Revanssi 1/2014 - Mielenterveyden keskusliitto

Transcription

Revanssi 1/2014 - Mielenterveyden keskusliitto
mielenterveyden
keskusliiton
jäsenlehti
1/2014
Mielenterveysviikko
huipentui messutunnelmiin
5
Mielenterveysbarometri:
Kuntoutujan tarina:
Asenteet hieman
hyväksyvämpiä
Sinuksi itsensä
kanssa
8
18
Raha-automaattiyhdistyksen
avustukset
Psykoterapian
saatavuus
16
4
16
11
22
Pääkirjoitus
Mielenterveyden
keskusliiton jäsenlehti
Päätoimittaja
Olavi Sydänmaanlakka,
p. 050 363 9920, [email protected]
Vuosipäivä
rakennustyömaalla
Toimitussihteeri
Sari Sakala, Oy MTKL Vireä Mieli Ab,
p. 045 122 5814, [email protected]
Taitto Vitale Ay
Kannen kuva Sari Sakala
Paino Botnia Print Oy Ab
Ilmestyminen
2/2014...... aineistot 19.3...... ilmestyy..........9.4.
3/2014...... aineistot 4.6........ ilmestyy........13.8.
4/2013...... aineistot 26.9...... ilmestyy......22.10.
V
Aineistot osoitteella
Revanssi
Mielenterveyden keskusliitto
Malmin kauppatie 26, 4. krs
00700 Helsinki
Sähköiset aineistot [email protected]
Revanssi jaetaan ilmaiseksi Mielenterveyden
keskusliiton jäsenyhdistysten henkilöjäsenille ja
tukijäsenille (1/talous). Osoitteenmuutokset ja
peruutukset oman yhdistyksen kautta.
Painos 21 000 kpl
Julkaisija Mielenterveyden keskusliitto
Mielenterveyden keskusliitto
Ratakatu 9, 00120 Helsinki • puh. 09 565 7730 • www.mtkl.fi
Sähköpostiosoitteet: [email protected]
Aalto Inkeri............... Viestintä- ja hallintoasiantuntija........0500 477 839
Ahonen Karoliina........ Työ-ja koulutusvalmennuspäällikkö.....040 4552677
Alen Raili................... Kuntoutusneuvoja............................046 851 4128
Barck Laura............... Kuntoutussuunnittelija,
Lasinen lapsuus..............................050 400 7605
Härkönen Wille........... Työ- ja koulutusvalmentaja
(vuorotteluvapaalla 1.9.13–31.8.14)...050 538 4333
Jantunen Pirkko......... Sosiaalineuvoja...............................040 513 6213
Kantoluoto Isko.......... Kuntoutussuunnittelija,
Sope-valmennus..............................050 306 8379
Karinen Merja............ Lakimies.........................................050 561 7416
Koskimäki Kirsi.......... Työ- ja koulutusvalmentaja,
Omille urille.....................................050 595 8129
Laakso Arja................ Yhdistyssihteeri...............................046 851 4980
Lepistö Silja............... Toimistosihteeri...............................040 500 0822
Matilainen Merja........ Työ- ja koulutusvalmentaja................040 450 8256
Nykopp Maija............. Kuntoutuspäällikkö..........................050 306 2438
Rautakorpi Eija .......... Työllisyyspäällikkö, Omille urille.........050 329 5955
Rinta-Jouppi Jyrki ....... Työ- ja koulutusvalmentaja................046 850 7587
Siikamäki Jonna ......... Kuntoutuspäällikkö, Sope-valmennus... 040 594 8358
Ståhlberg Outi .......... Kuntoutussuunnittelija,
Sope-valmennus..............................050 375 9199
Sydänmaanlakka
Olavi.......................... Toiminnanjohtaja..............................050 363 9920
Helsinki/Malmi • Malmin kauppatie 26, 4. krs., 00700 Helsinki
Hämäläinen Jari ........ ICT-asiantuntija................................040 551 4046
Kapanen Heini............ Tutkimuspäällikkö, kokemusarviointi...050 432 1923
Korvenmaa Ulla ......... Taloussihteeri..................................043 820 0929
Numminen Sirpa ....... Henkilöstösihteeri............................0400 508 351
Piensoho Anne .......... Taloussihteeri..................................0400 507 857
Puusaar Maie............ Yhdistyssihteeri...............................040 512 0125
Rainio Pia ................... Tutkimusassistentti, kokemusarviointi.. 040 455 9389
Rantanen Anu-Riikka... Koulutussuunnittelija,
kokemusarvionti..............................050 591 3015
Rinkinen Henri .......... Yhdistysasiamies.............................0500 844 576
Sarkama Tuija............ Talous- ja hallintojohtaja...................040 829 5331
Sirola Kirsi................. Kouluttaja, kokemusarviointi.............050 570 8022
500 4039
Olavi Sydanmaanlakka
Päätoimittaja
Toiminnanjohtaja, Mielenterveyden keskusliitto
851 4583
575 0599
522 0331
Kuopio • Teletie 4–6 E, 70600 Kuopio
Koskelo-Suomi Helena...Yhdistysasiamies...............................050 3627637
Laine Mirva ............... Kuntoutusneuvoja............................040 557 9505
Laitinen Tuula............ Työ- ja koulutusvalmentaja,
Työtä kohti!......................................050 383 1938
Markkanen Irmeli....... Kuntoutusneuvoja............................050 592 0419
Smahl Merja.............. Kuntoutussuunnittelija,
Sope-valmennus..............................046 851 2284
Lahti • Kerintie 2, 15100 Lahti
Harsu Annika............. Kuntoutussuunnittelija,
Sope-valmennus..............................050 432 9527
Valkonen Sanna......... Työ- ja koulutusvalmentaja,
Työtä kohti!......................................040 750 6708
Oulu • Kirkkokatu 23 B 1, 90130 Oulu
Tikkanen Tarja............ Hankekoordinaattori, Työtä kohti!......040 450 8630
Rovaniemi • Hallituskatu 20 A 2. krs, 96100 Rovaniemi
Keränen Mikael.......... Korjausneuvoja................................050 590 0931
Koivupalo Maarit........ Kuntoutusohjaaja, Turvanen..............050 378 5500
Löf Tarja.................... Kuntoutusohjaaja, Turvanen..............0400 500 288
Mäkimurto Raija......... Kuntoutussuunnittelija,
Sope-valmennus..............................046 851 2283
Tampere • Hämeenkatu 13 B 4. krs., 33100 Tampere
Hokkanen Aino .......... Liikuntasihteeri................................050 383 0236
Turku • Läntinen Pitkäkatu 35, 2. krs, 20100 Turku
Johansson Tiina......... Työ- ja koulutusvalmentaja,
Työtä kohti!......................................040 704 2538
Metsäranta Pirjo......... Kuntoutusneuvoja............................040 562 4773
Ristolainen Milla........ Kuntoutusneuvoja............................040 450 6884
Välimaa-Pätsi Ulla...... Yhdistyssihteeri...............................040 450 6883
KUVA: JANI LAUKKANEN
1/2014
Jyväskylä • Keskustie 18 E 21, 40100 Jyväskylä
Laine Tapio ............... Korjausneuvoja................................050
Savolainen Henri........ Kuntoutussuunnittelija,
Sope-valmennus..............................046
Tikkanen Liisa ........... Kuntoutusohjaaja, Turvanen..............050
Välisaari Päivi ........... Kuntoutusohjaaja, Turvanen..............050
uoden vaihtuessa minulla tuli täyteen yksi vuosi Mielenterveyden keskusliitossa. Se on ollut värikäs ja monipuolinen
vuosi, yksi elämäni haastavimpia. Tutustuessani liiton
toimintaympäristöön ja organisaation sisäisiin toimintoihin on tullut vastaan vaikeitakin asioita. Olemme joutuneet elvyttämään liiton
taloutta ja selkeyttämään organisaatiorakennetta.
Työ on ollut ajoittain rankkaa, koska muutos koskettaa monia
ihmisiä, joista jokaisella on takanaan oma historia ja jotka ovat vahvoja kokemuksiensa kanssa. Samaan aikaan on tullut mahdottoman
hieno kokemus siitä, missä liiton voima on. Mielenterveyden keskusliiton voima ovat sen ihmiset.
Kysymys kuuluukin, kuinka me keskusliittona onnistumme
kuulemaan jäsenien ääntä ja hyödyntämään heidän osaamistaan.
Liitossa on keskitytty miettimään omaa palvelutarjontaa ja omia
toimitiloja sekä niiden riittävyyttä. Olemme kysyneet, mitä me tarjoamme, ja jäsenyhdistykset ovat kysyneet, mitä me saamme. Tällä
menetelmällä emme koskaan tule riittämään. Kysymyksen pitäisi
kuulua: mitä me teemme yhdessä.
Meillä on ympäri Suomea monia toimintakykyisiä yhdistyksiä,
joissa on aktiivisia toimijoita. Kun keräämme yhteen voimavaramme,
voimme hyödyntää kaikkea sitä sekä myös ulkopuolisia voimavaroja.
Esimerkiksi OK-Opintokeskuksen jäsenyys on ollut marraskuusta
alkaen käytettävissämme. OK järjestää valtakunnallisesti erilaista
koulutusta ja toimintaa, josta niin työntekijät kuin jäsenyhdistykset
voivat hyötyä.
Viime aikoina olen kysynyt itseltäni ja muilta: jos Mielenterveyden
keskusliitto perustettaisiin nyt, millaisia me olisimme? Millaisia
meidän tulisi olla? Viime vuoden aikana on koko organisaatiorakenne revitty auki. Olemme olleet isojen ja vaikeiden päätösten
edessä. Purkutyöt on kuvaannollisesti tehty, ja nyt aletaan rakentaa.
Työmaalla vuoden pyörittyäni olen huomannut, että meillä on siihen riittävät rakennustarvikkeet.
Parasta tässä vuodessa on ollut se, että kaikkien numeroiden ja
laskelmien takaa löytyy ihmisiä, joilla on pitkä osaaminen, jotka
ovat taitavia ja omistautuneita työntekijöitä ja kansalaistoimijoita.
Heidän työnsä kertoo sen, mikä on liiton ydin: se, että mielenterveyskuntoutuja ei jää yksin.
Liitto
10 000 000 000
10 miljardia euroa on arviolta mielenterveyden häiriöiden vuoksi menetetty
työpanoksen kokonaiskustannus vuodessa. Mielenterveysongelmat ovat keskeinen
syy suomalaisten alhaiseen työllisyysasteeseen ja työelämästä syrjäytymiseen.
varainhankinta
Pieni ele -keräyksestä varoja
yhdistyksen toimintaan
Vammais- ja terveys­
järjestöjen yhteinen
Pieni ele -keräys (ent.
Vaalikeräys) järjestetään
taas toukokuussa 2014
EU-vaalien yhteydessä.
K
INFO
eräyksessä on mukana
18 valtakunnallista järjestöä. Kaikki Mielenterveyden keskusliiton jäsenyhdistykset voivat osallistua
keräykseen.
Keräys on oiva mahdollisuus saada varoja yhdistyksen
toimintaan, sillä puolet jokaisen
kunnan keräystuotosta jaetaan
keräystä tehneiden paikallis-
yhdistysten kesken. Keräysvaroilla yhdistykset ovat rahoittaneet esimerkiksi liikuntamahdollisuuksia, hoitoja, neuvontaa, virkistystä ja yhteisiä
tapaamisia.
Toinen puolikas tuotosta käytetään valtakunnalliseen työhön
vammaisten ja sairaiden aseman parantamiseksi.
Lipaskeräys on käynnissä
ennakkoäänestyksen aikaan
14.–20.5.2014 ja vaalipäivänä
25.5.2014. 
”Saa nähdä sen
hienon antamisen
hetken”
Jukka Illikainen lähti Pieni ele
-kerääjäksi ammatillisesta
kiinnostuksesta.
Sitten tunnelma vei mukanaan.
KUVA Johan Ahlroth/ Studio Titi
Lisätietoja keräyksestä saa
projektipäällikkö Elina Rannalta
puh. 0400 887114,
[email protected] tai
osoitteesta www.pieniele.fi
Jukka Illikainen on mies Pieni eleen limen-
vihreän logon takana. Keräyksen nimen ja
ilmeen uudistamisen jälkeen hän lähti
keräykseen vapaaehtoiseksi nähdäkseen,
miten uusi Pieni ele otetaan vastaan vaalipaikoilla.
– Halusin myös kantaa korteni kekoon
hyvässä asiassa, Jukka kertoo.
Nyt kokemusta on jo kolmesta keräyksestä Helsingin Saksalaisen koulun äänestyspaikalla. Jukan mukaan lipasihmisen työ
on äärimmäisen mielenkiintoista. Lippaalla tapaa ihmisiä, joille lahjoittaminen on
jo pitkä perinne, ja toisaalta näkee myös
uusien sukupolvien oppivan lahjoittajiksi.
– Välillä lippaalle tulee kokonaisia
perheitä. Lapsilla on omat kolikot, ja heitä
vähän jännittääkin niiden laittaminen
lippaaseen, Jukka kuvailee.
– Lahjoittamisen tunnelmaa on hienoa
katsoa, nähdä se ihmisten hyvä fiilis.
Pieniä eleitä tehdään Illikaisten voimin
enemmänkin; Jukka on innostanut kerääjiksi myös vaimonsa ja veljensä. Tulevissa
EU-vaaleissa on taas tarkoitus lähteä lipasihmiseksi.
Tätä vapaaehtoistyötä Jukka siis varmaan
suosittelisi muillekin?
– Ehdottomasti!
Keräys kotimaiselle vammaisja terveystyölle
yy Entiseltä nimeltään
Vaalikeräys
yy Keräyksen aloitti Werner
Söderström vuonna
1907, eli keräys on yhtä
vanha kuin eduskunta
yy Mukana 18 vammais- ja
terveysjärjestöä paikallis­
yhdistyksineen ja jopa
14 000 vapaa­ehtoista
yy Toteutetaan lipas­
keräyksenä äänestys­
paikoilla, myös nettija puhelinlahjoitus­
mahdollisuus
yy Tuottanut vuodesta 2000
laskien yli 17 milj. euroa,
josta keräyskulut n. 10 %.
Yksittäisen keräyksen
tuotto vaalista riippuen
0,7–2,6 milj. euroa
yy Puolet tuotosta jää suoraan
keräyskuntaan ja jaetaan
keräykseen osallistuneiden
paikallis­yhdistysten kesken.
Paikallisyhdistyksissä
tuotto käytetään esimerkiksi
vertais­tukeen, jäsenten
terveyden edistämiseen,
neuvontaan ja virkistyseen.
yy Toinen puoli tuotosta
käytetään valta­kunnalliseen
työhön vammaisten
ja sairaiden aseman
parantamiseksi.
yy Seuraavat keräykset
toukokuussa 2014 (EUvaalit), huhti­kuussa 2015
(eduskuntavaalit) ja lokakuussa 2016 (kuntavaalit)
yy www.pieniele.fi
www.facebook.com/pieniele
Lipaskeräystä harjoiteltiin Mielenterveysviikolla
Viime syksyn Mielen­
terveysviikolla järjestettiin
lipaskeräystempaus, johon
osallistui 29 yhdistystä
31:lla paikkakunnalla.
TEKSTI Inkeri Aalto
KUVA Salli Halén
K
un Mielenterveyden
keskusliitto hyväksyttiin
mukaan koejäseneksi
vaalien yhteydessä toteutettavaan Pieni ele -keräykseen, alettiin liittoon rakentaa keräysvastaavien verkostoa. Näin liitossa ja sen jäsenyhdistyksissä olisi paremmat valmiudet osallistua tuleviin Pieni ele -keräyksiin.
Mielenterveysviikon lipaskeräystempaus oli siis harjoitus,
mutta hyvät kokemukset rohkaisevat toteuttamaan sen myös tulevina vuosina. Aktiivisimmat
yhdistykset saivat kerättyä toista tuhatta euroa pienessä ajassa. Parhaimpiin tuloksiin pääsivät kerääjät, jotka kulkivat
lippaan kanssa ihmisten joukossa.
Yhdistyksen keräämä potti
jaetaan kulujen jälkeen niin,
että yhdistys saa 60 prosenttia
ja liitto 40 prosenttia tuotosta. Liitto tiedotti keräyksestä
maanlaajuisesti mainiten ne
paikkakunnat, jotka ovat keräyksessä mukana. Keräysvastaaville toimitettiin lippaiden
lisäksi muuta tukimateriaalia
keräystä varten.
Kiitos kaikille lipaskeräysvastaaville ja lipaskeräykseen
osallistuneille. Tästä on hyvä
jatkaa. 
4 REVANSSI 1/2014
Mielenterveysmessut
Mielenterveysviikko
huipentui messutunnelmiin
Teksti Sari Sakala
Kuvat Sari Sakala ja Tapio Viljanen
järjestetyt Mielenterveysmessut kokosi jälleen eri kansalais- ja
ammattiryhmät Helsingin
Wanhaan Satamaan.
Tämän vuoden messujen
teema oli Hyvä elämä. Luennoilla kuultiin asiaa muun muassa
työyhteisön hyvinvoinnista,
mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumisesta ja työllistymisestä sekä unihäiriöistä.
Marraskuun lopulla
Messulavalla kuultiin keskiviikkona kirjailija Päivi Storgårdin haastattelu. Hän myös jakoi Mielenterveyden keskusliiton
messuosastolla nimikirjoituksia
teokseensa Keinulaudalla. Kirja
perustuu osin hänen omiin kokemuksiinsa kaksisuuntaisesta
mielialahäiriöstä.
Monipuolisen näyttelyn,
yleisöluentojen ja seminaarien
ohella messuilla oli myös viihdettä. Tapahtumalavalla esiintyivät
muun muassa laulaja Veeti Kallio
ja parfymööri Max Perttula.
Osallistujia Mielenterveysmessuilla oli 4400. Mielenterveyden keskusliitto kiittää
kaikkia näytteilleasettajia, luennoitsijoita, esiintyjiä, seminaarien osanottajia ja näyttelyvieraita osallistumisesta.
Mielenterveysmessut on
järjestetty vuodesta 1997. Tapahtuma on myös marraskuun
lopussa vietettävän Mielenterveysviikon päätapahtuma.
Ensi vuonna tapahtuma järjestetään jälleen Wanhassa Satamassa 18.–19.11.2014. 
YLHÄÄLLÄ VASEMMALLA Cia Karlssonin näyttely Teoksia mielen lääkkeistä kertoo psyykenlääkkeiden
käyttäjien tunteista ja ajatuksista. Kruunut on muotoiltu tyhjistä lääke­pakkauksista.
YLHÄÄLLÄ OIKEALLA Messulavalla nähtiin myös kevyempää ohjelmaa. Yleisöä viihdyttää koomikkobingoemäntä ja ”karaåke-artisti” Aila-Inkeri.
Sain messuista
paljon irti
Kuntoutujan
näkökulma
Mielenter veysmessuista
TEKSTI Ilkka Vanha-Viitakoski
Kuva Sari Sakala
Osallistuin marraskuussa ensimmäistä enkä toden-
näköisesti viimeistä kertaa Mielenterveysmessuille. Oli
erittäin mielenkiintoista olla sekä töissä että kiertää messualueella.
Osallistuin messujen järjestämisprosessiin alusta loppuun, näin siis kuinka ideat kehittyivät ja sitten konkretisoituivat messuilla. Jaossa oli muun muassa minun messutuotteeksi valitsemiani Käsikädessä-kyniä. Omat fiilikset
olivat kohdallaan ja odotukset messuilta korkealla.
Revanssi-lehden pisteessä otimme työparini kanssa
vastaan uusia nimiehdotuksia lehdelle sekä vastasimme
kysymyksiin parhaamme mukaan. Se oli rentoa hommaa
alusta loppuun, ja ihmisiä kävi hyvin.
Messut ovat myös hyvä tilaisuus verkostoitua vertaisuus- ja työasioissa sekä saada tietoa yhdistyksistä ja järjestöistä. Itse solmin yhteistyökuvioita mielenterveysyhdistys Helmen kanssa, jossa oli minua kiinnostavaa toimintaa.
Yksi kohokohta oli ”Skitso­frenia ei ole maailmanloppu”
-seminaari. Sieltä sain monia ajatuksia omaan kuntoutumiseeni.
Messujen teema tänä vuonna oli Hyvä elämä. Tunnelma oli koko ajan hyvä, eikä väen paljous alkanut yhtään
ahdistaa. Pikemminkin oli mukava nähdä, että ihmisiä oli
paljon ja huomata, että he viihtyivät. Oli hauskaa tavata eri
vaiheissa olevia kuntoutujia ja kaikenlaisia alan ammattilaisia.
Kaiken kaikkiaan
oli ilo olla mukana
tapahtumassa. Sain
messuista irti juuri
sen, mitä toivoin.
Toivottavasti muillakin messuille osallistuneilla on kirkkaampana ajatus siitä,
mitä on hyvä elämä.
Kiitos kaikille.
Kirjoittaja on
vastavalmistunut
merkonomi ja
mielenterveys­
kuntoutuja, joka
oli työ­harjoittelijana
MTKL Vireä Mielessä.
1/2014 REVANSSI 5
mielenterveysmessut
mielenterveysviikko
Vaihtoehtohoidot
Joko-tai vai sekä-että ?
Teksti ja kuva Inkeri Aalto
O
n olemassa paljon hoitoja, joista ihmiset kokevat saavansa apua ja
toivoa, vaikka ne eivät kuulu
perinteisen lääketieteen piiriin.
On myös hoitoja, joita voi hyvällä syyllä pitää tehottomina
tai jopa asiakkaan huijauksena.
Arvokeskustelijat ry järjesti aiheesta paneelikeskustelun
marraskuussa Mielenterveysmessuilla.
Mielenkiintoista keskustelua veti lämmöllä ja ammattitaidolla toimittaja Maarit Huovinen. Keskustelu pyrittiin pitämään tasapuolisena, vaikka
panelistien suuren tietomäärän
ja kokemuksen ohella mukana
oli myös paljon tunnetta – niin
paneelipöydässä kuin salissakin.
Ääripäätä…
Kriittisimmät puheenvuorot käyt­ti terveyssosiologian professori
Martti Myllykangas, joka piti
useita vaihtoehtohoitoja suorastaan puoskarointina.
Hänen mielestään hoidon
pitää perustua tutkittuun, tieteelliseen tietoon ja hyvään koulutukseen. Hän oli hyvin huolissaan siitä, että sairaita henkilöitä
johdetaan harhaan ja annetaan
katteettomia toiveita.
Terveysammattilaiset tulee
erottaa ei-ammattilaisista. Siksi
hän arvosteli voimakkaasti esimerkiksi sitä, että terveysammattilainen tekee myös hoitoja, jotka eivät kuulu perinteisen lääketieteen piiriin: tällöin
asiakkaan käsitys siitä, mikä on
tutkimukseen perustuvaa hoitoa ja mikä vaihtoehtohoitoa,
hämärtyy.
– Antaisin järjestäjille hieman
palautetta, ei ole olemassa otsikon ”koululääketiedettä”, on
vain lääketiedettä, Myllykangas
totesi.
Luonnonlääketieteen Keskusliitto LKL ry:n puheenjohtaja
Anna Sofia Nevanlinna kertoi, että ihmiset saavat apua monista hoidoista. Hän muistutti
myös siitä, että rajat eivät ole
selkeät: esimerkiksi akupunktio
on nykyään monen lääkärinkin
hyväksymä hoito­muoto.
Hän kertoi, että suomalaisista noin miljoona käyttää
erilaisia luontaishoitoja tai valmisteita ja toinen miljoona on
joskus käyttänyt niitä.
– Kysymyksenasettelu keskustelulle oli joko-tai vai sekä-­
että. Tähän vastaan että sekä-­
että, hän sanoi.
Puheenjohtaja Nevanlinna
pahoitteli sitä, että kukaan ei
rahoita luontaislääketieteen
hoitomuotojen tutkimusta
Suomessa – siksi sitä ei ole.
ja sovittelua…
Emerituspiispa Juha Pihkala
kertoi omasta kokemuksestaan
tietävänsä, että vaihtoehtohoidot
saavat joskus aikaan suorastaan
vahinkoa. Jos on esimerkiksi
kyse vakavasta sairaudesta,
Tämän keskustelun oleellisin
kysymys on: miksi kaksi
miljoonaa suomalaista turvautuu
vaihtoehtoisiin hoitoihin?
ylhäällä Arvokeskustelijat ry järjesti Mielenterveysmessuilla
paneelikeskustelun vaihtoehtohoidoista ja koululääketieteestä.
Vasemmalla emerituspiispa Juha Pihkala vieressään Luonnonlääke­
tieteen Keskusliitto LKL ry:n puheenjohtaja Anna-Sofia Nevanlinna.
Oikealla professori Martti Myllykangas ja hänen vieressään
Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Merja Merasto.
niihin turvautuminen saattaa
viivästyttää lääketieteellisen
avun saamista.
Rukouksen parantavasta voimasta hänellä oli selkeä käsitys:
– Se ei sinänsä paranna ketään. Rukous voi toki olla tukena paranemisprosessissa. Mutta
se ei ole terapiaa.
– Tämän keskustelun oleellisin kysymys on: miksi kaksi
miljoonaa suomalaista turvautuu vaihtoehtoisiin hoitoihin,
Pihkala sanoi.
Tähän kysymykseen ei kukaan tuntunut osaavan vastata
yksiselitteisesti. Vaikka kysymys
esitettiin useampaan kertaan,
se jäi auki.
Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Merja Merasto painotti omissa puheenvuoroissaan
voimakkaasti sairaanhoitajien
ammattitaitoa, sitoutumista
sekä heidän erinomaista koulutustaan, jota arvostetaan myös
Suomen rajojen ulkopuolella. Yleisö oli aktiivisesti mukana ja esitti panelisteille tiukkoja
kysymyksiä joko-tai ja sekä-­
että hengessä.
Paljon kysymyksiä jäi kuitenkin avoimeksi. Esimerkiksi
Suomeen ei vieläkään ole saatu vaihtoehtohoitoja koskevaa
lainsäädäntöä, niin hankalasta
asiasta on kyse. Viimeisen tiedon
mukaan lakia ei tällä hetkellä
ole edes valmistella. 
INFO
Mielenterveysmessuilla
käytiin kipakka
arvo­keskustelu koulu­
lääke­tieteestä ja
vaihtoehto­hoidoista
Arvokeskustelijat
Arvokeskustelijat ry herättää ja pitää yllä monipuolista ja perusteisiin menevää arvokeskustelua.
Yhdistys pyrkii siihen,
että suomalainen yhteiskunta on inhimillinen,
tasa-­arvoinen, oikeudenmukainen, avoin ja kaikille täällä asuville parempi
paikka elää.
Yhdistys kantaa huolta kielteisistä, vastakkaisuutta ja epäluottamusta
lietsovista asenteista.
Yhdistyksellä ja sen
sivustolla ei ole omia poliittisia, järjestöllisiä tai
uskonnollisia tarkoitusperiä.
Kaikki keskusteluihin
osallistuvat edustavat
vain itseään ja vastaavat
omista ajatuksistaan.
www.arvokeskustelijat.fi
Tuhannet kynttilät syttyivät Kynttilätapahtumissa ympäri
maata itsemurhaan kuolleiden muistoksi. Helsingissä
järjestetty Kynttiläkulkue päättyi Diana-puistoon.
Kynttilät valaisivat
pimeyttä
Mielenterveysviikko käyn-
sunnuntaina 17.11. eri
puolilla Suomea järjestettävillä
Kynttilätapahtumilla. Tuhannet
kynttilät syttyivät yli sadassa
tapahtumassa ympäri maata itsemurhaan kuolleiden muistoksi.
Kynttilätapahtumia järjestivät Mielenterveysyhdistykset
yhteistyökumppaneineen.
Omaisten jaksaminen, vertais-
nistyi
tuen voima ja omista voimavaroista huolehtiminen olivat
tämän vuoden tapahtumien
teemat.
Kynttilätapahtumien kasvona toimi muusikko Veeti
Kallio, joka esiintyi Helsingin
päätapahtumassa. Hän luovutti tapahtumien tunnukseksi kappaleensa Sulle sytytän
kynttilän. 
6 REVANSSI 1/2014
Työelämäosallisuuden edistäminen
Paluu työelämään
on mahdollista
Vakavasti sairastuneen ihmisen
paluu työelämään on aina voitto
ihmiselle itselleen ja terveydenhoidolle. Lääkehoito ja sairauden uusiutumisvaiheita ennaltaehkäisevä ryhmätoiminta ovat
se yhdistelmä ja hoitomuoto,
jolla Peijaksen sairaalassa on
saatu aikaan hyviä tuloksia.
Lähtökohtana on hoitoon
sitoutuminen
Hoitoon sitoutuminen ei tapahdu hetkessä, vaan vaatii kärsivällisyyttä niin potilailta kuin
hoidosta vastaavilta. Ryhmässä sairaanhoitajana työskentelevä Jenna Ilvonen kertoi,
että tapaamisissa ei ole potilaita
ja hoitajia, vaan toisilleen tuttuja ihmisiä, jotka kokoontuvat
tutussa paikassa.
Ryhmätoimintaan osallistuneiden
potilaiden sairaalapäivät ovat
vähentyneet merkittävästi.
Feeniks-ryhmä ei ole ainoa,
jossa annetaan arvoa ”kokemusasiantuntijuudelle”. Sairauden läpikäyneiden henkilöiden
kokemuksia ja asiantuntemusta
hyödynnetään aikaisempaa
enemmän niin suunnittelussa
ja hallinnossa kuin myös hoitotyössä.
Feeniks-ryhmän saavutukset rohkaisevat jakamaan kokemuksia ja ottamaan uusia
hoitomuotoja käyttöön laajemmaltikin. Käytetään mittarina
sairastuneen kunnon kohenemista tai hoidon taloudellista
tehokkuutta, saavutukset puhuvat puolestaan.
Säästöt syntyvät
asenne- ja ajattelutapoja
uudistamalla
Peijaksessa tehty työ on ollut
tärkeä pilottihanke ja tarjonnut
mahdollisuuden kustannusten
vertailtavuuteen. Potilaan hoitopäivän hinta sairaalassa on
400 euroa. Avohoidossa kustannukset putoavat 200 euroon
käynniltä ja palveluasumisessa
180 euroon päivässä.
Mielenterveyssairauksien
hoitoon menee vuosittain satoja miljoonia euroja. Pelkästään skitsofreniaa sairastaa reilut
50 000 suomalaista, ja hoitokustannukset ovat kalliita. Vantaan terveyspalvelujen johtaja
Timo Aronkytön mukaan sekä
inhimilliset että kansataloudelliset kustannukset ovat sitä vähäisemmät, mitä aikaisemmin
apua osataan antaa.
Alkuvaiheessa avuksi voi
riittää mahdollisuus päästä
vaikka vain yhdeksi yöksi nukkumaan ”turvalliseen” paikkaan. Nettiyhteydet ovat nuorille luonteva tapa kommunikoida, hakea apua ongelmiinsa ja tukea ratkaisuihinsa. Hoitolinjauksissa pitäisi
hakea nopeutta ja notkeutta.
Silloin vähenevät myös kustannukset.
Jos Peijaksen 10 henkilön
hoitoryhmä olisi tarvinnut sairaalahoitoa entiseen tapaan,
hoitokustannukset olisivat varovaisesti arvioiden yli 300 000
euroa suuremmat. Säästöt tulivat
uudistamalla hoidon ajatteluja toimintatapoja, ei askaroimalla hallintorakenteiden parissa. 
Vuonna 2014 kursseja järjestetään
seuraavanlaisesti:
HELSINKI
P
rojektia Mielenterveysmessuilla esitelleen Peijaksen ylilääkäri Matti
Holin mukaan yhtenä tavoitteena oli juuri sairaalapäivien
määrän vähentäminen. Tavoitteen saavuttamiseksi oli tärkeää
motivoida potilas sitoutumaan
hoitoon pitkäjänteisesti.
Tärkeä osa Feeniks-projektia oli sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistaminen.
Hoitohenkilöiden osallisuus
ja ryhmän potilaiden toisilleen
antama vertaistuki ovat luoneet
yhteisöllistä yhteistyötä.
Skitso­freniaan on kehitetty
ja kehitetään hoitomuotoja, joista saatuja myönteisiä kokemuksia pitäisi rohkeasti hyödyntää. Peijaksen hankkeen vetäjä
Marcello Chiramberro ryhmineen on parin vuoden aikana saanut aikaan myönteisiä
tuloksia.
Ryhmätoimintaan osallistuneiden potilaiden sairaalapäivät
ovat vähentyneet merkittävästi:
Vain kaksi potilasta kymmenestä on tarvinnut lyhyitä
sairaalahoitojaksoja. Ylilääkäri
Matti Holin mukaan potilaiden
kunto on kohentunut. Sairastuneet ovat pystyneet huolehtimaan itsestään avohoidossa ja
palveluasunnoissa.
Skitsofrenia on vakava sairaus, ja pelkästään sairauteen
liittyvät ennakkoluulot tekevät
hoidosta ja lähes normaaliin
elämään paluusta haasteellisen.
Sairauden varjostaman henkilön paluu työelämään on ollut
harvinaista. Työkykyiseksi kuntoutuminen on iso onnistuminen ja kiistaton näyte hoidon
toimivuudesta.
Kokeiluun osallistuneesta
kymmenen henkilön potilasryhmästä kaksi on palannut
töihin. Tulos on poikkeuksellisen hyvä. Toinen potilas on
työllistynyt omaehtoisesti, toinen saanut työpaikan TE-keskuksen harjoitusohjelmassa.
Suurin haaste skitsofreniaan
sairastuneelle henkilölle ovat
omat ja kanssaihmisten ennakkoluulot. Ne pitää voittaa. Kun sairaus ja avuntarve tunnistetaan
ja tunnustetaan, hoito voidaan
aloittaa. Skitsofreenikko voi kuntoutuessaan elää hyvää elämää
ja palata jopa töihin. Läheisten
ihmisten tuki on tärkeää.
Ammatillinen kuntoutuminen tarkoittaa kuntoutujan
itsensä toteuttamaa muutosta, jonka tavoitteena on siirtyminen työelämään. Muutoksen merkkejä ovat esimerkiksi
opintojen aloittaminen, niissä edistyminen, työelämätaitojen
vahvistuminen, työhön sijoittuminen ja työssä pysyminen
tai muun aktiivisuuden löytyminen omaan elämään.
Helsingissä toimiva tukipiste on tarkoitettu mielenterveysongelmien johdosta kuntoutustuella oleville, työkyvyttömyys­
eläkkeeltä työelämään palaaville sekä pitkäaikaistyöttömille
pääkaupunkiseudun asukkaille.
Toimintaa järjestetään myös Oulussa, Lahdessa, Turussa,
Kuopiossa, Jyväskylässä ja Rovaniemellä erillisenä levittämishankkeena.
Toiminnan kautta saat tietoa, tukea ja neuvontaa
ammatillisen kuntoutumisen mahdollisuuksista: siitä,
kuinka voisit ottaa askelia kohti työhön tai opiskeluun liittyviä haaveita ja tavoitteita. Toiminta tarjoaa ryhmämuotoisia
valmennuskursseja sekä tarvittaessa yksilöllistä työ- ja
koulutusvalmennusta.
Hyödynnämme toiminnassamme vertaistukea, voimavarakeskeisyyttä ja ryhmän vuorovaikutusta sekä tavoitteiden
ja unelmien synnyttämää muutosenergiaa.
Helsinki, Ratakatu 9
Unelmakeidas-kurssi..................... 11.2–12.2.2014
20.3–21.3.2014
10.6–11.6.2014
Unelmakeidas-kursseille on jatkuva haku!
Muutoksen avaimet -kurssi..............25.2–13.5.2014
Hakuaika päättyy 5.2.2014
Mahdollisuuksia kohti -kurssi.......... 26.2–4.6.2014
Hakuaika päättyy 5.2.2014
Lisätietoja saat työ- ja koulutusvalmentajilta:
Jyrki Rinta-Jouppi 046 850 7587
Merja Matilainen 040 450 8256
TURKU
Pitkään sairaalahoitoa
tarvinnut skitsofreenikko
voi pärjätä omin avuin tai
pienen avun turvin. Näin
voidaan päätellä Peijaksen
sairaalan Feeniks -projektissa saaduista kokemuksista. Joulukuussa 2011
käynnistyneessä hankkeessa oli mukana
kymmenen potilasta,
jotka vuoden aikana
olivat olleet sairaalassa
keskimäärin 180
vuorokautta.
Mielenterveyden keskusliitossa
Turku, Läntinen Pitkäkatu 35
Unelmakeidas-kurssi......................... 4.2–5.2.2014
3.3–4.3.2014
5.5–6.5.2014
Unelmakeidas-kursseille on jatkuva haku!
Muutoksen avaimet -kurssi...................5.3–7.5.2014
Hakuaika päättyy 10.2.2014!
Lisätietoja saat työ- ja koulutusvalmentajalta:
Tiina Johansson 040 704 2538
KUOPIO
Skitsofreenikko voi
pärjätä pienen avun turvin
Työ- ja koulutusvalmennusta
Kuopio, Teletie 4–6
Unelmakeidas-kurssi............ 8.1–9.1.2014, Varkaus
14.1–15.1.2014, Savonlinna
Unelmakeidas-kursseille on jatkuva haku!
Muutoksen avaimet -kurssi.16.1–20.3.2014, Kuopio
Hakuaika päättyy 2.1.2014!
Lisätietoja saat työ- ja koulutusvalmentajalta
Tuula Laitinen 050 383 1938
OULU
Ylilääkäri Matti Holi Mielenterveysmessuilla:
Oulu, Kirkkokatu 23 B
Unelmakeidas-kurssi.......27.1–28.1.2014, Klubitalo
4.2–5.2.2014, Hyvän Mielen talo
Muutoksen avaimet -kurssi.........24.11–2.12.2014, Hyvän Mielen talo
Kurssi järjestetään myös Rovaniemellä.
Tarvittaessa molempia kursseja järjestetään myös muualla. Jos
haluat kurssin omaan yhdistykseesi, niin ole yhteydessä:
Työ- ja koulutusvalmentaja
Tarja Tikkanen 040 450 8630
LAHTI
Hoidon kehittäminen
Lahti, Kerintie 2
Lahden ja Tampereen alueella järjestetään kevään 2014 aikana
Unelmakeidas-kursseja sekä Muutoksen avaimet-kursseja
yhteistyötahojen tarpeiden mukaisesti.
Kursseille haetaan hakulomakkeella, joka löytyy
nettisivuiltamme (myös sähköisenä). Kursseille ei
tarvita lähetettä ja ne ovat osallistujille maksuttomia.
1/2014 REVANSSI 7
Lääkkeiden hinnat
LYHYESTI
Reseptilääkkeiden
hinnat muuttuivat
maksavat reseptilääkkeet halpenivat ja sitä halvemmat kallistuivat vuodenvaihteessa. Kaikkein kalleimmat
lääkkeet halpenivat jopa satoja
euroja. Suurin hinnan nousu
oli 1,40 euroa.
Hinnanmuutokset johtuvat
vuoden alussa voimaan tulleesta lääketaksan muutoksesta. Lääketaksa on hinnoittelukaava, jonka mukaan lääkkeen vähittäishinta apteekissa
määräytyy.
Yli 41 euroa
Uudistus muutti potilaiden
ja Kelan välistä maksuosuutta
korvattavissa reseptilääkkeissä.
Muutosta tasattiin alentamalla
lääkekustannusten vuosittainen
omavastuukatto, lääkekatto, 670
eurosta 610 euroon.
Lääketaksan uudistus ja
lääkekaton alentaminen hyödyttävät potilaita, jotka joutuvat käyttämään kalliita lääkkeitä, tai jotka joutuvat ostamaan
lääkkeitä enemmän kuin 610
eurolla vuodessa.
Lääketaksan uudistuksella
turvataan myös lääkkeiden saatavuutta eri puolilla maata.
Tavoitteena on, että apteekin
Henkisen
hyvinvoinnin
viikko haastaa
työelämän mielen­
terveystyöhön
INFO
Uudistuksesta hyötyvät ne,
joiden lääkekuluihin menee
eniten rahaa.
Teemaviikko 21.–27.4.
Näin reseptilääkkeen
hinta muuttui
Hinta 31.12.2013
Hinta 1.1.2014
10,00
20,00
50,00
100,00
500,00
11,10
20,75
49,68
97,82
481,31
Muutos vähittäishinnassa
+ 1,10
+ 0,75
– 0,32
– 2,18
– 18,69
Esimerkit kuvaavat tilannetta, jossa asiakas ostaa apteekista
reseptilääkettä yhden pakkauksen. Hinnoissa on mukana
arvonlisävero (10 %) ja lääkkeen toimitusmaksu (2,17).
Lähde: Suomen Apteekkariliitto ry
myyntipalkkio reseptilääkkeen
toimittamisesta perustuu nykyistä enemmän apteekin asian­
tuntijatyöhön ja lääkeneuvontaan
ja nykyistä vähemmän lääkkeen
tukkuhintaan.
vuodenvaihteen muutoksia
Muutoksia sosiaali- ja
terveysalalla
Seuraavat lakimuutokset
ovat astuneet voimaan
vuoden alusta.
Lääkekatto laskee 610 euroon vuodessa
Lääkekatto on 610 euroa vuonna 2014. Lääkekaton täytyttyä
potilas maksaa lääkkeistään
ainoastaan 1,50 euroa ostokertaa kohti.
Potilaan valinnanvapaus
kotimaassa laajenee
Vuodesta 2014 alkaen potilaan
oikeus valita hoitopaikkansa
laajenee niin, että potilailla on
mahdollisuus valita terveysasema
ja erikoissairaanhoidon yksikkö kaikista Suomen julkisista
terveysasemista ja sairaaloista.
Terveysasemaa voi vaihtaa
kirjallisella ilmoituksella enintään vuoden välein, kerrallaan voi olla vain yhden terveysaseman asiakkaana.
Terveysaseman vaihdosta
on ilmoitettava sekä uudelle että
vanhalle terveysasemalle riittävän ajoissa, vähintään kolme
viikkoa ennen käyntiä.
Erikoissairaanhoidon hoitopaikka valitaan yhdessä lähetteen antavan lääkärin kanssa.
Työttömälle oikeus ansaita
300 euroa/kk ilman
etuuden pienentymistä
Soviteltua työttömyyspäivärahaa saava työtön voi vuoden
2014 alusta lähtien ansaita 300
euroa/kk ilman, että se pienentää hänen työttömyys­
etuuttaan. Kun tulot ylittävät
300 euroa/kk, tuloista 50 % vähennetään työttömyyspäivärahasta.
Ammatilliseen
kuntoutukseen pääsy
helpottuu
Kansaneläkelaitoksen ammatillisen kuntoutuksen myöntämis­
edellytyksiä muutetaan niin,
että nykyistä useampi työ ­
ikäinen, ja erityisesti nuori,
pääsee varhaisemmassa vaiheessa ammatilliseen kuntoutukseen. Kuntoutusta myönnettäessä huomioidaan aikaisempaa laajemmin sairauden
lisäksi myös muut ihmisen
elämäntilanteeseen vaikuttavat
asiat.
Osasairauspäivärahakausi
pitenee
Osatyökykyisten työhön paluuta ja työssä jatkamista tuetaan
pidentämällä osasairauspäiväraha-kautta nykyisestä enintään 72 päivästä 120 päivään.
Työkyvyttömyyseläkkeen
voi jatkossa jättää
lepäämään tilapäisen
työn vuoksi
Työkyvyttömyyseläkkeen voi
jatkossakin jättää työnteon
vuoksi lepäämään vähintään
kolmeksi kuukaudeksi ja enintään kahdeksi vuodeksi. Lisäksi
työkyvyttömyyseläkkeen voi
jättää uudelleen lepäämään,
kun se on ollut maksussa yhden
kuukauden.
Suomessa kirjoitetulla
reseptillä saa lääkkeitä
myös muista EU-maista
Suomessa kirjoitetulla eurooppalaisella reseptillä voi hakea
lääkkeitä muualta Euroopasta.
Reseptit kirjoitetaan vaikuttavalle aineelle ja potilas maksaa
lääkkeen itse. Lääkevalmisteen
hinnasta voi hakea sairausvakuutuskorvausta, jos valmiste on Suomen lainsäädännön
mukaan korvattava.
Potilaille oikeus hakeutua
hoitoon muihin EU-maihin
ja saada korvausta
kustannuksista
Suomesta ulkomaille hoitoon
lähtevän potilaan hoitokustannuksia korvataan kahdella eri
tavalla sen mukaan, onko
kyse 1) hoitoon hakeutumisesta toiseen valtioon vai 2)
ulkomailla oleskelun aikana
lääketieteellisesti välttämättömäksi tulleesta hoidosta. Molemmissa tapauksissa potilas
maksaa hoidon kustannukset
ensin itse ja voi hakea maksuun jälkikäteen korvausta
Kelalta. Potilaan ei tarvitse
hakea ennakkolupaa hakeutuakseen hoitoon.
Potilaalla on oikeus saada
korvausta vain sellaisesta hoidosta, joka Suomessa kuuluu
terveydenhuollon palveluvalikoimaan.
Kelaan sijoitettu, rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspiste tarjoaa tietoa hoitoon hakeutumisesta Suomesta ulkomaille ja ulkomailta Suomeen.
Pahoinpideltyjen lasten
oikeusturvaa vahvistetaan
Vuoden 2014 alusta lapsiin kohdistuneita pahoinpitelyrikoksia
aletaan selvittää samalla mallilla kuin seksuaalirikoksia.
Valtio vastaa selvittämisestä
aiheutuvista kustannuksista, ja
yliopistolliset sairaanhoitopiirit vastaavat tutkimuksen
järjestämisestä.
Joustava hoitoraha alle
3-vuotiaiden lasten hoitoon
Alle kolmivuotiaiden lasten
vanhemmille maksettava osittainen hoitoraha korvataan
uudella, joustavalla hoitorahalla. Etuuden määrä porrastetaan kahteen tasoon sen
saajan keskimääräisen viikoittaisen työssäoloajan mukaan.
Joustavaa hoitorahaa maksetaan työ- ja virkasuhteessa oleville sekä yrittäjille.
Sosiaaliturvaetuuksiin
indeksitarkistukset
vuodelle 2014
Lisätietoja sivuilta www.stm.fi,
www.kela.fi sekä oman asuinkunnan sosiaali- ja terveystoimesta. 
Henkisen hyvinvoinnin viikkoa vietettiin ensimmäistä
kertaa vuonna 1999. Viikon
perusajatuksena oli haastaa
yrityselämä mukaan vapaaehtoiseen mielenterveystyöhön ja kiinnittää huomiota
henkiseen hyvinvointiin työelämässä.
Viikon nimi muutettiin
myöhemmin Hyvän mielen
viikoksi, mutta vuonna 2014
palataan takaisin alkuperäiseen
nimeen. Viikkoa vietetään aina
huhtikuun lopulla, viikolla 17.
Viikon toimintamuotoja
ovat muun muassa asiantuntijaluennot työelämään liittyvistä aiheista. Myös mielenterveysyhdistykset järjestävät
teemaviikolla tilaisuuksia eri
aiheista yhteistyössä paikkakunnan muiden toimijoiden
kanssa.
Valmistaudutaan
liittokokoukseen
Mielenterveyden
keskus-
liiton seuraava liittokokous pi-
detään 17.–18.5.2014 Kuopiossa, Hotelli Puijonsarvessa.
Eri paikkakunnilla järjestetään informaatiotilaisuuksia,
joissa kerrotaan liittokokouksesta ja siihen valmistautumisesta.
Tarkempia tietoja tilaisuuksista saa alkuvuoden aikana
omasta yhdistyksestä. Yhdistykset saavat liitosta lisätietoa
tulevassa jäsenkirjeessä. 
20.2.
27.2.
7.3.
13.3.
14.3.
19.3.
20.3.
27.3.
Jyväskylä
Imatra/Lappeenranta
Turku
Kuopio
Joensuu
Rovaniemi
Oulu
Helsinki
Lisätietoja: viestintä- ja
hallintoasiantuntija Inkeri Aalto,
[email protected]
puh. 0500 477 839
8 REVANSSI 1/2014
Mielenterveysbarometri 2013 kertoo asennemuutoksesta:
Suomalaisten asenteissa mielenterveyskuntoutujia kohtaan
liikahdus hyväksyvämpään
suuntaan
– leimaantumisen kokemukset kuitenkin lisääntyneet
Teksti Inkeri Aalto
K
ahdeksas mielenterveysbarometri kertoo suomalaisen väestön asennemuutoksesta parempaan
suuntaan, joskin parannettavaa vielä on. Tällä hetkellä
lähes joka neljäs, 23 % suomalaisista ei halua olla tekemisissä mielenterveysongelmista
kärsivien henkilöiden kanssa.
Vuonna 2006 luku oli 32 %. Eri
väestöryhmien välillä on eroja.
Elämänkokemuksen myötä
tulee enemmän ymmärrystä.
Nuorimmat karsastavat vanhempia henkilöitä enemmän
mielenterveyskuntoutujia. Alle
25-vuotiaiden asenteet ovat
kaikkien kielteisempiä. Yli
25-vuotiaiden asenteissa on tapahtunut sen sijaan selvä muutos hyväksyvämpään suuntaan.
Sama suuntaus näkyy myös
siinä, että suomalaiset voisivat
kertoa omista mielenterveysongelmistaan työpaikalla aiempaa useammin.
Vastaajista 44 prosenttia
kertoisi mielenterveysongelmistaan esimiehelleen ja 39 prosenttia ei kertoisi, 17 prosenttia
ei osaa sanoa. Vuonna 2010
niitä, jotka eivät kertoisi, oli
enemmän eli 44 prosenttia.
Kun kysyttiin, kertoisitko
mielenterveysongelmistaan
työtovereillesi, 32 prosenttia vastasi, että kertoisi ja 50
prosenttia että ei kertoisi, 18
prosenttia ei osaa sanoa. Kolme
vuotta sitten oli peräti 58 prosenttia niitä, jotka eivät kertoisi,
joten asennemuutosta on havaittavissa.
Samansuuntaista myönteistä kehitystä väestön asenteissa
on havaittavissa myös suhtautumisessa rikollisiin, alkoholisteihin ja huumeiden käyttäjiin, joita kohtaan asenteet ovat
olleet ja vieläkin ovat kielteisempiä kuin mielenterveyskuntoutujia kohtaan. Homoseksuaalit hyväksytään myös
aiempaa paremmin.
Ihmisryhmät, joita suomalaiset eivät haluaisi naapurikseen (%)
%
20 %
40 %
60 %
79 %
Henkirikoksesta
tuomitut
68 %
71 %
73 %
69 %
70 %
71 %
75 %
74 %
Alkoholistit
63 %
67 %
65 %
69 %
69 %
67 %
71 %
71 %
Rikoksista
tuomitut (ei
henkirikokset)
100 %
80 %
Huumeiden
väärinkäyttäjät
83 %
83 %
83 %
84 %
83 %
86 %
85 %
■2013
■2011
■2010
■2009
■2008
■2007
■2006
■2005
34 %
38 %
37 %
33 %
36 %
37 %
41 %
44 %
Mielenterveys­
kuntoutujat
23 %
28 %
27 %
27 %
28 %
29 %
32 %
30 %
Väestön asenteissa mielenterveyskuntoutujia kohtaan on tapahtunut myönteistä kehitystä, joskin
parantamisen varaa edelleen on – ja paljon. Lähes joka neljäs suomalainen karsastaa edelleen henkilöitä,
joilla on mielenterveysongelmia.
Leimautuminen sairauden vuoksi (%)
Kuntoutujat
%
20 %
60 %
40 %
28 %
Omaiset
Ammattilaiset
80 %
100 %
44 %
52 %
41 %
59 %
65 %
■Joutuu leimatuksi
sairauden tähden
■Toiset ihmiset
välttelevät seuraa
Leimautuminen psyykkisen sairauden vuoksi vaikeuttaa monen mielenterveyskuntoutujan arkea
edelleen. Ammattilaisten näkemys asiasta on kaikkein kielteisin.
Mielenterveysongelmat
leimaavat ihmisen
– ammattilaisten
mielipiteet synkimmät
Myönteinen kehitys väestön
asenteissa ei kuitenkaan näy
mielenterveyskuntoutujien arjessa, vaan edelleenkin 44 prosenttia heistä kokee tulevansa
leimatuksi sairauden tähden
ja 28 prosenttia kokee muiden
välttelevän heidän seuraansa.
Leimaantumisen kokemukset
ovat päinvastoin jopa hieman
lisääntyneet vuosien aikana.
Omaisten kokemukset ovat
aiempaa kielteisempiä. Useampi kuin joka toinen omainen
(59 %) arvioi läheisensä kuntoutujan joutuneen leimatuksi sairautensa vuoksi. 52 prosenttia uskoo muiden ihmisten
välttelevän heidän läheisensä
seuraa.
Kuntoutujista pienempi
osa (28 %) kokee joutuneensa
vastaavaan tilanteeseen. 44
prosenttia tuntee joutuneensa
leimatuksi. Aiempina vuosina
kokemukset ovat olleet jonkin
verran myönteisempiä.
Mielenterveysalan ammattilaisten käsitys tilanteesta on
selkeästi negatiivisempi. Heistä
peräti 65 prosenttia arvelee
mielenterveyskuntoutujien leimautuvan terveydellisistä syistä. 41 prosentin mielestä muut
ihmiset karttavat samasta syystä
kuntoutujien seuraa.
Ammattilaisten käsitysten
mukaan leimautuminen on hieman vähentynyt, mutta kuntoutujia vältellään edelleen. 
Tulokset käyvät ilmi Mielen­
terveyden keskusliiton TNS Gallup
Oy:llä teettämästä Mielenterveys­
barometristä. Tutkimusta varten
haastateltiin lokakuussa 2013
mielenterveyskuntoutujia ja heidän
omaisiaan sekä väestöä ja
tehtiin kysely mielenterveysalan
asiantuntijoiden keskuudessa.
Tutkimus on tehty yhteistyössä
Suomen Psykiatriyhdistyksen ja
Suomen Psykologiliiton kanssa.
Mielenterveyspalvelujen
saajat melko tyytyväisiä
Mielenterveyspalvelujen piirissä olevien
kuntoutujien lievä enemmistö on melko tyytyväinen saamiinsa mielenterveyspalveluihin.
Mielenterveysbarometrin kyselyyn vastanneet
mielenterveyskuntoutujat ovat Mielenterveyden
keskusliiton yhdistysten jäseniä ja palveluja arvioivat vain ne, jotka ovat niiden piirissä.
Kaikkiaan 78 prosenttia mielenterveyspalveluja saaneista kokee, että niitä on ollut
sopivasti. Yhtä moni puolestaan pitää niitä hyvälaatuisina.
63 prosenttia psykiatrista hoitoa tarvitsevista kuntoutujista kertoi saaneensa hoitoa
aina, kun oli ollut sen tarpeessa.
Mielenterveyspalveluja saaneista 78 prosenttia on sitä mieltä, että palvelua antanut
henkilökunta on pystynyt tukemaan kuntoutusta hyvin.
Joka toinen omainen (49 %) kertoi psykiatrista
hoitoa olleen tarjolla aina tarvittaessa. Omaiset
suhtautuivat kuntoutujia kriittisemmin näiden
palvelujen laatuun sekä henkilöstön mahdollisuuksiin tukea apua tarvitsevia.
1/2014 REVANSSI 9
SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON SANASTO
Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma
Palvelujen sanasto
selkeämmäksi
Sosiaali- ja terveydenhuollon
palveluista käytetään hyvinkin
erilaisia nimityksiä. Röntgen
vai kuvantamispalvelut? Hoito
tahdosta riippumatta, tahdonvastainen hoito vai pakkohoito?
Terveyden ja hyvinvoinnin
laitos (THL) kokoaa sosiaalija terveydenhuollon palveluluokitusta ja siihen liittyvää
sanastoa nettiin. Sanastoon
kerätään myös yleiskielisiä ilmauksia.
Sanastotyökalulla kuka tahansa voi ehdottaa luoki-
tuksesta puuttuvia palveluja,
palveluiden synonyymejä ja
palveluihin läheisesti liittyviä
käsitteitä.
Käyttäjien antamat ehdotukset ja kommentit menevät
THL:n luokitus- ja sanastotyöasiantuntijoiden hyväksyttäväksi. Ehdotukset tulevat
myös muiden käyttäjien nähtäville ja arvioitavaksi.
Sanastoa kerätään vuoden
2014 maaliskuun loppuun asti.
– Toivomme, että mahdollisimman moni osallistuu
sanastotalkoisiin. Erityisesti
toivomme mukaan sosiaali- ja
terveysalan ammattilaisia, jotka
törmäävät työssään kansalaisten ja ammattilaisten käyttämiin erilaisiin termeihin, kertoo projektipäällikkö Virve
Jokiranta.
Sanastotyötä tehdään pohjaksi valmisteilla olevalle sosiaali- ja terveysalan palveluhakemistolle, joka valmistuu
vuoden 2015 aikana. 
www.terminaattori.fi/THL
Vesitreenin vertaisohjaajakoulutus
Hyvällä mielellä vedessä
Mielenterveyden keskusliitto järjesti lokakuussa
Kuntoutumiskeskus
Apilassa, Kangasalla,
liikuntavastaavilleen
Vesitreenin vertais­
ohjaajakurssin.
Teksti JA KUVA Aino Hokkanen
Tehokkaaseen kurssiin sisäl-
tyivät muun muassa seuraavat
aiheet: vesitreenin edellytykset ja mahdollisuudet, tavoitteet, rakenne, suunnittelu sekä
turvallisuus. Lisäksi kurssilla
täydennettiin ja syvennettiin
vedessä treenaamisen periaatteita.
Vesiliikunnan lisäkoulutus
oli tarpeeseen, sillä vesijumppa
on yksi suosituimmista jäsenyhdistyksissä harrastettavista
liikuntamuodoista. Antoisa ja
onnistunut kurssi sai osallistujilta pelkästään hyvää palautetta.
Vesitreenin vertaisohjaajakurssi oli tarkoitettu ohjaajiksi
aikoville tai jo vesivoimistelun
parissa paikallisyhdistyksissä
toimiville liikuntavastaaville.
Kurssi oli räätälöity kohderyhmälle yhteistyössä vertais-
liikunnan parissa toimivien
ohjaajien kanssa. Kurssi toteutettiin yhdessä Suomen Uimaopetusliiton (SUH) kanssa.
Koulutuksen mahdollisti Kunnossa kaiken ikää -ohjelmalta
saatu tuki Hyvällä mielellä vedessä -hankkeelle.
Hyvällä mielellä vedessä
-hanke on suunniteltu vuosille
2013–2015. Mikäli hanke saa
rahoitusta myös jatkossa, vuonna 2014 järjestetään vastaava
Vesitreenin vertaisohjaajakurssi
ja vuonna 2015 jatkokurssi kaikille ensimmäisen tason kurssin käyneille. 
Tukea yhdistyksille
liikuntatoiminnan
järjestämiseen
Mielenterveyden keskus­
liiton paikallisyhdistyksillä
on mahdollisuus hakea
KKI-ohjelmalta taloudellista
tukea liikuntatoimintansa
kehittämiseen.
Tukea liikuttajille
KKI-ohjelma jakaa tukea paikallisille toimijoille, jotka järjestävät aloittelijoille sopivaa liikuntatoimintaa sekä kehittävät keinoja houkutella terveytensä
kannalta liian vähän liikkuvaa aikuisväestöä säännöllisen
liikuntaharrastuksen pariin.
Hanketukihaku
Paikallishankkeet voivat hakea
taloudellista tukea toimintaansa KKI-ohjelmalta. Hanke­
tuella kannustetaan huomioimaan KKI-ohjelman tärkeitä painopistealueita. Vuosina
2014–2015 niitä ovat erityisesti:
• liikuntaneuvonta osana
liikunnan palveluketjua,
• työyhteisöjen liikuntaa ja
terveyttä tukevat mallit,
• painonhallintaan liittyvät
liikunta- ja ravitsemus­
mallit sekä
• fyysisesti huonokuntoiset
miehet.
Hankkeita kannustetaan yhteistyöhön eri toimijoiden, kuten
yhdistysten ja kunnan välillä.
Hakuajat
Hanketuen viimeiset hakupäivät 2014 (postileima) ovat
31.3. ja 30.9. Hanke voi saada avustusta vain kerran vuodessa. 
Lisätietoja:
Hankevalmistelija vs. Anna Jämsén
p. 050 441 4025
anna.jamsen(at)likes.fi
www.kki.likes.fi – Hae tukea
liikuttamiseen
LIIKUNTA
Kuntokorttiarvonta
lähestyy
Kaikkien kuntokorttien lähettäneiden kesken
arvotaan jälleen liikunta-aiheisia palkintoja.
Arvonta suoritetaan tammikuun lopussa.
Jos haluat mukaan arvontaan, lähetä
vuoden 2013 ajalta täyttämäsi kuntokortti
30.1.2014 mennessä liikuntasihteerille
alla olevaan osoitteeseen.
Kuntokortti on pieni, lompakkoon mahtuva
kortti, jossa on paikka jokaiselle vuoden
päivälle liikuntasuorituksen kirjaamista
varten. Voit tilata kuntokortteja vuodelle
2014 liikuntasihteeriltä.
Liikuntasihteerin yhteystiedot
Mielenterveyden keskusliitto
Aino Hokkanen
Hämeenkatu 13 B, 4.krs.
33100 Tampere
[email protected]
Tietoa ja tukea
kun sitä eniten tarvitaan
Tietopalvelu Propelli
Oikeusneuvonta
Tietopalvelu Propelli vastaa kysymyksiin
mielenterveyskuntoutuksesta, kuntoutumisesta ja kuntoutuskursseista. Propellista antaa tietoa myös mielenterveyteen
liittyvistä eri palvelumuodoista ja etuuksista mielenterveyskuntoutujille, omaisille,
läheisille ja ammattihenkilöstölle.
Oikeus- ja sosiaalineuvonta on tarkoitettu mielenterveyspotilaille ja -kuntoutujille ja heidän läheisilleen sekä sosiaali- ja
terveydenhuollon ammattilaisille ja opiskelijoille. Toiminnan tavoitteena on saada
heikommassa asemassa olevat ja väliinputoajat osalliseksi yhteiskuntaan sekä
turvata heidän perus- ja ihmisoikeuksien
toteutuminen.
ma, ti ja to klo 9–14, ke klo 9–16
puh. 0203 91920,
(pvm koko maasta, kts.hinnat
www.mtkl.fi/liiton toiminta/
Tietopalvelu Propelli)
PROPELLIN KÄYNTIPISTEET
Käyntipisteisiin voi tulla aukioloaikoina
etsimään kuntoutumista koskevaa tietoa
ilman ajanvarausta. Palvelut ovat maksuttomia.
Helsinki
kuntoutuspäällikkö
Ratakatu 9
Maija Nykopp
00120 Helsinki puh. 050 306 2438
[email protected]
kuntoutusneuvoja
Raili Alén
puh. 046 851 4128
[email protected]
Turku
kuntoutusneuvoja
Läntinen
Pirjo Metsäranta Pitkäkatu 35
puh. 040 562 4773
2. krs
[email protected]
20100 Turku
kuntoutusneuvoja
Milla Ristolainen
puh. 040 450 6884
[email protected]
Kuopio
kuntoutusneuvoja
Teletie 4–6 E
Mirva Laine
70600 Kuopio puh. 040 5579505
[email protected]
kuntoutusneuvoja
Irmeli Markkanen puh. 050 592 0419
[email protected]
VERTAISTUKIPUHELIN
(perjantaisin klo 10–15)
Vertaistukipuhelimeen vastaavat liiton
kouluttamat kuntoutuja-­asiantuntijat,
vertaisneuvojat. He kuuntelevat, keskustelevat ja antavat toivoa toipumisesta.
puh. 0203 91920
(pvm koko maasta, kts. hinnat
www.mtkl.fi/liiton toiminta/
Tietopalvelu Propelli)
Lakimies Merja Karinen
puh. 050 561 7416
[email protected]
Sosiaalineuvoja Pirkko Jantunen
puh. 040 513 6213
[email protected]
T
ilastokeskuksen äskettäin julkaisemien
tietojen mukaan vuonna 2012 teki itsemurhan 873 suomalaista, mikä oli 39 itsemurhaa eli nelisen prosenttia vähemmän kuin
edellisenä vuonna.
Itsemurhien määrä oli Suomessa suurimmillaan vuonna 1990, jolloin tehtiin yli 1 500 itsemurhaa. Sen jälkeen itsemurhakuolleisuus on
vähentynyt 20 vuodessa yli 40 prosenttia. Laskeva suuntaus jatkui edelleen vuonna 2012. Miesten
itsemurhien määrä oli noin kolminkertainen naisiin verrattuna.
Vaikka suuntaus on ollut rohkaiseva, Suomessa itsemurha on edelleen poikkeuksellisen
yleinen kuolinsyy. Alle 65-vuotiaiden suomalaisten itsemurhakuolleisuus oli vuonna 2010
noin puolitoistakertainen EU-maiden keskiarvoon verrattuna.
Joka ainoa itsemurha on yksi itsemurha liikaa.
Läheisen ihmisen itsemurhalla on pitkäaikainen
vaikutus myös perheenjäseniin ja ystäviin.
Itsemurhien tehokkaammaksi ehkäisemiseksi
on tärkeää, että masennus havaitaan ja hoidetaan
ajoissa ja estetään erityisesti miesten alkoholisoitumista. Masennuksen tunnistaminen näyttää 2000-luvun mittaan parantuneen siitäkin päätellen, että masennus on noussut työ­
kyvyttömyys­eläkkeen yleisimmäksi perusteeksi.
Masennuksen syyt eivät kuitenkaan katoa pelkällä lääkityksellä. Terveydenhuoltojärjestelmän
on kyettävä puuttumaan niihin tähänastista paremmin, ja kuntouttavaan psykoterapiaan pääsyä
on helpotettava.
Hoitojärjestelmän parantamisen lisäksi tarvitaan myös lähimmäisenrakkautta: yritetään
pitää alkaneena vuonna parempaa huolta yksinäisistä ihmisistä, joita Suomessa on yhä enemmän
– niin nuoria kuin vanhojakin.
Välittäminen alkaa pienistä teoista ja sanoista, joilla voi yksinäiselle ja masentuneelle olla
suuri merkitys. Käännetään itsemurhien määrä
entistä selvempään laskuun vuonna 2014! 
Pekka Sauri
KUVA Antero Aaltonen
yypotilaan ja asiakkaan oikeuksista
yyasuntojen korjaukseen liittyvistä asioista
yyvertaistuesta
yymielenterveys­yhdistyksistä
www.mtkl.fi/liiton toiminta
NEUVONTAPUHELIN
Mielenterveyden keskusliiton puheenjohtaja
Pekka Sauri Helsingissä 31.12.2013:
Itsemurhien määrä
alas vuonna 2014
Kysy
yymielenterveyteen liittyvistä asioista
yykuntoutumiseen liittyvistä asioista
yysosiaaliturvasta
yypalveluista ja etuuksista
puheenjohtajalta
1/2014 REVANSSI 11
Liiton talous
LYHYESTI
Mielenterveyden keskusliiton
talous elpyy
TEKSTI Jyrki Nieminen
Mielenterveyden keskusliiton
taloudellisesta tilanteesta on
kirjoitettu viime aikoina joissakin tiedostusvälineissä. Esimerkiksi Sunnuntaisuomalainen
(24.11.2013) otsikoi liiton taloutta käsittelevän juttunsa
raflaavasti ”Talous kuralla”.
Myös Iltalehden verkkosivuilla
on käsitelty aihetta.
Artikkelien tiedot ovat olleet oikean suuntaisia, mutta
ne ovat peräisin vuodelta 2011,
ja siksi osin vanhentuneita.
Menneinä vuosikymmeninä
liiton toiminta kasvoi erittäin
nopeasti, mutta talous ei kasvanut aivan samassa määrin.
Sen sijaan, että taloudellinen
tilanne olisi otettu toiminnassa
huomioon, liitossa elettiin jossain määrin hieman yli talouden
kantokyvyn.
Työtä ja vertaisuuteen perustuvaa toimintaa on tehty liitossa aina suurella intohimolla.
Sitä on myös haluttu kehittää.
Rahoituksen määrä ei kasvanut
mukana liiton toivomalla tavalla.
Liitto teki myös suuria investointeja, jotka perustuivat ylioptimistisiin odotuksiin.
Raha-automaattiyhdistys
herätti
Mielenterveyden keskusliiton
hallitus havahtui tähän asiaan
varsin karulla tavalla vuoden
2012 syksyllä. Raha-automaattiyhdistyksen tarkastusraportti
vuodelta 2011 kertoi useista
epäkohdista liiton toiminnassa.
Epäselvyydet eivät ole johtuneet minkään tahon omanvoitontavoittelusta tai mistään
muustakaan rikollisesta toiminnasta. Tämä tieto tuli tuolloin
varsin tuoreelle ja osin kokemattomalle hallitukselle perintönä menneiltä vuosilta.
Hallitus ryhtyi välittömästi toimiin asioiden saattamiseksi kuntoon. Liitolle laadittiin
kolmivuotinen talouden tervehdyttämisohjelma, jossa asetettiin etusijalle kiinteiden kulujen karsinta. Epäselvät tai
vanhentuneet käytännöt pyrittiin saattamaan ajan tasalle.
Myös liiton ylimmät toimi-
henkilöt pyrittiin sitouttamaan
mahdollisimman tehokkaasti
odotettavissa oleviin leikkauksiin. Tämän lisäksi liiton kiinteää
omaisuutta asetettiin myyntiin.
Talouden uudistaminen sai
vuoden 2013 alussa tuntuvasti
lisäpotkua, kun liittoon saatiin
uusi toiminnanjohtaja. Hänen
johdollaan liiton taloutta ja organisaatioita ryhdyttiin voimakkaasti uudistamaan.
Liitossa jouduttiin aloittamaan koko henkilöstöä koskevat
YT-neuvottelut, joiden seurauksena jouduttiin vähentämään
henkilöstöä. Päätöksenteko osin
pitkienkin työsuhteiden lopettamiseksi on ollut varsin kivuliasta, mutta välttämätöntä.
Talous saatu hallintaan
Alkuvuonna 2014 on taloutta
saatettu kuntoon puolentoista
vuoden ajan, ja tunnelin päässä
alkaa näkyä valoa. Myös kaikki
tarkastuksissa esiin tuodut epäkohdat on korjattu. Asioita on
tehty hyvässä yhteistyössä RAY:n
ja muiden yhteistyökumppaneidemme kanssa.
Mielenterveyden
keskusliitto tyytyväinen vuodelle
2014 ehdotettuihin
avustuksiin
Nyt näyttää siltä, että talouden tasapaino saavutetaan
jo tämän vuoden aikana. Näin
liitto toteuttaisi talouden tervehdyttämisohjelmansa etuajassa.
Tärkeintä on kuitenkin se,
että liiton toimintaa on uudistettu monella tapaa entistä paremmaksi. Ennen osittain kilpailevat toimintalinjat on yhdistetty yhdeksi suureksi järjestöksi,
jossa kaikki palvelevat entistä
paremmin koko mielenterveyden
kenttää. Näin ollen jäsenistöä ja kaikkia muitakin mielenterveyskuntoutujia pystytään
palvelemaan entistä paremmin.
Työtä mielenterveyden edistämiseksi tehdään nyt uudella
työotteella ja motivaatiolla. On
hyvä, että liiton toiminta on perusteellisesti tutkittu ja virheet
korjattu. Uskon, että uudistunut liitto tulee tulevaisuudessa
näkymään entistä enemmän
myös jäsenyhdistystensä toiminnassa ja jäsenistönsä arjessa. 
Kirjoittaja on Mielenterveyden
keskusliiton hallituksen
varapuheenjohtaja.
LIITON TOIMIELIMET
Sisäinen tarkastusryhmä
valvoo toimintaa
TEKSTI Pentti Koivu
KUVA Sari Sakala
Mielenterveyden
keskus-
on toiminut sisäinen
valvontatarkastus vuosikymmenien ajan. Liiton hallitus nimittää sopivaksi katsomansa
henkilöt sisäisen valvontatarkastuksen jäseniksi.
Sisäisen valvontatarkastuksen tehtävänä on tutustua
hallituksen, valtuuston sekä
liittokokouksen pöytäkirjoihin
ja seurata, että tehdyt päätökset noudattavat liiton tavoitteita sekä tulevat oikealla tavalla
täytetyiksi.
Tarkastuksen kohteina ovat
lisäksi liiton viralliset asiakirjat, työryhmien pöytäkirjat,
avustukset ja hakemukset sekä
kirjanpitoon liittyvät kirjaukset
kuten palkkahallinto, matkalaskut ja tulo- ja meno­to­sitteet.
Sisäisellä valvontatarkastuksella ei ole varsinaista päätösvaltaa, mutta ryhmällä on oikeus
tehdä kehitysehdotuksia ja
liitossa
huomauttaa tarkastuksen yhteydessä esille tulleista virheistä ja puutteista. Ryhmä raportoi
kirjallisesti havainnoistaan ja liiton toimintojen kehittämistarpeista hallitukselle. Tarkastusraportit toimitetaan liiton virallisille tilintarkastajille ja annetaan valtuustolle tiedoksi.
Sisäisen valvontatarkastuksen
jäsenet on valittu jäsenistön
keskuudesta. Pesti on nykyisin
kolmen vuoden pituinen ja
myös samat henkilöt voidaan
nimittää uudelleen. Meneillään
oleva kausi päättyy kevään liittokokoukseen.
Ryhmän nykyisistä jäsenistä Maarit Huuhka on kirjanpidon ammattilainen ja mukana
neljättä kauttaan. Kolmikosta hän
on myös paikallisyhdistyksessään
Laitilan Seudun Mielenterveys­
yhdistyksessä (LaitSeMiele ry)
ahkera vaikuttaja.
Riitta Kinnunen on toiminut kuntasektorin luottamustehtävissä ja mukana toista kautta. Suolahdelta Äänekosken
kunnasta tuleva Riitta on Mielenterveyskerho Ilona ry:n jäsen.
Hyvinkääläinen Pentti Koivu
on ollut tehtävässä yhtäjaksoisesti
vuodesta 1997 alkaen. Hän on
ollut myös pohjoismaisissa ja
kansainvälisissä tapahtumissa
liiton edustajana. Pentti on sekä
Mielenterveysyhdistys Hyvinkään Verso ry:n että Nurmijärvellä toimivan Terve Mieli
ry:n jäsen. 
ylhäällä Mielenterveyden keskusliiton sisäisen valvonta­
tarkastus­r yhmän jäsenet ovat Riitta Kinnunen (vas.),
Maarit Huuhka ja Pentti Koivu.
Raha-automaattiyhdistys
esittää Mielenterveyden keskusliitolle avustuksia vuodelle 2014
yhteensä 3 662 000 euroa.
– Päätös on varsin odotusten mukainen ja voimme olla
kovin tyytyväisiä, toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka
kommentoi.
Raha-automaattiyhdistyksen ehdotus
yy Yleisavustuksena liiton
toimintaan
1 378 000 euroa
yy Sopeutumisvalmennus- ja
kuntoutuskurssi­toimintaan
977 000 euroa
yy Jäsenyhdistysten toimintaan 172 000 euroa
yy Mielenterveyskuntoutujien
ammatillisen
kuntoutumisen tukeminen
247 000 euroa
yy Vanhentuneiden atk-laitteiden ja perus­ohjelmistojen
uudistamiseen ja yhden­
mukaistamiseen (jatko­
hakemus) 9 000 euroa
yy Kokemusasiantuntemuksen ja -arvioinnin vakiinnuttamiseen mielenterveys- ja
päihde­palvelujen kehittämisessä 76 000 euroa
yy Mielenterveyskuntoutujien
ammatillisen kuntoutumisen tukemiseen kehitetyn
voimavaravalmennustoimintamallin valta­
kunnalliseen juurruttamiseen (Työtä kohti 2012–
2014) 200 000 euroa
yy Neuvontapalveluihin
603 000 euroa
Kaiken kaikkiaan Raha-automaattiyhdistyksen hallitus
esittää avustuksia jaettavaksi
ensi vuonna 308 miljoonaa
euroa. Kyseessä on vasta
RAY:n hallituksen esitys, jota
sosiaali- ja terveysministeriö
voi vielä muuttaa.
12 REVANSSI 1/2014
kansainvälinen yhteistyö
Liitossa arvovaltaisia vieraita Somaliasta
TEKSTI Sari Sakala
Kuva Inkeri Aalto
Somalian presidentin kansliapäällikkö
Mohammed Omar
Ahmed vieraili Mielenterveyden
keskusliitossa marraskuun puolivälissä. Ahmedin ja toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakan tapaamisen aiheena oli
mahdollinen yhteistyö järjestötoiminnan käynnistämiseksi Somaliassa.
Sodan runtelemassa Somaliassa 70 prosenttia ihmisistä
on sairastunut psyykkisesti,
mutta suurin osa heistä ei
tiedosta sairauttaan. Vahvaa
uudelleenrakennusvaihetta läpikäyvän maan tilanne on saman-
kaltainen kuin Suomessa
1940-luvulla. Sotien jälkeen
Suomeen syntyi yhdistyskulttuuri, joka on tänä päivänä
erittäin vahva jopa maailmanlaajuisesti katsottuna.
Ahmed edusti vierailullaan
Somalian presidenttiä Hassan
Sheikh Mahmoudia, jonka
aloitteesta ja yhteydenotosta
tapaaminen järjestettiin. Presidentin oli tarkoitus tulla
Mielenterveyden keskusliittoon
henkilökohtaisesti, mutta hänen
Suomen vierailunsa estyi lento­
lakko­u han vuoksi. 
VASEMMALLA Suomessa asuvat
Somaliliiton edustajat Shurie
Mohammed (vas.), Malaaq
Ismail Wadan (keskellä) ja
Jama Abdifatah osallistuivat
Somalian presidentin
kansliapäällikön Mohammed
Omar Ahmed (oik.) tapaamiseen
yhdessä Olavi Sydänmaanlakan
kanssa.
ilmoitus
Valtakunnallisten
ja päiväkurssien
lisäksi järjestämme
avo­muotoisia,
paikallisia sopeutumis­
valmennuskursseja,
joista saa lisätietoa
verkkosivuiltamme
www.mtkl.fi.
Sopeutumisvalmennuskurssit ovat Raha-automaatti-
yhdistyksen rahoittamia ja
osallistujille maksuttomia.
Poikkeuksena toiminnalliset
ja syventävät kurssit, joissa
on omavastuuosuus. Kela
korvaa matkakustannuksista
jälkikäteen omavastuun
ylittävän osan (14,25 euroa
/ suunta) halvimman
kulkuneuvon tariffin mukaan,
mikäli hakemuksen liitteenä
on lääkärin allekirjoittama
A-,B-,C-,D- tai vapaamuotoinen
lausunto. Huom! Korvausta
varten tarvitaan aina lääkärin
lausunto. Ilman lääkärin
lausuntoa matkakustannukset
jäävät kokonaisuudessaan
itse maksettaviksi.
HAKEMINEN
Kurssille haetaan täyttämällä
Mielenterveyden keskusliiton
kurssihakemuslomake, johon
liitteeksi lääkärin, terapeutin
tai omahoitajan vapaamuotoinen
suositus sopeutumisvalmennuskurssille. Hakuajat
kursseille päättyvät 4–5
viikkoa ennen kurssin alkua.
Raha-automaattiyhdistyksen
rahoittamat sopeutumis­
valmennuskurssit vuonna 2014
TULE
MUKAAN!
(alustava suunnitelma, muutokset mahdollisia. Kurssitarjonta varmistuu,
kun RAY:n rahoituspäätös vuodelle 2014 on vahvistettu. Kurssipaikat vahvistuvat alkuvuodesta 2014.)
Keinoja omaan kuntoutumiseen,
nuorten ja ikäihmisten kurssit:
Keinoja omaan kuntoutumiseen -kurssi
1. osa, 3.–8.3.2014, paikka avoin
2. osa, syksy 2014, paikka avoin
Keinoja omaan kuntoutumiseen -kurssi
1. osa, 24.–29.11.2014, paikka avoin
Nuorten kurssi
1. osa, 7.–12.4., paikka avoin
2. osa, 3.–8.11., paikka avoin
Nuorten kurssi
1. osa, 10.–15.2., paikka avoin
2. osa, 18.–23.8., paikka avoin
Yli 65-vuotiaiden kurssi
1. osa, 8.–13.9.2014, paikka avoin
Keinoja omaan kuntoutumiseen -päiväkurssit:
Keinoja omaan kuntoutumiseen -päiväkurssi
1. osa, 24.–28.2., Helsinki, Ratakatu 9
2. osa, syksy 2014, Helsinki, Ratakatu 9
Keinoja omaan kuntoutumiseen -päiväkurssi
1. osa, 5.–9.5., Kuopio
2. osa, 20.–25.10., Kuopio
Keinoja omaan kuntoutumiseen -päiväkurssi
1. osa, 24.–28.2., Turku
2. osa, 22.–26.9. Turku
Keinoja omaan kuntoutumiseen -päiväkurssi
1. osa, syksy 2014, Helsinki
2.osa, keväällä 2015
Toiminnalliset kurssit:
Liikunnallinen sopeutumisvalmennuskurssi
1. osa 1.–6.9., Rovaniemi
Luontopainotteinen kurssi
1. osa, 9.–14.6., paikka avoin
2. osa, 24.–29.11., paikka avoin
Luontopainotteinen kurssi
1. osa, 18.–23.8., paikka avoin
2. osa, keväällä 2015
Työkirjakurssit:
Keinoja omaan kuntoutumiseen -työkirjakurssi
18.2.–19.3.,Tornio
Keinoja omaan kuntoutumiseen -työkirjakurssi
6.–20.10., Rovaniemi
Syventävät sopeutumisvalmennuskurssit:
Syventävä kurssi, 25.5.–1.6., paikka avoin
Syventävä kurssi, 21.–28.9., paikka avoin
Parikurssit:
Parikurssi
1. osa, 5.–9.5., Oulu
2. osa, 29.9.–3.10., Oulu
Syventävä parikurssi,
17.–23.8., paikka avoin
LISÄTIETOJA KURSSEISTA
JA HAKEMISESTA:
Lisätietoja kursseista saat
ottamalla yhteyttä kuntoutussuunnittelijoihimme
(sähköpostiosoitteet
ovat muotoa etunimi.
[email protected]):
Annika Harsu
(Lahti):
050 432 9527
Isko Kantoluoto (Helsinki):
050 306 8379
Raija Mäkimurto
(Rovaniemi):
046 851 2283
Henri Savolainen
(Jyväskylä):
046 851 4583
Merja Smahl (Kuopio):
046 851 2284
Outi Ståhlberg
(Helsinki, perheja parikurssit):
050 375 9199
Tietopalvelu Propelli
0203 91920
[email protected].
Päivitetyt tiedot kurssi­
tarjonnastamme löydät
myös sivuilta www.mtkl.fi
1/2014 REVANSSI 13
TAIDENÄYTTELY
Keskustelevat opastukset
Ateneumin taidemuseossa
Kuvat Ateneumin taidemuseo
Ateneumin taidemuseon näyt-
telyihin voi tilata pienryhmille
(max. 12 henkilöä) keskustelevan opastuksen, jonka aikana syvennytään muutamaan
keskeiseen esillä olevaan teokseen oppaan johdolla keskustellen.
Tavoitteena on vuorovaikutteisuus, kaikkien ryhmän jäsenten tasavertainen osallistaminen
sekä mieleen jäävä taidekuvien
syvätarkastelu. Kierroksen
varrella nähdyt taideteokset
tulevat keskustelijoille todella
tutuksi.
Keskustelevalla opatuksella
kaikki kuulevat ja näkevät, ja
mukavuutta lisäävät ryhmien
käytössä olevat siirrettävät istuimet.
Kaikenikäisille soveltuvan
keskustelevan opastuksen kesto on 45 minuuttia ja ryhmäkoko enimmillään 12 henkilöä. Hinta on sama kuin tavanomaisilla opastuksilla: arkisin
70 ja sunnuntaisin 85 euroa
(+ sisäänpääsymaksut).
KOKEMUSARVIOINTIKOULUTUS
Oletko kiinnostunut oman
kokemusasiantuntijuutesi
hyödyntämisestä
mielenterveyspalvelujen
kehittämisessä?
Keskustelevan opastuksen
voi tällä hetkellä tilata Rafael
Wardin näyttelyyn, ja sen jälkeen
myös museon kokoelmanäyttelyyn. 
Rafael Wardin näyttely
Ateneumissa
11.12.2013–2.3.2014
Ateneumin taidemuseon ”nuorimpaan” taiteilijakaartiin
INFO
Pienryhmät voivat tutustua
taiteeseen helpolla,
hauskalla ja uudella
tavalla.
Varaukset ja tiedustelut
puhelimitse ti–pe klo
9–12 (09) 6122 5520
(1.1.2014 alkaen
puh. 0294 500 500)
tai www.ateneum.fi/
opastukset.
Ateneumin taidemuseo,
Kaivokatu 2,
00100 Helsinki.
www.ateneum.fi
kuuluva Rafael Wardi (s. 1928) tunnetaan ennen kaikkea
värikkäistä teoksistaan, joiden aiheet vaihtelevat asetelmista ja ihmiskuvista kaupunkinäkymiin sekä maisemiin. Häntä on kutsuttu keltaisen värin mestariksi, mutta taiteilijan paletti muodostuu laajemmasta värien kirjosta.
Wardin poikkeuksellisen pitkä ura alkoi jo 1940-luvulla,
mutta hän työskentelee aktiivisesti yhä edelleen. Uusimmat työt ovat syntyneet viime kesänä Harakan saaressa,
missä Wardin toinen työhuone sijaitsee.
Ateneumin näyttely luo katsauksen Wardin uran eri
vaiheisiin ja tuo siten esille hänen monipuolisuuttaan ja
uudistumiskykyään vuosien saatossa. Aika ja paikka: 3.3.–29.4.2014 joka toinen viikko
lähiopetuksena ja tehtävinä, kenttätyö ja raportin
kirjoittaminen työpajatyöskentelynä toukokuusta
joulukuuhun 2014, Hyvän mielen talo, Oulu.
Kohderyhmä: Koulutus on tarkoitettu Oulun
seudulla asuville mielenterveys- ja päihde­
kuntoutujille sekä omaisille.
Kuvaus koulutuksesta: Koulutuksen tavoitteena
on antaa valmiuksia mielen­terveyskuntoutujalle
osallistua mielen­terveystyön arviointi- ja kehittämistoimintaan. Koulutuksessa kokemuksia sairastamisesta, palveluiden käytöstä ja kuntoutumisesta
opitaan käyttämään arviointityön lähtökohtana ja
tutkimus- ja kehittämis­välineenä. Koulutukselle
ja arviointityölle on ominaista yhteisöllisyys ja
vertaisuus. Koulutuksessa käsiteltäviä teemoja
ovat kokemusarvioinnin perusteet, oma elämän­
tarina kokemuksellisuuden lähtökohtana, räätälöidyt
arviointivälineet yhteistyössä palveluntuottajan
kanssa sekä osallistuminen asumispalveluiden
arviointiin Oulussa.
Hakeminen: Koulutukseen voi hakea täyttämällä
hakulomakkeen, jonka saat Hyvän mielen
talo ry:stä. Hakemuksen saa myös pyynnöstä
postitse tutkimus­assistentti Pia Rainiolta:
[email protected] tai puh. 040 455 9389.
Hakuaika 7.2.2014 mennessä. Hakemus
palautetaan Hyvän mielen talo ry:n toimistoon
tai osoitteeseen: Mielenterveyden keskusliitto,
Kokemus­arviointi, Malmin kauppatie 26,
00700 Helsinki tai [email protected].
Koulutukseen hakeutujat haastatellaan
ennen valintaa. Valintojen tulokset ilmoitetaan
hakijalle 21.2.2014 mennessä.
Koulutus on maksuton. Matkakulut korvataan
halvimman julkisen kulkuneuvon mukaan.
Lisätietoja:
Kouluttaja Kirsi Sirola
Mielenterveyden keskusliitto
puh: 050 570 8022
[email protected]
14 REVANSSI 1/2014
LAINSÄÄDÄNTÖ
Eduskunnan mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta:
Mielenterveyslainsäädäntö
on saatava ajan tasalle
Hallitusohjelman
mukaan
mielenterveys- ja päihde­
ongelmien ehkäisyn ja hoidon
tehostamiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Mielenterveyspalvelujen saatavuutta, ja erityisesti matalan kynnyksen palvelujen saatavuutta, kehitetään
hallitusohjelman mukaan uudistamalla mielenterveyslakia.
Mielenterveyslainsäädännön
uudistusta ei ole kuitenkaan
aloitettu, vaikka se on ollut
jo useassa hallitusohjelmassa.
Eduskunnan mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta
vetoaa ja vaatii hallitusta aloittamaan mielenterveyslainsäädännön kokonaisuudistuksen
pikaisesti.
Nykyinen mielenterveyslaki
ei neuvottelukunnan mukaan
tarjoa riittävää oikeussuojaa, tue
riittävästi edistävää ja ehkäisevää mielenterveystyötä eikä
avohoidon kehittymistä. 
Mielenterveysjärjestöjen ehdotukset
mielenterveyslainsäädännön uudistamiseksi
Edistävän ja ehkäisevän työn vahvistaminen
Avohoidon riittävä mitoitus
Mielenterveyslaki ei tue edistävää ja ehkäisevää mielenterveystyötä. Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöön tulee lisätä
vaatimus kunnan mielenterveys- ja päihdetyön koordinaatiosta
ja strategiasta osana terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen
strategiaa. Tämä noudattaisi kansallista mielenterveys- ja päihdesuunnitelmaa (Mieli 2009).
Mielenterveyspalveluiden avohoidon henkilöstömitoituksesta
on suosituksia, mutta vaihtelu kuntien välillä on erittäin suurta. Lainsäädännössä tulee määritellä avomielenterveystyön
henkilöstöltä vaadittava koulutus ja minimimitoitus väestömäärään nähden samaan tapaan kuin ikälaissa.
Lainsäädännön tulee velvoittaa kuntia järjestämään matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja sekä tukea tiimityötä ja
verkottumista muiden toimijoiden kanssa.
Erillislainsäädännöstä luopuminen
Koska uusi sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaislainsäädäntö
näyttää viivästyvän, neuvottelukunta esittää mielenterveyslain
pikaista uudistamista ja sen yhdistämistä myöhemmin valmistuviin sosiaali- ja terveydenhuollon yleislakeihin.
Mielenterveysjärjestöt esittävät luopumista erillisestä mielenterveyslaista ja mielenterveystyön sisällyttämistä sosiaali- ja
terveydenhuollon yleislainsäädäntöön. Tämä nostaisi mielenterveystyön samalle tasolle kuin muut peruspalvelut, torjuisi
erilliskohtelua, leimautumista ja syrjintää sekä tukisi asenteiden muokkaamista hyväksyvämpään suuntaan. Mielenterveyskuntoutujien yhdenvertaisuus ja osallisuus toteutuu parhaiten
sisällyttämällä mielenterveystyön säädöspohja terveydenhuoltolakiin, lakiin potilaan oikeuksista, sosiaalihuoltolakiin ja sosiaali- ja terveydenhuollon itsemääräämisoikeuslakiin.
INFO
Hoitotakuun vahvistaminen laatukriteereillä
Mielenterveyspoliittinen
neuvottelukunta
yy valtakunnallisten
mielenterveys­
järjestöjen koolle
kutsuma parlamentaarinen yhteistyöelin
yy jäseniä jokaisesta
eduskuntapuolueesta
yy jäsenjärjestöt:
Suomen Mielen­
terveys­seura,
Mielenterveyden
keskusliitto, Omaiset
mielenterveystyön
tukena keskusliitto,
Psykosociala
Förbundet
Mielenter
veys-
laki
Mielenterveyshoitoa tarvitsevat eivät ole hyötyneet potilaslain
hoitotakuusäädöksistä, koska laissa ei ole määritelty hoidon sisältöä. Lakiin potilaan oikeuksista tulee sisällyttää säädökset
mielenterveyspotilaan oikeudesta laadultaan hyvään terveydenja sairaanhoitoon ja yksilölliseen kirjalliseen hoitosuunnitelmaan.
Minimilaatutason tulee perustua Sosiaali- ja terveysministeriön
mielenterveyspalveluiden laatusuositukseen ja Käypä hoito
-suosituksiin.
Oikeussuojan toteutuminen
Mielenterveyspotilaan oikeussuoja tahdosta riippumattomassa
hoidossa on riittämätön. Käytännössä potilaan valitusmahdollisuudet ovat näennäisiä, koska hoitoonmääräämispäätöksistä
tehdyissä valituksissa käsittelyajat ovat kuukausia. Lakiin tulee
säätää enimmäismääräaika valitusten käsittelylle.
Itsemääräämislain astuessa voimaan on vaarana, että
mielenterveyspotilaat asettuvat eriarvoiseen asemaan muiden vastaavassa tilanteessa olevien kanssa.
Tiedonkulun parantaminen akuuttitilanteissa
Akuutissa tilanteessa potilas ei aina pysty ilmaisemaan omaa
tahtoaan. Tämä voi koskea myös yhteydenpitoa omaisiin. Tällöin salassapitosäädökset saattavat estää terveydenhuollon
henkilöstöä antamasta tietoa lähiomaisille mielenterveyspotilaan
olinpaikasta ja hoidosta.
Lakivalmistelussa tulisi pohtia säädöksiä ja käytäntöjä,
jotka (huomioiden potilaan oikeussuojan ja lähiomaisten tiedon ja tuen tarpeen) tukisivat yhteistyötä tahdostaan riippumatta hoidossa olevan potilaan, omaisten ja terveydenhuollon
henkilöstön välillä.
Mielenterveyden keskusliitto, Omaiset mielenterveystyön tukena
keskusliitto, Psykosociala förbundet, Suomen Mielenterveysseura
Tarkkailulähetteen kirjoittaminen ei jatkossa edellytä virkasuhdetta
Hallitus esittää, että lääkärin virkasuhde ei olisi enää välttämätön edellytys tarkkailulähetteen kirjoittamiselle.
Lääkäri voisi kirjoittaa tarkkailulähetteen, mikäli hän katsoo potilaan tarvitsevan tahdosta riippumatonta hoitoa. Lainmuutoksen tavoitteena on turvata hoidon tarpeessa olevien potilaiden pääsy hoitoon ja psykiatrisiin palveluihin sekä parantaa
palveluiden saatavuutta.
Nykyisin vain terveyskeskuksen tai sairaalan virkasuhteisella
lääkärillä on lupa kirjoittaa tarkkailulähetteitä. Esityksen mukaan
myös esimerkiksi terveyskeskuksessa toimiva työsuhteinen
lääkäri tai yksityisvastaanottoa pitävä psykiatri voisi laatia tarkkailulähetteen. Lähetteen laatiminen olisi mahdollista myös työtai opiskeluterveydenhuollossa. Virka-avun pyytäminen poliisilta
edellyttäisi jatkossakin lääkärin virkasuhdetta.
Hallitus esittää lisäksi potilaan oikeusturvan parantamista. Tahdosta riippumattomassa hoidossa olevalle potilaalle varattaisiin
mahdollisuus saada sairaalan ulkopuolisen lääkärin arvio hoidon
tarpeesta ennen kuin hoidon jatkamisesta päätetään.
Hallitus antoi mielenterveyslakia koskevan esityksen eduskunnalle 21. marraskuuta. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.4.2014.
Liittovaltuusto vastustaa esitystä
Mielenterveyden keskusliiton valtuusto otti viime kesänä
kantaa tarkkailulähetteen kirjoittamiseen. Valtuusto katsoo, että vain virkasuhteessa oleva lääkäri saa laatia
tarkkailulähetteen, kun psyykkisesti oireileva henkilö
viedään vastoin hänen omaa tahtoaan psykiatrisiin tutkimuksiin.
Mielenterveyslain mukaiseen tarkkailuun lähettäminen
merkitsee puuttumista henkilön perustuslailla turvattuun
henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen. Tarkkailuun lähettämisestä päättävä lääkäri käyttää asiassa
julkista valtaa, johon vain viranomaisella tulisi olla oikeus.
Mielenterveyden keskusliiton valtuusto katsoo, että
säädökset tahdosta riippumattomaan hoitoon määräämisestä ja mielenterveyslain säädökset kokonaisuudessaan
tulisi uudistaa samanaikaisesti meneillään olevien sote-­
uudistuksen ja itsemääräämisoikeutta koskevan laki­
uudistuksen yhteydessä. Se vastaisi myös kansallisen
mielenterveys- ja päihdesuunnitelman tavoitteita ja linjauksia.
1/2014 REVANSSI 15
Mielenterveyskuntoutusta Kankaanpäässä
Kenelle: Aikuisille työssä oleville, työhön palaaville tai kuntoutustuella tai opiskelemassa oleville
Kurssin nimi
Kurssinro
Ajankohta
Lievää ja keskivaikeaa masennusta sairastaville
51636
24.02.-28.02.14, 25.08.-29.08.14 ja 12.01.-16.01.15
51634
22.04.-26.04.14, 01.09.-05.09.14 ja 05.01.-09.01.15
Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastaville
51599
07.04.-11.04.14, 06.10.-10.10.14 ja 09.03.-13.03.15
Paniikki- ja ahdistushäiriötä sairastaville
51592
17.03.-21.03.14, 01.09.-05.09.14 ja 16.03.-20.03.15
Mielenterveydenhäiriötä pitkään sairastaneille (skitsofreniaa ja/tai muita psykooseja)
Työelämästä poissa oleville
51692
03.02.-07.0214, 15.06.-19.06.14 ja 19.01.-23.01.15
Työuupumusta sairastaville, työssä oleville
51466
10.02.-14.02.14, 18.08.-22.08.14 ja 08.12.-12.12.14
Mielenterveydenhäiriötä sairastavien perhekurssi 51121
23.06.-02.07.14 ja 20.10.-24.10.14
Kelankaari 4
38700 Kankaanpää
www.kuntke.fi
Lisää kursseja www.kuntke.fi/kuntoutus
Hakeminen: Kelan kustantamaa kuntoutusta haetaan kuntoutushakemuksella KU132. Lisäksi selvitys terveydentilasta (B-lausunto)
lähetetään Kelaan, jossa tehdään kuntoutuspäätös. Lisätiedot: Miia Lehesvuori, tuotevastaava, psykologi puh. 02 573 3170.
Email: miia.lehesvuori(at)kuntke.fi ja Tarja Lammi, kuntoutussihteeri, puh. 02 573 3250. Email: tarja.lammi(at)kuntke.fi
TUETUT
LOMAT
2014
Mielenterveyden keskusliitto järjestää tuettuja
lomia aikuisille ja lapsiperheille yhteistyössä
Maaseudun terveys- ja lomahuollon kanssa.
Lomat ovat Raha-automaattiyhdistyksen
rahoittamia. Lomilla on mukana kaksi Mielenterveyden keskusliiton vertaislomaohjaajaa.
mestaruus­turnaus 2014
Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa
1.–2.3.2014
Seuraava Mielenterveyden
keskusliiton mestaruusturnaus
pidetään 1.–2.3.2014 Tampereen
Messu- ja Urheilukeskuksessa
(entinen Pirkkahalli, Ilmailunkatu
20). Valtakunnallinen turnaus
kokoaa mielenterveysalan
joukkueet taistelemaan
mestaruuksista kolmattatoista
kertaa. Turnaus­lajeina ovat
salibandy ja futsal.
LAJIT: Salibandyturnaus pelataan lauan-
taina ja futsalturnaus sunnuntaina. Turnaukseen ovat tervetulleita Mielenterveyden
keskusliiton paikallisyhdistysten joukkueet
sekä myös muut mielenterveysalan joukkueet. Joukkueen pelaajat voivat olla
sekä miehiä että naisia, mutta lisenssipelaajat eivät ole sallittuja. Päätös perustuu siihen, että turnaus halutaan pitää
mielenterveyskuntoutujien turnauksena.
Turnaussääntöjä voi tiedustella liikuntasihteeriltä.
Kunnonpaikka, Siilinjärvi, aikuisten loma..........................30.6.–5.7.2014
Kunnonpaikka, Siilinjärvi, aikuisten loma.........................14.–19.12.2014
Kylpylä Kivitippu, Lappajärvi, aikuisten loma....................22.–27.12.2014
Kylpylähotelli Sani, Kalajoki, aikuisten loma.........................8.–13.6.2014
Runnin Kylpylä, Iisalmi, perheloma....................................21.–26.7.2014
Runnin kylpylä, Iisalmi, perheloma..................................13.–18.10.2014
Hinta: aikuisten omavastuuosuus on 20 €/vrk
ja alle 17-vuotiaat lapset lomailevat ilman
omavastuuta. Matkakuluista jokainen huolehtii itse. Kaikilla lomilla on täysihoito.
Hakeminen: Lomille haetaan täyttämällä
Maaseudun terveys- ja lomahuollon hakemuskaavake, joka palautetaan 3 kuukautta ennen
hakuajan päättymistä lomajärjestöön. Maaseudun terveys- ja lomahuolto tekee lomatukipäätökset ja ilmoittaa niistä asiakkaille
noin 2 kk ennen loman alkamista. Hakemuskaavakkeita saa Maaseudun terveys- ja lomahuollon sivuilta www.mthl.fi. Lomajärjestö
pidättää oikeuden muutoksiin. Lomat varmistuvat, kun RAY:n rahoituspäätös vuodelle
2014 on varmistunut. SARJAT: Salibandyssä havaittujen taso­
erojen välttämiseksi on kaksi sarjaa:
harraste- ja kilpasarja. Joukkueet voivat
itse päättää kumpaan sarjaan ilmoittautuvat. Futsalissa kaikki joukkueet pelaavat
samassa sarjassa.
MAJOITUS: Yhteismajoitusta ei ole järjestetty, vaan majoitusta tarvitsevat joukkueet
varaavat itse majoituksen haluamastaan
paikasta. Majoitus- ja matkakulut jäävät
joukkueiden itsensä maksettavaksi.
RUOKAILU: Turnausviikonlopun ruokailut
järjestetään paikan päällä. Aterian hinta on
noin 8 euroa/annos. Tarkemmat ruokailutiedot selviävät alkuvuodesta 2014.
JOUKKUEMAKSU: MTKL:n jäsenyhdistyksiltä 40 € / laji (kaikkien joukkueen pelaajien tulee olla yhdistyksen jäseniä). Mikäli
joukkue ei ole MTKL:n jäsenyhdistys
osallistumismaksu on 100 € / laji. Joukkuemaksu laskutetaan yhdistyksiltä turnauksen jälkeen.
LISÄTIETOA LOMISTA:
Maaseudun terveys- ja lomahuolto
p. 010 219 3460 • www.mtlh.fi
tai
Jonna Siikamäki
[email protected]
ILMOITTAUTUMINEN: Ilmoittautuminen
turnaukseen tapahtuu kirjallisesti (kirje­
itse tai sähköpostitse) liikuntasihteerille.
Sitovat ilmoittautumiset 31.1.2014 mennessä. Joukkueet otetaan mukaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Mikäli joukkue
peruu osallistumisensa ilmoittautumisajan
jälkeen, heiltä laskutetaan osallistumismaksun määrä.
Ilmoittautumisessa on oltava
seuraavat tiedot:
yy yhdistyksen nimi / joukkueen nimi
yy onko yhdistys MTKL:n jäsen
yy osallistuttava laji
yy salibandyn osalta osallistuuko
joukkue harraste- vai kilpasarjaan
yy yhteyshenkilön nimi-, osoite- ja
puhelintiedot + sähköpostiosoite sekä
yy laskutusosoite, jos se on eri kuin
yhteys­henkilön.
Ilmoittautumiset mestaruusturnaukseen joko postitse tai sähköpostitse:
Mielenterveyden keskusliitto ry • Liikuntasihteeri vs. Aino Hokkanen • Hämeenkatu 13 B 4. krs, 33100 Tampere • [email protected]
16 REVANSSI 1/2014
tekijänoikeudet
Mielenterveyden keskusliiton jäsenyhdistyksillä
lupa soittaa ja esittää musiikkia
tapahtumaan. Luvan hinta on
noin 40 euroa/tapahtuma.
Sopimukseen kuuluu lisäksi oikeus tallentaa musiikkia ja
Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry on säveltäjien,
sanoittajien, sovittajien ja musiikinkustantajien tekijänoikeus­
järjestö. Se edustaa 27 000 kotimaista ja lähes kolmea miljoonaa
ulkomaista musiikintekijää. Musiikintekijät ja -kustantajat saavat
Teoston kautta korvaukset teostensa käytöstä.
Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeus­
yhdistys Gramex ry edustaa yli 50 000 kotimaista ja lukemattomia
ulkomaisia esittäviä taiteilijoita ja äänitteiden tuottajia sekä palvelee liki 30 000 musiikkia käyttävää yritystä ja yhteisöä.
käyttää sitä yhdistyksen toiminnassa.
LISÄTIEDOT
Sopimus (erityisliikuntajärjestöjen sopimus) kattaa musiikin
soittamisen jäsenyhdistysten
liikuntaryhmissä sekä muussa
yhdistystoiminnassa. Toiminnan on oltava jäsenyhdistyksen
järjestämää, eikä siinä saa
olla kyse liike- tai elinkeino­
toiminnasta.
Sopimus kattaa alle 200
henkilön tilaisuuksissa soitettavan tai esitettävän musiikin,
jos musiikin esittäminen on
pienimuotoista eikä tilaisuuden pääasia. Suurempaa tai
musiikkipainotteista tapahtumaa varten jäsenyhdistyksen on
itse haettava lupa yksittäiseen
INFO
Mielenterveyden keskusliitto jatkaa 2014 vuoden
alusta yhteistyösopimusta
Teoston ja Gramexin
kanssa.
Yhdistysasiamies
Henri Rinkinen
[email protected],
p. 0500 844 576
vs. liikuntasihteeri
Aino Hokkanen
[email protected],
p. 050 383 0236
PSYKOTERAPIAPALVELUJEN SAATAVUUS
Uusi verkkopalvelu yhdistää
avun tarvitsijat ja tarjoajat
Vapaat ajat -verkko­
palvelun avulla psyko­
terapeuttia etsivä voi
löytää tarpeitaan vastaavan palveluntarjoajan ja
varata ajan tapaamiseen
helposti. Mielenterveyden
keskusliitto on mukana
yhteistyössä vuoden
alussa avattavan palvelun
kehittämisessä.
Teksti ja kuva: Sari Sakala
usein
siitä, kun havaitaan joku todellinen, arkinen ongelma. Vapaat­
ajat.fi -sivuston perustanut
yritys AtCare Oy tunnisti olemassa olevan tarpeen ja lähti
kehittämään palveluaan sen
pohjalta.
– Olen usein kuullut ihmisten tuskailevan, ettei sopivaa, vapaata psykoterapeuttia
löydy. Toisaalta on myös yksityisiä terapeutteja, joilta puuttuu asiakkaita, kertoo Suomen
Psykologiliiton vastaava psykologi ja psykoterapeutti Teemu
Ollikainen.
Moni alalla työskentelevä
on varmasti miettinyt, että
asialle pitäisi tehdä jotain, mutta
se, joka asiaan tarttui, oli vastavalmistunut kauppatieteiden
maisteri Henri Valvanne. Hän
osallistui opiskellessaan Ruotsissa liikeideakilpailuun. Valvanteen suunnitelma, nettipohjainen ajanvarauspalvelu,
palkittiin.
Hyvät ideat syntyvät
Lukuisia listoja
Valvanteen motivaationa on
halu auttaa. Hän oli kuullut
melko uudesta yhteiskunnallisen
yrityksen ajatuksesta, jonka koki
omakseen.
– Sairastuin vakavasti syksyllä 2009. Kun olin käynyt lähellä kuolemaa, tuli aika suuri
ajatuksenmuutos. Aloin miettiä, miten voisin auttaa muita
ihmisiä ja yhdistää sen omaan
ammattitaitooni. Mielenterveys­
alasta puhutaan paljon uutisissa
ja muualla, ja aloin miettiä, mitä
siihen liittyvää voisi tehdä.
Valvanne päätti tutustua
palvelujärjestelmään asiakkaan
kannalta. Hän törmäsi kymmeniin eri listoihin, joiden perusteella psykoterapiaan hakeutuvan on tarkoitus löytää
itselleen sopivin palveluntarjoaja. Jokaisella psykoterapeuttien yhdistyksellä on oma
listansa.
Palattuaan Suomeen 2012
Henri Valvanne keskittyi täysipainoisesti palvelun ja perustamansa yhteiskunnallisen
yrityksen, AtCaren, kehittämiseen.
Hän otti yhteyttä Suomen
Psykologiliittoon, jossa työskentelevä Ollikainen kiinnostui hankkeesta oitis. Miehistä
tuli liikekumppaneita.
Valvanne
päätti
tutustua
palvelu­järjestelmään
asiakkaan
kannalta.
Kynnys matalalle
Vapaat ajat -palvelu on tarkoitus avata tämän vuoden alussa.
Aluksi panostetaan Etelä-Savon
alueen palveluntarjoajien saamiseksi mukaan Mikkelin kaupungin tuella. Vuoden 2014
aikana palvelun piiriin on tarkoitus ottaa koko Suomi.
Palvelun idea on yksinkertainen: siitä voi hakea psykoterapiapalvelua sen mukaan,
missä on tai mihin haluaa
mennä. Vaikkapa kodin lähellä tai työmatkan varrella.
– Helppokäyttöisyys on iso
juttu. Olen itsekin huomannut
hakiessani apua läheisille, että
vastassa on aikamoinen viidakko
erilaisia palveluntarjoajia. Kynnys
avun hakemiseen ei saisi olla liian
korkea, sanoo Mielenterveyden
keskusliiton toiminnanjohtaja
Olavi Sydänmaanlakka.
Vapaiden aikojen lisäksi palvelusta saa lisätietoja terapeutista, jotta itselleen sopivan terapeutin löytäminen ja luottamuksellisen terapiasuhteen
syntyminen olisi mahdollista.
Mielenterveyden keskusliitto
on mukana palvelun kehittämisessä psykoterapia-asiakkaiden
edustajana. Tulevaisuudessa liiton asiantuntemusta voidaan
tarvita AtCare-yrityksen voitonjaon suunnitteluun yhteiskunnallisen yrityksen tavoitteiden mukaisesti.
– Me olemme tässä mukana,
jotta ihmiset saisivat kokonaisvaltaista hoitoa mielenterveysongelmiinsa. Palveluita on tarjolla, mutta haaste on se, miten ne
saavutetaan, Sydänmaanlakka
summaa.
www.vapaatajat.fi
ylhäällä Yrittäjä Henri Valvanne (keskellä) haluaa tehdä
yhteiskunnallista hyvää. Oikealla yhtiökumppani Teemu Ollikainen,
vasemmalla Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi
Sydänmaalakka.
Yhteiskunnallinen yritys
Yhteiskunnalliset yritykset ratkovat liiketoiminnallaan
yhteiskunnallisia tai ympäristöongelmia. Ne käyttävät suurimman osan voitostaan yhteiskunnallisen tavoitteensa edistämiseen.
Yhteiskunnallinen yritys -merkin saaneet yritykset rakentavat hyvinvointia suomalaisella työllä.
Suomessa on tuhansia yhteiskunnallisia yrityksiä. Tunnettuja yhteiskunnallisia yrityksiä ovat muun muassa Diacor,
Linnanmäki ja Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus. Myös
Mielenterveyden keskusliiton omistama Oy MTKL Vireä
Mieli Ab sai viime vuonna Suomalaisen Työn Liiton myöntämän
Yhteiskunnallisen yrityksen merkin.
Lähde: Avainlippu.fi
17 REVANSSI 1/2014
mERKKIPÄIVIÄ
Psykiatri Jukka Karkkainen:
Vapaaehtoinen mielenterveystyö
on sydäntä lähellä
tehtävästä yhteiskunnassa kahden ja puolen vuoden aikana,
jonka hän on ollut aktiivitoimijana Mielenterveyden keskusliitossa.
– Liiton tehtävä on edistää
mielenterveyskuntoutujien asiaa
sekä vaikuttaa siihen, että
mielenterveysasiat otetaan huomioon yhteiskunnallisessa
päätöksenteossa. Liiton tärkeä
Teksti: inkeri Aalto
tehtävä on myös tukea kentällä
Kuva: Merja Kärkkäinen
toimivia jäsenyhdistyksiä ja
niiden tärkeää toimintaa jul–
ansalaistoiminta kiin- kisten mielenterveyspalvelujen
nostaa minua. Haluan täydentäjinä, yksinäisyyden ja
olla mukana toimin- syrjäytymisen ehkäisemisessä.
Jukka Kärkkäinen näkee
nassa, joka luo ihmisille edellytyksiä pärjätä yhteiskunnassa. työllistymisen erittäin tärkeäMielestäni jokaisella pitäisi olla nä yhteiskuntaan osallistumisen
mahdollisuus mielekkääseen kannalta. Osa kuntoutujista
tekemiseen sekä päästä näin haluaa tehdä työtä ainakin osa-­
aikaisesti, ja tähän pitäisi olla
osalliseksi yhteiskuntaan.
Mielenterveyden keskus- mahdollisuuksia. Työtä ei valiliittoon en hakeutunut oma-­ tettavasti ole tarjolla kaikille.
– Työ ehkäisee syrjäytyaloitteisesti, mutta kun mukaan
yllättäen pyydettiin, lähdin ja mistä ja tekee yleensä mielenolen tyytyväinen. Koen hallitus- terveydelle hyvää, hän toteaa.
–Oikeudenmukaisuus ja
työskentelyn antoisana.
Jukka Kärkkäinen on toi- tasa-­arvo ovat minulle tärkeitä
minut 34 vuotta lääkärinä, arvoja. Kaikilla tulee olla maherikoislääkärinä, ylilääkärinä ja dollisuus osallistua yhteisnyt viime vuosina valtion- kuntaan voimavarojensa mukaan.
hallinnossa Terveyden ja hyvin- Perusasiat, kuten asuminen,
voinnin laitoksen Palvelujärjes- perustoimeentulo, riittävä ratelmän kehittäminen ja ohjaus vinto, sosiaalinen verkosto ja
-yksikön päällikkönä.
tarpeellinen hoito, tulee olla
– On tärkeää, että mielen- kunnossa. Yhteiskunnan tehtäterveyspalvelut ovat laadukkai- vä on tukea tarvittaessa, kun
ta ja niitä on saatavilla riittä- omat voimavarat eivät riitä.
västi. Meillä on palveluissa
Monet psykiatriset potilaat
katvealueita, joihin pitäisi saada ja mielenterveyskuntoutujat tarkorjausta. Esimerkiksi psyko- vitsevat asumispalveluja. Heisterapiaa ei ole kaikkien saata- tä yli 7000 asuu tällä hetkellä
villa. Jos johonkin muuhun erilaisissa palveluasunnoissa,
sairauteen löytyy vaikuttava joissa heillä voi olla vaarana
hoitomuoto, se yleensä järjes- joutua heittopusseiksi kilpailutetään hoidon tarpeessa olevil- tuksen pyörteisiin.
le, Jukka Kärkkäinen vertaa.
Jos kunta löytää edullisemman palveluntuottajan, kuntouMahdollisuus
tuja voi menettää paitsi kotinsa,
osallistumiseen kaikille
myös tutun ympäristönsä ja tutut
Jukka Kärkkäiselle on muo- ihmiset ympäriltään. Usein
dostunut selkeä näkemys liiton myös hoitosuhde katkeaa.
40 v. Mielenterveys­yhdistys Salmi ry
30 v.Turun
Mielenterveys­
yhdistys Itu ry
25 v. Hyvän mielen
talo ry
25 v.Keski-Pohjanmaan Mielen­
terveysyhdistys
Varaventtiili ry
Psykiatri ja lakimies Jukka
Kärkkäinen on aktiivisesti
mukana vapaaehtoisessa
mielenterveystyössä,
Mielenterveyden keskusliiton hallituksen jäsenenä.
Miksi psykiatrisen hoidon
ja terveydenhuollon
asiantuntija halusi mukaan
liiton toimintaan?
25 v.Mielenterveyden
Ystävät ry
20 v. Turvalinkki ry
20 v.Varpaisjärven
mielen­
terveysyhdistys
Syke ry
20 v. Mielenterveys­yhdistys
Kaippari ry
20 v.Pudasjärven
Kajastus ry
K
Toivon epäoikeudenmukaisuuden vähenemistä
yhteiskunnassamme.
Jäsenyhdistysten
merkkipäiviä
vuonna 2014
20 v.Pohjanmaan
Kuusistokoti ry
20 v.Tuupovaaran
Mielen­
terveysyhdistys
Kajastus ry
20 v.Kiteen
Mielenterveys­
yhdistys Pilke ry
20 v.Paltamon
Mielen­terveys­
yhdistys
Leppäkertut ry
15 v.Ikaalisten
Mielihyvä ry
15 v.Kirkkonummen
Seudun
Mielenterveys­
yhdistys Kisu ry
15 v.Vuolijoen
Hyminä ry
15 v.Nuuskakairan
mielen­
terveysyhdistys ry
15 v.Pietarsaaren
Seudun Mielenterveysyhdistys
Ystävät ry
15 v.Vertaistuki
Agora ry
ylhäällä Jukka Kärkkäisen oman elämän tukijalkoja ovat perhe
ja työ sekä yhteiskunnallinen vaikuttaminen politiikassa ja
vapaaehtoistyössä.
15 v.Ranuan
Mielenterveys­
yhdistys
Kalakaani ry
15 v. Tukiranka ry
10 v. Suomen naisten
mielenterveys­
yhdistys ry
– Tällainen kehitys kertoo
siitä, että palvelujen varassa olevan ihmisen omista toiveista ja
elämäntilanteesta ei välitetä.
Toivon epäoikeudenmukaisuuden
vähenemistä yhteiskunnassamme,
Kärkkäinen sanoo.
Monenlaisia harrastuksia
Jukka Kärkkäinen haaveilee tasapainoisesta ja rauhallisesta
elämästä. Hänen monet harrastuksensa auttavat saavuttamaan tavoitetta.
– Harrastan perhe-elämää,
saaristoa ja liikuntaa eri muodoissa. Rentoutua voi monella
tavalla, myös työn parissa.
Saan tehdä mielekästä työtä,
jota en koe raskaana.
Myös lukeminen on mieluisa harrastus: kirjallisuudesta
häntä kiinnostavat esimerkiksi
elämänkerrat.
– On kiintoisaa tietää,
miten monella tapaa ihmiset elävät ja selviytyvät elämässä. 
10 v.Narsistien
uhrien tuki ry
10 v.Siikalatvan
mielenterveys­
yhdistys
Suopursut ry
10 v.Väli-Suomen
syömishäiriö­
perheet ry
Mielenterveyden
keskusliitto onnittelee
merkkipäiviään viettäviä
jäsenyhdistyksiään!
YHdistykset
Ryhmäytymiseen kätetty
aika ei mennyt hukkaan.
Sanna Pietikäinen Kokemusasiantuntijakolutuksesta s. 19
Kaunotar ja hirviö.
Satu hymyilee DraculaTomin kainalossa.
yhdistysyhteistyö
Iloa iltamissa
Teksti ja kuvaT Sari Sakala
N
aamiaisasuja, musiikkia, komiikkaa, mystiikkaa, bingoa ja
tanssia – niistä on aidot iltamat
tehty. Tietenkin Avomielin-­
iltamissa 1. marraskuuta tarjolla oli myös hyvää ruokaa.
Iltamien organisointivastuu
kiertää vuosittain pääkaupunkiseudun yhdistykseltä toiselle.
Tänä vuonna se osui Vantaan
Hyvät Tuulet ry:n kohdalle.
Marraskuiset iltamat pidettiin toista kertaa Vantaan
Vernissa-tehtaan kulttuuritalolla, jonka suuri sali täyttyi
vieraista.
Illan juonsivat Hyvät tuulet
ry:n työntekijät Kristina Rumbin
ja Harri Pigg. Iltamayleisöä
tanssitti Mixer-orkesteri. 
INFO
Pääkaupunkiseudun
mielenterveysyhdistykset
ovat jo kymmenisen vuotta
järjestäneet yhteiset
iltamat marraskuun
pimeyden piristykseksi.
Ennustajaeukon
puvussa esiintyvä
”Mareza” povaa
tulevaisuutesi!
Merete Espoon
Emystä tuli
ensikertalaisena
iltamiin, ja saapui
ajoissa auttelemaan
järjestelyissä.
Tanssiorkesteri
Mixer viihdyttää
iltamayleisöä.
iltama
tavallisesti mon. ohjelmallinen huvitilaisuus
illalla. esim. Kylätoimikunnan järjestämät iltamat.
(suomisanakirja.fi)
mielenterveysviikko
Nokialla tempaistiin ja kerättiin rahaa
Teksti Arja Katajisto
Nokian mielenterveysyhdistys
Miete ry oli heti Mielenterveysviikon maanantaina terveyskeskuksen vilkkaassa aulassa
esittelemässä paikkakunnan
mielenterveystyötä. Mukana
oli paikallisen mielenterveyskeskuksen henkilökuntaa.
Jonkin verran ihmisiä jäi keskustelemaan joko omaisestaan
tai muusta läheisestään.
Keskiviikkona yhdistys
järjesti messumatkan Helsinkiin kustantaen matkan ja
sisäänpääsyn Mielenterveysmessuille.
Torstaina yhdistyksen omissa
tiloissa oli tarjolla lääkärin kyselytunti mielenterveyskeskuksen
psykiatrin tullessa vastaamaan
kysymyksiin ja keskustelemaan
läsnä olevien kanssa. Mukana
oli toistakymmentä henkeä.
Kyselytunnin jälkeen oli
keskustelutilaisuus ”minun
Mietteeni” siitä, mitä kukin
toivoo yhdistykseltämme.
Viikon aikana neljä yhdistyksemme jäsentä keräsi
lippaan kanssa rahaa Nokian
kauppojen liepeiltä. Keräys tuotti yli 400 euroa. Kiitos kaikille
nokialaisille, jotka kortensa kekoon kantoivat!
Lipaskeräyksen aikaan pyysin myös nokialaisilta kauppiailta lahjoituksia myyjäisten
arpajaisiin ja kiitoksella voin
todeta, että jokainen, jolta kävin pyytämässä, myös antoi
hyviä arpajaisvoittoja.
OIKEALLA Miete ry:n jäsenet
keräsivät rahaa Nokialla.
– Voimme olla tyytyväisiä tulokseen,
400 euroa! kertoo yhdistyksen
sihteeri Arja Katajisto (oikealla).
1/2014 REVANSSI 19
Virike ry
Virike ry 30 vuotta
– kahvista kaikki alkoi
Teksti Mimmi Tick
S
aatiin Mikkeliin kaksi kovin eritavoin karismaattista miestä. Tulivat syyskuun
toinen päivä, kun Virike kolmekymmenvuotista taivaltaan juhli.
Tuli mies, joka tietää mielenterveyskuntoutumisesta paljon,
työskennellyt asian parissa jo
monta vuosikymmentä. Kirjoittanut monta kirjaa ja nyt
lempeällä tavalla kertoi meille
vertaisasiantuntijuudesta ja
palveluiden kehittämisestä. Jari
Koskisuu nimeltään.
Toisella etelän junan tuomalla miehellä on kokemus
toinen. Erilainen ja laaja – elämästä yleensä. Voisi melkein
sanoa, että katujen kasvatti,
mutta ei kuitenkaan. Tiedätkö?
– hän sanoi? Ja kertoi uusista tuulista mielenterveys- ja
päihdetoimijoiden kentällä.
Oletko koskaan kuullut, kuka
aina sanoo: ”tiedätkö?”. Jos
olet, tiedät kenestä on kyse
No voin sen paljastaakin – oli
Sydänmaanlakan Olavi meillä juhlavieraana.
Kuntoutuminen oli päivän
teemana muutenkin, siitä puhui meille myös Annika Harsu
keskusliitosta ja kokemusasiantuntija. Muu ohjelma oli
väsätty paikallisin voimin. Yhdistyksen värikästä historiaa
muisteltiin – kaikki puheenjohtajat olivat paikalla. Mielenmajatalosta oli myöskin tehty
laulu – jota aina juhlissa lauletaan. Juhla oli lämmin ja välitön tunnelmaltaan.
Kahvista se kaikki alkoi silloin 30 vuotta sitten, kerran viikossa tavattiin muutama tunti
seurakunnan tarjoamissa tiloissa, joka torstai. Tänä päivänä
ollaan joka päivä auki – ja kahvin merkeissä vietetään aikaa
vieläkin – se on niin kovin
luonnollinen tapa murtaa
muurit ja alkaa jutella vaikkapa
niistä pienistä hetkistä elämässä,
jolloin se aurinko paistaa risukasaankin. 
Outokummun Välke ikuisti juhlan
ja julkaisi videot Youtubessa, ne
löytyvät hakusanalla ”Virike”.
ylhäällä Virike ry:n juhlassa jaettiin kunniamerkkejä entisille ja nykyisille luottamushenkilöille.
Kokemusasiantuntijakoulutus
Matka kulkee eteenpäin
Oman kokemuksen kääntäminen voimavaraksi vaatii
töitä. Koko syksyn mittainen kokemusasiantuntijakoulutus Mikkelissä antoi
siihen hyvät eväät, jotka
kannattelevat pitkänkin
ajan päähän.
Teksti Sanna Pietikäinen
KUVA: Saija Grün
K
oulutuksen sisältö oli
laaja. Välillä asiat tuntuivat jopa hengästyttäviltä, kun ne olivat tiiviiseen
pakettiin sullottu.
Ryhmäytymiseen käytetty
aika ei mennyt hukkaan, ja jokaisesta oppi jotain. Oli tärkeää
aloittaa tutustuminen ohjatusti
heti alkuun. Ilmaisutaito sai
meidät avautumaan ja tutustumaan toisiimme eri tavalla.
Huumori yhdistää taustasta
riippumatta.
Elämänkaaresta, psyykkisistä häiriöistä, hoidosta ja
kuntoutuksesta sekä päihteistä puhuminen avasi silmiä.
Jokaisella oli varmasti jotain
tietoa ainakin osasta aiheista,
ja näiden alustusten jälkeen
oli myös uudenlaista mietittävää.
Sosiaaliset etuudet ja kuntien talous tulivat myös tutuiksi. Nämä tiedot auttavat luovimaan eteenpäin byrokratian
hampaissa.
Aina tärkeät ATK-taidot oli
tiivistetty hienoon pakettiin,
joka tuli tarpeen minulle ja
ehkä muillekin.
Kenties tärkein ja odotetuin
oli MyStoryn, elämäntarinan,
kirjoittaminen. Siihen liittyvät puheenaiheet käsittelivät
kohtaamista ja kuntoutumista.
Oman historian tutkiminen ja
ymmärtäminen antaa pohjan
tehdä töitä kokemusasiantuntijana.
Tuli selväksi, ettei paluuta
entiseen ole, vaan matka kulkee
eteenpäin. Haparoiden, mutta
varmasti. Vaatii paljon myös läheisiltä ymmärtää tämä.
MyStoryn jatkaminen ja
päivittämien tuo selkeyttä sekä
auttaa jäsentämään omia tuntemuksia. Toisten tarinoiden kuuleminen antaa uskoa siihen, että
selviytyä voi kuka vain.
ylhäällä Kokemusasiantuntijakoulutuksessa parasta olivat kirjoittajan mielestä vertaiset.
Jokainen toi koulutukseen oman tarinansa ja kokemuksensa.
Oman hyvinvoinnin takia meille oli järjestetty työnohjausta, jossa mietimme omia
voimavarojamme.
Koulutuksen suurinta antia olivat uudet tuttavuudet ja
kokemusten jakaminen. Ryhmähenki tuli toteen monella tavalla. Ketään ei jätetty ulkopuolelle eikä yksin. Oman kokemuksen kanssa tuli hyväksytyksi, ja jokainen oli ihana
juuri sellaisena kuin on.
Koulutettuja kokemusasiantuntijoita
valmistui Etelä-Savossa
Mikkelin paikallisyhdistys Virike ry koulutti 15 kokemus-
asiantuntijaa toimimaan mielenterveys- ja päihdepalveluiden
kokemusasiantuntijoina. Koulutuksen kesto oli elokuusta
marraskuun loppuun, 20 eri kertaa.
Koulutuksen järjesti Virike ry yhteistyössä Mielenterveyden
keskusliiton, Mikkelin ammattikorkeakoulun, Kaste-ohjelman
Arjen Mieli -kehittämishankkeen ja muiden yhteistyökumppaneiden
kanssa. Koulutus oli osa Virike ry:n hallinnoimaa, Rahaautomaatti­yhdistyksen rahoittamaa Seutuverkko-hanketta.
20 REVANSSI 1/2014
Mielipiteet, kannanotot, kiitokset
ja moitteet ovat tervetulleita.
Kirjoita lyhyesti ja perustele
väittämäsi.
Toimitus muokkaa ja lyhentää
kirjoituksia tarvittaessa. Emme
maksa kirjoituksista palkkiota.
Lähetä kirjoitukset mieluiten
sähköpostilla:
[email protected] tai osoitteella:
Mielenterveyden keskusliitto,
Revanssi, Mielipide,
Malmin kauppatie 26, 4. krs,
00700 Helsinki.
Sairaalahoitoa ilman keskustelua
siitä, kun
olin hoidettavana Julkulan psykiatrisessa sairaalassa Kuopiossa.
Joudun toteamaan vakavia epäkohtia olleen tärkeimmissä perusasioissa, niissä mitkä ovat
(tai pitäisi olla) psykiatriassa
olennaisimpia: välittämisessä,
kommunikoinnissa ja myötätunnossa.
Tulin akuuttiosaston potilaaksi itsemurhavaarassa. Elämä
oli ollut pitkään raskasta, ja
se kärjistyi kesän loputtomissa
On kulunut vuosi
vesisateissa ollessani yksin syrjäisellä mökillä. Oli erikoisten
sattumien ansiota, että päädyin
sairaalan osastolle ruumishuoneen kylmälokeron sijasta.
Vastaanotto oli tämä: tapasin lääkärin jonka kanssa en puhunut pitkään. Sitten osoitettiin
peti missä nukkua sekä ruokailutila jossa syödä. Siinä kaikki.
Lääkityksen vaikutusta alettiin odotella... Eniten loukkaa
se, ettei sairaalassa ollut käytössä omahoitajajärjestelyä, vaikka
Kirjoituspyyntö
artikkelia
psykiatrian kääntöpuolista ja
psyykenlääkkeiden ei-odotetuista ja ei-toivotuista vaikutuksista. Onko sinulle tai läheisellesi käynyt niin, että herkässä
elämäntilanteessa psykiatrian
mukaantulo olisikin vain pahentanut ja vaikeuttanut aiempaa
tilannetta? Onko lääkkeistä tullut
ongelmia, jopa aivo­toiminnan
Kirjoitan tutkivaa
vahingoittumista? Näistä puolista ei julkisuudessa puhuta,
vaan ääneen pääsevät ne, jotka
ovat saaneet avun. Kuitenkin
on niitäkin, joita on autettu
väärin tai jotka ovat jopa vammautuneet hoidon seurauksena. Heidän kokemuksiaan haluaisinkin nyt kuulla ja tuoda
niitä esiin. 
Kirjoita: [email protected]
Peijoonin psykiatriset diagnoosit
MIELIPIDE
Tarvitseehan niitä,
diagnoo- Minussa tuo synnyttää haaseja. Vaikkapa sairauslomien voitetun eläimen kaltaista halua
myöntämiseen, lääkityksen ym. puolustaa omaa yksilöllihoidon määrittämiseen, eläke­ syyttäni, persoonaani, omianomuksiin ja niin edelleen.
naisuuksiani. Kyllähän minusMutta usein niitä on kuntou- sa – kuten kaikissa muissakin
tujana vaikea kohdata ja kantaa. ihmisissä – omat varjoisat
Jos esimerkiksi työpaikalle vie tekijänsäkin on, mutta eikö
hienotunteisesti diagnoosi- persoonallisuushäiriöille voisi
numerolla varustetun
keksiä uutta, kuntousairauslomatodistujaystävällisempää
tuksen, saa tyhmemdiagnoosia?
pikin esimies ja muut Eikö
Toinen diagnooasiakirjaa käsittelevät persoonallisuus- sini on maanis-depdiagnoosin selville häiriöille voisi
ressiivinen mielialapienellä vaivalla vain keksiä uutta,
häiriö. Siinä sana
kuntoutuja­­kirjoittamalla koodin ystävällisempää häiriö viittaa mieli­
googleen… Se siitä diagnoosia?
aloihini – ei persoointimiteettisuojasta!
nallisuuteeni. Lasten
Satuttavimmalta omista kasvatuksessa korostetaan, että
diagnooseistani tuntuu diag- lapsen itsessään tulee olla hynoosi ”sekamuotoinen persoo- väksytty ja arvostettu omana
nallisuushäiriö”.
itsenään – ehdoitta. Jos esiMillainen on persoonalli- merkiksi ojentamisen tarvetta
suuteni, eli sisin olemukseni? ilmenee, ojennetaan lapsen
Häiriö. Ei tunnu lainkaan haus- käyttäytymistä, tekoja.
kalta kokea olevansa omimMinäkin psykiatrisia diagmalta olemukseltaan ”paikal- nooseja omaavana haluan olla
le ilmestyvä sekamuotoinen hyväksytty ja arvostettu omana
häiriö”!
persoonallisuutenani. Psykiatrit:
Erityisen pahalta diagnoosi- keksikää siis uusi nimi persoonimessä tuntuu persoonallisuus-­ nallisuushäiriöille! 
sanan sisältyminen siihen. Anni-Kaisa Polunpiennar
hoitajia oli yleensä paikalla yhtä
paljon kuin potilaitakin. Koko
siellä oloni aikana minulla ei
ollut yhtään keskustelua hoitoon
ja terveyteen liittyen yhdenkään
hoitajan kanssa. Ketään ei kiinnostanut.
Päivät kuluivat. Välillä joku
vetelänoloinen mies vei meitä
ulos heittämään frisbeetä tai
pelaamaan petankkîa. Kulkuluvat saatuani pääsin välillä
ulos katsomasta Julkulan umpimielisiä hoitajia.
Henkilökunta juorusi keskenään huoneessaan. Siellä
saattoi olla yhtä aikaa kymmenen hoitajaa, joista osa lueskeli netistä iltapäivälehtiä, joku
pelaili pasianssia koneellaan ja
muut lörpöttelivät joutessaan –
maailman lokoisin työpaikka!
Aika kului muuttuen viikoiksi. Sitten lähestyi jo kotiutukseni aika. Minulla oli huoneeni kaapissa pullo salmiakkikossua, josta otin unilääkkeeksi
siivut parit iltaisin.
Sanon kokemani perusteella, että kuka tahansa voisi
työskennellä hoitajana ainakin
itäsuomalaisessa psykiatrisessa
sairaalassa. Ei tarvitse puhua
mitään, ainakaan potilaiden
kanssa. Onko tällainen ongelma liian mitätön kerrottavaksi
edes Suomessa? 
tuntematon potilas X
Hyvä elämä
Tämä sana hyvä elämä herättää heti monia
ajatuksia. Hyvää voi olla monenlaista. Toisella on toiset perusteet, toisella taas toiset.
Mielestäni on jo hyvä peruste se, että ihmisellä on perusasiat kohdallaan – ruoka,
asunto ja vaatteet.
Tässä vasta lyhyt yhteenveto. Se sana hyvä
voi tarkoittaa monenlaisia asioita. Ensin
tulee mieleen fyysinen terveys, siinäkin voi
olla monenlaisia puutteita.
On samanlaisia, monenlaisia sairaita.
Kaikista tärkein on mielestäni psyykkinen
puoli. Kaikillahan meillä on mieli minkälainen kullakin. Jos esim. ihminen on vammautunut, on tärkeää, että mieliala (masennus)
ei valtaisi liikaa ihmistä.
Ja mitkä ovat ne asiat, joilla ihmisen
mieltä voi tukea, vahvistaa? Ensinnäkin se,
että ihmisellä on ystäviä, harrastuksia ym.
virikkeitä. Että ei tarvitse jäädä yksin pohtimaan asioitaan. Eräs tärkeä asia on terapiat,
keskusteluryhmät, tukihenkilöt ja vertaistuki. Kaikillahan ei ihan yksin aina ole rohkeutta osallistua, tukihenkilö on joskus tarpeen. Sitten voi uskaltaa puhua terapeutille
avoimesti asiansa.
Itselläni on kokemuksia paljon. Omat
kokemukset auttavat ymmärtämään toisia
sairastuneita. Sitä toivon kaikille sairastuneille, että saisivat apua ajoissa.
Jotkut toipuvat hitaammin, jotkut nopeammin. Pääasia, että kuljemme pää pystyssä. 
Paljon kokenut
1/2014 REVANSSI 21
Kelalla asioimassa
Itsemurhien ehkäisyyn
tarvitaan lähimmäisiä
11.11.2013 artikkelin nimellä ”Itsemurhien ehkäisyyn panostettava lisää”,
jonka oli kirjoittanut Aila Dundar-Järvinen.
Siitä sain kimmokkeen kirjoittaa asiasta, josta
luulen tietäväni jotain.
Olen noin 25 vuotta kärsinyt mielenterveyden
ongelmista. Kaikki alkoi 1988 viattomasta kahvikuppineuroosista, mutta pian se laajeni masennukseksi. Myöhemmin diagnosoitiin kaksisuuntainen mielialahäiriö, josta syystä olen työkyvyttömyyseläkkeellä.
Olen ollut kahdessa eri mielisairaalassa 5–6
kertaa parsimassa itseäni kokoon ja pakenemassa tätä oravanpyörää. Päiväsairaalassa olen ollut
yli kymmenen kertaa epäonnistuneiden itsemurhayritysten jälkimaininkeina. Lisäksi minua
on terapioitu sekä yksilö- että ryhmäterapioissa
useaan kertaan. TaYS:n psykiatriselle jouduin
kerran, kun en pystynyt nukkumaan.
Luin Aamulehdestä
Mielenkiinto hoitavilta tahoilta lopahti siihen
paikkaan kun jäin eläkkeelle. Ei sellaisia kannata hoitaa, joka ei ole työelämässä. Olen saanut
olla kutakuinkin rauhassa terapeuteilta, psykiatreilta, psykologeilta ja kaiken maailman ”tietäjiltä”.
On minulla omalääkäri sentään, joka kirjoittaa
tarvittavat psyykenlääkkeet.
Olen käynyt joissakin Tampereen Taimin
vertaistukiryhmissä, mutta masentuneena minulla ei ole ollut mitään puhuttavaa.
Totuus on se, että masentunut ei jaksa ja/tai
halua, psykoottinen ei ymmärrä hakea apua,
skitsofreenikko ei usko ketään, neuroottinen ei
kehtaa mokoman pikkuasian takia hakea apua,
narsisti taas sanoo, ettei minua mikään vaivaa
vaan noita muita jne.
Yllä mainitussa kirjoituksessa vaadittiin puhelinta 24/7 ja se on hyvä, mutta avun tarvitsijan on
ensin ymmärrettävä tilansa ja haluttava saada apua.
Stigmaa pelätään oikein tosissaan ja aivan turhaan.
Moni hautoo itsemurhaa ypöyksin yön pimeinä tunteina, kun seinät kaatuu päälle ja maailma on ylösalaisin, eikä mikään helpota oloa.
Itsemurhan yritys on aina avunhuuto, huuto,
jota aina ei kuulla tai jos kuullaan, koetetaan selvitä nopealla kriisiavulla.
Olen kokenut myös psykoosin, jota en toivo
pahimmalle vihamiehellenikään. Kannustan
jokaista mielenterveysongelmaista hakemaan JA
vastaanottamaan kaiken avun, mitä suinkin saa.
Läheisten, naapureiden ja työkavereiden tulisi puuttua asiaan, jos huomaavat jotain outoa
ja ainakin vähän tönittävä liikkeelle. Ilman lähimmäisyyttä itsemurhia ei saada kitkettyä. 
Pertti Ruokonen
KUVA: SHUTTERSTOCK
perusteella olisi voinut päätelYstäväni on tehnyt 35-vuoYlen aamu-tv:ssä masennuk- lä, että hänellä on verhot kiinni tisen työuran. Hän on optimissesta. Puolet masennuksen ja ja hän makaa sängyllä tumput tinen ja valoisa ihminen.
ahdistuksen vuoksi työkyvyt- suorina.
tömyyseläkkeelle jäävistä on
Torstaina 7.11. Kelalta soitealle 40-vuotiaita. Suurin osa Tiistaina 5.11. käyn Kelalla taan, langan päässä on asianheistä olisi hoidettavissa, jos he varaamallani ajalla. Vaihto- tuntija. Kriteerit kuntoutukpääsisivät psykoterapiaan.
ehtoja selvitetään. Kelalla selle alkavat selvitä: edellyteSoitan 31.10. Mielenterveyden voidaan esimerkiksi tehdä tään hoitosuhdetta, käytänkeskusliiton Propelli-neuvonta- kuntoutustarveselvitys tai tönä ovat muun muassa omapuhelimeen kuntoutusneuvojalle kuntoutustutkimus. Pyydän hoitajakäynnit 2–3 kertaa kuussa.
ja kerron tilanteestani. Haluai- kertomaan, mitä ”kuntoutus” Työhönvalmennusta olisi oltava
sin löytää polun työelämään. -sana pitää sisällään. Virkailija 6 tuntia viitenä päivänä viikossa
Kuntoutusneuvoja kehottaa täs- vastaa asiallisesti kysymyksiin. ja mielenterveysdiagnoosin tusä vaiheessa pitämään kiinni
Aivan lopuksi selviää, että lisi olla ensisijainen.
kuntoutustuesta. Kelalle voi va- hän on koulutukseltaan lääkeKerron käyväni neuro­
rata henkilökohtaisen asiointi- teknikko, joka tuntee lähinnä psykologisessa kuntoutuksesajan.
byrokratian. Kun kysyn, miten sa kerran viikossa. Saan sellaiKoska olen ollut TE-toi- asia voisi edetä, selviää ”marssi- sen ymmärryksen, että sen pimiston asiakkaana, ehdottaa järjestys”: 1) hoitoneuvottelu / täisi olla ”loppusuoralla”, jos
kuntoutusneuvoja, että sieltä voi- lääkärinlausunto B; 2) amma- haluaa työhönvalmennukseen.
si joku tulla mukaan
tillisen kuntoutuksen
Tätä ihmettelen, sillä eikö
hoitoneuvotteluun.
hakemus; 3) päätös; neuropsykologinen kuntoutus
TE-toimistossa on
4) työkokeilut tai voisi nimenomaan tukea amTuettu työllistyminen Hän aloitti omalla työhönvalmennus.
matillista kuntoutuksessa esikustannuksellaan
-palvelulinja. Työl- ja käytyään
Ystävällisesti vir- merkiksi mahdollisissa ongelmalistymisen tukeminen yhdeksän
kailija jättää soitto- tilanteissa? Tähän vastataan, että
on tärkeää kirjata ta- kuukautta psyko­ pyynnön mielenterveys- niitä voitaisiin käsitellä omavoitteeksi kuntoutus- terapiassa sai
kuntoutujien asioista hoitajakäynneillä. Minusta tisuunnitelmaan. Soi- viimein Kelalta
paremmin selvillä ole- lanne on absurdi ja sanon sen
tan Kelalle ja varaan rahoituksen.
valle henkilölle. Hän ääneen.
asiointiajan.
myös tulostaa hakeAsiantuntija tuo esille palYstäväni käy psykoterapiassa. muksen (KU101), jolla voi hakea jon erilaisia varauksia. Kaiken
Aluksi hän ei ollut päässyt mm. kuntoutustarveselvitystä, lähtökohtana on nyt tuleva
harkinnanvaraiseen kuntou- kuntoutustutkimusta, työkokeilua hoitoneuvottelu, jossa selvitetukseen, koska oli ”liian sairas”. tai työhönvalmennusta. Kysyn tään omaa jaksamista, voinHän aloitti omalla kustannuk- virkailijalta, onko Kelalla ketään, tia ja voimavaroja, sekä neuro­
sellaan ja käytyään yhdeksän joka hallitsisi kokonaisuuden: ei psykologin kuntoutuspalaute.
kuukautta psykoterapiassa sai hänen tietääksensä.
Pekka Himanen määrittelee
viimein Kelalta rahoituksen.
Seuraavana päivänä ystäväni arvokkaan elämän seuraavaan
Sitä on jatkettu vaikeavammaisen antaa vinkin henkilökohtaisesta tapaan: ”ihminen kokee terveellääkinnällisenä kuntoutuksena. Kela-neuvojasta. Soitan Kelalle. lä tavalla oman arvokkuutensa,
Tämä on mahdollistanut työn- Merkitsevät tietoihini,
jonka pohjalta hän
teon ja työssä jaksamisen.
että olen tiedustellut
voi nähdä toisten ihSeuraavana päivänä soitan asiasta.
misten vastaavan arMinusta
uudestaan Kelalle. Aikaa ei ollut
Kelan esitteen
vokkuuden – lopulta
varattu, vaan oli jätetty soitto- mukaan ”Saat Kela-­ tilanne on
kaikki kulttuuriset ja
absurdi ja
pyyntö. Jos haluaa ammatilli- neuvojaltasi apua
sukupolvirajat ylittäen
sanon sen
seen kuntoutukseen, on lähtö- kokonaistilanteesi
maailmanlaajuisesti ja
ääneen.
kohtana lääkärin B-lausunto. kartoitukseen, Kelan
myös tulevien sukuKysyn, onko heillä sellainen tukien hakemiseen
polvien suhteen.”
politiikka, ettei tilanteen kar- ja hakemusten täyttämiseen.
Kela-neuvojaa ei mainita
toitusvaiheessa varata henkilö- Etsit yhdessä Kela-neuvojasi ja keskustelussamme, joka meinasi
kohtaisia käyntejä: ilmeisesti muiden toimijoiden kanssa välillä mennä inttämiseksi. Kyei. Saan siis ajan.
ratkaisuja palveluidesi järjes- syin, voisiko huomion kiinnittää
tämiseksi. Varmistat Kela-­ vahvuuksiini. Kerron katselleeni
Maanantaina 4.11. soitetaan neuvojasi kanssa, että sinä ja juuri netistä Himasen projektin
TE-toimistosta, jonne olin jät- perheesi saatte teille kuuluvat tiedotustilaisuutta. Dignify! 
tänyt soittopyynnön. Virkailija tuet ja palvelut oikea-aikaisesti.” Frithiof
voi tulla hoitoneuvotteluun,
mutta kalenteri on täynnä joulu- Vapaaehtoisuudesta
kuun puolelle saakka. Hän
pyytää pitämään heidät ajan Olen tehnyt vapaaehtoistyötä uusia ystäviä. Olen kolmen
tasalla kuntoutuksesta ja eh- yli 30 vuotta. Olen käynyt kai- (äitini lisäksi) läheisen ihmidottaa, että hoitoneuvottelussa ken maailman kursseja ja op- sen ”paras kaveri”. Eli soittelen
ja käyn.
mietittäisiin konkreettisesti, pinut käytännön kautta.
Seuraavat säännöt haluaiKun omat isovanhempani
mitä työtä voisin tehdä, kuinka
sin teroittaa jokaisen vapaa- olivat elossa, panin SPR:n jäipitkiä päiviä yms.
Ystäväni kertoi, että hakies- ehtoisen mieleen: Ennen kuin hin. Tärkeämpää, kuin virallisaan vaikeavammaisen lääkin- oppii sanomaan äiti, oppii sa- set ystäväpalvelut ovat naapurit
nällistä kuntoutusta hän vietti nomaan ei. KUN LUPAUTUU, ja läheiset. Suosittelen silti vapaaehtoistyötä Hyvän mielen talolyhden viikonlopun ja kirjasi SITOUTUU.
Minulle vapaaehtoistyö on la. Saa työnohjausta ym. 
kaikki mahdolliset oireet ja vaivat. Hän kertoi, että merkintöjen tuonut sisältöä elämään ja Heli Valopää
30.10. Pekka Sauri puhuu
22 REVANSSI 1/2014
kuntoutujan tarina
Sinuksi itsensä kanssa
Teksti: Jyrki Savolainen
ENNEN 2011 JOULUKUUTA:
Sairaushistoriaa
Lukioiässä ja sen jälkeen kärsin useista vakavan masennuksen jaksoista. Näihin liittyi
myös itsemurha-ajatuksia. En
kuitenkaan hakeutunut hoitoon niiden vuoksi, koska se
olisi mielestäni ollut heikkouden osoitus, enkä halunnut
sellaista näyttää. Käytin sen
sijaan melko paljon päihteitä
masennusoireiden itsehoitoyrityksenä.
JOULUKUU 2011 – HELMIKUU 2012:
Tilanteen kärjistyminen
ennen sairastumista,
mahdollisia laukaisevia
tekijöitä
Joulukuussa 2011 alkoi tapahtua. Töissä vahvistui tärkeän
projektin kauppa ja minut
ylennettiin projektipäälliköksi.
Projekti oli erittäin haastava
ja mielenkiintoinen kokonaisuus. Samalla stressiä alkoi
kertyä, koska en ollut aiemmin
ollut yhtä suuren ja yrityksen
kannalta strategisesti merkittävän projektin johdossa.
Pian tämän jälkeen mummoni kuoli. Ryhdyin ajattelemaan hengellisiä asioita aiempaa enemmän. Minulla alkoi
olla myös maailmanloppuun
liittyviä ajatuksia. Mietin omaa
väistämätöntä kuolemaani ja
sitä, miten se on jossain vaiheessa edessä kaikilla, jotka
tunnen. Masennusoireeni alkoivat palata kaikessa syvyydessään.
Helmikuussa 2012 työmatkalla projektitapaamiseen
toiselle puolelle Suomea muslimityötoverini kanssa aloimme
keskustella hengellisistä asioista. Hänen argumenttinsa ja
vilpittömyytensä vakuuttivat
minut islamin jumalan todellisuudesta. Tämän seurauksena
hankin Koraanin ja aloin perehtyä aiheeseen.
Käännyinkin pian islamiin,
ja aloin noudattaa uskonnon
säännöksiä. Niitä on paljon,
joten tämä tarkoitti massiivista
elämäntaparemonttia, mikä lisäsi edelleen kokemaani stressitasoa.
MAALISKUU 2012:
Psykoosin ensioireet
ja hoitoonohjaus
Maaliskuussa 2012 sairaalloinen
kiinnostukseni internetin salaliittoteorioita ja maailmanloppuun tulevaisuudessa mahdollisesti johtavia tapahtumaketjuja kohtaan alkoi kasvaa.
Samalla unen tarpeeni väheni radikaalisti. Nukuin tyypillisesti vain noin kolme tai
Vastaava paukku voi osua
omalle kohdallesi.
Onko silloin mukavampi
olla osana hyväksyvää
yhteiskuntaa vai yhteiskuntaa,
joka hylkää huono-onnisensa?
neljä tuntia yössä. Muu aika
meni työprojektieni parissa ja
loput kotona internetin syövereissä.
Selvitin jatkuvasti itselleni,
miten oikeaoppisen muslimin
kuuluu elää, ja aloin noudattaa
löytämiäni säännöksiä. Lopulta tämä kaikki johti realiteettien hajoamiseen. Muslimityötoverini ja puolisoni huomasivat puheistani, ettei kaikki
ole kunnossa. Seurasi hoitoon­
ohjaus.
Akuutti psykoosi,
ns. seiskaosasto (suljettu)
Minulla diagnosoitiin akuutti
psykoosi. Päädyin hoitoon
Savonlinnan keskussairaalan
seitsemännessä kerroksessa sijaitsevalle suljetulle osastolle.
Oireeni eivät olleet ihan
kevyimmästä päästä. Olin
vakuuttunut muun muassa siitä, että minut yritetään salamurhata. Olin vakuuttunut,
että työnantajani on osana tätä
salaliittoa, joka on suunnattu
kaikkia maailman muslimeja
kohtaan. Oletin, että myös
puolisoni on välittömässä vaarassa.
Myös kissojeni käytös vaikutti epäilyttävältä: olin varma siitä, että ne ovat toiselta
planeetalta luoksemme lähetettyjä vakoojia, jotka kartoittavat ihmisten käyttäytymistä
ennen tulevaa hyökkäystään.
Sellaista se on, kun iso pyörä
heittää.
Lääkitys sekä unettomuuteen että harha-ajatuksiin aloitettiin välittömästi. Se alkoi
tepsiä muutaman viikon kuluessa ja pääsin kotiini toipumaan.
HUHTIKUU 2012:
Sairaslomalla kotona
Suljetulla osastolla ollessani
potilastoverini suositteli minulle Savolaiset Selviytyjät
-yhdistystä turvallisena ympäristönä tutustua kohtalotovereihini ja toipua rauhassa.
Myös oma hoitajani komppasi,
että paikka on tutustumisen
arvoinen.
Ensi vierailulla paikkaan
tunsin olevani kotona ja aloin
viihtyä. Tiettyä epäluuloisuutta
ja ahdistusta ilmeni edelleen,
muttei mitään niin radikaalia
kuin aiemmin. Silloin tällöin
vainoharhaiset ajatukset ja
niihin liittyvä pelko saivat minusta vallan.
Myös hengellisellä rintamalla alkoi tapahtua. Näin
unen, jossa minulle sanottiin:
”Jumala on rakkaus”. Sillä oli
tapahtumiin kauaskantoisia vaikutuksia.
TOUKOKUU 2012 – ELOKUU 2012:
Paluuyritys töihin
Yritin näytellä sairaalan hoitokokouksessa terveempää kuin
olinkaan, että pääsisin pian takaisin töihin. Onnistuin siinä,
ja sairaslomani päättyi vain
muutamia viikkoja akuutin
psykoosin käynnistymisestä.
Jälkiviisaana on helppo sanoa, että tämä tapahtui aivan
liian aikaisin. Olisi pitänyt osata ottaa ja antaa itselleen aikaa
toipumiseen.
Työpaikalla minua oli vastassa tulehtunut ilmapiiri. Työnantajani oli järjestänyt minulle etukäteen tapaamisen työterveyshuollon kanssa, ja se
johti lyhennetty työviikko -järjestelyyn. Minua alettiin myös
hiillostaa vaihtamaan työpaikkaa.
Noudatin edelleen islamin
tiukkoja säännöksiä, ja vietin
Ramadania niin kuin kunnon
muslimin kuuluu. Tästä huolimatta uneni oli saanut minut
toisiin ajatuksiin. Luin samaan
aikaan kristillisiä hengellisiä
kirjoja, ja Ramadanin päätteeksi käännyin kristinuskoon.
Joka aamu vein puolisoni
töihin ja palasin takaisin nukkumaan, koska uni oli minulle
pakoa todellisuudesta ja sen
aiheuttamasta tuskasta. Kärsin
samalla ahdistuksesta ilman
mitään selkeää kohdetta. Itkin
paljon.
Huomasin, että yksin oleminen ei auta masennukseen.
Ryhdyin käymään hengellisissä tapahtumissa ja viettämään
paljon aikaa Savolaisissa Selviytyjissä. Molemmat aktivoivat
minua kuntoutumaan.
TAMMIKUU 2013 – tämä päivä
Kuntoutusjakso
aikuis­psykiatrian
osastolla,
ns. kuutososasto (avohoito)
Tammikuussa 2013 alkoi kuntoutusjaksoni aikuispsykiatrian
osastolla avohoidossa. Ensisijaisena tavoitteena oli päivärytmin
palauttaminen. Kuntoutuspäiviä
oli aluksi neljä viikossa, jokaisena päivänä puoli yhdeksästä
puoli kolmeen. Sinnittelin säännöllisten ryhmätoimintojen parissa ja selvittelin hitaasti ongelmiani.
Masennukseni lievittyi
uuden säännöllisen rytmin ja
siihen lisäämäni liikunnan
myötä. Ahdistukseni muuttui
vapaasti virtaavasta sellaiseksi,
että sillä oli useimmiten selkeä
kohde tai syy.
Vainoharhaiset ajatusteni
sain vuoksi harhaluuloisuus­
oireyhtymä -diagnoosin. Oikea
diagnoosi mahdollisti viimein
ELOKUU 2012 – JOULUKUU 2012:
täsmälääkityksen löytämisen,
Psykoosin jälkeinen
ja sain oireet hallintaani. Olin
keskivaikea masennus
voittanut jälleen yhden erän
Kääntymiseni kristinuskon rak- kuntoutumiseni tiellä.
kauden Jumalan puoleen toi
Enää vainoharhaiset ajaminulle uuden toivon kuntou- tukset eivät hallitse elämääni.
tumisesta. Pääsin myös purka- Jäljellä on masennusta ja silmaan islamiin liittyneitä elämän- loin tällöin kohdistettua ahdistapamuutoksia, mikä lievitti tusta. Minun on päästävä sinuikkokemaani stressiä.
si menetysten kanssa, joita saiÄkillinen muutos tarpeel- raus on tuonut tullessaan, sekä
liseksi koetusta työntekijästä itseni kanssa mielenterveystyöpaikan paariaksi sai minut kuntoutujana.
kuitenkin masentumaan. TyöMeitä kuntoutujia on helppaikan ikävän ja syrjivän ilma- po syrjiä, mutta jokaisen olisi
piirin vuoksi syksyllä olin jäl- hyvä pitää mielessä, että kuka
leen valmista kauraa sairas- vain voi olla altis vastaaville
lomalle, tällä kertaa keski- romahduksille. Vastaava paukku
vaikean masennuksen vuoksi. voi osua jonain päivänä omalle
Koin jämähtämisen kotiin. kohdallesi, tai se voi sattua sinun
Mikään ei huvittanut. Koin puolisollesi tai lapsellesi. Onko
aaltoilevaa masennusta, jon- silloin mukavampi olla osana
ka aallonpohjiin itsemurha-­ hyväksyvää ja tukevaa yhteisajatukset liittyivät kiinteänä kuntaa vai yhteiskuntaa, joka
osana.
hylkää huono-onnisensa? 
1/2014 REVANSSI 23
Kaipaatko seuraa lenkille, juttukaveria, kirjeystävää tai jopa elämänkumppania?
Revanssin ystäväpalstalta voit löytää elämääsi kaipaamasi ihmisen.
Ilmoittaja voi käyttää nimimerkkiä,
mutta oikea nimi ja osoitetulee
ilmoittaa toimitukseen, jotta
saapuneet kirjeet voidaan toimittaa
eteenpäin. Ilmoitus voi olla
enintään 60 sanaa pitkä.
Revanssiin tarkoitetut ilmoitukset
voi toimittaa osoitteella:
Revanssi, Etsitkö ystävää?
Mielenterveyden keskusliitto,
Malmin kauppatie 26,
00700 Helsinki tai sähköpostilla:
[email protected]
1/1 Hei, sinä kiva mies kirjoita
58-v. yksinäiselle naiselle. Olen
hellä, uskollinen, luotettava ja
romanttinen.
Löydänkö sinut näin?
Ilmoittaminen on ilmaista. Jos
ilmoituksia tulee enemmän kuin
niille on varattu tilaa, toimitus voi
siirtää ilmoituksen seuraavaan
numeroon.
jotka haluavat puhua ja vaihtaa
kokemuksia yhteisesti, ja ehkä
kirjoittaa niistä myös myöhemmin vaikka tähän lehteen nimimerkin suojissa totta kai!
Miesten kesken
Olen 4-kymppinen kodinhoitaja Mikkelistä eläkkeellä.
Lapset ovat jo aikuisia, lentäneet pois kotoa. Harrastan
ruuanlaittoa, uimista, lenkkeilyä, kirkossa käyntiä. Olisi
mukava saada vastaavanlainen
mies lähiseudulta, vaikkapa
elinikäiseksi kumppanikseni.
1/5 33-vuotias herkkä ja elämässä haavoittunut nainen kaipaa ystäviä sekä miehistä että
naisista iltojensa iloksi. Haluaisin puhua sekä hauskoista että
vakavistakin asioista. Kaiken­
ikäiset ystävät käyvät. Jään odottelemaan.
Johdatukseen uskova
Enkeliina
Hei, etsin ystävää kaveria
joka on uskossa Jeesukseen.
Nainen tai mies (hetero) olen
71-vuotias ja jokseenkin nuorekas Kuopion ympäristöstä.
1/6 Hei sinä, uskollinen maaseudun mies 65–70-vuotias.
Ota yhteyttä yksinäiseen naisleskeen, joka on vailla sydän­
ystävää. Haluaisin kanssasi
jakaa elämäni jonkun hyvän
miehen kanssa. Jään odottamaan juuri sinua.
1/2
1/3
Ystävää, kaveria
1/4 Hei homopojat- ja miehet
kautta maan. En etsi seksiä
täältä vaan kirjeenvaihtoseuraa
kaikenlaisista homopojista- ja
miehistä ympäri maan. Saat
olla ihan rauhassa millainen
olet tai miksi itse itsesi kuvittelet, sillä en varsinaisesti halua
tavata, vaihtaa kuvia, vaan ajatuksia ja sanoja. Haluaisin kuunnella teidän tarinoitanne siitä
millaista on olla homo, ja kertoa itsekin omia tarinoitani siitä mitä se on ollut minulle. Ja
jos halukkaita löytyy voisimme
yhdessä perustaa oman nettikerhomme kaikille niille mielenterveyskuntoutujahomoille,
Etelä-Suomesta”
Hei juuri sinä. Tahdotko
ystäväksesi 39-vuotiaan Helsinkiläis naisen. Jos niin kirjoita
minulle. Jos olet mies ja etsit
ystävää tai elämänkumppania. Jos
olet nainen ja kaipaat tosi ystävää. Ehkä parasta kaveria tai jos
joku kaipailee luotettavaa kirjeystävää niin kynä vaan kätöseen.
1/7
Ystäviä etsimässä
Hei! Olen 65-vuotias rouva Pohjois-Pirkanmaalta. Sairastanut masennusta jo vuosia. Lisäksi olen monisairas.
1/8
ILMOITUKSEEN VASTAAJA
Laita vastauksesi postimerkillä
varustettuun kuoreen. Älä kirjoita
päälle mitään. Laita tämä toiseen
kuoreen, johon kir-joitat Mielen­
terveyden keskusliiton osoitteen
ja kirjeystäväsi nimimerkin.
Revanssi toimittaa kirjeesi
asianosaiselle.
Kärsimysten tumma pitkä laakso on koetellut voimia. Kahden
läheisen itsemurhat ovat järkyttäneet myös. Kaikesta huolimatta olen huumorintajuinen ja toiveikas. Toivoisin kirjeystävää
samoja asioita kokeneista. Harrastan runojen kirjoittamista,
kieliä, ja lukemista, sekä syvällisiä keskusteluja. Saanko avata
sinulle elämäni kirjan? (Du kan
skiriva också på svenska)
asuvan Päijät-Hämeen alueella.
Kirjettäsi odottaen!
Anniina
Kunnes jälleen kohtaamme,
Täälä pirkanmaalla 60-v.
vapaa hoitoalalta eläkkeelle
jääny nainen, kaipailee seuraa
aluksi vaikka kirjottelun muodossa. Olen ulkoilu ihminen,
teen käsitöitä ja vapaaehtostyötä
seurakunnassa. Olet nainen tai
mies minkä ikäinen vaan kirjottele vaihdetaan ajatuksia.
Yhdessä kohti kevättä
Hei nainen 49–56 v. etsin
Hamina, Kotka, Kouvola alueelta miksei muualtakin Etelä-­
Suomesta ystävää, jolle ystävyys
on seksiä tärkeämpi asia elämässä. Tavallinen nuorekas vapaa
57-v. mies etsii sinua kaiken
kivan merkeissä.
1/13
sitä ei voi erottaa
1/9
Positiivinen
39-v., nyt työtön suntiomies Lahdesta etsii naista kaveriksi tai tositarkoituksella. Olen
171/65, sinisilmäinen, vaaleahiuksinen, välillä kaljuksi ajettu. Harrastan mm. mökkeilyä,
vaellusta, puutarha- ja metsätöitä, kirppareilla ja museoissa
käyntiä. Saatan käydä myös
keilaamassa ja srk:n tilaisuuksissa, vaikka olenkin enempi
epäilevä Tuomas. Olen raitis ja
savuton, mutten absolutisti.
Luonteeltani olen enemmän
hiljainen, kuin sanavalmis.
1/10
1/14 Stop! mielenterveysongelmia
potematon nainen 48–52-v.
Kymenlaaksosta miksei muualtakin Suomesta. Sinua etsii rehellinen luotettava työkyvyttömyyseläkkeellä oleva keski-­
ikäinen mies tositarkoituksella.
Vaakamies
1/15 Hei sinä luterilainen 49–
55-v. nainen Etelä-Suomesta
joka käyt hengellisissä tilaisuuksissa ja haluat tutustua saman henkiseen 57-v. mieheen,
kirjoittele.
Johdatukseen uskova
Hei! Etsin kirjekavereita
naisista, ikää saa olla 30–45 vuotta. Oon itse 29-vuotias. Kuva
olisi kiva, mutta ei pakollinen!
Vastaan kaikille! Ympäri Suomea
kelpaa saada kirjeystäviä! Mulle
kelpaa kirjeet ja kirjevihkoja
täyteen kirjeenvaihdossa.
1/16
Mieteleijona 74
Ana
Hei sinä 30–40-vuotias
kuntoutuja tyttö turun seudulta
seuraasi etsii raitis kristillisen
elämän katsomuksen omaava
40 v. kuntoutuja mies etsin sinusta elämänkumppani ei seikkailija päihdeongelmaiset.
1/17
1/11
Romeo
Heip! Olen 42-vuotias
yksinäinen mummeli, jolle
hengelliset asiat ovat tärkeitä.
Toivoisin kirjeitä toisilta yksinäisiltä sieluilta sukupuoleen
katsomatta.
Mymmeli
Olen 42-v. luterilainen
uskova. Etsin 42–60-v. miestä;
joka ei halua petipuuhiin edes
papin aamenen jälkeen. Toivon sinun olevan raitis, uskova
autoileva ja eläinrakas, sekä
013-alueelta. Pidän musiikista,
teatterista, lukemisesta, kissoista ja suklaasta.
1/18
1/12 Olen 55-vuotias eloisa nai-
nen, jossa on mistä ottaa kiinni. Viihdyn kotona käsitöiden
parissa. Ystävät ovat minulle
tärkeitä, mutta sydänystävä vielä puuttuu. Toivoisin ystävää sinusta n. 60-vuotias mies, olethan savuton eikä alkoholi ole
sinulle ongelma. Toivon sinun
Ainako yksin
ETSITKÖ YSTÄVÄÄ?
ILMOITTAJA
Kulttuuripäivät
ja
yleisurheilukilpailut
Keuruulla 22.–24.8.2014
Ohjelma
Mielenterveyden keskusliitto järjestää Keuruulla
Mielenterveysyhdistys Kellon kanssa Kulttuuripäivät
ja yleisurheilukisat 22.–24.8.2014.
Tanssia, kädentaitoja, valokuvausta, risteilyä
ja kauniita maisemia, musiikkia, esiintyjiä,
kuvataidetta, liikunnan iloa ja suuren urheilujuhlan tunnelmaa, uusien ja vanhojen ystävien
kohtaamista, vertaistukea…
KUVA: TAURI KANKAANPÄÄ
Tule nauttimaan täysin siemauksin kehon
sekä mielen ravinnosta sekä yhdessä olosta.
Perjantai 22.8.2014
12.30 Avajaiset
14.00 Työpajat ja laivaristeily
18.30 Tanssiva mieli
Lauantai 23.8.2014
9.45Yleisurheilukilpailut
18.30 Hyvän mielen iltamat
Sunnuntai 24.8.2014
9.30 Kulttuuriretki Mänttään
Lisätietoja:
www.mtkl.fi – Kulttuuripäivät ja
yleisurheilukisat
Alustava ohjelma.
Muutokset mahdollisia.
Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee
Mielenterveyden keskusliiton
kulttuuri- ja liikuntatoimintaa.
Käsikädessä
Vastaan­
ottaja
maksaa
posti­
maksun
HYVÄN MIELEN HYÖTYLEHTI
HYVÄN M
IELEN HY
ÖTYLE
HTI
ÄN M
IEL
EN H
YÖ
TYLE
TAVARAT VÄHE
MMÄLLE,
TILAA ELÄMÄLLE
Tilaan Käsikädessä-lehden
RIKAS ELÄMÄ
ASPERGERINA
T O I VA
HYV
ÄN
MIE
LEN
HY
PIA JA
KASVA
A
Tanssi on
lääkettä aivoille Uuden
Prinseslainen
sa
ARMI
Käsi käd
e
] ILO O
P
AIR A SAMU
LIN:
Antoisia lukuhetkiä!
HTI
[ teem
a
Sinulla on mahdollisuus tilata Käsikädessä-­lehti jäsenhintaan.
HYV
4 • 20
13
[ teema ] HYV
Ä ELÄMÄ
Käsikädessä-lehti kertoo mielenterveydestä,
jaksamisesta ja välittämisestä.
Käsikädessä K
äsi kädessä
5 • 2013
Hyvä jäsen,
NEN
UUSI TAPA HOIT
MUISTISAIRAITAAA
vuodeksi 30 € / 6 numeroa Mielenterveyden keskusliiton jäsenille (muut 75 €)
Jokaise
pakko- oirlla on
eita
OLA
Kun äiti
murtui
VI
SY DÄ
NMA
Ihmisy
puolus yden
taja
Lähin työ
kave
tietokone ri
?
ANL
AKK
A
kestona 30 € / vuosi Mielenterveyden keskusliiton jäsenille (muut 57 €)
Tilauksen maksaja: Katuosoite: Postinumero ja -toimipaikka: Puhelinnumero: Jäsenyhdistys: Alkoho
aikuise lis
t lap
Eläkeläi
nen ty
ös
Järki ja
tunn
vaihto vastakkaine
ehtoho
idoissa