Uusin numero 2/2015 - Mielenterveyden keskusliitto

Transcription

Uusin numero 2/2015 - Mielenterveyden keskusliitto
mielenterveyden
keskusliiton
jäsenlehti
2/2015
Sydänmaanlakka löi
viimeisen pajatsolyönnin
Maahanmuuttajien
mielenterveys
6
9
Hallitusohjelmatavoitteet
3
8
Lähde kulttuurija yleisurheilupäiville
8
12
Työnteko
eläkkeellä
7
11
10
PÄÄKIRJOITUS
MIELENTERVEYDEN
KESKUSLIITON JÄSENLEHTI
Jokaisen
numeron takana
on ihmisen elämä
Revanssi jaetaan maksutta Mielenterveyden
keskusliiton jäsenyhdistysten henkilöjäsenille ja
tukijäsenille neljästi vuodessa (1/talous).
Osoitteenmuutokset ja peruutukset oman
yhdistyksen kautta.
Päätoimittaja
Olavi Sydänmaanlakka
Toimituspäällikkö
Sari Sakala, Oy MTKL Vireä Mieli Ab
M
Taitto Vitale Ay
Kannen kuva RAY
Paino I-print
Aineistot osoitteella
Revanssi
Mielenterveyden keskusliitto
Malmin kauppatie 26, 4. krs
00700 Helsinki
Sähköiset aineistot [email protected]
Painos 19 000 kpl
Ilmestyminen
Neljä numeroa vuodessa
441 895
Painotuote
Julkaisija Mielenterveyden keskusliitto
www.facebook.com/mielenterveydenkeskusliitto
www.twitter.com/MTKL_fi
MIELENTERVEYDEN KESKUSLIITTO
Malmin kauppatie 26, 4 krs., 00700 Helsinki
puh. 09 565 7730 • www.mtkl.fi • [email protected]
Sähköpostiosoitteet: [email protected]
Ahonen Karoliina........ Työ- ja koulutusvalmennuspäällikkö...040 455 2677
Alen Raili................... Kuntoutusneuvoja............................046 851 4128
Barck Laura............... Kuntoutussuunnittelija,
Lasinen lapsuus..............................050 400 7605
Hulkko Helena........... Viestintä- ja markkinointijohtaja........050 582 2211
Hämäläinen Jari......... ICT-asiantuntija................................040 551 4046
Härkönen Wille........... Työ- ja koulutusvalmentaja ...............050 538 4333
Jantunen Pirkko......... Sosiaalineuvoja...............................040 513 6213
Kantoluoto Isko.......... Kuntoutussuunnittelija,
Sope-valmennus..............................050 306 8379
Karinen Merja............ Lakimies.........................................050 561 7416
Korvenmaa Ulla.......... Taloussihteeri..................................043 820 0929
Laakso Arja................ Yhdistyssihteeri...............................046 851 4980
Lepistö Silja............... Toimistosihteeri...............................040 500 0822
Matilainen Merja........ Työ- ja koulutusvalmentaja................040 450 8256
Numminen Sirpa........ Henkilöstösihteeri............................0400 508 351
Peiponen Mirja........... Kuntoutusneuvoja............................050 435 9921
Piensoho Anne........... Taloussihteeri..................................0400 507 857
Puusaar Maie............ Yhdistyssihteeri...............................040 512 0125
Rainio Pia.................... Tutkimusassistentti, kokemusarviointi.. 040 455 9389
Rinkinen Henri........... Yhdistysasiamies.............................0500 844 576
Rinta-Jouppi Jyrki........ Työ- ja koulutusvalmentaja................046 850 7587
Sarkama Tuija............ Talous- ja hallintojohtaja...................040 829 5331
Siikamäki Jonna.......... Kuntoutuspäällikkö, Sope-valmennus... 040 594 8358
Ståhlberg Outi............ Kuntoutussuunnittelija,
Sope-valmennus..............................050 375 9199
Sydänmaanlakka
Olavi.......................... Toiminnanjohtaja..............................050 363 9920
920 6427
851 4583
575 0599
522 0331
KUOPIO • Teletie 4–6 E, 70600 Kuopio
Koskelo-Suomi Helena...Yhdistysasiamies..............................050 362 7637
Laine Mirva................ Kuntoutusneuvoja............................040 557 9505
Markkanen Irmeli....... Kuntoutusneuvoja............................050 592 0419
Smahl Merja.............. Kuntoutussuunnittelija,
Sope-valmennus..............................046 851 2284
LAHTI • Kerintie 2, 15100 Lahti
Harsu Annika............. Kuntoutussuunnittelija,
Sope-valmennus..............................050 432 9527
Olavi Sydanmaanlakka
Päätoimittaja
Toiminnanjohtaja, Mielenterveyden keskusliitto
OULU • Kirkkokatu 23 B 1, 90130 Oulu
Tikkanen Tarja............ Hankekoordinaattori, Työtä kohti!......040 450 8630
ROVANIEMI • Hallituskatu 20 A 2. krs, 96100 Rovaniemi
Johansson Tiina......... Kuntoutussuunnittelija.....................040 704 2538
Koivupalo Maarit........ Kuntoutusohjaaja, Turvanen..............050 378 5500
Löf Tarja.................... Kuntoutusohjaaja, Turvanen..............0400 500 288
Mäkimurto Raija......... Kuntoutussuunnittelija,
Sope-valmennus..............................046 851 2283
TURKU • Verkatehtaankatu 4, 5. krs, 20100 Turku
Metsäranta Pirjo......... Kuntoutusneuvoja............................040 562 4773
Ristolainen Milla........ Kuntoutusneuvoja............................040 450 6884
Välimaa-Pätsi Ulla...... Yhdistyssihteeri...............................040 450 6883
KUVA: JANI LAUKKANEN
2/2015
JYVÄSKYLÄ • Keskustie 18 E 21, 40100 Jyväskylä
Rantonen Kati............ Liikuntasihteeri................................046
Savolainen Henri........ Kuntoutussuunnittelija,
Sope-valmennus..............................046
Tikkanen Liisa............ Kuntoutusohjaaja, Turvanen..............050
Välisaari Päivi............ Kuntoutusohjaaja, Turvanen..............050
ielenterveyden ongelmat koskettavat jossain elämän­
vaiheessa suoraan noin puolta suomalaisista, ja välillises­
ti ne koskettavat jokaista.
Näin eduskuntavaalien alla poliitikkojen puheissa pyörii isoja
kysymyksiä kestävyysvajeen korjaamisesta – leikataanko vai elvyte­
täänkö. Näissä suurten linjauksien poliittisissa keskusteluissa on
mukana sohvalta katsovan ihmisen mieli ja huoli: ensin hän kysyy,
riittävätkö meidän rahamme ja toisena, kuinka minun käy.
Mielenterveyshäiriöiden kokonaiskustannukset ovat vuosittain
noin 5 miljardia euroa, josta 4 miljardia euroa aiheutuu työpanos­
menetyksistä. Joka minuutti menetetään näin ollen 9513 euroa.
Syvimpänä kuoppana kaikista ovat nuoret, joita jää joka vuosi
3000 työelämän ulkopuolelle. Toivon kipinänä näyttäytyy nuorten­
kin kohdalla se, että yhä enemmän on heitä, joille työkyvyttömyys­
eläke ei ole tavoite, vaan hetki. Siirtymävaihe takaisin osallisuuteen.
Itse asiassa suuri osa työkyvyttömyyseläkkeellä mielenterveyssyistä
olevista 111 327 ihmisestä tahtoo tavoitella aktiivista elämää, opin­
toja, ammattia tai työtä.
Hiljattain toimittaja kysyi minulta, miksi
käsittelette mielenterveysasioita näin graavisti
numeroiden ja eurojen kautta. Vastasin, että
Mielen
päinvastoin me mielenterveysalan toimijat
hyvinvoinnin
käsittelemme lukuja sen kannalta, mitä nii­
edistämisen tulee
den takana on. Haluamme kaikkien näkevän,
olla kansallinen
että mikään numero ei ole vain numero. Nu­
tavoite.
meron takana on aina ihmisen elämä ja koh­
talo. Mielen hyvinvoinnin edistämisen tulee
olla kansallinen tavoite, ministeriöstä tai
poliittisesta puolueesta riippumatta. Loppupeleissä kun meillä ei ole
varaa siihen, että mielet voivat huonosti. Mikään työura ei pitene, jos
ei ole intoa, motivaatiota, sitoutumista ja mielekkyyttä.
Mielenterveyden keskusliitto on uskonnollisesti ja poliittisesti si­
toutumaton kansalaisjärjestö. Meille pyhä tehtävä on huolehtia siitä,
että uskonnollisesta tai poliittisesta taustasta riippumatta mielen­
terveyden teemat kuuluisivat jokaisen poliittisen toimijan agendaan.
Syrjäytymisen, osattomuuden ja mielenterveyden asioista puhutaan
julkisuudessa usein omana, yksittäisenä alueenaan. Ne vaikuttavat
yhteiskunnassa kuitenkin kaikkeen. Tavoitteemme on, että joka
puolueessa ymmärretään, kuinka merkittäviä mielenterveysteemat
ovat. Ilokseni olen ymmärtänyt, että teemat nousevatkin esille näin
vaalien alla – mutta kuinka käy vaalien jälkeen? Tästä syystä olem­
me osallistuneet useisiin mielenterveystoimijoiden yhteenliittymiin,
jotka tuovat omat vaikuttamisohjelmansa Suomen tulevalle hallituk­
selle. Näistä ohjelmista kerrotaan lisää tämän lehden sivuilla 3–4.
Haluan rohkaista teitä jokaista: käykää kuuntelemassa poliitik­
koja ja vaatikaa heitä tilille mielenterveyden teemoista. Tehkää sen
pohjalta valintoja ja äänestäkää, koska se on aitoa vaikuttamista ja
osallisuutta. 
LIITTO
17 185
henkilöjäsentä
kuului 31.12.2014
Mielenterveyden
keskusliiton
jäsenyhdistyksiin,
joita on 160.
5
1
0
2
T
I
L
A
VA
VA A L I T 2 0 1 5
Mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan hallitusohjelmasta:
Edistäminen maksaa itsensä takaisin
MIELENTERVEYDEN keskusliitto
vaikuttaa määrätietoisesti mielen­
terveyskuntoutujien oikeuk­
sien puolesta muun muassa
Mielenterveyspoliittisessa neu­
vottelukunnassa, Mielenterveys­
poolissa sekä useissa muissa or­
ganisaatioissa, joiden kautta
se pyrkii vaikuttamaan edus­
kuntavaalien jälkeiseen hallitus­
ohjelmaan.
Mielenterveystoimijoiden
yhteistyöelin Mielenterveys­
poliittinen neuvottelukunta
esittää hallitusohjelmatavoit­
teissaan seuraavia asioita.
1. PSYYKKISEN HYVINVOINNIN
OHJELMA
Mielenterveyden edistämiseen
sijoitettu pääoma maksaa it­
sensä moninkertaisesti ta­
kaisin. Nykytiedon valossa
mielenterveyden ongelmat
voidaan suurelta osin ennalta­
ehkäistä. Psyykkinen terveys on
saatava osaksi kansanterveys­
työtä. Terveystilanteessa ta­
pahtunutta painopisteen muu­
tosta ei ole riittävästi huomioitu
terveyspolitiikassa, jonka ensi­
sijaisena kohteena on edelleen
fyysinen terveys.
Kansalaisten mielenterveys
ei kuitenkaan parane mielen­
terveyspalveluja paisuttamalla,
vaan sijoittamalla mielen­
terveyden edistämiseen neu­
voloissa, perheissä, päivähoi­
dossa, kouluissa, työpaikoilla
ja vanhusten palveluissa.
Psyykkisen hyvinvoinnin oh­
jelma tarvitaan myös tehosta­
maan yhteistyötä eri viran­
omaisalojen välillä, koska
mielenterveyttä määrittäviin
tekijöihin ei voida vaikuttaa
pelkästään sosiaali- ja tervey­
denhuollon keinoin.
2. MIELENTERVEYSLAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS
Mielenterveyslainsäädännön
kokonaisuudistus on saatava
ajan tasalle. Mielenterveyslaissa
on monia muutostarpeita, joi­
ta on todettu useaan otteeseen
kuluneella hallituskaudella.
Osa liittyy sosiaali- ja terveys­
palvelujen uudistukseen ja osa
itsemääräämisoikeuslain muu­
tokseen.
Vuonna 2014 mielenterveys­
lakiin tehdyistä muutoksista
huolimatta kokonaisuudistuk­
selle suuri ja kiireellinen tarve.
Nykyinen mielenterveyslain­
säädäntö ei tarjoa riittävää oi­
keussuojaa eikä tue riittävästi
avohoitoa.
Mielenterveyshoitoa tarvit­
sevat eivät ole hyötyneet poti­
laslain hoitotakuusäädöksistä,
koska laissa ei ole määritelty
hoidon sisältöä. Lakiin potilaan
oikeuksista tulee sisällyttää sää­
dökset mielenterveyspotilaan
oikeudesta laadultaan hyvään
terveyden- ja sairaanhoitoon
ja yksilölliseen kirjalliseen
hoitosuunnitelmaan. Minimi­
laatutason tulee perustua STM:n
mielenterveyspalveluiden laatu­
suositukseen ja Käypä hoito
-suosituksiin.
Mielenterveyspalveluiden
avohoidon henkilöstöltä vaadit­
tava koulutus ja minimimitoitus
väestömäärään nähden tulee
määritellä lainsäädännössä.
Kunnat tulee velvoittaa järjestä­
mään matalan kynnyksen mielen­
terveyspalveluja sekä tukemaan
tiimityötä ja verkottumista mui­
den toimijoiden kanssa.
Sosiaali- ja terveysminis­
teriön on jatkettava luvattuja
valmisteluja, jotka mahdollis­
tavat mielenterveyslain koko­
naisuudistuksen käynnistä­
misen seuraavalla hallitus­
kaudella.
Mielenterveyslain kokonai­
suudistuksen yhteydessä tulee
selvittää mahdollisuus sisäl­
lyttää mielenterveystyö sosiaalija terveydenhuollon yleislain­
säädäntöön, kuitenkin niin, että
välttämättömät erityistarpeet
turvataan. Tämä nostaa mielen­
terveystyön samalle tasolle kuin
muut peruspalvelut, torjuu erillis­
kohtelua, leimautumista ja syr­
jintää, sekä tukee asenteiden
muokkaamista hyväksyväm­
pään suuntaan.
3. ITSEMURHIEN
EHKÄISYOHJELMA
Suomen kansallisen itse­
murhien ehkäisyohjelman ta­
voitteena on puolittaa itsemur­
hien määrä.
Joka vuosi Suomessa lähes
1000 ihmistä tekee itsemurhan,
ja useat tuhannet yrittävät itse­
murhaa. Määrä ei ole kehittynyt
oikeaan suuntaan nuorten, alim­
pien sosioekonomisten ryhmien
tai haavoittuvassa asemassa ole­
vien kansalaisten osalta.
WHO:n tuore raportti itse­
murhien ehkäisystä (2014) pai­
nottaa, että itsemurhat voi­
daan ehkäistä. Suomen kansal­
lisen itsemurhaohjelman II tu­
lee sisältää yhteistyötä terveys­
järjestöjen, ei-terveysalojen sekä
ministeriöiden että kolmannen
sektorin tasolla. Kuntien ja
median rooli korostuu ennal­
taehkäisevässä työssä ja tiedot­
tamisessa.
Tuemme Suomen Mielen­
terveysseuran laatimaa esitystä
uudesta 14 kohdan itsemurhien
ehkäisyohjelmasta, jonka koh­
dat ovat:
VA A L I T 2 0 1 5
Mielenterveyden keskusliiton
hallitusohjelmatavoitteet
MIELENTERVEYDEN keskusliiton
tavoitteet tulevaan hallitus­
ohjelmaan ovat linjassa edellä
kuvattujen Mielenterveys­
poliittisen neuvottelukunnan
hallitusohjelmatavoitteiden
kanssa. Liiton esityksen paino­
piste on kansallisen itse­
murhien ehkäisyohjelman
toteuttamisessa Suomessa.
Ohjelman toteuttamisessa liit­
to korostaa muun muassa jär­
jestöjen tarjoamien matalan
kynnyksen palvelujen roolia.
MTKL:n esitys hallitusohjel­
maan on kokonaisuudessaan
luettavissa verkkosivuillamme
osoitteessa mtkl.fi kohdassa
Vaalit 2015.
1. Valmisteleva työryhmä
2.Seurantaryhmä
3.Tietovaranto
4.Onnettomuustutkinnan
ulottaminen itsemurhiin
5. Kansalaisten mielenterveys­
osaamisen lisääminen
6. Avainryhmien koulutus;
taitokoulutusta itsemurhien
ehkäisyyn
7. Vuosittaiset tiedotus­
kampanjat
8. Matalan kynnyksen tuki
ja apu vaikeissa elämän­
tilanteissa oleville
9. Itsemurhien ehkäisyn
osaamiskeskus
10.Tuki itsemurhaa yrittäneille
11.Tuki itsemurhan
tehneiden läheisille
12.Keinojen itsemurha­
välineiden saatavuuden
rajoittamiseen
13.Riskiryhmien kartoittami­
nen ja seuranta
14.Tehokkaat mielenterveysja päihdeongelmien
hoitokäytännöt
Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta on valtakunnallisten
mielenterveysjärjestöjen kokoama
kaikkien eduskuntapuolueiden
yhteinen mielenterveyspoliittinen
yhteistyöelin. Mielenterveyspoliittiseen neuvottelukuntaan kuuluvat
eduskuntapuolueiden lisäksi Suomen
Mielenterveysseura, Mielenterveyden
keskusliitto, Fin Fami – Mielen­
terveysomaisten keskusliitto sekä
Psykosociala förbundet.
4 REVANSSI 2/2015
VA A L I T 2 0 1 5
Mielenterveyspooli hallitusohjelmasta:
Työurien pidentäminen edellyttää kansallista
psyykkisen hyvinvoinnin ohjelmaa
KESKEISTEN
mielenterveys­
toimijoiden yhteenliittymä
Mielenterveyspooli esittää
Suomen hallitusohjelmaan
psyykkisen hyvinvoinnin oh­
jelmaa. Mielenterveyden häiriöt
aiheuttavat vuositasolla noin 5
miljardin euron kokonaiskus­
tannukset. Ohjelma tukee syr­
jäytymisen ehkäisyä ja julkisen
talouden vakauttamista ja tuot­
taa sitä sosiaalista ja inhimil­
listä pääomaa, jota tarvitaan
kestävään talouskasvuun, työl­
lisyyden parantumiseen ja Suo­
men kilpailukyvyn vahvista­
miseen.
Lähes puolet ennenaikaisista
eläkkeistä johtuu mielenterveys­
ongelmista. Mielenterveys­
ongelmat ovat yksi maamme
suurin työvoimaa vähentävä
tekijä; niiden vuoksi työmark­
kinoilta häviää vuosittain lähes
4 miljoonaa työpäivää.
MIELENTERVEYS ON
KANSANTERVEYTTÄ
Työuria voidaan pidentää sekä
vähentämällä työttömyyden
aiheuttamia mielenterveys­
ongelmia, edistämällä mielen­
terveysongelmiin sairastuneiden
paluuta työelämään että vah­
vistamalla työyhteisöjen mie­
lenterveyttä edistäviä tekijöitä.
Mielenterveyden häiriöt
koskettavat suoraan neljäsosaa
suomalaisista. Myös heidän
läheisillään on kohonnut riski
sairastua masennukseen ja
stressiperäisiin sairauksiin.
Myös Mielenterveyspooli
muistuttaa, että terveystilan­
teessa tapahtunutta painopisteen
muutosta ei ole riittävästi
huomioitu terveyspolitiikassa,
jonka ensisijaisena kohteena
on edelleen fyysinen terveys.
Psyykkinen terveys on saata­
va osaksi kansanterveystyötä.
Mielenterveyden edistämiseen
ja ongelmien ehkäisyyn sijoi­
tettu pääoma maksaa itsen­
sä takaisin jopa vuodessa, ja
vaiheessa kansalaisten mielen­
terveysongelmiin sekä perään­
kuuluttaa terveyssektorin ja
työelämän yhteisiä ponnistuk­
sia työikäisten mielenterveyden
edistämiseksi.
Mielenterveyspoolin muodostavat
suomalaisen mielenterveystyön
keskeiset toimijat. Pooli edustaa yli
20 mielenterveyspuolella toimivaa
järjestöä ja yhteistyöelintä.
Mielenterveyden keskusliitto on
poolin jäsen.
Viisi miljardia vuodessa – psyykkisestä
hyvinvoinnista Suomelle kilpailutekijä
Mielenterveyden häiriöitä jossain vaiheessa elämää
Mielenterveyden häiriöt koskettavat
jossain elämän vaiheessa suoraan
noin puolta suomalaisista. Välillisesti
ne koskettavat lähes jokaista.
VOIKO TULEVA HALLITUS TEHDÄ
PSYYKKISESTÄ HYVINVOINNISTA
SUOMELLE VOIMAVARAN?
1/2
Lähde: Haavoittuva mieli – tunnista ja tue,
Kitchener, Jorm, Kelly, Lassander, Karila-Hietala
MIELENTERVEYSPOOLIN vaalipaneelissa 24. maaliskuuta puo-
lueiden ehdokkaat käsittelivät muun muassa ennaltaehkäisyn
ja avohoidon keinoja, itsemurhien ehkäisyohjelmaa sekä kuntoutumista tukevien palvelujen epätasaista jakautumista.
Keskustelussa nousi esiin erilaisia mielenterveyttä edistäviä keinoja liittyen työelämään, kouluihin ja päiväkoteihin, kulttuuriin ja liikuntaan sekä yhteiskunnan palveluiden rakenteisiin. Esille nousi myös huoli kunnille myönnettävien rahojen
ohjautumisesta terveyden edistämiseen. Kokemusasiantuntijuus osana prosessien kehittämistä nousi esiin yleisön kommenteista.
Paneelin juontajana toimi Yle Puheen Lanttulataamosta
tuttu tuottaja Heidi Laaksonen. Panelistit olivat eduskuntavaaliehdokkaat Sari Sarkomaa (Kok.), Tiina Tuomela (KD),
Sebastian Weckman (RKP), Kai Sadinmaa (Vas.), Krista
Juurikko (PS) ja Maria Ohisalo (Vihr.). Skype-yhteydellä paneeliin osallistuvat Mikko Salmi (SDP) ja Paula Sihto (Kesk.).
viidessä vuodessa moninkertai­
sesti.
Kansalaisten mielenterveys
ei parane mielenterveyspalveluja
lisäämällä, vaan sijoittamalla
mielenterveyden edistämiseen
neuvoloissa, perheissä, päivä­
hoidossa, kouluissa, työpaikoilla
ja vanhusten palveluissa.
Euroopan talousjärjestö
OECD patistaa tuoreessa ra­
portissaan jäsenmaita puuttu­
maan nykyistä varhaisemmassa
Mielenterveyden häiriöistä aiheutuu kustannuksia
9513€
100
€
JOKA MINUUTTI
100
€
100
€
100
€
100€
100
€
Mielenterveyden häiriöiden kokonais­
kustannukset vuositasolla ovat noin
viisi miljardia euroa. Näistä noin neljä
miljardia johtuu työpanosmenetyksistä.
Lähde: Menetetyn työpanoksen kustannus, STM, www.stm.fi 100
€
100
€
100
€
100
€
Työkyvyttömyyseläkkeiden suurimpia syitä
Mielenterveyspoolin 24.3. järjestämä vaalipaneeli
löytyy videotallenteena nettiosoitteesta:
www.mielenterveysseura.fi/mielenterveyspooli
Mielenterveyden häiriöt ovat yksi suurimpia
työkyvyttömyys­eläkkeiden, pitkien sairaslomien
tai keskeytyneiden opintojen syitä; toiseksi
suurin syy tuki- ja liikuntaelinten sairauksien
jälkeen. Erityisesti nuoria jää yhä enemmän
7 283
näistä syistä työelämän ulkopuolelle – noin
Tule3000 joka vuosi. Yhteensä mielenterveyden
sairaudet
häiriöiden takia ihmisiä työ­kyvyttömyyseläkkeellä oli 2013
7 427
Mielenterveyden
häiriöt
En
n k ilö
ä
n e n a ik a is e
e
lä
kk
60
ll e
he
111 327
8 250
Muut
syyt
e ell
e s iirt y i
22
9
Suuri osa tahtoo kuitenkin tavoitella aktiivista
elämää, opintoja, ammattia tai työtä.
Lähde: KELA 2013
Mielenterveyspooli
– Suomalaisen mielenterveystyön keskeiset toimijat
Infograafi tulostettavissa osoitteessa mtkl.fi
VA A L I T 2 0 1 5
Köyhyysryhmä esittää hallitusohjelmaan heikoimpien näkökulmaa
ARKKIPIISPA Kari Mäkisen
koolle kutsuma köyhyysryhmä
on saanut valmiiksi esityksen,
joka sisältää sekä yleislinjauksia
että konkreettisia toimenpide-­
esityksiä hyvinvointi- ja terveys­
eroihin puuttumiseksi ja nii­
den vähentämiseksi.
Työryhmän keskeisimpiä
linjauksia on, ettei maassamme
tehtäisi erillistä köyhyyspoli­
tiikkaa.
– Koko yhteiskuntapoli­
tiikkaa, olipa kyse talous-,
sosiaali-, vero-, koulutus- tai
asuntopolitiikasta, tehtäessä on
otettava huomioon kaikkein
heikoimmassa asemassa olevien
näkökulma, Kari Mäkinen to­
teaa.
Mielenterveyden keskus­
liitto oli mukana maaliskuussa
julkistamassa arkkipiispan
köyhyysryhmän esitystä tule­
vaan hallitusohjelmaan.
2/2015 REVANSSI 5
LASINEN LAPSUUS – SIRPALEINEN MIELI -VERTAISRYHMÄ
Ryhmän tuella kohti huippua
TEKSTI Tanni Karvonen
ITSEPAISTETTU TIKKUPULLA
– PAREMPI MIELI
yyskuussa 2014 alkoi nel­
jän naisen puoli vuotta
kestänyt seikkailu, kipua­
minen Kilimanjarolle. Ensim­
mäinen askel oli otettu jo
aiemmin, kun jokainen meistä
oli tahollaan tehnyt päätöksen
hakea ”Lasinen lapsuus – sir­
paleinen mieli” -vertaistuki­
ryhmään.
Yhteinen matkamme alkoi
toimistopöydän ja kahvikuppien
äärestä. Oli hämmästyttävän
helppoa lähteä kulkemaan yh­
teistä polkua, koska yksi elä­
mämme suurimmista suruista
oli jaettu ryhmäläisten kesken
jo ennen kuin sanaakaan oli
vaihdettu.
Vaan eipä osannut meistä kukaan
aavistaa, mitä kaikkea vertaistuki­
ryhmä voikaan pitää sisällään!
Muiden ryhmäläisten lisäk­
si tutustuttiin omaan itseen.
Maalattiin paperille oma kehon­
kuva, uskaltauduttiin haaveile­
maan ja keskityttiin mennei­
syyden sijasta nykyhetkeen.
Pienten lasten äideille annet­
tiin harvinainen tilaisuus py­
sähtyä kokonaisten työpäivien
ajaksi omien ajatusten ja tun­
temusten äärelle.
Nuuksiossa pääsimme ko­
keilemaan jousiammuntaa ja
paistamaan omat tikkupullat
nuotion leimussa. Perheviikon­
lopun aikana tutustuttiin geo­
S
kätköilyyn ja opeteltiin anta­
maan puolisolle puheenvuoro
tennispallon avulla. Rentou­
tumista harjoiteltiin syksyn
pimeydessä hieromalla sisä­
elimiä yhteen Shindo-tunnilla.
Oma arkinen elämä unoh­
tui myös äänimaljan alla maa­
tessa.
Ihana nainen -kuvauksissa
pääsimme kokeilemaan, miltä
tuntuu olla valokuvamalli. Yksi
halusi kuvan hääpuvussaan,
toisten ympärille kiristettiin
korsetti ja uskaltautuipa yksi
meistä kameran eteen ihan
luonnontilassa.
Tuli kokeiltua monia asioita
ensimmäistä kertaa elämässä.
Hienoksi kokemukset teki se,
että saimme kokea ne yhdessä.
Ammattitaitoisina oppai­
namme matkallamme toimivat
Mielenterveyden keskusliiton
Laura Barck ja Outi Ståhlberg.
Heidän avullaan saavutimme
puolessa vuodessa Kilimanjaron
perusleirin, jossa on ollut tur­
vallista hengähtää hetkinen ja
kerätä voimia tulevaan koi­
tokseen.
Nyt on lähdettävä omin voi­
min eteenpäin. Ryhmästä saim­
me kuitenkin sellaiset eväät, että
huippua uskaltaa lähteä valloit­
tamaan levollisin mielin! 
Kirjoittaja osallistui MTKL:n Lasinen
lapsuus – sirpaleinen mieli
-vertaisryhmään.
Mielenterveyden keskusliitto on
järjestänyt ammatillisesti ohjattuja
vertaisryhmiä perheellistymisen
alkuvaiheita eläville nuorille
aikuisille, jotka ovat omassa
lapsuudessaan kärsineet
vanhempiensa päihteiden
käytöstä. Toiminta on osa
A-klinikkasäätiön Lasinen lapsuus
– sirpaleinen mieli -hanketta.
Lisätietoa: www.lasinenlapsuus.fi
KOHTI HUIPPUA
Koko henkinen vaellus oli täyn­
nä yllätyksiä ja onnistumisia.
YLISUKUPOLVISUUDEN EHKÄISY
Uudenlainen kuntoutusmalli lapsiperheille
Mielenterveyden keskusliitto aloitti Kuopiossa
lapsiperheille uudenlaisen
mielenterveysongelmien
ylisukupolvisuutta
ehkäisevän kurssin.
H
yvä arki lapsiperheille
-sopeutumisvalmennus­
kurssi tarjoaa tukea
kuntoutumiseen perheille, joissa
toinen tai molemmat vanhem­
mista ovat poissa työelämästä
tai opinnoista mielenterveys­
ongelman vuoksi.
Tammikuussa alkaneella
pilottikurssilla kuopiolaisille
lapsiperheille tarjottiin aiem­
paa yksilöllisempää ja kokonais­
valtaisempaa tukea. Tavoitteena
on, että kuntoutumisen pro­
sessi linkittyisi osaksi kuntou­
tujan omaa – mutta myös per­
heen – arkea. Oikealla tavalla
arkeen nivoutuva kuntoutumis­
polku luo mielenterveyskuntou­
tujalle hyvät edellytykset pa­
luulle työelämään tai opintojen
pariin.
Laatuaan ensimmäinen
lapsiperheille suunnattu moni­
muotokurssi sisältää avo- ja
internaattijakson sekä viikoit­
taisia ryhmä- ja yksilötapaamisia;
siinä hyödynnetään niin vertais­
tukea, ammatillista osaamista
kuin kokemusasiantuntijuutta.
– Tavoitteena on lisätä ym­
märrystä mielenterveysongel­
mista, niiden vaikutuksista
vanhemmuuteen ja lapsiin
sekä kertoa keinoista, joiden
avulla vanhemmat voivat tu­
kea lastensa kehitystä, kertoo
kuntoutussuunnittelija Outi
Ståhlberg.
Tavat, joilla perheitä lähde­
tään konkreettisesti tuke­
maan, ovat sidoksissa kunkin
perheen omiin kuntoutumis­
tavoitteisiin. Jollekin se on
yhdessä viraston luukulle me­
nemistä, toisille perheterapian
löytämistä.
– Kurssimme täydentävät
esimerkiksi julkisen sektorin
hoitosuhdetta; ne eivät korvaa
psykiatrista hoitoa, Ståhlberg
muistuttaa.
OIKEAT TOIMET LASKEVAT
LAPSEN SAIRASTUMISRISKIÄ 40 %
Mielenterveyden häiriöiden siir­
tyminen yli sukupolvien, van­
hemmilta lapsille, on usein psy­
kiatrisen sairastavuuden taus­
talla. Lasten vaara sairastua it­
sekin mielenterveysongelmiin
joko lapsuudessa tai aikuisuu­
dessa on 2–3-kertainen, jos mi­
tään ei tehdä. Jos taas perheitä
tuetaan asianmukaisesti, on mah­
dollista vähentää lasten vaaraa sai­
rastua ja ehkäistä sairastumista.
– Käytämme kurssilla me­
netelmiä, joilla tutkitusti pys­
tytään ehkäisemään perheen
lapsen mielenterveysongelmien
syntymistä, muun muassa Toi­
miva lapsi & perhe –tutkimuksen
vaikuttavaksi arvioimaa Lapset
puheeksi -menetelmää, Ståhl­
berg kertoo.
THL:n tutkimusprofessori
Tytti Solantaus kertoo lasten sai­
rastumisriskin laskevan oikeilla
toimenpiteillä jopa 40 prosenttia.
– Laaja tutkimusnäyttö pre­
ventiivisistä interventioista
osoittaa, että ylisukupolvinen
kierre on mahdollista katkais­
ta, Solantaus kertoo.
– Työkyvyttömyyseläkkeellä
pienen lapsen vanhempikin
putoaa kaikesta Kelan tukemas­
ta kuntoutuksesta pois. Myös
VOIMAVARAKURSSI
Mielenterveyskuntoutujille,
jotka tarvitsevat tukea
liikkeelle lähtemiseen ja
haluavat aktiivisempaa
elämää.
Kurssin tavoitteina on:
yy Lisätä itsetuntemusta ja
auttaa tunnistamaan ja
vahvistamaan omia
voimavaroja
yy Rohkaista tekemään
omaan elämäntilanteeseen liittyviä
tavoitteita
Kurssi tarjoaa:
yy Mahdollisuuden
vertaistukeen ja
kokemusten jakamiseen
yy Eväitä tehdä myönteisiä
muutoksia omaan
arkeen
yy Yhdessä tekemistä
yy Tietoa erilaisista
poluista kohti aktiivisempaa elämää
Kurssi kokoontuu 13.5.,
21.5., 27.5., 28.5., 8.6. ja
11.6.2015 klo 10–14
KURSSIEN LISÄTIEDOT
JA ILMOITTAUTUMISET
OHJAAJILTA:
Kelan tukemaan kuntoutusp­
sykoterapiaan pääsy on eläke­
läiselle vaikeaa. Järjestöjen
tarjoama sopeutumisvalmennus
ja muu tuki on silloin näille
perheille kultaakin arvok­
kaampaa, Outi Ståhlberg avaa.
– Monessa perheessä lapset
oireilevat ja vanhempien jaksa­
minen on todella kovilla. Tämä
on ihan normaalia reagointia,
kun vanhemmalla on vaikeata.
Jos olisi riittävästi oikea-aikais­
ta ja perheiden omista tarpeista
lähtevää tukea tarjolla, säästyt­
täisiin monelta inhimilliseltä
tragedialta ja rahanmenolta.
Mielenterveyden keskus­
liitto toteutti kurssin yhteis­
työssä Yhden vanhemman
perheiden liiton, Kuopion ensi­
kotiyhdistyksen sekä Omaiset
mielenterveystyön tukena Itä-­
Suomen yhdistyksen kanssa. 
UNELMAKEIDAS-KURSSI
Puotilan kappelin tiloissa
osoitteessa Puotilantie 5.
Lisäksi kurssiin kuuluu
majoittuva jakso
kokoushotelli Siikarannassa
3.–4.6.2015
Unelmat tuovat voima­
varoja ja auttavat
löytämään innostusta ja
energiaa arkeen. Anna
itsellesi aikaa unelmiesi
löytämiseen!
Hakemukset 29.4.
mennessä: Hakulomake
löytyy osoitteesta:
http://mtkl.fi/palvelut/
tyollistymispalvelut/
hae-kurssille/
Unelmakeidas -kurssiin
kuuluu kaksi kolmen
tunnin mittaista iltapäivää.
Ensimmäisenä päivänä
tehdään omiin unelmiin
liittyvä Unelmien kartta.
Toisena päivänä tarkastelemme voimavaroja ja
tavoitteita.
Kirsi Koskimäki, diakoniapastori:
050 380 2012
[email protected]
Merja Matilainen, työ- ja koulutusvalmentaja:
040 450 8256
[email protected]
Unelmakeidas
kokoontuu Mielen­
terveyden keskusliiton
tiloissa osoitteessa
Malmin kauppatie 26
maanantaina 4.5. ja
keskiviikkona 6.5. 2015
klo 13–16
6 REVANSSI 2/2015
LAINSÄÄDÄNTÖ
LAINSÄÄDÄNTÖ
Uusi yhdenvertaisuus- Uusi sosiaalihuoltolaki
laki ehkäisee syrjintää vahvistaa peruspalveluja
aiempaa laajemmin
Uusi sosiaalihuoltolaki
keinohallinnon viranomaiset jossa toinen vanhemmista on
Uuden yhdenvertaisuuslain
tavoitteena on edistää
yhdenvertaisuutta ja
ehkäistä syrjintää. Laki
parantaa syrjityksi tulleiden oikeussuojaa ja
laajentaa velvollisuutta
edistää yhdenvertaisuutta.
TEKSTI Merja Karinen
S
yrjinnän suoja on yhtäläi­
nen riippumatta siitä, pe­
rustuuko syrjintä etniseen
alkuperään, ikään, kansalli­
suuteen, kieleen, uskontoon,
vakaumukseen, mielipiteeseen,
terveydentilaan, vammaisuu­
teen, seksuaaliseen suuntautu­
miseen tai muuhun henkilöön
liittyvään syyhyn
Lain toteutumista valvoo
yhdenvertaisuusvaltuutettu.
SYRJINNÄN SUOJA OPPILAITOKSIIN
Lakia sovelletaan julkisen toi­
minnan lisäksi yksityiseen toi­
mintaan, ei kuitenkaan yksi­
tyiselämään, perhe-elämään ja
uskonnonharjoitukseen.
Velvollisuus laatia suunni­
telma yhdenvertaisuuden edis­
tämiseksi laajenee koskemaan
viranomaisten lisäksi koulu­
tuksen järjestäjiä ja oppilaitoksia
sekä niitä työnantajia, joiden
palveluksessa on säännöllisesti
vähintään 30 henkilöä.
Velvollisuus tehdä kohtuul­
lisia mukautuksia vammaisia
työntekijöitä varten laajenee
työnantajien lisäksi nyt myös
palveluiden ja tavaroiden tar­
joajille, esimerkiksi hotelleil­
le, ravintoloille ja vähittäis­
kaupoille.
Uudistuksen yhteydessä
tasa-arvovaltuutetun, lapsiasia­
valtuutetun ja yhdenvertaisuus­
valtuutetun virat ja toimistot
kootaan oikeusministeriön
hallinnonalalle, samoin yhden­
vertaisuus- ja tasa-arvolauta­
kunnat. Erityisvaltuutetut ja uusi
lautakunta toimivat itsenäisinä
ja riippumattomina viran­
omaisina oikeusministeriön
hallinnonalalla. 
Kirjoittaja on Mielenterveyden
keskusliiton lakimies
RUNO
Oletko se sinä
joka rikastat minua rakkaudellasi
Oletko se sinä
joka rakastat minut
täydeksi naiseksi
jollaiseksi Luoja minut
tarkoitti
LISÄÄ
RUNOJA
SIVULTA
23
Kirsi Nykänen
vahvistaa peruspalveluja,
vähentää korjaavien
toimenpiteiden tarvetta
sekä parantaa asiakkaiden
yhdenvertaisuutta.
TEKSTI Merja Karinen
S
osiaalihuoltolain uudis­
tukset tulevat voimaan as­
teittain: kotipalvelua kos­
keva uudistus vuoden 2015
alusta ja muu lainsäädäntö pää­
osin huhtikuussa 2015. Lasten­
suojelun kiireellistä sijoitusta
koskevat lastensuojelulain
muutokset tulevat voimaan
vuoden 2016 alusta.
Kuntien on varauduttava
palvelujen painopisteen muu­
tokseen sekä kerrottava kunta­
laisille selkeästi, mistä palvelu­
ja ja apua voi hakea.
APUA ERITYISTÄ
TUKEA TARVITSEVILLE
Kaikilla sosiaalihuollon asiak­
kailla on oikeus saada tarvittaes­
sa arvio palvelutarpeesta sekä
nimetty omatyöntekijä.
Sosiaalihuoltolaissa määri­
tellään ne tuen tarpeet, joiden
perusteella sosiaalipalveluja ja
sosiaalihuoltoa järjestetään.
Asiakkailla on oikeus niihin
palveluihin, joilla turvataan
välttämätön huolenpito ja toi­
meentulo sekä lapsen terveys
ja kehitys. Tavoitteena on
mahdollisimman tehokas lyhyt­
aikainen tuki sekä asiakkaan
tarpeita vastaava pitkäaikainen
tuki sitä tarvitseville.
Terveydenhuollon ammatti­
henkilöt, poliisit sekä työ- ja elin­
ovat velvoitettuja ohjaamaan
sosiaalihuoltoa tarvitseva henki­
lö oikean viranomaisen puoleen.
Elämänkaarimallin mukaises­
ti palveluja on pyrittävä järjestä­
mään muiden peruspalvelujen
yhteydessä ja terveydenhuolto­
lain mukaista hoitotakuuta on
sovellettava myös muissa kuin
terveydenhuollon yksiköissä.
Lakiin sisältyvän nuoriso­
palvelutakuun mukaan nuori saa
moniammatillista tukea yhden
palvelupisteen kautta niin kauan,
kun hänellä on tarvetta sosiaali­
palveluihin. Takuuseen kuuluu
omatyöntekijä, palvelutarpeen
arviointi ja kohdennettu sosiaa­
linen kuntoutus.
vankilassa. Erityinen perhe­
tilanne voi olla myös perheessä,
jossa on kaksoset tai omainen
hoidettavana.
LAIN TAVOITTEENA VÄHENTÄÄ
KORJAAVIA TOIMENPITEITÄ
Ehkäisevien palvelujen lisää­
minen ja lastensuojelutyön oikea
resursointi vähentävät raskai­
den korjaavien lastensuojelu­
toimenpiteiden tarvetta.
Lastensuojelun asiakkuus
alkaa vasta, jos lastensuojelun
tarve todetaan tai perheelle an­
netaan lastensuojelun palveluja
tai tukitoimia, joita ovat lasten­
suojelulain mukainen taloudel­
linen tuki, tehostettu perhetyö,
perhekuntoutus sekä lapsen si­
LAPSIPERHEILLE JÄRJESTETTÄVÄ joittaminen kodin ulkopuolelle.
VÄLTTÄMÄTÖN KOTIPALVELU
Lisäksi lapselle ja hänen per­
Kotipalvelua, perhetyötä, tuki­ heelleen on järjestettävä viipy­
henkilöitä ja -perheitä sekä mättä lapsen terveyden ja kehi­
vertaisryhmätoimintaa on jat­ tyksen kannalta välttämättömät
kossa saatavilla ilman lasten­ terveydenhuollon palvelut, jos
suojelun asiakkuutta. Tavoittee­ lastensuojelun tarve johtuu riit­
na on madaltaa tuen hakemi­ tämättömistä terveydenhuollon
sen kynnystä ja turvata oikea-­ palveluista.
Lapsi voidaan sijoittaa kii­
aikainen tuki perheille.
Lapsiperheillä on oikeus reellisesti vain, jos huostaanoton
saada kotipalvelua, kun se on edellytykset täyttyvät ja lapsi on
välttämätöntä lapsen hyvinvoin­ välittömässä vaarassa. Ensisijai­
nin turvaamiseksi. Kotipalvelua sesti käytetään avohuollon tu­
annetaan toimintakykyä alen­ kitoimia, kuten kotiin annetta­
tavan syyn, kuten sairauden, syn­ vaa tehostettua perhetyötä sekä
nytyksen, vamman tai uupu­ avohuollon sijoituksia. 
muksen vuoksi, tai erityisen
Kirjoittaja on Mielenterveyden
keskusliiton lakimies.
perhe- tai elämäntilanteen pe­
MTKL:n nettisivuilla on 15.4.
alkaen päivitetyt tietopaketit, joissa
rusteella. Erityisellä perhetilan­
lisää tietoa hoitoon hakeutumiseen,
teella tarkoitetaan esimerkiksi
toimeentuloon, asumiseen,
vammaistukeen ja eläkettä saavan
perheenjäsenen kuolemaa,
hoitotukeen liittyen. mtkl.fi –
Tietoa mielenterveydestä
vanhempien eroa tai tilannetta,
SOPEUTUMISVALMENNUS
Eloisasti parikurssilla
TEKSTI Outi Ståhlberg
M
ielenterveyden kes­
kusliiton historian
ensimmäinen pari­
kurssi eloisaan ikään (+ 65)
ehtineille päättyi helmikuun
lopulla. Kurssi toteutettiin
kaksiosaisena, kuten muutkin
keskusliiton sopeutumis­
valmennuskurssit. Ensimmäi­
nen jakso oli syksyllä ja toinen
helmikuun viimeisellä viikolla.
Kurssille osallistui kahdek­
san pariskuntaa ja ikähaitari oli
reilusta kuudestakympistä lähes
kahdeksankymmeneen. Kurssi­
paikkana oli Imatran kylpylä.
Palaute ryhmältä oli sen
verran ylistävää, että varmasti
tämän tyyppinen sopeutumis­
valmennus saa jatkoakin. Par­
haiten kurssin tunnelmat ja sisäl­
tö välittyvät seuraavasta Terttu
Viitalan muistiin painamasta ja
kirjoittamasta tekstistä:
Matkamme tälle toiselle kurssijaksolle alkoi Oulusta rännän,
lumisateen ja pimeyden keskeltä.
Heti Imatralla toisemme nähtyämme tuntui mukavalta aloittaa työskentely. Ikävää, että kolme pariskuntaa eivät päässeet
tälle toiselle jaksolle. Ohjelmaa
oli jokaiselle päivälle ja se oli hienosti suunniteltu. Yhteistyö sujui
ja meillä oli mukavaa. Teimme
kirjallisia tehtäviä, joista jäi mieleeni mm. voimavaramme: mistä
unelmoimme, nautimme, mitkä
ovat elämäämme ohjaavat arvot,
missä olemme hyviä, mitä harrastamme, mikä kiinnostaa ja
keneltä saamme tukea!
Jokaisella pariskunnalla oli takanaan vuosikymmeniä kestänyt
avioliitto. Se herätti kiitollisuutta.
Jokaisen elämäntaipaleelta kuulimme paljon asioita ja tapahtumia.
Liikunnallinen puoli oli antoisa. Aquazumba, keilaus, bodybalance ja tunnelipallo! Se oli
hauskaa. ”Lentävä matto” se
vasta hauska olikin. Sai nauraa.
Ruoka oli hyvää, vähän liiankin hyvää. Yhtenä iltapäivänä
talo tarjosi laavulla nokipannukahvit. Makkaraakin sai paistaa.
Mahdoton liukkaus oli esteenä
ulkoiluun, mutta muutamat
reippailivat siitä huolimatta.
Kiitän Iskoa ja Outia, jotka
olivat hyviä – asiantuntijoita
kaikessa. Kiitän myös meitä
kurssilaisia Vilho ja Pirjo, Aki ja
Helena, Kaisa ja Kauko, Timo ja
Riitta ja me Terttu ja Kaarlo.
”Imatra, kaunis koskineen,
kuohuineen ja kylpylöineen.
Kevättä ja kesää tässä odotamme,
auringonpaistetta ja sateen virvoittamaa voimaa.”
… ja perjantai-illan juhlisti yhteinen kynttiläillallinen ja täytekakkukahvit!
Terveisin, Terttu ja Kaarlo
(kuvassa)
Kurssin ohjaajina
toimivat Mielen­
terveyden keskusliiton
kuntoutussuunnittelijat
Outi Ståhlberg ja Isko
Kantoluoto. Lisätietoa
kursseista voi kysyä:
050 3759199
[email protected]
tai 050 306 8379,
[email protected]
2/2015 REVANSSI 7
KELAN UUDISTUKSET
Keskeisiä uudistuksia sosiaaliturvassa ja etuuksissa
TEKSTI Merja Karinen
HAMMASHUOLLON KELAKORVAUS LASKEE
UUDISTUKSET ovat astuneet voi­
maan vuoden 2015 alussa.
Hammashuollossa potilas saa
hampaiden tarkastuksesta Kela-­
korvauksen jatkossa vain joka
toinen vuosi. Samalla alennet­
tiin potilaalle yksityisen ham­
maslääkärin ja suuhygienistin
antamasta hoidosta maksetta­
via Kela-korvauksia. TOIMEENTULOTUEN ETU­
OIKEUTETTU ANSIOTULO
MUUTETAAN PYSYVÄKSI JA
TULONSAAJAKOHTAISEKSI
Toimeentulotukea saavien on
myös jatkossa mahdollista hank­
kia pieni määrä ansiotuloja il­
man, että tulot leikkaavat tuen
määrää. Etuoikeutettua ansio­
tuloa voi olla vähintään 20
prosenttia saadusta ansio­
tulosta, kuitenkin enintään
150 euroa kuukaudessa. Jatkos­
sa ansiotulovähennys on myös
tulonsaajakohtainen eikä koti­
talouskohtainen.
MATKAKUSTANNUSTEN
OMA­VASTUU NOUSEE
Sairausvakuutuksesta korvat­
tavien matkojen matkakohtainen
omavastuu nousi 14,25 euros­
ta 16 euroon. Samalla matka­
kustannusten vuosittainen oma­
vastuu eli niin kutsuttu matka­
katto nousi 242,25 eurosta 272
euroon. Lisäksi potilaita ohjataan
entistä voimakkaammin tilaa­
maan matkansa Kelan kanssa
suorakorvaussopimuksen teh­
neiden välityskeskusten kautta.
Jos potilas tilaa matkan käyt­
tämättä välityskeskusta, matka­
kohtainen omavastuu on 32
euroa.
HYLKÄÄVIEN ETUUSPÄÄTÖSTEN
PERUSTELUT TARKENTUIVAT
Sosiaalivakuutusetuuksista an­
nettavien hylkäävien päätös­
ten perusteluista on jatkossa
nykyistä paremmin käytävä ilmi,
miksi haettu etuus on hylät­
ty. Silloin kun kielteinen päätös
perustuu erityisesti lääketieteel­
lisiin seikkoihin, perusteluihin
on kirjattava, mitkä asiat ovat
vaikuttaneet tapauksen arvioin­
tiin ja mitä johtopäätöksiä nii­
den perusteella on tehty.
MUISTUTUKSEN ENSISIJAISUUS
Jos asiakas tai potilas on tyyty­
mätön saamaansa hoitoon tai
hoivaan, niiden laatuun tai nii­
hin liittyvään kohteluun, hän
voi tehdä asiasta muistutuksen
toimintayksikköön tai kantelun
valvontaviranomaiselle. Vuoden
2015 alusta alkaen valvonta­
viranomainen, eli Valvira tai
aluehallintovirasto, voi siirtää
sille tehdyn kantelun käsiteltä­
väksi ensin muistutuksena toi­
mintayksikössä.
OIKEUS KUNTOUTUKSEEN
SELVITETÄÄN ENNEN
TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKETTÄ
Kuntoutusmahdollisuuksien
oma-aloitteisella selvittämisellä
nopeutetaan ihmisten pääsyä
tarpeelliseen kuntoutukseen.
Työeläkelaitosten on jat­
kossa oma-aloitteisesti selvitet­
tävä työkyvyttömyyseläkettä ha­
kevan henkilön oikeus amma­
tilliseen kuntoutukseen. Jos
kuntoutuksen myöntämisedel­
lytykset täyttyvät, henkilölle
annetaan työkyvyttömyyseläke­
ratkaisun lisäksi ennakkopäätös
kuntoutuksesta. Myös Kelan
velvollisuutta selvittää kuntou­
tusmahdollisuudet ennen työ­
kyvyttömyyseläkepäätöksen
antamista korostetaan.
OSAKUNTOUTUSRAHA
HELPOTTAA TYÖN JA KUNTOUTUKSEN YHDISTÄMISTÄ
Kuntoutuja voi jatkossa saa­
da osakuntoutusrahaa niiltä
kuntoutuspäiviltä, joina hän
työskentelee osapäiväisesti
kuntoutuksen ohessa. Osa­
kuntoutusrahan määrä on puo­
let kokopäiväisen kuntoutus­
rahan määrästä.
VALOKUVAKILPAILU
Osallistu Mielenterveyden keskusliiton valokuvakilpailuun!
Kilpailussa etsitään näkemyksellisiä ja puhuttelevia
tarinoita mielenterveyden ympäriltä.
YLEISEN ASUMISTUEN
TARKISTAMISEEN MUUTOKSIA
Yleisen asumistuki tarkistetaan,
jos tulot pienenevät 200 €/kk
tai nousevat 400 €/kk. Tulojen
muutokset huomioidaan sitä
seuraavan kuukauden alusta,
josta alkaen tulojen muutos on
ollut voimassa kuukauden 1.
päivästä. Jos tulot esimerkiksi
muuttuvat 15.4.2015, asumistuki
tarkistetaan 1.6.2015 alkaen.
Asumisoikeusasunnoissa
voidaan asumismenoiksi hyväk­
syä 73 % asumisoikeuden hank­
kimiseksi otettujen lainojen ko­
roista. Aiemmin lainojen korkoja
hyväksyttiin asumismenoiksi vain
omistusasunnoissa.
jöiden yhdenvertainen kohtelu
paranee ja päätösten ennakoi­
tavuus lisääntyy. Uudistuksella
pyritään nopeuttamaan palkka­
tukihakemusten käsittelyä ja
maksatusta.
PALKKATUEN PÄIVÄKOHTAINEN
TUKI MUUTTUI PROSENTTI­
PERUSTEISEKSI.
Jatkossa palkkatuen määrä ja
enimmäiskesto määräytyvät
tuella palkattavan henkilön työt­
tömyyden keston perusteella,
jos tuella palkattavan henkilön
tuottavuus tarjotussa työssä on
alentunut siksi, että ammatilli­
sessa osaamisessa on puutteita.
Tuen määrä on sitä korkeam­
pi
ja
kesto sitä pidempi, mitä
ELÄKKEENSAAJAN ASUMIS­
TUESSA IKÄRAJA POISTUU
kauemmin henkilö on ollut työ­
Eläkkeensaajan asumistuesta tön ennen palkkatuen myön­
poistui nykyinen 65 vuoden tämistä.
Palkkatuki voi määräytyä
ikäraja. Tuki sidotaan eläkkeen
saamiseen; jos olet pienituloinen myös tuella palkattavan henki­
eläkeläinen ja saat vanhuus­ lön vamman tai sairauden pe­
eläkettä, takuueläkettä, perhe-­ rusteella, jos ne olennaisesti ja
eläkettä tai täyttä työkyvyttö­ pysyväisluonteisesti alentavat
myyseläkettä, voit hakea Kelasta tuottavuutta tarjolla olevassa
eläkkeensaajan asumistukea. tehtävässä. 
Omaisuus vaikuttaa eläkkeen­
saajan asumistukeen kuten en­
Kirjoittaja on Mielenterveyden
keskusliiton lakimies.
nenkin.
PALKKATUKI UUDISTUU
VUODEN 2015 ALUSTA
Uudistuksen tavoitteena on,
että työnantajien ja työnteki­
MTKL:n nettisivuilla on 15.4.
alkaen päivitetyt tietopaketit, joissa
lisää tietoa hoitoon hakeutumiseen,
toimeentuloon, asumiseen,
vammaistukeen ja eläkettä saavan
hoitotukeen liittyen. mtkl.fi – Tietoa
mielenterveydestä
VOITTAJAKUVAT
PÄÄSEVÄT
NÄYTTELYYN MTKL:N
KULTTUURIPÄIVILLÄ
21.–23.8.2015.
SARJAT:
• Vertaisuus
• Ilon lähteitä
• Aina mun pitää
Lähetä jpeg-digikuvasi 10.4.–31.7.2015 osoitteeseen
[email protected]. Viestin aiheeksi sarjan nimi,
viestikenttään oma nimi, osoite, puhelinnumero ja kuvan/kuvien
nimet. Osallistua voi maks. 3 kuvalla (tai yhdellä
3 kuvan sarjalla). Lue kilpailun tarkat säännöt netistä: mtkl.fi.
PALKINNOT
1. sija.........Canvas-taulu omasta
kilpailukuvasta
2.–3. sija.....Kehystetty A4-kokoinen
kuva omasta kilpailukuvasta
4.–10. sija...Oma kilpailukuva tulostettuna
Palkinnot lahjoittaa Rajala ProShop.
Kilpailun
päätuomari on
valokuvaaja,
näyttelijä Laura
Malmivaara.
Voit jakaa oman
kilpailukuvasi
#mielivalokuva
8 REVANSSI 2/2015
TEEMAPÄIVÄ
VIIMEINEN PAJATSOLYÖNTI
Valon päivänä
iloittiin pimeän ajan
päättymisestä
KUVAT Jaakko Oksanen
VALON PÄIVÄNÄ 3. helmikuuta
halutaan korostaa valon ja kes­
kinäisen tuen merkitystä lä­
heisen hyvinvoinnille. Mielen­
terveyden keskusliitto on viet­
tänyt Valon päivää vuodesta
1998 lähtien. Nykyisin Valon
päivän vietossa halutaan kes­
kittyä mielenterveyteen, ei pel­
kästään mielen sairauksiin.
Alun perin tarkoituksena on
ollut tuoda toivoa masentu­
neille ja heidän läheisilleen
pitkän talven jälkeen. 
Valon päivän
tapahtumassa Helsingin
Harjun nuorisotalolla oli paljon osallistujia,
etupäässä järjestäjätahojen
Leikkiväki ry:n
ja Kulttuuripaja Elviksen
jäsenistä.
Musiikilla on
tärkeä osa
Valon päivän
vietossa.
Tällä kertaa
jammailtiin
djembe-rummun
rytmeillä.
Sydänmaanlakka löi
viimeisen pajatsolyönnin
HELSINGIN KESKUSTASSA koettiin
keskiviikkona 11.3. historiallinen
hetki, kun RAY luopui viimeises­
tä pelikäytössä olleesta Pajatsos­
taan. Pajatson viimeisen lyön­
nin löi Mielenterveyden keskus­
liiton toiminnanjohtaja Olavi
Sydänmaanlakka, joka paljasti
nuorena poikana huijanneensa
monta pajatsoa tyhjäksi.
Mielenterveyden keskusliitto
iloitsee, että mielenterveys aihee­
na nousi esiin kansanterveystyön
tukemisen ikonille pidetyssä ti­
laisuudessa. Mielenterveys ja sen
tuoma osattomuus on keskeinen
ratkaisuja vaativa alue Suomen
tulevassa pärjäämisessä.
– Suomen ainutlaatuinen
järjestötoiminta on suunnattoman
tehokas toimintamuoto mielen­
terveysongelmien vähentämisessä,
Sydänmaanlakka muistutti ennen
viimeistä pajatsolyöntiään. 
ILOLIIKKUJA-TAPAHTUMA
Liikunnan iloa
Iloliikkuja-tapahtumassa
KUVAT Maria Punnonen
UUSI OPAS
Kokemusasiantuntija auttaa
kuntoutujaa, ammattilaista – ja itseään
okemusasiantuntija osallistuu palvelujärjestel
mässä käytännön
asiakas- ja potilastyöhön, sosiaali- ja
terveyspalvelujen sekä ammatillisen koulutuksen kehittämiseen.
Kokemusasiantuntijatoiminnan
merkitys on siinä, että kuulemalla
todellisiin kokemuksiin perustuvia
tarinoita ammattityöntekijät saavat
tietoa sairastamisesta, kuntoutumisesta ja kuntoutujien arjesta. He
voivat näin ymmärtää paremmin
asiakkaidensa palvelujen sisältöön,
vuorovaikutukseen ja järjestelmän
toimivuuteen kohdistuvia odotuksia
sekä tarpeita. Kokemusasiantuntemus on avuksi myös asiakaslähtöisyy
den ja -osallisuuden vahvistamisessa, osana laajempaa palveluiden yhteiskehittämi
stä. Lisäksi kokemustieto voi olla hyödyksi järjestelmän pirstaleisuuden
ja avun saatavuuteen
liittyvien ongelmien korjaamisessa.
Kokemusas iantuntija
– hoidon ja avun kohteesta
omien kokemusten jakajaksi
sekä
palveluiden kehittäjäks i
O PA S
KO K E M U S A S I A N T U N T I J
AT O I M I N N A S TA
OUTI HIETAL A JA PÄIVI RISSANEN
A T O I M I N N A S TA
Kokemusasiantuntijatoiminnan on havaittu
tukevan siihen osallistuvien
hyvinvointia sekä kuntoutumista. Se
on kokemusasiantuntijalle voimaannuttavaa esimerkiksi siksi, että se tuo
tunteen omien, vaikeidenkin kokemusten merkityksellisyydestä. Oman
haasteensa toimintaan muodostaa se,
miten kokemusasiantuntijoiden siitä
saamat korvaukset yhdistetään
heille maksettuihin sosiaalietuuksiin
sekä miten niitä verotetaan.
nuttavaa: kohtalontovereiden
auttamisen myötä ja ammatti­
laisten rinnalla työskennellessä
omat, usein vaikeatkin koke­
mukset voivat saada uutta mer­
kitystä.
Uudessa oppaassa kuvataan
lähinnä julkisella sektorilla
sekä päihde- ja mielenterveys­
kentällä tapahtuvan kokemus­
asiantuntijatoiminnan lähtö­
kohtia, kokemusasiantuntijoiden
koulutusta ja työtehtäviä, asemaa
ja korvauskäytäntöjä.
Opas palvelee kaikkia
k o kemusasiantuntemuksen
parissa toimivia ja asiaa opet­
televia, niin kokemusasian­
tuntijoita kuin ammattilaisia.
Sen voi ladata verkossa osoit­
teessa mtkl.fi. 
O PA S KO K E M U S A S I A N T
UNTIJ
KUNTOUTUSSÄÄTIÖN erikoistutkija
Outi Hietala on yhdessä kokemus­
tutkija Päivi Rissasen kanssa
koonnut ensimmäisen kokemus­
asiantuntijatoiminnan perus­
asioihin paneutuvan oppaan.
Kokemusasiantuntija osal­
listuu käytännön asiakas- ja
potilastyöhön, sosiaali- ja ter­
veyspalvelujen sekä näiden
alojen ammatillisen koulutuk­
sen kehittämiseen. Kokemus­
asiantuntijaa kuulemalla am­
mattityöntekijät saavat arjen
kokemuksiin perustuvaa tie­
toa. Näin ammattilaiset voivat
ymmärtää paremmin asiak­
kaidensa odotuksia ja tarpeita.
– Parhaimmillaan yhteistyö
kokemusasiantuntijoiden kans­
sa auttaa uudistamaan palveluita.
Kokemuksellinen ja omakohtainen
tieto sairaudesta tai vaikkapa
päihderiippuvuudesta
toipumi­
K
sesta sekä palveluiden käytöstä
ja kuntoutujien arjesta voi aut­
taa hoidon, sosiaalialan ja kun­
toutuksen ammattilaisia sekä
päätöksentekijöitä oivaltamaan
oman roolinsa uudella tavalla,
Outi Hietala kertoo.
Toiminta on myös koke­
musasiantuntijoille voimaan­
Oppaassa kuvataan etupäässä julkisella
sektorilla sekä päihde- ja mielenterveyskentällä tapahtuvan kokemusasiantu
ntijatoiminnan lähtökohtia,
koulutusta ja työtehtäviä, kokemusasiant
untijan asemaa ja korvauskäytäntöjä sekä näiden suhdetta sosiaaliturvaetu
uksiin. Opas palvelee
kaikkia kokemusasiantuntemuksen
sekä yhteiskehittämisen parissa toimivia ja sitä opettelevia, niin kokemusasiantu
ntijoita kuin ammattilaisia.
stm.fi/kaste
Kuntoutuss äätiö & Mielenterve
yden keskusliitto
MITÄ ERILAISEMMAT urheilulajit
toivat iloa Helsingin Pirkkolan
urheilupuistossa maaliskuussa
järjestettyyn Iloliikkuja-tapah­
tumaan. Kisailu tapahtuu leik­
kimielellä, mutta parhaat tu­
lokset toki palkittiin.
Mielenterveysjärjestöt ja
Helsingin kaupunki järjestävät
mielenterveyspotilaiden ja -kun­
toutujien Iloliikkuja-tapahtu­
man perinteisesti keväisin ja
syksyisin. 
Makkaranpaisto luo
kisatunnelmaa.
Tapahtumassa kisattiin myös
sisälajeissa kuten keilauksessa.
Kunkin lajin kolme parasta
saivat palkintokassit.
PIENI ELE
Tee pieni puskaradioele!
PIENI ELE -keräys järjestetään
huhtikuun eduskuntavaalien yh­
teydessä 290 kunnassa ympäri
Suomen. Mielenterveyden keskus­
liitto on mukana keräyksessä.
Viime vuoden europarla­
menttivaaleissa keräys sai
miljoonaa euroa lahjoituksia.
Tavoitteena tänä keväänä on
rikkoa 2 miljoonan euron raja.
Pieni ele haastaa kaikki
mukaan kertomaan Pieni
eleestä ja siitä, että Mielen­
terveyden keskusliitto on mu­
kana keräyksessä. Tee pieni
puskaradioele! 
pieniele.fi
facebook.com/pieniele
Twitter @PieniEle
youtube.com/pieniele ARVIOINNIN KÄSIKIRJA
Sopeutumisvalmennuksen
tulokset näkyviin
MIELENTERVEYDEN keskusliitossa
on kehitetty sopeutumisvalmen­
nuksen arviointimalli, joka ku­
vattiin käsikirjaan. Arvioin­
nilla saadaan näkyväksi, miten
sopeutumisvalmennus on ta­
voitteessaan onnistunut eli miten
sopeutumisvalmennus on mielen­
terveyskuntoutujien toiminta­
kykyyn vaikuttanut.
– Arvioinnin kautta saam­
me sopeutumisvalmennuksen
merkitystä kuvaavia lukuja sekä
tarinoita siitä, miten sopeutu­
misvalmennus on mielenterveys­
kuntoutujien elämään vaikut­
tanut, arvioinnin kehittämisen
toteuttanut Annika Harsu
Mielenterveyden keskusliitosta
kertoo. 
2/2015 REVANSSI 9
MAAHANMUUTTAJIEN MIELENTERVEYS
TAPAHTUMAKALENTERI
Kaksi auttamisen
ammattilaista, Olavi
Sydänmaanlakka
MTKL:sta sekä
Abdi Aziiz
Abdikadir
KRITSistä
VUODEN 2015
TEEMAPÄIVIÄ
JA TAPAHTUMIA
Maahanmuuttajanuorilla
nuoruuden haasteet
voivat olla moninkertaisia
Maahanmuuttajanuoret
eivät löydä tarjolla olevia
palveluita, vaan avuksi
tarvitaan moniammatillista
yhteistyötä. Näkökulmia
maahanmuuttajataustaisten
nuorten hyvinvointiin
haettiin Helsingissä
pidetyssä seminaarissa.
TEKSTI JA KUVAT Aster Maaria
M
ielenterveyden keskus­
liitto, KRITS – jengi­
nuorten rikoksen­
torjuntahanke, Aikuisten eh­
käisevä mielenterveys- ja
päihdetyö, Klaari Helsinki,
MPMTO eli Maahanmuuttajien
mielenterveys sekä päihde­
ongelmia ehkäisevä järjestö ja
Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry
järjestivät maahanmuuttaja­
taustaisten nuorten mielen­
terveyttä käsittelevän semi­
naarin Itä-Helsingin kulttuuri­
keskus Stoassa 17.3.
Seminaarissa luennoi kat­
tava joukko mielenterveyden
asiantuntijoita, joita kaikkia
yhdisti huoli maahanmuutta­
januorten hyvinvoinnista, eri­
tyisesti somaliväestön osalta.
Yleisöä tapahtumassa oli vajaa
sata henkeä, suuri osa maahan­
muuttajataustaisia.
Tilaisuudessa puhunut
Mielenterveyden keskusliiton
toiminnanjohtaja Olavi Sydän-
maanlakka arvioi kahden kult­
tuurin nuorten tilannetta:
– Nuoren on todella vaikeaa
tuntea itsensä arvokkaaksi kas­
vaessaan kahden kulttuurin
välissä, jossa molemmilla kult­
tuureilla on erilaiset arvoasteikot.
Tarvitaan siis paljon avointa
vuoropuhelua ja kohtaamisia,
että lapsi ja nuori voi kokea it­
sensä osalliseksi ja arvostetuk­
si. Kukaan ei saa jäädä yksin
ongelmiensa kanssa.
Seminaari koostui kahdes­
ta osasta, asiantuntijapuheen­
vuoroista sekä paneelikeskus­
Vapaaehtoissovittelija
Kari Kotila on nähnyt,
miten sovittelulla saadaan
hyviä tuloksia myös
maahanmuuttajien tekemien
rikosten sopimisessa.
telusta. Lähes jokaisessa puheen­
vuorossa tuli esille se, miten
tärkeää on panostaa nuorten
hyvinvointiin, ja miten maahan­
muuttajanuoret ja apua tar­
joavat palvelut eivät riittävästi
kohtaa.
Syynä voi olla esimerkiksi
eristäytyminen yhteiskunnasta
tai jopa viranomaisten pelko.
Tarvitaan siis moniammatillista
sidosryhmäyhteistyötä, jossa
eri toimijat varmistavat, että
kynnys avun saamiseen on mah­
dollisimman matalalla.
Puheenvuoroissa pohdittiin
myös sitä, miten maahanmuut­
tajataustaisten nuorten kohdalla
täytyy erityistä huomiota kiin­
nittää koko perheen tukemi­
seen, onhan kyseessä vahvasti
yhteisöllinen kulttuurikonteksti.
Vertaisasiantuntijoiden tär­
keys nousi myös esille. Kuka
voisi paremmin olla tukena,
kuin samoja vaikeuksia kokenut
maahanmuuttajanuori?
Kari Kotila, vapaaehtois­
sovittelija Kriminaalihuollon
tukisäätiö KRITSistä kertoi
sovittelutyön olevan palkitse­
vaa ja antoisaa.
– Kun rikoksen uhri ja tekijä
aidosti kohtaavat ja keskustele­
vat, voi ymmärtämys ja sovinto
syntyä. Myös maahanmuuttaja­
nuorten kohdalla sovittelulla
saadaan hyviä tuloksia. 
yy Henkisen hyvinvoinnin viikko, vko 17
yy Vertaisryhmänohjaajien peruskurssi
28.04.–29.04.2015 Pirkanmaan epilepsia­yhdistys, Hämeenkatu
13 B, 4 krs, 33100 Tampere
yy Kukan päivä, ihmisten yhteyden päivä
13.5.
yy Liikuntavastaavien peruskurssi Eerikkilän
urheiluopistolla 13.–15.5.
yy Kulttuuri- ja yleisurheilupäivät Kajaanissa
21.–23.8.
yy Liikuntavastaavien peruskurssi Sport &
Spa Hotel Vesileppiksessä Leppävirralla
1.–3.9.2015
yy Liikuntavastaavien peruskurssi Eerikkilän
urheiluopistolla 9.–11.9.2015
yy Maailman mielenterveyspäivä 10.10.
yy Liikuntavastaavien peruskurssi Sport &
Spa Hotel Vesileppiksessä Leppävirralla
27.–29.10.2015
yy Kynttilätapahtumat 15.11.
yy Mielenterveysviikko, viikko 47
yy Mielenterveysmessut 17.–18.11.
SEUTURYHMÄT JÄSENYHDISTYKSILLE
yy Pohjois-Savo 8.4.2015 Järjestökeskus
Majakka, Teletie 4–6 E Kuopio
yy Pohjois-Karjala 9.4.2015 Kotikartano­
yhdistys ry, Kartanotie 9, 80230 Joensuu
yy Pirkanmaa 16.4.2015 Torpan kurssi­
keskus, Torpantie 29, 33450 Siivikkala
yy Satakunta 21.4.2015 Cumulus Rauma,
Aittakarinkatu 9, 26100 Rauma
yy Uusimaa 7.5.2015 Malmitalo, Ala-Malmin
tori 1, 00700 Helsinki
yy Kainuu 11.5.2015 Hotelli Kajaani,
Onnelantie 1, 87100 Kajaani
yy Varsinais-Suomi 12.5.2015 Verkahovi,
Verkatehtaankatu 4, 20100 Turku
yy Pohjanmaa 22.4.2015 Hotelli Käenpesä,
Lintutie 1, 84100 Ylivieska
yy Keski-Suomi 19.5.2015 Kansalaistoiminnankeskus Matara (kokoustila Talvikki),
os. Matarankatu 6, 87100 Jyväskylä
yy Etelä-Savo 21.5.2015 Hotelli Cumulus,
Mikonkatu 9, 50100 Mikkeli
yy Etelä-Karjala 22.5.2015 Päivärannan
kurssi­keskus, os. Päivärannantie 7,
55910 Imatra
10 REVANSSI 2/2015
FC Askeleen
pelaaja tuulettaa
tehtyään maalin
Mty Kellon
verkkoon.
MESTARUUSTURNAUS
Sunnuntaina tuomarointi- ja
toimitsijatehtävistä vastasi Ilves
Futsal. Tässä tuomari kättelee Mty
Kellon kapteenin ennen pelin alkua.
Tommi Evilä luovutti nimikirjoituksellaan varustetun
paidan annettavaksi turnauksen tsempparipelaajalle.
Paita matkasi Kalajoelle Jokilaaksojen Tiimin
joukkueessa pelaavan Hannu Lapinojan mukana.
Salibandyn kilpasarjan
voittajajoukkue Pohjoisen
Pojat. Sama porukka vei myös
futsalin mestaruuden Ouluun.
Oriveden Sählärit saivat
pronssimitalin ohella bonuspisteet
iloisesta peli-ilmeestä, joka näkyi
koko turnauksen ajan.
Mestaruusturnauksessa riitti vauhtia
Tampereen Messu- ja
urheilukeskuksessa
pelattiin Mielenterveyden
keskusliiton 14. mestaruusturnaus, jossa kilpailtiin
salibandyn ja futsalin tämän
vuoden mestaruuksista.
TEKSTI Kati Rantonen
KUVAT Leo Hynninen ja
Kati Rantonen
L
auantaiaamuna MTKL:n
liikunta- ja kulttuurityö­
ryhmän puheenjohtaja
Esa Nordling toivotti pelaajat
ja huoltajat tervetulleiksi, ja
turnauksen avasi tsemppaaval­
la puheellaan pituushyppääjä
Tommi Evilä.
SALIBANDYSSA 22 JOUKKUETTA
Viikonlopun aikana mestaruus­
turnaukseen osallistui noin
400 pelaajaa. Salibandya pelat­
tiin harrastesarjassa ja kilpa­
sarjassa koko lauantaipäivä. Il­
taan mennessä oli nähty vauh­
dikasta peliä, hienoja tuuletuk­
sia, onnistumisen elämyksiä ja
harmittavia häviöitä.
Harrastesarjassa pelasi kai­
ken kaikkiaan 16 joukkuetta.
Voiton vei viime vuoden tapaan
Tampereen Pallokarhut, joka
kukisti jyväskyläläisen Mielen­
terveysyhdistys Kello ry:n finaa­
lissa numeroin 4–3. Harraste­
sarjan pronssimitalit pujotettiin
Oriveden Sähläreiden pelaajien
kaulaan heidän voitettua Kangas­
alan Kajauksen maalein 2–6.
Kilpasarjassa mestaruudes­
ta kamppaili kuusi joukkuetta.
Pronssipelissä vastakkain oli­
vat Turun Itu ja Espoon EMY ry.
Pronssimitalit matkasivat
Espooseen maalein 9–5. Kilpa­
sarjan mestaruus ratkaistiin
Pohjoisen Poikien ja Kajaanin
Hyvä Mieli ry:n välillä. Pohjoi­
sen Poikien mukana kilpasarjan
kiertopokaali meni viime vuo­
den tapaan Ouluun maalein
5–1.
FUTSALIN POKAALI POHJOISEEN
Sunnuntaina ratkottiin, minne
futsalin mestaruuspokaali mat­
kustaa. Mukana oli viisi jouk­
kuetta, joten kaikki joukkueet
olivat yhdessä lohkossa. Jokai­
selle joukkueelle tuli neljä peliä
ja peleistä saadut pisteet ratkai­
sivat sijoitukset. Iltapäivän ai­
kana selvisi, että FC Askeleen ja
Pohjoisen Poikien välinen peli
ratkaisisi kultamitalien kohta­
lon. Espoon Mielenterveysyh­
distystä edustava FC Askel joh­
ti peliä jo 2–0, mutta ottelun
puolenvälin jälkeen Pohjoisen
Pojat tasoittivat pelin. Lopulta
Pohjoisen Pojat vei voiton maa­
lein 4–3. Pronssimitalit sai Mie­
lenterveysyhdistys Kello ry jät­
täen paremman maalieron tur­
vin Tampereen Taimi ry:n nel­
jänneksi. Alvi ry Helsingistä oli
turnauksen viides.
Mielenterveyden keskusliitto
jatkaa yhteistyötään Mestaruus­
turnauksen järjestelyistä vas­
tanneen Tampereen Ilveksen
kanssa, joten palloiluväki ko­
koontuu Tampereelle jälleen
ensi vuonna. 
Salibandyn turnaustulokset löytyvät
sivulta http://www.ah-multimedia.fi/
TFT/index.php. Futsaltuloksia
voi kysyä liikuntasihteeriltä:
[email protected], 046 920 6427.
TURNAUS ANTAA MOTIVAATIOTA
JUHA LAHTI, 31, Porin Hyvis -joukkueesta on ollut liiton palloi-
luturnauksessa jo 4 tai 5 kertaa. Hänet houkuttelee mukaan
turnauksen hyvä ja rehti kilpailumieli ja hauskanpito.
Juha kertoo tykkäävänsä pelaamisesta yleensäkin, ja
pitää MTKL:n palloiluturnauksen tasoa kovana.
Juha, mitä mieltä olet seuraavista väittämistä:
Liikunta lisää ihmisen positiivisia näkemyksiä itsestään,
synnyttää positiivisia tunteita ja lievittää masennusta.
Samaa mieltä. Mielestäni liikuntaa poistaa osittain
masennusta.
Ryhmämuotoiset liikuntamuodot, esimerkiksi pallopelit,
rakentavat sosiaalista pääomaa.
Samaa mieltä.
Liikunta on tärkeää toimintaa mielenterveysyhdistyksissä.
Samaa mieltä.
Liikunnan avulla yhdistyksemme
on löytänyt uusia yhteistyökumppa­
neita omalta paikkakunnalta
esimerkiksi kunnan liikuntatoimi,
paikalliset urheiluseurat
sekä muut kansanterveys­
yhdistykset.
Samaa mieltä.
Vuosittainen turnaus motivoi
pelaajia harjoittelemaan.
Samaa mieltä. Antaa
motivaatiota.
2/2015 REVANSSI 11
NEUVONTAPALVELUT VASTAA
Työnteko eläkkeellä
M
ielenterveyden keskus­
liiton neuvontapalve­
luista kysytään pal­
jon muun muassa lakiasioista,
sosiaaliturvasta ja kuntoutujien
palveluista. Tällä palstalla jul­
kaisemme asiantuntijoille esi­
tettyjä kysymyksiä ja niiden
vastaukset.
VOIKO ELÄKKEELLÄ
TEHDÄ ANSIOTYÖTÄ?
Vanhuuseläkettä saava voi olla
työssä ilman rajoituksia.
Myös työkyvyttömyyseläk­
keen saaja voi tehdä ansiotyötä
tietyin rajoituksin. Jos työ­
tulosi jäävät ansaintarajan alle,
ei niillä ole vaikutusta eläkkeen
maksamiseen. Ansaintaraja on
vähintään takuueläkkeen suu­
ruinen, 746,57 euroa/kk vuonna
2015.
Esimerkiksi, jos saat eläkettä
746,57 euroa/kk (=takuu­eläke),
voit ansaita 746,57 euroa/ kk.
Yksilöllinen raja voi olla kor­
keampikin, jos saat työ­
eläkettä. Työeläkelaitos yleen­
sä ilmoittaa rajan eläkepäätök­
sessään. Jos et ole saanut il­
moitusta, kannattaa pyytää an­
saintaraja eläkelaitokselta kir­
jallisena.
MITÄ TARKOITTAA ELÄKKEEN
JÄTTÄMINEN LEPÄÄMÄÄN?
Jos olet työkyvyttömyyseläk­
keellä ja teet ansiotyötä, josta
ansaitset enemmän kuin 746,57
euroa/kk, tai jos ansiosi ovat
suuremmat kuin yksilöllinen
ansaintarajasi, voit jättää eläk­
keesi lepäämään. Eläkkeen voi
jättää lepäämään vähintään 3
kuukaudeksi ja enintään kah­
deksi vuodeksi. Kelalle ja/tai
työeläkelaitokselle pitää ilmoit­
taa kirjallisesti eläkkeen lepää­
mään jättämisestä. Tuona ai­
kana eläkettä ei makseta, mut­
ta oikeus eläkkeeseen säilyy.
Jos työntekosi päättyy tai
ansiotulosi laskevat rajojen alle,
eläkkeen saa takaisin ilmoitta­
malla siitä eläkkeen maksajalle.
Kahden vuoden enimmäisraja
on hyvä muistaa. Eläke lakkaa
ilman eri päätöstä, jos et kah­
den vuoden kuluessa ano sitä
takaisin. Jos eläke on ollut kaksi
vuotta lepäämässä, pitää eläket­
tä nostaa vähintään kuukausi,
ennen kuin sen voi jättää
uudelleen lepäämään.
MITEN KELA TUKEE ELÄKKEEN
OLLESSA LEPÄÄMÄSSÄ?
Jos on saanut eläkettä saavan
hoitotukea välittömästi ennen
eläkkeen lepäämään jättämistä,
Kansaneläkelaitos (Kela) myöntää
ylimmän vammaistuen 422,06
euroa kuukaudessa siksi ajaksi,
kun eläke on lepäämässä. Vam­
maistuesta ei tarvitse maksaa veroa.
Eläkkeen lepäämisen ajan
kuulut edelleen eläkettä saavan
NEUVONTAPALVELUT
MITÄ KANNATTAA
HUOMIOIDA ENNEN
ANSIOTYÖN ALOITTAMISTA?
Vaikka ansiotyö yleensä lisää
kuukausituloja, kaikki tulot eivät
jää bruttona kukkaroosi. Siksi
kannattaa tehdä etukäteen las­
kelmia.
Lisätulot vaikuttavat asumis­
tukea vähentävästi. Lisätulojen
merkitys on huomattava. Kelan
nettisivuilta löytää helppo­
käyttöisen laskurin, jolla voit
arvioida asumistukesi määrän:
www.kela.fi/laskurit  Eläkkeensaajan asumistuki.
Lisätuloista on muistettava il­
moittaa Kelaan. Näin vältyt mah­
dolliselta takaisinperinnältä.
Verotus nousee progressii­
visesti tulojen noustessa. Vero­
hallinnon nettisivuilla on las­
kuri, jolla voit arvioida vero­
prosenttiasi. www.vero.fi/vero­
prosenttilaskuri
Kannattaa myös muistaa,
että lähes kaikki tulot otetaan
huomioon, kun toimeentulo­
tuen myöntämistä harkitaan
sosiaalivirastossa. Laskuri
löytyy esimerkiksi sivulta:
www.sosiaalikollega.fi/virtu.fi/
laskurit/toimeentulotukilaskuri .
KUINKA ANSIOTYÖ KARTUTTAA
ELÄKETTÄ?
Työkyvyttömyyseläkkeellä tai
eläkkeen ollessa lepäämässä teh­
dystä työstä karttuu uutta työ­
eläkettä yleensä 1.5 prosenttia
vuositasolla. Tämän karttuman saa
hakemuksesta yleensä siinä vai­
heessa, kun siirtyy vanhuus­
eläkkeelle.
Työn iloa ja iloa työhön! 
Pirkko Jantunen
sosiaalineuvoja
Mielenterveyden keskusliitto
TILINPÄÄTÖS 2014
Puhelinten palveluajat
laajenivat
MIELENTERVEYDEN keskusliiton
neuvontapalvelujen puhelimes­
sa vastataan jatkossa viitenä
päivänä viikossa. Vertaistuki­
puhelin on nykyään soittajalle
kokonaan maksuton ja palve­
lee kolmena päivänä viikossa.
Tähän numeroon vastaavat lii­
ton kouluttamat henkilöt, joilla
asumistuen piiriin. Eläkkeen­
saajan asumistuki on yleensä kor­
keampi kuin yleinen asumistuki.
on omakohtaista kokemusta
psyykkisestä sairaudesta, hoi­
dosta ja kuntoutumisesta.
Neuvontapalvelut auttaa
asiakkaita mielenterveyteen,
kuntoutumiseen, sosiaali­
turvaan, palveluihin ja etuuk­
siin sekä potilaan oikeuksiin
liittyvissä asioissa. Kysyä voi
Liiton taloudellinen
asema parantui
myös vertaistuesta ja mielen­
terveysyhdistysten toimin­
nasta. 
Neuvontapuhelin ma, ti, to, pe
klo 9–14, ke klo 9–16, 0203 91920
(pvm, katso hinnat mtkl.fi/palvelut/
neuvontapalvelut). Vertaistuki­puhelin
ma, ke, pe klo 10–15, 0800 177 599
(soittajalle maksuton).
HELSINGIN NEUVONTAPALVELUT JALKAUTUI KAUPUNGILLE
MIELENTERVEYDEN keskusliiton
neuvontapalvelut vievät neuvontaa
ja ohjausta sinne, missä asiakkaat ovat. Kevään 2015 ajan
kuntoutusneuvojat ja vertais­
neuvoja ovat tavattavissa joka
toinen maanantai (13.4.–25.5.)
Helsingin Klubitalon vieressä, yy EMY Lilla Karyll, Espoon
katutason käyntipisteessä
keskus, ma 20.4. klo 11–15
(Hämeentie 54) kello 10–15.
ja ma 29.5. klo 12–14
He jakavat tietoa myös
yy HUS Potilana oikeuksien päivä,
seuraavissa paikoissa:
Biomedicum 15.4. klo 14-18
yy Malmin Prisman aula, 22.4.
klo 10–15
MIELENTERVEYDEN KESKUSLIITON
taloustilanne on parantunut
merkittävästi viimeisen vuoden
aikana.
Tilikauden 2014 tulos jäi
ylijäämäiseksi 146 tuhannella
eurolla, kun se vuonna 2013 oli
71 000 euroa alijäämäinen.
Kokonaistuotot 2014 olivat
4 miljoonaa 316 tuhatta euroa
ja kokonaiskulut 4 miljoonaa
170 tuhatta euroa.
Parantuneeseen tulokseen
ovat vaikuttaneet muun muassa
toimintakulujen ja henkilöstö­
menojen säästöt sekä Helsingin
Ratakadun toimitilan myynti.
Toimitilojen myynnistä saatava
myyntivoitto 836 tuhatta euroa
pieneni Raha-automaattiyhdis­
tyksen palautusvelvoitteen (702
tuhatta euroa) johdosta, jolloin
bruttomyyntivoitoksi jäi 134
tuhatta euroa.
Kaikki liiton nimissä olleet
pankkilainat saatiin maksettua
pois.
Liiton toiminnan tärkeim­
män rahoittajan, Raha-auto­
maattiyhdistyksen avustukset
olivat yhteensä 3,4 miljoonaa
euroa, mikä vastaa 81 prosent­
tia kokonaistuotoista.
Liiton hallitus hyväksyi
toimintakertomuksen ja tilin­
päätöksen kokouksessaan
27.3. ja liittovaltuusto käsit­
telee ne 25.4. 
TUTKIMUSHANKE
MTKL:n kokemusasiantuntijuus vahvistuu
MIELENTERVEYDEN KESKUSLIITOSSA
käynnistyy Kokemusasiantunti­
juus ja vertaisuus järjestöissä
-tutkimushanke. Hanke on osa
RAY:n rahoittamaa ja A-Klinik­
kasäätiön johtamaa Järjestö­
lähtöistä päihde- ja mielenterveys­
työn tutkimusohjelmaa, jossa on
mukana 10 järjestöä.
Tutkimushankkeiden ta­
voitteena on analysoida kriitti­
sesti kokemusasiantuntijuuden
käsitettä ja taustaa, sen sovelta­
mista ja kokemusasiantuntija­
toiminnan tuottamia tuloksia.
Tutkimuksen kohteena on
kokemusasiantuntijoiden ja ver­
taisten rooli päihde- ja mielen­
terveysongelmista toipumises­
sa ja yleisemmin järjestöjen ar­
viointi-, kehittämis- ja tutkimus­
toiminnassa. Tavoitteena on
mahdollisimman käyttäjä­
lähtöinen tutkimus.
Hankkeen työntekijöinä
Mielenterveyden keskusliitossa
aloittavat huhtikuussa Päivi
Rissanen ja Jouni Puumalainen.
Vuosina 2015–2016 toteute­
taan käsiteanalyysi, kyselyt jä­
senyhdistyksille ja pienryhmä­
työskentelyt seuraavan vaiheen
suunnittelua varten. Tämän
jälkeen hanke siirtyy Kun­
toutussäätiölle vuosiksi 2017–
2018. 
TUTKIMUSTA
SUUNNATAAN KOLMEEN
PÄÄTEEMAAN:
1. Järjestöjen toiminta ja
toimintaedellytykset
2. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tavoittamien
kansalaisten elämäntilanne
3. Kokemusasiantuntijuus ja
vertaisuus järjestöissä.
12 REVANSSI 2/2015
KISAA JA
KULTTUURIA
KAJAANISSA
MI E L ENTERV EY DEN
KE SKUSL IITON
21.–23.8.2015 Kajaanissa
OSALLISTUMISMAKSUT
MAJOITUS
Y
Mielenterveyden keskusliiton jäsenille 5 €, muille 7 €.
Maksu sisältää työpajat,
yleisurheilukisat, ilta­
ohjelman ja opastetun kulttuurikävelyn.
RUOKAILU
Majoitusvaraukset tehdään
suoraan Scandic Kajanukseen
21.7.2015 mennessä. Varausta
tehdessäsi muista mainita
”kulttuuri- ja yleisurheilupäivät”.
Hotellin yhteystiedot:
puh. 08 61 641 tai [email protected]
yy Standard 1 hh 75€/vrk
yy Standard 2 hh 85€/vrk
yy tilava perhehuone yhdelle
102€/vrk
yy tilava perhehuone kahdelle
112€/vrk
yy tilava perhehuone kolmelle
132€/vrk
ksi kesän huipputapahtumista,
Mielenterveyden keskusliiton
Kulttuuri- ja yleisurheilupäivät,
järjestetään tänä vuonna Kainuun
maisemissa.
Tapahtumapaikkoina ovat Hotelli
Scandic Kajanus ja Kaukametsän
kongressi- ja kulttuurikeskus. Urheilu­
kisat järjestetään Vimpelilaakson urhei­
lukeskuksen yleisurheilukentällä.
Tapahtuman monipuolisessa ohjel­
massa ovat muun muassa tanssiryhmä
Äijät sekä Hyvän mielen lähettiläs Pertti
Salovaara.
Perjantaina ohjelmassa on valoku­
vaus- ja kirjallisuusaiheisia työpajoja
sekä kulttuurisuunnistus. Illalla pan­
naan sitten jalalla koreasti – ensin
tanssikilpailun merkeissä ja myöhem­
min orkesterin tahdittamana!
Mielenterveyden keskusliiton yleis­
urheilukisat käynnistyvät totuttuun
tapaan lauantaiaamuna. Lajeina ovat
3-ottelu (60 metrin juoksu, pituus, kuu­
la), 1000 metrin kävely ja ruotsalais­
viesti. Kentällä on myös mahdollisuus
kokeilla erilaisia oheislajeja ilman
ennakko­ilmoittautumista.
Alkuillasta on mahdollisuus seura­
ta puolustusvoimien varusmiessoitto­
kunnan show bandin konserttia Ka­
jaanin Rantapuistossa. Solistina on
laulaja Sami Saari. Lauantain iltamia
hotelli Kajanuksessa juontaa ryhmä
nimeltä Puolangan Pessimistit, joiden
valituskuoro pääsee ääneen samana il­
tana. Sunnuntaina tapahtuma päät­
tyy ohjattuun Kajaanin kulttuuri­
kävelyyn.
Tapahtuman järjestää Mielen­
terveyden keskusliitto yhdessä pai­
kallisten mielenterveysyhdistysten
kanssa.
Tule mukaan! 
Aamiainen la ja su
sisältyvät majoitushintaan.
Perjantai
kotiruokalounas 8 €
päivällinen 12 €
Lauantai
keittolounas urheilukentällä 6,90 €
päivällinen 12 €
Sunnuntai
kotiruokalounas 10 €
Lounas sisältää salaatti­
buffetin, keiton, pääruoan,
vihanneksia ja kahvin/teen.
Päivällinen sisältää
salaattibuffetin, pääruoan,
vihanneksia, jälkiruoan ja
kahvin/teen.
Hintoihin sisältyy runsas
buffet-aamiainen, IsoHoon
kuntosalin käyttö sekä hotellin
iltasauna.
ILMOITTAUTUMINEN
Kulttuuripäiville ja urheilu­
kisoihin ilmoittautuminen alkaa
toukokuussa netissä, osoitteessa: http://mtkl.fi/palvelut/
tapahtumat-ja-kurssit/
kulttuuri-ja-yleisurheilupaivat.
Ilmoittaudu 7.8.2015 mennessä!
Lisätiedot:
Maie Puusaar,
p. 040 512 0125.
2/2015 REVANSSI 13
OHJELMA
Kulttuuri- ja yleisurheilupäivät 21.–23.8.2015
Tapahtumapaikkana Scandic Kajanus ja Kaukametsän
kokous- ja kongressikeskus. Yleisurheilukisat Vimpelinlaakson
urheilukeskuksessa.
PERJANTAI 21.8.2015
9.00
Ilmoittautuminen hotellin aulassa
12.00–14.00Lounas
14.00–15.00 Kulttuuripäivien avajaiset
Toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka,
Hyvän mielen lähettiläs Pertti Salovaara
Kainuun yhdistysten tervehdys
Tanssiryhmä
Äijät 
Selfiekuvien lähetys
ja näyttö isolla screenillä
perjantaina ja lauantaina!
15.30–17.00Työpajat
Jokainen voi osallistua yhteen työpajaan.
Paja 1
Valokuvaus, muotokuva
työpaja teemana
voimaa valokuvasta Paja 2
Ilmari Kiannon
kirjallisuuspaja  Paja 3
Tunnetyöpaja – Voimaantumis­
matka tunteiden maailmaan
Paja 4
Toiminnallisuus kuntoutumisen tukena
Paja 5
Kulttuurisuunnistus Kajaanin keskustassa
Lähtö ja maali Hotelli Scandic Kajanuksessa. Koko reitin pituus noin 3 kilometriä, mutta reittiä voi halutessaan lyhentää. Ei ole kilpailu, vaan tarkoitus tutustua Kajaanin kulttuurikohteisiin suunnistaen
16.00
Yleisurheilun kisakanslia aukea hotellin aulassa
16.30–18.00Päivällinen
18.00–19.00 Tanssiesitysten harjoittelumahdollisuus esitystilassa
19.00–21.30 Tanssiva mieli –iltamat
•Valokuvakilpailun voittajien julistaminen ja
palkinnonjako
•Tanssiva mieli –kilpailu
•Tanssin opetusta, opettajana toimii Tuula Kaunisto
•Tanssit
LAUANTAI 22.8.2015
TANSSIVA
MIELI
TANSSIVA MIELI -tanssikilpailu järjestetään
perjantaina 21.8.
Ilmoittaudu kilpailuun ja
tule paikan päälle
nauttimaan rennosta
loppukesän tunnelmasta.
Ilmoita:
yy esityksen nimi ja
kesto (max. 5 min)
yy esiintyjien nimet
yy yhdistyksen nimi
yy yhteyshenkilön
yhteystiedot
Toimita musiikki perjantaina 21.8 hotelliin kirjautumisen yhteydessä
kulttuuripäivien info­
pisteeseen.
Pienet muutokset sisällössä ja aikataulussa mahdollisia.
Kilpailuun ilmoittautuminen 7.8.2015 mennessä
sähköpostitse asiakas­
[email protected]
6.30–9.00 Aamiainen
8.45–9.00
Bussikuljetus Vimpelilaakson urheilukentälle
8.30–11.00 Kisakanslia kentällä
n. 9.45
YLEISURHEILUKISOJEN AVAJAISET
10.00–16.00Yleisurheilukisat
11.30-
Lounas urheilukentällä
n. 16.00
Palkinnonjaon jälkeen bussikuljetus hotellille
16.00
MilJazz –konsertti Rantapuistossa
Esiintymässä mm. puolustusvoimien
varusmiessoittokunnan show
band solisitina laulaja Sami Saari
16.30–18.00Päivällinen
19.00–21.00 Hyvän mielen iltamat
Juontajana Puolangan
Pessimistit
”…mitäpä se
hyvejää...”
•Puolangan
Pessimistien
valituskuoro 
•paikallisen
yhdistyksen
ohjelmaa
•Runonlausuntaa
•Karaoketanssit
SUNNUNTAI 23.8.2015
7.00–9.00Aamiainen
9.30–11.00 Opastettu kulttuurikävely. Oppaan johdolla kierretään ns. Kajaaninjoen reitti, jonka pituus on noin kaksi kilometriä. Reitin aikana saa monipuolisen kuvan
Kajaanin historiasta ja kulttuurista. Reitti kulkee koko ajan kauniissa jokimaisemassa.
Kulttuurikävelyyn osallistujat saavat muistoksi pienen runomuiston Kajaanista
11.00–12.00Lounas
Kotimatka alkaa
14 REVANSSI 2/2015
MIELENTERVEYDEN
KESKUSLIITO
N
HALLITUS
TUTUSTU HALLITUKSEN JÄSENIIN
Mielenterveyden keskusliiton toimintaa johtaa liiton hallitus, joka on toiminnastaan vastuussa liittokokoukselle ja
liittovaltuustolle. Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja kahdeksan jäsentä, jotka esitellään Revanssi-lehden tämän vuoden
2-, 3- ja 4-numeroissa. Tässä numerossa esittelyvuorossa ovat Ilkka Malinen, Esa Nordling ja Merja Saksanen.
ILKKA MALINEN
ESA NORDLING
MERJA SAKSANEN
1.
Kuka olet
ja mistä
tulet?
Ilkka ”Peikko” Malinen,
FM, Kuusamon
Mielenterveyden Tuki ry
ja Pollesta Potkua ry,
Kuusamo, 63 v.,
matematiikan ja
fysiikan opettaja.
Esa Nordling, psykologian
tohtori, Terveyden ja
hyvinvoinnin laitoksen
mielenterveysyksikön
kehittämispäällikkö,
mielenterveysalan
työmies, Tampere, 62 v.
Merja Saksanen, 59,
Vantaan mielenterveys­
yhdistys Hyvät Tuulet ry:n
puheenjohtaja. Koulutukseltani olen kasvatus­
tieteen maisteri Jyväskylän
yliopistosta, pääaineenani
erityispedegogiikka.
Työurani tein lasten­
suojelussa huostaanotettujen lasten ja nuorten
vastaanottokodissa ja
sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksissa aikuisopettajana. Opetin kasvatuksellisia aineita ja kehitys­
psykologiaa koulunkäyntiavustajille ja lähihoitajille.
Jäin työelämästä pois vuonna 2004, nykyään olen
työkyvyttömyyseläkkeellä. Vantaalla olen vammaisneuvoston jäsen ja Vantaan omaistoiminnan
neuvottelukunnan puheenjohtaja.
2.
Miten kauan
olet toiminut
luottamustehtävissä
MTKL:ssa?
Kymmenen vuotta.
Ensimmäinen vuosi on menossa hallituksessa.
Olen ollut yhdistyksen jäsen 9 vuotta, nyt neljättä
vuotta puheenjohtajana ja sitä ennen pari vuotta
hallituksessa jäsenenä. Alun perin tulin yhdistykseen pitämään askarteluryhmää, kun päiväosaston
toimintaterapeutti sitä minulle ehdotti. MTKL:n
luottamustehtävistä tämä hallituspaikka on
minulle ensimmäinen.
3.
Miksi halusit
mukaan
MTKL:n
hallitukseen?
Alun perin siksi, että pidin sitä velvollisuutena
monien ehdotettua ja suorastaan vaadittua
minua asettumaan ehdolle. Oltuani jo yhden
kauden valtuustossa uskalsin sitten asettua
ehdolle. Arvelin, että saatan tuoda jotain pientä
lisäarvoa.
Koulutetut kokemusasiantuntijat ry esitti pyynnön
ehdolle asettumisesta. Olen vahvasti sitoutunut
kokemusasiantuntijatoiminnan kehittämiseen
työnikin puolesta. Lisäksi haluan omalla panoksella vahvistaa kolmannen sektorin vaikutusmahdollisuuksia mielenterveysasioiden kehittämistyössä.
Halusin mukaan hallitukseen, koska pääkaupunkiseudun yhdistykset ovat suuria ja niiden edustus
on hyvä olla hallituksessa mukana. Henkilökohtaisesti ajattelin, että koulutukseni ja työkokemukseni
antavat minulle hyvän lähtökohdan lähteä mukaan
vaikuttamaan ja kehittämään asioita.
4.
Mihin asiaan
tai asioihin
pyrit
vaikuttamaan
hallitus­
kaudellasi?
Edunvalvontaan ja mielenterveyspolitiikkaan.
Pyrin saamaan liiton ajamia tärkeitä asioita
eteenpäin kansallisiin ja alueellisiin mielenterveyttä
koskeviin suunnitelmiin. Olen työni kautta
näköalapaikalla mielenterveyteen liittyvissä
kysymyksissä ja pidän tärkeänä sitä, että
jäsenyhdistykset saavat käyttöönsä ajankohtaisen
tiedon siitä, mitä Suomessa mielenterveystyössä
on tapahtumassa. Tietenkin teen töitä sen eteen,
että kokemusasiantuntijoiden osallistumismahdollisuudet eri yhteyksissä vahvistuvat. Haluan
liikunta- ja kulttuurityöryhmän vetäjänä parantaa
jäsenistön mahdollisuuksia monipuoliseen
liikuntaan ja luoda uusia kulttuurifoorumeita.
Jäsenistön ääni pitäisi saada kuuluviin entistä
paremmin.
MTKL:n hallituksessa haluan vaikuttaa siihen, että
järjestökentän ääntä kuullaan, toimintaa suunnitellaan yhteistyössä ja pyritään kehittämään
viestintää suurelle yleisölle kuntoutujien asioista.
Haluan viedä hallituksen tietoon, mitä yhdistykset
toivovat yhteistyöltä.
5.
Minkälaisena
näet Mielen­
terveyden
keskusliiton
vuonna
2020?
Hyvin toimivana vertaistuki-, palvelu-,
vaikuttaja- ja asiantuntijaorganisaationa.
Mielenterveyden keskusliitto on haluttu ja luotettava
yhteistyökumppani paitsi kolmannen sektorin sisällä
niin myös julkisen terveydenhuollon ja sosiaalitoimen
kentällä. Keskusliiton näkemyksiä halutaan kuulla ja
niitä otetaan entistä paremmin huomioon kansallisessa päätöksenteossa. Liiton vahva asema näkyy siinä,
että jäsenyhdistysten toimintaedellytykset paranevat
ja niiden on helpompi saada omia tavoitteitaan
toteutumaan paikallisella tasolla. Keskusliiton
järjestämät liikunta- ja kulttuuritapahtumat
aktivoivat entistä suurempaa osaa jäsenistöstä.
Tapahtumat kiinnostavat myös mediaa ja sillä on
arvokasta stigmaa vähentävää vaikutusta.
Vuonna 2020 toivoisin keskusliiton olevan entistä
suurempi vaikuttaja, jonka mielipiteitä eri asioista
näkisi ja kuulisi eri medioissa. Mielenterveys­
kuntoutujien asema yhteiskunnassa on edelleen
stigman vuoksi heikko, yleisiin asenteisiin on
vaikutettava. Lisäksi näkisin keskusliiton silloin jo
toimivan esimerkiksi materiaalipankkina, jossa
hyviä käytäntöjä jaetaan yhdistysten kesken.
6.
Mikä on
tärkeää oman
mielen­
terveytesi
kannalta?
Tasapaino hyvässä arjessa. Hoidon helppo
saatavuus tarvittaessa.
Oman mielenterveyden kannalta ehdottoman
tärkeää on henkireikien löytyminen työn vasta­
painoksi. Aikaisemmin juoksin maratoneja,
nykyisin riittää kunnon hikilenkki hölkäten tai
kävellen. Olen armottoman kova penkkiurheilija,
kuuntelen juurevaa musiikkia (R&B, Blues, Soul)
ja käyn elokuvissa ja teatterissa. Vaimo pitää
tietenkin mielen (ja miehen) virkeänä. Aikuiset
lapset tuovat omilla jutuillaan kiinnostusta ja
joskus yllätyksiäkin elämään.
Oman mielenterveyteni kannalta on tosi tärkeää,
että saan olla aktiivinen ja vaikuttaa asioihin,
vapaaehtoistoiminta on palkitsevaa. Tosin
tasapaino yhdistystoiminnan ja muun elämän
kanssa on hyvä olla, vapaaehtoistoiminta ei saa
olla rasite. Rentoudun nykyään parhaiten lapsenlapseni kanssa, hänen kanssaan voi unohtaa
kaikki omat huolet.
2/2015 REVANSSI 15
KIRJOITUSKILPAILU
HENKISEN HYVINVOINNIN VIIKKO 20.–26.4.2015
Oikeaan kotiin – asumisen
tarinoita -kirjoituskilpailu
O
nko nykyinen kotisi
haaveiden täyttymys
vai ainoastaan yöpymis­
paikka oikeaa kotia odottaessa?
Minkälainen polku johti sinut
hyvään kotiin? Vai oletko joutu­
nut vastentahtoisesti jättämään
hyvän asunnon?
20 vuotta tukiasumisen
asiantuntijana toiminut Aspa-­
säätiö järjestää vammaisille
ihmisille ja mielenterveys­
kuntoutujille kirjoituskilpailun
asumisen tarinoista ja unelmis­
ta. Oikeaan kotiin – asumisen
tarinoita -kirjoituskilpailussa on
kaksi sarjaa: Minun tarinani ja
Minun unelmani.
Kirjoita omista asumis­
kokemuksistasi tai asumiseesi
liittyvistä unelmista. Minun
tarinani -sarjassa voit kuvata
onnistumisia ja oman kodin
onnea tai asumisen vaikeuksia
ja vastoinkäymisiä. Minun
unelmani -sarjassa voit haaveil­
la siitä, minkälainen asuminen,
ympäristö tai asunto olisi sinul­
le paras. Voit myös visioida sitä,
minkälainen toimiva asuinym­
päristö olisi. Vai toteutuisiko
unelmasi vain pienillä muutok­
silla nykyisessä kodissasi? 
KILPAILUN SÄÄNNÖT
KIRJOITA TARINASI koneella tai käsin selkeällä käsialalla. Tarinalla ei
ole vähimmäispituutta, enimmäispituus on viisi A4-liuskaa. Tarinan saa
kirjoittaa joko suomen-, ruotsin- tai saamenkielellä. Tarvittaessa voit
käyttää kirjoittamiseen avustajaa.
Aspalla ja sen perustajajärjestöillä on oikeus julkaista valitsemansa
tarinat tai osia niistä. Tarvittaessa tarinaa saatetaan muokata tai lyhentää.
Mikäli haluat, että kirjoituksesi julkaistaan nimimerkillä, ilmoita siitä
lähettäessäsi tarinasi.
Kilpailu on avoinna 1.4.–31.8.2015. Lähetä tarinasi ja yhteystietosi
joko sähköpostilla osoitteeseen [email protected] tai postitse osoitteeseen Aspa-säätiö, Kirjoituskilpailu, Viljatie 4 A, 00700 Helsinki. Kilpailuun osallistuvat kaikki tarinat, jotka ovat vastaanottajalla viimeistään
31.8.2015.
Tarinat arvioi raati, johon kuuluvat dramaturgi Veikko Nuutinen, kirjailija
Essi Tammimaa, Aspan viestintäpäällikkö Katri Laukkanen ja järjestöjen edustajina Saija Kivimäki CP-liitosta, Henrietta Gyllenbögel Mielenterveyden keskusliitosta sekä Anneli Puhakka Kehitysvammaliitosta.
Ruotsinkielen asiantuntijana raadissa toimii toimittaja Solveig Arle
FDUV:sta ja saamenkielen asiantuntijana FT Taarna Valtonen.
Raati valitsee kummastakin sarjasta kuusi mielestään parasta tarinaa.
Arviointikriteereinä ovat tarinan kiinnostavuus ja tekstin sujuvuus.
Voittajatarinat valitsee Aspa-säätiötä 20 vuotta sitten perustamassa
ollut sosiaalineuvos Helena Hiila-O´Brien.
Kummankin sarjan voittaja palkitaan 500 euron rahapalkinnolla. Palkinto on saajalleen veronalaista tuloa. Jos tarinan kirjoittamiseen on
käytetty avustajaa, palkinto maksetaan tarinan varsinaiselle kertojalle.
Aspa-säätiö on vuonna 1995 perustettu vammaisten ihmisten ja
mielenterveyskuntoutujien asumisen asiantuntija.
LIIKUNTAVASTAAVIEN PERUSKURSSIT VUONNA 2015
iikuntavastaavien peruskurssi on tarkoitettu
Mielenterveyden keskusliiton paikallisyhdistysten
liikuntatoiminnasta vastaaville henkilöille tai niille,
jotka vasta suunnittelevat liikuntaryhmän ohjaamista
omassa yhdistyksessään.
Peruskurssi koostuu kahdesta kolmen päivän
kurssijaksosta. Peruskurssilla perehdytään liikunnan
perusasioihin niin käytännössä kuin teoriassakin.
Tavoitteena on rohkaista kurssilaisia ryhmän ohjaamisen
alkuun ja antaa neuvoja yhdistyksen liikuntaryhmien
perustamiseen.
Kurssilla tutustutaan monenlaisiin liikuntamuotoihin
kuten sauvakävelyyn, keppijumppaan, lihaskunto­
harjoitteluun sekä erilaisiin peleihin ja leikkeihin.
Samalla voi vaihtaa kokemuksia toisten vertaisohjaajien
kanssa. Kurssille otetaan 14 kurssilaista.
KURSSIN HINTA:
Koko kurssin omavastuu on 40 euroa. Toivottavaa on,
että hakijan yhdistys maksaisi omavastuuosuuden.
Matkakulut korvataan kurssilaisille kurssin jälkeen
yleisten kulkuneuvojen mukaan.
KURSSILLE HAKEMINEN
Hakulomakkeita kurssille voi tulostaa osoitteesta www.mtkl.fi
(Palvelut – Tapahtumat ja kurssit) tai tilata liikuntasihteeriltä.
Yhdellä hakemuksella haetaan automaattisesti molemmille
peruskurssin kurssijaksoille.
LIIKUNTAVASTAAVIEN PERUSKURSSI
EERIKKILÄN URHEILUOPISTOSSA, TAMMELASSA
Ensimmäinen jakso on 13.–15.5.2015 ja toinen
jakso 9.–11.9.2015. Hakuaika päättyy
20.4.2015. Etusijalla kurssille ovat hakijat,
jotka tulevat Pirkanmaan, Hämeen, Satakunnan,
Uusimaan ja Varsinais-Suomen alueen
yhdistyksistä.
LIIKUNTAVASTAAVIEN PERUSKURSSI
SPORT & SPA HOTEL VESILEPPIKSESSÄ,
LEPPÄVIRRALLA
Ensimmäinen jakso 1.–3.9.2015 ja toinen jakso
27.–29.10.2015. Hakuaika päättyy 1.8.2015.
Etusijalla kurssille ovat hakijat, jotka tulevat
Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Etelä-Savon
yhdistyksistä.
KURSSIHAKEMUKSET JA LISÄTIEDOT:
Mielenterveyden keskusliitto ry
Liikuntasihteeri Kati Rantonen
Keskustie 18 E 21
40100 Jyväskylä
p. 046 920 6427
[email protected]
Mielenterveys
on voimavara
TEKSTI Henrietta Gyllenbögel
luodes­
sa pienet asiat nousevat tär­
keään rooliin. Kyse on pienistä
arjen muutoksista ja positiivis­
ten tottumusten luomisesta.
HENKISTÄ HYVINVOINTIA
HENKISEN HYVINVOINNIN
TUNNUSMERKKEJÄ
•Tyytyväisyys elämään ja
työhön: vaikka asiat eivät oli­
sikaan täydellisesti, on silti
pääsääntöisesti hyvä olla.
•Aktiivisuus: jaksaa tehdä
muutakin kuin sen, mikä
on pakko.
•Myönteinen perusasenne:
suhtautuu asioihin avoimesti
ja kiinnostuneesti.
•Kyky sietää kohtuullisessa
määrin epävarmuutta ja
vastoinkäymisiä.
•Oman itsensä hyväksyminen
puutteineen ja vahvuuksineen.
MIELENTERVEYDEN VOIMA­
VAROJA VOI VAHVISTAA
Mielenterveys on ihmisen hyvin­
voinnin, terveyden ja toimin­
takyvyn perusta. Mielenterveys
ei ole staattinen tila, vaan
muovautuu koko elämän ajan
persoonallisen kasvun ja kehi­
tyksen myötä.
Suotuisissa olosuhteissa
mielenterveyden voimavarat
kasvavat ja epäsuotuisissa ne
voivat kulua enemmän kuin
uusiutuvat. Mielenterveyteen
liittyviä tietoja ja taitoja voi
myös oppia ja opettaa.
Mielen hyvinvointiin vaikutta­
vat monet tekijät:
•yksilölliset tekijät: identiteetti,
sopeutumiskyky ja
itseluottamus
•sosiaaliset ja vuorovaikutuksel­
liset tekijät: perheen, työn, ja
koulun muodostamat yhteisöt
•yhteiskunnan rakenteelliset
tekijät: palvelut ja yhteis­
kuntapolitiikka
•kulttuuriset tekijät: vallitse­
vat yhteiskunnalliset arvot ja
mielenterveyden sosiaaliset
kriteerit
•biologiset tekijät.
Mielenterveys ei siis ole vain
mielen sairauksien puuttumista
vaan mielen hyvää vointia ja ih­
misen kykyä selviytyä arjessa.
WHO:n määritelmän mukaan
mielenterveys mahdollistaa:
•kyvyn luoda ihmissuhteita
ja välittää toisista
•taidon ilmaista tunteitaan
•kyvyn tehdä työtä
•ajoittaisen ahdistuksen
ja hallinnan menetyksen
sietämisen omassa elämässä
tapahtuvien muutosten
hyväksymisen.
Hyvä mielenterveys on siis
voimavara joka auttaa ihmisiä
kokemaan elämän mielekkääksi,
solmimaan ja ylläpitämään so­
siaalisia suhteita sekä toimi­
maan tuottavina ja luovina yh­
teisön jäseninä. 
Lähteet: Voiman lähteet,
Työterveyslaitos 2009, Terveyden ja
hyvinvoinnin laitos, Maailman
terveysjärjestö WHO
HENKISEN HYVINVOINNIN
VIIKKOA vietetään
vuosittain huhtikuun
lopulla, viikolla 17. Viikon
aikana mielenterveys­­
yhdistykset järjestävät
esimerkiksi teemaan
liittyviä tilaisuuksia sekä
esittelevät toimintaansa
omalla paikkakunnallaan.
Mielenterveyden keskusliitto lahjoittaa Henkisen
hyvinvoinnin viikolla
joulukeräyskampanjasta
saaduilla varoilla 1000
kappaletta Nuori mieli
-oppaita kouluihin ympäri
maata.
Teemaviikkoa vietettiin
ensimmäistä kertaa
vuonna 1999. Viikon nimi
muutettiin myöhemmin
Hyvän mielen viikoksi ja
vuonna 2014 se palautettiin takaisin alkuperäiseen
nimeen.
RUNO
Jaffaruno
Jos juoda aikoo, vois veden jaffaks taikoo limpparit kun ovat
niin hyviä Ja voisi lisää kehua, kun ottaa mansikkamehua
saa olla kuin lintu, jolla on jyviä ja raikasta vettä, niin
vesiselvänä että tykkää ihana pimu Joka on aivan tavallinen,
t-paitatyttö onnellinen ja jonka lempijuomana on limu
Tuomas Väätäinen
16 REVANSSI 2/2015
YHDISTYKSET
Välittämisen kyky on
kyky nähdä itsensä
toisessa, Kyky kuvitella
itsensä toisen asemaan ja
tilanteeseen. Kun toisen
ihmisen mielenterveys
säröilee, meillä on
oikeus auttaa. Meidän
tehtävänämme ihmisenä
on välittää ihmisestä.
AIKUISET
NUORET
NUORTEN
AIKUISTEN
TUKENA
ANNUT-MALLIN TOIMINTAMUODOT
* OLOHUONE
Kuusamolainen
ANNUT-malli
tarjoaa tukia nuorilta nuorille
ANNUT-toimintamalliin
kuuluvat vertaistuki- ja
tukihenkilötoiminta,
virikepaja sekä olohuone
luovat mahdollisuuksia
nuorten vapaaehtois­
toiminnalle toisten nuorten
hyväksi.
alkaen ANNUT-projekti. Pro­
jektin kohderyhmänä on ollut
15–25 vuotiaat, elämänhallin­
taansa tukea tarvitsevat, opin­
tonsa keskeyttäneet tai ilman
opiskelupaikkaa ilman jääneet
ja työttömät nuoret.
TEKSTI Eija Soinsaari
YKSILÖLLISTÄ JA
YHTEISÖLLISTÄ TOIMINTAA
JA VASTUULLISUUTTA
uorten mielipiteet jäävät
usein huomiotta yhteis­
kunnallisia päätöksiä
tehtäessä. Kaikilla kuitenkin
on halu tulla kuulluksi.
Aktiivinen kansalaisuus ei
synny itsestään selvästi, vaan
edellyttää kasvuolosuhteita,
joissa vahvistuvat itseluottamus,
rohkeus, luovuus ja ennen kaik­
kea varmuus siitä, että ihminen
voi vaikuttaa omaan ympäris­
töönsä ja siihen yhteisöön, mis­
sä elää. Sama pätee myös esi­
merkiksi huume- ja mielen­
terveyskuntoutujiin. Heillekin
pitää antaa oikeus osallisuuteen,
vaikuttamiseen ja välittämiseen.
Kuusamon Mielenterveyden
Tuki ry:n alaisuudessa on toimi­
nut vuoden 2011 alkupuolelta
Projektin tavoitteena oli muun
muassa löytää uusia testattuja
toimintamalleja yhdistyksen
toimintaan.
ANNUT-toimintamalli on
ollut nyt käytössä yli vuoden ja
saanut nuorilta ja myös yhteis­
työkumppaneilta myönteisen
vastaanoton.
– Kokonaisuus on kehitty­
nyt koko projektin aikana vä­
hitellen nuorten tarpeisiin, sel­
vittää projektissa sen alusta
alkaen mukana ollut ja myös
tukihenkilönä toiminut Ville
Nevala.
Hän kertoo myös, että jo­
kaisen nuoren kanssa on edet­
ty mahdollisemman käytän­
nöllisellä ja yksilön tarpeet
huomioon ottavalla tavalla.
N
– Vertaistuki ja toisten aut­
taminen on levinnyt nuorten
keskuudessa projektitoiminnan
ulkopuolellekin, toteaa Nevala
tyytyväisenä kehittyneeseen
yhteisölliseen toimintaan.
”OLEN OSALLINEN, VAIKUTAN.
MINUSTA VÄLITETÄÄN JA MINÄ
VÄLITÄN.”
ANNUT-toimintamallin peri­
aatteisiin kuuluu luottamus ih­
misen ja yhteisön kykyyn rat­
kaista itsenäisesti ongelmia,
yksilön oikeuksien kunnioitta­
minen ja erilaisuuden hyväk­
syntä sekä tasa-arvoisuus.
Toimintamalli tarjoaa osal­
listujille matalan kynnyksen
yhteisön, jonka toiminta perus­
tuu vapaaehtoisuuteen ja oma­
ehtoiseen ohjattuun toimintaan.
Mallissa huomioidaan osallistu­
jien tarpeiden mukainen yksi­
löllinen kuntoutuminen ja aute­
taan nuorta siirtymään opiske­
lujen tai työn pariin. 
Lisätietoa toiminnasta:
www.hyvanmielentukea.fi/
aikuiset-nuoret-nuorten-aikuistentukena.html
Arkipäivisin toimiva Olohuone Kitkantien varrella on matalan
kynnyksen avoin kohtaamispaikka kaikenikäisille nuorille. Se
on sijaintinsa johdosta helposti monien ihmisten saavutettavissa, eikä paikkaan lähteminen vaadi erityistä suunnittelua.
Olohuoneella on suvaitsevainen ja avoin ilmapiiri. Se tarjoaa mahdollisuuden antaa tai saada vertaistukea tai osallistua tukihenkilötoimintaan.
* VERTAISTUKI- JA TUKIHENKILÖTOIMINTA
Vertaistuki- ja tukihenkilötoiminnalla on tavoitteena lisätä
nuorten ja erityisesti tuettavien henkilöiden voimaantumista, elämänhallintaa ja hyvinvointia sovittujen tavoitteiden
mukaisesti
Toiminnan tavoitteena on helpottaa heidän oireitaan, lievittää yksinäisyyttä ja luoda lisää sosiaalista verkostoa ja
aktivoida heitä jo olemassa olevien palvelujen piiriin.
– Projektissa sosiaaliset taitoni ovat kehittyneet, ja olen
alkanut ymmärtää itseäni paremmin, kertoo Kira Karjalainen,
joka on toiminut vertaistukihenkilönä ja haluaisi kouluttautua tukihenkilöksi.
Toiminta mahdollistaa vertaistukiryhmien luontaisen syntymisen, niitä ei kutsuta kokoon.
* VIRIKEPAJA
Pajassa työskennellään ryhmissä tai yksilöllisesti, mahdollisuuksien mukaan nuoria kiinnostavien asioiden parissa ja
kehitetään yhteistä toimintaa. Virikepajalla on muun muassa
korjailtu vaatteita, askarreltu ja tuunattu vanhasta uutta sekä
pelattu tunnetilakorteilla. Virikepajalta voidaan lähteä yhdessä harrastamaan myös muualle esim. korjaamaan autoa.
Tavoitteena on löytää luovan ryhmätoiminnan ja yksilön
vahvuuksien myötä luontevia tapoja elämänhallinnan sekä
sosiaalisen taitojen kehittämiseen. Toiminnassa keskitytään
osallistujien voimavaroihin, vahvuuksiin sekä uuden oppimisen mahdollistamiseen tavoitteena työ- ja toimintakyvyn parantuminen.
ANNUT-TOIMINTAMALLI
AIKUISET NUORET NUORTEN AIKUISTEN TUKENA
Yksilöllistä ja yhteisöllistä toimintaa ja vastuullisuutta
VERTAIS- JA TUKIHENKILÖTOIMINTA
Vertaistuen ja tukihenkilötoiminnan kautta lisätä nuorten
voimaantumista, elämänhallintaa ja hyvinvointia
OLOHUONE
Tarjoaa mahdollisuuksia
yksilön tai yhteisön
kohtaamiselle ja
omaehtoiselle
toiminnalle
VIRIKEPAJA
Nuorista lähtöisin
olevaa ryhmä- ja
yksilöllistä
virikkeellistä
toimintaa
Olen osallinen, vaikutan.
Minusta välitetään ja minä välitän.
Nuorten elämänhallinnan kokonaisvaltainen
ja suunnitelmallinen tukeminen
Helposti siirrettävissä ja levitettävissä oleva ANNUTtoimintamalli on käytettävissä toisten yhdistysten toiminnassa.
2/2015 REVANSSI 17
ANNUT-toimintamalli on käytettävissä toisten
yhdistysten toiminnassa.
s. 16
Säpikkään uudet tilat
luovat onnellisuustaskun
heti otteeseensa, kokki-Pappinen syliinsä ihan sananmukai­
sesti, Koillismaan vieraat.
Kun juhlan alkamisaika lä­
hestyi, alkoi ihmisiä saapua.
Säpikäs ry tekee läheistä yhteis­
työtä paikallisen Kehitys­
vammaisten Tuki ry:n kanssa.
Paikalle saapui myös Sodan­
TEKSTI Tarmo Raatikainen
kylän kaupunginvaltuuston
KUVAT Mika Kuusela
puheenjohtaja ja kunnan
amusta matkaan. Suun­ virkamiehiä. Muistakaa yhdis­
tasimme auton Malisen tykset kutsua aina juhliinne
Ilkan kanssa kohti paikallisia poliitikkoja, ettei
Sodankylää. Pohjoisessa tuom­ asianne unohtuisi!
Soppaa söi ja kakkukahveja
moinen 500 km edestakainen
piipahdus päiväsiltään ei ole nautti satakunta juhlavierasta
kummoinen suoritus. Ritva-­ sulassa sovussa. Virittelin kita­
Liisa Korhonen, Säpikäs ry:n raa ja kertailin vielä esitykseni
puheenjohtaja oli soitellut mi­ runkoa. Ilmassa oli suuren yhdis­
nulle viikkoa aikaisemmin ja tystoiminnan juhlan tuntua!
pyydellyt puhumaan yhdistyk­
KESTÄVÄ JA VILLI VAPAEHTOISUUS
sen uusien tilojen avajaisiin.
Matkalla halki lumisen Puheeni aluksi totesin, kuinka
Koillismaan, yli Napapiirin, tärkeää vapaaehtoistyö on
kohti pohjoista elokuvajuhla­ mielenterveystyössä. Vapaa­
kaupunkia, ehdimme Ilkan ehtoistyöllä joudutaan ajoit­
kanssa jutella paljon yhdistys­ tain paikkaamaan julkisen sek­
ten asioista. Jo syksyllä teim­ torin mielenterveystyön auk­
me valtuustossa kannanoton, koja. Laskelmien mukaan jokai­
jossa usutimme yhdistyksiä ja nen julkiseen työhön sijoitettu
julkista sektoria yhteistyöhön euro on vapaaehtoispuolella
mielenterveyskuntoutujien tu­ kuuden euron arvoinen.
Onnellisuustasku on paikka,
kemisessa. Eräs tärkeä asia on
turvata yhdistysten toiminnal­ jossa on helpompi hengittää,
paikka jossa esimerkiksi vertaisle tilat.
Sodankylässä saavuimme tukeen perustuva villi vapaatilaviin, valoisiin ja esteettö­ ehtoisuus alkaa kukoistaa.
Lainaus on Lapin yliopiston
mään liikkumiseen suunnitel­
tuihin tiloihin. Keittiössä pori­ tutkija Liisa Hokkasen tutki­
si Maritan keitot, puheenjoh­ muksesta, joka käsitteli
tajalle juustoinen kasviskeitto, Mielenterveyden keskusliiton
muille lapinukonkeitto. Lappi­ jäsenyhdistysten toiminnan vai­
lainen ystävällisyys nappasi kutuksia.
Sodankylän Säpikäs ry
juhlisti uusia toimitilojaan
tammikuun lopussa.
Juhlissa puhunut valtuuston puheenjohtaja pohti
vapaaehtoistyötä ja sen
vaikutuksia mielen­
terveystyössä.
A
Mi e l i maasta r y:n
koulutusta
kevääl l ä 2015
Akuuttiin mielenterveys­
työhön vapaaehtoistyöstä ei
ole, ”onnellisuustaskujen” luo­
miseen, kuten Säpikkään uudet
tilat ovat, vapaaehtoistyöstä
on.
Puheessani sivusin myös
vapaaehtoistyön määrittelyä.
Liisa Hokkanen jakaa vapaa­
ehtoistyön kestävään ja villiin
vapaaehtoisuuteen.
Kestävä vapaaehtoisuus on
ammatillistunutta, organisoitunutta ja hallittavaa. Tällainen vapaaehtoistoiminta on siten myös helpommin mitattavissa ja osoitettavissa olemassa
olevaksi yhteistyökumppaneille,
rahoittajille ja yhteiskunnalle.
Villillä vapaaehtoisuudella tarkoitetaan kauppakassin kantamista, pihan kolaamista, saunottamista, kyydin tarjoamista,
tiedon jakamista, lomakkeiden
täyttämisessä auttamista, ventovieraan kuuntelemista, toisen
ihmisen hädän jakamista – ilman,
että toimintaa ohjaa yhdistys
tai jokin muu taho.
onnellisuustaskut ovat reiällisiä – ne ovat vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa.
Kiitos Sodankylä! Toimin­
nanjohtajamme Olavi Sydänmaanlakan tervehdyssanoja
lainaten: ”Mielenterveyden
keskusliiton juuret ovat syvällä
potilaiden ja mielenterveys­
kuntoutujien kokemusmaail­
massa. Me pysymme pystyssä
sillä, että juuremme ovat levin­
neet laajalle aina Sodankylää
TASKUISSA LUODAAN PERUSTA
YHTEISÖLLISYYDELLE
myöten. Me olemme olemassa
äänenä yhdessä vahvempia.
Ajatelkaa suuria, sillä te olette
sitä.”
Kirjoittaja on Mielenterveyden
keskusliiton liittovaltuuston puheenjohtaja ja yhdistyskentän ristiretkeilijä
Kursiivilla kirjoitetut lainaukset
ovat Lapin yliopiston tutkija
Liisa Hokkasen tutkimuksesta
”Mielenterveysaktiivien toiminta,
kysely Mielenterveyden keskusliiton
jäsenyhdistysten aktiivitoimijoille”,
joka julkaistiin Mielenterveysmessuilla marraskuussa 2014.
Tilaisuus päättyi yhteislauluun.
Raatikaisella oli, kuten tavallista,
kitara mukanaan säestämistä varten.
Ritva-Liisa Korhonen, Säpikäs
ry:n puheenjohtaja toivotti vieraat
tervetulleiksi yhdistyksen uusiin
toimitiloihin.
Sodankylässä pantiin pöytä koreaksi
uusien tilojen kunniaksi.
Säpikkään uusista tiloista poistui
silminnähden tyytyväisiä ihmisiä.
Erityiseen arvoon onnellisuustaskut nousevat, kun osallisuus, osallistuminen tai vaikuttaminen yhteiskuntaan on
muutoin heikoissa kantimissa.
Taskuissa kestetään ympäristön painetta, päästään yli heikoista hetkistä ja luodaan perustaa yhteisöllisyydelle. Hyvin
toimivassa demokratiassa
RYHMÄNOHJAAJIEN JATKOKURSSI:
10.–12.4.2015 Koulutuskeskus Sopukka, Sipoo
JATKOKURSSI on tarkoitettu Mieli Maasta –yhdistyk-
sen ryhmänohjaajana toimiville. Jatkokurssille voivat
hakea henkilöt, jotka ovat käyneet Mieli Maasta ry:n
tai jonkun muun tahon järjestämän vertaisohjaajan
peruskurssin. Jatkokurssin tavoitteena on syventää
peruskurssilla ja ryhmän ohjaamisessa saavutettuja
taitoja. Kurssilla käsitellään mm. ryhmäkokemuksia,
ongelmatilanteita, ohjaajan omia voimavaroja sekä
tehdään käytännön harjoituksia.
KAIKKI KURSSIT ovat ilmaisia Mieli Maasta ry:n
jäsenille. Myös matkakulut korvataan jälkikäteen
jäsenille halvimman julkisen kulkuneuvon mukaan
ja joissakin tapauksissa kilometrikorvauksina.
Muille halukkaille koulutus maksaa 140 euroa.
KAIKILLE KURSSEILLE haetaan kirjallisesti.
Hakulomake löytyy yhdistyksen kotisivuilta:
http://mielimaastary.fi/koulutus. Lähetä
hakulomake postitse osoitteeseen Mieli maasta ry,
Asemamiehenkatu 4 (6.kerros),
00520 HELSINKI.
YHTEYDENOTOT ja tiedustelut yhdistyksen toimistolta p. 050 441 2112 /
[email protected] tai puheenjohtaja Heidi Järviseltä p. 044 756 0101.
18 REVANSSI 2/2015
VAALITILAISUUS
JOS LÄHEISELLÄSI ON ONGELMIA
MIELENTERVEYDEN KANSSA
MIELENTERVEYSYHDISTYS HYVÄN MIELEN TALO RY Oulussa tar-
joaa erilaista mielenterveyttä tukevaa ja mielenterveysongelmia
ennaltaehkäisevää toimintaa. Omaistoiminnassa tuetaan läheisiä mm. vertaistuen, tiedon ja henkilökohtaisen auttavan keskustelun sekä koulutus- ja virkistysmahdollisuuksien avulla. Omaistoiminnan alueena on koko Pohjoinen Suomi.
TOIMINTAA KEVÄÄLLÄ 2015:
Omaisryhmät: Omaisten ja läheisten vertaistukiryhmissä pääsee luottamuksella ja ohjaajan tuella juttelemaan jaksamisestaan ja kokemuksistaan sekä saamaan arjen vinkkejä muilta läheisiltä. Pohjois-Suomessa toimii useita omaisryhmiä eri paikkakunnilla. Tukea jaksamiseen voi saada myös puhelimitse kokoontuvasta vertaisryhmästä ”puhelinryhmästä”, joka on osallistujille
maksuton ja johon voi osallistua myös nimettömänä ja omasta
kodistaan käsin. Omaisryhmiä perustetaan tarpeen ja resurssien
mukaan eri puolille Pohjois-Suomea.
Omaispäivät 12.–14.6.2015 järjestetään yhteistyössä Mielenterveyden keskusliiton kanssa. Päivillä on tarjolla tietoa, vertaiskeskusteluita, kokemusten vaihtoa ja virkistäytymistä. Päivien
hinta on Hyvän mielen talon jäsenille 45 € sisältäen majoituksen,
ohjelman ja ruokailut. Ei-jäsenille hinta on 120 €. Hyvän mielen
talon jäsenyys 10 €.
Muu tuki: Pohjois-Suomen omaisille on tarjolla henkilökohtaista
auttavaa keskustelua, jossa voidaan yhdessä kartoittaa elämäntilannetta ja tukimahdollisuuksia. Omaisia ja läheisiä tukevia
koulutuksia, virkistystä ja tilaisuuksia järjestetään vuosittain useita eri paikkakunnilla. Omaistoimintaa järjestetään yhteistyössä
paikallisten toimijoiden kanssa: Jos olet kiinnostunut saamaan
omaisia tukevaa toimintaa paikkakunnallesi, ole yhteydessä omaistyöntekijään.
Lisätietoja: omaistyöntekijä Sanna Hyry,
p. 041 5402 354, [email protected]
tai www.hyvanmielentalo.fi/omaistoiminta
OMAISRYHMÄT ERI PAIKKAKUNNILLA
yy Haapajärven omaisryhmä yy Haapaveden omaisryhmä (UUSI)
yy Iin omaisryhmä (tauolla)
yy Ivalon omaisryhmä yy Kemin omaisryhmä
yy Kemijärvi (mahdollista aloittaa)
yy Kempeleen omaisryhmä (UUSI 2015)
yy Kiimingin omaisryhmä
yy Koillismaa (Taivalkoski, Posio, Kuusamo):
omaisen ABC (syksy 2015)
yy Kuusamon omaisryhmä (toiminnallinen ryhmä)
yy Kuusamon omaisryhmä (keskusteluryhmä)
yy Oulu:
yy Vanhempien omaisryhmä (UUSI 2015)
Omaispäivillä
yy Aikuisten lapsiomaisten ryhmä
Kuusamossa
(UUSI 2015)
2014 ohjaajat
yy Vertaisryhmä nuorille (UUSI 2015)
Liisaa ja Tarja
hilpeissä
yy ”Voimavaroja arkeen”
tunnelmissa. yy Pudasjärven omaisryhmä
Liisa on Hyvän
yy Raahen omaisryhmä
mielen talo ry:n
yy Ranuan omaisryhmä
vapaaehtoinen
yy Rovaniemen omaisryhmä
ohjaaja ja Tarja
yy Sodankylän mielenterveys- ja
Tikkanen on
päihdeomaisten ryhmä (UUSI)
Mielenterveyden
yy Vaalan omaisryhmä (mahdollista aloittaa)
keskusliitto ry:n
yy Ylivieskan omaisryhmä
hankekoordinaattori.
yy Ylivieska Sähäkän omaisryhmä
Mielenterveyspalveluja ihmisille
SOSTEn ja Hyvän mielen
talo ry järjestivät
vierailun Oulun vaalipiirin
kansanedustaja­ehdokkaille.
ihmisen psyyken hoitoon ei
riitä pelkkä lääkitys.
TEKSTI Liisa Alanampa
KUVAT Virve Ahola
Kuten ministeri Räty totesi,
Suomi on järjestöjen luvattu
maa. Järjestötyö kohtaa kuiten­
kin monia haasteita: Ammatil­
listuminen uhkaa toiminnan
joustavuutta ja rahalliset re­
surssit tuottavat päänvaivaa
etenkin silloin, kun kolmannen
sektorin toimijoille sysätään
vastuuta palveluista, joita julki­
sella sektorilla ei ole varaa hoi­
taa. Haastavaa on myös yksi­
näisyys, joka Rädyn mukaan on
yhtä haitallinen ilmiö kuin tu­
pakointi mutta ei yhtä vaaralli­
sena pidetty. Miten yksinäinen
ihminen löytää tiensä lääkkeen
– esimerkiksi järjestöjen toi­
minnan – äärelle?
Etenkin vaalien alla sosiaa­
li- ja terveyspolitiikka on kuu­
mana kihisevä puheenaihe.
H
yvän mielen talolla
Oulussa oli tiistaina
10.3. ilahduttava määrä
kansanedustajaehdokkaita jut­
telemassa mielenterveyspalve­
luista. Ehdokkaiden lisäksi pai­
kalla oli Hyvän mielen talon
kokemusasiantuntijoita, jotka
esittivät kehittämisideoita eh­
dokkaille ja tilaisuudessa vie­
railleelle sosiaali- ja terveysmi­
nisteri Laura Rädylle (kok.).
Alkupuheenvuorossa SOSTEn
johtaja Anne Knaapi korosti
ehdokkaiden ja järjestöjen vä­
lisen keskustelun tärkeyttä, sil­
lä paikalle saapuneet ehdokkaat
saattaisivat myöhemmin olla
tekemässä järjestöjä koskevia
päätöksiä.
Asiakaslähtöisen mielen­
terveystyön vahvistamisessa
järjestöt ovat hyvä yhteistyö­
kumppani. Järjestöjen jäsenis­
töön kuuluvat mielenterveys­
kuntoutujat ja heidän lähei­
sensä tuovat kehittämiseen
mukaan moniäänisyyttä ja
kokemusasiantuntijuuteen pe­
rustuvaa tietoa sairauden vaiku­
tuksista, toipumisesta ja palvelu­
järjestelmästä.
VASTUUHENKILÖ AVOHOITOON
Kokemusasiantuntijoilla oli
paljon sanottavaa mielen­
terveyspalveluista. Huolissaan
oltiin muun muassa niistä
mielenterveyskuntoutujista,
jotka hoitojaksolta avohoitoon
siirtyessä ovat vaarassa syr­
jäytyä seurannan vähäisyy­
den vuoksi. Ratkaisuksi esi­
tettiin vastuuhenkilöä, joka
tukisi kuntoutujaa avohoidon
aikana. Tällainen jatkuva
seuranta tulisi valtiollekin
edullisemmaksi kuin hoito­
kuvioiden aloittaminen aina
alusta.
Lisäksi toivottiin, että eten­
kin hiljaisten ja eristäytyvien
henkilöiden mielenterveyteen
kiinnitettäisiin tarkemmin huo­
miota. Mielenterveysongel­
miin olisi hyvä puuttua mah­
dollisimman varhaisessa vai­
heessa. Myös yleisiin asen­
teisiin toivottiin tuntuvaa
muutosta, jotta mielenterveys­
kuntoutujien ei tarvitsisi pelä­
tä leimautumista esimerkiksi
työpaikalla tai työterveyden­
huollossa. Hoidossakin tulisi
varmistaa kokonaisvaltaisuus,
JÄRJESTÖT APUNA
YKSINÄISYYDESSÄ
Yleisesti ottaen tilaisuudessa
toivottiin yhdenvertaisuutta
m i e lenter veyspalveluihin.
Vaikka täydellisen tasa-arvon
saavuttaminen on utopistinen
ajatus, ei siihen pyrkiminen ole
turhaa. Kun julkiset terveys­
palvelut lyövät järjestöjen ja
näiden tarjoaman kokemus­
tiedon kanssa viisaat päät yh­
teen, kohdataan potilas ihmise­
nä eikä vain sairastavana asiak­
kaana. Rädyn mukaan hallinto­
rakenteet eivät hoida ihmisiä,
mutta kuten yksi kokemus­
asiantuntijoista esitti, voisivat
ne edistää yhdenvertaisuuden
toteutumista lisäämällä kou­
lujen opetussuunnitelmaan
elämäntaito-opetuksen muo­
dossa. Kuten Hyvän mielen ta­
lon tunnuslause kuuluu, sydä­
mellä näkee hyvän. Mitä näem­
me, kun katsomme mielen­
terveyskuntoutujaa? 
Kirjoittaja on opiskelijaharjoittelija.
Sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty jututti mielenterveysalan
kokemusasiantuntijoita Erkki Mannista ja Osmo Lämsää Hyvän
mielen talolla Oulussa.
Johtaja Anne Knaapi esitteli Suomen
sosiaali ja terveys ry:n tavoitteet
tulevalle vaalikaudelle.
Eduskuntavaaliehdokkaat tulivat
kuuntelemaan ja keskustelemaan
mielenterveysasioista Hyvän mielen talolle.
2/2015 REVANSSI 19
TAIDENÄYTTELY
Taidetta suljetulta osastolta
KUVATAITEILIJA Jani ”Rybä”
Rytkösen näyttelyn nimi
kertoo oleellisimman: 21 päi­
vää Peijaksen suljetulla osastolla.
Kokoelman 20 lyijykynäteosta
syntyivät taiteilijan 21 päivän
mittaisella jaksolla sairaalan sul­
jetulla psykiatrisella osastolla,
yhden taulun päivävauhdilla.
Piirtämisen tuomaan flow-­
tilaan taiteilija saattoi paeta
päänsä sisällä kuuluvia ääniä.
Samalla hän sai kokea luovuu­
den iloa, jonka tuloksiin voi
tutustua saman sairaalan kah­
viossa huhtikuun ajan. 
Jani Rytkönen, 21 päivää Peijaksen
suljetulla osastolla, 1.4.–30.4.2015
Peijaksen sairaala, Vantaa, 2.
kerroksen kahvio, avoinna arkisin
klo 7–19 ja viikonloppuisin 11–19.
Taiteilijan fanisivut Facebookissa
nimellä Jani Rybä Rytkönen.
KIRJA-ARVOSTELU
Pahuuden myytit aikamme ilmiöissä
TEKSTI UNTO VASKUU
valkoiseksi,
mutta sitten näin Sertolla pes­
tyn perkeleen.”
Hyvän kääntöpuoli on te­
rävä kirjoituskokoelma pahuu­
desta ja siihen liittyvistä myy­
teistä. Sanottavaa riittää muun
muassa nettipalstojen anonyy­
meistä asiantuntijoista, uskomus­
hoidosta, viihteellistyneestä
tiedonvälityksestä, syrjäyty­
”LUULIN ENKELIÄ
misestä, väkivallasta, suoma­
laisesta rangaistuskäytännöstä ja
monenlaisesta humpuukista ja
lööperistä.
Pahuuden ilmenemismuo­
toja on paljon, ja usein paha ver­
houtuu näennäisen hyvyyden
kaapuun. Vaikka pimeän puo­
lella mennään, kirjoituksissa on
myös pilkettä silmäkulmassa.
Hannu Lauerma on oiva
sanankäyttäjä ja ottaa kirjas­
saan reippaasti kantaa aikamme
ilmiöihin ja arvostelee reippaas­
ti alalla vallitsevia epäkohtia ja
lieveilmiöitä.
Lauerma on lääketieteen
tohtori, psykiatrian ja oikeusp­
sykiatrian erikoislääkäri ja
psykoterapeutti. Hänellä on
unilääketieteen erityispätevyys.
Lauerma työskentelee psykiat­
risen vankisairaalan vastaava­
na ylilääkärinä ja Terveyden ja
hyvinvoinnin laitoksen tutkimus­
professorina. 
Hannu Lauerma,
HYVÄN KÄÄNTÖPUOLI,
Wsoy 2014, 269 s.
TÄMÄN MERKIN TAKANA ON
TUHANSIA HYVIÄ �KOJA
RAY TUKEE TÄNÄ VUONNA
MIELENTERVEYDEN KESKUSLIITTO RY:N
HYVIÄ TEKOJA 3 187 000 EUROLLA.
Tämän merkin takana on tuhansia hyviä tekoja.
RAY rahoittaa vuosittain n. 800 järjestön toimintaa.
Sadattuhannet saavat apua eri elämäntilanteissa.
20 REVANSSI 2/2015
Mielipiteet, kannanotot, kiitokset ja moitteet ovat tervetulleita.
Kirjoita lyhyesti ja perustele väittämäsi.
Toimitus muokkaa ja lyhentää
kirjoituksia tarvittaessa. Emme
maksa kirjoituksista palkkiota. Lähetä
kirjoitukset mieluiten sähköpostilla:
[email protected] tai osoitteella:
Mielenterveyden keskusliitto,
Revanssi, Mielipide, Malmin
kauppatie 26, 4. krs, 00700 Helsinki.
Rohkeasti eläkkeelle
MIELIPIDE
H
oi vertaiset ja kuntou­
tujat, hoitoalan ihmi­
set ja muut mielen­
terveysalan ihmiset. Minä olen
tätä asiaa kauan miettinyt, että
siitä pitää kirjoittaa, nyt sen
tein. Eli eläke, miksi se on tar­
peellinen nuorelle aikuiselle?
Eläke auttaa ihmistä elä­
mään tervettä elämää. Mikäli
on oikeasti joutunut sairauden
takia hoitoon vaikka 3–5 ker­
taa, pitäisi eläke saada ilman
mitään jatkuvia hakemisia.
Miksi?
Itsekin pistin vastaan eläke­
hommissa, eikä Kelakaan sitä
myöntänyt aiemmin elämässä­
ni. Kun sain lapsen, viisastuin
monessa. Myös tässä asiassa.
Jos olet ollut suljetulla osastol­
la yli 3 kertaa hoidossa, tiedät
miten vaikeaa se on. Muut ih­
miset jotka ei terveysasioista
tai laitoshoidosta ymmärrä
mitään, eivät voi käsittää näitä
asioita. Työelämä on raaka,
siellä ei oikein aina hahmoteta,
mitä ihminen jolla on vaikea
sairaushistoria tarvitsee. Tai
voidaan aliarvioida.
Sairastuminen, se väsyttää.
Jos olet ollut laitoksessa sairau­
den takia, olkoon se psykoosi
tai masennus tai mikä vaan,
jos se toistuu vaan, on selvää,
että työelämä ei enää semmoi­
senaan sovi. Tätä asiaa ei tar­
vitsisi hävetä, jos jollain olisi
ollut 3 kertaa syöpä tai sydän­
kohtaus ja hän olisi eläkkeellä
– kaikki ymmärtää eikä tarvit­
se selittää. Eläkkeellä voi silti
kuntoutua, ns. tervehdyttää it­
seään. Eläkkeellä on hyvä olla,
ja jos se olisi raha-summaltaan
isompi, olisi tietty vielä pa­
rempi.
Eläkkeen ohellahan voi teh­
dä työtä, se eläke myös helpot­
taa arkea. Eläkeläiset tuppaa
jäämään köyhiin, koska meillä
on rajoitettu tarkasti se määrä,
minkä verran rahaa saa tienata
eläkkeen lisäksi, ja tämä sum­
ma on hyvin pieni. Sen takia
eläkkeellä oleva on riippuvai­
nen erilaisista tuista joka ta­
pauksessa. Tätäkään ei silti pi­
täisi hävetä, mutta sosiaali- ja
terveysalan ihmisten tulisi ehkä
ymmärtää, miten hankalaa se
on. Eläkeläinen ei saa menes­
tyä rahallisesti.
Jokaisella aikuisella on myös
halu toimia, niin kuin minul­
lakin. Kun pääsin eläkkeelle,
parantumiseni kiihtyi ja tiesin,
että enää ei tarvitse vakuutel­
la ja hakea työtä tai muita
tukia. Työskentelen parhaiten
näin. Taiteestani en tienaa
rahaa, luennoistani joskus
luentopalkkion.
En tarvitse enää mielialatai neurologista lääkitystä, käy­
tän luontaishoitoja. Kuulen
ääniä, mutta ne eivät häiritse
minua. Äänien kuuleminen
päinvastoin on ollut hyvin
eheyttävä tekijä minulle. Olen
oppinut hoitamaan itseäni.
Minulla oli loistava avo­
hoito ja sain eläkkeen, jonka
avulla keskityin hyvin itseni
hoitamiseen.
Nyt saa olla ja elää mennä
eteenpäin, keskittyä perheeni
asioihin ja taiteeseen. Ihminen
kuitenkin kaipaa tekemistä ja
virikkeitä, älyllisiä haasteita ja
aktiviteettejä. Itse saan niitä
toteuttaa harrastukseni ja työ­
ni parissa niin paljon kun jak­
san. Harrastan joogaa ja pila­
testa, kevyitä lajeja, mutta
myös tanssia. Moni eläkeläinen
Saara Sutinen
näyttelyssään
2014 Ravintola
Rytmissä
Helsingissä.
pakenee harrastuksia koska ne
maksaa, minä ajattelen ihan
päinvastoin: vaikka harrastuk­
seni maksaa niin ilman niitä
en pysyisi terveenä. Siellä saa
rentoutuakin ja omaa aikaa.
Eläke takaa sen että ajan käy­
tön saan päättää minä itse ja
lepään tarvittaessa.
Moni nuorempi ihminen
häpeää sitä että joutuu eläk­
keelle, tai ei halua eläkkeelle.
Ymmärtäähän sen. Moni myös
kuntoutuu, mutta minä esi­
merkiksi en kuntoutunut sel­
laiseen kuntoon koskaan,
että voisin elää ilman eläket­
tä ja pysyä terveenä vuodesta
toiseen.
Nyt asiat on hyvin. Pääasia
on, että laitosjaksot eivät uusiu­
tuisi. Minä satsaan siihen. Ter­
veyteeni.
Ja käyn vertaistukihommissa,
toimin aktiivina. Erosin skitso­
freniayhdistyksen hallitukses­
ta, koska hallinnolliset tehtä­
vät vievät liikaa voimia nyt. On
tärkeä osata tietää jaksamisen
rajat. Olen siihen nyt vasta op­
pinut. 
​
Saara Sutinen
taiteilija, musiikintekijä ja
aktiivi monessa mielenterveysja hoitoalan yhdistyksessä
KOKEMUSASIANTUNTIJUUS
Kokemusasiantuntijoilla tärkeä rooli
tutkimushankkeiden arvioimisessa
N
ykyaikaiset linjaukset
korostavat asiakkaiden
osallisuutta hoitotyön
kehittämisessä. Kokemusasian­
tuntijoiden osallistumista tut­
kimukseen, erilaisiin hankkei­
siin ja toiminnan kehittämiseen
on myös korostettu. Suomessa
toiminta on vasta aluillaan.
Mielenterveyden keskus­
liiton kokemusarvioitsijat teki­
vät syksyllä 2013 hankearvioin­
nin Turun yliopiston hallinnoi­
masta ja Työsuojelurahaston
rahoittamasta hankkeesta ”Tur­
vallinen työn hallinta”. Hanke
toteutettiin Helsingin ja Uuden­
maan sairaanhoitopiirin (HUS)
yhteistyönä.
Idea hankkeen käyttäjälähtöi­
sestä ja kokemusperäisestä ar­
vioinnista sai alkunsa kokemus­
asiantuntija Ritva Kemppaiselta,
joka toimi hankkeen ohjaus­
ryhmän jäsenenä.
– Tämä oli ensimmäinen
kerta, kun kokemusarviointia
tehtiin Mielenter veyden
keskusliitossa tällä tavalla. Itse
olen sitä mieltä, että kokemus­
arvioitsija on parhaimmil­
laan juuri tällaisissa hanke­
arvioinneissa, joissa aineisto
on valmiina ja vain potilasnä­
kökulma arviointiin puuttuu,
Ritva Kemppainen kuvaa.
NÄKÖKULMIEN YHDISTÄMINEN
YHTEISEN YMMÄRRYKSEN
SAAVUTTAMISEKSI
Hankkeen tavoitteena oli tukea
akuuttipsykiatrisilla sairaala­
osastoilla työskentelevien hoi­
tajien työhyvinvointia ja hoi­
don laatua. Hankkeessa pyrit­
tiin kehittämään näyttöön pe­
rustuva työmenetelmä väki­
valtatilanteiden ennakointiin,
riskien arvioimiseen ja poti­
laan kohtaamiseen. Mukana
oli kolme osastoa, jossa väki­
valtatilanteita esiintyi paljon.
Hankkeen kantavana ideana
oli potilaiden, omaisten, hoito­
henkilökunnan ja tutkijoiden
näkökulmien yhdistäminen yh­
teisen ymmärryksen saavutta­
miseksi, käytännön toimen­
piteiden suunnittelemiseksi sekä
sitä kautta väkivaltatilanteiden
ennakoimiseksi ja ennalta­
ehkäisemiseksi.
Kolme Mielenterveyden
keskusliiton kokemusarviointi­
koulutuksen käynyttä kokemus­
arvioijaa sai arviointityönsä
pohjaksi hankemateriaalia:
hankesuunnitelman, kokous­
pöytäkirjoja ja- esityksiä, muistiin­
panoja tutkijoiden vierailuilta
psykiatrisilla osastoilla, hank­
keesta kirjoitettuja dokument­
teja sekä hankkeen aikana osas­
toilla käyttöön otetun DASAväkivallan riskinarviointi­
mittarin.
Arviointimenetelmänä käy­
tettiin kokemusarvioijien ohjat­
tuja dialogisia työpajatyöskentelyä.
– Työn tekeminen tiimissä oli
nimenomaan tärkeää. Näin saa­
tiin mahdollisimman monta näkö­
kulmaa esille, Ritva Kemppainen
kuvailee.
Tutustuttuaan saatuun ma­
teriaaliin ja keskustelujen jälkeen
kokemusasiantuntijat laati­
vat kirjallisen arviointiraportin
hankkeen vahvuuksista ja kehit­
tämissuosituksista.
että asia näyttää aivan erilaisel­
ta silloin kun sen henkilö­
kohtaisesti on kokenut. Silloin
tietää, miltä asia tuntuu eikä
vain näytä tuntuvan, kuten
ulkopuolelta katsottuna. Koke­
musnäkökulman lisääminen
kaikkiin hankkeisiin, joihin se
sopii, on edullinen ja hankkeen
arvoa nostava lisä. Toivon, että
yhteistyömme jatkuu.
Mielenterveyden keskusliiton
kirjallinen arviointi liitettiin osaksi
Turun yliopiston Hoitotieteen
laitoksella tehtyä loppuraporttia
”Hoitajien työn hallinta psykiatrisen
potilaan väkivaltatilanteissa”. Kirja
on saatavilla internetistä (www.tsr.fi)
ja se on herättänyt laajasti
kiinnostusta ympäri Suomea.
ASIAN NÄKEMINEN
SISÄPUOLELTA
Ritva Kemppainen kertoo työn
olleen mielenkiintoista ja in­
nostavaa.
– Tällainen arviointityö tu­
lee jatkossa varmasti lisäänty­
mään, kun kokemusasiantuntijuus
saa lisää tunnettavuutta ja sille
kuuluvaa arvostusta. On selvää,
Tella Lantta, sh, TtM,
tohtorikoulutettava, Turun
yliopisto, hoitotieteen laitos
Ritva Kemppainen, kokemusarvioitsija, Mielenterveyden keskusliitto
Maritta Välimäki, sh, TtT, dosentti,
professori ja sivutoiminen ylihoitaja,
Turun yliopisto, hoitotieteen laitos;
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri
2/2015 REVANSSI 21
PALVELUASUMISEN KEHITTÄMINEN
Asumisyksiköstä kodiksi
Miten kuntoutujien tarpeisiin voitaisiin vastata
paremmin? Onko heillä
todellisia mahdollisuuksia
vaikuttaa asumisoloihinsa?
Mitkä asiat ovat jo hyvin ja
toimivia? Kirsi Hann teki
opinnäytetyössään
asiakas­tyytyväisyyskyselyn
mielenterveyskuntoutujien
asumispalveluyksikössä.
TEKSTI Kirsi Hann
K
unnilla on lakisääteinen
velvollisuus huolehtia
esimerkiksi mielen­
terveyssyistä tukea tarvitsevien
ihmisten asumisesta. Aikuisten
ihmisten tulee saada osallistua
mahdollisimman paljon oman
elämänsä päätöksiin ja niiden
toteuttamiseen.
Kuntoutus on pitkäaikainen
prosessi, jossa asiakas saa tu­
kea ja ajan myötä tulee mah­
dollisimman itsenäiseksi. Kun­
toutuksella on tavoite ja suun­
nitelma sen saavuttamiseksi.
Kauan on ajateltu, että ohjaajat
ja työntekijät tietävät parhai­
ten, ja nämä asenteet istuvat
lujassa. Nykyään on siirrytty
kuntoutujakeskeiseen toimin­
tamalliin, jonka perustana on
yksilöllisyyden kunnioittami­
nen sekä itsenäisyyden ja aktii­
visuuden tukeminen.
Asumisyhteisö on kuntout­
tava yhteisö. Kuntoutussuun­
nitelma, viikko-ohjelma, työ­
toiminta ja opiskelu auttavat
päivärytmin ylläpidossa ja
henkisen ja fyysisen hyvin­
voinnin saavuttamisessa.
Asumispalveluyksikössä ope­
tellaan ohjaajan tukemana
kodinhoitoa, rahankäyttöä sekä
monipuolisesti arjen taitoja ja
elämänhallintaa niin, että itse­
näisempi asuminen olisi tule­
vaisuudessa mahdollista. Ku­
kaan ei vuokraa asuntoa ihmi­
selle, joka ei koskaan siivoa ja
jolta laskut jäävät maksamatta.
EI SUURTA MUUTOSTA
Opinnäytetyössäni toteutin
suuren kaupungin ostopalvelu­
yksiköissä asuvien mielen­
terveyskuntoutujien asiakas­
tyytyväisyydestä lomakekyselyn.
On tärkeää selvittää, mikä
sujuu hyvin ja mikä huonosti,
jotta toimintaa voisi suunnitel­
la, kehittää ja arvioida. Opis­
kelijat tekivät vastaavan kyse­
lyn kolme vuotta sitten, joten
työni oli seurantatutkimus. Joku
jopa muisti täyttäneensä lo­
makkeen aikaisemmin eikä
halunnut tehdä sitä uudestaan.
Kolmessa vuodessa tuloksis­
sa ei näkynyt paljoakaan muu­
tosta.
Suurin osa mielenterveys­
kuntoutujista oli vastausten
mukaan tyytyväisiä asumis­
yksikköjen palveluihin. Vas­
tauksissa tuli aika vähän ha­
jontaa. Hieman muita mata­
lampia keskiarvoja tuli tyyty­
väisyydestä ruuanlaittomahdol­
lisuuksiin, päivätoimintaan,
tukeen raha-asioissa, tukeen
yhteydenpidossa ystäviin ja
sukulaisiin, tukeen asumis­
yksikön ulkopuolella liikkumi­
sessa ja tukeen asumisyksikön
ulkopuolella harrastamisessa.
VAIN PUOLET VASTASI
Kaikki eivät olleet tyytyväisiä
mahdollisuuksiinsa vaikuttaa
omaan kuntoutussuunnitel­
maansa. Voi tietenkin olla, että
kuntoutuja kaipaa enemmän
tukea kuin mitä voi saada, sillä
ohjaajan ei ole tarkoitus tehdä
asioita kuntoutujan puolesta.
On myös mahdollista, että lo­
makkeen laatineet henkilöt
eivät täysin osanneet miettiä,
mitä kaikkea olisi ollut järke­
vää kysyä.
Toisaalta on yleistä, että ih­
miset eivät rohkene olla täysin
rehellisiä ja vastaavat niin kuin
ajattelevat olevan sosiaalisesti
hyväksyttyä ja odotettua. Vas­
taukset voivat olla kaunisteltuja,
sillä asukkaat ovat riippu­
vaisuussuhteessa ohjaajiinsa.
Vastausprosentti oli vain
56 %, eli lähes puolet asuk­
kaista ei osannut tai halunnut
vastata kyselyyn. Vastasivatko
tyytyväiset innokkaammin ky­
selyyn?
Asukkaat saivat vielä kirjoit­
taa toivomuksiaan vapaasti.
Toivottiin ryhmiä, liikuntaa,
retkiä, apua siivouksessa,
omaa rauhaa ja ”että pär­
jäämme hyvin tässä yksikössä
kaikki”.
ULKOPUOLINEN
HAASTATTELIJA?
Kysyin johtavilta ohjaajilta
muun muassa, miten palautet­
ta heidän mielestään olisi jär­
kevää kerätä. Palvelukodeissa
järjestetään asukaskokouksia
ja asumisyksiköissä on palau­
telaatikoita. Ohjaajat pohtivat,
olisiko hyvä keskustella omalla
porukalla toiveista vai saisiko
ulkopuolinen haastattelija, ku­
ten opiskelija tai harjoittelija,
rehelliset ja myös kriittiset
mielipiteet paremmin selville.
Lomakekysely ei ole kovin
informatiivinen palautteen ke­
räämistapa ja käyttökelpoisen
palautejärjestelmän kehittämi­
nen vaatii luovia ratkaisuja.
Asumisen laatusuositusten
mukaan asiakastyytyväisyyttä
pitäisi kerätä vähintään kerran
vuodessa, mutta niin lyhyillä
ajanjaksoilla tuollaisessa loma­
kekyselyssä ei olennaisia eroja
tule.
Palveluasuminen on ihanne­
tapauksessa välivaihe matkalla
tukiasuntoon tai omaan asun­
toon. Nuorilla on elämä edessä
ja heistä useimmat kuntoutu­
vat hienosti opiskeluun ja työ­
elämään. Toisille kuntoutus­
kodista tulee oikea koti, jossa
Sosionomiopiskelija Kirsi Hann pohtii,
kuinka vilpittömiä vastauksia kyselyllä voi
saada. Usein ihmisillä on vaikeuksia antaa
negatiivista palautetta ja kritiikkiä, vaikka se
olisi oikeutettua.
KOKEMUSARVIOIJAT osallistuvat esimerkiksi mielenterveysja päihdepalvelujen toimivuuden, laadun ja tilan tai ihmisoikeuksien toteutumisen arvioimiseen.
Kokemusarvioinnin avulla pyritään parantamaan mielenterveys- ja päihdepalveluiden vaikuttavuutta ja laatua. Se on
kokemusperäistä, käyttäjälähtöistä ja toteutetaan yhteistyössä arvioinnin tilaajan sekä palveluntuottajan kanssa.
Tähän asti kokemusarvioijia on koulutettu lähinnä potilasjärjestöissä, esimerkiksi Mielenterveyden keskusliitossa.
Kokemusarvioijat voivat toimia tutkimus- tai arviointiryhmän jäseninä, he voivat toimia myös palveluiden suunnittelussa tai kehittämisessä tai muulla tavoin yhteistyössä asiantuntijoiden, työntekijöiden tai tutkijoiden kanssa.
Lähde: Outi Hietala ja Päivi Rissanen, Kokemusasiantuntija – hoidon ja
avun kohteesta omien kokemusten jakajaksi sekä palveluiden
kehittäjäksi – Opas kokemusasiantuntijatoiminnasta.
Kuntoutussäätiö & Mielenterveyden Keskusliitto
he voivat vanheta. Molempien
asiakasryhmien asuminen täy­
tyy järjestää mahdollisimman
kodinomaisesti.
Tavoitteena on vähitellen
luopua jaottelusta tuettuun
asumiseen, palveluasumiseen
ja tehostettuun palveluasumi­
seen ja pyrkiä yksilöllisiin rat­
kaisuihin ja tukimuotoihin. 
Artikkelin kirjoittaja on sosionomi
(AMK) –opiskelija, Laurea-ammattikorkeakoulu, [email protected].
Ohjaava opettaja: Matti Kurronen,
[email protected].
Kokemusarviointi antoi luotettavaa
tietoa asukkaiden tyytyväisyydestä
Lilinkotisäätiön asumisyksiköissä kerättiin aluksi
palautetta omin voimin, mutta kyselyjen toteutustapa todettiin epätasa-arvoiseksi.
TEKSTI Sari Sakala
KOKEMUSARVIOINNILLA pyritään kokemustietoon ja käyttä-
jälähtöiseen mielenterveys- ja päihdepalveluiden laadun parantamiseen vuoropuhelussa palveluntuottajan kanssa.
Henkilöt, jotka itse ovat olleet mielenterveyspalvelujen
käyttäjiä, pystyvät oman kokemuksensa ja laadukkaan koulutuksen kautta löytämään uudenlaista näkökulmaa palvelujen arvioimiseen ja kehittämiseen. Sitä hyödyntämällä voidaan
tuottaa uudenlaista kehittämistietoa asukkaiden näkemyksistä ja kokemuksista kuntoutumisestaan ja käyttämistään
asumispalveluista.
VÄÄRISTYNYT VALTA-ASETELMA
Mielenterveyden keskusliitto teki reilut kaksi vuotta sitten
arvioinnit Helsingissä sijaitsevien Lilinkotisäätiön kolmeen
tehostettua palveluasumista tarjoavan palvelutaloon. Lilinkotisäätiön kehittämisjohtaja Heikki Hyvönen kertoo, että
kokemusarviontina tehty selvitys antoi heille ideoita, joita he
eivät osanneet havaita itse toteuttamissaan kyselyissä.
– Totesimme, että asetelmassa, jossa ohjaaja kysyy
asukkaalta, valta-asetelma vääristää saatuja tuloksia. Kun
tuli tietoa MTKL:n kokemusarvioinnista, niin huomasimme
että tämä on se tie, jolla saadaan tasavertainen keskustelusuhde ja palveluiden käyttäjien näkökulma esiin.
Lisäksi Lilinkotisäätiössä havaittiin, että kyse on oikeiden
kysymysten esittämisestä.
– Henkilökunnan laatimat kysymykset olivat heidän näkökulmastaan ajateltuja, Hyvönen kertoo.
KEHITTÄMISIDEAT TOTEUTUKSEEN
Kehittämisehdotukset liittyivät käyttäjälähtöisyyden huomioon
ottamiseen asumisen arjessa. Palvelujen kehittäminen riippuu
usein hoksaamisesta.
– Meitä hämmästytti esimerkiksi se tulos, että kaikissa taloissa koettiin olevan liian vähän henkilökohtaista keskustelu­
aikaa ohjaajien kanssa, kun meillä oli käsitys että sitä on. On
varmasti vaikeaa sanoa ohjaajalle päin naamaa, että teillä ei
ole aikaa jutella meidän kanssa.
Lilinkotisäätiön johtoryhmä oli jo arvioinnin tilatessaan
päättänyt, että kaikki kokemusarvioinnissa tulevat kehittämisideat, jotka ovat heidän käsissään, tullaan toteuttamaan.
Muutoksia onkin toteutettu: esimerkiksi niin, että jokaisella
asiakkaalla on viikoittain varattu aika henkilökohtaiseen keskusteluun oman ohjaajan kanssa.
– Muutoksien läpi vieminen meidän kokoisessa organisaatiossa on vienyt toista vuotta ja on osin vielä kesken.
Uusi arviointi tullaan toteuttamaan vielä. Kehotan muitakin
palveluntuottajia käyttämään tätä menetelmää, Heikki Hyvönen
sanoo.
22 REVANSSI 2/2015
Kaipaatko seuraa lenkille, juttukaveria, kirjeystävää tai jopa elämänkumppania?
Revanssin ystäväpalstalta voit löytää elämääsi kaipaamasi ihmisen.
Ilmoittaja voi käyttää nimimerkkiä,
mutta oikea nimi ja osoite tulee
ilmoittaa toimitukseen, jotta
saapuneet kirjeet voidaan toimittaa
eteenpäin. Ilmoitus voi olla
enintään 60 sanaa pitkä.
ILMOITTAJA
Revanssiin tarkoitetut ilmoitukset
voi toimittaa osoitteella:
Revanssi, Etsitkö ystävää?
Mielenterveyden keskusliitto,
Malmin kauppatie 26,
00700 Helsinki tai sähköpostilla:
[email protected]
Hei, olen 51-vuotias nainen
Kotkasta. Etsin kirjeystävää, ja
jos kemiat kohtaavat, muuhun­
kin kivaan. Toivoisin, että olisit
empaattinen, sympaattinen ja
kaikinpuolin mukava mies. Itse
olen herkkä ja ujohko. Minulla
on todettu masennus ja kaksi­
suuntainenmielialahäiriö. Olen
eläkkeellä, ja päivät tuntuvat
pitkiltä. Postia on aina mukava
saada ja myös kirjoittaa. Jos
tunnistat itsesi tästä ilmoituk­
sesta, vastaile pian.
1
Vaaka 63
Moi vaan, etsin sinua joka
otit aiheeksi selättää masen­
nuksen tämän lehden puitteis­
sa. Tunnuit päässeen pahim­
man yli, mikä rohkaisevaa.
Saatan olla hullu vaan ei seinä­
hullu. Arvostan oikeaa tapaa
asennoitua elämän merellä.
Kiinnostaisi tavata alkuun
vaikka työn merkeissä kuiten­
kin kasvokkain, kuinka vuodet
kohtelevat sua A.Lahtinen?
ETSITKÖ YSTÄVÄÄ?
2
Tuntematon
3 Hei, olen 48-vuotias nainen.
Olen työkyvyttömyyseläkkeellä,
mutta yhdistystoiminnassa olen
aktiivisesti. Kiva, jos olisit
Savosta, kuten minäkin ja iäl­
täsi 48–54 vuotias, raitis ja sa­
vuton. Harrastan leipomista ja
lukemista. Olen kokenut joitain
ihmissuhteita, mutta olisitko
sinä minulle sydänystävä.
Elämää kokenut nainen
4 Löytys´kö nuorta ukkoo,
ainakkii minusta nuoremppoo,
joka halus´kirjuttoo 48-vuotisen
akan kansa? Minun juttuloista
suattas´olla toisilen hyöttyy, kun
minnuu on joskus ennen jän­
nittäny HYVIN kovasti ja oun
siitä seleviny. Oun monniin
mielestä paljo nuoreman näkö­
nen ja tuntunen.
Renkkunen
5 Hei! Juuri sinä. Etsitkö ystävää,
rinnalla kulkijaa. Ehkäpä sielun
kumppania, jos niin kirjoita
40-vuotiaalle naiselle Helsinkiin.
Ystävystytään
Ilmoittaminen on ilmaista.
Jos ilmoituksia tulee enemmän
kuin niille on varattu tilaa, toimitus
voi siirtää ilmoituksen seuraavaan
numeroon.
6 Hei, olen kohta 35v. nainen
mielenterveyskuntoutuja. Kai­
paan ystäviä joiden kanssa käydä
lenkillä, kahvilla tai muuten
vaan hauskaa pitämään. Olen
rehellinen, luotettava, tulen
toimeen erilaisten ihmisten
kanssa. En hyväksy paskan­
jauhajia, selän takana puhujia
enkä valehtelijoita. Minulla on
kaksi poikaa 9v ja 7v, olen
onnellisesti naimisissa.
Mielenterveyskuntoutuja
7 Olen nelikymppinen kodin­
hoitaja Mikkelistä, eläkkeellä.
Lapset ovat jo aikuisia, lentä­
neet jo pois kotoa. Harrastan
ruuanlaittoa, uimista, lenkkei­
lyä ja kirkossa käyntiä. Olisi
mukava saada vastaavanlainen
mies lähiseudulta, vaikkapa
elinikäiseksi kumppaniksi.
Optimisti
Hei sinä n. nelikymppinen,
omillaan toimeen tuleva, va­
paa kristitty, uskollinen mies!
Kirjoita minulle. Olen lämmin
sydäminen, jalat maassa ole­
va, toista arvostava, elämän­
8
ILMOITUKSEEN VASTAAJA
Laita vastauksesi postimerkillä
varustettuun kuoreen. Älä kirjoita
päälle mitään. Laita tämä toiseen
kuoreen, johon kirjoitat Mielen­
terveyden keskusliiton osoitteen
ja kirjeystäväsi nimimerkin.
Revanssi toimittaa kirjeesi
asianosaiselle.
myönteinen, lapseton, vaalea
sinkkunainen Länsi-rannikolta.
sinun olevan merilapista.
(Kemi-Tornio)
Löydänkö sinut näin
Skorpioni
9 Hei! Olen 63-vuotias uskova
sinkkunainen Helsingistä. Etsin
miesystävää pääkaupunki seu­
dulta. Harrastan kieliä ja kir­
jallisuutta ja musiikkia.
12 Nimeni on Heikki, olen
49-vuotias uskovainen mies
Hausjärven Oitista, HelsinkiLahti junaradan varrelta. Minul­
la on todettu mielenterveydel­
linen sairaus. Kirjoitan runoja,
maalaan maalauksia ja soitan
pianoa. Tutkimuksissa minut on
todettu älyllisesti lahjakkaaksi.
Etsin 35–45-vuotiasta naista.
Yhdessä eteenpäin Hei! Olen keski-ikäinen nai­
nen Pirkanmaalta ja etsin ystä­
vää kirjeenvaihdon, sähkö­
postien ja ihan ystävänä olemi­
sen kautta. Olen eläkkeellä, jo­
ten aikaa minulla on. Se oikea
ystävä puuttuu elämästä, joten
iso pala on pois. Tule ilahdutta­
maan minua, sillä minä ilahdu­
tan sinua vastapainoksi.
10
Carpe diem
11 Hei! Olen 49v. mies Poh­
jois-Suomesta. Haen sinua
n. 50v. nainen kirjeystäväksi.
Harrastan ulkoilua ja musiikin
kuuntelua. Olen rehellinen,
luotettava, omillaan toimeen­
tuleva. Olen masennuksen
vuoksi eläkkeellä. Toivoisin
Sydänystäväksi aikuisen miehen
13 Hei, sinä 40–55 vuotias Jee­
sukseen uskova raitis ja tupakoi­
maton kiva nainen. Kirjoittele
minulle Jeesukseen uskovalle
taidetta tekevälle runoilija­
miehelle. Olen kohta 51-vuotias.
Asun vanhempieni kanssa oma­
kotitalossa Kainuun syrjäkylällä.
Toimin äitini omaishoitajana.
Olen psyykkisistä syistä työky­
vyttömyyseläkkeellä. Olen sie­
lultani hyvin herkkä ihminen.
En ole seurustellut elämässäni
kertaakaan.
Jeesus elämäni tarkoitus
2/2015 REVANSSI 23
Runoja
Talvi
14 Hei, sinä mielenterveys­
kuntoutuja 49–55 vuotias mies.
Olen 48-vuotias työkyvyttö­
myyseläkkeellä oleva nainen.
Yhdistystoiminnassa olen mu­
kana ja harrastan kotitalous­
töitä. Olisi mukava, jos olisit
Savosta kuten minäkin. En
käytä alkoholia, en tupakoi.
Pitempi aikainen ystävä
toivomuksena
15 Stop 48–58 v nainen Kymen­
laaksosta, Kotkan, Kouvolan,
Haminan seudulta. Olethan
savuton ja raitis. Olen 58-vuo­
tias mies työkyvyttömyys­
eläkkeellä Kymeenlaaksosta.
Olen yhden naisen mies luon­
teeltani. Jos kiinnostaa vastaa
tositarkoituksella joka tunnet
sielujen sympatiaa, muista
puhelinnumerosi ja kuvasi
kera.
Olethan orkideani
16 I want to be friend from
Europa, Russia, Africa, USA,
South Africa. If you are living
in Finland and speak finish
language. May be you are stu­
dent or working Finland. I am
finnish woman born 1952 near
Keski-­Savo. I hope that you are
63–67 years old man. My hob­
bies are speaking friends, liste­
ning music records. I am men­
talhealth rehability. I want to
help people, I like all mith
work.
Together in sommer2015
17 Hei, olen 42 v kristillisen
elämän katsomuksen omaava
raitis ja savuton lapsi ja eläin­
rakas kuntoutuja mies luon­
teeltani olen rehellinen huu­
morin tajuinen diplomaattinen
etsin sinua 30–45v kuntoutuja
tyttö Turun seudulta, olet va­
paa ja alko ei ole ongelma etsin
sinusta kumppania tositarkoi­
tuksella jos kiinnostuit niin
viestittele.
Löydänkö sinut
18 55-vuotias nätti nainen
Porvoosta etsii elämänkump­
pania tosi tarkoituksella. Olen
kuntoutumistuella masennuksen
takia. Pidän koti-illoista.
Koti Porvoossa
19 Etsin matkaseuraa matkal­
le Roomaan. Olen 59-vuotias
heteronainen Etelä-Suomesta
ja etsin naispuolista matkaseu­
raa. Olen luonteeltani rauhalli­
nen, vähän hiljainen mutta
huumorintajuinen. Olen kiin­
nostunut ulkoilusta, historias­
ta ja hengellisistä asioista. Olen
sinkkunainen ja olen ollut sai­
raseläkkeellä 12 vuotta. Etsin
myös muuten sähköpostikave­
ria ja vertaistukea.
Kauris
20 Hei sinä 30–40 v mt kun­
toutuja tyttö satakunnan
alueelta olet rehellinen huu­
morin tajuinen ja etsit kump­
pania tositarkoituksella olen
38 v skitsofrenian takia eläk­
keellä oleva mies satakunnasta
luonteeltani olen rehellinen
toiset huomioon ottava huu­
morin tajuinen ja etsin kump­
pania tositarkoituksella jos
kiinnostuit niin viestittele ei
seikkailijat ja päihdeongel­
maiset.
yksinäinen
21 Hei, toivoisin löytäväni kir­
jeenvaihtokaverin n. 45–55 v
miehen kanssa Länsi-Suomesta.
Itse olen eläkkeellä ja olen ev.lut.
uskossa. Harrastan kalastusta
ja minulla on auto käytössä.
Sinä vapaa mies laita postia tu­
lemaan, vastaan vain kirjeellä.
Eräneiti
Työkyvyttömyyseläkkeellä
oleva 58v mies etsii tositar­
koituksella eläkkeellä olevaa
48–60 v naista Kymenlaaksosta,
jolle kumppanuus on tärkeäm­
pää kuin seksi. Vastaa puhelin
numerosi kera.
22
Tiivistettyä tuskaa
Tunteet sumpussa
jumissa pikku pumpussa.
Ihan liian pienessä
tunneäksönissä.
Routa
Iltaleikki
”Mikä se oli” sanoi pieni pellavapää,
kun naapurimme ovenkahva oveamme vasten kolahtaa.
Ovi se vain oli, sanon, ja hän hieman käännähtää.
Katson silmiin pienokaista ja hymy rauhoittaa.
Leikki jatkuu, unohtuu jo äänet, merkitystä vaille jää.
Mietin tuota onnekasta jolla on kyky unohtaa.
Timo Heinänen
Tunteen palo
Tunne valtaa sydämen.
Ajatus ajankin tähän
hetkeen seisauttaa.
Jäljellä hiljaisuus, rauha.
Maailma ympäriltäin
kaukana on.
Tuo outo kaipaus:
suru sydämen pohjalta,
avuttomana yksinäisyyteni täyttää.
Helena Huuskonen
013
Olen yksin pesässä,
orpo, kun olen, avuton, heiveröinen
haukan näin - pelästyin,
suunniltani olin,
mutta
päätin, että minustakin tulee
vahva, uljas haukka,
mutta
ei tullut, kuin tuuli puissa
Valomerkin jälkeen
kuljin etsimässä
rakastettuani,
jonka joskus kadotin
omiin sanoihini,
jos löytäisin,
niin rakastaisin
uusilla sanoilla
kunnes ne loppuisivat
raaka kevät kirvelee
repii vereslihalle
kylmettää sisukset ja
jalkojen alla jää ratisee
päähän asti
Kevät riipii
raapii
repii
raastaa
Haastaa minut aina uudelleen
riipimään
raapimaan
repivään
raastavaan
Rakkauteen
Tanja Talaskivi-Munther
Vaaleakutrinen nainen kävelee iltalyhtyjen valaistuksessa…
Muistaa miten hän kosketti varpaitasi, sul´oli päällä valkoiset saumasukat.
Paratiisin yöt, tuulet puhaltaa verannalta,
se oli paikka, jossa kerran kohtasit hänet…
Hänet, jonka tuoksu tarttuu viimeiseen kirjeeseesi.
Sytytät kirjeen tuleen ja heität sillalta,
vaikka hän kertoi siinä vain haluavansa tavata vielä.
Sinä, alhaisista, köyhistä oloista, kuinka se voi olla niin?
Sinun lootuskukkasi
Ja sit ne sijaisvanhemmat, oletko sinä muka niille velkaa,
oven sulkiessasi avasit toisen oven, alkoholiliikkeen oven.
Minä muistan… muistan sinun kasvosi
muistan ne yöt, kun kuljit taxilla puolelta yön…
23 Rauhallinen 55v, masen­
nuksesta kärsivä mies, siitä toi­
punut. Haen naisten seuraa
Oulun-seudulta.
Mitä nyt siitä, sumujen sillalla voi tavata uusia kavereita,
heitä, joilta elämä on riisunut puvun ja mekot…
ja taas aurinko nousee, suljet taas hostellin ovet…
Minusta on hienoa, että uskallat kävellä kaupungilla päivisin…
Oinas
Marko Reiman
Jotkut meistä tarvitsevat vähän apua
pysyäkseen menossa mukana.
Mielenterveyden
keskusliitto
Allergia- ja
Astmaliitto
Reumaliitto
Kuurojen Liitto
Invalidiliitto
MS-liitto
Rahankeräyslupa 2020/2012/5044, voimassa 1.1.2014 – 31.12.2015
Yhteistyössä 18 kotimaista vammais- ja terveysjärjestöä.
Kuuloliitto
Tee pieni ele ja pistä roposi likoon. Apusi menee lähelle ja tarpeeseen.
Lähetä tekstiviesti
LAHJOITA 5 numeroon
16301. Lahjoitussumma
on 5 euroa.
Lahjoita netissä haluamasi summa verkkopankkitunnuksillasi
osoitteessa pieniele.fi.
Laita roposi lippaaseen
EU-vaalien äänestyspaikalla 14. – 20.5. tai
25.5.2014.
Käsikädessä
Vastaan­ottaja
maksaa
HYVÄN MIELEN HYÖTYLEHTI
posti­maksun
Käsikädessä-lehti
Tunnus 5000901
00003 VASTAUSLÄHETYS
Hyvä jäsen,
Käsikädessä on mielen hyvinvointiin keskittyvä aikakauslehti, joka
tarjoaa tietoa, tukea ja toivoa. Lehti jakaa tavallisten ihmisten
elämänkokemuksia ja hyvän mielen vinkkejä. Aihepiirejä ovat
mm. mielen hyvinvointi, ihmissuhteet, voimavarat, itsensä kehittäminen,
työhyvinvointi, mielenterveysongelmien hoito ja niistä kuntoutuminen.
Joka lehdessä on myös kolumneja, terveysuutisia ja ristikko.
KäsikädeKssääsikädK
Käsikädessä
ess
ääsikädeKssää
si kädess
HYVÄN MIELEN HYÖTYLEHTI
1 • 2014
HYVÄN MIELEN
HYÖTYLEHTI
2 • 2014
TEEMA
Elämänkaaren
vaiheet
Mieli
Positiivisen
psykologian
liikkumalla
Uusi
kolumnisti
Unettomuuden
HTI
Irti ahminnasta
– se on mahdollista
SUPERHELPPO
BAMBURÄTTI
Puhutaan
itsemurhasta
N MIE
LE
N HYÖ
T
TI
a
LÄPI ELÄMÄN
ÄN
MIE
LEN
HYÖ
T
Mitä ma
sentuneen
AIVOISSA
Isovanhemmat
VIERAANNUTETTUJ
EN
TUKENA
TAPAHTUU?
Virossa per
ON TURVAV
he
ERKKO
Nuoren lesken
TERAPIAN
Valokuva
VÄLINEENÄ
Uutee
ERON
Hyvä ko
ho
– AVOIN
D
Ikäihm
YKSINÄIS
kari tolvanen
Avoimuus Ihmisarvo
Musiikki
toi uusia on kaikkein Jokainen olä
n äkitsee tOlemme
tärkeintä tarpeeksi hm
oisiam
voimia
yvieältä
me
v
TUURE KIL
PELÄINEN
IRJA ASKOLA
MIKKO
KUUST
ONEN
teema
Kehon
ja
mielen
hyvinvo
inti
Tilaan Käsikädessä-lehden
HYV
TEEMA
Tukea om
aisen
Yhdessä
JAKSAMISEE
enemmän
N
Diagnoosi seura
TARINA
YLEH
4 • 2014
ISEN ÄITI
– ja elämästä
PÄIVI STORGÅRD
HYVÄ
TEEMA
Arki Ihana kamala
kantaa OSIKÄ
MURR
hoito
Neulo
Antoisia lukuhetkiä!
hyväksi
AAKKOSET
NIINA HAKALAHTI
Lehden julkaisija on Mielenterveyden keskusliitto. Sinulla on
mahdollisuus tilata Käsikädessä edulliseen jäsenhintaan.
HYVÄN M
IELEN HY
ÖTYLE
3 • 2014
TEEMA
Koti ja
asuminen
arten
vuodeksi 30 € / 6 numeroa Mielenterveyden keskusliiton jäsenille (muut 75 €)
kestona 30 € / vuosi Mielenterveyden keskusliiton jäsenille (muut 57 €)
Tilauksen maksaja: Katuosoite: Postinumero ja -toimipaikka: Puhelinnumero: Jäsenyhdistys: Y
TORJU
Lehmäle
ir
MAALAIS OPITA
ELÄMÄ