Vuosikertomus 2014

VUOSIKERTOMUS 2014
KALLIOLAN KANNATUSYHDISTYS RY
SISÄLLYS:
1.
2.
3.
Johdanto
Kalliolan arvot
2
Kalliolan toiminta-ajatus
2
Setlementtiliike
2
Toiminnanjohtajan katsaus
2
Setlementtityötä pääkaupunkiseudulla
Kalliolan kansalaisopisto
3
Lapsi- ja perhepalvelut
5
Päihdetyö
8
Vammaistyö
10
Kansalaistoiminta
11
Hallinto ja tukipalvelut
Hallinto
16
Taloushallinto
17
Henkilöstö
17
Viestintä
18
1
1. JOHDANTO
Kalliolan Kannatusyhdistys ry on vuonna 1919 toimintansa aloittanut kolmannen sektorin toimija, jonka työ perustuu
setlementtiarvoihin. Kalliolan Kannatusyhdistys on osa Kalliolan setlementtiä, jonka muina juridisesti itsenäisinä
organisaatioina toimivat Kalliolan Nuoret ry, Kalliolan Senioripalvelusäätiö, Oskelakoti Oy ja Kiinteistö Oy Helsingin
Kalliola.
Kalliolan Kannatusyhdistyksen toiminnan keskiössä ovat kansalaisopistotoiminta, lastensuojelutyö, päihdetyö,
vammaistyö sekä kansalaistoiminta ja vapaaehtoistyö. Kalliolassa tehtävä nuorisotyö on organisoitu toteutettavaksi
Kalliolan Nuoret ry:n kautta, seniorityö puolestaan Kalliolan Senioripalvelusäätiön kautta ja osan kuntouttavasta
asumistoiminnasta toteuttaa Oskelakoti Oy. Helsingissä sijaitsevan Kalliolan setlementtitalon omistaa Kiinteistö Oy
Helsingin Kalliola. Tontin, jolla Kalliolan setlementtitalo talo sijaitsee, omistaa Kalliolan Kannatusyhdistys ry.
Kalliolan Kannatusyhdistys ry omistaa yhdessä Suomen Setlementtiliiton kanssa sosiaaliseen asumistuotantoon
keskittyvän Setlementtiasunnot Oy:n ja sen tytäryhtiönä toimivan Setlementtiasumisoikeusasunnot Oy:n. Yhtiöillä on
noin 1400 lähinnä pääkaupunkiseudulla sijaitsevaa asuntoa, joissa asuu yli 2000 ihmistä. Kalliolan osuus yhtiöstä on 10
prosenttia. Yhtiö toimii osana Suomen Setlementtiliiton konsernia.
Kalliolan asiakaskunnan muodostavat pääsääntöisesti pääkaupunkiseudulla asuvat ihmiset ja Kalliolan palveluja ostavat
kunnat. Kalliolan palvelutuotanto tuottaa valtakunnallisia palveluja. Verkostotyö on yksi Kalliolan keskeisimpiä
toimintatapoja. Sen perusta on setlementtiarvoissa ja setlementtityön pitkäaikaisessa perinteessä.
Arvot
Kalliolan toimintaa ohjaavat seuraavat arvot:
Luottamus ihmisen ja yhteisön kykyyn ratkaista itsenäisesti ongelmia
Tasa-arvoisuus
Yksilön oikeuksien kunnioittaminen
Erilaisuuden hyväksyminen
Toiminta-ajatus
Toiminta-ajatuksena on läpi elämän kestävän oppimisen mahdollistaminen, elämänhallinnan edistäminen, ihmisten
välisen vuorovaikutuksen tukeminen ja yhteisöllisyyden toteuttaminen.
Setlementtiliike
Kalliolan Kannatusyhdistys ry on Suomen Setlementtiliitto ry:n jäsen. Vuonna 1918 perustettu liike on sivistys- ja
sosiaalityötä tekevä elämänkulkujärjestö, jonka muodostavat 36 paikallista setlementtiä ja 8 eri puolella Suomea
toimivaa nuorisotyön piirijärjestöä. Suomalaisen setlementtiliikkeen palveluksessa toimii runsaat 4000 ammattilaista ja
heidän lisäkseen suuri joukko vapaaehtoistyöntekijöitä. Suomessa tehtävä setlementtityö on osa kansainvälistä
setlementtiliikettä, jonka yhteistyöjärjestönä toimii IFS International Federation of Settlements.
Toiminnanjohtajan katsaus
Vuosi 2014 oli Kalliolan juhlavuosi sen täyttäessä 95 vuotta. Tällä kertaa juhlavuotta vietettiin pääasiallisesti työn
merkeissä. Tosin kolme juhlavuoteen liittyvää tilaisuuttakin järjestettiin. Alppipuistossa pidettiin kesäkuussa Kalliola
Rock -tapahtuma ja syyskuussa Linnanmäen huvipuistossa järjestettiin ulkoilmatilaisuus, jossa esiintyi suuri joukko
Kalliolan Nuorten toiminnassa olevia ja olleita ryhmiä. Molemmat tilaisuudet kokosivat paljon osanottajia.
Helmikuussa järjestetyssä Sipin päivän vastaanotossa huomioitiin Kalliolan juhlavuotta muun muassa jakamalla
ensimmäisen kerran Alli Trygg -palkinto. Palkinto myönnettiin Kalliolan lapsi- ja perhepalveluiden avohoitoyksikölle
ja Nurmijärven klinikan perhekuntoutusyksikölle. Palkinnon tarkoituksena on kannustaa ja palkita Kalliolan
työntekijöitä hyvästä työstä ja lisätä samalla työhyvinvointia.
Vuoden 2014 strategisesti keskeiset päämäärät olivat ”uudistuminen”, ”Kalliola tutuksi” ja ”talous kuntoon”.
Uudistumisella tähdättiin toiminnan uudistamiseen ja uusien tuotteiden kehittämiseen. Kalliola tutuksi panosti
viestintään ja palveluiden markkinointiin erityisesti sosiaalisen median keinoin. Talous kuntoon –teema tähtäsi
2
toimivien talouskäytäntöjen kehittämiseen sekä tulojen ja menojen tasapainottamiseen. Tämä merkitsi muun muassa
400 000 euron säästötoimenpiteitä. Säästötavoitteissa onnistuttiin. Kalliolan tulos oli vuonna 2014 niukasti
ylijäämäinen.
Tiukka yhteiskunnallinen tilanne heijastui myös Kalliolan toimintaan. Pääkaupunkiseudun kunnat vähensivät palvelujen
ostoa. Ne irtisanoivat lähes kaikki useita vuosikymmeniä voimassa olleet ostopalvelusopimukset. Näin
palvelutuotantoon liittyvä toimintakulttuuri koki suuren muutoksen, kun ostopalvelusopimuksista siirryttiin
kilpailutusten kautta puitesopimuksiin. Jatkossa kunnat maksavat vain käyttämistään hoitovuorokausista, jolloin riskin
ja lopullisen vastuun kustannuksista kantaa aina palvelujen tuottaja.
Toimintavuoden aikana Kalliolan kansalaistoiminta jatkoi kasvuaan. Muun muassa Pasilan asukastalossa kävi
keskimäärin 1000 asiakasta viikossa ja Matinkylän Kylämajassa noin 500 asiakasta viikossa. Muita kansalaistoiminnan
keskuksia ovat Askel, Ne-Rå, Spotti ja Sandels. Myös Kalliolan kansalaistoimintaan oleellisesti liittyvä vapaaehtoistyö
kasvoi, samoin monikulttuurinen työ ja vertaistukitoiminta.
Kalliolan palvelutuotannon yksikkö, jonka perustamisesta päätettiin syksyllä 2014, tarjoaa lapsi- ja perhepalveluita,
päihde- ja mielenterveys- ja vammaistyön palveluita. Kalliola ylläpitää kymmentä sijaishuollon yksikköä, Nurmijärven
myllyhoitoklinikkaa, Ryhmäkoti Jatkoa ja kuntouttavia asumispalveluyksikköjä. Palvelutuotanto tuottaa avohoito- ja
tukipalveluita ja tarjoaa useille kymmenille itsenäistyville nuorille ja päihteistä kuntoutuville tuettuja asumispalveluja.
Kalliolan asiakkaiden käytössä on myös Kiskossa sijaitseva Kärkelän toimintakeskus ja Helsingin Laajasalossa
sijaitseva kesäkoti, jonka päärakennus peruskorjattiin vuoden 2014 keväällä. Kalliolan setlementtitalo, joka toimii
Kalliolan kansalaisopistona ja Kalliolan keskustoimistona, sijaitsee Helsingin Kalliossa osoitteessa Sturenkatu 11.
Kalliolan toiminnan keskiössä ovat pääkaupunkiseudun asukkaiden vuorovaikutuksen vahvistaminen, syrjäytymisen
ehkäisy, nuorten ja pitkäaikaisasunnottomien asuttaminen ja asumisen tukeminen sekä jo syrjäytyneiden ihmisten
elämänhallinnan palauttaminen. Tämä haastaa Kalliolan setlementtiä, sen kansalaistoimintaa, palvelutuotantoa ja
opistotoimintaa jatkamaan uuden kaupunkisosiaalityön kehittämistä ja jalkauttamista arkeen eri puolilla
pääkaupunkiseutua. Tavoitteenamme on tehdä kansalaislähtöistä työtä, vahvistaa eri verkostojen toimintaa, tuottaa
asiakaslähtöisiä palveluja, edistää lähidemokratiaa ja tukea erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä. Kaiken tämän
työn taustalla ovat setlementtiarvot ja niiden jalkauttaminen arjen keskelle.
Lämpimät kiitokset kuluneesta vuodesta!
Timo Lemmetyinen
toiminnanjohtaja
2. SETLEMENTTITYÖTÄ PÄÄKAUPUNKISEUDULLA
KALLIOLAN KANSALAISOPISTO
Kalliolan kansalaisopisto on vapaan sivistystyön oppilaitos, joka järjestää kurssitoimintaa elinikäisen oppimisen
periaatteen mukaisesti. Toiminta pohjautuu setlementtiarvoihin ja ihmiskuvaan, jossa ihminen käsitetään
kokonaisuutena. Opiston toiminta on kaikille avointa asuinpaikasta riippumatta.
Kitaransoitosta karjalan kieleen, ikebanasta mindfulnessiin
Valtaosa opiskelijoista tulee kantakaupungin alueelta. He ovat pääosin aikuisia, suurin ikäryhmä on 31–40 -vuotiaat.
Opiskelu tapahtuu pääsääntöisesti iltaisin, mutta opetusta on myös joka viikonloppu lukuvuoden aikana. Opetusalueissa
painottuivat kielet ja pehmeä liikunta. Uutena kielenä otettiin ohjelmaan karjalan kieli. Opetusta järjestettiin myös taideja taitoaineissa, musiikissa, ilmaisutaidossa, itsetuntemuksessa ja elämisentaidossa. Senioritalo Sandelsin tiloissa
vertaisohjaajat opastivat ikäihmisiä tietotekniikan käyttöön kahdesti viikossa.
Vuoden nousevana aihealueena oli musiikki, jonka ryhmävalikoimaa laajennettiin esimerkiksi Vapauta sisäinen
kitarasankarisi -kurssilla. Verkko-opetuksena järjestettiin yhteistyössä Pro-Edun kanssa lääkelupakoulutus. Kokeiluna
järjestettiin kestävää kaupunkilaisuutta käsittelevä kurssi, jonka aikana vierailtiin Dodo ry:n Kääntöpöytä -puutarhalla,
Kyläsaaren Kierrätyskeskuksessa ja tutustuttiin Pasilan kirjaston ilmaisiin palveluihin. Kurssilla perehdyttiin myös
kansalaisvaikuttamiseen eduskunnassa.
3
Erityisen suosittuja olivat FT Liisa Väisäsen pitämät symboleja käsittelevät kulttuuriluennot, jotka pohjustivat
toukokuulle 2015 suunniteltua opintomatkaa Italiaan. Kesä-heinäkuun vaihteessa järjestettiin yhteistyössä WhiteHouse
EG:n kanssa ranskan opiskelijoille kielimatka Nizzaan, matkanjohtajana toimi opiston ranskanopettaja Anneli Taimio.
Teatteritoiminta oli vilkasta. Improvisaatio- kurssien lisäksi Helsingin aikuisopiston ja Kalliolan kansalaisopiston
yhteinen AiKa-teatteri toimi aktiivisesti ja valmisti Johanna Torasvirran ohjauksessa keväällä opiskelijoiden
kirjoittamiin teksteihin pohjautuvan näytelmän Ja he elivät onnellisina elämänsä loppuun asti ja syksyllä Sibylle Bergin
mustan komedian Helgen elämä.
Helsingin kaupungin avustus käytettiin maahanmuuttajien opetukseen. Kohderyhmänä olivat erityisesti
kotouttamistoimien ulkopuolelle jäävät maahanmuuttajat. Maahanmuuttajatyötä tehtiin yhdessä Etelä-Helsingin
kansalaisopisto Toimelan kanssa, yhteistyökumppaneina käytettiin myös Kalliolan kansalaistoiminnan toimijoita.
Hankkeessa oli palkattu työntekijä kahden kuukauden ajan. Kaarlenkadun, Metsälän ja Punavuoren
vastaanottokeskusten asiakkaille opetettiin suomea.
Yhteistyössä Vahvasti tukien -projektin kanssa järjestettiin vapautuville vangeille tutustumiskurssi
kansalaisopistotoiminnasta, mutta kurssi oli avoin myös muille osallistujille. Opisto jatkoi yhteistyötään
setlementtiliikkeen muiden opistojen kanssa. Yhteistyössä Rovaniemen, Oulun ja Helsingissä sijaitsevan Toimelan
kanssa toteutettiin Opetushallituksen laatu- ja kehittämisrahoituksella hanke, jossa keskityttiin CAF-laatukäsikirjan
työstämiseen.
Opintosetelirahoituksella mahdollistettiin työttömien, seniori-ikäisten, eläkkeellä olevien ja maahanmuuttajien
osallistuminen opetukseen joko kokonaan ilmaiseksi tai viiden euron opintomaksulla. Opintosetelitoiminnan piirissä oli
joogaa, liikuntaa, maalausta, keramiikkaa. Kielissä jaettiin kymmenen opintoseteliä, jotka saattoi käyttää eri
kieliryhmiin.
Opistossa oli keväällä opetusharjoittelijoita Helsingin yliopiston opettajan pätevöitymisopinnoista. Opetusharjoittelijat
suunnittelivat ja toteuttivat Maailmankatsomuksia, perinteitä ja liikkeitä -luentosarjan, jonka aikana vierailtiin Helsingin
synagogassa ja buddhalaisessa keskuksessa.
Opisto-ohjelman sisältöä, opiston työtapoja ja toimintamalleja käsiteltiin viikoittaisissa opistokokouksissa ja
kehittämispäivillä, jotka pidettiin 22.1., 26.3. ja 22.10.
Opiston edustajat osallistuivat Suomen Setlementtiliiton opintoverkoston toimintaan ja opisto osallistui Helsingin,
pääkaupunkiseudun sekä Uudenmaan rehtoreiden verkostoon sekä pääkaupunkiseudun koulutussuunnittelijoiden ja päälliköiden verkostoon. Pirjo Lohi opiston toimistosta suoritti oppilaitosten kestävän kehityksen arvioijan pätevyyden.
Opiston opettajia osallistui laajaan Helsingin yksityisten opistojen järjestämään ja Aluehallintoviraston rahoittamaan
Osaava-koulutukseen. Koulutusta suunnitteli tuntiopettajista koostuva ryhmä ja koulutuksen aiheet vaihtelivat opettajan
roolista tietotekniikkakoulutukseen.
Henkilökunta
Opiston päätoimiseen henkilökuntaan kuuluivat rehtori, koulutuspäällikkö, opistosihteeri ja toimistosihteeri.
Toimistossa oli lisäksi yksi tuntityöntekijä sekä iltavahtimestareina 4 tuntityöntekijää. Opetus tapahtui noin 140
tuntiopettajan voimin.
Tiedottaminen
Kevään ja syksyn kurssiohjelma ilmestyi sekä painettuna että internetissä. Painettua ohjelmaa jaettiin
pääkaupunkiseudun kirjastoihin ja kirjakauppoihin. Opiston toimintaa markkinoitiin lehti-ilmoituksin ja eri lehtien
maksuttomilla minne mennä tänään -palstoilla sekä opiston Facebook-sivulla.
Talous



Valtionosuus 587 936 euroa (613 587 euroa 2013)
Valtionosuuteen oikeuttava tuntimäärä 11 072 (11 534 tuntia 2013)
Helsingin kaupungin avustus oli 20 000 euroa (15 000 euroa 2013). Avustus käytettiin maahanmuuttajateeman mukaisesti
4
Tapahtumia








AiKa- teatterin esitys Ja he elivät onnellisina elämänsä loppuun asti 12.4., 16.4., 23.4., 26.4., 27.4. ja 4.5., 7.5.
ja 10.5.
AiKa-teatterin esitys Helgen elämän 22.11., 26.11., 29.11., 30.11., 3.12., 7.12. ja 10.12. ja 13.12.
Klassisen laulun iltapäivämatinea 12.4. ja 16.11.
Kalliolan viihdeorkesterin konsertti 23.3., solistina Lasse Myllymaa
Myyttikestit 29.3.
Taide- ja taitoaineiden kevätnäyttely Liikestudiossa ja Pajassa 13. – 17.4., avajaistapahtuma 13.4.
Arjen laulun konsertit 27.4. ja 29.11. Kalliolassa
Pikkujoulutapahtuma 9.12.
Luentoja




Luentosarja Maailmankatsomuksia, perinteitä ja liikkeitä 13.3. – 10.4.
Eurooppalainen ateria 1.3.
Working and living in Helsinki 11.9., 18.9., 25.9. ja 2.10.
Mitä symbolit ovat ja miksi niitä käytetään 28.9.
Vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus 12 721 tuntia
Kurssilaisia 7744
LAPSI- JA PERHEPALVELUT
Kalliolan setlementin lapsi- ja perhepalvelut ovat Kalliolan Kannatusyhdistys ry:n ylläpitämää ja Etelä-Suomen
aluehallintoviraston luvanalaista sekä valvomaa toimintaa. Kalliolan lapsi- ja perhepalvelut tarjoaa sijaishuoltoa 12–
18-vuotiaille nuorille, jotka eivät voi asua kotona ja joita ei voida hoitaa tukipalveluin tai perhehoidossa. Kalliolan
lapsi- ja perhepalvelut tarjoaa tarvittaessa myös jälkihuoltoa kunnes nuori täyttää 21 vuotta. Työalan käytössä on
yhdeksän asumisharjoitteluasuntoa itsenäistyville nuorille. Kalliolan ylläpitämät nuorisokodit ovat profiloituneet
setlementin lastensuojelulaitoksiksi, joissa painotetaan Kalliolan arvoja.
Muutosten vuosi
Kalliolan lapsi- ja perhepalveluiden kokonaisuus muodostui toimintavuonna kymmenestä erillisestä sijaishuollon
yksiköstä. Kokonaisuuteen kuuluivat Kalliolan nuorisokoti, Kalliolan vastaanottokoti, Kilon nuorisokoti, Hirvikallion
nuorisokoti, Matarin nuorisokoti, Nuorisokoti Majakka, Mäkirinteen nuorisokoti, Saunalahden nuorisokoti sekä
Tiirakallion nuorisokodit Ankkuri ja Luotsi. Lastensuojelulaitoksissa oli yhteensä 67 hoitopaikkaa. Lisäksi
kokonaisuuteen kuuluivat avopalveluiden Espoon ja Vantaan yksiköt. Kaikki hoitopaikat myytiin sgei- ja
ostopalvelusopimuksilla tai maksusitoumuksilla lähinnä pääkaupunkiseudun kunnille. Muutamia ostoja tapahtui myös
muualta Etelä-Suomen läänin alueelta.
Ostajakunnat ostivat laitospalvelujen puolella toimintavuoden aikana yhteensä 23 811 hoitovuorokautta. Käytettyjä
hoitovuorokausia kertyi 20 198 (83,84 %).
Avopalveluissa yhteistyö Espoon kaupungin kanssa tehostetun perhetyön osalta päättyi kesäkuussa. Vantaan kaupungin
kanssa yhteistyö jatkui. Työmuotoina olivat ammatillinen tukihenkilötoiminta, perhetyö sekä itsenäistymisen tukityö.
Vuotta sävyttivät lastensuojelun toimintakentässä tapahtuneet suuret muutokset. Lisääntynyt kilpailu alalla ja palvelujen
ostajien tarpeiden sekä strategisten painopisteiden muuttuminen vaikuttivat voimakkaasti alan palvelutarjontaan. Nämä
seikat saivat aikaan sen, että myös Kalliolan Kannatusyhdistys joutui arvioimaan uudelleen tuottamiensa
lastensuojelupalvelujen muotoa, sisältöä sekä niiden maantieteellistä painopistettä.
Arvioinnin seurauksena päädyttiin muun muassa siirtämään Kalliolan nuorisokodin toiminta Helsingin keskustasta
Pukkilaan Uudellemaalle. Uusi sijainti antoi mahdollisuudet vastata maantieteellisesti entistä laajemmalla alueella
sijaitsevien sopimuskumppanikuntien erityisen lastensuojelun tarpeisiin. Ratkaisu osoittautui onnistuneeksi, kun uuden
nuorisokodin käyttöaste lähenteli vuoden lopussa sataa.
5
Lapsi- ja perhepalveluiden hallinto supistui vuoden aikana yhdellä henkilöllä. Uutta henkilöä ei palkattu tilalle, vaan
hallinnon toimintaa tehostettiin vastuiden ja tehtävien uudelleenjärjestelyjen avulla.
Toimintavuoden syksyn aikana ryhdyttiin suunnittelemaan koko Kalliolan setlementin palvelutuotannon yhdistämistä
yhdeksi työalaksi. Muutoksen avulla Kalliola pystyy entistä paremmin hyödyntämään synergiaetujaan sekä tarjoamaan
laajempia ja monipuolisempia palvelukokonaisuuksia asiakkaidensa käyttöön. Erityisesti se helpottaa palvelujen
saavutettavuutta, ketjuttamista ja hoitojatkumoa.
Vuoden aikana Kalliola osallistui osaamis- ja toiminta-alueellaan julkistettuihin kilpailutuksiin niin avo-, laitos- kuin
vaativien laitospalveluiden kategorioissa.
Toimintavuoden aikana kerättiin yksikkökohtaista palautetta nuorilta, vanhemmilta, nuorten sosiaalityöntekijöiltä sekä
henkilökunnalta itseltään palvelujen laadun sekä työhyvinvoinnin parantamiseksi.
Erityisyksiköt
Kalliolan Kannatusyhdistys ylläpiti neljää lastensuojelun vaativan laitoshoidon yksikköä. Näitä olivat Kalliolan
nuorisokoti, nuorisokoti Majakka sekä Tiirakallion nuorisokodin osastot Ankkuri ja Luotsi. Vuoden aikana yksiköissä
oli hoidossa yhteensä 38 nuorta, joista 16 oli tyttöjä ja 22 poikia. Ikäjakauma oli nuorisokodeissa 13–18 vuotta.
Vaativan laitoshoidon palveluissa hoitovuorokausia käytettiin yhteensä 6982/8846. Kalliolan nuorisokodin muutto
Pukkilaan vaikutti hetkellisesti kokonaiskäyttöastetta pienentävästi ja koko vuoden käyttöasteeksi tuli vaativien
laitospalveluiden osalta näin 78,9 %.
Kalliolan Kannatusyhdistyksen ylläpitämiä lastensuojelun alaikäisten päihdeyksikköjä oli toimintavuonna kaksi:
Mäkirinteen ja Saunalahden nuorisokodit. Vuoden aikana yksiköissä asui yhteensä 26 nuorta, joista 9 oli tyttöjä ja 17
poikia. Nuoret olivat iältään 14–17 -vuotiaita.
Alaikäisten päihdepalveluiden yksiköissä hoitovuorokausia käytettiin yhteensä 3885/4745. Käyttöaste oli 81,9 %.
Erityisyksiköiden toiminnassa keskityttiin vuoden aikana perhetyön kehittämiseen sekä yhteisöllisten ryhmätoimintojen
eteenpäin viemiseen.
Perusyksiköt
Kalliolan Kannatusyhdistyksen ylläpitämiä lastensuojelun perusyksiköitä olivat Matarin, Kilon sekä Hirvikallion
nuorisokodit. Matarin nuorisokoti tuotti kaikki palvelunsa ostopalvelusopimuksella Vantaalle ja Kilon sekä Hirvikallion
nuorisokodit vastaavasti Espoolle. Vuoden aikana yksiköissä asui yhteensä 33 nuorta, joista 23 oli tyttöjä ja 10 poikia.
Ikäjakauma nuorisokodeissa oli 11–18 vuotta.
Perusyksiköiden työskentelyssä keskityttiin erityisesti myönteisten ja yhteistyöhön suuntautuvien
vuorovaikutussuhteiden rakentamiseen sekä tukemiseen eri toimintaympäristöissä. Itsenäistymisvaiheessa olevien
nuorten asumisharjoittelua kehitettiin rakenteellisemmaksi, jotta se antaisi nuorille paremmat lähtökohdat itsenäiseen
asumiseen siirtymiseen. Nuorisokotien työkäytäntöjä ja toiminnan rakenteita myös hiottiin vastaamaan paremmin
yhteiskunnallisiin vaatimuksiin.
Asiakasprofiili laajentui toimintavuoden aikana käsittämään perinteisten sijoitusten lisäksi enenevässä määrin myös
avohuollon sijoituksia ja kiireellisiä sijoituksia.
Peruspalvelujen yksiköissä hoitovuorokausia käytettiin yhteensä 7178/7665. Käyttöaste oli 93,6 %
Avo- ja vastaanottopalvelut
Avopalvelujen toiminta oli muutoksessa toimintavuoden aikana, koska yhteistyö Espoon kaupungin kanssa päättyi
kesäkuussa. Tämä aiheutti luonnollisesti vaihdoksia henkilöstössä, josta seurasi haasteita myös asiakastyön laadun
säilyttämiselle. Haasteista selvittiin ja yhteistyö Espoon kanssa saatettiin päätökseen hallitusti hyvässä yhteishengessä.
Yhteistyö Vantaan kaupungin kanssa jatkui normaalisti ja jatkuu edelleen, kun Vantaa päätti käyttää vuoden mittaisen
optionsa palvelujen ostamiseen Kalliolalta myös vuonna 2015. Palveluvalikkoon kuuluivat ammatillinen
tukihenkilötoiminta, perhetyö sekä itsenäistymisen tukityö.
6
Tapahtuneiden muutosten ja henkilövaihdosten seurauksena avopalvelut jouduttiin organisoimaan uudelleen. Keskiöön
rakennustyössä nousivat työn rakenteiden vahvistaminen, tiimiytyminen, yhtenäiset toimintatavat ja työmenetelmät
sekä työn suunnitelmallisuus.
Kalliola osallistui toimintavuoden lopulla julkaistuun Kuuma-kuntien kilpailutukseen avopalvelujen osalta ja tuli myös
valituksi puitesopimuskumppaniksi.
Kalliolan avopalvelut palvelivat yhteensä 45 asiakasta: ammatillisessa tukityössä oli 15 nuorta (11 poikaa ja 4 tyttöä),
perhetyössä 18 perhettä (29 lasta, joista 14 poikaa ja 15 tyttöä) sekä itsenäistymisen tukityössä 12 nuorta (5 poikaa ja 7
tyttöä). Jaksojen pituuden keskiarvo oli 5–7 kk ja asiakkaiden ikäjakauma oli 0–20 vuotta.
Kalliolan vastaanottokodin koko kapasiteetti oli toimintavuonna Espoon kaupungin käytössä. Vuoden aikana yksikössä
oli hoidossa yhteensä 53 nuorta, joista 23 oli tyttöjä ja 30 poikia. Ikäjakauma nuorisokodissa oli 13–17 vuotta.
Käyttöaste oli 78,8 % (2014/2555).
Vuoden 2014 painopistealueita olivat laadukas arviointityö, työskentelyn avoimuus ja selkeys sekä olemassa olevien
menetelmien vahvistaminen. Lisäksi panostettiin ulkoisten ja sisäisten yhteistyösuhteiden ylläpitämiseen ja
vahvistamiseen.
Koko työryhmän käymä kaksikehäisen oppimisen koulutuskokonaisuus saatiin päätökseen ja saatua oppia
hyödynnettiin nuorten sekä perheiden kanssa työskentelyssä.
Henkilöstö
Kalliolan lastensuojelussa työskenteli toimintavuoden aikana 112 päätoimista työntekijää. Kesälomakautena kussakin
yksikössä työskenteli kesätyöntekijä. Osa-aikaisia sijaisia oli vuoden aikana noin 100. Lisäksi yksiköissä oli vuoden
aikana noin 30 opiskelijaharjoittelijaa, joista osa teki myös työelämälähtöisiä opinnäytetöitä Kalliolan
lastensuojelutyöhön.
Henkilöstölle tarjottuja koulutuksia olivat muun muassa Traumanäkökulma hoitotyön välineenä -koulutus, Toimiva
Lapsi ja Perhe -koulutus, esimiesvalmennus, JET -koulutus, Kalliolan koulutuspäivä, väkivallan ehkäisy ja turvallinen
hoito (VETH) - koulutus, kaksikehäisen oppimisen malli -koulutus, lääkehoidon koulutus, hätäensiapukoulutus sekä
korva-akupunktiokoulutus.
Nuoret
Kalliolan lastensuojelulaitoksissa asui toimintavuoden aikana yhteensä 150 nuorta, joista 71 oli tyttöjä ja 79 poikia.
Nuoret olivat iältään 11–18 -vuotiaita.
Nuoret kävivät peruskoulua, ammatillisia opintoja tai lukiota. Lisäksi nuoria kävi työssä, valmentavassa koulutuksessa,
työvalmennuksessa sekä työharjoittelussa. Kaikilla nuorilla on ollut järjestettyä säännöllistä päivätoimintaa.
Kulosaaressa, Itä-Pasilassa, Kilossa, Espoonlahdessa, Hirvisuolla ja Pajupolulla sijaitsevat asumisharjoitteluasunnot
olivat koko vuoden nuorisokotien käytettävissä. Itä-Pasilan asunto siirtyi syksyllä toistaiseksi avopalveluiden käyttöön
asuntopulan takia.
Kärkelän toimintakeskus
Kalliolan omistamaa Kärkelän toimintakeskusta hyödynnettiin ympäri vuoden aktiivisesti. Nuorille järjestettiin retkiä ja
leirejä Kärkelään toimintavuoden aikana noin 30. Leirit olivat 2–5 päivän pituisia. Alkukesästä järjestettiin myös kaksi
työpainotteista leiriä lastensuojeluyksiköiden nuorille. Leireillä tehtiin pieniä hoito- ja kunnostustöitä Kärkelän
kiinteistössä ja sen ympäristössä yhdessä nuorten kanssa. Leirien tarkoituksena oli tutustuttaa nuoria työelämään ja sen
ilmiöihin. Työsuorituksistaan nuoret saivat pienen rahallisen korvauksen. Leirit saivat niille osallistujilta hyvää
palautetta. Palautteen perusteella päätettiin jatkaa leirien järjestämistä myös tulevina kesinä.
Kärkelän toimintakeskusta käytettiin laajasti myös yksiköiden kehittämispäivien järjestämiseen.
7
PÄIHDETYÖ
Kaikkien Kalliolan päihdetyön hoito-ohjelmien tavoitteena on toipuminen päihteistä ja päihteetön elämäntapa.
Kohderyhmät eri toiminnoissa eroavat kuitenkin toisistaan. Myllyhoito palvelee ensisijaisesti työelämästä hoitoon
ohjattuja asiakkaita ja Kiskon yhteisöhoidossa® asiakkaat ovat taustaltaan huumeiden käyttäjiä. Kalliolan päihdetyölle
on ominaista vertaistuen ja 12-askeleen ryhmien vahva rooli. Kaikissa hoitomalleissa on yhteisöhoidollinen pohja ja
hoito-ohjelmissa on selkeä rakenne.
Kalliolan Nurmijärven klinikka
Kalliolan Nurmijärven klinikka tarjoaa kuntoutusta päihderiippuvaisille ja heidän läheisilleen. Klinikka on erikoistunut
työelämän päihdeongelmien kuntoutukseen, mutta asiakkaista nyt jo valtaosa on työelämän ulkopuolella. Klinikka tekee
tiivistä yhteistyötä kuntien, työpaikkojen sekä työterveyshuollon kanssa. Klinikan palvelut perustuvat Minnesotamalliin, joka kehitettiin USA:ssa noin 60 vuotta sitten. Malli tunnetaan Suomessa nimellä Myllyhoito.
Klinikan käyttöasteet vaihtelivat vuoden kuluessa suuresti. Lapsiperhekuntoutus oli tyhjänä alkuvuodesta, mutta
asiakkaat löysivät sen huhtikuusta alkaen, jolloin asiakkaita ohjautui osastolle hyvin. Tavoitteesta jäätiin jälkeen, vaikka
uusi Lapsiperhekuntoutus tasoittikin käyttöasteita jonkin verran.
Vuoden aikana klinikalla toteutettiin yhteensä 6460 (edellisenä vuonna 5726) hoitovuorokautta. Hoitovuorokaudet
jakautuivat seuraavasti: perushoito, intervalli sekä kriisihoidot ja kurssit 4809 (4663) vrk. Lapsiperhekuntoutuksessa
hoitovuorokausia oli 1651, josta aikuisia 777 ja lapsia 874. Potilaita klinikalla oli yhteensä 232 (234).
Elokuussa klinikalla pidettiin perinteinen tukihenkilöpäivä, johon kokoontui paljon entisiä asiakkaita viettämään
kesäpäivää. Työterveysasemilla, työpaikoilla, sosiaalitoimistossa sekä A-klinikoilla tehtiin vuoden aikana useita hoidon
esittelyitä. Klinikan ja AA:n välistä yhteistyötä organisoi aikaisempien vuosien tapaan AA:n Kalliola-toimikunta.
Lapsiperhekuntoutusta varten remontoitiin omat erilliset tilat. Sosiaalisessa mediassa tehty lastentarvikkeiden
keräyskampanja tavoitti yli 17000 katsojaa ja lahjoituksia saatiin erittäin paljon. Klinikan toiminta sai tasaisesti hyvää
mediajulkisuutta.
Kalliolan päihdetyön avo- ja asumispalvelut
Kalliolan päihdetyön avo- ja asumispalvelut laajentuivat kesäkuussa 2014, kun Kalliolan Kannatusyhdistys osti
Oskelakoti Oyn toiminnan. Osakeyhtiöllä on oma vuosikertomuksensa.
Avomylly
Avomylly tarjoaa myllyhoidollista kuntoutuspalvelua iltapainotteisena, kurssimuotoisena ryhmätoimintana. Kalliolan
omissa tiloissa järjestettiin kolme Avomylly-kurssia ja Vantaan A-klinikoiden tiloissa kolme kurssia. Kaiken kaikkiaan
kuudella Avomylly-kurssilla on ollut toimintavuoden aikana asiakkaita 35 (edellisenä vuonna 33), naisia 12 (15) ja
miehiä 22 (18). Läheisiltoja järjestettiin neljä.
Avokisko
Avokisko on tarkoitettu yli 18-vuotiaille huumausaineiden käyttäjille. Hoidossa sovelletaan Kiskon yhteisöhoitoa®
avohoitoon. Avokiskossa asiakasta autetaan tiedostamaan päihteettömän elämän vaatimat muutokset elämässään ja
tuetaan uusien rakentavien toimintamallien luomisessa ja toteuttamisessa. Hoito-ohjelman kesto on noin puolitoista
vuotta. Avokiskoon voi hakeutua päihteistä vieroittautunut huumeidenkäyttäjä.
Avokiskon toimintaan vaikutti yleinen taloudellinen tilanne ja kuntien palvelurakenteissa tapahtuneet muutokset.
Avokiskoon hakeneiden määrä pysyi korkeana, mutta kuntien maksusitoumusten saaminen on ollut vaikeaa mikä näkyy
hoidon aloittaneiden määrässä. Kuntoutuksen sisältöä on edelleen kehitetty erityisesti tunnetyön menetelmien ja
irtaantumisvaiheen osalta.
Avokiskossa oli vuoden aikana hoidossa 10 (edellisenä vuonna 16) asiakasta. Naisia näistä oli 6 (11) ja miehiä 4 (5).
Asiakkaista oli helsinkiläisiä 6(10), vantaalaisia 3(5) ja espoolaisia 1(2). Hoitovuorokausia kertyi yhteensä 2285 (2551).
Asiakkaat hakeutuivat hoitoon pääsääntöisesti oma-aloitteisesti esimerkiksi A- ja H-klinikoiden kautta.
8
Kuvernöörintien asumisyhteisö
Kuvernöörintien asumisyhteisö on tarkoitettu laitoshoidon päättäneille päihderiippuvuudesta toipuville täysi-ikäisille
asiakkaille. Asumisyhteisö on profiloitunut erityisesti huumausaineidenkäyttäjien kuntoutukseen ja valmennukseen,
mutta soveltuu myös esimerkiksi Nurmijärven klinikalta ohjautuvien asumispalveluksi. Oppilaiden (asukkaiden)
toipumista tuetaan yhteisövalmentajien tuella yhteisöhoidon menetelmin ja rakentein. Oppilaat vastaavat myös yhteisön
arkeen liittyvistä asioista.
Toimintavuoden aikana vahvistettiin ja vakiinnutettiin entisestään verkostoyhteistyötä, sekä yhteisön sisäisiä rakenteita
vastaamaan asukkaiden lisääntyvää tuen tarvetta. Toinen työntekijöistä on valmistunut neuropsykiatriseksi
valmentajaksi ja toinen kouluttautunut käyttämään viiden pisteen korva-akupunktio-menetelmää.
Asumisyhteisö tarjoaa asukkaille viikoittain mindfulness- ja akupunktioryhmän. Käytämme myös ADHDvalmennuksen keinoja asukkaan arjenhallinnan parantamiseksi. Paikkaluku on 8+2 siten, että Kuvernöörintiellä on 8
paikkaa ja 2 paikkaa Setlementtiasunnoilta vuokratussa kolmiossa Viikissä. Etäasunto on tarkoitettu vanhimmille,
seuraavaksi pois muuttamassa oleville oppilaille. Tavoitteena on itsenäisen asumisen harjoittelu ja turvallinen
irrottautuminen yhteisöstä.
Kokemukset etäasumisesta olivat positiivisia ja asukkaita tulevaisuuteen valmistavia. Asukkaita Kuvernöörintien
asumisyhteisöön tuli Keravan vankilan Kisko-yhteisöstä, Kalliolan Nurmijärven klinikalta, A-klinikkasäätiön
Hietalinna-yhteisöstä, Kankaanpään A-kodista, Terapiatehtaalta sekä Päihdehuollon Jälkikuntoutusyksikön ohjaamina.
Yhteisön käyttöaste oli hyvä koko vuoden.
Verkostotyötä laajennettiin entisestään ja asiakkaille löydettiin uusia tarpeenmukaisia palveluita niin järjestöjen kuin
virallisen palveluverkostonkin tarjonnasta. Toimintavuoden aikana kiinteistössä remontoitiin keittiö, joka vihittiin
käyttöön yhteisellä jouluaterialla. Avokiskon ja Kuvernöörintien oppilasyhteisöjen kanssa vietettiin yhteisöpäiviä
heittäytyen leikkiin tarinateatterin hengessä tarinateatteriohjaaja Pekka Makkosen johdolla sekä Kansallisteatterin
kiertuenäytelmän Nuoruustangon parissa.
Toimintavuoden aikana yksikössä toteutui 3383 (edellisenä vuonna 3424) hoitovuorokautta. Asiakkaita oli 22 (25),
joista miehiä oli 16 (20) ja naisia 6 (5). Helsingin kaupunki osti palveluja 2387 (2526) vuorokautta ja muut kunnat
yhteensä 996 (898) vuorokautta.
Itäviitta-yhteisö
Itäviitta-yhteisön tukiasumisen kohderyhmänä ovat 18–29 -vuotiaat pitkään asunnottomana olleet nuoret. Tukiasumisen
asiakkaat tarvitsevat sosiaalisten ja terveydellisten syiden vuoksi tukea, apua ja ohjausta niin asunnon järjestämisessä
kuin elämänhallinnan vahvistamisessa. Nuorten asunnottomuuden taustalla on usein riittämättömät arkielämän taidot ja
hallitsematon päihteidenkäyttö. Nuoret asuvat omissa yksiöissä, joita on yhteensä kymmenen. Palvelun tilaaja on
Espoon kaupunki ja asumisen tukipalvelun tuottaa Kalliolan setlementti.
Asumispalvelun lähtökohtana on asunto ensin -periaatteen mukainen toiminta, jossa asunto on lähtökohta ja
perusedellytys pitkään asunnottomana eläneen nuoren sosiaalisen kuntoutumisen prosessin käynnistämiselle ja
onnistumiselle. Nuoren asuminen turvataan tukipalveluilla ja tarvittavat sosiaalisen kuntoutumisen prosessit
käynnistetään asumisen vakiinnuttua. Toiminta perustuu asukkaan, yhteisövalmentajan ja asumisyhteisön muiden
asukkaiden luottamuksen rakentamiseen ja asukkaan voimavarojen esiin nostamiseen ja tukemiseen. Tavoitteena on,
että nuoren asuminen onnistuu, arkielämän taidot vahvistuvat ja päihteiden käyttö vähenee tai loppuu. Tukiasumisen
päätyttyä nuorella on valmiudet siirtyä itsenäiseen asumiseen. Jatkoasuminen on ollut aiempia vuosia vaikeampaa
yleisen vuokra-asuntotilanteen ollessa huono.
Vuokranantajana Itäviitta-yhteisössä toimii S-Asunnot Oy. Vuoden 2014 aikana asukkaita oli yhteensä 20 (14), josta 5
(2) keskeytti palvelun, 3 (6) muutti itsenäiseen asumiseen suunnitellusti. Miehiä Itäviitta-yhteisössä asui yhteensä 11
(11) ja naisia 9 (3).
Vahvasti tukien -kuntoutus
Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama Vahvasti tukien eli VAHVAT jatkui kahden työntekijän voimin. Vahvat toimintaa jatkettiin Raha-automaattiyhdistyksen kohdennetun AK- rahoituksen tuella. Kuntoutus on kumppanuushanke
Kriminaalihuollon tukisäätiön kanssa ja sen tavoitteena on luoda vankilasta vapautuville päihdeongelmaisille
avohoidollinen kuntoutusohjelma, joka auttaa ja tukee vapautuvaa vankia asumisessa, päihteettömässä elämässä ja arjen
9
hallinnassa. Toimintaympäristönä ovat vankilat, Kalliolan päihdetyön avopalvelut sekä Kriminaalihuollon tukisäätiön
asumispalvelut. Vahvoissa kehitettiin asiakastietojärjestelmä ja uudistettiin kirjalliset kuntoutustehtävät. Hanke kuuluu
osana pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaan. Ohjelmassa oli mukana 15 asiakasta. Projektissa tehtiin töitä
yhdeksän eri vankilan kanssa. Toiminta laajeni koskemaan myös tuettua asumista ja omaan kotiin vapautuvia vankeja.
Kalliolan kansalaisopiston kanssa kehitettiin ja toteutettiin kurssikokonaisuus Vahvat-asiakkaille.
Uusi alku -projekti
Uusi alku -projekti pääsi käynnistymään syksyllä toiminnan suunnittelun ja verkostoyhteistyön osalta. Uusi alku projektin kohderyhmänä ovat yli 55-vuotiaat pääkaupunkiseudun asukkaat, joiden elämäntapaa hallitsee liiallinen
alkoholinkäyttö. Projektiin osallistuvat asiakkaat voivat olla vielä mukana työelämässä tai ovat jo siirtyneet eläkkeelle.
Projektissa toteutetaan ryhmämuotoisia avokuntoutustoimintoja, elämäntaparemontteja, joita kehitetään koko projektin
ajan kertyvien kokemusten pohjalta. Tavoitteena on löytää toimivia käytäntöjä kohderyhmän elämänlaadun
kohentamiseen, toteuttaa niitä käytännössä ja kirjata käytännöt.
Tiedotus ja yhteistyö
Kalliolan päihdetyö osallistui toimintavuoden aikana seuraaviin kansallisiin tapahtumiin:
Huumetyön neuvottelupäivät, Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät ja Päihdelääketieteen päivät.
Mediajulkisuutta toimintavuoden aikana saatiin lehtikirjoitusten sekä Ylen pääuutisten parissa. Sosiaalisen median
käyttö laajeni toimintavuoden aikana. Nurmijärven klinikalla järjestettiin avoimet ovet keväällä, ja vierailijoita oli noin
sata.
Toimintojen piirissä järjestettiin useita tiedotustilaisuuksia ja eri yksiköissä oli alan opiskelijoita harjoittelijoina.
Valtaosalle asiakkaista saatiin kaikissa toiminnoissa järjestymään verkostotapaaminen. Kaikkien palveluiden parissa oli
tiivis yhteys AA- ja NA -toimintaan.
Henkilöstö
Kalliolan päihdetyössä työskenteli vuoden 2014 lopussa 29 vakituista työntekijää ja muutamia tuntipalkkaisia.
Henkilökunta joutui sopeutumaan palveluntuotannon organisaation muutosprosessiin sekä ulkoa päin tuleviin
talouspaineisiin. Yt-neuvottelut koskettivat toimintavuoden aikana henkilökuntaa eri tavoin. Työalan johtoryhmä
työskenteli kuitenkin säännöllisesti ja päivitti muun muassa päihdetyön strategian toimintavuoden aikana sekä osallistui
myynnin ja markkinoinnin koulutukseen ja suunnitteluun. Asumispalveluihin palkattiin johtaja.
Henkilöstöä on lisäkoulutettu etenkin menetelmäopintojen (mm. Transaktioanalyysikoulutus, Tietoisuustaitomenetelmät, toiminnalliset menetelmät, työnohjauskoulutus, akupunktiokoulutus) ja alan koulutus- ja
asiantuntijapäivien sekä Kalliolan koulutuspäivien yhteydessä. Koko hoitohenkilöstölle on järjestetty säännöllistä
työnohjausta ja työalan johtoryhmä on hankkinut ulkopuolista konsultaatiota. Henkilöstö osallistui Kalliolan
virkistäytymispäiviin. Henkilöstön joulujuhlia vietettiin yksiköittäin.
VAMMAISTYÖ
Ryhmäkoti Jatko on Kalliolan Kannatusyhdistys ry:n ylläpitämä vaikeasti liikuntavammaisten yhteisöllinen ryhmäkoti.
Ryhmäkoti tarjoaa ympärivuorokautista palveluasumista kuudelle vaikeasti liikuntavammaiselle asukkaalle.
Ympärivuorokautisen kodinomaisen hoito-, tuki- ja ohjaustyön tavoitteena on tarjota kodissa asuville mielekäs elämä ja
yhdessä olemisen iloa.
Ryhmäkodissa tehdään kodinomaista hoito-, ohjaus- ja tukityötä. Tavoitteena on tarjota ryhmäkodin asukkaille heidän
perustarpeensa huomioiva, mielekäs sekä turvallinen ja tasa-arvoinen jokapäiväinen elämä.
Vammaispalvelulakiin perustuvaa palveluasumista ostavat Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit sekä Nurmijärven
kunta. Palveluasumista järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka vammansa tai sairautensa vuoksi
tarvitsee jatkuvaluonteisesti toisen henkilön apua päivittäisissä toiminnoista suoriutumisessa vuorokauden eri aikoina tai
muutoin erityisen runsaasti.
10
Kuuden asukkaan pysyvä koti
Ryhmäkodissa asui toimintavuoden aikana kuusi asukasta. Ikäjakaumaltaan he ovat 23–32 -vuotiaita. Asukkaista neljä
käyttää kommunikointiinsa erilaisia vaihtoehtokommunikaatiomenetelmiä. Kaikki asukkaat tarvitsivat lähes kaikissa
toimissaan hoitoa, ohjausta ja tukea.
Toimintaa kodissa ja sen ulkopuolella
Vuonna 2014 kuusi asukasta kävi päivätoiminnoissa ja toimintakeskuksessa yksilöllisten päätöstensä mukaisesti.
Ohjaus- ja tukityöt olivat oleellinen osa kodin päivittäistä toimintaa. Henkilökunnan tehtävänä oli kehittää yhteistyössä
asukkaiden ja omaisten kanssa asukkaille soveltuvaa mielekästä päivittäistä toimintaa kodissa ja kodin ulkopuolella.
Ryhmäkodista käytiin muun muassa elokuvissa, Linnanmäellä, teatterissa ja konserteissa. Lisäksi ryhmäkodissa
järjestettiin yhteistyössä Hakavuoren seurakunnan kanssa rippikoulu kolmelle asukkaalle. Konfirmaatiojuhla oli
Hakavuoren kirkossa joulukuussa. Kalliolan kansalaisopiston ja ryhmäkodin yhteistyössä toteuttama vaikeasti
vammaisten henkilöiden taidekerho jatkoi toimintaansa edelleen. Taidekerhon toteutuminen mahdollistui Kalliolan
vapaaehtoistyön avulla toimivien avustajien avulla. Ryhmäkodin asukkaat ja henkilökunta järjestivät taidenäyttelyn
yhteistyössä Setlementtiasuntojen kanssa talon yhteisötilassa toukokuussa. Näytteillä oli ryhmäkodin toimintavuosien
aikana valmistuneita taideteoksia.
Toiminnan suunnittelua ja toteuttamista ohjasivat asukkaiden omat toiveet ja tarpeet henkilökunnan voimavarat
huomioiden. Toiminnan kehittämisen tavoitteena oli ryhmäkodin toimintavalmiuden säilyttäminen asukkaiden avun ja
hoidon tarpeen kasvaessa vuosien kuluessa.
Erilaisten apuvälineiden ja teknisten laitteiden sovitus- ja huoltotyöt sekä uusien käytön opetteleminen olivat kiinteä ja
paljon työaikaresursseja vaativa osa päivittäistä työtä. Ryhmäkodin toiminnassa huomioitiin asukkaiden puheentuoton
ja puheen ymmärtämisen erityisvaikeudet. Henkilökunta perehtyi ja hankki tietoja
vaihtoehtokommunikaatiomenetelmien käytöstä.
Yövuorojen osalta Ryhmäkoti Jatko teki toimintavuoden aikana yhteistyötä samassa talossa toimivan Rastinkodin
kanssa. Lisäksi ryhmäkodit järjestivät yhdessä asukkaiden joulujuhlan. Ryhmäkodissa tehtiin yhteistyötä asukkaiden
kotikuntien kanssa, muun muassa hoito- ja palvelusuunnitelmien teossa sekä toimeentuloon, apuvälineisiin ja
terveydenhoitoon liittyvien asioiden hoitamisessa.
Subjektiivinen oikeus puhetulkkaukseen puhevammaiselle henkilölle toteutui Kelan tulkkipalvelukeskuksen kautta.
Kelan kanssa asiointi oli merkittävässä osassa ryhmäkodin toiminnassa ja asukkaiden tarvitsemien terapiapalvelujen,
kuten puhe-, fysio- ja toimintaterapioiden, hankinta ja koordinointi olivat kiinteä osa päivittäistä työtä.
Henkilöstö
Ryhmäkodissa työskenteli 11 päätoimista työntekijää. Henkilökuntaan kuului seitsemän ohjaajaa, kaksi sairaanhoitajaa,
vastaava ohjaaja ja ryhmäkodin johtaja. Kesälomasijaisina oli kaksi työntekijää ja osa-aikaisia sijaisia oli vuoden aikana
useita. Opiskelijaharjoittelijoita eri oppilaitoksista oli kaksi.
Talous
Ryhmäkodin tuotot koostuivat kuntien maksamista hoitovuorokausimaksuista ja asukkaiden maksamista vuokrista sekä
ateria- ja perusmaksuista. Helsinki, Espoo, Vantaa ja Nurmijärvi ostivat vuoden aikana yhteensä 2190 hoitovuorokautta.
KALLIOLAN KANSALAISTOIMINTA
Vuoden 2014 kehittämishankkeita ja toimintoja olivat Vapaaehtoistoiminta ja asumisen tukeminen, Askel,
Neuvontapiste Ne-Rå, Pasilan asukastalo, Asukastalo Kylämaja, Matinkylän asukastalon käynnistämis- projekti, sekä
Maahanmuuttajien vertaisohjaus -projekti. Lisäksi yksikkö toteutti setlementtiliiton Yhdessä mukana -projektin
Helsingin osahanketta sekä osallistui Uusi alku -projektin käynnistämiseen hankesuunnittelun ja arvioinnin osalta.
Kansalaistoiminnan yksikön kehittämissuunnittelija ja johtaja osallistuivat Kalliolan päihdetyön vapautuvien vankien
tukitoimintaan liittyvän Vahvat -projektin jatkorahoituksen suunnittelun työstämiseen sekä toiminnan arvioinnin
toteuttamiseen.
11
Kehittämistoiminnan painopistealueina olivat yksikön strategian mukaisesti maahanmuuttajatyö, työllistäminen,
vapaaehtoistyö, asukastalotoiminta ja verkostoituminen. Toimintojen arvioinnissa ja dokumentoinnissa toteutettiin
normaaleja seurantakäytäntöjä.
Kansalaistoiminnan yksikön palveluksessa oli toimintavuoden aikana 18 työntekijää ja 80–100 vapaaehtoistyöntekijää.
Lisäksi yksikössä oli useita työllistettyjä työntekijöitä, useita työharjoittelijoita sekä kymmeniä opiskelijaharjoittelijoita.
Kaikille työntekijöille järjestettiin säännöllinen työnohjaus, mahdollisuus osallistua täydennyskoulutukseen sekä muuta
työkykyä ylläpitävää toimintaa (virkistyspäivät, kulttuurisetelit).
Toimintavuoden aikana haettiin rahoitusta Raha-automaattiyhdistykseltä Vantaan asukastalon toimintoihin sekä
Vahvat-hankkeen ja Kylämajan asukastalon jatkoon. RAY myönsi jatkorahoituksen Kylämajalle sekä Vahvathankkeelle. Vantaa asukastalo-projektille ei myönnetty rahoitusta.
Diakonia ammattikorkeakoulun kanssa jatkettiin kumppanuussopimuksen mukaista yhteistoimintaa. Keskeisimpinä
yhteistoiminnan alueita olivat edelleen Kalasataman kansalaistoiminnan kehittäminen ja toteuttaminen, vapaaehtoistyön
liittäminen osaksi ammattikorkeakoulun opetusta sekä yhteinen hankesuunnittelu.
Kansalaistoimintaa ja kehittämishankkeita toteutettiin kumppanuuksien avulla, joissa oli mukana Helsingin ja Espoon
sosiaalitoimen työmuotoja, Espoon työvoiman palvelukeskus, eri alojen järjestöjä, korkeakouluja sekä alueen asukkaita
ja palvelun piirissä olevia kansalaisia.
Yksikkö organisoi Kalliolan kansalaistoiminnan foorumin toiminnan ja järjesti Kalliolan kansanjuhlan syksyllä.
Toiminnoista tiedotettiin Kalliolan internet-sivuilla, Facebookissa, erilaisten yhteistyöverkostojen kautta sekä useiden
lehtiartikkeleiden, kurssien ja luentojen avulla.
Kansalaistoiminnan yksikön rahoitus muodostui pääosin RAY:n toiminta- ja projektiavustuksista. Lisäksi Helsingin
kaupunki myönsi rahoitusta Pasilan asukastalon vuokriin sekä vapaaehtoisten koulutukseen, virkistäytymiseen ja
toiminnanohjaukseen. Espoon kaupunki rahoitti Askeleen ja Matinkylän asukastalon toimitiloja sekä Matinkylän
työntekijän palkkauksen.
Vapaaehtoistoiminta
Toiminnasta vastasi kaksi työntekijää (koordinaattori ja toiminnanohjaaja), lisäksi toiminnan toteutukseen osallistui
laaja joukko vapaaehtoistoimijoita ja yhteistyöverkostojen työntekijöitä.
Vapaaehtoistoiminnan toiminnanohjaajan tehtävää hoiti vuoden aikana kaksi eri henkilöä.
Vapaaehtoistoiminta tarjoaa mahdollisuuden osallistua tavallisen ihmisen taidoin erilaisiin toiminnan muotoihin.
Tehtäviä ovat muun muassa suomen kielen opetus maahanmuuttajille, tukihenkilönä toimiminen, läksyapuohjaus ja
vammaisten kuvataidekerhon ohjaaja.
Asumisen tukemisen tarkoitus on asujan elämänhallinnan vahvistaminen, jotta itsenäiseen asumiseen siirtyminen
mahdollistuisi. Koko toimintaa kehitetään ja toteutetaan vapaaehtoisten, asiakkaiden ja ammattilaisten yhteistyönä.
Vapaaehtoistoiminnassa keskityttiin perustehtäviin: vapaaehtoisten koulutukset, toiminnanohjaukset, virkistys ja
vapaaehtoisten välitys yksikön eri toimintoihin. Koulutuksista ja virkistyksistä saatiin hyvää palautetta.
Toiminnanohjausten katsotaan olevan tärkeää vapaaehtoisten tukemista. Tukihenkilötoiminta on edelleen keskeinen
vapaaehtoistoiminnan muoto.
Metropolia-ammattikorkeakoulun kanssa kehitettiin opiskelijoiden vapaaehtoistoimintaan liittyvää yhteistyötä.
Oppilaitosyhteistyölle muodostui perusta. Jatkossakin keskeiset yhteistyökumppanit ovat Metropolia ja Diakonia
ammattikorkeakoulu.
Asumisen tukemisessa yhteistyökumppanina oli Y-säätiön ja Setlementtiasuntojen ohella Nuorisoasuntosäätiö.
Asuntojen saanti oli edelleen kuitenkin vaikeaa. Asuttamisen piirissä keskeiset ryhmät ovat entiseen tapaan olleet
päihde- ja mielenterveyskuntoutujat.
12
Asukkaita tuetun asumisen kohteissa oli 15. Vapaaehtoisia vuoden aikana eri kohteissa oli yhteensä 115. Koulutuksia ja
infotilaisuuksia toteutettiin 16. Koulutuksiin osallistui 182 henkilöä. Erilaisiin tapahtumiin osallistui yhteensä 640
henkilöä.
Askel
Askel on monipuolisesti toimiva matalakynnyksinen kohtaamispaikka. Sen erityisluonteena on toimia päihteiden kanssa
vaikeuksissa olevien ihmisten ja heidän läheistensä ”omana paikkana”.
Myös uusia ryhmiä on tullut mukaan toimintaan. Toiminnan ideana on mahdollistaa elämäntavan muutos, osallisuus ja
yhdessä tekeminen. Toiminnan perustana on ihmistä arvostava kohtaaminen. Toimintaa rahoittavat Rahaautomaattiyhdistys ja Espoon kaupunki.
Askeleessa oli kaksi työntekijää (vastaava työntekijä ja sosiaaliohjaaja) sekä työllistettyjä (10), opiskelijoita (21) ja
vapaaehtoistoimijoita.
Olohuone oli edelleen talon keskus oleilun, keskustelujen ja vertaistuen paikkana.
Vakiintuneiden ryhmien (kaksi AA -ryhmää, teemaryhmä ja naisten ryhmä) toiminta jatkui. Jonkin aikaa tauolla ollut
NA -ryhmä toimi uuden vetäjän tuella erinomaisesti.
Yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa organisoitiin työllistymistä ja elämänhallintaa tukemaan tarkoitettu Kipinäryhmä. Yhteistyötä jatketaan, sillä sekä osallistujien että ohjaajien palaute oli positiivista. Yhteistyö Mielenterveys- ja
päihdepalvelukeskus Empun kanssa jatkui. Samoin jatkui osallistuminen Espoon keskuksen suunnitteluun. Askel oli
päävastuussa Espoo-päivän organisoinnista Espoon keskuksen osalta. Koko perheen piknikille osallistui noin 1400
espoolaista.
Opiskelijat järjestivät muun muassa levyraateja ja askartelua sekä elokuvien katselua. Opiskelijan voimin toteutettiin
myös ”villasukkaprojekti”. Se tuotti yli 200 sukkaparia, joita jaettiin ihmisille muun muassa Asunnottomien yönä.
Askeleen futisjoukkue FC Askel toimi edelleen aktiivisesti. Harjoituksissa oli joka kerta 15–20 pelaajaa ja myös
turnauksiin osallistuttiin. Askeleen bändi toimi vaihtuvin kokoonpanoin. Mahdollisuus musiikin tekemiseen ja
esittämiseen oli kaikille osallistuneille tärkeää. Teatteriryhmäyhteistyö Espoon esittävän taiteen koulun kanssa jatkui.
Käyntikertoja Askeleessa yhteensä 4 300. Ohjattuja toimintaryhmiä oli 192. Ohjattuun toimintaan osallistuneita ihmisiä
oli 1 430 toimintavuoden aikana.
Matalan kynnyksen neuvontapiste Ne-Rå
Neuvontapiste Ne-Rån tehtävänä on tukea ihmisiä sosiaalipalvelujen löytämisessä ja omatoimisessa asioiden
edistämisessä. Sosiaalialan korkeakouluopiskelijoille Ne-Rå tarjoaa monipuolisen oppimisympäristön. Toiminnan
toteuttamis- ja kehittämiskumppaneita ovat Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitos ja Svenska social- och
kommunalhögskolan sekä ammattikorkeakoulut Arcada ja Metropolia.
NeRåssa työskenteli kaksi vakituista työntekijää: toiminnan kokonaisuudesta ja kehittämistyöstä vastaava
kehittämispäällikkö ja toiminnanohjaaja, jonka tehtävänä oli erityisesti opiskelijoiden ja vapaaehtoisten ohjaus.
Neuvonta ja ohjaus
Ne-Rån tarjoama neuvonta ja ohjaus lisääntyivät edellisestä vuodesta. Yhteydenottoja kirjattiin nyt 757. Näistä 2/3 oli
käyntejä neuvontapisteessä tai tempauksissa, joissa neuvontaa jalkautettiin yhteistyökumppaneiden tiloihin. Englanniksi
asioivien osuus nousi hieman edellisestä vuodesta ollen nyt 25 %. Neuvontapisteeseen otettiin yhteyttä koko Helsingin
alueelta. Neuvonnan tapoina painottuivat käytännön apu ja tiedon antaminen.
Neuvonnan keskeiset sisällöt kiteytyivät asumiseen (30%) ja sosiaaliturvaan (30%).
Sosiaaliturvaan liittyvissä aiheissa toimeentulotukeen liittyvät kysymykset olivat keskeisenä sisältönä.
Ne-Råsta toivottiin harvoin tietoa terveyspalveluista, mutta terveydentilan ja toimintakyvyn heikkeneminen oli usein
taustalla ja puheissa haettaessa etuuksia tai palveluja.
Ne-Råssa haluttiin toimintavuonna selvittää perusteellisemmin edellytyksiä pitkäjänteisemmän ja ohjauksellisemman
tuen antamiseen ihmisille, jotka asioivat useita kertoja ja tarvitsivat syvällisempää tukea asioidensa edistämiseen.
13
Asiointitukea tarjottiin yhteensä 88 kertaa ja ohjauksellisia keskusteluja kirjattiin 71. Erityisesti asiointitukiasiakkaiden
(4) kanssa auttaminen tarkoitti tiiviimpää yhteistyötä tarvittavien viranomaisten tai järjestötoimijoiden kanssa.
Tempausluonteisia neuvontatilaisuuksia oli kaikkiaan 15. Ideana oli järjestää tilaisuus, jonne ihmiset voivat tulla
erityisesti tarvitessaan apua lomakkeiden täyttöön. Kaksi tempausta järjestettiin yhteistyössä Luckan Integrationin
kanssa, jolloin Luckan keskittyi työhakemuksissa avustamiseen ja Ne-Rå sosiaalipalveluihin ja etuuksiin. Paikkoina
olivat kirjasto 10, Itäkeskuksen kirjasto, kohtaamispaikka Askel Espoon keskuksessa, leikkipuisto Linja Kalliossa sekä
Vinkit Espoossa ja Vantaalla.
Korkeakouluyhteistyö - oppimisympäristö
Opiskelijoita Ne-Råssa oli 34 neljästä eri korkeakoulusta. Opintojaksosta riippuen opiskelijoiden tehtäviin kuuluivat
neuvontyö ohjatusti, jalkautuva neuvonta, tempausten järjestäminen ja tiedottaminen. Opiskelijat olivat mukana myös
alueellisissa tapahtumissa sekä verkostoissa ja tekivät tutustumiskäyntejä (29). Opiskelijat tekivät Ne-Rån kehittämistä
tukevia tehtäviä kuten selvityksen ”Asiakkaiden mielipiteitä asiointituesta” ja ”Vapaaehtoisen kokemuksia
tehtävästään”. Opiskelijat tekivät myös videon Ne-Rån toiminnasta näkökulmana asiakkaan ääni.
Kumppanuuskorkeakoulujen yhdysopettajien ja toimintaa arvioivan tukiryhmän kanssa kokoonnuttiin yhteensä 7
kertaa.
Kurssi-, ryhmä- ja vapaaehtoistoiminta
Ne-Rå toteutti yhteistyössä Kuluttajaliiton asumisneuvonnan ja Kalliolan vapaaehtoistoiminnan ja tuetun asumisen
kanssa kaksi vuokra-asumisen luentoa, joista toinen suomeksi ja toinen englanniksi. Luennoille osallistui yhteensä 14
henkilöä. Ne-Rå järjesti myös Takuu-säätiön kanssa talous-illan, jossa olivat aiheena maksuhäiriöt ja niistä
selviytyminen. Osallistujia oli kahdeksan.
Vapaaehtoisten vetämä suomen kielen ryhmä kokoontui 23 kertaa ja käyntejä oli 120. Mieli maasta ry:n ryhmä
kokoontui Ne-Rån tiloissa 36 kertaa ja siinä oli 198 käyntiä.
Vapaaehtoistyössä oli mukana 10 vapaaehtoista, joista viisi oli opiskelijoita ja viisi muita vapaaehtoisia. Vapaaehtoiset
toimivat ryhmänvetäjinä, asiointitukihenkilöinä, neuvontatyössä ja tapahtumissa.
Alue- ja verkostotyö
Ne-Råsta osallistuttiin kunnallisista ja järjestöihin sijoittuvista neuvontapisteistä koostuvaan verkostoon, joka kokoontui
kaksi kertaa. Ne-Rå oli mukana myös monikulttuurisen työn toimijoiden VETO- verkostossa sekä verkoston
järjestämässä Järjestötori-tapahtumassa ja osallistui myös Maahanmuuttajien asunnottomuus-verkoston järjestämään
asunnottomuustoimijoiden toriin. Työ- ja elinkeinotoimiston järjestämässä Takuuareenassa tavoitettiin erityisesti
nuoria. Ne-Råsta käytiin myös esittelemässä toimintaa ja yksittäisiä palveluja ja etuuksia eläkeläisryhmälle Asukastalo
Myllärissä.
Yhteistyössä Suomen Pakolaisavun, Helsingin sosiaali- ja terveysviraston asumisneuvonnan ja Kalliolan
kansalaisopiston kanssa järjestettiin syksyllä työ- ja asumisteemoihin liittyvä kurssi ”Working and Living”, jolla oli 18
osallistujaa ja yhteensä 22 käyntiä. Kalliolan kansalaistoiminnan yksikön sisäisessä yhteistyössä pidettiin
somalinkielisille Mini-ABC, jonka teemoina olivat työ, asuminen, lasten kasvatus sekä yhteiskunta ja kulttuuri.
Osallistujia oli 15.
Kehittämispäällikkö oli mukana Setlementtiliiton sukupuolisensitiivisen nuorisotyöhankkeen, Diakonissalaitoksen
Seniori-Vamos -projektin ja Luckan Integrationin ohjausryhmätyöskentelyssä.
Kalliolan kansalaistoiminnan yksikön toimijoiden keskinäistä yhteistyötä olivat vapaaehtoistoiminnan kurssi,
kansanjuhlan suunnittelu ja toteutus, monikulttuurinen työryhmä ja Mini ABC-kurssi maahanmuuttajille sekä
osallistuminen Kalasataman alueen toimintaan.
Viestintä
Tiedotuskanavia olivat kotisivut ja Facebook-sivut, sähköposti, tiedotusvälineet ja omat tempaukset sekä tapahtumat.
Pidettiin myös infotilaisuuksia toiminnasta yhteistyötahojen tiloissa ja Ne-Råssa sekä osallistuttiin korkeakoulujen
järjestämiin tilaisuuksiin opiskelijoille. Osa opiskelijoille suunnatuista tilaisuuksista koski laajasti Ne-Rån
14
toimintamuotoja, harjoittelu- ja työskentelymahdollisuuksia sekä opinnäytetöitä. Lisäksi osallistuttiin isoihin monia
toimijoita yhdistäviin tapahtumiin kuten Maailma kylässä ja Takuuareena.
Ne-Rå osallistui Setlementtiliiton kutsumana tilaisuuteen, jossa tiedotettiin useille toimittajille sähköisen asioinnin
tuottamista ongelmista maahanmuuttajille.
Pasilan asukastalo
Pasilan asukastalo on kaikille avoin kohtaamispaikka, kokoontumistila ja toimintapiste. Toiminnan tarkoitus on edistää
asukkaiden välistä vuorovaikutusta ja tukea ihmisten omaa toimijuutta. Palautteiden mukaan toiminnan nähdään
edistävän alueen asukkaiden hyvinvointia ja lisäävän keskinäistä luottamusta.
Asukastalon perustoimintoja ovat verkosto- ja aluetyö, olohuone, ryhmät, tapahtumat, jalkautuva apu, vertaistoiminta,
vaikuttaminen, asukkaiden omat toiminnat sekä työllistäminen ja opiskelijaharjoittelijoiden ohjaus. Toimintaa
rahoittavat RAY ja Helsingin kaupunki.
Asukastalossa työskenteli kolme kokopäiväistä työntekijää, joista yksi asukastalon vastaava. Lisäksi resursseina olivat
palkkatukityöllistetyt (2) ja työharjoittelijat (12), opiskelijat (10), vapaaehtoistyöntekijät (24), kieliharjoittelijat (29)
sekä alueen aktiivit. Käyntejä Asukastalossa oli noin 30 000.
Perustoimintojen ylläpito ja uudistaminen ovat jokapäiväistä perustyötä. Kävijäkunta on monipuolistunut. Tärkein
viestintäkanava on edelleen Pasila-seuran lehti ja tapahtumista mittavin oli Pasila-viikko.
Helsingin kaupungin lähidemokratiahankkeessa syntyneitä yhteyksiä ylläpidettiin ja yhteistyössä asukkaiden kanssa
määriteltiin alueen kunnostustarpeita sekä niiden toteutusjärjestystä.
Alueen kehittämisyhteistyö jatkui Keski-Pasilan rakentamisprojektissa (asukkaat, asukastalo, Pasila-seura, kaupunki,
rakentaja YIT). Helsingin kaupunginteatterin kanssa jatkettiin yhteistyötä Pääroolissa Pasila -hankkeessa.
Työllistetyille järjestettiin koulutusta yhteistyössä Asukastalo Kylämajan, Askeleen ja Espoon
mielenterveysyhdistyksen kanssa ja Pasilassa oli lisäksi oma koulutus maahanmuuttajille. Työllistämistoiminta kehittyi
ja tulokset parantuivat.
Yhteistyössä kaupungin kotihoidon kanssa organisoitiin asukastalossa kokoontuva muistisairaiden Lapatossu-ryhmä.
Yhteistyö alueen asumisyksikön kanssa tiivistyi, asukastalo oli mukana alueen tapahtumissa ja kriisiasumisessa olevia
maahanmuuttajia osallistui suomen opetukseen. Länsi-Pasilassa osallistuttiin Naapuruuspiirin toiminnan
käynnistämiseen.
Asukastalo Kylämaja (Matinkylä)
Asukastalo Kylämaja on Espoon Matinkylässä sijaitseva asukkaiden sekä monenlaisten muiden toimijoiden yhteinen
paikka. Asukastalossa työskenteli toimintavuoden aikana kaksi työntekijää, 13 työllistettyä, 17 opiskelijaa sekä 25
vapaaehtoistyöntekijää. Käyntejä oli reilut 21 000. Ryhmätoimintoihin osallistuneita oli yhteensä 9 541.
Infotilaisuuksiin sekä ohjaus- ja neuvontakäynteihin osallistui yhteensä 495 henkilöä.
Kalliolan asukastalot toimivat samoin periaattein, keskeistä ovat toiminnan avoimuus, erilaisten ihmisten
vuorovaikutuksen edistäminen ja avun sekä tuen tarjolla olo. Toimintaa rahoittavat Espoon kaupunki ja RAY.
Asukastalo Kylämajalle on ensimmäisten vuosien aikana muotoutunut vahva toiminnallinen perusta. Kalliolan, Espoon
aikuissosiaalityön ja Espoon mielenterveysyhdistyksen toteutuskumppanuus toimii. Olohuone, ryhmät ja muut
perustoiminnat ovat vakiintuneita, mutta uudistuvia. Uudet toimijat ja toiminnat ovat lämpimästi tervetulleita.
Matin Kyläfest -viikko oli vuoden suurin aluetapahtuma. Toteutuksessa oli mukana 19 toimijatahoa. Viikon aikana
tapahtumia oli eri puolilla Matinkylää. Asukkaiden toiveiden mukaisesti tehtiin yhteisvoimin vanhan ostarin kasvojen
kohotus. Siivottiin talkoilla ja graffititapahtumassa taiteilijat maalasivat osan seinistä sekä opastivat asukkaita
grafiittitaiteeseen. Olarin puolella osallistuttiin perinteiseen Olari-tempaukseen.
Atk-tuki löysi toimivan muotonsa atk-luokkana ja toiminta vakiintui. Tarjolla oli henkilökohtaista apua sekä
ryhmämuotoista aihealueeseen tutustumista. Uutta ryhmätoimintaa oli muun muassa Pelimimmit, Kipinä-ryhmä,
Dekkariklubi, sauvakävelyryhmä sekä senioritanssit. Kirpputori oli avoinna kuukausittain.
15
Kylämaja-päivää vietettiin maaliskuussa teemalla tasa-arvo ja lapset. Kohokohtana oli taiteilija Ak-bar Sepiddamin
lasten oikeuksia käsitelevän taidenäyttelyn avajaiset. Näyttelyn suunnattua eteenpäin, näytteille asetettiin lasten
tuottamaa taidetta. Muita tapahtumia olivat muun muassa Nouruz-juhla, talviolympialaisten kisakatsomo ja
ruuanlaittokurssit.
Keskeisin tiedotuskanava oli edelleen Haloo Kylämaja -lehti ja sitä täydensivät muun muassa Facebook-sivu ja blogi.
Maahanmuuttajien vertaisohjausprojekti VERTSI
Maahanmuuttajien vertaisohjausprojektissa kehitetään yhteistyössä palvelujärjestelmän ja muiden toimijoiden kanssa
työskentelytapoja ja menetelmiä, joita soveltamalla voidaan vastata nykyistä paremmin vaikeissa elämäntilanteissa
olevien maahanmuuttajien avun tarpeisiin. Projektissa työskentelee kaksi kokopäiväistä työntekijää, työllistettyjä ja
opiskelijaharjoittelijoita (5) sekä vapaaehtoistyöntekijöitä (13).
Projektin perustana on vertaisohjaus ja toisaalta toimiminen siten, että voidaan edesauttaa vuorovaikutuksen syntymistä
maahanmuuttajaväestön ja muun väestön välille. Vertaisohjaaja on maahanmuuttoprosessin jo läpikäynyt, suomalaista
kulttuuria ja palvelujärjestelmää tunteva henkilö. Vertaisohjaaja antaa vertaistukea ja palveluohjausta avun tarpeessa
oleville, kielitaidottomille tai muuten vaikeassa elämäntilanteessa oleville maahanmuuttajataustaisille henkilöille. Myös
ryhmät ja erilaiset yhteisölliset tapahtumat ovat tärkeä osa toimintaa.
Maahanmuuttajien vertaisohjaus -projekti muutti Pasilan asukastalosta Malmin Novan kauppakeskukseen vuoden
alussa. Nimi lyhennettiin Vertsiksi. Heti muuton jälkeen hanke osallistui Malmin rastit -tapahtumaan ja uuden
tulokkaan toimintaan kävi tutustumassa lähes sata henkilöä. Asettautuminen Malmille sujui luontevasti. Vertsin
toimintaa on Malmin nuorisotalolla ja Madetojan palvelutalolla. Alun perin suunnitelmissa ollut yhteistyö Malmin
toimintakeskuksen kanssa ei käynnistynyt Helsingin asukastilojen epäselvän tilanteen vuoksi. Vapaaehtoisia saatiin
myös helposti toimintaan aika pian Malmille siirtymisen jälkeen.
Pasilassa käynnistyneitä ryhmätoimintoja jatkettiin ja perustettiin uusia ryhmiä.
Ryhmätoimintoja olivat muun muassa Vanhempana Suomessa (yhteistyö Sopu-hankkeen kanssa), kurdinaisten ryhmä,
ikäihmisten vertaistukiryhmä, vanhempain ryhmä, naisten ryhmä Tullaan tutuiksi, uiguurien vertaisryhmä,
arabiankielisten naisten vertaisryhmä, kokkikerho sekä suomen kielen opetusryhmät ja keskustelukerho.
Kesällä järjestettiin yhteistyössä Sopu-hankkeen kanssa perheleiri kurdi- ja afgaaniperheille.
Kalliolan kansalaisopiston kanssa organisoitiin ravinto- ja hyvinvointikurssi. Toteutettiin vertaisohjaajan
peruskoulutuskurssi yhteistyössä Suomen pakolaisavun kanssa. Järjestettiin kaksi 10 viikon kotoutumiskurssia vasta
maahan tulleille arabiankielisille pakolaistaustaisille yhteistyössä sosiaaliviraston maahanmuuttoyksikön kanssa.
Monikulttuurinen olohuone -toiminta käynnistettiin vuoden lopulla yhteistyössä Pääkaupunkiseudun yksin- ja
yhteishuoltajien kanssa.
Yhteistyö Malmin sosiaalitoimiston työntekijöiden kanssa käynnistyi. Asiakasohjaus toimi vastavuoroisesti.
Vertaisohjaaja jalkautui tarvittaessa asiakkaiden mukana kotikäynnille tai viranomaistapaamisiin. Asiakkaita oli 180,
ryhmäkertoja 185, ryhmätoimintoihin osallistuneita 1165, koulutukseen osallistuneita 56 ja tapahtumiin osallistuneita
541.
3. HALLINTO JA TUKIPALVELUT
Hallinto
Kalliolan Kannatusyhdistys ry:n puheenjohtajana toimi vuonna 2014 asianajaja Hanna-Mari Manninen ja
varapuheenjohtajana toimitusjohtaja Pekka Korhonen. Hallituksen muina jäseninä toimivat johtava sosiaalityöntekijä
Eveliina Cammarano, yliopettaja Elsa Keskitalo, palvelumuotoilija Mikko Leskelä, sijoituspäällikkö Tuomo Mäkinen,
kehittämispäällikkö Airi Partanen ja yliopiston lehtori Erja Saurama. Hallitus piti viisi kokousta. Kalliolan
Kannatusyhdistys ry:n vuosikokous pidettiin 28.4. ja syyskokous 15.12.
Kalliolan setlementin johtoryhmässä olivat edustettuina kaikki setlementin työalat ja sisäiset tukipalvelut. Johtoryhmään
kuuluivat toiminnanjohtaja Timo Lemmetyinen, päihdetyönjohtaja Liisa Kallio, talousjohtaja Tuija Lankinen, rehtori
16
Ilona Maaperä, nuorisotyönjohtaja Kirsi Mäntyniemi-Sipilä, lapsi- ja perhetyönjohtaja Kari Ollila, henkilöstöjohtaja
Matti Pihkala ja kansalaistoiminnan johtaja Matti Rajamäki. Johtoryhmä piti 13 kokousta ja kaksi seminaarijaksoa. Se
osallistui yhdessä Kalliolan muiden johtajien ja esimiesten kanssa toimintavuoden aikana järjestettyyn
johtamiskoulutukseen.
Taloushallinto
Kalliolan taloustoimistossa työskentelivät talousjohtaja, taloushallinnon kehittämispäällikkö, kaksi kirjanpitäjää ja
kolme palkanlaskijaa, joista yksi osatoimisesti.
Edellisvuonna (2013) käyttöönotetut taloushallinnon ja palkkahallinnon ohjelmistot toimivat odotetulla tavalla ja
helpottivat arjen työtä. Kalliolan taloustilanne oli koko toimintavuoden ajan tiukka. Säästöjä tehtiin yli 300 000 euron
edestä ensi sijaisesti lomauttamalla työntekijöitä, lomarahojen vaihtamisella lomaoikeudeksi ja jättämällä täyttämättä
osa vapautuneista vakansseista. Vuoden 2014 osalta Kalliolan Kannatusyhdistys ry teki ylijäämäisen tuloksen. Tosin
tulostavoitetta ei kuitenkaan saavutettu.
Tietohallinto
Kalliolan tietohallinnossa keskityttiin vuonna 2014 tietotekniikkaympäristön teknisten komponenttien päivityksiin.
Suurin päivitystarve kohdistui sähköpostipalveluihin, jonka perusteella Kalliolassa siirryttiin vuonna 2014 Microsoftin
Office 365 -palveluihin. Käyttöönoton myötä Kalliolassa otettiin aktiiviseen käyttöön muun muassa Lync-palvelut
pikaviestintään ja videoneuvotteluihin. Lisäksi vuonna 2014 aloitettiin dokumenttienhallinnan järjestelmäprojekti.
Vuoden 2014 alussa viimeiset Windows XP käyttöjärjestelmällä varustetut työasemat korvattiin Windows 7
käyttöjärjestelmällä.
Henkilöstö
Uudistuminen oli yksi kolmesta vuoden strategisesta painopistealueesta, jolla oli lukuisia liittymiä henkilöstöstrategian
täytäntöönpanoon toimintavuoden aikana. Jatkettiin muun muassa toimenpiteitä sisäisen osaamisen jakamisen
hyödyntämiseksi entistä paremmin. Perehdytysmentoroinnin järjestelmää kehitettiin edelleen. Työhön perehtymisen ja
työhönopastuksen runko-ohjelmaa päivitettiin. Skillhive-parviälysovelluksen käyttö laajentui vaiheittain ja uusimpana
hankkeena käynnistettiin vuoden lopulla sen hyödyntäminen perehdytyksen apuna. Skillhive-järjestelmällä oli vuoden
lopussa yli 170 käyttäjää.
Syyskuussa hyväksyttiin Kalliolan ensimmäinen henkilöstösuunnitelma, joka liittyy erityisesti vuoden 2014 alusta
voimaan tulleisiin kahteen uuteen lakiin (Laki taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä ja Laki
koulutuksen korvaamisesta). Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat tuli saattaa uuden lain mukaisiksi vuoden aikana.
Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma käsiteltiin yhteistoimintamenettelyssä.
Toimintavuonna jatkettiin edelleen myös vahvasti edellisen vuoden painopistealueen eli työhyvinvoinnin ja
työssäjaksamisen toimenpiteitä. Merkittävä asia oli työterveyshuollon palvelujen kilpailutus. Sen tuloksena Kalliolan
henkilökunnan työterveyshuollon palvelujen tuottaja vaihtui. Uutena palvelujen tuottajana aloitti 1.1.2015 Suomen
Terveystalo Oy. Kilpailutuksen tavoitteena olivat paitsi taloudelliset syyt myös työterveyshuollon ja Kalliolan välisten
toimintaprosessien ja käytäntöjen uudistaminen ja tehostaminen sekä esimiesten entistä vahvempi mukaan ottaminen
mahdollisten työkykyongelmien ennaltaehkäisyyn ja niihin puuttumiseen varhaisessa vaiheessa.
Työterveyshuollon työpaikkaselvityskäynnit ja niitä edeltäneet työpaikan vaarojen ja riskien kartoitukset tehtiin neljään
yksikköön.
Työkyvyn tukemisen toimintamallin jalkauttamistyötä jatkettiin muun muassa hyödyntämällä systemaattisesti Mepcon
HR–järjestelmän sairauspoissaolojen seurantajärjestelmää, josta saadaan aiempaa kattavammin ja reaaliaikaisemmin
tiedot varhaisen puuttumisen mahdollistamiseksi. Kalliolan Kannatusyhdistyksessä sairauspoissaolopäiviä oli kaikkiaan
3895 (3887 vuonna 2013). Aiempina vuosian kasvussa ollut sairauspoissaolojen määrän kasvu on saatu taitetuksi.
Kuitenkin yksittäisten henkilöiden pitkäkestoiset sairauslomat aiheuttavat vaihtelua vuosien välillä.
Yhteistyö työeläkeyhtiö Varman kanssa työhyvinvoinnin tukemisessa kehittyi entistä suunnitelmallisemmaksi. Kattava
työhyvinvoinnin hankesuunnitelma päivitettiin ja useita Varman kehittämiä esimiestyön ja työhyvinvoinnin työkaluja,
kuten kehityskeskusteluja tukeva Evita-peiliä, hyödynnettiin päivittäisessä työssä. Työeläkeyhtiö Varman tuki
työkykyjohtamisen kehittämiseen on merkittävä eli yhteensä 55 000 euroa vuosina 2014-2015.
17
Toimintavuoden aikana lähes 40 johtoryhmien jäsentä ja esimiestä osallistui Kalliola-Akatemia -ohjelmaan, joka
rakennettiin edellisvuonna toteutetun Kalliola Pro -esimiesvalmennusohjelman jatkoksi. Neljän istunnon aiheina olivat
talousasiat, työkykyjohtaminen, itsensä johtaminen sekä verkostotyöskentely. Lisäksi edellisenä vuonna aloitettua
paricoaching-työskentelyä jatkettiin.
Kalliolan setlementin nuorisokotien asiakaskunnan koostuessa entistä vaikeahoitoisemmista nuorista erilaiset vaara- ja
väkivaltatilanteet olivat arkipäivää. Tämän vuoksi työsuojelutoiminnassa yhtenä keskeisenä painopisteenä oli uhka-,
väkivalta- ja vaaratilanteiden raportoinnin kehittäminen ja hyödyntäminen. Ilmoituksia uhkatilanteista tehtiin vuoden
aikana 223 kappaletta (306 kpl vuonna 2013), joista 3 kappaletta (6 vuonna 2013) koski vammoja aiheuttaneita fyysisiä
väkivaltatilanteita. Sekä tilanteiden ennaltaehkäisyyn että niiden jälkikäsittelyyn on kiinnitetty erityshuomiota sekä
yksiköissä, työsuojeluyhdyshenkilöiden tapaamisissa, työsuojelutoimikunnassa ja johtoryhmässä.
Työilmapiirikyselyn tehtiin syksyllä (edelliset vuosina 2012 ja 2009). Vastaajia oli 160. Taloudellinen epävarmuus,
säästöt ja yt-neuvottelut heijastuivat kyselyn tuloksiin. Kun vuoden 2012 kyselyssä vielä 63 % vastaajista piti
asemaansa työsuhteen jatkumisen kannalta joko erittäin turvattuna tai turvattuna, oli vuoden 2014 kyselyssä vastaava
prosenttiluku enää 34%. Muilta osin tulokset olivat pysyneet kutakuinkin ennallaan.
Alli Trygg –palkinto myönnettiin ensimmäistä kertaa edellisen vuoden saavutuksista ja kilpailu jatkui myös
toimintavuotena. Palkinto on tarkoitettu kannustamaan ja palkitsemaan Kalliolan setlementin henkilöstöä hyvästä työstä
sekä lisäämään työhyvinvointia.
Viestintä
Kalliolan viestintä tukee työn ja tavoitteiden toteutumista sekä rakentaa ja ylläpitää Kalliolan setlementin yhteisökuvaa.
Kalliolan sisäinen viestintä käsittää tiedonkulun ja vuorovaikutuksen, joka tapahtuu Kalliolan eri henkilöiden,
henkilöryhmien ja yksiköiden välillä. Ulkoinen viestintä tukee palveluiden ja toimintojen markkinointia. Ulkoisella
viestinnällä ylläpidetään ja kehitetään organisaation yhteisökuvaa avainkohderyhmissä. Kalliolan kotisivut sekä
Kalliolan sosiaalisen median profiilit ovat tärkeimpiä ulkoisen viestinnän kanavia. Sisäisen viestinnän pääkanava on
Kalliolan setlementin työntekijöille tarkoitettu intranet Sipinät.
Toimintavuoden aikana uudistettiin Kalliolan setlementin kotisivut. Kotisivujen sisällöllinen käyttöliittymä uusittiin
vastaamaan paremmin asiakaslähtöistä mallia entisen organisaatiomallisen rakenteen sijaan. Samalla visuaalinen ilme
uusittiin. Uuden sivuston suunnittelusta vastasi mainostoimisto Alaska ja sivuston toteutti Flow Apps. Kalliolan
tiedottaja ja henkilöstöjohtaja suunnittelivat käyttöliittymän yhteistyössä eri työalojen edustajien kanssa.
Sosiaalisen median kanavien kehittämistä jatkettiin. Aktiivisimmassa käytössä olivat Facebook ja Twitter.
Toimintavuoden aikana irtisanottiin yhteistyö videokanavatilaa tarjonneen Dreambrokerin kanssa. Kalliolan Facebooksivun käyttäjämäärää kasvatettiin kampanjoiden avulla. Kalliolan Twitter-tilin seuraajamäärä kasvoi runsaasti vuoden
aikana.
Graafisen ilmeen yhtenäistämistä jatkettiin edelleen esitteiden osalta ja uusia painotuotteita tehtiin eri toiminnoille
tarpeen mukaan. Kalliolan tapahtumia ja toimintoja markkinoitiin sosiaalisessa mediassa sekä paikallislehdissä. Sekä
uusista että vanhoista toiminnoista tiedotettiin aktiivisesti mediassa. Toimintavuoden aikana jatkettiin mediaseurantaa
yhteistyössä Meltwaterin kanssa sekä otettiin käyttöön uusi mediajakelujärjestelmä niin ikään Meltwaterin kautta.
Mediajakelujärjestelmä tarjoaa tuhansien toimittajien ajan tasalla olevat yhteystiedot, mikä helpottaa mediatiedotusta.
Kalliolan tiedottaja toimi vuonna 2014 Kalliolan Kannatusyhdistyksen hallituksen sekä johtoryhmän sihteerinä.
18