Maria Kela - Koneen Säätiö
Transcription
Maria Kela - Koneen Säätiö
Uusi kieli luokkahuoneessa mullistaa kielellisen ekosysteemin Kielen oppimisen tulevaisuus / Koneen Säätiö ja Suomen Akatemia 27.8.2015 KLO 13–20, Kulttuuritehdas Korjaamon kulmasali Maria Kela to 15/3 to 22/3 pe 13/4 to 19/4 ti 13/3 ti 20/3 ti 27/3 ti 10/4 ti 17/4 ti 24/4 haastattelut haastattelut to 1/3 to 20/10 to 27/10 to 3/11 to 10/11 to 17/11 to 24/11 to 1/12 to 8/12 to 19/1 to 26/1 to 2/2 to 9/2 to 16/2 ti 28/2 ti 14/2 ti 24/1 ti 31/1 ti 17/1 ti 20/9 ti 27/9 ti 4/10 ti 11/10 ti 18/10 ti 25/10 ti 1/11 ti 8/11 ti 15/11 ti 22/11 ti 29/11 ti 13/9 to 8/9 to 15/9 to 22/9 to 29/9 to 6/10 Long Second: Suomen kielen kehittyminen alakoulun valmistavalla luokalla LONGitudinal classroom data about children’s development in Finnish as a SECOND language http://blogs.helsinki.fi/kielen-ja-kirjallisuuden-didaktiikan- tutkimus/tutkimushankkeet/long-second/ 1) naturalistinen pienryhmäluokkatilanne 2) pitkittäisyys ja tiheys 3) multimodaalisuus 4) monenkeskisyys ja samanaikaisvuorovaikutus 5) osallistujien ikäjakauma (7–12) 6) osallistujien maahanmuuton äskettäisyys ja siihen liittyvä monikielisyys 7) keskittyminen viron- ja venäjänkielisiin suomenoppijoihin Kaksi sosiaalimuotoa Larsen-Freeman & Cameron 2008 (mukaillen) Kieliluokka ekosysteeminä -tarkastelun periaatteita KONTEKSTI on osa tarkastelua. KOMPLEKSISUUS – ensimmäinen mieleen tuleva selitys ei välttämättä päde. Dynaamiset prosessit ja OSIEN VÄLISET MUUTTUVAT SUHTEET ovat keskeisiä. YHTEISSOPEUTUMINEN on tärkeä käsite. Identifioidaan KOLLEKTIIVISIA MUUTTUJIA Aikaulottuvuutta ei latisteta, vaan pyritään eri muuttujien PITKITTÄISTARKASTELUUN RINNAKKAIN. KESKIÖSSÄ ON VAIHTELU. Kehittyvä systeemi sisältää sekä stabiiliutta että variaatiota. Esimerkki 1 Epäsymmetrisiä teemoja o Kehys: tehdään isänpäiväkortteja. Opitaan suomalaisia juhlapäiviä. o Kielenoppimistavoite (Täällä puhutaan suomea. Mitä sanot.) o Henkilökohtainen isä-teema (Minulla ei ole oikein isä.) o Sosiaalinen oikeudenmukaisuus, kanteleminen (Opetaja. He kolme nappia.) o Argumentointi, puolustautuminen (Because he gave me one.) o Kielellinen muotoneuvottelu (Anta minule. Antoi minulle.) Huomio kieleen Rolan Opettaja Rolan Opettaja Rolan Opettaja Rolan Eetu Opettaja Rolan becaus::e:: he gave m(h)e o(h)ne mitä? because HE gave me one mitä hän mitä sanoit no HÄN on (0.7) .mt hän hänegive m(h)e an- .hhh mina hän anta minulle niin antoi minulle joo antoi minule Esimerkki 2: Indeksoitu anteeksi Aiii! 1 teek- An- 2 3 si! 4 5 Eetu: Anteeksi .hh hehehe .hh Esimerkki 3: Ilmiön ensiesiintymä – avain tärkeisiin teemoihin • Kehys: puhutaan kotimaasta ja sinne jääneistä sukulaisista ja kotieläimistä. Tunnelma on affektinen. • Venäjänkielinen poika tuottaa ensimmäisen englanninkielisen ilmauksen. • Tämän jälkeen englanti saa sijaa hänen puheessaan eräänlaisena oppimisen apukielenä. 20 Radimir 21 Opettaja 22 Opettaja 23 Rolan 24 Ebba 25 Avustaja 26 27 Opettaja 28 Ebba 29 Avustaja 30 Eetu 31 Avustaja 32 Rolan 33 Avustaja 34 Opettaja 35 Avustaja 36 Ebba 37 Radimir 38 Opettaja 39 Radimir 40 Opettaja 41 Avustaja 42 Eimar 43 Avustaja ja yksi isä (1.3) ja poro yksi isä on sielä (vai) POroo. ÄHÄ hä hhh hähä (.) ähhh poro hahaha ohohhoo, mikä on poro a-haa (a kust,) (.) näed see garderoob seal mikä on poro hirvi eläin vai ÄHHH a::i (täällä yks) heh heh mheh heh heh poro istme all home eläin mikä home eläin kotieläin MINkälainenen kotieläin minulla (.) minulla on karhu (.) minulla on karhu poro:: kotieläimenä Valmistavan opetuksen kehittäminen • Opettajan ja oppilaan rooleissa tuotetaan erilaista kieltä. • Valmistavasta ryhmästä puuttuu vertaisoppijan kielenkäyttömalli. • Ekologisen viitekehyksen tukema päätelmä: kaikilla toiminnan tasoilla epäsymmetriset rinnastukset ovat luonnollisia. • Rakentavan epäsymmetrian mahdollisuus: toiselle kieltä, toiselle muuta tukea pienryhmässä. • Irti homogenisoidusta opetuksesta! Tekeillä oleva väitös venäjänkielisen oppijan suomen oppimisesta • Yli-Piipari, Marjo: Venäjänkielisen alakoululaisen suomen kielen kehittymisen alkuvaihe valmistavan luokan vuorovaikutustilanteissa, HY, OKL Pro graduja Long Second hankkeesta Valmiit • Gustafsson, M. 2014: ”Opettaja, saaks sanoa?” – pitkittäistutkimus suomi toisena kielenä -oppilaiden oma-aloitteisesta suomen kielen käytöstä alakoulun perusopetukseen valmistavassa opetuksessa. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos. • Henriksson, A. 2014: Oppilaiden reagointitavat epätäydellisiin vastauksiin suomi toisena kielenä oppitunnilla. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston Opettajankoulutuslaitos. • Puonti, E. 2014 Tekeillä • Järv, Marjaana: Vironkielisen suomen kielen oppijan suullisen kielitaidon kehittyminen: -ko/kö-kysymys. Tallinna Ülikool. • Kuusisto, Laura: Omistusrakenteet s2-oppijoiden kielessä alakoulun valmistavalla luokalla. Helsingin yliopiston Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos. • Nurme, Maili: Vironkielisen suomenoppijan kieltoverbin kehittyminen. Tarton yliopiston Viron kielen ja kulttuurin laitos. • Mattila, Anni: Konjunktioiden kehittyminen valmistavan luokan aikana, HY, OKL • Pohjoismäki, Heidi: Materiaalien käyttö kielenoppimisen tukena (työnimi), HY, OKL • Sistonen, Jenni: Vironkielinen suomenoppija suomen kieltorakenteita omaksumassa. Helsingin yliopiston Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos. Lähteitä • Bronfenbrenner, U. 1977. Toward an experimental ecology of human development. American psychologist 32 (7), 513–531. • Čekaitė, A. 2006. Getting started: Children’s participation and language learning in an L2 classroom. Linköping Studies in Arts and Science No 350. Linköping: Department of Child Studies, Linköping University. • Čekaitė, A. 2009. Soliciting teacher attention in an L2 classroom: Affect displays, classroom artefacts, and embodied action. Applied Linguistics 30.1: 26–48. • Ellis, N. C & Larsen-Freeman, D. 2006. Language emergence: Implications for applied linguistics—Introduction to the special issue. Applied Linguistics 27 (4), 558–589. • Ellis, N. C & Larsen-Freeman, D. 2009. Constructing a second language: Analyses and computational simulations of the emergence of linguistic constructions from usage. Language Learning 59, 90–125. • Halliday, M.A.K. 1994. An Introduction to Functional Grammar. 2nd edition. London: Edward Arnold. • Larsen-Freeman, D. 1997. Chaos/complexity science and second language acquisition. Applied linguistics 18 (2), 141–165. • Larsen-Freeman, D. 2012. Complex, dynamic systems: A new transdisciplinary theme for applied linguistics? Language Teaching 45.02, 202–214. • Larsen-Freeman, D. & Cameron, L. 2008. Complex systems and applied linguistics. Oxford University Press. • van Lier, L. 1997. Approaches to observation in classroom research. Observation from an ecological perspective. Edited by P. A. Duff. Tesol Quarterly 31.4, 783–787. • van Lier, L. 2000. From input to affordance: Social-interactive learning from an ecological perspective. Teoksessa J. P. Lantolf (toim.) Sociocultural theory and second language learning. Oxford: Oxford University Press, 245–259. • Merke, S. 2012. Kielen opiskelu ja tunteet. Affekti jäsentämässä opiskelijoiden aloittamia kysymyssekvenssejä vieraan kielen oppitunneilla. Virittäjä 116 (2), 198–230. • Norris, J. M., & Ortega, L. 2009. Towards an organic approach to investigating CAF in instructed SLA: The case of complexity. Applied Linguistics, 30 (4), 555–578. • Spoelman, M. & Verspoor, M. 2010. Dynamic patterns in development of accuracy and complexity: A longitudinal case study in the acquisition of Finnish. Applied Linguistics 31 (4), 532–553. • Tilma, C. 2014. The dynamics of foreign versus second language development in Finnish writing. Jyväskylä Studies in Humanities 233. Jyväskylä. • Verspoor, M., De Bot, K. & Lowie, W. (eds.) 2011. A dynamic approach to second language development: Methods and techniques (Vol. 29). John Benjamins Publishing.