiemmin Parkerin sertifioituna lähimyyjänä mutta kuuluu nyt jatkossa ParkerStore -myymälöihin. ParkerStoren avulla asiakkaita pystytään palvelemaan entistäkin paremmin tuotevalikoiman kasvaessa. Muita yhteistyökumppaneita ovat Dunlop Hiflex, Pmc Polarteknik, teollisuuskompressoreihin erikoistunut Kaeser, jotka kaikki ovat kansainvälisesti arvostettuja alan yrityksiä. Wikro-ryhmässä kolme yritystä Wikro Systems on osa yritysryhmää, johon kuuluvat lisäksi työkalutarvikkeiden kauppaan erikoistunut IKH-myymälä Wikro Tools sekä veneiden, perämoottorien, venetarvikkeiden ja varaosien kauppaa harjoittava Wikro Marin Ab Oy. Yritysryhmän palvelu- ja tuotevalikoima on laaja: hydrauliikkaa, pneumatiikkaa, voimansiirtotuotteita, projektisuunnittelua, akkuja, käsityökaluja, sähkötyökaluja, työvaatteita, veneitä, mönkijöitä, talvisäilytystä, huoltoa, varaosia, vaihtove- neitä ja -moottoreita sekä paljon muuta. -Wikro Toolsilla ja Wikro Marinilla on toimintaa Pietarsaaressa. Kaikkiaan yritysryhmä työllistää 30 henkilöä, Tommy Krokvik mainitsee. MYYNTI- JA ASENNUSPALVELUT YKSITYIS-, YRITYS- JA TEOLLISUUSASIAKKAILLE Kokkolassa ja Pietarsaaressa HYDRAULIIKKA JA PNEUMATIIKKA • Letkut, liittimet ja asennus • Komponentit • Huolto ja suunnittelu TEOLLISUUSTARVIKKEET • Teollisuusletkut ja -liittimet • Kumituotteet • Yelloc huoltotulpat KOMPRESSORIT • Ruuvi- ja mäntäkompressorit • Paineilman jälkikäsittely • Huoltosopimukset RASKAALLE KALUSTOLLE • Suodattimet • Öljyt ja rasvat • Letkut • Akut Wikro Systems Ab Oy Teollisuustie 2, 68660 Pietarsaari puh. 06 781 6000 Levytie 7, 67800 Kokkola puh. 06 781 6030 Kuva Wikro Systemsin Kokkolan myyntipisteestä. Vasemmalta alkaen hydrauliikkamyyjät Kalle Valkama, Kim Andersson, Christian Holgers sekä toimitusjohtaja Tommy Krokvik. HYDRAULICS PNEUMATICS TRANSMISSION 32 YRITYSMAAILMA Sisäilmastoseminaari 2015 - Suunnitelmallisella toiminnalla sisäilmaongelmat hallintaan Viime vuosina uusia sisäilmaongelmia on tullut esiin enemmän kuin vanhoja on ehditty korjata. Tilanne on vaikea, mutta ei toivoton. Helsingissä 11.3. pidetyssä Sisäilmastoseminaarissa kerrottiin onnistuneista toimintatavoista kosteus- ja sisäilmaongelmien korjaamiseen ja ennaltaehkäisyyn. Näitä on tutkittu ja kokeiltu jo useissa hankkeissa, ja ne antavat toivoa paremmasta sisäilmahuomisesta. S isäilmastoseminaarissa puhuneen professori Juha Pekkasen mukaan kosteus- ja homevaurioituneissa kodeissa asuvilla on keskimäärin puolitoistakertainen riski sairastua astmaan. Selkeästi yleisimmät sisäilmasta aiheutuvat haitat ovat kuitenkin ohimeneviä oireita ja viihtyvyyshaittoja. Yksittäisillä henkilöillä oireilu saattaa kuitenkin kroonistua ja tila voi alkaa muistuttaa ympäristöherkkyydeksi nimettyä oireyhtymää. Silloin henkilö kokee poikkeuksellisen herkästi oireita ympäristön tavanomaisista tekijöistä, eivätkä tunnetut mekanismit selitä oireita. Kosteus- ja homevaurio-ongelman hallinnassa on Pekkasen mukaan tärkeintä tehokas ennaltaehkäisy ja nopea korjaaminen, joka on kaikkien yhteinen intressi. Kuntaliitto selvittänyt sisäilmaongelmien tilannetta kunnissa Vastanneista kunnista 86 %:lla oli vähäistä merkittävämpi sisäilmaongelma alle 25 %:ssa rakennuskannassaan. Yli puolet vastaajista arvioi, että sisäilmaongelmat ovat viimeisen viiden vuoden aikana lisääntyneet joko jonkin verran tai selvästi. Toisaalta reilu kolmannes kunnista arvioi, että ongelmat ovat vähentyneet jonkin verran tai selvästi. Näitä kuntia yhdistää mm. korjausten suorittaminen ajallaan, ennakoiva toiminta ja nopea reagointi ongelmailmoituksiin. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää kiinteistöjen kunnossapitoon ja korjauksiin. Parempaan kunnossapitoon satsatut rahat tulevat todennäköisesti takaisin pienempinä poissaolo- ja terveydenhoitokustannuksina. Esimerkiksi päiväkotien henkilökunnan ja lasten sairauspoissaolojen kustannukset ovat yli 50 % päiväkotirakennusten ylläpito-ja käyttö kustannuksista. Sisäilmastoseminaarin avannut ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka peräänkuulutti lisää välittämistä rakentamiseen ja korjaamiseen. ”Huonoa saa, kun kukaan ei välitä”, tiivisti Pokka. Hänen mielestään kuntien rakennus¬valvonnan roolia pitäisi vahvistaa. Kansliapäällikkö Pokka kertoi myös, että lähiaikoina on tulossa ympäristö- ministeriön asetus, jossa vaaditaan mm. suunnitelmaa kosteuden hallinnasta rakennusaikana. Lisäksi alan toimijoiden tulisi kirjata yleisiin sopimusehtoihin vaatimukset kosteuden hallinnasta. Seminaarissa jaettiin Helsingin kaupungin ympäristöpalkinto 2015, jonka sai valtakunnallisten hometalkoiden päällikkönäkin työskennellyt sisäilma-asiantuntija, tekniikan tohtori Juhani Pirinen. Tänä vuonna 30. kerran järjestetty Sisäilmastoseminaari keräsi Helsingin Messukeskukseen yli 1300 sisäilman ammattilaista ympäri Suomea. Seminaarissa esiteltiin 67 tuoretta tutkimustulosta ja siitä julkaistiin 400-sivuinen raportti. Seminaarin jär- S jestivät Sisäilmayhdistys ry ja Aalto-yliopiston energiatekniikan laitos. isäilmayhdistys ry on vuonna 1990 perustettu aatteellinen yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää rakennusten terveelliseen ja viihtyisään sisäilmastoon tähtäävää työtä. Yhdistyksen tehtävänä on parantaa tiedonsiirtoa tutkimuksesta käytäntöön sekä valistaa rakennusten asukkaita, käyttäjiä ja omistajia ylläpitämään hyvää sisäilmastoa. Lisätietoja: Toiminnanjohtaja Jorma Säteri, [email protected] p. 040-5485429 ja Markkinointisihteeri / Sisäilmaneuvoja Aila Laine-Sarkkinen, [email protected], 040-7070201 Sisäilma-asiantuntija Mervi Ahola, [email protected] p.050-5848442 Meiltä myös kotiinkuljetus! HAAPAJÄRVEN RAUTAPOJAT OY - Putkipalkit - I,U ja H-palkit - Kulmaraudat - Lattaraudat - Harjateräkset - Pyöröteräkset - Ainesputket - Levyt - Yms... Meiltä saat myös: - Betoniverkot - Harjateräkset Palomäentie 21 85800 Haapajärvi www.rautapojat.fi Avoinna Ma-pe 8–17 044 540 7145 OT-KUMI OY® Ved Systems Oy Engineering mittarit, laitteet, ilmankostuttimet Nyt tuotteita helposti ja nopeasti myös verkkokaupasta www.ot-kumi.com/shop -Lasitusnauhat -Puskuri profiilit -Reunanauhat -Tarratiiviste Puh. 08-6558 800 Fax 08-8174 123 www.ot-kumi.com [email protected] 040 7676 486 [email protected] www.vedsys.com PETA-METALLI OY Valmistaa ja myy: • Betonin tasosekoittimia • Lietepumppuja • Lietteenlevitysvaunuja / vaihtolava • Potkurisekoittimia Puh. 06 525 6301/ 0400 907 004 www.peta-metalli.fi YRITYSMAAILMA 33 JanLa toimittaa kaikki tuotteet kattoa varten Nurmijärvellä toimiva JanLa Oy on pinnoitettujen ja sinkittyjen ohutlevypeltien tukku- ja vähittäiskauppa, josta löytyvät ohutlevytuotteet peruspelleistä erikoispelteihin. Laaja varastotuotevalikoima ja nykyaikaiset tuotantolinjat takaavat nopeat ja joustavat toimitukset ja laadukkaan lopputuloksen. Uusin profiililinja on aivan maailman kärkiluokkaa, nykyaikainen ja tehokas, ja kapasiteetti riittää muun muassa listojen valmistukseen. -Katto on rakennuksen tärkein osa ja siksi on tärkeää, että kattotuotteet ovat yhteensopivia. Kauttamme saa kattolevyjen lisäksi kaikki tarvittavat listat ja asennustyökalut sekä molemmin puolin pinnoitetut teräksiset sadevesijärjestelmät ja pohjoisen vaativiin olosuhteisiin suunnitellut kattoturvalaitteet, kertoo toimitusjohtaja Janne Lahtela. Nopeat toimitukset Tarvittaessa tuotteille saa kuljetuksen jo tilauspäivänä. -Laajasta perustuotevalikoimastamme saa esimerkiksi arkkeja, nauhoja, peltikeloja ja kuparia vaikka heti varastostamme paikan päältä. Pidämme varastossamme laajan valikoiman värillisiä peltejä, Lahtela esittelee. Vain parasta JanLa käyttää raaka-aineena Euroopan johtavan valmistajan SSAB:n takuutuotteita. Rainoitus ja arkitus tehdään tehokkaalla nykyaikaisella JORNS-leikkuulinjalla. -Valmistamme suorista tehdastoimituksista täysin asiakkaiden toiveiden ja mittojen mukaiset tuotteet, Lahtela mainitsee. Merkittävää investointia Suurin osa JanLan asiakkaista on peltisepänliikkeitä ja asennusliikkeitä, mutta nykyään myös yksityisasiakkaat ovat löytäneet kehittyneen ja korkeatasoisen JanLan tuotteet. Asiakaskuntaan mahtuvat myös rakennusteollisuuden toimijat. -Olemme investoineet nykyaikaisiin ja tehokkaisiin profilointilinjoihin pystyäksemme palvelemaan entistä paremmin myös rakennusliikkeitä. Profilointilinjoilla pystymme tekemään vesikattoihin profiloituja peltipintoja ja myös julkisivupeltejä. Myös sadevesikourut ja kattoturvatuotteet valmistuvat omissa tiloissa. Mittavat laiteinvestoinnit ovat olleet osa onnistunutta strategiaa ja se onkin mahdollistanut tehokkaan ja monipuolisemman palvelun asiakkaillemme, Lahtela kiteyttää. Panostava kasvuyritys Vuonna 2007 yhden miehen yrityksenä toimintansa aloittanut JanLa on kasvattanut loistavalla tekniikallaan ja rohkealla toiminnallaan liikevaihtoaan epätavallisen ripeästi. Kauppalehden Kasvajat-sarjassa JanLa valittiin huhtikuussa 2010 Uudenmaan, Itä-Uudenmaan, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan parhaaksi kasvuyritykseksi. Janne Lahtela tietää, että toimiva ja hyvä henkinen työyhteisö on yrityksen yksi tärkeimmistä arvoista ja mahdollistaa myös tulevaisuudessa menestyksen. -Ammattitaitoisella ja loistavalla työporukalla teemme ihmeitä. Tällä hetkellä yrityksessämme työskentelee kahdek- santoista työntekijää, ja tarkalla kaavalla saamme palveltua tehokkaasti kaikki asiakkaamme. Olemme panostaneet todella paljon hyvään palveluun ja niin aiomme toimia jatkossakin. Meillä on toimiva yhteistyö työyhteisössämme, ja pystymme takaamaan nopeat toimitukset asiakkaillemme, Lahtela toteaa. Kattopaketit suoraan tehtaalta • Konesaumarivit • Lukkosaumarivit • Tiilikuvioprofiili • Katto ja seinäprofiilit • Sadevesijärjestelmät • Listat • Kattoturvat • Tarvikkeet takuuteräs Ilveskaari 19 Ilveskaari 19 01900 Nurmijärvi Puh. 010 843 3100 01900 Nurmijärvi Fax Puh. 010 010843 8433101 3100 Fax 010 843 3101 Teräspalvelukeskus Myynti: Pohjanmaa www.janla.fi Börje Lindroos Puh. 0400 261 163 [email protected] Uudet toimitilat Nurmijärvellä tukevat vahvaa kasvua myös tulevaisuudessa -JanLa rakensi vuonna 2014 uudet, toimivat ja tarkoituksenmukaiset toimitilat, jotka tukevat yrityksen uskoa vahvaan tulevaisuuteen. Pääosin Lahtelan alan vahvan kokemuksen ja näkemyksen pohjalta suunniteltu uusi toimitila Nurmijärvellä tulee lisäämään ennestään JanLan kilpailukyä, kun haluamme palvella asiakkaitamme tehokkaasti. Janne Lahtela toivottaakin kaikki tervetulleeksi tutustumaan uusiin tiloihin. 34 YRITYSMAAILMA Toimiva talotekniikka alentaa lämmityskustannuksia Kuvalähde: LVI-TU:n kuvapankki Uudet rakennukset kuluttavat lämmitysenergiaa puolta vähemmän kuin vanhemmat rakennukset. Taloteknisillä korjauksilla alennetaan vanhojen rakennusten lämmityskustannuksia: talotekniikkaan tehdylle satsaukselle saadaan hyvä tuotto. Kevät on yhtiökokousten aikaa taloyhtiöissä. Asialistalle kannattaa lisätä taloyhtiön energia-asiat ja niiden parantaminen. Hyvän taloyhtiön tunnusmerkki on se, että energiatehokkuus on kunnossa ja sisätiloissa on miellyttävää oleskella. - Kun uudisrakentaminen lähivuosina on lähes nolla energiarakentamista, ero vanhojen ja uusien rakennusten välillä kasvaa entisestään. Taloteknisillä korjauksilla kuilua voidaan pienentää. Miksi maksaa vuodesta toiseen korkeita lämmityslaskuja, kun on mahdollista päästä halvemmallakin, toimialapäällikkö Arvo Ylönen LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:stä toteaa. Perussäädöt kuntoon Kun talotekniset järjestelmät toimivat oikein, lämmityskustannukset pysyvät aisoissa ja sisäilma on laadullisesti hyvää. - Jos lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmiä ei ole perussäädetty vuosikausiin, se kannattaa tehdä mitä pikimmiten, Ylönen sanoo. - Vuosihuolto on hyvä keino varmistaa laitteiden kunto ja järjestelmien moitteeton toiminta. Vuosihuollon yhteydessä puutteet huomataan heti ja vialliset laitteet voidaan vaihtaa uusiin. Jos lämmityskustannuksia halutaan pienentää reilummin, vaihtoehtoina ovat maa- ja aurinkolämpöratkaisut sekä lämmön talteenotto ilmanvaihtokorjauksissa. Oman paikkakunnan LVI-asiantuntijat auttavat sopivan ratkaisun valinnassa. Kevään merkkejä ilmanvaihdossa Kevät on tänä vuonna aikaisessa. Vaikka ikkunoiden pesu ja pihan haravointi tuntuvat liian aikaisilta toimenpiteiltä, kevään vastaanoton voi jo aloittaa kodin sisäpuolelta. Huoneistokohtaisten koneellisten ilmanvaihtokoneiden puhtaanapidolla huolehdit myös sisäilman laadusta. Likainen suodatin heikentää sisäilmaa Tärkeitä kevättoimia on ilmanvaihtokoneen suodattimien kuntotarkistus. Keväisin ilma on siitepölyn lisäksi sakeana lumen alta paljastuvaa pölyä: erityisesti taajama-alueilla katujen puhdistuksesta syntyvät pölypilvet kulkeutuvat ilmanvaihtolaitteisiin. Oikein toimiva tuloilman suodatus vähentää näiden epäpuhtauksien määrää sisäilmassa ja parantaa sen laatua merkittävästi. Ilmanvaihtokoneen suodattimet tulee vaihtaa riittävän usein. Suodattimia löytyy sekä koneeseen otettavaa ulkoilmaa että poisjohdettavaa huoneilmaa varten. Kumman tahansa likaantuminen aiheuttaa ilman virtaukselle vastusta, joka vähentää sen vaihtumista asunnossa. Pahimmillaan tukkeutunut suodatin voi saada aikaan suodattimen ohi kulkevaa ns. vuotoilmavirtausta, jonka mukana epäpuhtaudet kulkeutuvat sisälle sellaisenaan. - Katkaise ensin ilmanvaihtokoneen virta ja varmista, ettei kukaan käynnistä konetta puhdistuksen aikana, asiantuntija Juha-Ville Mäkinen LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:stä muistuttaa. - Suosittelisin vaihtamaan suodattimet ainakin keväisin. Vaihtopäivä kannattaa laittaa ylös tarralapulle, jonka voi kiinnittää vaikkapa ilmanvaihtokoneen kylkeen. Silloin tietää minkä vuoden keväällä suodattimet on viimeksi vaihdettu. Tarroja voi pyytää mukaan suodattimia ostaessa, joissakin nettikaupoissa niitä tulee lähetyksen mukana pyytämättäkin. Jos oikeiden suodattimien hankinta tai ilmanvaihtokoneen avaaminen tuntuvat hankalilta asioilta, kannattaa kääntyä LVI-alan ammattilaisen puoleen. Huoneistoissa, joissa ei ole koneellista tulo- ja poistoilmanvaihtoa, on usein koneellinen poisto. Tällöin kevättoimiin kannattaa liittää ulkoilmaventtiilien ja -säleikköjen puhdistus ja niiden suodattimien vaihto. IV-venttiilit puhdistuslistalle Samalla kannattaa puhdistaa ilmanvaihtoventtiilit. Pyöreät, lautasmalliset venttiilit saa irrotettua pyöräyttämällä niitä ulkokehältä. Ne kannattaa pestä miedolla saippuavedellä. - Jos venttiileitä ei ole lukittu, ole tarkkana, ettet vahingossa muuta niiden asentoa. Eli pyöritä vain ulkokehää, älä venttiilin lautasosaa. - Näillä kaikilla toimenpiteillä huoneilman laatu paranee selvästi, ja pääset paremmin nauttimaan kevään tulosta, Juha-Ville Mäkinen vinkkaa. Lämmityskausi jatkuu Mäkisen mukaan ilmanvaihtokoneiden lämmöntalteenottoa ei kannata vielä laittaa kesäasennolle. Kevät on aikaisessa, mutta vuorokauden lämpötilavaihtelut voivat olla vielä suuria, joten lämmöntalteenotto lisää mukavuutta ja vähentää lämmitykseen tarvittavan energian määrää. Lämmöntalteenotto onkin hyvä pitää toiminnassa aina siihen asti kun lämmityskausi päättyy. Lisätietoja: LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry Asiantuntija Juha-Ville Mäkinen, p. 045 8999 388, juha-ville.makinen @lvi-tu.fi Viestintäasiantuntija Pipsa Hiltunen, p. 0400 287 939, pipsa.hiltunen @lvi-tu.fi Toimialapäällikkö Arvo Ylönen, p. 050 309 3670, arvo.ylonen @lvi-tu.fi LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry on LVI-asennusalalla toimivien yritysten toimiala- ja työnantajajärjestö. Sen tehtävänä on jäsenyritysten ja toimialan liiketoimintamahdollisuuksien edistäminen. Liiton jäsenyritysten yhteenlaskettu liikevaihto on yli miljardi euroa, ja ne työllistävät reilut 6 000 henkilöä. LVI-TU on vahva erikoisurakointiliitto osana Rakennusteollisuus RT:tä. Lisätietoja www.lvi-tu.fi Vuosihuolto hyvä keino varmistaa kiinteistöjen laitteiden kunto ja järjestelmien moitteeton toiminta Omakotitaloissa ja taloyhtiössä on monia rakenteita ja järjestelmiä, joiden oikeaoppinen käyttö, huolto ja korjaus vaikuttavat asuntojen sisäilman laatuun. Hyvän sisäilman perusta on oikein toimiva, säännöllisesti tarkastettu ilmanvaihto. Rakennusten huoltoon kuuluu säännöllinen ilmanvaihtokanavien puhdistaminen. Perusteellisesti tehty puhdistus poistaa terveydelle haitallisia epäpuhtauksia sekä parantaa huomattavasti sisäilmanlaatua. -Puhtaalla ja tasapainoisella ilmanvaihtojärjestelmällä ylläpidetään hyvää sisäilman laatua ja lämpötilaa energiatehokkaasti. Keski-Pohjanmaan LVI-Tekninen yhdistyksen, KePoLVI:n puheenjohtaja, työmaapäällikkö Erkki Råman toteaa. Erkki Råman painottaa kiinteistöjen ilmastointilaitteiden ja viemärien kunnon säännöllisen tarkastamisen ja huollon merkitystä. - Ilmanvaihtojärjestelmään kerääntyy epäpuhtauksia riippuen siitä, millaisia tiloja järjestelmä palvelee. Säännöllisillä tarkastuksilla ja huolloilla mahdolliset vauriot voidaan eliminoida jo ennen kuin ongelmia syntyy. Huolto vaikuttaa olennaisesti myös putkistojen ja viemäreiden elinkaareen, Råman korostaa. Sisäilman epäpuhtauksista 40 % tulee tuloilman mukana ilmastointijärjestelmän kautta. Tuloilman suodattimien vaihtovälit ovat usein liian pitkät ja suodattimien ohi saattaa virrata puhdistamatonta ilmaa. Ilmanvaihdon tehtävänä on poistaa sisäilmasta rakennuksessa syn- tyvä epäpuhtaudet ja tuoda tilalle puhdasta ilmaa. Ajan myötä kanavistoon kertyy pölyä ja muita epäpuhtauksia. Tämän vuoksi ne on määrävälein hyvä puhdistaa. - Ulkona sijaitsevien ilmastointilaitteiden tuloilmasäleiköt kannattaa myös puhdistaa, jolloin tuloilman määrä kasvaa olennaisesti. -Vuosihuolto on hyvä keino varmistaa laitteiden kunto ja järjestelmien moitteeton toiminta. Vuosihuollon yhteydessä puutteet huomataan heti ja vialliset laitteet voidaan vaihtaa uusiin, Råman sanoo. Asukkaalla tärkeä rooli ilmanvaihdon puhtaanapidossa Järjestelmän puhdistamisen lisäksi tulee huolehtia venttiilien ja suodattimien säännöllisestä puhdistamisesta Ilmanvaihtokanavien puhdistus on syytä suorittaa säännöllisesti etenkin asuintaloissa ja kiinteistöissä joissa on koneistettu ilmanvaihto. -Ilmanvaihtokanavien puhdistustarve on helppo havaita kanavien venttiileistä roikkuvasta pölystä ja liasta – huoneen katossa olevat venttiilit voit puhdistaa helposti itsekin, joko imuroimalla tai pyyhkimällä venttiilit puhtaaksi, Råman opastaa. on syytä tarkistaa ja puhdistaa vuosittain. Salaojien puutteellinen toiminta voi johtaa kosteuden tai veden tunkeutumiseen rakenteisiin. On aika puhdistaa rännit! -Oletettavasti ränneissä on talven mittaan tulleita roskia ja myös viime syksynä kertyneitä roskia. Rännit onkin syytä tarkistaa ennen kesäntuloa, sillä tukkeutuneet vesikourut voivat aiheuttaa vesivahinkoja. Säännöllisesti tehtynä tarkistuskäynti katolla pari kertaa vuodessa tavallisesti riittää. Samalla kertaa kannattaa tarkastaa katon ja läpivientien kunto yleisesti, Råman toteaa. KePoLVI - Ammattilaisten ja osaajien yhdistys -KePoLVI:n jäsenmäärä on tällä hetkellä 140.Vuoden vaihteessa jäsenmäärä lisääntyy noin 30:lla,kun Jokilaaksojen LVIyhdistys fuusioitui meidän yhdistykseen, Råman kertoo. -Yhdistys kokoontuu ns. lämmityskaudella joka kuukauden viimeinen torstai. Yhdistystoiminta antaa paljon, sillä se motivoi ja luo yhteishenkeä. Paikallisena yhdistyksenä pyrimme tukemaan alan koulutusta jäsenilloissamme, joissa on erilaisia esitelmiä ja koulutuksia, jos jollakin on hyviä ehdotuksia ja tarpeita, niin kannattaa ottaa meihin yhteyttä, Råman kannustaa. -Myös isännöitsijät ovat erittäin tervetulleita paikallisten LVI-yhdistysten jäseniksi. Tällöin he voivat osallistua meidän järjestämiin teema-koulutuksiin, lisäksi jäsenenä saa alaan liitty- Salaojien tarkistus ja huolto tärkeä osa kosteudenhallintaa Salaojajärjestelmän tarkoituksena on pitää rakennuspohja ja rakennuksen perustukset kuivina sekä estää veden ja kosteuden haitallinen pääsy rakenteisiin. -Salaojien toimivuus, perusvesikaivot ja padotusventtiilit Kuva KePoLVIn kuukausikokouksesta. vää tietoa ja on mahdollisuus luoda hyviä kontakteja. Jäseneksi voi hakeutua esimerkiksi SuLVI :n sivuilla täyttämällä sähköinen lomake. Hakemukset käsi- tellään seuraavassa jäsenyhdistyksen hallituksen kokouksessa, jonka jälkeen yhdistys ilmoittaa isännöitsijälle käsittelyn tuloksen, Erkki Råman selvittää. LVI on yksi opiskelupaikkaa hakevien nuorten suosikki-aloista LVI-alan opetus on uudistunut viime vuosina ja alaa pidetäänkin monessa suhteessa edelläkävijänä. Erkki Råman korostaa koulutusta ja teknologian järkevää hyödyntämistä -LVI-ala on laaja toimiala, mikä näkyy myös alan koulutustarjonnassa. LVI-ala tarjoaa yhä laajemmin haastavia työmahdollisuuksia. Vahvan ammattitaidon hankkineiden työtilanne on hyvä. Keski-Pohjanmaan seudulla LVI-ala jatkaa hyvää menestystään opiskelupaikkaa hakevien keskuudessa. Alueen oppilaitoksissa on ollut enemmän lvi-alalle hakijoita, kuin mitä on pystytty ottamaan, Råman toteaa tyytyväisenä. -Keski-Pohjanmaan LVI-yhdistyksen puolesta haluamme kannustaa uusia alan opiskelijoita. Yhdistyksen puolesta annamme vuosittain stipendin Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän LVI-alan opiskelijalle. Käymme myös oppilaitoksissa esittäytymässä ja kertomassa alaan liittyviä asioita sekä yhdistyksemme vireästä ja verkostoituneesta toiminnasta, Råman mainitsee. YRITYSMAAILMA YRITYSMAAILMA 35 15 Liedon tutkimushankkeessa mitattiin hybridilämmityksen energiansäästöä Kiinteistöjen öljylämmitysjärjestelmän saneerauksen yhteydessä pyritään usein myös parantamaan energiatehokkuutta. Yksi vaihtoehto on asentaa uusiutuvaan energiaan pohjautuva järjestelmä öljylämmityksen rinnalle. Turun lähistöllä Liedossa selviteltiin lämpöpumppuja öljylämmityksen yhdistelmällä saavutettavia säästöjä pitkäaikaisessa mittaus- ja tutkimushankkeessa. Laitteistoja uusittiin Alkuvaiheessa öljylämmitysjärjestelmä talossa säilyi lähes entisellään. Ensimmäisen ja toisen seurantajakson välillä kiinteistöön vaihdettiin kuitenkin uusia lämmityksen laitteita, muun muassa termostaatit ja matalalämpöradiaattorit. ”Ensimmäinen seurantavuosi opetti jotain tietyistä laiminlyönneistä, joita ei aluksi ollut otettu huomioon. Toteutuneen seurannan kautta parannettiin sitten muun muassa lämmönjakoa”, Otronen mainitsee. Kaikissa tapauksissa lämpöpattereita ei tarvitse vaihtaa uusiin hybridijärjestelmään siirryttäessä. Liedossa kuitenkin laitteet olivat osin epäkunnossa, ja viallisten termostaattien takia huoneiden lämpötila oli turhan korkea. Kiinteistön öljynkulutus oli ensimmäisen seurantajakson talvikaudella 983 litraa, mutta toisen jakson vastaavana ajankohtana enää 271 litraa. Muutos johtui osin laitteistojen vaihdosta ja osin siitä, että talvi 2013 – 2014 oli selvästi edellistä talvea leudompi. Lämmitysenergian kokonaiskulutus oli toisella jaksolla noin 5 000 kWh pienempi kuin ensimmäisellä, minkä lisäksi lämpöpumpun tuottama energiansäästö oli suurempi. Sähkön- ja vedenkulutuksessa ei ollut merkittäviä eroja seurantajaksojen välillä. Suunnittelu keskeistä ”Kytkennöistä, toteutuksesta ja käyttäjästä riippuen lämpöpumpun tuottaman ilmaisenergian osuus lämmitysjärjestelmässä voisi olla 40 prosenttia. Se on jo aikamoinen säästö ostoenergiasta”, Otronen arvioi. ”Tasapainolämpötila Liedon kohteessa oli noin -8 °C. Silloin ilmaisen energian vuorokausituotto oli suurimmillaan.” Kaiken kaikkiaan seurantatutkimuksessa selvisi, että ilmasta-veteen -lämpöpumpun ja öljyn yhdistelmä tuo säästöä, mutta asettaa myös erityisiä vaatimuksia talotekniikalle. Kahden lämmönlähteen oikeaoppinen toiminta vaatii automaatioilta paljon, ja kummankin laitteiston automaatioiden on oltava yhteensopivia. ”Huolellinen suunnittelu ja toteutus ovatkin tärkeitä, kun siirrytään hybridijärjestelmään. Usein projektissa kannattaa käyttää ulkopuolista suunnittelijaa”, Otronen korostaa. Öljylämpö on Energiavaraajassa on kaksoissiirrin, joka hoitaa esi- ja jälkilämmityksen. Öljylämmitystalossa Varsinais-Suomessa tutkittiin yhdistelmä- eli hybridilämmitystä vuosina 2012 – 2014. Kahdessa jaksossa pyrittiin seurannan avulla saamaan uutta tietoa siitä, kuinka ilmasta-veteen -lämpöpumppua voidaan hyödyntää öljylämmityksen rinnalla mahdollisimman energiatehokkaasti. ”Projekti oli ensimmäisiä laatuaan Suomessa”, toteaa erityisasiantuntija Eero Otronen Öljyalan Palvelukeskuksesta. Tutkimushanke liittyi Höylä III -energiatehokkuussopimukseen. Se on öljyalan ja valtion välinen sopimus, jonka tavoitteena on parantaa polttonesteiden käytön energiatehokkuutta muun muassa lämmityksessä. Samalla pyritään edistämään uusiutuvan energian käyttöä. Mittareilla tarkkailtiin lämpötiloja ja kulutusta Tu t k i m u s k o h t e e n a o l i 1970-luvulla rakennettu öljylämmitteinen omakotitalo Liedossa. Kun järjestelmän muutossuunnitelmat oli saatu valmiiksi, Kimmo ja Maria Saastamoisen omistamaan taloon asennettiin ilmasta-veteen -lämpöpumppu (IVLP) varaajakytkennällä kesällä 2012. Lämmönjako talossa oli toteutettu vesikiertoisena patterilämmityksenä. ”Liedon projekti oli aika pitkä: seuranta kesti yhteensä 1,5 vuotta kahdessa eri vaiheessa. Jo tätä ennen projektia oli kehitelty pitkään ja muun muassa suunniteltu erilaisia kytkentöjä”, Eero Otronen kertoo. Taloa oli alusta pitäen lämmitetty öljyllä. Keskikulutus oli ollut noin 3 000 litraa vuodessa. Tutkimusta varten asennettiin laitteistot, jotka seurasivat ulko- ja sisälämpötilaa sekä energian ja käyttöveden kulutusta. Hybridilämmitysjärjestelmässä öljykattila tuki lämpöpumpun toimintaa. Tietyn pakkasrajan jälkeen lämpöpumppu kytkeytyi pois päältä. Sekä kattila että lämpöpumppu lämmittivät energiavaraajaa. IVL-pumpun kytkeytymisrajana oli ensimmäisellä seurantajaksolla -5 °C. Sittemmin rajaa muutettiin, koska lämpöpumpun käyttö on kannattavaa kovemmillakin pakkasilla. Otrosen mukaan sopiva poiskytkeytymisraja IV-lämpöpumpulle on noin -15... -20 °C. Vaihda vanha öljylämmitys uuteen öljylämmitykseen Pienet päästöt Energiataloudellinen ja turvallinen Edullisin asentaa Lisätietoa ja säästöneuvoja: www.oljylammitys.fi 36 YRITYSMAAILMA Skuba rakentaa koko maan kattavaa palveluverkkoa osaavan henkilökunnan ja monipuolisen varaosavalikoiman pohjalta Seinäjoelle uusin toimipiste osoitteeseen Runkotie 38 Varaosia maahantuova ja myyvä Skuba Suomi Oy on viime vuosina tehnyt voimakasta tuloa kotimaiseen kuorma-autojen ja peräkärryjen varaosakauppaan. ”Lisäksi palvelemme raskaan kaluston tarvikepuolella sekä linja-autojen varaosissa. Skuba Suomi Oy on osa vuonna 1992 perustettua Skuba-konsernia, joka toimii nykyään kolmessatoista Euroopan maassa. Haluan kuitenkin korostaa, että jokainen maan yksikkö on oma alueellinen toimijansa. Ne hyödyntävät tarvittaessa konsernin taustatukea, mutta rakentavat toimintansa oman markkina-alueensa lähtökohdista”, toimitusjohtaja Stig Martin toteaa. Suomessa Skuban asiakkaina ovat pääosin yksityiset kuljetusyrittäjät ja riippumattomat korjaamot. Heitä on tällä hetkellä palvelemassa 34 ammattilaisen joukko. ”Olemme onnistuneet kokoamaan jo lyhyessä ajassa todellisen ammattilaisten joukkueen. Meitä on nyt 34 ja laajentumisen myötä väki lisääntyy”, Martin kertoo. Suomessa kymmenen vuotta ”Olemme toimineet Suomes- Alkuperäis- ja tarvikevaraosat: | SCANIA | MB | RENAULT IVECO | MAN | SISU | DAF BPW | SAF | ROR VOLVO SKUBA SUOMI OY laaja valikoima raskaan kaluston varaosia merkkiin kuin merkkiin Seinäjoella palvelemme osoitteessa: 18 I ÄJOK SEIN entie tane Kuor Tu ott nti e Runkot ie 38 tie istö n Soita: Puh. 010 229 3088 aja 19 Kiv Runkotie 38, 60100 Seinäjoki Tai lähetä sähköpostia: [email protected] Muut toimipisteemme sijaitsevat: Vantaalla Lahdessa Tampereella Lappeenrannassa Turussa Kokkolassa Juhanilantie 4, 01740 Vantaa Puh. 010 229 3080 Kaskimäenkatu 2B, 33900 Tampere Puh. 010 229 3081 Orikedonkatu 16, 20380 Turku Puh. 010 229 3082 Laatukatu 8, 15680 Lahti Puh. 010 229 3086 Höyläkatu 2, 53500 Lappeenranta Puh. 010 229 3090 Indolantie 27, 67600 Kokkola Puh. 010 229 3098 Oulussa Kiilletie 1, 90630 Oulu Puh. 010 229 3099 Katso lisää sivuiltamme: www.skuba.fi sa vuodesta 2005, mutta henkilökunnallamme on pitkä työhistoria alalta. Työntekijöillämme on keskimäärin yli kymmenen vuoden kokemus raskaiden ajoneuvojen puolelta, joten varaosanimikkeet ja soveltuvuudet ovat heille tuttuja”, Stig Martin sanoo. Martinin mukaan onkin ensiarvoisen tärkeää rakentaa palveluverkosto osaavien ammattilaisten toimesta jokaisella toimipaikalla. Sitä kautta rakentuvat laadukas palvelu ja asiakkaiden luottamus. ”Puskurista puskuriin” Hyvä asiakaspalvelu, asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen sekä ongelmien ratkaisu laajan ja monipuolisen tuotevalikoiman avulla ovat Skuban filosofian mukaan ensiarvoisen tärkeitä lähtökohtia toimivalle varaosamyynnille. Varaosavalikoima yltää meillä puskurista puskuriin, Martin tiivistää. Kaikki varaosat yleisimpiin merkkeihin Skuba tarjoaa varaosat kaikkiin yleisimpiin kuorma-automerkkeihin, joten myös pienempiä markkinaosuuksia nauttivien merkkien asiakkaista huolehditaan.”Meillä pienet merkit ovat paikoin Euroopassa valtamerkkejä, joten konsernitasolla ne ovat meillä hyvin edustettuina ja varaosia sitä kautta saatavissa kattavasti myös Suomessa”, Martin toteaa. Tuotevalikoiman monipuolisuus ei Skuban kohdalla tarkoita vain sitä, että jotain varaosatyyppiä on hyllyssä. Useissa tuoteryhmissä tiettyä varaosaa voi olla saatavilla useammassa hintaluokassa –alkuperäisosana, alkuperäistä vastaavana tai niin sanottuna tarvikeosana muutamanakin eri vaihtoehtona.”Joissakin tuotteissa, esimerkiksi suodattimissa, meillä voi olla viisikin eri vaihtoehtoa. Mitä enemmän voidaan asiakkaan kanssa suunnitella etukäteen kokonaisuutta, sitä suuremmat säästöt hän voi saavuttaa. Jos jokin tuotemerkki on asiakkaan tarpeisiin ’liian hyvä’, niin voimme tarjota vaihtoehtoja. Joka tapauksessa tarjoamme vain tunnettuja tuotemerkkejä”, Martin kuvailee. Verkosto laajenee. Skuban asiakkaat käyttävät yrityksen palveluita tasaisesti käymällä liikkeessä sekä hyödyntämällä palveluita sähköisesti.”Varaosien toimitus jakaantuu melko tasan 50–50. Puolet tuotteista haetaan toimipisteistämme, loput toimitamme asiakkaan haluamaan osoitteeseen. ”Vaikka sähköinen maailma valtaa alaa kaiken aikaa, haluaa asiakas pistäytyä Skuban pakeilla myös henkilökohtaisesti”, Stig Martin sanoo Seinäjoelle uusi toimipiste ”Toimimme tällä hetkellä kahdeksalla paikkakunnalla: Vantaalla (Juhanilantie 4), Tampereella (Kaskimäenkatu 2B), Lahdessa (Laatukatu 8), Turussa (Orikedonkatu 16), Lappeenrannassa (Höyläkatu 2), Kokkolassa (Indolantie 27), Oulussa (Kiilletie 1) ja uusimpana paikkakuntana on Seinäjoki (Runkotie 38). Seinäjoella meillä työskentelee kaksi ammattilaista, jotka tekevät yhteistyötä Tampereen toimipisteen kanssa. Verkostoa ollaan edelleen laajentamassa lähitulevaisuudessa. ”Tavoitteena on vielä neljä tai viisi toimipistettä lisää, jolloin kattaisimme kotimaiset markkina-alueet hyvin”, luonnehtii Martin. Laajentumista ei suoriteta sen vuoksi, että saadaan lisää neuloja kartalle, vaan takana on pyrkimys tasaiseen palvelukenttään koko Suomessa. Tarkemmin toimipaikat valikoituvat sen perusteella, missä täyttämätöntä asiakaskysyntää on. ”Tulevia pisteitä suunnitellaan Keski-Suomeen Jyväskylän seudulle, länsirannikolle Porin seudulle ja Itä-Suomeen Kuopioon ja Joensuuhun”, Martin listaa. Valmiisiin tiloihin, harkittuihin paikkoihin Skuba ei rakennuta kiinteistöjä itse vaan pyrkii valmiisiin kiinteistöihin, sopiviin toimintaympäristöihin ”Valtaväylien läheisyys ei ole tärkein juttu, vaan sijoittuminen oikein asiakkaisiin sekä rahtipalveluihin nähden. Tällaisia paikkoja ovat esimerkiksi logistiikkakeskukset ja raskaan kaluston palvelukeskittymät. Varsinaisen kiinteistön kriteerejä ovat rakennuksen toimivuus varaosakauppaa ajatellen sekä piha-alueen soveltuvuus isommille autoille. ”Toiminta lähtee asiakkaan tarpeista, hyvästä palvelusta ja näistä syntyvistä pitkistä asiakassuhteista”, kertoo. YRITYSMAAILMA 37 30 YRITYSMAAILMA Dakota Lavento Rinta-Joupin Autoliike Oy Autoliike säästää lämmityksessä Rinta-Joupin Autoliike Oy:n Tervajoen myymälä siirtyi maalämpöön kesän aikana. Vaivaton lämmitysmuoto säästää ja investointi maksaa itsensä jo viidessä vuodessa. R inta-Joupin koko kiinteistömassasta vastaavalla varatoimitusjohtaja Aki Puskalla on hymy herkässä. Tervajoen myymälässä on siirrytty kesän aikana kevyestä polttoöljystä maalämpöön ja energiaremontti on sujunut mallikkaasti. 1980 rakennettua kiinteistöä on lämmitetty alusta alkaen öljyllä. Nyt käytössä on maahan varastoitunut aurinkoenergia. – Se on ekologinen ja energiatehokas ratkaisu. Hybridiautoja myyvässä autoliikkeessä ekologinen lämmitysmuoto on myös imagoasia, Puska huomauttaa. Kun yritys pyrkii erottautumaan ympäristöstä huolehtimisellaan, käyttöön otetaan ensimmäisenä suhteellisen taloudellisia ja helposti käyttöön otettavia menetelmiä. Parhaimmillaan esimerkiksi energian ja ympäristön säästäminen vähentää myös kustannuksia. Tällaisesta win-wintilanteesta maalämmön hyödyntäminen myymäläkiinteistön lämmityksessä on hyvä esimerkki. Rinta-Joupin Autoliikkeen 60-vuotinen tarina alkoi vuonna 1952 Toivo Rinta-Joupin myytyä Rovaniemeltä vuonna 1952 ostamansa Ford kuorma-auton. Jo 1950-luvulla Rinta-Joupilla oli Tervajoella jo myös korjaamo ja maalaamo. Nykyisin Rinta-Joupin Autoliike on yksi maan suurimmista ja monipuolisimmista autokaupoista, jonka edustamia merkkejä ovat Toyota, Skoda, BMW, Opel, Ford, Honda,Renault, Peugeot,Seat ja Dacia sekä matkailuautomerkkejä Carado, Hobby, Hymer,Lmc ja Pössl. Liiketoiminta laajeni voimakkaasti 2000-luvulla ja myymälöitä on nykyisin 15:llä paikkakunnalla. Kolmea pienempää liikettä lukuun ottamatta yritys myös omistaa itse kiinteistönsä. – Uutta lämmitysjärjestelmää valittaessa painoivat taloudellisuus, ekologisuus ja vaivattomuus, Aki Puska luettelee. Omistajaa kiinteistöjen kunto ja käyttökustannusten taso ymmärrettävästi kiinnostavat. Öljykattilat vaihtoiässä Rinta-Joupin myymälät toimivat enimmäkseen varsin uusissa kiinteistöissä. Modernit rakennukset ovat suhteellisen energiatehokkaita ja monet taajama-alueella kaukolämpöverkossa. Kun Tervajoen myymälää 1980-luvulla rakennettiin, kevyt polttoöljy oli luonteva vaihtoehto. Toinen mahdollisuus olisi ollut suora sähkölämmitys. – Noin 4500 m2:n rakennuksen lämmittämiseen on kulunut öljyä 80-100 000 litraa vuodessa, Puska kertoo. Päällimmäisin syy kesällä 2014 toteutetulle energiaremontille oli kahden, alkuperäisen öljykattilan ikä. Rinta-Joupilla harkittiin myös biopolttoaineeseen siirtymistä, mutta maalämmön vaivattomuus voitti. – Maalämpöjärjestelmä on täysin vaivaton, Puska huomauttaa. Maalämmön puolesta puhui myös se, että järjestelmä: kaksi Lämpöässä T120 –lämpöpumppua sekä 4000 litran tulistinvaraaja, pystyttiin asentamaan vanhaan lämpökeskukseen. Lisärakennelmia ei tarvittu. Kiinteistön lämmitysenergiantarve on 640 000 kWh/v, josta uusilla maalämpöpumpuilla tuotetaan 90%, 633 600 kWh/v. Loput tarvittavasta lämmöstä, 6 400 kWh, tuotetaan sähkövastuksella. Menoveden lämpötila on +60°C. Usein tämän tyyppisissä energiaremonteissa vanha öljykattila jätetään rinnalle varalämmityslähteeksi, mutta tervajoella kumpikin kattila purettiin. Näin päästiin myös eroon pihaasfaltin alla olleesta säiliöstä. – Sen purkaminen ja poiskuljettaminen oli jo ympäristöteko sinänsä, Puska naurahtaa. Marraskuun loppuun mennessä sähkövastuksia ei ole vielä tarvinnut käyttää. Lämpökaivot porattiin tontille kadun varteen ja maisemoitiin nurmikon alle. Vanhaan lämpö- keskukseen vievien putkivetojen paikka näkyy vielä uutena paikka-asfalttina pihamaalla. Alun perin suunnitelmissa oli porata 20 200 metriä syvää kaivoa. – Ensimmäisissä päästiin kuitenkin 270:een metriin, joten kaivoja tarvittiin vain 16, Puska kertoo. Energiakaivojen porauksesta sekä koko maalämpöjärjestelmän asennuksesta vastasi Seinäjoella toimiva Lämpö- ja Poratekniikka Oy. Varsinainen maalämpöjärjestelmän asennus oli nopeasti toteutettu, mutta projektin kanssa ei kesällä pidetty kiirettä. – Rakennustahan ei tarvinnut lämmittää ja vedenlämmitykseen meillä oli käytössä tilapäinen ratkaisu, Puska sanoo. –Asiakkaita tällainen energiaremontti kiinnostaa ja kaikki toimeliaisuus kiinteistössä ja tontilla on vain hyväksi. Energiaremontti ei siis varsinaista toimintaa häirinnyt ollenkaan. Mahdollisuutena myös jäähdytys Vaikka Rinta-Joupin Tervajoen myymälä ei kaikkein energiatehokkaimpia rakennuksia suurine vanhoine ikkunapintoineen olekaan, Puskan mukaan automyymälöitä pidetään yleisesti paljon suurempina energiasyöppöinä kuin ne ovatkaan. – Autoliikkeessä sisälämpötilaa ei suinkaan tarvitse pitää normaalissa huonelämpötilassa, joten siinä säästetään. Itse asiassa monissa myymälöissä suurempi ongelma onkin liiallinen lämpö. Pimeänä marraskuisenakin päivänäkin autoliikkeen sisätiloissa on yllättävän valoisaa. Autoliikkeiden arkkitehtuuriin erottamattomasti kuuluvat suuret ikkunapinnat päästävät sisään valoa ja suuren osan vuotta myös lämpöä. Mitä • • • • • • • • • • • Tervajoki Energiaremonttiöljyltämaalämmöllekesällä2014 Rakennuksenkoko:4500m2 Järjestelmä:2kplLämpöässäT120,Ässäcontrol-ohjaus, 4000 l tulistinvaraaja etähallinta (Wlan/3G) Energiakaivot:16x270m Mitoituslämpötila:-29°C Sisälämpötila:21°C Tehontarve:273,3kW Kiinteistönlämmitysenergiantarve:640000kWh/v,josta uusilla maalämpöpumpuilla tuotetaan 90%, 633 600 kWh/v Kokonaisurakka:Lämpö-jaPoratekniikkaOy Laitetoimittaja:LÄMPÖÄSSÄ/ Suomen Lämpöpumpputekniikka Oy, (06) 433 7200, www.lampoassa.fi Lämpöässä T120-lämpöpumpuista toinen toimii ns. orjana. Marraskuussa muutaman asteen lämpötilassa se lepää. energiatehokkaammat ikkunat ovat, sitä suurempi ongelma on kesäaikaisen liikalämmön torjuminen. Rinta-Joupin Tervajoen myymälän uuden lämmitysjärjestelmän energiakaivot ja maalämpöpumppujärjestelmä olisivat mahdollistaneet myös lähes ilmaisen vapaajäähdytyksen hyödyntämisen. Energiakaivojen kylmää voitaisiin hyödyntää tilojen viilentämiseen kattosäteilijöiden tai puhaltimien kautta tai käyttää hyväksi myös koneellisen ilmanvaihdon jäähdytyksessä. Toistaiseksi automyymälän puolella on kuitenkin selvitty kesätkin ilman jäähdytystä ja toimistotilojen ilmanvaihdossa jäähdytys jo on. – Hyvä kuitenkin, että tällainen mahdollisuus on käytettävissä, Puska huomauttaa. –Kesät tuntuvat käyvän ko- ko ajan kuumemmiksi, eivätkä asiakkaat halua autoliikkeessäkään hikoilla. Säästöä syntyy Vaikka maalämpöön siirtyminen oli yritykselle myös imagokysymys, on toki tärkeää, että energiaremontille ja investoinnille on laskettavissa myös järkevä takaisinmaksuaika. – Toki meidän olisi pitänyt lämmitysjärjestelmämme uusia joka tapauksessa. Maalämpöön siirtymällä säästämme kuitenkin laskennallisesti viidessä vuodessa noin 250 000 euroa, joten investointi tulee kuitattua, Puska arvioi. Seuraavat Rinta-Joupin mahdolliset energiaremonttikohteet löytyvät naapurista. – Lähimmässä rakennuksessa on muuten suora sähkölämmitys, Puska sanoo. Vanhaan lämpökeskukseen saatiin kattiloiden purkamisen jälkeen mahtumaan kaksi lämpöpumppua sekä 4000 litran tulistinvaraaja. Kuvassa RintaJouppi -konsernin kiinteistöistä vastaava varatoimitusjohtaja Aki Puska. Ekologinen lämmitysjärjestelmä on imagoasia – varsinkin hybridiautoja myyvässä liikkeessä. Rinta-Joupin Autoliikkeen Tervajoen myymälässä siirryttiin kesällä öljylämmityksestä maalämpöön. Myymälätilojen sisälämpötila pidetään talvella +21:ssä asteessa. 38 YRITYSMAAILMA Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät 1/2015: Kasvu käynnistyy investoinneilla Teknologiateollisuuden teollisuuspolitiikan johtaja Sanna Rauhansalo. Vain kannattavat yritykset voivat investoida. Sääntelyn purkaminen ja verotuksen kannustimet tukisivat sijoituksia Suomeen. Menestyäkseen teollisuus tarvitsee vakaan ja ennustettavan toimintaympäristön. On tärkeää, ettei teollisuudelle aseteta uusia kustannusrasitteita. le siirtyneitä ja työpaikan vaihtaneita. Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jorma Turunen. T eknologiateollisuuden yritysten liikevaihto Suomessa oli 66,5 miljardia euroa vuonna 2014. Liikevaihto kasvoi noin kaksi prosenttia edellisvuotisesta. Kasvun takana olivat lähinnä peliteollisuus, terästuotanto ja autojen valmistus. Teknologiateollisuuden yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia loka-joulukuussa hieman enemmän kuin vuotta aiemmin vastaavaan aikaan. Tilaukset eivät kuitenkaan yltäneet edeltävän vuosineljänneksen tasolle. Tilauskanta pysyi ennallaan edeltävällä vuosineljänneksellä saatujen laivatilausten ansiosta. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella teknologiateollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan alkuvuonna hieman suurempi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Teknologiateollisuuden yritysten henkilöstö Suomessa väheni viime vuonna lähes 10 000:lla. Henkilöstöä oli vuoden aikana keskimäärin 276 000. Henkilöstön vähenemisestä huolimatta alan yritykset rekrytoivat viime vuonna uutta henkilöstöä kaikkiaan noin 20 000. Yrityksestä riippuen henkilöstöä joko lisättiin tai korvattiin eläkkeel- Yritykset haluavat investoida Suomeen Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jorma Turunen vakuuttaa, että suomalaiset yritykset haluavat kasvaa ja työllistää Suomessa. - Teolliset investoinnit ovat olleet pitkään vähäisiä ja ne on saatava käyntiin. Nykyinen tuotantokapasiteetti ja nähtävissä oleva talouskasvu eivät riitä rahoittamaan julkisia menoja, Turunen painottaa. Teknologiateollisuuden uusi teollisuuspolitiikan johtaja Sanna Rauhansalo odottaa tulevalta eduskunnalta ja hallitukselta panostuksia kasvuun, osaamiseen ja uudistumiseen. Ensimmäiseksi pitäisi huolehtia siitä, että byrokratiaan juuttuneet investoinnit saadaan toteutettua. - On tärkeää, että säästöpaineissa ei unohdeta investoida tulevaisuuteen, Rauhansalo muistuttaa. Yritysten kannattavuus Suomessa on suorastaan romahtanut viime vuosina. Tämä koskee laajasti kaikkia toimialoja ja myös teknologiateollisuuden yrityksiä. Vuonna 2013 teknologiateollisuuden yritysten nettotulos oli keskimäärin vain 0,9 prosenttia suhteessa liiketoiminnan tuottoihin. Vuosina 20002005 osuus oli 7,3 prosenttia ja 2006-2007 keskimäärin 12 prosenttia. - Tilanne on huolestuttava, sillä vain kannattava yritys voi investoida. Säädösviidakon purkamisen lisäksi investointien käynnistymistä voidaan edistää verotuksella. Tällä hetkellä yrityksillä ja omistajilla ei ole verotuksellisia kannustimia sijoittaa Suomeen pitkäjänteisesti, Rauhansalo toteaa. - Verojärjestelmän tulisi olla läpinäkyvä, yksinkertainen, • Voimalaitosventtiilien huoltopalvelut • Varaosien korjaus ja valmistus • Pinnoitushitsaus ja lämpökäsittely • Varoventtiilien Legatest -koestus • Koneistusalihankintapalvelut TAMPEREELLA OSASTOLLA 527 kannustava, oikeudenmukainen ja ennakoitava. Sitä se ei nyt ole, Rauhansalo sanoo. Verojärjestelmän suurimmat ongelmat koskevat sen heikkoa dynamiikkaa, yritysten liikevoittojen kaksinkertaista verotusta ja sukupolvenvaihdosten verotusta. Verokiila on vakava työllistymisen ja työpaikkojen este. Kasvun mahdollisuudet on hyödynnettävä Suomea pidetään osaamisen kärkimaana. Pienenä kansakuntana meidän tulee hyödyntää koulutuksen resurssit mahdollisimman tehokkaasti. Koulutuksen tulee vastata paremmin yritysten tarpeisiin, jotta osaajat voidaan palkata kitkattomammin työelämään. Tämä tarkoittaa, että yritysten ja korkeakoulujen yhteistyötä pitää entisestään tiivistää. - Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioinvestoinnit sekä julkiset hankinnat synnyttävät uutta liiketoimintaa, lisäävät investointeja Suomeen ja parantavat tuottavuutta. Hallituksen tuleekin panostaa tki-toiminnan tukemiseen. Tässä Tekesin ja SHOKien rooli on keskeinen, Jorma Turunen painottaa. Ennen päätöksiään eduskunnan ja hallituksen tulee arvioida niiden hyödyt ja kustannukset. Sääntelyä pitää purkaa ja julkisen sektorin palveluita sujuvoittaa esimerkiksi digitalisaation avulla. - Kasvu on kuitenkin haettava vientimarkkinoilta. Varsinkin pk-yrityksille on tärkeää, että kansainvälistymis- ja vienninedistämispalvelut toimivat, Turunen muistuttaa. -Suomi on kuitenkin kaukana markkinoista, ja pitkät kuljetusetäisyydet ovat jo itsessään lisäkustannus. Tätä taakkaa ei pidä kasvattaa. Vientiteollisuuden liitot: Suomen kilpailukykyä parannettava Vientiteollisuudella on suuri kansantaloudellinen merkitys hyvinvoinnin turvaajana. Merkittävä osa julkisen sektorin rahoituksesta syntyy teollisesta toiminnasta. Siksi on tärkeää, että teollisuuden kilpailukyvystä pidetään huolta. Se synnyttää investointeja, uutta liiketoimintaa ja työtä. Kemianteollisuus, Metsäteollisuus ja Teknologiateollisuus sekä Ammattiliitto Pro, Metallityöväen Liitto, Paperiliitto, TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ja Ylemmät toimihenkilöt YTN odottavat tulevalta eduskunnalta ja hallitukselta Suomen kilpailukykyä parantavia päätöksiä. Vientiteollisuudella on suuri kansantaloudellinen merkitys hyvinvoinnin turvaajana, kun merkittävä osa julkisen sektorin rahoituksesta syntyy teollisesta toiminnasta ja palveluista. Kokonaisuudessaan teollisuus työl- listää suoraan ja välillisesti lähes miljoona suomalaista. Tarvitaan vakaa ja ennustettava toimintaympäristö Teollisuus tarvitsee vakaan ja ennustettavan toimintaympäristön. On tärkeää, ettei teollisuudelle aseteta uusia kustannusrasitteita ja että sääntelyä puretaan. Rakenneuudistuksia tehdessään hallituksen on varmistettava, ettei kasvun, osaamisen ja uudistumisen edellytyksiä pilata. Niihin perustuu Suomen menestys. Koulutuksen on vastattava entistä paremmin teollisuuden ja muun elinkeinoelämän tarpeita. Tämä tarkoittaa yritysten ja korkeakoulujen yhteistyön tiivistämistä sekä ammatillisen koulutuksen rahoituksen ja järjestäjäverkon uudistamista työelämän tarpeita vastaavaksi. Tiukkoina aikoina on tärkeää, että myös koulutuksen resurssit hyödynnetään nykyistä tehokkaammin. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioinvestoinnit sekä julkiset hankinnat synnyttävät uutta liiketoimintaa, lisäävät investointeja Suomeen ja parantavat tuottavuutta. Hallituksen tuleekin panostaa tki-toiminnan tukemiseen. Tekesin ja SHOKien rooli on tässä keskeinen. Teollisuuden digitalisaatiota tulee edistää kaikin tavoin. Varsinkin pk-yrityksille on tärkeää, että myös kansainvälistymis- ja vienninedistämispalve- T lut toimivat. Suomalainen työ tärkeää On tärkeää, että suomalaisten yritysten kannattaa työllistää myös Suomessa. Osaava henkilöstö, kuten muutkin kilpailukykytekijät varmistavat, ettei maantieteellinen takamatka estä menestymistä maailmalla. Suomi on logistisesti etäällä, ja pitkät kuljetusetäisyydet ovat jo itsessään lisäkustannus. Tätä taakkaa ei pidä kasvattaa. EU:n ei tule kiristää yksipuolisesti energia- ja ilmastopolitiikkaansa, vaan sen on panostettava maailmanlaajuisesti kattavan, oikeudellisesti sitovan ja yrityksille tasapuoliset kilpailuolosuhteet mahdollistavan ilmastosopimuksen luomiseen. Suomen on EU:ssa ajettava johdonmukaisesti tätä linjaa. Päästökaupan aiheuttamat epäsuorat kustannukset on kompensoitava teollisuudelle, aivan kuten kilpailijamaissamme tehdään. EU:n ympäristölainsäädäntöä toimeenpantaessa on pidättäydyttävä puhtaasti kansallisista lisävelvoitteista. Lisätietoja: Toimitusjohtaja Jorma Turunen, puh. 0500 445 444 Johtaja Sanna Rauhansalo, teollisuuspolitiikka, puh. 050 340 6174 Pääekonomisti Jukka Palokangas, puh. 040 750 5469 eknologiateollisuus ry on elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen edunvalvontajärjestö, joka edistää Suomen keskeisimmän vientialan kilpailukykyä ja toimintaedellytyksiä. Suomalaisen teknologiateollisuuden päätoimialoja ovat elektroniikka- ja sähköteollisuus, kone- ja metallituoteteollisuus, metallien jalostus, suunnittelu ja konsultointi sekä tietotekniikka. Teknologiateollisuus vastaa noin 50 prosentista Suomen viennistä ja 75 prosentista tutkimus- ja kehitysinvestoinneista. Ala työllistää suoraan noin 280 000 ja välillisesti noin 700 000 suomalaista. Jatkuvasti kehittyvä ja ajassa elävä teknologiateollisuus luo perustan suomalaiselle hyvinvoinnille. YRITYSMAAILMA 39 Sujuva arki ja asumisen unelmat kohtaavat Vantaalla ensi kesänä Vuoden 2015 Asuntomessut pidetään Vantaan Kivistössä. Kivistön kaupunginosa sijaitsee Länsi-Vantaalla, uuden Kehäradan varrella, Kehä III:n tuntumassa, lähellä muita pääteitä ja kansainvälistä lentokenttää. Matkaa Kivistöstä Helsingin keskustaan on 17 kilometriä ja HelsinkiVantaan lentoasemalle on vain noin 10 kilometrin matka. Ympäristön aidosti huomioiva alue suunnitellaan ja rakennetaan kerralla. Nykyinen Kivistön pientaloalue on rakentunut 1950-luvulta lähtien noin 3000 asukkaan kyläksi. Uusi Kivistön kaupunkikeskus asuntoineen ja palveluineen tuo alueelle paljon uusia asukkaita. Asuinalueena Kivistöstä tulee keskikokoisen suomalaisen pikkukaupungin kokoinen. Tavoitteena on rakentaa kymmenen vuoden aikana keskimäärin 400 uutta asuntoa Kivistöön per vuosi, jolloin Kivistön suuralueella olisi asukkaita kymmenen vuoden kuluttua 14 000. Kun rakentaminen saadaan päätökseen, asuu alueella noin 30 000 vantaalaista. Heidän arkeaan helpottamaan Kivistön uuteen keskustaan tuleekin monipuolisesti julkisia ja kaupallisia palveluita. Keskellä elämää, työpaikkoja ja luontoa Vantaan Asuntomessujen teemana on sujuva ja turvallinen arki. Sitä elämä parhaimmillaan Kivistössä on. Hyvin suunnitelluissa ja laadukkaasti toteutetuissa messutaloissa arki toimii perhemuodosta ja -koosta riippumatta. Muuntojoustavuus, helppohoitoisuus ja järkevät ratkaisut ovat Vantaan messutalojen ominaispiirteitä. Kivistö on turvallinen ja rauhallinen asuinpaikka, jossa luonto on lähellä: hiihtoladulle tai lenkkipolulle on helppo lähteä miltei omalta takapihalta. Ihastusta herättäneiden uusien puistojen ja pienten kangasmetsien lomaan arkkitehtonisesti laadukkaasti kaavoitetulla asuntomessualueella rakennetaan paraikaa yli 350:a uutta asuntoa. Messualue on kooltaan 9 ha. Alue on kaavoitettu ympyrän muotoon ja on hyvä esimerkki kaupunkirakenteen tiivistymisestä. Kerrostaloissa kestävän kehityksen asumisvaihtoehtoja Messualueelle rakennetaan kolme kerrostaloa, 26 pientaloa, 6 ryhmärakentamishankkeena toteutettavaa erillispientaloa ja 3 paritaloa. Taloihin tulee omistusasuntoja, vuokra-asuntoja sekä asumisoikeusasuntoja. Lisäksi messualueen ulkopuolella olevan 154 asunnon Kuvalähde: Vantaan kaupungin asuntomessutoimisto Euroopan suurin asuinpuukerrostalo rakenteilla. Kivistö, Havainnekuva. Kuvalähde: Sito. kerrostalon yhteydessä olevia loft-rivitaloasuntoja esitellään messujen oheiskohteena. Euroopan suurin,7-kerroksinen asuinpuukerrostalo PuuMera rakennetaan sääsuojassa hupun alla. Valmiit puuelementit tuodaan suoraan tehtaalta asennuspaikalle ja nostetaan talon sisään kuivana. Puurakentamisen kasvussa on kyse maailmanlaajuisesta trendistä, johon vaikuttavat kaupungistumisesta johtuva suuri rakentamisen tarve ja ympäristötietoisuuden kasvu. Puurakentamisessa kestävä kehitys yhdistyy liiketoiminnallisiin tavoitteisiin. Monia kuntia kiinnostaa puurakentaminen sen vuoksi, että sen avulla saadaan keskustaan viihtyisää ilmettä ja tunnelmaa ja lisää vetovoimaa. Puu mielletäänkin viihtyisäksi ja terveelliseksi rakennusmateriaaliksi kuluttajien keskuudessa. NCC Rakennus Oy ja VAV Asunnot Oy:n rakentama Opaali on luonnonvaroja säästäen rakennettu vuokrakerrostalo, johon tulee kaikkiaan 87 asuntoa. Rakennuksessa käytetään mm. kierrätystiiltä, kierrätyslasia, käsittelemätöntä puuta ja hamppubetonia. Kierrä- tetyillä, uusio- ja muilla ympäristöystävällisillä materiaalivalinnoilla pienennetään rakennuksen hiilijalanjälkeä. NCC Rakennus Oy:n rakentama, 58 asunnon As Oy Vantaan Spinelli on moderni, avaimeton asuinkerrostalo. Avaimettomuus nostaa lukitusturvallisuutta ja helpottaa kulkemista. Asukkailla on käytössään kulkutunnisteet, joiden ylläpito on helppoa etätoiminnolla. Palvelusisäänkäynnit helpottavat palvelujen tai esim. nettitilausten toimittamista. Loft-konsepti mahdollistaa monenlaiset pohjaratkaisut Asuntomessujen oheiskohteessa esitellään loft-asumista EKE-Rakennus Oy:n kohteessa on As Oy Kivistön Koneisto -nimisen kerrostalon yhteyteen rakennetaan loft-rivitaloasuntoja, joissa asuintiloja voidaan helposti ja kustannustehokkaasti muokata myös jälkikäteen asumisen tarpeiden muuttuessa. Loft-asunnot toteutetaan lähtökohtaisesti yhtenä avarana tilana, ainoastaan märkätilat toteutetaan valmiiksi. Asunto ostetaan ns. raakapintaisena, jolloin ostaja voi hankkia haluamansa pintamateriaalit ja toteuttaa kaiken valmiiksi täysin omatoimisesti tai vaihtoehtoisesti käyttää valmistajan tarjoamia materiaaleja ja palveluita. Metromainen juna-liikenne kesällä käytössä Koskaan aiemmin ei ole ollut eikä tule olemaan asuntomessuja vilkkaan kansainvälisen lentokentän äärellä ja metromaisen junaliikenteen vieressä. Messualue on 800 metrin päässä Kivistön uudelta asemalta. Matkat eri puolille pääkaupunkiseutua sujuvat joustavasti ja turvallisesti hyvien liikenneyhteyksien ansiosta. Junalla kehärataa pitkin matka Kivistöstä Helsingin ydinkeskustaan kestää noin 25 minuuttia ja lentokentälle pääsee kuudessa minuutissa. Uusi rautatieyhteys otetaan käyttöön kesällä ennen Asuntomessuja. Tulethan junalla Kivistöön messuille! Lisätietoja : Vantaan kaupunki/ Asuntomessutoimisto Paavo Hiltunen, projektijohtaja puh. 043 825 4321 [email protected] Lisätietoja Asuntomessuista: Osuuskunta Suomen Asuntomessut Pasi Heiskanen, toimitusjohtaja puh. 040 848 6200 [email protected] Kuvalähde: Vantaan kaupungin asuntomessutoimisto 40 YRITYSMAAILMA I VALO Laajasta valikoimasta kaikki kodin valaisimet, niin ulos kuin sisällekin. Verkkokauppa 24h Sievi - työhön & vapaa-aikaan Kevätuutta myymälöissä joka viikko! Tuhansia valaisimia Nopeat toimitukset, edulliset hinnat Tule tutustumaan! Naisten kävelykenkä Aitoa nahkaa Pehmeä sisävuori Useissa väreissä! Koot: 35-43, 139,- ä alk. 69,un Sievi-turvakenki Meiltä myös 2. laad Kotivalaistuksen erikoisliike verkossa Sievi Sweet Roller Sievin Savi Kantolantie 8, Sievi ma-pe 9-17, la 9-13 Sievin Jalkine Oy:n valtuuttama jälleenmyyjä – alansa ammattilainen – • HOITOTASORITILÄT • JULKISIVURITILÄT • TASOPROFIILIT • ASKELMAT • KIERREPORTAAT • PORRASRATKAISUT • INVARAMPIT Suomen Teräsritilä STR OY Hevoshaankatu 2 • 28600 Pori • www.str.fi tel +358 (0)2 637 5700 • fax +358 (0)2 637 5701 Sievi Spider Sievi GT Planar Koko mallisto myös verkossa! www.sievishop.fi